Äidin raskaudenaikaisella ravitsemuksella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Äidin raskaudenaikaisella ravitsemuksella"

Transkriptio

1 Katsaus Raskaudenaikainen ravitsemus kohtaavatko suositukset ja käytäntö? Maijaliisa Erkkola, Marja Karppinen, Mikael Knip ja Suvi Virtanen Raskaana olevien naisten ravitsemuksesta annettiin Suomessa uudistetut suositukset vuonna Tässä katsauksessa tarkastellaan kyseisiä suosituksia uusimpien suomalaisten ravintotutkimuksien valossa. Monipuolisesti ja tasapainoisesti koostettu ruokavalio tyydyttää raskauden ajan lisääntyneen tarpeen D-vitamiinia ja rautaa lukuun ottamatta. Myöskään foolihapon keskimääräinen saanti ravinnosta ei yllä suositusten tasolle. Ravintovalmisteiden käyttö on osittain väärin painottunutta. Äitiyshuollon ravitsemusneuvonnan haasteita ovat riskiryhmien seulominen, tulevaisuudessa yhä lisääntyvien kasvissyöjien erityisneuvonta sekä paino-ongelmien ehkäisy ja hoito. Äidin raskaudenaikaisella ravitsemuksella on osoitettu olevan yhteyttä äidin oman hyvinvoinnin lisäksi sikiön kasvuun ja sairastumisriskeihin (Barker 1994, Godfrey ja Barker 000). Sikiökautiset tapahtumat voivat altistaa mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja aikuistyypin diabetekselle. Äskettäin julkaistun englantilaisen kohorttitutkimuksen (Mathews ym. 1999) mukaan raskaudenaikaisella ravitsemuksella on vain hyvin pieni vaikutus lapsen syntymäpainoon ja istukan painoon. Nykytutkimusten valossa näyttää siltä, että ravinnon ja sairauksien välistä yhteyttä tulisi etsiä yhä varhaisemmista tapahtumista alkaen äitien raskautta edeltävästä ravitsemustilasta. Tampereen ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa meneillään oleva tyypin 1 diabeteksen ehkäisyyn ja ennustamiseen tähtäävä DIPP-tutkimus (Type 1 Diabetes Prediction and Prevention Study) tuottaa laajalti tietoa suomalaisäitien ravitsemuksesta raskauden ja imetyksen aikana sekä lasten ravitsemuksesta imeväis- ja leikkiiässä. Ravintotutkimusmenetelmän validointitutkimuksessa kartoitettiin kahdesti toteutetun viiden päivän ruokakirjanpidon avulla 118:n viimeisellä raskauskolmanneksella olevan oululaisäidin ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia suhteessa annettuihin suosituksiin, ravintovalmisteiden käyttöön sekä ikään ja koulutustasoon (Erkkola ym. 1998). DIPP-tutkimukseen on kutsuttu äitejä, joiden lapsilla on geneettinen alttius tyypin 1 diabetekselle, ja heidän ruoankäyttöään raskauden ja imetyksen aikana tutkitaan validoidulla kyselylomakkeella. Pitkittäistutkimuksessa jo kertyneestä aineistosta on pystytty tuottamaan kuvailevaa tietoa mm. ravitsemuspoliittisen ohjelman laadinnan tueksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan raskaudenaikaisesta ruoankäytöstä ja ravintoaineiden saannista saatuja tuloksia suhteessa annettuihin suosituksiin. Raskaudenajan ravitsemussuositukset Uudistetut kansalliset ravitsemussuositukset, joissa raskaana olevat ja imettävät naiset on otettu erityisryhminä huomioon, ilmestyivät syksyllä 1998 (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998). Suomalaisten ravitsemussuositusten pohjana ovat pohjoismaiset suositukset (Nordisk Ministerråd 1996), ja niitä täydentävät erityisohjeet odottavien ja imettävien naisten ruokailusta (Hasunen ym. 1997). Ravitse- Duodecim 001;117:

2 mussuositukset on laadittu väestötasolle, ja siksi ne eivät sovellu aina suoraan yksilön ruokavalion arvioimiseen. Niiden mukaiset ravintoainemäärät edustavat keskimääräistä saantia pitkähköllä aikavälillä. Ruoankulutuksesta ei anneta määrällisiä suosituksia. Raskauden aiheuttama lisäenergian tarve on käytännössä vähäinen, ja siksi vitamiinien ja kivennäisaineiden lisääntynyt tarve tulisi tyydyttää ruoan ravintotiheyttä parantamalla. Nykysuositusten mukaan monipuolisesti ja tasapainoisesti koottu ruokavalio tyydyttää raskaudenajan lisääntyneen tarpeen lukuun ottamatta rautaa ja talvella (marraskuun alusta helmikuun loppuun) D-vitamiinia. Rautavalmisteiden rutiinimaisesta käytöstä ei kuitenkaan olla täysin yksimielisiä (mm. Beard 000, Hemminki ja Meriläinen 1995, Siimes ym. 1994). Erityisryhmille, kuten mm. vegaaniruokavaliota noudattaville tai suoliston imeytymishäiriöitä sairastaville, on laadittu omia ohjeita (Hasunen ym. 1997). Muuttuuko ruokavalio raskauden aikana? Suomalaisnaisten raskaudenaikaista ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia selvittäneessä tutkimuksessa (Erkkola ym. 1998) kävi ilmi, että raskaudenaikainen ruoankäyttö vastasi kohtalaisen hyvin suosituksia (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998). Vähärasvaisten maitojen ja hedelmien runsas kulutus oli suositusten mukaista. Viljavalmisteiden, perunan, kalan ja kanan kulutus taas oli vähäistä suosituksiin nähden. Maitoa juomattomien tyttöjen osuus on Suomessa kasvanut tasaisesti 1970-luvulta lähtien (Vikat ym. 1998). Vuonna 1997 noin neljännes 18- vuotiaista tytöistä ei juonut maitoa. FINMONI- CA-tutkimuksen (Kleemola ym. 1994) vuotiaisiin suomalaisnaisiin (ei raskaana olevia) verrattuna oululaisäitien maidonkulutus oli kuitenkin kaksinkertaista, mikä viittaa ainakin maidon osalta ruokavalion tietoiseen muutokseen raskauden aikana. Muita eroja raskaudenaikaisessa ruokavaliossa olivat kahvin ja alkoholijuomien huomattavasti vähäisempi kulutus. Raskauden ajalle annettu ohje maksan välttämisestä (Hasunen ym. 1997) ei toteutunut; 5 % äideistä söi maksaa tai maksaruokia tutkimuspäivien aikana. Maksaa syöneiden äitien A-vitamiinin saanti oli kaksinkertaista maksaruokia välttäneisiin verrattuna (1 930 vs 965 µg), mutta saanti ei ylittänyt liiallisen saannin rajaa µg/vrk (Nordisk Ministerråd 1996). Maksan käytön tiukka rajoittaminen ei liene kuitenkaan enää tarpeen, koska sianmaksan A-vitamiinipitoisuus on vähentynyt kolmannekseen 1980-luvulla mitatuista huippuarvoista (1989: 60 mg / 100 g, 1996: 1 mg / 100 g, Valtion eläinlääkintäinstituutti, julkaisematon tieto). A-vitamiinin liiallisen saannin riskiryhmään kuuluvat lähinnä maksaruoilla tiheästi herkuttelevat tai A-vitamiinia sisältäviä ravintovalmisteita käyttävät äidit. Rasvojen ja hiilihydraattien laadussa kohentamisen varaa Raskaana olevien oululaisäitien keskimääräinen päivittäinen kokonaisenergiansaanti oli noin 1 MJ suurempi (9.1 vs 8.1 MJ) kuin ei-raskaana olevien 5 44-vuotiaiden suomalaisnaisten (Kleemola ym. 1994). Runsasrasvaisten juustojen suuri kulutus lisäsi tyydyttyneen rasvan saantia ja makeiden elintarvikkeiden (mm. maustetut jogurtit) kulutus sokerin saantia. Raskaudenaikaisessa ruokavaliossa näyttäisi siis olevan tilaa rasvojen ja hiilihydraattien laadullisille ja määrällisille muutoksille (taulukko 1). Huomionarvoista on monityydyttymättömien rasvahappojen riittämätön saanti. Loppuraskauden aikana erityisen välttämättömien rasvahappojen linoli- ja alfalinoleenihapon osuus kokonaisenergiasta alitti tutkittavilla suositukset. Äidit, jotka eivät syöneet kalaa, saivat ruokavaliostaan merkitsevästi vähemmän N-3-sarjan pitkäketjuisia rasvahappoja. Sikiön normaali kehitys edellyttää välttämättömien rasvahappojen ja niiden pitkäketjuisten johdosten runsasta saantia. Sikiö saa tarvitsemansa rasvahapot istukan aktiivisen siirtomekanismin välityksellä suoraan äidin verenkierrosta (Dutta-Roy 000). Useiden tutkimusten pohjalta on päädytty arvioon, että länsimaisen ruokavalion välttämättömien rasvahappojen määrä ei vastaa raskaudenaikaista tarvetta (mm. 150 M. Erkkola ym.

3 Al ym ja 000, Hornstra 000, Makrides ja Gibson 000). Hedelmällisessä iässä olevien suomalaisnaisten tulisi yleensä kiinnittää enemmän huomiota ruokavalionsa rasvan laatuun. Äidin rasvavarastojen koostumus ja välttämättömien rasvahappojen saanti ennen istukan rakentumista voivat tutkimusten mukaan olla vähintään yhtä merkityksellisiä sikiön rasvahappojen saannin kannalta kuin ruokavalion rasvahappokoostumus raskauden aikana. Foolihapon, D-vitamiinin ja raudan saanti ei yltänyt suositusten tasolle Vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti oli oululaisäideillä lähes suositusten mukaista lukuun ottamatta D-vitamiinia, foolihappoa ja rautaa (taulukko ). D-vitamiinin saanti oli vähäisintä äideillä, jotka eivät syöneet kalaa. Suomalaisen analyysin mukaan myös vähärasvaiset kalat sisältävät huomattavia määriä D-vitamiinia (Mattila 1995). Suomessa annettu suositus D-vitamiinilisän raskaudenaikaisesta käytöstä talvikautena näyttää tulosten valossa hyvin perustellulta. Tutkituista äideistä vain 8 % sai suositellun määrän foolihappoa ravinnostaan (taulukko ). Osuus olisi vieläkin pienempi, jos foolihapon hävikki ruoanvalmistuksessa (35 70 %, Bergström 1994) olisi pystytty ottamaan huomioon. Finravinto tutkimuksessa (Kansanterveyslaitos 1998) naisten D-vitamiinin ja foolihapon saanti jäi yleisesti alle suositusten kaikilla tutkimusalueilla. Kansanterveyslaitoksessa äskettäin tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaisnaisten folaattistatus vaikutti kuitenkin yleisesti hyvältä (Laurinen 000). Pääkaupunkiseudun 69 naiselle (ikä 5 74 v) tehty tutkimus ei antanut aihetta suositella foolihappolisää hedelmällisessä iässä oleville naisille. Luultavaa onkin, että nykyisen foolihappo- ja D-vitamiinisuosituksen turvamarginaalit ovat kohtalaisen suuria. Folaatin saannin kannalta riskiryhmään kuuluvat ne äidit, joilla runsaasti tuoreita kasviksia, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljavalmisteita sisältävän monipuolisen ruokavalion noudattaminen ei onnistu. Heidän seulomisensa ja mahdollinen suositus vitamiinilisän käytöstä on kuitenkin jo ensimmäisillä neuvolakäynneillä osittain liian myöhäistä. Hermostoputken sul- Taulukko 1. Energian, energiaravintoaineiden ja ravintokuidun keskimääräinen päivittäinen saanti oululaisäideillä. Saanti % kokonais- Vuorokausi- (keskihajonta) energiasta suositus 1 Energia (MJ) 9.1 (1.8) (kcal) 173 (41) Proteiini (g) 81 (17) Hiilihydraatti (g) 85 (60) tärkkelys (g) 113 (6) 1 sokerit (g) 68 (4) 1 10 ravintokuitu (g) 19 (6) 5 35 Kokonaisrasva (g) 81 (0) tyydyttyneet rasvahapot (g) 34 (10) trans-rasvahapot (g).3 (0.9) 1 yksittäistyydyttymättömät cis-rasvahapot (g) 4 (6) monityydyttymättömät rasvahapot (g) 10 (3) 4 10 N-3-rasvahapot (g) 1.9 (0.6) N-6-rasvahapot (g) 8.7 (3) 3.6 välttämättömät rasvahapot (g) 9.3 (.9) kolesteroli (mg) 98 (87) Etanoli (g) 0.3 (0.7) Valtion ravitsemusneuvottelukunta Kovan rasvan kokonaissaannin (tyydyttyneet + trans-rasvahapot) tulisi olla korkeintaan 10 % kokonaisenergiasta. 3 N-6- ja N-3-rasvahappojen (linoli- ja alfalinoleenihapon) suhteeksi suositellaan 5 10:1 (FAO/WHO 1994). Raskaudenaikainen ravitsemus kohtaavatko suositukset ja käytäntö? 151

4 keutumishäiriön torjumisen kannalta olisi ihanteellista lisätä folaatin saantia jo raskautta suunniteltaessa (Ritvanen 1996, Scholl ja Johnson 000). Kehityshäiriöiden esiintyvyys on Suomessa kuitenkin erittäin pieni, ja folaatin saannin tarkempi seuranta kannattanee kohdistaa vain niihin, joilla on erityisen suuri riski perinnöllisistä tai muista syistä. Muille riittävät ohjeet folaattipitoisten ruoka-aineiden kulutuksen lisäämisestä koko raskauden aikana. Suomalaisnaisten varhainen sosiaalistaminen raskaudenaikaiseen rautavalmisteiden käyttöön näkyi oululaisäitien tutkimuksessa (Erkkola ym. 1998). Äidit eivät raskauden aikana tietoisesti lisänneet runsaasti rautaa sisältävien ruoka-aineiden käyttöä, eikä raudan saanti ravinnosta poikennut ei raskaana olevien naisten keskimääräisestä saannista. Pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa ei ole annettu ohjetta ravinnosta saatavan raudan määrästä raskauden aikana. Yhdysvaltalaisten RDA-suositusten (National Research Council 1989) mukaan raudan päivittäisen kokonaissaannin (ravinnon ja ravintovalmisteiden rauta yhteensä) tulisi raskauden aikana olla 30 mg/vrk. Raudan keskimääräinen saanti ravinnosta oli tutkimusaineistossamme kiistatta vähäistä (taulukko ), mikä viittaa siihen, että ravinnon rauta ei yksin voi tyydyttää raskauden ajan lisääntynyttä tarvetta. Kiistakysymykseksi on noussut raudan raskauden aikana tehostuvan imeytymisen vaikutus kokonaisrautastatukseen. Myöskään raudan imeytymiseen vaikuttavien muiden yhtäaikaa nautittujen ruoka-aineiden merkitystä ei sovi vähätellä. Ravintovalmisteiden käyttö väärin painottunutta Erilaisten vitamiini- ja kivennäisainevalmisteiden käyttö on sekä oululaisäideillä tehdyn tutkimuksen että DIPP-tutkimuksessa mukana olevien 45 tamperelaisäidin osa-aineiston tarkastelun mukaan raskauden aikana yleisempää kuin muulloin. Kaartisen ym. (1997) aineistossa 36 % suomalaisnaisista (ei-raskaana olevia) käytti ravintovalmisteita. Oululaisäideistä 70 % ja tamperelaisäideistä 87 % käytti ravintovalmisteita raskauden aikana. Valmisteiden käyttö on kuitenkin osittain väärin painottunutta (taulukko 3). Oululaisäitien tutkimus ajoittui talvikauteen, jolloin kaikkien raskaana olevien pitäisi käyttää D-vitamiinivalmisteita. Vain 31 % äideistä käytti näitä valmisteita, ja he saivat D- vitamiinia ruokavaliosta ja ravintovalmisteista Taulukko. Keskeisten vitamiinien ja kivennäisaineiden päivittäinen saanti suhteessa pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin. Ravintoaine I Mediaani III Suositus raskauden kvartiili kvartiili aikana 1 A-vitamiini (µg) D-vitamiini (µg) E-vitamiini (mg) Tiamiini (mg) Riboflaviini (mg) Niasiini (mg) Pyridoksiini (mg) Foolihappo (µg) B 1 -vitamiini (µg) C-vitamiini (mg) Kalsium (mg) Rauta (mg) Magnesium (mg) Sinkki (mg) Jodi (µg) Seleeni (µg) Valtion ravitsemusneuvottelukunta Rautatasapaino raskauden aikana edellyttää noin 500 mg:n rautavarastoa. Fysiologista tarvetta ei voida tyydyttää yksinomaan ruokavalion sisältämällä raudalla. 15 M. Erkkola ym.

5 yhteensä keskimäärin 78 % 10 µg:n suosituksesta. Suosituimmat ravintovalmisteet olivat molemmissa aineistoissa rauta- ja moniravintovalmisteet (sisältävät useampia vitamiineja tai kivennäisaineita tai niiden yhdistelmiä). Ravinnon lisien käyttöä raskauden aikana ei voitu selittää sosioekonomisilla taustatekijöillä. Kalsiumvalmisteiden käyttö näyttäisi perustellulta vain erityisryhmissä (mm. maahanmuuttajaäidit, vegaaniruokavaliota noudattavat), joiden ruokavalio ei sisällä riittävästi juustoa ja muita maitotuotteita. Nuoret, vähän koulutetut ja tupakoivat äidit ravitsemusneuvonnan erityiskohteiksi Oululaisäideille tehty tutkimus osoitti, että raskaudenaikaista ravitsemusneuvontaa tulisi kohdentaa erityisesti nuoriin, vähän koulutettuihin ja tupakoiviin äiteihin. Vähän koulutetut äidit kuluttivat enemmän makkaraa, sisäelimiä ja kahvia. Kasvisten, hedelmien, hedelmämehujen ja teen käyttö oli vähäisempää. Nuorten äitien ruokavalio sisälsi enemmän sokeria. Kuitujen, raudan ja magnesiumin saanti ravinnosta oli niukempaa. Koulutus- ja ikäryhmittäiset erot ruoan kulutuksessa (Roos ym. 1996) näyttäisivät vahvistuvan raskauden aikana. Alle 5-vuotiaiden ja vähän koulutettujen äitien raskaudenaikainen ruokavalio oli kauimpana suosituksista. Äideistä 15 % ilmoitti tupakoivansa raskauden aikana. Tupakointi oli yhteydessä runsaampaan kahvin ja alkoholin käyttöön. Naisten tupakointi on vähäisempää raskauden aikana; suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimukseen (Helakorpi ym. 1999) osallistuneista aikuisista naisista 0 % tupakoi päivittäin. Raskaus altistaa painohäiriöille Vuonna 1999 suomalaisnaisista 36 % oli ylipainoisia (Helakorpi ym. 1999). Hedelmällisessä iässä olevien (15 44-vuotiaiden) ryhmässä ylipainoisten osuus on hieman lisääntynyt edellisiin vuosiin verrattuna. Nuorten terveystapatutkimuksessa (Rimpelä ym. 1997) havaittiin 1 18-vuotiaiden suomalaisnuorten lihavuuden yleistyneen huomattavasti vuodesta 1977 vuoteen Suomalaisnaisten raskaudenaikaista ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia selvittäneessä tutkimuksessa (Erkkola ym. 1998) tutkittavat Taulukko 3. Ravintovalmisteiden 1 käyttäjien määrät ja ravintoaineiden saanti kyseisiä valmisteita käyttäneillä raskaana olevilla oululaisnaisilla. Ravintoaine Käyttäjien Saanti, % suosituksista 3 määrä % Ruokavalio Ravintovalmisteet A-vitamiini D-vitamiini E-vitamiini Tiamiini Riboflaviini Niasiini Pyridoksiini B 1 -vitamiini Foolihappo C-vitamiini Rauta Kalsium Magnesium Sinkki Jodi Seleeni Vitamiini- ja kivennäisainevalmisteet Tutkimukseen osallistui 118 äitiä, joista 70 % käytti ravintovalmisteita 3 Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998, rauta: National Research Council 1989 Raskaudenaikainen ravitsemus kohtaavatko suositukset ja käytäntö? 153

6 jaettiin neljään ryhmään raskautta edeltäneen painoindeksin mukaisesti. Äideistä 66 % oli normaalipainoisia (painoindeksi ), 19 % alipainoisia ja 15 % ylipainoisia (painoluokkien viitearvot: Stakesin perhesuunnittelun ja äitiyshuollon asiantuntijaryhmä ). Raskauden aikana tutkittavien paino lisääntyi keskimäärin 14.0 kg (keskihajonta 4.6). Painoa kertyi kahteen ylimpään painoindeksiryhmään kuuluneille noin kilon verran vähemmän alempiin ryhmiin verrattuna käänteisen yhteyden periaatteen mukaisesti (kuva). Kahden ylimmän painoindeksiryhmän keskimääräinen painonnousu ylitti kuitenkin suositeltavan määrän (13.4 vs kg) (Stakesin perhesuunnittelun ja äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 1995). Ruotsalaistutkimuksessa (Rössner ja Öhlin 1995) raskauden jälkeistä lihomista ennusti parhaiten painonnousu raskauden aikana. Raskautta voidaan siis hyvästä syystä pitää lihomisen riskitekijänä. Huomionarvoista on myös lähtötilanteessa alipainoisten äitien suhteellisen suuri osuus. Nuorten terveystapatutkimuksessa 5 % 18-vuotiaista tytöistä ilmoitti noudattavansa laihdutusruokavaliota (Aromaa ym. 000). Syömishäiriöisten ja laihdutusruokavaliota noudattavien nuorten tyttöjen ravitsemustila ei oletettavasti täytä normaalin raskauden edellytyksiä. Arojoki ja Anttila (000) kehottavat katsauksessaan raskautta suunnittelevia syömishäiriöstä kärsiviä naisia siirtämään raskautta, kunnes syömishäiriö on remissiossa. Useat syömishäiriöiden syntyyn ja jatkumiseen liittyvät tekijät korostuvat normaalin raskauden aikana, ja raskaudenaikainen syömishäiriö heikentää raskauden ennustetta. Kasvisruokavaliot yleistyneet DIPP-tutkimukseen osallistuvien 367 äidin otoksessa erityisruokavalioita noudatti raskauden aikana joka neljäs äiti (julkaisematon havainto). Yleisimmät erityisruokavaliot olivat vähälaktoosinen ruokavalio (10 %:lla tutkittavista) sekä yksittäiset ruoka-aineallergiat (4 %). Kasvisruokavaliota ilmoitti noudattavansa 0.5 % tutkituista. Vuoden 1999 nuorten terveystapatutki- kg Painonlisäys raskauden aikana Paino ennen raskautta <0 (n = ) (n = 76) 6 9 (n = 1) >9 (n = 6) Äidin painoindeksi ennen raskautta, kg/m Kuva 1. Oululaisäitien (n = 118) raskaudenaikainen painonlisäys. muksessa 18-vuotiaiden tyttöjen yleisin erityisruokavalio (1 %) oli kasvisruokavalio (Aromaa ym., painossa). Näyttää siis siltä, että uusi kasvissyöjien sukupolvi on tulossa perheenperustamisikään. Äitiysneuvoloilla on siksi oltava valmiudet antaa näille asiakkailleen ravitsemusneuvontaa. Puhdasta vegaaniruokavaliota noudattavien naisten raskaudenaikaista ruokavaliota tulee täydentää ravintovalmisteilla (Hasunen ym. 1997). Lopuksi Suomalaisnaisten raskaudenaikaisesta ruoankäytöstä ja ravinnonsaannista saadut tulokset osoittavat, että ravitsemussuosituksemme ovat oikein kohdennettuja. Suositusten noudattamisessa on kuitenkin vielä aukkokohtia ja äitiyshuollon ravitsemusneuvonnassa tehostamisen varaa. Osalla neuvolapalveluita käyttävistä naisista ei tosin ole taitoa tai motivaatiota noudattaa ohjeita, vaikka he saisivatkin neuvontaa. Suurimpana vaikeutena lienee todellisten riskiryhmien seulominen esille. Tätä voitaisiin tehostaa kartoittamalla odottavien äitien ruokavaliota äitiyshuollon alkumetreillä, kun ongelmakohtiin vielä pystyttäisiin puuttumaan. Valtion ravitsemusneuvottelukunta on parhaillaan laatimassa ravitsemuspoliittista toimintaohjelmaa 154 M. Erkkola ym.

7 vuonna 1998 ilmestyneiden ravitsemussuositusten toteuttamiseksi käytännössä. Suomalainen neuvolajärjestelmä tarjoaa oivan mahdollisuuden saavuttaa suuri joukko naisia, joiden kautta ravitsemus- ja terveysvalistus leviää perheisiin ja uudelle sukupolvelle. Kirjallisuutta Al MDM, van Houwelingen A, Hornstra G. Long-chain polyunsaturated fatty acids, pregnancy, and pregnancy outcome. Am J Clin Nutr 000;71Suppl:85S 91S. Al MDM, van Houwelingen AC, Kester ADM, ym. Maternal essential fatty acid pattern during normal pregnancy and their relationship to the neonatal essential fatty acid status. Br J Nutr 1995; 74: Arojoki M, Anttila L. Syömishäiriöt, laihuus ja hedelmättömyys. Duodecim 000;116: Aromaa A, Huttunen J, Koskinen S, ym., toim. Suomalaisten terveys 000. Kustannus Oy Duodecim. (Painossa). Barker DJP. Mothers, babies and disease in later life. London: BMJ Books, Beard JL. Effectiveness and strategies of iron supplementation during pregnancy. Am J Clin Nutr 000;71 Suppl:188S 194S. Bergström L. Nutrient losses and gains in the preparation of foods. Report No. 3/1994. National Food Administration, Sweden Dutta-Roy AK. Transport mechanisms for long-chain polyunsaturated fatty acids in the human placenta. Am J Clin Nutr 000; 71Suppl: 315S 3S. Erkkola M, Karppinen M, Järvinen A, ym. Folate, vitamin D, and iron intakes are low among pregnant Finnish women. Eur J Clin Nutr 1998;5:74 8. FAO/WHO. Fats and oils in human nutrition. Report of a join expert consultation Godfrey KM, Barker DJP. Fetal nutrition and adult disease. Am J Clin Nutr 000;71 Suppl:1344S 135S. Hasunen K, Kalavainen M, Keinonen H, ym. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, Helsinki 1997:7. Helakorpi S, Uutela A, Prättälä R, ym. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B19/1999. Hemminki E, Meriläinen J. Long-term follow-up of mothers and their infants in a randomized trial on iron prophylaxis during pregnancy. Am J Obstet Gynecol 1995;173:06 9. Hornstra G. Essential fatty acids in mothers and their neonates. Am J Clin Nutr 000;71 Suppl:16S 169S. Kaartinen P, Ovaskainen M-L, Pietinen P. The use of dietary supplements among Finnish adults. Scand J Nutr 1997;41:13 7. Kansanterveyslaitos, ravitsemusosasto. Finravinto tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B8/1998. Helsinki Kleemola P, Virtanen M, Pietinen P. The 199 dietary survey of Finnish adults. National Public Health Institute Publication B, Laurinen M. Plasman folaatit ja homokysteiini sekä folaattien saanti suomalaisilla aikuisilla. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto 000. Makrides M, Gibson RA. Long-chain polyunsaturated fatty acid requirements during pregnancy and lactation. Am J Clin Nutr 000;71 Suppl:307S 311S. Mathews F, Yudkin P, Neil A. Influence of maternal nutrition on outcome of pregnancy: prospective cohort study. BMJ 1999; 319: Mattila P. Analysis of cholecalciferol, ergocalciferol and their 5-hydroxylated metabolites in foods by HPLC. Väitöskirja, Helsingin yliopisto National Research Council. Recommended dietary allowances. Washington D.C.: National Academy Press, Nordisk Ministerråd. Nordiska näringsrekommendationer Köpenhamn: Nordiska Ministerråd, Rimpelä M, Rimpelä A, Vikat A, ym. Miten nuorten terveys on muuttunut 0 vuoden kuluessa. Suom Lääkäril 1997;5: Ritvanen A. Hermostoputken sulkeutumishäiriöt ja foolihappo. Duodecim 1996;11: Roos E, Prättälä R, Lahelma E, ym. Modern and healthy?: Socioeconomic differences in the quality of diet. Eur J Clin Nutr 1996;50: Rössner S, Öhlin A. Pregnancy as a risk factor for obesity: lessons from the Stockholm pregnancy and weight development study. Obes Res 1995; 3 Suppl:67S 75S. Scholl TO, Johnson WA. Folic acid: influence on the outcome of pregnancy. Am J Clin Nutr 000;71 Suppl:195S 1303S. Siimes MA, Tiitinen A, Karjalainen O. Raudan profylaktinen käyttö ja synnytyksen aikaiset veriarvot. Duodecim 1994;110: Stakesin perhesuunnittelun ja äitiyshuollon asiantuntijaryhmä Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa, suositukset Saarijärvi: Stakes, Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset, Komiteanmietintö 1998:7. 3. painos. Helsinki: Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Vikat A, Rimpelä M, Rimpelä A, ym. Miten nuorten ruokatottumukset ovat muuttuneet 0 vuoden kuluessa. Suom Lääkäril 1998;53: MAIJALIISA ERKKOLA, ETM, tutkija HUS:n lasten ja nuorten sairaala ja Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Tampereen yliopisto MARJA KARPPINEN, ETM, ravitsemusterapeutti Oulun Diakonissalaitos Uusikatu 50, Oulu MIKAEL KNIP, LKT, professori Helsingin yliopiston lasten ja nuorten klinikka ja HUS:n lasten ja nuorten sairaala PL 81, 0009 HUS SUVI VIRTANEN, LT, ETM, dosentti, Suomen Akatemian vanhempi tutkija Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Tampereen yliopisto Raskaudenaikainen ravitsemus kohtaavatko suositukset ja käytäntö? 155

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

5. Ravintoaineiden saanti

5. Ravintoaineiden saanti 5. Ravintoaineiden saanti HELI REINIVUO, SATU MÄNNISTÖ, HELI TAPANAINEN JA HEIKKI PAKKALA Energiaravintoaineista rasvaa, proteiinia ja kovaa rasvaa saatiin runsaasti, kun taas hiilihydraattien ja kuidun

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

Ravintoaineiden lisäämistä elintarvikkeisiin

Ravintoaineiden lisäämistä elintarvikkeisiin Ruoka Luonnollisia vai täydennettyjä elintarvikkeita? Auli Suojanen ja Antti Aro Suomessa elintarvikkeiden täydentäminen oli pitkään sallittua vain osoitetun tarpeen perusteella. Euroopan unionin aikana

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Ravinto jalkapallossa

Ravinto jalkapallossa Ravinto jalkapallossa Patrik Borg Helsingin Urheilulääkäriasema, Syömishäiriökeskus Painopisteet liikkujan ravinnossa Syö tarpeeksi Riittävästi ravintoaineita Riittävästi nestettä Aterioiden ajoitukset

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Marjo Misikangas Tuoteturvallisuusyksikkö 22.1.2013 Esityksen sisältö: Elintarvikkeiden pakolliset pakkausmerkinnät

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA HILLEVI EROMÄKI, lehtori MMM, laillistettu ravitsemusterapeutti SeAMK, Liiketoiminta, ravitsemisala 2 RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011 NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. 07/2015

Lisätiedot

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Anna Ojala 25/4/14 1 Palautuminen ja superkompensaatio Ravinto, neste,

Lisätiedot

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Keiju Alentaja Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille Levite henkilöille, jotka haluavat alentaa veren kolesterolitasoaan 03/2014 Hyvä

Lisätiedot

TR90 M-Bar -patukat & M-Shake -pirtelöt

TR90 M-Bar -patukat & M-Shake -pirtelöt M-Bar -patukat & M-Shake -pirtelöt Valitse itsellesi parhaiten sopiva vaihtoehto! TUOTTEEN ASEMOINTI Elämme maailmassa, jossa aika on rahaa. Yrittäessämme löytää kiireisessä arjessamme tasapainon perheen,

Lisätiedot

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS ALZHEIMERIN TAUDIN OIREET Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en) 8540/16 ADD 1 REV 1 DENLEG 34 AGRI 222 SAN 162 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Neuvoston

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

RAVITSEMUS JA YLIKUNTO

RAVITSEMUS JA YLIKUNTO RAVITSEMUS JA YLIKUNTO Anna Ojala, ETM Ravitsemusasiantuntija Ravitsemuksellisia syitä ylikunnossa 1. Riittämätön kokonaisenergian ja HH- saanti 2. Epäsäännöllinen syöminen Energia ajoittain puutteellista

Lisätiedot

Alkoholi ja lihavuus. VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL 12.12.2011

Alkoholi ja lihavuus. VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL 12.12.2011 Alkoholi ja lihavuus VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL 12.12.2011 Esityksen tavoitteet Alkoholin kulutus Suomessa Alkoholi lihottaa vai lihottaako? Alkoholimetabolia

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

ÄIDIN RASKAUDENAIKAINEN VAJAARAVITSEMUS

ÄIDIN RASKAUDENAIKAINEN VAJAARAVITSEMUS ÄIDIN RASKAUDENAIKAINEN VAJAARAVITSEMUS Kauaskantoinen uhka lapsen terveydelle Karoliina Kallio Opinnäytetyö (tammikuu, 2017) Hoitotyön ohjelma Terveydenhoitajakoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Energiamäärät on laskettu saatavina vain alkoholista, ei ole lisätty lantrinkeja eikä ruokaa, jota illan mittaan tulee nautituksi.

Energiamäärät on laskettu saatavina vain alkoholista, ei ole lisätty lantrinkeja eikä ruokaa, jota illan mittaan tulee nautituksi. ALKOHOLIJUOMIEN ENERGIAMÄÄRÄT Energiamäärät on laskettu saatavina vain alkoholista, ei ole lisätty lantrinkeja eikä ruokaa, jota illan mittaan tulee nautituksi. JUOMA 100 ml ANNOS annos 7000 kcal energiamäärä,

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Benecol Voi & rypsiöljy Rasvaseos 60 % 225 g Ainesosat: voi maito RAVINTOSISÄLTÖ Per 100 g Per suositeltava päiväannos (25 g)

Benecol Voi & rypsiöljy Rasvaseos 60 % 225 g Ainesosat: voi maito RAVINTOSISÄLTÖ Per 100 g Per suositeltava päiväannos (25 g) Benecol Voi & rypsiöljy Rasvaseos 60 % 225 g Ainoa voita sisältävä levite, jolla on Sydänmerkki Erinomainen rasvan laatu: 72 % rasvasta pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa Ei sisällä kovia kasvirasvoja, kuten

Lisätiedot

Tuotenro 322 Newprint 01/2015. Täydennysravintovalmisteet parantavat jaksamista 2015

Tuotenro 322 Newprint 01/2015. Täydennysravintovalmisteet parantavat jaksamista 2015 Tuotenro 322 Newprint 01/2015 Täydennysravintovalmisteet parantavat jaksamista 2015 Täydennysravintovalmisteet osana ravitsemushoitoa Täydennysravintovalmisteet ovat runsaasti ravintoaineita sisältäviä,

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä Ylipainoinen sydänpotilas Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä 27.10.2016 Miksi nimenomaan sydänpotilas hyötyy ylipainon hoidosta

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Benecol Margariini Laktoositon 60 % 450 g Ainesosat: RAVINTOSISÄLTÖ Per 100 g Per suositeltava päiväannos (30 g)

Benecol Margariini Laktoositon 60 % 450 g Ainesosat: RAVINTOSISÄLTÖ Per 100 g Per suositeltava päiväannos (30 g) Benecol Margariini Laktoositon 60 % 450 g Laktoositon ja maidoton margariini sopii moneen ruokavalioon Sekä leivälle että ruoanlaittoon Erinomainen rasvakoostumus: 75 % rasvasta pehmeää, tyydyttymätöntä

Lisätiedot

RASVA SUOLA SOKERI NÄYTTELY

RASVA SUOLA SOKERI NÄYTTELY RASVA SUOLA SOKERI NÄYTTELY Ylä-Savon terveysliikunta ja ravitsemus hanke Ravitsemusterapeutti Teija Hyppönen Rasva ja suola ENINTÄÄN 5 g PÄIVÄSSÄ SUOLAN SAANTI NYKYISIN (FINRAVINTO 2002) MIEHET 10 G /

Lisätiedot

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan Lihavuus ja raskaus Tammikuun kihlaus 27.01.2017 el Jenni Metsälä Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella. Normaalipaino Liikapaino (ylipaino) Lihavuus Vaikea lihavuus Sairaalloinen

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

VESILIUKOISET VITAMIINIT

VESILIUKOISET VITAMIINIT SUOJARAVINTOAINEET ENERGIAN LISÄKSI TARVITSEMME RAVINTOAINEITA ELINTOIMINTOJEMME YLLÄPITÄMISEEN JA SÄÄTELYTEHTÄVIIN SUOJARAVINTOAINEET VITAMIINIT KIVENNÄISAINEET eli mineraalit VESILIUKOISET VITAMIINIT

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Joensuu 12.1.2012 Kouluruokailun pitkät perinteet 1948: lakisääteisesti ilmainen kouluruoka kaikille

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Lahti 21.4.2016/ Arja Lyytikäinen https://www.julkari.fi/handle/10024/129744 Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Hyvinvointioppiminen ja ruoka

Lisätiedot

Järkieväät - ruokaa aivoille!

Järkieväät - ruokaa aivoille! Järkieväät - ruokaa aivoille! Henna Lehikoinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Kuva: tiede.fi Monet yleisesti terveyteen vaikuttavat asiat vaikuttavat myös aivojen hyvinvointiin Painonhallinta Liikunta

Lisätiedot

Benecol Hedelmämix tehojuoma 6 x 65 ml

Benecol Hedelmämix tehojuoma 6 x 65 ml Benecol Hedelmämix tehojuoma 6 x 65 ml Soijapohjainen juoma saa pirteän makunsa hedelmämehuista Maidoton Laktoositon Täysin kasviperäinen Päivän kasvistanoliannos (2 g) yhdestä pullosta Suositellaan nautittavaksi

Lisätiedot

Miten ravitsemustieto vaikuttaa, vai vaikuttaako?

Miten ravitsemustieto vaikuttaa, vai vaikuttaako? Miten ravitsemustieto vaikuttaa, vai vaikuttaako? Hyvinvointi ja pahoinvointi, kansanterveyden kokonaisnäkökulma EPIDEMIOLOGISTEN TUTKIMUSTEN tulokset ovat yksiselitteisiä. Hyvät ihmissuhteet, aktiivisuus,

Lisätiedot

Benecol Margariini Maukas 60 % 250 g Ainesosat: RAVINTOSISÄLTÖ Per 100 g Per suositeltava päiväannos (30 g)

Benecol Margariini Maukas 60 % 250 g Ainesosat: RAVINTOSISÄLTÖ Per 100 g Per suositeltava päiväannos (30 g) Benecol Margariini Maukas 60 % 250 g Runsasrasvainen vaihtoehto pienessä rasiassa Sopii leivälle ja ruoanlaittoon Erinomainen rasvakoostumus: 80 % rasvasta pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa Päivän kasvistanoliannos

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Kempeleen neuvola. Hyvät vanhemmat!

Kempeleen neuvola. Hyvät vanhemmat! Kempeleen neuvola Hyvät vanhemmat! Tervetuloa Kempeleen äitiysneuvolan asiakkaaksi! Neuvolan työntekijöiden tarkoituksena on olla lasta odottavan perheen käytettävissä sekä vauvan että vanhempien hyvinvointiin

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Seminaari väitteistä ja täydentämisestä 27.11.2013 Elintarvikeylitarkastaja Anna Lemström Maa- ja metsätalousministeriö Keskeinen lainsäädäntö 1. Euroopan parlamentin

Lisätiedot

LOPPUPUHEENVUORO NEUVOLATYÖN VAIKUTTAVUUDESTA. Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Valtakunnalliset neuvolapäivät

LOPPUPUHEENVUORO NEUVOLATYÖN VAIKUTTAVUUDESTA. Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Valtakunnalliset neuvolapäivät LOPPUPUHEENVUORO NEUVOLATYÖN VAIKUTTAVUUDESTA Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Valtakunnalliset neuvolapäivät 11.5.2007 SISÄLTÖ 1 Johdanto 2 Mitä neuvolatyön vaikuttavuudella tarkoitetaan? 3 Miten

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

LLTY002: Ravitsemus ja liikunta 6 op JYAY. Lea Hynninen, TtM

LLTY002: Ravitsemus ja liikunta 6 op JYAY. Lea Hynninen, TtM LLTY002: Ravitsemus ja liikunta 6 op JYAY Lea Hynninen, TtM 6.3.2015 Seminaarityö Laadi kohdehenkilölle ravintoanalyysi ja vertaa ravitsemusta suhteessa valittuun aiheeseen ja siihen liittyvään tiedekirjallisuuteen/suosituksiin

Lisätiedot

Muistisairaus ja ravitsemus Satu Jyväkorpi Suunnittelija, ETM

Muistisairaus ja ravitsemus Satu Jyväkorpi Suunnittelija, ETM Muistisairaus ja ravitsemus 18.4.2012 Satu Jyväkorpi Suunnittelija, ETM www.soinmuistaakseni.fi Projektit Ravitsemus muistisairaan kodissa - kehittämisja tutkimushanke 2009-2012 Tavoitteena on tutkia ja

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Täydellisen parenteraalisen ravitsemuksen täydennyksenä vesiliukoisten vitamiinien päivittäisen tarpeen tyydyttämiseksi.

VALMISTEYHTEENVETO. Täydellisen parenteraalisen ravitsemuksen täydennyksenä vesiliukoisten vitamiinien päivittäisen tarpeen tyydyttämiseksi. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Soluvit infuusiokuiva-aine, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi Soluvit-injektiopullo sisältää: Yksi pullo sisältää vaikuttavia aineita:

Lisätiedot

Muistisairaan ravitsemus. Taija Puranen Ravitsemussuunnittelija Gerontologinen ravitsemus Gery ry

Muistisairaan ravitsemus. Taija Puranen Ravitsemussuunnittelija Gerontologinen ravitsemus Gery ry Muistisairaan ravitsemus Taija Puranen Ravitsemussuunnittelija Gerontologinen ravitsemus Gery ry Virheravitsemus voi kehittyä monia eri teitä Ikääntyminen ja sairaudet, vähäinen liikunta, alhainen energiankulutus

Lisätiedot

SUOJARAVINTOAINEET. Kristi Loukusa Liikunnanohjaaja opiskelija Lapin Yläkouluakatemia / elokuu 2015

SUOJARAVINTOAINEET. Kristi Loukusa Liikunnanohjaaja opiskelija Lapin Yläkouluakatemia / elokuu 2015 KERTAUSTA Mitä ovat makroravintoaineita? Mitä tehtäviä niillä on? Ruokaesimerkkejä niistä? Millainen on ateriarytmisi? Vaikuttiko saamanne tieto omaan syömiskäyttäytymiseen? Kerro vierustoverille mitä

Lisätiedot

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Mitä on laktoosi? Maitotuotteet sisältävät aina hiilihydraatteja, koska maidossa on luonnostaan laktoosia eli maitosokeria. Lehmänmaidossa on n. 4,8 % maitosokeria

Lisätiedot

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!

VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Maaliskuu 2015 Valitse hyvää itsellesi ja läheisillesi VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Katso herkulliset reseptit! PEHMEÄT JA KOVAT RASVAT LAATU RATKAISEE Rasva voi olla laadultaan pehmeää tai kovaa. Kova rasva

Lisätiedot

Ravinto ja masennus mitä tiedämme?

Ravinto ja masennus mitä tiedämme? Ravinto ja masennus mitä tiedämme? Aivoluentosarja 7.3.2013 Salo Anu Ruusunen Ravitsemustutkijakoulutettava, TtM, laill.ravitsemusterapeutti Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

Funktionaaliset elintarvikkeet

Funktionaaliset elintarvikkeet Funktionaaliset elintarvikkeet Laaduntarkkailupäivät, Hki 12.2.2004 Antti Aro LKT, professori Helsinki 2/27/2004 Funktionaaliset (terveysvaikutteiset) elintarvikkeet lisätty hyödyllisen ravintotekijän

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä -

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä - Etenevien muistisairauksien oireisiin kuuluu muistivaikeuksien lisäksi heikentyminen muillakin toimintakyvyn osa-alueilla. Läheisesi toimintakyvyn heikentymistä voidaan hidastaa monin keinoin, esimerkiksi

Lisätiedot

Muistisairaan ravitsemus

Muistisairaan ravitsemus Muistisairaan ravitsemus - tutkimuksesta käytäntöön Taija Puranen Ravitsemussuunnittelija Gerontologinen ravitsemus Gery ry Salo 17.3.2016 Ikääntyminen Luusto heikkenee Lihaskudoksen määrä vähenee Energian

Lisätiedot

Miten täydennysravintovalmisteita käytetään?

Miten täydennysravintovalmisteita käytetään? Miten täydennysravintovalmisteita käytetään? Tuotteen valinta ja annostus Täydennysravintovalmistetta valittaessa on tärkeää huomioida potilaan tarpeet. Valmisteita käytetään 1 3 pulloa/pakkausta päivässä

Lisätiedot

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville.

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville. TerveysInfo Diabetes ja keliakia: ruokaopas Opas kertoo käytännönläheisesti diabetes ja keliakiaruokavalioiden yhdistämisestä. Se sisältää mm. useita erilaisia raaka aine ja tuotetaulukoita, jotka auttavat

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

RASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA

RASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA RASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA D-vitamiinin täydentäminen D-vitamiinivalmisteiden käyttöä on Suomessa suositeltu jo vuosikymmenien ajan erityisesti imeväisille ja pienille lapsille sekä

Lisätiedot

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi Alaosassa olevat ruokaaineet muodostavat päivittäisen ruokavalion perustan Hedelmät ja vihannekset Viljavalmisteet Huipulla olevia ruokaaineita

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat. tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä Sairaus Terveys.

1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat. tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä Sairaus Terveys. 1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä 31.8.2016 1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat Vaikuttavuus Sairaus Terveys -9 kk Syntymä 36 kk Kasvu &

Lisätiedot

OLEMASSA OPTIMI Kemiallinen reaktio tapahtuu sitä nopeammin, mitä enemmän reagoivia ai-

OLEMASSA OPTIMI Kemiallinen reaktio tapahtuu sitä nopeammin, mitä enemmän reagoivia ai- 28 P erinnäisesti on ajateltu, että vitamiinien tehtävä on estää puutostauteja. Tälle pohjalle rakentuvat myös nykyiset viralliset ravitsemussuositukset. Ne lähtevät oletuksesta, että elimistö tarvitsee

Lisätiedot

Vitamiineja, kivennäisaineita ja kasviuutteita sisältävä ravintolisä

Vitamiineja, kivennäisaineita ja kasviuutteita sisältävä ravintolisä LifePak + Vitamiineja, kivennäisaineita ja kasviuutteita sisältävä ravintolisä TUOTTEEN ASEMOINTI Terveenä pysyminen alkaa aina terveistä ruokailutottumuksista. Tiettyjen ravintoaineiden terveydellisiä

Lisätiedot

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Mitä on laktoosi? Maidon luonnollinen hiilihydraatti, jota kutsutaan myös maitosokeriksi. Äidinmaidossa laktoosia n. 7 g/100 g, lehmänmaidossa n. 4,8 g/100

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

Toimintakykyä ruuasta. ETT, dosentti Merja Suominen Gerontologinen ravitsemus Gery ry

Toimintakykyä ruuasta. ETT, dosentti Merja Suominen Gerontologinen ravitsemus Gery ry Toimintakykyä ruuasta ETT, dosentti Merja Suominen Gerontologinen ravitsemus Gery ry gery.fi voimaaruuasta.fi Käy tutustumassa sivuihimme: Gerontologinen ravitsemus Gery ry edistää ikääntyneiden terveyttä,

Lisätiedot

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 5.9.2016 Palveluesimies Päivi Ylönen Mikkelin Ruoka- ja puhtauspalvelu tunnuslukuina v. 2016 Liikevaihto 12,5 milj., henkilöstöä 200 Asiakkaina päiväkodit,

Lisätiedot

LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE

LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE Lounais-Hämeen Kansalliset Seniorit ry, Forssa LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE Veli Hietaniemi Uudet liiketoimintamahdollisuudet Luonnonvarakeskus Johdanto Kuluttaja arvostaa elintarvikkeissa

Lisätiedot

KOULURUOKAILU PORVOON AMISTOSSA

KOULURUOKAILU PORVOON AMISTOSSA Sirja Rousi KOULURUOKAILU PORVOON AMISTOSSA Kouluruoan ravitsemuksellinen laatu Opinnäytetyö Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Huhtikuu 2010 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 26.3.2010

Lisätiedot

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispoliklinikka puh. 06-8264592 Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa dialyysihoidon aikana. Ruokavalion tavoitteena

Lisätiedot

RAVITSEMUSHOIDON KEHITTÄMINEN MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ

RAVITSEMUSHOIDON KEHITTÄMINEN MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ RAVITSEMUSHOIDON KEHITTÄMINEN MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ Moniammatillisuus vanhuspalveluissa tehtävälähtöisestä toiminnasta vanhuskeskeisempään työskentelyyn Inkerelli Vieltojärvi, ravitsemusterapeutti,

Lisätiedot

Terra - täysin uusi sarja pieneläimille

Terra - täysin uusi sarja pieneläimille Terra - täysin uusi sarja pieneläimille Terra sisältää parhaat luonnon raaka-aineet kunnioittaen eläimen luonnollisia syömistapoja. Terra täyttää eläimen ruokinnalliset tarpeet. KOOSTUMUS: Kasvisperäiset

Lisätiedot