HEDVIG-HUONE LÄHISUHDEVÄKIVALLAN UHRIN TUKENA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HEDVIG-HUONE LÄHISUHDEVÄKIVALLAN UHRIN TUKENA"

Transkriptio

1 HEDVIG-HUONE LÄHISUHDEVÄKIVALLAN UHRIN TUKENA Lotta Kauppila Opinnäytetyö, kevät 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Kauppila, Lotta. Hedvig-huone lähisuhdeväkivallan uhrin tukena. Helsinki, kevät 2004, 55 s. 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu/ Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Tein opinnäytetyöni liittyen Hedvig-huoneen toimintaan, tarkoitukseni oli auttaa sopivien toimintamuotojen löytymisessä ja tuoda esiin kehittämisideoita. Hedvig-huone on Pelastusarmeijan perustama matalan kynnyksen kohtauspaikka lähisuhdeväkivallasta kärsiville naisille, joka aloitti toimintansa tammikuussa Olen perusopinnoista lähtien yrittänyt löytää itselleni sopivan opinnäytetyön aiheen. Sopiva aihe löytyi kun luin lehdestä tammikuussa 2003, että Hedvig-huone avataan, kiinnostuin ja otin sinne yhteyttä. Tuolloin toiminta oli vasta alkanut ja haki muotoaan. Opinnäytetyön tein toimintatutkimuksellisella työotteella ja olin mukana yhteisössä, jota tutkin. Opinnäytetyöntekoprosessi kesti vuoden ajan, tuona aikana tein Hedvig-huoneella kymmenen viikon työharjoittelun. Aineiston keräsin tutustumalla aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen, tekemällä vapaaehtoistyöntekijöille mielipidekyselyn sekä haastattelemalla asiakkaita ja ryhmänohjaajia. Hedvig-huoneen toimintamuotoja haetaan ja hiotaan edelleen. Kyselystä ja haastatteluista nousi hyviä ja käyttökelpoisia kehittämisideoita muun muassa vapaaehtoistyöntekijöiden koulutusten sisältöön ja ryhmätoiminnan järjestämiseen. Tulevaisuus näyttää hyödynnetäänkö niitä. Hedvig-huone on hengellisten puitteidensa puolesta auttajatahona ainutlaatuinen. Muualla Suomessa ei ole tällä hetkellä vastaavanlaisia paikkoja. Hedvig-huoneelle on ottanut yhteyttä moni nainen muiltakin paikkakunnilta, joten kohtauspaikoille on selkeästi tarvetta myös muissa kaupungeissa. Mainostaminen on kallista, mutta välttämätöntä, jotta tietoisuus Hedvig-huoneen olemassaolosta leviää. Asiasanat: väkivalta; vapaaehtoistyö; toimintatutkimus

3 ABSTRACT Kauppila, Lotta. The Hedvig-room: supporting women who suffer from violence in intimate relationships. Helsinki, spring 2004, Language: Finnish, 55 pages, 1 appendix. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. The purpose of this thesis is to help find suitable operational formats for the Hedvig-room and to find some development ideas. The Hedvig-room is a meeting place for women who suffer from violence in intimate relationships. Hedvig-room started to operate in January 2003 and was founded by The Salvation army. At the beginning of this study, the operations were still in their infancy and Hedvig-room was looking for areas of development. I participated in the operation of the Hedvig-room in 2003 and did my practical training for ten weeks during that time. This thesis is based on action research. I collected the material for my thesis by doing opinion questionnaire with nine volunteers. Also, I interviewed two of them who led a group for women who suffer from violence in intimate relationships. Some of the clients were also interviewed. All interviews were informal and discussion-based. In that way, the interviewees could answer freely and the interviews maintained a sense of naturalness. In the questionnaire there were both open and multiple-choice questions. By doing these I tried to find out the volunteers and clients opinions and get some development ideas for the operation of the Hedvig-room. The following conclusions were discovered during this research: the Hedvigroom is unique because of its religious framework. There are no similar operations in Finland at the moment. People need to be informed about the Hedvig-room so the awareness of its existence spreads. Co-operation with other professionals working in the same field is very important. Working methods are still being looked for and developed in the Hedvig-room. The questionnaire and interviews provided some good and useful development ideas for example group meeting arrangements, volunteers education interests and new forms of work for the Hedvig-room. Key words: violence; intimate relationships; volunteer work; action research

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO HEDVIG-HUONE Toiminnan aloitus Toiminnan muodot LÄHISUHDEVÄKIVALLAN TEOREETTISTA MÄÄRITTELYÄ Käsitemäärittelyä Väkivaltaisen käyttäytymisen selitysmallit ja seuraukset Naisiin kohdistuva väkivalta ihmisoikeuskysymyksenä Väkivallan kierre ja siitä irrottautuminen TUTKIMUSONGELMA, -MENETELMÄ JA AINEISTONKERUU TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Vapaaehtoistyöntekijöiden kyselyn vastaukset ja ideat toiminnan kehittämiseksi Asiakkaiden haastattelut Ryhmänohjaajien haastattelu Tulosten arviointi kehittämistyön kannalta Luotettavuuden arviointi ja tutkimuksen eettisyys KEHITTÄMISIDEOITA LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Kysely vapaaehtoistyöntekijöille keväällä 2003

5 Lainaus Hedvig-huoneen asiakkaan kirjeestä hänen luvallaan Masennuksen monet kasvot Näin kävi kun alistuin väkivallan alle väärän nöyryyden ja rakkauden tähden Kuin mykkä kyyhkynen avuttomana kyyhötän, pelokkaana värjötän. Tuhotyötä teki myrkky, hurjana riehui myrsky. Lyönnit sattuivat lujaa, kipu ja tuska toi kohteen en nainen ole en vaimo en äiti en enää ihminenkään irrotin elämästä otteen. Toivoin kuoleman tästä päästävän, tuskasta tästä vapahtavan. kuolemakaan ei huoli näin kauheaa Kaikki tuntoni ihmisenä kuoli. Robottina suoritin arkiset työt, miettien monet yöt, miten autan kuolemaa minut noutamaan. Ainainen taakka toisille olen, varsinkin läheisille. Jos minua ei ois, heillä ilo ylimmillään sois. Tämän viestitti sanoin ja teoin rakkaani ystäväni hylkäämällä. Ympärillä näytelmäkerho pyörii, syyttäjä valheineen hyörii. He tiesivät elämäni paremmin, tulevat todistajiksi myöhemmin. Eivät kysy eivät kuule mitä totuus on mun elämäni. Vapahtajankin veivät minulta, nuo onnistuneet Jumalan ihmiset. Sanoiksi pukien: Hyi sinua. Syy on sinun kauhea olet. Näin sulkeutuivat haudan ovet. Vahvistaen ihannoiden väkivallan tekijää lyöty syyllisenä hautaan jää.

6 1 JOHDANTO Tammikuussa vuonna 2003 avattiin Pelastusarmeijan Hedvig-huone. Se on kohtauspaikka lähisuhdeväkivallasta kärsiville naisille, jonne voi mennä käymään, soittaa tai lähettää sähköpostia. Opinnäytetyöni käsittelee Hedvighuoneen toiminnan käynnistymistä ja kehittymistä ensimmäisen toimintavuoden ajan. Kiinnostuin aiheesta nähtyäni lehdessä ilmoituksen, että Hedvig-huone avataan. Halusin tehdä opinnäytetyöni aiheesta, jonka kautta voin syventyä ammatillisesti tärkeään asiaan. Lähisuhdeväkivalta on yleistä, mutta minulle aiheena hyvin vieras. Opinnäytetyön tekeminen itselle vieraasta aiheesta oli hyvin antoisa ja opettava kokemus. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, minkälainen rooli Hedvig-huoneelle muodostuu lähisuhdeväkivallan uhrien tukemisessa, minkälaisia uusia toimintamuotoja siellä voisi aloittaa ja miten toimintaa voisi kehittää. Tein tutkimuksen toimintatutkimuksellisella työotteella. Tein kyselyn Hedvig-huoneen vapaaehtoistyöntekijöille ja haastattelin asiakkaita saadakseni heidän ajatuksensa kuuluville. Lisäksi haastattelin ohjaajat, jotka pitivät Hedvighuoneella vertaistukiryhmää syksyllä Uhrin kuunteleminen ja tukeminen on tärkeä osa Hedvig-huoneella tehtävää työtä. Lisäksi siellä annetaan asiakkaille tietoa muista auttajatahoista sekä tarvittaessa ohjataan heidät esim. turvakotiin. Hedvig-huoneella tehtävän työn luonteen selvittämiseksi käyn läpi Pelastusarmeijan historiaa ja arvopohjaa sekä käsittelen lähisuhdeväkivallan ilmenemismuotoja ja seurauksia. Yleisin lähisuhdeväkivallan muoto on heterosuhteessa oleviin naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta (Perttu, Mononen-Mikkilä, Rauhala & Särkkälä 2001, 9).

7 7 Parisuhdeväkivalta on ajankohtainen aihe; lehdissä on jatkuvasti esillä eräiden julkisuuden henkilöiden väkivaltaiset parisuhteet. Ajankohtaisuudesta kertoo myös se, että aiheesta ilmestyi vuoden 2003 alussa Marita Husson tekemä väitöskirja. Lähisuhdeväkivalta on hyvin yleistä. On tärkeää, että asiasta puhutaan ja pidetään se esillä myös tiedotusvälineissä. Asian julkisuus saa uhrit huomaamaan, etteivät he ole ainoita ja on aika lähteä hakemaan apua. Julkisuus herättää myös muut ihmiset näkemään ongelman. Suomessa on erilaisia väkivaltaa kokeneiden auttajatahoja, kuten turvakodit ja Raiskauskriisikeskus Tukinainen. Paikkoja ei silti tunnu olevan tarpeeksi, vaan niitä tarvitaan lisää. Hedvig-huone on ensimmäinen Pelastusarmeijan Suomeen perustama väkivaltaa kokeneiden auttamispaikka, Tanskassa sen sijaan Pelastusarmeijalla on kaksi turvakotia. Mikäli Pelastusarmeija aikoo perustaa Hedvig-huoneen lisäksi vastaavanlaisia paikkoja muuallekin, voi opinnäytetyöstäni olla hyötyä uuden paikan käynnistämisvaiheessa. Siitä voivat hyötyä muutkin, jotka haluavat aloittaa toimintaa väkivaltaa kokeneiden auttamiseksi, ei ainoastaan Pelastusarmeija. Opinnäytetyöni antoi minulle mahdollisuuden syventyä ammatillisesti tärkeään aiheeseen. Koen, että Hedvig-huoneen toiminnassa mukana oleminen vuoden 2003 ajan ja opinnäytetyöni tekeminen aiheesta antoi minulle valmiuksia tulevassa työssäni tunnistaa ja kohdata lähisuhdeväkivallan ongelmia.

8 8 2 HEDVIG-HUONE 2.1 Toiminnan aloitus Suomeen Pelastusarmeija tuli vuonna 1889 (Suomen Pelastusarmeija 2003). Sen perustaja William Booth syntyi Englannissa vuonna 1829 (Könönen 1964, 4). Hän kiteytti päällimmäisiä ajatuksiaan seuraavaan: TAHDON TAISTELLA Niin kauan kuin naiset itkevät kuten nyt, TAHDON TAISTELLA Niin kauan kuin lapset näkevät nälkää kuten nyt, TAHDON TAISTELLA Niin kauan kuin miehet menevät vankilaan uudelleen ja uudelleen kuten nyt, TAHDON TAISTELLA Niin kauan kuin kaduilla on yksikin eksynyt tyttö, niin kauan kuin yksikin sielu on pimeydessä, vailla Jumalan valkeutta, TAHDON TAISTELLA Tahdon taistella loppuun asti. William Booth (Suomen Pelastusarmeija 2003.) Vuonna 1865 William Booth alkoi toimia Itä-Lontoon köyhälistön parissa ja perusti Itä-Lontoon Kristillisen Lähetyksen. Toiminnan levitessä myös muualle Englantiin nimi muuttui Kristilliseksi Lähetykseksi. (Suomen Pelastusarmeija 2003.) William Booth kuoli vuonna 1912 (Könönen 1964, 22 23). Vuonna 1878 nimi muutettiin Pelastusarmeijaksi (Suomen Pelastusarmeija 2003). Tällöin otettiin käyttöön virkapuvut ja armeijalippu, äänenkannattajaksi tuli Sotahuuto. William Booth nimettiin armeijansa kenraaliksi, avustajille annettiin eriarvoisia upseerinimityksiä ja muita jäseniä kutsuttiin sotilaiksi. Englannin ulkopuolelle toiminta levisi siirtolaisten mukana. Ruotsi oli ensimmäinen Pohjoismaa, johon Pelastusarmeija perustettiin. (Könönen 1964, )

9 9 Pelastusarmeijan julistus perustuu Raamattuun, sen palvelu on lähtöisin rakkaudesta Jumalaan ja tehtävänä on julistaa evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta ja ilman erottelua kohdata ihmisten tarpeet hänen nimessään (Pelastusarmeijan päämaja, esite). Pelastusarmeijan toiminta-ajatuksena on ihmisen kokonaisvaltainen auttaminen, joka voidaan kiteyttää kolmeen S- kirjaimeen: Soppaa, Saippuaa ja Sielunhoitoa (Suomen Pelastusarmeija 2003). Hedvig-huone on Pelastusarmeijan perustama kohtauspaikka lähisuhdeväkivallasta kärsiville naisille Helsingissä. Nimi on kunnianosoitus Suomen Pelastusarmeijan uranuurtajalle Hedvig von Haartmanille, jonka kuolemasta oli nimeä mietittäessä kulunut 100 vuotta. Hedvig von Haartman syntyi Piikkiössä vuonna Vuonna 1884 Jumalan Henki puhui hänen sielulleen ja sanomaton rauha täytti hänen sydämensä. Kääntymisensä jälkeen hän alkoi pitää pyhäkoulua, joka auttoi hänen hengellistä kehitystään. (Nieminen 1989, ) Hedvig von Haartmanista tuli vuonna 1890 Suomen Pelastusarmeijan johtaja (Suomen Pelastusarmeija 2003). Suomen Pelastusarmeijan johtajana hän toimi vuoteen 1898 asti (Könönen 1964, 57). Hedvig von Haartman kuoli vuonna 1902 (Nieminen 1989, 94). Hedvig-huone on projekti, jonka toiminnan Pelastusarmeija rahoittaa vuoteen 2005 asti. Tavoitteena on, että toiminta ei tuolloin loppuisi, vaan rahoitus saataisiin järjestettyä eteenpäinkin. Projektin aloitteentekijä on Pelastusarmeijan Suomen ja Viron territorion naisjärjestöjen presidentti Gudrun Lydholm. Hän on tanskalainen ja idea onkin lähtöisin siitä, että Tanskassa on kaksi Pelastusarmeijan ylläpitämää turvakotia väkivallan uhreille. Kun Lydholm huomasi, ettei Suomen Pelastusarmeijalla ole vastaavanlaista työmuotoa, hän ajatteli, että asialle tulee tehdä jotain. Lydholm kokosi väkivaltatyöryhmän, jossa hän toimii puheenjohtajana. He lähtivät yhdessä suunnittelemaan uutta työmuotoa. Ensimmäisen kerran he kokoontuivat Tuolloin mahdollisesti aloitettavista työmuodoista esille nostettiin avoimet ovet paikka, joka olisi auki kahtena päivänä viikossa.

10 10 Noina päivinä siellä olisi 2 3 vapaaehtoistyöntekijää päivystämässä, jolloin naiset voisivat tulla sinne vapaasti. Toisena mahdollisista työmuodoista tuli esiin keskusteluryhmät miesten asuntoloissa, aiheina voisivat olla esim. väkivallan käyttö on rikos tai ihmisarvo. Puheeksi otettiin myös mahdollisen turvakodin perustaminen tulevaisuudessa. Projektiin palkattiin vastaava työntekijä alkaen. (Väkivaltatyöryhmän kokousten , , ja pöytäkirjat.) Hedvig-huoneella järjestettiin tiedotustilaisuus median edustajille. 22. tammikuuta oli Hedvig-huoneen avajaisjuhla. Tulevaisuudessa joka tammikuu olisi tarkoitus pitää Hedvig-huoneen vuosijuhlat. 2.2 Toiminnan muodot Hedvig-huone sijaitsee Helsingin Vallilassa, missä se aloitti toimintansa Hedvig-huoneella työskentelee kokopäiväisesti vastaava työntekijä, ja hänen lisäkseen toimintaan tuli alusta asti mukaan kymmenen vapaaehtoistyöntekijää, joilla on omakohtaisia kokemuksia lähisuhdeväkivallasta. Hedvig-huoneen vastaava työntekijä saa työnohjausta, ja vapaaehtoistyöntekijöillä on asiakaskohtaamisen jälkeen mahdollisuus keskustella hänen kanssaan. Tällä halutaan auttaa auttajaa itseään jaksamaan. Kohtauspaikassa asiakas voi keskustella vastaavan työntekijän ja vapaaehtoisten kanssa, joilta saa tukea ja neuvoja. Naiset voivat tulla Hedvighuoneelle ilman ajanvarausta tai soittaa aukioloaikoina nimettömänä. Yhteyttä voi ottaa myös sähköpostitse tai kirjeitse. Suurin osa Hedvig-huoneella tehtävästä työstä on puhelinauttamista ja Hedvighuoneeseen tulleiden naisten kanssa keskustelua. Paikan päällä tapahtuvat keskustelut kestävät yleensä useita tunteja. Lähtökohtina Hedvig-huoneen toiminnassa ovat asiakkaan oman voimaantumisen tukeminen ja kokonaisvaltainen kohtaaminen. Työntekijän dialoginen läsnäolo on asiakkaalle tärkeää, tällöin työntekijä ei määritä asiakkaan tilannetta omien olettamustensa pohjalta vaan kuuntelee asiakasta ja uskoo, mitä hän kertoo. Hedvig-huoneella

11 11 ollaan valmiita myös antamaan hengellistä tukea, mikäli asiakas näin haluaa. (Hedvig-huoneen toimintasuunnitelma vuodelle 2004.) Näihin asioihin on kiinnitetty huomiota myös Hedvig-huoneen vapaaehtoistyöntekijöille järjestetyissä koulutuksissa. Hedvig-huoneen vapaaehtoistyöntekijöille järjestettiin ensimmäinen koulutus ennen toiminnan alkua. Ensimmäisen toimintavuoden aikana järjestettiin kolme koulutusta. Aiheina koulutuksissa olivat mm. väkivallan syyt ja seuraukset, auttajan rooli ja ryhmänohjaus. Koulutusten aiheet on valittu niin, että ne antaisivat vapaaehtoistyöntekijöille valmiuksia kohdata työssä vastaan tulevat haasteet. Kohtauspaikkaan ei oteta miehiä vastaan. Lapset sen sijaan voivat tulla äidin mukana. Lapsille on leikkitila, jossa on leluja ja lapsen aika kuluu näin mukavasti äidin keskustellessa työntekijän kanssa. Hedvig-huoneella on kiinnitetty huomiota myös siellä asioivien naisten turvallisuuteen. Siellä on turvakamera, ovipuhelin ja tiloista pääsee poistumaan tarvittaessa muualtakin kuin etuovesta. Seuraavassa yhden haastattelemani asiakkaan kuvaus Hedvighuoneesta: Täs ihan nää puitteet, kun menee tonne alas, ni sehän on kauheen kiva huone, joss on kynttilät ja kaikkee. Se ei oo mikään semmonen kalsee vastaanotto, tiedätsä, mikä voi olla, jos sullon ongelma ja sä meet jonkun asiantuntijan luokse. Hedvig-huoneessa asiakasta kuunnellaan. Sieltä saa tietoa lähisuhdeväkivallasta ja muista auttajatahoista. Tarvittaessa asiakas opastetaan kääntymään jonkun hänen tilanteeseensa paremmin sopivan auttajatahon puoleen, kuten turvakodin. Vapaaehtoisen työn tulee olla luottamuksellista, turvallista, vastavuoroista, eläytyvää ja kannustavaa. Työntekijän tulee olla aidosti läsnä tavatessaan väkivaltaa kokeneen naisen. Uhrin kuunteleminen ja tukeminen on tärkeää. Hänen omaa elämänhallintaansa tulee vahvistaa ja itsemääräämisoikeuttaan kunnioittaa. (Lehtonen & Perttu 1999, ) Lähisuhdeväkivallan uhrin kohtaamistilanteessa auttajan on näytettävä uhrille, että uskoo tämän kertomuksen ja tuomitsee väkivallanteon.

12 12 Seuraavassa yksi haastattelemani asiakas kuvaa ajatuksiaan ennen Hedvighuoneelle tuloaan ja minkälainen kokemus ensimmäinen käynti oli: Ensimmäinen asia oli et jännittää, toinen oli se, että mitä jos mua ei uskotakkaan, sitte oli se, että jos sitä vähätellään. Ja mä vaan ajattelin, et mä tuun katsomaan minkälainen paikka on, aattelin et tää ei oo mulle, koska kyse ei oo mistää fyysisestä väkivallasta eikä alkoholista eikä mistää et vähän oli siinä suhteessa ennakkoluuloi. Mut sit siin kävi niin, että tarjottiin kakkuja ja kahveja ja oli se vapaaehtoistyöntekijä, ihan sattumalta sinä iltana. No, hän oli just oikee henkilö kuuntelemaan ja mä olin todella hämmästyny että just se mitä mä olin itte ajatellu ja itte pelänny, ni hän ymmärsi ihan täysin. Se oli todella hienoo. Hedvig-huone oli ensimmäisen toimintavuoden aikana auki tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja lauantaisin. Heinäkuun Hedvig-huone oli suljettuna. Yhteensä varsinaisia toimintapäiviä kertyi vuoden 2003 aikana 167. Asiakaskäyntejä oli 136 ja puheluita tuli 206 kappaletta vuoden 2003 aikana. Sähköpostilla tai kirjeellä tuli yhteydenottoja 60 kertaa. (Hedvig-huoneen toimintakertomus 2003.) Hedvig-huoneella järjestetään tilaisuuksia, joiden tarkoitus on madaltaa naisten kynnystä tulla paikalle, näihin tilaisuuksiin voivat osallistua kaikki riippumatta siitä, ovatko he kokeneet lähisuhdeväkivaltaa. Ensimmäisen toimintavuoden aikana tarjottiin Naistenpäivän kahvit ja se olisi tarkoitus järjestää jatkossakin joka vuosi. Vuosittain olisi tarkoitus juhlia myös Hedvigin nimipäivää 15. lokakuuta, vuoden 2003 juhlassa Hedvig-huoneen yläkerrassa sijaitsevassa salissa esiintyi Pelastusarmeijan soittokunta ja puhujavieraana oli Anne Pohtamo. Myös tulevina vuosina juhlaan yritetään saada joku nimekäs vierailija. Pelastusarmeijalla on Helsingissä asunto, jonka Hedvig-huone on saanut käyttöönsä. Se toimii tilapäisasuntona. Nainen voi hädän hetkellä päästä sinne asumaan korkeintaan pariksi päiväksi. Ennen kuin nainen päästetään asuntoon ja hänelle luovutetaan avain, on hänen todistettava henkilöllisyytensä ja allekirjoitettava sopimus, jossa lupautuu olemaan paljastamatta asunnon sijaintia kenellekään ja korvaamaan mahdollisesti aiheuttamansa vahingot. Hän myöskin sitoutuu olemaan päästämättä asuntoon ketään vierailijoita. Asunnon

13 avain on sellainen, että sitä ei pysty teettämään, mikäli nainen hävittää avaimen on hänen korvattava lukkojen vaihdattaminen. 13 Hedvig-huoneelle soittaminen maksaa asiakkaille normaalin puhelutaksan verran. Nimellinen maksullisuus vähentää osaltaan häiriösoittoja. Kynnys avun hakemiseen on korkea. Puhelimitse tapahtuva yhteydenotto on usein helpompaa kuin paikan päälle meneminen, koska soittaa voi asuinpaikasta riippumatta. (Tuorila & Siltaniemi 1999, 63.) Hedvig-huoneen työntekijät toimivat tarvittaessa myös tukihenkilöinä. Tehtävät muodostuvat tarpeiden mukaan, jotkut lähisuhdeväkivallan uhreista saattavat tarvita tukihenkilöä mukaan vaateostoksille, toiset taas tueksi oikeudenkäyntiin. Rikosilmoituksen tekeminen ja sitä mahdollisesti seuraavaan oikeudenkäyntiin meneminen saattavat tuntua uhrista vaikealta. Tuekseen rikosilmoituksen tekoon uhri voi pyytää läheisen ystävän, omaisen tai tukihenkilön. Tuomarin luvalla tukihenkilö saa mennä mukaan myös oikeudenkäyntiin. (Kehrävuo & Kjällman 2002, 106.) Väkivaltatyön ryhmätyömuodot on koettu tehokkaiksi ja hyödyllisiksi (Lehtonen & Perttu 1999, 85). Hedvig-huoneella aloitettiin ryhmä lähisuhdeväkivaltaa kokeneille naisille. Ryhmä oli suljettu, eli ryhmäläiset ilmoittautuivat ryhmään etukäteen ja heiltä odotettiin sitoutumista ryhmään, kokoonpano pidettiin samana koko syksyn ajan, 10. joulukuuta asti. Ryhmää ohjasi kaksi Hedvig-huoneen vapaaehtoistyöntekijää. Ryhmä kokoontui joka toinen keskiviikko puolitoista tuntia kerrallaan, yhteensä seitsemän kertaa. Osalla ryhmäläisistä oli lapsia, heidän osallistumisensa helpottamiseksi lastenhoito järjestettiin vapaaehtoisvoimin Hedvig-huoneessa, joka sijaitsee rakennuksen alakerrassa, kun ryhmä kokoontui samanaikaisesti yläkerrassa sijaitsevassa salissa. Tammikuussa 2004 samat vapaaehtoistyöntekijät aloittivat uuden ryhmän, jossa oli mukana joitakin syksyn ryhmästä ja muutama uusi ryhmäläinen. Pääkaupunkiseudulla ryhmille on tarvetta ja Hedvig-huone yrittääkin nyt osaltaan vastata myös tähän tarpeeseen.

14 14 Hedvig-huoneella toimivat ryhmät ovat vertaistukiryhmiä. Tämä antaa lähisuhdeväkivallan uhreille mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia toistensa kanssa. Ryhmäläisten kokemukset ovat erilaisia ja he ovat eri elämäntilanteissa. Osa elää väkivaltaisessa parisuhteessa parhaillaan, osalla kokemukset ovat menneisyyttä, joku saattaa kärsiä fyysisestä, joku taloudellisesta väkivallasta. Kaikki ovat kuitenkin jossain elämänsä vaiheessa kokeneet väkivaltaa ja heillä on tarve keskustella kokemuksistaan. Kokemusten vaihtaminen ryhmässä antaa mahdollisuuden asioiden läpikäymiseen ja pelottavien asioiden jättämisen menneeseen. Väkivaltaisuus ei välttämättä lopu siihen, kun muutetaan erilleen. Väkivallan loppumisen jälkeenkin nainen tarvitsee tukea ja mahdollisuuden käydä läpi kokemiaan asioita. (Rautio 2000, ) 11. maaliskuuta 2003 järjestettiin Hedvig-huoneessa ensimmäinen Eevaaamiainen. Se on rukousaamiainen naisille. Se pidetään joka tiistaiaamu. Eeva-aamiaiselle voivat tulla kaikki naiset riippumatta siitä, ovatko he kokeneet lähisuhdeväkivaltaa. Se alkaa yhdeksältä aamulla. Ohjelmassa on psalmin luku, laulua ja rukoilua. Lisäksi huomioidaan mahdolliset esirukouspyynnöt. Tämän jälkeen nautitaan yhdessä aamupala. Tammikuussa 2004 Pelastusarmeijan Helsingin osasto aloitti Hedvig-huoneen tiloissa vauvalaulun. Se on tarkoitettu alle 1-vuotiaille ja heidän vanhemmilleen ja kokoontuu kerran viikossa. Myös Hedvig-huoneen vastaava on tässä toiminnassa mukana. Pelastusarmeijan perheväkivaltatyö pyrkii tiedottamisella lisäämään ihmisten tietoisuutta Hedvig-huoneen toiminnasta ja tuomaan esille kannan, joka ei hyväksy väkivaltaa missään tilanteessa. Tammikuussa 2003 julkaistiin Hedvighuoneesta lehdistötiedote ja järjestettiin lehdistötilaisuus. Tiedotusvälineet huomioivat uuden toimintamuodon aloittamisen ja pitkin vuotta lehdissä ja radiolähetyksissä oli mainintoja Hedvig-huoneesta. Hedvig-huoneen esitteitä toimitettiin Helsingin terveyskeskuksiin, sosiaalivirastoon ja kirkon diakoniatoimistoihin. Esitteitä laitettiin esille myös kauppojen ilmoitustauluille ja

15 15 muihin julkisiin paikkoihin. Syyskuussa mainoksia oli metroissa ja STT:n kautta laitettiin uusi tiedote, joulukuussa mainokset olivat raitiovaunuissa. Tampereen Kokonainen messuilla Hedvig-huone esittäytyi marraskuussa. Maailman NNKY-päivänä NNKY (Nuorten Naisten Kristillisten Yhdistysten liitto) palkitsi Hedvig-huoneen 5000 euron suuruisella tunnustuspalkinnolla. Palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa. NNKY on kansainvälinen, ekumeeninen liike, joka on toiminut Suomessa vuodesta 1896 lähtien. Sen tavoitteena on vahvistaa naisten ja tyttöjen asemaa, turvallisuutta ja täysiä ihmisoikeuksia. (NNKY-liitto ry 2003, 9.) Hedvig-huoneen toimintamuodot muuttuvat ja hakevat muotoaan. Tällä hetkellä Hedvig-huoneella järjestetään yhden lapsen kohdalla vaihto äidiltä isälle, koska vanhemmat ovat eronneet ja isällä on tapaamisoikeus lapseen, mutta lapsen äiti ei isää uskalla tavata. Tämän tyyppistä toimintaa ei voi laajentaa nykyisellä henkilöstömäärällä, mutta kenties tulevaisuudessa sekin on mahdollista. Aiemmin mainitut väkivaltatyöryhmän ajatukset muista mahdollisista toimintamuodoista, kuten miesten asuntoloiden keskusteluilloista sekä Hedvighuoneen kaltaisten paikkojen ja turvakodin perustamisesta jonnekin päin Suomea ovat edelleen olemassa. Niiden toteutuminen nähdään tulevaisuudessa.

16 16 3 LÄHISUHDEVÄKIVALLAN TEOREETTISTA MÄÄRITTELYÄ 3.1 Käsitemäärittelyä Lähisuhdeväkivallasta on kyse silloin, kun läheinen satuttaa. Jokainen ihminen itse määrittelee, kuka on läheinen. Läheisiksi lasketaan yleensä avo- ja aviopuolisot, perheenjäsenet, sukulaiset ja ystävät. Näiden lisäksi jokaisella on yhteyksiä myös muihin ihmisiin, joista voi käyttää nimitystä läheinen. Lähisuhdeväkivallan uhri tuntee väkivallan tekijän entuudestaan. Lähisuhdeväkivaltaa tapahtuu perhepiirin ohella myös työpaikoilla, harrastusten parissa ja kouluissa. Lähisuhdeväkivalta kattaa läheisten ihmisten välillä tapahtuvan väkivallan. (Nyqvist 2001, 19.) Yleisin läheisissä suhteissa tapahtuva väkivallan muoto on parisuhdeväkivalta. Tämäntyyppiseen väkivaltaan syyllistyy useimmiten mies ja uhrina on yleensä nainen. (Perttu ym. 2001, 9.) Parisuhdeväkivaltaa esiintyy myös homoseksuaalisissa suhteissa, mutta lukumääräisesti vähemmän kuin heterosuhteissa. Tutkimusta homoseksuaalisissa suhteissa tapahtuvasta parisuhdeväkivallasta on tehty hyvin vähän. (Nyqvist 2001, 17.) Perheväkivallalla tarkoitetaan perheessä tapahtuvaa väkivallankäyttöä, tällöin myös lapset saattavat joutua väkivallan kohteeksi. Perhemalli on muuttunut vuosien varrella. Nykyään perheeseen ei lasketa isovanhempia tai tätejä ja setiä, vaan on ydinperheitä ja uusperheitä. Ydinperheeseen kuuluvat vanhemmat ja lapset. Uusperhe-käsitettä käytetään silloin, kun kaksi ihmistä, joilla on lapsia tai toisella heistä on lapsia edellisestä parisuhteesta, aloittavat yhteisen elämän ja kasvattavat yhdessä lapset, vaikka nämä eivät biologisesti yhteisiä olekaan.

17 17 Suomessa joka kuudes minuutti nainen joutuu avo- tai aviopuolisonsa pahoinpitelyn kohteeksi (Rautava 2001, 6). Parisuhdeväkivallan yleisyydestä kertoo se, että Suomessa kuolee joka päivä nainen miespuolisen partnerinsa tappamana. Ruotsissa näin tapahtuu joka kymmenes päivä ja Espanjassa joka neljäs. Jos kuolemien määrä suhteutetaan väkilukuun, johtaa Suomi EU:n tilastoja tällä saralla. (Ruusuvuori 2002, 11.) Lähisuhdeväkivalta voi ilmetä monin eri tavoin. Se ei ole ainoastaan fyysistä väkivaltaa, vaikka usein väkivalta-sanalla viitataankin vain siihen, vaan se voi sisältää eri ulottuvuuksia. (Lehtonen & Perttu 1999, 37.) Parisuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa voi olla vaikea ulkopuolisen tunnistaa etenkin silloin, kun pariskunta tekee kaikkensa pitääkseen sen salassa (Lehtonen & Perttu 1999, 32). Fyysinen väkivalta jättää usein näkyviä jälkiä uhrin vartaloon (Perttu ym. 2001, 9). Se onkin helpoiten tunnistettavissa oleva väkivallan muoto (Lehtonen & Perttu 1999, 37). Fyysistä väkivaltaa voi esiintyä hyvin eri tasoisena. Pahimmassa tapauksessa kyse voi olla aseiden käytöstä tai henkirikoksesta, mutta fyysistä väkivaltaa on myös kiinni pitäminen, tukan repiminen tai läimäyttely. (Perttu ym. 2001, 9.) Fyysinen väkivalta näyttää ulkopuolisen silmin pahimmalta mahdolliselta toisen ihmisen satuttamisen muodolta. Uhrista itsestään saattaa kuitenkin henkinen väkivalta tuntua pahemmalta. Henkistä väkivaltaa on vaikea tarkalleen määritellä. Jokainen kokee sen yksilöllisesti. Alistaminen, nöyryyttäminen, huutaminen, painostaminen, nimittely, uhkailu, kontrolli ja syyttely ovat henkistä väkivaltaa. Se voi olla sanatonta tai sanallista ja usein sitä seuraa fyysinen väkivalta. Kontrolloiminen voi näkyä vaikkapa liikkumisen tai pukeutumisen rajoittamista. (Lehtonen & Perttu 1999, ) Henkistä väkivaltaa on myös toisen tavaroiden rikkominen tai hänen lemmikkieläimiensä julma kohtelu. Usein tavoitteena on toisen itseluottamuksen murentaminen. Henkistä väkivaltaa sisältyy kaikkiin väkivallan ilmenemismuotoihin. (Perttu ym. 2001, 10.)

18 18 Hengellistä väkivaltaa on toisen ihmisen uskonnollisuuden halveksiminen. Myös uskonnon harjoittamiseen pakottaminen tai harjoittamisen kieltäminen on hengellistä väkivaltaa. Raamatun tulkinta miehen oikeudesta hallita ja alistaa naista sekä omistaa hänet antaa hiljaisen oikeutuksen miehen väkivaltaisille teoille. Väkivalta, jota tapahtuu uskonnon varjolla, pysyy usein salassa. Kirkko ja seurakunnat vaikenevat helposti koko asiasta. (Lehtonen & Perttu 1999, ) Seksuaalisessa väkivallassa on kyse vallan käytöstä ja alistamisesta, johon sisältyy uhan ja pahoinpitelyn ilmapiiri. Se voi olla seksiin pakottamista tai muunlaista epämiellyttävää koskettelua, mutta se voi olla paljon muutakin. Esimerkiksi pornografian katseluun pakottaminen, huoraksi haukkuminen ja toisen ruumiinosien arviointi ovat myös seksuaalista väkivaltaa. (Lehtonen & Perttu 1999, ) Seksuaalisen väkivallan muodoista useimmiten esillä on raiskaus. Suurin osa raiskauksista tapahtuu kotioloissa oman partnerin taholta, eikä suinkaan tuntemattoman suorittamana kadulla. Seksuaalinen väkivalta ja raiskaukset liittyvät usein muuhun parisuhdeväkivaltaan. (Lehtonen & Perttu 1999, ) Avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoitiin vuonna 1994, tätä ennen naisella ei ollut Suomen lain mukaan oikeutta kieltäytyä yhdynnästä avioliitossa (Lehtonen & Perttu 1999, 139). Taloudellinen kontrolli on eräs parisuhteissa ilmenevän väkivallan muoto. Tällöin mies on se, joka huolehtii perheen kaikista raha-asioista, eikä naisella ole välttämättä ollenkaan rahaa. Mikäli nainen tarvitsee rahaa johonkin, on sitä pyydettävä mieheltä ja annettava selvitys, mihin rahat käytetään. Vaikka nainen kävisi töissä ja näin ansaitsisi itse rahaa, saattaa mies fyysisen väkivallan uhalla vaatia rahat itselleen. Historiallisesti katsoen naisen toimeentulo on ollut hyvin riippuvainen miehen asemasta. Nykyään naisilla on paremmat mahdollisuudet taloudelliseen riippumattomuuteen, mutta taloudellinen väkivalta ei silti ole hävinnyt. (Lehtonen & Perttu 1999, 42.)

19 19 Mikäli lähisuhteessa on kerrankin ilmennyt väkivaltaa, aiheuttaa se pelkoa väkivallan uusiutumisesta. Piilevällä väkivallalla tarkoitetaan juuri tätä uhan ilmapiiriä. (Perttu 2002, 30.) Vaikka lähisuhteessa ei olisi aikoihin väkivaltaa esiintynytkään, niin piilevä väkivalta on läsnä. Uhri pyrkii tällaisessa tilanteessa usein muuttamaan käyttäytymistään niin, ettei vain hänen käytöksensä saisi väkivallan tekijää käyttäytymään väkivaltaisesti. (Lehtonen & Perttu 1999, 44.) 3.2 Väkivaltaisen käyttäytymisen selitysmallit ja seuraukset Syitä väkivaltaiseen käyttäytymiseen on monenlaisia. Joissakin tapauksissa syy voi löytyä esimerkiksi alkoholinkäytöstä, työttömyydestä tai vaikkapa väkivallan tekijän huonosta itsetunnosta. Yhtä ainoaa oikeaa selitystä väkivallan teoille ei ole. YK:n ja Euroopan Unionin asiakirjoissa sanotaan, että naisiin kohdistuvassa väkivaltaisessa käyttäytymisessä on kysymys naisen alistamisesta ja kontrolloimisesta. Väkivallan tekijä pyrkii väkivallalla saavuttamaan valta- ja kontrolliaseman suhteessa uhriin. Joissain tapauksissa väkivaltaisuuteen saattavat vaikuttaa alkoholi- tai mielenterveysongelmat. (Perttu 2002, ) Naisiin kohdistuvaa väkivaltaista käyttäytymistä voidaan selittää myös erilaisten mallien ja teorioiden avulla. Varhaisin väkivallan tutkimus 1900-luvun alkupuolella pyrki selittämään väkivaltaa etsimällä syitä yksilön psykopatologiasta. Tuolloin väkivallan ajateltiin johtuvan psyykkisestä poikkeavuudesta tai aivojen biologisesta toimintahäiriöstä. Tutkimuksessa kuvattiin myös uhrin psykopatologiaa, heitä pidettiin neuroottisina tai henkisesti sairaina ja aiheuttavan itse uhriksi joutumisensa. Biologisten selitysmallien mukaan ihmisen tuntiessa itsensä uhatuksi hänellä on perinnöllinen taipumus käyttäytyä väkivaltaisesti. Myöhemmät mallit ja teoriat yhdistävät väkivaltaisen käyttäytymisen mm. naisten ja miesten väliseen epätasa-arvoon, depressioon, alkoholinkäyttöön, työttömyyteen tai perheen sisäisiin ongelmiin. Se miten työntekijä selittää väkivaltaisen käyttäytymisen itselleen, vaikuttaa siihen miten

20 hän suhtautuu asiakkaisiin ja millä keinoilla pyrkii heitä auttamaan. (Perttu 2002, ) 20 Suomessa joka toinen viikko nainen kuolee pari- tai lähisuhdeväkivallan uhrina. Väkivalta parisuhteessa ei vähene eikä lopu pariskunnan vanhetessa, vaan se loppuu usein vasta jommankumman kuollessa (Perttu 2002, 21, 25). Kun läheinen satuttaa on se uhrille aina järkytys. Se miten sen kokee ja miten siitä toipuu on hyvin yksilöllistä. Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa monenlaisia tunteita, kuten häpeää tai syyllisyyttä, uhri voi kokea itsensä loukatuksi tai nöyryytetyksi, myös vihan ja raivon tunteet voivat nousta pintaan (Perttu ym. 2001, 33). Väkivaltaisen teon kohteeksi joutumisen jälkeen, parin päivän kuluessa, nousevat väkivallan aiheuttamat akuutit reaktiot eli sokkireaktiot pintaan. Näitä voivat olla mm. tyyneys, välinpitämättömyys, yliaktiivisuus, vihaisuus, ahdistuneisuus, sekavuus, muistikatkokset tai tapahtumien täydellinen kieltäminen. (Nousiainen & Perttu 2002, 52.) Sokkivaiheen jälkeen alkaa reaktiovaihe. Tälle vaiheelle on tyypillistä voimakkailla tunteilla reagointi ja tapahtuneen väkivallan teon tiedostaminen. Uhri voi olla itkuinen ja ahdistunut tai hänellä voi olla univaikeuksia ja pahoinvointia. Reaktiovaihe kestää yleensä pisimmillään neljä viikkoa (Lehtonen & Perttu 1999, 60.) Uhri voi reagoida väkivaltaiseen käyttäytymiseen monin eri tavoin. Näitä reaktioita ovat muun muassa jatkuva pelko, kiukkuisuus, masennus, kiinnostuksen puute, univaikeudet, eristäytyminen, kohonnut verenpaine, vatsahaava. (Nousiainen & Perttu 2002, 54.) Auttajan tulisikin ymmärtää, että oireet ovat luonnollisia reaktioita tapahtuneeseen. Mikäli oireet pitkittyvät, on kyseessä traumaperäinen stressireaktio PTSD, eli Post-traumatic stress disorder. (Lehtonen & Perttu 1999, 61.) PTSD selittää uhrien tapaa reagoida tilanteeseen sekä väkivaltaisessa suhteessa pysymistä. Apua hakevalla esiintyy

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta WHO:N MUKAAN VÄKIVALLAN MÄÄRITTELY ON Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Prosessikoulutus 1 15.10.2013 Reetta Siukola 1 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen Tavoitteena on että lähisuhdeväkivallasta kysytään

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla Mukailtu lähteestä: Perttu S & Kaselitz V 2006. Parisuhdeväkivalta puheeksi opas terveydenhuollon ammattihenkilöstölle äitiyshuollossa

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori Vainoaminen rikoksena Oulu 11.2.2014 Matti Tolvanen OTT, professori Tausta Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS 210), 34

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI Työntekijän lomake Kaarlejärvi, Kaisto, Malinen ja Mällinen 2014 SISÄLLYS Puheeksiotto kannattaa! 3 Mitä on väkivalta? 3 10 + 1 neuvoa Väkivallankäyttö puheeksi -lomakkeen käyttöön

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava

Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava Maria Akatemia ry Olemme Valtakunnallinen yleishyödyllinen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä

Lisätiedot

+ + PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE

+ + PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE PK5_plus 1 *1469901* PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka muu omainen kuin puoliso tai huollossasi oleva alle 18-vuotias lapsi hakee ensimmäistä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

VOI HYVIN yleisöluento

VOI HYVIN yleisöluento Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI 23.10.2012 Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman 2.11.2012 1 PALVELUJEN SUKUPUOLINEUTRAALISUUS Miten palvelujemme sukupuolineutraalius

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI VAPAAEHTOISTOIMINTA KIRKOSSA vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa antaa mahdollisuuksia toteuttaa seurakuntalaisuutta ja kristillisyyttä

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt

Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt Terttu Utriainen Rikosoikeuden professori Helsingin yliopisto 18.8.2011 ls 10 Seminaari raiskauskriisikeskus Tukinainen Kuka on raiskauksen uhri? Kuka kelpaa uhriksi?

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Väkivallasta perheessä saa puhua

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Väkivallasta perheessä saa puhua MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Väkivallasta perheessä saa puhua MISTÄ ON KYSE? Perheväkivalta on aihe, josta harvoin puhutaan Faktaa on, että perheväkivaltaa on olemassa ja on tärkeä tuntea ilmiö

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH5_201114PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH5_201114PP + OLE_PH5 1 *1329901* OLESKELULUPAHAKEMUS MUULLE OMAISELLE Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, joka haet ensimmäistä oleskelulupaa perhesiteen perusteella Suomeen muuna omaisena kuin puolisona tai alaikäisiä

Lisätiedot

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP + OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jos olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin? Uskotko Sinä, että tämä on raiskaus? seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaaminen viranomaiskäytänteissä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, auditorio, Helsinki 22.11.2012 Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.3 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminnan laatu. Jäsenet. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminnan laatu. Jäsenet. Jäsenen eroaminen ja erottaminen Yhdistyksen säännöt Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on suomeksi Helsingin miekkailijat ry, ruotsiksi Helsingfors fäktare rf ja sen virallinen lyhenne on HFM. Siitä käytetään näissä säännöissä

Lisätiedot

MITEN PARISUHDEVÄKIVALTA OTETAAN PUHEEKSI, ASIAKKAIDEN KOKEMUKSET TIINA SAVOLA HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELUT

MITEN PARISUHDEVÄKIVALTA OTETAAN PUHEEKSI, ASIAKKAIDEN KOKEMUKSET TIINA SAVOLA HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELUT MITEN PARISUHDEVÄKIVALTA OTETAAN PUHEEKSI, ASIAKKAIDEN KOKEMUKSET 24.11.2015 TIINA SAVOLA HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELUT ESITYKSEN SISÄLTÖ TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT TULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa

Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa tietohallintoylilääkäri Pirkko Kortekangas, VSSHP Lähi- ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 19.10.2016 Tyks, T-sairaala, Haartman-Sali VSSHP Kehittämispalvelut

Lisätiedot