Selvitys maahanmuuttajatyöstä saaduista kokemuksista ja parhaista käytännöistä Pohjanmaalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys maahanmuuttajatyöstä saaduista kokemuksista ja parhaista käytännöistä Pohjanmaalla"

Transkriptio

1 Selvitys maahanmuuttajatyöstä saaduista kokemuksista ja parhaista käytännöistä Pohjanmaalla H y v ä t k ä y t ä n n ö t Telle Lemetyinen Kimmo Riusala

2

3 SELVITYS MAAHANMUUTTAJATYÖSTÄ SAADUISTA KOKEMUKSISTA JA PARHAISTA KÄYTÄNNÖISTÄ POHJANMAALLA Vaasan yliopisto Levón-instituutti Telle Lemetyinen ja Kimmo Riusala Euroopan sosiaalirahasto

4 ESR- Hyvät käytännöt -sarja Päätoimittaja - Editor-in-Chief Eeva-Liisa Koivuneva Toimitussihteeri - Editor Toni Vasama Toimituksen osoite - Address Työministeriö - Ministry of Labour PL - P.o.Box VALTIONEUVOSTO puh. - tel. (09) ISBN ISSN Taitto: Innocorp Oy Elektroninen versio: Innocorp Oy Paino: Oy Edita Ab, Helsinki 2004

5 SAATESANAT Eräänä työhallinnon haasteellisena tehtävänä on maahanmuuttajien työelämävalmiuksien parantaminen ja työllistymisen edistäminen. Työttömyys on ollut ulkomaalaisväestön keskuudessa huomattavasti korkeampaa kuin muun väestön. Maahanmuuttajien työllistymisellä on merkitystä paitsi maahanmuuttajien itsensä kannalta kotoutumista edistävänä tekijänä, myös laajemmin. Maahanmuuttajien työllistyminen on nähtävissä eräänä ratkaisuna työmarkkinoilla ennakoitavissa oleviin lähiajan muutoksiin, kuten työvoiman ikääntymiseen ja mahdolliseen työvoimapulaan. Ratkaisuja maahanmuuttajien integroimiseksi paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan ja työmarkkinoille sekä työelämäkynnyksen ylittämiseksi on pyritty löytämään mm. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamalla hanketoiminnalla. ESR-projektien tavoitteena on kehittää uusia toimintamalleja, joita voidaan ottaa käytäntöön kansallisessa työvoimapolitiikassa. Olennaisena osana ESR-hanketoimintaa on siten hyvien käytäntöjen levittäminen. Nyt julkaistava selvitys käsittelee ESR-hankkeissa maahanmuuttajatyöstä saatuja kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Pohjanmaalla. Selvitys on ensimmäinen työministeriön tavoite 3 -ohjelmasta rahoittama alueellinen selvitys, ja se on laadittu Vaasan yliopiston Levón-instituutin arviointiyksikön toimesta. Toivon, että selvitys osaltaan edistää maahanmuuttajien työllistymistä, työelämän moninaisuutta ja hyviä etnisiä suhteita. Helsingissä huhtikuussa 2004 Eeva-Liisa Koivuneva projektipäällikkö 5

6

7 SISÄLLYS SAATESANAT... 5 JOHDANTO... 9 TAUSTAA MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISELLE TARKASTELTAVAT PROJEKTIT Novi Horizonti...17 Jupiterista ammattitaitoa...19 Metka...21 Ankkuri...22 Kvinnoresurs...25 Equal Response...26 SenioriittaS...27 Nya möjligheter i Sydösterbotten...28 Vägledande utbildning och språk...29 DOORS...30 MAAHANMUUTTAJAHANKKEISTA OPITUT HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hyvä käytäntö: Riittävästi aikaa...33 Hyvä käytäntö: Hankkeiden prosessimainen eteneminen...34 Hyvä käytäntö: Oikeita työpaikkoja...35 Hyvä käytäntö: Ryhmät tavoitteen mukaan...36 Hyvä käytäntö: Toimijoiden välinen yhteistyö ja palvelupaketit...37 Hyvä käytäntö: Työparikäytäntö...38 Hyvä käytäntö: Työyhteisön kuunteleminen ja informoiminen...39 Hyvä käytäntö: Kulttuuritulkkitoiminta...40 Hyvä käytäntö: Täsmäkoulutusta ja työssäoppimista...41 Hyvä käytäntö: Kielikoulutuksen tehostaminen...42 YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Haastatellut henkilöt...52 Liite 2. Haastattelurunko /-teemat...53 ESR- HYVÄT KÄYTÄNNÖT JULKAISUT

8 8

9 JOHDANTO Tällä selvityksellä kuvataan maahanmuuttajaprojekteissa saatuja kokemuksia Pohjanmaalla. Toteutetuista hankkeista etsitään parhaita käytäntöjä, joiden perusteella tulevaisuudessa menestyksellisten hankkeiden suunnittelua voidaan edistää. Erityistä huomiota selvityksessä kiinnitetään siihen, millaisia hyviä keinoja maahanmuuttajien työllistämiseksi on kehitetty ja miten alueen yrityksiä on saatu mukaan maahanmuuttajaprojekteihin ja maahanmuuttajien palkkaamiseen. Lisäksi selvitetään, miten yritysten työvoimatarpeet ja maahanmuuttajien työvoimatarjonta on saatu parhaiten kohtaamaan. Tutkituista seikoista on jalostettu parhaita käytäntöjä, joita voidaan tulevaisuudessa soveltaa toteutettaviin maahanmuuttajahankkeisiin. Selvityksessä tarkastellaan seitsemää eri ESR-rahoitteista hanketta, joissa kohderyhmänä ovat olleet maahanmuuttajat, ja joilla on pyritty edistämään heidän työllistymistään. Tarkasteltavat hankkeet ovat Novi Horizonti, Jupiterista ammattitaitoa, Metka, Ankkuri, Kvinnoresurs, Equal Response ja Doors. Equal Response poikkeaa muista tarkasteltavista hankkeista siinä, että se muodostuu joukosta osahankkeita. Equal Responsen hankkeista on valittu tarkasteluun ne, jotka keskittyvät maahanmuuttajakysymyksiin. Tätä tarkemmin tarkasteltavat hankkeet kuvaillaan tämän selvityksen kolmannessa luvussa. Niin maahanmuuttajahankkeita, maahanmuuttajien työvalmiuksien parantamista kuin yritysten mukaan saantia työllisyyshankkeisiinkin tarkastellaan tässä selvityksessä prosessimaisesti. Hankkeiden kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että niiden suunnittelua ja toteuttamista tarkastellaan erillään toisistaan ja maahanmuuttajien työllistymisen kohdalla erotetaan toisistaan maahanmuuttajien rekrytoituminen hankkeeseen, hankkeen aikainen toiminta ja työllisyysvaiheen tukeminen. Näin ollen tässä selvityksessä on kyse prosessi- tai kehittämisarvioinnista. Prosessievaluoinnissa tarkastellaan toimintaa, jolla tavoitteisiin pyritään ja sen perusta on pitkälti tekijöiden itsearvioinnissa ja oppimiskokemusten miettimisessä (ks. esim. Seppänen-Järvelä 2003). Tarkastelu tapahtuu erityisesti hankkeiden toteuttajien omista näkemyksistä. Monesti prosessiarviointi kulkee jonkin tietyn projektin rinnalla, mutta tässä se tehdään kertaluonteisesti ja sitä ennemminkin käytetään tulevien kuin nyt tarkasteltavien hankkeiden suuntaamisessa. Vaikka parhaista tai hyvistä käytännöistä puhutaan paljon, on hyvän käytännön käsite vielä varsin epämääräinen ja siitä on kirjoitettu menetelmänä LUKU JOHDANTO 9

10 verrattain vähän (esim. Lehto 2001, Mannila et al. 2001, Henttonen 2002). Hyvät käytännöt voivat olla useista osaprojekteista koostuvia kokonaisuuksia, yksittäisiä projekteja tai projektien osia. Käytännössä hyvät käytännöt identifioituvat koko projektiin (Nyyssölä 2000). Metalli- ja elektroniikkateollisuuden kehittämistä käsitelleessä julkaisussa Lehto (2001) tiivisti hyvän käytännön keskeiset ominaisuudet seuraavanlaisesti: taustalla tulee olla todellinen tarve tai ongelma, suunnittelussa huomioidaan kohderyhmien tarpeet ja toimintaedellytykset, käytäntö synnyttää merkittäviä tuloksia ja vaikutuksia, käytäntö on ajankohtainen myös muille organisaatioille tai toimijaryhmille ja käytännön tulee olla siirrettävissä tietyin edellytyksin uusiin toimintaympäristöihin. Lehto (2001) tarkastelee lisäksi hyviä käytäntöjä innovaatiotutkimuksen näkökulmasta. Innovaation määrittely prosessiksi (esim. Kolehmainen 1997), jonka tavoitteena on uusien välineiden, käytäntöjen, ajattelumallien tai toimintatapojen kehittäminen, käyttöönottaminen tai soveltaminen, on hyvin yhteensopiva hyvän käytännön käsitteen kanssa. Innovatiivisuuden vaade on siis perusteltu ainakin silloin, kun sillä viitataan esimerkiksi hankkeen sisällön, toteutustavan tai menetelmän uutuuteen ja omaperäisyyteen (Nyyssölä 2000). Työministeriön määrittelemät hyvien käytäntöjen kriteerit ovat hyvin pitkälti edellä esitetyn kaltaisia (esim. Mäkinen ja Uusikylä 2002). Lisäyksenä aiemmin esitettyyn listaan, työministeriön kriteereistä voisi tuoda esille työllistymisvaikutukset sekä mahdollisuuden yleistää käytäntö normaaliksi toiminnaksi. Kun opetusministeriön rahoittamista Leonardo-projekteista etsittiin hyviä käytäntöjä, kriteereinä olivat innovatiivisuus, hyödynnettävyys, sovellettavuus ja kansainvälisyys (Nyyssölä 2000). Tämä selvitys pohjautuu tarkastelluista projekteista saatuun kirjalliseen materiaaliin ja aiempiin aihetta koskeviin tutkimuksiin sekä projektivetäjien ja muiden asiantuntijoiden, kuten työhallinnon ja Vaasan ulkomaalaistoimiston edustajien, haastatteluihin. Yritysmaailma ja maahanmuuttajat oli rajattu tehtävänannon ulkopuolelle. Yrittäjien näkemyksiä muun muassa maahanmuuttajien palkkaamisesta on luettavissa Maria Österåkerin (2003) hiljattain ilmestyneestä tutkimuksesta sekä TT:n (Teollisuus ja Työnantajat 2003) tuoreesta maahanmuuttopolitiikkaa ja yritysten työvoimatarpeita käsittelevästä tutkimusraportista. Haastatteluja selvitystä varten tehtiin yhteensä 18 kappaletta (12 henkilökohtaista haastattelua ja 6 puhelinhaastattelua). Tämä selvitys on osa ESR-hankkeiden tuotekehitystä. Se palvelee Pohjanmaan TE-keskusta, joka pyrkii saamaan tietoa tällä selvityksellä siitä, minkä tyyppisellä toiminnalla pystytään parhaiten saavuttamaan projekteille asetetut tavoitteet. Selvitys tukee myös Pohjanmaan TE-keskuksen työvoimaosas- 10

11 ton maahanmuuttajastrategian laadintaa. Selvitys on tehty Vaasan yliopiston Levón-instituutin arviointiyksikössä marraskuun 2003 ja tammikuun 2004 välisenä aikana. Seuraava luku toimii selvityksen viitekehyksenä. Siinä esitellään lyhyesti keskeisiä tuloksia muutamista maahanmuuttajien työllistymistä ja integroitumista käsitelleistä tutkimuksista. Tämän jälkeen esitellään selvityksessä tarkastellut hankkeet. Hankkeiden kuvaus pohjautuu sekä hankkeista saatuun kirjalliseen materiaaliin että projektinvetäjien ja asiantuntijoiden haastatteluihin. Selvityksen neljännessä luvussa tarkastellaan hankkeista esiin nousseita hyviä käytäntöjä. Selvityksen viimeisessä luvussa tehdään yhteenveto siitä, mitä on opittavissa Pohjanmaan TE-keskuksen alueella tähän mennessä toteutetuista ja toteutuksen alla olevista maahanmuuttajahankkeista. LUKU JOHDANTO 11

12 TAUSTAA MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISELLE Suomeen tulleiden maahanmuuttajien määrä on muihin maihin verrattuna pieni. Maahanmuuttajien kokonaismäärän kasvu on kuitenkin ollut nopeaa: 1990-luvulla maahanmuuttajien määrä lähes viisinkertaistui (Forsander 2002). Suomessa asui vuoden 2002 lopussa noin ulkomaan kansalaista. Työttömyys on ulkomaalaisväestön keskuudessa huomattavasti korkeampaa kuin muun väestön. Viime vuosien aikana ulkomaalaisten työttömyysaste on kuitenkin selkeästi laskenut. Vuoden 2002 lopussa ulkomaalaisten työttömyysaste oli noin 29 prosenttia, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 31,6 prosenttia ja esimerkiksi vuonna 1997 vielä 45 prosenttia (Monitori 2003a). Ulkomaalaisväestön määrä Pohjanmaan TE-keskuksen alueella kesällä 2002 oli noin 4000 ja heidän työttömyysasteensa noin 27 prosenttia (Pohjanmaan TE-keskus 2002). Työllistyminen on tärkein maahanmuuttajien kotoutumista edesauttava tekijä (Manninen 2001). Valtosen (1999) tutkimuksen mukaan on turha puhua kotoutumisesta, ellei ole olemassa todellisia työllistymismahdollisuuksia. Nykyisten maahanmuuttajien työllisyyden parantaminen on tärkeätä paitsi työvoimavarojen hyödyntämisen kannalta, myös kotoutumisen edistämiseksi ja yleisen ulkomaalaisvastaisuuden ehkäisemiseksi (Teollisuus ja Työnantajat 2003). Työministeri Tarja Filatov korostaa sitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa työ on keskeisessä asemassa ja sen vuoksi maahanmuuttajien työllistyminen on erittäin tärkeää myös heidän täyden yhteiskuntaosallisuutensa tähden (Työministeriön tiedote ). Maahanmuuttajien kynnys työelämään on kuitenkin erityisen korkea monesta eri syystä: suomen kielen taito voi olla vielä puutteellinen, ammattitaito ei vastaa suomalaisten työmarkkinoiden vaatimuksia, työnantajilla ja työyhteisöillä voi olla ennakkoluuloja maahaanmuuttajaa tai hänen osaamistaan kohtaan, eikä maahanmuuttajalla ole hallussaan sitä suhteiden verkostoa, jota suomalaiset voivat alkaa rakentaa jo päiväkodista lähtien (Forsander 2002). Yleisesti ottaen maahanmuuttajien työtilannetta luonnehtivat epävarmuus ja väliaikaisuus eli tilanne, jossa työttömyys, työllisyysjaksot ja työhallinnon toimenpiteet vaihtelevat. (Forsander 2000; 2001). Tutkimusten mukaan tehokkaimpia maahanmuuttajien työllistymistä edistäviä toimenpiteitä ovat yksilöllisen työllistymissuunnitelman laatiminen maahanmuuttajalle, varhaisessa vaiheessa suoritettu ammattitaidon kartoi- 12

13 tus ja tarvittava täydennyskoulutus, intensiiviset tuetut kontaktit työmarkkinoille (esim. työharjoittelu, työssäoppiminen, työkokeilu), työvoimatoimistojen suorat kontaktit työnantajiin sekä suomalaisten antamat suositukset (esim. Pitkänen 1999, Manninen 2001, Forsander 2002). Ulkomaisen työkokemuksen aliarvostus suomalaisilla työmarkkinoilla on tuttua monelle maahanmuuttajalle (Forsander 2002, Opetusministeriö 2002). Ammatillisessa koulutuksessa olisikin syytä lisätä näyttötutkintoon valmentavien kurssien sekä ammattitaidon päivittämiseen tähtäävän täsmäkoulutuksen osuutta, sillä suomalainen todistus on hyvä suositus maahanmuuttajalle ja se auttaa työllistymisessä (Pitkänen 1999, Opetusministeriö 2002). Tuettujen työelämäkontaktien kohdalla on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että esimerkiksi harjoittelupaikka on yhteensopiva maahanmuuttajan oman koulutuksen ja osaamisen kanssa (Matinheikki-Kokko et al. 2003). Ohjaamisessa ja koulutuksessa tulisi kuitenkin tukea maahanmuuttajan omaa aktiivisuutta ja parantaa hänen omia tiedonhankintavalmiuksiaan. Näin tuetaan maahanmuuttajan selviytymistä pitkällä aikavälillä. Tässä suhteessa riittävän informaation jakaminen suomalaisesta yhteiskunnasta on olennaista (Teollisuus ja Työnantajat 2003). Kun maahanmuuttaja on omaksunut riittävät työnhakutaidot ja hallitsee perustiedot Suomen työmarkkinatilanteesta, pitkäkestoiset vertaisryhmät eli niin sanotut työhakuklubit ovat osoittautuneet toimiviksi maahanmuuttajien omaehtoisen työllistymisen edistäjänä (Matinheikki-Kokko et al. 2003). Erityisen keskeistä työllistymisen kannalta on riittävä suomen (ruotsin) kielen taito, jota työnantajat pitävät myös suomalaisen työkulttuurin tuntemisen mittarina. Suomen kielen opetus tehostuu, jos käyttöön otetaan laajasti tasoryhmät ja tasokokeet (Pitkänen 1999, Manninen 2001, Forsander 2002). Maahanmuuttajille suunnattujen hankkeiden puitteissa onkin kehitetty yhtenäisiä suomen kielen arviointi- ja kurssijärjestelmiä, jotka ovat osoittautuneet varsin toimiviksi maahanmuuttajien suomen kielen opintojen edistämisessä (ks. esim. Pitkänen 1999). Hyviä kokemuksia on myös saatu suomen kielen jatkokurssien eriyttämisestä eri aloille, sillä kielitaitovaatimukset vaihtelevat aloittain. Myös työnantajapuoli suosittelee suomen kielen opintojen yhdistämistä ammatilliseen koulutukseen (Teollisuus ja Työnantajat 2003). Ammatilliset kielikurssit eivät kuitenkaan saa syrjäyttää suomen kielen perusopetusta, vaan näitä molempia tarvitaan (Pitkänen 1999, Manninen 2001). Tärkeää on myös se, että maahanmuuttajat saisivat heti maahan tultuaan omakielistä ohjausta siitä, kuinka Suomessa haetaan työtä ja toimitaan työelämässä (Forsander 2002). Kouluissa maahanmuuttajalasten sekä luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten LUKU TAUSTAA MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISELLE 13

14 tulee saada oman äidinkielen opetusta, koska äidinkielen hyvä hallinta edesauttaa myös muissa opinnoissa (esimerkiksi suomen kieli) edistymistä (Manninen 2001). Maahanmuuttajien työllistymisen kannalta olennaista on myös se, että nykyisellään suomalaisissa yrityksissä työskentelee vähän maahanmuuttajia. Tähän on ainakin kaksi syytä. Ensinnäkin maahanmuuttajia on Suomessa melko vähän ja toiseksi suomalaiset työnantajat eivät ole olleet kovin halukkaita palkkaamaan maahanmuuttajia. (Joroinen & Ali 2000) TT:n kyselyn mukaan teollisuuden henkilöstöstä vain vajaa prosentti on ulkomaalaisia (Teollisuus ja Työnantajat 2003). Saman kyselyn mukaan nuoret suhtautuvat maahanmuuttajiin suvaitsevaisemmin kuin ikääntyneet ja johtavassa asemassa olevat suhtautuvat maahanmuuttajien lisäämiseen positiivisemmin kuin muut työntekijät. Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös Jaakkolan (1999) maahanmuuttoa ja etnisiä asenteita kartoittaneesta tutkimuksesta. Jaakkolan (1999, 2002) mukaan valtaosa suomalaisista (83%) hyväksyisi ainakin periaatteessa maahanmuuttajat työyhteisönsä jäseniksi tai esimiehekseen (67%). Österåkerin (2003) mukaan Pohjanmaalla yrittäjät suhtautuvat maahanmuuttajien palkkaamiseen myönteisemmin kuin pitkäaikaistyöttömien tai vajaakuntoisten työntekijöiden palkkaamiseen. Maahanmuuttajan palkkaaminen edellytys on kuitenkin se, että hän osaa suomen ja/tai ruotsin kielen. Yritysmaailman näkökulmasta maahanmuuttajien kielitaidon kehittäminen onkin yksi keskeisistä panostusalueista (Teollisuus ja Työnantajat 2003, Österåker 2003). Yhtenä esteenä maahanmuuttajien palkkaamiselle pohjalaisissa yrityksissä on se, että yrittäjät eivät tunne alueen yleistä maahanmuuttajatilannetta eikä maahanmuuttajien työvoimapotentiaalia. Yrittäjille tulisikin levittää tietoa tästä. Moni yrittäjä näki, että tulevaisuudessa maahanmuuttajia palkataan yhä enemmän, koska yritykset kohtaavat pian työvoimapulaa. Kynnys palkata ensimmäinen maahanmuuttaja yritykseen on melko korkea. Mutta jos yritys palkkaa maahanmuuttajan ja saa hänestä hyviä kokemuksia, madaltuu kynnys palkata myös lisää maahanmuuttajia. Sen vuoksi onkin tärkeää, että yrittäjille kerrotaan muiden yrittäjien kokemuksista maahanmuuttajien työllistämisestä (Manninen 2001, Österåker 2003). On arvioitu, että yli puolet työpaikoista välittyy informaalien sosiaalisten verkostojen eikä niinkään perinteisten työnhakukanavien kautta (esim. Naumanen ja Silvennoinen 1996, Matinheikki-Kokko et al. 2003). Edelle mainittujen tuettujen työelämäkontaktien lisäksi maahanmuuttajien sosiaalisia kontakteja suomalaisten kanssa voidaan edistää ay-toiminnan, yritysten henkilöstön valmennuksen, erilaisien perehdyttämismenettelyjen, tutorointi- ja 14

15 mentorointijärjestelmien sekä selkeän kommunikaation opettelun avulla (Mannila 2002, Matinheikki-Kokko et al. 2003). Työpaikoilla voidaan järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia ja sinne voidaan tuoda kulttuuriasiantuntijoita kertomaan maahanmuuttajien kotimaasta. Näin tehtiin esimerkiksi ESR-rahoitteisessa ETMO-projektissa, jonka tavoitteena oli juuri erilaisten kulttuurien ymmärtämisen lisääminen ja hyvien käytäntöjen edistäminen työpaikoilla (Monitori 2003b). Niin sanotut sisääntulotyöpaikat ovatkin tärkeitä maahanmuuttajien työllistymisen kannalta, koska näiden työpaikkojen avulla maahanmuuttajat voivat hankkia itselleen arvokasta suomalaista työkokemusta (Forsander ja Alitolppa-Niitamo 2000, Forsander 2001). Monesti maahanmuuttaja palkataan yritykseen onnistuneen harjoittelu- tms. jakson jälkeen (Österåker 2003). Erilaiset hankkeet yms. toimenpiteet voivat edistää tällaisten sisääntulotyöpaikkojen löytymisessä. Forsanderin (2001) mukaan maahanmuuttajien työllistymisen tukemista ei tulisi kuitenkaan lopettaa siihen, että henkilöt ovat saaneet sisääntulotyöpaikan, vaan maahanmuuttajien koulutukseen ja tuettuihin työelämäkontakteihin tulee senkin jälkeen satsata, jotta maahanmuuttajien osaaminen saadaan kunnolla työmarkkinoiden käyttöön. Jos yhteiskunta ei tue maahanmuuttajia täydennyskoulutuksella ja kielikursseilla on vaarana, että maahanmuuttajat juuttuvat sisääntuloammatteihin ilman etenemismahdollisuuksia (Manninen 2001). Samalla, kun koulutetuin osa maahanmuuttajista hyötyy aktivoivasta kotouttamispolitiikasta, on olemassa vaara, että heikoimmassa asemassa olevat maahanmuuttajat eivät saa tarvitsemaansa peruskoulutusta ja syrjäytyvät sen seurauksena yhteiskunnasta. Esimerkiksi Helsingin alueella joka kolmannella pakolaisella on puutteellinen luku- ja kirjoitustausta tai vain muutama vuosi peruskoulua takanaan. Suomi onkin saapunut maahanmuuttopolitiikassaan vaiheeseen, jossa yksi ainut tie ei johda perille. Yhtäältä on saatava koulutetuin ja aktiivisin osa maahanmuuttajista kiinni työelämään ja toisaalta on huolehdittava työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien, kuten eläkeläisten, työkyvyttömien ja kotiäitien oikeudesta kotoutumiskoulutukseen nykyistä kattavammin (Monitori 2001). Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen ja työllistyminen vaativat systemaattista ja pitkäjänteistä työtä, sillä maahanmuuttajien polku työelämään on erittäin pitkä. Työ vaatii tuekseen verkostoa ja yhteistyötä työelämän eri osapuolten kesken (Pitkänen 1999). Sisäasianministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljasen mukaan maahanmuuttoasioiden parissa toimii lukuisia viranomaisia, jolloin vastuusuhteet ovat hajallaan. Hän ei kuitenkaan usko, että maahanmuuttoasiat voitaisiin keskittää yhdelle viranomaiselle. Viljanen LUKU TAUSTAA MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISELLE 15

16 korostaakin sitä, että nykyisten viranomaisten on tehostettava niin keskinäistä yhteistyötään kuin omaa toimintaansakin (Monitori 2003c). Myös teollisuuden työnantajat korostavat viranomaisten välisten vastuusuhteiden selkeyttämisen sekä työvoimaviranomaisten ja yritysten välisen yhteistyön tiivistämisen tärkeyttä (Teollisuus ja Työnantajat 2003). TT:n mukaan esimerkiksi yhteishankintakoulutuksesta on saatu yrityskentällä hyviä kokemuksia. Maahanmuuttajien omien näkemyksien mukaan maahanmuuttajakoulutuksen tarjonta on tällä hetkellä pirstaleinen ja epätäydellinen (Helsingin kaupunki 1998, Monitori 2003b). Olisikin tärkeää, että maahanmuuttajat ja maahanmuuttajajärjestöt voitaisiin sitouttaa nykyistä tiiviimmin mukaan yhteistyöhön. Tästä on saatu lupaavia kokemuksia muun muassa ESR-rahoitteisessa MAJAKKA-projektissa (Härkäpää et al. 2002). 16

17 TARKASTELTAVAT PROJEKTIT Tässä selvityksessä on tutustuttu seitsemään eri projektiin, joista yksi muodostuu useasta osaprojektista. Näistä osaprojekteista on valittu tarkasteluun ne, joiden kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat. Tarkasteltavat projektit ovat 1. Novi Horizonti 2. Jupiterista ammattitaitoa 3. Metka 4. Ankkuri 5. Kvinnoresurs 6. Equal Response: SenioriittaS Nya möjligheter I Sydösterbotten Vägledande utbildning och språk 7. DOORS Novi Horizonti Hanketta hallinnoi Svenska Österbottens Folkakademi. Hankkeen toteutusaika oli (ESR-tietopalvelu 2003c). LUKU TARKASTELTAVAT PROJEKTIT Hankkeen kuvaus Novi Horizonti -hankkeen tavoitteena oli aktivoida maahanmuuttajanaisia itsensä työllistämiseen ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Itsensä työllistämistä edistettiin antamalla koulutuksen avulla tarpeellinen teoreettinen tieto aiheesta ja innostamalla vierailuilla itsensä työllistämisessä onnistuneiden henkilöiden luona uskaltamaan ryhtyä toimeen. Naisten itsensä työllistämisajatus perustui siihen, että näillä naisilla on entuudestaan, kotimaastaan taitoja, joita he voivat hyödyntää uudentyyppisessä yritystoiminnassa, esimerkiksi naisten osuuskunnassa tai alihankintatyössä. Tavoitteena siis oli, että naiset voivat soveltaa aiempia taitojaan uudessa ympäristössä (Ivars 2001). Hankkeen kohderyhmään kuuluivat sellaiset maahanmuuttaja- ja pakolaisnaiset, jotka eivät olleet työllistyneet Suomessa, vaikka heillä on perus-, ammatti- tai korkeakoulutus kotimaastaan (Simidzija 2001). Novi Horizonti - projekti muodostui koulutuksesta, jota järjestetään lähi- ja etäopetuksena, 17

18 sekä opintovierailuista ja työharjoittelusta. Opetuksessa pyrittiin huomioimaan osallistujien henkilökohtaiset tarpeet muokkaamalla opetusta niiden mukaisesti. Opetuksessa ongelmanratkaisutyyppisellä lähestymistavalla oli suuri painoarvo (Ivars 2001). Projektissa pidettiin tärkeänä myös sitä, että kaikilla osallistujilla olisi kurssin jälkeen joko työpaikka tai suunnitelma työpaikan luomisesta tai jatkokoulutuksesta (Simidzija 2001). Hankkeeseen osallistuneista 15 naisesta kuusi oli perustamassa omaa yritystä ja yksi oli perustamassa omaa yritystä myöhemmin. Yhtälailla kuusi naista jatkoi koulutusta hankkeen jälkeen. Lopuista kahdesta naisesta toinen jatkoi laulamista ja piano-oppituntien antamista ja toinen opastaa ja emännöi venäläisiä turisteja. (Novi Horizonti 2001). Hankkeen erityispiirteitä Novi Horizonti -hanketta voidaan pitää eräänlaisena päänavauksena maahanmuuttajanaisten työllistymishaasteiden tuomisessa julkiseen keskusteluun. Myös hankkeen tavoitetta työllistää maahanmuuttajanaiset yrittäjyyden kautta voidaan pitää verrattain kunnianhimoisena ja innovatiivisenakin. Taustalla oli yksi maahanmuuttajatyön tärkeimmistä periaatteista, eli maahanmuuttajien kotimaassaan hankkimien tietojen ja taitojen mahdollisimman hyvä hyödyntäminen. Hankkeen aikana tehtiin kuitenkin tärkeä havainto, että maahanmuuttajanaisille kynnys työllistymiseen ja erityisesti yrittäjyyteen on korkea. Monen maahanmuuttajanaisen kohdalla pitää tehdä paljon töitä, ennen kuin he todella tietävät mitä he haluavat tehdä ja ovat valmiita sitoutumaan pitkäaikaiseen työllistymiseen. Tämän prosessin käynnistäminen on kuitenkin välttämätöntä, jos halutaan varmistaa kohderyhmän todellinen integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Toinen huomionarvoinen piirre hankkeessa oli ryhmän aktiiviset kontaktit työnantajiin. Hankkeen aikana tehtiin 42 opintokäyntiä yrityksiin ja 18 yritystä otti kurssilaisia työharjoitteluun. Voidaan todeta, että tieto maahanmuuttajanaisista potentiaalisena työvoimana kasvoi merkittävästi alueen yritysten keskuudessa. 18

19 Jupiterista ammattitaitoa Jupiterista ammattitaitoa -hanketta hallinnoi Jupiter säätiö. Hankkeen toteutusaika on (ESR-tietopalvelu 2003a). Hankkeen kuvaus Jupiterista ammattitaitoa -hankkeella pyritään vähentämään pitkäaikaistyöttömyyttä ja ehkäisemään syrjäytymistä Vaasan alueella (Pohjanmaan TE-keskus 2003). Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat pitkäaikaistyöttömät, ikääntyvät pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytymisuhan alla olevat nuoret sekä muut vaikeasti työllistyvät kuten maahanmuuttajat. Tämä ei siis ole puhdas maahanmuuttajahanke, vaan sen kohderyhmään kuuluu muitakin vaikeasti työllistettäviä ryhmiä (ESR-tietopalvelu 2003a). Maahanmuuttajiin ja muihin hankkeen osallistujiin kohdistetaan samoja toimenpiteitä, tosin maahanmuuttajilla annetaan ehkä hiukan muita enemmän ohjausta ja heillä on pidempi työharjoittelu kuin muilla. Maahanmuuttajien ja muiden yhdistämistä samaan hankkeeseen perustellaan muun muassa sillä, että työelämässäkin maahanmuuttajat ovat sekaisin muiden kanssa, eivät erikseen omassa ryhmässä. Hankkeen on tarkoitus synnyttää yhteistyöverkosto vaikeasti työllistyvien henkilöiden avuksi. Hankkeen avulla pyritään synnyttämään eri kohderyhmille yksilöllisesti sovellettavissa oleva työhön valmennusmalli (ESR-tietopalvelu 2003a). Mallin on nähty toimivan hyvin, joskin kehittämistä on muun muassa siinä, kuinka paljon ja millaista ryhmäohjausta tulisi tarjota (Jupiterista ammattitaitoa 2003). Mallissa olennaista on se, että kurssilla olon tulee olla päämäärätietoista. Hankkeessa muodostetaan 2,5 kuukauden pituisen (vaihteluväli 2 viikkoa - 6 kuukautta) työharjoittelujakson aikana jokaiselle osallistujille yksilöllinen ja realistinen suunnitelma työhön tai koulutukseen hakeutumiseen tai muuhun ratkaisuun. Keinoina tässä käytetään muun muassa työharjoittelua, tutorointia, terveystarkastusta, työvalmennuksen lyhytkursseja sekä työharjoittelua Jupiterin eri osastoilla (kädentaidot, puu, EkoCenter, myymälä ja keittiö). Hankkeen jälkeen osallistujat työllistyvät tai aloittavat koulutuksen. Lisäksi heillä on tietoa omasta osaamisestaan ja suunnitelmia tulevaisuuden varalle. Hankkeen osallistujista noin kahdeksan prosenttia eli reilut 10 henkeä on maahanmuuttajia. Projektin aikana on käynyt selväksi, että osallistujajoukko on ennakoitua vaikeammin työllistyvää, joten hankkeen tavoitteet henkilöiden työllistymisestä avoimille työmarkkinoille tai jatkamisesta koulutukseen eivät toteudu. Suunniteltu 2,5 kuukauden projektiaika ei monen osallistujan kohdalla riitä työllistymiseen avoimille työmarkkinoille, mistä syystä osa jat- LUKU TARKASTELTAVAT PROJEKTIT 19

20 kaa työllistymiskykyjensä parantamista Kyvyt käyttöön -projektissa, joka on myös Jupiter-säätiön projekti (Jupiterista ammattitaitoa 2002). Saatujen kokemusten mukaan maahanmuuttajan työllistyminen edellyttää (1) työkokemusta, (2) koulutusta, tutkintoa ja (3) kielitaitoa. Työllistymessä on edettävä yrittäjien ehdoilla, heille on levitettävä tietoa maahanmuuttajista, jotta työllistyminen ei kaadu tiedon puutteeseen tai kommunikaatiovaikeuksiin. Siivousala on ehkä kiitollisin ajatellen maahanmuuttajien työllistämistä. Tämä johtuu ennen kaikkea alalla vallitsevasta työvoimapulasta. Hankkeen erityispiirteitä Jupiterista ammattitaitoa -hankkeen selkeä erityispiirre on sen perusajatus työllistettävästä ihmisestä kokonaisuutena, joka koostuu monesta eri osa-alueesta, ei pelkästään koulutus- tai työtaustasta. Hankkeessa painotetaan muun muassa osallistujien terveydenhoitoa (terveydenhoitaja ja työpsykologi) ja kuntoutusta. Tällainen kokonaisvaltainen ammattitaidon ja työterveyden kartoittaminen on erittäin tärkeä lähtökohta myös maahanmuuttajien työllistymisen kannalta. Aikaisempien tutkimus- ja selvityshankkeiden perusteella asian tärkeyttä ei ole maahanmuuttajatyössä vielä täysin tiedostettu. Toinen hankkeen erityispiirre on se, että hankkeessa on hyvin sisäistetty työllistymispolun katkeamattomuuden periaate. Jos maahanmuuttaja ei ole Jupiterista ammattitaitoa -hankkeen jälkeen vielä valmis siirtymään työelämään, hän voi jatkaa Kyvyt käyttöön -projektissa. Maahanmuuttajia kannustetaan myös eteenpäin urallaan. Uratikkaat-hankkeen avulla maahanmuuttajista voi tulla esimerkiksi siivousalan yrittäjiä. Tällaisen selkeän palvelupaketin luominen tekee toiminnasta päämäärätietoista ja antaa maahanmuuttajille arvokasta aikaa valmistaa itseään työelämään siirtymistä varten. Muutaman kuukauden kurssi on kuitenkin lyhyt jakso maahanmuuttajan polulla kohti avoimia työmarkkinoita. Lopullinen päämäärä eli avoimille työmarkkinoille työllistyminen, on kuitenkin pidettävä jatkuvasti mielessä. Jupiterista ammattitaitoa -hankkeenkin kohdalla on havaittu, että maahanmuuttajat alkavat viihtyä liiankin hyvin muiden kurssilaisten ja hankkeen toimintojen parissa ja siirtyminen normaaliin työelämään alkaa tuntua hieman pelottavalta. Tähän on pyritty puuttumaan vaihtamalla säännöllisesti suomalaista työparia, joiden kanssa maahanmuuttajat hankkeen aikana tekevät yhteistyötä. Tämä työparikäytäntö sinällään on myös hyvä tapa alentaa maahanmuuttajien suomalaiseen työyhteisöön liittyviä pelkoja. Ideaalitapauksessa tämä maahanmuuttajasta ja suomalaisesta koostuva työpari voisi siirtyä yhdessä uudelle työpaikalle, jolloin kynnys päästä sisään suomalaiseen työyhteisöön alentuisi merkittävästi. Työ- 20

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

KIITO kiinni työhön ja osaamiseen

KIITO kiinni työhön ja osaamiseen KIITO kiinni työhön ja osaamiseen ESR-hanke 1.9.2016-31.8.2019 ESR Toimintalinja 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 6.1.Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 tavoite: kotoutumiskoulutuksen jälkeisen palvelun kehittäminen ja mallintaminen mallintamisessa hyödynnetään pilottihankkeita pilottihankkeiden hakuaika on 1.2.2016-31.3.2016

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

6Aika-strategian johtoryhmä

6Aika-strategian johtoryhmä 6Aika-strategian johtoryhmä Sähköpostikokous 20.1.2017 klo 9-15 Pöytäkirja 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (VNS 1/2017 vp)

Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (VNS 1/2017 vp) Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (VNS 1/2017 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 14.3.2017 Maahanmuuttajien

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa

ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 15.3.2017 Maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson Pohjois-Savon ELY-keskus Valtion ja kunnan roolit

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA 2012 1 STRATEGIA Koulutusyhtymän kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on, että opiskelijalla on meiltä valmistuessaan oikea asenne erilaisia kulttuureita, eri kieliä

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet 1.Keskitetyn ja säännöllisen alkutestaustoiminnan järjestäminen pääkaupunkiseudulla Testauksen

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA Yleistä oppilaitosyhteistyöstä - Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä - Yhteistyön muodot - Työssäoppimisjaksojen mahdollistaminen - Työssäoppimisjaksoon valmistautuminen työpaikalla

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkukartoitusmallin luominen (ensisijainen tavoite) Tiedon lisääminen ja eteenpäin

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) FT, PsL, erityisasiantuntija Patrik Tötterman TEM

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) FT, PsL, erityisasiantuntija Patrik Tötterman TEM Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) FT, PsL, erityisasiantuntija Patrik Tötterman TEM Tavoite: Osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. 2 1 Osatyökykyisten

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osama testin hyödyntäminen ammatillisen osaamisen tunnistamisessa Hiljaisen tiedon tunnistaminen ohjaustyössä Ammattilainen arvioi ammattitaidon Osaamistodistus

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus

PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Työhallinnon ja Turun kaupungin yhteistyön tiivistäminen maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Työpaja 2: Työpaikalla tapahtuva oppiminen

Työpaja 2: Työpaikalla tapahtuva oppiminen MAAHANMUUTTAJAT AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 14. 15.3.2017 Työpaja 2: Työpaikalla tapahtuva oppiminen Maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson, Pohjois-Savon ELY-keskus Vastaava asiantuntija Sari Turunen-Zwinger,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

31.3.2011/ Niina Laitinen

31.3.2011/ Niina Laitinen 31.3.2011/ Niina Laitinen Tutkimus tehdään Satakunnan TE-toimistoille (4), ELY-keskukselle ja Työmieli-hankkeelle Puhelinhaastattelut toteutettiin huhtikesäkuussa sekä syyskuun aikana 2010 Kohderyhmänä

Lisätiedot

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA Suunnittelijat Heli Kamppari ja Anni Itähaarla Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kotofoorumi 18.4.2013 2 MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUSTA BRAHEASSA 22 VUOTTA Asioimistulkkikoulutus

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 2014

Elokuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Elokuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.9.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys kasvaa lähes viidenneksen vuosivauhtia. Ammateittain työttömyys kasvaa suhteellisesti

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Kv-kevätpäivät, Vaasa 10.5.2017 Riitta Pyykkö Sisältö Kielivarannon monipuolisuus ja kielitaitotarpeet -selvityshanke Kielivaranto: mikä siihen

Lisätiedot