Selvitys maahanmuuttajatyöstä saaduista kokemuksista ja parhaista käytännöistä Pohjanmaalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys maahanmuuttajatyöstä saaduista kokemuksista ja parhaista käytännöistä Pohjanmaalla"

Transkriptio

1 Selvitys maahanmuuttajatyöstä saaduista kokemuksista ja parhaista käytännöistä Pohjanmaalla H y v ä t k ä y t ä n n ö t Telle Lemetyinen Kimmo Riusala

2

3 SELVITYS MAAHANMUUTTAJATYÖSTÄ SAADUISTA KOKEMUKSISTA JA PARHAISTA KÄYTÄNNÖISTÄ POHJANMAALLA Vaasan yliopisto Levón-instituutti Telle Lemetyinen ja Kimmo Riusala Euroopan sosiaalirahasto

4 ESR- Hyvät käytännöt -sarja Päätoimittaja - Editor-in-Chief Eeva-Liisa Koivuneva Toimitussihteeri - Editor Toni Vasama Toimituksen osoite - Address Työministeriö - Ministry of Labour PL - P.o.Box VALTIONEUVOSTO puh. - tel. (09) ISBN ISSN Taitto: Innocorp Oy Elektroninen versio: Innocorp Oy Paino: Oy Edita Ab, Helsinki 2004

5 SAATESANAT Eräänä työhallinnon haasteellisena tehtävänä on maahanmuuttajien työelämävalmiuksien parantaminen ja työllistymisen edistäminen. Työttömyys on ollut ulkomaalaisväestön keskuudessa huomattavasti korkeampaa kuin muun väestön. Maahanmuuttajien työllistymisellä on merkitystä paitsi maahanmuuttajien itsensä kannalta kotoutumista edistävänä tekijänä, myös laajemmin. Maahanmuuttajien työllistyminen on nähtävissä eräänä ratkaisuna työmarkkinoilla ennakoitavissa oleviin lähiajan muutoksiin, kuten työvoiman ikääntymiseen ja mahdolliseen työvoimapulaan. Ratkaisuja maahanmuuttajien integroimiseksi paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan ja työmarkkinoille sekä työelämäkynnyksen ylittämiseksi on pyritty löytämään mm. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamalla hanketoiminnalla. ESR-projektien tavoitteena on kehittää uusia toimintamalleja, joita voidaan ottaa käytäntöön kansallisessa työvoimapolitiikassa. Olennaisena osana ESR-hanketoimintaa on siten hyvien käytäntöjen levittäminen. Nyt julkaistava selvitys käsittelee ESR-hankkeissa maahanmuuttajatyöstä saatuja kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Pohjanmaalla. Selvitys on ensimmäinen työministeriön tavoite 3 -ohjelmasta rahoittama alueellinen selvitys, ja se on laadittu Vaasan yliopiston Levón-instituutin arviointiyksikön toimesta. Toivon, että selvitys osaltaan edistää maahanmuuttajien työllistymistä, työelämän moninaisuutta ja hyviä etnisiä suhteita. Helsingissä huhtikuussa 2004 Eeva-Liisa Koivuneva projektipäällikkö 5

6

7 SISÄLLYS SAATESANAT... 5 JOHDANTO... 9 TAUSTAA MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISELLE TARKASTELTAVAT PROJEKTIT Novi Horizonti...17 Jupiterista ammattitaitoa...19 Metka...21 Ankkuri...22 Kvinnoresurs...25 Equal Response...26 SenioriittaS...27 Nya möjligheter i Sydösterbotten...28 Vägledande utbildning och språk...29 DOORS...30 MAAHANMUUTTAJAHANKKEISTA OPITUT HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hyvä käytäntö: Riittävästi aikaa...33 Hyvä käytäntö: Hankkeiden prosessimainen eteneminen...34 Hyvä käytäntö: Oikeita työpaikkoja...35 Hyvä käytäntö: Ryhmät tavoitteen mukaan...36 Hyvä käytäntö: Toimijoiden välinen yhteistyö ja palvelupaketit...37 Hyvä käytäntö: Työparikäytäntö...38 Hyvä käytäntö: Työyhteisön kuunteleminen ja informoiminen...39 Hyvä käytäntö: Kulttuuritulkkitoiminta...40 Hyvä käytäntö: Täsmäkoulutusta ja työssäoppimista...41 Hyvä käytäntö: Kielikoulutuksen tehostaminen...42 YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Haastatellut henkilöt...52 Liite 2. Haastattelurunko /-teemat...53 ESR- HYVÄT KÄYTÄNNÖT JULKAISUT

8 8

9 JOHDANTO Tällä selvityksellä kuvataan maahanmuuttajaprojekteissa saatuja kokemuksia Pohjanmaalla. Toteutetuista hankkeista etsitään parhaita käytäntöjä, joiden perusteella tulevaisuudessa menestyksellisten hankkeiden suunnittelua voidaan edistää. Erityistä huomiota selvityksessä kiinnitetään siihen, millaisia hyviä keinoja maahanmuuttajien työllistämiseksi on kehitetty ja miten alueen yrityksiä on saatu mukaan maahanmuuttajaprojekteihin ja maahanmuuttajien palkkaamiseen. Lisäksi selvitetään, miten yritysten työvoimatarpeet ja maahanmuuttajien työvoimatarjonta on saatu parhaiten kohtaamaan. Tutkituista seikoista on jalostettu parhaita käytäntöjä, joita voidaan tulevaisuudessa soveltaa toteutettaviin maahanmuuttajahankkeisiin. Selvityksessä tarkastellaan seitsemää eri ESR-rahoitteista hanketta, joissa kohderyhmänä ovat olleet maahanmuuttajat, ja joilla on pyritty edistämään heidän työllistymistään. Tarkasteltavat hankkeet ovat Novi Horizonti, Jupiterista ammattitaitoa, Metka, Ankkuri, Kvinnoresurs, Equal Response ja Doors. Equal Response poikkeaa muista tarkasteltavista hankkeista siinä, että se muodostuu joukosta osahankkeita. Equal Responsen hankkeista on valittu tarkasteluun ne, jotka keskittyvät maahanmuuttajakysymyksiin. Tätä tarkemmin tarkasteltavat hankkeet kuvaillaan tämän selvityksen kolmannessa luvussa. Niin maahanmuuttajahankkeita, maahanmuuttajien työvalmiuksien parantamista kuin yritysten mukaan saantia työllisyyshankkeisiinkin tarkastellaan tässä selvityksessä prosessimaisesti. Hankkeiden kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että niiden suunnittelua ja toteuttamista tarkastellaan erillään toisistaan ja maahanmuuttajien työllistymisen kohdalla erotetaan toisistaan maahanmuuttajien rekrytoituminen hankkeeseen, hankkeen aikainen toiminta ja työllisyysvaiheen tukeminen. Näin ollen tässä selvityksessä on kyse prosessi- tai kehittämisarvioinnista. Prosessievaluoinnissa tarkastellaan toimintaa, jolla tavoitteisiin pyritään ja sen perusta on pitkälti tekijöiden itsearvioinnissa ja oppimiskokemusten miettimisessä (ks. esim. Seppänen-Järvelä 2003). Tarkastelu tapahtuu erityisesti hankkeiden toteuttajien omista näkemyksistä. Monesti prosessiarviointi kulkee jonkin tietyn projektin rinnalla, mutta tässä se tehdään kertaluonteisesti ja sitä ennemminkin käytetään tulevien kuin nyt tarkasteltavien hankkeiden suuntaamisessa. Vaikka parhaista tai hyvistä käytännöistä puhutaan paljon, on hyvän käytännön käsite vielä varsin epämääräinen ja siitä on kirjoitettu menetelmänä LUKU JOHDANTO 9

10 verrattain vähän (esim. Lehto 2001, Mannila et al. 2001, Henttonen 2002). Hyvät käytännöt voivat olla useista osaprojekteista koostuvia kokonaisuuksia, yksittäisiä projekteja tai projektien osia. Käytännössä hyvät käytännöt identifioituvat koko projektiin (Nyyssölä 2000). Metalli- ja elektroniikkateollisuuden kehittämistä käsitelleessä julkaisussa Lehto (2001) tiivisti hyvän käytännön keskeiset ominaisuudet seuraavanlaisesti: taustalla tulee olla todellinen tarve tai ongelma, suunnittelussa huomioidaan kohderyhmien tarpeet ja toimintaedellytykset, käytäntö synnyttää merkittäviä tuloksia ja vaikutuksia, käytäntö on ajankohtainen myös muille organisaatioille tai toimijaryhmille ja käytännön tulee olla siirrettävissä tietyin edellytyksin uusiin toimintaympäristöihin. Lehto (2001) tarkastelee lisäksi hyviä käytäntöjä innovaatiotutkimuksen näkökulmasta. Innovaation määrittely prosessiksi (esim. Kolehmainen 1997), jonka tavoitteena on uusien välineiden, käytäntöjen, ajattelumallien tai toimintatapojen kehittäminen, käyttöönottaminen tai soveltaminen, on hyvin yhteensopiva hyvän käytännön käsitteen kanssa. Innovatiivisuuden vaade on siis perusteltu ainakin silloin, kun sillä viitataan esimerkiksi hankkeen sisällön, toteutustavan tai menetelmän uutuuteen ja omaperäisyyteen (Nyyssölä 2000). Työministeriön määrittelemät hyvien käytäntöjen kriteerit ovat hyvin pitkälti edellä esitetyn kaltaisia (esim. Mäkinen ja Uusikylä 2002). Lisäyksenä aiemmin esitettyyn listaan, työministeriön kriteereistä voisi tuoda esille työllistymisvaikutukset sekä mahdollisuuden yleistää käytäntö normaaliksi toiminnaksi. Kun opetusministeriön rahoittamista Leonardo-projekteista etsittiin hyviä käytäntöjä, kriteereinä olivat innovatiivisuus, hyödynnettävyys, sovellettavuus ja kansainvälisyys (Nyyssölä 2000). Tämä selvitys pohjautuu tarkastelluista projekteista saatuun kirjalliseen materiaaliin ja aiempiin aihetta koskeviin tutkimuksiin sekä projektivetäjien ja muiden asiantuntijoiden, kuten työhallinnon ja Vaasan ulkomaalaistoimiston edustajien, haastatteluihin. Yritysmaailma ja maahanmuuttajat oli rajattu tehtävänannon ulkopuolelle. Yrittäjien näkemyksiä muun muassa maahanmuuttajien palkkaamisesta on luettavissa Maria Österåkerin (2003) hiljattain ilmestyneestä tutkimuksesta sekä TT:n (Teollisuus ja Työnantajat 2003) tuoreesta maahanmuuttopolitiikkaa ja yritysten työvoimatarpeita käsittelevästä tutkimusraportista. Haastatteluja selvitystä varten tehtiin yhteensä 18 kappaletta (12 henkilökohtaista haastattelua ja 6 puhelinhaastattelua). Tämä selvitys on osa ESR-hankkeiden tuotekehitystä. Se palvelee Pohjanmaan TE-keskusta, joka pyrkii saamaan tietoa tällä selvityksellä siitä, minkä tyyppisellä toiminnalla pystytään parhaiten saavuttamaan projekteille asetetut tavoitteet. Selvitys tukee myös Pohjanmaan TE-keskuksen työvoimaosas- 10

11 ton maahanmuuttajastrategian laadintaa. Selvitys on tehty Vaasan yliopiston Levón-instituutin arviointiyksikössä marraskuun 2003 ja tammikuun 2004 välisenä aikana. Seuraava luku toimii selvityksen viitekehyksenä. Siinä esitellään lyhyesti keskeisiä tuloksia muutamista maahanmuuttajien työllistymistä ja integroitumista käsitelleistä tutkimuksista. Tämän jälkeen esitellään selvityksessä tarkastellut hankkeet. Hankkeiden kuvaus pohjautuu sekä hankkeista saatuun kirjalliseen materiaaliin että projektinvetäjien ja asiantuntijoiden haastatteluihin. Selvityksen neljännessä luvussa tarkastellaan hankkeista esiin nousseita hyviä käytäntöjä. Selvityksen viimeisessä luvussa tehdään yhteenveto siitä, mitä on opittavissa Pohjanmaan TE-keskuksen alueella tähän mennessä toteutetuista ja toteutuksen alla olevista maahanmuuttajahankkeista. LUKU JOHDANTO 11

12 TAUSTAA MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISELLE Suomeen tulleiden maahanmuuttajien määrä on muihin maihin verrattuna pieni. Maahanmuuttajien kokonaismäärän kasvu on kuitenkin ollut nopeaa: 1990-luvulla maahanmuuttajien määrä lähes viisinkertaistui (Forsander 2002). Suomessa asui vuoden 2002 lopussa noin ulkomaan kansalaista. Työttömyys on ulkomaalaisväestön keskuudessa huomattavasti korkeampaa kuin muun väestön. Viime vuosien aikana ulkomaalaisten työttömyysaste on kuitenkin selkeästi laskenut. Vuoden 2002 lopussa ulkomaalaisten työttömyysaste oli noin 29 prosenttia, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 31,6 prosenttia ja esimerkiksi vuonna 1997 vielä 45 prosenttia (Monitori 2003a). Ulkomaalaisväestön määrä Pohjanmaan TE-keskuksen alueella kesällä 2002 oli noin 4000 ja heidän työttömyysasteensa noin 27 prosenttia (Pohjanmaan TE-keskus 2002). Työllistyminen on tärkein maahanmuuttajien kotoutumista edesauttava tekijä (Manninen 2001). Valtosen (1999) tutkimuksen mukaan on turha puhua kotoutumisesta, ellei ole olemassa todellisia työllistymismahdollisuuksia. Nykyisten maahanmuuttajien työllisyyden parantaminen on tärkeätä paitsi työvoimavarojen hyödyntämisen kannalta, myös kotoutumisen edistämiseksi ja yleisen ulkomaalaisvastaisuuden ehkäisemiseksi (Teollisuus ja Työnantajat 2003). Työministeri Tarja Filatov korostaa sitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa työ on keskeisessä asemassa ja sen vuoksi maahanmuuttajien työllistyminen on erittäin tärkeää myös heidän täyden yhteiskuntaosallisuutensa tähden (Työministeriön tiedote ). Maahanmuuttajien kynnys työelämään on kuitenkin erityisen korkea monesta eri syystä: suomen kielen taito voi olla vielä puutteellinen, ammattitaito ei vastaa suomalaisten työmarkkinoiden vaatimuksia, työnantajilla ja työyhteisöillä voi olla ennakkoluuloja maahaanmuuttajaa tai hänen osaamistaan kohtaan, eikä maahanmuuttajalla ole hallussaan sitä suhteiden verkostoa, jota suomalaiset voivat alkaa rakentaa jo päiväkodista lähtien (Forsander 2002). Yleisesti ottaen maahanmuuttajien työtilannetta luonnehtivat epävarmuus ja väliaikaisuus eli tilanne, jossa työttömyys, työllisyysjaksot ja työhallinnon toimenpiteet vaihtelevat. (Forsander 2000; 2001). Tutkimusten mukaan tehokkaimpia maahanmuuttajien työllistymistä edistäviä toimenpiteitä ovat yksilöllisen työllistymissuunnitelman laatiminen maahanmuuttajalle, varhaisessa vaiheessa suoritettu ammattitaidon kartoi- 12

13 tus ja tarvittava täydennyskoulutus, intensiiviset tuetut kontaktit työmarkkinoille (esim. työharjoittelu, työssäoppiminen, työkokeilu), työvoimatoimistojen suorat kontaktit työnantajiin sekä suomalaisten antamat suositukset (esim. Pitkänen 1999, Manninen 2001, Forsander 2002). Ulkomaisen työkokemuksen aliarvostus suomalaisilla työmarkkinoilla on tuttua monelle maahanmuuttajalle (Forsander 2002, Opetusministeriö 2002). Ammatillisessa koulutuksessa olisikin syytä lisätä näyttötutkintoon valmentavien kurssien sekä ammattitaidon päivittämiseen tähtäävän täsmäkoulutuksen osuutta, sillä suomalainen todistus on hyvä suositus maahanmuuttajalle ja se auttaa työllistymisessä (Pitkänen 1999, Opetusministeriö 2002). Tuettujen työelämäkontaktien kohdalla on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että esimerkiksi harjoittelupaikka on yhteensopiva maahanmuuttajan oman koulutuksen ja osaamisen kanssa (Matinheikki-Kokko et al. 2003). Ohjaamisessa ja koulutuksessa tulisi kuitenkin tukea maahanmuuttajan omaa aktiivisuutta ja parantaa hänen omia tiedonhankintavalmiuksiaan. Näin tuetaan maahanmuuttajan selviytymistä pitkällä aikavälillä. Tässä suhteessa riittävän informaation jakaminen suomalaisesta yhteiskunnasta on olennaista (Teollisuus ja Työnantajat 2003). Kun maahanmuuttaja on omaksunut riittävät työnhakutaidot ja hallitsee perustiedot Suomen työmarkkinatilanteesta, pitkäkestoiset vertaisryhmät eli niin sanotut työhakuklubit ovat osoittautuneet toimiviksi maahanmuuttajien omaehtoisen työllistymisen edistäjänä (Matinheikki-Kokko et al. 2003). Erityisen keskeistä työllistymisen kannalta on riittävä suomen (ruotsin) kielen taito, jota työnantajat pitävät myös suomalaisen työkulttuurin tuntemisen mittarina. Suomen kielen opetus tehostuu, jos käyttöön otetaan laajasti tasoryhmät ja tasokokeet (Pitkänen 1999, Manninen 2001, Forsander 2002). Maahanmuuttajille suunnattujen hankkeiden puitteissa onkin kehitetty yhtenäisiä suomen kielen arviointi- ja kurssijärjestelmiä, jotka ovat osoittautuneet varsin toimiviksi maahanmuuttajien suomen kielen opintojen edistämisessä (ks. esim. Pitkänen 1999). Hyviä kokemuksia on myös saatu suomen kielen jatkokurssien eriyttämisestä eri aloille, sillä kielitaitovaatimukset vaihtelevat aloittain. Myös työnantajapuoli suosittelee suomen kielen opintojen yhdistämistä ammatilliseen koulutukseen (Teollisuus ja Työnantajat 2003). Ammatilliset kielikurssit eivät kuitenkaan saa syrjäyttää suomen kielen perusopetusta, vaan näitä molempia tarvitaan (Pitkänen 1999, Manninen 2001). Tärkeää on myös se, että maahanmuuttajat saisivat heti maahan tultuaan omakielistä ohjausta siitä, kuinka Suomessa haetaan työtä ja toimitaan työelämässä (Forsander 2002). Kouluissa maahanmuuttajalasten sekä luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten LUKU TAUSTAA MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISELLE 13

14 tulee saada oman äidinkielen opetusta, koska äidinkielen hyvä hallinta edesauttaa myös muissa opinnoissa (esimerkiksi suomen kieli) edistymistä (Manninen 2001). Maahanmuuttajien työllistymisen kannalta olennaista on myös se, että nykyisellään suomalaisissa yrityksissä työskentelee vähän maahanmuuttajia. Tähän on ainakin kaksi syytä. Ensinnäkin maahanmuuttajia on Suomessa melko vähän ja toiseksi suomalaiset työnantajat eivät ole olleet kovin halukkaita palkkaamaan maahanmuuttajia. (Joroinen & Ali 2000) TT:n kyselyn mukaan teollisuuden henkilöstöstä vain vajaa prosentti on ulkomaalaisia (Teollisuus ja Työnantajat 2003). Saman kyselyn mukaan nuoret suhtautuvat maahanmuuttajiin suvaitsevaisemmin kuin ikääntyneet ja johtavassa asemassa olevat suhtautuvat maahanmuuttajien lisäämiseen positiivisemmin kuin muut työntekijät. Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös Jaakkolan (1999) maahanmuuttoa ja etnisiä asenteita kartoittaneesta tutkimuksesta. Jaakkolan (1999, 2002) mukaan valtaosa suomalaisista (83%) hyväksyisi ainakin periaatteessa maahanmuuttajat työyhteisönsä jäseniksi tai esimiehekseen (67%). Österåkerin (2003) mukaan Pohjanmaalla yrittäjät suhtautuvat maahanmuuttajien palkkaamiseen myönteisemmin kuin pitkäaikaistyöttömien tai vajaakuntoisten työntekijöiden palkkaamiseen. Maahanmuuttajan palkkaaminen edellytys on kuitenkin se, että hän osaa suomen ja/tai ruotsin kielen. Yritysmaailman näkökulmasta maahanmuuttajien kielitaidon kehittäminen onkin yksi keskeisistä panostusalueista (Teollisuus ja Työnantajat 2003, Österåker 2003). Yhtenä esteenä maahanmuuttajien palkkaamiselle pohjalaisissa yrityksissä on se, että yrittäjät eivät tunne alueen yleistä maahanmuuttajatilannetta eikä maahanmuuttajien työvoimapotentiaalia. Yrittäjille tulisikin levittää tietoa tästä. Moni yrittäjä näki, että tulevaisuudessa maahanmuuttajia palkataan yhä enemmän, koska yritykset kohtaavat pian työvoimapulaa. Kynnys palkata ensimmäinen maahanmuuttaja yritykseen on melko korkea. Mutta jos yritys palkkaa maahanmuuttajan ja saa hänestä hyviä kokemuksia, madaltuu kynnys palkata myös lisää maahanmuuttajia. Sen vuoksi onkin tärkeää, että yrittäjille kerrotaan muiden yrittäjien kokemuksista maahanmuuttajien työllistämisestä (Manninen 2001, Österåker 2003). On arvioitu, että yli puolet työpaikoista välittyy informaalien sosiaalisten verkostojen eikä niinkään perinteisten työnhakukanavien kautta (esim. Naumanen ja Silvennoinen 1996, Matinheikki-Kokko et al. 2003). Edelle mainittujen tuettujen työelämäkontaktien lisäksi maahanmuuttajien sosiaalisia kontakteja suomalaisten kanssa voidaan edistää ay-toiminnan, yritysten henkilöstön valmennuksen, erilaisien perehdyttämismenettelyjen, tutorointi- ja 14

15 mentorointijärjestelmien sekä selkeän kommunikaation opettelun avulla (Mannila 2002, Matinheikki-Kokko et al. 2003). Työpaikoilla voidaan järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia ja sinne voidaan tuoda kulttuuriasiantuntijoita kertomaan maahanmuuttajien kotimaasta. Näin tehtiin esimerkiksi ESR-rahoitteisessa ETMO-projektissa, jonka tavoitteena oli juuri erilaisten kulttuurien ymmärtämisen lisääminen ja hyvien käytäntöjen edistäminen työpaikoilla (Monitori 2003b). Niin sanotut sisääntulotyöpaikat ovatkin tärkeitä maahanmuuttajien työllistymisen kannalta, koska näiden työpaikkojen avulla maahanmuuttajat voivat hankkia itselleen arvokasta suomalaista työkokemusta (Forsander ja Alitolppa-Niitamo 2000, Forsander 2001). Monesti maahanmuuttaja palkataan yritykseen onnistuneen harjoittelu- tms. jakson jälkeen (Österåker 2003). Erilaiset hankkeet yms. toimenpiteet voivat edistää tällaisten sisääntulotyöpaikkojen löytymisessä. Forsanderin (2001) mukaan maahanmuuttajien työllistymisen tukemista ei tulisi kuitenkaan lopettaa siihen, että henkilöt ovat saaneet sisääntulotyöpaikan, vaan maahanmuuttajien koulutukseen ja tuettuihin työelämäkontakteihin tulee senkin jälkeen satsata, jotta maahanmuuttajien osaaminen saadaan kunnolla työmarkkinoiden käyttöön. Jos yhteiskunta ei tue maahanmuuttajia täydennyskoulutuksella ja kielikursseilla on vaarana, että maahanmuuttajat juuttuvat sisääntuloammatteihin ilman etenemismahdollisuuksia (Manninen 2001). Samalla, kun koulutetuin osa maahanmuuttajista hyötyy aktivoivasta kotouttamispolitiikasta, on olemassa vaara, että heikoimmassa asemassa olevat maahanmuuttajat eivät saa tarvitsemaansa peruskoulutusta ja syrjäytyvät sen seurauksena yhteiskunnasta. Esimerkiksi Helsingin alueella joka kolmannella pakolaisella on puutteellinen luku- ja kirjoitustausta tai vain muutama vuosi peruskoulua takanaan. Suomi onkin saapunut maahanmuuttopolitiikassaan vaiheeseen, jossa yksi ainut tie ei johda perille. Yhtäältä on saatava koulutetuin ja aktiivisin osa maahanmuuttajista kiinni työelämään ja toisaalta on huolehdittava työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien, kuten eläkeläisten, työkyvyttömien ja kotiäitien oikeudesta kotoutumiskoulutukseen nykyistä kattavammin (Monitori 2001). Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen ja työllistyminen vaativat systemaattista ja pitkäjänteistä työtä, sillä maahanmuuttajien polku työelämään on erittäin pitkä. Työ vaatii tuekseen verkostoa ja yhteistyötä työelämän eri osapuolten kesken (Pitkänen 1999). Sisäasianministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljasen mukaan maahanmuuttoasioiden parissa toimii lukuisia viranomaisia, jolloin vastuusuhteet ovat hajallaan. Hän ei kuitenkaan usko, että maahanmuuttoasiat voitaisiin keskittää yhdelle viranomaiselle. Viljanen LUKU TAUSTAA MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISELLE 15

16 korostaakin sitä, että nykyisten viranomaisten on tehostettava niin keskinäistä yhteistyötään kuin omaa toimintaansakin (Monitori 2003c). Myös teollisuuden työnantajat korostavat viranomaisten välisten vastuusuhteiden selkeyttämisen sekä työvoimaviranomaisten ja yritysten välisen yhteistyön tiivistämisen tärkeyttä (Teollisuus ja Työnantajat 2003). TT:n mukaan esimerkiksi yhteishankintakoulutuksesta on saatu yrityskentällä hyviä kokemuksia. Maahanmuuttajien omien näkemyksien mukaan maahanmuuttajakoulutuksen tarjonta on tällä hetkellä pirstaleinen ja epätäydellinen (Helsingin kaupunki 1998, Monitori 2003b). Olisikin tärkeää, että maahanmuuttajat ja maahanmuuttajajärjestöt voitaisiin sitouttaa nykyistä tiiviimmin mukaan yhteistyöhön. Tästä on saatu lupaavia kokemuksia muun muassa ESR-rahoitteisessa MAJAKKA-projektissa (Härkäpää et al. 2002). 16

17 TARKASTELTAVAT PROJEKTIT Tässä selvityksessä on tutustuttu seitsemään eri projektiin, joista yksi muodostuu useasta osaprojektista. Näistä osaprojekteista on valittu tarkasteluun ne, joiden kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat. Tarkasteltavat projektit ovat 1. Novi Horizonti 2. Jupiterista ammattitaitoa 3. Metka 4. Ankkuri 5. Kvinnoresurs 6. Equal Response: SenioriittaS Nya möjligheter I Sydösterbotten Vägledande utbildning och språk 7. DOORS Novi Horizonti Hanketta hallinnoi Svenska Österbottens Folkakademi. Hankkeen toteutusaika oli (ESR-tietopalvelu 2003c). LUKU TARKASTELTAVAT PROJEKTIT Hankkeen kuvaus Novi Horizonti -hankkeen tavoitteena oli aktivoida maahanmuuttajanaisia itsensä työllistämiseen ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Itsensä työllistämistä edistettiin antamalla koulutuksen avulla tarpeellinen teoreettinen tieto aiheesta ja innostamalla vierailuilla itsensä työllistämisessä onnistuneiden henkilöiden luona uskaltamaan ryhtyä toimeen. Naisten itsensä työllistämisajatus perustui siihen, että näillä naisilla on entuudestaan, kotimaastaan taitoja, joita he voivat hyödyntää uudentyyppisessä yritystoiminnassa, esimerkiksi naisten osuuskunnassa tai alihankintatyössä. Tavoitteena siis oli, että naiset voivat soveltaa aiempia taitojaan uudessa ympäristössä (Ivars 2001). Hankkeen kohderyhmään kuuluivat sellaiset maahanmuuttaja- ja pakolaisnaiset, jotka eivät olleet työllistyneet Suomessa, vaikka heillä on perus-, ammatti- tai korkeakoulutus kotimaastaan (Simidzija 2001). Novi Horizonti - projekti muodostui koulutuksesta, jota järjestetään lähi- ja etäopetuksena, 17

18 sekä opintovierailuista ja työharjoittelusta. Opetuksessa pyrittiin huomioimaan osallistujien henkilökohtaiset tarpeet muokkaamalla opetusta niiden mukaisesti. Opetuksessa ongelmanratkaisutyyppisellä lähestymistavalla oli suuri painoarvo (Ivars 2001). Projektissa pidettiin tärkeänä myös sitä, että kaikilla osallistujilla olisi kurssin jälkeen joko työpaikka tai suunnitelma työpaikan luomisesta tai jatkokoulutuksesta (Simidzija 2001). Hankkeeseen osallistuneista 15 naisesta kuusi oli perustamassa omaa yritystä ja yksi oli perustamassa omaa yritystä myöhemmin. Yhtälailla kuusi naista jatkoi koulutusta hankkeen jälkeen. Lopuista kahdesta naisesta toinen jatkoi laulamista ja piano-oppituntien antamista ja toinen opastaa ja emännöi venäläisiä turisteja. (Novi Horizonti 2001). Hankkeen erityispiirteitä Novi Horizonti -hanketta voidaan pitää eräänlaisena päänavauksena maahanmuuttajanaisten työllistymishaasteiden tuomisessa julkiseen keskusteluun. Myös hankkeen tavoitetta työllistää maahanmuuttajanaiset yrittäjyyden kautta voidaan pitää verrattain kunnianhimoisena ja innovatiivisenakin. Taustalla oli yksi maahanmuuttajatyön tärkeimmistä periaatteista, eli maahanmuuttajien kotimaassaan hankkimien tietojen ja taitojen mahdollisimman hyvä hyödyntäminen. Hankkeen aikana tehtiin kuitenkin tärkeä havainto, että maahanmuuttajanaisille kynnys työllistymiseen ja erityisesti yrittäjyyteen on korkea. Monen maahanmuuttajanaisen kohdalla pitää tehdä paljon töitä, ennen kuin he todella tietävät mitä he haluavat tehdä ja ovat valmiita sitoutumaan pitkäaikaiseen työllistymiseen. Tämän prosessin käynnistäminen on kuitenkin välttämätöntä, jos halutaan varmistaa kohderyhmän todellinen integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Toinen huomionarvoinen piirre hankkeessa oli ryhmän aktiiviset kontaktit työnantajiin. Hankkeen aikana tehtiin 42 opintokäyntiä yrityksiin ja 18 yritystä otti kurssilaisia työharjoitteluun. Voidaan todeta, että tieto maahanmuuttajanaisista potentiaalisena työvoimana kasvoi merkittävästi alueen yritysten keskuudessa. 18

19 Jupiterista ammattitaitoa Jupiterista ammattitaitoa -hanketta hallinnoi Jupiter säätiö. Hankkeen toteutusaika on (ESR-tietopalvelu 2003a). Hankkeen kuvaus Jupiterista ammattitaitoa -hankkeella pyritään vähentämään pitkäaikaistyöttömyyttä ja ehkäisemään syrjäytymistä Vaasan alueella (Pohjanmaan TE-keskus 2003). Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat pitkäaikaistyöttömät, ikääntyvät pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytymisuhan alla olevat nuoret sekä muut vaikeasti työllistyvät kuten maahanmuuttajat. Tämä ei siis ole puhdas maahanmuuttajahanke, vaan sen kohderyhmään kuuluu muitakin vaikeasti työllistettäviä ryhmiä (ESR-tietopalvelu 2003a). Maahanmuuttajiin ja muihin hankkeen osallistujiin kohdistetaan samoja toimenpiteitä, tosin maahanmuuttajilla annetaan ehkä hiukan muita enemmän ohjausta ja heillä on pidempi työharjoittelu kuin muilla. Maahanmuuttajien ja muiden yhdistämistä samaan hankkeeseen perustellaan muun muassa sillä, että työelämässäkin maahanmuuttajat ovat sekaisin muiden kanssa, eivät erikseen omassa ryhmässä. Hankkeen on tarkoitus synnyttää yhteistyöverkosto vaikeasti työllistyvien henkilöiden avuksi. Hankkeen avulla pyritään synnyttämään eri kohderyhmille yksilöllisesti sovellettavissa oleva työhön valmennusmalli (ESR-tietopalvelu 2003a). Mallin on nähty toimivan hyvin, joskin kehittämistä on muun muassa siinä, kuinka paljon ja millaista ryhmäohjausta tulisi tarjota (Jupiterista ammattitaitoa 2003). Mallissa olennaista on se, että kurssilla olon tulee olla päämäärätietoista. Hankkeessa muodostetaan 2,5 kuukauden pituisen (vaihteluväli 2 viikkoa - 6 kuukautta) työharjoittelujakson aikana jokaiselle osallistujille yksilöllinen ja realistinen suunnitelma työhön tai koulutukseen hakeutumiseen tai muuhun ratkaisuun. Keinoina tässä käytetään muun muassa työharjoittelua, tutorointia, terveystarkastusta, työvalmennuksen lyhytkursseja sekä työharjoittelua Jupiterin eri osastoilla (kädentaidot, puu, EkoCenter, myymälä ja keittiö). Hankkeen jälkeen osallistujat työllistyvät tai aloittavat koulutuksen. Lisäksi heillä on tietoa omasta osaamisestaan ja suunnitelmia tulevaisuuden varalle. Hankkeen osallistujista noin kahdeksan prosenttia eli reilut 10 henkeä on maahanmuuttajia. Projektin aikana on käynyt selväksi, että osallistujajoukko on ennakoitua vaikeammin työllistyvää, joten hankkeen tavoitteet henkilöiden työllistymisestä avoimille työmarkkinoille tai jatkamisesta koulutukseen eivät toteudu. Suunniteltu 2,5 kuukauden projektiaika ei monen osallistujan kohdalla riitä työllistymiseen avoimille työmarkkinoille, mistä syystä osa jat- LUKU TARKASTELTAVAT PROJEKTIT 19

20 kaa työllistymiskykyjensä parantamista Kyvyt käyttöön -projektissa, joka on myös Jupiter-säätiön projekti (Jupiterista ammattitaitoa 2002). Saatujen kokemusten mukaan maahanmuuttajan työllistyminen edellyttää (1) työkokemusta, (2) koulutusta, tutkintoa ja (3) kielitaitoa. Työllistymessä on edettävä yrittäjien ehdoilla, heille on levitettävä tietoa maahanmuuttajista, jotta työllistyminen ei kaadu tiedon puutteeseen tai kommunikaatiovaikeuksiin. Siivousala on ehkä kiitollisin ajatellen maahanmuuttajien työllistämistä. Tämä johtuu ennen kaikkea alalla vallitsevasta työvoimapulasta. Hankkeen erityispiirteitä Jupiterista ammattitaitoa -hankkeen selkeä erityispiirre on sen perusajatus työllistettävästä ihmisestä kokonaisuutena, joka koostuu monesta eri osa-alueesta, ei pelkästään koulutus- tai työtaustasta. Hankkeessa painotetaan muun muassa osallistujien terveydenhoitoa (terveydenhoitaja ja työpsykologi) ja kuntoutusta. Tällainen kokonaisvaltainen ammattitaidon ja työterveyden kartoittaminen on erittäin tärkeä lähtökohta myös maahanmuuttajien työllistymisen kannalta. Aikaisempien tutkimus- ja selvityshankkeiden perusteella asian tärkeyttä ei ole maahanmuuttajatyössä vielä täysin tiedostettu. Toinen hankkeen erityispiirre on se, että hankkeessa on hyvin sisäistetty työllistymispolun katkeamattomuuden periaate. Jos maahanmuuttaja ei ole Jupiterista ammattitaitoa -hankkeen jälkeen vielä valmis siirtymään työelämään, hän voi jatkaa Kyvyt käyttöön -projektissa. Maahanmuuttajia kannustetaan myös eteenpäin urallaan. Uratikkaat-hankkeen avulla maahanmuuttajista voi tulla esimerkiksi siivousalan yrittäjiä. Tällaisen selkeän palvelupaketin luominen tekee toiminnasta päämäärätietoista ja antaa maahanmuuttajille arvokasta aikaa valmistaa itseään työelämään siirtymistä varten. Muutaman kuukauden kurssi on kuitenkin lyhyt jakso maahanmuuttajan polulla kohti avoimia työmarkkinoita. Lopullinen päämäärä eli avoimille työmarkkinoille työllistyminen, on kuitenkin pidettävä jatkuvasti mielessä. Jupiterista ammattitaitoa -hankkeenkin kohdalla on havaittu, että maahanmuuttajat alkavat viihtyä liiankin hyvin muiden kurssilaisten ja hankkeen toimintojen parissa ja siirtyminen normaaliin työelämään alkaa tuntua hieman pelottavalta. Tähän on pyritty puuttumaan vaihtamalla säännöllisesti suomalaista työparia, joiden kanssa maahanmuuttajat hankkeen aikana tekevät yhteistyötä. Tämä työparikäytäntö sinällään on myös hyvä tapa alentaa maahanmuuttajien suomalaiseen työyhteisöön liittyviä pelkoja. Ideaalitapauksessa tämä maahanmuuttajasta ja suomalaisesta koostuva työpari voisi siirtyä yhdessä uudelle työpaikalle, jolloin kynnys päästä sisään suomalaiseen työyhteisöön alentuisi merkittävästi. Työ- 20

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet 1.Keskitetyn ja säännöllisen alkutestaustoiminnan järjestäminen pääkaupunkiseudulla Testauksen

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA 2012 1 STRATEGIA Koulutusyhtymän kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on, että opiskelijalla on meiltä valmistuessaan oikea asenne erilaisia kulttuureita, eri kieliä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkukartoitusmallin luominen (ensisijainen tavoite) Tiedon lisääminen ja eteenpäin

Lisätiedot

31.3.2011/ Niina Laitinen

31.3.2011/ Niina Laitinen 31.3.2011/ Niina Laitinen Tutkimus tehdään Satakunnan TE-toimistoille (4), ELY-keskukselle ja Työmieli-hankkeelle Puhelinhaastattelut toteutettiin huhtikesäkuussa sekä syyskuun aikana 2010 Kohderyhmänä

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011

Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011 Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011 Tutkimus tehtiin Satakunnan TE-toimistoille (4), ELY-keskukselle ja Työmieli-hankkeelle Puhelinhaastattelut

Lisätiedot

Uudenmaan TE-toimisto

Uudenmaan TE-toimisto Uudenmaan TE-toimisto Nuorten palvelut 1 Uudenmaan TE-toimiston toimipaikat Helsinki (Pasila, Keskusta ja Itäkeskus) Espoo (Leppävaara) Vantaa (Tikkurila) Hyvinkää Järvenpää Lohja Porvoo Raasepori (Tammisaari)

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA Suunnittelijat Heli Kamppari ja Anni Itähaarla Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kotofoorumi 18.4.2013 2 MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUSTA BRAHEASSA 22 VUOTTA Asioimistulkkikoulutus

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA 15.11.2012 maakunta-asiantuntija Tuula Telin Visio: SATAKUNTA ON MONIARVOINEN MAAKUNTA, JOSSA KAIKILLA MAAKUNNAN ASUKKAILLA ON MAHDOLLISUUS TEHDÄ TYÖTÄ, SAADA TOIMEENTULO

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus

PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Työhallinnon ja Turun kaupungin yhteistyön tiivistäminen maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA Tutkimusjohtaja Mikko Kesä I p. 358 400 203 494 I mikko.kesa@innolink.fi I Omat kokemukset mm. Vaikeasti työllistettävien

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Peimarin koulutuskuntayhtymä Maaseutuopisto Paimio Maaseutuopisto Tuorla Sosiaali- ja terveysopisto Kalatalous- ja ympäristöopisto Maaseutuopiston toimipaikat Tuorla, Kaarina Paimio

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS 1.12.2011 Milja Tuomaala Valmis tutkinto työelämävalttina - hankkeen päätösseminaari VALOA valmennuksella kansainvälisiä osaajia

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET OPH 2012 PERUSTEISTA KÄYTÄNTÖÖN Kristel Kivisik ja Sari Liski Työryhmä opetusneuvos Leena Nissilä, OPH, pj opetusneuvos Liisa

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän

Lisätiedot