Keski-Suomen tavoite 2-ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Suomen tavoite 2-ohjelma 2000-2006"

Transkriptio

1 k 1

2 Keski-Suomen tavoite 2-ohjelma Julkaisutilaukset Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, JYVÄSKYLÄ Liisa Suonpää Puhelin Telekopio Lisätietoja Tavoite 2 -ohjelmapäällikkö, Keski-Suomen liitto, Hannu Korhonen, Keski-Suomen liitto, Julkaisija Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, JYVÄSKYLÄ Puhelin /vaihde Julkaisun avainsanat Aluekehitys Rakennerahastot Strategia ISBN ISSN Painos 300 kpl 2 Kansi ja taitto: Tuula Niemistö Painopaikka: KOPIJYVÄ OY

3 k Esipuhe Keski-Suomi jakautuu EU:n alue- ja rakennepolitiikan vuosien tavoitealueissa kahteen osaan: Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnissa toteutetaan tavoite 1 -ohjelmaa ja muualla Keski-Suomessa tavoite 2 - ohjelmaa. Tavoite 2 -ohjelman sisältö liittyy pitkälti Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelman tavoiteasetteluihin. Yritystoiminnan edistäminen, osaamisen uudistaminen ja aluerakenteen kehittäminen ovat Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmassa valittuja kehittämistyön toimintalinjoja. Siitä huolimatta, että Keski-Suomen ohjelma nojaa yhteisiin toimintalinjoihin, ovat ohjelman toteuttamistapa ja strategiset valinnat selkeästi maakunnan omia. Ohjelman toteuttamisen perusta on alueellisen erikoistumisen strategia investointien ja koulutuksen avulla. Suoritetulla valinnalla jäntevöitetään ohjelman toteutusta ja mahdollistetaan kattavasti alueen kuntien osallistuminen ohjelman toteuttamiseen sekä kohdennetaan resurssit vahvimmin alueen kilpailukykyä edistäviin kohteisiin. Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelma on laajan yhteistyön tulos. Ohjelmalla jatketaan maakunnassa laaditun aluekehittämisohjelman 1998 linjauksia ja toteutettujen tavoite 2 - ja 5b -ohjelmien kokemusten viitoittamaa tietä. Ohjelman laadintaa Keski-Suomen liitossa on johtanut tutkimuspäällikkö Hannu Korhonen. Ohjelmatyön eri vaiheissa ovat olleet tiiviisti mukana Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen, Keski-Suomen ympäristökeskuksen, Keski-Suomen Kauppakamarin ja Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n sekä ohjelma-alueen seutukuntien edustajat. Lisäksi ohjelmatyön eri vaiheissa on käyty neuvotteluja lukuisten sidosryhmien kanssa. Ohjelmaan on liittynyt Jyväskylän Yliopiston suorittama tasa-arvoarviointi ja YVA-ryhmän suorittama ympäristövaikutusten arviointi. Keski-Suomen liitto kiittää ohjelman laatimiseen osallistuneita ja kutsuu eri alojen toimijoita mukaan rakentamaan Keski-Suomesta tiedolla ja työllä itsensä elättävää maakuntaa. Jyväskylässä heinäkuussa 2000 Simo Salmelin maakuntahallituksen puheenjohtaja Erkki Järvelä maakuntajohtaja 3

4 4 Keski-Suomen tavoite 2-ohjelma

5 k Keski-Suomen tavoite 2-ohjelmavuosille JOHDANTO Ohjelmatyön kytkeytyminen muihin suunnitelmiin ja ohjelmiin Länsi-Suomen tavoiteohjelma Työn organisointi ALUEEN KUVAUS JA KEHITTÄMISTARPEET Aluerakenne ja väestökehitys Yritysten ja työpaikkojen määrän kehitys Osaamisrakenne Kulttuuri ja taide Ympäristön tila Tasa-arvon tila SEUTUJEN TAVOITTEET JA PAINOTUKSET Jyväskylän seutukunta Jämsän seutukunta Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunta Keuruun seutukunta Äänekosken seutukunta KESKI-SUOMEN TAVOITE 2 -OHJELMAN STRATEGIA JA TAVOITTEET Päämäärä Strategia Tavoitteet 5. OHJELMAN TOIMINTALINJAT JA TOIMENPIDEKOKONAISUUDET Yritystoiminnan kehittäminen ja tuotantorakenteen uudistaminen Yritystoiminnan aktivointi ja yritysten kehittäminen (EAKR) Yritysten toimintaedellytysten parantaminen (EAKR) Yrittäjyyden edistäminen ja henkilöstön kehittäminen (ESR) Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen Osaamis- ja innovaatioverkostojen kehittäminen ja uuden teknologian edistäminen (EAKR) Koulutuksen työelämäyhteyksien ja työllistymisen vahvistaminen (ESR) Aluerakenteen ja elinympäristön kehittäminen Perusrakenteen turvaaminen ja uudistaminen (EAKR) Vetovoimatekijöiden kehittäminen (EAKR) Ympäristön parantaminen sekä yhdyskuntien elävöittäminen (EAKR) Alueellisten ja paikallisten toimintayhteisöjen aktivointi sekä syrjäytymisen ehkäiseminen (ESR) Tekninen tuki (EAKR, ESR) RESURSSIT Toimijoilta edellytettävät resurssit ja rahoitustaulukko Hankearvioinnin perusteet OHJELMAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET OHJELMAN TASA-ARVOVAIKUTUKSET MAAKUNTIEN JA ALUEIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ...46 Liite: TAVOITE 2- JA 5b -OHJELMIEN TOTEUTUMINEN

6 Keski-Suomen tavoite 2-ohjelma JOHDANTO 1.1 Ohjelmatyön kytkeytyminen muihin suunnitelmiin ja ohjelmiin 6 Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelma vuosiksi on EU:n uuden aluepoliittisen kauden ohjelma, jonka alueeseen kuuluvat Jyväskylän, Jämsän, Kaakkoisen Keski-Suomen, Keuruun ja Äänekosken seutukunnat. Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelma on maakunnallinen sovellus Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmasta. Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnilla toteutetaan seutukuntien itse laatimaa tavoite 1 -ohjelmaa, joka puolestaan on osa Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelmaa. Muita uuden aluepoliittisen kauden ohjelmia ovat työllisyyden ja inhimillisten voimavarojen kehittämiseen tarkoitettu tavoite 1 -alueiden ulkopuolisten alueiden horisontaalinen tavoite 3 -ohjelma ja alueellinen maaseutusuunnitelma, joka on myös voimassa tavoite 1 -alueiden ulkopuolella. Tavoite 1 -alueilla tavoite 3 -ohjelmaa ja maaseutusuunnitelmaa vastaavat toimenpiteet sisältyvät tavoite 1 -ohjelmaan. Keski-Suomen kehittämistyön strategia ja keskeiset periaatteet on linjattu Keski-Suomen aluekehittämisohjelmassa. Linjauksen mukaan Keski-Suomi on tiedolla ja työllä itsensä elättävä maakunta, joka osaamisen ja yrittäjyyden avulla parantaa jatkuvasti yritystoiminnan edellytyksiä. Maakunnan kehittäminen perustuu vahvaan omaan kehittämistahtoon ja alueen toimijoiden tulokselliseen yhteistyöhön. Merkittäviä aluepolitiikan toimijoita ja rahoittajia ovat maakunnan yritykset ja kunnat, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja muut maakunnan oppilaitokset, Keski- Suomen TE -keskus ja sen osastot, Keski-Suomen ympäristökeskus, Keski-Suomen tiepiiri, Länsi-Suomen lääninhallitus ja muut alueella toimivat valtion viranomaiset, alueen kehittämisyhtiöt sekä aluekehittämisestä vastuullisena viranomaisena toimiva Keski-Suomen liitto. Useiden ohjelmien samanaikainen toteuttaminen edellyttää maakunnan yhteisen strategian ohella käytännön yhteistyön tehokasta organisointia niin, että maakunnan alueella toteutettavat ohjelmat vastaavat maakunnan ja seutujen omia kehittämistarpeita. Keskeiset linjaukset voimavarojen kohdistamisesta strategisesti oikeisiin ja vaikuttaviin toimenpiteisiin on tehtävä yhteisesti. Maakunnan yhteistyöryhmän merkitys resurssien suuntaajana ja toiminnan linjaajana korostuu ohjelmakaudella Tavoite 2 -ohjelman toteuttamiseen osallistuvat EU:n rahastoista Euroopan aluekehittämisrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Sosiaalirahasto osallistuu myös tavoite 3 -ohjelman toteuttamiseen. Sosiaalirahaston eri ohjelmien toimintaa ohjaa yhteinen ESR -viitekehys. Maatalouden ohjausrahaston tukiosasto (EMOTR-T) osallistuu alueelliseen maaseutusuunnitelman toteuttamiseen. Euroopan unionista saatavat rahoituksen ohella ohjelmien toteuttamiseen käytetään valtion budjetin kautta tulevaa kansallista julkista ja kuntien kautta tulevaa paikallista julkista rahoitusta. Julkisen rahoituksen ohella ohjelmiin tulee myös yksityistä rahoitusta. Euroopan unionin tavoiteohjelmia täydentävät yhteisöaloitteet. EAKR:sta rahoitetaan rajat ylittävän, valtioiden välisen ja alueiden välisen yhteistyön edistämistä (Interreg) ja kriisikaupunkien ja -lähiöiden taloudelliseen ja sosiaaliseen elvyttämiseen kestävän kaupunkikehityksen mukaisesti (Urban), EMOTR:n ohjausrahastosta maaseudun kehittämistä (Leader) ja ESR:sta inhimillisten voimavarojen kehittämistä yhtäläisten mahdollisuuksien puitteissa (Equal). Yhteisöaloitteiden ohella toteutetaan myös pilottihankkeita. 1.2 Länsi-Suomen tavoiteohjelma 2 Keski-Suomi on ollut mukana seitsemän Länsi-Suomen maakunnan tai maakuntien osien muodostaman yhteistyöalueen ohjelmatyössä, jossa on laadittu maakuntien yhteinen tavoite 2 -ohjelman visio ja strategia sekä määritetty toimintalinjat ja niiden toteuttamiseksi tarvittava rahoitus. Varsinainen ohjelmaosa on jätetty sisäasiainministeriölle, jonka johdolla ohjelma viimeistellään valtioneuvoston käsittelyä varten. EU:n komission käsittelyn jälkeen ohjelmaa päästään toteuttamaan aikaisintaan huhti-toukokuussa Ohjelman täydennysosan eli toimenpidekokonaisuudet käsittelee kansallinen seurantakomitea vuoden 2000 alkupuolella. Länsi-Suomen maakunnat haluavat yhteisessä visiossaan tehdä Länsi-Suomesta maan johtavan yrittäjyyden ja inhimillisen kasvun alueen. Yhteisen strategian mukaisesti Länsi-Suomen yhteistyöalueella lisätään yrittäjyyttä ja työpaikkoja sekä parannetaan yritystoiminnan ja maatilatalouden kilpailukykyä osaamisen tasoa nostamalla. Ohjelman kolme toimintalinjaa ovat yhtenevät Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelman kanssa samoin kuin täydennysosan toimenpidekokonaisuudetkin. Keski-Suomen ohjelman visiossa ja strategisissa painotuksissa korostetaan alueellista erikoistumista investointien ja koulutuksen avulla, osaamista yleensä sekä tietoyhteiskunnan valmiuksia keskimääräistäkin enemmän.

7 k Kuvio 1: EU:n tavoitealueet Keski-Suomessa ja koko maassa Työn organisointi Keski-Suomen tavoite 2-ohjelmatyötä varten asetettiin maakunnallinen valmisteluryhmä, johon kutsuttiin mukaan edustajat Jyväskylän, Jämsän, Kaakkoisen Keski-Suomen, Keuruun ja Äänekosken seutukunnilta, Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen osastoilta, Keski-Suomen ympäristökeskuksesta, Keski- Suomen Kauppakamarista ja Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:stä. Seutukunnittainen valmistelu eteni yhtäaikaisesti maakunnallisen valmistelun kanssa. Seutukuntien työryhmissä olivat edustettuina kehittämisyhtiöt, paikalliset kärkiyritykset, alueen koulutusorganisaatiot sekä monet järjestöt ja muut merkittävät toimijat. Kumppanuutta on toteutettu seutukunnittaisissa neuvotteluissa sekä keskusteluissa maakunnan yhteistyöryhmässä ja sen työjaostossa. Ohjelmasta keskusteltu Länsi-Suomen lääninhallituksen Jyväskylän alueellisen paikallisyksikön (sivistysosasto sekä sosiaali- ja terveysosasto), Keski-Suomen tiepiirin, Keski-Suomen Maaseutukeskuksen, Keski-Suomen Metsäkeskuksen sekä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kanssa. Maakuntavaltuustossa Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelman strategia ja tavoitteet käsiteltiin Maakuntahallituksen esityksen pohjalta maakuntavaltuusto käsittelee ohjelman toteuttamismallin marraskuussa 1999 ja ohjelman varsinainen käsittely on tammikuussa Ohjelman ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on ollut kiinteä osa ohjelmatyötä. Ympäristövaikutusten arvioinnista vastaa Keski-Suomen EU-hankkeiden ympäristövaikutusten arviointiryhmä, jonka maakunnan yhteistyöryhmän työjaosto on nimittänyt. Ohjelman tasaarvonäkökohdat on arvioinut Jyväskylän Yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen naistutkimuksen jaos. 7

8 Keski-Suomen tavoite 2-ohjelma Kuvio 2: EU:n tavoiteohjelmat Keski-Suomessa Tiedolla ja työllä itsensä elättävä Keski-Suomi 8

9 2. ALUEEN KUVAUS JA KEHITTÄMISTARPEET k 2.1 Aluerakenne ja väestökehitys Keski-Suomen tavoite 2 -alue on maakunnan viiden seutukunnan ja 21 kunnan muodostama alue. Jyväskylän seutukuntaan kuuluvat Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa ja Muurame; Jämsän seutukuntaan Jämsä, Jämsänkoski, Korpilahti ja Kuhmoinen; Kaakkoisen Keski-Suomen seutukuntaan Hankasalmi, Joutsa, Leivonmäki, Luhanka ja Toivakka; Keuruun seutukuntaan Keuruu, Multia, Petäjävesi ja Uurainen sekä Äänekosken seutukuntaan Konnevesi, Sumiainen, Suolahti ja Äänekoski. Alueelle sijoittuu maakuntakeskus Jyväskylä. Muita kaupunkeja ovat Jämsä, Jämsänkoski, Keuruu, Suolahti ja Äänekoski. Ohjelma-alueen väestökehitys on viime vuosina ollut positiivinen. Alueen väestömäärä lisääntyi vuodesta 1994 vuoteen 1998 yhteensä henkeä (1,9 %). Kasvu kohdentui yksinomaan Jyväskylän seutukuntaan, jonka väestö lisääntyi yli 6 000:lla (4,8 %). Samaan aikaan väki väheni kaikilla muilla seutukunnilla. Jyväskylän seutukunnan ulkopuolisista kunnista väestö lisääntyi vain Äänekoskella. Väestökehityksessä seutukunnittain eri sukupuolten kesken ei ole nähtävissä merkittäviä eroja. Ainoastaan Äänekosken seutukunnassa naisten määrä väheni selvästi miehiä nopeammin. Kuntien välisessä muuttoliikkeessä vain Jyväskylän seutukunnan muuttotase on positiivinen. Väestö muuttaa keskusseutukunnalle sekä oman maakunnan alueelta että myös maakunnan ulkopuolelta. Eniten Keski-Suomeen muutetaan Uudeltamaalta, Pirkanmaalta ja Pohjois-Savosta. Vastaavasti muuttoliike vie eniten keskisuomalaisia Uudellemaalle ja Pirkanmaalle. Muuttoliikkeen sisältävissä väestöennusteissa tilanteen uskotaan myös säilyvän ohjelmakaudella samansuuntaisena. Väestömäärän ennakoidaan Keski-Suomen tavoite 2 -alueella lisääntyvän vuoteen 2010 yli 5 000:lla ja kasvun katsotaan kohdentuvan ennen muuta maakuntakeskukseen ja sitä ympäröiviin kuntiin. Yli puolet maakunnan väestöstä asuu Jyväskylän seudulla. Maakuntatasoinen palveluvarustus on suurelta osin myös keskittynyt Jyväskylään. Asutus on keskittynyt päätiestön suunnassa Jämsän - Jyväskylän - Äänekosken kehitysakselille. Maakunnan muissa osissa väestö on jakaantunut tasaisemmin maa- ja metsätalouden ympäröimiin erikokoisiin kaupunkeihin ja kuntataajamiin, jotka toimivat alueittensa työpaikka- ja palvelukeskuksina. Taulukko 1. Väestömäärän kehitys seutukunnittain Muutos, abs. Muutos % Jyväskylän sk ,8 Jämsän sk ,4 Kaakk.Keski-Suomen sk ,5 Keuruun sk ,3 Äänekosken sk ,3 K-S tavoite 2-alue ,9 Lähde: Tilastokeskus 9

10 Keski-Suomen tavoite 2-ohjelma Taulukko 2. Muuttoliikkeen keskiarvo vuosina seutukunnittain Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Jyväskylän sk Jämsän sk Kaakk.Keski-Suomen sk Keuruun sk Äänekosken sk Lähde: Tilastokeskus Kehittämistarpeet: Jyväskylän seutukunnan kehittämistarpeet ovat aluerakenteesta, väestönkehityksestä ja palveluvarustuksesta johtuen erilaisia kuin alueen muiden seutujen. Jyväskylän seudun vetovoimaa pääkaupunkiseudulle suuntautuvan muuttoliikkeen vaihtoehtona on vahvistettava. Väestörakenteen pitämiseksi tasapainossa ja muuttotappion pysäyttämiseksi tulee nuorille tarjota monipuoliset ja tulevaisuuden valinnat mahdollistavat koulutusväylät, kilpailukykyiset työmarkkinat sekä tarvittavat ja vetovoimaiset muut palvelut, etenkin asumisen edellytykset. Seutukuntakeskuksia on vahvistettava ja monipuolistettava. Teollisuuskeskusten (Jämsä-Jämsänkoski, Äänekoski-Suolahti) uudistuminen, kuntakeskusten sekä varsinaisten maaseutualueiden kehitys edellyttävät yritystoiminnan edellytysten kohentamista ja yksityisiä investointeja sekä yhdyskuntarakenteen taloudellista kehittämistä ja julkisia investointeja. Aluerakenteen kehittämistoimilla on lisättävä alueen yritystoiminnan kilpailukykyä ja alueen vetovoimaisuutta sekä sen eri osien alueellista kehitystä. Tietoverkkoyhteyksien ja -palvelujen voimakas paikallinen, seudullinen ja maakunnallinen kehittäminen on edellytys alueen eri seutujen kehittämiselle. Yritysten, oppilaitosten ja kansalaisten valmiuksia informaatiotekno-logian hyödyntämisessä on parannettava. Kehittämistoimilla mahdollistetaan eri koulutustasojen tietoverkkoyhteistyö ja verkostokoulutus, etätyö ja julkisten palvelujen tietoverkko (alueellinen tietoverkko) sekä helpotetaan yksityisten kansalaisten liittymistä tietoverkkoon. Kehitetään tietoverkkoihin perustuvia oppimisympäristöjä, eli mahdollistetaan ns. virtuaaliset oppimisympäristöt. Aluerakenteen kehittämisessä käytetään hyväksi alueen vahvojen osaamisalojen kuten informaatioteknologian sekä energia- ja ympäristöteknologian asiantuntemusta. 10

11 k 2.2 Yritysten ja työpaikkojen määrän kehitys Keski-Suomen tavoite 2 -alue elää puusta, metallista, osaamisesta ja hyvistä palveluista. Massa-, paperi- ja puutavarateollisuus hyödyntävät alueen suuria metsävaroja. Metalliteollisuus, mm. paperinjalostusteollisuuden sekä maa- ja metsätalousalan koneiden valmistus on kansainvälistä huipputasoa. Kasvun aloja ovat informaatioteknologia, elektroniikkateollisuus, graafinen tuotanto ja kemianteollisuus sekä energiaja ympäristöteknologia. Maa- ja metsätalouden osuus työpaikoista ja myös bruttoaluetuotteesta on maan keskitasoa suurempi. Alueelle on tiivistynyt monentasoista osaamista ja alueen koulutustarjonta on erittäin laajaa. Monialainen yliopisto, maakuntaan laajeneva ammattikorkeakoulu sekä ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet luovat hyvän pohjan alueen kehittämiselle. Alueen keskusten palvelutarjonta on hyvä, mutta uhkat palvelutarjonnan heikkenemiselle maaseutukunnissa ovat suuret. että työn tuottavuus on näillä seuduilla voimakkaasti parantunut, mikä näkyy esimerkiksi korkeana bruttoaluetuotoksena henkeä kohti (taulukko 5). Keski-Suomen tavoite 2 -alueen työttömyys on viime vuodet ollut noin 3 prosenttiyksikköä koko maan työttömyyttä korkeammalla tasolla. Kaikkien seutukuntien työttömyysasteet olivat vuonna 1994 yli 20 prosentin, vuonna 1998 työttömyysasteet vaihtelivat Jämsän seutukunnan 18,0:n ja Jyväskylän seutukunnan 19,1:n välillä. Lukumääräisesti työttömien määrä väheni em. aikavälillä viidellä tuhannella eli :een vuonna Keski-Suomen tavoite 2 -alueen työpaikkamäärä oli kuluvan vuosikymmenen vaihteessa lähes Laman myötä työpaikkamäärä romahti ja oli vuonna 1994 enää Tämän jälkeen työpaikat ovat tasaisesti lisääntyneet noin 1000:lla vuodessa. Vuoden 1997 ennakkotietojen mukaan lisäys oli jo yli Taulukko 3. Yritysmäärän kehitys vuosina Jyväskylän sk Jämsän sk Kaakkoisen Keski-Suomen sk Keuruun sk Äänekosken sk Keski-Suomen tavoite 2-alue Lähde: Tilastokeskus Keski-Suomen tavoite 2 -alueen yritysmäärä on noussut vuodesta 1994 kolmessa vuodessa yli tuhannella. Yritysten määrä on kasvanut kaikissa seutukunnissa ja erityisen voimakkaasti Jyväskylän seudulla. Yritysmäärän myönteisestä kehityksestä huolimatta alueen työllisyystilanne on osoittautunut vaikeaksi. Jämsän ja Äänekosken seuduillakaan tuotannon laajentuminen ei ole kanavoitunut työpaikoiksi. Pääomavaltaistunut tuotanto on merkinnyt, että bruttoaluetuotteen ja työllisyyden keskinäinen yhteys on löyhentynyt. Sama ilmiö myönteisesti nähtynä merkitsee sitä, 11

12 Keski-Suomen tavoite 2-ohjelma Taulukko 4. Työpaikkamäärän kehitys Jyväskylän sk Jämsän sk Kaakkoisen Keski-Suomen sk Keuruun sk Äänekosken sk Keski-Suomen tavoite 2-alue Lähde: Tilastokeskus Työpaikat lisääntyivät palvelualoilla ja jalostuksessa mutta vähenivät alkutuotannon ammateissa. Mittavimmin uusia työpaikkoja syntyi teollisuudessa, koulutuksessa, terveyden- ja sosiaalihuollon ammateissa, kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluissa, julkisessa hallinnossa ja myös rakentamisessa. maan tasoa (100) korkeammaksi ja Jyväskylän seutukunta (93) lähestyy valtakunnan tasoa, Keuruun (60) ja Kaakonseudun (57) aluetuoteluvut ovat jääneet selvästi koko maan tasosta. Seutukuntien asema valtakunnallisessa vertailussa on säilynyt melko muuttumattomana. Keski-Suomen tavoite 2 -alueen bruttoaluetuote asukasta kohti oli vuonna ,7 prosenttia koko maan tasosta. Aluetuote on kehittynyt viime vuosina koko maata nopeammin, mutta vaihtelu seutukunnittain on voimakasta. Samalla kun Jämsän (119) ja Äänekosken seutukuntien (108) aluetuote nousee selvästi koko Taulukko 5. Toimialojen arvonlisäykset seutukunnittain (mmk) vuosina 1990, 1993 ja 1997 Vuosi Muutos, abs. Muutos % Jyväskylän sk ,1 20,5 Jämsän sk ,0 10,3 Kaakk.Keski-Suomen sk ,4 8,9 Keuruun sk ,1 10,3 Äänekosken sk ,0 35,0 Keski-Suomen tavoite 2-alue ,1 19,3 Lähde:Tilastokeskus 12

13 k Kehittämistarpeet: Yrityskantaa on lisättävä uusyrittäjyyttä edistämällä ja toimien yritysten innovatiivisuutta parantamalla. Uusia yrityksiä tarvitaan perinteisesti vahvojen alojen ohella erityisesti palvelualoille sekä huipputeknologian ja osaamisintensiivisten palvelujen tuottajiksi. Alueen vahvoja koulutusresursseja on hyödynnettävä tehokkaasti uuden yrittäjyyden synnyttämisessä. Yritysten kehittäminen ja työpaikkojen lisääminen edellyttävät investointiasteen nostamista. Keskeisimpiä keinoja toimivien yritysten kasvun lisäämiseksi ovat verkostuminen, kansainvälistyminen sekä alueellisten innovaatiojärjestelmien kehittäminen. Yritysten sukupolvenvaihdosten erityiskysymykset on otettava kehittämistoiminnassa huomioon ja yrittäjyys nähtävä osaksi seutujen kestävää kehitystä. Alihankintaverkostojen kehittäminen edellyttää klusterinäkökulman vahvistamista. Alueen teollisuuden toimialarakenne on monipuolinen ja mahdollisuudet alihankintayhteistyön lisäämiseen ovat hyvät. Alueelta löytyy erityisosaamista useilta teollisuuden osa-alueilta. Maakunnallista toimialoittain etenevää kehittämistyötä jatketaan ja erityistä painoa pannaan yritysten henkilöstön osaamisen tason kohottamiseen. Alihankkijoiden kilpailukyky edellyttää hyvää laatutietoisuutta, parhaiden menetelmien hallintaa (benchmarking) sekä alihankintayrittäjyyden osaamista sekä päähankkijoiden että alihankkijoiden suunnalla. Työvoiman kysynnän ennakointiin perustuen tulevaisuuden kasvualoihin (mm. informaatioteknologia, ohjelmisto- ja sisältötuotanto, elektroniikka) on panostettava rohkeasti. Palveluelinkeinoja kehittämällä luodaan uutta yrittäjyyttä ja tuetaan teollisuuden kehittämistavoitteita. Yritystoimintaa tukevilla tutkimus-, neuvonta- ja kehittämispalveluilla on hyvät kasvunäkymät. Kulutuskysynnän kasvaessa palvelualojen kehitysmahdollisuudet ovat hyvät ja uusia yrityksiä syntyy. Naisyrittäjyyden edellytyksiä parantamalla luodaan mahdollisuuksia uudelle palvelualojen yritystoiminnalle. Viihde- ja vapaa-ajan palveluliiketoimet kasvavat, samoin ns. kulttuuriyrittäjyys. Kokous- ja kongressimatkailu, luonto- ja elämysmatkailu, kulttuuri- ja liikuntamatkailu sekä matkailuun kuuluvan majoitustoiminnan kehittäminen ovat koko Keski-Suomen kehittämiskohteita. Maaseudun yritystoiminnalle luodaan toimintaedellytysten seudullisella yhteistyöllä sekä keskusten ja maakuntien vuorovaikutuksen voimistamisella. Perinteisen maatilatalouden rinnalle tulee luoda korvaavia ja täydentäviä maaseutuyrittämisen malleja. Metsätalouden kehittäminen edellyttää metsien kasvatuksen, hoidon, kunnostuksen ja metsätalouden infrastruktuurin kehittämistä puutuotemarkkinoiden ja teollisuuden tarpeiden pohjalta maaseudun työllisyyttä ja luonnon monimuotoisuutta tukevalla tavalla. Koko maakunnan kannalta keskeisiä kehittämisaloja ovat: ammatinharjoittajayrittäjyys, nais- ja perheyrittäjyys, ns. asiakasyrittäjyys (esimerkiksi verkostomarkkinointi ja franchising) ja kaikki koulutustasot jatkumana kattava oppilaitoksissa annettava yrittäjyyskasvatus. 13

14 Keski-Suomen tavoite 2-ohjelma Osaamisrakenne Osaamisen rakenteeseen vaikuttavat tuotannon rakenne ja koulutuksen sijoittuminen. Koulutuksen ohella tutkimusyksiköt sekä tietoverkkojen kehittyneisyys luovat edellytyksiä parantaa alueen osaamisen rakennetta. Suurissa ja pitkälle kansainvälistyneissä yrityksissä osaamisverkot ovat maailmanlaajuisia. Globalisoituvassa taloudessa kansainvälisen yritystoiminnan yksiköiden kiinnittyminen jollekin alueelle on suuresti riippuvainen alueen kyvystä tuottaa osaavaa työvoimaa. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittymisen edellytys on myös ammattitaitoisen työvoiman saanti. Uuden yritystoiminnan ja erikoisosaajien sijoittumiseen vaikuttaa ratkaisevasti alueen osaamisrakenne ja kulttuuri. Keski-Suomen tavoite 2 -alueen osaamisrakenne kestää valtakunnallisen vertailun, mutta erot seutujen kesken ovat merkittäviä. Keski-Suomen tavoite 2 -alueella väestön koulutustaso on keskimääräisesti tarkasteltuna varsin korkea, mutta seutujen ja kuntien väliset erot ovat suuret, mikä merkitsee kehittämistoimien seudullista eriyttämistä. Jyväskylän seutukunta ja erityisesti Jyväskylän kaupunki on valtakunnallisissa koulutustasovertailuissa aivan kärkiryhmässä. Jämsän, Äänekosken ja Keuruun seutukunnat ovat seutukuntien keskivaiheilla. Näissä kolmessa seutukunnassa tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä oli vuonna 1997 yli 50 prosenttia ja Jyväskylän seutukunnassa huomattavasti yli 60 prosenttia. Vain Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnassa osuus oli alle 45 prosenttia. Väestön koulutustaso on kohonnut nopeasti nuorten ikäluokkien keskuudessa. Alle 35 -vuotiaan väestön koulutuksen kautta hankkimat valmiudet ovat huomattavasti paremmat kuin vanhempien ikäluokkien. Naisten osuus koulutukseen hakeutumisessa on korkeampi kuin miesten. Koulutusaloittain on huomattavia eroja sukupuolen mukaan. Tekniikassa ja liikenteessä miesten osuus on edelleen varsin korkea, sosiaali- ja terveysala puolestaan on edelleen hyvin naisvaltainen. Tavoitealueen väestön koulutustaso on jatkuvasti kohonnut, koska koulutuksen tarjonta on kasvanut sekä toisen asteen oppilaitoksissa että korkeakouluissa. Ammattikorkeakoulujärjestelmän rakentamisen yhteydessä toisen asteen koulutuspaikat voivat joillakin alueilla vähentyä. Näin tapahtuu erityisen selvästi Jämsän seudulla, jonne on tulossa Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnon ja kaupan alan toimipiste vuonna Toisen asteen aloituspaikat vähenevät myös Äänekosken seudulla. Opiskeluajan pidentymisestä johtuen oppilasmäärät eivät vähene suhteellisesti yhtä paljon kuin aloituspaikat. Koulutuksen tarjonta on Keski-Suomen tavoite 2 -alueella monipuolista ja korkeatasoista. Jyväskylän yliopiston kasvu on ollut ripeätä ja sen vetovoimaisuus on maan huippua. Yliopiston yli :sta opiskelijasta noin 70 prosenttia tulee Keski-Suomen ulkopuolelta. Jyväskylän yliopisto on määrätietoisesti vastannut Keski-Suomen yritystoiminnan ja laajemmin koko suomalaisen yhteiskunnan elinkeinotoiminnan kehittämishaasteisiin. Uusimuotoisen maisterikoulutuksen kautta on koulutettu satoja asiantuntijoita informaatioteknologiaan ja muille kehityksen avainaloille. Informaatioteknologian ja taloustieteiden tiedekuntien perustaminen ovat tästä myös osoituksena. Avainaloilla on tarvetta opetuksen tuntuvaan lisäämiseen myös vastaisuudessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun kehitys on ollut vireätä. Ammattikorkeakoulu on yli 5000 opiskelijan monialainen, tietoa maakunnan hyväksi jalostava kehittämiskeskus, jonka opiskelijoista noin puolet tulee maakunnan ulkopuolelta. Työelämän kehittämiseen suuntautuva tutkimus- ja kehittämistoiminta laajenee voimakkaasti. Jyväskylän ammattikorkeakoulun suurin koulutusala on tekniikka ja liikenne. Nopeimmin kasvava ala on informaatioteknologia kuten Jyväskylän yliopistossakin. Yhdessä nämä korkeakouluyksiköt ovat huomattava resurssi Keski-Suomen tavoite 2 -alueen ja koko maakunnan kehittämisessä. Alueella on lisäksi humanistisen ammattikorkeakoulun toimipisteet Korpilahdella ja Suolahdessa. Toisen asteen koulutustarjonta on hyvä. Lukion aloituspaikkoja oli alueella vuonna 1999 yhteensä Toisen asteen nuorten ammatillisessa koulutuksessa tekniikan ja liikenteen koulutusala on selvästi suurin (1 098 aloituspaikkaa). Hallinnon ja kaupan koulutusala (524 aloituspaikkaa) sekä sosiaali- ja terveysala (525 aloituspaikkaa) tarjoavat yhteensä lähes yhtä paljon aloituspaikkoja kuin tekniikka ja liikenne. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala on perinteisesti ollut alueella varsin vahva ja aloituspaikkoja on 370. Nuorten ammatillisia aloituspaikkoja oli yhteensä Aikuisille oli aloituspaikkoja ja ammatillisessa koulutuksessa oli toisen asteen aloituspaikkoja yhteensä yli Koulutuksen työelämäyhteydet vahvistuvat kaikilla koulutusasteilla. Toisen asteen ammatillinen koulutus muuttuu kolmivuotiseksi ja kaikkeen koulutukseen tulee puolen vuoden työssä oppimisen jakso. Tavoitealueella ja koko Keski-Suomessa valmistaudutaan tähän uudistukseen maakunnallisen Työssä oppiva Keski-Suomi -sateenvarjohankkeen avulla. Työssä oppimisen paikkoja tarvitaan jatkuvasti lisää ja uusien oppimismenetelmien kehittäminen on ajankohtaista. 14

15 k Toisen asteen kehittämishaasteet ovat suuret. Maakunnallista yhteistyöprosessia yritysten ja oppilaitosten yhteistyön lujittamiseksi on tarpeen jatkaa ja voimistaa. Aikuis- ja täydennyskoulutus on osaamisrakennetta ja henkilöstön osaamista merkittävästi parantava tekijä. Aikuiskoulutuksen taso ja tarjonta on Keski-Suomen tavoite 2 -alueella hyvä. Koulutusyksiköt ovat erittäin vahvoja Jyväskylässä (Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän aikuiskoulutuskeskus, metallin oppimispaikka) ja niiden toiminta ulottuu myös muille seuduille. Jämsän ja Äänekosken seuduilla on omia aikuiskoulutusyksiköitä. Aikuiskoulutuksen ohella avoin yliopisto, avoin ammattikorkeakoulu ja korkeakoulujen yhteistyö lukioiden sekä toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kanssa parantaa koulutusmahdollisuuksia eri seuduilla. Etäopiskelun ja telemaattisen yhteistyön mahdollisuuksia parantaa maakunnallinen Keski-Suomen Peda.net -hanke ja muut tietoyhteiskunnan valmiuksia kohottavat hankkeet, jotka yhä enemmän ovat koulutusyksiköiden, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteisiä. Jyväskylän yliopiston piirissä ja erillisissä tutkimuslaitoksissa tehtävä tutkimustyö tuo uutta tietoa yritysten kehittämiseen. Jyväskylän teknologiakeskus Oy:n toteuttaman Jyväskylän seudun osaamiskeskuksen strategiana on sellaisen osaamispohjan vahvistaminen ja luominen, mikä käynnistää, kehittää ja houkuttelee yritystoimintaa alueelle. Osaamiskauden osaamiskeskusalat ovat paperin valmistuksen hallinta, informaatioteknologia sekä energia- ja ympäristöteknologia. Osaamiskeskusohjelman tavoitteena on 130 uuden teknologiayrityksen perustaminen ja vaikuttaminen uuden työpaikan syntymiseen. Tulevan kasvun alaksi teknologiakeskuksessa on määritelty muun muassa hyvinvointiteknologia. Biotekninen tutkimus ja kehittämistyö on myös tulevaisuuden kehitettäviä aloja tavoite 2-alueella. Osaamisrakennetta kehitetään yritysten, julkisen sektorin ja yliopistosektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksella. Keski-Suomessa yritykset panostivat vuonna 1998 tutkimus- ja kehittämistoimintaan 394 miljoonaa markkaa, julkinen sektori 64 miljoonaa markkaa ja yliopistosektori 193 miljoonaa markkaa. Keski- Suomi on menestynyt erityisesti yliopistosektorilla, mutta kokonaisuudessaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan osuus liikevaihdosta ei ole vielä maan keskimääräisellä tasolla. Valtakunnallisesti merkittävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa tehdään monissa alueen kehittyvissä yrityksissä. Yliopiston piirissä toimivien tutkimusyksiköiden ohella erityisesti VTT Energian toiminta on alueen kehittämisen kannalta merkittävää. Alueella on tilaa humaanin informaatioteknologian asiantuntijayksikölle. Kehittämistarpeet: Varmistetaan osaavan työvoiman tarjonta. Osaava työvoiman saatavuus ovat merkittävin yritysten sijaintiin ja kehittymismahdollisuuksiin vaikuttava tekijä. Keski-Suomen tavoite 2 -alueen kehittämisen keskeinen kysymys on, kuinka alue hyödyntää vahvojen ja monialaisten koulutusyksiköidensä tuottamaa ammattitaitoista työvoimaa ja miten koulutuksen avulla ja muilla innovatiivisilla toimilla luodaan uutta yrittäjyyttä. Tulevaisuudessa on tarpeen kehittää koko alueen ja samalla koko maakunnan osaamis- ja innovaatioverkkoa ja samanaikaisesti vahvistaa kunkin seudun omaa kehittämispotentiaalia alueen yrityksissä ja koulutusyksiköissä. Kehittämispanosten aiempaa suurempi keskittäminen informaatioteknologian ja tietoteollisuuden aloille on tarpeen tulevalla ohjelmakaudella. Informaatioteknologian ohella vahvistetaan Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman paperinvalmistuksen sekä energia- ja ympäristöteknologian painoaloja ja uusia avauksia tulevan kasvun aloille kuten hyvinvointiteknologiaan ja biotekniikkaan. Informaatioteknologian hyödyntämistä voidaan vahvistaa erityisesti strategisen kehittämisen kohteeksi valituilla toimialoilla (elektroniikka- ja metalliteollisuus, puuteollisuus, graafinen teollisuus, käsiteollisuus ja matkailu). Yritysten mahdollisuuksia tulla mukaan tietotekniikkaa hyödyntävään toimintaan sekä toimialojen yhteisiin koulutus- ja kehittämisprosesseihin on tarpeen vahvistaa kaikilla seuduilla. Tavoite 2 -alueen ja samalla koko Keski-Suomen tietoyhteiskuntastrategiaa kehitetään kolmesta näkökulmasta lähtien. Yritysten tietostrategioiden kehittämisen tarve vaihtelee toimialan, koon, kasvutavoitteiden ja monien muiden tekijöiden perusteella. Kehittämistarpeiden jatkuvaa analyysia tarvitaan sekä aloittain että seuduittain. Informaatioteknisen alan yritykset tarvitsevat aivan omia, muiden yritysten kehittämistoimia pidemmälle meneviä kehittämishankkeita. 15

16 Keski-Suomen tavoite 2-ohjelma Informaatioteknologian ja tietoteollisuuden sekä taloudellisen koulutuksen ja yrittäjyyden vahvistaminen edellyttää koulutuksen merkittävää lisäämistä kaikilla koulutusasteilla ja informaatioteknologisen opetuksen osuuden kasvattamista kaikkien koulutusalojen opetussisällöissä. Jyväskylässä (Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu) kehitettyjä muuntokoulutuksen malleja on mahdollisuus laajentaa myös muille koulutusasteille niin, että yritystoiminnan kehittämistarpeet otetaan koulutushankkeiden lähtökohdaksi kaikilla seuduilla kunkin seudun erityiset kehittämisvaatimukset huomioon ottaen. Yritysten mahdollisuudet hyödyntää uusia teknologioita ja tietoverkkoja parantavat alueen yritysten kilpailukykyä. Koulutuksen työelämäyhteyksien vahvistaminen kaikilla koulutusasteilla tuottaa toimintaansa kehittäville yrityksille uutta osaavaa työvoimaa, jonka yrittäjävalmiuksia tuetaan mm. opetussisältöjä kehittämällä ja hautomotyyppisellä toiminnalla. Yritysten tietostrategioiden lisäksi on tarpeen edistää kansalaisten valmiuksia osallistua tietoyhteiskuntakehitykseen ja rakentaa sellainen informaatiotekninen infrastruktuuri, jota sekä yritykset että kansalaiset voivat käyttää. Kansalaisten tietoyhteiskunnan valmiuksien perustyö tehdään lasten, koululaisten ja nuorten keskuudessa. Keski-Suomen Peda.net -verkon jatkotyö ja siihen liittyvät seudulliset ja monin muin perustein rakentuvat yhteiset opetuksen sisältöjä ja menetelmiä kehittävät hankkeet lisäävät nuorten mahdollisuuksia jatko-opinnoissa ja työelämään siirtymisessä. Opiskelijoiden informaatioteknisiä valmiuksia nostetaan lisäämällä koulutusta kaikilla aloilla. Työelämässä oleville tarvitaan monipuolista, työpaikoilla tapahtuvaa jatko- ja täydennyskoulutusta ja henkilökohtaista tukea. Kansalaisten tietoyhteiskunnan valmiuksia lisätään myös ikääntyvän väestön keskuudessa. Informaatioteknistä infrastruktuuria on kehitetty avainyritysten (Sonera Oy ja Kestel Oy), kuntien ja muiden viranomaisten yhteistyönä. Kapasiteetillaan riittävää tietoliikenneverkkoa voivat hyödyntää sekä alueen yritykset, kunnat että kansalaiset. Tulevaisuudessa hyödyntäminen merkitsee ennen muuta sekä julkisten että yksityisten palvelujen tuottamista ja välittämistä. Tässä kehityksessä ollaan vasta alkutaipaleella. Nyt tarvitaan strategisia kehittämishankkeita, monitieteistä tutkimustyötä sekä alueellisia ja seudullisia pilottihankkeita, joissa on mukana yrityksiä, kuntia ja teleoperaattoreita. 2.4 Kulttuuri ja taide Kulttuuri ja taide ovat seutujen alueidentiteetin tärkein kasvualusta ja merkittävä vetovoimatekijä. Monipuoliset kulttuuripalvelut ja toimivat taidelaitokset ovat yksi tärkeimpiä edellytyksiä osaavan työvoiman, perheiden sekä nuorison saamiselle alueelle. Kulttuuri- ja taidetapahtumat, -laitokset ja harrastajaryhmät ovat osaajaverkosto, joka tukee alueen koti- ja ulkomaisia suhteita. Ne ovat myös toimiva verkosto Jyväskylän ja muun tavoite 2-alueen välillä. Kulttuuriteollisuus käsittää taiteen ja kulttuurityön ammattimaisen, tuottavan toiminnan. Kulttuuriteollisuuden kehittämiseen pätevät kaikki muidenkin toimialojen kehittämistarpeet: osaamistason nostaminen sekä tuotteistamisen, markkinoinnin ja myynnin kehittämistyö. Tähän tulee panostaa päämäärätietoisesti ja pitkäjänteisesti, kulttuurin eri toiminta-alueita tukien. Keski-Suomen kulttuurilaitokset, kirjasto- ja museotointa lukuun ottamatta, ovat keskittyneet pitkälti Jyväskylään. Niiden sisältämä osaaminen mahdollistaa kulttuuriteollisuuden kehittämisen ja hyödyntämisen koko tavoite 2-alueella. Kulttuuriteollisuuden kehittymisen ehdoton välttämättömyys on kulttuurin vahva, monipuolinen infrastruktuuri erityisesti Jyväskylän seudulla. 16

17 k Yritystoiminnan kannalta kulttuuri ja taide ovat monipuolinen voimavara. Tästä parhaana näyttönä ovat erilaisten kulttuuri- ja taidetapahtumien yhteisproduktiot yrityselämän kanssa paikallistapahtumista aina valtakunnallisen tason tuotantoihin saakka. Kulttuuritapahtumien välillinen työllistämisvaikutus on huomattava ja niiden tärkeys vetovoimatekijänä tunnettu. Taide- ja kulttuuritapahtumien kautta eri seuduille saadaan uutta, ammattimaista osaamista sekä kansainvälisiä kontakteja. Kulttuurimatkailu pohjaa aina alueen omaan historiaan, tuotteisiin ja tietouteen sekä korkeatasoiseen taiteeseen ja ammattimaisiin kulttuuripalveluihin. Jyväskylän ja Alvar Aalto- matkailun lisäksi vetovoimaisia ja aitoja kulttuurimatkailutuotteita on ryhdytty kehittämään useissa kunnissa alueen omasta perinteestä lähtien, ja yhdistetty taidetta, perinnettä, elämysmatkailua ja ruokakulttuuria menestyksekkäästi. Taiteen ja kulttuuritietouden painoarvo yritysjohtajien koulutuksessa ja kansainväliseen toimintaan pyrkivissä yrityksissä kasvaa. Myös mm. maaseutumatkailuyritysten työtekijät, maakunnan kehittämishankkeiden vetäjät sekä koulutuksesta vastaavat tarvitsevat täydennyskoulutusta pystyäkseen hyödyntämään työssään kulttuurin ja taiteen resursseja sekä vastatakseen palveluammateissa lisääntyviin tarpeisiin. Kulttuuri on monipuolinen työllistäjä, jolla on huomattavat työllistävät seurannaisvaikutukset. Keskisuomalaiset kirjailijat pitävät työllään käynnissä kustannusyhtiöitä, painotaloja, kirjakauppoja, elokuva- kuunnelma- ja näytelmätuotantoyhtiöitä - pääosin muualla kuin Keski-Suomessa. Keskisuomalaisten muusikoiden työ ylläpitää tuottajia, tanssipaikkoja, musiikkisaleja, musiikkituotteiden myymälöitä, musiikkialan lehtiä, radioasemia ja monia logistiikkapalveluja. Tämän teollisuuden sijoittumiselle Keski-Suomi on maantieteellisesti suotuisa. Viestinnässä, ohjelma- ja sisällöntuotannossa sekä teknologian sovellutuksissa taide ja kulttuuri ovat olennaisia tuotantoalueita. Keski-Suomen teknologian korkea taso, Jyväskylän yliopiston humanistinen ja kulttuuria koskeva tutkimus sekä kulttuurialan kehittäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa luo mahdollisuuksia monipuoliseen sisällön- ja visuaalisen suunnittelun ja erilaisten toteutusten kehittämiselle. Osaamistason nostaminen nostaa myös teknologian kilpailukykyä. Kehittämistarpeet: Kilpailukyvyn nostamiseksi monipuolistetaan yritysten, taiteen ja kulttuurin yhteistyötä. Alueen elinkeinoelämän kanssa tehtäviä taide- ja kulttuuriproduktioita tuetaan, ja tällöin tavoitteena on alueen profiloiminen ja toimintojen pitkäjänteinen kehittäminen. Paikalliskulttuuria ja taidetta hyödyntävän osaamisen tason nostaminen ja toimintojen kehittäminen on osa alueen vetovoimatekijöiden ja erityispalvelujen lisäämistä. Käsi- ja taideteollisuuden tuotekehittely ja yhteismarkkinointi on osa teollisuuden kehittämistä, johon voidaan ottaa mukaan esimerkiksi museotoimintojen ja yritystoiminnan eri sektoreita. Siihen läheisesti liittyvällä matkailusektorilla tavoitteena on tuottaa ohjelmapalveluiden, paikalliskulttuurin, taiteen ja käsityön korkeatasoisia kokonaisuuksia koti- ja ulkomaanmatkailuun. Kulttuuriteollisuudessa ja osaamisessa pyritään luomaan kansainvälisestikin kilpailukykyisiä palveluja erityisesti taiteen, matkailun, yrityskoulutuksen, korkean teknologian sekä monipuolisten kulttuurituotteiden alueella. Hyödynnetään uuden median käyttömahdollisuuksia myös kulttuuriyrittäjyydessä. 17

18 Keski-Suomen tavoite 2-ohjelma Ympäristön tila Maankamara ja vesistöt Keski-Suomen maaperä on suurelta osin jääkauden kasaamaa pohjamoreenia. Alueen poikki koillisesta lounaaseen kulkee Sisä-Suomen reunamuodostelma. Pohjavesivarat sijoittuvat pääasiassa alueella oleviin reunamuodostumiin ja luode-kaakko -suuntaisiin harjujaksoihin sekä vähäisemmin vedenottoon soveltuviin moreenimuodostumiin ja ruhjelaaksoissa oleviin kalliopohjavesiin. Alueella on yhteensä 211 kpl tärkeäksi luokiteltua pohjavesialuetta. Keski-Suomessa on runsaasti virtavesiä ja koskia. Alueen talousvedestä noin 35 % on pintavettä (Jyväskylän kaupunki) ja 65 % pohjavettä. Muualla Suomessa pohjaveden osuus on noin 58 % talousvedestä. Jyväskylä saa täydennystä vesivarantoihin syksyllä 2000 valmistuvasta Vuonteenharjun tekopohjavesilaitoksesta sekä myöhemmin valmistuvasta Muuratharjun vastaavasta laitoksesta. Maaperän ja pohjaveden saastumisen suurimmat riskitekijät ovat vanhat teollisuusalueet, kaatopaikat, polttoaineiden jakelupisteet ja ampumaradat. Pohjavesialueilla riskitekijöitä ovat lisäksi laajamittainen soranotto, maatalous, teiden rakentaminen ja käyttö sekä asutuksen ja muiden ihmistoimintojen sijoittuminen alueelle. Metsät ja suot Metsät ovat Keski-Suomessa pääosin mänty- ja kuusivaltaisia. Vallitsevina metsätyyppeinä ovat mustikkaja puolukkatyypin kankaat. Luonnonsuojelullisesti arvokkaiden lehtojen osuus on noin 2 %. Metsien puuston terveydentila on mm. harsuuntuneisuuden perusteella tarkasteltuna hyvä. Suojeluun osoitetun metsämaan osuus metsämaan kokonaispinta-alasta tavoite 2 -alueella on noin 1,5 prosenttia. Soita Keski-Suomen tavoite 2-alueella on noin ha, mikä on runsas viidennes metsämaan kokonaispinta-alasta. Suoalasta valtaosa on ojitettu ja huomattava osa aiemmista ojitusalueista alkaa olla kunnostusojitus-tarpeessa, minkä vuoksi riittävien vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttaminen kunnostusojitusalueilla on ensiarvoisen tärkeää. Kunnostusojitusalojen ojituksen kannattavuus ja suojeluarvot tulee arvioida suunnittelun yhteydessä. Turvetuotantoon valmisteltavana ja turvetuotannossa on alueella noin ha, josta 46 % on Leivonmäen kunnan alueella. Alueen pintavedet ovat varsin hyvälaatuisia. Keitele on laadultaan erinomainen. Äänekosken alapuolinen vesistö on vielä rehevä Äänekosken tehtaiden jätevesien vaikutuksesta, mutta hapenvajaus on enää lievää. Saravedestä alkaen Rautalammin reitin alueen kirkkaat ja karut vedet parantavat vesien tilaa. Leppäveden- Kynsiveden alueen kaakkoisella haaralla hajakuormituksella on merkitystä. Äänekosken tehtaiden ja Jyvässeudun jätevedet rehevöittävät vielä puhdistuksen jälkeenkin Päijänteen pohjoisia selkiä. Keski-Päijännettä kuormittaa Jämsänkosken ja Kaipolan tehtaiden jätevesien lisäksi myös hajakuormitus. Teollisuuden kuormitus on vähentynyt ja edempänä Päijänteen runko-osalla kuormituksen vaikutukset ovat enää vähäisiä. Selvimmin happamoituminen on havaittavissa alueen pienissä karuissa järvissä. Kuhmoisten alueella happamoitumista on esiintynyt muuta aluetta enemmän. 18

19 k Luonnon monimuotoisuus Keskisuomalaisen luonnon monimuotoisuus perustuu laaja-alaisten metsien sekä niitä kirjovien soiden ja vesistöjen, vaihtelevan topografian ja eliöyhteisöjen rakenteeseen. Keskisuomalaisen lajiston erityispiirteitä ovat useiden pohjoisten ja eteläisten lajien ja lajiryhmien esiintyminen ja vaihettuminen maakunnan alueella. Maakunnan erityisvastuulla on huolehtia varsinkin metsäalueiden, soiden, reittivesistöjen ja kallioalueiden luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Metsäluonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta erityisen haitallista on ollut yhtenäisten metsäalueiden pirstoutuminen, vanhojen luonnonmetsien katoaminen sekä lehtipuuvaltaisten metsien niukkuus. Metsäalueiden luonnon monimuotoisuutta on pyritty kohottamaan ensisijaisesti toteuttamalla luonnonsuojelualuevarauksia. Reittivesistöjen suojelua ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistä on pyritty tukemaan toteuttamalla valtioneuvoston vahvistamaa rantojensuojeluohjelmaa, josta on toteutunut noin 30 %. Luonnon monimuotoisuuden kannalta karuilla reittivesistöillä on merkitystä erityisesti selkävesilinnuston kannalta. Keski-Suomen sijainti eteläisten keidassoiden ja pohjoisten aapasoiden vaihettumisvyöhykkeellä näkyy niin kasvi-, hyönteis- kuin lintulajistonkin monimuotoisuuden kohoamisena. Erityisen merkittäviä ovat laajat yhtenäiset luonnontilaiset suoalueet, joista valtaosa on jo perustettu luonnonsuojelualueiksi. Toisaalta pienialaisten rehevien luonnontilaisten suotyyppien vähyys kuvastuu näiden elinympäristöjen lajiston köyhyytenä. Rehevät suotyypit ovatkin jatkossa erityisen suojelunarvoisia. Ilmanlaatu ja päästöt sekä melu Ilman epäpuhtauspäästöt tulevat pääosin liikenteestä, teollisuus- ja energiantuotanto-laitoksista sekä maataloudesta. EU:n direktiiveihin pohjautuvat valtioneuvoston päätöksen mukaiset ilman laadun raja-arvot eivät ole ylittyneet. Sen sijaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot ovat ylittyneet suurimmissa taajamissa. Melua on selvitetty alueella suurimmissa taajamissa meluselvitysten avulla. Jyväskylän seudulle on tehty meluntorjuntaohjelma, jossa pahimmille melualueille on esitetty meluntorjuntatoimet toteutettavaksi laaditun aikataulun mukaisesti. Melualueilla asuvien ihmisten määrä on noin Jätehuolto Jyväskylän seutukunnalla on jätteiden käsittely tehostunut alueellisen yhtiön käynnistyttyä. Jätteiden käsittelypalveluja laajennetaan alueellisesti. Yhtiön käyttöönottamassa kompostointi-laitoksessa kompostoidaan seutukunnan ja eräiden lähikuntien biojätteitä yhteensä 6000 t/v. Määrä kasvaa Jyväskylän maalaiskunnan ja Laukaan siirtyessä biojätteen erilliskeräilyyn. Laitoksessa käsitellään myös usean lähikunnan puhdistamolietettä yhteensä t/v. Jämsän seudulla jätehuolto on kehittynyt voimakkaasti ja jätteet loppusijoitetaan nykyisin Jämsänkosken Vierelän kaatopaikalle. Sen täyttötilavuuden tultua käytetyksi siirrytään käyttämään Jämsän Metsä-Kivelän uutta vaatimukset täyt-tävää laajennusaluetta. Alueen teollisuusjätteiden hyötykäyttöaste on jo nyt melko korkea (noin 75 %). Teollisuuden omille kaatopaikoille mennyt jätemäärä on viime vuosina vähentynyt. Tuotantoprosesseja voidaan edelleen muuttaa vähäjätteisemmiksi ja ympäristöystävällisemmiksi. Kulttuuriympäristö Maaseudun kulttuurimaisema heijastelee pienellä viiveellä niitä muutoksia, joita maataloudessa ja maaseudun elinkeinoissa tapahtuu. Tuotannon tehostuessa pienipiirteisyys maisemassa häviää vähitellen, mikä merkitsee samalla maatalousluonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Rakennettu ympäristö rapistuu tai muuttuu kesänviettopaikaksi. Pellot kasvavat vähitellen umpeen ja perinteinen maatalousmaiseman valoisuus katoaa. Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on Keski- Suomen tavoite 2-alueella 4 kpl ja maakunnallisesti arvokkaita alueita 31 kpl. Valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen kartoituksessa Keski-Suomen tavoite 2-alueelle sijoittuvia kohteita on 54 kpl. 19

20 Keski-Suomen tavoite 2-ohjelma Keski-Suomen tavoite 2-alueen ympäristön nelikenttäanalyysi VAHVUUDET Luonnon monipuolisuus: metsät, suurjärvet, vaihteleva topografia Uusiutuvien luonnonvarojen runsaus Riittävät pohjavesivarat Ympäristöteknologia ja -osaaminen Puunjalostusteollisuuden hyvin hoidetut ympäristöasiat Puuperäisen energian käyttö HEIKKOUDET Hajakuormitus erityisesti latvavesissä ja lahtialueilla Metsä- ja suoluonnon muutokset Rehevien biotooppien vähäisyys Metsäluonnon vähäinen suojelualuemäärä Ilman epäpuhtaudet suurimmissa taajamissa MAHDOLLISUUDET Uusiutuvien luonnonvarojen käyttö raakaaineena ja energiana Ympäristöosaamisen ja -teknologian hyödyntäminen Luonto- ja kalastusmatkailun kehittäminen Luonnonmukainen viljely ja kalatalous Monipuolisen luonnonsuojeluverkoston aikaansaaminen ja hyödyntäminen Kulttuuriympäristöjen parantaminen UHKAT Vesien rehevöityminen Maaperän ja pohjavesien pilaantuminen Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen Maaseudun kulttuurimaiseman rappeutuminen Vaarallisten aineiden kuljetukset Kasvavan autoliikenteen uhkat Lähde: YVA-ryhmä Kehittämistarpeet: Kulttuurimaisemien ja -ympäristöjen hoito on osa näkyvää alueellista identiteettiä, seutujen historiaa sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Ne ovat myös arvokkaita matkailuvaltteja, jotka voivat houkutella investointeja alueelle. Vesistöjen ongelmaksi on noussut hajakuormitus ja siitä aiheutuva vesistön tilan heikkeneminen. Kehittämällä alueen jo ennestään vesistöihin liittyvää vahvaa ympäristöosaamista perinteisten suojelutoimien ohella, voidaan tähän vesistöongelmaan löytää myös uusia ratkaisuja. Vesistöjen kalavarojen hoito tarjoaa mahdollisuuksia yritystoiminnan kehittämiselle. Alueen luonnonsuojelualueverkoston kehittäminen parantaa luonto- ja elämysmatkailun edellytyksiä, kalakantojen ja -vesien hoitoa ja hyödyntämistä sekä virkistyskäyttömahdollisuuksia ja niiden kehittämistä. Metsien monipuolinen käyttö tarjoaa myös ympäristöön liittyvän toiminnan kannalta mahdollisuuksia. Kansallispuistot ovat tärkeässä asemassa maakunnan luonnon esittelyssä. Luonnon monimuotoisuutta uhkaa etenkin lajiston köyhtyminen metsissä, soilla sekä kulttuuri- ja perinneympäristöissä. Maa- ja metsätalouden toimenpiteitä suunniteltaessa luonnon monimuotoisuuden edistäminen on tarpeen ottaa painokkaasti huomioon. 20

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1 Toimivat

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! " # $ # % " & ' ( ) #* # % % # % +, % # " " SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja,

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 1 KESKI-SUOMEN TULEVAISUUSTYÖN PERIAATTEITA: Ei erillisiä valmisteluryhmiä Vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot