Kun Imatrankoskeen rakennettiin vesivoimalaitos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kun Imatrankoskeen rakennettiin vesivoimalaitos"

Transkriptio

1 Hinta 6,50 1

2 Miten sähkö tuotetaan Suomessa 2020? Kun Imatrankoskeen rakennettiin vesivoimalaitos vuonna 1929, esitettiin asiantuntija-arvioita, joiden mukaan Suomessa ei koskaan kuluteta niin paljoa sähköä kuin valmistunut laitos tuottaa eli noin miljardi kilowattituntia (kwh) vuodessa. Nämä arviot osoittautuivat hyvin nopeasti vääriksi, jo vuonna 1960 Suomessa käytettiin sähköä kymmenkertainen määrä eli 10 terawattituntia (TWh) vuodessa. Vuoteen 1970 mennessä kulutus kaksinkertaistui, samoin vuodesta 1970 vuoteen 1980 sekä vuodesta 1980 vuoteen Viime vuonna Suomessa kulutettiin sähköä 90 TWh, josta teollisuuden osuus oli noin 54 prosenttia, kotija maatalouksien osuus noin 25 prosenttia ja palvelu-alan sekä julkisen sektorin osuus noin 19 prosenttia. Nykyisten ennusteiden mukaan sähkön kulutuksessa saavutetaan 100 TWh vuonna 2012 ja vuonna 2020 kulutuksen ennakoidaan olevan jo yli 110 TWh tasolla. Nykyisin tiedossa olevat lisäykset sähkön tuotantokapasiteettiin tulevat lähinnä korvaamaan tuotannosta poistuvaa vanhentunutta saastuttavaa laitoskantaa, mutta lisääntyvän kulutuksen tarpeisiin tarvitaan välttämättä lisää investointeja sähkön tuotantoon. Urbaanin käsityksen mukaan erilaisten sähköntuotantomuotojen haittojen torjunnassa hyvä keino on käyttää vain pistorasiasta tulevaa sähköä. Pohdintaa taitaa olla kuitenkin hyvä myös jatkaa sähköjohdon toiseen päähän asti eli millä tavalla tulevaisuuden lisääntyvä sähkön tarve pystytään kattamaan ympäristöä säästäen ja taloudellisesti. Tuulivoima on usein esillä merkittävänä sähkön tuotannon vaihtoehtona. On kuitenkin muistettava, että tuulella tuotettu sähkö vastaa nykyään noin yhtä promillea Suomen sähkön tarpeesta ja sen lisääminen ei ole taloudellisesti kannattavaa ilman yhteiskunnan merkittäviä tukia. Lisäksi tuulivoima aiheuttaa ympäristölle omat rasituksensa varsinkin sen oheen tarvittavan vastaavan suuruisen varavoiman tarpeen takia. Tuulivoiman käyttöaste on Suomessa noin neljännes kaikista vuoden tunneista, joten sen varassa eivät voi tehtaat pyöriä tai asunnot lämmetä. Biovoima on jo paljon merkittävämpi sähkön tuotantotapa, mutta senkin lisäämiseen liittyy ongelmia. Pelloilla tuotettavat energiakasvit vaativat myös tuotannossaan ja kuljetuksissaan merkittävästi energiaa. Metsästä kerättävä polttoaine taas saattaa pidemmällä aikavälillä muuttaa metsien ravinnetasapainoa ja tätä kautta polttamista paljon tärkeämmät käyttömuodot puutavaralle voivat kärsiä. Suomen hiilidioksidivapailla sähköntuotantomuodoilla välttämät kasvihuonekaasupäästöt MtCO Toteutuneet CO2-päästöt Ydinvoima Vesivoima Bioenergia Tuulivoima Jos ydin-, vesi- ja biovoima korvattaisiin hiilivoimalla, Suomen sähköntuotannon päästöt olisivat lähes kolminkertaiset Öljyyn, maakaasuun, hiileen ja turpeeseen liittyy kaikkiin paitsi ympäristöön myös taloudellisuuteen liittyviä hankaluuksia. EU:n käyttöön ottaman päästökaupan tavoitteena on ilmaston muutoksen torjuminen, jolloin aivan tämän tavoitteen mukaisesti fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön kilpailukyky tulee tulevaisuudessa heikkenemään vielä nykytasoltaankin. Vesivoima on uusiutuva ja ympäristölle ystävällinen tapa tuottaa sähköä, mutta sen lisäämismahdollisuudet ovat Suomessa rajalliset. Tekoaltaiden avulla vesivoimaa voidaan myös hyvin säätää, jolloin kertyneiden sateiden tuottama energia voidaan ottaa käyttöön silloin kun energian tarve on suurin, kuten kovilla pakkasilla. Näin ollen vesivoiman lisäämisen mahdollisuudet tulee tutkia tarkasti ja siihen ennen ilmaston muutoksen aiheuttamia haasteita asetetut rajoitukset on otettava kriittiseen tarkasteluun. Fuusioenergiaa ja muita hamassa tulevaisuudessa häämöttäviä keksintöjä odotellessa ainoa näköpiirissä oleva ratkaisu energian tuotannon haasteisiin niin Suomessa kuin maailman laajuisestikin on ydinvoima. Maailmalla paljon myönteistä huomiota saanut Suomen ratkaisu viidennen ydinvoimalan rakentamisesta kaipaa ripeästi lisää vastaavia ratkaisuja. Kuudennen ja seitsemännen ydinvoimalan avulla Suomessa pystytään myös jatkossa turvaamaan päästötavoitteissa pysyminen ja kohtuuhintaisen energian saanti. Kun myös ydinjätteen loppusijoitukseen on tarjolla Olkiluodon vankka kallioperä ja suomalainen osaaminen, on päättäjien helppo tehdä ratkaisuja siitä, millä Suomessa tehtaita pyöritetään ja asuntoja lämmitetään vuonna Kari Puosi 2

3 Sisällysluettelo Miten sähkö tuotetaan Suomessa 2020?... 2 Liioitteleeko Liikanen?... 3 Kevään uutuuslaatat kotimaisuutta, suuria kokoja ja kauniita pintoja... 4 Kaava määrää ja ohjaa rakentamista... 6 Yksilöllisyyttä omakotirakentamiseen Moderni RUDUS Kivitalo kaupunkiympäristöön... 8 Uponorin sammutusjärjestelmä suojaa arvokasta kiinteistöä Keitätkö kahvin ydinvoimalla? Hyvä energiamerkki edellyttää tiivistä taloa, hengittävä hataruus ei kuulu nykytaloon DO easier tomorrow! Energiatehokas uudistalo istuu hyvin ympäristöönsä Tiileri täystiilitalo on unelmakoti Hyvä suunnittelu perheen ehdoilla Palontorjunnan pioneerityötä Uudistaloon tai saneerauskohteeseen Enemmän käyttöikää katolle aluskatevalinnalla Hyvä jätevesisuunnitelma turvaa ongelmattoman asumisen Puutarha.net: parasta pihaan ja puutarhaan Talli hevosen koti Puutalosta kivitalo Ilmastonmuutos huomioitava myös kaavoituksessa Jo 25 vuotta mukavaa ja edullista asumista matalaenergiatalossa Hengen ja omaisuuden turvaa sohvaryhmän hinnalla Satasien vai tonnien remontti? Mummonmökin harjakaiset Mikä pihapuuksi? Kun jäsentä puhaltaa yhteen hiileen Aurinkokatos ilahdutti Uusia Tuulia Liioitteleeko Liikanen? Suomen pankin pääjohtaja Erkki Liikanen nostaa aika ajoin varoittelevaa sormea kohden suomalaisia asunnonostajia ja omakotitalonrakentajia, jotka ottavat pankkilainaa projektiaan varten. Huolenaihe on varmasti perusteltu, mutta jos asiaa tarkastellaan puhtaan matemaattisesti, oma vs. vuokra-asunto, saattaa kauhukuvien esiintuomisessa olla hieman liioittelua. Liikanen ja muut varoittelijat ovat kyllä oikeassa siinä, että rakennuskustannukset joista osa on lainan korkoa ovat nousseet ja nousevat jatkuvasti. Mutta kun Tilastokeskuksen mukaan rakentamiskustannukset ovat nousseet vuodesta 1995 vuoteen 2006 vain 31 %, ovat vuokrat nousseet saman jakson aikana peräti 102 %. Onkin hyvä kysyä, että kenen lainanhoitokulut ovat 11 vuodessa kaksinkertaistuneet? Alueella, jossa rakennuskustannukset ovat noin / m 2, ovat kokonaisrakennuskustannukset 120 m 2 :n omakotitalolle euroa. Samalla alueella on vuokrataso jossain euron paikkeilla neliöltä eli hyvin reilu euroa kuukaudessa. Vastaavan kokoisesta asunnosta siis. Pahimmillaan ja aika tyypillisestikin kaikki rakentamiskustannukset katetaan lainalla. Vähemmällä pääsevät toki ne, joilla on alkupääomaa omistusasunnon arvon miinus siihen kohdistuvat velat jälkeen. Riippuen lainan takaisinmaksuajasta ja keskikorosta, niin tuolla vuokrakululla pärjää aika monella vaihtoehtoisella mallilla ja rahaa jää myös rakennetun kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon. Laskelma ei pidä tietenkään paikkaansa, jos lähdetään kerrostalokaksiosta 300 m 2 :n "linnaan". Jos sitten perhettä kohtaa rakentamisen loppusuoralla äkillinen työttömyys, sairaus tai jokin muu lainanhoitokykyyn vaikuttava asia, niin ihan samahan se on vuokra-asunnon kohdalla. Jos rahaa ei tule, ei sitä ole vuokranmaksuunkaan. Ääripään tuhoisat seuraukset asunnon pakkomyyntitilanteessa on helppo ymmärtää; jos korot nousevat ja jos asunnon arvo laskee, ollaan kurjimmillaan tilanteessa, jossa ei ole asuntoa, mutta siihen kohdistuvaa velkaa kylläkin. Näitä tilanteita on ja tulee, valitettavasti. Mutta jos menee edes muutama vuosi onnellisissa merkeissä, niin tilanne on balansoitunut ja rakennettu talo alkaa "tuottamaan", toisin siis kuin vuokraasunnossa. Suomalaisilla näyttää olevan kuitenkin edelleen vahva usko huomiseen sekä hallitukseen ja uskallusta riittää asunnon ostamiseen tai rakentamiseen lainarahallakin. Uskotko Sinä huomiseen? Raimo Holopainen päätoimittaja KEVÄT 2007 LUKIJATUTKIMUKSEN VOITTAJAT Eija Kärkkäinen, Leppävesi Pirjo Kilpeläinen, Lappeenranta Sari Pennanen, Nieminen Kesä 2007 lukijatutkimus sivulla 50. 3

4 KETO JA UUDISTUNUT KOSKETUS-MALLISTO Pukkilan kevään kotimaisena uutuuslaattana on Jarkko Kallion suunnittelema Keto, joka piristää kylpyhuoneen tai keittiön mustavalkoisella selkeydellään. Laatan koko on 20x20 cm ja se on valmistettu Suomessa. Kedon voi laatoittaa miten päin vaan ja se yhdistyy kiiltävään valkoiseen ja mustaan Harmony-seinälaattaan. KOSKETUS-MALLISTO Jarkko Kallion Pukkilalle suunnittelema Kosketus-mallisto on uudistunut. Mallisto sisältää kauniin ajattomia yksi- värisiä struktuuripintoja suomalaiseen kotiin nyt myös harmaan, mustan ja keltaisen sävyissä luoden hyvää ja rauhallista oloa. Ruoko-sarja on laajentunut täksi kevääksi myös Finlaysonin kylpyhuonetekstiileillä. Sarjojen laatat ovat kooltaan 20x25 cm, ja ne on valmistettu Suomessa. Kosketus-mallistossa on kolme eri laattasarjaa Kaarna, Ruoko ja Verso. Kosketus-malliston ideana ovat erilaiset kolmiulotteiset materiaalipinnat, sillä ulkonäön ohella kosketus, miltä laatta tuntuu, on myös tärkeää. Mallisto on hengeltään ajaton, ja sarjojen laatoilla voi luoda hyvin monenlaisia tunnelmia kylpyhuoneeseen. Malliston laatat valmistetaan kotimaisin voimin Pukkilan Turun tehtaalla. Kotimaisuus on Kevään uutuuslaatat kotimaisuutta, suuria kokoja ja kauniita pintoja Pukkilan kevät 2007 mallisto tarjoaa yli 20 uutta laattasarjaa, joiden sävymaailmat henkivät luonnonläheisyyttä. Myös kirkkaista selkeistä sävyistä pitäville löytyy nyt uusia vaihtoehtoja. Laattakoot ovat kasvaneet mutta pienissä mosaiikeissakin on taas jotain uutta, karamellimaisia sävyjä ja lasin heleyttä. Laattapinta on näyttävä myös saunatilojen seinissä. Kuvassa Pukkilan Kaarna-sarjan uutuusväri musta. 4

5 minulle tärkeä arvo, ja on hienoa saada olla mukana tukemassa suomalaista työtä, kertoo suunnittelija Jarkko Kallio. PUKKILAN TUONTIMALLISTOSSA ON UUSIA KIEHTOVIA KOKOJA, MUOTOJA JA VÄREJÄ Pukkilan tuontimalliston uutuudet tuovat kaivatun mannermaisen lisän suomalaiseen sisustamiseen. Erityisesti uudet suurikokoiset lattialaatat ovat merkki siitä, miten keraaminen laatta on Keskieurooppalaiseen tapaan vähitellen löytänyt tiensä kylpytiloista oleskelutilojenkin pintamateriaaliksi Suomessa. Pukkilan uutuusvalikoimaan kuuluu myös erityisesti suurille lattialaatoille tarkoitetut laatoitusaineet. Uutuusmallistossa on peräti yhdeksän erilaista isokokoisten lattialaattojen sarjaa. Lattia-laattojen värit ovat hyvin maanläheisiä: beigeä, ruskeaa, harmaata, mustaa sekä burgundia, ja erilaisia pintavaihtoehtoja on runsaasti. Osa pinnoista on kivimäisen karheita ja tarjolla on myös sileämpipintaisia vaihtoehtoja. Sarjat eroavat toisistaan myös värin tasaisuudelta. Epätasaiset sävyt henkivät luonnonmukaisuutta kun taas tasasävyiset ovat modernin pelkistettyjä. Suurikokoisten laattojen lisäksi selkeänä trendinä on nyt eri laattakokojen sekä perus- ja valemosaiikkilaattojen yhdistely samassa pinnassa. Pukkilan uutuusmalliston laattasarjoissa onkin nyt aiempaa enemmän kokovaihtoehtoja. Esimerkiksi suosittu valkoinen seinälaatta-sarja Brancos on kasvanut uudella mielenkiintoisella koolla 16 x 75 cm. Sarjaan on lisätty myös valesaumainen puujäljitelmä laatta, joka tuo kiiltävän valkoiseen seinäpintaan kaivattua pehmeyttä ja lämpöä. Värikylläisin uutuussarja on C-Line. Sarjassa on sekä seinä- että lattialaattoja ja värit ovat kuin suora otos trendivärikartasta: aurinkoista kirkkaan keltaista, vaalean ja meren vihreää, helmiäistä, vaniljaa ja valtameren sineä. Seinälaattojen kokovaihtoehtoina ovat suorakaiteen muotoiset 32 x 50 cm sekä 16 x 55 cm. Uutuussarjoissa on myös luontoaiheisia kuviointeja, kuten Indian Silk-sarjan listalaattojen kauniit graafiset kukkakuviot. Laattojen värit ovat houkuttelevan kauniita: purppuraa, beigeä, kaakaon ruskeaa, harmaata ja magnoliaa. Kotimaisen Keto-laatan mustavalkoinen kuviointi on jatkuva ja suunnaton, joten sen voi laatoittaa miten päin tahansa. Suosittu valkoinen Brancos-seinälaattasarja on kasvattanut kokovalikoimaansa. Suurin laattakoko on nyt jopa 32 x 75 cm ja mielenkiintoinen lisä on myös 16 x 75 cm:n kokoinen suorakaidelaatta. Jarkko Kallion suunnittelemaan Ruoko-laattasarjaan saa nyt myös saman kuosiset Finlaysonin kylpyhuonetekstiilit. Laattapinnassa saa nyt olla kiiltoa ja värien loistoa. Pukkilan C-Line-sarjassa on kirkkaita sinisen, vihreän ja keltaisen sävyjä upean kiiltävällä pinnalla. Lisätietoja: Pukkila Oy Ab Pitkämäenkatu 9, PL 29, Turku puh , fax Lattialaattojen koot kasvavat kasvamistaan. Kuvassa Pukkilan uutta Trendstone-laattaa koossa 60 x 60 cm. Pukkila Myymälät: Hagelstamintie 31/Tammisto, Vantaa puh Tiilipojanlenkki 4/Petikko, Vantaa puh Finnoonniitynkuja 1/Suomenoja, Espoo puh Pukkilan Keraplus-sarjassa on useita eri kokovaihtoehtoja, joita yhdistelemällä laattapinnasta tulee yksilöllisen eloisa, säilyttäen kuitenkin pelkistetyn modernin ilmeen. Pitkämäenkatu 9, Turku puh Lekatie 2, Oulu puh Viinikankatu 47, Tampere puh

6 Kaava määrää ja ohjaa rakentamista "Silloin kaavoittaja on onnistunut, kun asukkaat pystyvät elämään ja touhumaan asunnossaan ja asuinympäristössään, tontilla on mielekäs, toimiva piha ja ulkoilualue on lähellä". Teksti ja kuvat: Raimo Holopainen Ennen kuin tontilla on talo tai edes puiden kaato ja perustusten teko on mahdollista, on asunnon rakentamiseen tarkoitetun tontin olemusta ja siihen sijoitettavan talon mitoitusta, materiaaleja ja jopa väritystäkin pohdittu eri suunnittelijoiden pöydillä jopa vuoden suunnittelujakson aikana. Lopputuloksena on sitten asemakaava, jossa voi olla viittaus erillisiin rakennustapaohjeisiin, jotka enemmän tai vähemmän tiukasti rajaavat rakentajan omia valintamahdollisuuksia. SUURET LINJAT Suuret suuntalinjat tehdään maakuntakaavaan (entinen seutukaava), jonka maakuntaliitto laatii yhdessä kuntien kanssa. Tällöin määritellään isot linjat, kuten liikenneväylävaraukset ja runkoverkostot. Maakuntakaava ohjaa jatkossa kuntatason yleissuunnittelua; mihin haetaan yritystoimintaa ja mihin asutusta. Tämän vaiheen suunnitelmat eivät välttämättä toteudu sellaisenaan, joskus ei ollenkaan, kuvaa Suunnittelukeskuksen Turun aluetoimiston päällikkö Pasi Lappalainen kaavoituksen alkupään etenemistä. -Tyypillisesti maankäytön tarpeita ja linjauksia ajatellaan tässä vaiheessa noin vuotta eteenpäin. Kaavahierarkia etenee tästä kuntien yleiskaava- ja osayleiskaavastrategioina. YLEISKAAVA KONSULTTITYÖNÄ Kaikki asemakaavat pohjautuvat aina yleiskaavaan, jonka kunta hyväksyy itse kahdeksan vuotta sitten voimaan tulleen lain perusteella. Yleiskaava tehdään tyypillisesti konsulttityönä ja isommissa kaupungeissa myös siihen liittyvät erillisselvitykset. Yleiskaavassa haetaan maankäytölle suuntalinjoja kunnan virkamiesten johtamiin sivistys-, sosiaali-, teknisen- ja vapaa-ajantoimien näkemyksiin ja tarpeisiin. Luottamusmiehillä on tietysti omat näkemyksensä ja niinpä lopputulos onkin usein kompromissi kenties useista vaihtoehtoisista ratkaisumalleista. Kaikki kaavatyö tehdään toki osallistuvassa hengessä, 6

7 jolloin rakentava vuorovaikutus on mahdollista, kuvaa Lappalainen prosessia. Konsultin kannalta on tärkeätä, että kerätään mielipiteitä ja mielellään etukäteen! ASEMAKAAVA KERTOO Kunnat pyrkivät usein kaavoittamaan asuntorakentamiseen ensisijaisesti vain omaa maataan. Asemakaava saattaa tuoda maanomistajalle merkittävää hyötyä. Niinpä 2003 voimaan tullut lakimuutos velvoittaa maanomistajaa osallistumaan infran rakentamiskustannuksiin. Tällöin tehdään yleensä myös maankäyttösopimus. Asemakaavahan on ns. mahdollistava kaava, mikä antaa rakennusoikeuden, joka ilmaistaan e-lukuna eli prosentteina tontista, jonka voi käyttää rakentamiseen. Rakennusoikeus annetaan nykyisin entistä useammin myös suoraan rakennusneliömetreinä. Rakennuksen paikka eli mille kohtaa tonttia voidaan rakentaa, on myös usein aika tarkkaan rajattu. Myös harjan suunta, kattokaltevuus, katemateriaali ja kerrosluku sitovat ja ohjaavat rakentajaa. Mitä tiiviimpää, sen tiukempaa, kiteyttää Lappalainen. Nykyisin haetaan kyllä ensisijaisesti päälinjoja. Keskeistä on varmistaa turvallinen rakentaminen, jolloin huomioidaan mm. kadun ja tontin liittymäalueet. Myös melutasoa seurataan ja jos se on liian korkea, kertoo se virheestä aiemmassa suunnittelussa. Asemakaavan ja rakennustapaohjeiden yläpuolella on aina kunnan rakennusjärjestys, jossa voi olla ohjeita mm. piha-alueiden aitauksesta. Tämä kannattaa rakentajan huomioida, neuvoo Lappalainen. taa hyvän lähtökohdan ja ohjaa pois vakioratkaisuista. Silloin kaavoittaja on onnistunut, kun asukkaat pystyvät elämään ja touhumaan asunnossaan ja asuinympäristössään, tontilla on mielekäs, toimiva piha ja ulkoilualue on lähellä. Konsultti hyödyntää mielellään koko osaamistaan mihin liittyy myös ns. kaavatalous, jolloin määritellään mitä kustannuksia yhteiskunnalle tulee. Pienellä virhesuunnittelulla joudutaan rakentamaan ylimääräinen pumppaamo, louhimaan tarpeettomasti katua jne., mistä saattaa helposti tulla kymmenien tuhansien turhat kustannukset. -Itse pyrin aina katsomaan kahdella silmällä; miltä näyttää tuleva elinympäristö ja toisaalta infran näkökulmasta. Ja tässäkin on joskus pienen kompromissin paikka, naurahtaa Lappalainen. Tontin ostajaa kehotan toimimaan valveutuneesti; kannattaa kysyä millä aikajänteellä kunta aikoo toteuttaa alueen ja ympäristön rakentamista, mikä tulee olemaan laatutaso, millä aikataululla tulee katuvalaistus vai onko kysymyksessä vain suunnitelma ilman toteutusmahdollisuutta, neuvoo Suunnittelukeskuksen aluetoimiston päällikkö Pasi Lappalainen. Jos toteutus on jo budjetissa, niin silloin asiat ovat kunnossa. Kunnan ratkaisujen pitää olla tietysti sellaisia, ettei kallisarvoista asemakaava-aluetta tuhlata. MAASTONVAIHTELUT TÄRKEITÄ Kaavoittajan näkökulmasta alueen tekee mielenkiintoiseksi ennen kaikkea maastonvaihtelut. Ei ole niinkään tärkeätä, onko puita pystyssä. Maaston monimuotoisuus an- Suunnittelukeskus on maamme suurimpiin kuuluva yhdyskuntasuunnittelun konsulttitoimisto ja osa FCG Finnish Consulting Group -konsernia. Aluetoimistoja on 12 paikkakunnalla Suomessa. Yhtenä palveluna yritys tarjoaa osaamistaan erilaisiin alueiden käytön suunnitteluun liittyvissä tehtävissä mm. kaavoituksessa. Aluetoimiston päällikkö Pasi Lappalainen vastaa Suunnittelukeskuksen Varsinais-Suomen liiketoiminnasta toimien myös yhtiön laatupäällikkönä ja on johtoryhmän jäsenenä. 7

8 Yksilöllisyyttä omakotirakentamiseen Moderni RUDUS Kivitalo kaupunkiympäristöön RUDUS Kivitalot ovat sisältä avaria, avoimia ja valoisia. Lohja Rudus Oy Ab:n tytäryhtiö Abetoni Oy:n täysin uudenlainen, erityisesti kaupunkimaiseen asumiseen suunniteltu moderni kivitalomallisto toteuttaa unelmakodin järkevästi ja helposti. Mallistossa on kolme talotyyppiä: Tuira, Jollas ja Amuri, joista kustakin löytyvät S-, M- ja L-kokoluokat. Teksti: Dakota Lavento Valtaosa RUDUS Kivitaloista toteutetaan toki omakotirakentajien itse teettämien suunnitelmien mukaisina. Malliston halusimme luoda antamaan ideoita suunnitteluun ja myös esittelemään nykyaikaisen kivitalorakentamisen suomia mahdollisuuksia, tuotepäällikkö Tero Keinänen kertoo. Tuira, Jollas ja Amuri tuovat uuden näkökulman teolliseen pienrakentamiseen. Mallistoa voi käyttää suunnittelun lähtökohtana mutta tietenkin myös sellaisenaan. Monimuotoisinakin ne on helposti toteutettavissa. Mallimme ovat osoittautuneet varsin toimiviksi. Ne ovat herättäneet kiinnostusta kevään aikana melkoisesti, Tero Keinänen sanoo tyytyväisenä. RUDUS Kivitalojen verkkosivuilta Tuiraa, Jollasta ja Amuria on kuitenkin voinut käydä ihailemassa jo kahden kuukauden ajan. TYYLIÄ, KESTÄVYYTTÄ, TOIMIVUUTTA Ensimmäiset RUDUS Kivitalo -mallit suunnittelivat arkkitehdit Veikko Ojalatva ja Tuukka Vuori Arkkitehtityöhuone Playasta. Suomalaiseen rakennusympäristöön sopivalla perinteisen harjakaton varioinnilla he loivat koko talomallistolle selkeän, tunnistettavan hahmon. Oleskelutilojen ja pihan luonteva yhteys korostuu pohjaratkaisussa, joka luo suojaisan pihan myös tiiviimmin rakennetussa kaupunkiympäristössä. Suomalaisessa ilmastossa toimiva rakennustekniikka ja käyttökelpoinen piha olivatkin mallistolle tärkeitä suunnittelun lähtökohtia. RUDUS Kivitalojen mallit on suunniteltu terveellisen ja kestävän rakentamisen periaatteiden mukaan, Lohja Rudus Oy Ab:n kehitysjohtaja Pentti Lumme painottaa. Tavanomaiset tyyppitalot ovat yleisesti melko heikosti sovellettavissa ahtaalle tai maaston suhteen haastavalle tontille. Osa talotyypeistä edustaa myös falskia ja tunkkaista kertaustyyliä, jota leimaa kömpelö detaljointi. Pientalosuunnittelussa on jo aika siirtyä rehellisesti 2000-luvulle, arkkitehdit vaativat. Lohja Rudus Oy Ab:n kehitysjohtaja Pentti Lumme sanoo, että RUDUS Kivitalo rakentuu ehkä markkinoiden parhaasta harkkoratkaisusta. Tämä asetti paineita myös malliston suunnitteluun. Painotimme arkkitehdeille, että mallitalojen tulee ilmentää modernin kaupunkiarkkitehtuurin lisäksi myös terveellisen ja kestävän rakentamisen periaatteita. Talomalleissa on siten suomalaiseen ilmastoon soveltuvat harjakatot ja riit- Tuotepäällikkö Tero Keinänen sanoo, että RUDUS Kivitalomalleille on ollut selvä tilaus. Ensi vuodelle suunnitellaan uusia malleja. 8

9 tävä räystäspituus, jotka auttavat pitämään myös julkisivujen seinäpinnat kuivina jo esteettisistäkin syistä. Rakenteen kosteustekninen hallinta on erittäin tärkeää. Kaikki märkätilat tehdään kivirakenteisena. Perustustöissä kiinnitetään erityistä huomiota mm. kosteuden hallintaan ja kapillaarisuuden katkaisemiseen. Muottiharkkoihin valettu betonivaippa muodostaa ehjän, saumattoman ja vieläpä kaksinkertaisen vaipan kodin ympärille. Hyvä lämmöneristävyys ja ääneneristävyys edellyttävätkin rakenteelta saumattomuutta, sillä niin lämpö kuin äänetkin karkaavat rakenteiden saumoista. Varsin yksinkertaisilla ratkaisuilla niin rakenteen kestävyyttä kuin asumisviihtyisyyttä voidaan kasvattaa melkoisesti. Paikallavalettu välipohja ja yläpohja suojaavat alapuolisia rakenteita mahdollisen kattovuodon varalta ja eristävät tehokkaasti myös lentomelun, Pentti Lumme korostaa. HARKKORAKENTAMINEN MAHDOLLISTAA VARIOINNIN Malliston suunnittelussa on pidetty mielessä käytännöllisyys ja tulevaisuuden muuntelumahdollisuudet. Ne lisäävät talon käyttökelpoisuutta ja myös kasvattavat sen jälleenmyyntiarvoa. Talojen runko tehdään Abetonin Haminan tehtaalla valmistettavista uusista muottiharkoista. Seinärakenteen U- arvo on erinomainen 0,19W/m 2 K. MEH-400, suora, on tarkoitettu suorien seinäjaksojen latomiseen. Eristevahvuus 188 mm, mutta harkossa on silti tilavat valuontelot, joissa voi kuljettaa myös johdotukset. KMH-150, nerokkaasti pontitettu kaariharkko mahdollistaa halkaisijaltaan 2-5-metristen kaarevien rakenteiden toteuttamisen. Rakenteella on monia etuja. Paikalla valettu rakenne on tiivis ja valubetoni täyttää harkon ontelot saumattomasti. Harkkorakenteet voidaan raudoittaa sekä vaaka- että pystysuuntiin. Koska siinä on vain ohuet puskusaumat, harkkopinta on helppo pinnoittaa. Nopeasti nouseva rakenne sopii yksinkertaisen työtekniikan vuoksi myös hartiapankkirakentajille. RUDUS Kivitalo -tyypit ovat helposti muunneltavissa, sillä harkkorakenteisten talojen mitoitus on 2M-modulin mukainen. Harkko mahdollistaa suuret aukot ja mallista riippuen myös tulevaisuuden laajennukset. Rakennusmateriaalina erinomainen harkko taipuu moneen muotoon. Myös kaikkein yksilöllisimmät muodot voidaan toteuttaa täysin tapauskohtaisesti työstettävien ja mitoitettavien Jollas soveltuu sekä tasamaalle että loiville rinnetonteille. valumuottien avulla. EPS-valumuotit ovat omiaan paikoissa, joissa rakennuksen kulmat tai seinämien muodot vaatisivat suuren harkkomäärän viistämistä tai huomattavan muottimäärän rakentamista esimerkiksi puutavarasta. RUDUS Kivitalot myydään paketteina, joihin kuuluvat normaalisti harkot ulko- ja väliseiniin, ontelolaatat, eristeet, ikkunat ja vesikattorakenteet. Toimitusta voi täydentää Lohja Rudus -konsernin laajasta betoni- ja kiviainesvalikoimasta. Samaan pakettiin kannattaa tilata esimerkiksi Abetonin paalut, kaivot, puhdistamot ja pihatuotteet. Hankintojen keskittäminen tekee koko toimituksesta rakentajalle edullisen. Jokainen toimituskokonaisuus rakennetaan erikseen. Kesän korvilla ensimmäiset talopaketit ovat jo toimituksessa. Muutamassa vuodessa RUDUS Kivitaloja uskotaan myytävän jo talon vuosivauhdilla. Perinteiset puurakenteiset omakotitalomallistot haastetaan tuomalla uusia RUDUS Kivitalot -malleja markkinoille myös ensi vuonna. KOKEMUSTA JA KESTÄVÄÄ PAIKALLARAKENTAMISTA RUDUS Kivitalojen rakenteessa käytettävät matalaenergiamuottiharkot valmistetaan Abetonin Haminan Neuvottomassa sijaitsevalla tehtaalla. Kevytsora-, betoni- ja muottiharkkoja tehtaalla on valmistettu jo parikymmentä vuotta. Suomen ensimmäiset muottiharkot valmistettiin juuri Abetonin Haminan tehtaalla. Kehitystyön tuloksena syntyi patentoitu harkkosarja, joka muodostui lämpöharkosta ja valuharkosta. Harkkojen tuotanto alkoi vuonna Suomen suurin betonialan yritys, Lohja Rudus on Kestävä Kivitalo Paikallarakentaen -projektin myötä ollut kehittämässä paikallarakentamisen tekniikoita ja hyvää rakennustapaa maassamme vuodesta 1994 lähtien. RUDUS Kivitalo -malliston myötä betonirakentamisen osaaminen tuodaan myös pientalorakentamiseen. RUDUS Kivitalo -malli Tuiraan voi kätevästi rakentaa myöhemmin siipilaajennuksen. Lisätietoja: Tuotepäällikkö Tero Keinänen, Myyntipäällikkö Jouko Mäkelä, 9

10 Porvoon historian yksi pahimmista paloista vuonna 1760 syttyi kalakeitosta. Björklundien kiinteistö on kodin lisäksi rakennushistoriallisesti merkittävä kohde, jolla on kaksi suojelijaa: Museovirasto ja Uponorin sammutusjärjestelmä. Porvoonjoen rannalla, vanhan kaupungin sydämessä vuodelta 1769 peräisin oleva Björklundin viisihenkisen perheen koti huokuu perinteitä ja ainutlaatuisen arvokasta kauneutta, kaltaistensa rakennusten keskuudessa, kivenheiton päässä Porvoon tuomiokirkosta. Jotta miljöö säilyisi muuttumattomana, on Sinisenä talona tutummaksi tullutta kiinteistöä suojaamaan asennettu Uponorin sammutusjärjestelmä. Teksti: Uponor Suomi Oy/Communica Oy, kuvat: Nina Dahl Uponorin sammutusjärjestelmä suojaa arvokasta kiinteistöä 10

11 Kiinteistöön sisään astuessa ei ohimennen kattoon vilkaistessa havaitse sammutusjärjestelmän suutinta, vaikka eteisestä löytyy ensimmäinen. Koko kiinteistössä 320 m 2 alueella suuttimia on kaikkiaan nelisenkymmentä. Isäntien asunnon lisäksi kiinteistöön kuuluu alakerrassa kaksi muuta huoneistoa ja myös ne on suojattu kokonaisuudessaan Uponorin sammutusjärjestelmällä. Kent Björklund etualalla ja urakoitsija Pertti Parvikoski. TARJOUKSESTA TOTEUTUKSEEN RIPEÄSTI Kummatkin jakotukkikaapit ovat sammutusjärjestelmää varten. Projektiin ryhdyttiin korjausrakentamisen yhteydessä, kun Museovirasto oli myöntänyt luvan kylmätilana palvelleen ullakon muuntamisesta asuinkäyttöön. Pelastusmääräykset edellyttävät sammutusjärjestelmän asentamista, kun asuinkerrosmäärä kohoaa kolmeksi tai enemmäksi. Lakisääteisyydestä huolimatta Kent Björklund kehuu ratkaisua viisaaksi ja vakuuttaa, että kokemuksen myötä tulevaisuudessa pihapiiriin rakentuvaan uudisrakennukseen asennetaan sammutusjärjestelmä vapaaehtoisesti. Lähetimme Uponorille pohjapiirustuksen, jonka pohjalta saimme kustannusarvion. Järjestelmän valinta, suunnittelu, toimitukset ja asennus sujuivat joutuisasti. Helppo ja selkeä prosessi kiittelee, Björklund. Uponorin sammutusjärjestelmään perhe päätyi, koska käytännössä järjestelmä oli ainoa, jonka asennettavuus salli haastavassa saneerausympäristössä putkien piiloon saamisen ja toi näin ollen arvokkaaseen ympäristöön toiveena olleen huomaamattoman ratkaisun. Myös hinnaltaan valinta oli Björklundin mukaan selvästi edullisin. SAMMUTUSJÄRJESTELMÄ ON KYTKETTY SUIHKUUN Uponorin sammutusjärjestelmä on pientaloissa kytketty käyttövesijärjestelmässä WC:hen, tässä kohteessa myös suihkuun. Sammutusjärjestelmän putkiston toimivuus tulee automaattisesti testattua aina WC:tä huuhdottaessa ja suihkukäyntien yhteydessä. Kohde oli asennustöiden osalta kiitollinen, sillä märkätilassa on koneellinen ilmanpoisto, eikä iv-putkia mene paljoakaan. Kanavia olisi ollut melkein mahdoton sovittaa, kertoo putkitöistä ja sammutusjärjestelmän asennustöistä vastannut urakoitsija Pertti Parvikoski. Alakerran sprinklaus toteutettiin yläkerran kautta. Perehtymistä ja paneutumista työ Uponorin ohjauksella asentajalta vaati, mutta teknisesti Parvikoski rinnastaa asennustyön vesijohtojen asentamiseen. Sammutusjärjestelmä asennetaan samaan tapaan kuin vesijohdot. Onnistuneen asennuksen tärkein vaihe on huolellinen liitosten tekeminen. Käyttövesiverkostosta otetaan oma syöttö sammutusjärjestelmälle. Liitoksissa on käytetty Q&E-puristeliitosta. Järjestelmän kaikki osat ovat helposti vaihdettavissa, eivätkä ne vaadi huoltoa, kertoo Parvikoski. Haastavimmaksi vaiheeksi urakoitsija ja omistaja nimeävät yksiselitteisesti mitoituksen ja suuttimien paikan määrittämisen tilan ollessa tavallista monimuotoisempi. Tätä vaihetta Uponorin suunnittelijat työstivät kauimmin. HÄLYTYS KÄNNYKKÄÄN Sammutusjärjestelmä käynnistyy lämpötilan ylittäessä 68 C. Savu, tupakansavu tai ruoankäry eivät sprinklereitä käynnistä. Eikä sammutusjärjestelmä voi muutenkaan kytkeytyä vahingossa päälle, sillä järjestelmässä on turvaventtiilit ja virtausvahti. Jos vedenkulutus kasvaisi poikkeuksellisen suureksi, tulee kännykkään hälytys. Sammutusjärjestelmä vaatii normaalia käyttövesijärjestelmää suuremman vedenpaineen, mikä on otettava huomioon LVI-suunnittelussa ja putkien mitoituksessa. Vedenpaineen tulee olla jakotukilla 3 baria ja virtaaman 120 litraa/minuutti. Kohteessa tonttijohto uusittiin, sillä vanha putki ei riittänyt suuremman vesimäärän suhteen. Normaalissa omakotitalossa pärjätään 32 mm polyeteeniputkella, mutta tähän kohteeseen laitettiin 63 mm putki, sillä tulevaan uudisrakennustyöhön varauduttiin jo tässä vaiheessa. Kaikissa töissä käytettiin Uponorin tuotteita. Paikallisten paloviranomaisten ja Uponorin tekemän lopputarkastuksen jälkeen kohde oli sammutusjärjestelmän osalta valmis elokuussa Muiden rakennustöiden vuoksi yrittäjänä toimiva Kent Björklund ja hänen vaimonsa sekä parin 4-, 6- ja 7-vuotiaat lapset pääsivät muuttamaan takaisin kotiinsa lokakuussa. 11

12 Keitätkö kahvin ydinvoimalla? Frederik laulelee tanssilavoilla äijäenergiasta, mikä myös joskus Suomen suviyössä purkautuu ja josta seuraavan päivän iltapäivälehti kertoo. Sillä energialla ei vaan saunaa lämmitetä, uunia pidetä kuumana, eikä kovin pitkään polteta edes hehkulamppua. Mitä meidän todelliset energiavaramme sitten ovat ja miten esim. ydinvoimalan energiasta saadaan sähkövirtaa aamukahvin keittämiseen? Teksti ja kuva: Raimo Holopainen Kimmo Rautiainen Suomen pääenergialähteet ovat öljy, puuperäiset polttoaineet, hiili, maakaasu - ja tietysti ydinvoima. Näiden osuus on lähellä 90 prosenttia. Turpeen, vesivoiman ja tuontisähkön osuus on kymmenkunta prosenttia. Kaikkien muiden - myös tuulivoiman - osalta puhutaan nykyisin vielä prosentin ja promillen osuuksista. Energian jatkuva kasvu ja sen ympäristövaikutukset puhuttavat. Mihin olemme siis menossa, kysymme Motivan asiantuntijalta, DI Kimmo Rautiaiselta. DIGIBOKSIT KUORMAN LISÄÄJINÄ Energiankulutus on kasvanut viime vuosina ja vuosikymmeninä tasaisella vauhdilla. Tämä on toki tiedostettu niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa ja maailmanlaajuisestikin. Niinpä hallitusohjelmaankin on kirjattu tavoitteet kulutuksen kasvun hidastamisesta, jopa pysäyttämisestä, summaa Rautiainen nykyhetken tilanteen. Vaikka teollisuus vastaakin puolesta koko energiankulutuksesta, on myös asuntojen ja asumisen osuus merkittävä, noin neljänneksen osuudella. Kotitalouksien energian kulutus on lisääntynyt vaikka rakentamisen ja laitteiden energiatehokkuus on parantunut. Kiristyneet rakentamismääräykset vähentävät uusien asuntojen lämmitysenergiankulutusta, mutta asumisväljyys ja siten lämmitettävät kuutiot lisääntyvät. Myös lisääntynyt vapaa-aika ja kotitalouksien hankkimat koneet ja laitteet - mm. noin 3 miljoonaa digiboksia - nostavat osaltaan kokonaiskulutusta vaikka yksittäisen laitteiden energiate- 12

13 hokkuus on parantunut. Esimerkiksi uudet kylmälaitteet käyttävät energiaa huomattavasti tehokkaammin kuin kymmenen vuotta sitten, sanoo Rautiainen. VAIN A-LUOKAN KODINKONEITA Sähkön kulutuskäyrät kertovat tasaisesta kasvuvauhdista. Jos lähtökohtana on sodanjälkeinen aika 1950, niin monta vuosikymmentä mentiin siten, että kulutus karkeasti ottaen kaksinkertaistui. Nykyinen kasvuvauhti on 20 TWh vuosikymmenessä, mitä yritetään jatkossa hillitä, kuvaa Rautiainen. Uskon, että lähivuosien iso juttu tulee olemaan rakennusten energiatodistukset, joiden "porkkanana" on; mitä parempi talo, sitä parempi todistus ja siten suurempi myyntiarvo. Joka tapauksessa kulutustamme on vähennettävä ja on siten mahdollista, että rakentamismääräyksiä tiukennetaan vielä. Autojen ja liikenteen osalta suunta on sama. Kotitaloudet toimivat jo nykyisin varsin valistuneesti mm. kodinkoneiden hankinnassa. Ostopäätöstä ohjaa yhtenä asiana muiden joukossa myös laitteen energialuokka. Ja myös valmistajat ovat tämän huomanneet, kertoo Rautiainen tyytyväisenä. SÄHKÖN HANKINTA ENERGIALÄHTEITTÄIN 2006 (90,0 TWh, ennakkotieto) PUOLET LÄMMITYKSEEN Kodin energiankulutuksesta noin puolet kuluu tilojen lämmitykseen, noin 15 % lämpimän veden tuottamiseen ja loput erilaisiin sähkölaitteisiin, valaistukseen, kodinkoneisiin ja viihde-elektroniikkaan. Motivan viesti pientalorakentajille onkin, että kannattaa rakentaa ja korjata niin, että asumisessa kuluu mahdollisimman vähän energiaa. Tähän päästään rakentamismääräyksiä paremmalla eristyksellä, ilmatiiviillä rakenteilla, hallitulla ilmanvaihdolla lämmön talteenottoineen. Lisäksi oikeat laitevalinnat sekä laitteiden oikea käyttö ja huolto vaikuttavat energiankulutukseen. Yksinkertaisia juttuja, kuten myös nyrkkisääntö; laitteet päälle silloin kun niitä käytetään ja virta pois silloin kun ei käytetä. Rakentajan tulisi tarkastella energiankulutusta koko rakennuksen eliniän aikana, sillä todennäköistä on, että energian ei ainakaan laske tulevina vuosina. Suomessa energia on sitä paitsi melko halpaa, vain puolet monen Euroopan maan tasosta. Jos vielä peilataan tilannetta pientalojen näkökulmasta, niin isoimmat haasteet ja vaikutusmahdollisuudet ovat korjausrakentamisen puolella, rakennusmääräykset kun koskevat vain uusia taloja ja sitä kautta vaikutukset näkyvät hitaasti rakennuskannassa. Energiansäästössä ei ole yhtä ainoaa keinoa, vaan asioihin voidaan vaikuttaa useilla pienillä tekijöillä. Käytä energiaa tehokkaasti, mutta asu, viihdy ja elä, kiteyttää Kimmo Rautiainen Motivasta. Öljy 2,0 % Kivihiili 17,9 % Nettotuonti 12,7 % Vesivoima 12,6 % Turve 6,9 % Tuulivoima 0,2 % Biopolttoaineet 11,3 % Suomen kokonaisenergiakulutus saattaa ylittää lähivuosina 500 TWh:n tason. Tästä noin 90 TWh käytetään sähköenergiana. Yksi terawattitunti (TWh) on miljoona megawattituntia, siis miljardi kilowattituntia. Rakenteilla oleva Olkiluoto 3 on Suomen viides ydinvoimala ja sen teho on MW ja vuosituotanto 13 TWh. Yksi ydinvoimala vastaa useaa tuhatta tehokasta tuulivoimalaa. Maakaasu 10,9 % Ydinvoima 24,4 % Jätepolttoaineet 1,1 % SUOMEN ENERGIANLÄHTEET Energianlähde %-osuus Huom. Öljy 26 Suomessa on noin öljylämmitteistä pientaloa Puupolttoaineet 20 Puun käyttö pelletteinä yleistyy Ydinenergia 17 Ydinenergialla tuotetaan noin neljännes sähköenergiasta Hiili 13 Osuus vähenemässä jyrkästi Maakaasu 11 Kaukolämmön tuottamiseen Turve 6 Ympäristövaikutuskeskustelu vähentää osuutta Vesivoima 3 Suhteellinen osuus pienenee, ei juurikaan uusiin mahdollisuutta Sähkön tuonti 3 Venäjältä ja Pohjoismaista Tuulivoima < 1 Valmistuvan HögrÂran tuulivoimalan teho 12 m/s tuulella 2 MW Lämpöpumppu < 1 Voimakas kasvu Aurinkoenergia < 1 Yhdessä öljyn kanssa Biopolttoaineet < 1 Suurimmat odotukset lähivuosina Kierrätyspolttoaine < 1 Ongelmana nyt epähomogeenisuus Vety < 1 Tulevaisuuden energialähde? 13

14 Hyvä energiamerkki edellyttää tiivistä taloa, "hengittävä" hataruus ei kuulu nykytaloon Talon energiatehokkuuteen ja energiamerkkiin vaikuttaa vaipan hyvän lämmöneristävyyden lisäksi erittäin merkittävästi vaipan tiiveys. Yksityiskohdat tulee jo suunnittelussa ratkaista ja ohjeistaa. Tärkeintä on kuitenkin rakentajien opastaminen työkohteessa. TEksti Pekka Rönkkö, kuvat Paroc Oy Ab Uusien pientalojen energiamerkintä käynnistynee v alusta. Tällöin jo rakennuslupavaiheessa talolle lasketaan energiatehokkuus ja saadaan energiamerkki. Tässä vaiheessa oletetaan rakennuksen vaipalle tietty tiiveystaso. Kun talo on valmis, voidaan tiiveys mitata ja huolellisesti tehdyssä talossa voi todellinen tiiveys osoittautua selvästi paremmaksi kuin laskentavaiheen oletusarvo. Tällöin voidaan saada talolle laskelmaa parempi energiamerkki. YKSITYISKOHDAT RATKAISEVAT Puu- ja hirsirunkoisessa talossa ilmatiiveys perustuu täysin sisäpuolisiin ilman- ja höyrynsulkuihin. Tällöin kalvomateriaali ylittää kaikki rakenteiden ja materiaalien saumat ilmatiiviinä kerroksena. Puurunkoseinässä tiivistävä kalvo asennetaan n. 50 mm eristeen sisään, jolloin kaikki sähkövedot ja keskuspölynimurin putket voidaan asentaa ilman että tiivistä kerrosta rikotaan. Lämmöneristeestä tulee tällöin olla vähintään 3/4 -osaa höyrynsulun ulkopuolella. Tyypillinen ilmavuotopaikka on perustuksen ja rungon liittymä. Sokkelin yläpinta on oltava suora ja mieluiten teräshierretty. Tiiveys varmistetaan rungon ja sokkelin väliin tulevalla muovipäällysteisellä villakaistalla tai sopivalla kumiprofiilitiivisteellä. Puhallus- ja muita irtovilloja ei latti- assa tule käyttää niiden painumaominaisuuksien vuoksi. Lämmöneristeen on oltava kiinni lattiassa, sillä jos eristeen ja lattian välissä on rako, tuulella kylmää ilmaa aina jossain määrin pääsee leviämään lattian alle puurakenteiden kutistuessa. YLÄPOHJAN LÄPIVIENTEIHIN UUDET RATKAISUT Erilaisia kanavia ja hormeja viedään yläpohjanrakenteen läpi. Näiden läpivientien tiivistys ja kunnon ohjeet ovat puuttuneet. Teippaus ei pelkästään koskaan ole luotettava kestävä tapa tiiveyden varmistuksessa. Teippaus tulee aina tukea sisäverhouksen ja eristeen väliin, niin että teipin liiman kovettuessa ei teippi pääse irtoamaan. Läpiviennin tiivistys tehdään erillisellä höyryn- tai ilmansulusta leikatulla kappaleella, joka liimataan kiinni tiivistysmassalla ja tuetaan sisäverhouksella paikalleen. Useamman hormin ryhmälle tehdään kehys ja tämä kehys sitten täytetään polyuretaanivaahdolla. Sitten voidaankin suorareunainen kehys tiivistää erillisillä tiivistysmassalla liimatuilla kaistoilla. Seuraavassa on esitetty vaipan tiiveyden kannalta oleelliset kohdat ja ratkaisut: 14

15 Kiviseinän ja puu yläpohjan liitos Höyrynsulku Elastinen massa Höyrynsulku puristetaan laudan ja seinän väliin. Tiivistys varmistetaan vielä kattolistan asennuksen yhteydessä elastisella massalla. Puurungon ja perustuksen liitos Hormiryhmän läpivienti Lautakehys Ilmatiivis tiivistenauha Perustuksen pinta oikaistaan laastilla ja teräshierretään Kehys täytetään Pu-vaahdolla Yläpohjan läpivientien tiivistäminen Höyrynsulku tiivistetään kaistoilla ja elastisella massalla. Pyöreän läpiviennin tiivistys Läpiviennin teippaus on tuettu sisäverhoukseen esim. jäykällä villalla. Tällöin teippaus ei aukea ja ilmatiiveys säilyy. 15

16 Taina Sahan kädenjälkeä näkyy Hämeenlinnan asuntomessuilla Ristomatti Ratian sisustamassa kohteessa. VUOROPUHELUA UNELMISTA, ODOTUKSISTA JA RATKAISUISTA Taina Saha. Slogan. Suomi. Tie Taina Sahan jos ei sydämeen, niin ainakin ovi ajatusmaailmaan avautuu Tainan sloganin kautta, joka kuuluu DO easier tomorrow by Saha! Uusia tuulia ja uusia ajatuksia suomalaiseen rakentamiseen, asumiseen, elämiseen. Huomenna siis helpommin! Teksti ja kuva: Raimo Holopainen En tule rakentamisen alalta ja siksi kysynkin aina, että miksi tämä tehdään näin. Jos vastaus on, että kun on aina tehty, niin saatan jopa provosoitua. Olen sitkeä ja saan vastaajan pohtimaan. Itse asiassa pidän työstä erityisesti insinöörien kanssa. He kun lähestyvät haasteita ongelmalähtöisesti, minä taas ratkaisulähtöisesti, kertoo nuori muotoilija Taina Saha askeleistaan ja otteistaan rakentamisen kentässä. ARJEN LUOVUUTTA JA ELÄMÄÄ TOSI-TV.SSÄ Näen suomalaisen kodin olevan tietyssä muutoskentässä, jossa ollaan menossa kohti yksilöllistä arkkitehtikotia, mikä tulee olemaan kova haaste osalle tuottajakenttää, aprikoi Taina. Ei niin, että helppoa olisi rakennus- ja sisustusarkkitehdeilläkään. Ihmiset osaavat jo vaatia kotiinsa tiettyjä, yksilölisiä toiminnallisuuksia. Itse katson sisustussuunnittelua aina myös muotoilun kautta ja parhaintahan olisi, jos asiakkaan lennokkaat ajatukset saisivat suunnittelijankin ajattelemaan toisin kuin ennen. Toisaalta, asiakkaat katsovat usein hieman lyhytnäköisesti toteutusvaihtoehtoja. Ammattilaisen asia ei ole siis tuottaa sitä mitä asiakas tahtoo vaan sitä mitä tämä tarvitsee, kiteyttää Taina. On nähtävä pidemmälle ja on osattava ohjata. On oltava ikään kuin Tosi-TV:n ohjaaja, joka pystyisi katsomaan ennakkoon, miten ihminen ihan oikeasti pyörittää sitä arkeaan. Kun perhe rakentaa ensimmäistä ja kenties viimeistäkin yhteistä omakotitaloaan, tehdään suunnitteluvaiheessa kauaskantoisia ratkaisuja, joiden tulisi olla toimivia, kestäviä ja laadukkaita. Käytin kerran yhden avioparin kohdalla menetelmää, jossa näytin kummallekin erikseen sisustuslehdistä poimittuja kuvia; esineitä, värejä, materiaaleja, näkymiä, yleensä kivoja ja helppoja asioita. Kun sain molemmilta rasti ruutuun -paperit eteeni, oli niistä helppo luoda pohja, jossa yhteiset asiat ja valinnat kohtasivat. Tämä tehtiin jo ensitapaamisella. Suosittelen yhdessä asuvia kokeilemaan tätä ideointitapaa yhdessä. Toinen ääripäähän on, että tehdään suoraan vain yksi tekninen luonnos haastattelun pohjalta, Taina kauhistelee. SUOMALAISUUS, LAADUKKUUS, VASTUULLISUUS Kun Taina Saha puhuu rakentamisesta ja asumisesta, heijastuu kaikesta palava into yhtä lailla oppimiseen kuin ohjaamiseen. Suomalaisuus, laadukkuus, vastuullisuus ja helppous ovat kaikki synonyymeja. Nämä määreet kyllä toteutuvatkin usein, sillä ihmiset osaavat verkostoitua ja haluavat osallistua itseään koskeviin valintoihin. Sisustaminen ja kulttuuri ovat muuttuneet ympäristömme laajentuessa ja virikkeiden määrän kasvaessa. Jos ennen koristeltiin kodin yksittäisiä kohtia, osataan nyt ajatella kokonaisuuksia ja asioiden yhteensopivuuksia. Suomalaiset ovat hyvin tarkoituksenmukaisia. Toiminnallisuus on tärkeää ja epäkäytännölisyys häiritsee. Ajan ilmiönä pidän myös selkeää tavoitteellisuutta rakentaa koti pitkäikäiseksi ja muunneltavaksi. Loft-asunnoilla tulee olemaan kysyntää. Olemme myös kyllästymässä krääsään ja suuntaamassa kohti skandinaavista sisustamista. Hyvä, korkeatasoinen design tulee korostumaan, visioi muotoilija Taina Saha. DO easier tomorrow! Design Office Saha Oy on muotoilija Taina Sahan omistama yritys, joka toimii Turengissa, mutta vaikuttaa pian kaikkialla. Taina Saha on koulutukseltaan taiteen maisteri ja ammatillinen opettaja. Muotoilijaksi hän kuitenkin itseään tituleeraa. Ensimmäinen "aluevaltaus" suomalaiseen rakentamiseen, tilaan, asumiseen ja elämiseen näkyy pian kuinkas muuten uudenlaisena sauna-ajatteluna. Painakaapa mieleen brändi finnfeel. Ja jos jostain putkahtaa Gecco pöydälle tai käteen, niin on todennäköistä, että sen lähtökoti on siellä missä Tainankin. 16

17 Rolf Geier, hänen vaimonsa Suvi sekä 10- ja 12-vuotiaat lapset Anton ja Silvia muuttivat maaliskuussa uuteen kotiin Jyväskylässä. Vanhalle omakotialueelle noussut talo sopeutuu rintamamiestaloympäristöönsä hyvin, mutta täyttää samalla niin nykyajan mukavuus- kuin matalaenergiatalovaatimuksetkin. Kohteen talotekniikassa käytetään Valloxin kehittämää modernia ilmanvaihdon ohjaustekniikkaa ja energiataloudellisesti erittäin korkeatasoista ilmanvaihtokonetta. Teksti: Vallox Oy/Communica Oy, kuvat: Pekka Rötkönen, Tähtikuva Oy Energiatehokas uudistalo istuu hyvin ympäristöönsä Rakennusinsinöörin ja ekonomin koulutuksen saanut Rolf Geier toimii Jyväskylässä Finpron johtavana konsulttina. Geierien talohankkeessa oli vaihtoehtona myös vanhan omakotitalon ostaminen, mutta sopivaa vaihtoehtoa ei löytynyt. Suuri osa taloista tuli hylätyksi jo hajuaistin perusteella. Monessa kohteessa käynti jäi hyvin lyhyeksi. Tarvitsi vain käväistä kellarissa ja hengittää nenän kautta sisään, Rolf Geier toteaa. Vuonna 2001 Geierit päätyivät hankkimaan tontin, joka sijaitsee rinteessä Jyväskylälle tyypillisessä harjumaastossa. Pitkänomainen tontti asetti omat vaateensa rakennuksen suunnittelulle. Rakentaminen kuitenkin jäi, koska Rolf Geierin tuolloiset työtehtävät veivät perheen Saksaan useaksi vuodeksi. Rakentaminen alkoi Saksan komennuksen päättyessä kesäkuussa Sisään uuteen kotiinsa perhe muutti maaliskuun alussa Oma panokseni rakentamisessa oli merkittävä. Aikatauluun vaikutti lisäksi se, että rakennusmiesten saatavuus tällä seudulla oli aika huono. Valvoin itse koko projektin, joten voin sanoa tuntevani talon läpikotaisin, Rolf Geier kertoo. SELKEÄT LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELULLE Rolf Geier ymmärtää rakennusalan koulutuksen saaneena tekniikan päälle. Hänen valitsemansa Vallox 180 -ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenottokennoratkaisu nostaa laitteen hyötysuhteen liki 90 prosenttiin. Energiatehokkaan laitteen teho riittää hyvin isoon omakotitaloon. Piirsimme vaimoni kanssa ajatuksemme talon pohjaratkaisusta. Ideamme olivat lähes samanlaiset. Ainoa merkittävä ero oli vaimoni unohtama tekninen tila. Ratkaisuamme hioi lopulliset piirustukset tehnyt rakennusinsinööri Ahti Kinnunen, joka 500 omakotitalon kokemuksellaan keksi muun muassa sijoittaa autokatoksen 17

18 alle kylmävaraston. Saimme sinne vähällä vaivalla ja pienillä kustannuksilla 15 m 2 varastotilaa, esimerkiksi autonrenkaiden säilyttämiseen. Talon LVIsuunnittelusta vastasi Esko Helin Keski-Suomen LVI-Helin Oy:stä. Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös likapyykkikuilu, joka mahdollistaa likapyykkien pudottamisen makuuhuonekerroksesta suoraan alimman kerroksen kodinhoitohuoneen likapyykkikoriin. Näppärällä oivalluksella on jo ollut käyttöä jo muissakin rakennusprojekteissa. Halusimme hyödyntää koko rakennusoikeuden. Tilanjako kolmen kerroksen välillä tehtiin suhteessa 25 % - 50 % - 25 %. Geierit halusivat myös rakentaa talostaan useamman sukupolven kodin. Siksi kokonaisuuteen kuuluu omalla ulko-ovella varustettu yksiö, joka voi tarvittaessa toimia isovanhempien asuntona. Tilan voi myös kasvattaa kaksioksi. Toinen periaatteemme oli yläkerran varaaminen makuuhuonekerrokseksi. Keskikerroksessa sijaitsevat eteinen, keittiö, ruokailutila sekä olohuone. Alakertaan sijoitimme sauna- ja pesuhuonetilat, kodinhoitohuoneen, varaston ja arkiolohuoneen. Arkkitehtonisesti ratkaisu istuu alueen ilmeeseen. Valtaosa alueen rakennuksista on vanhoja rintamiestaloja. Vaikka uudisrakennus onkin ilmeeltään modernimpi, sopii se hyvin miljööseen lappeiltaan samankorkuisena ja ulospäin näkyviltä mitoiltaan ympäristön rakennusten kanssa samankaltaisena. ILMANVAIHDOSSA LAATUA JA TEHOA Geierit keskittivät koko talon tekniikan talotekniikkatilaan, josta osa pystytään myös hyödyntämään askartelutilana. Taustallaan huonot kokemukset vanhojen omakotitalojen sisäilman laadusta päättivät Geierit, että talon ilmanvaihdon tulee ehdottomasti olla korkeatasoinen. Tärkeimpien valmistajien ilmanvaihtokoneet tulivat vertailussa tutuiksi ja Rolf Geier päätyi laatukriteereillään Valloxin ratkaisuun. Ilmanvaihtokoneeksi valittiin suurille omakotitaloille tarkoitettu Vallox 180. Koneella on VTT:n sertifikaatti osoituksena testatuista toiminta-arvoista. Energiatehokkaasti toimiva ilmanvaihtokone antaa Rolf Geierin mukaan mahdollisuuden optimoida sisäilman laatua ilman, että ilmanvaihdon energiankulutuksesta tarvitsee kantaa huol- ta. Tilava koti on avara ja huoneet avonaisia, joten tarvittava ilmanvaihdon huuhteluvaikutus saadaan helposti aikaan. Vallox 180 -ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenoton hyötysuhde on liki 90 prosenttia. Tehokkaan koneen ei tarvitse toimia normaalioloissa lähelläkään maksimitehoa, joten tehostamisvaraa löytyy tarvittaessa. Pelivara varmistaa myös koneen ja kanaviston ääniominaisuuksiltaan korkeatasoisen ratkaisun. Vallox 180 -kone on varustettu kosteusantureilla, jotka ohjaavat automaattisesti sen toimintaa tilojen kosteuspitoisuuden perusteella. Kosteusanturit sijaitsevat pesutiloissa ja kylpyhuoneessa. Geiereillä on olohuoneen yhteydessä varaava takka. Siksi ilmanvaihtokoneen takkakytkin on käyttökelpoinen ratkaisu. Ilmanvaihtokone synnyttää tarvittaessa asuntoon tulen sytyttämistä helpottavan ylipaineen. Erilliseen yksiöön Geierit hankkivat pienempiin tiloihin sopivan kompaktikokoisen Vallox 70 K -ilmanvaihtokoneen, jota ohjataan liesikuvusta. Talon lämmitysmuotona on kaukolämpö ja lämmönjako tapahtuu lattialämmityksellä. Geierien talo istuu hyvin rintamamiestalonaapureittensa seuraan. 18

19 MATALAENERGIATALON TUNNUSMERKIT TÄYTTYVÄT Rakennuksessa on energiataloudeltaan korkeatasoinen. Tärkeänä elementtinä on energiaa säästävillä tasavirtapuhaltimilla varustettu ja todellisen tarpeen mukaan ohjautuva Vallox 180 -ilmanvaihtokone. Myös lämmöneristykseen on panostettu. Yläpohjan eristyksenä on 500 mm villakerros. Alapohjan epskerroksen paksuus on 100/150 mm. Ikkunoiden k-arvo on 1,2 ja ovien peräti 0,7, minkä ansiosta tuulikaappeja ei tarvittu. Vaipan keskimääräinen k- arvo on alle 0,2. Kyllä tämä matalaenergiatalon rajamailla on. Tosin tilastoja energiankulutuksesta ei vielä ole käytettävissä. Todennäköisesti lämpimän käyttöveden tuottamisen vaatima energiankulutus tulee olemaan suurempi kuin varsinainen lämmitysenergian. Rakennusprojekti on loppumetreillään. Jäljellä on pieniä viimeistelytöitä, kuten listoituksia, ja kesällä 2007 ovat vuorossa pihatyöt. Rolf Geier myöntää rakennusprojektin vaativuuden. Sisäänmuuton jälkeen ovat viimeistelytyöt edenneet hitaammin. Suurimman tavoitteen saavuttamisen jälkeen työteho väheni selvästi. Ilmanvaihtokoneen säätöyksikön näyttö on selkeä. Rolf Geier valitsi talonsa ilmanvaihtolaitteeseen automaattisesti kosteuspitoisuuden mukaan tapahtuvan ohjauksen. Kosteusanturit ovat sauna- ja pesutiloissa. Vallox 180 -ilmanvaihtokoneen takkakytkin on oiva varuste talossa, jossa takka loimuaa usein. Takkakytkimellä saadaan aikaan hetkellinen ylipaine, mikä helpottaa tulen sytyttämistä. ITSELLEEN RAKENTAVAN KANNATTAA OLLA TARKKA LAADUSSA Rolf Geier painottaa, että pientalorakentamisessa vastuukysymykset ovat rakentajille usein epäselviä ja jälkeenpäin niitä on myös vaikeita selvitellä. Vaikka mukana on muita, rakennuttaja kuitenkin vastaa tekemistään päätöksistä ja myös elää jopa vuosikymmeniä niiden seurausten kanssa. Rolf Geierin tapauksessa hankkeen lähtökohta oli hyvä hänen rakennusalan koulutuksensa ansiosta. Hänellä oli mahdollisuus rakennusprojektin aikana panostaa kotinsa rakentamiseen sekä työntekijänä että valvojana. Vaikka lähtökohta olisikin toisenlainen, ovat ammattitaitoinen suunnittelu ja myös suunnitelmassa pysymisen valvonta Rolf Geierin mielestä onnistuneen rakennushankkeen keskeisiä elementtejä. 19

20 Tiileri täystiilitalo on unelmakoti Nykyajan rakentaja on rakennushanketta aloittaessaan suuren haasteen edessä ja rakennusprojektissa on monta kysymystä ratkottavana. Vaihtoehtojen määrä eri materiaalien suhteen on valtava. Me Tiilerillä haluamme tarjota rakentajalle varman ja kestävän vaihtoehdon, joka on huoltovapaa ja säilyttää arvonsa vuodesta toiseen. Vaikka materiaalien kirjo on valtava, kannattaa tässä vaiheessa pysähtyä ajattelemaan ja miettiä myös sitä, että talossa olisi tarkoitus asua pitkälle tulevaisuuteen. Modernia ja raikasta tiiliarkkitehtuuria. Talo sopii hyvin suomalaiseen maisemaan. Tiili Tiileri Tundra ja sauma Tundra. Teksti ja kuvat: Jari Seppälä Kiertäessäsi asuntomessuilla olet varmaan huomannut, että tiili tekee vahvaa paluuta rakentamiseen. Tulevan kesän asuntomessuilla voit tutustua täystiilitaloon Hämeenlinnan asuntomessuilla. Tiilerin Hovi on hyvä esimerkki modernista tiilirakentamisesta. Tervetuloa tutustumaan. Toki tiilen uusi tuleminen on huomioitavissa muuallakin, esimerkiksi isoissa kerrostalorakennuskohteissa. Niissä valtaosassa käytetään ulkoseinän materiaalina aitoa poltettua savitiiltä. Esimerkiksi Helsingissä on lukuisia betonista rakennettuja kerrostaloalueita, joiden julkisivut ovat korjauskunnossa vuoden käytön jälkeen. Valtaosassa aiempi julkisivumateriaali vaihdetaan poltetusta savitiilestä tehtyyn ja paikallaan muurattuun julkisivuun. Näin varmistetaan rakennuksen pitkäikäinen ulkokuori vuosi- Punaisenkirjava tiili on kuin tehty suomalaiseen maisemaan. Hyvällä suunnittelulla saadaan talolle moderni ilme. Tiili Tiileri Ruukintiili (käsinlyöty) kirjava sauma harmaa 20

ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 2-3h+k (yhtiöjärjestyksen mukaan 4h+k), 76 m, 335 000 Vastaava välittäjä Annika Virtanen KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, PARTNER 050 540 4524 annika@bolkv.fi

Lisätiedot

Energiatehokas koti. Rakentajailta Joensuu

Energiatehokas koti. Rakentajailta Joensuu Energiatehokas koti Rakentajailta 28.11.2013 Joensuu SAMITALO taustaa Valmistajana Karelment Oy, tuotantolaitos Nurmeksessa. Työllistämme noin 40 pohjoiskarjalaista ammattilaista. Samitaloja on valmistettu

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Tilaihme taloksi: Young and Creative 160

Tilaihme taloksi: Young and Creative 160 Tilaihme taloksi: Young and Creative 160 Esite ja hinnat 1/2015 Hiottua laatua yksilölliseen asumiseen Yksilöllisiä ratkaisuja helposti: talon hinta pysyy samana, mutta sisätilat ovat vapaasti valittavissa

Lisätiedot

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Syväkiventielle Knuutilankankaalle, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä.

Lisätiedot

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE NAANTALI, KERROSTALO 3h+kt+s+ph/khh+wc+vh+las.terassi+v+ak, 84 m, 314 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA 040 041 048

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ 23.08.16 1 TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Tiedonkaari 15 A, 90570 Oulu Oulu Syynimaa Pinta-ala: n. 145 m² Kokonaisala: n.170 m² Rakennusoikeus:

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

TILHENKATU 23, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TILHENKATU 23, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TILHENKATU 23, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 3h+k+erill.wc+kph+eteinen+las.parv., 75 m, 115 000 Vastaava välittäjä Karoliina Siikarla KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, KiAT, PARTNER 040 571 4250 karoliina@bolkv.fi

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

VERKKOTIE 23, KAARINA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VERKKOTIE 23, KAARINA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VERKKOTIE 23, KAARINA MYYNTIESITE KAARINA, RIVITALO 2 5h+k+kph+s+vh+2erill.wc+2v+lasitettu patio, 103 m, 207 000 Vastaava välittäjä Kaarina Nikkanen MYYNTINEUVOTTELIJA, KiAT, PARTNER 040 053 2642 kaarina@bolkv.fi

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

HELMI-vapaa-ajantalot 2007. Unelmista tehty

HELMI-vapaa-ajantalot 2007. Unelmista tehty HELMI-vapaa-ajantalot 2007 Unelmista tehty 21 Helmi Sisällysluettelo Helmi 68..... s. 4 Helmi 99.... s. 14 UUTUUS Helmi 69..... s. 6 Helmi 111... s. 16 Helmi 63..... s. 8 Kärkimallit.......s. 18 Toimitussisällöt...s.

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Asunto Oy Kuunariranta

Asunto Oy Kuunariranta Asunto Oy Kuunariranta Asunto Oy Kuunariranta Parainen Kirkkosalmenkatu 9 11 1600 Parainen Uusi Kirkkosalmenranta Meren rannalla keskellä kaupunkia Paraisille rakennetaan uniikki pientalokokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 4h+k+vh+kh+kph+s+erill.wc+las.p., 182 m, 719 000 Vastaava välittäjä Kaarina Nikkanen MYYNTINEUVOTTELIJA, KiAT, PARTNER 040 053 2642 kaarina@bolkv.fi

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO

HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO Hinnasto voimassa toistaiseksi. HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO EDULLISET JA ENERGIATEHOKKAAT TYYPPITALOT HB toimitussisältö

Lisätiedot

Tietoja kiinteistöstä

Tietoja kiinteistöstä 04.03.16 1 Tietoja kiinteistöstä Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Leimatie 20, 90420 Oulu Oulu Metsokangas Kiinteistötunnus: 564-28-125-9 Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Lisätietoja: Omakotitalo

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA

TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA Valtakunnan vaivattomin ovi- ja ikkunaremontti palveluasenteella ja maankuululla Kaskilaadulla. MATTI KASKI, TOIMITUSJOHTAJA HELPOSTI JA KERRALLA KUNTOON Ovi- ja ikkunaremontti

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Tietoja kiinteistöstä

Tietoja kiinteistöstä 14.03.16 1 Tietoja kiinteistöstä Osoite: Kaupunki: Kaupungin osa: Keihäänkärjentie 11, 90410 Oulu Oulu Kaakkurinkangas Kiinteistötunnus: 564-27-33-4 Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Pinta-ala: Omakotitalo

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2

HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2 HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2 RANTATALON TUNNELMAA valoisassa kodissa Lounatuuli edustaa New England -tyyppistä arkkitehtuuria, joka vie ajatukset merelle ja rannalle, vaikka kotisi olisi keskellä

Lisätiedot

Nykykodin lämmitysjärjestelmät

Nykykodin lämmitysjärjestelmät yle Nykykodin lämmitysjärjestelmät Antero Mäkinen Lämmönjakojärjestelmät Vesikiertoiset Patterit Lattialämmitys (IV-koneen esilämmityspatteri) Ilma IV-kone Sähkölämmitin maalämpöfoorumi.fi Vesikiertoinen

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ 03.09.16 1 TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ Osoite: Kaupunki: Kaupungin osa: Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Katajanmarjakuja 9, 90800 Oulu Oulu Herukka Omakotitalo Pinta-ala: 176 m² Kokonaisala: 241 m² Rakennusoikeus:

Lisätiedot

Tietoja kiinteistöstä

Tietoja kiinteistöstä 17.03.16 1 Tietoja kiinteistöstä Osoite: Kaupunki: Kaupungin osa: Matosuontie 34, 90230 Oulu Oulu Kastelli Kiinteistötunnus: 564-22-6-26 Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Pinta-ala: 152 m² Kokonaisala asuinrakennus:

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

AS OY PIRKKALAN FÄRMINNIITTY

AS OY PIRKKALAN FÄRMINNIITTY UUDISKOHDE 98,5m2 4h+k+sauna Paritalo AS OY PIRKKALAN FÄRMINNIITTY Färminpolku 1, Pirkkala As Oy Pirkkalan Färminniitty on Taloteko Oy:n uusi myyntikohde, joka rakentuu Pirkkalan Färmin alueelle. Naapurissa

Lisätiedot

MERIKATU 13, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

MERIKATU 13, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. MERIKATU 13, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, KERROSTALO 2 4h+k+kph+wc+las.p+2at., 193 m, 2 360 000 Vastaava välittäjä Matias Von Schantz Myyntineuvottelija, Partner 0500 870872 matias@bolkv.fi Harvinaisuus!

Lisätiedot

Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015. Aidon lämmön lähteillä.

Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015. Aidon lämmön lähteillä. Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015 Aidon lämmön lähteillä. Perinteikäs & moderni Aina ajankohtainen ja jäljittelemätön Aito vie saunojan aidon lämmön lähteille. Aito-kiukailla saunotaan

Lisätiedot

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ 24.08.16 1 TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Lisätietoja: Tuomaantie 18, 90410 Oulu Oulu Pinta-ala: 172 m² Kokonaisala: 203 m² Rakennusoikeus:

Lisätiedot

KAKSKERRANTIE 488, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

KAKSKERRANTIE 488, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. KAKSKERRANTIE 488, TURKU MYYNTIESITE TURKU, OMAKOTITALO 2 5h, avok, 2 x kph, s, khh, erill.wc, 2 x las.parveke, autok., 198 m, 419 000 Vastaava välittäjä Ismo Aaltonen MYYNTINEUVOTTELIJA, KED, PARTNER

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE VANTAA, KERROSTALO 2 4h+k+kph+wc+las.parveke, 75 m, 299 000 Vastaava välittäjä Mia Lehtonen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner, kaupanvahvistaja 0400 369666 mia@bolkv.fi

Lisätiedot

Hifitalo 2010. Hifitalo SIMPLE-XXX KOTELOT. Kasausohje YHTEYSTIEDOT

Hifitalo 2010. Hifitalo SIMPLE-XXX KOTELOT. Kasausohje YHTEYSTIEDOT Hifitalo 2010 Hifitalo SIMPLE-XXX KOTELOT Kasausohje YHTEYSTIEDOT Myymälä: info@hifitalo tel.044 055 3595 Asentamo: asentamo@hifitalo.fi tel.040 588 4680 Onnittelut, olette ostaneet itsellenne laatutuotteen

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Paljonko kivitalo maksaa? Lue mistä osista kivitaloprojektin kokonaishinta koostuu

Paljonko kivitalo maksaa? Lue mistä osista kivitaloprojektin kokonaishinta koostuu Paljonko kivitalo maksaa? Lue mistä osista kivitaloprojektin kokonaishinta koostuu Kokonaiskustannusten yhteenveto Budjetointilaskenta on toteutettu 300 000-700 000 hintaluokan taloille. 1. Rakennuttaminen

Lisätiedot

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Pientaloteollisuus PTT ry 25.8.2015 Isot luvut ver 0.1 Asuntorakentaminen 2000-2017 Lähde:Tilastokeskus, PTT,

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Ääni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo

Ääni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo Ääni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo Yli 30 vuoden asuntorakennuttamisen kokemus. 1 RATKAISU Ulkoseinät eps-eristeisiä, ohutrapattuja betonielementtejä

Lisätiedot

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi 4/2016 VIESKTLO Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen VIESKN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 lavieska www.vieskanelementti.fi Yleistä Kosteus- ja homevaurioiden välttämiseksi on tärkeää huolehtia siitä,

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Sisällys: CITY 130... 4 CITY 140... 6 CITY 164... 8 CITY 180... 10

Sisällys: CITY 130... 4 CITY 140... 6 CITY 164... 8 CITY 180... 10 MALLISTO CITY 2 HB Kivitalojen kivitalomallisto on syntynyt tarpeista kehittää kivitalokonsepti, joka vastaa suomalaisen perheen tarpeita hyvin suunnitellusta, energia- ja kustannustehokkaasta sekä sopivan

Lisätiedot

Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin

Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin SPU Sauna-Satu soveltuu saunan seinien ja kattojen sekä kosteiden tilojen

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 3h+k+kph+las.p, 62 m, 161 000 Vastaava välittäjä Maija Maunula Asuntomyyjä, KiAT, Partner 044 252 9733 maija@bolkv.fi Osta mitä rakastat. Näyttävän

Lisätiedot

Tietoja kiinteistöstä

Tietoja kiinteistöstä 02.03.16 1 Tietoja kiinteistöstä Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Koivikonkaari 10, 91910 Tupos Liminka Tupos Kiinteistötunnus: 425-402-19-178 Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Omakotitalo omalla

Lisätiedot

Kaupunkilaiseen makuun: Basic line Optima

Kaupunkilaiseen makuun: Basic line Optima Kaupunkilaiseen makuun: Basic line Optima Esite ja hinnat 1/2015 Hiottua laatua yksilölliseen asumiseen Nuorekasta ilmettä: Basic Line Optima tarjoaa tilaa kaupunkilaiseen makuun Tontin tehokäyttäjä, Basic

Lisätiedot

KAIKEN MAAILMAN RAKENNUSKIVIÄ

KAIKEN MAAILMAN RAKENNUSKIVIÄ VERHOILUKIVET RAKENNUSKIVET KAIKEN MAAILMAN RAKENNUSKIVIÄ PIHAKIVET SISUSTUSKIVET Sisustuskivet ovat luonnonkivisiä ratkaisuja rakennuksen sisäpintojen verhoiluun. KIVI JOKA KODIN SISUSTAMISEEN Majakiven

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

VÄLJÄNTIE 370, LIETO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VÄLJÄNTIE 370, LIETO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VÄLJÄNTIE 370, LIETO MYYNTIESITE LIETO, OMAKOTITALO 2 4h+k+tkh+khh+kph/wc+erill.wc+s+terassi, 180 m, 295 000 Vastaava välittäjä Karoliina Siikarla KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, KiAT, PARTNER 040 571 4250 karoliina@bolkv.fi

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro 106

Kingspan-ohjekortti nro 106 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro 106 HÖYRYNSULKURATKAISUOHJE Kingspan Therma -eristeet höyrynsulkuratkaisuna Kingspan Therma -eristeet alhaisen lämmönjohtavuuden ja korkean vesihöyrynvastuksen ansiosta

Lisätiedot

TULIA VARAAVAT TIILITULISIJAT

TULIA VARAAVAT TIILITULISIJAT TULIA VARAAVAT TIILITULISIJAT 1 TULIA -tulisija aito, tiilitakka TULIA -tulisijat valmistetaan aidosta tiilestä TULIA -tulisijat valmistetaan keraamisista poltetuista tiilistä. Tulisijoihie on valittavissa

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, KERROSTALO 2 3-4h+kt+wc+kh+s+vh, 143 m, 1 325 250 Vastaava välittäjä Herman Ruokonen Myyntineuvottelija, Partner 0400 165 947 herman@bolkv.fi Arvohuoneisto

Lisätiedot

VAHVA OMASSA ELEMENTISSÄÄN

VAHVA OMASSA ELEMENTISSÄÄN www.thermisol.fi VAHVA OMASSA ELEMENTISSÄÄN THERMISOL-ELEMENTIT KEVYT MUTTA KESTÄVÄ KOTIMAINEN ThermiSol on sandwich-elementtien uranuurtaja ja pohjolan ykkösosaaja. Kokenut ja vastuunsa kantava seinä-

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

Miksi Valmistuli? Valmistuli huolehtii kaikesta. Kattavin valikoima. Kerralla valmiiksi

Miksi Valmistuli? Valmistuli huolehtii kaikesta. Kattavin valikoima. Kerralla valmiiksi + = Kontio 1 Miksi Valmistuli? Valmistuli huolehtii kaikesta Valmistulen henkilökunta huolehtii kaikista talotoimitukseen liittyvistä tulisij a-asioista. Laadukkaaseen palveluun kuuluu sinulle sopivan

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys

Vesikiertoinen lattialämmitys Vesikiertoinen lattialämmitys Enerline viihtyisyyttä energiatehokkaasti Vaivaton ja huoltovapaa Lattialämmityksen huonekohtaisten termostaattien avulla saat eri tiloihin valitsemasi lämpötilat vaivattomasti.

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Koti pellon reunalla lähellä kaupungin keskustaa

Koti pellon reunalla lähellä kaupungin keskustaa Koti pellon reunalla lähellä kaupungin keskustaa Rakennamme omakotitalon maalaismaisemaan 5 km päähän Oulun kaupungin keskustasta. Kaupunkiin pääset kätevästi bussilla ja pyöräillen. Lähialueen tiet ja

Lisätiedot

TARMO-RAKENNE OY ENNAKKOMARKKINOINTI ESITE, MUUTOKSET MAHDOLLISIA. Kun etsit laadukasta kotia, ota yhteyttä!

TARMO-RAKENNE OY ENNAKKOMARKKINOINTI ESITE, MUUTOKSET MAHDOLLISIA. Kun etsit laadukasta kotia, ota yhteyttä! Sinun kosi, on juuri sinun perheellesi tehty! TARMO-RAKENNE OY Asuntorakentaja vuodesta 1975 ENNAKKOMARKKINOINTI ESITE, MUUTOKSET MAHDOLLISIA. As Oy Oulun Kiulukangas Rivitaloyhtiö Kiulukangas, Oulu Kun

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

KATAJATIE 9, PÖYTYÄ MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

KATAJATIE 9, PÖYTYÄ MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. KATAJATIE 9, PÖYTYÄ MYYNTIESITE PÖYTYÄ, RIIHIKOSKI 2 4h+k+khh+erill.wc+kph/wc+s, ak, varasto, 180 m 205 000 Asuntoa myy Karoliina Siikarla KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, KiAT, PARTNER 040 571 4250 karoliina@bolkv.fi

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Turun asukasluku

Turun asukasluku Nyt tuli tarjolle hyvätuottoinen viiden kerrostalokaksion kokonaisuus Turusta! Kyseessä on suuri 92 asunnon 1970-luvulla rakennettu taloyhtiö, joka sijaitsee n. 6,0km päässä Turun keskustasta Lausteen

Lisätiedot

Lemminkäinen Ratkaisuja korjausrakentamiseen

Lemminkäinen Ratkaisuja korjausrakentamiseen Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille - seminaari Jälkiasennushissi, lisärakentaminen ja energiatehokkuus Lemminkäinen Ratkaisuja korjausrakentamiseen Lemminkäinen Talonrakentaminen-toimiala 2012 liikevaihto

Lisätiedot

MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2

MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2 MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2 RAASEPORI Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Högbenintie 30, 10350 Meltola Myyntikohde: Sijainti Raaseporissa, sijaitseva 8,337 ha sairaalakiinteistö. Kohde käsittää Meltolan

Lisätiedot