Selvitys maahanmuuttajatyöstä saaduista kokemuksista ja parhaista käytännöistä Pohjanmaalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys maahanmuuttajatyöstä saaduista kokemuksista ja parhaista käytännöistä Pohjanmaalla"

Transkriptio

1 Selvitys maahanmuuttajatyöstä saaduista kokemuksista ja parhaista käytännöistä Pohjanmaalla H y v ä t k ä y t ä n n ö t Telle Lemetyinen Kimmo Riusala

2

3 SELVITYS MAAHANMUUTTAJATYÖSTÄ SAADUISTA KOKEMUKSISTA JA PARHAISTA KÄYTÄNNÖISTÄ POHJANMAALLA Vaasan yliopisto Levón-instituutti Telle Lemetyinen ja Kimmo Riusala Euroopan sosiaalirahasto

4 ESR- Hyvät käytännöt -sarja Päätoimittaja - Editor-in-Chief Eeva-Liisa Koivuneva Toimitussihteeri - Editor Toni Vasama Toimituksen osoite - Address Työministeriö - Ministry of Labour PL - P.o.Box VALTIONEUVOSTO puh. - tel. (09) ISBN ISSN Taitto: Innocorp Oy Elektroninen versio: Innocorp Oy Paino: Oy Edita Ab, Helsinki 2004

5 SAATESANAT Eräänä työhallinnon haasteellisena tehtävänä on maahanmuuttajien työelämävalmiuksien parantaminen ja työllistymisen edistäminen. Työttömyys on ollut ulkomaalaisväestön keskuudessa huomattavasti korkeampaa kuin muun väestön. Maahanmuuttajien työllistymisellä on merkitystä paitsi maahanmuuttajien itsensä kannalta kotoutumista edistävänä tekijänä, myös laajemmin. Maahanmuuttajien työllistyminen on nähtävissä eräänä ratkaisuna työmarkkinoilla ennakoitavissa oleviin lähiajan muutoksiin, kuten työvoiman ikääntymiseen ja mahdolliseen työvoimapulaan. Ratkaisuja maahanmuuttajien integroimiseksi paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan ja työmarkkinoille sekä työelämäkynnyksen ylittämiseksi on pyritty löytämään mm. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamalla hanketoiminnalla. ESR-projektien tavoitteena on kehittää uusia toimintamalleja, joita voidaan ottaa käytäntöön kansallisessa työvoimapolitiikassa. Olennaisena osana ESR-hanketoimintaa on siten hyvien käytäntöjen levittäminen. Nyt julkaistava selvitys käsittelee ESR-hankkeissa maahanmuuttajatyöstä saatuja kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Pohjanmaalla. Selvitys on ensimmäinen työministeriön tavoite 3 -ohjelmasta rahoittama alueellinen selvitys, ja se on laadittu Vaasan yliopiston Levón-instituutin arviointiyksikön toimesta. Toivon, että selvitys osaltaan edistää maahanmuuttajien työllistymistä, työelämän moninaisuutta ja hyviä etnisiä suhteita. Helsingissä huhtikuussa 2004 Eeva-Liisa Koivuneva projektipäällikkö 5

6

7 SISÄLLYS SAATESANAT... 5 JOHDANTO... 9 TAUSTAA MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISELLE TARKASTELTAVAT PROJEKTIT Novi Horizonti...17 Jupiterista ammattitaitoa...19 Metka...21 Ankkuri...22 Kvinnoresurs...25 Equal Response...26 SenioriittaS...27 Nya möjligheter i Sydösterbotten...28 Vägledande utbildning och språk...29 DOORS...30 MAAHANMUUTTAJAHANKKEISTA OPITUT HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hyvä käytäntö: Riittävästi aikaa...33 Hyvä käytäntö: Hankkeiden prosessimainen eteneminen...34 Hyvä käytäntö: Oikeita työpaikkoja...35 Hyvä käytäntö: Ryhmät tavoitteen mukaan...36 Hyvä käytäntö: Toimijoiden välinen yhteistyö ja palvelupaketit...37 Hyvä käytäntö: Työparikäytäntö...38 Hyvä käytäntö: Työyhteisön kuunteleminen ja informoiminen...39 Hyvä käytäntö: Kulttuuritulkkitoiminta...40 Hyvä käytäntö: Täsmäkoulutusta ja työssäoppimista...41 Hyvä käytäntö: Kielikoulutuksen tehostaminen...42 YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Haastatellut henkilöt...52 Liite 2. Haastattelurunko /-teemat...53 ESR- HYVÄT KÄYTÄNNÖT JULKAISUT

8 8

9 JOHDANTO Tällä selvityksellä kuvataan maahanmuuttajaprojekteissa saatuja kokemuksia Pohjanmaalla. Toteutetuista hankkeista etsitään parhaita käytäntöjä, joiden perusteella tulevaisuudessa menestyksellisten hankkeiden suunnittelua voidaan edistää. Erityistä huomiota selvityksessä kiinnitetään siihen, millaisia hyviä keinoja maahanmuuttajien työllistämiseksi on kehitetty ja miten alueen yrityksiä on saatu mukaan maahanmuuttajaprojekteihin ja maahanmuuttajien palkkaamiseen. Lisäksi selvitetään, miten yritysten työvoimatarpeet ja maahanmuuttajien työvoimatarjonta on saatu parhaiten kohtaamaan. Tutkituista seikoista on jalostettu parhaita käytäntöjä, joita voidaan tulevaisuudessa soveltaa toteutettaviin maahanmuuttajahankkeisiin. Selvityksessä tarkastellaan seitsemää eri ESR-rahoitteista hanketta, joissa kohderyhmänä ovat olleet maahanmuuttajat, ja joilla on pyritty edistämään heidän työllistymistään. Tarkasteltavat hankkeet ovat Novi Horizonti, Jupiterista ammattitaitoa, Metka, Ankkuri, Kvinnoresurs, Equal Response ja Doors. Equal Response poikkeaa muista tarkasteltavista hankkeista siinä, että se muodostuu joukosta osahankkeita. Equal Responsen hankkeista on valittu tarkasteluun ne, jotka keskittyvät maahanmuuttajakysymyksiin. Tätä tarkemmin tarkasteltavat hankkeet kuvaillaan tämän selvityksen kolmannessa luvussa. Niin maahanmuuttajahankkeita, maahanmuuttajien työvalmiuksien parantamista kuin yritysten mukaan saantia työllisyyshankkeisiinkin tarkastellaan tässä selvityksessä prosessimaisesti. Hankkeiden kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että niiden suunnittelua ja toteuttamista tarkastellaan erillään toisistaan ja maahanmuuttajien työllistymisen kohdalla erotetaan toisistaan maahanmuuttajien rekrytoituminen hankkeeseen, hankkeen aikainen toiminta ja työllisyysvaiheen tukeminen. Näin ollen tässä selvityksessä on kyse prosessi- tai kehittämisarvioinnista. Prosessievaluoinnissa tarkastellaan toimintaa, jolla tavoitteisiin pyritään ja sen perusta on pitkälti tekijöiden itsearvioinnissa ja oppimiskokemusten miettimisessä (ks. esim. Seppänen-Järvelä 2003). Tarkastelu tapahtuu erityisesti hankkeiden toteuttajien omista näkemyksistä. Monesti prosessiarviointi kulkee jonkin tietyn projektin rinnalla, mutta tässä se tehdään kertaluonteisesti ja sitä ennemminkin käytetään tulevien kuin nyt tarkasteltavien hankkeiden suuntaamisessa. Vaikka parhaista tai hyvistä käytännöistä puhutaan paljon, on hyvän käytännön käsite vielä varsin epämääräinen ja siitä on kirjoitettu menetelmänä LUKU JOHDANTO 9

10 verrattain vähän (esim. Lehto 2001, Mannila et al. 2001, Henttonen 2002). Hyvät käytännöt voivat olla useista osaprojekteista koostuvia kokonaisuuksia, yksittäisiä projekteja tai projektien osia. Käytännössä hyvät käytännöt identifioituvat koko projektiin (Nyyssölä 2000). Metalli- ja elektroniikkateollisuuden kehittämistä käsitelleessä julkaisussa Lehto (2001) tiivisti hyvän käytännön keskeiset ominaisuudet seuraavanlaisesti: taustalla tulee olla todellinen tarve tai ongelma, suunnittelussa huomioidaan kohderyhmien tarpeet ja toimintaedellytykset, käytäntö synnyttää merkittäviä tuloksia ja vaikutuksia, käytäntö on ajankohtainen myös muille organisaatioille tai toimijaryhmille ja käytännön tulee olla siirrettävissä tietyin edellytyksin uusiin toimintaympäristöihin. Lehto (2001) tarkastelee lisäksi hyviä käytäntöjä innovaatiotutkimuksen näkökulmasta. Innovaation määrittely prosessiksi (esim. Kolehmainen 1997), jonka tavoitteena on uusien välineiden, käytäntöjen, ajattelumallien tai toimintatapojen kehittäminen, käyttöönottaminen tai soveltaminen, on hyvin yhteensopiva hyvän käytännön käsitteen kanssa. Innovatiivisuuden vaade on siis perusteltu ainakin silloin, kun sillä viitataan esimerkiksi hankkeen sisällön, toteutustavan tai menetelmän uutuuteen ja omaperäisyyteen (Nyyssölä 2000). Työministeriön määrittelemät hyvien käytäntöjen kriteerit ovat hyvin pitkälti edellä esitetyn kaltaisia (esim. Mäkinen ja Uusikylä 2002). Lisäyksenä aiemmin esitettyyn listaan, työministeriön kriteereistä voisi tuoda esille työllistymisvaikutukset sekä mahdollisuuden yleistää käytäntö normaaliksi toiminnaksi. Kun opetusministeriön rahoittamista Leonardo-projekteista etsittiin hyviä käytäntöjä, kriteereinä olivat innovatiivisuus, hyödynnettävyys, sovellettavuus ja kansainvälisyys (Nyyssölä 2000). Tämä selvitys pohjautuu tarkastelluista projekteista saatuun kirjalliseen materiaaliin ja aiempiin aihetta koskeviin tutkimuksiin sekä projektivetäjien ja muiden asiantuntijoiden, kuten työhallinnon ja Vaasan ulkomaalaistoimiston edustajien, haastatteluihin. Yritysmaailma ja maahanmuuttajat oli rajattu tehtävänannon ulkopuolelle. Yrittäjien näkemyksiä muun muassa maahanmuuttajien palkkaamisesta on luettavissa Maria Österåkerin (2003) hiljattain ilmestyneestä tutkimuksesta sekä TT:n (Teollisuus ja Työnantajat 2003) tuoreesta maahanmuuttopolitiikkaa ja yritysten työvoimatarpeita käsittelevästä tutkimusraportista. Haastatteluja selvitystä varten tehtiin yhteensä 18 kappaletta (12 henkilökohtaista haastattelua ja 6 puhelinhaastattelua). Tämä selvitys on osa ESR-hankkeiden tuotekehitystä. Se palvelee Pohjanmaan TE-keskusta, joka pyrkii saamaan tietoa tällä selvityksellä siitä, minkä tyyppisellä toiminnalla pystytään parhaiten saavuttamaan projekteille asetetut tavoitteet. Selvitys tukee myös Pohjanmaan TE-keskuksen työvoimaosas- 10

11 ton maahanmuuttajastrategian laadintaa. Selvitys on tehty Vaasan yliopiston Levón-instituutin arviointiyksikössä marraskuun 2003 ja tammikuun 2004 välisenä aikana. Seuraava luku toimii selvityksen viitekehyksenä. Siinä esitellään lyhyesti keskeisiä tuloksia muutamista maahanmuuttajien työllistymistä ja integroitumista käsitelleistä tutkimuksista. Tämän jälkeen esitellään selvityksessä tarkastellut hankkeet. Hankkeiden kuvaus pohjautuu sekä hankkeista saatuun kirjalliseen materiaaliin että projektinvetäjien ja asiantuntijoiden haastatteluihin. Selvityksen neljännessä luvussa tarkastellaan hankkeista esiin nousseita hyviä käytäntöjä. Selvityksen viimeisessä luvussa tehdään yhteenveto siitä, mitä on opittavissa Pohjanmaan TE-keskuksen alueella tähän mennessä toteutetuista ja toteutuksen alla olevista maahanmuuttajahankkeista. LUKU JOHDANTO 11

12 TAUSTAA MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISELLE Suomeen tulleiden maahanmuuttajien määrä on muihin maihin verrattuna pieni. Maahanmuuttajien kokonaismäärän kasvu on kuitenkin ollut nopeaa: 1990-luvulla maahanmuuttajien määrä lähes viisinkertaistui (Forsander 2002). Suomessa asui vuoden 2002 lopussa noin ulkomaan kansalaista. Työttömyys on ulkomaalaisväestön keskuudessa huomattavasti korkeampaa kuin muun väestön. Viime vuosien aikana ulkomaalaisten työttömyysaste on kuitenkin selkeästi laskenut. Vuoden 2002 lopussa ulkomaalaisten työttömyysaste oli noin 29 prosenttia, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 31,6 prosenttia ja esimerkiksi vuonna 1997 vielä 45 prosenttia (Monitori 2003a). Ulkomaalaisväestön määrä Pohjanmaan TE-keskuksen alueella kesällä 2002 oli noin 4000 ja heidän työttömyysasteensa noin 27 prosenttia (Pohjanmaan TE-keskus 2002). Työllistyminen on tärkein maahanmuuttajien kotoutumista edesauttava tekijä (Manninen 2001). Valtosen (1999) tutkimuksen mukaan on turha puhua kotoutumisesta, ellei ole olemassa todellisia työllistymismahdollisuuksia. Nykyisten maahanmuuttajien työllisyyden parantaminen on tärkeätä paitsi työvoimavarojen hyödyntämisen kannalta, myös kotoutumisen edistämiseksi ja yleisen ulkomaalaisvastaisuuden ehkäisemiseksi (Teollisuus ja Työnantajat 2003). Työministeri Tarja Filatov korostaa sitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa työ on keskeisessä asemassa ja sen vuoksi maahanmuuttajien työllistyminen on erittäin tärkeää myös heidän täyden yhteiskuntaosallisuutensa tähden (Työministeriön tiedote ). Maahanmuuttajien kynnys työelämään on kuitenkin erityisen korkea monesta eri syystä: suomen kielen taito voi olla vielä puutteellinen, ammattitaito ei vastaa suomalaisten työmarkkinoiden vaatimuksia, työnantajilla ja työyhteisöillä voi olla ennakkoluuloja maahaanmuuttajaa tai hänen osaamistaan kohtaan, eikä maahanmuuttajalla ole hallussaan sitä suhteiden verkostoa, jota suomalaiset voivat alkaa rakentaa jo päiväkodista lähtien (Forsander 2002). Yleisesti ottaen maahanmuuttajien työtilannetta luonnehtivat epävarmuus ja väliaikaisuus eli tilanne, jossa työttömyys, työllisyysjaksot ja työhallinnon toimenpiteet vaihtelevat. (Forsander 2000; 2001). Tutkimusten mukaan tehokkaimpia maahanmuuttajien työllistymistä edistäviä toimenpiteitä ovat yksilöllisen työllistymissuunnitelman laatiminen maahanmuuttajalle, varhaisessa vaiheessa suoritettu ammattitaidon kartoi- 12

13 tus ja tarvittava täydennyskoulutus, intensiiviset tuetut kontaktit työmarkkinoille (esim. työharjoittelu, työssäoppiminen, työkokeilu), työvoimatoimistojen suorat kontaktit työnantajiin sekä suomalaisten antamat suositukset (esim. Pitkänen 1999, Manninen 2001, Forsander 2002). Ulkomaisen työkokemuksen aliarvostus suomalaisilla työmarkkinoilla on tuttua monelle maahanmuuttajalle (Forsander 2002, Opetusministeriö 2002). Ammatillisessa koulutuksessa olisikin syytä lisätä näyttötutkintoon valmentavien kurssien sekä ammattitaidon päivittämiseen tähtäävän täsmäkoulutuksen osuutta, sillä suomalainen todistus on hyvä suositus maahanmuuttajalle ja se auttaa työllistymisessä (Pitkänen 1999, Opetusministeriö 2002). Tuettujen työelämäkontaktien kohdalla on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että esimerkiksi harjoittelupaikka on yhteensopiva maahanmuuttajan oman koulutuksen ja osaamisen kanssa (Matinheikki-Kokko et al. 2003). Ohjaamisessa ja koulutuksessa tulisi kuitenkin tukea maahanmuuttajan omaa aktiivisuutta ja parantaa hänen omia tiedonhankintavalmiuksiaan. Näin tuetaan maahanmuuttajan selviytymistä pitkällä aikavälillä. Tässä suhteessa riittävän informaation jakaminen suomalaisesta yhteiskunnasta on olennaista (Teollisuus ja Työnantajat 2003). Kun maahanmuuttaja on omaksunut riittävät työnhakutaidot ja hallitsee perustiedot Suomen työmarkkinatilanteesta, pitkäkestoiset vertaisryhmät eli niin sanotut työhakuklubit ovat osoittautuneet toimiviksi maahanmuuttajien omaehtoisen työllistymisen edistäjänä (Matinheikki-Kokko et al. 2003). Erityisen keskeistä työllistymisen kannalta on riittävä suomen (ruotsin) kielen taito, jota työnantajat pitävät myös suomalaisen työkulttuurin tuntemisen mittarina. Suomen kielen opetus tehostuu, jos käyttöön otetaan laajasti tasoryhmät ja tasokokeet (Pitkänen 1999, Manninen 2001, Forsander 2002). Maahanmuuttajille suunnattujen hankkeiden puitteissa onkin kehitetty yhtenäisiä suomen kielen arviointi- ja kurssijärjestelmiä, jotka ovat osoittautuneet varsin toimiviksi maahanmuuttajien suomen kielen opintojen edistämisessä (ks. esim. Pitkänen 1999). Hyviä kokemuksia on myös saatu suomen kielen jatkokurssien eriyttämisestä eri aloille, sillä kielitaitovaatimukset vaihtelevat aloittain. Myös työnantajapuoli suosittelee suomen kielen opintojen yhdistämistä ammatilliseen koulutukseen (Teollisuus ja Työnantajat 2003). Ammatilliset kielikurssit eivät kuitenkaan saa syrjäyttää suomen kielen perusopetusta, vaan näitä molempia tarvitaan (Pitkänen 1999, Manninen 2001). Tärkeää on myös se, että maahanmuuttajat saisivat heti maahan tultuaan omakielistä ohjausta siitä, kuinka Suomessa haetaan työtä ja toimitaan työelämässä (Forsander 2002). Kouluissa maahanmuuttajalasten sekä luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten LUKU TAUSTAA MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISELLE 13

14 tulee saada oman äidinkielen opetusta, koska äidinkielen hyvä hallinta edesauttaa myös muissa opinnoissa (esimerkiksi suomen kieli) edistymistä (Manninen 2001). Maahanmuuttajien työllistymisen kannalta olennaista on myös se, että nykyisellään suomalaisissa yrityksissä työskentelee vähän maahanmuuttajia. Tähän on ainakin kaksi syytä. Ensinnäkin maahanmuuttajia on Suomessa melko vähän ja toiseksi suomalaiset työnantajat eivät ole olleet kovin halukkaita palkkaamaan maahanmuuttajia. (Joroinen & Ali 2000) TT:n kyselyn mukaan teollisuuden henkilöstöstä vain vajaa prosentti on ulkomaalaisia (Teollisuus ja Työnantajat 2003). Saman kyselyn mukaan nuoret suhtautuvat maahanmuuttajiin suvaitsevaisemmin kuin ikääntyneet ja johtavassa asemassa olevat suhtautuvat maahanmuuttajien lisäämiseen positiivisemmin kuin muut työntekijät. Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös Jaakkolan (1999) maahanmuuttoa ja etnisiä asenteita kartoittaneesta tutkimuksesta. Jaakkolan (1999, 2002) mukaan valtaosa suomalaisista (83%) hyväksyisi ainakin periaatteessa maahanmuuttajat työyhteisönsä jäseniksi tai esimiehekseen (67%). Österåkerin (2003) mukaan Pohjanmaalla yrittäjät suhtautuvat maahanmuuttajien palkkaamiseen myönteisemmin kuin pitkäaikaistyöttömien tai vajaakuntoisten työntekijöiden palkkaamiseen. Maahanmuuttajan palkkaaminen edellytys on kuitenkin se, että hän osaa suomen ja/tai ruotsin kielen. Yritysmaailman näkökulmasta maahanmuuttajien kielitaidon kehittäminen onkin yksi keskeisistä panostusalueista (Teollisuus ja Työnantajat 2003, Österåker 2003). Yhtenä esteenä maahanmuuttajien palkkaamiselle pohjalaisissa yrityksissä on se, että yrittäjät eivät tunne alueen yleistä maahanmuuttajatilannetta eikä maahanmuuttajien työvoimapotentiaalia. Yrittäjille tulisikin levittää tietoa tästä. Moni yrittäjä näki, että tulevaisuudessa maahanmuuttajia palkataan yhä enemmän, koska yritykset kohtaavat pian työvoimapulaa. Kynnys palkata ensimmäinen maahanmuuttaja yritykseen on melko korkea. Mutta jos yritys palkkaa maahanmuuttajan ja saa hänestä hyviä kokemuksia, madaltuu kynnys palkata myös lisää maahanmuuttajia. Sen vuoksi onkin tärkeää, että yrittäjille kerrotaan muiden yrittäjien kokemuksista maahanmuuttajien työllistämisestä (Manninen 2001, Österåker 2003). On arvioitu, että yli puolet työpaikoista välittyy informaalien sosiaalisten verkostojen eikä niinkään perinteisten työnhakukanavien kautta (esim. Naumanen ja Silvennoinen 1996, Matinheikki-Kokko et al. 2003). Edelle mainittujen tuettujen työelämäkontaktien lisäksi maahanmuuttajien sosiaalisia kontakteja suomalaisten kanssa voidaan edistää ay-toiminnan, yritysten henkilöstön valmennuksen, erilaisien perehdyttämismenettelyjen, tutorointi- ja 14

15 mentorointijärjestelmien sekä selkeän kommunikaation opettelun avulla (Mannila 2002, Matinheikki-Kokko et al. 2003). Työpaikoilla voidaan järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia ja sinne voidaan tuoda kulttuuriasiantuntijoita kertomaan maahanmuuttajien kotimaasta. Näin tehtiin esimerkiksi ESR-rahoitteisessa ETMO-projektissa, jonka tavoitteena oli juuri erilaisten kulttuurien ymmärtämisen lisääminen ja hyvien käytäntöjen edistäminen työpaikoilla (Monitori 2003b). Niin sanotut sisääntulotyöpaikat ovatkin tärkeitä maahanmuuttajien työllistymisen kannalta, koska näiden työpaikkojen avulla maahanmuuttajat voivat hankkia itselleen arvokasta suomalaista työkokemusta (Forsander ja Alitolppa-Niitamo 2000, Forsander 2001). Monesti maahanmuuttaja palkataan yritykseen onnistuneen harjoittelu- tms. jakson jälkeen (Österåker 2003). Erilaiset hankkeet yms. toimenpiteet voivat edistää tällaisten sisääntulotyöpaikkojen löytymisessä. Forsanderin (2001) mukaan maahanmuuttajien työllistymisen tukemista ei tulisi kuitenkaan lopettaa siihen, että henkilöt ovat saaneet sisääntulotyöpaikan, vaan maahanmuuttajien koulutukseen ja tuettuihin työelämäkontakteihin tulee senkin jälkeen satsata, jotta maahanmuuttajien osaaminen saadaan kunnolla työmarkkinoiden käyttöön. Jos yhteiskunta ei tue maahanmuuttajia täydennyskoulutuksella ja kielikursseilla on vaarana, että maahanmuuttajat juuttuvat sisääntuloammatteihin ilman etenemismahdollisuuksia (Manninen 2001). Samalla, kun koulutetuin osa maahanmuuttajista hyötyy aktivoivasta kotouttamispolitiikasta, on olemassa vaara, että heikoimmassa asemassa olevat maahanmuuttajat eivät saa tarvitsemaansa peruskoulutusta ja syrjäytyvät sen seurauksena yhteiskunnasta. Esimerkiksi Helsingin alueella joka kolmannella pakolaisella on puutteellinen luku- ja kirjoitustausta tai vain muutama vuosi peruskoulua takanaan. Suomi onkin saapunut maahanmuuttopolitiikassaan vaiheeseen, jossa yksi ainut tie ei johda perille. Yhtäältä on saatava koulutetuin ja aktiivisin osa maahanmuuttajista kiinni työelämään ja toisaalta on huolehdittava työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien, kuten eläkeläisten, työkyvyttömien ja kotiäitien oikeudesta kotoutumiskoulutukseen nykyistä kattavammin (Monitori 2001). Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen ja työllistyminen vaativat systemaattista ja pitkäjänteistä työtä, sillä maahanmuuttajien polku työelämään on erittäin pitkä. Työ vaatii tuekseen verkostoa ja yhteistyötä työelämän eri osapuolten kesken (Pitkänen 1999). Sisäasianministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljasen mukaan maahanmuuttoasioiden parissa toimii lukuisia viranomaisia, jolloin vastuusuhteet ovat hajallaan. Hän ei kuitenkaan usko, että maahanmuuttoasiat voitaisiin keskittää yhdelle viranomaiselle. Viljanen LUKU TAUSTAA MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISELLE 15

16 korostaakin sitä, että nykyisten viranomaisten on tehostettava niin keskinäistä yhteistyötään kuin omaa toimintaansakin (Monitori 2003c). Myös teollisuuden työnantajat korostavat viranomaisten välisten vastuusuhteiden selkeyttämisen sekä työvoimaviranomaisten ja yritysten välisen yhteistyön tiivistämisen tärkeyttä (Teollisuus ja Työnantajat 2003). TT:n mukaan esimerkiksi yhteishankintakoulutuksesta on saatu yrityskentällä hyviä kokemuksia. Maahanmuuttajien omien näkemyksien mukaan maahanmuuttajakoulutuksen tarjonta on tällä hetkellä pirstaleinen ja epätäydellinen (Helsingin kaupunki 1998, Monitori 2003b). Olisikin tärkeää, että maahanmuuttajat ja maahanmuuttajajärjestöt voitaisiin sitouttaa nykyistä tiiviimmin mukaan yhteistyöhön. Tästä on saatu lupaavia kokemuksia muun muassa ESR-rahoitteisessa MAJAKKA-projektissa (Härkäpää et al. 2002). 16

17 TARKASTELTAVAT PROJEKTIT Tässä selvityksessä on tutustuttu seitsemään eri projektiin, joista yksi muodostuu useasta osaprojektista. Näistä osaprojekteista on valittu tarkasteluun ne, joiden kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat. Tarkasteltavat projektit ovat 1. Novi Horizonti 2. Jupiterista ammattitaitoa 3. Metka 4. Ankkuri 5. Kvinnoresurs 6. Equal Response: SenioriittaS Nya möjligheter I Sydösterbotten Vägledande utbildning och språk 7. DOORS Novi Horizonti Hanketta hallinnoi Svenska Österbottens Folkakademi. Hankkeen toteutusaika oli (ESR-tietopalvelu 2003c). LUKU TARKASTELTAVAT PROJEKTIT Hankkeen kuvaus Novi Horizonti -hankkeen tavoitteena oli aktivoida maahanmuuttajanaisia itsensä työllistämiseen ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Itsensä työllistämistä edistettiin antamalla koulutuksen avulla tarpeellinen teoreettinen tieto aiheesta ja innostamalla vierailuilla itsensä työllistämisessä onnistuneiden henkilöiden luona uskaltamaan ryhtyä toimeen. Naisten itsensä työllistämisajatus perustui siihen, että näillä naisilla on entuudestaan, kotimaastaan taitoja, joita he voivat hyödyntää uudentyyppisessä yritystoiminnassa, esimerkiksi naisten osuuskunnassa tai alihankintatyössä. Tavoitteena siis oli, että naiset voivat soveltaa aiempia taitojaan uudessa ympäristössä (Ivars 2001). Hankkeen kohderyhmään kuuluivat sellaiset maahanmuuttaja- ja pakolaisnaiset, jotka eivät olleet työllistyneet Suomessa, vaikka heillä on perus-, ammatti- tai korkeakoulutus kotimaastaan (Simidzija 2001). Novi Horizonti - projekti muodostui koulutuksesta, jota järjestetään lähi- ja etäopetuksena, 17

18 sekä opintovierailuista ja työharjoittelusta. Opetuksessa pyrittiin huomioimaan osallistujien henkilökohtaiset tarpeet muokkaamalla opetusta niiden mukaisesti. Opetuksessa ongelmanratkaisutyyppisellä lähestymistavalla oli suuri painoarvo (Ivars 2001). Projektissa pidettiin tärkeänä myös sitä, että kaikilla osallistujilla olisi kurssin jälkeen joko työpaikka tai suunnitelma työpaikan luomisesta tai jatkokoulutuksesta (Simidzija 2001). Hankkeeseen osallistuneista 15 naisesta kuusi oli perustamassa omaa yritystä ja yksi oli perustamassa omaa yritystä myöhemmin. Yhtälailla kuusi naista jatkoi koulutusta hankkeen jälkeen. Lopuista kahdesta naisesta toinen jatkoi laulamista ja piano-oppituntien antamista ja toinen opastaa ja emännöi venäläisiä turisteja. (Novi Horizonti 2001). Hankkeen erityispiirteitä Novi Horizonti -hanketta voidaan pitää eräänlaisena päänavauksena maahanmuuttajanaisten työllistymishaasteiden tuomisessa julkiseen keskusteluun. Myös hankkeen tavoitetta työllistää maahanmuuttajanaiset yrittäjyyden kautta voidaan pitää verrattain kunnianhimoisena ja innovatiivisenakin. Taustalla oli yksi maahanmuuttajatyön tärkeimmistä periaatteista, eli maahanmuuttajien kotimaassaan hankkimien tietojen ja taitojen mahdollisimman hyvä hyödyntäminen. Hankkeen aikana tehtiin kuitenkin tärkeä havainto, että maahanmuuttajanaisille kynnys työllistymiseen ja erityisesti yrittäjyyteen on korkea. Monen maahanmuuttajanaisen kohdalla pitää tehdä paljon töitä, ennen kuin he todella tietävät mitä he haluavat tehdä ja ovat valmiita sitoutumaan pitkäaikaiseen työllistymiseen. Tämän prosessin käynnistäminen on kuitenkin välttämätöntä, jos halutaan varmistaa kohderyhmän todellinen integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Toinen huomionarvoinen piirre hankkeessa oli ryhmän aktiiviset kontaktit työnantajiin. Hankkeen aikana tehtiin 42 opintokäyntiä yrityksiin ja 18 yritystä otti kurssilaisia työharjoitteluun. Voidaan todeta, että tieto maahanmuuttajanaisista potentiaalisena työvoimana kasvoi merkittävästi alueen yritysten keskuudessa. 18

19 Jupiterista ammattitaitoa Jupiterista ammattitaitoa -hanketta hallinnoi Jupiter säätiö. Hankkeen toteutusaika on (ESR-tietopalvelu 2003a). Hankkeen kuvaus Jupiterista ammattitaitoa -hankkeella pyritään vähentämään pitkäaikaistyöttömyyttä ja ehkäisemään syrjäytymistä Vaasan alueella (Pohjanmaan TE-keskus 2003). Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat pitkäaikaistyöttömät, ikääntyvät pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytymisuhan alla olevat nuoret sekä muut vaikeasti työllistyvät kuten maahanmuuttajat. Tämä ei siis ole puhdas maahanmuuttajahanke, vaan sen kohderyhmään kuuluu muitakin vaikeasti työllistettäviä ryhmiä (ESR-tietopalvelu 2003a). Maahanmuuttajiin ja muihin hankkeen osallistujiin kohdistetaan samoja toimenpiteitä, tosin maahanmuuttajilla annetaan ehkä hiukan muita enemmän ohjausta ja heillä on pidempi työharjoittelu kuin muilla. Maahanmuuttajien ja muiden yhdistämistä samaan hankkeeseen perustellaan muun muassa sillä, että työelämässäkin maahanmuuttajat ovat sekaisin muiden kanssa, eivät erikseen omassa ryhmässä. Hankkeen on tarkoitus synnyttää yhteistyöverkosto vaikeasti työllistyvien henkilöiden avuksi. Hankkeen avulla pyritään synnyttämään eri kohderyhmille yksilöllisesti sovellettavissa oleva työhön valmennusmalli (ESR-tietopalvelu 2003a). Mallin on nähty toimivan hyvin, joskin kehittämistä on muun muassa siinä, kuinka paljon ja millaista ryhmäohjausta tulisi tarjota (Jupiterista ammattitaitoa 2003). Mallissa olennaista on se, että kurssilla olon tulee olla päämäärätietoista. Hankkeessa muodostetaan 2,5 kuukauden pituisen (vaihteluväli 2 viikkoa - 6 kuukautta) työharjoittelujakson aikana jokaiselle osallistujille yksilöllinen ja realistinen suunnitelma työhön tai koulutukseen hakeutumiseen tai muuhun ratkaisuun. Keinoina tässä käytetään muun muassa työharjoittelua, tutorointia, terveystarkastusta, työvalmennuksen lyhytkursseja sekä työharjoittelua Jupiterin eri osastoilla (kädentaidot, puu, EkoCenter, myymälä ja keittiö). Hankkeen jälkeen osallistujat työllistyvät tai aloittavat koulutuksen. Lisäksi heillä on tietoa omasta osaamisestaan ja suunnitelmia tulevaisuuden varalle. Hankkeen osallistujista noin kahdeksan prosenttia eli reilut 10 henkeä on maahanmuuttajia. Projektin aikana on käynyt selväksi, että osallistujajoukko on ennakoitua vaikeammin työllistyvää, joten hankkeen tavoitteet henkilöiden työllistymisestä avoimille työmarkkinoille tai jatkamisesta koulutukseen eivät toteudu. Suunniteltu 2,5 kuukauden projektiaika ei monen osallistujan kohdalla riitä työllistymiseen avoimille työmarkkinoille, mistä syystä osa jat- LUKU TARKASTELTAVAT PROJEKTIT 19

20 kaa työllistymiskykyjensä parantamista Kyvyt käyttöön -projektissa, joka on myös Jupiter-säätiön projekti (Jupiterista ammattitaitoa 2002). Saatujen kokemusten mukaan maahanmuuttajan työllistyminen edellyttää (1) työkokemusta, (2) koulutusta, tutkintoa ja (3) kielitaitoa. Työllistymessä on edettävä yrittäjien ehdoilla, heille on levitettävä tietoa maahanmuuttajista, jotta työllistyminen ei kaadu tiedon puutteeseen tai kommunikaatiovaikeuksiin. Siivousala on ehkä kiitollisin ajatellen maahanmuuttajien työllistämistä. Tämä johtuu ennen kaikkea alalla vallitsevasta työvoimapulasta. Hankkeen erityispiirteitä Jupiterista ammattitaitoa -hankkeen selkeä erityispiirre on sen perusajatus työllistettävästä ihmisestä kokonaisuutena, joka koostuu monesta eri osa-alueesta, ei pelkästään koulutus- tai työtaustasta. Hankkeessa painotetaan muun muassa osallistujien terveydenhoitoa (terveydenhoitaja ja työpsykologi) ja kuntoutusta. Tällainen kokonaisvaltainen ammattitaidon ja työterveyden kartoittaminen on erittäin tärkeä lähtökohta myös maahanmuuttajien työllistymisen kannalta. Aikaisempien tutkimus- ja selvityshankkeiden perusteella asian tärkeyttä ei ole maahanmuuttajatyössä vielä täysin tiedostettu. Toinen hankkeen erityispiirre on se, että hankkeessa on hyvin sisäistetty työllistymispolun katkeamattomuuden periaate. Jos maahanmuuttaja ei ole Jupiterista ammattitaitoa -hankkeen jälkeen vielä valmis siirtymään työelämään, hän voi jatkaa Kyvyt käyttöön -projektissa. Maahanmuuttajia kannustetaan myös eteenpäin urallaan. Uratikkaat-hankkeen avulla maahanmuuttajista voi tulla esimerkiksi siivousalan yrittäjiä. Tällaisen selkeän palvelupaketin luominen tekee toiminnasta päämäärätietoista ja antaa maahanmuuttajille arvokasta aikaa valmistaa itseään työelämään siirtymistä varten. Muutaman kuukauden kurssi on kuitenkin lyhyt jakso maahanmuuttajan polulla kohti avoimia työmarkkinoita. Lopullinen päämäärä eli avoimille työmarkkinoille työllistyminen, on kuitenkin pidettävä jatkuvasti mielessä. Jupiterista ammattitaitoa -hankkeenkin kohdalla on havaittu, että maahanmuuttajat alkavat viihtyä liiankin hyvin muiden kurssilaisten ja hankkeen toimintojen parissa ja siirtyminen normaaliin työelämään alkaa tuntua hieman pelottavalta. Tähän on pyritty puuttumaan vaihtamalla säännöllisesti suomalaista työparia, joiden kanssa maahanmuuttajat hankkeen aikana tekevät yhteistyötä. Tämä työparikäytäntö sinällään on myös hyvä tapa alentaa maahanmuuttajien suomalaiseen työyhteisöön liittyviä pelkoja. Ideaalitapauksessa tämä maahanmuuttajasta ja suomalaisesta koostuva työpari voisi siirtyä yhdessä uudelle työpaikalle, jolloin kynnys päästä sisään suomalaiseen työyhteisöön alentuisi merkittävästi. Työ- 20

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 tavoite: kotoutumiskoulutuksen jälkeisen palvelun kehittäminen ja mallintaminen mallintamisessa hyödynnetään pilottihankkeita pilottihankkeiden hakuaika on 1.2.2016-31.3.2016

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osama testin hyödyntäminen ammatillisen osaamisen tunnistamisessa Hiljaisen tiedon tunnistaminen ohjaustyössä Ammattilainen arvioi ammattitaidon Osaamistodistus

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Opinpolut maasta maahan - hankkeessa Anna Taimi Sataedu Huittinen

Hyvät käytännöt Opinpolut maasta maahan - hankkeessa Anna Taimi Sataedu Huittinen Hyvät käytännöt Opinpolut maasta maahan - hankkeessa 15.1.2013 Anna Taimi Sataedu Huittinen Hyvät työkäytännöt hankkeessa 1. Wikin käyttö asiakirjojen laatimisessa 2. Opettajablogi 3. AV-tekniikan hyödyntäminen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 2014

Elokuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Elokuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.9.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys kasvaa lähes viidenneksen vuosivauhtia. Ammateittain työttömyys kasvaa suhteellisesti

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA Yleistä oppilaitosyhteistyöstä - Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä - Yhteistyön muodot - Työssäoppimisjaksojen mahdollistaminen - Työssäoppimisjaksoon valmistautuminen työpaikalla

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

Syyskuun työllisyyskatsaus 2014

Syyskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Syyskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 21.10.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys jatkaa ennätyskorkealla tasolla. Erityisasiantuntijoiden, palvelu- ja myyntityöntekijöiden

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen 26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 2 V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 3. 1 1. 2 0 1 6 R I I K K A - M A R I A Y L I - S U O M U O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Elinvoimaa maahanmuutosta

Elinvoimaa maahanmuutosta Elinvoimaa maahanmuutosta 8.12.2016 Maahanmuuttajan polku työhön 1 Polku avattuna palvelujen kautta, esimerkkinä kotoutuja-asiakas Ostetussa alkuhaastattelussa testataan asiakkaan kielitaito ja kartoitetaan

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Työhön iloisella mielellä ja suomen kielellä! Õnne Kankainen 23.5.2013

Työhön iloisella mielellä ja suomen kielellä! Õnne Kankainen 23.5.2013 Työhön iloisella mielellä ja suomen kielellä! Õnne Kankainen 23.5.2013 Tee tööd ja näe vaeva, siis tuleb ka armastus! Anton Hansen Tammsaare Onnenkieli Oy Õnne, õnn, õnne onni Onnellinen kieli! Olen onnellinen,

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 22.7.2014 klo 9.00 Ulkomaalaisten, naisten ja nuorten työttömyys kasvaa. Kesäkuun lopussa työttömiä oli 10 288 henkilöä,

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE Käytännön venäjää koulutus avuksi työelämään Venäjän kulttuuri ja kieli viikonloppukurssi Venäjän kulttuuri ja kieli (ryhmäopetus yrityksissä) Venäjän

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus ESR toimintaa Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Mallia työhön, työn malleja

Mallia työhön, työn malleja Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Sosiaalisten verkostojen merkitys työllistymisessä, Kemi 2012 Terhi Jantunen Maahanmuuttotyön ja monikulttuurisuuden

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUSPROSESSI LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN LaVaTo laatua ja valinnaisuutta työssäoppimiseen Loppuseminaari 15.11.2012 Hillevi Kivelä, Vaasanammattiopisto ammattiopisto Työssäoppimisen laatukriteereitä

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen Helsinki 29.04.2014 Raportti tunnistetusta oppimisympäristöstä Työpajan yksilöinti: organisaatio, toimiala, osoitetiedot ja tutkinto Työpajan ominaispiirteet

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Päivi Kipinoinen

Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS 8.2.2016 Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS Työvoimakoulutuksena toteutettava mestari-kisälli toimintamalliin perustuva koulutuskokeilu Toteutusaika

Lisätiedot

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA Teija Felt Työmarkkinaneuvos 15.4.2016 Yhteiskunta muuttuu, Ohjaamo tukee Työelämä ja työurat pirstaloituvat, statukset vaihtelevat: työntekijä -> opiskelija

Lisätiedot

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen Ohjaamo Helsinki Projektipäällikkö Sirkku Reponen Kohtaanto-ongelma? 2 16.3.2016 Miksi Ohjaamo? Työmarkkinoiden muutos digitalisaatio, robotiikka Palvelut edelleen siiloissa / putkissa ei riitä muuttuneessa

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Tallinnan-kokous

Tallinnan-kokous Tallinnan-kokous 8. 10.9. 010.3.010 Egoprise-sähköpostikysely yrityksille 010 Seamkin markkinatutkimusyksikkö teki kesäkuussa 010 sähköpostikyselyn, joka lähetettiin 1000 pienen ja keskisuuren yrityksen

Lisätiedot

Opitaanko Suomessa suomea?

Opitaanko Suomessa suomea? 1/5 Työpajasarja: Suomen kielen taidon vaikutukset kansainvälisten asiantuntijoiden työllistymiseen Yhteenveto 4. työpajasta (7.6. klo 9 12, Helsingin yliopiston Kielikeskuksen juhlasali): Opitaanko Suomessa

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle.

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. Opsotäppä X Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. https://www.youtube.com/watch?v=hudvcsibcyo https://www.youtube.com/playlist?list=plmhprup4imy4hrconl7cujhtcjl5ygerf

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa Nelli Ruotsalainen, hankesuunnittelija nelli.ruotsalainen@espoo.fi Kaksivuotinen Euroopan Sosiaalirahasto

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää

Lisätiedot