Hyvästä käytännöstä. Lyhyt harhaanjohdatus käytäntöjen ja niksien maailmaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvästä käytännöstä. Lyhyt harhaanjohdatus käytäntöjen ja niksien maailmaan"

Transkriptio

1 Hyvästä käytännöstä Lyhyt harhaanjohdatus käytäntöjen ja niksien maailmaan Tässä tekstissä tarkastellaan hyvän käytännön olemusta ja kriteerejä. Lähtökohtana on, että hyvää käytäntöä voidaan analysoida teoretisoimatta siitä ulos käytännöllisyyttä. Taustalla on ajatus hyvistä käytännöistä lasten ja nuorten parissa tapahtuvan toiminnan piirissä. Tosiasiassa ajattelumalli juontaa juurensa kaupalliselle puolelle. Esimerkkejä hyvistä käytännöistä voi olla hyödyllistä hakea toisinaan myös lasten ja nuorten palvelutuotannon ulkopuolelta. Tarina etenee niin, että ensiksi lähdetään haarukoimaan hyvän käytännön suuruusluokkaa, mitä sillä on mielekästä ja järkevää ymmärtää. Tarkastelu perustuu niksien, hyvien käytäntöjen ja sosiaalisten innovaatioiden erottelulle. Kokoluokan lisäksi pohditaan hiljaisen ja artikuloidun tiedon suhdetta ja hyvän käytännön asemaa esimerkiksi traditiossa. Tämän jälkeen puretaan ja kootaan kriteereitä, joiden mukaan hyvää käytäntöä on järkevää arvioida. Viimeksi pohditaan mahdollisuuksia siirtää hyviä käytäntöjä. Avainsana tarkastelussa on hyvin pitkälti juuri järkevä. Tässä yhteydessä ei pyritä antamaan hyvän käytännön määritelmää, joka eläisi vain kielessä. Sen sijaan lähtökohtana on ymmärtää hyvä käytäntö niin, että se saa järkevät kriteerit, jotka elävät käytännössä. Hanke- ja projektitoiminta sekä niihin liittyvä arviointi näyttää tulleen tilanteeseen, jossa hyvien käytäntöjen ja niiden levittämiseen nojaava ajattelu, jos ei nyt aivan ole kriisissä, ainakin kyselee omien perusteidensa perään. Tavoitteena on tuoda problemaattisuutta sinne, missä asiat liian nopeasti ohitetaan annettuna. Toisaalta tavoite on, ehkä vaikeasta ilmaisusta huolimatta, tuoda myös yksinkertaisuutta sinne, missä asiat ovat monimutkaisen näköisiä. Hyvät käytännöt ovat ja elävät ilman teoretisointia, ja varmasti ne elävät paremmin niin. Tavoitteena ei tässä yhteydessä ole luoda teoriaa hyvästä käytännöstä. Lähtökohta on varsin käytännöllinen: kaikki mikä esitetään hyvänä käytäntönä, ei ole hyvää käytäntöä. Jos jokin näyttää toimivan, se ei tee siitä hyvää käytäntöä. Vielä vähemmän hyvän käytännön kriteeriksi käy neliväripainatus, tiedotusstrategia ja logo. Käytännöllisyyden nimiin kannattaa joskus vannoa, mutta käytännöllisyys varsin harvoin aidosti muuttaa monimutkaisia asioita yksinkertaisiksi. On selvää, että hyviä käytäntöjä esitellään, levitetään ja pyritään maastouttamaan toimintoihin. Mutta pitääkö oikeasti hyvää käytäntöä erikseen levittää, vai leviävätkö todelliset innovatiiviset käytännöt levittämättäkin? Jättäkäämme toistaiseksi automaattisesti olettamatta, että hyvissä käytännöissä aina enemmän olisi parempaa. Hyvät käytännöt kiinnostavat tässä julkisina hyödykkeinä. Tämä tarkoittaa sitä, ettei ole tarvetta ottaa kantaa mahdollisten immateriaalisten tekijänoikeuksien, lisensointien tai muihin vastaaviin kysymyksiin. Sen sijaan pohditaan myös sitä, voiko hyvä käytäntö olla jonkin tekemättä jättämistä. Hyvä käytäntö on immateriaalista siten, että jos sitä käyttää yhden sijasta kaksi, se ei puolitu vaan kaksinkertaistuu. Hyvä käytäntö on siis kuin tieto; jos annat sen minulle, se on meillä molemmilla. On mietittävä myös kysymystä tarpeeksi hyvästä käytännöstä. Joskus edes hyvä ei riitä, jos sen käyttöön ottamisesta koituu suurempi haitta kuin uuden käytännön tuoma hyöty on. Tämä kysymys on ennenkin puhuttanut muun muassa arviointitutkijoita. On puhuttu hyvien

2 käytäntöjen sijaan esimerkiksi lupaavista käytännöistä (Kuoppala ja Virtanen 2000). Tavoitteena on haastaa hyvien käytäntöjen levittämisen osapuolet miettimään, mikä ja millä ehdoin voidaan lukea hyväksi käytännöksi, ja saako käytännön siirrettyä paikasta toiseen. Käytäntöjä voi esioletuksen mukaan olla: hyviä, mutta ei siirrettäviä siirrettäviä, mutta ei hyviä hyviä ja siirrettäviä ei hyviä eikä onneksi siirrettäviä Joskus tilanne muuttuu haastavaksi vasta sitten, kun alamme pohtia, mikä käytännössä on se vaikuttava (hyvän hyväksi tekevä) aines, ja mikä olisi jätettävissä pois tai korvattavissa halvalla kopiolla. Joku käytäntö voi olla hyvä, mutta ei tarpeeksi hyvä. Vaikka terminologia on uudehkoa tällä kielialueella, kysymykset ovat tuttuja vuosikymmenten ajalta. Mitä esimerkiksi erilaisissa elämyspedagogiikan muodoissa on sellaista, jota ei ole vanhoissa nuorisotyön leirikäytännöissä? Onko hyvien käytäntöjen esiinmarssi ulkoista pakkoa uudistua? Jos käytännöt uusitaan nyt, miten tehdään viiden vuoden päästä? Jos silloinkin on pakko uudistua, ovatko tämän päivän "hyvät käytännöt" jo valmiiksi kertakäyttötuotteita? Kysymys hyödyistä ja kustannuksista on talouden perusasioita ja on ollut sitä kautta vuosisatojen. Suhde talouteen ajattelumallina on kaksijakoinen. Yhtäältä jonkinlainen kustannusten ja hyötyjen laskeminen on välttämätöntä. Toisaalta tässä tarkasteltavalla alalla laskutoimitusten tekeminen olisi niin monimutkaista, että se itsessään ei olisi kustannustehokasta. Karkeasti ottaen mitä lähempänä sosiaalityötä liikutaan, sitä vähemmän asiakkaiden kulutusvalinnat ovat kriteeri hyvälle käytännölle. Ehkä merkittävin rajaus tässä tarkastelussa on se, että hyvän sisältö filosofiselta kannalta rajataan ulkopuolelle. Tässä ei problematisoida käytäntöjen hyvyyttä kysymällä kenen hyvä, miksi hyvä tai minkä kulttuurin normien kannalta hyvä. Nämä kysymykset ovat tärkeitä, mutta niiden paikka ei ole näillä sivuilla. Käytännöllisyys on pitkälti sitä, että otetaan annettuna tietty jaettu kulttuurinen koodi, joka erottaa hyvän ja tavoiteltavan huonosta ja vältettävästä. Jos tämä kulttuurinen koodi on valkoisen rokotetun keski-ikäisen protestanttimiehen, sitten hyvät käytännötkin ovat hänen käytäntöjään siis varsin rajallisesti hyviä. Tarkoitus on aluksi purkaa ja koota uudelleen hyvän käytännön ideaa, ja sen jälkeen sormin tunnustella tämän kokoamistyön onnistumista esimerkkien avulla. Hyvä käytäntö, sosiaalinen innovaatio ja niksi Minkä kokoinen on hyvä käytäntö? Onko hyvä käytäntö antaa kehitysmaiden velat anteeksi, entä korvata tuulettajanhihna sukkahousuilla tilapäisesti? Jos hyvän käytännön on toimittava käytännössä, mikä on hyvä mutta vielä epämääräinen kriteeri, minkä kokoisessa käytännössä se omimmillaan toimii? Vastatakseen tähän on lähdettävä haarukoimaan sopivan kokoista toimintaympäristöä sille, mitä on järkevää pitää hyvänä käytäntönä. Ottakaamme tarkasteluun joitain termejä, jotka näyttäisivät olevan perheyhtäläisiä hyvän käytännön kanssa, mutta hieman eri asioita siitä huolimatta.

3 Heiskala ja Hämäläinen (2004, 46 47) asettavat yhteiskunnan rakenteet seuraavaan hierarkkiseen järjestykseen niiden pysyvyyden mukaan sosiaalisia innovaatioita käsittelevässä kirjassaan: 1) Luonnonympäristön rakenne (metsät, vesistöt, vuoret) 2) Väestön biologinen rakenne (ikä, sukupuolijakauma, terveys, elinikä) 3) Kulttuurinen rakenne (yhteiset mentaaliset mallit, arvot, normit) 4) Regulatiivinen rakenne (lait, asetukset, viranomaissääntely, sektorien itsesäätely) 5) Poliittinen rakenne (julkisen sektorin tehtävät, varainkäyttö, hallinto) 6) Organisatorinen rakenne (organisaatioiden rakenteet, toimintamallit, suhteet) 7) Teknologinen rakenne (käytössä olevat teknologiat ja teknologinen infrastruktuuri) 8) Fyysinen rakenne (rakennettu infrastruktuuri, rakennukset, sillat, koneet) Heiskala ja Hämäläinen sijoittavat sosiaaliset innovaatiot kohtiin 3, 4, 5 ja 6 ja päätyvät toteamaan, että sosiaaliset innovaatiot ovat regulatiivisiin, poliittisiin ja organisatorisiin rakenteisiin liittyviä uudistuksia, jotka parantavat yhteiskunnan suorituskykyä. Käytännön syistä hyvien käytäntöjen tapahtumapaikaksi on järkevää olettaa ensisijaisesti tasot 6 8. Tässä tapauksessa rinnastetaan teknologiat erilaisiin menetelmällisiin innovaatioihin, joita hyvien käytäntöjen nimissä kehittyy ja kehitetään. Hyvillä käytännöillä tulisi olla positiivisia vaikutuksia vaikkapa ilmastonmuutokseen, kansanterveyteen ja lainsäädäntöön. Niiden tapahtuma-areena on varsinaisia sosiaalisia innovaatioita nopeammin muuttuvissa rakenteissa. Toisaalta tasot nivoutuvat yhteen, koska hyviin käytäntöihin tähtäävät hankkeet ovat itse yksi ehdotus sosiaaliseksi innovaatioksi tai sitä tukevaksi reformiksi. Hyvien käytäntöjen ominta aluetta ovat kohdat 6 (esimerkiksi poikkihallinnollinen yhteistyö, seutukunnallinen yhteistyö) ja 7 (oppilaskunnat, lisäluokat). Koska tavoitteena ei ole tarkka määritelmä, voidaan rajaus pysyvämpiin rakenteisiin jättää auki. Jos jokin tarkasteltu käytäntö suoraan vaikuttaa yhteiskunnan normeihin ja vielä hyvään suuntaan, se on tervetullut asia. Omaksuttu arvoasetelma tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että järkevä tulkinta yhteiskunnan suorituskyvyn parantumisesta tavoiteltavana asiana oletetaan jaetuksi. Jos (esimerkiksi talouden) suorituskykyä voidaan parantaa vain heikentämällä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, sitä ei kannata parantaa, vaikka se olisi mahdollista. Tämä rajaus liittyy myös lähes 40:n paikallisesti toimivan hankkeen käytäntöihin. Hyvä käytäntö ei ole alempiarvoinen kuin sosiaalinen innovaatio, se vain tässä tapauksessa toimii astetta nopeammin muuttuvassa ja paikallisemmassa ympäristössä. Ajatelkaamme kokeeksi hyvien käytäntöjen olevan organisaatioihin ja työmenetelmiin liittyviä uudistuksia, jotka parantavat suorituskykyä. Konteksti huomioiden on syytä jättää ovi avoimeksi sosiaalisten innovaatioiden suuntaan. Ensinnäkin siksi, että ne ovat tavoittelemisen arvoisia. Toiseksi siksi, että valtakunnallisen nuorten osallisuushankkeen toimenpideohjelma viittaa ehkä kuitenkin enemmän sosiaalisten innovaatioiden kuin hyvien käytäntöjen suuntaan. Kolmanneksi siksi, että juuri nyt suuret sosiaaliset innovointihankkeet ovat ajankohtaisia (hoitotakuu, yhteiskuntatakuu, kunta- ja palvelurakenneuudistus). Tarvitaan rohkeutta tarvittaessa esittää vaikkapa neljä innovatiivista asiaa viisivuotisen hankkeen tuotoksena olettaen, että ne ovat tarpeeksi hyviä. Hyvä käytäntö vaatii aina työtä ja vaivaa, jotta se siirtyisi paikasta toiseen. Se ei ole verrattavissa esimerkiksi kattolamppuun, joka rikkoutumisen jälkeen vaihdetaan uuteen. Hyvälle käytännölle ei ole olemassa valmiita kierteitä, joihin se vain ruuvattaisiin kiinni. Hyvä käytäntö ei ole varaosa, joka korvaa jotain käytöstä poistuvaa eikä sitten muuta. Hyvän käytännön toiminnan ennustettavuus ei ole samaa luokkaa kuin lampun, pariston tai hammasharjan.

4 Rajausta voidaan jatkaa niin, että hyvä käytäntö ei ole niksi. Niksit ovat hienoja ja usein innovatiivisiakin, käytännöllisiä ja hyviä. Niksi on tämän rajauksen mukaan jotain niin selvää, yksinkertaista ja simppeliä, että se on siirrettävissä lyhyellä kuvauksella kokonaisuudessaan paikasta toiseen: esimerkkinä sarjakuvasika Wagner, joka ripusti vaatteet narulle jo ennen kuin laittoi ne pesukoneeseen. Tällä tavalla toimien hän saattoi vain vetää narun koneesta ja laittaa kaikki pyykit kerralla kuivumaan. Miksi sitten niksit eivät ole laskettavissa hyviin käytäntöihin? Koska niksien siirtyminen on vain julkisuudesta kiinni, eikä niiden istuttaminen kaipaa suurempaa pohdiskelua. Pyykkipoika puntissa ja sukkahousut ties missä ovat niksien ominta aluetta. Niksin käytännöllisyys on niin konkreettista, arkista ja usein kirjaimellisesti käsin kosketeltavaa, että niksin toimivuus voidaan testata välittömästi. Hyvä käytäntö on tyypillisesti paikalliseen tekemiseen liittyvä tapa organisoida toimintaa tai menetelmä, jota toiminnassa käytetään. Hyvä käytäntö on tyypillisesti pienempi kuin sosiaalinen innovaatio, mutta suurempi kuin niksi. Hyvä käytäntö ja prosessi Hyvien käytäntöjen nimissä tehdään niin paljon ja monenlaista, että itse termin perkaamisessa joudutaan käymään läpi useita vaiheita. Tämä on kuitenkin tarpeen, ja voi olla hyödyksi siinäkin tapauksessa, että lopputulos on väärä. Mietitään vielä menettelytavan ja hyvän käytännön suhdetta. Äskeisen rajauksen mukaan hyvä käytäntö parantaa suorituskykyä. Sen hyvyys arvioidaan lopputuloksen, ei sinne johtaneen prosessin perusteella. Tämä rajaus voi herättää vastalauseita, onhan nykyisin kovin tavallista puhua prosesseista projektien ja kovien mustavalkoisten asetelmien sijaan. Esimerkiksi työpajojen arvioinnissa standardoitua työllistyneiden ja kouluun menneiden osuutta on pidetty huonona mittarina. Erottelun tarkoitus on kiinnittää huomio menettelytavan ja lopputilan väliseen eroon. Demokratia saattaa olla tutuin esimerkki menettelytavasta. Tässä tapauksessa useimmiten ajatus kulkee niin, että jos demokraattinen menettelytapa onnistuu, kansa puhuu ja pulinat pois. Tuloksena voi olla surkeaa suorituskykyä, onnettomia lakeja ja kyvyttömiä hallituskoalitioita. Tulos voi olla surkea vaikkapa talouden mittarein, mutta kun menettelytapa nostetaan arvoksi sinällään, tällä ei ole merkitystä. Tämä paljastaa, jos ei muuta niin ainakin suorituskyvyn tulkinnanvaraisuuden tavoitteena. Menettelytavalla voidaan ymmärtää sellaisia hyviä käytäntöjä, tai sellaisen maineessa olevia, jotka liittyvät menettelytapaan takaamatta lopputilasta välttämättä mitään. Tulevaisuusverstas, oppilaskunnan vaalit, seutukunnallinen nuorisoasiain neuvottelukunta ja niin edelleen ovat tämän tyyppisiä ideoita sosiaalisista teknologioista, jotka eivät sinällään voi luvata lopputuloksesta kovin paljon. Tämänkaltaisia menettelytapoja ei voi selvärajaisesti erotella siitä, mitä tässä tarkoitetaan hyvillä käytännöillä. Mikään käytäntö ei elä ennen kuin sitä todella käyttävät elävät ihmiset. Sosiaaliteknologia ei ole sen tyhjempi tai kylmempi. Voidaan kuitenkin ajatella niin, että jokin asetelma, kuten kuuden kunnan nuorisotoimen yhteiset tavoitteet tai kiusaajan ja kiusatun mukanaolo asian ratkaisussa, ovat hyviä käytäntöjä, joiden toteuttamiseen on tarjolla erilaisia tekniikoita tai teknologioita. Erityistapaus voi siis olla strategia hyvänä käytäntönä. Sen ei tarvitse puuttua työmenetelmiin ehkä suoraan, vaan varmistaa ennemminkin, että kaikki toimivat samaan suuntaan järkevästi resursseja käyttäen.

5 Monessa asiassa, nimenomaan palveluissa, tutkimuksessa ja kasvatuksessa, kymmenenkään puoliksi tehtyä ei vastaa yhtä valmiiksi tehtyä. Strateginen hyvä käytäntö tarkoittaisi, että asiat tehdään sopivasti loppuun resursseja järkevästi käyttäen. Tähän viittaavaa sanastoa ovat strategioiden ja ohjelmien lisäksi esimerkiksi katkeamattomat palveluketjut. Strategisesti hyvä käytäntö voi olla, että yksi toimiala tai ammattiryhmä tai muu vastaava ei voi kuoria kermaa päältä, osoittaa hyviä tuloksia vain siksi, että ulkoisti ongelmat muille. Näissäkään kysymyksissä ei ole mitään, mikä viittaisi viimeisen vuosikymmenen erityiseen laatuun, vaikka puhe hyvistä käytännöistä on Suomessa nimenomaan tämän ajan ilmiö. Menettelytapaan perustuva ajattelutapa on tuttua oikeudenmukaisuusteorioista. Oikeudenmukaisen menettelyn (esimerkiksi arpomisen) voidaan ajatella tuottavan vain oikeudenmukaisia lopputuloksia. Vaalien tehtävä ei ole tuottaa hyviä vaalituloksia, vaan ennemminkin vahvistaa äänioikeutettujen tunnetta omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus voi olla hyvä käytäntö vaalien lyhyen tähtäimen tuloksesta riippumatta. Hyvä käytäntö, tuotteistaminen ja mallinnus Hyvien käytäntöjen termiperheessä viihtyvät sellaiset sanat kuin tuotteistaminen tai mallinnus. Nämä termit ovat alisteisia, ei rinnakkaisia tai päällekkäisiä hyvän käytännön kanssa. Tuotteistaminen ja mallinnus ovat tästä näkökulmasta yrityksiä irrottaa hyvästä käytännöstä sen toimiva ja siirrettävissä oleva osa. Tuotteistamisen tai mallinnuksen motiivi voi olla esimerkiksi kaupallinen, jos se tähtää esimerkiksi lisenssimyyntiin se voi perustua ikään kuin urakkasopimukseen, jos mallinnus on luvattu tehdä osana jotain hanketta se voi olla luonteeltaan myös esimerkiksi akateeminen, jos se syntyy osana tutkimusta Mallinnus tai tuotteistus ovat näin ollen tiivistelmiä hyvästä käytännöstä. Ne ovat myös tapoja pyrkiä eliminoimaan onnistuneen toiminnan kuvauksesta sattumanvaraiset asiat. Nämä toimet ovat hyvän käytännön siirtämisen välineitä, sen paketoimisen, sanallistamisen ja kuvallistamisen yrityksiä. Tämän perusteella on hyvä tehdä yksi rajaus lisää: hyvän käytännön siirtämisessä hiljainen tieto ei siirry, vain sanallistettavissa ja kuvailtavissa oleva tieto. Sitran (2005) julkaisemassa Suomi innovaatiotoiminnan kärkimaaksi -kirjasessa todetaan, että Tietämyksen ja innovaatioiden siirtäminen edellyttää (suomalaisilta) pitkäaikaista ja tiivistä työskentelyä ulkomaisissa osaamiskeskuksissa muutaman viikon vierailut eivät riitä välittämään osaamiseen sisältyvää hiljaista tietoa. Tämä johdattelee miettimään ainakin sitä, milloin on kysymys käytäntöjen, milloin niiden soveltamiseen liittyvän osaamisen siirtämisestä. Niin sanottu hiljainen tieto voi olla siirrettävissä, mutta kuten edellä sanotusta voidaan päätellä, se vaatii pitkää ja intensiivistä keskittymistä sen omaksumiseen. Innovaatioiden siirtäminen on eri asia kuin innovatiivisuuden siirtäminen. Hyvä käytäntö, se mitä sillä intuitiivisesti ymmärrämme, sisältää äänekästä tietoa niin suuren osan, että sen artikuloiminen olennaisilta osin on mahdollista. Käytännön ensimmäisen polven käyttäjien olisi siis pystyttävä artikuloimaan asian olennaiset piirteet niin hyvin, että olennainen asia käytännöstä on siirrettävissä. On mahdollista ja jopa todennäköistä, että merkittävä osa niin sanotuista hyvistä käytännöistä on sellaisia, joissa hiljaisen tiedon tai niin sanotun tulisieluisuuden, paikallisen perinteen tai kulttuurin, karisman tai muun vastaavan

6 osuus on suuri. Tässä tapauksessa käytäntö voi siis lukeutua sarjaan hyvä, mutta ei siirrettävissä. Samasta syystä ei ole niin, että jokaisessa paikassa, jossa asiat toimivat hyvin, olisi siirrettävissä jokin hyvä käytäntö. Yksinkertaisimmillaan kahdella ämpärillä tehty jäälyhty on hieno niksi tai käytäntö, mutta käytännön siirtäminen edellyttää pakkasta. Tällaisia pakkasia voivat olla paikalliset perinteet, henkilösuhteet tai vaikka liikenneyhteydet. Mielenkiintoisinta ja käytännössä hyödyllisintä on suunnata huomio niihin käytäntöihin, jotka ovat mallintamisen tai tuotteistamisen kautta siirrettävissä. Samalla voidaan pohtia, kuinka paljon on kiinni mallintamisen ja tuotteistamisen taidosta. Joskushan käytännön ammattilainen voi olla myös sokea oman taitonsa edessä, mutta ulkopuolinen voi sen havaita. Klassiset esimerkit polkupyörällä ajosta ja uimisesta ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten nopeasti hyvien käytäntöjen sanallistaminen voi törmätä rajoihinsa. Joskus taas käytännön elämä vain nappaa jotain mukaansa. Esimerkiksi tekstiviestiä ei koskaan kuviteltu laajamittaiseksi viestinnän välineeksi, vaan käytännön elämä sieppasi tämän käytännön elävään arkeen. Mallintaminen ja tuotteistaminen ovat näin ollen hyvän käytännön kuvia. Niiden tavoite on pakata hyvästä käytännöstä olennaisin, sillä oletuksella, että se on sovellettavissa suoraan tai välillisesti myös toisessa paikassa tai ajassa. Korostettakoon myös ajallista ulottuvuutta. Joskus hyvä käytäntö voi olla arvoituksellinen sen luojallekin. Esimerkiksi loistavasti onnistuneen vanhempainillan tai leirin jälkeen on luontevaa pyrkiä säilyttämään onnistuneet osat ja parantaa niitä, joissa parantamisen varaa on. Tällaisessa tapauksessa ihminen tai organisaatio tavallaan tuotteistaa itselleen omaa hyvää käytäntöään. Samalla hänen tai heidän on pohdittava, mikä osuus vaikkapa fyysisillä puitteilla, vuodenajalla, kellonajalla, järjestelyillä, ruokalistalla, sattumalla, suunnittelulla tai sen pettämisellä oli edellisen kerran menestystarinaan. Mikä osa kokonaisuudesta on välttämätöntä menestyksen jatkumiselle, mitä osia voidaan varioida? Esimerkkinä tällaisesta itsensä arvioinnista voi olla myös vaikkapa urheilijoiden loputon taipumus taikauskoon. Hyvin menneiden otteluiden tai turnausten rituaaleja pyritään toistamaan ja jatkuvasti etsimään hyviä käytäntöjä ja maagisia yhteyksiä luistinten jalkaan laittamisen keskinäisen järjestyksen ja menestyksen välillä. Se, että näitä salaillaan mieluummin kuin tuodaan esille, kertoo myös järkevyyden esioletuksesta, joka meillä on. Harva esittäisi valkoisia sukkia onnistuneen tentin salaisuudeksi muille kuin itselleen. Seuraavassa on tiivistettynä esitys terminologiasta, jota käytetään tässä artikkelissa. Kuvio 1. Hyvä käytäntö ja lähisuku. sosiaalinen innovaatio reformi hyvä käytäntö tuotteistaminen mallintaminen niksi niksinarikka

7 Ajatellaan kokeeksi vaikkapa kuvitteellista Koskisseudun seutukuntaa, jossa on 8 kuntaa. Ajatuskokeella yritämme avata edellä tehtyä jakoa sosiaalisiin innovaatioihin, hyviin käytäntöihin ja nikseihin. Nuorisotoimi on pieni toimiala, jolle yksi pieni kunta on useimmiten liian pieni alue ja väestöpohja. Koskisseutu päättää organisoida nuorisotoimen kokonaan seutukunnallisesti ja lakkauttaa kaikki kunnalliset nuorisotoimet. Palvelut jaetaan lähipalveluihin, jotka ovat saatavissa kaikissa kunnissa ja keskitettyihin, jotka hoidetaan vain yhdestä kunnasta koko seutukuntaan. Näin resursseja, henkilöstön osaamista ja rahaa voidaan käyttää enemmän varsinaiseen perustehtävään. Tämä on sosiaalinen innovaatiosta seuraava reformi, oli se sitten parempaan tai huonompaan suuntaan. Arvoasetelmien välttämiseksi meidän ei tarvitse olettaa tämän lisäävän suorituskykyä aina ja kaikkialla siis ottaa kantaa kunnallisia nuorisotoimia vastaan. Kuntien talous on tiukalla, ja asian läpivienti vaatii taitoa, koska yksikään kunta ei tahdo käytännön järjestelyissä jäädä vain maksumiehen asemaan. Seutukunta saa vihiä, että toisessa maakunnassa vastaavassa tilanteessa asiat organisoitiin jakamalla kustannuksia yksissä toiminnoissa suoraan väestöpohjan mukaan, toisissa käyttäjämaksuihin perustuen ja kolmansissa erillisillä sopimuksilla. Malli saadaan käyttöön, ja siitä tehdään Koskisseudun oloihin sopiva versio. Tämä on hyvä käytäntö. Uusi seutukuntapohjainen nuorisotyö kertoo toiminnastaan omalla nettisivullaan. Sivun osoite ja seutukunnallisen nuorisotoimen tunnus painatetaan 3000 lautasliinaan, jotka käytetään seudun kouluissa. Tämä olisi kai niksi. Tehty jaottelu lähtee liikkeelle paikallisesta tekemisestä, mikä on seurausta taustalla vaikuttavan valtakunnallisen osallisuushankkeen toimintamallista. Voitaisiin hyvin argumentoida, että oppivelvollisuusiän nostaminen tai yritysveron laskeminen olisivat hyviä käytäntöjä. Ne sijoittuvat tässä sosiaalisten innovaatioiden ja reformien ryhmään. Impulssit sosiaalisiin innovaatioihin tosin voivat tulla, ja useimmiten varmasti tulevatkin pienemmistä ympyröistä. Innovaatioiden ja käytäntöjen suhdetta sen enempää kuin käytäntöjen ja niksien suhdetta ei pidä ottaa vastakkainasetteluna. Kaikki kolme ovat osia samasta kokonaisuudesta, mutta juuri sen verran erillisiä, että niitä voidaan tähän tapaan eritellä. Hyvä käytäntö tyypillisimmillään siis liittyy siihen, miten jo päätettyyn päämäärään päästään. Kustannusten ja hyötyjen analysointi ei siis ulotu kysymykseen kuten pitääkö hädänalaisia lapsia auttaa, se tulee kuvaan mukaan vasta kun pohditaan, miten parhaiten voidaan auttaa. Hyvä käytäntö liittyy tapoihin organisoida toiminta tai toiminnan menetelmiin. Hyvä käytäntö on innovatiivinen, avaa uusia näkökulmia vanhoihin tapoihin. Hyvä käytäntö on julkishyödyke, se ei kulu käytössä tai jakaessa. Sen siirtämisestä tekijänoikeuksien piiriin olisi mahdollisesti haittaa. Hyvään käytäntöön liittyy siirrettävyys, paketoiminen ja purkaminen ja niihin kuuluvat riskit. Hyvän käytännön kriteereistä Edellä esitellyssä sosiaalisen innovaation määritelmässä todettiin, että sen on lisättävä yhteiskunnan suorituskykyä. Hyvän käytännön suhteen muotoilkaamme sama perusajatus vain niin, että hyvästä käytännöstä on oltava enemmän hyötyä kuin haittaa. Tämä on varmasti yksinkertainen kriteeri, mutta sen soveltamisesta voi yksinkertaisuus olla kaukana. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se on velvoittava. Suorituskyvyn parantaminen viittaa yleiseen etuun, ei yhden kunnan, kunnan osan, puolueen tai ammattiryhmän kannalta katsottuun intressiin. Hyvä käytäntö on julkishyödyke juuri sillä tavalla, että se on kaikkien käytettävissä, ja tavoitteena on, että se myös on hyödyksi kaikille. Hyvä käytäntö on työmenetelmien ja sen organisoinnin avoimen lähdekoodin systeemi. Yksinkertainen kriteeri pyrkii olemaan naiiviudessaan vastaansanomaton. Yksinkertaisuudessaan se jättää paljon myös ulkopuolelle, ja se on myös tarkoitus. Se ei kysy, paljonko tässä on var-

8 haista puuttumista, osallisuutta tai aktivointia. Hyöty on hyvän käytännön alkuaine ja edellä mainitut iskusanat ovat synteettisiä johdannaisia. Hyödyt ja haitat tulisi voida arvioida hetkessä ja toisaalta ajassa niin pitkälle kuin käytäntö on käytössä. Ei ole vaikeaa arvioida, onko ehjästä lampusta enemmän iloa kuin rikkinäisestä, olettaen että lampulta odotetaan valoa. Tyypillisimmässä tapauksessa hyvällä käytännöllä ei korvata rikkinäisiä esineitä, vaan toimintatapoja, joiden kaikki hyödyt eivät ole ehkä toiminnan toteuttajienkaan tiedossa. Tässä yhteydessä emme kysy, onko käytäntö miesten tai naisten hyvän mukainen, vaan onko käytäntö yleensä tarpeeksi hyvä. Asiaa on lähestyttävä varsin kaavamaisesti, koska lähtökohtana on, että käytännön hyvyys lopullisesti ratkeaa kussakin paikallisessa tilassa tapaus kerrallaan. Kaikkien mahdollisten variaatioiden läpikäyminen ei ole järkevää eikä mahdollista. Kaavamaisessa käsittelyssä käytäntö rinnastuu jossain määrin mihin tahansa kuluttamiseen, jossa arvioidaan, onko uusi asia ollut hintansa ja vaivansa arvoinen. Kun hyvä käytäntö muodostuu jossain, sen toteuttajat ovat samalla sen ensimmäisen sukupolven käyttäjiä. Tällaisessa tapauksessa käytäntö on suoraan yhteydessä toimintaympäristöönsä. Hyötyjen miettiminen tulee aiheelliseksi ja ajankohtaiseksi silloin, kun sen käyttöä aletaan siirtää toiselle käyttäjäpolvelle. Käytännön syistä tarkastelu onkin hyvin pitkälle hyvän käytännön hyvyyden arviointia sen toiselle käyttäjäpolvelle. Kuvio 2. Hyvän käytännön käyttäjäpolvet. Hyvän käytännön ensimmäinen käyttäjäpolvi tuotteistaminen / mallintaminen Hyötyjen ja haittojen arviointi Hyvän käytännön toinen käyttäjäpolvi Usein toimintamallien piilofunktiot selviävät vasta pitkän pohdinnan jälkeen, jos silloinkaan. Hyvien käytäntöjen vilkas tarjonta tekee uudesta kulttuurisesti yliarvostettua vanhaan verrattuna. Yhtä hyvin tosin uudistusten jarruttajat voivat tarpeettomasti suosia vanhaa ja perinteistä. Hankkeiden luvattuna aikana puhetta ja julkaisua aiheesta on riittämiin, kuten huomaamme. Hyvien käytäntöjen korostaminen ja korostuminen viittaa lineaariseen kehitykseen, jossa maailma on kuin käytäntöjensä summa ja kehittyy koko ajan. Olisi virkistävää tarkastella asiaa vaihteeksi niin, että kehitys olisi syklistä. Samat asiat keksitään uudelleen säännöllisin väliajoin. Tällekin näkemykselle löytyy viljalti perusteita. Toinen mielikuva syklisestä rakenteesta voisi olla hölmöläisten peitonleikkaus, jokainen uusi hyvä käytäntö leikkaa jotain yhdestä päästä ja liittää toiseen. Koko touhu estää huomaamasta, että peittoa nyt vain on sen verran kuin on. Hyvä käytäntö on hyvä siksi, että se on hyvä ei siksi, että kaikki mitä kehittämisen nimissä tehdään, olisi kehitystä. Hyvä käytäntö voi sattumalta olla osa hyvä käytäntö -hössötystä.

9 Miten järkevää sanan varsinaisessa merkityksessä uudenvuoden rakettien paukuttelu on (tai juhannuskokko tai vappupallot). Tiukka kustannus hyöty-analyysi tuskin antaisi kovin mairittelevaa kuvaa, jos tarkastellaan vain ja ainoastaan muutaman sekunnin jaksoa sytytyslangan sytytyksestä raketin paukahtamiseen. Jotta voisi ymmärtää koko toiminnan mielen, on pystyttävä yhdistämään esimerkiksi lasten odotuksen täyttymyksestä tuleva riemu, perheiden ja sukujen mukavasta vapaa-ajanvietosta koituvat ilot talven keskellä ja niin edelleen. Tehottomilta näyttävillä asioilla voi olla niin sanottuja piilofunktioita työelämässäkin. Toisaalta aivan loistavankin käytännön kohtaloksi voi koitua, että samaan aikaan lanseerataan useaa muuta tusinasarjan käytäntöä ja kokonaisuus puuroutuu sellaiseksi, ettei siitä kukaan enää erota syitä ja seurauksia, alkuja ja loppuja. Hyvän käytännön hyvyys voi piiloutua pelkästä uudistusinnosta tapahtuvaan uusien käytäntöjen ylisyöttöön, jolloin on vaikea erotella yhden uuden asian seurauksia toisesta. Hyvä käytäntö on tarpeeksi hyvä silloin, kun siitä on enemmän hyötyä kuin haittaa. Ongelmallista on vain, ettemme saa selville varsinkaan etukäteen, onko käytännöstä enemmän hyötyä kuin haittaa. Pienetkin kunnat ovat käytännöllisesti katsoen lähes aina mukana useissa hankkeissa, joista hyvää käytäntöä pukkaa varmasti kotitarpeiksi. Kaavamaisesti ajateltuna hyvän käytännön on oltava parempi kuin vanha, jos jostain vanhasta käytännöstä on syytä luopua. Jos hyvä käytäntö on kokonaan uusi, asia voidaan kääntää niin, että se on hintansa arvoinen, eikä samoilla resursseilla saataisi mitään parempaakaan. Jos kysymyksessä on jonkin aivan uuden toiminnan järjestäminen, vaikkapa tekstiviestin käyttö nuorisotiedotuksessa, voidaan valita ikään kuin kilpailuttamalla paras vaihtoehto. Mutta törmäämme jo tässä laskennan vaikeuksiin. On ajateltava niin sanottuja vaihtoehtokustannuksia: sama ihminen voisi tehdä samalla ajalla jotain muuta. Esimerkissä on jo arvioitu, että tekstiviestitiedottaminen olisi hyödyllistä. Hyvällä käytännöllä ei tarkoiteta täydellistä. Joskus parempi tarkoittaa vain vähemmän huonoa, jolloin hyötyjen sijasta pitäisi voida laskea haittoja. Pitäisi olettaa kaavamaisesti sekä vanhan että uuden käytännön haitat ja hyödyt ensin yhteismitallisiksi ja sitten todeta uuden käytännön olevan vanhaa parempi. Yhteismitallisuus on kuitenkin vain hatara olettamus, eikä asioita kukaan osaa eikä ehdi laskea. Monimutkaisuuden takaamiseksi pitää huomata sekin, että paremman ei tarvitse periaatteessa olla paljon parempi, jos paremmuus kertaantuu kymmenien vuosien aikana. Tätä pitäisi miettiä vaikkapa kuntaliitosten yhteydessä. Tässä tapauksessa olisi kyettävä ajattelemaan jälleen ikään kuin tarjouskilpailu, jossa vanha toimintamalli on mukana ja uudet ovat haastajina. Ongelma ei ole tarjouskilpailu sinällään, vaan nykyiseen käytäntöön investoitujen koneiden, laitteiden ja kokemuksen sekä oppimisen ja rutiinien laskeminen. Esimerkiksi kuntaliitoksessa tai yritysfuusiossa logojen, lomakkeiden ja vaakunoiden uusiminen on kustannuserä, joka pitää laskea mukaan. Kun pidämme kiinni siitä, että hyvä käytäntö ei ole niksi, sen käyttöönotto ei tapahdu asettamalla käytäntö valmiisiin kierteisiin. Siksi sen lopullista mahdollisuutta parantaa suorituskykyä on hyvin vaikeaa ennustaa. Tarpeeksi hyvän käytännön pitäisi olla niin hyvä, että siitä saatava hyöty kattaa myös sen käyttöönotosta aiheutuvat kustannukset. Tämä voi olla henkilöstön koulutusta, tietojärjestelmien uusimista, tiedotusta tai muuta nimenomaan uuden käytännön käyttöönottoon liittyvää. Käyttöönotosta tulevat kulut tietenkin pitää jakaa sen käytön ajalle. Hyvä esimerkki tästä voivat olla oppilaitosten opetussuunnitelman uudistukset. Voidaan kysyä, kuinka paljon parempi uuden opetussuunnitelman on oltava verrattuna vanhaan, jotta sen paremmuus kattaa uuden suunnitelman laatimisen, käyttöönoton ja mahdollisesti kahden rinnakkaisen järjestelmän aiheuttaman riesan. Joskus tämäkin tilanne kuitenkin tulee (olettaen, että opetussuunnitelma pitää uusia kerralla).

10 Mitä lähempänä liikumme niksien maailmaa, sitä helpompaa on arvioida saatava hyöty ja sitä helpompaa on myös palata entiseen, jos niksi osoittautuu huonoksi. Hyvien käytäntöjen kohdalla arviointi väistämättä mutkistuu, kun riskit mutta samalla myös palkinnot kasvavat. Hyvien käytäntöjen mittaluokassa ei välttämättä enää ole järkevää käydä heräteostoksilla. Siirryttäessä nikseistä kohti hyviä käytäntöjä ja edelleen sosiaalisia innovaatioita neuvoteltavan joukon ja asioiden määrä kasvaa nopeasti. Palkinnot kasvavat samalla, mutta onnistumisen todennäköisyys vastaavasti huononee näin voidaan ainakin kaavamaisesti olettaa. Pikkuniksi voi olla niin henkilökohtainen, että sen käytöstä päättää ja vastaa yksi ihminen tilanne kerrallaan, eikä käytöstä tarvitse neuvotella kenenkään kanssa. Mitä suurempiin asioihin siirrytään, sitä lukuisammaksi käy asianosaisten joukko ja sitä monimutkaisemmaksi käy erilaisten kytkentöjen määrä. Koko ajan monimutkaisemmaksi käy myös hyvän käytännön todellisten vaikutusten arviointi ja vaikeammaksi muuttuu kaikkien asianosaisten sitouttaminen käytäntöön. Kuvio 3. Hyvän käytännön ympäristöt Onnistumisen todennäköisyys innovaatio hyvä käytäntö niksi Sidosryhmien ja kytkentöjen määrä yksittäinen henkilö nuorisotalo, koulu kunta kaupunginosa Kriteeri haittoja suuremmasta hyödystä on vaikea täyttää jo hyvän käytännön tasoisella toiminnalla. On aivan selvää, että kaikki hyvänä käytäntönä esitetyt asiat tai mallit tai innovaatiot eivät selviäisi hyödyllisyyden ja suorituskyvyn parantamisen testistä. Tämän vaikeuden vastapainona on kaksi varsin positiivista asiaa. Ensinnäkin hyvän käytännön menestyksellisestä omaksumisesta osaksi toimintaa on paljon ja näkyvää hyötyä. Toiseksi onnistumisen mahdollisuuksia parantaa se, että hyvä käytäntö tässä 10

11 tarkoitetussa muodossaan on tavallaan vapaasti muokattavaa materiaa. Sitä voi purkaa, koota, lainata, varastaa, soveltaa ja somistaa täysin vapaasti. Kysymys on vain siitä, kuinka aktiivinen toinen käyttäjäpolvi on muokkaamaan käytäntöä omiin olosuhteisiinsa. Lisäksi hyvän käytännön leviämiselle pitäisi olla motivaatiotekijät kunnossa. Joskus paras hyöty voidaan saavuttaa ilman, että hyvät käytännöt siirtyvät minnekään. Jos vanha osoittautuu arvioinnissa hyväksi ja sen arvostus kasvaa, samalla kasvaa motivaatio korjata ja parannella vanhaa toimintatapaa. Hyvän käytännön maastouttaminen, levittäminen ja leviäminen Vielä on jäljellä pohdinta siitä, miten hyvä käytäntö siirtyy ensimmäisen polven käyttäjiltä toisen polven käyttäjille. Nämä käyttäjäsukupolvet ovat vain nimiä. Emme huolehtineet immateriaalisista oikeuksista käytäntöihin, emmekä huolehdi myöskään alkuperäisen keksijän tittelistä. Tähän mennessä on jo sivuttu olennaisimpia asioita käytäntöjen levittämiseen liittyen. Vaikka käytännön vastaanottavalla puolella olisi halu oppia ja ottaa käytäntö osaksi toimintaansa, ainakin kolmenlaisia epäonnistumisen mahdollisuuksia väijyy käytännön siirrossa, kun vaikkapa EU:n innovaatiotoiminnan käytäntöjä pyritään levittämään: 1) puutteellinen informaatio, jolla tarkoitetaan sitä, että käytännön positiivisten puolten painotukset ylikorostuvat. Tässä tapauksessa mahdolliset haitat ja kustannukset jäävät huomioimatta joko sillä toimialueella, joka ottaa käytännön toimintaansa tai muulla alueella. 2) erilaiset institutionaaliset ympäristöt, jotka voivat aiheuttaa sen, että toimintamallit eivät voi siirtyä. Toimintamallit edellyttävät mahdollisesti tiettyjä instituutioita tai toiminnan areenoita. 3) Jos siirrettävä käytäntö tai toiminto on riippuvainen lähtöalueelle tyypillisistä normeista tai arvoista, sen siirto toisenlaiseen kulttuuriin voi olla vaikeaa tai mahdotonta. Siirto ei siis välttämättä ole helppo tai edes mahdollinen siinäkään tapauksessa, että instituutiot ovat toistensa kaltaisia, jos käytännöt perustuvat joihinkin paikallisiin erityisyyksiin mahdollisesti pitkän ajan kuluessa vakiintuneisiin kulttuurisiin tottumuksiin. Vaikka edellä kuvattu lista liittyy Euroopan unionin innovaatiotoiminnan käytäntöjen levittämiseen, löydämme epäilemättä samantyyppisiä institutionaalisia ja kulttuurisia eroja kunnista, ammattikunnista ja ikäryhmistä. Kunnassa saattaa olla esimerkiksi kaksi ryhmää, joita pidetään merkittävinä, mutta joilla ei ole äänioikeutta. Toinen on mökkiläiset ja toinen alle 18-vuotiaat nuoret. Mökkiläisvaltuuston toiminnasta voidaan varmasti siirtää paljon nuorisovaltuuston toimintaan, mutta toisaalta ryhmillä on merkittäviä eroja. Tällaisissa tapauksissa kulttuuriset ja institutionaaliset erot aktualisoituvat yhden maan rajojen sisälläkin. Hyvän käytännön pakkaamiseen ja sen vastaanottamiseen liittyvät analyysit ja arvioinnit ovat juuri siirrettävyyden analyysia. Käytäntö esitellään, ja toinen käyttäjäpolvi pohtii sen sopivuutta itselleen. Hyvän käytännön matkassa hyväksi käytännöksi toisessa paikassa tai ajassa on monta mutkaa. Edellisen listan lisäksi voidaan nostaa varsin perinteinen kysymys syistä ja seurauksista. Esimerkiksi jos on tarkoitus esittää hyvä käytäntö yhteistyösuhteiden parantamiseksi, voidaan erehtyä esittämään käytäntöä, joka jo edellyttää hyviä yhteistyösuhteita. Käytännön tavoite voi siis, ainakin periaatteessa, tulla esitetyksi seurauksena, vaikka se oikeammin tulkittuna 11

12 olisi syy. Voidaan esimerkiksi osoittaa kyselyiden perusteella, että osallisuushankkeeseen hakeutuneissa kunnissa nuorten vaikuttajaryhmien tilanne oli valmiiksi parempi kuin kunnissa keskimäärin. Osallisuushanke näissä puitteissa tuskin on syy, ehkä enemmänkin vahvistin, jollekin havaitulle positiiviselle kehitykselle. Hyvän yhteistyön käytäntö voi periaatteessa olla jo toimivan yhteistyön rituaali. Mahdollisuus hyvien käytäntöjen hyvyyden hämärtymiseen korostuu myös silloin, kun hankkeiden on tehtävä varmaa ja nopeaa tulosta. Syrjäytymiskierteen katkaisee nopeimmin ja varmimmin sellaiselta, jonka kierre on jo katkennut. Osallisuuden lisääminen on helpointa jo osallisten joukossa. Voidaan olettaa kokemuksesta riippumatta, että jos hyvän käytännön tarjoajat ja vastaanottajat suhtautuvat siihen kuin sähkölamppuun (otetaan kierteistä ja ruuvataan kaikki ympärillä oleva vakioiseksi olettaen), käyttöönotto ei luultavasti onnistu. Jos se onnistuu, kyseessä oli niksi tämän kirjoituksen tarkoittamassa mielessä, tai sitten jonkin sattuman oikusta olosuhteet olivat identtiset. On myös muita selityksiä: joskus pelkkä muutos lisää suorituskykyä. Esimerkiksi jos kunnassa aletaan toteuttaa jotain uudistusta, se voidaan tulkita työntekijöiden parissa vaikkapa YT-menettelyä ennakoivaksi toiminnan tehostamiskuuriksi. Tässä tapauksessa parantunut suorituskyky johtuisi ehkä ensisijaisesti muutoksen ja siihen liittyvien tulkintojen tuomasta hetkellisestä tehopiikistä, vaikka itse uusi systeemi olisi vanhaa merkittävästi huonompikin. Passiivinen hyvä käytäntö Hyvän käytännön ideaa voidaan sovittaa myös tavanomaisesta poiketen passiiviseen tekemättä jättämisen hyvään käytäntöön. Viimeisen kymmenen vuoden aikana hyvät käytännöt ovat syntyneet pitkälti eri projekteissa. Projektit puolestaan harvemmin saavat rahoitusta siihen, että ovat nimenomaan tekemättä jotain. Tästä huolimatta hyvä käytäntö voi olla, ja usein onkin, kokonaan tai osittain jonkin tekemättä jättämistä. Kun asiaa tarkastellaan julkisen vallan ja palveluntuotannon näkökulmasta, on itse asiassa varsin luontevaa nähdä hyvä käytäntö myös passiivisena tai jostain vetäytymisenä. Tälle voi olla taloudellisia perusteita resurssit ovat paremmassa käytössä jossain muualla tai osallisuuteen liittyviä perusteita. Esimerkiksi kunta X jonain vuonna ilmoittaa jonkin asuinalueen asukkaille, että se ei järjestä puistoon koristekasveja. Sen sijaan se voi ilmoittaa toimittavansa taimia ja työkaluja samaiseen puistoon, kunhan asukkaat valitsevat ensin halutut kasvit. Sitä mukaa kun aktiivista kansalaisuutta ja yhteisöllisyyttä nostetaan tavoiteltavien asioiden joukkoon, julkisen vallan vetäytymisellä voi olla merkittäväkin rooli kaikkein parhaimpien käytäntöjen joukossa. Tekemättä jättäminen hyvänä käytäntönä on sikäli arvokas, että jos asiasta ei koidu kustannuksia muualla, se vapauttaa resursseja johonkin olennaisempaan. Muuttoliike, elintason nousu, tietoliikenneyhteydet ja monet muut muuttuneet asiat antavat perusteita olettaa, että myös passiivisia hyviä käytäntöjä voi olla, jos ne saattavat ihmisiä yhteen tekemään asioita itse. Muodikas kumppanuusajattelu viittaa myös tähän suuntaan. Kaikkea ei kannata tehdä ainakaan valmiiksi asti. Tarpeen määrittelyssä sekä suunnittelussa voidaan ottaa mukaan tulevat palvelujen käyttäjät. Nurmikoiden leikkaamisesta pidättäytyminen voi johtaa perhoskantojen elpymiseen. Nuorisotalon kevätkalenterin tekemättä jättäminen voi johtaa nuorten aktiivisuuden paranemiseen toiminnan suunnittelussa. Passiiviset käytännöt vapauttavat resursseja yhdestä paikasta toiseen ja mahdollisesti suorituskyky molemmissa paranee. Kuntien vapaa- 12

13 aikatoimissa on nähty paljonkin erilaisia tekemättä jättämisen käytäntöjä. Jotkin esimerkit kertovat jopa heitteille jättämisen käytännöistä. Niihin ei tietenkään ajatus passiivisesta hyvästä käytännöstä viittaa. Yhteenveto Tämän osuuden tarkoitus on hieman problematisoida hyviin käytäntöihin liittyviä oletuksia, julkisuuksia ja mahdollisia kuvitelmia siitä, että ne ovat oikoteitä onneen. Problematisoinnin tarkoitus ei ole suinkaan lisätä tuskaa, vaan vähentää sitä. Tämä voisi ihanteellisissa olosuhteissa tarkoittaa turhan ja mahdottoman maastouttamisen välttämistä ennakkoarvioinnin perusteella. Niksien vaihtoa tai käyttöä ei tästä huolimatta rajoita mikään. Hyvä käytäntö on harvoin vain yhden ihmisen asia. Sen luonne vaatii muiden ihmisten myötämielisyyttä ja tekoja. Se vaatii myös huolellista, mahdollisesti analyyttista ajattelua, jotta voidaan arvioida lukuisat mahdolliset kompastuskivet. Hyvät käytännöt ovat tässä esitetyn näkökulman mukaan organisaatioihin ja työmenetelmiin liittyviä uudistuksia, jotka parantavat suorituskykyä. Yksinkertaisesta määritelmästä seuraa monimutkaisia ongelmia. Suorituskyvyn paranemisen osoittamiseen liittyviä ongelmia ovat ainakin a) mittaamisen ja asioiden yhteismitallisuuden vaikeus b) vaikka mittaaminen olisi mahdollista, se on niin työlästä, että mittaamisen vaiva itsessään heikentää suorituskykyä. Mittaamisesta koituu myös kustannuksia. Tämä ongelma pitäisi kyetä hahmottamaan kontekstissa, jossa käytännön käyttöikä vaikuttaa saatavan hyödyn vaatimuksiin. Lisäksi on vaikeaa, mutta välttämätöntä kirjanpitokielellä tehdä loput poistot kaikesta mahdollisesta vanhaan käytäntöön liittyvästä investoinnista ja huomioida uuden käytännön kustannukset. Miten tehdään poistot itsenäisen kunnan positiiviseen kotiseutuidentiteettiin liittyvistä menetyksistä? Kaavamainen esitys suorituskyvyn paraneminen= [uuden käytännön hyödyllisyys - (vanhan käytännön hyödyllisyys+ poistot + uuden käytännön käyttöönottokustannukset) ] aika Suorituskyvyn lisäksi käytäntöjen siirrettävyyteen liittyy oma ongelma-avaruutensa. Onko käytäntö pakattu a) niin, että se sisältää äänekästä tietoa? b) huomioiden syyt ja seuraukset niin, että käytäntö ei oleta omaa tavoitettaan (esimerkiksi yhteistyö)? c) huomioiden kaikki institutionaaliset ja kulttuuriset tekijät? Liikkeelle lähdettiin myös oletuksesta, että käytännöt ovat julkishyödykkeitä. Niitä ei ole suojattu immateriaalisilla tekijänoikeuksilla, mistä johtuen niitä voidaan vapaasti jakaa, levittää, soveltaa ja muunnella. Muuntelusta ja soveltamisesta ei vastaavasti myöskään seuraa muuntelijalle immateriaalisia tekijänoikeuksia. Hyvät käytännöt ilmiönä ovat avoimen lähdekoodin järjestelmä. Tämä on niiden vahvuus. Hyvien käytäntöjen kanssa ei törmätä 13

14 argumenttiin: huonohan se on, mutta lisenssi oli niin kallis, että pakko tätä on käyttää. Kuten edellä esitettiin, hyvistä käytännöistä tulee kustannuksia, niiden käyttöönotosta ja vanhasta poisoppimisesta. Jos käytäntö sujahtaa uuteen kontekstiin kuin lamppu kierteisiin, se oli ehkä niksi. On kuitenkin paikallaan huomata, että on olemassa instituutioita, joiden olosuhteet ovat kohtalaisen vakiot. Esimerkiksi peruskoulun alakoulu voi olla riittävän yhdenmukainen laitos eri puolilla, jotta sen piirissä hyvä käytäntö voi levitä kuin niksi. Mutta kun alamme puhua vaikkapa kunnasta, tämä vakioisuus lakkaa. Toki kunnissa on valtuustoja, budjetteja ja niin edelleen ja esimerkiksi nuoria. Toisaalta on hyvä, etteivät hyvät käytännöt leviä liiaksi. Jos ne aivan estoitta leviäisivät kaikilla alueilla ja elämänaloilla, kaikki paikat alkaisivat muistuttaa toisiaan. Näin on tapahtunut esimerkiksi kauppojen ja ravintoloiden ketjuuntumisen myötä. Hyvistä käytännöistä ehkä paras on, ettei mustanmakkaran tarvitse näyttää saksalaiselta makkaralta, eikä unkarilaisen Sörö ön Sörözön tarvitse näyttää ketjuravintolalta. Kaikki mikä näyttää hyvältä käytännöltä tai esitellään hyväksi käytännöksi, ei välttämättä osoittaudu sellaiseksi. Lähteet Hämäläinen, Timo & Heiskala, Risto (2004) Sosiaaliset innovaatiot ja yhteiskunnan uudistumiskyky. Sitra-sarja 271. Helsinki: Sitra. Kuoppala, Mikko ja Virtanen, Petri (2000) Kadonneiden aarteiden metsästys. Suomalaisten nuorten työpajojen lupaavat käytännöt. Helsinki: Opetusministeriö. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston julkaisusarja 8/2000. Sitra (2005) Suomi innovaatiotoiminnan kärkimaaksi: Kilpailukykyinen innovaatioympäristö -kehittämisohjelman loppuraportti. Innovaatio-ohjelma. Helsinki: Sitra. 14

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

STEP 1 Tilaa ajattelulle

STEP 1 Tilaa ajattelulle Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu

Lisätiedot

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet 1.Keskitetyn ja säännöllisen alkutestaustoiminnan järjestäminen pääkaupunkiseudulla Testauksen

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja 12.11.2009 Tero Haahtela Olavi Kallio Pekka Malinen Pentti Siitonen TKK BIT 1 Teknisen sektorin roolin kokeminen Teknistä sektoria ei koeta miellettävän

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Hankinnan problematiikka

Hankinnan problematiikka Antti Kirmanen Hankinnan problematiikka Toimittajan näkökulma Asiakkaan näkökulma www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 2 1. Ristiriita www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 3 Asiakas haluaa Onnistuneen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia. C: Tuomas Leinonen

Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia. C: Tuomas Leinonen Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia C: Tuomas Leinonen Havainto VAT:ssa havainnolla tarkoitetaan tunnetussa toimintaympäristössä tehtyä huomiota asiakkaan

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Tuija Oikarinen, Suvi Konsti-Laakso, Virpi Koskela & Helinä Melkas Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Suuret odotukset Yhteiskunnalliset

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen KPMG Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen Riskienhallinta on keskeinen osa muutoshallintaa Henkilöstöriskien tunnistaminen ja merkitys muutoksen johtamisessa ADVISORY SERVICES Muutoksen

Lisätiedot

Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä

Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä Laatuaskelia - seminaari 15.2.2007 Aino-Maija Hiltunen Hilma- Naistutkimuksen yliopistoverkosto Mitä Hilmassa tehtiin? verkkokurssien arvioinnin kehittäminen lähtökohtana

Lisätiedot

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 On tärkeää kiinnittää huomiota niihin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät näytä osallistuvan. Sen

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat

Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat Johtaminen voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: 1. Arvojohtaminen (Leadership) 2. Työn(kulun) johtaminen (Process management) 3. Työn sisällön ja tulosten/ tuotosten johtaminen (esim. Product management)

Lisätiedot

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tekstien ääniä Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 39. Kielitieteen päivät, Tallinna 16. 18.5.2012 Mitä väliä? teoreettinen ja metodologinen tarve? teksti ääni suhde työkaluajatteluun ei ääniä > monologinen

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

PROJEKTITUOTTEISTAMISEN AAKKOSET JA KUOLEMANSYNNIT. Timo Aro 2012

PROJEKTITUOTTEISTAMISEN AAKKOSET JA KUOLEMANSYNNIT. Timo Aro 2012 PROJEKTITUOTTEISTAMISEN AAKKOSET JA KUOLEMANSYNNIT Hankemaailman paradokseja Jos ei ole tuotetta, ei ole mitään tuotteistettavaa Mutta jos tuote on Tuotteistaminen tarkoittaa sitä työtä, jonka tuloksena

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 Konkreettisia ideoita koulun ja paikallistoimijoiden yhteistyön rakentamiseen uuden opetussuunnitelman hengessä Tarja Jukkala ja Sanna Lukkarinen

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Rahastosalkun faktorimallin rakentaminen

Rahastosalkun faktorimallin rakentaminen Teknillinen korkeakoulu Mat 2.177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kevät 2007 Evli Pankki Oyj Väliraportti 28.3.2007 Kristian Nikinmaa Markus Ehrnrooth Matti Ollila Richard Nordström Ville Niskanen

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto, Katariina Hinkka, Rainer Grönlund, Marketta Rajavaara Kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Innovaatio Uusien asioiden tekemistä

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Rubikin kuutio ja ryhmät. Johanna Rämö Helsingin yliopisto, Matematiikan ja tilastotieteen laitos

Rubikin kuutio ja ryhmät. Johanna Rämö Helsingin yliopisto, Matematiikan ja tilastotieteen laitos Rubikin kuutio ja ryhmät Johanna Rämö Helsingin yliopisto, Matematiikan ja tilastotieteen laitos Kehittäjä unkarilainen Erno Rubik kuvanveistäjä ja arkkitehtuurin professori 1974 Halusi leikkiä geometrisilla

Lisätiedot

Toiminnan kehittäminen prosessisimuloinnin avulla

Toiminnan kehittäminen prosessisimuloinnin avulla Toiminnan kehittäminen prosessisimuloinnin avulla Marja-Leena Markkula TKK SimLab Esityksen sisältö SimLab Prosessisimulointi Esimerkki simulointimenetelmän käytöstä Helmi-projekti SimLab Liiketoimintaprosessien

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 Kestävän kehityksen asiantuntijaseminaari Leena Saloheimo 17.4.2015 VASTAAJAT, edustavuus - vastaajia 117 (*) osa vastasi

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere

Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere Tarve toimia! Toiminta on yhtä tärkeää kuin ruoka ja juoma. Jokaisella tulisi olla fyysistä ja henkistä toimintaa, josta nauttii

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Jalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden)

Jalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden) TAVOITE TÄNÄÄN Jalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden) Jalostamista tukevan tutkimuksen suunnittelua Pohdimme esillä olevien terveysliikuntakonseptien kautta tutkimuskentältä

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

24.8.2006. Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta

24.8.2006. Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta 24.8.2006 Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta Juha Ilvespalo 2 Tutkimuskysymykset Mitä käsite pääoma tarkoittaa, minkälaisia ulottuvuuksia pääomalla on? Miten pääomakanta eli tase muodostuu, mitkä tekijät

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen 1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen Tarjontaa paljon tarvitaan henkilö, joka kokoaa oikeat palikat yhteen Ensin hahmotetaan kokonaisuus sen jälkeen tarkastellaan pienempiä osa-alueita Koulutus/tiedon

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa : Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa Jani Johanson, professori, Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Päivi Husman, teemajohtaja, Työhön osallistuminen ja

Lisätiedot

LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA

LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA Risto Harisalo Emeritusprofessori Tampereen yliopistosta risto.harisalo@uta.fi 1 LUOTTAMUS Keskinäinen vuorovaikutus * määrä * laatu * intensiteetti * luonne Vakaumus * yhdessäolon

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita osallistumaan? Tutkija Sakari Suutarinen:

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

5.2 Ensimmäisen asteen yhtälö

5.2 Ensimmäisen asteen yhtälö 5. Ensimmäisen asteen ytälö 5. Ensimmäisen asteen yhtälö Aloitetaan antamalla nimi yhtälön osille. Nyt annettavat nimet eivät riipu yhtälön tyypistä tai asteesta. Tarkastellaan seuraavaa yhtälöä. Emme

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot