Kun Imatrankoskeen rakennettiin vesivoimalaitos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kun Imatrankoskeen rakennettiin vesivoimalaitos"

Transkriptio

1 Hinta 6,50 1

2 Miten sähkö tuotetaan Suomessa 2020? Kun Imatrankoskeen rakennettiin vesivoimalaitos vuonna 1929, esitettiin asiantuntija-arvioita, joiden mukaan Suomessa ei koskaan kuluteta niin paljoa sähköä kuin valmistunut laitos tuottaa eli noin miljardi kilowattituntia (kwh) vuodessa. Nämä arviot osoittautuivat hyvin nopeasti vääriksi, jo vuonna 1960 Suomessa käytettiin sähköä kymmenkertainen määrä eli 10 terawattituntia (TWh) vuodessa. Vuoteen 1970 mennessä kulutus kaksinkertaistui, samoin vuodesta 1970 vuoteen 1980 sekä vuodesta 1980 vuoteen Viime vuonna Suomessa kulutettiin sähköä 90 TWh, josta teollisuuden osuus oli noin 54 prosenttia, kotija maatalouksien osuus noin 25 prosenttia ja palvelu-alan sekä julkisen sektorin osuus noin 19 prosenttia. Nykyisten ennusteiden mukaan sähkön kulutuksessa saavutetaan 100 TWh vuonna 2012 ja vuonna 2020 kulutuksen ennakoidaan olevan jo yli 110 TWh tasolla. Nykyisin tiedossa olevat lisäykset sähkön tuotantokapasiteettiin tulevat lähinnä korvaamaan tuotannosta poistuvaa vanhentunutta saastuttavaa laitoskantaa, mutta lisääntyvän kulutuksen tarpeisiin tarvitaan välttämättä lisää investointeja sähkön tuotantoon. Urbaanin käsityksen mukaan erilaisten sähköntuotantomuotojen haittojen torjunnassa hyvä keino on käyttää vain pistorasiasta tulevaa sähköä. Pohdintaa taitaa olla kuitenkin hyvä myös jatkaa sähköjohdon toiseen päähän asti eli millä tavalla tulevaisuuden lisääntyvä sähkön tarve pystytään kattamaan ympäristöä säästäen ja taloudellisesti. Tuulivoima on usein esillä merkittävänä sähkön tuotannon vaihtoehtona. On kuitenkin muistettava, että tuulella tuotettu sähkö vastaa nykyään noin yhtä promillea Suomen sähkön tarpeesta ja sen lisääminen ei ole taloudellisesti kannattavaa ilman yhteiskunnan merkittäviä tukia. Lisäksi tuulivoima aiheuttaa ympäristölle omat rasituksensa varsinkin sen oheen tarvittavan vastaavan suuruisen varavoiman tarpeen takia. Tuulivoiman käyttöaste on Suomessa noin neljännes kaikista vuoden tunneista, joten sen varassa eivät voi tehtaat pyöriä tai asunnot lämmetä. Biovoima on jo paljon merkittävämpi sähkön tuotantotapa, mutta senkin lisäämiseen liittyy ongelmia. Pelloilla tuotettavat energiakasvit vaativat myös tuotannossaan ja kuljetuksissaan merkittävästi energiaa. Metsästä kerättävä polttoaine taas saattaa pidemmällä aikavälillä muuttaa metsien ravinnetasapainoa ja tätä kautta polttamista paljon tärkeämmät käyttömuodot puutavaralle voivat kärsiä. Suomen hiilidioksidivapailla sähköntuotantomuodoilla välttämät kasvihuonekaasupäästöt MtCO Toteutuneet CO2-päästöt Ydinvoima Vesivoima Bioenergia Tuulivoima Jos ydin-, vesi- ja biovoima korvattaisiin hiilivoimalla, Suomen sähköntuotannon päästöt olisivat lähes kolminkertaiset Öljyyn, maakaasuun, hiileen ja turpeeseen liittyy kaikkiin paitsi ympäristöön myös taloudellisuuteen liittyviä hankaluuksia. EU:n käyttöön ottaman päästökaupan tavoitteena on ilmaston muutoksen torjuminen, jolloin aivan tämän tavoitteen mukaisesti fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön kilpailukyky tulee tulevaisuudessa heikkenemään vielä nykytasoltaankin. Vesivoima on uusiutuva ja ympäristölle ystävällinen tapa tuottaa sähköä, mutta sen lisäämismahdollisuudet ovat Suomessa rajalliset. Tekoaltaiden avulla vesivoimaa voidaan myös hyvin säätää, jolloin kertyneiden sateiden tuottama energia voidaan ottaa käyttöön silloin kun energian tarve on suurin, kuten kovilla pakkasilla. Näin ollen vesivoiman lisäämisen mahdollisuudet tulee tutkia tarkasti ja siihen ennen ilmaston muutoksen aiheuttamia haasteita asetetut rajoitukset on otettava kriittiseen tarkasteluun. Fuusioenergiaa ja muita hamassa tulevaisuudessa häämöttäviä keksintöjä odotellessa ainoa näköpiirissä oleva ratkaisu energian tuotannon haasteisiin niin Suomessa kuin maailman laajuisestikin on ydinvoima. Maailmalla paljon myönteistä huomiota saanut Suomen ratkaisu viidennen ydinvoimalan rakentamisesta kaipaa ripeästi lisää vastaavia ratkaisuja. Kuudennen ja seitsemännen ydinvoimalan avulla Suomessa pystytään myös jatkossa turvaamaan päästötavoitteissa pysyminen ja kohtuuhintaisen energian saanti. Kun myös ydinjätteen loppusijoitukseen on tarjolla Olkiluodon vankka kallioperä ja suomalainen osaaminen, on päättäjien helppo tehdä ratkaisuja siitä, millä Suomessa tehtaita pyöritetään ja asuntoja lämmitetään vuonna Kari Puosi 2

3 Sisällysluettelo Miten sähkö tuotetaan Suomessa 2020?... 2 Liioitteleeko Liikanen?... 3 Kevään uutuuslaatat kotimaisuutta, suuria kokoja ja kauniita pintoja... 4 Kaava määrää ja ohjaa rakentamista... 6 Yksilöllisyyttä omakotirakentamiseen Moderni RUDUS Kivitalo kaupunkiympäristöön... 8 Uponorin sammutusjärjestelmä suojaa arvokasta kiinteistöä Keitätkö kahvin ydinvoimalla? Hyvä energiamerkki edellyttää tiivistä taloa, hengittävä hataruus ei kuulu nykytaloon DO easier tomorrow! Energiatehokas uudistalo istuu hyvin ympäristöönsä Tiileri täystiilitalo on unelmakoti Hyvä suunnittelu perheen ehdoilla Palontorjunnan pioneerityötä Uudistaloon tai saneerauskohteeseen Enemmän käyttöikää katolle aluskatevalinnalla Hyvä jätevesisuunnitelma turvaa ongelmattoman asumisen Puutarha.net: parasta pihaan ja puutarhaan Talli hevosen koti Puutalosta kivitalo Ilmastonmuutos huomioitava myös kaavoituksessa Jo 25 vuotta mukavaa ja edullista asumista matalaenergiatalossa Hengen ja omaisuuden turvaa sohvaryhmän hinnalla Satasien vai tonnien remontti? Mummonmökin harjakaiset Mikä pihapuuksi? Kun jäsentä puhaltaa yhteen hiileen Aurinkokatos ilahdutti Uusia Tuulia Liioitteleeko Liikanen? Suomen pankin pääjohtaja Erkki Liikanen nostaa aika ajoin varoittelevaa sormea kohden suomalaisia asunnonostajia ja omakotitalonrakentajia, jotka ottavat pankkilainaa projektiaan varten. Huolenaihe on varmasti perusteltu, mutta jos asiaa tarkastellaan puhtaan matemaattisesti, oma vs. vuokra-asunto, saattaa kauhukuvien esiintuomisessa olla hieman liioittelua. Liikanen ja muut varoittelijat ovat kyllä oikeassa siinä, että rakennuskustannukset joista osa on lainan korkoa ovat nousseet ja nousevat jatkuvasti. Mutta kun Tilastokeskuksen mukaan rakentamiskustannukset ovat nousseet vuodesta 1995 vuoteen 2006 vain 31 %, ovat vuokrat nousseet saman jakson aikana peräti 102 %. Onkin hyvä kysyä, että kenen lainanhoitokulut ovat 11 vuodessa kaksinkertaistuneet? Alueella, jossa rakennuskustannukset ovat noin / m 2, ovat kokonaisrakennuskustannukset 120 m 2 :n omakotitalolle euroa. Samalla alueella on vuokrataso jossain euron paikkeilla neliöltä eli hyvin reilu euroa kuukaudessa. Vastaavan kokoisesta asunnosta siis. Pahimmillaan ja aika tyypillisestikin kaikki rakentamiskustannukset katetaan lainalla. Vähemmällä pääsevät toki ne, joilla on alkupääomaa omistusasunnon arvon miinus siihen kohdistuvat velat jälkeen. Riippuen lainan takaisinmaksuajasta ja keskikorosta, niin tuolla vuokrakululla pärjää aika monella vaihtoehtoisella mallilla ja rahaa jää myös rakennetun kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon. Laskelma ei pidä tietenkään paikkaansa, jos lähdetään kerrostalokaksiosta 300 m 2 :n "linnaan". Jos sitten perhettä kohtaa rakentamisen loppusuoralla äkillinen työttömyys, sairaus tai jokin muu lainanhoitokykyyn vaikuttava asia, niin ihan samahan se on vuokra-asunnon kohdalla. Jos rahaa ei tule, ei sitä ole vuokranmaksuunkaan. Ääripään tuhoisat seuraukset asunnon pakkomyyntitilanteessa on helppo ymmärtää; jos korot nousevat ja jos asunnon arvo laskee, ollaan kurjimmillaan tilanteessa, jossa ei ole asuntoa, mutta siihen kohdistuvaa velkaa kylläkin. Näitä tilanteita on ja tulee, valitettavasti. Mutta jos menee edes muutama vuosi onnellisissa merkeissä, niin tilanne on balansoitunut ja rakennettu talo alkaa "tuottamaan", toisin siis kuin vuokraasunnossa. Suomalaisilla näyttää olevan kuitenkin edelleen vahva usko huomiseen sekä hallitukseen ja uskallusta riittää asunnon ostamiseen tai rakentamiseen lainarahallakin. Uskotko Sinä huomiseen? Raimo Holopainen päätoimittaja KEVÄT 2007 LUKIJATUTKIMUKSEN VOITTAJAT Eija Kärkkäinen, Leppävesi Pirjo Kilpeläinen, Lappeenranta Sari Pennanen, Nieminen Kesä 2007 lukijatutkimus sivulla 50. 3

4 KETO JA UUDISTUNUT KOSKETUS-MALLISTO Pukkilan kevään kotimaisena uutuuslaattana on Jarkko Kallion suunnittelema Keto, joka piristää kylpyhuoneen tai keittiön mustavalkoisella selkeydellään. Laatan koko on 20x20 cm ja se on valmistettu Suomessa. Kedon voi laatoittaa miten päin vaan ja se yhdistyy kiiltävään valkoiseen ja mustaan Harmony-seinälaattaan. KOSKETUS-MALLISTO Jarkko Kallion Pukkilalle suunnittelema Kosketus-mallisto on uudistunut. Mallisto sisältää kauniin ajattomia yksi- värisiä struktuuripintoja suomalaiseen kotiin nyt myös harmaan, mustan ja keltaisen sävyissä luoden hyvää ja rauhallista oloa. Ruoko-sarja on laajentunut täksi kevääksi myös Finlaysonin kylpyhuonetekstiileillä. Sarjojen laatat ovat kooltaan 20x25 cm, ja ne on valmistettu Suomessa. Kosketus-mallistossa on kolme eri laattasarjaa Kaarna, Ruoko ja Verso. Kosketus-malliston ideana ovat erilaiset kolmiulotteiset materiaalipinnat, sillä ulkonäön ohella kosketus, miltä laatta tuntuu, on myös tärkeää. Mallisto on hengeltään ajaton, ja sarjojen laatoilla voi luoda hyvin monenlaisia tunnelmia kylpyhuoneeseen. Malliston laatat valmistetaan kotimaisin voimin Pukkilan Turun tehtaalla. Kotimaisuus on Kevään uutuuslaatat kotimaisuutta, suuria kokoja ja kauniita pintoja Pukkilan kevät 2007 mallisto tarjoaa yli 20 uutta laattasarjaa, joiden sävymaailmat henkivät luonnonläheisyyttä. Myös kirkkaista selkeistä sävyistä pitäville löytyy nyt uusia vaihtoehtoja. Laattakoot ovat kasvaneet mutta pienissä mosaiikeissakin on taas jotain uutta, karamellimaisia sävyjä ja lasin heleyttä. Laattapinta on näyttävä myös saunatilojen seinissä. Kuvassa Pukkilan Kaarna-sarjan uutuusväri musta. 4

5 minulle tärkeä arvo, ja on hienoa saada olla mukana tukemassa suomalaista työtä, kertoo suunnittelija Jarkko Kallio. PUKKILAN TUONTIMALLISTOSSA ON UUSIA KIEHTOVIA KOKOJA, MUOTOJA JA VÄREJÄ Pukkilan tuontimalliston uutuudet tuovat kaivatun mannermaisen lisän suomalaiseen sisustamiseen. Erityisesti uudet suurikokoiset lattialaatat ovat merkki siitä, miten keraaminen laatta on Keskieurooppalaiseen tapaan vähitellen löytänyt tiensä kylpytiloista oleskelutilojenkin pintamateriaaliksi Suomessa. Pukkilan uutuusvalikoimaan kuuluu myös erityisesti suurille lattialaatoille tarkoitetut laatoitusaineet. Uutuusmallistossa on peräti yhdeksän erilaista isokokoisten lattialaattojen sarjaa. Lattia-laattojen värit ovat hyvin maanläheisiä: beigeä, ruskeaa, harmaata, mustaa sekä burgundia, ja erilaisia pintavaihtoehtoja on runsaasti. Osa pinnoista on kivimäisen karheita ja tarjolla on myös sileämpipintaisia vaihtoehtoja. Sarjat eroavat toisistaan myös värin tasaisuudelta. Epätasaiset sävyt henkivät luonnonmukaisuutta kun taas tasasävyiset ovat modernin pelkistettyjä. Suurikokoisten laattojen lisäksi selkeänä trendinä on nyt eri laattakokojen sekä perus- ja valemosaiikkilaattojen yhdistely samassa pinnassa. Pukkilan uutuusmalliston laattasarjoissa onkin nyt aiempaa enemmän kokovaihtoehtoja. Esimerkiksi suosittu valkoinen seinälaatta-sarja Brancos on kasvanut uudella mielenkiintoisella koolla 16 x 75 cm. Sarjaan on lisätty myös valesaumainen puujäljitelmä laatta, joka tuo kiiltävän valkoiseen seinäpintaan kaivattua pehmeyttä ja lämpöä. Värikylläisin uutuussarja on C-Line. Sarjassa on sekä seinä- että lattialaattoja ja värit ovat kuin suora otos trendivärikartasta: aurinkoista kirkkaan keltaista, vaalean ja meren vihreää, helmiäistä, vaniljaa ja valtameren sineä. Seinälaattojen kokovaihtoehtoina ovat suorakaiteen muotoiset 32 x 50 cm sekä 16 x 55 cm. Uutuussarjoissa on myös luontoaiheisia kuviointeja, kuten Indian Silk-sarjan listalaattojen kauniit graafiset kukkakuviot. Laattojen värit ovat houkuttelevan kauniita: purppuraa, beigeä, kaakaon ruskeaa, harmaata ja magnoliaa. Kotimaisen Keto-laatan mustavalkoinen kuviointi on jatkuva ja suunnaton, joten sen voi laatoittaa miten päin tahansa. Suosittu valkoinen Brancos-seinälaattasarja on kasvattanut kokovalikoimaansa. Suurin laattakoko on nyt jopa 32 x 75 cm ja mielenkiintoinen lisä on myös 16 x 75 cm:n kokoinen suorakaidelaatta. Jarkko Kallion suunnittelemaan Ruoko-laattasarjaan saa nyt myös saman kuosiset Finlaysonin kylpyhuonetekstiilit. Laattapinnassa saa nyt olla kiiltoa ja värien loistoa. Pukkilan C-Line-sarjassa on kirkkaita sinisen, vihreän ja keltaisen sävyjä upean kiiltävällä pinnalla. Lisätietoja: Pukkila Oy Ab Pitkämäenkatu 9, PL 29, Turku puh , fax Lattialaattojen koot kasvavat kasvamistaan. Kuvassa Pukkilan uutta Trendstone-laattaa koossa 60 x 60 cm. Pukkila Myymälät: Hagelstamintie 31/Tammisto, Vantaa puh Tiilipojanlenkki 4/Petikko, Vantaa puh Finnoonniitynkuja 1/Suomenoja, Espoo puh Pukkilan Keraplus-sarjassa on useita eri kokovaihtoehtoja, joita yhdistelemällä laattapinnasta tulee yksilöllisen eloisa, säilyttäen kuitenkin pelkistetyn modernin ilmeen. Pitkämäenkatu 9, Turku puh Lekatie 2, Oulu puh Viinikankatu 47, Tampere puh

6 Kaava määrää ja ohjaa rakentamista "Silloin kaavoittaja on onnistunut, kun asukkaat pystyvät elämään ja touhumaan asunnossaan ja asuinympäristössään, tontilla on mielekäs, toimiva piha ja ulkoilualue on lähellä". Teksti ja kuvat: Raimo Holopainen Ennen kuin tontilla on talo tai edes puiden kaato ja perustusten teko on mahdollista, on asunnon rakentamiseen tarkoitetun tontin olemusta ja siihen sijoitettavan talon mitoitusta, materiaaleja ja jopa väritystäkin pohdittu eri suunnittelijoiden pöydillä jopa vuoden suunnittelujakson aikana. Lopputuloksena on sitten asemakaava, jossa voi olla viittaus erillisiin rakennustapaohjeisiin, jotka enemmän tai vähemmän tiukasti rajaavat rakentajan omia valintamahdollisuuksia. SUURET LINJAT Suuret suuntalinjat tehdään maakuntakaavaan (entinen seutukaava), jonka maakuntaliitto laatii yhdessä kuntien kanssa. Tällöin määritellään isot linjat, kuten liikenneväylävaraukset ja runkoverkostot. Maakuntakaava ohjaa jatkossa kuntatason yleissuunnittelua; mihin haetaan yritystoimintaa ja mihin asutusta. Tämän vaiheen suunnitelmat eivät välttämättä toteudu sellaisenaan, joskus ei ollenkaan, kuvaa Suunnittelukeskuksen Turun aluetoimiston päällikkö Pasi Lappalainen kaavoituksen alkupään etenemistä. -Tyypillisesti maankäytön tarpeita ja linjauksia ajatellaan tässä vaiheessa noin vuotta eteenpäin. Kaavahierarkia etenee tästä kuntien yleiskaava- ja osayleiskaavastrategioina. YLEISKAAVA KONSULTTITYÖNÄ Kaikki asemakaavat pohjautuvat aina yleiskaavaan, jonka kunta hyväksyy itse kahdeksan vuotta sitten voimaan tulleen lain perusteella. Yleiskaava tehdään tyypillisesti konsulttityönä ja isommissa kaupungeissa myös siihen liittyvät erillisselvitykset. Yleiskaavassa haetaan maankäytölle suuntalinjoja kunnan virkamiesten johtamiin sivistys-, sosiaali-, teknisen- ja vapaa-ajantoimien näkemyksiin ja tarpeisiin. Luottamusmiehillä on tietysti omat näkemyksensä ja niinpä lopputulos onkin usein kompromissi kenties useista vaihtoehtoisista ratkaisumalleista. Kaikki kaavatyö tehdään toki osallistuvassa hengessä, 6

7 jolloin rakentava vuorovaikutus on mahdollista, kuvaa Lappalainen prosessia. Konsultin kannalta on tärkeätä, että kerätään mielipiteitä ja mielellään etukäteen! ASEMAKAAVA KERTOO Kunnat pyrkivät usein kaavoittamaan asuntorakentamiseen ensisijaisesti vain omaa maataan. Asemakaava saattaa tuoda maanomistajalle merkittävää hyötyä. Niinpä 2003 voimaan tullut lakimuutos velvoittaa maanomistajaa osallistumaan infran rakentamiskustannuksiin. Tällöin tehdään yleensä myös maankäyttösopimus. Asemakaavahan on ns. mahdollistava kaava, mikä antaa rakennusoikeuden, joka ilmaistaan e-lukuna eli prosentteina tontista, jonka voi käyttää rakentamiseen. Rakennusoikeus annetaan nykyisin entistä useammin myös suoraan rakennusneliömetreinä. Rakennuksen paikka eli mille kohtaa tonttia voidaan rakentaa, on myös usein aika tarkkaan rajattu. Myös harjan suunta, kattokaltevuus, katemateriaali ja kerrosluku sitovat ja ohjaavat rakentajaa. Mitä tiiviimpää, sen tiukempaa, kiteyttää Lappalainen. Nykyisin haetaan kyllä ensisijaisesti päälinjoja. Keskeistä on varmistaa turvallinen rakentaminen, jolloin huomioidaan mm. kadun ja tontin liittymäalueet. Myös melutasoa seurataan ja jos se on liian korkea, kertoo se virheestä aiemmassa suunnittelussa. Asemakaavan ja rakennustapaohjeiden yläpuolella on aina kunnan rakennusjärjestys, jossa voi olla ohjeita mm. piha-alueiden aitauksesta. Tämä kannattaa rakentajan huomioida, neuvoo Lappalainen. taa hyvän lähtökohdan ja ohjaa pois vakioratkaisuista. Silloin kaavoittaja on onnistunut, kun asukkaat pystyvät elämään ja touhumaan asunnossaan ja asuinympäristössään, tontilla on mielekäs, toimiva piha ja ulkoilualue on lähellä. Konsultti hyödyntää mielellään koko osaamistaan mihin liittyy myös ns. kaavatalous, jolloin määritellään mitä kustannuksia yhteiskunnalle tulee. Pienellä virhesuunnittelulla joudutaan rakentamaan ylimääräinen pumppaamo, louhimaan tarpeettomasti katua jne., mistä saattaa helposti tulla kymmenien tuhansien turhat kustannukset. -Itse pyrin aina katsomaan kahdella silmällä; miltä näyttää tuleva elinympäristö ja toisaalta infran näkökulmasta. Ja tässäkin on joskus pienen kompromissin paikka, naurahtaa Lappalainen. Tontin ostajaa kehotan toimimaan valveutuneesti; kannattaa kysyä millä aikajänteellä kunta aikoo toteuttaa alueen ja ympäristön rakentamista, mikä tulee olemaan laatutaso, millä aikataululla tulee katuvalaistus vai onko kysymyksessä vain suunnitelma ilman toteutusmahdollisuutta, neuvoo Suunnittelukeskuksen aluetoimiston päällikkö Pasi Lappalainen. Jos toteutus on jo budjetissa, niin silloin asiat ovat kunnossa. Kunnan ratkaisujen pitää olla tietysti sellaisia, ettei kallisarvoista asemakaava-aluetta tuhlata. MAASTONVAIHTELUT TÄRKEITÄ Kaavoittajan näkökulmasta alueen tekee mielenkiintoiseksi ennen kaikkea maastonvaihtelut. Ei ole niinkään tärkeätä, onko puita pystyssä. Maaston monimuotoisuus an- Suunnittelukeskus on maamme suurimpiin kuuluva yhdyskuntasuunnittelun konsulttitoimisto ja osa FCG Finnish Consulting Group -konsernia. Aluetoimistoja on 12 paikkakunnalla Suomessa. Yhtenä palveluna yritys tarjoaa osaamistaan erilaisiin alueiden käytön suunnitteluun liittyvissä tehtävissä mm. kaavoituksessa. Aluetoimiston päällikkö Pasi Lappalainen vastaa Suunnittelukeskuksen Varsinais-Suomen liiketoiminnasta toimien myös yhtiön laatupäällikkönä ja on johtoryhmän jäsenenä. 7

8 Yksilöllisyyttä omakotirakentamiseen Moderni RUDUS Kivitalo kaupunkiympäristöön RUDUS Kivitalot ovat sisältä avaria, avoimia ja valoisia. Lohja Rudus Oy Ab:n tytäryhtiö Abetoni Oy:n täysin uudenlainen, erityisesti kaupunkimaiseen asumiseen suunniteltu moderni kivitalomallisto toteuttaa unelmakodin järkevästi ja helposti. Mallistossa on kolme talotyyppiä: Tuira, Jollas ja Amuri, joista kustakin löytyvät S-, M- ja L-kokoluokat. Teksti: Dakota Lavento Valtaosa RUDUS Kivitaloista toteutetaan toki omakotirakentajien itse teettämien suunnitelmien mukaisina. Malliston halusimme luoda antamaan ideoita suunnitteluun ja myös esittelemään nykyaikaisen kivitalorakentamisen suomia mahdollisuuksia, tuotepäällikkö Tero Keinänen kertoo. Tuira, Jollas ja Amuri tuovat uuden näkökulman teolliseen pienrakentamiseen. Mallistoa voi käyttää suunnittelun lähtökohtana mutta tietenkin myös sellaisenaan. Monimuotoisinakin ne on helposti toteutettavissa. Mallimme ovat osoittautuneet varsin toimiviksi. Ne ovat herättäneet kiinnostusta kevään aikana melkoisesti, Tero Keinänen sanoo tyytyväisenä. RUDUS Kivitalojen verkkosivuilta Tuiraa, Jollasta ja Amuria on kuitenkin voinut käydä ihailemassa jo kahden kuukauden ajan. TYYLIÄ, KESTÄVYYTTÄ, TOIMIVUUTTA Ensimmäiset RUDUS Kivitalo -mallit suunnittelivat arkkitehdit Veikko Ojalatva ja Tuukka Vuori Arkkitehtityöhuone Playasta. Suomalaiseen rakennusympäristöön sopivalla perinteisen harjakaton varioinnilla he loivat koko talomallistolle selkeän, tunnistettavan hahmon. Oleskelutilojen ja pihan luonteva yhteys korostuu pohjaratkaisussa, joka luo suojaisan pihan myös tiiviimmin rakennetussa kaupunkiympäristössä. Suomalaisessa ilmastossa toimiva rakennustekniikka ja käyttökelpoinen piha olivatkin mallistolle tärkeitä suunnittelun lähtökohtia. RUDUS Kivitalojen mallit on suunniteltu terveellisen ja kestävän rakentamisen periaatteiden mukaan, Lohja Rudus Oy Ab:n kehitysjohtaja Pentti Lumme painottaa. Tavanomaiset tyyppitalot ovat yleisesti melko heikosti sovellettavissa ahtaalle tai maaston suhteen haastavalle tontille. Osa talotyypeistä edustaa myös falskia ja tunkkaista kertaustyyliä, jota leimaa kömpelö detaljointi. Pientalosuunnittelussa on jo aika siirtyä rehellisesti 2000-luvulle, arkkitehdit vaativat. Lohja Rudus Oy Ab:n kehitysjohtaja Pentti Lumme sanoo, että RUDUS Kivitalo rakentuu ehkä markkinoiden parhaasta harkkoratkaisusta. Tämä asetti paineita myös malliston suunnitteluun. Painotimme arkkitehdeille, että mallitalojen tulee ilmentää modernin kaupunkiarkkitehtuurin lisäksi myös terveellisen ja kestävän rakentamisen periaatteita. Talomalleissa on siten suomalaiseen ilmastoon soveltuvat harjakatot ja riit- Tuotepäällikkö Tero Keinänen sanoo, että RUDUS Kivitalomalleille on ollut selvä tilaus. Ensi vuodelle suunnitellaan uusia malleja. 8

9 tävä räystäspituus, jotka auttavat pitämään myös julkisivujen seinäpinnat kuivina jo esteettisistäkin syistä. Rakenteen kosteustekninen hallinta on erittäin tärkeää. Kaikki märkätilat tehdään kivirakenteisena. Perustustöissä kiinnitetään erityistä huomiota mm. kosteuden hallintaan ja kapillaarisuuden katkaisemiseen. Muottiharkkoihin valettu betonivaippa muodostaa ehjän, saumattoman ja vieläpä kaksinkertaisen vaipan kodin ympärille. Hyvä lämmöneristävyys ja ääneneristävyys edellyttävätkin rakenteelta saumattomuutta, sillä niin lämpö kuin äänetkin karkaavat rakenteiden saumoista. Varsin yksinkertaisilla ratkaisuilla niin rakenteen kestävyyttä kuin asumisviihtyisyyttä voidaan kasvattaa melkoisesti. Paikallavalettu välipohja ja yläpohja suojaavat alapuolisia rakenteita mahdollisen kattovuodon varalta ja eristävät tehokkaasti myös lentomelun, Pentti Lumme korostaa. HARKKORAKENTAMINEN MAHDOLLISTAA VARIOINNIN Malliston suunnittelussa on pidetty mielessä käytännöllisyys ja tulevaisuuden muuntelumahdollisuudet. Ne lisäävät talon käyttökelpoisuutta ja myös kasvattavat sen jälleenmyyntiarvoa. Talojen runko tehdään Abetonin Haminan tehtaalla valmistettavista uusista muottiharkoista. Seinärakenteen U- arvo on erinomainen 0,19W/m 2 K. MEH-400, suora, on tarkoitettu suorien seinäjaksojen latomiseen. Eristevahvuus 188 mm, mutta harkossa on silti tilavat valuontelot, joissa voi kuljettaa myös johdotukset. KMH-150, nerokkaasti pontitettu kaariharkko mahdollistaa halkaisijaltaan 2-5-metristen kaarevien rakenteiden toteuttamisen. Rakenteella on monia etuja. Paikalla valettu rakenne on tiivis ja valubetoni täyttää harkon ontelot saumattomasti. Harkkorakenteet voidaan raudoittaa sekä vaaka- että pystysuuntiin. Koska siinä on vain ohuet puskusaumat, harkkopinta on helppo pinnoittaa. Nopeasti nouseva rakenne sopii yksinkertaisen työtekniikan vuoksi myös hartiapankkirakentajille. RUDUS Kivitalo -tyypit ovat helposti muunneltavissa, sillä harkkorakenteisten talojen mitoitus on 2M-modulin mukainen. Harkko mahdollistaa suuret aukot ja mallista riippuen myös tulevaisuuden laajennukset. Rakennusmateriaalina erinomainen harkko taipuu moneen muotoon. Myös kaikkein yksilöllisimmät muodot voidaan toteuttaa täysin tapauskohtaisesti työstettävien ja mitoitettavien Jollas soveltuu sekä tasamaalle että loiville rinnetonteille. valumuottien avulla. EPS-valumuotit ovat omiaan paikoissa, joissa rakennuksen kulmat tai seinämien muodot vaatisivat suuren harkkomäärän viistämistä tai huomattavan muottimäärän rakentamista esimerkiksi puutavarasta. RUDUS Kivitalot myydään paketteina, joihin kuuluvat normaalisti harkot ulko- ja väliseiniin, ontelolaatat, eristeet, ikkunat ja vesikattorakenteet. Toimitusta voi täydentää Lohja Rudus -konsernin laajasta betoni- ja kiviainesvalikoimasta. Samaan pakettiin kannattaa tilata esimerkiksi Abetonin paalut, kaivot, puhdistamot ja pihatuotteet. Hankintojen keskittäminen tekee koko toimituksesta rakentajalle edullisen. Jokainen toimituskokonaisuus rakennetaan erikseen. Kesän korvilla ensimmäiset talopaketit ovat jo toimituksessa. Muutamassa vuodessa RUDUS Kivitaloja uskotaan myytävän jo talon vuosivauhdilla. Perinteiset puurakenteiset omakotitalomallistot haastetaan tuomalla uusia RUDUS Kivitalot -malleja markkinoille myös ensi vuonna. KOKEMUSTA JA KESTÄVÄÄ PAIKALLARAKENTAMISTA RUDUS Kivitalojen rakenteessa käytettävät matalaenergiamuottiharkot valmistetaan Abetonin Haminan Neuvottomassa sijaitsevalla tehtaalla. Kevytsora-, betoni- ja muottiharkkoja tehtaalla on valmistettu jo parikymmentä vuotta. Suomen ensimmäiset muottiharkot valmistettiin juuri Abetonin Haminan tehtaalla. Kehitystyön tuloksena syntyi patentoitu harkkosarja, joka muodostui lämpöharkosta ja valuharkosta. Harkkojen tuotanto alkoi vuonna Suomen suurin betonialan yritys, Lohja Rudus on Kestävä Kivitalo Paikallarakentaen -projektin myötä ollut kehittämässä paikallarakentamisen tekniikoita ja hyvää rakennustapaa maassamme vuodesta 1994 lähtien. RUDUS Kivitalo -malliston myötä betonirakentamisen osaaminen tuodaan myös pientalorakentamiseen. RUDUS Kivitalo -malli Tuiraan voi kätevästi rakentaa myöhemmin siipilaajennuksen. Lisätietoja: Tuotepäällikkö Tero Keinänen, Myyntipäällikkö Jouko Mäkelä, 9

10 Porvoon historian yksi pahimmista paloista vuonna 1760 syttyi kalakeitosta. Björklundien kiinteistö on kodin lisäksi rakennushistoriallisesti merkittävä kohde, jolla on kaksi suojelijaa: Museovirasto ja Uponorin sammutusjärjestelmä. Porvoonjoen rannalla, vanhan kaupungin sydämessä vuodelta 1769 peräisin oleva Björklundin viisihenkisen perheen koti huokuu perinteitä ja ainutlaatuisen arvokasta kauneutta, kaltaistensa rakennusten keskuudessa, kivenheiton päässä Porvoon tuomiokirkosta. Jotta miljöö säilyisi muuttumattomana, on Sinisenä talona tutummaksi tullutta kiinteistöä suojaamaan asennettu Uponorin sammutusjärjestelmä. Teksti: Uponor Suomi Oy/Communica Oy, kuvat: Nina Dahl Uponorin sammutusjärjestelmä suojaa arvokasta kiinteistöä 10

11 Kiinteistöön sisään astuessa ei ohimennen kattoon vilkaistessa havaitse sammutusjärjestelmän suutinta, vaikka eteisestä löytyy ensimmäinen. Koko kiinteistössä 320 m 2 alueella suuttimia on kaikkiaan nelisenkymmentä. Isäntien asunnon lisäksi kiinteistöön kuuluu alakerrassa kaksi muuta huoneistoa ja myös ne on suojattu kokonaisuudessaan Uponorin sammutusjärjestelmällä. Kent Björklund etualalla ja urakoitsija Pertti Parvikoski. TARJOUKSESTA TOTEUTUKSEEN RIPEÄSTI Kummatkin jakotukkikaapit ovat sammutusjärjestelmää varten. Projektiin ryhdyttiin korjausrakentamisen yhteydessä, kun Museovirasto oli myöntänyt luvan kylmätilana palvelleen ullakon muuntamisesta asuinkäyttöön. Pelastusmääräykset edellyttävät sammutusjärjestelmän asentamista, kun asuinkerrosmäärä kohoaa kolmeksi tai enemmäksi. Lakisääteisyydestä huolimatta Kent Björklund kehuu ratkaisua viisaaksi ja vakuuttaa, että kokemuksen myötä tulevaisuudessa pihapiiriin rakentuvaan uudisrakennukseen asennetaan sammutusjärjestelmä vapaaehtoisesti. Lähetimme Uponorille pohjapiirustuksen, jonka pohjalta saimme kustannusarvion. Järjestelmän valinta, suunnittelu, toimitukset ja asennus sujuivat joutuisasti. Helppo ja selkeä prosessi kiittelee, Björklund. Uponorin sammutusjärjestelmään perhe päätyi, koska käytännössä järjestelmä oli ainoa, jonka asennettavuus salli haastavassa saneerausympäristössä putkien piiloon saamisen ja toi näin ollen arvokkaaseen ympäristöön toiveena olleen huomaamattoman ratkaisun. Myös hinnaltaan valinta oli Björklundin mukaan selvästi edullisin. SAMMUTUSJÄRJESTELMÄ ON KYTKETTY SUIHKUUN Uponorin sammutusjärjestelmä on pientaloissa kytketty käyttövesijärjestelmässä WC:hen, tässä kohteessa myös suihkuun. Sammutusjärjestelmän putkiston toimivuus tulee automaattisesti testattua aina WC:tä huuhdottaessa ja suihkukäyntien yhteydessä. Kohde oli asennustöiden osalta kiitollinen, sillä märkätilassa on koneellinen ilmanpoisto, eikä iv-putkia mene paljoakaan. Kanavia olisi ollut melkein mahdoton sovittaa, kertoo putkitöistä ja sammutusjärjestelmän asennustöistä vastannut urakoitsija Pertti Parvikoski. Alakerran sprinklaus toteutettiin yläkerran kautta. Perehtymistä ja paneutumista työ Uponorin ohjauksella asentajalta vaati, mutta teknisesti Parvikoski rinnastaa asennustyön vesijohtojen asentamiseen. Sammutusjärjestelmä asennetaan samaan tapaan kuin vesijohdot. Onnistuneen asennuksen tärkein vaihe on huolellinen liitosten tekeminen. Käyttövesiverkostosta otetaan oma syöttö sammutusjärjestelmälle. Liitoksissa on käytetty Q&E-puristeliitosta. Järjestelmän kaikki osat ovat helposti vaihdettavissa, eivätkä ne vaadi huoltoa, kertoo Parvikoski. Haastavimmaksi vaiheeksi urakoitsija ja omistaja nimeävät yksiselitteisesti mitoituksen ja suuttimien paikan määrittämisen tilan ollessa tavallista monimuotoisempi. Tätä vaihetta Uponorin suunnittelijat työstivät kauimmin. HÄLYTYS KÄNNYKKÄÄN Sammutusjärjestelmä käynnistyy lämpötilan ylittäessä 68 C. Savu, tupakansavu tai ruoankäry eivät sprinklereitä käynnistä. Eikä sammutusjärjestelmä voi muutenkaan kytkeytyä vahingossa päälle, sillä järjestelmässä on turvaventtiilit ja virtausvahti. Jos vedenkulutus kasvaisi poikkeuksellisen suureksi, tulee kännykkään hälytys. Sammutusjärjestelmä vaatii normaalia käyttövesijärjestelmää suuremman vedenpaineen, mikä on otettava huomioon LVI-suunnittelussa ja putkien mitoituksessa. Vedenpaineen tulee olla jakotukilla 3 baria ja virtaaman 120 litraa/minuutti. Kohteessa tonttijohto uusittiin, sillä vanha putki ei riittänyt suuremman vesimäärän suhteen. Normaalissa omakotitalossa pärjätään 32 mm polyeteeniputkella, mutta tähän kohteeseen laitettiin 63 mm putki, sillä tulevaan uudisrakennustyöhön varauduttiin jo tässä vaiheessa. Kaikissa töissä käytettiin Uponorin tuotteita. Paikallisten paloviranomaisten ja Uponorin tekemän lopputarkastuksen jälkeen kohde oli sammutusjärjestelmän osalta valmis elokuussa Muiden rakennustöiden vuoksi yrittäjänä toimiva Kent Björklund ja hänen vaimonsa sekä parin 4-, 6- ja 7-vuotiaat lapset pääsivät muuttamaan takaisin kotiinsa lokakuussa. 11

12 Keitätkö kahvin ydinvoimalla? Frederik laulelee tanssilavoilla äijäenergiasta, mikä myös joskus Suomen suviyössä purkautuu ja josta seuraavan päivän iltapäivälehti kertoo. Sillä energialla ei vaan saunaa lämmitetä, uunia pidetä kuumana, eikä kovin pitkään polteta edes hehkulamppua. Mitä meidän todelliset energiavaramme sitten ovat ja miten esim. ydinvoimalan energiasta saadaan sähkövirtaa aamukahvin keittämiseen? Teksti ja kuva: Raimo Holopainen Kimmo Rautiainen Suomen pääenergialähteet ovat öljy, puuperäiset polttoaineet, hiili, maakaasu - ja tietysti ydinvoima. Näiden osuus on lähellä 90 prosenttia. Turpeen, vesivoiman ja tuontisähkön osuus on kymmenkunta prosenttia. Kaikkien muiden - myös tuulivoiman - osalta puhutaan nykyisin vielä prosentin ja promillen osuuksista. Energian jatkuva kasvu ja sen ympäristövaikutukset puhuttavat. Mihin olemme siis menossa, kysymme Motivan asiantuntijalta, DI Kimmo Rautiaiselta. DIGIBOKSIT KUORMAN LISÄÄJINÄ Energiankulutus on kasvanut viime vuosina ja vuosikymmeninä tasaisella vauhdilla. Tämä on toki tiedostettu niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa ja maailmanlaajuisestikin. Niinpä hallitusohjelmaankin on kirjattu tavoitteet kulutuksen kasvun hidastamisesta, jopa pysäyttämisestä, summaa Rautiainen nykyhetken tilanteen. Vaikka teollisuus vastaakin puolesta koko energiankulutuksesta, on myös asuntojen ja asumisen osuus merkittävä, noin neljänneksen osuudella. Kotitalouksien energian kulutus on lisääntynyt vaikka rakentamisen ja laitteiden energiatehokkuus on parantunut. Kiristyneet rakentamismääräykset vähentävät uusien asuntojen lämmitysenergiankulutusta, mutta asumisväljyys ja siten lämmitettävät kuutiot lisääntyvät. Myös lisääntynyt vapaa-aika ja kotitalouksien hankkimat koneet ja laitteet - mm. noin 3 miljoonaa digiboksia - nostavat osaltaan kokonaiskulutusta vaikka yksittäisen laitteiden energiate- 12

13 hokkuus on parantunut. Esimerkiksi uudet kylmälaitteet käyttävät energiaa huomattavasti tehokkaammin kuin kymmenen vuotta sitten, sanoo Rautiainen. VAIN A-LUOKAN KODINKONEITA Sähkön kulutuskäyrät kertovat tasaisesta kasvuvauhdista. Jos lähtökohtana on sodanjälkeinen aika 1950, niin monta vuosikymmentä mentiin siten, että kulutus karkeasti ottaen kaksinkertaistui. Nykyinen kasvuvauhti on 20 TWh vuosikymmenessä, mitä yritetään jatkossa hillitä, kuvaa Rautiainen. Uskon, että lähivuosien iso juttu tulee olemaan rakennusten energiatodistukset, joiden "porkkanana" on; mitä parempi talo, sitä parempi todistus ja siten suurempi myyntiarvo. Joka tapauksessa kulutustamme on vähennettävä ja on siten mahdollista, että rakentamismääräyksiä tiukennetaan vielä. Autojen ja liikenteen osalta suunta on sama. Kotitaloudet toimivat jo nykyisin varsin valistuneesti mm. kodinkoneiden hankinnassa. Ostopäätöstä ohjaa yhtenä asiana muiden joukossa myös laitteen energialuokka. Ja myös valmistajat ovat tämän huomanneet, kertoo Rautiainen tyytyväisenä. SÄHKÖN HANKINTA ENERGIALÄHTEITTÄIN 2006 (90,0 TWh, ennakkotieto) PUOLET LÄMMITYKSEEN Kodin energiankulutuksesta noin puolet kuluu tilojen lämmitykseen, noin 15 % lämpimän veden tuottamiseen ja loput erilaisiin sähkölaitteisiin, valaistukseen, kodinkoneisiin ja viihde-elektroniikkaan. Motivan viesti pientalorakentajille onkin, että kannattaa rakentaa ja korjata niin, että asumisessa kuluu mahdollisimman vähän energiaa. Tähän päästään rakentamismääräyksiä paremmalla eristyksellä, ilmatiiviillä rakenteilla, hallitulla ilmanvaihdolla lämmön talteenottoineen. Lisäksi oikeat laitevalinnat sekä laitteiden oikea käyttö ja huolto vaikuttavat energiankulutukseen. Yksinkertaisia juttuja, kuten myös nyrkkisääntö; laitteet päälle silloin kun niitä käytetään ja virta pois silloin kun ei käytetä. Rakentajan tulisi tarkastella energiankulutusta koko rakennuksen eliniän aikana, sillä todennäköistä on, että energian ei ainakaan laske tulevina vuosina. Suomessa energia on sitä paitsi melko halpaa, vain puolet monen Euroopan maan tasosta. Jos vielä peilataan tilannetta pientalojen näkökulmasta, niin isoimmat haasteet ja vaikutusmahdollisuudet ovat korjausrakentamisen puolella, rakennusmääräykset kun koskevat vain uusia taloja ja sitä kautta vaikutukset näkyvät hitaasti rakennuskannassa. Energiansäästössä ei ole yhtä ainoaa keinoa, vaan asioihin voidaan vaikuttaa useilla pienillä tekijöillä. Käytä energiaa tehokkaasti, mutta asu, viihdy ja elä, kiteyttää Kimmo Rautiainen Motivasta. Öljy 2,0 % Kivihiili 17,9 % Nettotuonti 12,7 % Vesivoima 12,6 % Turve 6,9 % Tuulivoima 0,2 % Biopolttoaineet 11,3 % Suomen kokonaisenergiakulutus saattaa ylittää lähivuosina 500 TWh:n tason. Tästä noin 90 TWh käytetään sähköenergiana. Yksi terawattitunti (TWh) on miljoona megawattituntia, siis miljardi kilowattituntia. Rakenteilla oleva Olkiluoto 3 on Suomen viides ydinvoimala ja sen teho on MW ja vuosituotanto 13 TWh. Yksi ydinvoimala vastaa useaa tuhatta tehokasta tuulivoimalaa. Maakaasu 10,9 % Ydinvoima 24,4 % Jätepolttoaineet 1,1 % SUOMEN ENERGIANLÄHTEET Energianlähde %-osuus Huom. Öljy 26 Suomessa on noin öljylämmitteistä pientaloa Puupolttoaineet 20 Puun käyttö pelletteinä yleistyy Ydinenergia 17 Ydinenergialla tuotetaan noin neljännes sähköenergiasta Hiili 13 Osuus vähenemässä jyrkästi Maakaasu 11 Kaukolämmön tuottamiseen Turve 6 Ympäristövaikutuskeskustelu vähentää osuutta Vesivoima 3 Suhteellinen osuus pienenee, ei juurikaan uusiin mahdollisuutta Sähkön tuonti 3 Venäjältä ja Pohjoismaista Tuulivoima < 1 Valmistuvan HögrÂran tuulivoimalan teho 12 m/s tuulella 2 MW Lämpöpumppu < 1 Voimakas kasvu Aurinkoenergia < 1 Yhdessä öljyn kanssa Biopolttoaineet < 1 Suurimmat odotukset lähivuosina Kierrätyspolttoaine < 1 Ongelmana nyt epähomogeenisuus Vety < 1 Tulevaisuuden energialähde? 13

14 Hyvä energiamerkki edellyttää tiivistä taloa, "hengittävä" hataruus ei kuulu nykytaloon Talon energiatehokkuuteen ja energiamerkkiin vaikuttaa vaipan hyvän lämmöneristävyyden lisäksi erittäin merkittävästi vaipan tiiveys. Yksityiskohdat tulee jo suunnittelussa ratkaista ja ohjeistaa. Tärkeintä on kuitenkin rakentajien opastaminen työkohteessa. TEksti Pekka Rönkkö, kuvat Paroc Oy Ab Uusien pientalojen energiamerkintä käynnistynee v alusta. Tällöin jo rakennuslupavaiheessa talolle lasketaan energiatehokkuus ja saadaan energiamerkki. Tässä vaiheessa oletetaan rakennuksen vaipalle tietty tiiveystaso. Kun talo on valmis, voidaan tiiveys mitata ja huolellisesti tehdyssä talossa voi todellinen tiiveys osoittautua selvästi paremmaksi kuin laskentavaiheen oletusarvo. Tällöin voidaan saada talolle laskelmaa parempi energiamerkki. YKSITYISKOHDAT RATKAISEVAT Puu- ja hirsirunkoisessa talossa ilmatiiveys perustuu täysin sisäpuolisiin ilman- ja höyrynsulkuihin. Tällöin kalvomateriaali ylittää kaikki rakenteiden ja materiaalien saumat ilmatiiviinä kerroksena. Puurunkoseinässä tiivistävä kalvo asennetaan n. 50 mm eristeen sisään, jolloin kaikki sähkövedot ja keskuspölynimurin putket voidaan asentaa ilman että tiivistä kerrosta rikotaan. Lämmöneristeestä tulee tällöin olla vähintään 3/4 -osaa höyrynsulun ulkopuolella. Tyypillinen ilmavuotopaikka on perustuksen ja rungon liittymä. Sokkelin yläpinta on oltava suora ja mieluiten teräshierretty. Tiiveys varmistetaan rungon ja sokkelin väliin tulevalla muovipäällysteisellä villakaistalla tai sopivalla kumiprofiilitiivisteellä. Puhallus- ja muita irtovilloja ei latti- assa tule käyttää niiden painumaominaisuuksien vuoksi. Lämmöneristeen on oltava kiinni lattiassa, sillä jos eristeen ja lattian välissä on rako, tuulella kylmää ilmaa aina jossain määrin pääsee leviämään lattian alle puurakenteiden kutistuessa. YLÄPOHJAN LÄPIVIENTEIHIN UUDET RATKAISUT Erilaisia kanavia ja hormeja viedään yläpohjanrakenteen läpi. Näiden läpivientien tiivistys ja kunnon ohjeet ovat puuttuneet. Teippaus ei pelkästään koskaan ole luotettava kestävä tapa tiiveyden varmistuksessa. Teippaus tulee aina tukea sisäverhouksen ja eristeen väliin, niin että teipin liiman kovettuessa ei teippi pääse irtoamaan. Läpiviennin tiivistys tehdään erillisellä höyryn- tai ilmansulusta leikatulla kappaleella, joka liimataan kiinni tiivistysmassalla ja tuetaan sisäverhouksella paikalleen. Useamman hormin ryhmälle tehdään kehys ja tämä kehys sitten täytetään polyuretaanivaahdolla. Sitten voidaankin suorareunainen kehys tiivistää erillisillä tiivistysmassalla liimatuilla kaistoilla. Seuraavassa on esitetty vaipan tiiveyden kannalta oleelliset kohdat ja ratkaisut: 14

15 Kiviseinän ja puu yläpohjan liitos Höyrynsulku Elastinen massa Höyrynsulku puristetaan laudan ja seinän väliin. Tiivistys varmistetaan vielä kattolistan asennuksen yhteydessä elastisella massalla. Puurungon ja perustuksen liitos Hormiryhmän läpivienti Lautakehys Ilmatiivis tiivistenauha Perustuksen pinta oikaistaan laastilla ja teräshierretään Kehys täytetään Pu-vaahdolla Yläpohjan läpivientien tiivistäminen Höyrynsulku tiivistetään kaistoilla ja elastisella massalla. Pyöreän läpiviennin tiivistys Läpiviennin teippaus on tuettu sisäverhoukseen esim. jäykällä villalla. Tällöin teippaus ei aukea ja ilmatiiveys säilyy. 15

16 Taina Sahan kädenjälkeä näkyy Hämeenlinnan asuntomessuilla Ristomatti Ratian sisustamassa kohteessa. VUOROPUHELUA UNELMISTA, ODOTUKSISTA JA RATKAISUISTA Taina Saha. Slogan. Suomi. Tie Taina Sahan jos ei sydämeen, niin ainakin ovi ajatusmaailmaan avautuu Tainan sloganin kautta, joka kuuluu DO easier tomorrow by Saha! Uusia tuulia ja uusia ajatuksia suomalaiseen rakentamiseen, asumiseen, elämiseen. Huomenna siis helpommin! Teksti ja kuva: Raimo Holopainen En tule rakentamisen alalta ja siksi kysynkin aina, että miksi tämä tehdään näin. Jos vastaus on, että kun on aina tehty, niin saatan jopa provosoitua. Olen sitkeä ja saan vastaajan pohtimaan. Itse asiassa pidän työstä erityisesti insinöörien kanssa. He kun lähestyvät haasteita ongelmalähtöisesti, minä taas ratkaisulähtöisesti, kertoo nuori muotoilija Taina Saha askeleistaan ja otteistaan rakentamisen kentässä. ARJEN LUOVUUTTA JA ELÄMÄÄ TOSI-TV.SSÄ Näen suomalaisen kodin olevan tietyssä muutoskentässä, jossa ollaan menossa kohti yksilöllistä arkkitehtikotia, mikä tulee olemaan kova haaste osalle tuottajakenttää, aprikoi Taina. Ei niin, että helppoa olisi rakennus- ja sisustusarkkitehdeilläkään. Ihmiset osaavat jo vaatia kotiinsa tiettyjä, yksilölisiä toiminnallisuuksia. Itse katson sisustussuunnittelua aina myös muotoilun kautta ja parhaintahan olisi, jos asiakkaan lennokkaat ajatukset saisivat suunnittelijankin ajattelemaan toisin kuin ennen. Toisaalta, asiakkaat katsovat usein hieman lyhytnäköisesti toteutusvaihtoehtoja. Ammattilaisen asia ei ole siis tuottaa sitä mitä asiakas tahtoo vaan sitä mitä tämä tarvitsee, kiteyttää Taina. On nähtävä pidemmälle ja on osattava ohjata. On oltava ikään kuin Tosi-TV:n ohjaaja, joka pystyisi katsomaan ennakkoon, miten ihminen ihan oikeasti pyörittää sitä arkeaan. Kun perhe rakentaa ensimmäistä ja kenties viimeistäkin yhteistä omakotitaloaan, tehdään suunnitteluvaiheessa kauaskantoisia ratkaisuja, joiden tulisi olla toimivia, kestäviä ja laadukkaita. Käytin kerran yhden avioparin kohdalla menetelmää, jossa näytin kummallekin erikseen sisustuslehdistä poimittuja kuvia; esineitä, värejä, materiaaleja, näkymiä, yleensä kivoja ja helppoja asioita. Kun sain molemmilta rasti ruutuun -paperit eteeni, oli niistä helppo luoda pohja, jossa yhteiset asiat ja valinnat kohtasivat. Tämä tehtiin jo ensitapaamisella. Suosittelen yhdessä asuvia kokeilemaan tätä ideointitapaa yhdessä. Toinen ääripäähän on, että tehdään suoraan vain yksi tekninen luonnos haastattelun pohjalta, Taina kauhistelee. SUOMALAISUUS, LAADUKKUUS, VASTUULLISUUS Kun Taina Saha puhuu rakentamisesta ja asumisesta, heijastuu kaikesta palava into yhtä lailla oppimiseen kuin ohjaamiseen. Suomalaisuus, laadukkuus, vastuullisuus ja helppous ovat kaikki synonyymeja. Nämä määreet kyllä toteutuvatkin usein, sillä ihmiset osaavat verkostoitua ja haluavat osallistua itseään koskeviin valintoihin. Sisustaminen ja kulttuuri ovat muuttuneet ympäristömme laajentuessa ja virikkeiden määrän kasvaessa. Jos ennen koristeltiin kodin yksittäisiä kohtia, osataan nyt ajatella kokonaisuuksia ja asioiden yhteensopivuuksia. Suomalaiset ovat hyvin tarkoituksenmukaisia. Toiminnallisuus on tärkeää ja epäkäytännölisyys häiritsee. Ajan ilmiönä pidän myös selkeää tavoitteellisuutta rakentaa koti pitkäikäiseksi ja muunneltavaksi. Loft-asunnoilla tulee olemaan kysyntää. Olemme myös kyllästymässä krääsään ja suuntaamassa kohti skandinaavista sisustamista. Hyvä, korkeatasoinen design tulee korostumaan, visioi muotoilija Taina Saha. DO easier tomorrow! Design Office Saha Oy on muotoilija Taina Sahan omistama yritys, joka toimii Turengissa, mutta vaikuttaa pian kaikkialla. Taina Saha on koulutukseltaan taiteen maisteri ja ammatillinen opettaja. Muotoilijaksi hän kuitenkin itseään tituleeraa. Ensimmäinen "aluevaltaus" suomalaiseen rakentamiseen, tilaan, asumiseen ja elämiseen näkyy pian kuinkas muuten uudenlaisena sauna-ajatteluna. Painakaapa mieleen brändi finnfeel. Ja jos jostain putkahtaa Gecco pöydälle tai käteen, niin on todennäköistä, että sen lähtökoti on siellä missä Tainankin. 16

17 Rolf Geier, hänen vaimonsa Suvi sekä 10- ja 12-vuotiaat lapset Anton ja Silvia muuttivat maaliskuussa uuteen kotiin Jyväskylässä. Vanhalle omakotialueelle noussut talo sopeutuu rintamamiestaloympäristöönsä hyvin, mutta täyttää samalla niin nykyajan mukavuus- kuin matalaenergiatalovaatimuksetkin. Kohteen talotekniikassa käytetään Valloxin kehittämää modernia ilmanvaihdon ohjaustekniikkaa ja energiataloudellisesti erittäin korkeatasoista ilmanvaihtokonetta. Teksti: Vallox Oy/Communica Oy, kuvat: Pekka Rötkönen, Tähtikuva Oy Energiatehokas uudistalo istuu hyvin ympäristöönsä Rakennusinsinöörin ja ekonomin koulutuksen saanut Rolf Geier toimii Jyväskylässä Finpron johtavana konsulttina. Geierien talohankkeessa oli vaihtoehtona myös vanhan omakotitalon ostaminen, mutta sopivaa vaihtoehtoa ei löytynyt. Suuri osa taloista tuli hylätyksi jo hajuaistin perusteella. Monessa kohteessa käynti jäi hyvin lyhyeksi. Tarvitsi vain käväistä kellarissa ja hengittää nenän kautta sisään, Rolf Geier toteaa. Vuonna 2001 Geierit päätyivät hankkimaan tontin, joka sijaitsee rinteessä Jyväskylälle tyypillisessä harjumaastossa. Pitkänomainen tontti asetti omat vaateensa rakennuksen suunnittelulle. Rakentaminen kuitenkin jäi, koska Rolf Geierin tuolloiset työtehtävät veivät perheen Saksaan useaksi vuodeksi. Rakentaminen alkoi Saksan komennuksen päättyessä kesäkuussa Sisään uuteen kotiinsa perhe muutti maaliskuun alussa Oma panokseni rakentamisessa oli merkittävä. Aikatauluun vaikutti lisäksi se, että rakennusmiesten saatavuus tällä seudulla oli aika huono. Valvoin itse koko projektin, joten voin sanoa tuntevani talon läpikotaisin, Rolf Geier kertoo. SELKEÄT LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELULLE Rolf Geier ymmärtää rakennusalan koulutuksen saaneena tekniikan päälle. Hänen valitsemansa Vallox 180 -ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenottokennoratkaisu nostaa laitteen hyötysuhteen liki 90 prosenttiin. Energiatehokkaan laitteen teho riittää hyvin isoon omakotitaloon. Piirsimme vaimoni kanssa ajatuksemme talon pohjaratkaisusta. Ideamme olivat lähes samanlaiset. Ainoa merkittävä ero oli vaimoni unohtama tekninen tila. Ratkaisuamme hioi lopulliset piirustukset tehnyt rakennusinsinööri Ahti Kinnunen, joka 500 omakotitalon kokemuksellaan keksi muun muassa sijoittaa autokatoksen 17

18 alle kylmävaraston. Saimme sinne vähällä vaivalla ja pienillä kustannuksilla 15 m 2 varastotilaa, esimerkiksi autonrenkaiden säilyttämiseen. Talon LVIsuunnittelusta vastasi Esko Helin Keski-Suomen LVI-Helin Oy:stä. Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös likapyykkikuilu, joka mahdollistaa likapyykkien pudottamisen makuuhuonekerroksesta suoraan alimman kerroksen kodinhoitohuoneen likapyykkikoriin. Näppärällä oivalluksella on jo ollut käyttöä jo muissakin rakennusprojekteissa. Halusimme hyödyntää koko rakennusoikeuden. Tilanjako kolmen kerroksen välillä tehtiin suhteessa 25 % - 50 % - 25 %. Geierit halusivat myös rakentaa talostaan useamman sukupolven kodin. Siksi kokonaisuuteen kuuluu omalla ulko-ovella varustettu yksiö, joka voi tarvittaessa toimia isovanhempien asuntona. Tilan voi myös kasvattaa kaksioksi. Toinen periaatteemme oli yläkerran varaaminen makuuhuonekerrokseksi. Keskikerroksessa sijaitsevat eteinen, keittiö, ruokailutila sekä olohuone. Alakertaan sijoitimme sauna- ja pesuhuonetilat, kodinhoitohuoneen, varaston ja arkiolohuoneen. Arkkitehtonisesti ratkaisu istuu alueen ilmeeseen. Valtaosa alueen rakennuksista on vanhoja rintamiestaloja. Vaikka uudisrakennus onkin ilmeeltään modernimpi, sopii se hyvin miljööseen lappeiltaan samankorkuisena ja ulospäin näkyviltä mitoiltaan ympäristön rakennusten kanssa samankaltaisena. ILMANVAIHDOSSA LAATUA JA TEHOA Geierit keskittivät koko talon tekniikan talotekniikkatilaan, josta osa pystytään myös hyödyntämään askartelutilana. Taustallaan huonot kokemukset vanhojen omakotitalojen sisäilman laadusta päättivät Geierit, että talon ilmanvaihdon tulee ehdottomasti olla korkeatasoinen. Tärkeimpien valmistajien ilmanvaihtokoneet tulivat vertailussa tutuiksi ja Rolf Geier päätyi laatukriteereillään Valloxin ratkaisuun. Ilmanvaihtokoneeksi valittiin suurille omakotitaloille tarkoitettu Vallox 180. Koneella on VTT:n sertifikaatti osoituksena testatuista toiminta-arvoista. Energiatehokkaasti toimiva ilmanvaihtokone antaa Rolf Geierin mukaan mahdollisuuden optimoida sisäilman laatua ilman, että ilmanvaihdon energiankulutuksesta tarvitsee kantaa huol- ta. Tilava koti on avara ja huoneet avonaisia, joten tarvittava ilmanvaihdon huuhteluvaikutus saadaan helposti aikaan. Vallox 180 -ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenoton hyötysuhde on liki 90 prosenttia. Tehokkaan koneen ei tarvitse toimia normaalioloissa lähelläkään maksimitehoa, joten tehostamisvaraa löytyy tarvittaessa. Pelivara varmistaa myös koneen ja kanaviston ääniominaisuuksiltaan korkeatasoisen ratkaisun. Vallox 180 -kone on varustettu kosteusantureilla, jotka ohjaavat automaattisesti sen toimintaa tilojen kosteuspitoisuuden perusteella. Kosteusanturit sijaitsevat pesutiloissa ja kylpyhuoneessa. Geiereillä on olohuoneen yhteydessä varaava takka. Siksi ilmanvaihtokoneen takkakytkin on käyttökelpoinen ratkaisu. Ilmanvaihtokone synnyttää tarvittaessa asuntoon tulen sytyttämistä helpottavan ylipaineen. Erilliseen yksiöön Geierit hankkivat pienempiin tiloihin sopivan kompaktikokoisen Vallox 70 K -ilmanvaihtokoneen, jota ohjataan liesikuvusta. Talon lämmitysmuotona on kaukolämpö ja lämmönjako tapahtuu lattialämmityksellä. Geierien talo istuu hyvin rintamamiestalonaapureittensa seuraan. 18

19 MATALAENERGIATALON TUNNUSMERKIT TÄYTTYVÄT Rakennuksessa on energiataloudeltaan korkeatasoinen. Tärkeänä elementtinä on energiaa säästävillä tasavirtapuhaltimilla varustettu ja todellisen tarpeen mukaan ohjautuva Vallox 180 -ilmanvaihtokone. Myös lämmöneristykseen on panostettu. Yläpohjan eristyksenä on 500 mm villakerros. Alapohjan epskerroksen paksuus on 100/150 mm. Ikkunoiden k-arvo on 1,2 ja ovien peräti 0,7, minkä ansiosta tuulikaappeja ei tarvittu. Vaipan keskimääräinen k- arvo on alle 0,2. Kyllä tämä matalaenergiatalon rajamailla on. Tosin tilastoja energiankulutuksesta ei vielä ole käytettävissä. Todennäköisesti lämpimän käyttöveden tuottamisen vaatima energiankulutus tulee olemaan suurempi kuin varsinainen lämmitysenergian. Rakennusprojekti on loppumetreillään. Jäljellä on pieniä viimeistelytöitä, kuten listoituksia, ja kesällä 2007 ovat vuorossa pihatyöt. Rolf Geier myöntää rakennusprojektin vaativuuden. Sisäänmuuton jälkeen ovat viimeistelytyöt edenneet hitaammin. Suurimman tavoitteen saavuttamisen jälkeen työteho väheni selvästi. Ilmanvaihtokoneen säätöyksikön näyttö on selkeä. Rolf Geier valitsi talonsa ilmanvaihtolaitteeseen automaattisesti kosteuspitoisuuden mukaan tapahtuvan ohjauksen. Kosteusanturit ovat sauna- ja pesutiloissa. Vallox 180 -ilmanvaihtokoneen takkakytkin on oiva varuste talossa, jossa takka loimuaa usein. Takkakytkimellä saadaan aikaan hetkellinen ylipaine, mikä helpottaa tulen sytyttämistä. ITSELLEEN RAKENTAVAN KANNATTAA OLLA TARKKA LAADUSSA Rolf Geier painottaa, että pientalorakentamisessa vastuukysymykset ovat rakentajille usein epäselviä ja jälkeenpäin niitä on myös vaikeita selvitellä. Vaikka mukana on muita, rakennuttaja kuitenkin vastaa tekemistään päätöksistä ja myös elää jopa vuosikymmeniä niiden seurausten kanssa. Rolf Geierin tapauksessa hankkeen lähtökohta oli hyvä hänen rakennusalan koulutuksensa ansiosta. Hänellä oli mahdollisuus rakennusprojektin aikana panostaa kotinsa rakentamiseen sekä työntekijänä että valvojana. Vaikka lähtökohta olisikin toisenlainen, ovat ammattitaitoinen suunnittelu ja myös suunnitelmassa pysymisen valvonta Rolf Geierin mielestä onnistuneen rakennushankkeen keskeisiä elementtejä. 19

20 Tiileri täystiilitalo on unelmakoti Nykyajan rakentaja on rakennushanketta aloittaessaan suuren haasteen edessä ja rakennusprojektissa on monta kysymystä ratkottavana. Vaihtoehtojen määrä eri materiaalien suhteen on valtava. Me Tiilerillä haluamme tarjota rakentajalle varman ja kestävän vaihtoehdon, joka on huoltovapaa ja säilyttää arvonsa vuodesta toiseen. Vaikka materiaalien kirjo on valtava, kannattaa tässä vaiheessa pysähtyä ajattelemaan ja miettiä myös sitä, että talossa olisi tarkoitus asua pitkälle tulevaisuuteen. Modernia ja raikasta tiiliarkkitehtuuria. Talo sopii hyvin suomalaiseen maisemaan. Tiili Tiileri Tundra ja sauma Tundra. Teksti ja kuvat: Jari Seppälä Kiertäessäsi asuntomessuilla olet varmaan huomannut, että tiili tekee vahvaa paluuta rakentamiseen. Tulevan kesän asuntomessuilla voit tutustua täystiilitaloon Hämeenlinnan asuntomessuilla. Tiilerin Hovi on hyvä esimerkki modernista tiilirakentamisesta. Tervetuloa tutustumaan. Toki tiilen uusi tuleminen on huomioitavissa muuallakin, esimerkiksi isoissa kerrostalorakennuskohteissa. Niissä valtaosassa käytetään ulkoseinän materiaalina aitoa poltettua savitiiltä. Esimerkiksi Helsingissä on lukuisia betonista rakennettuja kerrostaloalueita, joiden julkisivut ovat korjauskunnossa vuoden käytön jälkeen. Valtaosassa aiempi julkisivumateriaali vaihdetaan poltetusta savitiilestä tehtyyn ja paikallaan muurattuun julkisivuun. Näin varmistetaan rakennuksen pitkäikäinen ulkokuori vuosi- Punaisenkirjava tiili on kuin tehty suomalaiseen maisemaan. Hyvällä suunnittelulla saadaan talolle moderni ilme. Tiili Tiileri Ruukintiili (käsinlyöty) kirjava sauma harmaa 20

RUDUS-muottiharkkojärjestelmä

RUDUS-muottiharkkojärjestelmä RUDUS-muottiharkkojärjestelmä etoni on maailman eniten käytetty rakennusmateriaali. Sitä on edullista käyttää; betoniahan saa valmiina, kulloiseenkin käyttötarkoitukseen valmistettuna ja suoraan rakenteeseen

Lisätiedot

Koti Rudus-harkoista Rakentajan oikeat valinnat

Koti Rudus-harkoista Rakentajan oikeat valinnat Koti Rudus-harkoista Rakentajan oikeat valinnat Koti Rudus-harkoista Harkkotalosta yksilöllinen koti Harkkojärjestelmät helpottavat suunnittelua ja antavat vapautta erilaisiin muoto- ja tilaratkaisuihin.

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 2-3h+k (yhtiöjärjestyksen mukaan 4h+k), 76 m, 335 000 Vastaava välittäjä Annika Virtanen KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, PARTNER 050 540 4524 annika@bolkv.fi

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta.

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

PELLASLAAKSO RAKENNUSTAPASELOSTE JA MATERIAALILUETTELO

PELLASLAAKSO RAKENNUSTAPASELOSTE JA MATERIAALILUETTELO PELLASLAAKSO RAKENNUSTAPASELOSTE JA MATERIAALILUETTELO RAKENNUSTAPASELOSTE 2 Alapohja Anturat paalutetaan kovaan maahan asti ja toteutetaan betonivaluna. Anturan päälle muurataan kevytsoraharkko-sokkeli,

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

TERVETULOA. tutustumaan kiehtovaan

TERVETULOA. tutustumaan kiehtovaan Pentti KOSKENRANTA, toimitusjohtaja,ikihirsi Oy TERVETULOA tutustumaan kiehtovaan IKIHIRSI talojen maailmaan. Jo yli 30 vuoden perinteillä valmistamme Lapissa yksilöllisiä ja laadukkaita hirsitaloja vaativien

Lisätiedot

HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO. Elävää, kaunista ja kestävää pintaa

HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO. Elävää, kaunista ja kestävää pintaa HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO Elävää, kaunista ja kestävää pintaa HB-JUHA tuo sävyjä julkisivuihin ja sisätiloihin HB-JUHA-harkko luo elävän, valon ja varjon sävyillä leikittelevän pinnan, joka on luonnollinen

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Asunto Oy Klaukkalanportti

Asunto Oy Klaukkalanportti Mukavaa asumista lähellä luontoa, hyvien kulkuyhteyksien varrella. Yrittäjäntie Alitilantie Järvihaantie Klaukkalanportti Ropakkotie Ropakkotie Klaukkalantie Peltohiirentie Läpsämäntie Klaukkala on nopeasti

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokkaan talon rakentaminen M Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava

Lisätiedot

Vettä ja lämpöä turvallista asumista

Vettä ja lämpöä turvallista asumista E R I S T E T Y T P U T K I S TOJÄ R J E S T E L M ÄT Vettä ja lämpöä turvallista asumista 01 2011 10001 Uponor Quattro neliputkinen elementti lämmön ja lämpimän käyttöveden johtamiseen autotallin ja talon

Lisätiedot

Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2. Rauhallinen ja tilava koti Simonkylässä.

Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2. Rauhallinen ja tilava koti Simonkylässä. Rauhallinen ja tilava koti Simonkylässä. Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2 Helsinki-Vantaa lentokenttä Koivukylänväylä Koivukylä Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2 rakennetaan Simonkylän alueelle Vantaalle

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Koti kattojen yllä...

Koti kattojen yllä... Koti kattojen yllä... Koti kattojen yllä... Upeat ullakkoasunnot parhaimmalla paikalla Helsingin Kruununhaassa Kirkkokatu 5 A 51, Helsinki Ylellinen ullakoasunto Helsingin parhaalla paikalla Kruununhaassa.

Lisätiedot

Kreivitalon rakenne- ja eristeratkaisut säästävät energiaa ja rakentamiskustannuksia

Kreivitalon rakenne- ja eristeratkaisut säästävät energiaa ja rakentamiskustannuksia Kreivitalon rakenne- ja eristeratkaisut säästävät energiaa ja rakentamiskustannuksia Kreivitalon kaunis ulkomuoto kätkee sisäänsä toimivan, turvallisen ja energiatehokkaan kodin SUOMEN TODETUSTI TIIVEIN

Lisätiedot

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE NAANTALI, KERROSTALO 3h+kt+s+ph/khh+wc+vh+las.terassi+v+ak, 84 m, 314 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA 040 041 048

Lisätiedot

Ihminen on Energiaholisti

Ihminen on Energiaholisti Ihminen on Energiaholisti Energiaholisti nauttii energialla tuotetusta mukavuudesta Energiaholisti hyvin harvoin parantuu Kun nautinnosta ei voi luopua, on ainoa keino saavuttaa sama nautinto vähemmällä

Lisätiedot

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 VUORES, KOUKKURANTA Tontinkäyttösuositus Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 liittyy rakentamistapaohjeeseen ro-8263 TONTINKÄYTTÖSUOSITUS Esimerkkinä korttelin 7685 tontit 1, 2, 3 ja 4. Päärakennusten

Lisätiedot

MALLISTO AUTOTALLIT JA KATOKSET MALLISTO

MALLISTO AUTOTALLIT JA KATOKSET MALLISTO MALLISTO AUTOTALLIT JA KATOKSET MALLISTO GARAAS AUTOTALLIT GARAAS AUTOTALLIT Garaas elementtiautotalli on valmiiksi mietitty ratkaisu autotallin rakentamista suunnittelevalle. Mallistomme tallit tarjoavat

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Korjausrakentamisen seminaari, 19.4.2013. Antti Viitanen

Korjausrakentamisen seminaari, 19.4.2013. Antti Viitanen Korjausrakentamisen seminaari, 19.4.2013 Antti Viitanen Tehokas Markkinoiden paras lämmöneristävyys: Lambda design 0,023 W/mK Tehokkuus mahdollistaa ohuet rakenteet Erinomainen ilmanpitävyys Alumiinilaminaatti

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

VERKKOTIE 23, KAARINA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VERKKOTIE 23, KAARINA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VERKKOTIE 23, KAARINA MYYNTIESITE KAARINA, RIVITALO 2 5h+k+kph+s+vh+2erill.wc+2v+lasitettu patio, 103 m, 207 000 Vastaava välittäjä Kaarina Nikkanen MYYNTINEUVOTTELIJA, KiAT, PARTNER 040 053 2642 kaarina@bolkv.fi

Lisätiedot

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Syväkiventielle Knuutilankankaalle, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä.

Lisätiedot

HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2

HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2 HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2 TUNNELMAA JA KODIKKUUTTA modernilla tavalla Lehmuskuja on suunniteltu sinulle, joka haluat kodiltasi toimivuutta sekä klassisia yksityiskohtia kuten ruutuikkunoita ja

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Huoletonta asumista talvipakkasilla

Huoletonta asumista talvipakkasilla J Ä ÄT Y M ÄTÖ N V E S I J O H TO J Ä ÄT Y M ÄTÖ N S U OJA P U T K I Huoletonta asumista talvipakkasilla 12 2010 10002 Uponor Supra Plus -jäätymätön vesijohto Uponor Supra Plus on eristetty ja lämmitetty

Lisätiedot

TULIA. Varaavat tiilitulisijat 2014. Tulia L100/550 erikoismalli 1

TULIA. Varaavat tiilitulisijat 2014. Tulia L100/550 erikoismalli 1 TULIA Varaavat tiilitulisijat 2014 Tulia L100/550 erikoismalli 1 TULIA -tulisija aito, tiilitakka TULIA -tulisijat valmistetaan aidosta tiilestä TULIA -tulisijat valmistetaan keraamisista poltetuista tiilistä.

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Materiaalit ja energiatehokkuus Ohjeita vastaajille: Kannattaa vastata kaikkiin kysymyksiin. Kysymyksissä 1-14 valitse sopiva vaihtoehto napsauttamalla ruutua. Valitse

Lisätiedot

Tietoja kiinteistöstä

Tietoja kiinteistöstä 08.10.15 1 Tietoja kiinteistöstä Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Leimatie 20, 90420 Oulu Oulu Metsokangas Kiinteistötunnus: 564-28-125-9 Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Lisätietoja: Omakotitalo

Lisätiedot

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Hyvän pientalon rakentamisen perusteita Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Rakennusprojekti Oman talon rakentaminen on meille useimmille elämän ylivoimaisesti suurin ja tärkein

Lisätiedot

HELMI-vapaa-ajantalot 2007. Unelmista tehty

HELMI-vapaa-ajantalot 2007. Unelmista tehty HELMI-vapaa-ajantalot 2007 Unelmista tehty 21 Helmi Sisällysluettelo Helmi 68..... s. 4 Helmi 99.... s. 14 UUTUUS Helmi 69..... s. 6 Helmi 111... s. 16 Helmi 63..... s. 8 Kärkimallit.......s. 18 Toimitussisällöt...s.

Lisätiedot

TILHENKATU 23, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TILHENKATU 23, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TILHENKATU 23, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 3h+k+erill.wc+kph+eteinen+las.parv., 75 m, 115 000 Vastaava välittäjä Karoliina Siikarla KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, KiAT, PARTNER 040 571 4250 karoliina@bolkv.fi

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt. Johdanto

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt. Johdanto Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Johdanto Teemat Laaditaan oppimateriaalia: 1. Perusteet; lämmön siirtyminen, kastepiste,... 2. Työmaan olosuhdehallinta; sääsuojaus, lämmitys, kuivatus,

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

HB-HARKKOTUOTTEET. Laatua rakentamiseen

HB-HARKKOTUOTTEET. Laatua rakentamiseen Laatua rakentamiseen Viiden tähden betonituottaja HB-Betoni on viiden tähden betonituottaja, joka tarjoaa laadukkaat tuotteet ja luotettavat toimitukset. Pitkä, yli 40 vuoden kokemus sekä perheyrityksen

Lisätiedot

Harkkotalo kuluttaa vähemmän

Harkkotalo kuluttaa vähemmän Dipl.ins Petri Mattila P.T. Mattila Ky petri.mattila@saunalahti.fi Espoo 3.8.25 Harkkotalo kuluttaa vähemmän VTT vertasi pientalojen energiatehokkuutta VTT teki vuonna 25 vertailututkimuksen (VTT tutkimusraportti

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

FINNEPS YLI 25 VUOTTA! OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ NIIN KATSOTAAN TARPEISIISI SOPIVA RATKAISU! FINNEPS-HARKKO tarjoaa rakennusmateriaalit

FINNEPS YLI 25 VUOTTA! OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ NIIN KATSOTAAN TARPEISIISI SOPIVA RATKAISU! FINNEPS-HARKKO tarjoaa rakennusmateriaalit FINNEPS YLI 25 VUOTTA! EPS BETONIVALUHARKKO on rakennusmateriaalina kymmeniä vuosia vanha keksintö maailmalla. Kokemäkeläisen Lasse Rannan 1989 perustama FinnEPS Oy on ensimmäinen EPS valuharkkovalmistaja

Lisätiedot

Me HEVI kivitaloilla toteutamme asiakkaidemme unelmia!

Me HEVI kivitaloilla toteutamme asiakkaidemme unelmia! Me HEVI kivitaloilla toteutamme asiakkaidemme unelmia! Sinun työsi on haaveilla, unelmoida ja visioida. Juuri sinä haaveinesi olet oman rakennusprojektisi ammattilainen. Asiantuntija, joka tietää parhaiten,

Lisätiedot

Kempeleentie 7 B, 9o400 Oulu Puhelinpäivystys (08) 322 5500 / ma-su www.kotigalleria.fi

Kempeleentie 7 B, 9o400 Oulu Puhelinpäivystys (08) 322 5500 / ma-su www.kotigalleria.fi 11.09.15 1 Tietoja kiinteistöstä Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Karhitie 10, 90530 Oulu Oulu Välivainio Kiinteistötunnus: 564-60-42-6 Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Pinta-ala: 97 m² Omakotitalo

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Tilaisuuden järjestävät:

Tilaisuuden järjestävät: KIMMO LYLYKANGAS ARCHITECTS Tilaisuuden järjestävät: 1 18/11/2014 Agenda renzero-projekti ja konsepti /Janne Heikkilä, projektipäällikkö Pääsuunnittelijan näkökulma /Jari Kiuru Yhteistyökumppaneiden edustajien

Lisätiedot

TIILITALOT TIILERIN TIILITALOJEN BLOKIT-RATKAISU: VALMIISTA RATKAISUISTA YKSILÖLLINEN KOTI! SYSTEM

TIILITALOT TIILERIN TIILITALOJEN BLOKIT-RATKAISU: VALMIISTA RATKAISUISTA YKSILÖLLINEN KOTI! SYSTEM TIIITAOT TIIERIN TIIITAOJEN BOKIT-RATKAISU: VAMIISTA RATKAISUISTA YKSIÖINEN KOTI! SYSTEM TIIITAO ON TURVAINEN JA TERVEEINEN Tiilerin täystiilitalossa asut levollisin mielin. Suomalainen tiili on vahva,

Lisätiedot

Jackon. Thermomur -runkojärjestelmä TUOTEVALIKOIMA THERMOMUR 350 PERUSMURI. Turvallinen, joustava ja energiatehokas rakennusjärjestelmä

Jackon. Thermomur -runkojärjestelmä TUOTEVALIKOIMA THERMOMUR 350 PERUSMURI. Turvallinen, joustava ja energiatehokas rakennusjärjestelmä TUOTEVALIKOIMA THERMOMUR 350 Vakioharkko U = 0,17 Avoimet tai suljetut päät. Korkeus = 300 mm Superharkko U = 0,14 Jackon Thermomur Super vieläkin suurempaan energiansäästöön. 129752 - Møklegaards Trykkeri

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Lämmitystapavalinnat muuttuvat

Lämmitystapavalinnat muuttuvat SULPU Lämpöpumppupäivä 28.11.201 3 Fur Center Lämmitystapavalinnat muuttuvat Mikko Juva Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry Uusiutuvat energiamuodot Puu ja puupohjaiset polttoaineet Aurinkoenergia

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Miksi puukerrostalo?

Miksi puukerrostalo? Miksi puukerrostalo? Miksi puurakenne? Ekologinen Oleellisesti pienempi hiilijalanjälki korostuu mentäessä kohti nollaenergiataloja Energiatehokas Terveellinen Asuinkerrostalojen kehitys on jumittunut

Lisätiedot

LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 4h+k+vh+kh+kph+s+erill.wc+las.p., 182 m, 719 000 Vastaava välittäjä Kaarina Nikkanen MYYNTINEUVOTTELIJA, KiAT, PARTNER 040 053 2642 kaarina@bolkv.fi

Lisätiedot

LAKKA harkot ulkoseiniin - edelläkävijä energiatehokkuudessa

LAKKA harkot ulkoseiniin - edelläkävijä energiatehokkuudessa LAKKA harkot ulkoseiniin - edelläkävijä energiatehokkuudessa Lakka harkoista saat kestävän talon, joka täyttää asukkaiden vaatimukset myös tulevaisuudessa. Kivitalo on energiatehokas, hiljainen ja palamaton.

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry 09.02.2010, ARY seminaari Energiamääräykset

Lisätiedot

Yksin ja kaksin. Yksin ja kaksin

Yksin ja kaksin. Yksin ja kaksin Yksin ja kaksin Asunto on lepoa varten. Toisinaan se on myös juhlatila, työhuone, piilopaikka, varasto, kohtaamispaikka tai pesä akkujen lataamista varten. Tyyli on tärkeää, mutta toimivuus ja sen takana

Lisätiedot

RBM. Vesikiertoinen lattialämmitys

RBM. Vesikiertoinen lattialämmitys RBM Vesikiertoinen lattialämmitys Oikea lämmön jakautuminen Lämpöä asumiseen, työhön ja vapaa-aikaan. Lattialämmityksessä suuri lämmin lattiapinta-ala levittää lämmön tasaisesti koko huonetilaan. Lämmin

Lisätiedot

KAKSKERRANTIE 488, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

KAKSKERRANTIE 488, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. KAKSKERRANTIE 488, TURKU MYYNTIESITE TURKU, OMAKOTITALO 2 5h, avok, 2 x kph, s, khh, erill.wc, 2 x las.parveke, autok., 198 m, 419 000 Vastaava välittäjä Ismo Aaltonen MYYNTINEUVOTTELIJA, KED, PARTNER

Lisätiedot

HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO

HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO Hinnasto voimassa toistaiseksi. HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO EDULLISET JA ENERGIATEHOKKAAT TYYPPITALOT HB toimitussisältö

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Pekka Väisälä Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Esityksen sisältö Näkökulmia Hankkeen alkuvaiheet Energian kulutus Esimerkkejä U-arvoista Tavallisia ongelmia Pekka Väisälä 7.11.2012 2

Lisätiedot

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi 4/2016 VIESKTLO Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen VIESKN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 lavieska www.vieskanelementti.fi Yleistä Kosteus- ja homevaurioiden välttämiseksi on tärkeää huolehtia siitä,

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys

Vesikiertoinen lattialämmitys Vesikiertoinen lattialämmitys Viihtyisyyttä energiatehokkaasti Vaivaton ja huoltovapaa Lattialämmityksen huonekohtaisten termostaattien avulla saat eri tiloihin valitsemasi lämpötilat vaivattomasti. Ammattilaisen

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot