TASAPAINOILLEN KOHTI PAREMPAA ASENNONHALLINTAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TASAPAINOILLEN KOHTI PAREMPAA ASENNONHALLINTAA"

Transkriptio

1 Annina Eskola, Elina Hurtta & Lauri Sjöblom TASAPAINOILLEN KOHTI PAREMPAA ASENNONHALLINTAA Tuotekehityksenä jalkaterapian harjoitepankki Opinnäytetyö Jalkaterapian koulutusohjelma Marraskuu 2006

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Annina Eskola, Elina Hurtta & Lauri Sjöblom Koulutusohjelma ja suuntautuminen Jalkaterapian koulutusohjelma Nimeke Tasapainoillen kohti parempaa asennonhallintaa Tuotekehityksenä jalkaterapian harjoitepankki Tiivistelmä Opinnäytetyömme on kaksiosainen. Teoriaosuudessa käsittelemme asennonhallintaa ja tasapainoa sisällytettynä tuotekehityksen eri vaiheisiin. Kerromme asennonhallinnan mahdollistavat tekijät sekä seikat, jotka vaikuttavat asennonhallintaan. Aikuinen ihminen käyttää kolmea toimintatapaa asennon hallinnassa: nilkkastrategiaa, lonkkastrategiaa ja askeltamisstrategiaa. Rajasimme opinnäytetyömme käsittelemään näistä ainoastaan nilkkastrategiaa. Opinnäytetyömme toinen osa on tuotekehitys, joka meidän työssämme on jalkaterapian harjoitepankki. Harjoitepankki sisältää tasapainoharjoitusvälinein suoritettavia harjoitteita, joiden avulla asennonhallintaa voidaan parantaa. Harjoitepankki on koottu sekä helpoista että vaativammista harjoitteista, joista jokainen jalkaterapian opiskelija tai jo valmistunut jalkaterapeutti pystyy valitsemaan asiakkaalleen sopivimmat harjoitteet. Harjoitteet on koottu PowerPoint-ohjelmaan, josta valitut harjoitteet saa helposti ja nopeasti tulostettua asiakkaan käyttöön. Asiasanat (avainsanat) jalkaterapia, tasapaino, asennonhallinta, nilkkastrategia, tuotekehitys ja harjoite Sivumäärä Kieli URN 34+1 Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Anne Henttonen Opinnäytetyön toimeksiantaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Annina Eskola, Elina Hurtta & Lauri Sjöblom Degree programme and option Degree programme in podiatry Name of the bachelor's thesis By the means of balance training towards better postural control Product development of an exercise bank in podiatry Abstract Our bachelor s thesis consists of two parts, the theory part and the product which we have created. In the theory part we have handled balance and postural control included in the stages of product development. We have looked for information about balance and postural control. After basic information we have concentrated in ankle strategy which is one of the three strategies which a human uses for postural control. The other part of our work is the product development, The podiatrist s exercise bank, which includes postural exercises which are performed using balance-equipment. The exercise bank includes both easy exercises and more difficult exercises. From these exercises a podiatrist can choose just the right options for the customer. We have inserted pictures of all exercises, which makes the exercise bank easier to understand. We have used PowerPoint for creating the podiatrist s exercise bank. From PowerPoint a podiatrist can pick out and print the exercises very easily. In that way a podiatrist has much more time to spend with a client without needing to spend time with creating specific exercises. Subject headings, (keywords) Podiatry, balance, postural control, ankle strategy, product development and exercise Pages Language URN 34+1 Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Anne Henttonen Bachelor s thesis assigned by Mikkeli University of Applied Sciences

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUOTEKEHITYSPROSESSIN LÄHTÖKOHTA Koettu tarve jalkaterapian harjoitepankille KÄYNNISTÄMISVAIHE Keskeisten käsitteiden määrittely Asennon hallinta nilkkastrategian avulla Hermo-lihas-järjestelmä Proprioseptiikka Kinesteettinen aisti LUONNOSTELUVAIHE Asennon hallintaan heikentävästi vaikuttavat tekijät Asennon hallinnan harjoittaminen Venyttely osana harjoittelua KEHITTELYVAIHE Asennonhallinnan harjoittamiseen käytettävät tuotteet Tasapainolauta Togu Bosu Jalkaterapian harjoitepankin harjoitteiden valinta VIIMEISTELYVAIHE POHDINTA Opinnäytetyöprosessin kulku Tehdyn tuotteen laadullinen arviointi Tuotteen hyödyntäminen Jatkotutkimusaiheet LÄHTEET LIITTEET

5 1 JOHDANTO 1 Ihmisen kyky hallita omaa kehoaan painovoimaa vastaan mahdollistaa liikkumisen. Jo pelkän staattisen asennon ylläpito saattaa olla monelle ihmiselle vaikeaa, ja vielä vaativampaa se on dynaamisessa liikkeessä, kuten kävellessä, kun oman kehon paino on vain toisen alaraajan varassa heilahdusvaiheen aikana. (Talvitie ym. 1999, ) Pienikin lihasepätasapaino, hermotuksen heikkous tai lihaksen inaktiivisuus jalassa vaikuttaa asennon hallintaan heikentävästi (Era 1997, 20). Asiakkaiksemme hakeutuu usein henkilöitä, joiden ongelmat johtuvat edellä mainituista syistä. Tällöin pelkkä pohjallisratkaisu ei ole paras mahdollinen vaihtoehto, vaan lihasten toiminnallisella harjoittamisella mm. tasapainolaudan avulla saadaan huomattavasti parempia tuloksia (Paksuniemi & Saira 2004, 8; Sihvonen 2004), eikä välttämättä toiminnallisten harjoitteiden jälkeen edes tarvita pohjallisia. Jos tyytyisimme pelkkään pohjallisratkaisuun, asiakas saattaisi joutua käyttämään pohjallisia koko ikänsä. Toisaalta, jos tekisimmekin asiakkaalle sekä pohjalliset että toiminnalliset harjoitteet, niin hän ei välttämättä tekisi harjoitteita, koska itse pohjallisetkin saattavat viedä kivut pois. Tämä taas johtaa siihen, että pohjallisia täytyisi käyttää koko ajan, jotta niistä olisi hyötyä. Haluamme kuitenkin antaa parasta mahdollista jalkaterapiaa asiakkaillemme nyt ja tulevaisuudessa, joten haluammekin syventyä paremmin asennon hallintaharjoitteisiin tasapainoharjoitusvälineitä hyväksikäyttäen. Tulemme tekemään tuotekehityksenä niin sanotun harjoitepankin jalkaterapian opiskelijoille sekä jo valmiille jalkaterapeuteille. Tässä työssä harjoitepankilla tarkoitamme erilaisten asennonhallintaharjoitteiden ryhmää, joista terapeutti voi helposti ja nopeasti valita sopivimmat harjoitteet asiakkaalleen. Käyttökelpoisessa muodossa olevat harjoitteet helpottavat terapeutin ohjaustyöskentelyä, koska hänen ei tarvitse käyttää aikaa sopivien harjoitteiden luomiseen. Tällöin aikaa jää enemmän muun muassa asiakkaan tutkimiseen. Kokoamme raporttimme siten, että käytämme runkona tuotekehitysprosessia ja tämän sisälle keräämme muun teorian käymässämme aikajärjestyksessä. Tulemme laittamaan muutaman esimerkkiharjoitteen kirjalliseen osuuteen, jolloin lukija saa jonkinlaisen ajatuksen siitä, millainen valmis tuotteemme on.

6 2 TUOTEKEHITYSPROSESSIN LÄHTÖKOHTA 2 Tuotekehityksen tarkoituksena on kehittää uusi tai paranneltu tuote. Kehitettävällä tuotteella täytyy aina olla tarve, realistiset toteutusmahdollisuudet sekä tilaaja, jonka tarpeisiin tuote kehitetään (Välimaa ym. 1994, 25-26; Jokinen 1999, 9, 17). Tuotekehityksen lähtökohtana ei näin ollen voi olla pelkästään tuote, vaan sen asiakkaan tarve, jota tyydyttämään tuote on suunniteltu (Hietikko 1996, 28). Jokisen (1999, 17) mukaan tuotekehitys on nelivaiheinen prosessi, jonka lopputulokset pitäisi olla mahdollisimman tarkoituksenmukainen. Prosessiin kuuluvat vaiheet ovat käynnistäminen, luonnostelu, kehittäminen ja viimeistely. 2.1 Koettu tarve jalkaterapian harjoitepankille Opiskeluumme sisältyneillä harjoittelujaksoilla olemme todenneet asiakkaillamme erilaisia alaraajojen toiminnan häiriöitä, jotka usein johtuvat nilkan ja jalkaterän alueen lihasten lihasepätasapainosta. Tällöin pohjallisratkaisu ei ole paras mahdollinen vaihtoehto, vaan lihasten toiminnallisella harjoittamisella muun muassa tasapainolaudan avulla saadaan huomattavasti parempia tuloksia (Paksuniemi & Saira 2004, 8; Sihvonen 2004). Opiskeluaikanamme olemme monesti pohtineet, että jos tyytyisimme pelkkään pohjallisratkaisuun, asiakas saattaisi joutua käyttämään pohjallisia koko ikänsä. Toisaalta, jos tekisimmekin asiakkaalle sekä pohjalliset että toiminnalliset harjoitteet, niin hän ei välttämättä tekisi harjoitteita, koska pelkkien pohjallisten käyttö saattaa viedä kivut pois. Tämä taas johtaa siihen, että pohjallisia täytyisi käyttää koko ajan, jotta niistä olisi hyötyä. Haluamme antaa asiakkaillemme parasta mahdollista jalkaterapiaa nyt ja tulevaisuudessa, joten haluammekin syventyä paremmin asennonhallinta harjoitteisiin tasapainoharjoitusvälinein. Koulumme fysioterapiaopiskelijoilla on käytössä FysioTools-tietokoneohjelma, josta he saavat helposti erilaisia harjoite- ja venytysohjeita asiakkailleen. Tästä ohjelmasta ei kuitenkaan ole vastaavaa hyötyä jalkaterapiaopiskelijoille, koska ohjelma ei sisällä alaraajojen spesifejä harjoitteita varsinkaan nilkan ja jalkaterän alueelle. Olemme keskustelleet tästä asiasta muiden jalkaterapiaopiskelijoiden ja -opettajien kanssa ja olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että vastaavanlainen tuote olisi todella hyödyllinen meidän alallamme.

7 3 KÄYNNISTÄMISVAIHE 3 Käynnistämisvaiheessa tarkastellaan, onko tuotteelle tarvetta sekä onko sen toteuttaminen realistisesti mahdollista. Tästä syystä pelkkä tarve tuotteelle ei ole riittävä syy tuotekehitysprosessin käynnistämiseen, vaan tuotteelle on oltava myös toteuttamismahdollisuus käytännössä. (Jokinen 1999, 17, 14.) Tuotekehityksen alkuvaiheessa tehdään usein tuotekehitystä koskevat päätökset. Tällöin tulee miettiä vastauksia kysymyksiin, mitä aletaan kehittämään ja miten. Ennen varsinaista tuotekehityksen aloittamista tulisi pohtia hyvin tarkkaan, millainen on potentiaalinen asiakas/asiakasryhmä, tämän tarpeet, toiveet, vaatimukset, mieltymykset ja tottumukset sekä tuotetyyppi, eli ollaanko erikoistarpeen tyydyttäjiä, pioneereja, seuraajia vai soveltajia. Tällöin esimerkiksi vanhaa tuotetta kehitettäessä tulee ottaa huomioon vanhan tuotteen perinteet ja tottumukset. Yhtä tärkeää on myös huomioida muut projektit, kilpailijoiden toiminta, trendit ja toimintaympäristön muutokset, liiketoiminnalliset mahdollisuudet ja resurssit. (Vuori & Kivistö-Rahnasto 1998.) Idean jalkaterapian harjoitepankin kehittämiselle saimme lehtori Anne Henttoselta. Tarkemmin asiaa mietittyämme huomasimme, että tuotteelle on todettu tarve myös meidän opiskelijoiden puolelta. Useat opiskelijat olivat myös sitä mieltä, että asennonhallintaharjoitteet siihen tarkoitettujen välineiden avulla olivat jääneet opiskelussamme hiukan taka-alalle. Helmikuussa aloimme pohtia ja suunnitella tuotekehitystämme ja siihen liittyviä kysymyksiä. Tuotteen tilaaja on Mikkelin ammattikorkeakoulun jalkaterapian koulutusohjelma, tuote on suunnattu opetus- ja opiskelumateriaaliksi sekä helpottamaan pohjallisasiakkaiden ohjaamista. Tavoitteenamme on syventää jalkaterapian erikoisosaamista kehittämällä mahdollisimman moni- ja helppokäyttöinen ammattitaidolla valmistettu harjoitepankki. Haluamme myös tuoda lisävaihtoehtoja toiminnallisiin harjoitteisiin, joka puolestaan saattaa parantaa hoitotuloksia. Näiden asioiden onnistuminen saattaa tuoda lisää tunnettuutta jalkaterapialle. Tuotteen valmistamiseen meillä on realistiset mahdollisuudet, sillä meillä on tarkkaan valittu asiakasryhmä ja ajallisesti mahdollisuus kehittää tämä tuote.

8 4 Seuraavaksi käymme läpi jalkaterapian kannalta tärkeimpiä osa-alueita asennonhallinnan ja tasapainon osalta. Keskeisten asioiden avulla saamme hahmotelman siitä, millaisia asioita meidän tulisi käydä syvemmin läpi muun muassa asennonhallinnan osalta, jotta saisimme luotua mahdollisimman laadukkaan ja kattavan jalkaterapian harjoitepankin. 3.1 Keskeisten käsitteiden määrittely Käsitteitä tasapaino ja asennon hallinta voidaan käyttää erittäin monimuotoisesti. Niitä voidaan käyttää toistensa synonyymeina, mutta tasapaino voidaan nähdä myös yläkäsitteenä, jonka säilyttäminen vaatii asennon hallintaa. (Paksuniemi & Saira 2004.) Kuitenkin Talvitien ym. (1999) mukaan asennon hallinta on yläkäsite tasapainolle siten, että asennonhallinta on kyky säilyttää tasapaino liikkeen aikana. Tasapainolla tarkoitetaan pystyasennon hallintaa, jota tarvitaan lähes kaikissa ihmisen päivittäisissä toiminnoissa (Suni 2005, 36; Kejonen 2002). Tasapaino on hermolihasjärjestelmän yhteistoimintaa mm. lihasvoiman, nopeuden, anaerobisen tehon, notkeuden, koordinaation ja ketteryyden kanssa (Ahtiainen 2004, 187). Tasapainon säätely toimii samanaikaisesti ns. monilla eri tasoilla ennakoivien ja palautetta antavien vasteiden avulla. Se on kykyä ylläpitää kehon asentoa staattisessa ja dynaamisessa liikkeessä sekä yhtäaikaisesti reagoida ympäristöstä tuleviin ärsykkeisiin (Suni 2005, 36). Staattinen tasapaino tarkoittaa kehon kykyä pitää tasapaino vakaana seistessä paikallaan yhdessä pisteessä ja dynaaminen tasapaino kykyä säilyttää tasapaino liikuttaessa pisteestä toiseen (Ahtiainen 2004, 187; Paksuniemi & Saira 2004, 2). Tasapainoa ylläpitävät reaktiot kehittyvät yleensä noin viiden vuoden ikään mennessä (Ahonen ym. 1998, 70). Tasapaino ei ole koskaan pysyvä ilmiö (Suni 2005, 36). Erityisesti alaraajojen voiman väheneminen sekä nivelten liikkuvuuksien rajoittuminen vaikeuttavat tasapainon hallintaa (Heikkinen ym. 2003, 124). Tasapainoon vaikuttavat tekijät voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: sisäisiin tekijöihin, ulkoisiin tekijöihin ja tehtävään, johon tasapainoa vaaditaan (Shumway- Cook & Woollacott 2001, 164). Sisäisiin tekijöihin kuuluvat aivorunko ja pikkuaivot, sisäkorvassa sijaitsevilta tasapainoelimet (vestibulaarijärjestelmä), näköaisti, pinta- ja niveltunto (somatosensoriikka, proprioseptiikka) (Ahtiainen 2004, 187). Vestibulaari-

9 5 järjestelmä lähettää tiedon pään asennosta aivoihin, josta se kulkeutuu pikkuaivojen kautta selkäytimeen. Selkäytimestä tieto kulkeutuu painovoimaa vastaan työskenteleville lihaksille, jotka tarvittaessa heijasteenomaisesti korjaavat kehon asentoa, jolloin tasapaino pysyy hyvänä. (Felsenthal ym. 1994, 247.) Nivelten stabiilisuus ja elastisuus sekä lihasten voima ja kestävyyskunto kuuluvat myös oleellisesti tasapainon sisäisiin tekijöihin (Liukkonen ym. 2004, 135; Saresvaara & Ojala 2000, 68). Ulkoisiin tekijöihin kuuluvat muun muassa ympäristöstä johtuvat tekijät kuten, tukipinnan muoto, kaltevuus, vakaus ja liukkaus. Valot, varjot sekä melu luokitellaan myös ulkoisiin tekijöihin, ja ne vaikuttavat myös tasapainon hallintaan. (Talvitie ym. 1999, 131.) Tehtävällä tarkoitetaan tässä tapauksessa tapahtumaa, joka vaatii asennonhallintaa ja tasapainoa. Esimerkiksi kävelyn mahdollistaminen edellyttää kehon eteenpäin suuntautuvan työntövoiman ja sivulle suuntautuvan huojunnan sovittamista yhteen. (Talvitie ym. 1999, 127.) Tasapainoharjoitusvälineellä suoritettava harjoittelu on myös tehtävä, joka vaatii asennonhallintaa ja myös parantaa sitä entisestään. Asennon hallinta on monimutkainen säätelyjärjestelmä, joka edellyttää sensorisen järjestelmän, luurankolihasten ja keskushermoston koordinaatiota (Kejonen 2002, 19; Paksuniemi & Saira 2004, 2). Pystyasennon ylläpidolla tarkoitetaan kykyä säilyttää kehon asento ja erityisesti pitää kehon massakeskipiste tiettyjen stabiiliusrajojen sisällä. Seistessä tapahtuva huojunta on tapahtunut stabiiliusrajojen sisällä silloin, kun pystytään ylläpitämään asento tukipintaa muuttamatta. Silloinkin kun nuori ja terve ihminen yrittää seistä hiljaa paikoillaan, massakeskipiste hänen jalkojensa alla liikkuu koko ajan. (Shumway-Cook & Woollacott 2001, 164; Talvitie ym. 1999, 126.) Aikuinen ihminen käyttää kolmea toimintatapaa asennon hallinnassa: nilkkastrategiaa, lonkkastrategiaa ja askeltamisstrategiaa (Talvitie ym. 1999, 128). Nilkkastrategiassa pystyasennon horjuttaminen taaksepäin aiheuttaa ihmisen huojumisen eteenpäin, koska lihakset alkavat aktivoitua erittäin nopeasti (90-100ms:ssa). Eteenpäin horjuttamisen seurauksena ensimmäisenä lihaksista aktivoituu gastrocnemius. Taaksepäin suuntautuvan huojunnan saa aikaan jalkapohjan plantaarifleksoreihin kohdistuva voima, joka aiheuttaa eteenpäin suuntautuvan liikkeen hidastumisen, pysähtymisen ja lopulta suunnan muuttumisen. Taaksepäin suuntautuva horjuttaminen aktivoi seuraavia lihaksia aktivoitumisjärjestyksessä: tibialis anterior, quadriceps femoris ja

10 vatsalihakset. (Talvitie ym. 1998, ; Shumway-Cook & Woollacott 2001, ). 6 Talvitien ym. (1999, 129) mukaan nilkkastrategia on ainoa kahdesta muusta toimintatavasta, jonka avulla terve, aikuinen ihminen pystyy ylläpitämään asentonsa hallintaa. Lonkkastrategiaa käyttävät yleensä vain lapset ja vanhukset. Kävelemään opettelevat lapset stabiloivat lonkan estääkseen kehon sivuttaissuunnan huojunnan, ja vanhukset laskevat kehon painopistettä lähemmäs tukipistettä; tällöin he koukistavat nilkkaa, polvea ja lonkkaa. Askellusstrategian mahdollistumiseksi vaaditaan riittävän suuria, asentoa horjuttavia voimia, jonka seurauksena asennonhallintaa pyritään ylläpitämään askelten avulla. (Talvitie ym. 1999, ) Näiden edellä mainittujen seikkojen perusteella päätimme rajata raporttimme nilkkastrategiaan, koska ainoastaan tämän toimintatavan avulla terve aikuinen ihminen kykenee ylläpitämään asentoaan. 3.2 Asennon hallinta nilkkastrategian avulla Terve aikuinen ihminen kykenee yleensä pelkän nilkkastrategian avulla pitämään seisomatasapainon hallinnassaan alustan pinnan ollessa tasainen, koska tällöin tasapainoa eivät uhkaa suuret epävakauttavat voimat. Nilkkastrategiassa toiminta tapahtuu lihassynergioiden avulla, toisin sanoen nilkan lihasten, jänteiden ja nivelpussien reseptoreiden (proprioseptoreiden) sekä nilkkaa ympäröivien lihasten yhdenaikaisena toimintana. (Talvitie ym. 1998, ; Shumway-Cook & Woollacott 2001, ) Hermo-lihas-järjestelmä Jalassa on kolme päähermoa nervus tibialis, nervus peroneus profundus ja nervus peroneus superficialis. Näistä päähermoista ainoastaan nervus tibialis haarautuu. Lehtinen (2000, 441) kirjoittaa, että viimeisten tutkimusten mukaan on myös olemassa nervus calcaneus inferior, joka hermottaa abductor digiti minimi -lihasta. Tätä kyseistä lihasta ei löydy alla olevista kuvista. (Lehtinen ym. 2000, 441; Saresvaara & Ojala 2000, ). Seuraavassa kuvassa (kuva 1.) on esitelty jalan hermot ja lihakset, joita ne hermottavat.

11 7 KUVA 1. Jalan hermotus ja lihakset, joita hermot käskyttävät (edestä) (Neumann 2002, 508, kuva ) KUVA 2. Jalan hermotus ja lihakset, joita hermot käskyttävät (takaa) (Neumann 2002, 509, kuva ) KUVA 3. Jalkapohjan hermotus ja lihakset, joita hermot käskyttävät (Magee 2002, 814, kuva )

12 8 Jalan lihakset voidaan jakaa kahteen eri ryhmään: intrinsic- ja extrinsic-lihaksiin. Intrinsic-lihakset sijaitsevat jalkaterässä ja ovat lähimmin yhteydessä yhden nivelen asentoon sekä suuntaan. Intrinsic-lihakset ovat myös asentoa ylläpitäviä lihaksia. Extrinsic-lihakset sijaitsevat sääressä ja jalkaterässä. Extrinsi-lihakset ovat moninivelisiä lihaksia, jolloin niiden toiminta on monimuotoista. (Neumann 2002, ) Esimerkiksi nilkkaa liikuttavia lihaksia on monia, ja sama lihas saattaa osallistua monessakin tasossa tapahtuvan liikkeen tuottamiseen. Nilkan dorsifleksio ja plantaarifleksio tapahtuu sagittaalitasossa, jolloin molemmissa nilkkanivelissä, ylemmässä (articulatio talocruralis) nivelessä ja alemmassa (subtalaari) nivelessä tapahtuu liikettä. (Saresvaara & Ojala 2000, 307, 310; Richardson ym. 2005, ) Alla olevassa taulukossa (taulukko 1) on esitelty sekä extrinsic- että intrinsic -lihakset ja liikeet, joiden suorittamiseen ne osallistuvat. TAULUKKO 1. Extrinsic- ja intrinsic-lihakset ja niiden toiminta (Saresvaara & Ojala 2000; Ylinen 2002)

13 9 Lihasten työtavat voidaan jakaa isometriseen, konsentriseen ja eksentriseen lihastyöhön. Isometrisessä lihastyössä työskentelevä lihas ei pysty voittamaan siihen kohdistettua vastustusta, jolloin sitä kutsutaan staattiseksi lihastyöksi. Lihaksen pituus ei tällöin juurikaan muutu. Konsentrisessa lihastyössä lihas voittaa sille asetetun vastuksen jännittyessään, jolloin lihas myös lyhenee supistuessaan ja tekee dynaamista lihastyötä. Eksentrinen lihastyö luetaan myös dynaamiseksi, mutta sillä erolla konsentriseen, että asetettu vastus voittaa lihaksen voiman. Tällöin lihas samanaikaisesti jännittyy ja venyy. (Saresvaara & Ojala 2000, 30.) Lihaksen toimintarooli riippuu siitä, onko lihas suorittaja vai esim. suorittavan lihaksen vastakkaisella puolella. Suorittajalihasta kutsutaan agonistiksi ja lihasta, joka sijaitsee suorittavan lihaksen vastakkaisella puolella, kutsutaan antagonistiksi. Agonistin tehdessä työtä antagonisti venyy ja pysyy rentona. Antagonistin tehtävä on agonistin suorituksen säätely, jolloin mm. nivelen ääriasennossa antagonisti estää revähdysvamman syntymisen. Liikkeen avustajalihasta kutsutaan synergistiksi. Synergisti sijaitsee ihan suorittajalihaksen vieressä suorittaen konsentrista lihastyötä. Synergisti auttaa, jos agonistin lihasvoima hiipuu tai siinä on toiminnallinen häiriö. Fiksaattoreina toimivat lihakset pitävät esim. vartalon osan paikallaan, jolloin suorittavat lihakset pystyvät toimimaan paremmin. (Saresvaara ym. 2000, 30; Aaltonen ym ) Lihasten yhteistyötä oikeaan aikaan ja tehtävän vaatimalla voimalla kutsutaan koordinaatioksi, ja sitä tarvitaan kaikissa päivittäisissä toimenpiteissä. Koordinaatio on opittua hermoston toimintaa, josta on tullut automaatio eli tehtävää suoritettaessa ei tarvitse miettiä mitä tekee. (Felsenthal 1994, ) Proprioseptiikka Periferiset hermot muodostuvat useista spinaalihermojen syistä, ja spinaalihermot sisältävät sekä sensorisia että motorisia syitä. Motoriset syyt aiheuttavat lihaksen supistumisen, ja sensoriset syyt, joihin mm. proprioseptorit kuuluvat, välittävät tietoa keskushermostoon lihasaktivaatiosta sekä kuljettavat myös kaikkea muuta tietoa lihaksen toiminnasta ja mahdollisista häiriöistä. (Saresvaara & Ojala 2000, 30; Shumway-Cook & Woollacott 1995, )

14 10 Proprioseptiikan avulla saadaan aikaan pientä korjausta vaativia liikkeitä mahdollisimman pienellä energian kulutuksella, esimerkiksi jos ihminen kallistuu hieman eteenpäin normaalissa pystyasennossa. Tällöin nilkan asentoa säätelevien lihasten elastinen jäykkyys muuttuu, minkä nilkan alueen proprioseptiikka havaitsee. Se mahdollisesti myös itsenäisesti käskyttää nilkan asentoa sääteleviä lihaksia korjaamaan asentoa optimaalisemmaksi. Esimerkiksi edellä mainitussa esimerkissä proprioseptorit käskyttävät nilkan plantaarifleksiota suorittavia lihaksia. (Era 1997, 57; Kejonen 2002, 18.) Toiminnan ajoittaminen kuuluu myös proprioseptiikan toimintaan yhdessä visuaalisen aistijärjestelmän kanssa. Esimerkiksi palloa kiinni otettaessa sijoitetaan käsi juuri oikeaan kohtaan ilmassa ja laitetaan sormet kiinni juuri oikealla hetkellä kopin saamiseksi. (Magill 1998, 54.) Proprioseptiikka mahdollistaa myös sen, ettei muita säätelyjärjestelmän niin sanottuja ylempiä tasoja tarvitse välttämättä aktivoida ei-toivotun muutoksen pysäyttämiseksi ja korjaamiseksi optimaalisempaan asentoon. Asennon muutoksen ollessa suuri tai hyvin nopea esimerkiksi liukastumisen vuoksi proprioseptiikan toiminta ei välttämättä yksin riitä, vaan saattaa olla tarpeen aktivoida laaja-alaisesti koko kehoon vaikuttavia säätelyjärjestelmiä. (Era 1997, 57.) Proprioseptiikan toiminta perustuu reflekseihin, joita se lähettää tarvittaessa lihaksiin ja jänteisiin korjatakseen ei-toivottua asentoa (Era 1997, 57; Kejonen 2002, 18). Proprioseptoreita sijaitsee lihaksissa, jänteissä ja nivelkapseleissa. Nivelkapseleiden proprioseptorit vievät tietoa raajojen liikkeistä, muun muassa niiden sijainnista alueella sekä sijainnista toisiin raajoihin nähden. Lihaksissa sijaitsevat proprioseptorit (eli liikehermosyyt) kertovat lihasaktivaation tasosta ja lihasten pituudesta. (Kejonen 2002, 21; Nienstedt ym. 1997, ) Nämä tiedot kulkeutuvat keskushermostoon tietyllä herkkyysvasteella, joka on jokaisella aistijärjestelmällä erilainen. Herkkyysaste stimuloituu ärsykkeisiin, ja tutkimuksissa onkin havaittu, että ihmisen on vaikea hahmottaa pelkän proprioseptiikan toimintaa apuna käyttäen pieniä raajojen muutosliikkeitä. Tämä johtuu siitä, että proprioseptorit eivät tiedosta väärän ja oikean eroa ilman visuaalista apua. Soveltamalla tätä tietoa osaamme paremmin ohjata henkilöitä, jotka kävelevät väärällä tekniikalla. Meidän tulee huomioida riittävä ohjaus, jotta positiivinen muutos kävelyssä tapahtuisi. (Magill 1998, )

15 11 Kejosen (2002, 21) mukaan pelkästään nilkan proprioseptoreilla ja jalkapohjien reseptoreilla on huomattava merkitys asennonhallinnan mahdollistumisessa. Jalkapohjien painereseptorit ilmaisevat kehon huojumista ja proprioseptorit reagoivat painovoiman keskipisteen muutokseen ensimmäisinä korjaten asennon sopivaksi (Kejonen 2002, 21-22). Jalkojen proprioseptoreilla on myös oma kanavansa, lateraalinen pylväs, jota pitkin kulkeutuu aivorunkoon tietoa alaraajojen toiminnasta (Shumway-Cook & Woollacott 2001, 64) Kinesteettinen aisti Kinesteettinen aisti eli asento- ja liikeaisti on lihasten, nivelten ja nivelpussien reseptoreiden kyky toimia ja aistia, missä asennossa ja millä etäisyydellä lihas, jänne tai nivel kulloinkin sijaitsee (Talvitie ym. 1997, 298). Nämä aistimukset helpottavat meitä hahmottamaan tunto- ja liikekokemuksiamme, eli mikä viestittää tietoa kehomme eri osien asennosta ja niiden suhteesta toisiinsa ympäristön erilaisiin kohteisiin. Kinesteettinen aisti kertoo, kuinka paljon lihaksemme tulee käyttää voimaa kuhunkin liikkeen suorittamiseen ja kuinka säätelemme liikkeitämme. (Leppäkases 2005.) 4 LUONNOSTELUVAIHE Tuotekehityksen luonnosteluvaiheessa tuote saa alustavan hahmon (Hietikko 1996, 35). Luonnosteluvaiheessa etsitään vaihtoehtoisia ratkaisumalleja tuotteelle, minkä jälkeen valitaan tie, jonka mukaan tuotekehitys tehdään. Luonnosteluvaiheessa pohdittavia asioita ovat mm. ongelman/ongelmien havaitseminen, asiakastietojen hankinta, ongelman analysointi, vaatimusten ja tavoitteiden laatiminen, ratkaisujen testaus sekä lopullisen päätöksen tekeminen. Luonnosteluvaiheen päätyttyä on valittu lupaavin luonnos, jota aletaan tämän jälkeen kehittää tuotteeksi. (Jokinen 1999, 21 22, 89; Välimaa 1994, 29.) Luonnos on kuvaus tuotteen tekniikasta ja toimintaperiaatteista. Luonnos esitetään usein piirroksena, ja siihen liittyy usein selventävä teksti. Luonnosten teko on usein nopeaa ja helppoa, ja siihen liittyvät kustannukset ovat yleensä hyvin pienet. Jo luonnoksesta kannattaa tehdä tarkka ja laadukas, jotta se olisi mahdollisimman hyödyllinen

16 12 malli tuotekehityksen jatkuessa. Luonnosteluvaiheessa tuotteen ongelmia ja mahdollisuuksia tarkastellaan useaan otteeseen, ja näin luonnoksia syntyy useita ja monenlaisin eri ratkaisuin. Yleensä lopulliseksi tuotteeksi valitaan yksi luonnosteluvaiheen aikana suunnitellusta luonnoksesta, joka suunnitellaan yksityiskohtaisesti markkinoitavaksi tuotteeksi. (Jokinen 1999, 14-15, 89; Kuopion yliopisto & Savoniaammattikorkeakoulu 2006.) Aloitimme luonnostelun aiheen rajauksella, jonka havaitsimme suurimmaksi ongelmaksemme. Tässä ongelmana oli se, miten rajaamme tuotteemme laajuuden eli teemmekö jokaiselle suurelle ryhmälle, esimerkiksi diabeetikoille ja reumaatikoille omat ohjeistukset vai niin sanotut yleispätevät ohjeet, joita voidaan soveltaen käyttää useampaan tilanteeseen. Päädyimme harkinnan ja erilaisten luonnosten jälkeen tekemään harjoitepankista sellaisen, että harjoitteista olisi apua moneen vaivaan. Tällöin harjoitteet eivät ole tarkoitettu vain jollekin ryhmälle, vaan niitä voi soveltaa useaan eri tapaukseen. Lähdimme liikkeelle nilkan ja jalkaterän mahdollisten ongelmien ja niiden syntyyn vaikuttavien sisäisten tekijöiden tiedostamisesta, jonka jälkeen etsimme perustietoa asennonhallinnan harjoittamisesta. 4.1 Asennon hallintaan heikentävästi vaikuttavat tekijät Säären ja jalkaterän lihaksien hermot saattavat vaurioitua erittäin helposti. Yleisimpiä hermovaurioiden syitä ovat ulkoisista tekijöistä liian kapea kenkä (Lahtinen- Suopanki 2000, 10; Era 1997, 55) sekä sisäisistä tekijöistä lihasten heikkous, hallux valgus virheasento, päkiän poikittaiskaaren laskeuma ja trauma, kuten nilkan nyrjähdys (Lehtinen ym. 2000, ). Yleisemmin tunnettuja hermoperäisiä kiputiloja ovat Mortonin oireyhtymä, Tarsaalitunnelioireyhtymä ja n. Peroneus superficialialiksen neuropatia (Lehtinen ym. 2000, ). Neurodynamiikan häiriöt jalkaterässä, esimerkiksi tibialis-hermon liiallinen venytys tai puristus, aiheuttaa muutoksia hermoston toiminnassa. Tämä yleensä johtuu jalkaterän ylipronaatiosta. Myös plantaris-hermon varpaanväleihin jakautuvat haarakkeet saattavat vaurioitua, kun jalkaterän distaalisin poikittaiskaari laskeutuu. (Lahtinen- Suopanki 2000, 9-10.) Näiden ongelmien yleisin hoitomuoto on konservatiivinen.

17 13 Pääasiallisimpina hoitoina ovat jalkatuen käyttö, jalkaterän lihaksia vahvistavat liikehoidot, oikeanlaisten kenkien käyttäminen sekä lääkehoitona tulehduskipulääkkeiden ja paikallisesti annetut glukokortikoidi-injektiot. (Lehtinen ym. 2000, ). Nivelsidevamma syntyy tavallisimmin nilkkaan tai polveen alaraajojen osalta. Nilkan nivelsidevamma muodostuu, kun nilkka vääntyy ja kiertyy sisäänpäin normaalin liikeradan liikelaajuuden yli. (Nykänen 1990, 108; Talvitie 1999, 229.) Nivelsidevammat jaotellaan lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan vammaan. Lievässä nivelsidevammassa osa nivelsiteistä ovat venyneet tai jopa revähtäneet mutta nivel on kuitenkin vielä vakaa. Vaikeassa vammassa säikeet ovat kokonaan katkenneet, jolloin nivel on instabiili. (Nykänen 1990, 108.) Instabiilin nilkan yleisimmät syyt ovat proprioseptiset häiriöt, kipu ja lihasheikkous. (Baxter 1995, 158.) Nilkan nyrjähdys vaikuttaa muihinkin kudoksiin kuin nivelsiteisiin. Peroneus-hermo kulkee aivan ligamentum talofibulare anteriorin vierestä ja näin ollen molemmat venyvät samoja liikkeitä tehtäessä. Alaraajojen asentomuutokset ja biomekaaniset häiriöt vaikuttavat tasapainoon heikentävästi. Tärkeä keino vaikuttaa hermodynamiikan häiriöiden korjaamiseen pysyvästi on toiminnallinen harjoittelu muun muassa tasapainolaudan avulla. (Lahtinen-Suopanki 2000, 9-10.) Lihaskireyksistä johtuva tasapainon heikkeneminen aiheutuu liian yksipuolisesta lihasten harjoittamisesta tai venyttelyn puutteellisuudesta. Asentoa ylläpitävät eli posturaaliset lihakset jaksavat olla supistuneina hyvin pitkään, mutta niilläkin on rajansa. Liian pitkään jatkuva tai virheellinen kuormitus aiheuttaa lihaksissa lyhentymistä ja kipua sekä lihaksen jänteissä, kalvoissa että luukalvoissa, elastisuuden vähenemistä sekä huomattavia asentovirheitä. (Ahonen ym. 1990, 153; Anttila 2002, 44.) Lyhentyneen lihaksen liikelaajuudet ovat pienentyneet ja muuttuneet, myös liikkeen lopussa tuntuva loppujousto muuttuu. Lihasten lisäksi nivelen liikkuvuutta saattavat rajoittaa myös nivelpussit ja jänteet. (Ahonen ym. 1990, 154.) Jäykät ja lyhentyneet lihakset voivat usein aktivoitua myös sellaisissakin liikkeissä, joihin ne normaalisti osallistuisivat hyvin vähän tai ei ollenkaan. Tämä yliaktiivisuus estää vastavaikuttajalihaksen normaalia toimintaa. Lihasepätasapaino muuttaa nivelen kuormitusta niin, ettei paino jakaudu normaalisti vaan kohdistuu tiettyyn suuntaan liiallisesti.

18 Jäykkä tai aliliikkuva nivel voi jopa aiheuttaa viereiseen niveleen kompensaatiosta johtuvan yliliikkuvuuden. (Ahonen ym. 1990, , ) 14 Tasapainoon vaikuttaa heikentävästi myös nivelen liikerajoitus, johon saattaa olla monia syitä: sairaus, tapaturma, nivelkuluma, immobilisaatio, ikääntyminen sekä elämäntavat. Nivelen liikkuvuuden rajoittuessa sidekudoksen venyvyys heikkenee. Venyvyyden heikkeneminen vähentää edelleen nivelen liikkuvuutta. Nivelen liikerajoituksen pahentuessa saattaa jopa jokapäiväinen toiminta vaikeutua. (Talvitie ym. 1999, 124.) Nivelen yliliikkuvuus eli hypermobiliteetti ei ole ongelma niin kauan, kun se ei tuota kipua, pysyy fysiologisissa rajoissa, nivelen liikeradat ovat normaalit, ja liikkuminen on hallittua. Yliliikkuvuus muuttuu ongelmaksi siinä vaiheessa, kun se alkaa aiheuttaa nivelen asennon ja liikeratojen muutoksia sekä kipua. Nivelen instabiilius tarkoittaa tilaa, jossa nivel on täysin epävakaa. Tällöin liikerata on epänormaali, ja nivelessä on havaittavissa normaalista poikkeavia liukumia. Yleisin nivelen yliliikkuvuuden aiheuttaja on trauma. Mahdollisesti jo ensimmäinen nilkan sijoiltaan meno vaurioittaa niveltä tukevia kudoksia, aiheuttaa pieniä repeämiä ja ylivenytystä nivelsiteisiin sekä kapseleihin, jolloin liike- ja asentoaistit häiriintyvät. (Ahonen ym. 1990, , ) Iän myötä tasapainojärjestelmässä tapahtuu muutoksia. Näkökyky ja alaraajojen asentotunto heikkenee, aisteilta aivoihin välittyvät tiedot vähenevät ja niiden käsittely aivoissa kestää entistä kauemmin. Etenkin iäkkäillä naisilla lihasvoiman heikkous alaraajojen osalta vaikeuttaa tasapainon ylläpitoa, mikä ilmenee etenkin portaita noustessa. (Hartikainen ym. 2001, 281.) Vireystila, ylipaino, lääkkeet ja päihteet vaikuttavat hermo-lihas-järjetelmän toimintaan ja sitä kautta vaikuttavat tasapainoon heikentävästi (Suni 2005, 37). Useiden lääkkeiden samanaikainen käyttö eli polyfarmasia heikentää tasapainoa oleellisesti sekä saattaa aiheuttaa myös huimausta (Heikkinen ym. 2003, 126.) Altistus kylmälle heikentää lihasten ja nivelten toimintaa, esimerkiksi käden lihasten lämpötilan laskiessa alle 27 C:n käden maksimaalinen puristusvoima vähenee. Ihon lämpötilan lasku heikentää hienomotoriikkaa ja ihon tuntoa. Lämpötilan laskiessa alle 20 C:n hermojen johtonopeus alkaa vähentyä. Kun nivelneste jäykistyy, nivelten liikku-

19 vuus heikkenee kitkan kasvaessa. Kylmän vaikutuksesta myös tunto heikkenee, jolloin tapaturmavaara kasvaa, jos lihasta kuormitetaan kylmiltään. (Vuori ym. 1995, 116.) Asennon hallinnan harjoittaminen Kun lihasta harjoitetaan, lihassolut paksuuntuvat, niiden glykogeenivarastot kasvavat, mitokondriot lisääntyvät, ja lihaksen verenkierto paranee. Tämä aiheuttaa lihaksen kestävyyden, voiman, tehon, äärirasituksen sietokyvyn sekä veren välityksellä ravinteiden ja hapen saannin kehittymistä. (Nienstedt ym. 1999, 88.) Kuntoutuksen ja ennaltaehkäisevän harjoittelun kannalta on tärkeä erottaa yksinivelisten ja moninivelisten lihasten toimintatapa. Moniniveliset lihakset fasilisoituvat ballistisissa (liike, joka etenee yhtenä yksikkönä, eikä sitä voi ohjata uudelleen liikkeen alkamisen jälkeen) motorisissa toiminnoissa kontrollin toisessa ääripäässä, kun taas asentoa hallitsevat, yksiniveliset lihakset fasilisoituvat liikkeen toisessa ääripäässä. Jos tätä seikkaa ei huomioida, saattaa käydä siten, että kehittyy inaktiivisuutta asentoa hallitseviin lihaksiin ja lihaksen yliaktiivisuutta moniniveliseen, asentoa hallitsemattomaan lihakseen. (Richardson ym. 2005, 102.) Yksiniveliset lihakset toimivat itsenäisesti motorisessa kontrollissa. Tästä syystä parhaat ennaltaehkäisevät harjoitustekniikat suoritetaan suljetussa kineettisessä ketjussa, johon vähitellen lisätään painonvoiman aikaansaamaa vastusta. Kun verrataan avoimen kineettisen ketjun harjoitteita suljetun kineettisen ketjun harjoitteisiin, korostavat suljetun kineettisen ketjun harjoitteet yksinivelisten ja moninivelisten lihasten toiminnan eroa. Tällöin saadaan hyödynnettyä parhaiten yksinivelisten lihasten toiminta. (Richardson ym. 2005, ) Sihvosen (2004) tutkimus osoittaa, että tasapainoharjoittelulla on positiivinen vaikutus tasapainon ja täten asennon hallinnan ylläpitoon. Jotta asennon hallinnan harjoittamisesta olisi hyötyä, tulisi harjoitus kohdentaa spesifisti siihen osa-alueeseen, joka kaipaa harjoitusta sekä mielellään niin, että se vastaa mahdollisimman hyvin sitä arkielämän toimintaa, jota varten harjoite on laadittu. (Kejonen 2002; Richardson ym. 2005, 116; Talvitie ym.1999, 132). Tällainen harjoittelu vähentää lihasten epätasapainoa, koska

20 harjoite suunnataan asentoa hallitseviin eli painovoimaa vastustaviin lihaksiin, jolloin samalla minimoidaan moninivelisten lihasten toiminta. 16 Liikkuvuus- ja voimaharjoittelun sekä motoristen taitojen sisäistämisen perustana on toistojen ja kuormituksen määrä sekä puhdas suoritustekniikka (Talvitie ym. 1999,132; Anttila 2002, 42). Mitä pidemmälle harjoittelu etenee, sitä enemmän tulee tehdä toistoja ja lisätä kuormitusta, jotta harjoittelusta on hyötyä. Asennon hallintaan liittyvässä harjoittelussa harjoitetaan erityisesti alaraajojen lihasvoimaa ja nivelen liikkuvuutta. Nämä harjoitteet koostuvat tasapainoharjoitteista, liikkumisharjoitteista, liikkuvuusharjoitteista sekä voimaharjoitteista. Harjoitteet tehdään pienellä teholla, jolloin käytetään vain kevyitä vastuksia. (Talvitie ym. 1999, ) Harjoitteita voidaan suorittaa myös tehostetusti, jolloin lisätään vastusta, pienennetään tukipintaa tai vaikeutetaan tehtävää esimerkiksi harjoittelemalla epävakaalla pinnalla, kuten tasapainolaudalla, jolloin saadaan lisättyä painovoiman aikaansaamien kuormitusvihjeiden vaikutusta. (Richardson ym. 2005, 116, 223, 229; Talvitie ym. 1999, 63, 132,134; Liukkonen & Saarikoski 2004, 479.) Ongelmaan kohdennettu harjoittelu vaatii terapeutilta ammattitaitoa jotta hän voisi selvittää ohjattavalle mahdollisimman tarkasti, mitkä ovat ohjattavan toimintakyvyn puutteet, ja suunnitella niiden vähentämiseksi sopivat harjoitteet. (Richardson ym. 2005, 116, 223, 229; Talvitie ym. 1999, 132,134; Liukkonen & Saarikoski 2004, 479.) Lihasharjoittelussa lihasten anatomian tunteminen on avain hermojen niin kutsuttuun herättelyyn. Jos eri lihaksia ei tunne, ei pysty myöskään jakamaan lihasryhmiä osiin ja täten harjoittaa vain tiettyä lihasta. Lihassolut eivät helposti aktivoidu, ja koko harjoittelu polkee paikallaan. Kun lihasten anatomian tuntee, harjoittelu käynnistyy ja toimii vaivattomasti. Anatomisesti suoritettu liike myös tuntuu hyvältä, ja se sujuu vaivattomasti. (Tukiainen 2005, ) Tämän vuoksi lihasepätasapainon ja lihaskireyden kartoitus tulee suorittaa ennen harjoittelun aloittamista, jolloin myös oikeiden lihasharjoitteiden valinta helpottuu. Tällöin tiedetään, mitä lihaksia tulee vahvistaa ja mitä venyttää, jotta lihastasapaino saataisiin hyväksi. (Era 1997, ) Terapeutin on myös tärkeä huomioida, ettei ennaltaehkäisevää tai kuntouttavaa harjoitusohjelmaa suunnitella liian kuormittavaksi tai liian nopeasti väsyttäväksi, jolloin yksinivelisten lihasten väsymisen kompensoi moninivelisten lihasten toimintaa eikä harjoitteesta ole vastaavaa

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS

KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS s83.6 distorsio genu S83.0 luxatio patellae? S83.2 ruptura menisci? S83.3 nivelruston repeämä?

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Keskivartalon tukilihasten aktivointi

Keskivartalon tukilihasten aktivointi Aktivoiva lämmittely, Keskivartalon tukilihasten aktivointi Keskivartalon tukilihasten aktivointi Kolmannen osan tavoitteena on saada keskivartalolihasten toiminta, tuki ja osallistuminen liikesuoritukseen

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue Toiminnallinen =suunniteltu/kehittynyt/mukautunut tiettyä tarkoitusta varten. Toiminnallisen voimaharjoittelun

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA Frisbee vinottain vettä vasten = vastus pienempi kuin edellä. (Kuva 171) Frisbee pystysuoraan vettä vasten = kevyin vastus. (Kuva 172) Frisbeeharjoituksia Useimpia seuraavista frisbee-harjoituksista voi

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA LIIKU PYSYT PYSTYSSÄ; Kotiharjoittelulla on helppo aloittaa; paranna lihasvoimaa ja tasapainoa Terveysliikuntaa voi harrastaa yksin tai yhdessä HUOMIOI JALKINEET JA

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

Mitä on lihashuolto. MM-coach urheiluvalmennus

Mitä on lihashuolto. MM-coach urheiluvalmennus Pesäpalloilijan lihashuolto Mitä on lihashuolto Lihashuollon määritelmä - aktiiviset ja passiiviset toimenpiteet - pyritään nopeuttamaan fyysistä ja psyykkistä palautumista - rasitusvammojen ennaltaehkäisy

Lisätiedot

JALKAPALLOILIJOIDEN VENYTTELYOHJEET

JALKAPALLOILIJOIDEN VENYTTELYOHJEET JALKAPALLOILIJOIDEN VENYTTELYOHJEET MIKSI VENYTELLÄ? Notkeus on fyysisen kunnon osatekijä ja tärkeä osa jalkapalloilijan lihastasapainon ylläpitoa. Lihas koostuu lihaksen massasta ja jänteistä joiden avulla

Lisätiedot

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden 1 2 Niskavaivojen pitkittyessä fyysinen harjoittelu on tärkeää. Esimerkiksi lihasten jännittämisen vuoksi verenkierto voi olla paikallisesti heikentynyt, jolloin lihakset eivät saa riittävästi happea eivätkä

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle Fysioterapia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415 4111 Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri puh. 06 415 7111 Fysioterapia 2

Lisätiedot

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA Kehittävä alkuverryttely Pasi Lind 14.12.2014 Hannele Hiilloskorpi Pekka Rindell Kati Pasanen Juha Koskela Harri Hakkarainen www.terveurheilija.fi Valmennushaasteita ENNEN NYT

Lisätiedot

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA T-klubin valmennusseminaari 23.10.2010, Hämeenlinna Heikki ja Hannu Hämäläinen 12,8 12,6 12,4 12,2 12,64 100m aj : 15v SM 1. 100m: 15v SM 4. Hannun ura ja kehitys 12,0

Lisätiedot

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus Fysioterapiaohjeet LONKAN PINNOITETEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN KUNTOUTUS Lonkan pinnoitetekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä

Lisätiedot

Ortoosijärjestelmä meningomyeloseeless ä. Orthonova Oy PL 107 00390 Helsinki 09-29 664 50 www.orthonova.fi

Ortoosijärjestelmä meningomyeloseeless ä. Orthonova Oy PL 107 00390 Helsinki 09-29 664 50 www.orthonova.fi Ortoosijärjestelmä meningomyeloseeless ä Orthonova Oy PL 107 00390 Helsinki 09-29 664 50 www.orthonova.fi Funktionaalinen jako leesiotason mukaan S3 Lihasten toimintavajaus: -Jalkaterän sisemmät lihakset

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO Markus Suontakanen LIHASHUOLTO Markus Suontakanen Sisältö Määritelmä Tavoitteet Lihastasapaino venyttely Hieronta Fysikaaliset hoidot Lihashuollon määritelmä Urhelijan

Lisätiedot

1. Liikkuvuusharjoittelusta 3. 2. Toiminnallisia liikkuvuusliikkeitä alku- ja loppuverryttelyyn 4. 3. Kotiharjoitteluopas liikkuvuuden lisäämiseen 10

1. Liikkuvuusharjoittelusta 3. 2. Toiminnallisia liikkuvuusliikkeitä alku- ja loppuverryttelyyn 4. 3. Kotiharjoitteluopas liikkuvuuden lisäämiseen 10 12/2013 Sisällysluettelo 1. Liikkuvuusharjoittelusta 3 2. Toiminnallisia liikkuvuusliikkeitä alku- ja loppuverryttelyyn 4 3. Kotiharjoitteluopas liikkuvuuden lisäämiseen 10 4. Muistiinpanoja 17 Lähteet

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata! Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin

Lisätiedot

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle Harjoituksia nivelrikkopotilaalle www.parempaaelamaa.fi/kipu Lonkat ja polvet Lihasvoima Asetu kylkimakuulle Nosta hitaasti ylempi jalka ilmaan ja tuo se hitaasti takaisin alas Toista 5 10 kertaa kummallakin

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Lappset SENIORIPUISTO

Lappset SENIORIPUISTO Lappset SENIORIPUISTO Suomen Terveysliikuntainstituutti Oy Kun me lakkaamme liikkumasta, se ei johdu siitä, että vanhenemme, vaan vanhenemme sen takia, että lakkaamme liikkumasta. -Lauri Tahko Pihkala,

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

PIKKULEIJONAT 2004 IKÄLUOKKA 1988

PIKKULEIJONAT 2004 IKÄLUOKKA 1988 PIKKULEIJONAT 2004 IKÄLUOKKA 1988 SUOMEN URHEILUOPISTO VIERUMÄKI 1.-3.10.2004 Sean Bergenheim U 20, MM pronssia, Pidä hauskaa, tee pikkujutut huolellisesti. Osaaminen syntyy yrittämisestä. TERVEHDYS PELIMIES!

Lisätiedot

Liiketaitotestit ja tuloskortti

Liiketaitotestit ja tuloskortti Liiketaitotestit ja tuloskortti 1 taso Perus liiketaidot Syväkyykky 1 - integroitu liikkuvuus käsivarret vaakatasossa edessä - suorita kyykkyliike niin alas kuin sujuvasti liike on mahdollista - lantiotason

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa 3 naista nipisti ajoistaan minuutteja näin se onnistui! Omaa ennätysaikaa voi parantaa vain 30 päivässä KUNTO -juoksuohjelmaa noudattamalla. Ohjelma sopii kaikille, sillä sen lähtökohtana on juoksijan

Lisätiedot

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra TASAPAINOHARJOITUKSIA VERTAISOHJAAJIEN KÄYTTÖÖN Tasapainoharjoitukset on suunniteltu vertaisohjaajien työkaluiksi, he voivat hyödyntää näitä kortteja omissa

Lisätiedot

RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013

RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 MITEN VENYTELLÄ? MIKSI VENYTELLÄ? Ennen liikuntasuoritusta/ alkulämmittelyn jälkeen Lyhytkestoiset

Lisätiedot

Mahdollisimman leveä V-torjunta

Mahdollisimman leveä V-torjunta Mahdollisimman leveä V-torjunta Monella V-tyylin maalivahdilla on toiveena saada torjunta-asennostaan entistä leveämpi ja peittävämpi. Toivotaan että V olisi HannuToivosmaisen, AriAhosmaisen tai KariLehtosmaisen

Lisätiedot

JOS ET EDISTY TAVALLA JOLLA TOIMIT, TULEE SINUN TOIMIA TAVALLA JOLLA EDISTYT

JOS ET EDISTY TAVALLA JOLLA TOIMIT, TULEE SINUN TOIMIA TAVALLA JOLLA EDISTYT JOS ET EDISTY TAVALLA JOLLA TOIMIT, TULEE SINUN TOIMIA TAVALLA JOLLA EDISTYT Testit kartoittavat vahvuutesi sekä niiden käyttöä rajoittavia esteitä. Pärjäät jo kohtalaisesti mutta nyt tiedämme potentiaalisi,

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

TEHOKAS KOTIJUMPPA JOULUTAUOLLE!

TEHOKAS KOTIJUMPPA JOULUTAUOLLE! TEHOKAS KOTIJUMPPA JOULUTAUOLLE! Pysy kunnossa Tapiolan Voimistelijoiden ryhmäliikunnan joulutauon aikana. Helpot ja tehokkaat kotijumppaohjeet, ovat tauon aikana motivoimassa sinua liikkumaan. Kotijumppa

Lisätiedot

Koostuu ryhtitekijöistä, kehon hallinnasta, lihasten kalvorakenteiden joustavuudesta, nivelrakenteiden joustosta suhteessa nivelten tukevuuteen eli

Koostuu ryhtitekijöistä, kehon hallinnasta, lihasten kalvorakenteiden joustavuudesta, nivelrakenteiden joustosta suhteessa nivelten tukevuuteen eli Koostuu ryhtitekijöistä, kehon hallinnasta, lihasten kalvorakenteiden joustavuudesta, nivelrakenteiden joustosta suhteessa nivelten tukevuuteen eli stabiliteettiin, nivelten virheettömästä toiminnasta

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Harjoitteita nilkan ja jalkaterän vammojen ennaltaehkäisyyn

Harjoitteita nilkan ja jalkaterän vammojen ennaltaehkäisyyn Harjoitteita nilkan ja jalkaterän vammojen ennaltaehkäisyyn MITEN ENNALTAEHKÄISTÄ VAMMOJA? V ammo ja ennaltaehkäi sevien harjoitteiden suorittamis en on todettu v ä- hentävän taitoluistelijoiden nilkan

Lisätiedot

Liikuntaohjelma: viikot 1-6

Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Tässä on erinomainen koko kehoa hyödyntävä liikuntaohjelma, joka tarkoitettu aloittelijoille. Se sopii täydellisesti normaaliin elämäntyyliin, sillä voit harjoitella koska sinulle

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Polven liikkeissä esiintyy pienessä määrin kaikkia liikesuuntia. Ojennus-koukistussuunta on kuitenkin selkein ja suurin liikelaajuuksiltaan.

Polven liikkeissä esiintyy pienessä määrin kaikkia liikesuuntia. Ojennus-koukistussuunta on kuitenkin selkein ja suurin liikelaajuuksiltaan. 1 2 Lantio toimii liikkeiden lähtöpaikkana, etenkin kun toiminta tapahtuu alaraajojen varassa. Kävely, kyykkyliike, juoksu, heittäminen ja erilaiset hypyt tuotetaan ensisijaisesti lantiosta/lonkasta alkaen.

Lisätiedot

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA Tähän on kerätty liikemalleja, joita voidaan suorittaa kotona. Kaikkia liikkeitä ei tarvitse kerralla tehdä, vaan tarkoituksena on poimia itselle sopivat liikkeet omaksi kuntopiiriksi.

Lisätiedot

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

YLEISIMPIEN NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY LENTOPALLOSSA

YLEISIMPIEN NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY LENTOPALLOSSA YLEISIMPIEN NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY LENTOPALLOSSA Lukijalle Tässä oppaassa tuodaan esille erilaisia nilkkavammojen ennaltaehkäisykeinoja lentopallossa. Oppaassa on keskitytty osa-alueisiin, joissa

Lisätiedot

Fysioterapia ja osteopatia hevosille

Fysioterapia ja osteopatia hevosille Fysioterapia ja osteopatia hevosille HYVINVOIVA HEVONEN LUENTOSARJA 17.11.2015 CYPIS, ESPOO TMI Selma Piha 1 Potilaana hevonen vs. ihminen Anatomia yllättävän sama Eroissa näkyy toimintatavat Hevosen toiminnassa

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

Alkulämmittelyohjelma

Alkulämmittelyohjelma Alkulämmittelyohjelma Terve Futaaja 2 Johdanto Tämä alkulämmittelyohjelma on suunniteltu Terve Futaaja - tutkimusta varten. Tutkimus on UKK-instituutissa toimivan Tampereen Urheilulääkäriaseman hanke,

Lisätiedot

JALKAPALLOILIJOIDEN PELEIHIN VALMISTAUTUMINEN JA VENYTYSOPAS

JALKAPALLOILIJOIDEN PELEIHIN VALMISTAUTUMINEN JA VENYTYSOPAS JALKAPALLOILIJOIDEN PELEIHIN VALMISTAUTUMINEN JA VENYTYSOPAS MIKSI PITÄÄ VENYTELLÄ? Notkeus on fyysisen kunnon osatekijä ja tärkeä osa jalkapalloilijan lihastasapainon ylläpitoa. Lihas koostuu lihaksen

Lisätiedot

Taso 4: Kuntosaliharjoitteet InnoSport

Taso 4: Kuntosaliharjoitteet InnoSport 1 / 7 8.10.2009 20:38 Taso 4: Kuntosaliharjoitteet Taso 4: Kuntosaliharjoitteet 4. taso koostuu harjoitteista, jotka tehdään kuntosaliharjoitteluna ja toiminnallisena harjoitteluna. Kuntosaliharjoittelussa

Lisätiedot

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008 Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden

Lisätiedot

ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS

ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu sinulle, joka haluat aloittaa kuntosaliharjoittelun. Opas sisältää tietoa, jota tarvitset harjoitellaksesi tehokkaasti, turvallisesti ja tavoitteellisesti.

Lisätiedot

Alkulämpö salissa. 1) Alkulämpö 12 min. Lämmittely 3 min. Liikkuvuus, pikkuhyppelyt, 4 min

Alkulämpö salissa. 1) Alkulämpö 12 min. Lämmittely 3 min. Liikkuvuus, pikkuhyppelyt, 4 min 1) Alkulämpö 12 min Lämmittely 3 min Häntähippa: Kaksi joukkuetta, ryöstetään toiselta joukkueelta häntiä(liivin). Se joukkue voittaa joka on ensin ryöstänyt toisen joukkueen kaikki hännät. Hännät ryöstetään

Lisätiedot

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa KUORMITTUNEISUUS TYÖKUORMITUS TAPATURMAT ONNISTUNUT FYSIOTERAPIA Fysioterapian ajoitus 1. Akuutti trauman jälkeen Fysioterapia

Lisätiedot

Lonkan lähennys istuen (reiden lähentäjälihas, hoikkalihas ja harjannelihas)

Lonkan lähennys istuen (reiden lähentäjälihas, hoikkalihas ja harjannelihas) 2-6 kuukautta amputaatiosta: ensiproteesi Tässä vaiheessa on aika aloittaa vaativammat harjoitteet, joilla tähdätään vartalon kokonaisvaltaisempaan vahvistukseen, tasapainon hallitsemiseen seisoma-asennossa

Lisätiedot

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa Juoksutekniikan suhteen urheilija toimii kuin kone: vahvasta

Lisätiedot

Sääriamputoitu: Supista lihaksia niin, että kuvittelet koukistavasi ja ojentavasi nilkkaa.

Sääriamputoitu: Supista lihaksia niin, että kuvittelet koukistavasi ja ojentavasi nilkkaa. 3-4 viikkoa amputaatiosta: silikonituppihoito Erityisesti alkuvaiheessa amputoitua raajaa tulisi harjoittaa päivittäin useita kertoja. Amputaatiotynkä tarvitsee aktiivisia lihassupistuksia verenkierron

Lisätiedot

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 1 (11) Fysioterapia Sairaalantie 11, 42100 Jämsä puh: 040-482 6066 POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 2 (11) YLEISTÄ Polven tekonivelleikkauksessa polvinivelen kuluneet nivelpinnat korvataan

Lisätiedot

3 = Kolme liikkeen tasoa tai suuntaa

3 = Kolme liikkeen tasoa tai suuntaa -Teoria 1- Toiminnallisuuden 358 koodi 3 = Kolme liikkeen tasoa tai suuntaa Toiminnallinen harjoittelu korostaa liikkeen harjoittelua useammassa tasossa ja suunnassa. Nämä tasot ovat sagitaalitaso, frontaalitaso

Lisätiedot

Taso 2: Haastavammat perusharjoitteet InnoSport

Taso 2: Haastavammat perusharjoitteet InnoSport 1 / 7 8.10.2009 19:29 Taso 2: Haastavammat perusharjoitteet Taso 2: Haastavammat perusharjoitteet 2. taso koostuu lattiatasossa tehtävistä perusharjoitteista. Kaikki harjoitteet tehdään oman kehon painoa

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo Without fit and healthy athletes there would not be any exciting Olympic Games. They are our most cherished assets. It is, therefore,

Lisätiedot

Nuorten Liiketaitoharjoittelu

Nuorten Liiketaitoharjoittelu Nuorten Liiketaitoharjoittelu Käytännön harjoitus Suomen Palloliitto Koulutuskiertue 2010 1.LIIKETAITO: VALMIUSASENTO TAVOITE: Valmiusasento, josta liike tapahtuu mihin tahansa suuntaan mahdollisimman

Lisätiedot

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat KOTIKUNTOILUOPAS Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat Tämä opas on tehty opinnäytetyönä aiheena Seniorit kuntoon kotikonstein. Oppaan ovat tehneet Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI HARJOITUKSIA NI V E LIL L E 1 HARJOITUKSIA NIVELTEN HYVINVOINNIN TUEKSI Mikä vaikuttaa nivelterveyteen? Elintavat vaikuttavat oleellisesti nivelten toimintaan. Nivelmuutokset

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS

TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS SUOMEN URHEILUOPISTO VALMENNUSKESKUS Pia Pekonen & Annimari Savolainen ASKELKYYKKY KÄDET YLHÄÄLLÄ Polvissa noin 90 asteen kulma Keskivartalossa pito Käsien vienti yhdessä ylös

Lisätiedot

NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISYN HARJOITUSOPAS

NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISYN HARJOITUSOPAS K E T T E R Y Y S O P A S S U U N N I S T A J I L L E NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISYN HARJOITUSOPAS Lahden Suunnistajat -37 Leena Kuusipohja Tiia Kurko 2012 SISÄLLYSLUETTELO Harjoitusoppaan toteutusohjeet

Lisätiedot

Anna Ryynänen. Gummerus

Anna Ryynänen. Gummerus Anna Ryynänen Gummerus Gummerus Kustannus Oy Teksti Anna Ryynänen 2009 Piirrokset, valokuvat ja graafinen suunnittelu Anna Mattsson 2009 Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 2008 ISBN 978-951-20-7939-1 Sisällys

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

PLUS. Muista lepopäivät! Kaikki kolme treeniohjelmaa haastavat niin voimat kuin kunnonkin. Siksi on tärkeää pitää lepopäivä jokaisen treenin jälkeen.

PLUS. Muista lepopäivät! Kaikki kolme treeniohjelmaa haastavat niin voimat kuin kunnonkin. Siksi on tärkeää pitää lepopäivä jokaisen treenin jälkeen. Muista lepopäivät! Kaikki kolme treeniohjelmaa haastavat niin voimat kuin kunnonkin. Siksi on tärkeää pitää lepopäivä jokaisen treenin jälkeen. 30 KUNTO PLUS 4/2016 3 oivaa ohjelmaa kuntokeskukseen: Huippukuntoon

Lisätiedot

3. Koordinaatioharjoittelu:

3. Koordinaatioharjoittelu: 55 LIITE 2/2 3. Koordinaatioharjoittelu: Koordinaatio askelluksilla pyritään harjoittamaan juoksemisen osa-alueita. Askellukset toimivat erinomaisena harjoitteena askeltiheyden sekä askelkontaktin harjoittamiseen.

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02 LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02 OHJELMAN TARKOITUS ON PARANTAA: TASAPAINOA POLVIKONTROLLIA KESKIVARTALON HALLINTAA ALARAAJOJEN LIHASVOIMAA NIVELLIIKKUVUUTTA KOORDINAATIOTA HYPYN ALASTULOTEKNIIKKAA SEKÄ

Lisätiedot

Venyy Vanuu Outin venyttelyvinkit

Venyy Vanuu Outin venyttelyvinkit Venyy Vanuu Outin venyttelyvinkit Outi Parkatti Venyy vanuu eli Outin venyttelyvinkit 15.11.2010 Tässä venyttelyjen vinkkikokoelmassa et näe venytystä, jossa selällään ollen nostetaan jalat kohti kattoa

Lisätiedot

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Nuori urheilija kasvulinjat eivät vielä luutuneet kasvuiässä levon tarve suuri voi toipua rasituksesta ja vammoista jopa hitaammin kuin

Lisätiedot

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 1 (11) Fysioterapia Sairaalantie 11, 42100 Jämsä puh: 040-482 6066 LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 2 (11) YLEISTÄ Lonkan tekonivelleikkauksessa kuluneet nivelpinnat korvataan yleensä

Lisätiedot

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä 1. Hartiat ja yläselkä Olkapäiden pyörittely. Pyörittele olkapäitä rennosti eteenja taaksepäin. Varo, ettet jännitä liikaa hartioita. Hartioiden pyörittelyjen

Lisätiedot

Fysioterapeutti Petri Jalava

Fysioterapeutti Petri Jalava Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen

Lisätiedot

B-luokka 20.12.2013. Yleistä. Hyppy. Hyppy. Hypyn arvostelu juoksu. Hypyn arvostelu. mattokasa

B-luokka 20.12.2013. Yleistä. Hyppy. Hyppy. Hypyn arvostelu juoksu. Hypyn arvostelu. mattokasa Yleistä B-luokka Kilpailuihin voi osallistua aikaisintaan sen vuoden syksynä, kun voimistelija täyttää 7 vuotta (lisenssikausi syksy 2013 - kevät 2014 / 2006 syntynyt) B-luokkaan voi siirtyä kilpailemaan,

Lisätiedot

JALKATERÄN VOIMISTELUOHJEET

JALKATERÄN VOIMISTELUOHJEET POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- POTILASOHJE 1 (5) JALKATERÄN VOIMISTELUOHJEET Jalkavoimistelulla voidaan tukea jalkaterän ja varpaiden nivelten ja lihasten toimintoja, sekä ehkäistä että korjata varpaiden

Lisätiedot

Taso 3: Liikkeet pienvälineillä InnoSport

Taso 3: Liikkeet pienvälineillä InnoSport 1 / 16 8.10.2009 19:41 Taso 3: Liikkeet pienvälineillä Taso 3: Liikkeet pienvälineillä 3. taso sisältää kehonhallinta harjoitteita erilaisia pienvälineitä hyödyntäen. Mukana harjoitteissa käytetään mm.

Lisätiedot

YLEISURHEILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ

YLEISURHEILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ YLEISURHEILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ Yleisurheilukoulutuksen päämääränä - opettaa koulutettaville liikkumisen perusmuodot - kehittää nopeusvoimaa, nopeutta, reaktio- ja koordinaatiokykyä. Yleisurheiluun sopivana

Lisätiedot

1) Alkulämpö 12 min. Alkulämpö ulkona. Lämmittely 4 min, viimeinen pari uunista ulos. Koordinaatiot 3 min, hölkkäpalautus.

1) Alkulämpö 12 min. Alkulämpö ulkona. Lämmittely 4 min, viimeinen pari uunista ulos. Koordinaatiot 3 min, hölkkäpalautus. 1) Alkulämpö 12 min Lämmittely 4 min, viimeinen pari uunista ulos Parijono ja 1-2 hippaa. Parijonossa ollaan kokoajan pienessä liikkeessä 1) 1 min Paikallaan juoksu 2) 30 sek Pikkuvuorohyppely 3) 30 sek

Lisätiedot

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri POTILASOHJE KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Fysiatrian klinikka / Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka 16.1.2013 1 (9) Postiosoite Käyntiosoite Puijon sairaala

Lisätiedot

Henkilökohtainen harjoitusohjelma

Henkilökohtainen harjoitusohjelma Henkilökohtainen harjoitusohjelma Fysio-MM Oy - Laadukasta kuntoutusta asiakkaan parhaaksi Kinesiocenter Bomba Laatija Mika Mustonen Asiakas Leppoisasti liikkeelle PHT Tabata-kahvakuulalla 25.7.2012 Tabata-sarja

Lisätiedot

Savonlinnan AJO Kesäohjelma NO: 1 1.6-3.8.2014

Savonlinnan AJO Kesäohjelma NO: 1 1.6-3.8.2014 Savonlinnan AJO Kesäohjelma NO: 1 1.6-3.8. Viikko:23 Kova Maanantai 2.6 Tiistai 3.6 Keskiviikko4.6 Torstai 5.6 Perjantai 6.6 Lauantai 7.6 Sunnuntai 8.6 Pihlis 16.30 18.30 POWER POWER POWER POWER POWER

Lisätiedot