Äidin raskaudenaikaisella ravitsemuksella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Äidin raskaudenaikaisella ravitsemuksella"

Transkriptio

1 Katsaus Raskaudenaikainen ravitsemus kohtaavatko suositukset ja käytäntö? Maijaliisa Erkkola, Marja Karppinen, Mikael Knip ja Suvi Virtanen Raskaana olevien naisten ravitsemuksesta annettiin Suomessa uudistetut suositukset vuonna Tässä katsauksessa tarkastellaan kyseisiä suosituksia uusimpien suomalaisten ravintotutkimuksien valossa. Monipuolisesti ja tasapainoisesti koostettu ruokavalio tyydyttää raskauden ajan lisääntyneen tarpeen D-vitamiinia ja rautaa lukuun ottamatta. Myöskään foolihapon keskimääräinen saanti ravinnosta ei yllä suositusten tasolle. Ravintovalmisteiden käyttö on osittain väärin painottunutta. Äitiyshuollon ravitsemusneuvonnan haasteita ovat riskiryhmien seulominen, tulevaisuudessa yhä lisääntyvien kasvissyöjien erityisneuvonta sekä paino-ongelmien ehkäisy ja hoito. Äidin raskaudenaikaisella ravitsemuksella on osoitettu olevan yhteyttä äidin oman hyvinvoinnin lisäksi sikiön kasvuun ja sairastumisriskeihin (Barker 1994, Godfrey ja Barker 000). Sikiökautiset tapahtumat voivat altistaa mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja aikuistyypin diabetekselle. Äskettäin julkaistun englantilaisen kohorttitutkimuksen (Mathews ym. 1999) mukaan raskaudenaikaisella ravitsemuksella on vain hyvin pieni vaikutus lapsen syntymäpainoon ja istukan painoon. Nykytutkimusten valossa näyttää siltä, että ravinnon ja sairauksien välistä yhteyttä tulisi etsiä yhä varhaisemmista tapahtumista alkaen äitien raskautta edeltävästä ravitsemustilasta. Tampereen ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa meneillään oleva tyypin 1 diabeteksen ehkäisyyn ja ennustamiseen tähtäävä DIPP-tutkimus (Type 1 Diabetes Prediction and Prevention Study) tuottaa laajalti tietoa suomalaisäitien ravitsemuksesta raskauden ja imetyksen aikana sekä lasten ravitsemuksesta imeväis- ja leikkiiässä. Ravintotutkimusmenetelmän validointitutkimuksessa kartoitettiin kahdesti toteutetun viiden päivän ruokakirjanpidon avulla 118:n viimeisellä raskauskolmanneksella olevan oululaisäidin ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia suhteessa annettuihin suosituksiin, ravintovalmisteiden käyttöön sekä ikään ja koulutustasoon (Erkkola ym. 1998). DIPP-tutkimukseen on kutsuttu äitejä, joiden lapsilla on geneettinen alttius tyypin 1 diabetekselle, ja heidän ruoankäyttöään raskauden ja imetyksen aikana tutkitaan validoidulla kyselylomakkeella. Pitkittäistutkimuksessa jo kertyneestä aineistosta on pystytty tuottamaan kuvailevaa tietoa mm. ravitsemuspoliittisen ohjelman laadinnan tueksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan raskaudenaikaisesta ruoankäytöstä ja ravintoaineiden saannista saatuja tuloksia suhteessa annettuihin suosituksiin. Raskaudenajan ravitsemussuositukset Uudistetut kansalliset ravitsemussuositukset, joissa raskaana olevat ja imettävät naiset on otettu erityisryhminä huomioon, ilmestyivät syksyllä 1998 (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998). Suomalaisten ravitsemussuositusten pohjana ovat pohjoismaiset suositukset (Nordisk Ministerråd 1996), ja niitä täydentävät erityisohjeet odottavien ja imettävien naisten ruokailusta (Hasunen ym. 1997). Ravitse- Duodecim 001;117:

2 mussuositukset on laadittu väestötasolle, ja siksi ne eivät sovellu aina suoraan yksilön ruokavalion arvioimiseen. Niiden mukaiset ravintoainemäärät edustavat keskimääräistä saantia pitkähköllä aikavälillä. Ruoankulutuksesta ei anneta määrällisiä suosituksia. Raskauden aiheuttama lisäenergian tarve on käytännössä vähäinen, ja siksi vitamiinien ja kivennäisaineiden lisääntynyt tarve tulisi tyydyttää ruoan ravintotiheyttä parantamalla. Nykysuositusten mukaan monipuolisesti ja tasapainoisesti koottu ruokavalio tyydyttää raskaudenajan lisääntyneen tarpeen lukuun ottamatta rautaa ja talvella (marraskuun alusta helmikuun loppuun) D-vitamiinia. Rautavalmisteiden rutiinimaisesta käytöstä ei kuitenkaan olla täysin yksimielisiä (mm. Beard 000, Hemminki ja Meriläinen 1995, Siimes ym. 1994). Erityisryhmille, kuten mm. vegaaniruokavaliota noudattaville tai suoliston imeytymishäiriöitä sairastaville, on laadittu omia ohjeita (Hasunen ym. 1997). Muuttuuko ruokavalio raskauden aikana? Suomalaisnaisten raskaudenaikaista ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia selvittäneessä tutkimuksessa (Erkkola ym. 1998) kävi ilmi, että raskaudenaikainen ruoankäyttö vastasi kohtalaisen hyvin suosituksia (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998). Vähärasvaisten maitojen ja hedelmien runsas kulutus oli suositusten mukaista. Viljavalmisteiden, perunan, kalan ja kanan kulutus taas oli vähäistä suosituksiin nähden. Maitoa juomattomien tyttöjen osuus on Suomessa kasvanut tasaisesti 1970-luvulta lähtien (Vikat ym. 1998). Vuonna 1997 noin neljännes 18- vuotiaista tytöistä ei juonut maitoa. FINMONI- CA-tutkimuksen (Kleemola ym. 1994) vuotiaisiin suomalaisnaisiin (ei raskaana olevia) verrattuna oululaisäitien maidonkulutus oli kuitenkin kaksinkertaista, mikä viittaa ainakin maidon osalta ruokavalion tietoiseen muutokseen raskauden aikana. Muita eroja raskaudenaikaisessa ruokavaliossa olivat kahvin ja alkoholijuomien huomattavasti vähäisempi kulutus. Raskauden ajalle annettu ohje maksan välttämisestä (Hasunen ym. 1997) ei toteutunut; 5 % äideistä söi maksaa tai maksaruokia tutkimuspäivien aikana. Maksaa syöneiden äitien A-vitamiinin saanti oli kaksinkertaista maksaruokia välttäneisiin verrattuna (1 930 vs 965 µg), mutta saanti ei ylittänyt liiallisen saannin rajaa µg/vrk (Nordisk Ministerråd 1996). Maksan käytön tiukka rajoittaminen ei liene kuitenkaan enää tarpeen, koska sianmaksan A-vitamiinipitoisuus on vähentynyt kolmannekseen 1980-luvulla mitatuista huippuarvoista (1989: 60 mg / 100 g, 1996: 1 mg / 100 g, Valtion eläinlääkintäinstituutti, julkaisematon tieto). A-vitamiinin liiallisen saannin riskiryhmään kuuluvat lähinnä maksaruoilla tiheästi herkuttelevat tai A-vitamiinia sisältäviä ravintovalmisteita käyttävät äidit. Rasvojen ja hiilihydraattien laadussa kohentamisen varaa Raskaana olevien oululaisäitien keskimääräinen päivittäinen kokonaisenergiansaanti oli noin 1 MJ suurempi (9.1 vs 8.1 MJ) kuin ei-raskaana olevien 5 44-vuotiaiden suomalaisnaisten (Kleemola ym. 1994). Runsasrasvaisten juustojen suuri kulutus lisäsi tyydyttyneen rasvan saantia ja makeiden elintarvikkeiden (mm. maustetut jogurtit) kulutus sokerin saantia. Raskaudenaikaisessa ruokavaliossa näyttäisi siis olevan tilaa rasvojen ja hiilihydraattien laadullisille ja määrällisille muutoksille (taulukko 1). Huomionarvoista on monityydyttymättömien rasvahappojen riittämätön saanti. Loppuraskauden aikana erityisen välttämättömien rasvahappojen linoli- ja alfalinoleenihapon osuus kokonaisenergiasta alitti tutkittavilla suositukset. Äidit, jotka eivät syöneet kalaa, saivat ruokavaliostaan merkitsevästi vähemmän N-3-sarjan pitkäketjuisia rasvahappoja. Sikiön normaali kehitys edellyttää välttämättömien rasvahappojen ja niiden pitkäketjuisten johdosten runsasta saantia. Sikiö saa tarvitsemansa rasvahapot istukan aktiivisen siirtomekanismin välityksellä suoraan äidin verenkierrosta (Dutta-Roy 000). Useiden tutkimusten pohjalta on päädytty arvioon, että länsimaisen ruokavalion välttämättömien rasvahappojen määrä ei vastaa raskaudenaikaista tarvetta (mm. 150 M. Erkkola ym.

3 Al ym ja 000, Hornstra 000, Makrides ja Gibson 000). Hedelmällisessä iässä olevien suomalaisnaisten tulisi yleensä kiinnittää enemmän huomiota ruokavalionsa rasvan laatuun. Äidin rasvavarastojen koostumus ja välttämättömien rasvahappojen saanti ennen istukan rakentumista voivat tutkimusten mukaan olla vähintään yhtä merkityksellisiä sikiön rasvahappojen saannin kannalta kuin ruokavalion rasvahappokoostumus raskauden aikana. Foolihapon, D-vitamiinin ja raudan saanti ei yltänyt suositusten tasolle Vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti oli oululaisäideillä lähes suositusten mukaista lukuun ottamatta D-vitamiinia, foolihappoa ja rautaa (taulukko ). D-vitamiinin saanti oli vähäisintä äideillä, jotka eivät syöneet kalaa. Suomalaisen analyysin mukaan myös vähärasvaiset kalat sisältävät huomattavia määriä D-vitamiinia (Mattila 1995). Suomessa annettu suositus D-vitamiinilisän raskaudenaikaisesta käytöstä talvikautena näyttää tulosten valossa hyvin perustellulta. Tutkituista äideistä vain 8 % sai suositellun määrän foolihappoa ravinnostaan (taulukko ). Osuus olisi vieläkin pienempi, jos foolihapon hävikki ruoanvalmistuksessa (35 70 %, Bergström 1994) olisi pystytty ottamaan huomioon. Finravinto tutkimuksessa (Kansanterveyslaitos 1998) naisten D-vitamiinin ja foolihapon saanti jäi yleisesti alle suositusten kaikilla tutkimusalueilla. Kansanterveyslaitoksessa äskettäin tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaisnaisten folaattistatus vaikutti kuitenkin yleisesti hyvältä (Laurinen 000). Pääkaupunkiseudun 69 naiselle (ikä 5 74 v) tehty tutkimus ei antanut aihetta suositella foolihappolisää hedelmällisessä iässä oleville naisille. Luultavaa onkin, että nykyisen foolihappo- ja D-vitamiinisuosituksen turvamarginaalit ovat kohtalaisen suuria. Folaatin saannin kannalta riskiryhmään kuuluvat ne äidit, joilla runsaasti tuoreita kasviksia, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljavalmisteita sisältävän monipuolisen ruokavalion noudattaminen ei onnistu. Heidän seulomisensa ja mahdollinen suositus vitamiinilisän käytöstä on kuitenkin jo ensimmäisillä neuvolakäynneillä osittain liian myöhäistä. Hermostoputken sul- Taulukko 1. Energian, energiaravintoaineiden ja ravintokuidun keskimääräinen päivittäinen saanti oululaisäideillä. Saanti % kokonais- Vuorokausi- (keskihajonta) energiasta suositus 1 Energia (MJ) 9.1 (1.8) (kcal) 173 (41) Proteiini (g) 81 (17) Hiilihydraatti (g) 85 (60) tärkkelys (g) 113 (6) 1 sokerit (g) 68 (4) 1 10 ravintokuitu (g) 19 (6) 5 35 Kokonaisrasva (g) 81 (0) tyydyttyneet rasvahapot (g) 34 (10) trans-rasvahapot (g).3 (0.9) 1 yksittäistyydyttymättömät cis-rasvahapot (g) 4 (6) monityydyttymättömät rasvahapot (g) 10 (3) 4 10 N-3-rasvahapot (g) 1.9 (0.6) N-6-rasvahapot (g) 8.7 (3) 3.6 välttämättömät rasvahapot (g) 9.3 (.9) kolesteroli (mg) 98 (87) Etanoli (g) 0.3 (0.7) Valtion ravitsemusneuvottelukunta Kovan rasvan kokonaissaannin (tyydyttyneet + trans-rasvahapot) tulisi olla korkeintaan 10 % kokonaisenergiasta. 3 N-6- ja N-3-rasvahappojen (linoli- ja alfalinoleenihapon) suhteeksi suositellaan 5 10:1 (FAO/WHO 1994). Raskaudenaikainen ravitsemus kohtaavatko suositukset ja käytäntö? 151

4 keutumishäiriön torjumisen kannalta olisi ihanteellista lisätä folaatin saantia jo raskautta suunniteltaessa (Ritvanen 1996, Scholl ja Johnson 000). Kehityshäiriöiden esiintyvyys on Suomessa kuitenkin erittäin pieni, ja folaatin saannin tarkempi seuranta kannattanee kohdistaa vain niihin, joilla on erityisen suuri riski perinnöllisistä tai muista syistä. Muille riittävät ohjeet folaattipitoisten ruoka-aineiden kulutuksen lisäämisestä koko raskauden aikana. Suomalaisnaisten varhainen sosiaalistaminen raskaudenaikaiseen rautavalmisteiden käyttöön näkyi oululaisäitien tutkimuksessa (Erkkola ym. 1998). Äidit eivät raskauden aikana tietoisesti lisänneet runsaasti rautaa sisältävien ruoka-aineiden käyttöä, eikä raudan saanti ravinnosta poikennut ei raskaana olevien naisten keskimääräisestä saannista. Pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa ei ole annettu ohjetta ravinnosta saatavan raudan määrästä raskauden aikana. Yhdysvaltalaisten RDA-suositusten (National Research Council 1989) mukaan raudan päivittäisen kokonaissaannin (ravinnon ja ravintovalmisteiden rauta yhteensä) tulisi raskauden aikana olla 30 mg/vrk. Raudan keskimääräinen saanti ravinnosta oli tutkimusaineistossamme kiistatta vähäistä (taulukko ), mikä viittaa siihen, että ravinnon rauta ei yksin voi tyydyttää raskauden ajan lisääntynyttä tarvetta. Kiistakysymykseksi on noussut raudan raskauden aikana tehostuvan imeytymisen vaikutus kokonaisrautastatukseen. Myöskään raudan imeytymiseen vaikuttavien muiden yhtäaikaa nautittujen ruoka-aineiden merkitystä ei sovi vähätellä. Ravintovalmisteiden käyttö väärin painottunutta Erilaisten vitamiini- ja kivennäisainevalmisteiden käyttö on sekä oululaisäideillä tehdyn tutkimuksen että DIPP-tutkimuksessa mukana olevien 45 tamperelaisäidin osa-aineiston tarkastelun mukaan raskauden aikana yleisempää kuin muulloin. Kaartisen ym. (1997) aineistossa 36 % suomalaisnaisista (ei-raskaana olevia) käytti ravintovalmisteita. Oululaisäideistä 70 % ja tamperelaisäideistä 87 % käytti ravintovalmisteita raskauden aikana. Valmisteiden käyttö on kuitenkin osittain väärin painottunutta (taulukko 3). Oululaisäitien tutkimus ajoittui talvikauteen, jolloin kaikkien raskaana olevien pitäisi käyttää D-vitamiinivalmisteita. Vain 31 % äideistä käytti näitä valmisteita, ja he saivat D- vitamiinia ruokavaliosta ja ravintovalmisteista Taulukko. Keskeisten vitamiinien ja kivennäisaineiden päivittäinen saanti suhteessa pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin. Ravintoaine I Mediaani III Suositus raskauden kvartiili kvartiili aikana 1 A-vitamiini (µg) D-vitamiini (µg) E-vitamiini (mg) Tiamiini (mg) Riboflaviini (mg) Niasiini (mg) Pyridoksiini (mg) Foolihappo (µg) B 1 -vitamiini (µg) C-vitamiini (mg) Kalsium (mg) Rauta (mg) Magnesium (mg) Sinkki (mg) Jodi (µg) Seleeni (µg) Valtion ravitsemusneuvottelukunta Rautatasapaino raskauden aikana edellyttää noin 500 mg:n rautavarastoa. Fysiologista tarvetta ei voida tyydyttää yksinomaan ruokavalion sisältämällä raudalla. 15 M. Erkkola ym.

5 yhteensä keskimäärin 78 % 10 µg:n suosituksesta. Suosituimmat ravintovalmisteet olivat molemmissa aineistoissa rauta- ja moniravintovalmisteet (sisältävät useampia vitamiineja tai kivennäisaineita tai niiden yhdistelmiä). Ravinnon lisien käyttöä raskauden aikana ei voitu selittää sosioekonomisilla taustatekijöillä. Kalsiumvalmisteiden käyttö näyttäisi perustellulta vain erityisryhmissä (mm. maahanmuuttajaäidit, vegaaniruokavaliota noudattavat), joiden ruokavalio ei sisällä riittävästi juustoa ja muita maitotuotteita. Nuoret, vähän koulutetut ja tupakoivat äidit ravitsemusneuvonnan erityiskohteiksi Oululaisäideille tehty tutkimus osoitti, että raskaudenaikaista ravitsemusneuvontaa tulisi kohdentaa erityisesti nuoriin, vähän koulutettuihin ja tupakoiviin äiteihin. Vähän koulutetut äidit kuluttivat enemmän makkaraa, sisäelimiä ja kahvia. Kasvisten, hedelmien, hedelmämehujen ja teen käyttö oli vähäisempää. Nuorten äitien ruokavalio sisälsi enemmän sokeria. Kuitujen, raudan ja magnesiumin saanti ravinnosta oli niukempaa. Koulutus- ja ikäryhmittäiset erot ruoan kulutuksessa (Roos ym. 1996) näyttäisivät vahvistuvan raskauden aikana. Alle 5-vuotiaiden ja vähän koulutettujen äitien raskaudenaikainen ruokavalio oli kauimpana suosituksista. Äideistä 15 % ilmoitti tupakoivansa raskauden aikana. Tupakointi oli yhteydessä runsaampaan kahvin ja alkoholin käyttöön. Naisten tupakointi on vähäisempää raskauden aikana; suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimukseen (Helakorpi ym. 1999) osallistuneista aikuisista naisista 0 % tupakoi päivittäin. Raskaus altistaa painohäiriöille Vuonna 1999 suomalaisnaisista 36 % oli ylipainoisia (Helakorpi ym. 1999). Hedelmällisessä iässä olevien (15 44-vuotiaiden) ryhmässä ylipainoisten osuus on hieman lisääntynyt edellisiin vuosiin verrattuna. Nuorten terveystapatutkimuksessa (Rimpelä ym. 1997) havaittiin 1 18-vuotiaiden suomalaisnuorten lihavuuden yleistyneen huomattavasti vuodesta 1977 vuoteen Suomalaisnaisten raskaudenaikaista ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia selvittäneessä tutkimuksessa (Erkkola ym. 1998) tutkittavat Taulukko 3. Ravintovalmisteiden 1 käyttäjien määrät ja ravintoaineiden saanti kyseisiä valmisteita käyttäneillä raskaana olevilla oululaisnaisilla. Ravintoaine Käyttäjien Saanti, % suosituksista 3 määrä % Ruokavalio Ravintovalmisteet A-vitamiini D-vitamiini E-vitamiini Tiamiini Riboflaviini Niasiini Pyridoksiini B 1 -vitamiini Foolihappo C-vitamiini Rauta Kalsium Magnesium Sinkki Jodi Seleeni Vitamiini- ja kivennäisainevalmisteet Tutkimukseen osallistui 118 äitiä, joista 70 % käytti ravintovalmisteita 3 Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998, rauta: National Research Council 1989 Raskaudenaikainen ravitsemus kohtaavatko suositukset ja käytäntö? 153

6 jaettiin neljään ryhmään raskautta edeltäneen painoindeksin mukaisesti. Äideistä 66 % oli normaalipainoisia (painoindeksi ), 19 % alipainoisia ja 15 % ylipainoisia (painoluokkien viitearvot: Stakesin perhesuunnittelun ja äitiyshuollon asiantuntijaryhmä ). Raskauden aikana tutkittavien paino lisääntyi keskimäärin 14.0 kg (keskihajonta 4.6). Painoa kertyi kahteen ylimpään painoindeksiryhmään kuuluneille noin kilon verran vähemmän alempiin ryhmiin verrattuna käänteisen yhteyden periaatteen mukaisesti (kuva). Kahden ylimmän painoindeksiryhmän keskimääräinen painonnousu ylitti kuitenkin suositeltavan määrän (13.4 vs kg) (Stakesin perhesuunnittelun ja äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 1995). Ruotsalaistutkimuksessa (Rössner ja Öhlin 1995) raskauden jälkeistä lihomista ennusti parhaiten painonnousu raskauden aikana. Raskautta voidaan siis hyvästä syystä pitää lihomisen riskitekijänä. Huomionarvoista on myös lähtötilanteessa alipainoisten äitien suhteellisen suuri osuus. Nuorten terveystapatutkimuksessa 5 % 18-vuotiaista tytöistä ilmoitti noudattavansa laihdutusruokavaliota (Aromaa ym. 000). Syömishäiriöisten ja laihdutusruokavaliota noudattavien nuorten tyttöjen ravitsemustila ei oletettavasti täytä normaalin raskauden edellytyksiä. Arojoki ja Anttila (000) kehottavat katsauksessaan raskautta suunnittelevia syömishäiriöstä kärsiviä naisia siirtämään raskautta, kunnes syömishäiriö on remissiossa. Useat syömishäiriöiden syntyyn ja jatkumiseen liittyvät tekijät korostuvat normaalin raskauden aikana, ja raskaudenaikainen syömishäiriö heikentää raskauden ennustetta. Kasvisruokavaliot yleistyneet DIPP-tutkimukseen osallistuvien 367 äidin otoksessa erityisruokavalioita noudatti raskauden aikana joka neljäs äiti (julkaisematon havainto). Yleisimmät erityisruokavaliot olivat vähälaktoosinen ruokavalio (10 %:lla tutkittavista) sekä yksittäiset ruoka-aineallergiat (4 %). Kasvisruokavaliota ilmoitti noudattavansa 0.5 % tutkituista. Vuoden 1999 nuorten terveystapatutki- kg Painonlisäys raskauden aikana Paino ennen raskautta <0 (n = ) (n = 76) 6 9 (n = 1) >9 (n = 6) Äidin painoindeksi ennen raskautta, kg/m Kuva 1. Oululaisäitien (n = 118) raskaudenaikainen painonlisäys. muksessa 18-vuotiaiden tyttöjen yleisin erityisruokavalio (1 %) oli kasvisruokavalio (Aromaa ym., painossa). Näyttää siis siltä, että uusi kasvissyöjien sukupolvi on tulossa perheenperustamisikään. Äitiysneuvoloilla on siksi oltava valmiudet antaa näille asiakkailleen ravitsemusneuvontaa. Puhdasta vegaaniruokavaliota noudattavien naisten raskaudenaikaista ruokavaliota tulee täydentää ravintovalmisteilla (Hasunen ym. 1997). Lopuksi Suomalaisnaisten raskaudenaikaisesta ruoankäytöstä ja ravinnonsaannista saadut tulokset osoittavat, että ravitsemussuosituksemme ovat oikein kohdennettuja. Suositusten noudattamisessa on kuitenkin vielä aukkokohtia ja äitiyshuollon ravitsemusneuvonnassa tehostamisen varaa. Osalla neuvolapalveluita käyttävistä naisista ei tosin ole taitoa tai motivaatiota noudattaa ohjeita, vaikka he saisivatkin neuvontaa. Suurimpana vaikeutena lienee todellisten riskiryhmien seulominen esille. Tätä voitaisiin tehostaa kartoittamalla odottavien äitien ruokavaliota äitiyshuollon alkumetreillä, kun ongelmakohtiin vielä pystyttäisiin puuttumaan. Valtion ravitsemusneuvottelukunta on parhaillaan laatimassa ravitsemuspoliittista toimintaohjelmaa 154 M. Erkkola ym.

7 vuonna 1998 ilmestyneiden ravitsemussuositusten toteuttamiseksi käytännössä. Suomalainen neuvolajärjestelmä tarjoaa oivan mahdollisuuden saavuttaa suuri joukko naisia, joiden kautta ravitsemus- ja terveysvalistus leviää perheisiin ja uudelle sukupolvelle. Kirjallisuutta Al MDM, van Houwelingen A, Hornstra G. Long-chain polyunsaturated fatty acids, pregnancy, and pregnancy outcome. Am J Clin Nutr 000;71Suppl:85S 91S. Al MDM, van Houwelingen AC, Kester ADM, ym. Maternal essential fatty acid pattern during normal pregnancy and their relationship to the neonatal essential fatty acid status. Br J Nutr 1995; 74: Arojoki M, Anttila L. Syömishäiriöt, laihuus ja hedelmättömyys. Duodecim 000;116: Aromaa A, Huttunen J, Koskinen S, ym., toim. Suomalaisten terveys 000. Kustannus Oy Duodecim. (Painossa). Barker DJP. Mothers, babies and disease in later life. London: BMJ Books, Beard JL. Effectiveness and strategies of iron supplementation during pregnancy. Am J Clin Nutr 000;71 Suppl:188S 194S. Bergström L. Nutrient losses and gains in the preparation of foods. Report No. 3/1994. National Food Administration, Sweden Dutta-Roy AK. Transport mechanisms for long-chain polyunsaturated fatty acids in the human placenta. Am J Clin Nutr 000; 71Suppl: 315S 3S. Erkkola M, Karppinen M, Järvinen A, ym. Folate, vitamin D, and iron intakes are low among pregnant Finnish women. Eur J Clin Nutr 1998;5:74 8. FAO/WHO. Fats and oils in human nutrition. Report of a join expert consultation Godfrey KM, Barker DJP. Fetal nutrition and adult disease. Am J Clin Nutr 000;71 Suppl:1344S 135S. Hasunen K, Kalavainen M, Keinonen H, ym. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, Helsinki 1997:7. Helakorpi S, Uutela A, Prättälä R, ym. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B19/1999. Hemminki E, Meriläinen J. Long-term follow-up of mothers and their infants in a randomized trial on iron prophylaxis during pregnancy. Am J Obstet Gynecol 1995;173:06 9. Hornstra G. Essential fatty acids in mothers and their neonates. Am J Clin Nutr 000;71 Suppl:16S 169S. Kaartinen P, Ovaskainen M-L, Pietinen P. The use of dietary supplements among Finnish adults. Scand J Nutr 1997;41:13 7. Kansanterveyslaitos, ravitsemusosasto. Finravinto tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B8/1998. Helsinki Kleemola P, Virtanen M, Pietinen P. The 199 dietary survey of Finnish adults. National Public Health Institute Publication B, Laurinen M. Plasman folaatit ja homokysteiini sekä folaattien saanti suomalaisilla aikuisilla. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto 000. Makrides M, Gibson RA. Long-chain polyunsaturated fatty acid requirements during pregnancy and lactation. Am J Clin Nutr 000;71 Suppl:307S 311S. Mathews F, Yudkin P, Neil A. Influence of maternal nutrition on outcome of pregnancy: prospective cohort study. BMJ 1999; 319: Mattila P. Analysis of cholecalciferol, ergocalciferol and their 5-hydroxylated metabolites in foods by HPLC. Väitöskirja, Helsingin yliopisto National Research Council. Recommended dietary allowances. Washington D.C.: National Academy Press, Nordisk Ministerråd. Nordiska näringsrekommendationer Köpenhamn: Nordiska Ministerråd, Rimpelä M, Rimpelä A, Vikat A, ym. Miten nuorten terveys on muuttunut 0 vuoden kuluessa. Suom Lääkäril 1997;5: Ritvanen A. Hermostoputken sulkeutumishäiriöt ja foolihappo. Duodecim 1996;11: Roos E, Prättälä R, Lahelma E, ym. Modern and healthy?: Socioeconomic differences in the quality of diet. Eur J Clin Nutr 1996;50: Rössner S, Öhlin A. Pregnancy as a risk factor for obesity: lessons from the Stockholm pregnancy and weight development study. Obes Res 1995; 3 Suppl:67S 75S. Scholl TO, Johnson WA. Folic acid: influence on the outcome of pregnancy. Am J Clin Nutr 000;71 Suppl:195S 1303S. Siimes MA, Tiitinen A, Karjalainen O. Raudan profylaktinen käyttö ja synnytyksen aikaiset veriarvot. Duodecim 1994;110: Stakesin perhesuunnittelun ja äitiyshuollon asiantuntijaryhmä Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa, suositukset Saarijärvi: Stakes, Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset, Komiteanmietintö 1998:7. 3. painos. Helsinki: Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Vikat A, Rimpelä M, Rimpelä A, ym. Miten nuorten ruokatottumukset ovat muuttuneet 0 vuoden kuluessa. Suom Lääkäril 1998;53: MAIJALIISA ERKKOLA, ETM, tutkija HUS:n lasten ja nuorten sairaala ja Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Tampereen yliopisto MARJA KARPPINEN, ETM, ravitsemusterapeutti Oulun Diakonissalaitos Uusikatu 50, Oulu MIKAEL KNIP, LKT, professori Helsingin yliopiston lasten ja nuorten klinikka ja HUS:n lasten ja nuorten sairaala PL 81, 0009 HUS SUVI VIRTANEN, LT, ETM, dosentti, Suomen Akatemian vanhempi tutkija Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Tampereen yliopisto Raskaudenaikainen ravitsemus kohtaavatko suositukset ja käytäntö? 155

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU

KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU Energiaravintoaineet sekä vitamiinit ja kivennäisaineet www.puolikiloa.fi 2 Tiivistelmä ja huomiota Diaesityksessä on mukana kolme tutkimusta: brittiläinen EPIC- Oxford,

Lisätiedot

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 % 70 60 Hasunen & Ryynänen Erkkola ym Kumpula ym 50 Salmi Salmi Räisänen ym Erkkola ym Hasunen Tepora ym 40 Verronen ym

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET LIITE 1. VIHANNEKSIEN RAVINTOKOOSTUMUS KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET Taulukko 1. Lehtivihannesten, sipulien, juuresten, palkokasvien ja mukulakasvien energiapitoisuudet. KASVISTEN ENERGIA KJ Kcal PITOISUUDET

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

D-vitamiinin tarve ja saanti

D-vitamiinin tarve ja saanti D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Juusto ravitsemuksessa

Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Rakennusaineita luustolle Hammasystävällistä Sopii erityisruokavalioihin Juustojen koostumus vaihtelee Tuorejuusto valmistustavan mukaan Kypsytetty juusto

Lisätiedot

Raskausajan uusitut ravitsemussuositukset, vitamiinit ja muotidieetit

Raskausajan uusitut ravitsemussuositukset, vitamiinit ja muotidieetit Raskausajan uusitut ravitsemussuositukset, vitamiinit ja muotidieetit Maijaliisa Erkkola ravitsemustieteen dosentti Helsingin yliopisto Raskaana2015 24.9. 2.10.2015 1 Ravitsemussuositukset Pohjoismaiset

Lisätiedot

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA Essi Skaffari, Helsingin yliopisto D-VITAMIINI D-vitamiinilla on keskeinen merkitys

Lisätiedot

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten?

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten? Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten? Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

Ravintoaineiden lisäämistä elintarvikkeisiin

Ravintoaineiden lisäämistä elintarvikkeisiin Ruoka Luonnollisia vai täydennettyjä elintarvikkeita? Auli Suojanen ja Antti Aro Suomessa elintarvikkeiden täydentäminen oli pitkään sallittua vain osoitetun tarpeen perusteella. Euroopan unionin aikana

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 9 :n nojalla:

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 9 :n nojalla: Sivu 1/6 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 588/2009 elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain

Lisätiedot

Suositeltavat ruokavalinnat raskauden aikana

Suositeltavat ruokavalinnat raskauden aikana Katsaus tieteessä Maijaliisa Erkkola FT, dosentti, yliopistonlehtori Helsingin yliopisto, elintarvikeja ympäristötieteiden laitos, ravitsemustiede maijaliisa.erkkola@helsinki.fi Suvi Virtanen LT, ETM,

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta

Lisätiedot

Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry

Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry Proteiinit ikääntyneiden ravitsemuksessa Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry gery.fi, voimaaruuasta.fi Miksi ravitsemus on tärkeää? Tutkimukset ikääntyneillä:

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)

Lisätiedot

www.vomoghundemat.fi

www.vomoghundemat.fi www.vomoghundemat.fi Vom og Hundemat on norjalainen koirien tuoreruokatuote. Se valmistetaan norjalaisista eläinperäisistä raaka-aineista, kuten broileri, naudan sisäelimet, pötsi, lohi, naudan maksa ja

Lisätiedot

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe,

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, Elivo Ravintolisät Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, joka on kehitetty kotimaisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa huomioiden suomalaisten kuluttajien tarpeet. Elivo-tuotteet löydät apteekista

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

TIETOISKU RAUDASTA. Eija Orreveteläinen Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusaakkoset

TIETOISKU RAUDASTA. Eija Orreveteläinen Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusaakkoset TIETOISKU RAUDASTA Eija Orreveteläinen Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusaakkoset Yleistä raudasta Tärkein tehtävä elimistössä on hapen kuljetus Puutoksen oireita: väsymys, kalpeus, heikentynyt

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

Ravinto jalkapallossa

Ravinto jalkapallossa Ravinto jalkapallossa Patrik Borg Helsingin Urheilulääkäriasema, Syömishäiriökeskus Painopisteet liikkujan ravinnossa Syö tarpeeksi Riittävästi ravintoaineita Riittävästi nestettä Aterioiden ajoitukset

Lisätiedot

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA HILLEVI EROMÄKI, lehtori MMM, laillistettu ravitsemusterapeutti SeAMK, Liiketoiminta, ravitsemisala 2 RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Uusia haasteita

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Lasten ylipaino lisääntyy miten kansallinen lihavuusohjelma vastaa haasteeseen?

Lasten ylipaino lisääntyy miten kansallinen lihavuusohjelma vastaa haasteeseen? Lasten ylipaino lisääntyy miten kansallinen lihavuusohjelma vastaa haasteeseen? Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.2013 Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori, THL Noin 12 % leikki-ikäisistä ja 20 % kouluikäisistä

Lisätiedot

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Satu Jyväkorpi Gerontologinen ravitsemus Gery ry satu.jyvakorpi@gery.fi Kurssien satoa

Lisätiedot

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan

Lisätiedot

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ursula Schwab FT, dosentti, kliininen opettaja, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemus, UEF Medisiininen

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Marjo Misikangas Tuoteturvallisuusyksikkö 22.1.2013 Esityksen sisältö: Elintarvikkeiden pakolliset pakkausmerkinnät

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

ESITTELEMME VITAMIINI- JA

ESITTELEMME VITAMIINI- JA ESITTELEMME VITAMIINI- JA KIVENNÄISAINEVALMISTEEMME Vitamiini- ja kivennäisainevalmisteemme perustuvat uusimpiin tieteellisiin havaintoihin. MUUTAMIA PERUSTEITA RAVINTOLISIEN KÄYTÖLLE AJANPUUTE Useimmat

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Suomalaiset ravitsemussuositukset. ravinto ja liikunta tasapainoon

Suomalaiset ravitsemussuositukset. ravinto ja liikunta tasapainoon Suomalaiset ravitsemussuositukset ravinto ja liikunta tasapainoon Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005 Suomalaiset ravitsemussuositukset ravinto ja liikunta tasapainoon Valtion ravitsemusneuvottelukunta

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8)

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) 8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) Mitä leipä on? Kivennäisaineita Magnesiumia Rautaa Kaliumia Hivenaineita Sinkkiä Seleeniä Vettä Energiaa Hiilihydraatteja Proteiineja

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

TÄYSJYVÄVILJAN TERVEYSVAIKUTUKSET

TÄYSJYVÄVILJAN TERVEYSVAIKUTUKSET TÄYSJYVÄVILJAN TERVEYSVAIKUTUKSET Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 2.12.2009 TtM Jenni Lappi Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus (ETTK), Kuopion yliopisto Jenni.Lappi@uef.fi

Lisätiedot

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014 Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa Jan Verho 5.11.2014 Urheilija tarvitsee proteiinia 1. Proteiinisynteesin raaka-aineeksi Päivittäinen tarve kasvaa 2. Stimuloimaan lihasproteiinisynteesiä

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

Ruoka- ja ravintoaineet 12

Ruoka- ja ravintoaineet 12 Sisällys Johdanto (Anna-Maija Tiainen) 9 1 Ruoka- ja ravintoaineet 12 Energia ja energiaravintoaineet (Senja Arffman) 13 Hiilihydraatit 14 Proteiinit 16 Rasvat 17 omega-3 ja -6 -rasvahapot 19 Alkoholi

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Kestävyys vs. ravintosisältö

Kestävyys vs. ravintosisältö Kestävyys vs. ravintosisältö Annikka Marniemi elintarvikeasiantuntija, ETM NUTS vuosiseminaari Pari perusasiaa: Mitä niukempi energiansaanti, sitä enemmän laadulla on merkitystä Niukalla saannilla ravintoaineen

Lisätiedot

LUUKUDOS ELÄÄ! vanhaa luuta. luu hajoaa. kuoppa. luu rakentuu. uusiutunut luukudos

LUUKUDOS ELÄÄ! vanhaa luuta. luu hajoaa. kuoppa. luu rakentuu. uusiutunut luukudos LUUKUDOS ELÄÄ! vanhaa luuta luu hajoaa kuoppa luu rakentuu uusiutunut luukudos VAHVA LUUSTO RAKENTUU kalsium + D-vitamiini + liikunta LUUN KUNTOA VOI KOHENTAA,LUUKATOA EHKÄISTÄ JA PYSÄYTTÄÄ 50 vuotta 60

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa

Lisätiedot

TR90 M-Bar -patukat & M-Shake -pirtelöt

TR90 M-Bar -patukat & M-Shake -pirtelöt M-Bar -patukat & M-Shake -pirtelöt Valitse itsellesi parhaiten sopiva vaihtoehto! TUOTTEEN ASEMOINTI Elämme maailmassa, jossa aika on rahaa. Yrittäessämme löytää kiireisessä arjessamme tasapainon perheen,

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE Katja Karppinen Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Ravitsemusterapeuttien osuuskunta VitaMiinat 26.4.2015 Ruokakolmio antaa suuntaviivat monipuolisen ja terveyttä

Lisätiedot

11. RUOKATOTTUMUKSET. 11.1 Johdanto. 11.2 Syötyjen aterioiden määrä arkipäivänä

11. RUOKATOTTUMUKSET. 11.1 Johdanto. 11.2 Syötyjen aterioiden määrä arkipäivänä 11. RUOKATOTTUMUKSET Heini Kelloniemi Liisa Hiltunen Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 11.1 Johdanto Suomalaisten ruokatottumukset ovat muuttuneet viimeksi kuluneiden vuosikymmenien

Lisätiedot

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS ALZHEIMERIN TAUDIN OIREET Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet

Lisätiedot

Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014

Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 Mitä, miksi ja miten? Ruokapohjaiset suositukset Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen

Lisätiedot

PÄÄNVAIVAA PAVUISTA. Kasvisruokavalio raskauden ja imetyksen aikana

PÄÄNVAIVAA PAVUISTA. Kasvisruokavalio raskauden ja imetyksen aikana PÄÄNVAIVAA PAVUISTA Kasvisruokavalio raskauden ja imetyksen aikana Sonja Kiiski Annemari Lydén Opinnäytetyö Lokakuu 2010 Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. 07/2015

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon. Potilasopas

Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon. Potilasopas Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon Potilasopas Alzheimerin taudin oireet Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Levite henkilöille, jotka haluavat alentaa veren kolesterolitasoaan 03/2014 Hyvä

Lisätiedot

Premium-luokan koiranruokasarja D

Premium-luokan koiranruokasarja D Premium-luokan koiranruokasarja D TM Lihaisaa laatua koirallesi. Laaturuokaa koirallesi Jahti&Vahti! Haluamme koirasi elämänlaadun pysyvän korkeana ja kauan. Siksi ruokien huippulaatu on meille aidosti

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Terveellinen ja monipuolinen riittääkö tämä lääketieteen opetuksessa ja vastaanotolla?

Terveellinen ja monipuolinen riittääkö tämä lääketieteen opetuksessa ja vastaanotolla? Terveellinen ja monipuolinen riittääkö tämä lääketieteen opetuksessa ja vastaanotolla? Riitta Korpela Biolääketieteen laitos Lääketieteellinen ravitsemusfysiologia "Ruoka olkoon lääkkeenne Hippokrates

Lisätiedot

Vegaaniruokavalio raskauden, imetyksen ja lapsuuden aikana

Vegaaniruokavalio raskauden, imetyksen ja lapsuuden aikana Vegaaniruokavalio raskauden, imetyksen ja lapsuuden aikana ETM Johanna Kaipiainen Lukijalle Pikaruokaa vai kotiruokaa? Korviketta vai äidinmaitoa? Vegaaniruokaa vai kasvisruokaa maidon kera? Arkipäivä

Lisätiedot

Suomalaisen lapsen ravitsemus ja siihen kohdistuvan intervention vaikutusmahdollisuudet. Ritva Seppänen ja Leena Räsänen

Suomalaisen lapsen ravitsemus ja siihen kohdistuvan intervention vaikutusmahdollisuudet. Ritva Seppänen ja Leena Räsänen Sepelvaltimotaudin riskitekijät lapsilla ja nuorilla Suomalaisen lapsen ravitsemus ja siihen kohdistuvan intervention vaikutusmahdollisuudet Ritva Seppänen ja Leena Räsänen Sadan viime vuoden aikana suomalaisten

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Kolmas- ja viidesluokkalaisten ravinnon saanti koulussa ja kotona

Kolmas- ja viidesluokkalaisten ravinnon saanti koulussa ja kotona Kolmas- ja viidesluokkalaisten ravinnon saanti koulussa ja kotona Terhi Airaksinen, Anne Nyberg, Hannele Huotari, Maarit Partanen, Pirjo Suominen, Tuula Heikkinen, Irmeli Siltanen, Sirkka-Liisa Antman,

Lisätiedot

Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus)

Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus) Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus) Elintarviketietoasetus Artiklat 29 35, 54 55, Liitteet liite V, XIII-XV ) Ravintoarvomerkintä (Elintarviketietoasetus, art. 29) Ravintoarvomerkintää

Lisätiedot

Lihaisaa laatua koirallesi. Premium-luokan koiranruokasarja

Lihaisaa laatua koirallesi. Premium-luokan koiranruokasarja TM Lihaisaa laatua koirallesi. Premium-luokan koiranruokasarja Suomen suosituin premium-koiranruoka. Koiran elämänlaatu, terveys ja pitkä ikä ovat vaalimisen arvoisia asioita. Siksi ravinnon korkea laatu

Lisätiedot

Syö muistisi hyväksi

Syö muistisi hyväksi Syö muistisi hyväksi Satu Jyväkorpi Ravitsemustieteilijä, ETM Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Gerontologinen ravitsemus Gery ry www.gery.fi Muistisairaiden määrä lisääntyy Muistisairauksiin sairastuu

Lisätiedot

Raskausajan ravitsemusopas Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin äitiysneuvoloille. Jemina Yli-Lahti

Raskausajan ravitsemusopas Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin äitiysneuvoloille. Jemina Yli-Lahti Raskausajan ravitsemusopas Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin äitiysneuvoloille Jemina Yli-Lahti Opinnäytetyö Vierumäen yksikkö Liikunnan- ja vapaa-ajan koulutusohjelma 2013 Tiivistelmä Liikunnan ja vapaa-ajan

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Suomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa

Suomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa Tieteessä katsaus verkossa ensin Julkaistu 17.3.2015 www.laakarilehti.fi SUSANNA RAULIO HEINI HYVÄRINEN SUVI M. VIRTANEN Suomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa VERTAISARVIOITU D-vitamiinitilanteen

Lisätiedot

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11. Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.2012 Sisältö Valio Oy 2 Proteiinit Koostuvat 20 aminohaposta, joista

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Ravitsemushoito kotikäynneillä. Taija Puranen Suunnittelija, ETM Helsinki 8.11.2012

Ravitsemushoito kotikäynneillä. Taija Puranen Suunnittelija, ETM Helsinki 8.11.2012 Ravitsemushoito kotikäynneillä Taija Puranen Suunnittelija, ETM Helsinki 8.11.2012 Ravitsemus muistisairaan kodissa -tutkimus ALKUMITTAUKSET Ruokapäiväkirjat RANDOMOINTI INTERVENTIORYHMÄ 50 pariskuntaa

Lisätiedot