Anna-Kaisa Ikonen haluaa kaupungin ja seurakunnan hyvän yhteistyön jatkuvan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Anna-Kaisa Ikonen haluaa kaupungin ja seurakunnan hyvän yhteistyön jatkuvan"

Transkriptio

1 Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön ajankohtaislehti Tampereella Anna-Kaisa Ikonen haluaa kaupungin ja seurakunnan hyvän yhteistyön jatkuvan Yrittäjät tärkeä lenkki yhteiskunnan rakentajina

2 sisältö Suurella Sydämellä 3/2012 pääkirjoitus 3 Pääkirjoitus, Ilkka Hjerppe Haastateltavana tuleva pormestari Anna-Kaisa Ikonen Yrittäjäkin kantaa yhteiskuntavastuuta Irma ja Jukka Petäjä 30 vuotta kauppiaina Kisälli-Puvun yrittäjä Jarmo Nurminen Pirjo Torikka diakoniatyössä Teiskossa Simo Setälä yrittäjien kuuntelijana Kriisiapua yrittäjille Helsingissä Työpaikkadiakoni Janne Kankainen Antti Kulmala taisteleva diakoni Nekalassa valmennetaan maahanmuuttajia RuokaNysse haluaa lisää lahjoittajia Roska-Gaala Mustassa Lampaassa Diakonian yhteystietoja Haluatko tämän lehden? Suurella sydämellä -lehti on kirkon diakonia- ja yhteiskunnallisen työn ajankohtaislehti Tampereella. Lehden julkaisija on Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän Diakoniakeskus. Lehti on tilaajille ilmainen. Jos haluat lehden postitse kotiisi, ilmoita osoitteesi Päivi Siltaselle Diakoniakeskukseen. S-posti: fi. Lehti ilmestyy 3-4 kertaa vuodessa. Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön ajankohtaislehti Tampereella. Suurempi kuin sydämemme, suurempi kuin ihmistyö hiljaisuus on rukouksen siinä Luojan sydän lyö. Virsi 525 Julkaisija: Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä Diakoniakeskus Näsilinnankatu 26, PL 226, TAMPERE Päätoimittaja: Ilkka Hjerppe p Toimitussihteeri: Petri Vilkko, p S-posti: Ulkoasu ja taitto: Heli Salminen / Idea-Tampere Petri Vilkko Oy Tuottaja: Idea-Tampere Petri Vilkko Oy (03) Painopaikka: Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere 2012 Kannen kuvassa Anna-Kaisa Ikonen Etu ja takakannen valokuvat: Petri Vilkko Jakelu: Postitse yhteistyökumppaneille, vapaaehtoisille ja luottamushenkilöille. Lehden tilaukset: Päivi Siltanen, p S-posti: Lehti on ilmainen. Lehti ilmestyy 3-4 kertaa vuodessa. ISSN Kohti yhteistä hyvää "Työ on varmasti paras tapa turvata ihmisen elämä ja myös se, että ihmisellä on jokin aktiivinen rooli, joka tuo toimeentuloa ja jonka kautta voi kokea itsensä tärkeäksi ja merkitykselliseksi." Näin toteaa Tampereen tuleva pormestari Anna-Kaisa Ikonen tässä lehdessä julkaistavassa haastattelussa. Työ tarjoaa osallisuutta yhteiskuntaan ja samalla sen tulisi taata työntekijälle riittävän toimeentulon. Nyky-yhteiskunnassa yritystoiminnalla on keskeinen rooli työn tarjoamisessa. Yrittäjyys on haastavaa, mutta myös palkitsevaa. Erityisesti pienyrittäjien kohdalla yrittäjyys voi joskus muodostua ylivoimaiseksi ponnistukseksi ja silloin yrittäjäkin tarvitsisi tukea. Kuka auttaa vaikeuksiin joutunutta yrittäjää? Toisaalta yrityksen hyvinvointi luo noita kipeästi kaivattuja työpaikkoja ja mahdollistaa myös yrityksen osallistumisen hyvän elämän rakentamiseen verojen ja vapaaehtoisen yhteiskuntavastuun kautta. Tässä lehdessä tarkastelemme erityisesti yrittäjyyttä osana hyvän yhteiskunnan rakentamista. Pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin juuret löytyvät luterilaisesta etiikasta. Esimerkiksi katolisessa maailmassa korostuu perhe- ja sukukeskeisyys ja Pohjois-Amerikan protestanttisuudessa vapaehtoinen hyväntekeväisyys. Suomessa on korostettu valtion vastuuta heikoimmista. Perusturvan ja hyvän elämän edellytysten takaaminen jokaiselle ihmiselle on meillä nähty valtion tehtäväksi. Viimeaikaisessa keskustelussa on entistä voimakkaammin alkanut korostua ajatus siitä, että meilläkin tulisi vastuuta siirtää entistä enemmän ihmiselle itselleen ja hänen lähipiirilleen. Tätä samaa ajattelua edustaa myös keskustelu yritysten yhteiskuntavastuusta. Hyvinvointivaltiosta haluttaisiin siirtyä hyvinvointiyhteiskuntaan. Kehitystä perustellaan sillä, että valtion resurssit eivät riitä takaamaan täyttä osallisuutta ja perusturvaa kaikille. Tarvitaan entistä enemmän yksittäisten ihmisten, yritysten ja kolmannen sektorin panosta. Kirkon diakonian tehtävänä on antaa apua siellä, mihin muu apu ei ulotu ja tarjota apuaan kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Kirkon puolella joudutaan nykytilanteessa entistä enemmän miettimään sitä, mitä nämä rajaukset tarkoittavat. Kuule köyhää -toimikunta järjesti Tampereen sosiaalifoorumin talvifoorumissa keskustelutilaisuuden otsikolla Köyhyys kenen on vastuu? Kysymys on monitahoinen ja yksinkertaista vastausta on vaikea antaa. Joukossamme on myös paljon niitä, joilla ei syystä tai toisesta ole mahdollisuutta selviytyä oman työn tai yritteliäisyyden varassa. Heillekin tulisi riittää kohtuullinen osa yhteisestä jokapäiväisestä leivästämme. Anna-Kaisa Ikonen toteaa haastattelussaan edelleen, että "kaupunkiamme kehitetään yhdessä useitten kaupungissa toimivien tahojen kanssa ja myös kaupunkilaisten kanssa." Tähän ajatukseen lienee kaikkien helppo yhtyä. Toivottavasti alkavana vuonna 2013 ja sen myötä uudella valtuustokaudella tämä linjaus toteutuu mahdollisimman hyvin kaikkien tamperelaisten ja Tampereen seudulla asuvien parhaaksi. Ilkka Hjerppe Yhteiskunnallisen työn johtaja Kuva: Hannu Jukola 2 Suurella Sydämellä 3 / / 2012 Suurella Sydämellä 3

3 Teksti: Ilkka Hjerppe Kuvat: Petri Vilkko Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat olleet aina Anna-Kaisa Ikosen sydäntä lähellä. Anna-Kaisa Ikonen: Hienoa päästä kotikaupungin pormestariksi! Kuntavaalien 2012 tuloksen pohjalta käydyissä neuvotteluissa yhteiskuntatieteiden tohtori Anna- Kaisa Ikonen on nimetty Tampereen kaupungin pormestariehdokkaaksi. Pormestarin valitsee lopullisesti kaupunginvaltuusto tammikuussa. Kristillisiä arvoja kunnioittava Anna-Kaisa Ikonen on syntyperäinen tamperelainen, joka tuntee Tampereen katuja kulkiessaan olevansa kotonaan. - Tampere on mukavan kokoinen kaupunki arkielämää ajatellen. Tämä on kaupunki, josta on helppo olla ylpeä. Tampere on kaunis paikka, meillä on paljon kaunista miljöötä, niin teollisuusympäristö kosken rannassa kuin Pispalan ja Pyynikin maisemat ja monet kaupunginosat, joissa on oma erityinen henkensä. Anna-Kaisa Ikonen kertoo olleensa lähes koko elämänsä kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Eväät yhteiskunnalliseen ajatteluun ja keskusteluun ovat tulleet jo kotoa. Niinpä myös yhteiskuntatieteet valikoituivat suhteellisen helposti opiskelualaksi ja sitä myötä elämänuraksi. Vaihtoehtona yhteiskuntatieteille olisi voinut olla lapsuuden haaveen mukaisesti toimiminen kirjastotätinä tai arkkitehtinä. Lopullinen ratkaisu syntyi kuulemma Akateemisessa kirjakaupassa pääsykoekirjoja valitessa. Anna-Kaisa Ikonen kuvaa yhteiskuntatieteitä laaja alaisena tieteenä, jonka kautta pääsee tarkastelemaan monipuolisesti sitä miten yhteiskuntamme on kehittynyt. "Kaupungin johtaminen on verkostotyötä" Kun keskustelumme siirtyy työuraan ja poliittiseen toimintaan, on helppo todeta, että uranvalinta on ollut oikea ratkaisu. Keskustelussamme Café Siilinkarissa Hämeenkadun varrella Anna-Kaisa Ikonen pursuaa innostusta kertoessaan nykyisestä työstään valtionvarainministeriön valtiosihteerinä ja myös aiemmasta työurastaan. - Valtiosihteerin tehtävässä on päässyt näkemään sisältäpäin maan hallituksen työskentelyä ja päätöksentekoa. Tämän työn kautta on syntynyt hyvät verkostot valtionhallintoon samoin kuin kuntajohtajaverkostoon ympäri maata. - Työ ministeriössä on antanut hyvän näkemyksen siihen mikä kuntakentän tilanne on tällä hetkellä, samoin kuin niihin ajankohtaisiin uudistuksiin, joita on meneillään. Tästä on helppo astua tulevaan pormestarin tehtävään! Työskentely Tampereen sosiaali- ja terveydenhuollon asioista vastaavana apulaispormestarina vuosina puolestaan perehdytti Ikosen hyvin Tampereen kaupungin johtamisjärjestelmään. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat olleet aina lähellä Anna-Kaisa Ikosen sydäntä. Siihen liittyneiden prosessien ohjaaminen oli työtä, josta hän kertoo nauttineensa suuresti. Apulaispormestarin työn kautta syntyi myös laajoja paikallisia verkostoja ja niiden myötä näkemys kaupungin johtamisesta. - Se on poliittisten kasvojen ja poliittisten prosessien johtamista ja organisaation ja ihmisten johtamista, mutta ennen kaikkea se on myös verkostotyötä ja verkostojen johtamista. - Kaupunkiamme kehitetään yhdessä useitten kaupungissa toimivien tahojen kanssa ja myös kaupunkilaisten kanssa. "Pormestarimalli lisää poliittista vaikuttamista" Anna-Kaisa Ikonen pitää Tampereen pormestarimallia hyvänä, sillä se antaa mahdollisuuden vaikuttaa politiikalla myös asioiden valmisteluun. Poliittisessa toiminnassa tarvitaan yhteistyötä, yhdessä suunnittelua ja yhdessä tekemistä. - Mielestäni nyt vaalien jälkeisessä tilanteessa Tampereella vallitsee hyvä yhteinen henki ja yhteinen tahtotila. Edessä on vaikeita vuosia, mutta meillä on myös visioita paremmasta Tampereesta ja hyvistä tavoitteista. Näistä on lähdetty rakentamaan yhteistä ohjelmaa. - Yksittäisellä päättäjälläkin on toki aktiivisesti toimiessaan vaikutusmahdollisuuksia, mutta kukaan ei voi kuvitella politiikassa tekevänsä yksinään asioita. Kyllä se kaikki on yhdessä tekemistä! On tärkeää löytää toisia, jotka ajattelevat samalla tavoin ja lähtevät rakentamaan tavoitteita yhdessä. - Kaikkien puolueiden kanssa on käyty hyvät keskustelut pormestarikoalition rakentamisvaiheessa ja se antaa luottamuspohjaa pormestariohjelman rakentamiseen. Millainen on ihmisten Tampere? Vaalisivuillanne visioitte seuraavasti: Tehdään Tampereesta kansainvälisesti tunnettu ja menestyvä kaupunkikeskus, Suomen kakkoskasvukeskus ja ihmisten Tampere, jossa on hyvä elää, yrittää ja suuntautua luottamuksella tulevaisuuteen. Mitä tässä tarkoititte tuolla ilmaisulla ihmisten Tampere? - Koko kaupunkia tulee lähteä kehittämään ihmisten, ei hallinnon näkökulmasta. Jos asetetaan tavoitteeksi se, että meillä on tyytyväisten ihmisten kaupunki, niin on mietittävä, mitkä tekijät rakentavat ihmisten tyytyväisyyttä. Näistä käsin lähdetään miettimään, millä tavoin kaupunkia tulee kehittää. Kysymys on siis näkökulmasta! Anna-Kaisa Ikosen mukaan nykyisin käytössä oleva elämänkaarimalli on hyvä pohja tällaiselle tavalle toimia. Esimerkiksi ikäihmisten elämää ei tule arvioida vain hoidollisena elämänvaiheena, vaan enemmänkin esimerkiksi siitä näkökulmasta, miten kaupunkiympäristö tukee kotona pärjäämistä tai millaista virikkeellisyyttä ikääntyville on tarjolla. Yritystoiminta luo hyvinvointia Tampereen Kirkkosanomat pyysi kuntavaalien alla valitsijayhdistyksiä pohtimaan, miten tamperelaisten ihmisten hyvinvointia voitaisiin parantaa ja miten köyhyyttä saataisiin vähennettyä. Kokoomuksen vastauksessa todettiin yhtenä asiana, että vuoropuhelu yrittäjien kanssa ja ylipäätään elinkeinoelämän toiveiden kuuleminen houkuttelee seudulle yrittäjiä ja siten työpaikkoja. Millä tavoin kaupunki voisi edistää yritystoimintaa? Tärkeimpänä asiana Anna-Kaisa Ikonen mainitsee heti osaavan työvoiman saatavuuden, joka edellyttää hyvää yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Toinen merkittävä asia on tonttipolitiikka. Kolmantena asiana tuleva pormestari mainitsee kaupungin hankinnat. - Kaupunki voi omassa toiminnassaan hankintojen kautta edistää paikallisten yritysten toimintaedellytyksiä esimerkiksi palveluseteleiden kautta. Lisäksi kaupunki kaavoituksella ja asukkaiden osaamispohjan laajentamisella luo sitä toimintaympäristöä, joka edesauttaa yritysten sijoittumista Tampereen kaupunkiseudulle. - Näen kuitenkin, että kaupunkiseutu on yksi yhtenäinen talousalue, jossa tällais- 3 / 2012 Suurella Sydämellä 5

4 Yksi asia, johon meidän tulee kiinnittää huomiota, on köyhyys tässä kaupungissa. ta kehittämistä pitää tehdä yhdessä naapurikuntien kanssa. Tuleva pormestari yhtyy siihen ajatukseen, että kaupunki voisi painottaa hankinnoissaan esimerkiksi lähiruokaa ja lähipalveluja, mikä omalta osaltaan tukisi paikallisten yrittäjien, myös pienyrittäjien toimintaa. - Toki hankintalaki asettaa jonkun verran rajoituksia tällaiselle, mutta kyllä tällainen läheisyysperiaate voisi olla hyvä mahdollisuus edistää pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Yrittäjien asioinnista kaupungin suuntaan tuleva pormestari haluaisi poistaa turhan byrokratian. - Kuulisimme mielellämme yrittäjien mielipiteitä siitä, miten kaupungin toimintaa pitäisi kehittää, koska pidämme yrittäjiä niin keskeisenä toimijana tässä kaupungissa. Ainakin tulisi hoitaa asiat niin, että yrittäjien olisi helppo asioida kaupungin suuntaan, eikä turha byrokratia aiheuttaisi ylimääräistä rasitusta heille. Kuullaanko Tampereella jatkossa myös köyhää? Kokoomuksen ohjelmassa köyhyyttä vastaan korostettiin mm. seuraavia asioita: Työllisyyden edistäminen on paras tapa ennaltaehkäistä köyhyyttä. Kaupungin omia työllistämistoimenpiteitä pitää tehostaa. Syrjäytymisvaarassa olevaa pitää kädestä pitäen opettaa ottamaan pienin askelin vastuuta omasta elämästään. Ovatko nämä edelleen voimassa olevia linjauksia ja myös niitä asioita, joita pormestarina tulette edistämään? - Työ on varmasti paras tapa turvata ihmisen elämä ja myös se, että ihmisellä on jokin aktiivinen rooli, joka tuo toimeentuloa ja jonka kautta voi kokea itsensä tärkeäksi ja merkitykselliseksi. On tärkeää, että luotetaan ihmisen omaan toimintakykyyn ja aktiivisuuteen. - On toki tilanteita, joissa ihminen ei kykene syystä tai toisesta ottamaan vastuuta omasta elämästään. Kuitenkin meidän tulisi tukea ja antaa mahdollisuuksia siihen, että ihminen pystyy itse toimimaan aktiivisesti oman elämänsä kuljettajana. Tampereella elää noin ihmistä köyhyysrajan alapuolella ja heidän määränsä näyttää koko ajan lisääntyvän. Köyhyysraja näissä laskelmissa on euroa vuodessa, euroa kuukaudessa. Tampereella on perustettu Kuule köyhää toimikunta, jonka jäsenistä enemmistö kokee itse köyhyyttä. Mukana on myös mm. muutamia diakoniatyöntekijöitä. Toimikunnan mukaan köyhien ihmisarvo ja itsekunnioitus on uhattuna. He eivät tunne omaavansa enää täysimääräisiä kansalaisvapauksia. Köyhät ovat ainoa kansalaisryhmä, jolta puuttuu oma eturyhmä ja edunvalvonta. Voisitteko ajatella hyödyntävänne Kuule köyhää -ryhmän asiantuntemusta tulevassa tehtävässänne Tampereen pormestarina? - Ilman muuta. Yksi tavoite on ihmisten osallistaminen. Olisi tärkeää, että saisimme kuultua entistä paremmin ihmisten omaa ääntä ja asiantuntemusta. Tämähän kuulostaa juuri sellaiselta ryhmältä, joka voisi tällaista asiantuntemusta antaa. - Yksi asia, johon meidän pitää kiinnittää huomiota, on köyhyys tässä kaupungissa. Siirtyykö vastuu perusturvasta kolmannelle sektorille ja vapaaehtoisille? Tampereen Kokoomuksen vastauksessa Kirkkosanomille todettiin myös seuraavaa. Seurakunta, urheiluseurat, erilaiset järjestöt ja muut kolmannen sektorin toimijat tekevät korvaamattoman arvokasta työtä vähävaraisten ihmisten hyväksi. Kokoomus haluaa jatkaa ja edelleen kehittää tätä hyvää yhteistyötä. Joidenkin mielestä tämän voisi tulkita siten, että tavoitteena on siirtää yhteiskunnan vastuuta entistä enemmän yksityisille ihmisille, kolmannelle sektorille ja mm. seurakunnille. Tarkoittaako tämä sitä? - Nyt kun olemme päässeet tietynlaisen hyvinvoinnin vaiheeseen yhteiskunnassamme, me emme välttämättä aina riittävällä tavalla muista sitä, että sen rinnalla meidän tulee myös kasvattaa sitä vastuuta, joka meillä ihmisillä on itsestämme ja omista läheisistämme. Ei voida ajatella, että pelkästään yhteiskunta on vastuussa. - Kysymys on enemmänkin siitä, että rakennetaan yhteistyötä ja nähdään se lisäarvo, mikä yhdistyksillä ja seurakunnilla on. Kysymys on kumppanuudesta. En näe, että tässä kaupunki vetäytyisi vastuistaan, jotka sille lakisääteisesti kuuluvat. Yhdessä tekemällä voidaan kuitenkin saada aikaan parempia tuloksia. Tampereella seurakuntien diakoniatyöntekijät ovat kuitenkin ajoittain kokeneet, että he joutuvat hoitamaan niitä tehtäviä, mitkä oikeastaan kuuluisivat kaupungin sosiaalitoimelle. Mitä tähän sanoisitte? Anna-Kaisa Ikonen ja seurakuntayhtymän yhteiskunnallisen työn johtaja Ilkka Hjerppe pitävät tärkeänä säännöllisiä tapaamisia kaupungin ja seurakunnan kesken. - Tätä kyllä täytyy selvittää lisää. En nyt uskalla ottaa tässä vaiheessa kantaa tähän. - Joskushan toki voi olla niinkin, että joku muu taho voikin tavoittaa avun tarvitsijat paremmin ja voitaisiin miettiä, miten kolmatta sektoria voitaisiin tukea mahdollisimman hyvin hoitamaan ihmisten tarpeita tällaisissa tilanteissa. Esimerkiksi jollakin potilasyhdistyksellä saattaa olla erittäin hyvä tuntemus asiassa, jota viranomaisella ei ole. Tällaisessa tapauksessa saattaisikin olla tarkoituksenmukaisempaa tukea ja antaa vastuuta kolmannen sektorin toimijalle esim. vertaistuen järjestämiseen. - On kuitenkin tunnistettava, missä asioissa tämä on tarkoituksenmukaista ja missä julkisen puolen on kannettava oma vastuunsa. Seurakuntayhtymän ja kaupungin hyvän yhteistyön tuleva pormestari haluaisi jatkuvan. - Apulaispormestarikaudellani meillä oli tapana tavata säännöllisesti seurakuntien edustajia. Näissä tapaamisissa käytiin läpi erilaisia yhteistyökysymyksiä ja mahdollisuuksia. Toivon, että tämä käytäntö voisi jatkua. Myös tuo edellä esiin noussut kysymys on hyvä ottaa jatkossa näihin keskusteluihin Kristillinen arvopohja antaa turvaa Olette myös NNKY:n maailmanliiton hallituksen jäsen ja olette aiemmin toiminut myös valtakunnallisen NNKY-liiton puheenjohtaja. Miksi olette mukana Nuorten Naisten Kristillisen Yhdistyksen eli NNKY:n toiminnassa? - Urani NNKY:ssa alkoi varmaankin jo päivänsädekerhossa noin komivuotiaana. NNKY on tarjonnut hienoja kasvamisen mahdollisuuksia ja harjaantumista vastuun ottamiseen ja johtajuuteen. Olen ollut mukana järjestön toiminnassa eri tavoin niin paikallisesti kuin nyt kansainvälisestikin. NNKY:n maailmanliiton kautta Anna- Kaisa Ikosella on yhteys yli 25 miljoonaan naiseen eri puolilla maailmaa: - Se on valtava näköalapaikka naisten ja tyttöjen tilanteeseen eri puolilla maailmaa ja niihin kysymyksiin joiden kautta heidän asemaansa voidaan parantaa. Vaikka erot ovat maiden välillä ovat suuria, monet asiat ovat myös yhteisiä. Kirkon jäsen Anna-Kaisa Ikonen kertoo olleensa koko elämänsä. - Se on minulle henkilökohtainen suhde, joka määrittää elämän arvoperustaa ja antaa turvaa ja luottamusta. Lämminhenkisen haastattelun lopuksi tulevalta pormestarilta kysyttiin, minkä toiveen hän haluaisi päällimmäisenä toteuttaa, jos mitään esteitä toiveen toteutumiselle ei ole. - No eiköhän se olisi se, että jokainen ihminen voisi elää onnellista elämää! 6 Suurella Sydämellä 3 / / 2012 Suurella Sydämellä 7

5 Teksti ja kuva: Vesa Keinonen Koulutusyrittäjä Pirkko Huhtinen: "Yrittäjäkin kantaa yhteiskuntavastuuta Tamperelaisella koulutusyrittäjä Pirkko Huhtisella on mainio tuntuma siihen mitä yrityksille ja yrittäjille kuuluu. Hänen mukaansa etenkin pienet yrittäjät ovat usein ahtaalla. Uupumuskin voi uhata ja erilaisia tukiverkostoja tarvitaan. Toimeen tuleva yrittäjä pystyy vastaavasti auttamaan monin tavoin muuta yhteiskuntaa. Huhtinen on paitsi kokenut yrittäjä, myös Tampereen Yrittäjänaisten aktiivitoimija. Hänen mielestään yrittäjä on varsin tiukilla, mikäli yrityksellä alkaa mennä huonosti. Palkansaaja pääsee sellaisten tukimuotojen piiriin, joista yrittäjä voi vain haaveilla. - Jos aion hakea jotakin tukea, niin ainoa mahdollisuus on lopettaa yritys. Välimuotoja ei oikein ole. Myös yrittäjien mahdollisuudet lomaan ovat paljon heikommat kuin palkansaajan. Huhtinen on huomannut sen itsekin Monivire-koulutusyrityksessään. - Työni on kausiluoteista ja hiljaisempina aikoina olen pystynyt lomailemaan. Joskus lomasta on tullut vähän pidempikin kuin olisin halunnut, Huhtinen pohtii. Lomien suhteen kaikkein vaikein tilanne on yksinyrittäjillä. - Jos haluaa pitää lomaa, niin on hankittava tuuraaja. Ja kun palkkaat sijaisen, niin tuoton pitää olla kaksinkertainen. Ovien kiinni pitäminen on aina kallis ratkaisu. Silloin ei tule tuloja, ja asiakkaita voi myös häipyä. Toimiva yrittäjien sijaispalvelu auttaisi monia. - Laskutuspohjalta toimivia koulutettuja sijaisia pitäisi olla saatavilla. Näin sijaisen käyttäminen olisi yrittäjälle yksinkertaista, eikä vaadittaisi kovaa paperirumbaa. Perhevapaiden kustannuksia Huhtinen pitää suurena taakkana monelle yrittäjälle. Niillä tarkoitetaan yrittäjälle maksettavaksi Finlaysonin alue on Pirkko Huhtiselle tärkeä jo lapsuudesta saakka. Hänen äitinsä työskenteli tehtaalla ja Pirkko itsekin nuorena värjäämön labotaroriossa. Sittemmin Huhtinen on monien muiden yrittäjänaisten tavoin tehnyt yhteistyötä Finlaysonin alueen kasvuyritysten kanssa. tulevia raskaudenaikaisia poissaoloja, äitiyslomakuluja sekä sairaan lapsen hoitokuluja. - Tällä hetkellä kaikki nämä kustannukset hoidetaan yrittäjän kukkarosta. Tämä on iso epäkohta etenkin naisvaltaisilla aloilla. Tavoitteenamme onkin saada perhevapaakulut maksettaviksi verovaroin tai vaihtoehtoisesti erityisen rahaston kautta. Tarvitaan konkreettista apua ja kuuntelijaa Huhtinen kantaa suurta huolta kantaa kollegoidensa jaksamisesta. Monenlaisten paineiden keskellä elävä yrittäjä ei ole superolento, vaan voi uupua siinä kuin kuka tahansa. Yrittäjillä on paljon erilaisia koulutus- ja verkostoitumistilaisuuksia. Huhtisen mielestä ne eivät kuitenkaan ole oikeita paikkoja puhua jaksamisongelmista. - Uupumiseen liittyvät asiat voivat edelleen tuntua jotenkin häpeällisiltä ja niistä olisikin parempi jutella pienemmässä ryhmässä. Olen jo pitkään haaveillut, että tällaisiakin auttamismuotoja alkaisi syntyä. Kulttuuri avata ikäviäkin asioita on ehkä vähitellen bisnesmaailmassa muuttunut. - Nykyään yrittäjäkin saattaa pystyä kertomaan tällaisista negatiivista asioista avoimemmin. Yrittäjän henkistä painetta auttaa kriisivaiheessa myös konkreettinen tieto. - Taloudelliseen kriisiin ajautunut yrittäjä, tarvitsee henkisen tuen myös hyvän tietopaketin siitä mitä voi siinä tilanteessa tehdä, Huhtinen painottaa. Huhtisella on myös omakohtaista kokemusta työuupumuksesta. - Eräässä vaiheessa otin itselleni liikaa töitä, työskentelin yliopistolla tuntiopettajana ja myös omassa yrityksessäni. Silloin huomasin rajani. Tuli univaikeuksia, ja aloin myös epäillä omaa osaamistani. Pääsin onneksi tilanteesta yli pitämällä kunnon loman. Moni yrittäjäkin on aktiivinen seurakuntalainen. Pirkko Huhtinen ei välttämättä itse kääntyisi ongelmatilanteissa seurakunnan puoleen, mutta hän arvostaa sitä että tämäkin mahdollisuus on olemassa. - Se edellyttää kyllä sitä että kirkon sisällä on ymmärrystä yrittäjyyden maailmasta. Voisiko joku seurakunnan työntekijöistä olla varta vasten nimetty yrittäjien yhdyshenkilöksi, yrittäjäkonkari ehdottaa. Yhteiskuntavastuu tärkeä asia Pirkko Huhtisen mielestä jokaisen ihmisen tulee kantaa yhteiskunnallista vastuuta. Tämä koskee tietysti myös yrittäjiä. - Yhteiskuntavastuu on minulle mieluinen käsite, ja näen sen aivan olennaisena osana yrittämistä. Mehän maksamme veroja paljon, ja kannamme näin osamme Suomen bruttokansantuotteen kehittymisestä. Yrittäjillä on myös oivallinen mahdollisuus tehdä hyvää, mikäli kokee jonkin asian olevan lähellä sydäntään. - Sille voi antaa aikaansa ja ehkä käyttää jonkin verran varojaankin. Minulla ja monilla muilla tamperelaisillakin yrittäjänaisilla tällainen projekti on Kirkon Ulkomaanavun Naisten Pankki hyväntekeväisyysrahasto, joka tukee kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä. Pirkko Huhtinen (oik.) työskentelee mielellään hyödyllisten asioiden eteen. Tässä Tampereen Yrittäjänaiset talkoilevat Naisten Pankin hyväksi. Huhtisen vieressä: Sointu Lanki, Vuokko Heikinheimo ja Anh Pham. Yleishyödyllisissä hankkeissa mukana oleminen riippuu toki aina oman yrityksen tilanteesta. - Mikäli oman yrityksen kanssa ei mene hyvin, niin on täysin ymmärrettävää että siinä vaiheessa eivät kiinnosta esimerkiksi hyväntekeväisyysprojektit. - Itse uskon siihen, että pyyteetön tekeminen tuottaa aina hyvää energiaa. Se on myös voimaannuttavaa, Huhtinen näkee. Suhtautuminen muuttunut parammaksi Juhlapuheissa ja strategiapapereissa lyödään Suomessa paljon rumpua yrittäjyyden puolesta. Käytännön asenteet ovat usein toista. Erityisesti paljon työpaikkoja tarjoavat pkyritykset jäävät usein paitsioon. - Suhtautuminen yrittäjiin on ollut aika kielteistä, meitä ei ole kohdeltu silkkihansikkain. Asenne on kuitenkin vähitellen muuttumassa parempaan suuntaan, Huhtinen näkee. Aika ajoin kuulee edelleen näkemyksiä: kaikki yrittäjät ovat ketkuja. - Mieheni on ollut myös yrittäjä, nyt jo eläkkeellä. Hän naureskeli kerran sitä, että hänelle ehdotettiin jonkin kulun laittamista firman piikkiin. Mieheni ajatteli, että mikä ihme se piikki on. Hänen sekin kulu pitää yrittäjänä maksaa. Huhtisen pitkäaikaisen kokemuksen mukaan yrittäjät ovat kunnollisia ja tunnollisia ihmisiä. - Jos muillakin työpaikoilla tehtäisiin työtä yrittäjien asenteella ja filosofialla, niin aika paljon saataisiin aikaiseksi. Kun on joku työ mikä pitää saada valmiiksi, niin se myös tehdään. Kelloa katsomatta. Kutsumus takana Yrittäjää yhdistää moniin kirkon työntekijöihin kutsumus. Palkka ei ole ainoa asia, jonka takia töissä käydään. - Useiden yrittäjätarinoiden takana on halu tehdä sitä mitä haluaa - ja myös sillä tavalla kuin itse haluaa. Minulla on kokemusta myös julkisen sektorin työpaikoista. Siellä annetaan selvät raamit, työ pitää tehdä tietyllä tavalla. Itse taas haluan muuttaa tarvittaessa myös toimintatapaa. - Hyvä puoli on sekin, että meillä on mahdollisuus oman ajankäytön hallintaan. Mutta tämä onnistuu vain silloin kun yrityksellä menee hyvin. Pirkko Huhtinen on tyytyväinen yrittäjä. Hän on pystynyt tekemään työn ohella paljon muitakin asioita. - En ole kovasti rahan enkä tavaran perään, minulle riittää se, että ansaitsen elantoni. Merkittävää on myös se, että saan tehdä työtä jota rakastan. 8 Suurella Sydämellä 3 / 2012

6 Teksti ja kuvat: Petri Vilkko Irma ja Jukka Petäjä onnellisesti eläkepäivillä Kolmekymmentä yhteistä vuotta menestyvinä kauppiaina Tunnettu tamperelainen kauppiaspariskunta Irma ja Jukka Petäjä aloitti uransa yrittäjänä 50 vuotta sitten Myllykylän piskuisessa kyläkaupassa Siurossa. Palkintona ahkerasta työnteostaan eri kauppaliikkeissä pariskunnalle avautui vuonna 1980 tilaisuus päästä kauppiaaksi ensimmäiseen Tampereelle avattuun Citymarkettiin Turtolaan. Nyt eläkkeellä oleva yrittäjäpariskunta suuntaa vapautunutta energiaansa seurakuntatyön hyväksi. Vanhempiensa varoitteluista huolimatta ennakkoluuloton pariskunta laittoi vuonna 1962 koko omaisuutensa likoon ryhtyessään kauppiaiksi pieneen maaseutukauppaan Myllykylään Hämeenkyrön ja Nokian välimaastoon. - Olimme molemmat tuolloin vasta parikymppisiä ja jännitimme kovasti, miten kyläläiset ottavat meidät vastaan. Kyseinen kauppa kun oli kolmenkymmenen vuoden ajan ollut yhdellä ja samalla yrittäjällä, Irma ja Jukka Petäjä muistelevat. Kaikki sujui kuitenkin hyvin, ja nuori kauppiaspariskunta otettiin kyläläisten toimesta erittäin lämpimästi vastaan. Opettajien ja pappien tapaan myös kauppiaat kutsuttiin kunniavieraiksi erilaisiin kylällä järjestettäviin juhliin, joita tuolloin vietettiin mitä moninaisempien merkkitapausten johdosta. - Kerrankin juhlittiin pitäjän parasta lehmää, joka vuodessa oli tuottanut ennätykselliset 400 kiloa rasvaa, Irma Petäjä muistelee hymyssä suin. Myllykylästä kohti Tamperetta Myllykylän kyläkaupasta nuoren kauppiasparin yrittäjäntaival kulki Tampereelle, mis- Irma ja Jukka Petäjä nauttivat yhteisistä eläkepäivistään. sä heille tarjottiin viiden vuoden välein yhä suurempia haasteita. Samalla Jukka Petäjä opiskeli työnsä ohessa diplomikauppiaan tutkintoa, jonka tittelin hän saavuttikin Suomen nuorimpana vuonna Kauppiaina Tampereella Petäjät toimivat aluksi viisi ensimmäistä vuottaan Messukylässä, toiset viisi vuotta Nekalassa ja vielä yhden viisivuotiskauden Koivistonkylässä. Pariskunnan mukaan viisi vuotta oli se aika, jonka juuri ja juuri jaksoi yhdessä paikassa ponnistella. - Oli onni, että saimme tilaisuuden aina sopivin välein vaihtaa isompaan paikkaan, Petäjät sanovat. Kolmen Pirkkalassa vietetyn kauppiasvuoden jälkeen Petäjät saivat pääkonttorilta Keskolta puhelinsoiton, jossa kysyttiin heidän kiinnostustaan ryhtyä kauppiaiksi Turtolaan avattavaan Tampereen ensimmäiseen Citymarkettiin. Ennakkoluulottomasti Petäjät vastasivat kutsuun myöntävästi, vaikka monet olivat etukäteen päivitelleet, että "kukahan raukka joutuu sinne Turtolan perukoille". Tampere sai ensimmäisen Citymarketin Kyseessä oli tuolloin kahdeksas Suomeen perustettava Citymarket. Petäjät kertovat, että kaikkiaan CM-tavarataloja oli tarkoitus avata Suomeen kymmenen, mutta täällä hetkellä niiden lukumäärä on kasvanut jo seitsenkertaiseksi alkuperäisiin suunnitelmiin verrattuna. - Käynnistyttyään vuonna 1980 Turtolan Citymarket oli neliömetrin pinta-alallaan Suomen suurin ja kutsuvieraita massiivisissa avajaisissa oli tuhansia, Petäjät muistelevat. Heille on myös jäänyt yksityiskohtana mieleen, että avajaisten kunniaksi tavaratalon pihaan istutettiin tapahtumaa juhlistamaan ruusua. Petäjät muistuttavat kuitenkin, että uudenlaisen kauppakonseptin käynnistäminen Tampereella ei silti ollut pelkillä ruusuilla tanssimista. - Kaupan syrjäisestä sijainnista johtuen asiakkaat oli vedettävä kovilla tarjouksilla sisään. Ihmiset sitten kulkivat kaupassa lehti-ilmoitus kädessään ja poimivat tappiolla myytävät tarjoustuotteet, kuten jauhot ja kahvit, kärryihinsä, Petäjät kertovat. - Asiakkaat eivät ilmeisestikään vielä oikein osanneet tehdä ruokaostoksiaan niin isosta kaupasta, he pohtivat. Ongelmana olivat tuolloin myös puutteelliset tieyhteydet keskustasta Turtolaan. Työtä kellon ympäri Pitkää työpäivää liikkeessään ahkeroineet Petäjät saivat kuitenkin pikku hiljaa kauppaliikkeensä voimakkaaseen kasvuun, ja vuonna 1986 Turtolan Citymarket nousi kuudenneksi suurimmaksi päivittäistavarakaupaksi koko Suomessa. Myös taloudellisessa mielessä Citymarket osoittautui yrittäjäpariskunnalle menestykselliseksi, ja vuotena jos toisena Jukka Petäjän nimi komeili verotustietojen yhtenä kärkinimistä Tampereella. Päivästä toiseen jatkunut työnteko kel- lon ympäri vaati kuitenkin myös veronsa, sillä Irma Petäjä sanoo kärsineensä työperäisistä vatsakivuista koko Citymarketissa työskentelyn ajan. - Samalla hetkellä kun lopetin työnteon, vaivatkin loppuivat kuin seinään, Irma Petäjä toteaa. Aikaa myöskään perheen kahden lapsen kanssa olemiseen ei tahtonut riittää. - Aina aamuisin jätimme lapsille lapun keittiön pöydälle. Lappuun kirjoitimme luettelon, mitä lapset päivän aikana eivät saaneet tehdä, Petäjät kertovat. - Mutta hyvinpähän ne lapset tuostakin ajasta selviytyivät, ja ihan kunnollisia ihmisiä heistä tuli, Petäjät iloitsevat. Työnjako pariskunnalla oli selkeä. Kauppiaita oli vain yksi eli isäntänä talossa toimi Jukka Petäjä. Irma-rouva puolestaan vastasi kuivatavaroiden ostosta ja henkilöstöasioista. - Omaa henkilökuntaa meillä oli enimmillään henkeä ja lisäksi Keskon kanssa yhteisiä ihmisiä oli kuutisenkymmentä. Työpaikan ilmapiiriä pariskuntaa kehuu hyväksi. Erityisen lämpimästi Petäjät muistelevat henkilökunnan kanssa yhteisesti myymälässä vietettyjä jouluaattoaamujen hetkiä jouluevankeliumeineen ja kahvitarjoiluineen, jolloin joulun tunnelma oli kiireenkin keskellä käsin kosketeltava. Viisikymppisenä eläkkeelle Reilun kolmenkymmenen vuoden yrittäjätaipaleen jälkeen Petäjät tekivät päätöksen kauppiasurasta luopumisesta, vaikka he molemmat olivat vasta vähän yli viisikymppisiä ja heillä olisi ollut mahdollisuus jatkaa Turtolassa. - Mietimme, onko tässä ihan pakko tehdä töitä niin kauan kuin henki pihisee, vai olisiko jo aika tehdä elämässä välillä jotakin muutakin. - Ja nyt jälkeenpäin ajateltuna tuo 20 vuotta kauppiasuran lopettamisen jälkeen on ollut ihanaa aikaa, kun on saanut olla terveenä ja meillä on ollut mahdollisuus toteuttaa monia meille itselle tärkeitä asioita. Petäjät kertovat, että koska heillä ei kiireisinä yrittäjävuosina ollut riittävästi aikaa omille tyttärilleen, he ovat nyt sitäkin enemmän halunneet viettää aikaansa seitsemän lastenlapsensa ja kahden lastenlastenlapsensa kanssa. - Pidämme lähes päivittäin yhteyttä läheisiimme, jotka lähes kaikki asuvat Tampereen seudulla, Petäjät sanovat. Yksi lastenlapsista on opiskellut papiksi ja hän asuu Helsingissä. Seurakunnan tehtävät kutsuivat Jukkä Petäjän menestyksellinen kauppiasura on sittemmin tuonut tullessaan monenlaisia luottamustehtäviä seurakuntatyön parissa. Heti ensi yrittämällä hän tuli valituksi kirkkovaltuustoon, ja nykyisen toimikauden päätyttyä hänelle tulee siinä tehtävässä kuusitoista vuotta täyteen. Jukka Petäjä toimii myös Harjun seurakunnan kirkkoneuvoston jäsenenä, seurakuntayhtymän kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan puheenjohtajana sekä Martinus-säätiön omistaman kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtajana. - Tuntuu hyvältä, kun voin jakaa yrittäjänä hankkimiani kokemuksia muiden luottamushenkilöiden kanssa ja olla mukana päättämässä seurakunnallisista asioista. Jukka Petäjä on toiminut myös ehtoollisavustajana jumalanpalveluksissa, minkä tehtävän hän on kokenut erityisen koskettavana. Petäjät ovat käyttäneet hyväkseen kauppiasuran aikana kertyneitä verkostojaan myös Harjun seurakunnan yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Paljolti heidän ansiotaan on se, että Harjun seurakunnan tulokset yhteisvastuukeräyksessä ovat vuodesta toiseen olleet esimerkillisiä. Perinteisen rahan keruun ohella Petäjät ovat järjestäneet yhteisvastuukassan kartuttamiseksi paljon erilaisia tapahtumia, kuten konsertteja. Samoin merkkipäiviensä muistamiset pariskunta on halunnut ohjata yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Tärkeinä perinteinä Petäjän pariskunnalla ovat lisäksi olleet osallistuminen vähävaraisille perheille lahjoitettavien jouluruokapakettien hankkimiseen sekä Lamminpään kappelissa järjestettävä Kauneimmat joululaulut -tilaisuus, jota perinnettä he parikymmentä vuotta sitten olivat itse käynnistämässä. Yhteistä kolme vuosikymmentä kestänyttä kauppiasaikaansa Petäjät muistelevat lämmöllä. - Yhdessä meillä on ollut hyvä elämä. Koemme, että mukana on ollut myös siunausta. Saimme tilaisuuden tehdä työtä yhdessä aamusta iltaan vuosi vuoden jälkeen. Työskentelimme ahkerasti ja tulostakin syntyi. - Tuo jakso oli rikasta ja antoisaa aikaa elämässämme ja olemme kaikesta kiitollisia Mutta nyt on hyvä olla myös vapaana, sydämellinen pariskunta summaa. 10 Suurella Sydämellä 3 / / 2012 Suurella Sydämellä 11

7 Teksti ja kuva: Petri Vilkko Kisälli-Puvun kauppias Jarmo Nurminen: Yrittäjät hyvä kohderyhmä seurakunnan toiminnalle Kisälli-Puku -nimistä vaatetusalan liikettään Tampereella pyörittävä Jarmo Nurminen on toiminut itsellisenä yrittäjänä jo yli neljännesvuosisadan. Yrityksen vahvuudet, kuten laadukkaat tuotteet, ammattimainen ja ihmisläheinen palvelu sekä kristillisen arvopohjan mukanaan tuoma rehellinen toimintatapa, ovat auttaneet yritystä menestymään myös laskusuhdanteiden aikana. Yrittäjän vapaa-aikaa värittää aktiivinen toiminta hengellisten asioiden parissa. Yrittäjä Jarmo Nurminen ahkeroi pitkiä työpäiviä liikkeessään Tampereen Hallituskadulla. Kipinän yrittämiseen Jarmo Nurminen kertoo saaneensa verenperintönä vanhemmiltaan, jotka perustivat Kisälli-Puvun 40 vuotta sitten. - Vanhempani olivat molemmat vaatetusalalla ja heillä virisi ajatus omasta yrityksestä. Isäni oli töissä tamperelaisessa pukutehtaassa, Tampuku Oy:ssä, joka vuonna 1972 meni konkurssiin. Siinä tilanteessa ajatus yrittäjäksi ryhtymisestä muuttui vanhemmillani todeksi. Kesällä vuonna 1972 vietettiin liikkeen avajaisia ja Jarmo Nurminen oli silloin itse juuri päässyt siviiliin asevelvollisuutta suorittamasta. - Olen siis saanut kasvaa pienestä pitäen vaatetusalalle. Meillä on aina tehty vaatteita. Olen saanut nähdä ompelutyötä ja kaavan tekoa, jopa saanut opastusta kyseiseen työhön, Jarmo Nurminen sanoo. Firman alkuvuosina Jarmo Nurminen oli työssä muualla, mutta sivuhommanaan hän hoiti Kisälli-Puvun kirjanpidon. - Olin mukana myös tavarahankinnoissa ja kauppaopiston käyneenä olin saanut oppia mainonnasta ja sen toteuttamisesta, joten oli luontevaa muun työn ohessa olla auttamassa vanhempia. Luonteva ratkaisu ryhtyä yrittäjäksi Muutaman kuukauden kuluttua isänsä kuolemasta vuonna 1985 Jarmo Nurminen siirtyi virallisesti äitinsä yhtiökumppaniksi Kisälli-Pukuun. - Päätös oli luonteva, olinhan siihen tehtävään jo vuosien ajan kasvanut, Jarmo Nurminen toteaa. Tällä hetkellä hän on toiminut 26 vuotta itsenäisenä yrittäjänä, ja hänen mukaansa monenlaista on näiden vuosien aikana tapahtunut luvun alussa oli syvä taantuma, jolloin muutin liikkeen nykyiselle paikalleen Hallituskatu 9:ään. Vaikka talous Suomessa meni huonompaan suuntaan, oma liiketoimintani sai elää kasvun vuosia. Se olikin tarpeen kun oma perhe kasvoi noin joka toinen vuosi uudella tulokkaalla, Jarmo Nurminen muistelee Hän kertoo, että vielä 1990-luvulla alan tuotanto oli pääosin kotimaista, mistä tänä päivänä on vain muisto jäljellä. - Nyt maamme taloudessa on taas epävarmuutta, ja ihmisten varovaisuus tekee kauppiaan elämästä haasteellisen. Omassa toiminnassa vahvuutena on ainutlaatuinen oppi, jonka olen saanut alalla pitkään työskennelleiltä vanhemmiltani. Samoin kristillinen arvopohja ratkaisuissa on pakottanut rehelliseen toimintaan. - Ammattitaitoinen palvelu ja ihmisläheisyys ovat ne valtit, joita pienempi liike voi tarjota asiakkaille. Ne meillä on jo kolmas polvi sisäistänyt, Jarmo Nurminen summaa. Hän toteaa, että tämän päivän trendi tähtää isoihin yksiköihin ja mittaviin tiloihin, mikä johtaa väistämättömästi persoonattomaan kaupantekoon ilman mitään kontaktia myyjään. - Tuon johdosta saamme jatkuvasti uusia asiakkaita, jotka haluavat saada osakseen ammattinsa osaavan myyjän palvelun. Ja myös vastuun siitä, ettei asiakas epäonnistu hankinnassaan. Uudestisyntymisen ihme Jarmo Nurminen kertoo, että hengellisyys hänen lapsuudenkodissa oli luterilainen. Joulua vietettiin, lapset kastettiin, hautajaisissa käytiin Muuten ei hengellisyys näkynyt perheen arjessa eikä siitä puhuttu. - Vuosi 1988 oli hyvä vuosi omassa elämässäni. Sain muutaman vuoden aktiivisen etsinnän jälkeen tuon vuoden syyskuussa kokea uudestisyntymisen ihmeen. - Vieläkin voin sanoa, että se on elämäni tärkein päivä syntymäni jälkeen. Jarmo Nurminen kertoo, että hänen hengellinen elämänsä on saanut vuosi vuodelta kasvaa. - Minua on johdettu sellaisiin yhteyksiin, että en ole jäänyt pelkäksi Sanan kuulijaksi. Toki alkuvuodet menivät kulkiessani tilaisuudesta toiseen halutessani saada opetusta. Omassa seurakunnassa hän on ollut erilaisissa toiminnoissa mukana ja saanut jopa Pirkkalan seurakunnan Vuoden seurakuntateko -palkinnon vuonna 1995, kun hän piti vuoden ajan seurakuntailtoja. - Ne olivat kasvun vuosia. Sen jälkeen olen ollut mukana Raamattulähetystyössä Gideon- järjestössä, jossa olen palvellut kaikissa muissa viroissa paitsi en sisarten puheenjohtajana. - Olen saanut kulkea lähetystyöntekijänä maailmalla ja kotimaassa: kouluissa, yliopistoissa, hotelleissa, Kylmäkosken vankilassa. - Toinen suuri tehtävä minulla on Kansanlähetyksen Hämeen piirissä, jossa toimin nykyään puheenjohtaja. Näissä kahdessa järjestössä saan toteuttaa kutsumustani, jakaa Jumalan sanaa ja julistaa. Seurakunta yrittäjien pariin Jarmo Nurminen pitää hyvänä asiana, että myös Tampereella seurakunta on läsnä kaikkialla siellä missä on ihmisiä. Yrittäjät ovat hänen mukaansa yksi selkeä kohderyhmä, jonka parissa hän haluaa seurakunnan toimivan. - Haluaisin Tampereelle 3-4 kertaa vuodessa järjestettävän yrittäjäaamiaisen esimerkiksi johonkin hotelliin tai vastaavaan. Jos Tampereen seurakuntayhtymä tai joku muu taho kokisi samoin, niin pannaan yhdessä toimeksi. - Seurakunnilla on todella upeita työmuotoja, eikä vähiten niiden kanssa, jotka seurakunnan läsnäoloa eniten tarvitsevat. Jarmo Nurminen on pannut merkille Tampereen seurakuntien aktiivisuuden diakoniatyön parissa. - Diakonia on ollut aina seurakunnan perustehtävä, ja Suurella sydämellä -vapaaehtoistoiminta antaa tehtäviä monelle vapaaehtoiselle joka haluaa palvella. Myös Jarmo Nurminen on ollut mukana auttamistoiminnassa osallistumalla Pelastusarmeijan vaateavustustyöhön sekä erilaisiin keräyksiin ja kummilapsitoimintaan Suomen Lähetysseuran, Worldvisionin ja SOS Lapsikylän kautta. - "On parempi tehdä hyvää, älä tee pahaa", on evankelista John Wesleyn ohje. Hyvän tekoa voi jokainen toteuttaa sen mukaan mitä sydän sanoo: ei väkisin, pakosta, tai kunnian toivossa. - Yrityskin voi toteuttaa samaa ohjetta oman menestyksensä mukaan, Jarmo Nurminen muistuttaa. Joulun aika merkityksellistä Lähestyvää joulun aikaa Jarmo Nurminen pitää hyvin merkityksellisenä. - Vuosi vuodelta joulun merkitys syvenee. Jumala syntyi ihmiseksi meidän ihmisten tähden. Se on suuri salaisuus, mitä ei voi käsittää, mutta usko ottaa sen vastaan. - On tärkeää muistaa, että vietämme joulua Jeesuksen syntymän kunniaksi. Liian usein joulun perimmäinen sanoma hukkuu marketin melun ja loistelamppujen keskelle. Jarmo Nurminen sanoo, että hänen perheensä jouluperinteet ovat hyvin suomalaiset kuusineen ja lahjoineen. Alkoholi ei kuulu perinteisiin, joulun herkut kinkkuineen kyllä. - Kuusi on haettu maalta jo viikkoa aikaisemmin. Yleensä vanhin tyttäremme on mukana metsässä. Samalla viemme kummipojan lahjat kyseiseen maalaistaloon mistä saamme joulukuusemme. - Jouluaaton hartaus on joulun aloitus, johon jo aikuiset lapsemme perheineen osallistuvat. Emme korosta omaa uskoamme, mutta toivottavasti se kuuluu puheissa ja näkyy erilaisissa pienissä toimissa kotona. Joulun ajalla on Jarmo Nurmiselle myös erityinen henkilökohtainen merkitys, sillä hän tapasi vaimonsa Tapaninpäivänä ja meni kihloihin heti loppiaisena. Häitä vietettiin heti seuraavana kesänä. - Vuodet ovat tuoneet kuusi lasta ja neljä lastenlasta. Taakse päin kun katsoo, niin joulu on ollut joka päivä. Johdatuksen maku on vahvasti läsnä - ja se jatkuu. 12 Suurella Sydämellä 3 / / 2012 Suurella Sydämellä 13

8 Teksti ja kuva: Petri Vilkko Kaksi vuosikymmentä Teiskon seurakunnassa diakoniatyöntekijänä toiminut Pirjo Torikka pitää työuransa palkitsevimpina asioina arjen pieniä hetkiä ihmisiä kohdatessa. Usein niissä tilanteissa hänet on vallannut vahva tunne siitä, että hän on ollut oikeassa paikassa oikealla hetkellä. Diakoniatyöntekijä Pirjo Torikka viihtyy Teiskon maalaismaisemissa Pirjo Torikka viihtyy työssään, jossa saa palvella, rakastaa ja kertoa armahtavasta Isästä. Lapsesta lähtien seurakunnan toiminnan parissa viihtynyt Pirjo Torikka sanoo, että diakonian ammattiin hänet sai hakeutumaan kutsumus, omat kasvukivut ja "hukassa oleminen". - Hän löysi minut ja antoi uuden pohjan askelteni alle. Sain tehtävän palvella, rakastaa ja kertoa armahtavasta ja rakastavasta Isästä. Työhön Tampereelle hän muutti yhteistuumin puolisonsa kanssa. - Olimme molemmat töissä Savossa Tuusniemellä, minä seurakunnassa ja hän mielenterveystoimistossa. Mieheni halusi Tampereelle ja haki täältä töitä. Samaan aikaan oli Teiskon seurakunnassa diakoniaviranhaltijan paikka auki, jota minä hain. Molemmat pääsimme ja siitä seurasi muutto Teiskoon. Teiskossa paljon hyviä puolia Maantieteellisesti Teiskon seurakunnan alue on niin laaja, että koko muu Tampere mahtuu Teiskon sisälle. - Välimatkat työalueellani ovat pitkät. Työajoa vuoden mittaan kertyy paljon. On täytynyt opetella ajamaan huonoissakin keleissä. Välillä on turvauduttava apostolin kyytiinkin. Pirjo Torikan mukaan julkinen liikenne Teiskossa kulkee harvakseltaan tai ei ollenkaan, mikä on huomioitava toimintaa suunniteltaessa. Siksi työntekijältä vaaditaan joustavuutta esimerkiksi diakoniatoimistolle aikoja sovittaessa. Hyviä puolia Teiskossa työskentelyssä on hänen mukaansa paljon. - Täällä on hiljaisuutta ja tilaa, naapuriapua ja talkoohenkeä. Seurakunta koetaan tärkeäksi, työntekijä on useammalle tuttu ja odotettu vieras, Pirjo Torikka luettelee. Hänen viikoittainen työnsä vaihtelee tilanteen mukaan paljonkin. - Perusviikkoni sisältää esimerkiksi toi- mistotöitä, päivystyksiä, asiakastapaamisia toimistolla tai kotikäynneillä sekä niihin liittyviä jatkotoimenpiteitä. - Ja sitten on erilaisia valmisteluja, valmistautumisia, lähityötovereiden tapaamisia ja palavereita, hän ynnää. - On paljon myös toimintoja, joita työntekijät jakavat keskenään. Näitä ovat esimerkiksi kodeissa kokoontuvat seurakuntapiirit, aamuhartaudet kouluilla sekä Saarentuvan palvelupäivän hartaudet. Joka toinen viikko Teiskon suunnalla kulkee RuokaNysse ja silloin Pirjo Torikka sanoo pyrkivänsä olemaan paikalla diakoniatoimistolla. Joskus tarjolla on kahvia tai ruokaa. Työympäristö muuttunut 20 vuodessa Työympäristöstään hän toteaa, että siinä on tapahtunut paljon muutoksia niiden kahden vuosikymmenen aikana, jolloin hän on työskennellyt Teiskossa. - Ensinnäkin Teisko alueena on muuttunut. Varsinkin Kämmenniemeen on rakennettu paljon ja tänne on muuttanut lapsiperheitä. Seurakunnan toiminta on monipuolistunut ja lisääntynyt vastaamaan kysyntää. Hän sanoo huomanneensa, että kaikki yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset heijastuvat myös diakoniatyöhön. - Kun tulin Teiskoon, tein vanhustyötä ja yleistä seurakuntatyötä. Työnkuvaani on muokannut työssä esiin tulleet haasteet ja tarpeet aikuistyössä ja diakonisessa perhetyössä. Samalla myös vanhustyön haasteet ja tarpeet ovat lisääntyneet. - Osa-aikainen vanhustyönohjaaja aloitti seurakunnassamme vuonna 2006, mikä mahdollisti työnkuvani muutoksen ja samalla helpotti työpainettani. Pirjo Torikka kuitenkin toteaa, että edelleenkin on työssä paljon sellaisia asioita, joista kukin vastaa yksin. - Lisäksi diakoniatyössä monet asiat ovat monimutkaistuneet ja tulleet raskauttavimmiksi ja niissä yksin toimiminen on hankalaa, joskus mahdotonta. - Varsinkin suuremmissa avustusasioissa yhteisneuvottelu on välttämätön. Välillä tarvitsen pään tuulettelua ja peiliä itselleni, silloin kilautan työkaverille. Vaikeista työtilanteista raportoin ja puhun esimieheni, virkaa tekevän kirkkoherran Tero Matilaisen, kanssa. - Teen myös yhteistyötä Messukylän ja Aitolahden diakonian kanssa ja osallistun laajennettuun johtavien diakoniaviranhaltijoiden kokouksiin, Prjo Torikka sanoo. Joinakin hetkinä hän sanoo ikävöivänsä eläkkeelle jäänyttä vahtimestari Marjaa. - Hän toimi turvamiehenäni ja oli mukana monissa työtilanteissa. Hän näki mitä työni on ja sitä kautta ymmärsi minua sanoittakin. Kaikenlaisten muutosten keskelläkin diakonia-ammattilainen kertoo hänelle olevan tärkeintä yksittäisen ihmisen näkeminen ja hänen asiansa kuuleminen. - Kuulemisessa tärkeintä on herkkyyden säilyttäminen ja sielunhoito. Koko ajan on pidettävä mielessä se, kenelle oikeasti teen töitä. - Tärkeää on rakkauden kaksoiskäskyn muistaminen ja sen todeksi eläminen, myös itseni rakastamisen. Virren 509 sanat ovat hyvät. Paljon vapaaehtoisia eri tehtävissä Pirjo Torikka iloitsee siitä, että Teiskossa toimii eri tehtävissä paljon vapaaehtoisia. Erityisen runsaasti heitä on lähetystyön parissa. - Lähetyksen ja diakonian hyväksi kodeissa kokoontuvat seurakuntapiirit toimivat itsenäisesti ja niillä on omat vastuuhenkilöt. Diakonian vapaaehtoiset toimivat enimmäkseen vanhustyössä apuohjaajina ja saattoapuna. He tekevät kotikäyntejä sekä toimivat tarjoilujen järjestäjinä diakonian ja vanhustyön tapahtumissa. Yhteisvastuukeräyksessä keväisin on mukana kymmeniä listakerääjiä. - Vapaaehtoiset ovat tosi tärkeitä meille ja he mahdollistavat monien tapahtumien järjestämisen ja onnistumisen. Heidän tekemänsä työ on todella arvokasta. Vapaaehtoiset ovat suola toiminnalle. Pirjo Torikan mukaan vieläkin suuremmalle joukolle vapaaehtoisia on tulevaisuudessa tarvetta, ja seurakunnassa onkin yhdessä mietitty sitä, miten vapaaehtoisia saataisiin houkuteltua toiminnan pariin nykyistäkin enemmän. - Avainkysymys on, kuinka kutsuvia olemme? Lupsakkaan savolaisen aksentin puheessaan säilyttänyt Pirjo Torikka sanoo viihtyvänsä työssään ja tulevansa hyvin juttuun seurakuntalaistensa kanssa. Tällä hetkellä hän sanoo tuntevansa erityistä tyytyväisyyttä suoriuduttuaan kunniallisesti sielunhoidon hiippakunnallisesta erityiskoulutuksesta. - Matka oli pitkä ja merkityksellinen löytöretki omaan itseeni sekä sielunhoitoon. Olen kiitollinen seurakunnalle saamastani mahdollisuudesta osallistua koulutukseen. Lähestyvän joulun tohinoihin Pirjo Torikka sanoo valmistautuvansa lataamalla omaa akkuaan hiljaisuuden retriitissä. Perinteisiin joulunalustehtäviin hänellä kuuluvat perheiden jouluaskarteluilta yhteistyössä lapsi- ja nuorisotyön kanssa sekä diakonia-asiakkaiden jouluhartaus puurotarjoiluineen. Samoin Suurella Sydämellä -joulukorien ja Joulupuu-lahjojen toimittaminen saajilleen. - Ennen joulua avunpyyntöjen määrä ja kuuntelemisen tarve lisääntyy, mutta sitä vartenhan olen. Ennen joulua teen myös muutaman kotikäynnin yksin asuvan vanhuksen luokse. Tulevaa työvuotta 2013 Pirjo Torikka odottaa mielenkiinnolla, mutta sen suunnittelu on vielä kesken. - Kaikki ei ole vielä valmista, en vielä tiedä, mitä uutta syntyy siihen tarvitsen väljyyttä sieluuni, mieleeni ja kalenteriini. 14 Suurella Sydämellä 3 / / 2012 Suurella Sydämellä 15

9 Teksti ja kuva: Petri Vilkko Simo Setälä yrittäjien sanansaattajaksi kirkkohallitukseen Seurakuntaa toivotaan osaksi yrittäjien tukiverkkoa Vaikka Simo Setälän vetämä yrittäjien tukiprojekti päättyi, Pirkanmaan Yrittäjät on jatkanut hyväksi todettua palvelumuotoa niin, että henkistä tukea vaikeuksissa oleville yrittäjille on yhä tarjolla. Isä Nitro ottaa edelleen vastaan. Pirkanmaan yrittäjäpiireissä tutuksi tulleella taloustieteiden maisterilla Simo Setälällä on yli neljän vuosikymmenen kokemus yritysten taloushallinnon eri tehtävistä. Kuluvan syksyn aikana hän sai merkittävän tunnustuksen elämäntyölleen, kun hänet nimitettiin liike- ja talouselämää edustavaksi jäseneksi kirkkohallituksen jumalanpalvelus- ja yhteiskuntatoimikuntaan. Uusyrityskeskuksen Ensimetrin yritysneuvojana toimiva Simo Setälä sanoo ottaneensa nelivuotisen luottamusmiespestin vastaan suurella mielenkiinnolla ja uteliaisuudella. Tehtävään hän sanoo ryhtyvänsä avoimella sydämellä ja tarkalla korvalla. - Tarjous päästä mukaan toimikuntaan on minulle ainutkertainen tilaisuus, jossa mukana olo jo marraskuun järjestäytymiskokouksessa alkoi tuntua suorastaan etuoikeutetulta, Simo Setälä toteaa. Kyseinen toimikunta on asiantuntijaelin, joka valmistelee kirkkohallitukselle esityksiä ja lausuntoja. Setälän rooli on toimia tehtävässä elinkeinoelämän ja yrittäjien sanansaattajana. Yrittämisen koko kirjo tutuksi Yrittäjien arki koko kirjossaan onkin Setälälle tullut vuosikymmenien saatossa tutuksi hänen monipuolisten työtehtäviensä myötä. Neuvoineen ja laskelmineen hän on yli neljännesvuosisadan ajan ollut sysäämässä liikkeelle alkavia yrittäjiä. Lisäksi hän on toiminut muutaman vuoden rupeaman pankinjohtajanakin, jolloin näkökulma yritysten elinkaaren eri vaiheisiin on hänellä syventynyt myös luotottajan näkökulmasta. Erityisen syvälle luotaavan näkökulman yrittäjyyden syvimpään ytimeen Setälä sai toimiessaan vajaan kolmen vuoden ajan suhdannetaantuman rampauttamien yrittäjien auttamiseksi perustetun Pirkanmaan Yrittäjien tukiryhmän vetäjänä. - Sain tilaisuuden olla kalkkiviivoilla vastaanottamassa vaikeuksiin ajautuneita yrittäjiä ja omin silmin olla näkemässä, mihin kaikkeen ihmiset ovatkaan ryhtyneet, ja millaisiin tilanteisiin he ovat päätyneet huolimatta vilpittömästä ja hartaasta yrittämisestä. Simo Setälä sanoo, että hänen toimintansa Pirkanmaan Yrittäjien tukiprojektissa oli omiaan syventämään myös hänen omaa suhdettaan seurakuntaan. - Olin esimerkiksi puhumassa kokemuksistani tukiprojektissa Tampereen seurakuntien yhteiskunnallisen työn 50-vuotisjuhlassa. Aiheenani oli "Mitä seurakunnat voivat tehdä yrittäjän hyväksi?". Setälä uskoo, että kutsu kirkkohallituksen toimikuntaan oli pitkälti tukiryhmätyöskentelyn ansiota. Aloitteen kutsumisesta teki Tampereen seurakuntayhtymä. Syvällisiä keskusteluita yrittäjien kanssa Tukiryhmässä käydyt syvälliset keskustelut vaikeuksissa olevien yrittäjien kanssa muistuttivat pitkälti pappien käymiä sielunhoidollisia keskusteluita seurakuntalaisten kanssa. Tuolta ajalta on peräisin Setälän saama kutsumanimi Isä Nitro, millä viitataan tunnettuun ortodoksiseen pappiin Mitro Repoon. Lempinimeään Setälä on sittemmin käyttänyt ajatuksia herättävissä kolumneissaan Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä. Kun Setälä kertoo työstään tukiprojektissa, ensimmäiseksi hän toteaa että kahta samanlaista työpäivää ei tuossa pestissä ollut. - Asiakkaita riitti ja heistä vain hyvin pieni osa oli liikkeellä ajoissa riskejä ja niihin varautumista selvittelemässä. - Pääosa kohtaamistani yrittäjistä oli joutunut toiminnassaan rahojen hupenemisen kanssa vaikeuksiin ja suurin osa heistä oli jo suorastaan luototuskelvottomassa tilassa. Eli heillä ei ole ollut enää mahdollisuuksia löytää ulkopuolista rahoitusta. Simo Setälä muistelee, että oli ahdistavaa myötäelää yrittäjien sinnikästä ja hyväuskoisen toiveikasta ponnistelua rahoittajien suuntaan niissäkin tilanteissa, missä rahoituskelpoisuus mitä ilmeisimmin oli menetetty jo aikaisemman yrittäjähistorian puitteissa. - Kun rahaa ei yrityksellä ollut eikä sitä mistään siihen hätään saanut, oli myötätunto usein ainoa tarjottava, Simo Setälä sanoo. Hän tunnustaa, että luottamukselliset keskustelut vaikeuksiin ajautuneiden yrittäjien kanssa olivat haastavia. - Joissakin tilanteissa sai purra kieltään, joissakin tapauksissa vesi kiersi sekä kertojan että kuulijan silmissä. Tärkeää oli, että missään vaiheessa tarinansa kertojan ei tarvinnut tuntea itseään nolatuksi eikä nöyryytetyksi, Simo Setälä sanoo Hän korostaa, että kaikki tilanteet eivät suinkaan johtaneet suoraan konkurssiin, vaan tavallisimmin sinnittely jatkui kun kannattamattomia liiketoimintoja pyrittiin ajamaan alas. Muutamia yrityssaneerauksiakin käynnistettiin. Simo Setälä laskee, että projektin aikana toteutuneita neuvottelutilanteita oli yhteensä nelisensataa, ja niissä oli mukana lähes 300 eri yritystä. - Oli siis tavanomaista, että pulmallisemmissa tilanteissa tavattiin useita kertoja erityisesti silloin, kun yrittäjän toivomuksesta vielä lähestyttiin rahoittajia uusilla tilannekatsauksilla ja rahoitushakemuksilla, joiden läpimenon todennäköisyys oli pieni, mutta silti edes teoriassa mahdollinen. Kun lasketaan mukaan kaikki yhteistilaisuuksissakin tavatut yrittäjät, projektin aikana luotiin kuutisensataa yrityskontaktia. Parisuhteetkin vaaravyöhykkeessä Simo Setälä sanoo, että tuohon joukkoon mahtui tapauksia, joissa myös yrittäjän parisuhde oli kariutunut samalla kun talouskin. Eli ongelmien karttuessa moni yrittäjä oli menettänyt ehkä tärkeimmän oheisvoimavaransa hetkellä, jolloin sitä eniten olisi tarvinnut. Rakkaudella on kumma tapa livahtaa ikkunan raosta kun karhukirjeiden määrä ylittää kriittisen rajan. Simo Setälän mukaan on tärkeää pitää mielessä, että yrittäjä joutuu kokemaan hätää paitsi omasta toimeentulostaan, myös työntekijöidensä ja näiden perheiden puolesta. - Muita koskevat ikävät päätökset ovat aina vaikeampia kuin itseä koskevat, Setälä muistuttaa. Hän sanoo huomanneensa, että meikäläisessä vahvuuksien ihannoinnin kulttuurissa yrittäjän menestymistä kadehditaan ja odotetaan ennakkoon vahingoniloisena epäonnistumisen tilannetta. - Ja kun epäonninen nähdään suistuneena maahan, mediallakin on taipumus kokoontua yhdessä potkimaan langennutta ja varmistaa, ettei pystyyn nouseminen hetikään onnistuisi. Simo Setälä sanoo, että tukiryhmätyössään hän joutui näkemään hyvin paljon sitä samaa hätää, mitä seurakuntien työntekijätkin tahoillaan. Epäonnistumistilanteisiin hän toivookin tukea seurakunnalta, joka hänen mukaansa jo nyt tekee paljon hyvää yhteistyötä yritysten kanssa. - Siinä vaiheessa, kun seinä tuntuu nousevan joka taholla vastaan, on empaattinen kuuntelija todella arvossaan. Seurakunnan pitäisi olla se ympäristö, missä surkeinkin epäonnistuja saa tuntea olevansa ihmisarvoinen lähimmäinen ja yhteisön täysivaltainen jäsen. - Tässä mielessä esimerkiksi konkurssiin ajautunut yrittäjä saisi kaikesta Jobinpostista huolimatta, edelleen tuntea olevansa kelvollinen edes jollakin elämän alueella. Onhan meillä kertomus tuhlaajapojan kotiinpaluustakin, Raamatun tutkistelua harrastava ja nuorempana papin urastakin kiinnostunut Setälä muistuttaa. Hän sanoo panneensa ilolla merkille, että isommissa yrityksissä seurakunnan pappi tai diakoniatyöntekijä on usein henkilöstön tukena esimerkiksi irtisanomistilanteissa. Setälän mukaan kirkon tekemälle diakoniatyölle on selkeää tarvetta myös itse yrittäjien parissa. - Monesti yrittäjä on itse joutunut suurimpiin ja pysyvimpiin ongelmiin ja on usein täysin ilman ulkopuolista tukea. Myös sosiaaliturvansa osalta yrittäjät ovat paitsioasemassa. - Kun ihminen on menettänyt konkurssissa omaisuutensa ja ihmissuhteensa, on parasta sanaton läsnäolo ja myötätunto. Kuunteleminen ja kuuleminen. Rohkaiseminen puhumaan ja purkamaan kuormaansa, jota riittää ja riittää. Tällaiseen tuen tarpeeseen vastaamiseen hän haluaa kiinnitettävän nykyistä enemmän huomiota myös uudessa toimikuntatyössään kirkkohallituksessa. 16 Suurella Sydämellä 3 / / 2012 Suurella Sydämellä 17

10 Tukiverkkoja, te toja ja keskusteluapua Helsingin seurakuntayhtymä tukee pienyrittäjiä talouskriisin keskellä Maailmantalous oli romahtamispisteessä 2008 alkaneen amerikkalaisperäisen luottokriisin johdosta. Myös Eurooppa ja Suomi saivat kokea olevansa erottamaton osa globaalia, toisistaan riippuvaa finanssitaloutta, jossa isot kriisit heiluttelevat kaikkia ja leviävät hetkessä kulovalkean tavoin. Kesällä 2009 taantuma ja lama alkoivat tuntua myös pienyrittäjien toimintaedellytyksissä. Yrittäjäjärjestöillä riitti konsultoitavia ja Helsingin seurakuntayhtymään välitettiin yrittäjätahoilta pyyntö piispa Mikko Heikan kautta ryhtyä miettimään pienyrittäjien tilannetta ja ahdinkoa. Tämän johdosta pienyrittäjähankkeen valmistelu annettiin yhteiskunnallisen työn papeille Raija Korhoselle ja Juha Malmisalolle. He tunnustelivat yhteistyömahdollisuuksia ja kartoittivat tilannetta mm. Helsingin yrittäjien ja Helsingin kaupungin Yritysneuvonnan kanssa. Valmisteluun saatiin lisäresurssi keväällä 2010, jolloin KTM Juha Hietanen palkattiin. Vuoden 2011 alusta aloitettiin virallisesti 3-vuotinen Pienyrittäjien tukihanke. Hanke tukee osaltaan seurakuntayhtymän strategiassa todettua toiminnan kehittämistä, jossa yhtenä lähtökohtana on uuden, ajan haasteista nousevan, seurakuntalaisia palvelevan toiminnan löytäminen, kokeileminen ja toteuttaminen. Taustalla talouskriisin haasteet yrittäjille Suomen taloudessa koettiin kaikkien aikojen suurin yhtäkkinen bruttokansantuotteen pudotus n. 8 % vuosina Yrittäjäkentällä alettiin pelätä 1990-luvun kauhugallerian toistumista ja haluttiin myös kirkon osallistuvan ja varautuvan mahdollisiin lamatalkoisiin. Toistaiseksi pahimmat uhkakuvat eivät ole toteutu- neet, mutta Euroopan talouskriisi ei ota hellittääkseen ja Suomi on vajoamassa uudelleen taantumaan muun maailman perässä ja yrittäjäkentässä tapahtuu jatkuvaa murrosta. Hankkeessa on havaittu selkeästi heikkenevän talouden signaalit. Talouskriisi vaikuttaa pienyrittäjien toimintaedellytyksiin ja jaksamiseen. Kysynnän vaihtelut Viikon mittaisilla lomaleireillä samassa veneessä olevien pienyrittäjien verkostoituminen on ollut vilkasta. heiluttelevat ensimmäisenä pienyrittäjiä riippuen toimialasta. Pienyrittäjien sosiaaliturva on myös heikko, ja taloudellinen epävarmuus kuormittaa yrittäjien perhetilanteita. Myös globaali kilpailu kovenee jatkuvasti ja muuttaa toimintaympäristöä. Yrittäjyyden lisääminen on ollut pitkään kansallisen politiikan ja Helsingin kaupungin painopistealueita. Yrittäjät ovat kasvava ja dynaaminen ryhmä. Yhtymän toiminnassa palveluita on pyritty suuntaamaan tällä hankkeella yrittäjille, jotka ovat aiemmin olleet ehkä kirkon ydintoiminnan katveessa. Yrittäjän elämään kuuluu jo lähtökohtaisesti yrittäjäriski ja jatkuva mahdollisuus kysynnän muutoksiin. Hankkeessa tehdään etsivää työtä ja kartoitetaan yrittäjien tuen tarvetta. Toimintaa muokataan yrittäjien tarpeiden mukaan. Hankkeen aikana on luotu yhteyksiä helsinkiläisiin yrittäjäjärjestöihin, yrityskummeihin, kaupungin velkaneuvontaan sekä ennen kaikkea yrittäjiin. Toiminnan piirissä on ollut parin vuoden aikana n. 100 yrittäjää edustaen toimialoja laidasta laitaan, jalkahoitajista biotekniikan yrittäjiin. Yrittäjän tie ja hankkeen toimintaa Yrittäjillä on erilaisia polkuja yrittäjyyteen. Moni on lähtenyt yrittäjäksi oma-aloitteisesti oman liikeidean ja osaamisensa turvin mutta taustalla voi olla myös heikko talousja työllisyystilanne, joka on johtanut oman yrityksen käynnistämiseen. Oma liikeidea ja motivaatio ovat parhaita lähtökohtia yrittäjäriskin ottamiselle. Huonompi tilanne on ehkä silloin, kun yritys perustetaan pakkoyrittäjyytenä. Näin on voinut käydä, kun isommat yritykset karsivat toimintojaan ja siirtävät niitä alihankintaan. Alihankintasuhdekin voi loppua yhtäkkiä, jolloin edessä voi olla oman yrityksen pystyttäminen. Tämä on havaittu esim. Nokian järjestäessä uudelleen toimintojaan. Yhteyksiä on luotu paikallisseurakuntien diakoniaan, jonka työtä on ollut tarkoitus tukea yrittäjien erityistarpeiden kohtaamiseksi. Yhteistyössä diakonia kanssa voidaan asiakas kohdata kokonaisvaltaisesti sekä henkilökohtaisen elämän että yritystoiminnan osalta. Hanke verkottaa pienyrittäjiä toisiinsa, antaa keskusteluapua ja konkreettista tukea. Hankkeessa myös kootaan eri auttamistahoja yhteen. Verkostoitumista tuetaan järjestämällä teema-iltoja, joissa on käsitelty mm. yritystoimintaan liittyviä teemoja, yrittäjyyden ja perheen yhteensovittamista ja jaksamista. Yrittäjien saunailtoja on ollut kerran kuukaudessa, kesällä iltoja on pidetty Mustasaaressa Helsingin edustalla. Toimintaan on osallistunut pääosin yksinyrittäjiä. Illat ovat kestoltaan 4-5 tuntia ja niissä käytetään ryhmätyömenetelmiä. Lisäksi kesäisin on järjestetty viikon lomaleiri yrittäjille ja freelancereille. Leirin aikana on voitu käydä syvempiä prosesseja ja verkostoituminenkin on ollut vilkkaampaa. Palaute leireiltä on ollut rohkaisevaa, sillä sen on koettu ylittäneen Aslak-kuntoutuksen annin. Henkilökohtaisempia kriisiryhmiä on myös käynnistetty. Tämä toiminta hakee vielä muotoaan. Yrittäjän auttamiseksi on luotu pääosin vapaaehtoisvoimin toimiva tukiverkko, joka koostuu eri tahoista. Olkoon sitten kyse ylivelkaantumisesta, kirjanpidosta tai muusta yritystoimintaan tai henkilökohtaiseen elämään liittyvistä asioista. Yrityskummien avulla on ollut mahdollista antaa myös yritystoiminnan kehittämiseen liittyvää mentorointia. Yrittäjälle on hankkeen kokemuksen mukaan monesti oleellista päästä puhumaan asioistaan. Projektissa on noussut tavoitteeksi varhaisen intervention ja matalan kynnyksen mallin kehittämisestä siten, että vaikeuksissa oleva voisi tarttua apuun riittävän ajoissa. Monesti yrittäjä hakee apua liian myöhään, kun esim. alv-velka verottajalle on alkanut kasvaa. Verottaja myös hakee yleisimmin yrittäjiä konkurssiin. Hankkeessa on pyritty myös luomaan taloudellisesti konkreettisia valmiuksia yrittäjän auttamiseksi eri tahojen kanssa. Mm. kaupungin sosiaalista luototusta pyritään laajentamaan koskemaan myös yrittäjiä. Yleensä yrittäjä tipahtaa sosiaaliturvan ulkopuolelle käynnistettyään yritystoiminnan. Tämä kuuluu osaltaan yrittäjäriskiin, jota yrittäjä ei aina tiedosta. Sosiaaliturvan puutteiden paikkaamiseksi hankkeessa on havaittu tarpeelliseksi yrittäjän auttaminen toiminnan tilapäisissä vaikeuksissa. Mikäli yrittäjä saisi tilapäistä tukea, hän voisi selviytyä pahemman yli ja pelastaa oman työpaikkansa, joka olisi yhteiskunnankin etu ehkäisten syrjäytymistä. Yrittäjän ongelmien myötä syrjäytymisvaarassa on pahimmillaan koko perhe. Työelämän rakennemuutoksessa ja yritysten liputtaessa ulos toimintojaan lisäten pienyrityksiä tällaiseen pitäisi olla valmiuksia. Pankit kiristävät herkästi luottohanoja ja pikavippiyritykset hyötyvät tällaisesta mahdollisuudesta, kun luotonsaanti tyrehtyy. Moni hankkeen yrittäjäasiakas on joutunut pikavippikierteeseen. Taloustilanteen jatkuessa epävakaana avun tarpeen voidaan ennakoida lisääntyvän. Hanke jatkuu näillä näkymin vielä vuoden Juha Hietanen Helsingin seurakuntayhtymän pienyrittäjähanke 18 Suurella Sydämellä 3 / / 2012 Suurella Sydämellä 19

11 Teksti ja kuvat: Petri Vilkko Työpaikkadiakoni Janne Kankainen jakaa työyhteisön ilot ja surut Tampereen seurakuntien säännöllinen läsnäolo Vehmaisten ja Leinolan alueen työpaikoilla käynnistyi neljännesvuosisata sitten, kun Aaro Eerola aloitti työpaikkapappina silloisessa Tamfeltissa. Nyt alueen työpaikoilla arjen iloja ja suruja on jakamassa seurakunnan diakoniatyöntekijä Janne Kankainen. Diakoniksi Janne Kankainen valmistui Järvenpään seurakuntaopistosta reilut viisitoista vuotta sitten eli vuonna Ennen nykyistä pestiään seurakuntayhtymän palveluksessa Janne Kankainen kartutti monipuolisesti kokemustaan erilaisten ihmisten kanssa toimimisessa toinen toistaan mielenkiintoisempien työtehtävien sekä myös vapaaehtoistoiminnan parissa Suomessa ja ulkomailla. Tuohon ajanjaksoon osui vuoden pituinen pesti päiväkodissa, vajaan vuoden mittainen rupeama Tampereen Sininauhan palveluksessa sekä ikimuistoinen kahden vuoden pesti Espanjan aurinkorannikolla suomalaisen seurakunnan diakonina. Välimeren rannalta takaisin Tampereelle Janne Kankainen lennähti keväällä Tuolloin hän aloitti työnsä Tampereen seu- Gardner Denver Oy:ssä yksikköasentajina toimivat Sami Helenius (oik.) ja Juha Koskinen suhtautuvat myönteisesti työpaikkadiakoni Janne Kankaisen (vas.) vierailuihin tehtaalla. Palkka-asioita Gardner Denver Oy:ssä hoitava Heli Pusa on entisiä Harjun seurakuntanuoria. Hän pitää hyvänä sitä, että työpaikkadiakonin välityksellä seurakunta tulee lähemmäksi tavallisten ihmisten arkea. rakuntayhtymässä diakonin sijaisena Messukylän seurakunnassa, jossa hänet sittemmin nimitettiin diakonin virkaan. Matkan varrelle osui myös syksyllä 2007 käynnistynyt vuoden mittainen hoitovapaajakso, jonka hän vietti kotonaan kahden pienen poikansa kanssa. Luottamuksen saavuttaminen tärkeää Janne Kankaisen toimenkuva alkoi suuntautua kohti työpaikkadiakonin tehtäviä syksyllä 2008, kun yllättäen kantautui tieto suuren elintarvikealan yrityksen toiminnan loppumisesta. - Tuolloin minulta ensimmäisen kerran kysyttiin, olisinko halukas tehtävään, jos tarvitaan seurakunnan panosta yrityksen alasajoon liittyvien irtisanomisten jälkihoitoon. - Virallisesti työpaikkadiakonin työt aloitin keväällä 2009, kun Mattilan Juha kysyi voisinko osana omaa työtäni aloittaa työpaikkadiakonina Gardner Denverillä. Janne Kankainen sanoo toimivansa työpaikkadiakonina tällä hetkellä vain osa-aikaisesti. - Teen normaaleja seurakunta diakonin töitä tällä hetkellä 75 prosenttia työajastani. Eli tapaan ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa ja mietimme yhdessä miten voisimme heidän asioissaan edetä. Työpaikoille Janne Kankainen sanoo jalkautuvansa tavallisesti kerran viikossa iltatai aamupäivällä. - Tapaan työntekijöitä myös muuna aikana, koska kaikista asioista ei voi puhua koneiden äärellä tai muutoin työpaikoilla. Olen mukana mahdollisuuksien mukaan myös työpaikkojen yhteisissä tapaamisissa työajan ulkopuolellakin esimerkiksi henkilöstön juhlatilaisuuksissa. Janne Kankainen sanoo, että työpaikkadiakonin työ ei edellytä normaaleihin diakonin työtehtäviin verrattuna sen kummempia erityisvalmiuksia. - Luottamuksen saavuttaminen tai sen ansaitseminen on kaikissa ihmisten kohtaamisissa erityisen tärkeää. Samoin kuunteleminen on tärkeämpää kuin puhuminen. Hänen sanoo, että työpaikkadiakonin ja työpaikkapappien työnkuvissa ei ole juuri eroavaisuutta. - Tehtäviemme jako on toteutettu siten, että käymme eri työpaikoilla. Varsinaisissa työnkuvissamme siis ei ole varsinaista eroa. Paitsi että minulle ei tule pyyntöjä vihkimisistä tai kasteista. Talouden epävarmuus näkyy työyhteisöissä Janne Kankainen sanoo, että ihmisten tapaamiset työpaikoilla voivat olla sekä spontaaneja että etukäteen sovittuja. - Viestit halusta keskustella voivat tulla monenkin tahon välittämänä. Lisäksi minun yhteystietoni ovat myös näiden työpaikkojen viestintäjärjestelmissä. Työpaikkadiakoni on huomannut, että lähestyvä lama ja talouden epävarmuus alkavat näkyä työpaikkojen ilmapiirissä - Aina kun neuvotellaan työpaikkojen vähennyksistä tai edes on uhka siitä, niin se ahdistaa työntekijöitä. Jokaisen yksilöllinen elämäntilanne työn ulkopuolella vaikuttaa myös siihen, miten epävarmaan tilanteeseen suhtaudutaan. - Vaikeistakin asioista puhuminenkin on kuitenkin helpompaa, kun työntekijöihin on ehtinyt syntyä luottamuksellinen suhde, Janne Kankainen muistuttaa. Hän sanoo kokemuksestaan, että keskustelut työntekijöiden kanssa voivat käsittää mitä tahansa aihealuetta. - Mikään inhimillinen ei ole vieras puheenaihe. Puhun työstä, ihmissuhteista, terveydestä, jaksamisesta, taloudesta, politiikasta ja joskus haastetaan puhumaan siitä, että mitä mieltä kirkko tai minä olen monista eri aiheista Läsnäololla johdon siunaus Hänen mukaansa firmojen johto suhtautuu työpaikkadiakonin läsnäoloon työyhteisöissä myönteisesti. - Olen työpakoilla yrityksen johdon luvalla, ja kyseisissä työyhteisöissä tapaan koko henkilökuntaa. Janne Kankainen sanoo, että parasta työssä on huomata, että joskus voi onnistua. Hänen mukaansa epäonnistuminenkin voi opettaa ja anteeksi voi aina pyytää. - Ihmisen elämä on rankkaa, eikä aina pysty käsittelemään ihmisten elämäntilanteita, niin että niitä ei jäisi miettimään. Asiat tulevat joskus niin sanotusti iholle. Lähestyvä joulu merkitsee työpaikkadiakonille pikkujouluja ja joulujuhlia, joissa hän on mieluusti mukana kohtaamassa ihmisiä erilaisissa tilanteissa. Uutta vuotta kohden hän sanoo käyvänsä rauhallisin mielin, eivätkä uuden vuoden mukanaan tuomat vielä sumuverhon takana piilossa olevat haasteet pelota häntä. - Yksi ihminen voi kohdata vain yhden ihmisen kerrallaan. Toivon että ensikin vuonna ihmiset saisivat kokea Taivaan Isän runsasta läsnäoloa elämässään. 20 Suurella Sydämellä 3 / / 2012 Suurella Sydämellä 21

12 Teksti: Risto Koivisto Kuvat: Tuomas Koskialho Kuule köyhää -toimikunnan työllä jo tuloksia On taistelevan diakonian aika Vuosi sitten perustetulla Kuule köyhää toimikunnalla on kaksi suurta päämäärää. Köyhyyttä on lievitettävä ja köyhien ihmisten itsekunnioitus on palautettava. Toimikunnan nuorta puheenjohtajaa ei haaste pelota. Hän tietää, että tarvitaan vuosien työ, mutta on maailmaa ennenkin muutettu pienin askelin. Antti Kulmala tahtoo tehdä taistelevaa diakoniaa. Kuule köyhää toimikunta on tiettävästi ainutlaatuinen Suomessa. Siinä ovat tasaarvoisina jäseninä köyhyysongelmaa ratkomassa sekä kirkon työntekijät että diakonian asiakkaat eli kokemusasiantuntijat. Vuoden alusta lähdettiin liikkeelle kuin umpihangesta. Mallia ei voitu hakea mistään. Täytyi vain uskaltautua ottamaan kutsu työhön. Harjun seurakunnan diakoni Antti Kulmala tuli mukaan miltei vahingossa. Häneltä käytiin kysymässä löytyisikö Tesoman alueelta toimikuntaan sopivaa kokemusasiantuntijaa. Kuultuaan toimikunnasta ja sen kunnianhimoisista päämääristä Kulmala kysyi kelpaisiko hän joukkoon. Minulle heräsi pakottava tarve päästä mukaan. Asia tuntui mielenkiintoiselta ja tärkeältä. Näin sen valtavan potentiaalin mitä toimikunta edusti, kertoo Kulmala. Kohtasin sen innon ja sydämen palon, jolla Kuule köyhää toimikunnan perustajat olivat lähteneet liikkeelle. Tuosta palosta ja innosta tarttui Antti Kulmalaan jotain mikä vakuutti hänet asian merkityksestä. Kaikesta selvitään Jo vajaan vuoden kuluttua Antti Kulmalaa pyydettiin uudeksi puheenjohtajaksi. Edessä oli mielenosoitus, jonka onnistumista Minulle heräsi pakottava tarve päästä mukaan. Asia tuntui mielenkiintoiselta ja tärkeältä. Kohtasin innon ja sydämen palon. kukaan ei voinut vielä taata. Millaisia siis olivat uuden ruorimiehen tunnelmat? Olo oli helpottava, vaikka koin olevani nöyrällä paikalla. Kulmalaan loi turvallisuutta se, että alkuvaikeudet kantanut puheenjohtaja jäi toimikuntaan ja lupautui mentoriksi. Ajattelin, että noin hyvän porukan kanssa kaikesta selvitään, viittaa Kulmala toimikunnan monipuoliseen kokoonpanoon. Mielenosoituskin onnistui. Sateesta ja kylmästä tuulesta huolimatta ilmaantui paikalle rohkea joukko. Se ei ollut suuren suuri, mutta ilmapiiri oli hyvä. Antti Kulmala lupaa mielenosoitusten jatkuvan. Hän toivoo, että tapahtuma saataisiin samanaikaiseksi useammalle paikkakunnalle. Hiljaista vaikuttamista Kaikki toiminta ei näy ulospäin. Toimikunnalla on esimerkiksi toimeentuloryhmä, joka laatii kirjelmiä viranomaisille ja tekee aloitteita. Näiden avulla toimitaan köyhien ihmisten äänitorvena, kuvailee Antti Kulmala tätä arkitoimintaa. Toimikunnan monipuolinen koostumus takaa rikkaan asiantuntemuksen. Kokemusasiantuntijoilta saadaan tietää mitä todellisuudessa tapahtuu, kun köyhä etsii sosiaaliturvaa. Asiantuntijoita ovat myös kirkon työntekijät, sillä he kohtaavat työssään päivittäin köyhien hädän. Kirjelmät eivät ole olleet turhia. Tammi- Köyhyyden vastaisessa mielenosoituksessa Antti Kulmala esitti puheenvuoronsa laulun voimin. Kitarakin voi olla diakonin työkalu. Kokemusasiantuntijat muistuttavat jatkuvasti siitä, että asioita ei pidä tyytyä pyörittelemään. Täytyy myös tehdä jotain. kuussa Kuule köyhää toimikunta lähetti Tampereen kaupungille kirjelmän, jossa valitettiin siitä, että toimeentulotukipäätösten saaminen kestää kauemmin kuin laissa määrätään. Syyskuun lopulla aluehallintovirasto asetti samasta syystä kaupungin valvontaan. Toivottavasti meidän kirjelmiin ja lausuntoihin reagoidaan nyt nopeammin ja herkemmin, kommentoi Kulmala syntynyttä tilannetta. Täytyy uskoa Ainutlaatuista Kuule köyhää toimikunnassa on se, että enemmistö jäsenistä on kokemusasiantuntijoita, diakonian asiakkaita. Se tuo valtavan lisäarvon, sanoo Antti Kulmala. Hänen mukaansa yhteys työntekijöiden ja kokemusasiantuntijoiden välillä on luontevaa. Sellainen rikastuttaa työtä ja antaa myös diakonialle uutta näkökulmaa. Kokemusasiantuntijat muistuttavat jatkuvasti siitä, että asioita ei pidä tyytyä pyörittelemään keskusteluissa. Täytyy myös tehdä jotain, kun rinnalla on kärsivä ihminen. Antti Kulmala sanoo, että tämän päivän Suomessa köyhien asema näyttää karmealta. Olen pohtinut mistä köyhä voisi etsiä tulevaisuudenuskonsa, kun yhteiskunta ei siinä auta. Köyhä tarvitsee lähimmäisen, joka sitoutuu kulkemaan rinnalla, arvelee Kulmala ratkaisuksi. Nyt jos koskaan on tilaisuus taistelevalle diakonialle. Täytyy uskoa, että asioita voidaan muuttaa parempaan suuntaan. Köyhyys periytyy Antti Kulmala on seurakuntadiakoni. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu ja toimeentulotukiasiakkaiden suuri lisäys näkyy hänen työssään. Teen työtä Tesomalla, alueella jossa on paljon kaupungin vuokrataloja, köyhien koteja. Täällä näkyy jopa kolmannen polven työttömyys, kuvaa Kulmala köyhyyden periytyvyyttä. Diakonia kohtaa köyhyyskysymyksen kohdalla valtavia haasteita. Siinä on oltava nöyrä ja ymmärrettävä myös pienien askelien ja pienien tekojen arvo. Köyhyys ei ole pelkästään rahan puutetta. Sen rinnalle tulevat kuvaan myös lamaantuminen ja masentuminen, toivottomuus jota köyhyys ja työttömyys aiheuttaa, Köyhyys ei ole pelkästään rahan puutetta. Sen rinnalle tulevat kuvaan myös lamaantuminen ja masentuminen, toivottomuus. kuvaa Antti Kulmala köyhyyden kokonaiskuvaa, tilannetta jonka diakonia kohtaa. Ongelmat eivät heti väisty, vaikka ihminen saisi työtä ja elämänsyrjästä kiinni. Köyhyydestä toipuminen kestää kauan ja myös siihen tarvitaan kumppania. Ihmiselle on tärkeää kokemus siitä, että joku välittää. Se on diakonian tärkeä tehtävä, määrittelee Antti Kulmala. Kristillinen arvopohja Kulmala kokee Kuule köyhää toimikunnan osaksi diakoniatyötään. Toimikunta perustettiin kirkon tuntumaan ja se toimii läheisessä yhteydessä seurakuntien yhteiskunnallisen työn kanssa. Toimikunnan kristillinen arvopohja ei rajoitu siihen, että mielenosoituksen osana on ehtoollismessu. Jäseninä on diakoniatyöntekijöitä ja työttömien parissa toimiva pappi. Meitä motivoi kristilliset arvot ja usko. Diakoninen ulottuvuus kuuluu toimikuntaan aivan saumattomasti. Työntekijäjäsenet ovat sitoutuneet ajamaan kärsivien ja heikoimmassa asemassa olevien asiaa, toteaa Antti Kulmala. Kirkko tekee valtavasti hyvää ilman, että se näkyisi julkisuudessa. Se on vaitiolovelvollisuuden alaista, luottamuksellista keskusteluapua. Tästä emme voi tehdä ulospäin välittyvää numeroa. Se on työtä, jonka välityksellä pyrimme auttamaan myös lamaannuksesta kärsiviä köyhiä, kuvailee Kulmala työnsä ulottuvuuksia. Diakoniatyön vahvuus on siinä, että voimme antaa kärsimykselle ja hädälle kasvot. 22 Suurella Sydämellä 3 / / 2012 Suurella Sydämellä 23

13 Teksti: Ilkka Hjerppe Kuvat: Petri Vilkko Taitoja työelämää ja yhteiskuntaa varten NEMO - Nekalan monikulttuurinen työelämävalmennuspaja Euroopan Unionin kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Tampereen seurakuntien yhteiskunnallinen työ on käynnistänyt yhteistyössä Viinikan seurakunnan ja Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa uuden NEMOhankkeen maahanmuuttajille. Sisäasianministeriö on myöntänyt hankkeelle Euroopan komission kotouttamisrahaston osarahoituksen ajalle Hankkeen tavoitteena on kehittää eri toimijoiden yhteistyönä toteutettava pysyvä toimintamalli, jolla tuetaan haavoittuvassa asemassa olevia maahanmuuttajia löytämään paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa, työelämässä sekä paikallisissa lähiyhteisöissä, kuten esim. seurakunnissa. Hankkeen aikana järjestetään kaksi viiden kuukauden mittaista työelämävalmennusjaksoa kahdelle eri ryhmälle. Jaksojen viikko-ohjelma muodostuu ompelupajalla tai muussa seurakunnan yksikössä työskentelystä, suomen kielen ja kulttuurin opiskelusta sekä Mediataidot kaikille -kurssista. Näihin jaksoihin toivotaan löytyvän myös muita kuin työelämävalmennuksessa olevia, ns. omaehtoisia opiskelijoita. Lisäksi ohjelmaan sisällytetään pajapäivien yhteyteen henkilökohtaista ohjausta oman tulevaisuuden suunnittelussa ja kansalaisvalmiuksien parantamisessa. Tekstiilipajalla tehdään käsitöitä työpajaohjaajan johdolla. Tehdyt käsityöt myydään pajalla ja erilaisissa myyjäisissä. Ompelupajan työelämävalmennettavat osallistuvat myyntitapahtumiin, mikä lisää vuorovaikutusta heidän ja kantasuomalaisten välillä. Tuotteiden tekeminen myyntiä varten vahvistaa pajalle osallistuvien tunnetta työn merkityksellisyydestä. Ompelupajan lisäksi työvalmennuspäiviä voidaan järjestää myös esimerkiksi diakonian avustavissa tehtävissä. Monia eri kansallisuuksia edustavien maahanmuuttajien ja heidän ohjaajiensa yhteishenki on noussut korkealle. Suomen kieltä ja monipuolisia mediataitoja Ahjolan kansalaisopisto järjestää suomen kielen opetuksen pajan tiloissa. Opetus on käytännönläheistä puheen oppimisen tukemista. Varsinaisten opetustuntien jälkeen jatketaan opittujen asioiden työstämistä vapaamuotoisesti työpajaohjaajan, vapaaehtoisten ja hankekoordinaattorin kanssa. Tällöin käsitellään mahdollisia opetustunneilla epäselväksi jääneitä asioita ja voidaan tehdä esimerkiksi lisätehtäviä. Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen Mediataidot kaikille -osatoiminto tarjoaa pääosin ryhmäohjausta moduuleittain eritasoisille ryhmille. Sisältöinä moduuleissa ovat muun muassa tiedonhaun kanavat ja välineet, sähköinen palveluasiointi sisältäen esim. terveydenhuollon, perusopetuksen, pankkien, Kelan ja asunnon haun keskeisimmät palvelut sekä työhallinnon palvelut ja sähköinen työnhaku. Kaikissa toiminnoissa käytettävä kieli on suomi. Osana toimintaa on myös eri kansallisuus- ja kielitaustoista tulevien maahanmuuttajien verkostoituminen keskenään sekä kontaktien luominen kantaväestöön mm. pajalla toimivien suomalaisten vapaaehtoisten kanssa. Pajalta tehdään myös muutamia kulttuuriin ja uskontoon liittyviä tutustumisia Tampereella. Pajan työelämävalmennuksessa olevat voivat myös osallistua seurakuntayhtymän yhteiskunnallisen työn järjestämälle MOD (Moninaisuus, oivallisuus, dialogi) -kurssille, joka kestää kaksi päivää (12 tuntia). Tarkoituksena on, että hankkeessa mukana oleville maahanmuuttajille muodostuu laaja näkemys erilaisista mahdollisuuksista osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan työn, vapaaehtoistoiminnan tai harrastusten kautta. Tavoitteet hyvin saavutettu Hankekoordinaattori Johanna Pirttijärven mukaan hanke on edennyt suotuisasti. - Toistaiseksi hankkeen tavoitteissa on onnistuttu hyvin. Ensimmäiseen työelämävalmennusryhmään on osallistunut kolmetoista henkilöä neljästä eri maasta, jotka ovat Venäjä, Kiina, Taiwan ja Thaimaa. Pajalla on ollut myös brasilialainen työssä oppija Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksesta. - Työelämävalmennettavat työskentelevät kuusi tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. Työhön sisältyy viikoittain kuusi tuntia suomen kielen opiskelua Ahjolan opettajan johdolla sekä kuusi tuntia mediaosaamisen ja taitojen vahvistamista. - Pajalaiset ovat lisäksi tutustuneet esimerkiksi Viinikan kirkkoon, Viinikan perhekerhoon, Peltolammin lähetyspiiriin, Martinus-säätiöön ja Nekalan Pysäkkiin. He ovat toimineet avustajina alakerrassa toimivassa iltapäiväkerho Nessussa. - Pajalta on ollut myös osallistujia kahdelle MOD-kurssille. Lisäksi pajaan on käynyt tutustumassa muun muassa opiskelijoita Nokian lukiosta sekä Viinikan seurakunnan Kenian lähetystyöntekijät. Johanna Pirttijärvi kertoo, että tarkoituksena oli myös syksyn aikana osallistua Mummon Kammarin vapaaehtoistyöhön. - Valitettavasti aika ei ole riittänyt, koska pajalla on tehty ahkerasti myyntituotteita kolmeen myyjäistapahtumaan. Mutta keväällä Mummon Kammari on ehdottomasti tärkeiden tutustumis- ja osallistumispaikkojemme kärkipäässä. Keväällä osallistujat tulevat myös avustamaan mahdollisesti myös Viinikan alueen lastenkerhoissa. Johanna Pirttijärven mukaan hankkeen työelämävalmennusosio on erittäin hyvällä mallilla. - Haasteena siinä on saada toimintoihin myös omaehtoisia osallistujia, varsinkin nuoria maahanmuuttajamiehiä. Hankekoordinaattori iloitsee siitä, että hankkeeseen on löytynyt myös vapaaehtoisia. - Tällä hetkellä meillä on neljä vapaaehtoista. He käyvät jokainen erikseen pajalla antamassa neuvontaa ja yksityisopetus- Pajan joulumyyjäisissä pöydät notkuivat toinen toistaan upeammista joulukorteista ja käsitöistä. Myyntipöydän äärellä hankekoordinaattori Johanna Pirttijärvi (oik.), työpajaohjaaja Parvaneh Zakeri sekä Brasiliasta kotoisin oleva Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen työssä oppija Paula Cupertino. ta suomen kielessä. Olen kutsunut mukaan myös Nekalan seurakuntatalon yhteisöpuutarhaan osallistuneita, joista muutama toivottavasti ehtii mukaan. - Vapaaehtoisten tekemä työ on todella kultaakin arvokkaampaa hankkeessamme. On vaikea kuvitella esimerkiksi tapahtumien järjestämistä ilman vapaaehtoisten mahtavaa panosta. Palautteet myönteisiä Johanna Pirttijärvi sanoo, että hankkeeseen liittyvät palautteet ovat tähän mennessä olleet myönteisiä. - Kaikki osallistujat ovat kokeneet mielekkääksi sen, että heillä on työharjoittelupaikka ja tehtävä ja ettei heidän tarvitse istua kotona päivisin. He ovat saaneet uusia ystäviä sekä ns. kantasuomalaisista että muista maahanmuuttajista. - Ompelupaja ja sen työyhteisö on heille niin tärkeä, etteivät osallistujat ole oikein innostuneet ajatuksesta, että he työskentelisivät omillaan eri paikoissa seurakunnissa. Tähän toki jatkossa kuitenkin pyrimme. Monet heistä osasivat käsitöitä jo ennen pajalle tuloaan ja he ovat voineet kehitellä ja toteuttaa uusia ideoita työpajaohjaaja Parvaneh Zakerin opastuksella. - Osallistujien hyvän palautteen lisäksi sataprosenttisesti positiivista palautetta on tullut seurakuntayhtymän sisältä. - Työntekijät erityisesti Nekalan seurakuntatalolla, Viinikan seurakunnassa ja yhteiskunnallisessa työssä haluavat auttaa kaikin tavoin pajaa menestymään. Nemo tuntuu olevan meille kaikille sydämen asia! 24 Suurella Sydämellä 3 / / 2012 Suurella Sydämellä 25

14 Teksti: Tuula Saaristo ja Ilkka Hjerppe Kuvat: Petri Vilkko Ryhdy lahjoittajaksi! RuokaNyssen välityksellä ruoka-apu menee perille RuokaNysse on osa Tampereen seurakuntien diakoniatyön Ruokapankkitoimintaa, ja se pyrkii vastaamaan ruoka-avun kysynnän kasvuun. RuokaNyssen käyttäjäksi pääsevät pääsääntöisesti pienituloiset, kriisiavun tarpeessa olevat henkilöt ja perheet. RuokaNyssen elintarvikeavun piiriin pääsee ottamalla yhteyttä omalla asuinalueella toimivaan seurakunnan diakoniatyöntekijään. Diakoniatyöntekijä kartoittaa avun tarpeen ja tekee päätöksen ruoka-avun piiriin pääsystä. RuokaNyssellä on useita pysähdyspaikkoja, ja ne ovat sellaisia, että niihin on helppo tulla myös jalkaisin. Jos asiakas ei halua hakea ruoka-apua omalta kotikulmaltaan, hän saa sen mistä tahansa pysähdyspaikalta. Tiedon ajasta ja paikasta saa päätöksen yhteydessä. Asiakas saa muistilapun ja varsinainen päätös menee suoraan RuokaNysseen. Tiedot RuokaNyssen reiteistä sekä pysähdyspaikoista ja -ajoista eivät ole julkisia. Moron Peräkonttikirppis Keskustorilla. Suosittujen Keskustorin Peräkonttikirppisten myyntipaikkojen vuokratuotot ohjataan lyhentämättömänä RuokaNyssen toiminnan tukemiseen ruoka-avun viemiseksi vähävaraisille perheille ja yksinäisille. Osa RuokaNyssen tuotteista on kauppojen lahjoittamia Merkittävä osa lahjoitusruokaeristä saadaan muutamista yhteiskuntavastuutaan esimerkillisesti huolehtivista kaupoista Tampereella. Näissä tuotteissa Parasta ennen -päivä lähestyy, mutta tuotteet ovat vielä aivan käyttökelpoisia. RuokaaNyssellä tuotteet jaetaan asiakkaille siten, että heillä on vähintään päivä aikaa ottaa tuotteet käyttöön ennen kuin parasta ennen tai viimeinen käyttöpäivä -päiväys umpeutuu. Näin asiakkaat saavat sellaisia tuotteita, mitä he eivät muuten saisi. RuokaNyssen välityksellä jaettavia tuotteita on hankittu myös Peräkonttikirppiksestä kertyneillä tuotoilla sekä yksityishenkilöiden ja yritysten lahjoitusvaroilla. RuokaNyssen valikoimissa on myös EUavustuksella hankitut tuotteet, joita löytyy nyt ruokakassista. Yrityslahjoituksilla jouluherkkukasseja vähävaraisille RuokaNyssen matkassa elintarvikelahjoitukset menevät varmasti perille suoraan avun tarvitsijoille. Suurella Sydämellä -auttamisen verkkopalvelu on etsinyt joulun alla yrityslahjoittajia. Moni lähiseudun yritys tai kauempikin yhteistyökumppani halusi lähteä mukaan auttamaan tamperelaisia vähävaraisia yksinäisiä ja perheitä. Yritykselle tuotelahjoituksen tekeminen jouluherkkukassiin on yksi tapa toteuttaa yhteiskuntavastuuta. Yhteiskuntavastuusta tulee todellisuutta papereihin kirjatun periaatteen lisäksi. Suurella Sydämellä kysyi yrityskumppaneiltaan syitä tulla mukaan auttamaan. Yksi kumppaneista on Pirkkalan Citymarketin kauppias Sami Sivonen. Hän haluaa olla mukana auttamassa, koska on nähnyt lahjoituksen tuottavan iloa monelle. Sivonen kannustaa myös muita kauppiaita ja yrityksiä osallistumaan ja tuomaan joulun iloa lähimmäiselle. Erityisen haasteen hän välittää kaikille Pirkanmaan K-kauppiaille tulla mukaan hyvän asian puolesta. Sivonen pitää Suurella Sydämellä -vapaaehtoistyön tukemista hyvänä tapana auttaa, koska silloin tietää, että lahjoitus menee perille oikeaan kohteeseen ja tuo mahdollisimman paljon iloa. Ryhdy Sinäkin lahjoittajaksi! Katso 3 / 2012 Suurella Sydämellä 27

15 Kuvat: Videootit ry Mustan Lampaan Roska-gaala puhutteli Päiväkeskus Musta Lammas juhli 30-vuotista historiaansa gaalan merkeissä asunnottomuuspäivänä Tunteita herättävä tapahtuma huipentui yllätyksiä täynnä olleeseen Roska-gaala -näytökseen, jossa esiintyi Mustan Lampaan asiakkaita, vapaaehtoistyöntekijöitä, Legioonateatterilaisia ja yhteistyökumppaneita. Yleisöä oli paikalla ilahduttavan runsaasti sateisesta säästä huolimatta. Gaala houkutteli paikalle yleisöä ilahduttavan runsaasti. Roska-Paavi (Kauko Onkamo) henkivartijoineen (vas. Heli Peltonen ja Petra Värelä) Mustan Lampaan 30 v. juhlatunnelmaa sisätiloissa. Roska-Gaalan mainoksen teki Petra Värelä. Kaupunginvaltuutettu Petri Siuro kuuntelee Keskustorin pahin häirikkö -palkinnon voittajan (Auli Koskivirta) kiitospuhetta. Voittajaa haastattelevat Pilli Kristalli ja Ellen DeGeneroitunut (Jorce Markkula ja Anna S Salonen). Mielenterveyskuntoutuja (Minna Mäyrä) iloitsee Rosca-palkinto -ehdokkuudestaan. diakonia ja yhteiskuntatyö Diakonia ja yhteiskuntatyö Tampereella Diakoniatyö toteutetaan Tampereella siten, että Diakoniakeskus huolehtii seurakuntien yhteisistä erityisdiakonian tehtävistä. Kunkin yhdentoista paikallisseurakunnan alueella on omat seurakuntadiakoniaa tekevät diakoniatyöntekijänsä. Ajantasaiset tiedot toiminnasta ja työntekijöistä löydät seurakuntayhtymän internet-sivuilta. Yhteystiedot sähköposti: internet: Diakoniakeskus Näsilinnankatu 26, 4. krs PL 226, Tampere Diakoniajohtaja Matti Helin p Yhteiskunnallisen työn johtaja Ilkka Hjerppe p Diakoniasihteeri Katariina Mylläri p Diakoniatyöntekijä Marja Seppänen p Toimisto ma - pe klo 9-12 Toimistotyöntekijä Päivi Siltanen p Suurella sydämellä -vapaaehtoistoiminta Verkkotuottaja, ympäristösihteeri Ilkka Kalmanlehto p Perhe- ja nuorisodiakonia Satakunnankatu 30 G (porttikongista sisäpihaan) p Anne Kangasniemi johtava diakoni p Anne-Mari Mäkiniemi perhediakoni p Veijo Kiviluoma erityisdiakoni p Hanna Kelokaski nuorisodiakoni p Myötätuuli Yhteinen vammaistyö Iidesranta Tampere Johtava erityisdiakoni Liisa Hoikkanen p Toimistonhoitaja Anita Kuusela p Nuorisotyönohjaaja, diakoni Mari Tuominen p vammaistyö lapset ja nuoret Omaishoitajatyön ohjaaja Kyllikki Kautto p Suurella Sydämellä 3 / / 2012 Suurella Sydämellä 29

16 diakonia ja yhteiskuntatyö Kuulovammaistyö/ Näkövammaistyö/ Sotaveteraanit Myötätuuli, näkövammaistyön toimintakeskus Ilmarink. 10, Tampere Erityisdiakoni Helena Kuisma virkavapaalla. Sijaisena johtava erityisdiakoni Liisa Hoikkanen p Kuurojentyö Erityisdiakoni Sirpa Toivo p Vastaanotto ti klo Myötätuuli Ilmarinkatu 10, ke klo Iidesranta 5 Epilän toimintakeskus Kehitysvammaisten päivätoimintapaikka Suurmäenkatu 5, Tampere Johtaja Paula Kontro p Tuettu työ Jaana Kiviniemi p Mummon Kammari Vapaaehtoisen vanhustyön keskus Otavalankatu 12 A, Tampere Kyläpaikka kaikenikäisille ma - to klo Lähimmäisavunvälitys vanhuksille ma - to klo p. (03) Toimisto ma klo 9-17, ti - to klo 9-14 p. (03) Toiminnanjohtaja Maarit Tammisto p Tutustu myös Mummon Kammarin kotisivuihin Päihdetyö ja kriminaalityö Johtava erityisdiakoni Marko Ajanki p Erityisdiakoni Mari Paija p Musta Lammas Päivätoimintakeskus päihdeongelmaisille ja asunnottomille Pellavatehtaankatu 17 H Tampere Avoinna ma - to klo , pe klo Päihdetyöntekijä Salme Asunen p Päihdetyöntekijä Mirja Vasara p. (03) Vaatepalvelun lahjoitukset p Ruokapankki Vastaava varastonhoitaja Seppo Ahokainen p Elintarvikejakelun vastaava Petri Ahokainen p Yhteiskunnallinen työ Näsilinnankatu 26, 4. krs PL 226, Tampere Johtaja, pastori Ilkka Hjerppe p Toimistonhoitaja Anita Kuusela p Projektikoordinaattori Johanna Pirttijärvi p Aikuiskasvatus, englanninkielinen seurakuntatyö, ekumeeniset kysymykset, Pastori Ville Aalo p diakonia ja yhteiskuntatyö Aluetyö, yhteisötyö, sinkkutoiminta Yhteiskunnallisen työn diakoni Sari Peltonen p Hengellinen ohjaus ja retriittityö Pastori Marjatta Malmberg p Monikulttuurinen työ, maahanmuuttajatyö Yhteiskunnallisen työn diakoni Heidi Repo p Rauhan ja oikeudenmukaisuuden kysymykset Pastori Ilkka Hjerppe p Työpaikkatyö, työelämän eettiset kysymykset Pastori Juha Mattila p Työttömyystyö, ympäristökysymykset Pastori Ilmari Karjalainen p Paikallisseurakunnat Seurakuntien diakoniatyö tarjoaa seurakunnan alueella asuville hengellistä, henkistä sekä aineellista apua. Johtava diakoniatyöntekijä tai diakoniatyöstä vastaava. Sähköposti: Aitolahden seurakunta Eija Heikkilä p Harjun seurakunta Virpi Hannele Kianen p Hervannan seurakunta Jaana Alasentie p Härmälän seurakunta Päivi Weckström p Kalevan seurakunta Anna-Leena Mansukoski p Messukylän seurakunta Hannele Koivisto p Pyynikin seurakunta Marja-Leena Pukema p Ruotsalainen seurakunta Eila-Sisko Kanerva p Teiskon seurakunta Pirjo Torikka p Tuomiokirkkoseurakunta Hanna Välimaa p Viinikan seurakunta Anne Järvinen p Martinus-säätiö Otavalankatu 12 A Tampere Säätiön asiamies Jukka-Pekka Fabrin p Säätiön assistentti Tuija Saarinen p Projektipäällikkö Merja Kerttula p S-postit ovat muotoa 30 Suurella Sydämellä 3 / / 2012 Suurella Sydämellä 31

17 Rauhaisaa Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2013! Tampereen ev.lut. seurakuntien diakonia- ja yhteiskunnallinen työ 32 Suurella Sydämellä 3 / 2012

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010 Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs)

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) ONKO DIAKONIA TÄRKEÄÄ? Seurakuntalaisten yksi keskeisimmistä perusteita

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Visma Services Oy Pormestarinrinne 8, 00160 Helsinki Puh. 010 756 4955 visma.fi/taloushallintopalvelut 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes. Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.fi 1 Esitys pohjautuu artikkeliin: Seppänen, Marjaana & Toikkanen, Tuulikki

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen.

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen. Rakkaat ystävät, On ilo kirjoittaa teille kaikille taas. Haluan käyttää tämän tilaisuuden jakaakseni kanssanne iloni siitä että lapset ovat viimeinkin päässet vierailulle. (Niin kuin yllä olevasta kuvasta

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Pieksämäen mentorifoorumi Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Useat pieksämäkeläiset yrittäjät ja yrittäjähenkiset ovat kouluttautuneet mentoreiksi tarkoituksena antaa kokemustaan ja verkostojaan muiden

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa 1 Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa arvokkaampia. Fidan kristilliset kumppanijärjestöt osoittavat

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi Rovaniemen Helluntaiseurakunta Välähtikö? Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi 2 Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä uuden työmuodon aloittamiseksi Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot