Harri-Petteri ja Harmaa G. Rikupekka Oksanen

Transkriptio

1 Harri-Petteri ja Harmaa G Rikupekka Oksanen

2 Harri-Petteri ja Harmaa G Rikupekka Oksanen This book is for sale at This version was published on This is a Leanpub book. Leanpub empowers authors and publishers with the Lean Publishing process. Lean Publishing is the act of publishing an in-progress ebook using lightweight tools and many iterations to get reader feedback, pivot until you have the right book and build traction once you do. Rikupekka Oksanen 2013

3 Tweet This Book! Please help Rikupekka Oksanen by spreading the word about this book on Twitter! The suggested tweet for this book is: #harripetteri The suggested hashtag for this book is #harripetteri. Find out what other people are saying about the book by clicking on this link to search for this hashtag on Twitter:

4 1. luku. Reality-nettitv Miettiessään myöhemmin, missä kohdassa hän oli tehnyt elämänsä suurimman virheen, Harri tuli siihen tulokseen, että virhe tapahtui aikalailla heti kun hän lopetti työt tuona päivänä. Tyhmä, tyhmempi, ruotsalaisen ameeban vasen kives, Harri Metsänen. * * * Harrin iltapäivä päättyi niinkuin mikä tahansa muukin työpäivä yliopistolla. Hän oli ihan normaalisti kirjautunut tietokoneelta ulos, sammuttanut kahvinkeittimen ja sulkenut tuuletusikkunan (koska Mikkolanniemen kampuksen ilmastointi toimi kesäkuussa yhtä tehokkaasti kuin Laihialla keksitty verkostomarkkinointi-idea). Sitten hän oli kävellyt kohti rappusia leimatakseen tuntinsa inhaan kellokorttiin, kunnes oli törmännyt käytävässä tähän noin parikymppiseen, wannabe-räppärin näköiseen mieheen. Miehellä oli harmaaksi värjätty pitkähkö tukka ja kohtalaisen kokoinen klyyvari. Jone Nikula parrattomana räppärinä, Harri ajatteli etäisesti. Tai joku IT-opiskelija. Yo, stiflaatsä greittii massii? valtavaan, suoralippaiseen DC-lippalakkiin ja vaaleanharmaaseen, ruudulliseen huppariin sonnustautunut räppäri kysyi häneltä matalalla äänellä - juuri ennen kuin tämän löysät housut valahtivat laihoihin nilkkoihin. Harri pysähtyi epäröiden. 1

5 1. luku. Reality-nettitv 2 Sori, pähee tsägä, nää päntsit ei skulaa niin kuin olis luullut, räppäri sanoi rennosti ja nosti pöksynsä kuin mitään ei olisi tapatunutkaan. Joo, sitä sattuu, Harri totesi ja oli aikeissa jatkaa matkaa kun räppäri nosti kätensä ja kysyi, tällä kertaa huomattavasti selvemmällä kielellä: Hei, kiinnostaisiko pieni lisätienesti? Räppäri vilkaisi ympärilleen ja jatkoi hiljaisemmalla äänellä: Nämä yliopiston palkat ovat kuulemma vähemmän motivoivia. Harrikin katsoi ympärilleen, mutta näki vain tutun tyhjän käytävän. No, öö, riippuu vähän siitä liittyykö lisätienestiin joku saippuoiden kauppaaminen tai vastaava hapatus. Räppärin ilme kirkastui ja hänen harmaat silmänsä välkähtivät, kun hän ojensi kättään: Räppäri ja TV-host Harmaa G palveluksessanne, ei ole kyse saippuoista vaan yksinkertaisesta haastattelusta. Homma vaatisi vain hiukkasen rohkeutta ja sopivasti yllytyshulluutta. Harri tarttui vaistomaisesti tarjottuun käteen, kohtelias kun oli perusluonteeltaan. Puristus oli yllättävän tiukka, aivan kuin Harrin vääpeli-enolla Markulla. Ilmeisesti rap-riimien rustaaminen harjoittaa rannelihaksia kovemmin kuin osasi arvatakaan. Harri Metsänen. Ei ole kummemmin rohkeutta, ja sen jälkeen kun erehdyin maistamaan virolaista tuontiolutta, niin yllytyshulluuskin on tiessään. Älkäämme antako sen meitä estää, tuttavuus tämä jo kyllä sen kestää. Ei anneta sen tätä diiliä haitata, täytyyhän asioiden olla öh- laitata. Anna sen soida! Harmaa G

6 1. luku. Reality-nettitv 3 räppäsi takellellen. Harri vilkaisi jälleen ympärilleen mutta ei nähnyt vieläkään ketään muita. Hän alkoi epäröidä. Täytyypä tästä kyllä nyt lähteä, pitäisi Prisman kautta vielä koukata kotiin. Emäntä ei tykkää jos suklaalevyn saaminen venyy, raskaana kun on ja suklaanhimo on kova. Ja sitä rataa, Harri lopetti hieman hätäisesti. Noora-Maija oli tosiaan viimeisillään raskaana ja Harri meni nykyisin kotiin mieluummin hieman ajoissa kuin vähän myöhässä. Aa, no siinä tapauksessa tämä alkusumma eli 200 euroa tuleekin kuule tarpeeseen, Harmaa G sanoi ja kaivoi kultaketjujen ympäröimästä housuntaskusta kaksi vihertävää seteliä ja heilutteli niitä Harrin edessä puhuen sitten nopeasti: Katsos, me kuvaamme tässä tällaista uudenlaista reality-nettitv:tä, Harmaa G näkee kaiken, olet varmaan kuullut siitä. Ai et vai? No, se onkin hoteinta uutuutta, ihan top secret vielä. Mä, eli allekirjoittanut olen hostina siinä, ja jututan kadunmiehiä ja naisia päivän polttavista aiheista. Kamera kuvaa kaiken livenä nettiin ja katsojat voivat äänestää suosituinta haastattelua kännykällä tai netin kautta ja sitten arvomme palkintoja plus kiintoisimman haastattelun antanut voittaa 5000 euroa! Harri kuunteli Harmaan G:n vuodatusta hieman hermostuneena. Jokin kaverin olemuksessa sai hänet uskomaan että moinen viihdeidea voisi toimiakin, mutta toisaalta idea oli niin päätön, ettei sitä tehnyt mieli uskoa. Tää tulee kuule Subbarille ja sitä markkinoidaan myös sosiaalisen median välineiden kautta. Radioon mainoskampanja, primetimeen mainos salkkareiden alle ja hirvee piilohypetys someen! räppäri jatkoi käsiään vispaten.

7 1. luku. Reality-nettitv 4. Homma vaatisi vain hiukkasen rohkeutta ja sopivasti yllytyshulluutta. Joo, kuulostaa ihan hyvältä, mutta alkaa olla jo aika kiire. Palataanko asiaan vaikka huomenna? Harri ehdotti. Harmaa G kurtisti hieman paksuja kulmakarvojaan mutta hymyili sitten leveästi ja kaivoi vielä yhden satalappusen taskustaan. Viisi minuuttia tästä elämästä! Ja kolme sataa, osta emännälle sitten vaikka hiukkasen parempaa naamarasvaa tuliaiseksi, tai kaksi suklaalevyä! Harri, aina filosofian maisteriksi valmistumisestaan asti samalla palkalla (jo kuudetta vuotta yliopistolla) painaen, pohti hetken elämän tosiasioita ja sanoi sitten huokaisten: Hyvä on. Raha ei haise. Mitä pitäisi tehdä? Mistä polttavasta aiheesta haluat keskustella? Ja viisi minuuttia, sitten lähden menemään! Harmaan G:n ilme kirkastui. Erinomaista! Siirrytään tuohon käytävään kulman takana, siellä on tyhjillään oleva tutkimushuone, jota kuulemma voi käyttää haastattelussa. Yksi homman ideoita on se että haastattelija tulee autenttisesti kohteidensa luontaiseen elinympäristöön. Kuulostaa ihan luontodokumentilta, Harri tokaisi, mutta seurasi Harmaata G:tä kohti MiB soluhuoneistoa Mikkolanniemen kampuksen kolmannessa kerroksessa. Räppäri avasi lasioven jossa luki Pelletti-EkoTeko -hanke, vilkaisi sitten vasemmalle ja ohjasi Harrin oikealle ovesta

8 1. luku. Reality-nettitv 5 jossa luki Kopiohuone. Tämä on hyvä, Harmaa G totesi. Missäs sun kuvausryhmä on? Harri kysyi katsellen takaisin käytävään. Tadaa, Harmaa G hihkaisi ja kaivoi hupparinsa sivutaskusta Nokian kännykän. Autenttisuus vaatii moderneja keinoja. Minä haastattelen, kuvaan ja editoin homman. Leikkaa rutosti tuotantokuluja, tiedätkös. Ahaa, Harri tyytyi toteamaan. Mistä puhutaan? Kulttuurista? Kesäsäästä? Potiliikasta vai mikä se niihin ministereihin ja äänestykseen liittyvä termi olikaan? Hah! Oikein huumorimiehiä, Harmaa G hekotti hyväksyvästi. Mainiota! Pidäpä näitä hetki niin pistän nauhoituksen päälle, hän jatkoi ja ojensi setelit Harrille. Kaksi minuuttia myöhemmin, kun nokialainen oli käännetty naamalleen, siitä oli irrotettu akku ja se oli käynnistetty uudelleen, Harmaa G nosti katseensa ja totesi: Hyvä on, aloitetaan. Oletko varma että kopiohuone on sopiva ympäristö tälle haastattelulle? Harri ehdotti epäilevästi ja katseli koppia jossa oli suuri Xeroxin laite, avohyllykkö, korkea komero, kaksi keräyspaperilaatikkoa ja pieni pöytä. Ilman muuta, Harmaa G huudahti ja jatkoi: Valkoinen riisi paperia symbolisoi olemisen tyhjyyttä ja puoliksi täynnä oleva paperiroskis informaation arvon globalisoitumista. Pöydällä oleva paperileikkuri osoittaa kuinka haavoittuvainen nyky-yhteiskunta on. Koivunvärinen Martelan arkistokaappi kertoo perusarvoihin tukeutumisesta. Harri kuunteli vaitonaisena. Ihme tyyppi, ei voi muuta sanoa. Mutta setelit näyttävät ihan aidoilta hologrammeineen kaikkineen. Ja eihän tuollainen 165-senttinen kuk-

9 1. luku. Reality-nettitv 6 kakeppi kovin uhkaavalta vaikuta. Itse olen sentään 189- senttinen kukkakeppi, Harri mietti. Yhteiskunnallisesti tiedostavaa. Oletko saanut räppiäsi ihan radioon asti? Vai onko tämä reality-nettitv ensimmäinen julkinen esiintymisesi? Harri kysyi. Heh, etpä arvaakaan, Harmaa G tokaisi hymyillen vinosti. Mutta nyt keskitytään sinuun. Harri Metsänen siis? Kyllä. Tai Harri-Petteri, väliviivalla, mutta käytän vain sitä ensimmäistä nimeä. Ymmärrän. Ja olet yliopistolla töissä? Joo. Millaisissa hommissa, opettajana? Joku humanisti, arvaan, tai kasvatustieteilijä? Tuollainen punavalkoinen raitapaita kertoo jo paljon. Heh, ei kun ihan suunnittelijana Tietokonekeskuksessa. Opetan henkilökuntaa välillä. Noita tietokonejuttujua. Kuvankäsittelyä ja nettisivujen ylläpitoa. Pääasiassa kehitän sellaista sisällönhallintajärjestelmää, jolla henkilökunta voi itse päivittää webbisivuja. Kiintoisaa, Harmaa G totesi silminnähden välinpitämättömästi ja jatkoi: Siirrytäänpä muihin aiheisiin, tämä riittää taustatiedoksi. Harrastatko mitään itsepuolustuslajia? Öö, no en. Opettelen lähinnä joskus sanomaan ei, etten sanoisi aina että joo. Niin kuin nytkin olen tässä haastattelussa. Hmm. Harmaa G kurtisti otsaansa. Urheiletko? Lenkkeily, kuntosali, kuntonyrkkeily? Heh. Satunnaisesti käyn emännän kanssa sulkapalloa pelaamassa. Tai kävin, kun

10 1. luku. Reality-nettitv 7 se ei ollut raskaana. Sellaiset pelit mihin liittyy maila ja pallo kiinnostavat, etäisesti. Golfin green cardia suoritan parhaillaan kaverin kanssa. On jäänyt viime aikoina muu liikunta aika vähille. Ahaa, siltä kyllä näytätkin Harmaa G tuumasi matalalla äänellä. Mitä sanoit? Silmää kyllä mäyrälläkin on, sanoi entinen nahkuri. Mennään eteenpäin. Entä kuinkas on johtajaominaisuuksien laita. Kuvitellaan että olet, hmm, suuren yrityksen johtaja. Miten luulisit pystyväsi motivoimaan - sanotaan nyt parituhatpäistä työntekijäjoukkoa - tekemään urakkahommia todella pienellä palkalla tietäen kuitenkin, että joudut luopumaan koko poppoosta urakan jälkeen? Harri oli hämillään. Aika outo kysymys. En ole kyllä ikinä ajatellut mitään johtotason tehtäviä. Tai no miksei jotain pientä projektivetoa joskus. Enpä oikein tiedä. Harmaa G jatkoi painokkaasti: Tämä on oleellinen kysymys. Yritä keksiä jotain. No kai minä sanoisin rehellisesti, että kuulkaas, hommat loppuu parin viikon päästä, mutta yrittäkää nyt tehdä parhaanne. Ja katsotaan sitten mihin se riittää. Harri totesi, mutta lisäsi vielä itselleen hymyillen: Sen verran on suomalaisurheilijoita tullut seurattua, että tuo on se vakiovastaus. Oli Harmaan G:n vuoro hämmentyä. Rehellisesti..? Erikoista, mutta ei hassumpaa hän mutisi itsekseen. Hyvä, jatketaan. Mitäs olet mieltä monarkiasta, kuninkaallisista ja hovielämästä? Herättääkö ajatus prinsessoista

11 1. luku. Reality-nettitv 8 mitään mielikuvia. Harri häkeltyi täysin. Projektinhallinnasta prinsessoihin. Todella sekavaa. Täytyi tosin myöntää että Harmaan G:n haastattelutekniikassa oli jotain kiehtovaa. Ehkä tätä joku netistä katsoisi. On sitä hullumpaakin nähty. BB. Paljon hullumpaa. Öö, no ehkä ensimmäisenä tulee nuo Ruotsin prinsessat. Apinoiden kuningas, ja sitä rataa. Ja jos mennään astetta kevyempään suuntaan, niin tulee mieleen Jane Austenin romaanit ja valheet ja viettelykset ynnä muut, niin noloa kuin se onkin myöntää. Romanttisia pukudraamoja on saanut seurusteluaikoina katsoa. Peruukkeja miehillä ja kerroksittain mekkoja naisilla, kuten Ranskan hoveissa aikoinaan. Niin, ja tietysti Prinsessa Leia, Harri hymyili taas. Olet osittain oikeilla jäljillä Harmaa G tuumasi. Ainiin, osaathan uida? Harri nyökkäsi. Kuin sammakko. Hyvä. No sitten vielä hieman filosofisempi kysymys: Kuinka kohtelisit henkilöitä jotka, sanotaan nyt, ovat kaksinaamaisia ja paljastuisi, että sinua on viilattu pahasti linssiin? Harri valpastui. Nytkö tämä vihdoin paljastuu joksikin piilokamerajutuksi? No olkoon, kolme hunttia on ihan hyvä liksa viiden minuutin hassuttelusta. Ehkä tässä on nyt varaa vähän hullutella. Valehtelu saa sappeni kiehumaan, Harri aloitti puhuen hitaasti ja normaalia matalammalla äänellä. Jos joku valehtelisi minulle päin naamaa ja asia paljastuisi, en

12 1. luku. Reality-nettitv 9 välttämättä pystyisi hillitsemään raivonpurkausta, Harri jatkoi ja ihmetteli mielessään mitä hän oikeasti tekisi. Fyysisin asia mitä hän viime aikoina oli tehnyt, liittyi Nintendo Wiin kapulan heiluttamiseen tennispelissä, ja edellisen todellisen raivonpurkauksensa hän muisti saaneensa noin kaksitoistavuotiaana, kun serkkupoika meni koskemaan hänen vasta postiluukusta tulleeseen Hämähäkkimies-lehteensä. Big mistake. Harmaa G vaikeni kuitenkin ja näytti hieman vaivaantuneelta. Sitten hän rykäisi ja vilkaisi kännykkäkameraansa. Hyvä tietää. Mutta tämä haastattelu alkaa olla tässä. Mainiota, Harri tuumasi ilahtuneena ja nousi kopiopöydän päältä, johon hän oli istahtanut. Yksi tyyliseikka vielä, Harmaa G keskeytti ja katseli ympärilleen kopiohuoneessa. Tämä ohjelma tarvitsee dynaamisuutta, villejä kuvakulmia ja mielikuvitusta. Sinähän arvostat mielikuvitusta? Öh, no mikä ettei. Hienoa! Minulla oli mielessä sellainen juttu, että voisit mennä ensin tuonne arkistokaappiin ja astua sieltä reippaasti ulos ja sanoa samalla ohjelman nimen Harmaa G näkee kaiken! Voit tehdä sen itsellesi sopivalla tavalla ja äänenpainolla. Harrin epäilevä ilme sai Harmaan G:n jatkamaan: Voit tehdä sen näin räppityyliin leuka pystyssä ja kädet puuskassa tai armeijatyyliin käsi lippaan vedettynä. Räppäri heilutti kätensä eri asentoihin ja toisteli ohjelmansa nimeä. Harrille tuli mieleen ainoastaan natsitervehdys ja huomattavasti rauhanomaisempi Star Trekistä tuttu sormienle-

13 1. luku. Reality-nettitv 10 vitys. Live long and prosper! Hän päätti tyytyä jälkimmäiseen. Hyvä on, tämä vielä ja sitten lähden! Ja vain yksi otto. Ilman muuta, luonnollisuus ennen kaikkea! Harmaa G myönteli. Arkistokaappi olikin itse asiassa tyhjä vaatekomero, jonne yksi laihanpuoleinen www-suunnittelija mahtui melko vaivattomasti. Ovessa ei ollut lukkoa, ja Harri arvelikin pääsevänsä pois jos hänen outo haastattelijansa alkaisi kuitenkin temppuilla. Kolme sataa euroa. Harri kääntyi komerossa naama huoneeseen päin. Harmaa G mallaili sopivaa kuvakulmaa. Kaikeksi onneksi käytävässä ei vieläkään näkynyt eikä kuulunut yhtään ihmisiä. Kaappiin astumisen selittäminen laitoksen teräväsanaiselle amanuenssille ei kuuluisi Harrin mielipuuhiin. Harmaa G nosti katseensa. Nyt laitan oven hetkeksi kiinni, lasken kolmeen ja sen jälkeen voit astua ulos kaapista. Sopiiko? Harri pyöritteli hartioitaan ja toisti mielessään sanat Harmaa G näkee kaiken. Sitten hän asetti oikean kätensä sormet haralleen ja nyökkäsi. Harmaa G sulki oven. Kaappiin tuli pimeää. Kaapin ulkopuolelta kuului harmaan G:n lasku Kolme, kaksi, yksi shazam! Ovenraosta välähti valo. Luultavasti G otti vielä yhden kuvan, Harri tuumasi ja astui ulos kaapista käsi ojossa. Harmaa G näkee mitä hittoa! Harri ei enää ollutkaan kopiohuoneessa.

14 Luku 2. Kaapista ulos Harri astui ulos kaapista ja huomasi seisovansa keskellä vehreän ruohikon peittämää metsäaukeaa, jota ilta-aurinko kevyesti valaisi. Miten Harri sai sanottua ja katsoi ympärilleen. Aukion keskellä seisoi ringissä etäisesti tutun näköinen kivimuodostelma, suuria kivipaaseja pystyssä ja muutama vaakapaasi nostettuna niiden päälle. Hänen takanaankin oli kivi siinä missä aiemmin oli ollut vaatekomero. Mikä voi hemmetti missä? Harri jatkoi. Älä huoli, puhekyky katoaa aina hetkeksi ulottuvuussiirtymän jälkeen, totesi matala miesääni hänen viereltään. Tai kaninkuseman jälkeen kuten sitä piireissä kutsutaan. Harri säpsähti, siristi silmiään ja huomasi pitkään harmaaseen kaapuun sonnustautuneen huppupäisen henkilön astuneen kiven takaa hänen eteensä. Harmaan kaavun rintamukseen oli kuvioitu koristeellinen kultainen G-kirjain. Kaapumiehellä oli kädessään raskastekoinen, pitkä puinen sauva, jonka yläpäähän oli upotettu sinertävä kristalli. Sinä kuka..! Harri änkytti nyt selvästi hermostuneella äänensävyllä. Hmm, yleensä koiratkin pystyvät haukkumaan normaalisti jo muutama sekunti siirron jälkeen, mutta sinulta ei näköjään vielä puhuminen onnistu, harmaakaapuinen jatkoi. Sitten hän nosti hupun, jonka alta paljastuivat parrakkaat kasvot, valtava kyömynenä ja niin tuuheat har- 11

15 Luku 2. Kaapista ulos 12 maat kulmakarvat, että ne keritsemällä olisi voinut lomauttaa puolet Uuden-Seelannin lampaista. Harmaa G palveluksessasi, mies sanoi ja nyökkäsi kevyesti. Hyvä että vaikutat hyvinvoivalta. Harri tuijotti Harmaata G:tä hetken sanattomana. Sitten hän vilkuili ympärilleen ja lopulta nipisti itseään poskesta. Auts! hän huudahti. Hittolainen, hereillä ollaan. No niin, mitä ihmettä tämä nyt on? Harri kysyi hermostuneena. Aukiota ympäröivät suuret lehtipuut huojuivat kevyesti tuulessa ja jostain kuului linnunlaulua. Sellaista rauhallista livertelyä. Muuten oli hiljaista. Kunnes hiljaisuuden rikkoi vaimea turahdus. Sori, Harmaa G mutisi ja leyhytteli kaapuaan vasemmalla kädellä. Kaalilattikkoa lounaaksi. Missä me oikein ollaan ja ennen kaikkea miten täältä pääsee pois! Harri jatkoi ja astui askeleen lähemmäs exräppäriä, joka oli nyt pituudeltaan hänen itsensä mittainen. Ja suippohatun kanssa vielä reilusti pidempi. Vaikka arvostankin mielikuvitusta ja hienoja temppuja niin tässä olisi tarkoitus päästä työpäivän päätteeksi kotiin eikä mihinkään metsään! Niin, mutta olethan Harri Metsänen, Harmaa G huomautti iloisesti hymyillen. Miten se nyt tähän liittyy! Harri huudahti. Rauhoitu, se oli vaan kielikukkanen, tai verryttelevää verbaaliakrobatiaa, Harmaa G jatkoi. Mitä tulee kysymyksiisi, niin vastaukset kuuluvat: olemme Verdanan kuningaskunnassa, saavuimme yksinkertaisen ulottuvuussiirtymän avulla ja pois täältä pääset no sanotaanko sitten

16 Luku 2. Kaapista ulos 13 kun tehtävä on suoritettu. Verdanan..! Sehän on joku hemmetin fontti! Harri melkein huusi. Lopeta pelleily ja päästä minut pois täältä! Fontti yhtäällä, kuningaskunta toisaalla, matkaeväs kolmannessa paikassa. Niin se maailmankaikkeus makaa. Harri oli epätoivon partaalla. Noora-Maija odotti häntä kotona maha pystyssä ja tässä hän oli jonkun totaalikahjon vankina mukamas toisessa ulottuvuudessa! Harmaa G tämän täytyy olla jotain unta. Läpsäytä minua poskelle niin herään. Mutta älä liian kovaa! Hyvä on, jos niin tahdot Harmaa G totesi ja löi Harria reippaasti nyrkillä vatsaan. Uumphh! Harri ähkäisi ja tuupertui maahan haukkomaan henkeä. Oletko hereillä? Pahoittelut, mutta en mielelläni turmele kasvojasi. Niitä tarvitaan vielä sellaisenaan. Uuhh Harri sai sanotuksi. Harmaa G istahti odottamaan Harrin toipumista läheiselle kivipaadelle. Hetken kuluttua Harri kampesi itsensä pystyyn ja pyyhkäisi ruohotupsut tummansinisistä Jack & Jones farkuistaan. Onneksi ostan aina alennuksesta, nämä tahrat eivät lähde irti Omo Sensitivellä, Harri huomasi tuumivansa. Harmaa G nousi seisomaan. Joko uskot että olet Verdanassa? Tässä olisi vielä paljon tehtävää ennen nukkumaanmenoa, alkaen vaatteidenvaihdosta. Jooh. Uskon Harri puuskutti ja istui kivelle Harmaan G:n viereen. Hän oli epätoivoinen ja liian hengästynyt ajatellakseen selkeästi. Kyllä silmä näkee, sanoi aina

17 Luku 2. Kaapista ulos 14 hänen isänsä kirvesmieskaveri, kun oli aika mitata vatupassilla oliko joku seinä suorassa vai vinossa. Harrin silmään näytti vahvasti siltä, että hän ei ollut enää Mikkolanniemiessä. Kivipaasien täyttämän ruohikkoisen aukion ympärillä kasvoi vehreää lehtimetsää, joka saattoi olla tammea, lehmusta tai poppelia. Tai jotain. Koivua se ei ainakaan ollut. Voitko nyt selittää että miten pääsen kotiin? Harri kysyi lopulta. Kotiin pääsy onnistuu kyllä helposti. Olen velho, Harri. Harmaa G aloitti. Olet mikä? Harri kysyi nostaen katseensa. Velho. Maagi. Taiankäyttäjä. Mahtimies. Skulaavi. N gah. Mitä termiä sitten haluatkaan käyttää. Ja siksi minun seurassani pysytteleminen ja neuvojeni totteleminen kannattaa kotiin pääsyn kannalta.. Velho. Tietäjä. Taiankäyttäjä. Mahtimies. Skulaavi. N gah. Mitä termiä sitten haluatkaan käyttää. Harri voihkaisi ja irvisti: Vai että velho ja kuningaskunta. Mitä seuraavaksi, lohikäärme? Shh! Harmaa G sihahti. Tullaan siihen myöhemmin, hän kuiskasi ja vilkaisi olkansa yli taivaalle. Harri pyöräytti silmiään. Voi jeesus, hän huokaisi. Nyt meidän täytyy ensin vaatettaa sinut ja sitten mennään leiriin. Huomenna on suuri päivä. Harmaa G sanoi ja nousi sauvaansa nojaten kiveltä.

18 Luku 2. Kaapista ulos 15 Odota nyt vähän! Harri huudahti ja tarrasi velhoa hihasta. Oletetaan että pääsen täältä joskus kotiin. Mitä minä sanon Noora-Maijalle? Hei kulta, olin Verdanassa. Hullu velho kaappasi minut mukaansa juuri ennen Prismareissua mutta onneksi sain kolmesataa euroa vaivanpalkkaa. Onko vauva jo syntynyt?! Harrin ääni kohosi lähes kimeäksi kiihtymyksestä. Aah, anteeksi, vanha velho rauhoitteli ja mietti sitten hetken. Unohdin tyystin mainita että ulottuvuussiirtymä ei ole aikasiirtymä. Kun homma on täällä hoidettu, palaat suunnilleen samaan paikkaan ja samaan aikaan mistä lähdit. Ja jos sallit, voin pyyhkiä tapahtumat mielestäsi, niin ei tarvitse kotona selitellä mahdollisesti päällä olevaa kiihtymystilaa. Harri tuijotti velhoa vaitonaisena. Tähänkin asti se on puhunut vain pelkkää sontaa, miksi uskoisin sitä nyt, hän mietti. Mitä vaihtoehtoja tässä on? Mutta miksi minä? Harri kysyi. Mikset voinut poimia yliopistolta mukaasi jotain - en minä tiedä - jotain isoa vahtimestaria tai vaikka liikunnanopiskelijaa? Sellaista atleettista, huoletonta sinkkua tai jotain pahuksen kielitieteilijää joka haluaa nähdä maailmaa! Minä olen viimeksi käynyt ulkomailla ylioppilaskirjoitusten jälkeen, ja silloinkin laiva vain kääntyi Tukholmassa. Ai olet käynyt Ruotsinmaalla? Ja palannut takaisin! Harmaa G henkäisi selvästi kunnioitusta äänessään. Sitten sinulla ei ole täällä mitään hätää Älä nyt viitsi, Harri vastasi tympääntyneenä. Olen tosissani, velho väitti hieman loukkaantuneena.

19 Luku 2. Kaapista ulos 16 Mutta voit kyllä uskoa, että et ollut ensimmäisenä valittavien listalla, hän jatkoi hieman tylympään äänensävyyn. Ennustusta on kuitenkin seurattava jos aikoo saada asiat kuntoon näillä main. Harrin kasvot vääntyivät entistä epäuskoisempaan irvistykseen. Älä vaan väitä, että teillä on joku ryppyinen vanha kirja jossa lukee jotain tyyliin: Kun aurinko on nouseva lännestä, kohtaa valtakuntaa suuri vaara, mutta katso! Kivestä kuoriutuu poika joka kohtaa pahuuden ja on tuleva hallitsemaan rauhan valtakuntaa! Harri levitteli käsiään ja messusi kireällä äänellä. Harmaa G kohotti tuuheita kulmakarvojaan ja vastasi: Jotain tuollaista, kyllä. Lainatakseni Yli-Vanhojen kirjoitusten seitsemännen kirjan kahdettatoista lukua: Hän on oleva Va-Littu, ja uhmaa vaaroja pelastaakseen ihmistön ja eläimistön. Valittu. Totta kai. Harri tuumasi. Kuinkas muuten. Niin, Va-Littu, väliviivalla, Harmaa G täsmensi. Rimmaa sellaisen kirosanan kanssa jota en mielelläni käytä, mutta sehän tässä nyt on mielessä, Harri sanoi ärsyyntyneenä. - Mutta kalistellaan sapeleita nyt ensin, erästä exkotkaritaria lainatakseni. Harmaa G päätti lauseen. Harri puhalsi ilmaa suustaan ja hengitti hetken syvään, istahtaen sitten maassa makaavan kivipaaden päälle. Mikä paikka tämä kivikehä on? Näyttää ihan Stonehengeltä, hän sanoi ilman suurtakaan kiinnostusta äänessään. Tämä on Jarulen aukio, paikka jossa ulottuvuuksien välinen kalvo on ohut kuin no, jääköön mainitsematta.

20 Luku 2. Kaapista ulos 17 Täällä ulottuvuussiirtymä on helpointa suorittaa. Harrin katse terävöityi. Tämä ulottuvuussiirtymä vaatiiko se jotain erityistaitoja tai voisitko selittää hieman tarkemmin? Harmaa G mietti hetken ja sanoi sitten hymyillen: Periaate on hyvin yksinkertainen. Täältäpäin lähdetään kuvainnollisesti sanoen kiven sisään ja sinun ulottuvuudessasi käytetään yleensä vaatekomeroita. Syystä tai toisesta. Niin mutta miten pääsee kiven sisään? Harri kysyi ja nousi hitaasti seisomaan. Riittää kun kävelee suoraan kiveä kohti silmät kiinni, suojaa päänsä käsillä ja ajattelee päämääräänsä oikein tarkasti, velho vastasi leppoisasti. Harrin silmät välkähtivät, hän kääntyi kohti yhtä kivipaasia, sulki silmänsä, suojasi naamaansa käsillään ja käveli reippaasti suoraan kohti kiveä. Tömps, sanoi kivi. Auuh! ulvahti Harri ja kaatui selälleen. Harmaa G ei pystynyt pidättelemään naurua vaan hohotti matalalla äänellä. Hohhohh! Olet herkkäuskoisempi kuin luulinkaan! Vanha velho pyyhki kyyneliä silmistään ja löi kämmenellä polveensa. Oli ihan pakko kokeilla! Toivottavasti ei naamaasi sattunut, mutta oli se sen arvoista! Hohhohhoo! Harri piteli kipeitä kyynärpäitään ja hieroi kivistäviä käsivarsiaan. Hänen ruskea, pystyraitainen kauluspaitansa oli hankautunut rikki oikean hihan kohdalta. Tässä sitä ollaan, toisessa ulottuvuudessa törmäilemässä kiviin ja sekopäinen velho hekottaa vieressä. Voiko tämä enää

21 Luku 2. Kaapista ulos 18 pahemmaksi muuttua? Nousehan ylös Harri, niin puetaan sinut nyt prinssin vaatteisiin. Ilmeisesti voi.

22 Luku 3. Prinssiksi prinssin paikalle Harri ei halunnut nousta. Hän sulki silmänsä ja kävi ruohikolle makaamaan käsivarret kivistäen. Tämä on vain unta, haluan herätä, oma koti kullan kallis. Ei ole kodin vertaa. Kop kop, kengänkannat yhteen. Hetken oli hiljaista, sitten hän kuuli kun jotain kohtalaisen raskasta raahautuisi häntä kohti. Harri kurkisti silmäluomiensa välistä ja näki että Harmaa G. Seisoi aukean reunalla puisen arkun vierellä hieman puuskuttaen. Mikä se nyt on, aarrearkkuko? Harri kysyi ja nousi huokaisten pystyyn. Hah, vaatteita täällä vain on, Harmaa G vastasi ja kopautti arkun kylkeä sauvallaan, jolloin kansi aukesi paljastaen kasan kiiltäviä vaatteita. Mistä se arkku siihen ilmestyi? Harri kysyi. Taikaa, velho vastasi. Ja huolellista ennakkovalmistelua. Harrin päätä alkoi särkeä. Tämä oli niin paksua pajunköyttä että sillä olisi voinut sitoa jättiläisen vuorenkylkeen roikkumaan. Kyseinen toimenpide luultavasti odottaisikin tämän matkan varrella, Harri tuumi happamasti. Entä jos en olisi ikinä astunut sinne kaappiin? Mitä olisit tehnyt, uhannut minua sillä lökäpöksyistä roikkuvalla kultaketjulla? 19

23 Luku 3. Prinssiksi prinssin paikalle 20 Olisin uhannut sinua tällä veitsellä, vanha velho sanoi kääntyen äkkiä ja piteli kohtalaisen kokoista tikaria kädessään. Harri kavahti kauemmas. Tai sitten iskenyt lisää tuohta pöytään. Räppärit tienaavat kohtalaisen hyvin, Harmaa G totesi säyseästi ja livautti tikarin takaisin hihaansa. Jossain vaiheessa olisit lähtenyt mukaan kumminkin. Harri mietti asiaa. Luultavasti velho oli oikeassa. Hän oli yleensä luottavainen, yhtä sinisilmäinen kuin norjalainen maitotyttö, ja toisaalta ainaisessa rahapulassa. Tai jos nyt ei pulassa, mutta rahaa ei ainakaan liikaa ollut. Noora- Maija piti siitä osaltaan huolen. Mutta sentään heillä oli tyylikkäitä mattoja, verhoja ja pöytäliinoja sekä vanha kuvaputkitelevisio. Ja koristetyynyjä. Paljon. Mutta et vieläkään vastannut kysymykseeni, Harri intti. Miksi minä? Mikään epämääräinen ennustus ei kelpaa selityksesi. Selitän kaiken matkalla leiriin, alahan pukea. Aurinko laskee kohta mailleen ja hämäränäköni ei ole enää entisaikojen kunnossa. Saatamme pian eksyä peikkometsään, Harmaa G hoputti hymyillen partaansa. Peikko nyt vedätät! Harri huudahti. Heh, pakko tunnustaa. Mutta hämäränäköni on oikeasti huono. No mihin leiriin me olemme menossa? Harri kysyi ja penkoi arkusta esiin kullankeltaisen paidan, jossa oli valkeat, levenevät hihat. Kerron kun pääsemme sinne. Luonnollisesti, Harri mutisi. Onko minulla mitään

24 Luku 3. Prinssiksi prinssin paikalle 21 vaihtoehtoa kuin olla sinun vankisi ja seurata sinua sokeasti. Harmaa G kohotti kulmakarvojaan. Voi, et sinä mikään vanki ole! Olen varma että teet kaiken omasta tahostasi. Haluathan päästä kotiin rakkaasi luo? Harri vaikeni jälleen. On se lipevä tyyppi, hän hämmästeli. Sitten hän huokaisi taas, kaivoi arkusta ruskeat nahkasaappaat, punaisen kultakoristeisen liivin ja leveän nahkavyön. Ihan tyylikkäitä vaatteita, hän pohti itsekseen, mutta ei sanonut sitä ääneen. Tästäkö sitten vaan vaihdan nämä päälleni? Harri kysyi. Harmaa G nyökkäsi, mutta tarkensi: Housut puuttuvat vielä. Harri katsoi arkkuun. Siellä oli vielä ruskeat nahkahansikkaat, joku vihreä silkkihuivi ja koristeellinen, kevyt kruunu. Ei täällä mitään housuja ole, täytyy varmaan vetää homma läpi näissä farkuissa, hän totesi hieman omahyväisesti. Harmaa G ojensi sauvaansa ja poimi arkusta vihreän huivin. Nämä ovat kuninkaalliset trikoot. Vedäpä jalkaan. Jätä omat vaatteesi tänne arkkuun. Harri älähti. Sitten hän alitajuisesti huomasi hetken toivovansa että tämä ei olisi mitään futuristista piilokameraa vaan hän oikeasti olisi toisessa ulottuvuudessa eikä hänen tarvitsisi koskaan muistaa tästä mitään palatessaan kotiin. Sankarit sukkahousuissa, totta tosiaan. Miksi sinun vaatteesi muuten vaihtuivat ulottuvuussiirrossa mutta minun kamani pysyivät ennallaan, Harri kysyi.

25 Luku 3. Prinssiksi prinssin paikalle 22 Koska olen velho, Harmaa G totesi. Ja sehän riittää selitykseksi lähes kaikkeen, Harri tuhahti. Kätevää, eikö? Avatessaan vyönsoljen Harri muisti taskussaan olevan kännykän, muistitikun ja kotiavaimet. Kahdella jälkimmäisellä tuskin olisi käyttöä täällä Verdanassa, mutta kännykän kameralla voisi ottaa varmasti mieleenpainuvia matkakuvia. Mitähän tuo vanha sekopää sanoo jos nappaan hänestä kuvan ja pistän sen palattuani Facebookiin, Harri tuumi ja hihitti ääneen mielipuoliselle ajatukselle. Arvon vangitsijani, Harri sanoi ja nosti farkkujen taskusta esiin vanhan N80:nsä. Siinä oli vielä neljä tolppaa virtaa mutta ei todellakaan 3G:tä tai muuta verkkoa. Saanko ottaa mukaani yhden henkilökohtaisen tavaran tätä seikkailua varten? Tässä on kuvia vaimostani ja niiden katseleminen motivoisi minua suoriutumaan mahdollisista haasteita paremmin, hän kysyi nostaen kännykän näkyville. Vanha velho tuhahti Harrin sanavalinnoille mutta totesi sitten: Ota vaan. Kuka tietää, jospa siitä on jossain vaiheessa hyötyä. Mutta pidä se äänettömällä ja ehdottomasti piilossa! Harri sujautti puhelimen liivintaskuun ja napsautti napin kiinni. Sitten hän riisui (hieman häveliäästi) farkkunsa paljastaen porokuvioiset valkoiset bokserinsa, ja kiskoi kireät vihreät trikoot jalkaansa. Sen jälkeen hän laittoi hansikkaat käteensä (peittäen muuten samalla kihlasormuksensa) ja vaihtoi kuluneet mustat kävelykenkänsä hy-