2010 Kuntoutus. Ammatillisen kuntoutuksen kautta työkyvyttömyyseläkkeelle? Seppo Matinveden tutkimus prosessista ja ajoittamisen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2010 Kuntoutus. Ammatillisen kuntoutuksen kautta työkyvyttömyyseläkkeelle? Seppo Matinveden tutkimus prosessista ja ajoittamisen"

Transkriptio

1 Veijo Notkola Kokonaisnäkemystä kuntoutukseen Ritva Linnakangas, Pirjo Lehtoranta, Aila Järvikoski ja Asko Suikkanen Lasten ja nuorten psykiatrinen perhekuntoutus: muutosten ja koettujen vaikutusten arviointi Asko Suikkanen, Jari Lindh ja Ritva Linnakangas Ammatillisen kuntoutuksen kautta työkyvyttömyyseläkkeelle? Seija Haapasalo ja Johanna Korkeamäki Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Katariina Hinkka, Liisi Aalto, Rainer Grönlund ja Marketta Rajavaara Uudenlaista työhönkuntoutusta kehittävän arvioinnin tuella Pirkko Mäkelä-Pusa Työkyvyn varhainen tuki pientyöpaikoilla Esko Mälkiä Katsaus fysioterapian tutkijakoulutukseen Tuija Kotiranta Seppo Matinveden tutkimus prosessista ja ajoittamisen ongelmasta Mika Pekkonen Terveyteen liittyvä elämänlaatu laitoskuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa 2010 Kuntoutus 4

2 Kuntoutus on kuntoutusalan tieteellis-ammatillinen lehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti välittää ajankohtaista tietoa kuntoutuksen tutkimuksesta, menetelmistä ja innovaatioista sekä seuraa alan yhteis kunnallista keskustelua. Toimitusneuvosto Raija Gould, Eläketurvakeskus Aila Järvikoski, Lapin yliopisto Patrik Kuusinen, Työ- ja elinkeino ministeriö Veijo Notkola, Kuntoutussäätiö Timo Pohjolainen, KuntoutusOrton Marketta Rajavaara, Kela Ismo Takala, Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys Helena Taskinen, Työterveyslaitos Toimitus Veijo Notkola, päätoimittaja Timo Korpela, toimitussihteeri Mika Ala-Kauhaluoma, Matti Tuusa Toimituksen yhteystiedot PL 39, Helsinki puhelin www-sivut kuntoutuslehti Tilaushinnat Kestotilaus 45 euroa Vuosikerta 48 euroa Opiskelija 40 euroa Irtonumero á 10 e + postituskulut Julkaisija Kuntoutussäätiö 33. vuosikerta ISSN Kannen suunnittelu Jaana Viitakangas Paino Yliopistopaino, Helsinki 2010 Aikakauslehtien Liiton jäsen Kuntoutussäätiö on monipuolinen kuntoutuksen, terveyden ja työelämän asiantuntija- ja kehittämiskeskus. Sen tavoitteena on edistää työikäisten työ- ja toimintakykyä ja parantaa vajaakuntoisten tasaarvoista osallistumista työ- ja muuhun sosiaaliseen elämään. Näihin tavoitteisiin Kuntoutussäätiö pyrkii innovatiivisella kuntoutuspalvelu- ja työtoiminnalla, tutkimus- ja kehittämistyöllä sekä koulutuksella, arvioinnilla ja konsultoinnilla. sisältö Kuntoutus 4 PÄÄKIRJOITUS Veijo Notkola 1 Kokonaisnäkemystä kuntoutukseen tieteellinen artikkeli Ritva Linnakangas, Pirjo Lehtoranta, Aila Järvikoski ja Asko Suikkanen 3 Lasten ja nuorten psykiatrinen perhekuntoutus: muutosten ja koettujen vaikutusten arviointi Asko Suikkanen, Jari Lindh ja Ritva Linnakangas 21 Ammatillisen kuntoutuksen kautta työkyvyttömyyseläkkeelle? PUHEENVUORO Seija Haapasalo ja Johanna Korkeamäki 38 Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena katsaus Katariina Hinkka, Liisi Aalto, Rainer Grönlund ja Marketta Rajavaara 47 Uudenlaista työhönkuntoutusta kehittävän arvioinnin tuella Pirkko Mäkelä-Pusa 55 Työkyvyn varhainen tuki pientyöpaikoilla Esko Mälkiä 61 Katsaus fysioterapian tutkijakoulutukseen Tuija Kotiranta 67 Seppo Matinveden tutkimus prosessista ja ajoittamisen ongelmasta LECTIO PRAECURSORIA Mika Pekkonen 69 Terveyteen liittyvä elämänlaatu laitoskuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa Kuntoutussäätiö

3 P Ä Ä K I R J O I T U S Veijo Notkola Kokonaisnäkemystä kuntoutukseen Järjestöbarometrin 2010 erityisteemana oli järjestöjen kuntoutuspalvelujen haasteet. En lähde käymään läpi kaikkia niitä asioita, joita järjestöbarometri nostaa kuntoutuksesta esiin. Kuntoutuksesta kiinnostuneiden kannattaa kuitenkin barometria vilkaista. Siinä järjestöjohto suhtautuu melko kriittisesti kuntoutuspalveluja ostaviin tahoihin. Esiin nousevat selkeästi järjestöjen kuntoutuspalvelujen tuottamiseen liittyvät ja samalla myös kuntoutuspalveluja tuottavien organisaatioiden ongelmat. Barometri osoittaa hyvällä tavalla myös sen, että ne jotka palveluja tuottavat eivät luota palvelujen ostajiin. Tämä on varsin vakava kysymys. Yhteisiä keskustelufoorumeja varmasti tarvitaan, mutta ei vastakkainasettelua. Barometrin tuloksia ei voi kukaan kiistää, vastaajat nyt kerta kaikkiaan ovat tuota mieltä. Epäluottamuksen ilmapiiriä kuvaa hyvin eräs vastaus: Ei yksityinen järjestö/palveluntuottaja voi haastaa Kelaa tai mennä julkisuuteen tulokset voi arvata, jos puree sitä kättä joka ruokkii. Barometrin tuloksia, ja sitä, mitä voitaisiin tehdä, olisi syytä puida esimerkiksi kuntoutusasiain neuvottelukunnassa. On hyvä, että järjestöbarometrejä aika ajoin tehdään. Viimeiseksi jäänyt kuntoutusselonteko tehtiin Selonteossa todettiin esimerkiksi kuntoutuksen vaikuttavuudesta, että olemassa olevaa kuntoutuksen vaikuttavuustietoa hyödynnetään, tiedon kattavalle käytölle luodaan väylät, järjestäjät ja rahoittajat seuraavat vaikuttavuutta ja kehittävät seurannan menetelmiä, vaikuttavuustietoa lisätään ja tehdään kuntoutuksen kehittämisohjelma. Kehittämisohjelma kyllä tehtiin, mutta muiden kohtien osalta herää pieni epäilys. Jos seuranta tai juurruttaminen puuttuvat, ovat vastassa samat ongelmat kuin yleensäkin projektimaailmassa. Pidän oikeana päätöstä, että uusia kuntoutusselontekoja ei enää tarvita. Yksi perusteluistani on, että kuvitellaan, että selontekoja tekemällä asiat ratkaistaan. Näinhän ei käy. Sen sijaan tarvitaan pitemmän tähtäyksen näkemystä siitä, mihin suuntaan kuntoutusta Suomessa olisi syytä Kuntoutus

4 kehittää. On tärkeää, että kuntoutus hyväksytään omaksi, itsenäiseksi kokonaisuudeksi. Sosiaaliturvajärjestelmän näkökulmasta kuntoutus on vain yksi keino, jolla sosiaali- tai esimerkiksi työvoimapoliittisia tavoitteita voidaan saada vietyä eteenpäin. Tällä ajattelumallilla kuntoutus hukkuu helposti järjestelmän syövereihin. Jotta kuntoutusta voidaan arvioida yhtenä kokonaisuutena, on välttämätöntä tietää, mitä kuntoutuksen nimissä tehdään eri tahoilla: mitä toimenpiteitä työeläkelaitokset tekevät kuntoutuksena, mitä tehdään Kelassa, työvoimahallinnossa, erikoissairaanhoidossa ja niin edelleen. Kun tiedetään mitä tehdään, keihin toiminta kohdistuu ja mitä se maksaa, voidaan vähitellen ryhtyä arvioimaan, onko toiminnasta myös jotain hyötyä. Tällaista tietoa kuntoutuksesta joidenkin toimijoiden kohdalla on, mutta toisten kohdalla ei, tai tietoa ei ole riittävällä tarkkuustasolla. Lähtökohtana ei voi olla, että kerran kymmenessä vuodessa tehdään selontekoja ja kuitataan asia sillä. Olen siis samaa mieltä niiden kanssa, jotka ovat ymmärtäneet viisaudessaan luopua selonteoista. Tarvitaan vuosittaisia, hyvin mietittyjä kuntoutustilastoja kaikkien toimijoiden tai rahoittajien toteuttamasta kuntoutustoiminnasta. Kuntoutuksen vaikuttavuuden seuranta ei ole vain sitä, että selvitetään, vaikuttaako työ- ja toimintakykyyn omassa sängyssä nukkuminen enemmän kuin kuntoutuslaitoksen vastaavassa tai päinvastoin. Hyviä yksittäisiä toimenpiteitä ja kuntoutuskursseja koskevia selvityksiä tarvitaan, mutta peruslähtökohtana pitää olla se, että maassa on kokonaisnäkemys siitä, mitä kuntoutuksessa tapahtuu. Tarvitaan hyvää ja suunniteltua kuntoutusta koskevaa perustilastointia ja aineistonkeruuta. Tämä tarkoittaa sitä, että kertynyttä aineistomateriaalia pitää voida joustavasti myös lisäanalysoida, jolloin yksittäistenkin toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan analysoida isoilla aineistomassoilla ja niitä voidaan yhdistää sopivasti myös muihin tietokantoihin, kuten väestölaskenta-aineistoihin. 2 Kuntoutus

5 T I E T E E L L I N E N A R T I K K E L I Ritva Linnakangas, Pirjo Lehtoranta, Aila Järvikoski ja Asko Suikkanen Lasten ja nuorten psykiatrinen perhekuntoutus Muutosten ja koettujen vaikutusten arviointi Johdanto Lasten ja nuorten tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tasapainoisuus ja hyvä mielenterveys ovat olleet 2000-luvun suuria haasteita Suomessa. Mielenterveys voidaan määritellä lapsen tai nuoren kyvyksi rakastaa, leikkiä, pelata, oppia ja tehdä työtä (Friis ym. 2004, 34 35). Lähes viidesosalla kouluikäisistä lapsista on tutkimusten mukaan jonkinasteisia psyykkisiä ongelmia tai häiriöitä (Almqvist ym. 1999; Kumpulainen 2004). Lapsuus- ja nuoruusiässä mielenterveyden ongelmia oletetaan esiintyvän suunnilleen samassa määrin. Ennusteiltaan vakavimpia ovat käytösongelmat ja neuropsykiatriset ongelmat varsinkin liittyneinä emotionaalisiin ongelmiin (Sourander ym. 2007). Psyykkiset ongelmat esiintyvät jossain määrin erilaisina lapsilla ja nuorilla, ja nuoruuden eri kehitysvaiheissa. Lapsilla esiintyy tavallisemmin tarkkaavuushäiriöitä, käytös- ja uhmakkuushäiriöitä sekä erilaisia ahdistuneisuushäiriöitä. Varhaisnuoruudessa (12 14-vuotiaat) yleisimpiä ovat käytös- ja tarkkaavuusongelmat, mutta varsinaisesta nuoruusiästä (15 17-vuotiaat) lähtien varhaiseen aikuisuuteen asti nuorten tavallisimpia ongelmia ovat ahdistuneisuusja mielialahäiriöt sekä päihdeongelmat. (Almqvist ym. 1999; Aalto-Setälä ja Marttunen 2007; Haarasilta ym. 2000; Ranta ym ) Lapsen tai nuoren käyttäytymisessä näkyvät ongelmat voivat usein olla laajoja ja tuen tarve koskee koko perhettä ja lähiympäristöä (Pönkkö ym. 2002, 7; Kumpulainen 2004, ). Yhteiskunnallisesti tärkeä kysymys on, miten voitaisiin oikea-aikaisesti tukea lasten ja nuorten mielenterveyttä ja turvallista kehitystä sekä perheiden hyvinvointia. Lapsuudessa luodaan pohja ihmisen elämälle ja tulevaisuudelle, ja on tiedossa, että suuri osa aikuisten psyykkisistä sairauksista on alkanut lapsuudessa tai nuoruudessa. Oikein suunnattu ja toteutettu kuntoutus voi kehitysvaiheessa olevan yksilön kohdalla Kuntoutus

6 korjata psyykkisiä rakenteita ja toimintakykyä sekä estää mielenterveyden ongelmia ja syrjäytymistä aikuisiässä. Mielenterveyden ongelmista kärsivien lasten ja nuorten kuntoutusta on kuitenkin tutkittu varsin vähän. Kelan rooli lasten ja nuorten kuntoutuksessa on terveydenhuollon järjestelmää täydentävä. Valtio antoi Kelalle vuosina erillismäärärahan, jolla voitiin järjestää 5 25-vuotiaille psykoterapiaa, vanhempien ohjaus- ja tukikäyntejä, lastenpsykiatrista toimintaterapiaa ja erilaisia monimuotoisen perhekuntoutuksen hankkeita (Rissanen 2003). Vuoden 2003 jälkeen Kela jatkoi lasten ja nuorten psykiatrisen kuntoutuksen hanketta harkinnanvaraisen kuntoutuksen kehittämistoimintaan myönnetyllä rahoituksella. Kelan psykiatrisen perhekuntoutuksen tavoitteina oli lapsen tai nuoren toiminta- ja opiskelukyvyn parantaminen ja turvaaminen, lapsen sosiaalisen vuorovaikutuksen tukeminen sekä perheen tukeminen lapsen kasvatuksessa. Tärkeänä pidettiin yhteistyön tiivistämistä paikallisten toimijoiden, kuten päivähoidon, koulun, kuntien perheneuvoloiden ja sairaanhoitopiirien kanssa sekä toimivien palvelujen luomista eri tahojen kesken. Kehittämistoiminnan avulla on pyritty arvioimaan ja täsmentämään Kelan roolia lasten ja nuorten perhekuntoutuksessa. Kelan ohjeiden mukaan perhekuntoutukseen ohjattavilla lapsilla ja nuorilla tulee olla lääkärin toteama psykiatrinen sairaus ja hoitosuhde. Perhekuntoutuksen aikana hoidon järjestämisvastuu säilyy julkisella terveydenhuollolla. Kuntoutus voi sisältää muun muassa toiminnallista kuntoutusta, terapioita, vertaisryhmätoimintaa sekä työskentelyä lapsen läheisverkoston kanssa (Kela 2005). Kuntoutuksesta vastanneet hankkeet edustivat yksityisiä ja niin sanotun kolmannen sektorin palveluntuottajia eri puolelta maata. Vuosina kahteentoista perhekuntoutushankkeeseen osallistui yhteensä 1514 lasta ja nuorta perheineen. Kela sisällytti perhekuntoutuksen kehittämishankkeeseen arviointitutkimuksen. Tämän Kelan rahoittaman tutkimuksen toteuttivat Lapin yliopisto ja Kuntoutussäätiö (Linnakangas ym. 2010; Linnakangas ja Lehtoranta 2009). Tässä artikkelissa tarkastelemme perhekuntoutuksen vaikutuksia vanhempien ja lasten arviointien pohjalta, ja saamiimme aiempiin tuloksiin (emt.) perustuen pohdimme myös perhekuntoutuksen toteuttamisen haasteita ja solmukohtia. Sanapari lapset ja nuoret korvataan monessa yhteydessä luettavuuden keventämiseksi sanalla lapsi, mutta tällöin tarkoitetaan myös nuorta kuntoutujaa. Aikaisemmat tutkimukset Psykiatrisen kuntoutuksen prosessia ja vaikutuksia on tutkittu aikuisilla enemmän kuin lapsilla ja nuorilla (esim. Salminen 2002). Suomessa on tutkittu muun muassa skitsofreniaan sairastuneiden hoito- ja kuntoutusketjuja sekä kuntoutumisen etenemistä (esim. Salokangas ym. 2000; Nordling 2007; Stengård 2005; Kiviniemi 2008). Psykiatrisen hoitoketjun toimivuutta on selvitetty myös psyykkisiä ongelmia kokeneilla erityisoppilailla: Marja-Liisa Pönkkö (2005) toteaa yhteistyön puutteen johtaneen usein väsymiseen ja luopumiseen ja merkinneen oppilaan jäämistä ajelehtimaan hoitoketjun eri vaiheisiin. 4 Kuntoutus

7 Psykoterapian eri muotojen vaikuttavuutta on tutkittu runsaasti, ja aikuisten psykoterapiaa on tutkittu myös Suomessa (esim. Knekt ja Lindfors 2004; Knekt ym. 2008). Lasten ja nuorten behavioraalis-kognitiivisesta psykoterapiasta on tehty kaksi systemaattista kirjallisuuskatsausta (James ym. 2005; O Kearney ym. 2006). Myös perheterapian vaikutuksista on tehty tutkimuksia ja kaksi kirjallisuuskatsausta, toinen lapsilla ja nuorilla (Cottrell ja Boston 2002; Henken ym. 2007; Bjornstad ja Montgomery 2005; ks. myös Seikkula ym. 2005; Aaltonen 2006). Tutkimusten tulokset ovat olleet vaihtelevia, ja hyviä vaikutuksia on todettu osalla osallistuneista. Westmanin ym. (2005) järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa, jossa tarkasteltiin kokeellisia tai kvasikokeellisia tutkimuksia erilaisten perheinterventioiden vaikutuksista lapsiperheiden sosiaalisten ongelmien vähentämisessä tai ennaltaehkäisemisessä, ei mukana ollut yhtään suomalaista tutkimusta. Shepperdin ym. (2009) systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa kohteena olivat perheinterventiot, joiden tavoitteena oli ehkäistä lapsen tai nuoren joutuminen psyykkisen sairauden vuoksi sairaalahoitoon. Bloom (2009) korostaa yhteisöllisen tuen ja psykososiaalisten kuntoutuspalvelujen tulosten edellytyksenä luottamusta perheen ja palvelun järjestäjien välillä sekä perheiden kokemia vaikutusmahdollisuuksia prosessin eri vaiheissa. Suomessa on tutkittu muun muassa niin sanotun Perhekoulu-intervention vaikutuksia haastavasti käyttäytyvän lapsen ja perheen tilanteessa (esim. Salmi 2008), perhetyön avohuollon tukitoimien (esim. Hurtig 2003; Kaikko 2005; Heikkinen 2007) ja yleisemmin lastensuojelutyön vaikutuksia (esim. Rousu 2007; Puustinen-Korhonen ja Pösö 2010). Perhekuntoutuksen vaikutuksia on selvitetty erityisesti laadullisin tutkimusottein muun muassa sen mukaan, ovatko perhekuntoutuksen taustalla lapsen vai vanhempien ongelmat. Perhekuntoutuksen vaikutuksia on arvioitu esimerkiksi lastensuojelun asiakkaina olleiden perheiden näkökulmasta. Monialaisen perhekuntoutuksen tutkimus on kaiken kaikkiaan ollut melko vähäistä ja vaihtelevaa sekä tutkittujen interventioiden että käytettyjen tutkimusmenetelmien kannalta. Lapsen kuntoutuksessa tavoitteena on yleensä optimaalisen kehityksen aikaansaaminen tilanteessa, jossa jokin vamma tai häiriö muodostuu lapsen normaalin kehityksen esteeksi. Kehittyvällä ja kasvavalla lapsella on vaihtelevasti normaalia iänmukaista kehityspotentiaalia. (Esim. von Wendt 2001, 399.) Lapsen kuntoutumista tarkasteltaessa on tärkeää seurata myös hänen toimintaympäristössään tapahtuvia muutoksia. Lapsi on kiinteä osa perhettään, jolloin muutos on aina ehdollista ja yleensä yhteydessä myös lapsen arjen toimijoihin ja arjessa tehtäviin valintoihin. Perhe monitoimijaisena sosiaalisena yksikkönä monimutkaistaa niin kuntoutuksen toimintaympäristön kuin myös vaikuttavien mekanismien osuuden erottamista ja problematisointia. Perheen ja sen jäsenten toimintaympäristöjä on monia, samoin vaikuttavuuden toimintamekanismeja. Kuntoutuksen ja kuntoutussuunnittelun kannalta tämä mutkistaa tavoitteiden asettelua sekä käytettävien keinojen ja käytäntöjen hyödyn- Kuntoutus

8 tämistä. Tutkimuksen kannalta haasteellista on määritellä se, mitä muutosta tavoitellaan ja mitä sillä tarkoitetaan esimerkiksi perhekuntoutuksessa. Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tämän tutkimuksen tavoitteena on (1) kuvata toteutunutta perhekuntoutusta, siihen osallistuneita lapsia ja perheitä sekä heidän kuntoutusta koskevia odotuksiaan, (2) selvittää lapsen oireissa ja käyttäytymisessä tapahtuneita muutoksia perhekuntoutuksen aikana sekä psykiatrisen perhekuntoutuksen koettuja vaikutuksia (vanhempien kuntoutuksesta saamat voimavarat; lasten kuntoutuksesta saama apu), sekä (3) selvittää, mitkä tekijät ennustivat perhekuntoutuksen aikana ilmenneitä myönteisiä muutoksia tai koettuja vaikutuksia. Tutkimuksen avulla pyritään tekemään tulkintoja ja johtopäätöksiä siitä, millaiset perhekuntoutuksen toimintamuodot ja toimintatavat ovat tarkoituksenmukaisia ja hyödyllisiä. Tietoa perhekuntoutuksesta tuottivat sitä toteuttaneet hankkeet, kuntoutukseen osallistuneet lapset ja heidän vanhempansa sekä lapsia kuntoutukseen lähettäneet tahot. Hankkeisiin tehtyjen tutustumiskäyntien pohjalta laadittiin lomake, jonka avulla hankkeilta kerättiin hankekohtaista tietoa perhekuntoutuksen toteuttamisesta ja sen tyypillisestä sisällöstä. Hankkeilta kerättiin myös tiedot kaikkien vuosina perhekuntoutukseen osallistuneiden lasten (n = 1514) sukupuolesta, iästä, lähettäjätahosta sekä lähettäjätahojen lapsille asettamista diagnooseista. Näiden perusteella saatiin yleiskuva perhekuntoutukseen osallistuneista lapsista ja nuorista. Diagnoositiedot saatiin ilman tunnistetietoja eli niiden yhdistäminen muihin tutkimuksessa kerättyihin tietoihin ei ollut mahdollista. Lapsen tilanteessa kuntoutuksen aikana tapahtuneita muutoksia ja kuntoutuksesta saatuja voimavaroja ja apua selvitettiin vanhemmille ja lapsille tehtyjen alku- ja seurantakyselyjen avulla. Alkukyselyihin vastattiin kuntoutusjakson alussa ja seurantakyselyihin kuntoutuksen loppuvaiheessa tai sen päätyttyä. Kyselyjen piiriin tulivat lapset, joiden kuntoutus toteutui vuoden 2006 syksyn ja vuodenvaihteen 2008/2009 välisenä aikana. Nämä kriteerit täyttäneitä 5 16-vuotiaita lapsia oli kaikkiaan 440. Tapausmäärää pienensi se, että kaikkien ko. ikäisten lasten kuntoutusjaksot eivät ehtineet loppua tutkittavana ajankohtana. Myöskään ennen syksyä 2006 alkaneisiin kuntoutusprosesseihin ei alkukyselyin ollut enää mahdollista päästä käsiksi, koska arviointitutkimuksen asiakastasoinen tiedonkeruu käynnistyi vasta syyskuussa vuotiaiden lasten vanhempien alku- ja seurantakyselyyn saatiin vastauksia kaikkiaan 308 (70 %). Lasten alku- ja seurantakyselyt kohdennettiin vuotiaille lapsille, ja vastauksia saatiin kaikkiaan 138. Yli 16-vuotiaat nuoret eivät olleet mukana kyselyissä, koska kyselyihin sisällytetty SDQ (The Strengths and Difficulties Questionnaire; Goodman 1997 ja 2001) on tarkoitettu 16-vuotiaita tai sitä nuorempia lapsia koskevaan tiedonkeruuseen, ja myös Kela kohdisti kuntoutuksen ensisijaisesti 16 vuotta nuorempiin lapsiin. Lapsen tunne-elämää ja käyttäytymistä selvittävällä SDQ-kyselyllä voidaan kartoit- 6 Kuntoutus

9 taa lapsen vaikeuksia ja vahvuuksia hänen itsensä, hänen vanhempiensa tai esimerkiksi opettajan arvioimana. SDQ-kyselyä on alun perin käytetty erityisesti avun tarpeessa olevien lasten seulontaan (esim. Goodman ym. 2004; Obel ym. 2004), mutta viime vuosina myös muutoksen mittarina (esim. Janssens ym. 2009). Sen suomenkielistä versiota SDQ-Fin on käytetty useissa tutkimuksissa (Koskelainen ym. 2001; Koskelainen 2008 ja 2009). SDQ-kyselyn 25 väittämää koskevat lapsen (1) tunne-elämän oireita, (2) käytöshäiriöitä, (3) yliaktiivisuuden/tarkkaavuuden ongelmia ja (4) kaverisuhteiden ongelmia sekä (5) prososiaalista käytöstä. Tässä artikkelissa lapsen oireissa tapahtuneita muutoksia selvitettiin vanhempien alku- ja seurantakyselyssä suorittamien arvioiden pohjalta. Vanhempien ja vuotiaiden lasten alkukyselyssä oli kysymyksiä myös lapsen ja perheen taustatiedoista, perheen tukiverkostosta, huolista ja perheen kuntoutukselle asettamista toiveista. Seurantakyselyyn sisältyi myös kysymyksiä perhekuntoutuksesta ja sen toteutuksesta. Vanhemmilta tiedusteltiin kysymyssarjalla kokemuksia kuntoutuksen aikana saadusta tuesta. Lisäksi tiedusteltiin, saivatko vanhemmat perhekuntoutuksesta voimavaroja lapsensa tukemiseen ja jos saivat, missä määrin. Lapsilta tiedusteltiin, mitä heille tärkeitä asioita perhekuntoutuksessa käsiteltiin ja oliko perhekuntoutuksesta ollut heille apua ja minkä verran. Aineiston analysoinnissa käytettiin etupäässä suoria jakaumia ja ristiintaulukointia. Logistisen regressioanalyysin avulla tutkittiin kuntoutuksen aikana tapahtuneita muutoksia (SDQ-kysely) ja perhekuntoutuksen koettuja vaikutuksia ennustavia tekijöitä (vanhemmilla perhekuntoutuksen antamat voimavarat lapsen tukemiseen, lapsilla perhekuntoutuksen antama apu). Perhekuntoutuksen alkuvaiheen suunnittelusta ja kuntoutuksen päätösvaiheeseen liittyvistä järjestelyistä kerättiin kyselyllä tietoa lapsia kuntoutukseen lähettäneiltä tahoilta. Tulosten tulkinnan ja johtopäätösten tukena käytettiin lapsia kuntoutukseen lähettävien tahojen ja hankkeiden kokemuksia yhteistyöstä ja kuntoutuksen toteuttamisesta. Perhekuntoutukseen osallistuneet Perhekuntoutukseen osallistuneiden lasten ja nuorten joukko oli heterogeeninen iältään ja diagnooseiltaan. Koko aineistossa (n = 1514) tyttöjen osuus oli 34 % ja poikien 66 %. Lapsista 4 % oli alle kouluikäisiä. Alakouluikäisiä oli 39 %, yläkouluikäisiä 38 % ja tätä vanhempia 18 % lapsista. Kuntoutukseen lähettäjinä toimivat useimmiten terveyskeskus, lastenpsykiatrian poliklinikka ja koulu. Hankkeilta saatujen tietojen mukaan 26 %:lla lapsista oli ensimmäisenä diagnoosina neuropsykiatrinen oireyhtymä, 22 %:lla käyttäytymishäiriö, 21 %:lla ahdistuneisuushäiriö ja 14 %:lla masennus. Ahdistuneisuutta ja masennusta ilmeni suhteellisesti enemmän tytöillä kuin pojilla ja käyttäytymisen ongelmia pojilla enemmän kuin tytöillä. Erilaiset oppimisvaikeudet oli merkitty kuntoutustarpeen syyksi 4 %:lla. Muita mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden pääluokkaan kuuluvia sairauksia (esimerkiksi syömishäiriö, persoonallisuushäiriö, kaksisuuntainen mielialahäiriö, prepsykoosi) oli ensimmäisenä diagnoosina muutamalla prosentilla, ja osalla lapsista ensimmäiseksi diagnoosiksi oli Kuntoutus

10 merkitty myös jokin elimellinen sairaus (esimerkiksi liikalihavuus, diabetes, epilepsia). Lapsista 5 %:lla kuntoutustarpeen syyksi oli kirjattu sosioekonomiset tai psykososiaaliset ongelmat, kuten erilaiset kouluun (esimerkiksi koulukiusaaminen, poissaolot), perheeseen (hajoaminen, vanhemman kuolema) tai sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät ongelmat. Suurimmalle osalle lapsista (64 %) oli asetettu yksi diagnoosi. Kaksi diagnoosia oli 25 %:lla ja kolme tai useampi diagnoosi 11 %:lla lapsista. Perhekuntoutukseen osallistuvat lapset tulivat erilaisista kasvuympäristöistä. Alkuja seurantakyselyyn vastanneista vanhemmista 20 % ilmoitti, että perheellä oli paljon huolta taloudellisesta toimeentulosta, jommankumman vanhemman työttömyydestä, työttömyyden uhasta, työssä selviytymisestä tai työpaineista. 19 %:lla perheistä oli paljon huolta vanhempien ristiriidoista tai ajan riittämättömyydestä yhdessäoloon. Vähintään melko paljon huolta ainakin yhdestä edellä mainitusta asiasta koki 66 % perheistä. Perhekuntoutuksen toimintamuodot Eri palveluntuottajien perhekuntoutushankkeet erosivat toisistaan huomattavasti kuntoutukseen osallistuvien perheiden, heidän kuntoutustarpeidensa ja hankkeiden käyttämien kuntoutusmenetelmien suhteen. Kuntoutusprosessit kestivät puolesta vuodesta kahteen, jopa kolmeen vuoteen. Kuntoutuksen sisällöt olivat usein moniaineksisia, toisin sanoen tarjolla oli monimuotoisia palveluja erilaisissa tilanteissa eläville perheille. Hankkeet ryhmiteltiin kuntoutuksen sisällön perusteella neljään päämuotoon: perheterapeuttisesti painottunut toiminta (pääasiallinen toimintamuoto perheterapia: 231 perhettä) muu perhepainotteinen kuntoutus (koko perheelle suunnattu ja perheen hyvinvointia tukeva, ei kuitenkaan perheterapeuttiseksi luokiteltava toiminta: 408 perhettä) ryhmäpainotteinen kuntoutus (vertaisryhmätoimintaan, mm. vanhempien ryhmiin ja/tai lasten ryhmiin painottunut kuntoutus: 427 perhettä) yksilöpainotteinen kuntoutus (korostuneesti lapsen yksilökäynteihin painottunut kuntoutus: 448 perhettä). Perheiden kuntoutusodotukset ja niihin vastaaminen Alkukyselyyn vastanneet vanhemmat odottivat perhekuntoutukselta apua lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseen sekä saadakseen ja kehittääkseen taitoja toimia vanhempina. Osa vanhempien kuntoutusodotuksista liittyi tarpeeseen muuttaa olosuhteita tai vaikuttaa ympäristöön. Merkittävä osa vanhemmista ilmoitti saaneensa perhekuntoutuksen aikana tukea lapsen vahvuuksien tunnistamiseen ja tunnetilojen käsittelyyn (84 85 %), tukea vanhemmuuteensa (82 %), tietoa lasten käyttäytymisestä ja kasvatuksesta (73 %) sekä keinoja kontaktin saamiseksi lapseen (71 %). Puolet vanhemmista (49 %) koki saaneensa kuntoutuksen aikana myös tietoa hoito- tai viranomaistahosta, jolta tarvittaessa oli mahdollista saada apua. Lapsen ja perheen kuntoutuksen jälkeinen tuen saanti on kuitenkin perhekuntoutuksen haaste tulevaisuudessa. 39 % vanhemmista sai opastusta lapsen tulevaisuuden suunnit- 8 Kuntoutus

11 teluun, vaikka huomattavasti useampi koki sitä tarvitsevansa. Vanhempien kuntoutuksesta saamat voimavarat ja niiden saantia ennustavat tekijät Kuntoutuksella voidaan vaikuttaa lapseen ja hänen hyvinvointiinsa välittömästi, mutta myös välillisesti tukemalla lapsen vanhempia ja perhettä (Martin ym. 2009, 268). Kysymykseen, antoiko perhekuntoutus vanhemmille voimavaroja, jotka auttavat heitä tukemaan lastaan, vastasi pääosa vanhemmista myöntävästi, joko vaihtoehdolla paljon tai jonkin verran (n = 266). Pienempi osa vanhemmista ilmoitti voimavarojensa lisääntyneen vähän tai ei lainkaan (n = 38). Voimavarojen saamista selvittävästä kysymyksestä muodostettiin logistisessa regressioanalyysissa selitettävä muuttuja, joka luokiteltiin: 1 = paljon tai jonkin verran; 0 = vähän tai ei lainkaan. (Taulukko 1). Monet muuttujat olivat yhteydessä siihen, kokivatko vanhemmat saaneensa voimavaroja perhekuntoutuksesta. Ne vanhemmat, joilla oli mahdollisuus saada tukea myös lähipiiristä (perheenjäseniltä, isovanhemmilta, muilta sukulaisilta, ystäviltä), kokivat hyötyneensä perhekuntoutuksesta keskimääräistä enemmän, mikä korostaa perheen luonnollisten verkostojen resurssien hyödyntämisen tärkeyttä perhekuntoutuksen aikana. Kuntoutuksen pitempi kesto ja kuntoutusmuodoista erityisesti perheterapeuttinen toimintatapa olivat yhteydessä vanhempien kuntoutuksesta saamiin voimavaroihin. Tulokset olivat näiltä osin samansuuntaisia, tarkasteltiinpa muuttujien vaikutuksia yksittäin (Malli A) tai samanaikaisesti (Malli B). Myös ryhmäpainotteinen kuntoutus oli yhteydessä vanhempien saamiin voi- Taulukko 1. Vanhempien perhekuntoutuksesta saamia voimavaroja selittävät tekijät, logistisen regressioanalyysin riskisuhde (OR, odds ratio) ja 95 %:n luottamusväli (n = 304). Muuttujat Muuttujien vaikutukset yksittäin (Malli A) 95 %:n OR luottamusväli Muuttujien vaikutukset samanaikaisesti (Malli B) 95 %:n OR luottamusväli Kuntoutuksen kesto (kk) 1,111 1,027 1,202 1,125 1,028 1,232 Perheen koherenssi a # # Lähipiirin apu b 1,291 1,074 1,551 1,312 1,084 1,587 Kuntoutuksen toimintamuoto - perheterapeuttinen - muu perhepainotteinen - ryhmäpainotteinen - yksilöpainotteinen 7,849 2,830 # 1 1,719 35,850 1,129 7,092 6,440 # 2, ,383 29,994 1,061 6,102 a Perheen koherenssi on summamuuttuja neljästä perheenjäsenten keskinäistä tukea, yhdessäoloa, yhteistä ongelmien ratkaisua ja huolien ja tunteiden jakamista koskevasta väittämästä (arvot 0 16). b Lähipiirin apu on summamuuttuja, joka muodostettiin perheenjäseniltä, isovanhemmilta, muilta sukulaisilta ja ystäviltä saadun avun määrää koskevien kysymysten pohjalta (arvot 0 12). Tilastollisesti ei-merkitsevät yhteydet on merkitty #. Kuntoutus

12 mavaroihin mallissa B ja muu perhepainotteinen kuntoutus mallissa A, joskaan ei yhtä selvästi kuin perheterapeuttinen toimintatapa. Vertaistuen merkityksen esiin nouseminen kertoo siitä, että vanhemmat hyötyvät samassa elämäntilanteessa olevien ihmisten toisilleen antamasta, omaan kokemukseen perustuvasta tuesta. Lapsen kuntoutuksesta saama apu ja avun saantia ennustavat tekijät Myös iältään vuotiailta lapsilta kysyttiin seurantakyselyssä, saivatko he perhekuntoutuksesta apua ja minkä verran. Lapsista 51 % ilmoitti saaneensa kuntoutuksesta paljon apua, 34 % vähän apua ja 15 % ei kokenut saaneensa apua lainkaan. Logistisessa regressioanalyysissa vastaus paljon (n = 69) luokiteltiin tilanteeksi, jossa lapsi sai apua, ja vastaukset vähän tai ei lainkaan (n yhteensä = 65) tilanteeksi, jossa lapsi ei kokenut tulleensa autetuksi. Kuntoutuksen pidempi kesto ennusti sitä, että lapsi koki saaneensa kuntoutuksesta paljon apua (Taulukko 2). Näin tapahtui sekä yksittäisessä (Malli A) että samanaikaisessa (Malli B) muuttujien tarkastelussa. Mallin B mukaan lapsen avun saantia ennusti myös se, kokivatko vanhemmat saaneensa perhekuntoutuksesta voimavaroja tukea lastaan. Tämän suuntaisia tuloksia on saatu myös muualla (esim. Graves ja Shelton 2007). Lapsen sukupuoli oli yhteydessä lapsen kokemukseen kuntoutuksen tuottamasta avusta niin, että tytöt kokivat poikia todennäköisemmin tulleensa autetuiksi. Mallin B mukaan lapsen kokemus saadusta avusta oli yksilöpainotteisessa kuntoutuksessa ja muussa perhepainotteisessa kuntoutuksessa Taulukko 2. Lasten perhekuntoutuksesta saamaa apua selittävät tekijät, logistisen regressioanalyysin riskisuhde (OR, odds ratio) ja 95 %:n luottamusväli (n = 134). Muuttujat Sukupuoli - poika - tyttö Muuttujien vaikutukset yksittäin (Malli A) 95 %:n OR luottamusväli # Ikä (vuosi) # # Vanhempien perhekuntoutuksesta saamat voimavarat - ei voimavaroja tai vähän - jossain määrin tai paljon voimavaroja # Muuttujien vaikutukset samanaikaisesti (Malli B) 95 %:n OR luottamusväli 1 2,307 1,013 5, ,029 1,141 14,234 Kuntoutuksen kesto (kk) 1,110 1,031 1,195 1,119 1,027 1,220 Kuntoutuksen toimintamuoto - perheterapeuttinen - muu perhepainotteinen - ryhmäpainotteinen - yksilöpainotteinen # 1 3,824 # 5,227 1,037 14,101 1,928 14,170 Tilastollisesti ei-merkitsevät yhteydet on merkitty #. 10 Kuntoutus

13 suurempi kuin perheterapiaan painottuneessa toimintatavassa. Lapsen oireissa tapahtuneet muutokset ja niitä ennustavat tekijät SDQ-kyselyn kokonaispistemäärän perusteella lapsen oireilu voidaan luokitella kliinisesti merkittäväksi (17 40 pistettä), rajatapaukseksi (14 16 pistettä) tai ei-merkittäväksi (0 13 pistettä). Vanhempien arvioiden mukaan kliinisesti merkittävien oireiden esiintyminen väheni alkutilanteesta seurantatilanteeseen 55 %:sta 34 %:iin ja oireettomuus yleistyi 31 %:sta 54 %:iin. Tarkasteltaessa SDQ-pistemäärissä tapahtuneita muutoksia tulkittiin positiiviseksi muutokseksi pistemäärän väheneminen alkutilanteesta riippumatta vähintään kahdella pisteellä ja negatiiviseksi muutokseksi pistemäärän suureneminen vähintään kahdella pisteellä. Asetettujen kriteerien mukaan muutos oli positiivinen 63 %:lla ja negatiivinen 18 %:lla lapsista. Viidenneksellä (19 %) lapsista pistemäärässä ei tapahtunut asetettujen kriteerien mukaista muutosta. Oireet lisääntyivät vanhempien arvioiden mukaan suhteellisesti useammin vuotiailla (23 %:lla) kuin sitä nuoremmilla lapsilla (14 %:lla). Tuloksen voidaan katsoa korostavan tarvetta perhekuntoutuksen varhaiseen aloittamiseen. Logistista regressioanalyysia käyttäen tarkasteltiin, mitkä tekijät selittivät lapsen oireilun vähentymistä perhekuntoutuksen myötä (Taulukko 3). Kuntoutuksesta hyötymisen eli oireilun vähenemisen kriteeriksi asetettiin lapsen kokonaisongelmien pistemäärän pieneneminen vähintään kahdella pisteellä (n = 186). Tapaukset, joissa SDQ-pistemäärä pysyi ennallaan tai oireet lisääntyivät, yhdistettiin toiseen luokkaan (n = 110). Mallin A mukaan lapsen oireilun vaikeusaste alkutilanteessa ja vanhempien ilmaisema huoli lapsesta olivat yhteydessä lapsen oireilun vähenemiseen. Kokonaisongelmien korkea pistemäärä kuntoutuksen alussa ja vanhempien huoli lapsesta ennustivat lapsen oireilun vähenemistä. Myös kuntoutuksen pidempi kesto oli yhteydessä oireissa tapahtuneeseen positiiviseen muutokseen. Mallissa B myös perheen koherenssi nousi tilastollisesti merkitseväksi oireilun vähenemisen ennustajaksi. Sen sijaan kuntoutuksen toimintamuoto ei noussut tilastollisesti merkitseväksi selittäjäksi kummassakaan mallissa. Pohdinta Kyseessä on arviointitutkimus, jonka toteutus oli prosessina poikkeuksellisen vaativa. Tarkasteltavina olleet perhekuntoutushankkeet olivat sisällöiltään hyvin vaihtelevia, mikä teki niiden vertailun ja myös niiden ryhmittelyn keskeisten painotusten mukaan vaikeaksi. Eri hankkeiden toimintaan osallistuneet perheet olivat monessa suhteessa erilaisia, ja lasten tilanteet iästä, perhetilanteesta, asuinpaikasta ja todetusta ongelmasta alkaen vaihtelivat suuresti. Perhekuntoutuksen arviointitutkimuksen ensimmäisessä osatutkimuksessa kiinnitettiin huomiota erityisesti hankkeiden toteutusta koskevaan laadulliseen tietoon (Linnakangas ja Lehtoranta 2009). Tässä artikkelissa ja arviointitutkimuksen loppuraportissa pääpaino on vanhempien ja lasten perhekuntoutuksesta Kuntoutus

14 Taulukko 3. Lapsen oireilua osoittavan SDQ-pistemäärän vähenemistä (vanhempien arvio) selittävät tekijät, logistisen regressioanalyysin riskisuhde (OR, odds ratio) ja 95 %:n luottamusväli (n = 296). Muuttujat Muuttujien vaikutukset yksittäin (Malli A) 95 %:n OR luottamusväli Muuttujien vaikutukset samanaikaisesti (Malli B) 95 %:n OR luottamusväli Sukupuoli # # Ikä (vuosi) # # Lapsen oireilun vaikeusaste (kokonaisongelmien pisteet 0 40) 1,058 1,018 1,099 1,063 1,014 1,114 Vanhempien huoli lapsesta - huolta ei ole - huolta on 1 2,308 1,280 4, ,065 1,038 4,108 Perheen koherenssi a # 1,086 1,007 1,172 Lähipiirin apu b # # Kuntoutuksen kesto (kk) 1,048 1,000 1,097 1,059 1,006 1,114 Kuntoutuksen toimintamuoto # # a Perheen koherenssi on summamuuttuja neljästä perheenjäsenten keskinäistä tukea, yhdessäoloa, yhteistä ongelmien ratkaisua ja huolien ja tunteiden jakamista koskevasta väittämästä (arvot 0 16). b Lähipiirin apu on summamuuttuja, joka muodostettiin perheenjäseniltä, isovanhemmilta, muilta sukulaisilta ja ystäviltä saadun avun määrää koskevien kysymysten pohjalta (arvot 0 12). Tilastollisesti ei-merkitsevät yhteydet on merkitty #. saamia hyötyjä selittävien tekijöiden tarkastelussa kvantitatiivisen analyysin avulla (ks. myös Linnakangas ym. 2010). Hyötyjä tarkasteltiin toisaalta lapsen oireita ja käyttäytymistä kartoittavassa SDQ-mittarissa tapahtuneiden muutosten, toisaalta vanhempien ja lasten kokemien kuntoutuksen vaikutusten voimavarojen lisääntymisen ja avun saamisen avulla. Lapsen omien kokemusten selvittäminen on kuntoutuksen tutkimuksessa melko harvinaista, mikä toi tärkeän lisän tähän tutkimukseen. Tässä artikkelissa raportoitu vanhempien kuntoutuksen alussa ja lopussa täyttämä SDQ osoittautui toimivaksi muutosmittariksi (vrt. myös Janssens ym. 2009). Vaikka käytetyt myönteisen muutoksen ja koettujen vaikutusten indikaattorit olivat yksinkertaisia, saadut tulokset antavat käsityksemme mukaan varsin hyvät mahdollisuudet tulkintoihin ja johtopäätöksiin. Pidempi seuranta-aika olisi luonnollisesti antanut mahdollisuuden muutoksen perusteellisempaan tarkasteluun, mutta se ei ollut tässä tutkimuksessa mahdollista. Samalla on muistettava, että lapsen elämässä tapahtuu jatkuvasti monenlaisia muutoksia, joissa yksittäisen intervention merkityksen erottaminen ei pitkäaikaisessa seurannassa ole mahdollista. Pitkäkestoiset interventiot ennakoivat tässä tutkimuksessa sekä lasten että vanhempien hyötymistä kuntoutuksesta, ja kuntoutuksen kesto oli yhteydessä myös lap- 12 Kuntoutus

15 sen oireilussa tapahtuneeseen myönteiseen muutokseen. Tulos tukee Riikka Westmanin ym. (2005) arviota, että mitä vaikeampi tilanne, sitä monipuolisempia ja syvällisempiä interventioita tarvitaan, ja että yksittäisin ja kevyin interventioin ei voida vaikuttaa pitkäaikaisiin ja syviin ongelmiin. Tämän tutkimuksen tulokset painottavat kuitenkin ensi sijassa annettavan tuen pitkäkestoisuutta ja jatkuvuutta, ei niinkään sen intensiivisyyttä. Vanhempien ja lapsen kokemia vaikutuksia vanhempien voimavarojen lisääntymistä ja lapsen kuntoutuksesta saamaa apua ennustivat eri toimintamuodot. Vanhemmat kokivat saaneensa voimavaroja eniten perheterapiapainotteisesta toiminnasta vuotiaat lapset kokivat puolestaan hyötyneensä erityisesti yksilöllisesti tapahtuvasta toiminnasta, mutta myös monipuolisesta perhepainotteisesta kuntoutuksesta, johon usein kuului perheen yhdessäoloa ja yhteistä toimintaa. Alle 11-vuotiaille ei kysymyksiä kuntoutuksesta ja siitä hyötymisestä asetettu, joten lasten kokemuksia koskevat tulokset perustuvat pienempään ryhmään kuin vanhempien vastaavat. Siitä huolimatta tulosten pohjalta voidaan väittää, että perhekuntoutuksessa olisi tärkeää hyödyntää monenlaisia työtapoja yksilöllisten ja perhekohtaisten tarpeiden mukaan. Tämä tarkoittaa toisaalta keskustelua ja yhteistä pohdintaa, toisaalta yhteistä toimintaa ja toiminnallisia kuntoutusmuotoja. Se voi tarkoittaa myös lapsen kohtaamista yksin ilman perheen mukanaoloa, perheen kohtaamista yksikkönä, vanhempien ja lapsen vertaisryhmiä, mutta myös osallistumista lapsen luontaisiin verkostoihin muun muassa koulun ja päiväkodin toimintaan. Kiinnostava tulos oli myös se, että tiivis, keskusteluun ja tukeen perustuva perheyhteys perheen hyvä koherenssi ennakoi lapsen perhekuntoutuksesta saamaa suurempaa hyötyä. On todennäköistä, että tällaisessa tilanteessa vanhempien on helpompi asettua tukemaan lastaan myös kuntoutuksen yhteydessä esiin nousevissa asioissa kuin silloin, kun perheen koherenssi on heikompi. Kuntoutuksen toimintakäytännöissä on tärkeää kiinnittää huomiota perheen sisäisiin vahvuuksiin ja tukea niiden positiivista kehitystä (ks. myös Mattus 1999). Keskeiseksi muodostuu monin tavoin perheen toimivuuteen ja eheyteen panostava toiminta- ja kuntoutustapa sekä ongelma- ja voimavaralähtöisen toimintatavan yhdistäminen. Myös perheen lähiverkostojen tuki perhekuntoutuksen aikana näyttää tehostavan koettuja vaikutuksia. Kuntoutukseen kuuluvat matkat ja erilaiset kotitehtävät voivat kuormittaa vanhempia, ja tärkeä asia on kuntoutusprosessin yhteydessä varmistaa arjen sujuvuus ja selvitellä lähituen mahdollisuuksia myös niillä perheillä, joilla sukulaisverkostot puuttuvat. Perheiden erilaisten tarpeiden huomioon ottamiseksi tarvitaan monipuolisia kuntoutuksen toteutusmuotoja sekä riittävän pitkäkestoisia ja joustavia kuntoutusprosesseja. Kuntoutuksen tarpeen havaitsemiseen ja nopeaan reagointiin on tärkeää kiinnittää huomiota, jotta aktiivinen kuntoutus käynnistyisi riittävän ajoissa. Sekä alkamisajankohta, käytössä olevat resurssit että kuntoutuksen jatkuvuus ovat olennaisia kysymyksiä tulosten saavuttamiseksi. Yksityisten palveluntuottajien toteuttamassa perhekuntoutuksessa on erityisen tärkeää huolehtia perheen, palveluntuottajan ja lähettäjätahon tiiviistä yhteistyöstä kuntoutuksen käynnistämisvaiheessa ja Kuntoutus

16 kuntoutussuunnittelussa. Keskeiset lapsen kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat toimijat (perheen lisäksi esimerkiksi päivähoito ja koulu) on tärkeää saada mukaan kuntoutuksen suunnitteluun yhteisten käytäntöjen luomiseksi. Siirtovaihe eli palautuminen hoitotaholle ja arkeen vaatii hankkeen, lähettävän tahon ja verkoston huolellista yhteistyötä, jotta voidaan sopia seurannasta ja verkostotuen jatkosta kuntoutuksen jälkeen. (Linnakangas ja Lehtoranta 2009, ) Käynnissä oleva yhteiskunnallinen muutos asettaa haasteita perheiden toimintakyvylle, mikä tuli esiin kuntoutukseen osallistuneiden perheiden monenlaisina tuen tarpeina. Tässä tutkimuksessa huomattava osa vanhemmista raportoi lapsen ongelmien lisäksi perheen sosiaalisia tai taloudellisia ongelmia, ja pienellä osalla lapsista hankkeet ilmoittivat kuntoutustarpeen keskeiseksi syyksi perheen ongelmat lapsen diagnoosin sijasta. Perheiden mahdollisuudet toimia toiminnallisena yksikkönä ovat löyhentyneet ja vähentyneet. Eri ympäristöjen merkitys lapsen elämässä on muuttunut, sillä lapsi on päivästään suuren osan muualla kuin kotona päivähoidossa, koulussa tai erilaisissa harrastuksissa jolloin vanhempien ja kodin osuus lapsen päivästä on vähentynyt. Perheisiin kohdistuu tässä tilanteessa kasvavia vaatimuksia ymmärtää nopeita muutoksia ja reagoida niiden mukaisesti. Muutos koskee keskeisesti perheiden toiminnallista asemaa, ei niinkään roolia ja tehtäviä. Vaikka vanhemmat ovat kasvatustehtävässään saaneet rinnalleen monia eri toimijoita ja aikuisten yhteiskunnallinen asema vanhempina on sen myötä ohentunut, vanhempien rooli ja tehtävä lapsen ensisijaisena kasvattajana on säilynyt, ellei jopa korostunut. Vaikuttaa siltä, että perheisiin kohdistuvien moninaisten vaatimusten ja perheiden vaikuttamismahdollisuuksien ristiriita on yhä suurempi. (Ks. myös esim. Kääriäinen 2008.) Toimintaympäristön muutos asettaa haasteita perhekuntoutukselle, varsinkin, kun suomalainen perhekuntoutus on vasta muotoutumisvaiheessa. Perhekuntoutus ei ole vielä saavuttanut vakiintuneita toimintakäytäntöjä, vaan niiden löytämiseksi tarvitaan kehittämistoimintaa. Tilanne ei tässä suhteessa näytä olennaisesti poikkeavan muista maista (vrt. Shepperd ym. 2009; Bloom 2009). Perhekuntoutuksen kehittämishankkeen yhteydessä haastatellut palveluntuottajat pitivät perhekuntoutuksen kehittämistarpeita suurina ja uusien toimintamallien omaksumista haasteellisena. Samoin yksilöllisesti joustavien toimintatapojen kehittämistä pidettiin tärkeänä. (Linnakangas ym. 2010, ) Perhekuntoutus kohtaa yksilöllistyvät perheet, joiden kuntoutuksen tarpeet eriytyvät. Perheiden tarvelähtöisen ja yksilölliseen toimintalogiikkaan perustuvan kuntoutuksen tarve on lisääntymässä, sillä tarjontapainotteinen, kiinteämuotoinen perhekuntoutus ei pysty ratkaisemaan perheiden monimuotoisia ongelmia. Tässäkin arvioinnissa kävi ilmi, että ainoastaan osa perheistä ja lapsista hyötyy yhden palvelumallin mukaisista palveluista. Suuri kysymys on, miten perhekuntoutuksen suunnittelijat kykenevät ottamaan huomioon käynnissä olevan yhteiskunnallisen muutoksen. Tässä tutkimuksessa arviointi oli osa nopealla aikataululla etenevää kehittämishanketta, ja siinä kerättiin tietoa niin lasten vanhemmilta, lapsilta, palveluntuottajilta kuin lapsia kuntoutukseen lähettäviltä tahoilta. Eri toimijat tarkastelivat 14 Kuntoutus

17 kuntoutuksen toimivuutta kokemustensa pohjalta ja erilaisista näkökulmista. Palveluntuottajilta ja lähettäviltä tahoilta saatu tieto liittyi projektin toimintaan yleensä ja toteutuneeseen yhteistyöhön. Kuntoutuksen merkitystä selvitettiin hyödyntämällä vanhempien ja lapsen arvioita lapsen tilanteesta ja arjessa selviytymisestä. Erityisesti lapsen oman kokemuksen tarkastelu toi tutkimukseen tärkeän lisän. Kokonaisuutena arviointimenetelmän etuna oli sen monipuolisuus. Lapsi- ja perhekohtaisessa arvioinnissa pääpaino oli kuitenkin selvästi lapsen tilanteessa ja selviytymisessä, kun taas perhetilanteen ja siinä tapahtuneiden muutosten seuranta jäi kevyeksi eikä perheen yhteistyön toteutumista palveluntuottajan, lähettävän tahon ja koulun tai päivähoidon kanssa selvitetty. Perheen selviytyminen arjessa muodostaa kuitenkin reunaehdot lapsen hyvinvoinnille, ja perhekuntoutuksen kehittämisen yhtenä kohteena on etsiä keinoja perheen arjessa selviytymisen tukemiseksi. Jatkotutkimuksissa olisi tärkeää seurata myös näitä reunaehtoja ja niissä tapahtuvia muutoksia perhekuntoutusprosessin kuluessa. Tiivistelmä Kelan psykiatrisen perhekuntoutuksen tavoitteena oli lapsen ja nuoren toiminta- ja opiskelukyvyn parantaminen ja turvaaminen sekä yhteistyön tiivistäminen paikallisten tahojen, kuten päivähoidon, koulujen, perheneuvoloiden ja sairaanhoitopiirien, kanssa. Yhteensä 1514 lasta ja nuorta perheineen osallistui vuosina perhekuntoutukseen. Tutkimuksessa kuvataan toteutunutta perhekuntoutusta, siihen osallistuneita lapsia ja perheitä sekä heidän odotuksiaan kuntoutukselle. Lisäksi selvitetään lapsen oireissa ja käyttäytymisessä tapahtuneita muutoksia perhekuntoutuksen aikana, vanhempien kuntoutuksesta saamia voimavaroja ja lasten saamaa apua sekä myönteisiä muutoksia ja koettuja vaikutuksia ennustaneita tekijöitä. Tiedot kerättiin lapsille ja vanhemmille sekä perhekuntoutushankkeille ja lapsia kuntoutukseen lähettäville tahoille suunnatuin kyselyin. Lapsen oireissa tapahtuneiden muutosten mittaamiseen käytettiin SDQ-kyselyä. Vanhempien arvioiden perusteella lasten oireet vähenivät lähes kahdella kolmesta, pysyivät ennallaan viidesosalla ja lisääntyivät vajaalla viidenneksellä. Logistisen regressioanalyysin avulla tutkittiin kuntoutuksen aikana tapahtuneita muutoksia ja perhekuntoutuksen koettuja vaikutuksia ennustaneita tekijöitä. Lapsen oireilun vähenemistä ennustavat vanhempien huoli lapsesta, lapsen oireilun vaikeusaste, kuntoutuksen kesto ja perheen koherenssi. Vanhempien kuntoutuksesta saamia voimavaroja ja lasten saamaa apua ennustavat kuntoutuksen kesto ja toimintamuoto. Lapset hyötyvät yksilö- ja perhepainotteisesta kuntoutuksesta ja vanhemmat perheterapeuttisesti ja ryhmätoimintaan painottuneesta kuntoutuksesta. Lähipiiristä saatu apu lisää vanhempien voimavaroja. Lasta auttaa, kun vanhemmat saavat kuntoutuksesta voimavaroja. Tulokset osoittavat, että kuntoutuksen pitkäkestoisuus ja monenlaisten työtapojen hyödyntäminen on tärkeää. Perheen, palveluntuottajan ja lähettäjätahon tiiviistä yhteistyöstä tulee huolehtia. Suomalainen perhekuntoutus ei ole vielä saavuttanut vakiintuneita toiminta- Kuntoutus

18 käytäntöjä, ja niiden löytämiseksi tarvitaan kehittämistoimintaa. Abstract Evaluation of the practices and effects of psychiatric family rehabilitation for children and adolescents Introduction: The aims of the psychiatric family rehabilitation arranged by the Social Insurance Institution of Finland were to improve and secure the functioning and learning ability of children and adolescents and to deepen cooperation with local bodies, including day care centres, schools, family counseling centres and health districts. A total of 1,514 children and adolescents and their families took part in family rehabilitation during The objective of this study was to (1) describe the different forms and practices of rehabilitation intervention, the participants and their expectations on rehabilitation, (2) to evaluate the outcome of rehabilitation using assessments by children and families, and (3) to analyze which factors predicted positive changes in the children s symptoms and behaviour or benefits given by rehabilitation for children and their parents. Method: Data was gathered by questionnaires from the children and parents as well as from the rehabilitation projects and organizations that referred the children to rehabilitation. The SDQ questionnaire was used to measure symptoms and behaviour. The factors predicting positive changes in the SDQ and parents and children s perceptions of gained benefits were analyzed using logistic regression analyses. Results and discussion: According to the parents reports, the symptoms decreased in nearly two out of three children. The parents concern over the wellbeing of their child, the more severe symptoms, the family coherence, and the duration of rehabilitation predicted the symptom reduction. The parents perception of having gained resources from rehabilitation is predicted by the duration of rehabilitation, the form of rehabilitation focusing on family therapy and group activity, and by the social support received from the family and acquaintances. The children s perception of having gained help from rehabilitation was predicted by the duration of rehabilitation, the form of rehabilitation focusing on individual and family-oriented rehabilitation and by, among other factors, the resources the parents received from rehabilitation. The problems of children and families varied greatly; this emphasizes the need for individualized rehabilitation programs and network-oriented approaches, which may give needed support both to children and the families. YTT Ritva Linnakangas toimii tutkijana Lapin yliopistossa yhteiskuntatutkimuksen laitoksella. PsL Pirjo Lehtoranta toimii tutkijana Kuntoutussäätiön Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa. YTT Aila Järvikoski toimii kuntoutustieteen professorina Lapin yliopistossa. YTT, dosentti Asko Suikkanen toimii sosiologian professorina Lapin yliopistossa. 16 Kuntoutus

19 Lähteet Aaltonen J (2006) Perheterapia psykoterapian muotona. Duodecim, 122, Aalto-Setälä T, Marttunen M (2007) Nuoren psyykkinen oireilu häiriö vai normaalia kehitystä? Duodecim 123, Almqvist F, Kumpulainen K, Ikäheimo K et al (1999) Behavioural and emotional symptoms in 8 9-year-old children. European Child & Adolescent Psychiatry 8 (4), Bloom EC (2009) The effectiveness of community support systems and psychosocial rehabilitation services for mentally ill children and their families. International Journal of Psychosocial Rehabilitation 14 (1), Bjornstad GJ, Montgomery P (2005) Family therapy for attention-deficit disorder or attentiondeficit/hyperactivity disorder in children and adolescents. Cochrane Database of Systematic Reviews, Issue 2, Art. No.:CD DOI: / CD pub2. Cottrell D, Boston P (2002) Practitioner review: the effectiveness of systemic family therapy for children and adolescents. The Journal of Child Psychology and Psychiatry 43, Friis L, Mannonen M, Eirola R (2004) Lasten ja nuorten mielenterveystyö. Vantaa: WSOY. Goodman R (1997) The Strengths and Difficulties Questionnaire: A research note. The Journal of Child Psychology and Psychiatry 38, Goodman R (2001) Psychometric Properties of the Strengths and Difficulties Questionnaire. Journal of the American Academy of the Child and Adolescent Psychiatry 40, Goodman R, Ford T, Corbin T, Meltzer H (2004) Using the Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ) multi-informant algorithm to screen looked-after children for psychiatric disorders. European Child & Adolescent Psychiatry 13 (2), Graves K N, Shelton T L (2007) Family Empowerment as a Mediator between Family-Centered Systems of Care and Changes in Child Functioning: Identifying an Important Mechanism of Change. Journal of Child and Family Studies 16, Haarasilta L, Aalto-Setälä T, Pelkonen M, Marttunen M (2000) Nuorten masennus: esiintyvyys, muut mielenterveyden häiriöt ja terveyspalvelujen käyttö. Suomen Lääkärilehti 55, Heikkinen A (2007) Nuoret lastensuojelun avohuollossa palvelujen ja menetelmien tarkastelu. Sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaalialan kehittämishankkeen lastensuojelun kehittämisohjelman raportti. Helsinki: Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, Selvityksiä 1. [viitattu ]. Saatavissa: <http://www. sosiaaliportti.fi/file/712507ed-8b61-405cb c81f5186a/nuorten%20avohuoltoselvitys.pdf>. Henken T, Huibers MJH, Churchill R, Restifo KK, Roelofs JJ (2007) Family therapy for depression. Cochrane Database of Systematic Reviews 2007, issue 3. Art. No.: CD DOI: / CD pub2. Hurtig J (2003) Lasta suojelemassa. Etnografia lasten paikan rakentumisesta lastensuojelun perhetyön käytännöissä. Rovaniemi: Lapin yliopisto, Acta Universitatis Lapponiensis 60. Kuntoutus

20 James AACJ, Soler A, Weatherall RRW (2005) Cognitive behavioural therapy for anxiety disorders in children and adolescents. Cochrane Database of Systematic Reviews 2005, Issue 4. Art. No.: CD DOI: / CD pub2. Janssens L, Gorter JW, Ketelaar M, Kramer WLM, Holtslag HR (2009) Long-term health condition in major pediatric trauma: a pilot study. Journal of Pediatric Surgery 44, Kaikko K (2004) Psyykkisen ja sosiaalisen yhdistäminen perhekuntoutuksessa. Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten lapsiperheiden perhekuntoutushanke Moppi. Loppuraportti. Multiprint Oy: Nuorten Ystävät, Raportteja 6. [viitattu ]. Saatavissa: <http://www. nuortenyst.fi/nuorten_ystavat_ry/julkaisutoiminta/projektien_loppuraportit/psyykkisen_ja_sosiaalisen_yhdistaminen_perhekuntoutuksessa>. Kela (2005) Moniammatillisen perhekuntoutuksen kehittämishankkeen tarjouspyyntö. Lasten ja nuorten psykiatrinen kuntoutus moniammatillisen perhekuntoutuksen hankkeet KKL 4 :n mukaisina kehittämishankkeina vuosina Kiviniemi L (2008) Psykiatrisessa hoidossa olleen nuoren aikuisen kokemuksia elämästään ja elämässä eteenpäin vievistä asioista. Kuopio: Kuopion yliopisto, Julkaisuja E 150. Knekt P, Lindfors O, Laaksonen MA, Raitasalo R, Haaramo P, Järvikoski A (2008) Effectiveness of short-term and long-term psychotherapy on work ability and functional capacity A randomized clinical trial on depressive and anxiety disorders. Journal of Affective Disorders 107, Knekt P, Lindfors O ed. (2004) A Randomized Trial of the Effect of Four Forms of Psychotherapy on Depressive and Anxiety Disorders. Design, Methods, and Results on the Effectiveness of Short-Term Psychodynamic Psychotherapy and Solution-Focused Therapy During a One-Year Follow-Up. Helsinki: The Social Insurance Institution, Studies in social security and health, vol. 77. Koskelainen M (2008) The Strengths and Difficulties Questionnaire. Among Finnish School- Aged Children and Adolescents. Turku: Annales Universitatis Turkuensis D 809. Koskelainen M (2009) Child Behaviour Checklist vs. Strengths and Difficulties Questionnaire. Power Point Helsinki [viitattu ]. Saatavissa: <http://www.lpsy.org/ bin/a456koskelainen_ho.pdf>. Koskelainen M, Sourander A, Vauras M (2001) Self-reported strengths and difficulties in a community sample of Finnish adolescents. European Child & Adolescent Psychiatry 10, Kumpulainen K (2004) Epidemiologia ja häiriöiden jatkuvuus. [Häiriöiden esiintyminen, luokittelu ja tutkiminen] Teoksessa Moilanen I, Räsänen E, Tamminen T, Almqvist F, Piha J, Kumpulainen K, toim. Lasten- ja nuorisopsykiatria. Jyväskylä: Duodecim Kääriäinen A (2008) Muuttuva ja muuttumaton vanhemmuus. Esitelmä 43. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät Jyväskylä. [viitattu ]. Saatavissa: lskl.fi/files/142/muuttuva_ja_muuttumaton_ vanhmmuus_ainokaariainen.pdf. 18 Kuntoutus

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö Tutkimus ja kehittäminen Arviointi ja koulutus Viestintä ja tietopalvelut 1 on on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Seinäjoki 17.11.2010 17.11.2010 Sipilä 1 Tuloksia Ovatko interventiot turvallisia haitta? Ovatko ne käyttökelpoisia? Perheenjäsenten ja työntekijöiden kokemukset

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA)

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) 21.1.2015 Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) Veli-Matti Vadén Suunnittelija Kela, Terveysosasto Kuntoutuksen vaikutusten seuranta Kuntoutusselonteko 2002: Kuntoutuksen järjestäjät ja rahoittajat

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuslaitostoiminnan pitkä kehityskaari (1) Sodanjälkeiset suuret laitokset

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018

Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018 Yleistä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Koppi-kuntoutusseminaari 16.11.2016 Mikko Toivanen osaamiskeskuksen päällikkö, työ- ja toimintakykyetuudet 1 Kela kuntoutuksen kehittämistoiminnassa

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Monenlaisia haasteita jatkoon!

Monenlaisia haasteita jatkoon! Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:

Lisätiedot

Unelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta. ~Victor Hugo~

Unelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta. ~Victor Hugo~ Unelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta. ~Victor Hugo~ MEIKÄLÄISTÄ METSÄSTÄMÄSSÄ näkövammaisten nuorten kuntoutushanke 2011-2012 16 22-vuotialle Sokeille ja heikkonäköisille Kaksi ryhmää: HUS ja TAYS/TYKS

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka.

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. Salmi Sirpa ja Jurmu Tiina Opinnäytetyö, syksy 2012 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoite

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela

Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela 2.12.2015 2 GASin Historiasta juuret GAS on kehitetty 1960-luvulla mielenterveyskuntoutukseen: psykologi Thomas J Kiresuk ja tilastotieteilijä

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Kooste Porin, Rauman ja Keski-Satakunnan perusterveydenhuollon henkilökuntakyselystä vuosilta 2011 ja 2013 Minna Nevalainen projektipäällikkö Satakunnan

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot