Keski-Suomen tavoite 2-ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Suomen tavoite 2-ohjelma 2000-2006"

Transkriptio

1 k 1

2 Keski-Suomen tavoite 2-ohjelma Julkaisutilaukset Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, JYVÄSKYLÄ Liisa Suonpää Puhelin Telekopio Lisätietoja Tavoite 2 -ohjelmapäällikkö, Keski-Suomen liitto, Hannu Korhonen, Keski-Suomen liitto, hannu.korhonen@keskisuomi.fi Julkaisija Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, JYVÄSKYLÄ Puhelin /vaihde Julkaisun avainsanat Aluekehitys Rakennerahastot Strategia ISBN ISSN Painos 300 kpl 2 Kansi ja taitto: Tuula Niemistö Painopaikka: KOPIJYVÄ OY

3 k Esipuhe Keski-Suomi jakautuu EU:n alue- ja rakennepolitiikan vuosien tavoitealueissa kahteen osaan: Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnissa toteutetaan tavoite 1 -ohjelmaa ja muualla Keski-Suomessa tavoite 2 - ohjelmaa. Tavoite 2 -ohjelman sisältö liittyy pitkälti Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelman tavoiteasetteluihin. Yritystoiminnan edistäminen, osaamisen uudistaminen ja aluerakenteen kehittäminen ovat Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmassa valittuja kehittämistyön toimintalinjoja. Siitä huolimatta, että Keski-Suomen ohjelma nojaa yhteisiin toimintalinjoihin, ovat ohjelman toteuttamistapa ja strategiset valinnat selkeästi maakunnan omia. Ohjelman toteuttamisen perusta on alueellisen erikoistumisen strategia investointien ja koulutuksen avulla. Suoritetulla valinnalla jäntevöitetään ohjelman toteutusta ja mahdollistetaan kattavasti alueen kuntien osallistuminen ohjelman toteuttamiseen sekä kohdennetaan resurssit vahvimmin alueen kilpailukykyä edistäviin kohteisiin. Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelma on laajan yhteistyön tulos. Ohjelmalla jatketaan maakunnassa laaditun aluekehittämisohjelman 1998 linjauksia ja toteutettujen tavoite 2 - ja 5b -ohjelmien kokemusten viitoittamaa tietä. Ohjelman laadintaa Keski-Suomen liitossa on johtanut tutkimuspäällikkö Hannu Korhonen. Ohjelmatyön eri vaiheissa ovat olleet tiiviisti mukana Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen, Keski-Suomen ympäristökeskuksen, Keski-Suomen Kauppakamarin ja Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n sekä ohjelma-alueen seutukuntien edustajat. Lisäksi ohjelmatyön eri vaiheissa on käyty neuvotteluja lukuisten sidosryhmien kanssa. Ohjelmaan on liittynyt Jyväskylän Yliopiston suorittama tasa-arvoarviointi ja YVA-ryhmän suorittama ympäristövaikutusten arviointi. Keski-Suomen liitto kiittää ohjelman laatimiseen osallistuneita ja kutsuu eri alojen toimijoita mukaan rakentamaan Keski-Suomesta tiedolla ja työllä itsensä elättävää maakuntaa. Jyväskylässä heinäkuussa 2000 Simo Salmelin maakuntahallituksen puheenjohtaja Erkki Järvelä maakuntajohtaja 3

4 4 Keski-Suomen tavoite 2-ohjelma

5 k Keski-Suomen tavoite 2-ohjelmavuosille JOHDANTO Ohjelmatyön kytkeytyminen muihin suunnitelmiin ja ohjelmiin Länsi-Suomen tavoiteohjelma Työn organisointi ALUEEN KUVAUS JA KEHITTÄMISTARPEET Aluerakenne ja väestökehitys Yritysten ja työpaikkojen määrän kehitys Osaamisrakenne Kulttuuri ja taide Ympäristön tila Tasa-arvon tila SEUTUJEN TAVOITTEET JA PAINOTUKSET Jyväskylän seutukunta Jämsän seutukunta Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunta Keuruun seutukunta Äänekosken seutukunta KESKI-SUOMEN TAVOITE 2 -OHJELMAN STRATEGIA JA TAVOITTEET Päämäärä Strategia Tavoitteet 5. OHJELMAN TOIMINTALINJAT JA TOIMENPIDEKOKONAISUUDET Yritystoiminnan kehittäminen ja tuotantorakenteen uudistaminen Yritystoiminnan aktivointi ja yritysten kehittäminen (EAKR) Yritysten toimintaedellytysten parantaminen (EAKR) Yrittäjyyden edistäminen ja henkilöstön kehittäminen (ESR) Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen Osaamis- ja innovaatioverkostojen kehittäminen ja uuden teknologian edistäminen (EAKR) Koulutuksen työelämäyhteyksien ja työllistymisen vahvistaminen (ESR) Aluerakenteen ja elinympäristön kehittäminen Perusrakenteen turvaaminen ja uudistaminen (EAKR) Vetovoimatekijöiden kehittäminen (EAKR) Ympäristön parantaminen sekä yhdyskuntien elävöittäminen (EAKR) Alueellisten ja paikallisten toimintayhteisöjen aktivointi sekä syrjäytymisen ehkäiseminen (ESR) Tekninen tuki (EAKR, ESR) RESURSSIT Toimijoilta edellytettävät resurssit ja rahoitustaulukko Hankearvioinnin perusteet OHJELMAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET OHJELMAN TASA-ARVOVAIKUTUKSET MAAKUNTIEN JA ALUEIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ...46 Liite: TAVOITE 2- JA 5b -OHJELMIEN TOTEUTUMINEN

6 Keski-Suomen tavoite 2-ohjelma JOHDANTO 1.1 Ohjelmatyön kytkeytyminen muihin suunnitelmiin ja ohjelmiin 6 Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelma vuosiksi on EU:n uuden aluepoliittisen kauden ohjelma, jonka alueeseen kuuluvat Jyväskylän, Jämsän, Kaakkoisen Keski-Suomen, Keuruun ja Äänekosken seutukunnat. Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelma on maakunnallinen sovellus Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmasta. Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnilla toteutetaan seutukuntien itse laatimaa tavoite 1 -ohjelmaa, joka puolestaan on osa Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelmaa. Muita uuden aluepoliittisen kauden ohjelmia ovat työllisyyden ja inhimillisten voimavarojen kehittämiseen tarkoitettu tavoite 1 -alueiden ulkopuolisten alueiden horisontaalinen tavoite 3 -ohjelma ja alueellinen maaseutusuunnitelma, joka on myös voimassa tavoite 1 -alueiden ulkopuolella. Tavoite 1 -alueilla tavoite 3 -ohjelmaa ja maaseutusuunnitelmaa vastaavat toimenpiteet sisältyvät tavoite 1 -ohjelmaan. Keski-Suomen kehittämistyön strategia ja keskeiset periaatteet on linjattu Keski-Suomen aluekehittämisohjelmassa. Linjauksen mukaan Keski-Suomi on tiedolla ja työllä itsensä elättävä maakunta, joka osaamisen ja yrittäjyyden avulla parantaa jatkuvasti yritystoiminnan edellytyksiä. Maakunnan kehittäminen perustuu vahvaan omaan kehittämistahtoon ja alueen toimijoiden tulokselliseen yhteistyöhön. Merkittäviä aluepolitiikan toimijoita ja rahoittajia ovat maakunnan yritykset ja kunnat, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja muut maakunnan oppilaitokset, Keski- Suomen TE -keskus ja sen osastot, Keski-Suomen ympäristökeskus, Keski-Suomen tiepiiri, Länsi-Suomen lääninhallitus ja muut alueella toimivat valtion viranomaiset, alueen kehittämisyhtiöt sekä aluekehittämisestä vastuullisena viranomaisena toimiva Keski-Suomen liitto. Useiden ohjelmien samanaikainen toteuttaminen edellyttää maakunnan yhteisen strategian ohella käytännön yhteistyön tehokasta organisointia niin, että maakunnan alueella toteutettavat ohjelmat vastaavat maakunnan ja seutujen omia kehittämistarpeita. Keskeiset linjaukset voimavarojen kohdistamisesta strategisesti oikeisiin ja vaikuttaviin toimenpiteisiin on tehtävä yhteisesti. Maakunnan yhteistyöryhmän merkitys resurssien suuntaajana ja toiminnan linjaajana korostuu ohjelmakaudella Tavoite 2 -ohjelman toteuttamiseen osallistuvat EU:n rahastoista Euroopan aluekehittämisrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Sosiaalirahasto osallistuu myös tavoite 3 -ohjelman toteuttamiseen. Sosiaalirahaston eri ohjelmien toimintaa ohjaa yhteinen ESR -viitekehys. Maatalouden ohjausrahaston tukiosasto (EMOTR-T) osallistuu alueelliseen maaseutusuunnitelman toteuttamiseen. Euroopan unionista saatavat rahoituksen ohella ohjelmien toteuttamiseen käytetään valtion budjetin kautta tulevaa kansallista julkista ja kuntien kautta tulevaa paikallista julkista rahoitusta. Julkisen rahoituksen ohella ohjelmiin tulee myös yksityistä rahoitusta. Euroopan unionin tavoiteohjelmia täydentävät yhteisöaloitteet. EAKR:sta rahoitetaan rajat ylittävän, valtioiden välisen ja alueiden välisen yhteistyön edistämistä (Interreg) ja kriisikaupunkien ja -lähiöiden taloudelliseen ja sosiaaliseen elvyttämiseen kestävän kaupunkikehityksen mukaisesti (Urban), EMOTR:n ohjausrahastosta maaseudun kehittämistä (Leader) ja ESR:sta inhimillisten voimavarojen kehittämistä yhtäläisten mahdollisuuksien puitteissa (Equal). Yhteisöaloitteiden ohella toteutetaan myös pilottihankkeita. 1.2 Länsi-Suomen tavoiteohjelma 2 Keski-Suomi on ollut mukana seitsemän Länsi-Suomen maakunnan tai maakuntien osien muodostaman yhteistyöalueen ohjelmatyössä, jossa on laadittu maakuntien yhteinen tavoite 2 -ohjelman visio ja strategia sekä määritetty toimintalinjat ja niiden toteuttamiseksi tarvittava rahoitus. Varsinainen ohjelmaosa on jätetty sisäasiainministeriölle, jonka johdolla ohjelma viimeistellään valtioneuvoston käsittelyä varten. EU:n komission käsittelyn jälkeen ohjelmaa päästään toteuttamaan aikaisintaan huhti-toukokuussa Ohjelman täydennysosan eli toimenpidekokonaisuudet käsittelee kansallinen seurantakomitea vuoden 2000 alkupuolella. Länsi-Suomen maakunnat haluavat yhteisessä visiossaan tehdä Länsi-Suomesta maan johtavan yrittäjyyden ja inhimillisen kasvun alueen. Yhteisen strategian mukaisesti Länsi-Suomen yhteistyöalueella lisätään yrittäjyyttä ja työpaikkoja sekä parannetaan yritystoiminnan ja maatilatalouden kilpailukykyä osaamisen tasoa nostamalla. Ohjelman kolme toimintalinjaa ovat yhtenevät Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelman kanssa samoin kuin täydennysosan toimenpidekokonaisuudetkin. Keski-Suomen ohjelman visiossa ja strategisissa painotuksissa korostetaan alueellista erikoistumista investointien ja koulutuksen avulla, osaamista yleensä sekä tietoyhteiskunnan valmiuksia keskimääräistäkin enemmän.

7 k Kuvio 1: EU:n tavoitealueet Keski-Suomessa ja koko maassa Työn organisointi Keski-Suomen tavoite 2-ohjelmatyötä varten asetettiin maakunnallinen valmisteluryhmä, johon kutsuttiin mukaan edustajat Jyväskylän, Jämsän, Kaakkoisen Keski-Suomen, Keuruun ja Äänekosken seutukunnilta, Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen osastoilta, Keski-Suomen ympäristökeskuksesta, Keski- Suomen Kauppakamarista ja Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:stä. Seutukunnittainen valmistelu eteni yhtäaikaisesti maakunnallisen valmistelun kanssa. Seutukuntien työryhmissä olivat edustettuina kehittämisyhtiöt, paikalliset kärkiyritykset, alueen koulutusorganisaatiot sekä monet järjestöt ja muut merkittävät toimijat. Kumppanuutta on toteutettu seutukunnittaisissa neuvotteluissa sekä keskusteluissa maakunnan yhteistyöryhmässä ja sen työjaostossa. Ohjelmasta keskusteltu Länsi-Suomen lääninhallituksen Jyväskylän alueellisen paikallisyksikön (sivistysosasto sekä sosiaali- ja terveysosasto), Keski-Suomen tiepiirin, Keski-Suomen Maaseutukeskuksen, Keski-Suomen Metsäkeskuksen sekä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kanssa. Maakuntavaltuustossa Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelman strategia ja tavoitteet käsiteltiin Maakuntahallituksen esityksen pohjalta maakuntavaltuusto käsittelee ohjelman toteuttamismallin marraskuussa 1999 ja ohjelman varsinainen käsittely on tammikuussa Ohjelman ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on ollut kiinteä osa ohjelmatyötä. Ympäristövaikutusten arvioinnista vastaa Keski-Suomen EU-hankkeiden ympäristövaikutusten arviointiryhmä, jonka maakunnan yhteistyöryhmän työjaosto on nimittänyt. Ohjelman tasaarvonäkökohdat on arvioinut Jyväskylän Yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen naistutkimuksen jaos. 7

8 Keski-Suomen tavoite 2-ohjelma Kuvio 2: EU:n tavoiteohjelmat Keski-Suomessa Tiedolla ja työllä itsensä elättävä Keski-Suomi 8

9 2. ALUEEN KUVAUS JA KEHITTÄMISTARPEET k 2.1 Aluerakenne ja väestökehitys Keski-Suomen tavoite 2 -alue on maakunnan viiden seutukunnan ja 21 kunnan muodostama alue. Jyväskylän seutukuntaan kuuluvat Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa ja Muurame; Jämsän seutukuntaan Jämsä, Jämsänkoski, Korpilahti ja Kuhmoinen; Kaakkoisen Keski-Suomen seutukuntaan Hankasalmi, Joutsa, Leivonmäki, Luhanka ja Toivakka; Keuruun seutukuntaan Keuruu, Multia, Petäjävesi ja Uurainen sekä Äänekosken seutukuntaan Konnevesi, Sumiainen, Suolahti ja Äänekoski. Alueelle sijoittuu maakuntakeskus Jyväskylä. Muita kaupunkeja ovat Jämsä, Jämsänkoski, Keuruu, Suolahti ja Äänekoski. Ohjelma-alueen väestökehitys on viime vuosina ollut positiivinen. Alueen väestömäärä lisääntyi vuodesta 1994 vuoteen 1998 yhteensä henkeä (1,9 %). Kasvu kohdentui yksinomaan Jyväskylän seutukuntaan, jonka väestö lisääntyi yli 6 000:lla (4,8 %). Samaan aikaan väki väheni kaikilla muilla seutukunnilla. Jyväskylän seutukunnan ulkopuolisista kunnista väestö lisääntyi vain Äänekoskella. Väestökehityksessä seutukunnittain eri sukupuolten kesken ei ole nähtävissä merkittäviä eroja. Ainoastaan Äänekosken seutukunnassa naisten määrä väheni selvästi miehiä nopeammin. Kuntien välisessä muuttoliikkeessä vain Jyväskylän seutukunnan muuttotase on positiivinen. Väestö muuttaa keskusseutukunnalle sekä oman maakunnan alueelta että myös maakunnan ulkopuolelta. Eniten Keski-Suomeen muutetaan Uudeltamaalta, Pirkanmaalta ja Pohjois-Savosta. Vastaavasti muuttoliike vie eniten keskisuomalaisia Uudellemaalle ja Pirkanmaalle. Muuttoliikkeen sisältävissä väestöennusteissa tilanteen uskotaan myös säilyvän ohjelmakaudella samansuuntaisena. Väestömäärän ennakoidaan Keski-Suomen tavoite 2 -alueella lisääntyvän vuoteen 2010 yli 5 000:lla ja kasvun katsotaan kohdentuvan ennen muuta maakuntakeskukseen ja sitä ympäröiviin kuntiin. Yli puolet maakunnan väestöstä asuu Jyväskylän seudulla. Maakuntatasoinen palveluvarustus on suurelta osin myös keskittynyt Jyväskylään. Asutus on keskittynyt päätiestön suunnassa Jämsän - Jyväskylän - Äänekosken kehitysakselille. Maakunnan muissa osissa väestö on jakaantunut tasaisemmin maa- ja metsätalouden ympäröimiin erikokoisiin kaupunkeihin ja kuntataajamiin, jotka toimivat alueittensa työpaikka- ja palvelukeskuksina. Taulukko 1. Väestömäärän kehitys seutukunnittain Muutos, abs. Muutos % Jyväskylän sk ,8 Jämsän sk ,4 Kaakk.Keski-Suomen sk ,5 Keuruun sk ,3 Äänekosken sk ,3 K-S tavoite 2-alue ,9 Lähde: Tilastokeskus 9

10 Keski-Suomen tavoite 2-ohjelma Taulukko 2. Muuttoliikkeen keskiarvo vuosina seutukunnittain Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Jyväskylän sk Jämsän sk Kaakk.Keski-Suomen sk Keuruun sk Äänekosken sk Lähde: Tilastokeskus Kehittämistarpeet: Jyväskylän seutukunnan kehittämistarpeet ovat aluerakenteesta, väestönkehityksestä ja palveluvarustuksesta johtuen erilaisia kuin alueen muiden seutujen. Jyväskylän seudun vetovoimaa pääkaupunkiseudulle suuntautuvan muuttoliikkeen vaihtoehtona on vahvistettava. Väestörakenteen pitämiseksi tasapainossa ja muuttotappion pysäyttämiseksi tulee nuorille tarjota monipuoliset ja tulevaisuuden valinnat mahdollistavat koulutusväylät, kilpailukykyiset työmarkkinat sekä tarvittavat ja vetovoimaiset muut palvelut, etenkin asumisen edellytykset. Seutukuntakeskuksia on vahvistettava ja monipuolistettava. Teollisuuskeskusten (Jämsä-Jämsänkoski, Äänekoski-Suolahti) uudistuminen, kuntakeskusten sekä varsinaisten maaseutualueiden kehitys edellyttävät yritystoiminnan edellytysten kohentamista ja yksityisiä investointeja sekä yhdyskuntarakenteen taloudellista kehittämistä ja julkisia investointeja. Aluerakenteen kehittämistoimilla on lisättävä alueen yritystoiminnan kilpailukykyä ja alueen vetovoimaisuutta sekä sen eri osien alueellista kehitystä. Tietoverkkoyhteyksien ja -palvelujen voimakas paikallinen, seudullinen ja maakunnallinen kehittäminen on edellytys alueen eri seutujen kehittämiselle. Yritysten, oppilaitosten ja kansalaisten valmiuksia informaatiotekno-logian hyödyntämisessä on parannettava. Kehittämistoimilla mahdollistetaan eri koulutustasojen tietoverkkoyhteistyö ja verkostokoulutus, etätyö ja julkisten palvelujen tietoverkko (alueellinen tietoverkko) sekä helpotetaan yksityisten kansalaisten liittymistä tietoverkkoon. Kehitetään tietoverkkoihin perustuvia oppimisympäristöjä, eli mahdollistetaan ns. virtuaaliset oppimisympäristöt. Aluerakenteen kehittämisessä käytetään hyväksi alueen vahvojen osaamisalojen kuten informaatioteknologian sekä energia- ja ympäristöteknologian asiantuntemusta. 10

11 k 2.2 Yritysten ja työpaikkojen määrän kehitys Keski-Suomen tavoite 2 -alue elää puusta, metallista, osaamisesta ja hyvistä palveluista. Massa-, paperi- ja puutavarateollisuus hyödyntävät alueen suuria metsävaroja. Metalliteollisuus, mm. paperinjalostusteollisuuden sekä maa- ja metsätalousalan koneiden valmistus on kansainvälistä huipputasoa. Kasvun aloja ovat informaatioteknologia, elektroniikkateollisuus, graafinen tuotanto ja kemianteollisuus sekä energiaja ympäristöteknologia. Maa- ja metsätalouden osuus työpaikoista ja myös bruttoaluetuotteesta on maan keskitasoa suurempi. Alueelle on tiivistynyt monentasoista osaamista ja alueen koulutustarjonta on erittäin laajaa. Monialainen yliopisto, maakuntaan laajeneva ammattikorkeakoulu sekä ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet luovat hyvän pohjan alueen kehittämiselle. Alueen keskusten palvelutarjonta on hyvä, mutta uhkat palvelutarjonnan heikkenemiselle maaseutukunnissa ovat suuret. että työn tuottavuus on näillä seuduilla voimakkaasti parantunut, mikä näkyy esimerkiksi korkeana bruttoaluetuotoksena henkeä kohti (taulukko 5). Keski-Suomen tavoite 2 -alueen työttömyys on viime vuodet ollut noin 3 prosenttiyksikköä koko maan työttömyyttä korkeammalla tasolla. Kaikkien seutukuntien työttömyysasteet olivat vuonna 1994 yli 20 prosentin, vuonna 1998 työttömyysasteet vaihtelivat Jämsän seutukunnan 18,0:n ja Jyväskylän seutukunnan 19,1:n välillä. Lukumääräisesti työttömien määrä väheni em. aikavälillä viidellä tuhannella eli :een vuonna Keski-Suomen tavoite 2 -alueen työpaikkamäärä oli kuluvan vuosikymmenen vaihteessa lähes Laman myötä työpaikkamäärä romahti ja oli vuonna 1994 enää Tämän jälkeen työpaikat ovat tasaisesti lisääntyneet noin 1000:lla vuodessa. Vuoden 1997 ennakkotietojen mukaan lisäys oli jo yli Taulukko 3. Yritysmäärän kehitys vuosina Jyväskylän sk Jämsän sk Kaakkoisen Keski-Suomen sk Keuruun sk Äänekosken sk Keski-Suomen tavoite 2-alue Lähde: Tilastokeskus Keski-Suomen tavoite 2 -alueen yritysmäärä on noussut vuodesta 1994 kolmessa vuodessa yli tuhannella. Yritysten määrä on kasvanut kaikissa seutukunnissa ja erityisen voimakkaasti Jyväskylän seudulla. Yritysmäärän myönteisestä kehityksestä huolimatta alueen työllisyystilanne on osoittautunut vaikeaksi. Jämsän ja Äänekosken seuduillakaan tuotannon laajentuminen ei ole kanavoitunut työpaikoiksi. Pääomavaltaistunut tuotanto on merkinnyt, että bruttoaluetuotteen ja työllisyyden keskinäinen yhteys on löyhentynyt. Sama ilmiö myönteisesti nähtynä merkitsee sitä, 11

12 Keski-Suomen tavoite 2-ohjelma Taulukko 4. Työpaikkamäärän kehitys Jyväskylän sk Jämsän sk Kaakkoisen Keski-Suomen sk Keuruun sk Äänekosken sk Keski-Suomen tavoite 2-alue Lähde: Tilastokeskus Työpaikat lisääntyivät palvelualoilla ja jalostuksessa mutta vähenivät alkutuotannon ammateissa. Mittavimmin uusia työpaikkoja syntyi teollisuudessa, koulutuksessa, terveyden- ja sosiaalihuollon ammateissa, kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluissa, julkisessa hallinnossa ja myös rakentamisessa. maan tasoa (100) korkeammaksi ja Jyväskylän seutukunta (93) lähestyy valtakunnan tasoa, Keuruun (60) ja Kaakonseudun (57) aluetuoteluvut ovat jääneet selvästi koko maan tasosta. Seutukuntien asema valtakunnallisessa vertailussa on säilynyt melko muuttumattomana. Keski-Suomen tavoite 2 -alueen bruttoaluetuote asukasta kohti oli vuonna ,7 prosenttia koko maan tasosta. Aluetuote on kehittynyt viime vuosina koko maata nopeammin, mutta vaihtelu seutukunnittain on voimakasta. Samalla kun Jämsän (119) ja Äänekosken seutukuntien (108) aluetuote nousee selvästi koko Taulukko 5. Toimialojen arvonlisäykset seutukunnittain (mmk) vuosina 1990, 1993 ja 1997 Vuosi Muutos, abs. Muutos % Jyväskylän sk ,1 20,5 Jämsän sk ,0 10,3 Kaakk.Keski-Suomen sk ,4 8,9 Keuruun sk ,1 10,3 Äänekosken sk ,0 35,0 Keski-Suomen tavoite 2-alue ,1 19,3 Lähde:Tilastokeskus 12

13 k Kehittämistarpeet: Yrityskantaa on lisättävä uusyrittäjyyttä edistämällä ja toimien yritysten innovatiivisuutta parantamalla. Uusia yrityksiä tarvitaan perinteisesti vahvojen alojen ohella erityisesti palvelualoille sekä huipputeknologian ja osaamisintensiivisten palvelujen tuottajiksi. Alueen vahvoja koulutusresursseja on hyödynnettävä tehokkaasti uuden yrittäjyyden synnyttämisessä. Yritysten kehittäminen ja työpaikkojen lisääminen edellyttävät investointiasteen nostamista. Keskeisimpiä keinoja toimivien yritysten kasvun lisäämiseksi ovat verkostuminen, kansainvälistyminen sekä alueellisten innovaatiojärjestelmien kehittäminen. Yritysten sukupolvenvaihdosten erityiskysymykset on otettava kehittämistoiminnassa huomioon ja yrittäjyys nähtävä osaksi seutujen kestävää kehitystä. Alihankintaverkostojen kehittäminen edellyttää klusterinäkökulman vahvistamista. Alueen teollisuuden toimialarakenne on monipuolinen ja mahdollisuudet alihankintayhteistyön lisäämiseen ovat hyvät. Alueelta löytyy erityisosaamista useilta teollisuuden osa-alueilta. Maakunnallista toimialoittain etenevää kehittämistyötä jatketaan ja erityistä painoa pannaan yritysten henkilöstön osaamisen tason kohottamiseen. Alihankkijoiden kilpailukyky edellyttää hyvää laatutietoisuutta, parhaiden menetelmien hallintaa (benchmarking) sekä alihankintayrittäjyyden osaamista sekä päähankkijoiden että alihankkijoiden suunnalla. Työvoiman kysynnän ennakointiin perustuen tulevaisuuden kasvualoihin (mm. informaatioteknologia, ohjelmisto- ja sisältötuotanto, elektroniikka) on panostettava rohkeasti. Palveluelinkeinoja kehittämällä luodaan uutta yrittäjyyttä ja tuetaan teollisuuden kehittämistavoitteita. Yritystoimintaa tukevilla tutkimus-, neuvonta- ja kehittämispalveluilla on hyvät kasvunäkymät. Kulutuskysynnän kasvaessa palvelualojen kehitysmahdollisuudet ovat hyvät ja uusia yrityksiä syntyy. Naisyrittäjyyden edellytyksiä parantamalla luodaan mahdollisuuksia uudelle palvelualojen yritystoiminnalle. Viihde- ja vapaa-ajan palveluliiketoimet kasvavat, samoin ns. kulttuuriyrittäjyys. Kokous- ja kongressimatkailu, luonto- ja elämysmatkailu, kulttuuri- ja liikuntamatkailu sekä matkailuun kuuluvan majoitustoiminnan kehittäminen ovat koko Keski-Suomen kehittämiskohteita. Maaseudun yritystoiminnalle luodaan toimintaedellytysten seudullisella yhteistyöllä sekä keskusten ja maakuntien vuorovaikutuksen voimistamisella. Perinteisen maatilatalouden rinnalle tulee luoda korvaavia ja täydentäviä maaseutuyrittämisen malleja. Metsätalouden kehittäminen edellyttää metsien kasvatuksen, hoidon, kunnostuksen ja metsätalouden infrastruktuurin kehittämistä puutuotemarkkinoiden ja teollisuuden tarpeiden pohjalta maaseudun työllisyyttä ja luonnon monimuotoisuutta tukevalla tavalla. Koko maakunnan kannalta keskeisiä kehittämisaloja ovat: ammatinharjoittajayrittäjyys, nais- ja perheyrittäjyys, ns. asiakasyrittäjyys (esimerkiksi verkostomarkkinointi ja franchising) ja kaikki koulutustasot jatkumana kattava oppilaitoksissa annettava yrittäjyyskasvatus. 13

14 Keski-Suomen tavoite 2-ohjelma Osaamisrakenne Osaamisen rakenteeseen vaikuttavat tuotannon rakenne ja koulutuksen sijoittuminen. Koulutuksen ohella tutkimusyksiköt sekä tietoverkkojen kehittyneisyys luovat edellytyksiä parantaa alueen osaamisen rakennetta. Suurissa ja pitkälle kansainvälistyneissä yrityksissä osaamisverkot ovat maailmanlaajuisia. Globalisoituvassa taloudessa kansainvälisen yritystoiminnan yksiköiden kiinnittyminen jollekin alueelle on suuresti riippuvainen alueen kyvystä tuottaa osaavaa työvoimaa. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittymisen edellytys on myös ammattitaitoisen työvoiman saanti. Uuden yritystoiminnan ja erikoisosaajien sijoittumiseen vaikuttaa ratkaisevasti alueen osaamisrakenne ja kulttuuri. Keski-Suomen tavoite 2 -alueen osaamisrakenne kestää valtakunnallisen vertailun, mutta erot seutujen kesken ovat merkittäviä. Keski-Suomen tavoite 2 -alueella väestön koulutustaso on keskimääräisesti tarkasteltuna varsin korkea, mutta seutujen ja kuntien väliset erot ovat suuret, mikä merkitsee kehittämistoimien seudullista eriyttämistä. Jyväskylän seutukunta ja erityisesti Jyväskylän kaupunki on valtakunnallisissa koulutustasovertailuissa aivan kärkiryhmässä. Jämsän, Äänekosken ja Keuruun seutukunnat ovat seutukuntien keskivaiheilla. Näissä kolmessa seutukunnassa tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä oli vuonna 1997 yli 50 prosenttia ja Jyväskylän seutukunnassa huomattavasti yli 60 prosenttia. Vain Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnassa osuus oli alle 45 prosenttia. Väestön koulutustaso on kohonnut nopeasti nuorten ikäluokkien keskuudessa. Alle 35 -vuotiaan väestön koulutuksen kautta hankkimat valmiudet ovat huomattavasti paremmat kuin vanhempien ikäluokkien. Naisten osuus koulutukseen hakeutumisessa on korkeampi kuin miesten. Koulutusaloittain on huomattavia eroja sukupuolen mukaan. Tekniikassa ja liikenteessä miesten osuus on edelleen varsin korkea, sosiaali- ja terveysala puolestaan on edelleen hyvin naisvaltainen. Tavoitealueen väestön koulutustaso on jatkuvasti kohonnut, koska koulutuksen tarjonta on kasvanut sekä toisen asteen oppilaitoksissa että korkeakouluissa. Ammattikorkeakoulujärjestelmän rakentamisen yhteydessä toisen asteen koulutuspaikat voivat joillakin alueilla vähentyä. Näin tapahtuu erityisen selvästi Jämsän seudulla, jonne on tulossa Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnon ja kaupan alan toimipiste vuonna Toisen asteen aloituspaikat vähenevät myös Äänekosken seudulla. Opiskeluajan pidentymisestä johtuen oppilasmäärät eivät vähene suhteellisesti yhtä paljon kuin aloituspaikat. Koulutuksen tarjonta on Keski-Suomen tavoite 2 -alueella monipuolista ja korkeatasoista. Jyväskylän yliopiston kasvu on ollut ripeätä ja sen vetovoimaisuus on maan huippua. Yliopiston yli :sta opiskelijasta noin 70 prosenttia tulee Keski-Suomen ulkopuolelta. Jyväskylän yliopisto on määrätietoisesti vastannut Keski-Suomen yritystoiminnan ja laajemmin koko suomalaisen yhteiskunnan elinkeinotoiminnan kehittämishaasteisiin. Uusimuotoisen maisterikoulutuksen kautta on koulutettu satoja asiantuntijoita informaatioteknologiaan ja muille kehityksen avainaloille. Informaatioteknologian ja taloustieteiden tiedekuntien perustaminen ovat tästä myös osoituksena. Avainaloilla on tarvetta opetuksen tuntuvaan lisäämiseen myös vastaisuudessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun kehitys on ollut vireätä. Ammattikorkeakoulu on yli 5000 opiskelijan monialainen, tietoa maakunnan hyväksi jalostava kehittämiskeskus, jonka opiskelijoista noin puolet tulee maakunnan ulkopuolelta. Työelämän kehittämiseen suuntautuva tutkimus- ja kehittämistoiminta laajenee voimakkaasti. Jyväskylän ammattikorkeakoulun suurin koulutusala on tekniikka ja liikenne. Nopeimmin kasvava ala on informaatioteknologia kuten Jyväskylän yliopistossakin. Yhdessä nämä korkeakouluyksiköt ovat huomattava resurssi Keski-Suomen tavoite 2 -alueen ja koko maakunnan kehittämisessä. Alueella on lisäksi humanistisen ammattikorkeakoulun toimipisteet Korpilahdella ja Suolahdessa. Toisen asteen koulutustarjonta on hyvä. Lukion aloituspaikkoja oli alueella vuonna 1999 yhteensä Toisen asteen nuorten ammatillisessa koulutuksessa tekniikan ja liikenteen koulutusala on selvästi suurin (1 098 aloituspaikkaa). Hallinnon ja kaupan koulutusala (524 aloituspaikkaa) sekä sosiaali- ja terveysala (525 aloituspaikkaa) tarjoavat yhteensä lähes yhtä paljon aloituspaikkoja kuin tekniikka ja liikenne. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala on perinteisesti ollut alueella varsin vahva ja aloituspaikkoja on 370. Nuorten ammatillisia aloituspaikkoja oli yhteensä Aikuisille oli aloituspaikkoja ja ammatillisessa koulutuksessa oli toisen asteen aloituspaikkoja yhteensä yli Koulutuksen työelämäyhteydet vahvistuvat kaikilla koulutusasteilla. Toisen asteen ammatillinen koulutus muuttuu kolmivuotiseksi ja kaikkeen koulutukseen tulee puolen vuoden työssä oppimisen jakso. Tavoitealueella ja koko Keski-Suomessa valmistaudutaan tähän uudistukseen maakunnallisen Työssä oppiva Keski-Suomi -sateenvarjohankkeen avulla. Työssä oppimisen paikkoja tarvitaan jatkuvasti lisää ja uusien oppimismenetelmien kehittäminen on ajankohtaista. 14

15 k Toisen asteen kehittämishaasteet ovat suuret. Maakunnallista yhteistyöprosessia yritysten ja oppilaitosten yhteistyön lujittamiseksi on tarpeen jatkaa ja voimistaa. Aikuis- ja täydennyskoulutus on osaamisrakennetta ja henkilöstön osaamista merkittävästi parantava tekijä. Aikuiskoulutuksen taso ja tarjonta on Keski-Suomen tavoite 2 -alueella hyvä. Koulutusyksiköt ovat erittäin vahvoja Jyväskylässä (Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän aikuiskoulutuskeskus, metallin oppimispaikka) ja niiden toiminta ulottuu myös muille seuduille. Jämsän ja Äänekosken seuduilla on omia aikuiskoulutusyksiköitä. Aikuiskoulutuksen ohella avoin yliopisto, avoin ammattikorkeakoulu ja korkeakoulujen yhteistyö lukioiden sekä toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kanssa parantaa koulutusmahdollisuuksia eri seuduilla. Etäopiskelun ja telemaattisen yhteistyön mahdollisuuksia parantaa maakunnallinen Keski-Suomen Peda.net -hanke ja muut tietoyhteiskunnan valmiuksia kohottavat hankkeet, jotka yhä enemmän ovat koulutusyksiköiden, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteisiä. Jyväskylän yliopiston piirissä ja erillisissä tutkimuslaitoksissa tehtävä tutkimustyö tuo uutta tietoa yritysten kehittämiseen. Jyväskylän teknologiakeskus Oy:n toteuttaman Jyväskylän seudun osaamiskeskuksen strategiana on sellaisen osaamispohjan vahvistaminen ja luominen, mikä käynnistää, kehittää ja houkuttelee yritystoimintaa alueelle. Osaamiskauden osaamiskeskusalat ovat paperin valmistuksen hallinta, informaatioteknologia sekä energia- ja ympäristöteknologia. Osaamiskeskusohjelman tavoitteena on 130 uuden teknologiayrityksen perustaminen ja vaikuttaminen uuden työpaikan syntymiseen. Tulevan kasvun alaksi teknologiakeskuksessa on määritelty muun muassa hyvinvointiteknologia. Biotekninen tutkimus ja kehittämistyö on myös tulevaisuuden kehitettäviä aloja tavoite 2-alueella. Osaamisrakennetta kehitetään yritysten, julkisen sektorin ja yliopistosektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksella. Keski-Suomessa yritykset panostivat vuonna 1998 tutkimus- ja kehittämistoimintaan 394 miljoonaa markkaa, julkinen sektori 64 miljoonaa markkaa ja yliopistosektori 193 miljoonaa markkaa. Keski- Suomi on menestynyt erityisesti yliopistosektorilla, mutta kokonaisuudessaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan osuus liikevaihdosta ei ole vielä maan keskimääräisellä tasolla. Valtakunnallisesti merkittävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa tehdään monissa alueen kehittyvissä yrityksissä. Yliopiston piirissä toimivien tutkimusyksiköiden ohella erityisesti VTT Energian toiminta on alueen kehittämisen kannalta merkittävää. Alueella on tilaa humaanin informaatioteknologian asiantuntijayksikölle. Kehittämistarpeet: Varmistetaan osaavan työvoiman tarjonta. Osaava työvoiman saatavuus ovat merkittävin yritysten sijaintiin ja kehittymismahdollisuuksiin vaikuttava tekijä. Keski-Suomen tavoite 2 -alueen kehittämisen keskeinen kysymys on, kuinka alue hyödyntää vahvojen ja monialaisten koulutusyksiköidensä tuottamaa ammattitaitoista työvoimaa ja miten koulutuksen avulla ja muilla innovatiivisilla toimilla luodaan uutta yrittäjyyttä. Tulevaisuudessa on tarpeen kehittää koko alueen ja samalla koko maakunnan osaamis- ja innovaatioverkkoa ja samanaikaisesti vahvistaa kunkin seudun omaa kehittämispotentiaalia alueen yrityksissä ja koulutusyksiköissä. Kehittämispanosten aiempaa suurempi keskittäminen informaatioteknologian ja tietoteollisuuden aloille on tarpeen tulevalla ohjelmakaudella. Informaatioteknologian ohella vahvistetaan Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman paperinvalmistuksen sekä energia- ja ympäristöteknologian painoaloja ja uusia avauksia tulevan kasvun aloille kuten hyvinvointiteknologiaan ja biotekniikkaan. Informaatioteknologian hyödyntämistä voidaan vahvistaa erityisesti strategisen kehittämisen kohteeksi valituilla toimialoilla (elektroniikka- ja metalliteollisuus, puuteollisuus, graafinen teollisuus, käsiteollisuus ja matkailu). Yritysten mahdollisuuksia tulla mukaan tietotekniikkaa hyödyntävään toimintaan sekä toimialojen yhteisiin koulutus- ja kehittämisprosesseihin on tarpeen vahvistaa kaikilla seuduilla. Tavoite 2 -alueen ja samalla koko Keski-Suomen tietoyhteiskuntastrategiaa kehitetään kolmesta näkökulmasta lähtien. Yritysten tietostrategioiden kehittämisen tarve vaihtelee toimialan, koon, kasvutavoitteiden ja monien muiden tekijöiden perusteella. Kehittämistarpeiden jatkuvaa analyysia tarvitaan sekä aloittain että seuduittain. Informaatioteknisen alan yritykset tarvitsevat aivan omia, muiden yritysten kehittämistoimia pidemmälle meneviä kehittämishankkeita. 15

16 Keski-Suomen tavoite 2-ohjelma Informaatioteknologian ja tietoteollisuuden sekä taloudellisen koulutuksen ja yrittäjyyden vahvistaminen edellyttää koulutuksen merkittävää lisäämistä kaikilla koulutusasteilla ja informaatioteknologisen opetuksen osuuden kasvattamista kaikkien koulutusalojen opetussisällöissä. Jyväskylässä (Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu) kehitettyjä muuntokoulutuksen malleja on mahdollisuus laajentaa myös muille koulutusasteille niin, että yritystoiminnan kehittämistarpeet otetaan koulutushankkeiden lähtökohdaksi kaikilla seuduilla kunkin seudun erityiset kehittämisvaatimukset huomioon ottaen. Yritysten mahdollisuudet hyödyntää uusia teknologioita ja tietoverkkoja parantavat alueen yritysten kilpailukykyä. Koulutuksen työelämäyhteyksien vahvistaminen kaikilla koulutusasteilla tuottaa toimintaansa kehittäville yrityksille uutta osaavaa työvoimaa, jonka yrittäjävalmiuksia tuetaan mm. opetussisältöjä kehittämällä ja hautomotyyppisellä toiminnalla. Yritysten tietostrategioiden lisäksi on tarpeen edistää kansalaisten valmiuksia osallistua tietoyhteiskuntakehitykseen ja rakentaa sellainen informaatiotekninen infrastruktuuri, jota sekä yritykset että kansalaiset voivat käyttää. Kansalaisten tietoyhteiskunnan valmiuksien perustyö tehdään lasten, koululaisten ja nuorten keskuudessa. Keski-Suomen Peda.net -verkon jatkotyö ja siihen liittyvät seudulliset ja monin muin perustein rakentuvat yhteiset opetuksen sisältöjä ja menetelmiä kehittävät hankkeet lisäävät nuorten mahdollisuuksia jatko-opinnoissa ja työelämään siirtymisessä. Opiskelijoiden informaatioteknisiä valmiuksia nostetaan lisäämällä koulutusta kaikilla aloilla. Työelämässä oleville tarvitaan monipuolista, työpaikoilla tapahtuvaa jatko- ja täydennyskoulutusta ja henkilökohtaista tukea. Kansalaisten tietoyhteiskunnan valmiuksia lisätään myös ikääntyvän väestön keskuudessa. Informaatioteknistä infrastruktuuria on kehitetty avainyritysten (Sonera Oy ja Kestel Oy), kuntien ja muiden viranomaisten yhteistyönä. Kapasiteetillaan riittävää tietoliikenneverkkoa voivat hyödyntää sekä alueen yritykset, kunnat että kansalaiset. Tulevaisuudessa hyödyntäminen merkitsee ennen muuta sekä julkisten että yksityisten palvelujen tuottamista ja välittämistä. Tässä kehityksessä ollaan vasta alkutaipaleella. Nyt tarvitaan strategisia kehittämishankkeita, monitieteistä tutkimustyötä sekä alueellisia ja seudullisia pilottihankkeita, joissa on mukana yrityksiä, kuntia ja teleoperaattoreita. 2.4 Kulttuuri ja taide Kulttuuri ja taide ovat seutujen alueidentiteetin tärkein kasvualusta ja merkittävä vetovoimatekijä. Monipuoliset kulttuuripalvelut ja toimivat taidelaitokset ovat yksi tärkeimpiä edellytyksiä osaavan työvoiman, perheiden sekä nuorison saamiselle alueelle. Kulttuuri- ja taidetapahtumat, -laitokset ja harrastajaryhmät ovat osaajaverkosto, joka tukee alueen koti- ja ulkomaisia suhteita. Ne ovat myös toimiva verkosto Jyväskylän ja muun tavoite 2-alueen välillä. Kulttuuriteollisuus käsittää taiteen ja kulttuurityön ammattimaisen, tuottavan toiminnan. Kulttuuriteollisuuden kehittämiseen pätevät kaikki muidenkin toimialojen kehittämistarpeet: osaamistason nostaminen sekä tuotteistamisen, markkinoinnin ja myynnin kehittämistyö. Tähän tulee panostaa päämäärätietoisesti ja pitkäjänteisesti, kulttuurin eri toiminta-alueita tukien. Keski-Suomen kulttuurilaitokset, kirjasto- ja museotointa lukuun ottamatta, ovat keskittyneet pitkälti Jyväskylään. Niiden sisältämä osaaminen mahdollistaa kulttuuriteollisuuden kehittämisen ja hyödyntämisen koko tavoite 2-alueella. Kulttuuriteollisuuden kehittymisen ehdoton välttämättömyys on kulttuurin vahva, monipuolinen infrastruktuuri erityisesti Jyväskylän seudulla. 16

17 k Yritystoiminnan kannalta kulttuuri ja taide ovat monipuolinen voimavara. Tästä parhaana näyttönä ovat erilaisten kulttuuri- ja taidetapahtumien yhteisproduktiot yrityselämän kanssa paikallistapahtumista aina valtakunnallisen tason tuotantoihin saakka. Kulttuuritapahtumien välillinen työllistämisvaikutus on huomattava ja niiden tärkeys vetovoimatekijänä tunnettu. Taide- ja kulttuuritapahtumien kautta eri seuduille saadaan uutta, ammattimaista osaamista sekä kansainvälisiä kontakteja. Kulttuurimatkailu pohjaa aina alueen omaan historiaan, tuotteisiin ja tietouteen sekä korkeatasoiseen taiteeseen ja ammattimaisiin kulttuuripalveluihin. Jyväskylän ja Alvar Aalto- matkailun lisäksi vetovoimaisia ja aitoja kulttuurimatkailutuotteita on ryhdytty kehittämään useissa kunnissa alueen omasta perinteestä lähtien, ja yhdistetty taidetta, perinnettä, elämysmatkailua ja ruokakulttuuria menestyksekkäästi. Taiteen ja kulttuuritietouden painoarvo yritysjohtajien koulutuksessa ja kansainväliseen toimintaan pyrkivissä yrityksissä kasvaa. Myös mm. maaseutumatkailuyritysten työtekijät, maakunnan kehittämishankkeiden vetäjät sekä koulutuksesta vastaavat tarvitsevat täydennyskoulutusta pystyäkseen hyödyntämään työssään kulttuurin ja taiteen resursseja sekä vastatakseen palveluammateissa lisääntyviin tarpeisiin. Kulttuuri on monipuolinen työllistäjä, jolla on huomattavat työllistävät seurannaisvaikutukset. Keskisuomalaiset kirjailijat pitävät työllään käynnissä kustannusyhtiöitä, painotaloja, kirjakauppoja, elokuva- kuunnelma- ja näytelmätuotantoyhtiöitä - pääosin muualla kuin Keski-Suomessa. Keskisuomalaisten muusikoiden työ ylläpitää tuottajia, tanssipaikkoja, musiikkisaleja, musiikkituotteiden myymälöitä, musiikkialan lehtiä, radioasemia ja monia logistiikkapalveluja. Tämän teollisuuden sijoittumiselle Keski-Suomi on maantieteellisesti suotuisa. Viestinnässä, ohjelma- ja sisällöntuotannossa sekä teknologian sovellutuksissa taide ja kulttuuri ovat olennaisia tuotantoalueita. Keski-Suomen teknologian korkea taso, Jyväskylän yliopiston humanistinen ja kulttuuria koskeva tutkimus sekä kulttuurialan kehittäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa luo mahdollisuuksia monipuoliseen sisällön- ja visuaalisen suunnittelun ja erilaisten toteutusten kehittämiselle. Osaamistason nostaminen nostaa myös teknologian kilpailukykyä. Kehittämistarpeet: Kilpailukyvyn nostamiseksi monipuolistetaan yritysten, taiteen ja kulttuurin yhteistyötä. Alueen elinkeinoelämän kanssa tehtäviä taide- ja kulttuuriproduktioita tuetaan, ja tällöin tavoitteena on alueen profiloiminen ja toimintojen pitkäjänteinen kehittäminen. Paikalliskulttuuria ja taidetta hyödyntävän osaamisen tason nostaminen ja toimintojen kehittäminen on osa alueen vetovoimatekijöiden ja erityispalvelujen lisäämistä. Käsi- ja taideteollisuuden tuotekehittely ja yhteismarkkinointi on osa teollisuuden kehittämistä, johon voidaan ottaa mukaan esimerkiksi museotoimintojen ja yritystoiminnan eri sektoreita. Siihen läheisesti liittyvällä matkailusektorilla tavoitteena on tuottaa ohjelmapalveluiden, paikalliskulttuurin, taiteen ja käsityön korkeatasoisia kokonaisuuksia koti- ja ulkomaanmatkailuun. Kulttuuriteollisuudessa ja osaamisessa pyritään luomaan kansainvälisestikin kilpailukykyisiä palveluja erityisesti taiteen, matkailun, yrityskoulutuksen, korkean teknologian sekä monipuolisten kulttuurituotteiden alueella. Hyödynnetään uuden median käyttömahdollisuuksia myös kulttuuriyrittäjyydessä. 17

18 Keski-Suomen tavoite 2-ohjelma Ympäristön tila Maankamara ja vesistöt Keski-Suomen maaperä on suurelta osin jääkauden kasaamaa pohjamoreenia. Alueen poikki koillisesta lounaaseen kulkee Sisä-Suomen reunamuodostelma. Pohjavesivarat sijoittuvat pääasiassa alueella oleviin reunamuodostumiin ja luode-kaakko -suuntaisiin harjujaksoihin sekä vähäisemmin vedenottoon soveltuviin moreenimuodostumiin ja ruhjelaaksoissa oleviin kalliopohjavesiin. Alueella on yhteensä 211 kpl tärkeäksi luokiteltua pohjavesialuetta. Keski-Suomessa on runsaasti virtavesiä ja koskia. Alueen talousvedestä noin 35 % on pintavettä (Jyväskylän kaupunki) ja 65 % pohjavettä. Muualla Suomessa pohjaveden osuus on noin 58 % talousvedestä. Jyväskylä saa täydennystä vesivarantoihin syksyllä 2000 valmistuvasta Vuonteenharjun tekopohjavesilaitoksesta sekä myöhemmin valmistuvasta Muuratharjun vastaavasta laitoksesta. Maaperän ja pohjaveden saastumisen suurimmat riskitekijät ovat vanhat teollisuusalueet, kaatopaikat, polttoaineiden jakelupisteet ja ampumaradat. Pohjavesialueilla riskitekijöitä ovat lisäksi laajamittainen soranotto, maatalous, teiden rakentaminen ja käyttö sekä asutuksen ja muiden ihmistoimintojen sijoittuminen alueelle. Metsät ja suot Metsät ovat Keski-Suomessa pääosin mänty- ja kuusivaltaisia. Vallitsevina metsätyyppeinä ovat mustikkaja puolukkatyypin kankaat. Luonnonsuojelullisesti arvokkaiden lehtojen osuus on noin 2 %. Metsien puuston terveydentila on mm. harsuuntuneisuuden perusteella tarkasteltuna hyvä. Suojeluun osoitetun metsämaan osuus metsämaan kokonaispinta-alasta tavoite 2 -alueella on noin 1,5 prosenttia. Soita Keski-Suomen tavoite 2-alueella on noin ha, mikä on runsas viidennes metsämaan kokonaispinta-alasta. Suoalasta valtaosa on ojitettu ja huomattava osa aiemmista ojitusalueista alkaa olla kunnostusojitus-tarpeessa, minkä vuoksi riittävien vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttaminen kunnostusojitusalueilla on ensiarvoisen tärkeää. Kunnostusojitusalojen ojituksen kannattavuus ja suojeluarvot tulee arvioida suunnittelun yhteydessä. Turvetuotantoon valmisteltavana ja turvetuotannossa on alueella noin ha, josta 46 % on Leivonmäen kunnan alueella. Alueen pintavedet ovat varsin hyvälaatuisia. Keitele on laadultaan erinomainen. Äänekosken alapuolinen vesistö on vielä rehevä Äänekosken tehtaiden jätevesien vaikutuksesta, mutta hapenvajaus on enää lievää. Saravedestä alkaen Rautalammin reitin alueen kirkkaat ja karut vedet parantavat vesien tilaa. Leppäveden- Kynsiveden alueen kaakkoisella haaralla hajakuormituksella on merkitystä. Äänekosken tehtaiden ja Jyvässeudun jätevedet rehevöittävät vielä puhdistuksen jälkeenkin Päijänteen pohjoisia selkiä. Keski-Päijännettä kuormittaa Jämsänkosken ja Kaipolan tehtaiden jätevesien lisäksi myös hajakuormitus. Teollisuuden kuormitus on vähentynyt ja edempänä Päijänteen runko-osalla kuormituksen vaikutukset ovat enää vähäisiä. Selvimmin happamoituminen on havaittavissa alueen pienissä karuissa järvissä. Kuhmoisten alueella happamoitumista on esiintynyt muuta aluetta enemmän. 18

19 k Luonnon monimuotoisuus Keskisuomalaisen luonnon monimuotoisuus perustuu laaja-alaisten metsien sekä niitä kirjovien soiden ja vesistöjen, vaihtelevan topografian ja eliöyhteisöjen rakenteeseen. Keskisuomalaisen lajiston erityispiirteitä ovat useiden pohjoisten ja eteläisten lajien ja lajiryhmien esiintyminen ja vaihettuminen maakunnan alueella. Maakunnan erityisvastuulla on huolehtia varsinkin metsäalueiden, soiden, reittivesistöjen ja kallioalueiden luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Metsäluonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta erityisen haitallista on ollut yhtenäisten metsäalueiden pirstoutuminen, vanhojen luonnonmetsien katoaminen sekä lehtipuuvaltaisten metsien niukkuus. Metsäalueiden luonnon monimuotoisuutta on pyritty kohottamaan ensisijaisesti toteuttamalla luonnonsuojelualuevarauksia. Reittivesistöjen suojelua ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistä on pyritty tukemaan toteuttamalla valtioneuvoston vahvistamaa rantojensuojeluohjelmaa, josta on toteutunut noin 30 %. Luonnon monimuotoisuuden kannalta karuilla reittivesistöillä on merkitystä erityisesti selkävesilinnuston kannalta. Keski-Suomen sijainti eteläisten keidassoiden ja pohjoisten aapasoiden vaihettumisvyöhykkeellä näkyy niin kasvi-, hyönteis- kuin lintulajistonkin monimuotoisuuden kohoamisena. Erityisen merkittäviä ovat laajat yhtenäiset luonnontilaiset suoalueet, joista valtaosa on jo perustettu luonnonsuojelualueiksi. Toisaalta pienialaisten rehevien luonnontilaisten suotyyppien vähyys kuvastuu näiden elinympäristöjen lajiston köyhyytenä. Rehevät suotyypit ovatkin jatkossa erityisen suojelunarvoisia. Ilmanlaatu ja päästöt sekä melu Ilman epäpuhtauspäästöt tulevat pääosin liikenteestä, teollisuus- ja energiantuotanto-laitoksista sekä maataloudesta. EU:n direktiiveihin pohjautuvat valtioneuvoston päätöksen mukaiset ilman laadun raja-arvot eivät ole ylittyneet. Sen sijaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot ovat ylittyneet suurimmissa taajamissa. Melua on selvitetty alueella suurimmissa taajamissa meluselvitysten avulla. Jyväskylän seudulle on tehty meluntorjuntaohjelma, jossa pahimmille melualueille on esitetty meluntorjuntatoimet toteutettavaksi laaditun aikataulun mukaisesti. Melualueilla asuvien ihmisten määrä on noin Jätehuolto Jyväskylän seutukunnalla on jätteiden käsittely tehostunut alueellisen yhtiön käynnistyttyä. Jätteiden käsittelypalveluja laajennetaan alueellisesti. Yhtiön käyttöönottamassa kompostointi-laitoksessa kompostoidaan seutukunnan ja eräiden lähikuntien biojätteitä yhteensä 6000 t/v. Määrä kasvaa Jyväskylän maalaiskunnan ja Laukaan siirtyessä biojätteen erilliskeräilyyn. Laitoksessa käsitellään myös usean lähikunnan puhdistamolietettä yhteensä t/v. Jämsän seudulla jätehuolto on kehittynyt voimakkaasti ja jätteet loppusijoitetaan nykyisin Jämsänkosken Vierelän kaatopaikalle. Sen täyttötilavuuden tultua käytetyksi siirrytään käyttämään Jämsän Metsä-Kivelän uutta vaatimukset täyt-tävää laajennusaluetta. Alueen teollisuusjätteiden hyötykäyttöaste on jo nyt melko korkea (noin 75 %). Teollisuuden omille kaatopaikoille mennyt jätemäärä on viime vuosina vähentynyt. Tuotantoprosesseja voidaan edelleen muuttaa vähäjätteisemmiksi ja ympäristöystävällisemmiksi. Kulttuuriympäristö Maaseudun kulttuurimaisema heijastelee pienellä viiveellä niitä muutoksia, joita maataloudessa ja maaseudun elinkeinoissa tapahtuu. Tuotannon tehostuessa pienipiirteisyys maisemassa häviää vähitellen, mikä merkitsee samalla maatalousluonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Rakennettu ympäristö rapistuu tai muuttuu kesänviettopaikaksi. Pellot kasvavat vähitellen umpeen ja perinteinen maatalousmaiseman valoisuus katoaa. Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on Keski- Suomen tavoite 2-alueella 4 kpl ja maakunnallisesti arvokkaita alueita 31 kpl. Valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen kartoituksessa Keski-Suomen tavoite 2-alueelle sijoittuvia kohteita on 54 kpl. 19

20 Keski-Suomen tavoite 2-ohjelma Keski-Suomen tavoite 2-alueen ympäristön nelikenttäanalyysi VAHVUUDET Luonnon monipuolisuus: metsät, suurjärvet, vaihteleva topografia Uusiutuvien luonnonvarojen runsaus Riittävät pohjavesivarat Ympäristöteknologia ja -osaaminen Puunjalostusteollisuuden hyvin hoidetut ympäristöasiat Puuperäisen energian käyttö HEIKKOUDET Hajakuormitus erityisesti latvavesissä ja lahtialueilla Metsä- ja suoluonnon muutokset Rehevien biotooppien vähäisyys Metsäluonnon vähäinen suojelualuemäärä Ilman epäpuhtaudet suurimmissa taajamissa MAHDOLLISUUDET Uusiutuvien luonnonvarojen käyttö raakaaineena ja energiana Ympäristöosaamisen ja -teknologian hyödyntäminen Luonto- ja kalastusmatkailun kehittäminen Luonnonmukainen viljely ja kalatalous Monipuolisen luonnonsuojeluverkoston aikaansaaminen ja hyödyntäminen Kulttuuriympäristöjen parantaminen UHKAT Vesien rehevöityminen Maaperän ja pohjavesien pilaantuminen Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen Maaseudun kulttuurimaiseman rappeutuminen Vaarallisten aineiden kuljetukset Kasvavan autoliikenteen uhkat Lähde: YVA-ryhmä Kehittämistarpeet: Kulttuurimaisemien ja -ympäristöjen hoito on osa näkyvää alueellista identiteettiä, seutujen historiaa sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Ne ovat myös arvokkaita matkailuvaltteja, jotka voivat houkutella investointeja alueelle. Vesistöjen ongelmaksi on noussut hajakuormitus ja siitä aiheutuva vesistön tilan heikkeneminen. Kehittämällä alueen jo ennestään vesistöihin liittyvää vahvaa ympäristöosaamista perinteisten suojelutoimien ohella, voidaan tähän vesistöongelmaan löytää myös uusia ratkaisuja. Vesistöjen kalavarojen hoito tarjoaa mahdollisuuksia yritystoiminnan kehittämiselle. Alueen luonnonsuojelualueverkoston kehittäminen parantaa luonto- ja elämysmatkailun edellytyksiä, kalakantojen ja -vesien hoitoa ja hyödyntämistä sekä virkistyskäyttömahdollisuuksia ja niiden kehittämistä. Metsien monipuolinen käyttö tarjoaa myös ympäristöön liittyvän toiminnan kannalta mahdollisuuksia. Kansallispuistot ovat tärkeässä asemassa maakunnan luonnon esittelyssä. Luonnon monimuotoisuutta uhkaa etenkin lajiston köyhtyminen metsissä, soilla sekä kulttuuri- ja perinneympäristöissä. Maa- ja metsätalouden toimenpiteitä suunniteltaessa luonnon monimuotoisuuden edistäminen on tarpeen ottaa painokkaasti huomioon. 20

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun

Lisätiedot

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1 Toimivat

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2018

Keski-Suomen Aikajana 2/2018 Keski-Suomen Aikajana 2/2018 Tilanne 31.12.2017 #keskisuomi vakaan #kasvunmaakunta kasvu jatkui hyvänä 2017 vientiteollisuus oivassa vedossa Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto 2010= 125 120 Keski-Suomen

Lisätiedot

Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista

Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 213 käytettävissä olevista tiedoista Laatija kunnanjohtaja elinkeino- ja työllisyyspoliittisen ohjelman laadinnan yhteydessä Kunnan väestön jakautuminen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ YHTEENVETO MOTIIVISEMINAAREISTA 16.8.2013 Keski-Suomen rakennemalliyhdistelmästä Keski-Suomessa laaditaan strategiaa, jossa yhdistyvät maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Maakuntainfo. Marko Muotio

Keski-Pohjanmaa. Maakuntainfo. Marko Muotio Keski-Pohjanmaa Maakuntainfo Marko Muotio Yleistä Keski-Pohjanmaasta Keski-Pohjanmaan on väestömäärältään yksi Suomen pienemmistä maakunnista Maakunnan väestön määrä 31.12.2014 oli kaikkiaan 68 832 henkilöä

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 Maakuntasuunnitelma ja väliarvioinnin suositukset pohjana Valintoihin perustuva strateginen asiakirja MAO 2003 2006: yrittäjyys, osaaminen, maaseutu, työllisyys,

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025

Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025 Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025 Työryhmän toimeksianto 1. kartoittaa alueellisten ja paikallisten taide- ja kulttuuripalvelujen tuottamisen malleja ja tilaa maan erilaisilla

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Saarijärven-Viitasaaren seutuedustajiston kannanotto, yhteenveto liitteistä

Saarijärven-Viitasaaren seutuedustajiston kannanotto, yhteenveto liitteistä Saarijärven-Viitasaaren seutuedustajiston kannanotto, yhteenveto liitteistä Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan aseman huomioiminen Manner- Suomen rakennerahastojen tulevan ohjelmakauden valmistelussa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus

Lisätiedot

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Maakuntaohjelman

Maakuntaohjelman Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2010-2011 Hannu Korhonen Pääpainotukset: Liikenteellinen saavutettavuus Uusien elinkeinokärkien käynnistäminen Hyvinvointipalvelujen turvaaminen Osaavan työvoiman

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa Tervetuloa! Mikko Väisänen 14.8.2014 Osaamisrakenteet murroksessa Tulevaisuus- hankkeen 5. työpaja Tulevaisuus- hankkeen avulla Pohjois-Pohjanmaan ennakointityö entistä

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto Ohjelmakauden 2007 2013 EAKR ja ESR tilanne Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Kymenlaakson liiton EAKR hanketoiminta ohjelmakaudella 2007 2013 Ohjelmakaudella rahoitusta myönnettiin

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9 Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Strategia 2018 2021 KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Toimintaympäristön muutos Pohjois-Karjalan maakunta Työllisyysasteen parantaminen on keskeisin

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Strategisten ohjelmien päivitys ja positiivinen rakennemuutos. Pasi Ahola /

Strategisten ohjelmien päivitys ja positiivinen rakennemuutos. Pasi Ahola / Strategisten ohjelmien päivitys ja positiivinen rakennemuutos Pasi Ahola / 3.10.2017 Turun väestönkehitys 2011-2017 ja Tilastokeskuksen ennuste 2015-2030 220 000 Toteutunut 2011-2016 Ennuste 2015-2030

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot