HEDVIG-HUONE LÄHISUHDEVÄKIVALLAN UHRIN TUKENA
|
|
- Timo-Jaakko Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HEDVIG-HUONE LÄHISUHDEVÄKIVALLAN UHRIN TUKENA Lotta Kauppila Opinnäytetyö, kevät 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)
2 TIIVISTELMÄ Kauppila, Lotta. Hedvig-huone lähisuhdeväkivallan uhrin tukena. Helsinki, kevät 2004, 55 s. 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu/ Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Tein opinnäytetyöni liittyen Hedvig-huoneen toimintaan, tarkoitukseni oli auttaa sopivien toimintamuotojen löytymisessä ja tuoda esiin kehittämisideoita. Hedvig-huone on Pelastusarmeijan perustama matalan kynnyksen kohtauspaikka lähisuhdeväkivallasta kärsiville naisille, joka aloitti toimintansa tammikuussa Olen perusopinnoista lähtien yrittänyt löytää itselleni sopivan opinnäytetyön aiheen. Sopiva aihe löytyi kun luin lehdestä tammikuussa 2003, että Hedvig-huone avataan, kiinnostuin ja otin sinne yhteyttä. Tuolloin toiminta oli vasta alkanut ja haki muotoaan. Opinnäytetyön tein toimintatutkimuksellisella työotteella ja olin mukana yhteisössä, jota tutkin. Opinnäytetyöntekoprosessi kesti vuoden ajan, tuona aikana tein Hedvig-huoneella kymmenen viikon työharjoittelun. Aineiston keräsin tutustumalla aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen, tekemällä vapaaehtoistyöntekijöille mielipidekyselyn sekä haastattelemalla asiakkaita ja ryhmänohjaajia. Hedvig-huoneen toimintamuotoja haetaan ja hiotaan edelleen. Kyselystä ja haastatteluista nousi hyviä ja käyttökelpoisia kehittämisideoita muun muassa vapaaehtoistyöntekijöiden koulutusten sisältöön ja ryhmätoiminnan järjestämiseen. Tulevaisuus näyttää hyödynnetäänkö niitä. Hedvig-huone on hengellisten puitteidensa puolesta auttajatahona ainutlaatuinen. Muualla Suomessa ei ole tällä hetkellä vastaavanlaisia paikkoja. Hedvig-huoneelle on ottanut yhteyttä moni nainen muiltakin paikkakunnilta, joten kohtauspaikoille on selkeästi tarvetta myös muissa kaupungeissa. Mainostaminen on kallista, mutta välttämätöntä, jotta tietoisuus Hedvig-huoneen olemassaolosta leviää. Asiasanat: väkivalta; vapaaehtoistyö; toimintatutkimus
3 ABSTRACT Kauppila, Lotta. The Hedvig-room: supporting women who suffer from violence in intimate relationships. Helsinki, spring 2004, Language: Finnish, 55 pages, 1 appendix. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. The purpose of this thesis is to help find suitable operational formats for the Hedvig-room and to find some development ideas. The Hedvig-room is a meeting place for women who suffer from violence in intimate relationships. Hedvig-room started to operate in January 2003 and was founded by The Salvation army. At the beginning of this study, the operations were still in their infancy and Hedvig-room was looking for areas of development. I participated in the operation of the Hedvig-room in 2003 and did my practical training for ten weeks during that time. This thesis is based on action research. I collected the material for my thesis by doing opinion questionnaire with nine volunteers. Also, I interviewed two of them who led a group for women who suffer from violence in intimate relationships. Some of the clients were also interviewed. All interviews were informal and discussion-based. In that way, the interviewees could answer freely and the interviews maintained a sense of naturalness. In the questionnaire there were both open and multiple-choice questions. By doing these I tried to find out the volunteers and clients opinions and get some development ideas for the operation of the Hedvig-room. The following conclusions were discovered during this research: the Hedvigroom is unique because of its religious framework. There are no similar operations in Finland at the moment. People need to be informed about the Hedvig-room so the awareness of its existence spreads. Co-operation with other professionals working in the same field is very important. Working methods are still being looked for and developed in the Hedvig-room. The questionnaire and interviews provided some good and useful development ideas for example group meeting arrangements, volunteers education interests and new forms of work for the Hedvig-room. Key words: violence; intimate relationships; volunteer work; action research
4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO HEDVIG-HUONE Toiminnan aloitus Toiminnan muodot LÄHISUHDEVÄKIVALLAN TEOREETTISTA MÄÄRITTELYÄ Käsitemäärittelyä Väkivaltaisen käyttäytymisen selitysmallit ja seuraukset Naisiin kohdistuva väkivalta ihmisoikeuskysymyksenä Väkivallan kierre ja siitä irrottautuminen TUTKIMUSONGELMA, -MENETELMÄ JA AINEISTONKERUU TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Vapaaehtoistyöntekijöiden kyselyn vastaukset ja ideat toiminnan kehittämiseksi Asiakkaiden haastattelut Ryhmänohjaajien haastattelu Tulosten arviointi kehittämistyön kannalta Luotettavuuden arviointi ja tutkimuksen eettisyys KEHITTÄMISIDEOITA LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Kysely vapaaehtoistyöntekijöille keväällä 2003
5 Lainaus Hedvig-huoneen asiakkaan kirjeestä hänen luvallaan Masennuksen monet kasvot Näin kävi kun alistuin väkivallan alle väärän nöyryyden ja rakkauden tähden Kuin mykkä kyyhkynen avuttomana kyyhötän, pelokkaana värjötän. Tuhotyötä teki myrkky, hurjana riehui myrsky. Lyönnit sattuivat lujaa, kipu ja tuska toi kohteen en nainen ole en vaimo en äiti en enää ihminenkään irrotin elämästä otteen. Toivoin kuoleman tästä päästävän, tuskasta tästä vapahtavan. kuolemakaan ei huoli näin kauheaa Kaikki tuntoni ihmisenä kuoli. Robottina suoritin arkiset työt, miettien monet yöt, miten autan kuolemaa minut noutamaan. Ainainen taakka toisille olen, varsinkin läheisille. Jos minua ei ois, heillä ilo ylimmillään sois. Tämän viestitti sanoin ja teoin rakkaani ystäväni hylkäämällä. Ympärillä näytelmäkerho pyörii, syyttäjä valheineen hyörii. He tiesivät elämäni paremmin, tulevat todistajiksi myöhemmin. Eivät kysy eivät kuule mitä totuus on mun elämäni. Vapahtajankin veivät minulta, nuo onnistuneet Jumalan ihmiset. Sanoiksi pukien: Hyi sinua. Syy on sinun kauhea olet. Näin sulkeutuivat haudan ovet. Vahvistaen ihannoiden väkivallan tekijää lyöty syyllisenä hautaan jää.
6 1 JOHDANTO Tammikuussa vuonna 2003 avattiin Pelastusarmeijan Hedvig-huone. Se on kohtauspaikka lähisuhdeväkivallasta kärsiville naisille, jonne voi mennä käymään, soittaa tai lähettää sähköpostia. Opinnäytetyöni käsittelee Hedvighuoneen toiminnan käynnistymistä ja kehittymistä ensimmäisen toimintavuoden ajan. Kiinnostuin aiheesta nähtyäni lehdessä ilmoituksen, että Hedvig-huone avataan. Halusin tehdä opinnäytetyöni aiheesta, jonka kautta voin syventyä ammatillisesti tärkeään asiaan. Lähisuhdeväkivalta on yleistä, mutta minulle aiheena hyvin vieras. Opinnäytetyön tekeminen itselle vieraasta aiheesta oli hyvin antoisa ja opettava kokemus. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, minkälainen rooli Hedvig-huoneelle muodostuu lähisuhdeväkivallan uhrien tukemisessa, minkälaisia uusia toimintamuotoja siellä voisi aloittaa ja miten toimintaa voisi kehittää. Tein tutkimuksen toimintatutkimuksellisella työotteella. Tein kyselyn Hedvig-huoneen vapaaehtoistyöntekijöille ja haastattelin asiakkaita saadakseni heidän ajatuksensa kuuluville. Lisäksi haastattelin ohjaajat, jotka pitivät Hedvighuoneella vertaistukiryhmää syksyllä Uhrin kuunteleminen ja tukeminen on tärkeä osa Hedvig-huoneella tehtävää työtä. Lisäksi siellä annetaan asiakkaille tietoa muista auttajatahoista sekä tarvittaessa ohjataan heidät esim. turvakotiin. Hedvig-huoneella tehtävän työn luonteen selvittämiseksi käyn läpi Pelastusarmeijan historiaa ja arvopohjaa sekä käsittelen lähisuhdeväkivallan ilmenemismuotoja ja seurauksia. Yleisin lähisuhdeväkivallan muoto on heterosuhteessa oleviin naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta (Perttu, Mononen-Mikkilä, Rauhala & Särkkälä 2001, 9).
7 7 Parisuhdeväkivalta on ajankohtainen aihe; lehdissä on jatkuvasti esillä eräiden julkisuuden henkilöiden väkivaltaiset parisuhteet. Ajankohtaisuudesta kertoo myös se, että aiheesta ilmestyi vuoden 2003 alussa Marita Husson tekemä väitöskirja. Lähisuhdeväkivalta on hyvin yleistä. On tärkeää, että asiasta puhutaan ja pidetään se esillä myös tiedotusvälineissä. Asian julkisuus saa uhrit huomaamaan, etteivät he ole ainoita ja on aika lähteä hakemaan apua. Julkisuus herättää myös muut ihmiset näkemään ongelman. Suomessa on erilaisia väkivaltaa kokeneiden auttajatahoja, kuten turvakodit ja Raiskauskriisikeskus Tukinainen. Paikkoja ei silti tunnu olevan tarpeeksi, vaan niitä tarvitaan lisää. Hedvig-huone on ensimmäinen Pelastusarmeijan Suomeen perustama väkivaltaa kokeneiden auttamispaikka, Tanskassa sen sijaan Pelastusarmeijalla on kaksi turvakotia. Mikäli Pelastusarmeija aikoo perustaa Hedvig-huoneen lisäksi vastaavanlaisia paikkoja muuallekin, voi opinnäytetyöstäni olla hyötyä uuden paikan käynnistämisvaiheessa. Siitä voivat hyötyä muutkin, jotka haluavat aloittaa toimintaa väkivaltaa kokeneiden auttamiseksi, ei ainoastaan Pelastusarmeija. Opinnäytetyöni antoi minulle mahdollisuuden syventyä ammatillisesti tärkeään aiheeseen. Koen, että Hedvig-huoneen toiminnassa mukana oleminen vuoden 2003 ajan ja opinnäytetyöni tekeminen aiheesta antoi minulle valmiuksia tulevassa työssäni tunnistaa ja kohdata lähisuhdeväkivallan ongelmia.
8 8 2 HEDVIG-HUONE 2.1 Toiminnan aloitus Suomeen Pelastusarmeija tuli vuonna 1889 (Suomen Pelastusarmeija 2003). Sen perustaja William Booth syntyi Englannissa vuonna 1829 (Könönen 1964, 4). Hän kiteytti päällimmäisiä ajatuksiaan seuraavaan: TAHDON TAISTELLA Niin kauan kuin naiset itkevät kuten nyt, TAHDON TAISTELLA Niin kauan kuin lapset näkevät nälkää kuten nyt, TAHDON TAISTELLA Niin kauan kuin miehet menevät vankilaan uudelleen ja uudelleen kuten nyt, TAHDON TAISTELLA Niin kauan kuin kaduilla on yksikin eksynyt tyttö, niin kauan kuin yksikin sielu on pimeydessä, vailla Jumalan valkeutta, TAHDON TAISTELLA Tahdon taistella loppuun asti. William Booth (Suomen Pelastusarmeija 2003.) Vuonna 1865 William Booth alkoi toimia Itä-Lontoon köyhälistön parissa ja perusti Itä-Lontoon Kristillisen Lähetyksen. Toiminnan levitessä myös muualle Englantiin nimi muuttui Kristilliseksi Lähetykseksi. (Suomen Pelastusarmeija 2003.) William Booth kuoli vuonna 1912 (Könönen 1964, 22 23). Vuonna 1878 nimi muutettiin Pelastusarmeijaksi (Suomen Pelastusarmeija 2003). Tällöin otettiin käyttöön virkapuvut ja armeijalippu, äänenkannattajaksi tuli Sotahuuto. William Booth nimettiin armeijansa kenraaliksi, avustajille annettiin eriarvoisia upseerinimityksiä ja muita jäseniä kutsuttiin sotilaiksi. Englannin ulkopuolelle toiminta levisi siirtolaisten mukana. Ruotsi oli ensimmäinen Pohjoismaa, johon Pelastusarmeija perustettiin. (Könönen 1964, )
9 9 Pelastusarmeijan julistus perustuu Raamattuun, sen palvelu on lähtöisin rakkaudesta Jumalaan ja tehtävänä on julistaa evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta ja ilman erottelua kohdata ihmisten tarpeet hänen nimessään (Pelastusarmeijan päämaja, esite). Pelastusarmeijan toiminta-ajatuksena on ihmisen kokonaisvaltainen auttaminen, joka voidaan kiteyttää kolmeen S- kirjaimeen: Soppaa, Saippuaa ja Sielunhoitoa (Suomen Pelastusarmeija 2003). Hedvig-huone on Pelastusarmeijan perustama kohtauspaikka lähisuhdeväkivallasta kärsiville naisille Helsingissä. Nimi on kunnianosoitus Suomen Pelastusarmeijan uranuurtajalle Hedvig von Haartmanille, jonka kuolemasta oli nimeä mietittäessä kulunut 100 vuotta. Hedvig von Haartman syntyi Piikkiössä vuonna Vuonna 1884 Jumalan Henki puhui hänen sielulleen ja sanomaton rauha täytti hänen sydämensä. Kääntymisensä jälkeen hän alkoi pitää pyhäkoulua, joka auttoi hänen hengellistä kehitystään. (Nieminen 1989, ) Hedvig von Haartmanista tuli vuonna 1890 Suomen Pelastusarmeijan johtaja (Suomen Pelastusarmeija 2003). Suomen Pelastusarmeijan johtajana hän toimi vuoteen 1898 asti (Könönen 1964, 57). Hedvig von Haartman kuoli vuonna 1902 (Nieminen 1989, 94). Hedvig-huone on projekti, jonka toiminnan Pelastusarmeija rahoittaa vuoteen 2005 asti. Tavoitteena on, että toiminta ei tuolloin loppuisi, vaan rahoitus saataisiin järjestettyä eteenpäinkin. Projektin aloitteentekijä on Pelastusarmeijan Suomen ja Viron territorion naisjärjestöjen presidentti Gudrun Lydholm. Hän on tanskalainen ja idea onkin lähtöisin siitä, että Tanskassa on kaksi Pelastusarmeijan ylläpitämää turvakotia väkivallan uhreille. Kun Lydholm huomasi, ettei Suomen Pelastusarmeijalla ole vastaavanlaista työmuotoa, hän ajatteli, että asialle tulee tehdä jotain. Lydholm kokosi väkivaltatyöryhmän, jossa hän toimii puheenjohtajana. He lähtivät yhdessä suunnittelemaan uutta työmuotoa. Ensimmäisen kerran he kokoontuivat Tuolloin mahdollisesti aloitettavista työmuodoista esille nostettiin avoimet ovet paikka, joka olisi auki kahtena päivänä viikossa.
10 10 Noina päivinä siellä olisi 2 3 vapaaehtoistyöntekijää päivystämässä, jolloin naiset voisivat tulla sinne vapaasti. Toisena mahdollisista työmuodoista tuli esiin keskusteluryhmät miesten asuntoloissa, aiheina voisivat olla esim. väkivallan käyttö on rikos tai ihmisarvo. Puheeksi otettiin myös mahdollisen turvakodin perustaminen tulevaisuudessa. Projektiin palkattiin vastaava työntekijä alkaen. (Väkivaltatyöryhmän kokousten , , ja pöytäkirjat.) Hedvig-huoneella järjestettiin tiedotustilaisuus median edustajille. 22. tammikuuta oli Hedvig-huoneen avajaisjuhla. Tulevaisuudessa joka tammikuu olisi tarkoitus pitää Hedvig-huoneen vuosijuhlat. 2.2 Toiminnan muodot Hedvig-huone sijaitsee Helsingin Vallilassa, missä se aloitti toimintansa Hedvig-huoneella työskentelee kokopäiväisesti vastaava työntekijä, ja hänen lisäkseen toimintaan tuli alusta asti mukaan kymmenen vapaaehtoistyöntekijää, joilla on omakohtaisia kokemuksia lähisuhdeväkivallasta. Hedvig-huoneen vastaava työntekijä saa työnohjausta, ja vapaaehtoistyöntekijöillä on asiakaskohtaamisen jälkeen mahdollisuus keskustella hänen kanssaan. Tällä halutaan auttaa auttajaa itseään jaksamaan. Kohtauspaikassa asiakas voi keskustella vastaavan työntekijän ja vapaaehtoisten kanssa, joilta saa tukea ja neuvoja. Naiset voivat tulla Hedvighuoneelle ilman ajanvarausta tai soittaa aukioloaikoina nimettömänä. Yhteyttä voi ottaa myös sähköpostitse tai kirjeitse. Suurin osa Hedvig-huoneella tehtävästä työstä on puhelinauttamista ja Hedvighuoneeseen tulleiden naisten kanssa keskustelua. Paikan päällä tapahtuvat keskustelut kestävät yleensä useita tunteja. Lähtökohtina Hedvig-huoneen toiminnassa ovat asiakkaan oman voimaantumisen tukeminen ja kokonaisvaltainen kohtaaminen. Työntekijän dialoginen läsnäolo on asiakkaalle tärkeää, tällöin työntekijä ei määritä asiakkaan tilannetta omien olettamustensa pohjalta vaan kuuntelee asiakasta ja uskoo, mitä hän kertoo. Hedvig-huoneella
11 11 ollaan valmiita myös antamaan hengellistä tukea, mikäli asiakas näin haluaa. (Hedvig-huoneen toimintasuunnitelma vuodelle 2004.) Näihin asioihin on kiinnitetty huomiota myös Hedvig-huoneen vapaaehtoistyöntekijöille järjestetyissä koulutuksissa. Hedvig-huoneen vapaaehtoistyöntekijöille järjestettiin ensimmäinen koulutus ennen toiminnan alkua. Ensimmäisen toimintavuoden aikana järjestettiin kolme koulutusta. Aiheina koulutuksissa olivat mm. väkivallan syyt ja seuraukset, auttajan rooli ja ryhmänohjaus. Koulutusten aiheet on valittu niin, että ne antaisivat vapaaehtoistyöntekijöille valmiuksia kohdata työssä vastaan tulevat haasteet. Kohtauspaikkaan ei oteta miehiä vastaan. Lapset sen sijaan voivat tulla äidin mukana. Lapsille on leikkitila, jossa on leluja ja lapsen aika kuluu näin mukavasti äidin keskustellessa työntekijän kanssa. Hedvig-huoneella on kiinnitetty huomiota myös siellä asioivien naisten turvallisuuteen. Siellä on turvakamera, ovipuhelin ja tiloista pääsee poistumaan tarvittaessa muualtakin kuin etuovesta. Seuraavassa yhden haastattelemani asiakkaan kuvaus Hedvighuoneesta: Täs ihan nää puitteet, kun menee tonne alas, ni sehän on kauheen kiva huone, joss on kynttilät ja kaikkee. Se ei oo mikään semmonen kalsee vastaanotto, tiedätsä, mikä voi olla, jos sullon ongelma ja sä meet jonkun asiantuntijan luokse. Hedvig-huoneessa asiakasta kuunnellaan. Sieltä saa tietoa lähisuhdeväkivallasta ja muista auttajatahoista. Tarvittaessa asiakas opastetaan kääntymään jonkun hänen tilanteeseensa paremmin sopivan auttajatahon puoleen, kuten turvakodin. Vapaaehtoisen työn tulee olla luottamuksellista, turvallista, vastavuoroista, eläytyvää ja kannustavaa. Työntekijän tulee olla aidosti läsnä tavatessaan väkivaltaa kokeneen naisen. Uhrin kuunteleminen ja tukeminen on tärkeää. Hänen omaa elämänhallintaansa tulee vahvistaa ja itsemääräämisoikeuttaan kunnioittaa. (Lehtonen & Perttu 1999, ) Lähisuhdeväkivallan uhrin kohtaamistilanteessa auttajan on näytettävä uhrille, että uskoo tämän kertomuksen ja tuomitsee väkivallanteon.
12 12 Seuraavassa yksi haastattelemani asiakas kuvaa ajatuksiaan ennen Hedvighuoneelle tuloaan ja minkälainen kokemus ensimmäinen käynti oli: Ensimmäinen asia oli et jännittää, toinen oli se, että mitä jos mua ei uskotakkaan, sitte oli se, että jos sitä vähätellään. Ja mä vaan ajattelin, et mä tuun katsomaan minkälainen paikka on, aattelin et tää ei oo mulle, koska kyse ei oo mistää fyysisestä väkivallasta eikä alkoholista eikä mistää et vähän oli siinä suhteessa ennakkoluuloi. Mut sit siin kävi niin, että tarjottiin kakkuja ja kahveja ja oli se vapaaehtoistyöntekijä, ihan sattumalta sinä iltana. No, hän oli just oikee henkilö kuuntelemaan ja mä olin todella hämmästyny että just se mitä mä olin itte ajatellu ja itte pelänny, ni hän ymmärsi ihan täysin. Se oli todella hienoo. Hedvig-huone oli ensimmäisen toimintavuoden aikana auki tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja lauantaisin. Heinäkuun Hedvig-huone oli suljettuna. Yhteensä varsinaisia toimintapäiviä kertyi vuoden 2003 aikana 167. Asiakaskäyntejä oli 136 ja puheluita tuli 206 kappaletta vuoden 2003 aikana. Sähköpostilla tai kirjeellä tuli yhteydenottoja 60 kertaa. (Hedvig-huoneen toimintakertomus 2003.) Hedvig-huoneella järjestetään tilaisuuksia, joiden tarkoitus on madaltaa naisten kynnystä tulla paikalle, näihin tilaisuuksiin voivat osallistua kaikki riippumatta siitä, ovatko he kokeneet lähisuhdeväkivaltaa. Ensimmäisen toimintavuoden aikana tarjottiin Naistenpäivän kahvit ja se olisi tarkoitus järjestää jatkossakin joka vuosi. Vuosittain olisi tarkoitus juhlia myös Hedvigin nimipäivää 15. lokakuuta, vuoden 2003 juhlassa Hedvig-huoneen yläkerrassa sijaitsevassa salissa esiintyi Pelastusarmeijan soittokunta ja puhujavieraana oli Anne Pohtamo. Myös tulevina vuosina juhlaan yritetään saada joku nimekäs vierailija. Pelastusarmeijalla on Helsingissä asunto, jonka Hedvig-huone on saanut käyttöönsä. Se toimii tilapäisasuntona. Nainen voi hädän hetkellä päästä sinne asumaan korkeintaan pariksi päiväksi. Ennen kuin nainen päästetään asuntoon ja hänelle luovutetaan avain, on hänen todistettava henkilöllisyytensä ja allekirjoitettava sopimus, jossa lupautuu olemaan paljastamatta asunnon sijaintia kenellekään ja korvaamaan mahdollisesti aiheuttamansa vahingot. Hän myöskin sitoutuu olemaan päästämättä asuntoon ketään vierailijoita. Asunnon
13 avain on sellainen, että sitä ei pysty teettämään, mikäli nainen hävittää avaimen on hänen korvattava lukkojen vaihdattaminen. 13 Hedvig-huoneelle soittaminen maksaa asiakkaille normaalin puhelutaksan verran. Nimellinen maksullisuus vähentää osaltaan häiriösoittoja. Kynnys avun hakemiseen on korkea. Puhelimitse tapahtuva yhteydenotto on usein helpompaa kuin paikan päälle meneminen, koska soittaa voi asuinpaikasta riippumatta. (Tuorila & Siltaniemi 1999, 63.) Hedvig-huoneen työntekijät toimivat tarvittaessa myös tukihenkilöinä. Tehtävät muodostuvat tarpeiden mukaan, jotkut lähisuhdeväkivallan uhreista saattavat tarvita tukihenkilöä mukaan vaateostoksille, toiset taas tueksi oikeudenkäyntiin. Rikosilmoituksen tekeminen ja sitä mahdollisesti seuraavaan oikeudenkäyntiin meneminen saattavat tuntua uhrista vaikealta. Tuekseen rikosilmoituksen tekoon uhri voi pyytää läheisen ystävän, omaisen tai tukihenkilön. Tuomarin luvalla tukihenkilö saa mennä mukaan myös oikeudenkäyntiin. (Kehrävuo & Kjällman 2002, 106.) Väkivaltatyön ryhmätyömuodot on koettu tehokkaiksi ja hyödyllisiksi (Lehtonen & Perttu 1999, 85). Hedvig-huoneella aloitettiin ryhmä lähisuhdeväkivaltaa kokeneille naisille. Ryhmä oli suljettu, eli ryhmäläiset ilmoittautuivat ryhmään etukäteen ja heiltä odotettiin sitoutumista ryhmään, kokoonpano pidettiin samana koko syksyn ajan, 10. joulukuuta asti. Ryhmää ohjasi kaksi Hedvig-huoneen vapaaehtoistyöntekijää. Ryhmä kokoontui joka toinen keskiviikko puolitoista tuntia kerrallaan, yhteensä seitsemän kertaa. Osalla ryhmäläisistä oli lapsia, heidän osallistumisensa helpottamiseksi lastenhoito järjestettiin vapaaehtoisvoimin Hedvig-huoneessa, joka sijaitsee rakennuksen alakerrassa, kun ryhmä kokoontui samanaikaisesti yläkerrassa sijaitsevassa salissa. Tammikuussa 2004 samat vapaaehtoistyöntekijät aloittivat uuden ryhmän, jossa oli mukana joitakin syksyn ryhmästä ja muutama uusi ryhmäläinen. Pääkaupunkiseudulla ryhmille on tarvetta ja Hedvig-huone yrittääkin nyt osaltaan vastata myös tähän tarpeeseen.
14 14 Hedvig-huoneella toimivat ryhmät ovat vertaistukiryhmiä. Tämä antaa lähisuhdeväkivallan uhreille mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia toistensa kanssa. Ryhmäläisten kokemukset ovat erilaisia ja he ovat eri elämäntilanteissa. Osa elää väkivaltaisessa parisuhteessa parhaillaan, osalla kokemukset ovat menneisyyttä, joku saattaa kärsiä fyysisestä, joku taloudellisesta väkivallasta. Kaikki ovat kuitenkin jossain elämänsä vaiheessa kokeneet väkivaltaa ja heillä on tarve keskustella kokemuksistaan. Kokemusten vaihtaminen ryhmässä antaa mahdollisuuden asioiden läpikäymiseen ja pelottavien asioiden jättämisen menneeseen. Väkivaltaisuus ei välttämättä lopu siihen, kun muutetaan erilleen. Väkivallan loppumisen jälkeenkin nainen tarvitsee tukea ja mahdollisuuden käydä läpi kokemiaan asioita. (Rautio 2000, ) 11. maaliskuuta 2003 järjestettiin Hedvig-huoneessa ensimmäinen Eevaaamiainen. Se on rukousaamiainen naisille. Se pidetään joka tiistaiaamu. Eeva-aamiaiselle voivat tulla kaikki naiset riippumatta siitä, ovatko he kokeneet lähisuhdeväkivaltaa. Se alkaa yhdeksältä aamulla. Ohjelmassa on psalmin luku, laulua ja rukoilua. Lisäksi huomioidaan mahdolliset esirukouspyynnöt. Tämän jälkeen nautitaan yhdessä aamupala. Tammikuussa 2004 Pelastusarmeijan Helsingin osasto aloitti Hedvig-huoneen tiloissa vauvalaulun. Se on tarkoitettu alle 1-vuotiaille ja heidän vanhemmilleen ja kokoontuu kerran viikossa. Myös Hedvig-huoneen vastaava on tässä toiminnassa mukana. Pelastusarmeijan perheväkivaltatyö pyrkii tiedottamisella lisäämään ihmisten tietoisuutta Hedvig-huoneen toiminnasta ja tuomaan esille kannan, joka ei hyväksy väkivaltaa missään tilanteessa. Tammikuussa 2003 julkaistiin Hedvighuoneesta lehdistötiedote ja järjestettiin lehdistötilaisuus. Tiedotusvälineet huomioivat uuden toimintamuodon aloittamisen ja pitkin vuotta lehdissä ja radiolähetyksissä oli mainintoja Hedvig-huoneesta. Hedvig-huoneen esitteitä toimitettiin Helsingin terveyskeskuksiin, sosiaalivirastoon ja kirkon diakoniatoimistoihin. Esitteitä laitettiin esille myös kauppojen ilmoitustauluille ja
15 15 muihin julkisiin paikkoihin. Syyskuussa mainoksia oli metroissa ja STT:n kautta laitettiin uusi tiedote, joulukuussa mainokset olivat raitiovaunuissa. Tampereen Kokonainen messuilla Hedvig-huone esittäytyi marraskuussa. Maailman NNKY-päivänä NNKY (Nuorten Naisten Kristillisten Yhdistysten liitto) palkitsi Hedvig-huoneen 5000 euron suuruisella tunnustuspalkinnolla. Palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa. NNKY on kansainvälinen, ekumeeninen liike, joka on toiminut Suomessa vuodesta 1896 lähtien. Sen tavoitteena on vahvistaa naisten ja tyttöjen asemaa, turvallisuutta ja täysiä ihmisoikeuksia. (NNKY-liitto ry 2003, 9.) Hedvig-huoneen toimintamuodot muuttuvat ja hakevat muotoaan. Tällä hetkellä Hedvig-huoneella järjestetään yhden lapsen kohdalla vaihto äidiltä isälle, koska vanhemmat ovat eronneet ja isällä on tapaamisoikeus lapseen, mutta lapsen äiti ei isää uskalla tavata. Tämän tyyppistä toimintaa ei voi laajentaa nykyisellä henkilöstömäärällä, mutta kenties tulevaisuudessa sekin on mahdollista. Aiemmin mainitut väkivaltatyöryhmän ajatukset muista mahdollisista toimintamuodoista, kuten miesten asuntoloiden keskusteluilloista sekä Hedvighuoneen kaltaisten paikkojen ja turvakodin perustamisesta jonnekin päin Suomea ovat edelleen olemassa. Niiden toteutuminen nähdään tulevaisuudessa.
16 16 3 LÄHISUHDEVÄKIVALLAN TEOREETTISTA MÄÄRITTELYÄ 3.1 Käsitemäärittelyä Lähisuhdeväkivallasta on kyse silloin, kun läheinen satuttaa. Jokainen ihminen itse määrittelee, kuka on läheinen. Läheisiksi lasketaan yleensä avo- ja aviopuolisot, perheenjäsenet, sukulaiset ja ystävät. Näiden lisäksi jokaisella on yhteyksiä myös muihin ihmisiin, joista voi käyttää nimitystä läheinen. Lähisuhdeväkivallan uhri tuntee väkivallan tekijän entuudestaan. Lähisuhdeväkivaltaa tapahtuu perhepiirin ohella myös työpaikoilla, harrastusten parissa ja kouluissa. Lähisuhdeväkivalta kattaa läheisten ihmisten välillä tapahtuvan väkivallan. (Nyqvist 2001, 19.) Yleisin läheisissä suhteissa tapahtuva väkivallan muoto on parisuhdeväkivalta. Tämäntyyppiseen väkivaltaan syyllistyy useimmiten mies ja uhrina on yleensä nainen. (Perttu ym. 2001, 9.) Parisuhdeväkivaltaa esiintyy myös homoseksuaalisissa suhteissa, mutta lukumääräisesti vähemmän kuin heterosuhteissa. Tutkimusta homoseksuaalisissa suhteissa tapahtuvasta parisuhdeväkivallasta on tehty hyvin vähän. (Nyqvist 2001, 17.) Perheväkivallalla tarkoitetaan perheessä tapahtuvaa väkivallankäyttöä, tällöin myös lapset saattavat joutua väkivallan kohteeksi. Perhemalli on muuttunut vuosien varrella. Nykyään perheeseen ei lasketa isovanhempia tai tätejä ja setiä, vaan on ydinperheitä ja uusperheitä. Ydinperheeseen kuuluvat vanhemmat ja lapset. Uusperhe-käsitettä käytetään silloin, kun kaksi ihmistä, joilla on lapsia tai toisella heistä on lapsia edellisestä parisuhteesta, aloittavat yhteisen elämän ja kasvattavat yhdessä lapset, vaikka nämä eivät biologisesti yhteisiä olekaan.
17 17 Suomessa joka kuudes minuutti nainen joutuu avo- tai aviopuolisonsa pahoinpitelyn kohteeksi (Rautava 2001, 6). Parisuhdeväkivallan yleisyydestä kertoo se, että Suomessa kuolee joka päivä nainen miespuolisen partnerinsa tappamana. Ruotsissa näin tapahtuu joka kymmenes päivä ja Espanjassa joka neljäs. Jos kuolemien määrä suhteutetaan väkilukuun, johtaa Suomi EU:n tilastoja tällä saralla. (Ruusuvuori 2002, 11.) Lähisuhdeväkivalta voi ilmetä monin eri tavoin. Se ei ole ainoastaan fyysistä väkivaltaa, vaikka usein väkivalta-sanalla viitataankin vain siihen, vaan se voi sisältää eri ulottuvuuksia. (Lehtonen & Perttu 1999, 37.) Parisuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa voi olla vaikea ulkopuolisen tunnistaa etenkin silloin, kun pariskunta tekee kaikkensa pitääkseen sen salassa (Lehtonen & Perttu 1999, 32). Fyysinen väkivalta jättää usein näkyviä jälkiä uhrin vartaloon (Perttu ym. 2001, 9). Se onkin helpoiten tunnistettavissa oleva väkivallan muoto (Lehtonen & Perttu 1999, 37). Fyysistä väkivaltaa voi esiintyä hyvin eri tasoisena. Pahimmassa tapauksessa kyse voi olla aseiden käytöstä tai henkirikoksesta, mutta fyysistä väkivaltaa on myös kiinni pitäminen, tukan repiminen tai läimäyttely. (Perttu ym. 2001, 9.) Fyysinen väkivalta näyttää ulkopuolisen silmin pahimmalta mahdolliselta toisen ihmisen satuttamisen muodolta. Uhrista itsestään saattaa kuitenkin henkinen väkivalta tuntua pahemmalta. Henkistä väkivaltaa on vaikea tarkalleen määritellä. Jokainen kokee sen yksilöllisesti. Alistaminen, nöyryyttäminen, huutaminen, painostaminen, nimittely, uhkailu, kontrolli ja syyttely ovat henkistä väkivaltaa. Se voi olla sanatonta tai sanallista ja usein sitä seuraa fyysinen väkivalta. Kontrolloiminen voi näkyä vaikkapa liikkumisen tai pukeutumisen rajoittamista. (Lehtonen & Perttu 1999, ) Henkistä väkivaltaa on myös toisen tavaroiden rikkominen tai hänen lemmikkieläimiensä julma kohtelu. Usein tavoitteena on toisen itseluottamuksen murentaminen. Henkistä väkivaltaa sisältyy kaikkiin väkivallan ilmenemismuotoihin. (Perttu ym. 2001, 10.)
18 18 Hengellistä väkivaltaa on toisen ihmisen uskonnollisuuden halveksiminen. Myös uskonnon harjoittamiseen pakottaminen tai harjoittamisen kieltäminen on hengellistä väkivaltaa. Raamatun tulkinta miehen oikeudesta hallita ja alistaa naista sekä omistaa hänet antaa hiljaisen oikeutuksen miehen väkivaltaisille teoille. Väkivalta, jota tapahtuu uskonnon varjolla, pysyy usein salassa. Kirkko ja seurakunnat vaikenevat helposti koko asiasta. (Lehtonen & Perttu 1999, ) Seksuaalisessa väkivallassa on kyse vallan käytöstä ja alistamisesta, johon sisältyy uhan ja pahoinpitelyn ilmapiiri. Se voi olla seksiin pakottamista tai muunlaista epämiellyttävää koskettelua, mutta se voi olla paljon muutakin. Esimerkiksi pornografian katseluun pakottaminen, huoraksi haukkuminen ja toisen ruumiinosien arviointi ovat myös seksuaalista väkivaltaa. (Lehtonen & Perttu 1999, ) Seksuaalisen väkivallan muodoista useimmiten esillä on raiskaus. Suurin osa raiskauksista tapahtuu kotioloissa oman partnerin taholta, eikä suinkaan tuntemattoman suorittamana kadulla. Seksuaalinen väkivalta ja raiskaukset liittyvät usein muuhun parisuhdeväkivaltaan. (Lehtonen & Perttu 1999, ) Avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoitiin vuonna 1994, tätä ennen naisella ei ollut Suomen lain mukaan oikeutta kieltäytyä yhdynnästä avioliitossa (Lehtonen & Perttu 1999, 139). Taloudellinen kontrolli on eräs parisuhteissa ilmenevän väkivallan muoto. Tällöin mies on se, joka huolehtii perheen kaikista raha-asioista, eikä naisella ole välttämättä ollenkaan rahaa. Mikäli nainen tarvitsee rahaa johonkin, on sitä pyydettävä mieheltä ja annettava selvitys, mihin rahat käytetään. Vaikka nainen kävisi töissä ja näin ansaitsisi itse rahaa, saattaa mies fyysisen väkivallan uhalla vaatia rahat itselleen. Historiallisesti katsoen naisen toimeentulo on ollut hyvin riippuvainen miehen asemasta. Nykyään naisilla on paremmat mahdollisuudet taloudelliseen riippumattomuuteen, mutta taloudellinen väkivalta ei silti ole hävinnyt. (Lehtonen & Perttu 1999, 42.)
19 19 Mikäli lähisuhteessa on kerrankin ilmennyt väkivaltaa, aiheuttaa se pelkoa väkivallan uusiutumisesta. Piilevällä väkivallalla tarkoitetaan juuri tätä uhan ilmapiiriä. (Perttu 2002, 30.) Vaikka lähisuhteessa ei olisi aikoihin väkivaltaa esiintynytkään, niin piilevä väkivalta on läsnä. Uhri pyrkii tällaisessa tilanteessa usein muuttamaan käyttäytymistään niin, ettei vain hänen käytöksensä saisi väkivallan tekijää käyttäytymään väkivaltaisesti. (Lehtonen & Perttu 1999, 44.) 3.2 Väkivaltaisen käyttäytymisen selitysmallit ja seuraukset Syitä väkivaltaiseen käyttäytymiseen on monenlaisia. Joissakin tapauksissa syy voi löytyä esimerkiksi alkoholinkäytöstä, työttömyydestä tai vaikkapa väkivallan tekijän huonosta itsetunnosta. Yhtä ainoaa oikeaa selitystä väkivallan teoille ei ole. YK:n ja Euroopan Unionin asiakirjoissa sanotaan, että naisiin kohdistuvassa väkivaltaisessa käyttäytymisessä on kysymys naisen alistamisesta ja kontrolloimisesta. Väkivallan tekijä pyrkii väkivallalla saavuttamaan valta- ja kontrolliaseman suhteessa uhriin. Joissain tapauksissa väkivaltaisuuteen saattavat vaikuttaa alkoholi- tai mielenterveysongelmat. (Perttu 2002, ) Naisiin kohdistuvaa väkivaltaista käyttäytymistä voidaan selittää myös erilaisten mallien ja teorioiden avulla. Varhaisin väkivallan tutkimus 1900-luvun alkupuolella pyrki selittämään väkivaltaa etsimällä syitä yksilön psykopatologiasta. Tuolloin väkivallan ajateltiin johtuvan psyykkisestä poikkeavuudesta tai aivojen biologisesta toimintahäiriöstä. Tutkimuksessa kuvattiin myös uhrin psykopatologiaa, heitä pidettiin neuroottisina tai henkisesti sairaina ja aiheuttavan itse uhriksi joutumisensa. Biologisten selitysmallien mukaan ihmisen tuntiessa itsensä uhatuksi hänellä on perinnöllinen taipumus käyttäytyä väkivaltaisesti. Myöhemmät mallit ja teoriat yhdistävät väkivaltaisen käyttäytymisen mm. naisten ja miesten väliseen epätasa-arvoon, depressioon, alkoholinkäyttöön, työttömyyteen tai perheen sisäisiin ongelmiin. Se miten työntekijä selittää väkivaltaisen käyttäytymisen itselleen, vaikuttaa siihen miten
20 hän suhtautuu asiakkaisiin ja millä keinoilla pyrkii heitä auttamaan. (Perttu 2002, ) 20 Suomessa joka toinen viikko nainen kuolee pari- tai lähisuhdeväkivallan uhrina. Väkivalta parisuhteessa ei vähene eikä lopu pariskunnan vanhetessa, vaan se loppuu usein vasta jommankumman kuollessa (Perttu 2002, 21, 25). Kun läheinen satuttaa on se uhrille aina järkytys. Se miten sen kokee ja miten siitä toipuu on hyvin yksilöllistä. Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa monenlaisia tunteita, kuten häpeää tai syyllisyyttä, uhri voi kokea itsensä loukatuksi tai nöyryytetyksi, myös vihan ja raivon tunteet voivat nousta pintaan (Perttu ym. 2001, 33). Väkivaltaisen teon kohteeksi joutumisen jälkeen, parin päivän kuluessa, nousevat väkivallan aiheuttamat akuutit reaktiot eli sokkireaktiot pintaan. Näitä voivat olla mm. tyyneys, välinpitämättömyys, yliaktiivisuus, vihaisuus, ahdistuneisuus, sekavuus, muistikatkokset tai tapahtumien täydellinen kieltäminen. (Nousiainen & Perttu 2002, 52.) Sokkivaiheen jälkeen alkaa reaktiovaihe. Tälle vaiheelle on tyypillistä voimakkailla tunteilla reagointi ja tapahtuneen väkivallan teon tiedostaminen. Uhri voi olla itkuinen ja ahdistunut tai hänellä voi olla univaikeuksia ja pahoinvointia. Reaktiovaihe kestää yleensä pisimmillään neljä viikkoa (Lehtonen & Perttu 1999, 60.) Uhri voi reagoida väkivaltaiseen käyttäytymiseen monin eri tavoin. Näitä reaktioita ovat muun muassa jatkuva pelko, kiukkuisuus, masennus, kiinnostuksen puute, univaikeudet, eristäytyminen, kohonnut verenpaine, vatsahaava. (Nousiainen & Perttu 2002, 54.) Auttajan tulisikin ymmärtää, että oireet ovat luonnollisia reaktioita tapahtuneeseen. Mikäli oireet pitkittyvät, on kyseessä traumaperäinen stressireaktio PTSD, eli Post-traumatic stress disorder. (Lehtonen & Perttu 1999, 61.) PTSD selittää uhrien tapaa reagoida tilanteeseen sekä väkivaltaisessa suhteessa pysymistä. Apua hakevalla esiintyy
Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?
Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Jussi Pekkola Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miten yleistä miesten kokema
LisätiedotRAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri
RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen
LisätiedotMies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet
Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä
LisätiedotMistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?
Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen
LisätiedotMiina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari
Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotVäkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille
Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset
LisätiedotPerhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin
Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Miinan päivän kahvit 24.5.2013 Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksessä Sari Laaksonen kehitysjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto
LisätiedotVIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu
VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden
LisätiedotSuomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta
Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten
LisätiedotHoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli
Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan
LisätiedotKysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018
Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen
Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.
LisätiedotJÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ
JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ Lähisuhdeväkivalta sosiaalisena ongelmana Suomen sosiaalioikeudellinen seura 27.2.2014 Helsinki Aulikki Kananoja JÄRJESTÖT JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA Järjestöillä
Lisätiedot1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)
Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan
Lisätiedot1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotVäkivalta parisuhteessa
Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä
LisätiedotYksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus
Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus Johanna Hiitola, YTT, Erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti Suomen Akatemian hanke: Perheen erossaolo, maahanmuuttostatus ja arjen turvallisuus Kuka
LisätiedotVUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin
VUOSIRAPORTTI 2018 Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura /kriisipuhelin Vuonna 2017 avioeroon päättyi 13 485 avioliittoa, hieman edellisvuotta vähemmän. (Tilastokeskus)
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille
LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan
LisätiedotMARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki
MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset
LisätiedotYK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS
YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä
LisätiedotTampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti
Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)
LisätiedotTietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys
Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotTietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotTervetuloa Teinilän Lastenkotiin
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
LisätiedotLapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013
Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen
LisätiedotPUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN
PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen
LisätiedotRAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009
RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä
LisätiedotLähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014
Lähisuhdeväkivalta Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014 Tietoja paperilomakkeen täyttämisestä Kysymyksen jälkeen on merkitty tähti *, jos kyseessä on pakollinen kysymys, johon kaikkien
LisätiedotLasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet
Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet Hanna Mansikka-aho Yksikön vastaava, kriisi- ja väkivaltatyöntekijä Turun ensi- ja turvakoti ry. 12.10.2018 1 PILARI tarjoaa lähisuhteessaan
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotKartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille
Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä
LisätiedotMARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET
MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia
LisätiedotTietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta
Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotKuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin
Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotLapsellanne synt. on varattu aika neuvolan
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa
LisätiedotSeksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö
Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli
LisätiedotMies ja seksuaalisuus
Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo
LisätiedotNainen ja seksuaalisuus
Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin
LisätiedotLähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö
Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Prosessikoulutus 1 15.10.2013 Reetta Siukola 1 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen Tavoitteena on että lähisuhdeväkivallasta kysytään
LisätiedotMajakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net
Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan
LisätiedotTurvakotien asiakkaat
Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa 2016-2017 Naiset Miehet Sukupuoli muu Sukupuolesta ei Lapset Turvakotien asiakkaat Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?
LisätiedotMENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta
MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta WHO:N MUKAAN VÄKIVALLAN MÄÄRITTELY ON Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset
Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja
LisätiedotIkäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma
Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma
LisätiedotLasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori
Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726
LisätiedotAamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin
Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka
LisätiedotMiesten kokema väkivalta
Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA
LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotJuristipäivystys Ensipuheluja 240 kpl (vuonna 2016: 210 kpl)
Juristipäivystys 2017 Ensipuheluja 240 kpl (vuonna 2016: 210 kpl) Soittajan sukupuoli 10 9 89,0 8 7 6 5 4 3 1 - Nainen 89 % - Mies 11 % nainen 11,0 mies Uhrin sukupuoli 1 10 97,0 8 6 Nainen 97 % 4 nainen
LisätiedotVoimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry
Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus
LisätiedotTERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina
TERVETULOA VOIMANPESÄÄN Miian tarina Ajattelin, että tää on viimeinen ovi, jonka avaan. Oon hakenut apua jo niin monesta paikasta tuntuu, että kukaan ei osaa auttaa. Sossu sanoi, että mun kannattais mennä
LisätiedotVäkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö
Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö
LisätiedotKyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet
Kysely uhrille 2018 Kyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet 60 79 Ikäsi? Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma oli laaja, suurin osa kyselyyn vastanneista oli alle 20-vuotiaita.
LisätiedotSukupuolesta ei tietoa Lapset Tytöt Pojat. Yhteensä Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?
Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa 2016 Turvakotien asiakkaat Naiset Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia? 512 22 1 175 488 1 198 Turvakodin asumispäivät
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta
LisätiedotTÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016
RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä
LisätiedotMARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1
MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja
LisätiedotASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA
ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN
LisätiedotKATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN
Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotVUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus
VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista
Lisätiedotwww.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö
www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev isevä työ -Verkostotyö -Kokeilut Miehen Linja maahanmuuttajamiehille maahanmuuttajamiehille 09 www.lyomatonlinja.fi/miehenlinja.htm
LisätiedotPIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI
PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin
LisätiedotLasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)
Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä
LisätiedotLapin ensi- ja turvakoti ry
Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALLAN JA RAISKAUSTEN INDIKAATTORIT POLIISIA JA OIKEUSLAITOSTA VARTEN
LÄHISUHDEVÄKIVALLAN JA RAISKAUSTEN INDIKAATTORIT POLIISIA JA OIKEUSLAITOSTA VARTEN EIGE Marraskuu 2017 Indikaattori 1 Vähintään 18-vuotiaiden miesten lähisuhdeväkivallan uhreiksi joutuneiden vähintään
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
Lisätiedotväkivaltainen ero Henkinen väkivalta, vaino ja -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet
Henkinen väkivalta, vaino ja väkivaltainen ero (Väkivaltatyön foorumi, Kotka 22. 23.8.2018) -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet Rikoskomisario Kai Virtanen Kaakkois-Suomen poliisilaitos
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotTurvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.
Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotMARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi
MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu
LisätiedotIstanbulin yleissopimus
EUROOPAN NEUVOSTON YLEISSOPIMUS NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISEMISESTÄ JA TORJUMISESTA Istanbulin yleissopimus VAPAANA PELOSTA TURVASSA VÄKIVALLALTA MIKÄ ON YLEISSOPIMUKSEN TARKOITUS?
LisätiedotMENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys
MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys FYYSINEN VÄKIVALTA Voi olla esimerkiksi tönimistä, liikkumisen estämistä, lyömistä, läimäyttämistä, hiuksista repimistä,
LisätiedotElämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain
Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa
LisätiedotThe Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe 2017
Sarjanumero Vastaajan ID - - Etunimi tai nimikirj. Haastattelupvm.: Haastattelijan ID: - - SHARE - 50+ Euroopassa The Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe 2017 Vastaajan itsensä täyttämä kyselylomake
LisätiedotValtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi
Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan
LisätiedotParisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja
Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla Mukailtu lähteestä: Perttu S & Kaselitz V 2006. Parisuhdeväkivalta puheeksi opas terveydenhuollon ammattihenkilöstölle äitiyshuollossa
LisätiedotNuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotSeurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät. Tanja Auvinen Etunimi Sukunimi
11.10.2018 Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät Tanja Auvinen SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ JA SEN EHKÄISEMINEN SUOMESSA Seksuaalinen häirintä lainsäädännössä Mitä on seksuaalinen häirintä? Seuraukset Mitä
LisätiedotKuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?
Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana
LisätiedotNuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa
Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun
LisätiedotVäkivallan esiintyminen työssä
Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon
LisätiedotUnelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14
Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä
LisätiedotP. Tervonen 11/ 2018
P. Tervonen 11/ 2018 Olen 50 vuotias puhdistuspalvelualan kouluttaja Minun tyttäreni on sairastunut psyykkisesti, hänen ikänsä on 14 v Minulla on mies ja kaksi muuta lasta, toinen heistä on muualla opiskelemassa
Lisätiedot