Sosiaalityön käytäntö I OPISKELIJAN JA OHJAAJAN OPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalityön käytäntö I OPISKELIJAN JA OHJAAJAN OPAS"

Transkriptio

1 Sosiaalityön käytäntö I OPISKELIJAN JA OHJAAJAN OPAS Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden laitos Lukuvuosi

2 1 SOSIAALITYÖN KOULUTUS ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA JA KÄYTÄNNÖN OPETUS OSANA KOULUTUSTA 1.1 Yleistä käytännön opetuksesta Sosiaalityön pääaineopiskelu tuottaa yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon (300 op), joka antaa sosiaalityöntekijän pätevyyden ja tutkijan valmiudet. Sosiaalityön koulutus on sekä ammatillista että tieteellistä. Sosiaalityötä opiskellaan Kuopion kampuksella. Sosiaalityön pääaineopinnot rakentuvat seuraavasti: Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (180op) pääaineopinnot (80op) sivuaineopinnot (75op) kieli- ja viestintäopinnot (10op) muut opinnot (15op) Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto (120op) syventävät opinnot Tutkintorakenteeseen sisältyy kolme käytännön jaksoa: Sosiaalityön käytäntö 1 (laajuus 5op) on käytäntöön tutustumista, joka sijoittuu ensimmäiselle opiskeluvuodelle. Osaamistavoitteita on, että opintojakson suoritettuaan opiskelija on tutustunut ammatilliseen sosiaalityöhön sekä kolmannen sektorin toimintaan ja projektityöhön. Opintojakson jälkeen opiskelija hahmottaa sosiaalityön käytännön roolia osana monitoimijaista palvelujärjestelmää. Sisältönä opintojaksolla on tutustua sosiaalityöhön erilaisissa toimintaympäristöissä, esimerkiksi sosiaalialan järjestöt ja niiden kytkentä sosiaalityöhön. Suoritustapana on seminaari 30 tuntia, essee ja käytännön jakso 30 tuntia. Sosiaalityön käytäntö 2 (10op) sijoittuu yleensä toisen opiskeluvuoden puoliväliin. Käytäntö 2 on sosiaalityön käytäntöön ja tutkimuskenttään perehtymistä kuuden viikon ajan. Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija tutustuu ja perehtyy käytännön sosiaalityöhön erityisesti tapauskohtaisen sosiaalityön ja asiakastyön näkökulmista sekä perehtyy sosiaalityön tutkimuskenttään. Opintojaksolla opiskelija kehittää omia asiakastyön valmiuksia ja taitoja. Opintojakson jälkeen opiskelija osaa soveltaa

3 tapauskohtaisen sosiaalityön periaatteita. Opintojakson sisältönä on käytännön opiskelu, perehtyminen ohjatusti asiakastyöhön, perehtyminen asiakastapauksiin ja niiden monimuotoisuuteen ja oman oppimisen reflektointi. Sosiaalityön käytäntö 3 (15op) on käytännön työskentelyä ja kuuluu sosiaalityön syventäviin opintoihin. Käytännön jakso sijoittuu pääsääntöisesti kolmannelle tai neljännelle vuosikurssille. Opintojakson tavoitteina ovat sosiaalityön asiantuntijuuden syventäminen ja itsenäisten työvalmiuksien kehittäminen sekä teoreettisen tiedon, käytännön ja tutkimuksellisen otteen integrointi sosiaalityön käytännöissä. Opintojakson jälkeen opiskelija kykenee itsenäiseen työskentelyyn sosiaalityössä, hallitsee ja osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti sosiaalityön tietoperustaa käytännön työssä sekä osaa tuottaa tutkimuksellista tietoa sosiaalityöstä. Jakson sisältöinä ovat ohjattu työskentely sosiaalityön toimintaympäristössä ja sen aikana nousevien kysymysten ammatillinen ja tieteellinen tarkastelu. Toteutustapana on ohjattu käytännön työskentely opiskelijan valitsemassa ja yliopiston hyväksymässä paikassa 3 kk, oppimistehtävät ja seminaarit. 1.2 Käytännön opetus pedagogisesti osana tutkintoa Käytännön opetuksen tavoitteet kullakin opintojaksolla on suunniteltu huomioiden tutkinto ja tavoitteet kussakin opintojen vaiheessa. Käytännön opetus on siis yksi osa laaja-alaisen sosiaalityön pääaineen tutkimus-, tiede- ja käytäntöperustaista tutkintoa. Muissa opinnoissa (ns. teoreettisissa ja tutkimusmenetelmäopinnoissa) luodaan ymmärrystä sosiaalityöstä osana yhteiskuntatieteitä. Käytännön opetus kytkeytyy näihin opintoihin, esimerkiksi osaamistavoitteiden, käytännön jaksojen oppimistehtävien, käytäntöön kytkeytyvien opinnäytetöiden ja opiskelijan henkilökohtaisen oppimisprosessin kautta. Yleisesti voidaan sanoa, että sosiaalityön perusopinnoissa (jonka osa kyseessä oleva Sosiaalityön käytäntö I opintojakso on) luodaan yleistä ymmärrystä sosiaalityöstä, sen teoreettisista lähtökohdista, eettisistä kysymyksistä sekä historiallisista juurista. Aineopinnoissa keskitytään ammatillisiin taitoihin, lainsäädännön perusteisiin ja sosiaalityön menetelmiin niin käytännöllisellä ja soveltavalla kuin myös teoreettisella tasolla. Yhtenä läpäisevänä periaatteena on sosiaalityön tapauskohtaisuuden luonteen ymmärtäminen ja tutkimuksellisesti tapaustutkimuksen näkökulma. Syventävissä opinnoissa (maisteriopinnot) syvennetään sosiaalityön tietoperustaa eri erityisalojen kautta, tehdään pro gradu -tutkielmaa ja laajempia tutkimusmenetelmäopintoja, luodaan laaja-alaisempaa ja samalla syvällisempää teoreettista jäsennystä ja viitekehystä sosiaalityöhön. Tärkeänä läpäisevänä teemana syventävissä opinnoissa on tutkimuksellisen ja sitä kautta kehittävän työotteen omaksuminen ja laaja-alaisten itsenäisten työvalmiuksien kehittäminen, erityisesti Sosiaalityön käytäntö 3:ssa ja pro gradu -tutkielmassa.

4 Sosiaalityön käytännön opetus toteutetaan laajasti sosiaalityön toimintaympäristöissä. Yhteiskuntatieteiden laitoksella sosiaalityön oppiaine koordinoi Itä-Suomen yliopiston opetussosiaalikeskusten verkostoa. Verkostoon kuuluu eri sosiaalialan ja sosiaalityön toimijoita Itä-Suomen alueella. Käytännön opetusta toteutetaan opetussosiaalikeskusten verkoston ohella myös muissa sosiaalityön toimipaikoissa. Itä-Suomen yliopiston opetussosiaalikeskusten verkosta ks. lisää 2 SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTÖ I 2.1 Käytännön jakson esittely/ suoritustapa Sosiaalityön käytäntö I pääosin ensimmäisen vuosikurssin opintojen kevätlukukaudelle. Opintojakso sisältää käytäntöön perehtymistä opiskelijan valitsemassa sosiaalialan organisaatiossa 30 tuntia, seminaarin 30 tuntia ja esseen. Seminaari sisältää sosiaalialan erityisalojen tutustumiskäyntejä, esittelyjä ja opiskelijoiden seminaariesitykset esseiden pohjalta. Sisältöinä opintojaksolla ovat: sosiaalityö erilaisissa toimintaympäristöissä sosiaalialan järjestöt järjestöiden kytkentä sosiaalityöhön projektityön luonne Pääsääntöisesti opiskelija hankkii itse käytännön jakson paikan (30 tuntia). Vinkkejä paikoista löytyy opintojakson Moodle-oppimisympäristöstä ja Itä-Suomen yliopiston opetussosiaalikeskusten verkoston verkkosivuilta. Käytännön jakson voi suorittaa missä tahansa sosiaalialan paikassa ja painotus on sosiaalialan työhön perehtyminen. Käytännön jakson paikka voi olla esimerkiksi sosiaalialan järjestö, hanke/ projekti tai jokin sosiaalityön organisaatio. Suosituksena on, että käytännön jakson paikat painottuvat järjestökenttään/ sosiaalialan työpaikkoihin. Opintojakson Moodleoppimisympäristöstä löytyy vinkkejä erityisesti järjestökentän käytännön jakson paikkoihin. Vinkkejä paikan etsintään: ota selvää kiinnostavasta käytännön jakson paikasta (verkkosivut, muu tiedonhaku) mieti, miksi olet kiinnostunut ko paikasta? Mikä motivoi sinua? Mene käymään, soita tai laita sähköpostia! Osoita aito kiinnostus. Ota selvää pääpiirteittäin ko organisaation työstä/ alasta

5 mikäli sinulla olisi ehdottaa, miten voisit olla avuksi, tai mitä voisit tehdä, kerro myös se mieti etukäteen itsellesi sopivaa aikataulua. Ole avoin itsenäiselle, projektimaiselle työlle ohjaa opetussosiaalikeskus-sivustolle (www.uef.fi/opetussosiaalikeskus), mikäli paikka haluaa lisätietoa sosiaalityön koulutuksesta tai käytännön jaksosta 2.2 Muut suoritustavat Opintojakso voidaan korvata kokonaan aikaisemman sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan tutkinnon (perustutkinto tai opisto- tai ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto) perusteella. 30 tunnin käytännön perehtymisen voi korvata vähintään 1 kk:n sosiaalialan harjoittelutai työkokemuksella (esim. järjestötyö, päiväkotityö, kouluavustaja, tukihenkilötoiminta, henkilökohtainen avustaja jne.). Jos opiskelija haluaa korvata käytäntöön perehtymisen, tuolloin on toimitettava todistus siitä opettajalle. Seminaariin opiskelija osallistuu tuolloin normaalisti. 2.3 opintojakson tavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija on tutustunut ammatilliseen sosiaalityöhön, järjestökenttään, kolmannen sektorin toimintaan ja projektityöhön. Opiskelija hahmottaa sosiaalityön käytännön roolia osana monitoimijaista palvelujärjestelmää. Opintojakson tavoitteet saavutetaan eri tavoin. Käytännön jakso 30 tuntia avaa sosiaalialan toimintakenttää spesifisti opiskelijan valitsemalta sektorilta. Seminaariin kuuluvissa tutustumiskäynneissä ja vierailijoiden kertomana tutustutaan lisää erityisesti järjestökenttään ja sen toimintamekanismeihin osana monitoimijaista sosiaalialaa. Seminaarityön ja esitysten kautta hahmottuu kokonaisuutta sosiaalialan laajaalaisuudesta ja alaa koskettavista ilmiöistä. Seminaarissa odotetaan aktiivisti osallistumista ja keskustelujen kautta syvennytään kuhunkin teema-alueeseen. 2.4 Käytännön jakson kytkeytyminen sosiaalityön perusopintoihin Käytännön jakso sijoittuu yleensä perusopintojen puoleen väliin. Johdatus sosiaalityöhön opintojaksolla opiskelija on tutustunut sosiaalityöhön tieteenalana ja ammattina. Jaksolla on määritetty sosiaalityötä ja jaksoon on sisältynyt tutustumista sosiaalityön keskeisiin toimijoihin. Käytännön jaksolle mentäessä opiskelija on omaksunut keskeisen käsitteistön, joka liittyy sosiaalityöhön ja sosiaalialan palvelujärjestelmään. Sosiaalityön historia opintojaksolla opiskelija on tutustunut sosiaalityön oppihistorialliseen ja ammatilliseen kehitykseen. Näin opiskelijalla on perusymmärrys esimerkiksi sosiaalityön historiallisesta asemoimisesta. Theories on Social Work opintojaksolla opiskelija puolestaan tutustuu sosiaalityön tiedeperustan

6 rakentumiseen ja itseymmärrykseen. Sosiaalityön etiikka opintojakso keskittyy sosiaalityön eettisiin kysymyksiin ja etiikan perustavanlaatuiseen merkitykseen sosiaalityössä. Perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on yleinen teoreettis-opillinen ja ammatilliskäytännöllinen ymmärrys sosiaalityöstä yhteiskuntatieteellisenä tutkimus- ja opetusalana. Käytäntö I opintojakso keskittyy erityisesti ammatilliskäytännöllisen ymmärryksen saavuttamiseen. 2.5 Käytännön jakson aikana luettavaa tutkimuskirjallisuutta Oppimateriaalina opintojaksolla on Strömberg-Jakka. M. & Karttunen, T. (toim.) 2012 Sosiaalityön haasteet. Tukea ammattilaisen arkeen. PS-kustannus. Tämän lisäksi opintojakson Moodlessa on kirjallisuuslista erityisesti eri teema-alueisiin liittyen. Kirjallisuuslista on apuna esseiden laatimisessa, mutta opiskelija valitsee ja hyödyntää esseessä oman aiherajauksen mukaisesti artikkeleja, kirjallisuutta ja tutkimusta. Esseessä on hyödynnettävä aiherajauksen mukaisesti vähintään viittä tieteellistä lähdettä. 3 OPPIMINEN JA ITSEOHJAUTUVUUS 3.1 Henkilökohtainen oppimissuunnitelma Henkilökohtainen oppimissuunnitelma sisältää kaksi osaa: 1) Käytännön perehtymisen suunnitelma 2) Esseen suunnitelma Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman laatiminen alkaa siitä, kun opiskelija miettii itselleen sopivaa käytännön paikkaa. Tuolloin keskeistä on miettiä, mikä sosiaalialalla erityisesti kiinnostaa ja mihin haluaa tässä ensimmäisessä käytännön jaksossa perehtyä. Oppimissuunnitelman alkuun kirjataan organisaatio, yhdyshenkilö/ ohjaaja yhteystietoineen, oma nimi, käytännön jakson ajankohta (aikaväli). Kun sinulla on selvillä käytännön paikkasi, laadi etukäteispohdintojen pohjalta käytännön perehtymisen oppimissuunnitelma. Tavoitteena voi olla tutustuminen paikan toimintaan ja osallistuminen soveltuvin osin käytännön työhön (esimerkiksi avustavat tehtävät päivittäisissä toiminnoissa, työntekijöiden työn aktiivinen seuraaminen ja osallistuminen, havainnointi, tai oma, ohjattu itsenäinen työtehtävä). Keinoina ja tehtävinä voi olla esimerkiksi tiedon kerääminen, johonkin tiettyyn projektiin osallistuminen, päiväkeskustoimintaan/ asiakas-/ kansalaistoimintaan osallistuminen,

7 yhteiskunnallinen vaikuttamistyö tms. Suunnitelmaan kirjataan konkreettisesti, mitkä ovat omia oppimistavoitteita jaksolla (mitä haluan oppia, mistä saada lisää tietoa). Suunnitelmaa kirjataan myös, mitä teet jakson aikana (realistisesti) ja millä keinoin tavoitteet saavutat. Esimerkiksi: tavoitteena tutustua xx:n työkenttään, ymmärtää xx:n merkitystä toimintaympäristössä, ymmärtää xx:n toiminnan tavoitteellisuutta suhteessa kohderyhmään jne. Jotta saavutan tavoitteet, käytännön jakson aikana tutustun. osallistumalla. keskustelemalla tekemällä itsenäisesti Esseen suunnitelmaan kirjoitetaan oppimistavoitteet esseen osalta. Suunnitelmaan kirjataan se, mikä on esseen aihe ja kuinka se tukee perehtymistä käytännön jakson paikan toimintaan eli suunnitelmaan tehdään lyhyt kuvaus esseestä. tässä lyhyessä kuvauksessa tehdään suunnitelma: Esseen aiheen esittely mitä käsitellään. Aiheen perustelut miksi aihe on tärkeä. Esseen alustava rakenne miten aihetta käsitellään. Suunnitelmaan kirjoitetaan myös, mitkä ovat omat oppimistavoitteet esseen osalta. Esseen aiheesta kannattaa keskustella käytännön jakson paikassa. Essee kirjoitetaan pääsääntöisesti jakson suorittamisen jälkeen. Myös ne, jotka eivät suorita käytännön perehtymistä (30 tuntia), kirjoittavat oppimissuunnitelman. Tuolloin oppimissuunnitelma keskittyy esseen ja seminaariesityksen suunnitteluun. Henkilökohtaisessa oppimissuunnitelmassa tuodaan perustellen esiin se, kuinka käytännön jakso ja essee nivoutuvat yhteen. 3.2 Ohjaus ja oheismateriaalia Käytännön jaksolla ei vaadita sosiaalityöntekijän ohjauksessa työskentelyä. On kuitenkin hyvä, että organisaatiosta on nimetty yhteyshenkilö jakson ajaksi. Yliopisto ei odota jaksolta erillistä raporttia, mutta organisaation kanssa sopien jaksoon voi sisältyä kirjallisia tehtäviä. Ohjaukselta edellytetään: - opiskelijan riittävää ja tavoitteiden mukaista perehdyttämistä organisaatioon - opiskelijan tukemista perehtymisessä - selkeitä tehtäviä, jotka tukevat tavoitteiden täyttymistä Ohjauksessa pääpaino on opiskelijan itseohjautuvuudessa. Jakson aikana ei edellytetä esimerkiksi tiettyä ohjaustuntimäärää, vaan ohjaus muotoutuu tilanteenmukaiseksi.

8 Jakson aikana opiskelijalla voi olla esimerkiksi pieni osuus organisaation toiminnassa, kuten jonkin ryhmän vetäminen, kehittämistoimintaan osallistuminen, työntekijöiden avustaminen tai jokin pieni kirjallinen tehtävä. Suonio, Mari Tulevaisuuden sosiaalityöntekijänä. Sosiaalityön opiskelijan ammatti-identiteetin ja käyttöteorian muodostuminen käytännön opetuksen ohjaussuhteessa. Teoksessa Ruuskanen, Petri T. & Savolainen, Katri & Suonio, Mari Toivo sosiaalisessa. Toivoa luova toimintakulttuuri sosiaalityössä. Asikainen, Elina & Karvonen, Jenna & Tirkkonen, Sanna Mitä ottaa huomioon opiskelijan ohjauksessa? Sosiaalityön käytäntö 3 -opintojakson kehittämistehtävä lukuvuonna Lisää kirjallisuutta opintojakson kurssikirjallisuudessa ja Moodlessa. 4 SEMINAARITYÖSKENTELY JA ESSEE 4.1 Seminaarityöskentely Seminaariin sisältyy tutustumiskäyntejä, vierailijoita, toiminnallisia oppimismenetelmiä ja opiskelijoiden seminaariesitykset esseen ja käytännön jakson pohjalta. Seminaarin läsnäolovelvoite on 80 %. Seminaariesitys oman käytännön jakson ja esseen pohjalta laaditaan niin, että esitykseen sisältyy vuorovaikutteisuutta, kuulijoiden osallistamista ja aktivointia. Seminaariesitys kannattaa valmistella niin, että miettii omasta aihealueesta jonkin rajatun, kiinnostavan näkökulman, joka liittyy esseen keskeiseen sisältöön. Esitystä voi havainnoida esimerkiksi power point- tai prezi-esityksenä tai muulla havainnoivalla tavalla kuitenkin niin, että havainnointimateriaali ei sisällä liikaa tekstiä/ esitys ei perustu power pointin lukemiseen. Oman esitysajan voi myös käyttää suunnittelemalla muita aktivoivan tavan (toiminnalliset menetelmät, pieni ryhmätyö, havainnoivaa materiaalia jne.), eli oman esitysajan käyttötapa on vapaa. 4.2 Essee Esseen aiheen voi valita itse. Kuitenkin niin, että se perustellusti liittyy käytännön jakson paikan johonkin ilmiöön tai toimintaan. Esseen aihe on joku rajattu näkökulma, joka kiinnittyy käytännön jakson paikan tai aikaisemman työkokemuksen kannalta keskeiseen kysymykseen. Aihe voi esimerkiksi kiinnittyä johonkin yhteiskunnalliseen ilmiöön (esim. nuorisotyöttömyys, päihteidenkäyttö, koulukiusaaminen), käytännön jakson paikan toimintaan (esim. yhteisöllisyys, järjestötoiminta, johtaminen) tai asiakastyön rajapintaan (esim. asiakkaan kohtaaminen, osallisuuden edistäminen). Esseessä viestitään tieteellisesti itseä kiinnostavasta aiheesta. Kyseessä on tieteellinen

9 ongelmanratkaisu (mihin kysymykseen haluaa esseellä vastata) ja pohdinta (mistä tässä kysymyksessä on kyse) sekä omien perusteltujen päätelmien teko lähdeaineiston pohjalta. Esseen tekstiosan laajuus on noin 6 sivua. Muista siis rajata hyvin esseen kysymyksenasettelu, jotta pystyt tässä laajuudessa kirjoittamaan eheän esseen. Esseessä noudatetaan Yhteiskuntatieteiden laitoksen tieteellisen esseen kirjoittamisen ohjetta (kts. Moodle). 5 KÄYTÄNNÖN JAKSON ARVIOINTI Sosiaalityön käytäntö I numeerinen arviointi (arviointiskaala 0-5) perustuu opiskelijan ja opettajan yhteiselle arvioinnille. Opiskelijan itsearvioinnissa keskeistä on peilata osaamistavoitteita suhteessa suunnitelmaan (käytännön jakso ja essee). Tämän itsearvioinnin osuus on 20 % ja siinä opiskelija arvioi omien tavoitteiden toteutumista. Opettajan arviointi perustuu esseen (60 %) ja seminaarityöskentelyn (20 %) arviointiin. Arvioinnit annetaan Moodlessa. Arviointitapa: Kriteerit: Tuotos: Arvioija: Osuus: Sisältö Esseen sisältö ja rajaus, aiheen käsittely, omaperäisyys/ perustellut omat kommentit, lähteiden käyttö ja soveltaminen, viittaustekniikka/ muotoseikat, uuden oppiminen ja oivallukset, ongelmanratkaisut ja päätelmät Essee Moodlessa lyhyt sanallinen arviointi + numero Yliopisto-opettaja 60 % Seminaarityöskentely Esityksen innostavuus, vuorovaikutteisuus, aktivointi, jakson ja esseen nivominen yhteen Seminaariesitys Moodlessa lyhyt sanallinen arviointi + numero Yliopisto-opettaja 20 % Tavoite Opiskelijan omat tavoitteet ja niiden toteutuminen Oppimissuunnitelma Opiskelija 20 % Tavoitteiden saavuttamisen mahdollisuudet paikassa/ realistisuus Essee ja esitys Lyhyt sanallinen ja numeerinen arviointi /Moodle

10 6 LOPUKSI Oppiminen on prosessi, jossa kerrytetään omaa osaamista ja suunnataan kohti päämääriä välillä isompia välillä pienempiä. Opintojakson osaamistavoitteet nivoutuvat osaksi perusopintojen kokonaisuuden tavoitteita, joten omaa oppimista kannattaa myös miettiä jatkumona. Tällä opintojaksolla tuodaan tähän kokonaisuuteen sosiaalialan toimintaympäristöä ja ilmiöitä, joita opitaan käytännön jaksolla, tutustumiskäynneillä ja seminaaritöiden kautta. Ole siis aktiivinen ja avoin luodaan yhdessä kuvaa sosiaalialan toimintaympäristöistä!

Sosiaalityön käytäntö 2 OPISKELIJAN JA OHJAAJAN OPAS

Sosiaalityön käytäntö 2 OPISKELIJAN JA OHJAAJAN OPAS Sosiaalityön käytäntö 2 OPISKELIJAN JA OHJAAJAN OPAS Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden laitos Lukuvuosi 2014 2015 Sisällys 1 SOSIAALITYÖN KOULUTUS

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Tutkimusperustaisuus käytännön opetuksessa? Tapaus Sosiaalityön käytäntö 2. Taru Kekoni Ma. Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Tutkimusperustaisuus käytännön opetuksessa? Tapaus Sosiaalityön käytäntö 2. Taru Kekoni Ma. Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto Tutkimusperustaisuus käytännön opetuksessa? Tapaus Sosiaalityön käytäntö 2 Taru Kekoni Ma. Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto Lähtökohta esitykselle: Opetusjakson tutkimusperustaisuus on selkeä ja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI Nimi Opetuspiste OSAAMISPASSI Kansainvälisyystutor -opinnot kuuluvat etiikan opintoihin. Saamasi opintoviikkomäärän laajuus riippuu siitä, miten paljon syvennät osaamistasi

Lisätiedot

SOSIAALITYÖ, PERUSOPINNOT 25 op (UEF)

SOSIAALITYÖ, PERUSOPINNOT 25 op (UEF) SOSIAALITYÖ, PERUSOPINNOT 25 op (UEF) Opetus järjestetään Joensuussa monimuoto-opintoina perjantai-iltaisin ja lauantaisin syyslukukauden 2016 ja kevätlukukauden 2017 aikana, jolloin opintoihin kuulu lähiopetuksen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2015 tai keväällä 2016 aloittaville. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Harjoittelun koordinaattori: Tiina Kemppainen Opintojakso Kuvaus Toteutus Kandidaatin

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi?

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.12. Lue, miten jatkat opintojasi.

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

OHJAUSSUUNNITELMA. Filosofian tutkinto-ohjelma. Ohjaus filosofian tutkinto-ohjelmassa

OHJAUSSUUNNITELMA. Filosofian tutkinto-ohjelma. Ohjaus filosofian tutkinto-ohjelmassa OHJAUSSUUNNITELMA Filosofian tutkinto-ohjelma Ohjaus filosofian tutkinto-ohjelmassa Filosofian tutkinto-ohjelmassa annettava ohjaus kohdistuu sekä opiskelijan opintojen ohjaukseen että opinnäytetöiden

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Pääaine: Puh: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Ylioppilastutkinnon jälkeen / ennen saksan

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

Opettajan pedagogiset opinnot

Opettajan pedagogiset opinnot Opettajan pedagogiset opinnot Ainedidaktisten opintojen vertailu Opintojen rakenne (60 op) Yliopisto Kasvatustiede Ainedidaktiikka Harjoittelu 27 13 12 28 25 15 12 (+3?) 26 19 21 19 1 Ainedidaktiset kurssit

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Kandista Pro Gradu tutkielmaan. Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta

Kandista Pro Gradu tutkielmaan. Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Kandista Pro Gradu tutkielmaan Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Kandi / gradu Kandidaatintutkielma on ensimmäinen tieteellinen opinnäytetyö,

Lisätiedot

Sosiaalityön käytäntö 3 Opiskelijan ja ohjaajan opas

Sosiaalityön käytäntö 3 Opiskelijan ja ohjaajan opas Sosiaalityön käytäntö 3 Opiskelijan ja ohjaajan opas Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden laitos Lukuvuosi 2013 2014 2 1 Sosiaalityön koulutus Itä-Suomen

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

Rikosseuraamukset asiakkaan, asiakastyön ja tutkimuksen näkökulmia kurssin toteutus yliopiston ja kolmannen sektorin yhteistyönä

Rikosseuraamukset asiakkaan, asiakastyön ja tutkimuksen näkökulmia kurssin toteutus yliopiston ja kolmannen sektorin yhteistyönä Rikosseuraamukset asiakkaan, asiakastyön ja tutkimuksen näkökulmia kurssin toteutus yliopiston ja kolmannen sektorin yhteistyönä Heli Valokivi, Tay & Mari Suonio, UEF Sosnet PEDASHOP II 11.4.2014 Kurssin

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKINTOJEN YLEISRAKENNE

HOITOTIETEEN TUTKINTOJEN YLEISRAKENNE HOOEEE KOULUUS HOOEEE UKOJE YLESRKEE Hoitotieteen lähtökohdat Hoitotieteen teoria Hoitotieteellinen tutkimus YHESE OPO 38 op (amk-tutkinnon perusteella korvautuu yht. 3, opistoasteen tutkinnon perusteella

Lisätiedot

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija työseminaari Helsinki 11.6.2010

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija työseminaari Helsinki 11.6.2010 Mitä Ergonetti tarjoaa potilassiirtoergonomiaan? Suunnittelija Merja Mäkitalo Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija työseminaari Helsinki 11.6.2010 Itä Suomen yliopisto Koulutus ja kehittämispalvelu

Lisätiedot

Sosiaalityön opetus- ja tutkimusyksikkö Praksis Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca / Heikki Warisinstituutti

Sosiaalityön opetus- ja tutkimusyksikkö Praksis Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca / Heikki Warisinstituutti Sosiaalityön opetus- ja tutkimusyksikkö Praksis Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca / Heikki Warisinstituutti Esityksen teemoja Hankkeen rakenne Käytännön opetus sosiaaliasemalla Kehittäminen

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi P1a Sosiaalipolitiikan. P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op

1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi P1a Sosiaalipolitiikan. P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op LIITTEET Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa 1. vuosi 60 op P1a Sosiaalipolitiikan P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi 2 op maissa 4 op P2a Toimeentuloturvan ja

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Johdatus akateemisiin opintoihin 2011 Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Tervetuloa opiskelijaksi! Opintopsykologi Katri Ruth MIKÄ

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen 3.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Opintopisteitä yht. 180op n. 60op n. 60op n. 60op

Opintopisteitä yht. 180op n. 60op n. 60op n. 60op KANDIDAATIN TUTKINNON OPINTOJEN ETENEMISJÄRJESTYS 1. lukuvuosi 2. lukuvuosi 3.lukuvuosi Teologian kandidaatin tutkinto (180 op) A1-linja sl kl sl kl sl kl Yleis- ja kieliopinnot 25op YK10 Filosofia ja

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2016 ja haluat jatkaa opintojasi 1.8.2016 jälkeen? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.2016. Lue, miten

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Onnittelut valinnoistasi Ensinnäkin siitä, että olet valinnut

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011 1/6 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi) tai selvällä käsialalla. Valintaprosessin helpottamiseksi toivomme, ettet niittaa papereita yhteen, vaan käytät

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot Helena Varmajoki Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot 26.8.2015 Teknillinen tiedekunta Materiaali verkossa: Opiskelijat -> Opinnot ja opiskelu -> Uudelle opiskelijalle -> Orientaatiopäivät

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Akateeminen ergonomia: katsaus menneeseen ja tulevaan

Akateeminen ergonomia: katsaus menneeseen ja tulevaan Akateeminen ergonomia: katsaus menneeseen ja tulevaan Susanna Järvelin-Pasanen, TtM, Eur.Erg. Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Ergonomia Terve Suomi 2012 -seminaari 24.5.2012

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Perusopetus, käytännön opetus ja korvaavuudet/ UEF/ Sosiaalityö

Perusopetus, käytännön opetus ja korvaavuudet/ UEF/ Sosiaalityö Perusopetus, käytännön opetus ja korvaavuudet/ UEF/ Sosiaalityö Sosiaalityön koulutusyksiköiden kevätseminaari 16.-17.5.2016 Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden laitos, Sosiaalityö Kuvallinen aloitussivu,

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2013 tai keväällä 2014 aloittaneille. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Verkosta potkua terveystieteiden opiskeluun.

Verkosta potkua terveystieteiden opiskeluun. Verkosta potkua terveystieteiden opiskeluun. Kokemuksia verkkotutkinnosta sulautuvan oppimisen näkökulmasta Sulautuva opetus ja oppiminen, 5.-6.3.2015 Helsinki Ari Haaranen, Tiina Rissanen, Susanna Järvelin-Pasanen

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Puh: Pääaine: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Minut valittiin ranskan kielen opiskelijaksi vuonna.

Lisätiedot

Miten suunnittelen opintoni?

Miten suunnittelen opintoni? Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Miten suunnittelen opintoni? PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 2 SISÄLLYSLUETTELO Opintojen suunnittelu... 3 Tärkeitä

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kaupan alan osaajaksi! LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2017 Kenelle Liiketalouden perustutkinto, merkonomi on suunnattu henkilöille, jotka haluavat hankkia

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

TVT-startti. elokuu 2013. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. www.helsinki.fi/yliopisto

TVT-startti. elokuu 2013. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. www.helsinki.fi/yliopisto TVT-startti elokuu 2013 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Johdannoksi TVT-ajokortti Mikä? Kenelle? Miksi? Miten? TVT-ajokortin suorittaminen Itseopiskelumateriaali Opetus Lähtötasotestit Näyttökoe Moodle

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot