Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan"

Transkriptio

1 Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteen asettamiseen ja seurantaan

2 TEKIJÄT Maija Hakanen Lotta Mattsson 1. painos ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2013 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki PL 200, Helsinki Puh Faksi

3 Sisältö Esipuhe Kansainväliset päästövähennystavoitteet ja Suomi Päästövähennystavoitteiden vertailuvuodet, tavoitevuodet ja prosenttitavoitteet Päästötonnit ja -ekvivalentit Kokonaispäästötavoite ja asukaskohtainen tavoite Kuntaorganisaation, kuntayhteisön ja eri sektoreiden päästötavoitteet Käyttö- ja alueperusteiset päästöt Päästölaskenta ja -seuranta Hiilineutraalius ja päästöjen kompensointi Hiilinielut

4 Esipuhe Ilmastonmuutoksen hillinnälle asetetaan tavoitteita monella tasolla: kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa, valtioiden tasolla ja paikallisesti. Kunnissa tapa, jolla tavoite on esitetty, vaihtelee suuresti. Kunnan omat tarpeet ja kunnan toimien vaikuttavuuden arviointi ovat keskeisiä periaatteita kunnan tavoitteiden asettamiselle. Vertailtavuutta muihin kuntiin ja myös valtakunnallisiin tavoitteisiin ei kuitenkaan tulisi unohtaa, vaikka sen onkin haasteellista. Päästölaskentaa voidaan kunnassa tehdä alue- ja kulutusperustaisesti, lisäksi hiilineutraalisuuden käsite tuo vertailtavuuteen oman haasteensa. Kansallisesta näkökulmasta toive linkityksestä valtakunnalliseen päästöinventaarioon ja IPCC:n laskentaohjeisiin on ymmärrettävä. Tässä raportissa Kuntaliitto esittää hyviä käytäntöjä kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteen asettamiseen ja seurantaan. Raportti on tarkoitettu kunnissa tehtävän tavoitteenasettelun apuvälineeksi siinä vaiheessa, kun kunnassa mietitään ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteiden asettamista. Myös seurantaa ja laskentaa varten tarvitaan - ja onneksi on myös olemassa - yksityiskohtaista opastusta. Raportin laadinnassa Kuntaliitto on hyödyntänyt pidettyä, Kuntaliiton koolle kutsumaa aivoriihtä. Aivoriiheen osallistuivat Maija Hakanen, Kalevi Luoma, Lotta Mattsson ja Emilia Paavilainen Kuntaliitosta, Jyri Seppälä, Jyrki Tenhunen, Olli-Pekka Pietiläinen, Jari Rantsi ja Jouko Petäjä Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE), Pirkko Heikinheimo ja Harri Laurikka ympäristöministeriöstä, Johannes Lounasheimo ja Leena Mikkonen-Young Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymästä (HSY) sekä Kari Grönfors Tilastokeskuksesta. Kuntaliitto kiittää mainittuja henkilöitä erinomaisesta panoksesta raportin sisällön tuottamisessa. Kuntaliitto vastaa kuitenkin yksin raportin sisällöstä. Raportti on ollut myös kommenteilla em. henkilöillä sekä kuntien ilmastokampanjan yhdyshenkilöillä. Raportissa keskitytään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Raportissa käsitellään lyhyesti myös päästöjen kompensointia ja hiilinielujen huomioon ottamista kunnan päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. Uusiutuvan energian ja energiatehokkuustavoitteiden asettaminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen eivät sisälly raporttiin. Helsingissä Maija Hakanen ja Lotta Mattsson 4

5 1 Kansainväliset päästövähennystavoitteet ja Suomi Kansainvälinen yhteisö on päässyt yksimielisyyteen pitkän tähtäimen tavoitteesta, jonka mukaan maapallon ilmasto ei saisi lämmetä kahta astetta enempää. Tavoite hyväksyttiin Cancúnin ilmastokokouksessa vuonna Sen saavuttamiseksi olisi maailmanlaajuisia päästöjä vähennettävä vähintään 50 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Eurooppa-neuvosto on asettanut tavoitteeksi vähentää päästöjä prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana teollisuusmaille asetettuja vähennystavoitteita. Vuonna 1997 hyväksytyssä Kioton pöytäkirjassa on kehittyneille teollisuusmaille asetettu sitovat tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Sopimuksen mukaan kuuden kasvihuonekaasun eli hiilidioksidin, metaanin, dityppioksidin, fluorihiilivedyn, perfluorihiilivedyn ja rikkiheksafluoridin päästöjä vähennetään vuoden 1990 tasosta vuosina yhteensä 5,2 prosenttia. Dohan ilmastokokouksessa joulukuussa 2012 kyettiin sopimaan Kioton sopimuksen jatkamisesta. Euroopan unioni on jakanut Kioton pöytäkirjan mukaisen vähennysvaatimuksen jäsenvaltioilleen, 8 prosenttia vuoden 1990 tasosta aikavälillä Suomelle tavoite merkitsee päästöjen vakiinnuttamista vuoden 1990 tasolle, joka on noin 71 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia. Kioton pöytäkirja painottuu päästöjen vähentämiseen, sillä päästöjä sitovien hiilinielujen vaikutuksen arviointiin liittyy paljon epävarmuutta. Hiilinielujen käyttöä päästövelvoitteiden täyttämisessä on Kioton pöytäkirjassa rajoitettu, mutta sopimus on mahdollistanut metsäalan supistumisen korvaamisen muilla hiilinieluilla. Durbanin ilmastokokouksessa 2011 sovitun mukaan jatkossa metsäkadosta aiheutuvia päästöjä ei enää voida täysmääräisesti kompensoida metsiin vuosittain sitoutuvan hiilidioksidin avulla. EU on niin sanotussa ilmasto- ja energiapaketissa asettanut tavoitteeksi vähentää vuoteen 2020 mennessä yhteisön kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta sekä lisätä uusiutuvalla energialla tuotetun energian osuus 20 prosenttiin energian loppukäytöstä laskettuna. EU:n päästökauppajärjestelmän avulla päästöjä vähennetään päästökauppaan kuuluvilla sektoreilla ("päästökauppasektori") koko EU:n laajuisella päästökatolla -21 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Päästökaupan ulkopuolella ("ei-päästökauppasektori") päästöjä vähennetään kansallisilla tavoitteilla -11 prosenttia vuoden 2005 tasosta EU:ssa keskimäärin vuoteen 2020 mennessä. Suomen kansallinen tavoite ei-päästökauppasektorilla on -16 prosenttia. Tavoitetta varten on määritelty päästöille "polku" vuosille , jossa pysymis- 5

6 tä seurataan vuosittain. Suomella on myös sitova velvoite lisätä uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. 114 suomalaista kuntaa on laatinut ilmastostrategian tai laatii sitä parhaillaan. Ilmastostrategioissa on asetettu tavoitteet kunnan ilmastotyölle; useimmiten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle, uusiutuvan energian lisäämiselle sekä energiansäästölle. Numeerinen päästövähennystavoite on asetettu reilussa 40 kunnassa. Lisäksi monet kunnat ovat asettaneet sanallisia päästövähennystavoitteita. 6

7 2 Päästövähennystavoitteiden vertailuvuodet, tavoitevuodet ja prosenttitavoitteet Hyvä käytäntö on, että kunta asettaa ilmastostrategiassa tai -ohjelmassa määrällisen ilmastopäästöjen vähennystavoitteen. Päästövähennystavoite tulisi asettaa strategisen tason poliittisena valintana, jota edeltää päästövähennysmahdollisuuksien ja -toimenpiteiden kartoitus. Tavoite tulisi vahvistaa ja mahdollisesti päivittää vähintään kerran valtuustokaudessa. Myös päästöt tulisi laskea vähintään kerran valtuustokaudessa. Merkittävimpien päästövähennystoimenpiteiden vaikutuksia voidaan arvioida tarvittaessa vuosittain. On suositeltavaa, että päästötavoitteiden vertailuvuodeksi asetetaan mahdollisuuksien mukaan joko vuosi 1990, jota käytetään YK:n ilmastosopimuksessa ja Kioton pöytäkirjassa, tai vuosi 2005, joka on Euroopan komission ilmasto- ja energiapaketissa käyttämä vertailuvuosi. Vuoden 1990 käyttäminen vertailuvuotena tuo hyvin esille ilmastopolitiikan pitkäjänteisyyden ja maailmanlaajuisuuden. Toisaalta esimerkiksi viime vuosien kuntaliitokset ja sitä kautta vanhentuneet lähtötiedot voivat hankaloittaa vuoden 1990 käyttöä. Vuosi 2005 tuo hyvin esille liittymät EU:n ilmastopolitiikkaan ja kansallisiin politiikkatoimiin. Vuoden 2005 jälkeen sopivia vertailuvuosia viimeiselle laskentavuodelle ovat vuodet viiden vuoden välein (esimerkiksi siten että vuoden 2012 päästölaskennan vertailuvuosia ovat vuodet 2005 ja 2010). Päästövähennystavoite tulisi asettaa sekä keskipitkällä aikavälillä vuoteen 2020 tai 2030 mennessä että pitkällä aikavälillä vuoteen 2050 mennessä. Keskipitkällä aikavälillä päästövähennystavoite tulisi asettaa riittävän kunnianhimoisena prosenttitavoitteena. Kunnianhimoinen pitkän aikavälin päästövähennystavoite vuoteen 2050 mennessä voisi olla esimerkiksi prosenttia tai pyrkimys hiilineutraaliuteen. Hiilineutraaliutta on käsitelty tarkemmin kappaleessa 8. Edellisten lisäksi päästövähennystavoite voidaan esittää myös vuotuisena vähennysprosenttina, esimerkiksi 3-5 prosenttia vuodessa. Tavoitevuoteen sidotun prosenttitavoitteen avaaminen vuositavoitteeksi konkretisoi päättäjille, millaisesta haasteesta on kysymys ja mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä tavoitteen saavuttamiseksi. Kunnan tulisi asettaa määrällinen päästövähennystavoite, jota edeltää päästövähennysmahdollisuuksien ja -toimenpiteiden kartoitus. 7

8 Hyvin esitetty päästövähennystavoite on esimerkiksi: Kunnan tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä XX % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi kunta tähtää hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Kunnan päästövähennystavoitteita tarkistetaan seuraavan kerran vuonna 201X. 8

9 3 Päästötonnit ja -ekvivalentit Päästötavoitteiden asettamisen lähtökohtana ovat vertailuvuoden kasvihuonekaasupäästöt, jotka yhteismitallistetaan ilmastovaikutusten perusteella hiilidioksidiekvivalenttitonneiksi. Tärkeimpiä kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidin lisäksi metaani, dityppioksidi ja ns. F-kaasut. Vertailuvuoden päästölaskennalla luodaan perusta prosentuaalisten päästövähennysten seurannalle ja tavoitevuoden päästötasolle. Hiilidioksidiekvivalentti ilmaisee eri kasvihuonekaasupäästöjen ilmastovaikutuksen yhteismitallistettuna vastaamaan hiilidioksidin ilmastovaikutusta. Jokaiselle kasvihuonekaasulle on määritelty kerroin, jonka avulla sen päästöarvo voidaan muuntaa hiilidioksidiekvivalentiksi. Kunnan kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat siis kaikkien hiilidioksidiekvivalenteiksi yhteismitallistettujen kasvihuonekaasupäästöjen summana. Päästölaskentaohjelmat laskevat ekvivalenttiluvut automaattisesti. Tonnit, ekvivalenttitonnit ja prosentitkin voivat olla vaikeasti ymmärrettäviä ja suuruusluokat vaikeasti hahmotettavia. Tavoitteita ja päästömääriä on hyvä konkretisoida ja esittää niistä vertailutietoa. Jos hiilinielut otetaan huomioon kunnan ilmastonmuutoksen hillintätyön tavoitteiden asettamisessa, tulee myös ne arvioida hiilidioksidiekvivalenttilukuina. Lisäksi tavoitteen toteutumisessa voidaan huomioida päästöjen kompensointi. Hiilinieluja ja päästöjen kompensointia on käsitelty tarkemmin kappaleissa 8 ja 9. Päästötavoitteiden asettamisen lähtökohtana ovat hiilidioksidiekvivalenttitonneina esitetyt vertailuvuoden kasvihuonekaasupäästöt. Tavoitteita ja päästömääriä on hyvä konkretisoida ja esittää niistä vertailutietoa. 9

10 4 Kokonaispäästötavoite ja asukaskohtainen tavoite On suositeltavaa, että kunta esittää vähennystavoitteensa sekä kokonaispäästöinä että asukaskohtaisina päästöinä. Molempien esitystapojen rinnakkainen käyttö konkretisoi ja helpottaa päästövähennysten suuruuden hahmottamista. Kasvukunnissa asukasta kohti lasketut päästöt voivat pienentyä, vaikka kokonaispäästöt kasvavat. Väestöään menettävissä kunnissa puolestaan kokonaispäästöt voivat pienentyä, mutta asukasta kohti lasketut päästöt pysyä ennallaan tai jopa kasvaa. Kunnan tilanne tulee kuvata kunnan päättäjille ja kuntalaisille. Asukasta kohti laskettu päästövähennys havainnollistaa hyvin tarvittavan muutoksen suuruusluokkaa nykyisessä energiantuotantorakenteessa ja päästöjä aiheuttavissa elämäntavoissa. Usein on esitetty pitkän aikajänteen tavoite, että vuosittaiset päästöt olisivat kaksi tonnia asukasta kohti. Tavoite voi olla hyvä koko Suomen mittakaavassa, mutta kuntakohtaisesti käytettynä se saattaa suosia kuntia, joissa esimerkiksi ei ole paljon teollisuutta, maataloutta tai läpikulkuliikennettä. Suomen kasvihuonekaasujen päästöt vuonna 2008 olivat noin 70 miljoonaa ekvivalenttitonnia eli noin 12 tonnia asukasta kohti. On myös huomioitava, että kunnan keskimääräiset päästöt asukasta kohti eivät todennäköisesti vastaa esimerkiksi kansalaisten omien kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseen ja vähentämiseen tarkoitettujen laskureiden, kuten ilmastodieetin (www.ilmastodieetti.fi/) lukuja, joissa ovat mukana mm. lentomatkat ja kulutushyödykkeiden epäsuorat päästöt. Suoria ja epäsuoria päästöjä on käsitelty tarkemmin kappaleessa 6. Kunnan päästövähennystavoite on hyvä esittää sekä kokonaispäästönä että asukasta kohti laskettuna päästönä. 10

11 5 Kuntaorganisaation, kuntayhteisön ja eri sektoreiden päästötavoitteet Kunnan päästövähennystavoite voi koskea vain kuntaorganisaation omaa toimintaa tai koko kuntayhteisöä, jolloin mukaan otetaan myös asukkaat, yritykset ja yhteisöt. Molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia ja ne voivat olla rinnakkaisia, joskin esimerkiksi kasvihuonekaasujen laskentaohjelma Kasvenerilla ei tällä hetkellä voi laskea suoraan kuntaorganisaation päästöjä. Tavoitteiden taustaperusteluissa tulee valittu rajaus tuoda selkeästi esille. Päästötavoitteen toteuttamisen kannalta haastavampi, mutta vaikuttavuuden kannalta parempi vaihtoehto on, jos tavoitteet koskevat koko kuntayhteisöä. Toisaalta päästökehitys saattaa olla paremmin konkretisoitavissa luottamushenkilöille ja kuntalaisille, jos tavoitteet koskevat vain kunnan suoria vaikutusmahdollisuuksia, kuten esimerkiksi kunnan omaa energiankäyttöä. Kunnassa saattaa olla järkevää poistaa tavoitteenasettelusta yksittäisen suuren teollisuusyrityksen vaikutus. Näin on tehty esimerkiksi Uudessakaupungissa, jossa paikallinen lannoitetehdas olisi yhdellä toimenpiteellä ylittänyt koko kunnassa asetetun päästövähennystavoitteen. Päästötavoitteita voidaan asettaa myös vain ei-päästökauppasektorille. Niin sanottuun ei-päästökauppasektoriin kuuluvat rakennusten erillislämmityksen polttoaineet, työkoneet, liikenne ja maankäyttö, päästökaupan ulkopuoliset energiaperäiset päästöt, prosessipäästöt, F-kaasut, liuottimet, maatalous ja jätehuolto. Kuntien omistamien energialaitosten (jotka pääsääntöisesti ovat mukana päästökauppasektorissa) mukana olo päästöseurannassa ja vähennystavoitteissa on kuitenkin tärkeää, sillä kunnat voivat vaikuttaa niiden polttoainevalintoihin ja hinnoitteluun, millä voi olla kunnan päästöjen kannalta merkittäviä vaikutuksia. On suositeltavaa, että energiantuotanto on mukana kunnan tavoitteenasettelussa. Kunnan päästövähennystavoite voi koskea vain kuntaorganisaatiota tai koko kuntayhteisöä. Vaikuttavuuden kannalta koko kuntayhteisöä koskevan tavoite on parempi. Tärkeintä on, että päästötavoitteiden taustat ja rajaukset esitetään selkeästi ja avoimesti. 11

12 6 Käyttö- ja alueperusteiset päästöt Päästövähennystavoitteen osalta tulee täsmentää, koskeeko tavoite käyttö- vai alueperusteisia päästöjä. Alueperusteiset päästöt käsittävät kaikki kunnan rajojen sisällä tuotetut suorat päästöt, riippumatta siitä missä kunnissa päästöjä aiheuttanut energia kulutetaan. Käyttöperusteisiin päästöihin puolestaan lasketaan kunnassa käytetyn energian aiheuttamat suorat päästöt, riippumatta missä kunnissa energia on tuotettu. Termistö on tältä osin muuttunut. Aikaisemmin Kasvener-laskennassa alueperusteisia päästöjä kutsuttiin tuotantoperusteisiksi ja käyttöperusteisia kulutusperusteisiksi. Suomen ympäristökeskuksessa kehitetty kuntien kasvihuonekaasujen laskentaohjelma Kasvener soveltuu kunnan vuotuisten kasvihuonekaasupäästöjen sekä energiataseen laskentaan. Kasvener-mallin avulla voidaan laskea kunnan sekä alueperusteiset että käyttöperusteiset kasvihuonekaasupäästöt. Alueperusteisia päästöjä laskettaessa on huomioitava, että teollisuuden, maatalouden ja läpikulkuliikenteen aiheuttamat päästöt voivat vaihdella kunnissa johtuen pikemminkin tietojen saatavuuteen liittyvistä laskentamenetelmän puutteista kuin todellisista päästöistä. Erityisesti asukasluvultaan pienissä kunnissa nämä sektorit voivat kohottaa asukaskohtaisia päästöjä hyvinkin merkittävästi. Kunnan päästölaskentaan vaikuttavat muutostekijät on hyvä avata sanallisesti kunnan päästöraportoinnissa. Suomen ympäristökeskuksessa kehitettävänä oleva Kuhilas-laskentamalli tuo Kasvenerin rinnalle näkyviin myös kulutusperusteiset eli kulutuksen aiheuttamat epäsuorat päästöt kunnan rajojen ulkopuolella. Toisin sanoen Kuhilas-mallilla pystytään laskemaan kuntien ja kuntalaisten elinkaarinen hiilijalanjälki, johon lasketaan myös kotitalouksien ja julkinen kulutus sekä investoinnit. Haasteena kuntien kulutusperusteisia päästöjä laskettaessa on, että kansalliset ja kansainväliset tavoitteet on asetettu alueperusteisesti, ja jos kunnissa tavoitteet asetetaan kulutusperusteisesti, erkaannutaan kansallisen ja kansainvälisen tason tavoitteenasettelusta. Päästövähennystavoitteessa tulee täsmentää, koskeeko tavoite alueperustaisia vai käyttöperustaisia päästöjä. Parasta olisi jos ne voidaan esittää molemmat. 12

13 7 Päästölaskenta ja -seuranta Asetetun tavoitteen toteutumista seurataan päästölaskennalla. Päästölaskennalla saadaan selville kunnan päästömäärät ja päästöjen kehitystrendi, todennetaan kunnan päätösten vaikutukset päästökehitykseen ja viestitään tehdyistä ja tarvittavista toimista päätöksentekijöille ja kuntalaisille. Suomen ympäristökeskuksen Kasvener-laskentamalli noudattaa kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n metodiikkaa ja käyttää Suomen päästöinventaarioiden laskentaparametreja. Noin 70 kuntaa käyttää Kasvener -mallia. Kasvenerin päästösektorit ovat energian tuotanto ja kulutus (lämmitys, sähkö, liikenne ja muu polttoainekäyttö), teollisuusprosessit, maatalous ja jätehuolto. Verkossa ilmestyvä uutislehti CO 2 -raportti julkaisee kasvihuonekaasujen viikkotilastoa. Laskennassa on mukana noin 80 kuntaa. CO2-raportti huomioi kulutusperusteisesti sähkönkulutuksen, rakennusten ja käyttöveden lämmityksen sekä jätehuollon päästöt. Liikenteen ja maatalouden päästöt huomioidaan samalla tavalla kuin Kasvenermallissa. Päästökehitys tulee laskea samoilla laskentaperiaatteilla, joilla tavoitteet on asetettu. Tärkeintä on kunnan päästöjen johdonmukainen laskenta, jolloin päästökehityksen suuntaa voidaan seurata vähintään kerran valtuustokaudessa. Lämmitysenergian kulutus, kaukolämpö, sähkö tai muut polttoaineet voidaan korjata lämmitystarveluvulla, mikä helpottaa säätilaltaan erilaisten vuosien päästöjen vertailua keskenään (toisaalta tällöin irtaudutaan ko. vuosien tosiasiallisista päästöistä). Jos sähkön käyttöperusteinen kulutus kunnassa esitetään valtakunnallisen sähköntuotannon ominaispäästöjen perusteella, saattaa se antaa virheellisen kuvan kunnan päästöistä eikä kannusta polttoainemuutoksiin sähköntuotannossa. Kunnille tulisikin olla tarjolla mahdollisuus tulostaa laskenta myös ns. HINKU-korjauksilla. HINKUhankkeen kunnissa päästölaskentaan on tehty joitain korjauksia, joilla pyritään kannustamaan päästövähennyksiin ja määrittelemään eri alueille todelliset päästömäärät. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kunnan energialaitoksessa fossiilisella polttoaineella tuotetun sähkön päästöt ovat perusta kunnassa kulutetun sähkön päästökertoimelle ja päästöille valtakunnallisten keskiarvojen sijaan. Tällaista mahdollisuutta ei nykyisissä laskentatyökaluissa ole. Jos edellisen kaltaisia korjauksia päästömääriin tehdään, tulee ne tuoda raportoinnissa esille. Sanallinen selitys päästölaskennan tuloksista on numeroiden lisäksi tarpeen. Päästöraportointi on tärkeää, jotta päättäjät saavat tarvittavan informaation ilmastopolitiikan vaikuttavuudesta ja pystyvät tarvittaessa päivittämään tavoitteita ja niihin liittyviä toimenpiteitä. Kaikissa tapauksissa on syytä tuoda selkeästi esille laskentaan liittyviä, esimerkiksi päästökertoimista ja lähtöoletuksista johtuvia epävarmuuksia. 13

14 Kunnan tulee seurata asetetun päästövähennystavoitteen toteutumista. Päästökehitys lasketaan samoilla laskentaperiaatteilla, joilla tavoitteet on asetettu. Tärkeintä on johdonmukainen ja säännöllinen laskenta ja että laskentaperusteet esitetään selkeästi ja avoimesti. 14

15 8 Hiilineutraalius ja päästöjen kompensointi Kunta voi asettaa itselleen tavoitteen olla hiilineutraali tiettyyn tavoitevuoteen mennessä. Kirjaimellisesti tämä tarkoittaisi, että kunnan ilmastoa lämmittävä hiilidioksidipäästö (ekvivalentteina) olisi nolla. Käytännössä hiilineutraali kunta voidaan määritellä kunnaksi, joka on laskenut hiilidioksidipäästönsä, vähentänyt päästöjä tavoitevuoteen mennessä vähintään 80 prosenttia ja kompensoinut mahdolliset loput päästönsä. Periaatteessa myös muunlainen suhde päästöjen vähentämisen ja kompensoinnin välillä on mahdollinen. Tärkeintä on, että kunnan ulkopuolella tapahtuva kompensaatio saa aikaan todellisia päästövähennyksiä, joita ei tapahtuisi ilman kunnan tai kunnassa toimivien muiden tahojen toimia tai rahoitusta. Tavoitevuoteen sidottu prosenttitavoite voidaan myös konkretisoida avaamalla se vuositavoitteeksi eli kuinka paljon päästöjä tulisi vähentää vuosittain jotta tavoite saavutetaan. Kunta voi kompensoida fossiilisista energialähteistä peräisin olevan sähkönkulutuksen, lentomatkojen tai esimerkiksi kaatopaikkojen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Kompensointi voi tapahtua kotimaisten tai ulkomaisten hankkeiden avulla tai esimerkiksi ostamalla ja mitätöimällä EU:n päästöoikeuksia. Tähän mennessä kunnissa ei juuri ole käytetty päästöjen kompensointia lukuun ottamatta EU:n päästökauppaan kuuluvia laitoksia. Joissakin kunnissa on kompensoitu lentomatkoja. Hiilinielujen mahdollisuuksista kompensoinnissa kerrotaan enemmän kappaleessa 9. Kompensointi ei saa johtaa kaksoislaskentaan eli siihen, että yhdellä ja samalla toimenpiteellä useampi kuin yksi taho väittää vähentäneensä päästöjä. Siksi aina, kun kompensointi tehdään, on se todennettava luotettavasti, olemassa olevien toimintaohjeiden mukaisesti. Kotimaassa tapahtuva kompensointi voi tarkoittaa esimerkiksi investointeja uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen tai energiansäästöön sellaisissa kohteissa, joiden päästöt eivät sisälly kunnan alue- tai käyttöperusteisiin päästöihin. Ulkomaisissa hankkeissa kunta voi kompensoida aiheuttamiaan kasvihuonekaasupäästöjä rahoittamalla niitä vähentäviä hankkeita eri puolilla maailmaa, erityisesti kehitysmaissa. Hankkeita toteutetaan esimerkiksi korvaamalla fossiililla polttoaineilla tuotettua energiaa tuulivoimalla, biokaasulla tai jollakin muulla uusiutuvalla energialla. Tällainen kompensointi onnistuu standardisoidusti lähinnä EU-rajojen ulkopuolisissa ilmastohankkeissa, kuten esimerkiksi Kioton mekanismeissa (yhteistoteutus JI tai puhtaan kehityksen mekanismi CDM). Välittäjäyritys voi etsiä päästömarkkinoilta mahdollisimman edullisia ja luotettavia päästövähennyksiä ja myydä ne eteenpäin asiakkailleen, kuten kunnille. 15

16 Käytännössä hiilineutraalisuuden tavoitteleminen voidaan määritellä toimenpidekokonaisuudeksi, johon sisältyvät hiilidioksidipäästöjen laskenta, päästövähennykset ja päästökompensaatio. Päästöjen kompensoinnissa kunta kompensoi toimintansa synnyttämiä kasvihuonekaasupäästöjä. Kompensointi ei saa johtaa kaksoislaskentaan eli siihen, että yhdellä ja samalla toimenpiteellä useampi kuin yksi taho väittää vähentäneensä päästöjä. 16

17 9 Hiilinielut Kunnat ovat merkittäviä metsänomistajia ja voivat ilmastotavoitteissaan huomioida hiilinielujen roolin ilmastonmuutoksen hillinnässä. Hiilinielu on vuosikymmenten ja vuosisatojen aikana kertyneiden turvemaiden, kivennäismaiden ja puuston hiilivaraston muutos jossakin aikayksikössä, yleensä yhden vuoden aikana. Metsien päästöt taas ovat maaperästä tai kasvillisuudesta vapautuvia kasvihuonekaasuja. Suomen kokonaispäästöjen ja metsien hakkuumäärien suuruus vaihtelevat vuosittain, mutta karkeasti arvioiden metsien hiilinielujen vaikutus vuosina oli suuruudeltaan lähes puolet Suomen vuotuisista päästöistä. Hiilinielujen säilymiseen ja kasvattamiseen on mahdollista vaikuttaa vuosittain monella tapaa, esimerkiksi maankäytön muutoksilla ja metsähakkuilla. Nielua voidaan lisätä kasvattamalla puuston keskitilavuutta ja huolehtimalla maaperän hiilivarastosta. Yli 3000 hehtaarin metsäomaisuus on 31 kunnalla ja yli 1000 hehtaarin 127 kunnalla. Metsät tai hiilinielut eivät kuitenkaan ole olleet esillä kuntien ilmastotavoitteiden asettamisessa. Metsiä käsitellään joissakin kuntien ilmastostrategioissa metsätalouden, maankäytön tai energiasektorin näkökulmasta. Metsien hiilinieluja ei näyttäisi olevan laskettu yhdenkään kunnan ilmastostrategiassa. Mikäli hiilinielut huomioidaan kunnan ilmastonmuutoksen hillintätavoitteissa, tulee ne arvioida hiilidioksidiekvivalenttilukuina ja päästöjen lähtö- ja tavoitetilan määrittämiseksi laskea yhteen päästöjen kanssa. Kunnan omien metsien hoitoon on hyvä laatia metsänhoitosuunnitelma, jossa on huomioitu metsien hiilinieluvaikutukset ja suunnitelma hiilinielun säilyttämisestä tai kasvattamisesta. Metsien hiilinielujen ylläpitämisen pohjana on hyvä metsänhoito ja metsien kasvusta huolehtiminen. Mikäli hiilinielut huomioidaan kunnan ilmastopäästötavoitteissa, tulee lähtö- ja tavoitetilan päästöt ja nielut laskea yhteen hiilidioksidipäästöekvivalenttilukuina. Kunnan metsänhoitosuunnitelmaan on hyvä sisällyttää arvio hiilinielusta ja suunnitelma hiilinielun säilyttämisestä tai kasvattamisesta. 17

18 Aineistoja: CO 2 -raportti Hiilinieluista huolehtiminen (ilmasto.opas.fi) https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/7c821f f9d- 827b c1e009/hiilinieluistahuolehtiminen.html#h_Suomen_t_rkeimm_t_hiilinielut HINKU-kuntien päästölaskennan säännöt Ilmasto- ja energiapolitiikan EU-vaikuttamisstrategia Ilmastodieetti -työkalu omien kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseen KASVENER-laskentamalli /Sivut/default.aspx KUHILAS-laskentamalli Selvitys hiilijalanjälki- ja päästölaskennan menetelmistä ja kehittämistarpeista, Erkka Ryynänen, Laura Oja, Iivo Vehviläinen, Anna Kumpulainen, Juha Vanhanen. Gaia Suomen kasvihuonekaasupäästöt Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut [verkkojulkaisu]. 18

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

Miten yritys voi olla hiilineutraali?

Miten yritys voi olla hiilineutraali? Miten yritys voi olla hiilineutraali? Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Ilmastokumppaneiden ja ympäristöjohtamisen vuosiseminaari 3.11.2014, Helsinki Maailmalta ja Suomesta

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat CHAMP, suomalaisten kuntien V työpaja, Lahti 11.2.2011 Olli Pekka Pietiläinen ja Jyri Seppälä, SYKE Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät Alueelliset

Lisätiedot

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Sisältö Tunnistaminen Sääntelyn tasot Kansallinen implementointi Lopuksi Tunnistaminen

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maataloustuottajain Helsingin yhdistys r.y. Ilmastonmuutosseminaari Hotelli Presidentti, 21.3.2013 Tuottajien vastaukset

Lisätiedot

Päästökauppa selkokielellä

Päästökauppa selkokielellä Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa Paikallisen ilmastotyön edistäminen. Kaarina Toivonen Suomen ympäristökeskus Pori 23.11.2011

Kohti hiilineutraalia kuntaa Paikallisen ilmastotyön edistäminen. Kaarina Toivonen Suomen ympäristökeskus Pori 23.11.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa Paikallisen ilmastotyön edistäminen Kaarina Toivonen Suomen ympäristökeskus Pori 23.11.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä ja laboratorioina

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastorintamalta. Kalevi Luoma Kouvola 19.11.2014 Kuntien ilmastokampanjan yhdyshenkilötapaaminen

Ajankohtaista ilmastorintamalta. Kalevi Luoma Kouvola 19.11.2014 Kuntien ilmastokampanjan yhdyshenkilötapaaminen Ajankohtaista ilmastorintamalta Kalevi Luoma Kouvola 19.11.2014 Kuntien ilmastokampanjan yhdyshenkilötapaaminen Meneillään valtionhallinnossa Energiatehokkuuslaki (HE 182/2014 vp); katselmusvelvoitteet,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014. Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014. Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014 Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus VÄHÄHIILISEEN SUOMEEN Reilu kaksi viikkoa sitten julkistettiin parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Tämä epävirallinen lomake on tarkoitettu ainoastaan yleissopimusaloitteen allekirjoittajien tietojenkeruun tueksi. Virallinen sähköinen SEAP-lomake

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI Hotelli-ravintola Lasaretti 1.3.2012 Hiilijalanja ljen laskenta Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

Ympäristöministeriö PL 35 00023 Valtioneuvosto 15.10.2003 s-posti: kirjaamo.ym@ymparisto.fi

Ympäristöministeriö PL 35 00023 Valtioneuvosto 15.10.2003 s-posti: kirjaamo.ym@ymparisto.fi Suomen luonnonsuojeluliitto r.y. Ympäristöministeriö PL 35 00023 Valtioneuvosto 15.10.2003 s-posti: kirjaamo.ym@ymparisto.fi Lausunto, Dnro YM1/44/2002 Euroopan yhteisöjen komission ehdotuksesta Parlamentin

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

Päästölaskennan tuoteseloste 2010

Päästölaskennan tuoteseloste 2010 CO2-raportti Päästölaskennan tuoteseloste 2010 - 2 - SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 Yleistä laskentamallista ja päästösektorit... 3 Kaukolämmitys... 4 Rakennusten erillislämmitys... 4 Sähkölämmitys...

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Ministerin energiapoliittiset teesit Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvuulla

Lisätiedot

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Lähde: IEA, 2014 Sisältö Mistä Pariisissa neuvotellaan? Neuvottelutilanne Liman kokous

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter

Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter 1 Esityksen rakenne Pikakertaus päästökaupasta Päämuutokset EU ETS:ssä vuoden 2012 jälkeen

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM HINKU hanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Energiankäyttö kuntoon kunnissa kaupungeissa

Energiankäyttö kuntoon kunnissa kaupungeissa & Energiankäyttö kuntoon kunnissa kaupungeissa & Energiankäyttö kuntoon kunnissa kaupungeissa Työkaluja, ohjeita ja ideoita kestävän energiasuunnitelman laatimisen ja kehittämisen tueksi. haaste Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia SataIlme 2010-2011. Satakuntaliitto, Projektikoordinaattori Katja Laitinen 6.10.2010

Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia SataIlme 2010-2011. Satakuntaliitto, Projektikoordinaattori Katja Laitinen 6.10.2010 Satakunnan ilmasto- ja SataIlme 2010-2011 Ilmasto- ja Energiasektorin haasteita Maailman energian tuotannosta 80 prosenttia perustuu fossiilisiin polttoaineisiin kasvihuonekaasupäästöt Kansainvälisen energiajärjestön

Lisätiedot

Kasvihuonekaasut 2008, ennakkotiedot

Kasvihuonekaasut 2008, ennakkotiedot Ympäristö ja luonnonvarat 2009 Kasvihuonekaasut 2008, ennakkotiedot Vuoden 2008 kasvihuonekaasupäästöt vähenivät noin 10% edellisvuoteen verrattuna Euroopan komissiolle 15.1.2010 toimitettavan ennakkotiedon

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5. VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA Biorex Kajaani 26.5.2014 EAKR-koordinaattori Tatu Turunen Käsitteitä Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

POHJANMAAN MAAKUNNAN KASVI- HUONEKAASUPÄÄSTÖT VUOSINA 1995 JA 2012

POHJANMAAN MAAKUNNAN KASVI- HUONEKAASUPÄÄSTÖT VUOSINA 1995 JA 2012 Marianne Tamminen POHJANMAAN MAAKUNNAN KASVI- HUONEKAASUPÄÄSTÖT VUOSINA 1995 JA 2012 Jätehuollon ja maatalouden päästöt Tekniikan yksikkö 2015 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologia TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö ja luonnonvarat - aihealue http://tilastokeskus.fi/ymparisto Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija Talousvaliokunta, kuuleminen

Lisätiedot

Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka

Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka . Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030 EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030 Sisältö Päästökaupan haasteet Markkinavakausvaranto Seuraavat vaiheet EU:n

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ Ilmastonmuutoksen hillinnällä tarkoitetaan ihmisen toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja -nielujen lisäämiseksi. IPCC:n viidennen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Päästökaupan uudistaminen

Päästökaupan uudistaminen Päästökaupan uudistaminen 21.8.2015 Palace Avaus Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Puheenvuorot Kati Ruohomäki, EK Ismo Ulvila, Euroopan komissio Karoliina Anttonen, TEM Kysymyksiä ja keskustelua Päästökaupan

Lisätiedot

Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla

Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Kartoitus vuodelle 2007 AKO Länsi Uusimaa 2009 Tiina Haaspuro ja Wilhelm Fortelius Tiivistelmä Kasvihuonekaasupäästöt Länsi uudellamaalla Länsi Uudellamaalla

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle Liisa Rohweder, Pääsihteeri, WWF Suomi 14.1.2010 Puhe Helsingin yliopiston alumnijuhlissa 14.1.2010 / Helsingin yliopisto Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle Ilmastonmuutos

Lisätiedot