Katsaus fysioterapian tutkijakoulutukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katsaus fysioterapian tutkijakoulutukseen"

Transkriptio

1 KATSAUS Esko Mälkiä Katsaus fysioterapian tutkijakoulutukseen Perusta: Kirjoittajan kokemus Ohessa luodaan lyhyt katsaus fysioterapian koulutuksen ja tutkimuksen kehitykseen eräissä alan johtavissa maissa ja Suomessa. Katsaus perustuu pääosin kirjoittajan 22 vuoden kokemukseen fysioterapian apulaisprofessorina ja professorina Jyväskylän yliopistossa sekä vierailevana professorina Ruotsissa. Tähän työhön on kuulunut oma tutkimustyö sisältäen yli 100 vertaisarvioitua raporttia, 150 muita alan kirjoitusta, noin 170 pro gradu-tutkimuksen ja yhdentoista väitöskirjan ohjauksen sekä kolmentoista kansainvälisen väitöskirjan arvioinnin. Lisäksi kirjoittaja on vieraillut useissa kymmenissä yliopistoissa Euroopassa, Pohjois- Amerikassa, eräissä Tyynenmeren ja Aasian alueen maissa sekä toiminut asiantuntijana alan virkojen täytössä näillä alueilla. Tutkimuksen kehityksen seurantaa on syventänyt kuntoutuksen ja fysioterapian kansainvälisten kongressien tieteellisen ohjelman suunnittelun työryhmien jäsenyys neljässä maanosassa neljän vuosikymmenen aikana. Tieteellisen ajattelun kehitys on ilmennyt myös kansainvälisten artikkelien arvioijana useissa julkaisuissa, muun muassa fysioterapian johtavassa Physical Therapy -lehdessä. Historiaa Fysioterapian ammatillinen ja tieteellinen toiminta on alkanut ruotsalaisen Ottosonin historian alan väitöskirjan mukaan Ruotsista vuonna 1813 Tukholmassa kuninkaallisessa voimistelulaitoksessa, jatkuen siellä aina vuoteen Koulutus perustui niin sanottuun lingiläiseen voimisteluoppiin ja sitä sovellettiin laaja-alaisesti hoitamaan ja kuntouttamaan erilaisia vaivoja, mutta ehkä eniten tuki- ja liikuntaelinten ongelmia. Ruotsista fysioterapia levisi muihin Euroopan maihin ja näistä edelleen maailmalle. Fysioterapia oli Ruotsissa aina 1800-luvun alkupuolelta 1930-luvulle pääosin miesten ammatti ja se toteutti omaa tieteellistä näkemystään. Ammatti laillistettiin vuonna Toiminta siirtyi yhä enemmän lääketieteen yhteyteen hoitoalan ammattina ja menetti itsenäisen tiedenäkemyksen. Vuodesta 1934 koulutus oli osa voimistelulaitosta, siirtyen koulutukseen sairaaloissa vuonna 1957 Kuntoutus

2 lääketieteellisen tiedekunnan valvonnassa. Fysioterapian ammattihenkilöstö siirtyi yhä enemmän hoitohenkilöstön rooliin ja myös sen toteuttajat olivat yhä useammin naisia. Fysioterapia sai jälleen itsenäisemmän otteen tieteeseen ja tutkimustoimintaan vuoden 1977 Ruotsin koulutusreformin myötä. Ruotsissa koulutus on kehittynyt edelleen ja noin seitsemässä yliopistossa on mahdollisuus edetä peruskoulutuksen kandidaattivaiheesta maisteritutkinnon kautta tohtorikoulutukseen oppiaineen pääedustajana olevan professorin valvonnassa. Tohtoritutkinnon on suorittanut noin 300 fysioterapeuttia ja tutkimustoiminta on ollut tehokasta. Euroopan maista erityisesti Hollannissa fysioterapialla on pitkä akateeminen traditio. Siellä alkoi ilmestyä vuonna 1890 ensimmäinen fysioterapia-alan tieteellinen lehti. Sittemmin koulutus on kehittynyt tieteellisen tutkimuksen tuloksiin pohjautuvaksi ja tutkimus on integroitu useihin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Englannissa fysioterapian kehitys alkoi 1800-luvun loppupuolella lähinnä hierontaa ja korjaavaa voimistelua harjoittavien hoitajien toimesta. Kehitys tutkimuspohjaiseksi ammatiksi tapahtui eri yhdistysten muodostumisen (Chartered Society of Physiotherapy eli CSP 1900/1977) kautta organisoituen ammatillisen koulutuksen lisäksi yliopistoissa tapahtuvaksi tutkijakoulutukseksi. Yhdysvaltoihin ensimmäiset koulutetut fysioterapeutit tulivat Englannista 1900-luvun alussa. Yhdysvallat tuottaa nykyään suurimman osan maailman fysioterapiatutkimuksesta. Tutkijakoulutus on tiivistynyt 1990-luvulta lähtien ja nykyään maisteri- ja kliininen fysioterapian tohtorin tutkinnot kuuluvat ohjelmaan useimmissa opetusta antavissa yliopistoissa. Samanlainen kehitys on meneillään Kanadassa ja Australiassa. Fysioterapian päämääräksi on maailman fysioterapeuttien järjestön ja monien eri maiden järjestöjen toimesta esitetty ihmisen liikuntakyvyn ja liikuntaelimistön toimintakyvyn kehittäminen ja ylläpito erityisesti henkilöillä, joilla on terveydellisiä häiriöitä tai toiminnallisia rajoituksia. Niinpä myös fysioterapiaa on kutsuttu liikkeeseen tai voimisteluun liittyvillä nimityksillä kuten krankengymnastik, kinesietherapie, lääkintävoimistelu tai vielä nykyään Ruotsissa sjukgymnastik. Fysioterapian menetelmiä ovat harjoittelu- ja liiketerapiat, erilaiset manuaaliset terapiamuodot ja fysikaaliset hoidot. Lisäksi on kehittynyt erilaisiin sairauksiin tai toiminnanrajoituksiin perustuvia spesifejä kuntoutusmuotoja, kuten neuroterapiat. Tutkimustoiminta on kohdistunut suurelta osin juuri menetelmien vaikuttavuuden todentamiseen ja niiden perusteiden kehittämiseen. Yhdysvalloisssa menetelmät kuvataan nykyään oppikirjoissa International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF) -luokituksen mukaan. Suomi Koulutuksen esivaihe sijoittuu vuosille , jolloin saksalaisen kasvatustieteellisen liikunnanopetuksen ja ruotsalaisen lingiläisen voimistelun välillä oli linjanvetoa. Sairasvoimistelu oli osa voimistelunopetusta. Keisarillisen asetuksen mukaan vuonna 1908 aloitettiin lääkitysvoimistelun koulu- 62 Kuntoutus

3 tus yhdistettynä voimistelun opettajan koulutukseen, josta se myöhemmin eriytettiin. Lääkintävoimistelun koulutus lopetettiin vuonna 1942 ja aloitettiin jälleen 1945, vuonna 1943 perustetun lääkintävoimisteluyhdistyksen toimesta. Koulutus lisääntyi erityisesti 1980-luvulla eri opistoissa ja siirtyi 1990-luvulla ammattikorkeakouluihin. Koulutuspaikkoja on ollut jopa yli 20. Esitys yliopistopohjaisen koulutuksen aloittamiseksi Jyväskylän yliopistossa tehtiin vuonna 1973 valmistuneessa muistiossa. Opetus alkoi vähitellen vuodesta 1978 lähtien, valmistellen mahdollisuutta tohtorin opintoihin. Kirjoittajan toimiessa puheenjohtajana vuonna 1988 fysioterapian jatko-opintojen tarpeesta ja järjestämisestä tehtiin fysioterapian, fysiatrian, hoitotieteen ja liikuntatieteiden asiantuntijoiden toimesta mietintö. Opetuksen ja tutkimuksen päämääränä olivat liikkuminen ja sen edellytykset, terapia, yhteiskunnallinen konteksti ja erityisesti tieteellinen toiminta. Myös opettajankoulutus oli olennainen osa koulutusta ja tutkimusta. Fysioterapian apulaisprofessorin virka oli perustettu vuonna 1983, didaktiikan lehtorin 1989 ja päätoimisen didaktiikan tuntiopettajan vuonna Fysioterapian koulutusohjelman toteuttamiseen osallistuivat myös useat opettajat terveystieteiden ja liikuntabiologian laitoksilta. Vuosina opetukseen osallistui 241 opiskelijaa. Opetussuunnitelma oli laaja-alainen ja raskas; fysioterapian maisterin ja tohtorin koulutus kesti Suomessa kahdesta neljään vuotta kauemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Pohjoismaissa saatiin aikaan NorNetohjelma, jossa vuosina annettiin koulutusta tohtoriopintoihin erityisesti Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa. Muutama suomalainenkin jatko-opiskelija osallistui ohjelmaan. Vuonna 1997 opetus siirrettiin perustumaan fysioterapian pääaineen opetukseen ja tutkimukseen. Kolmen vuotta aiemmin oli tehty aloite Jyväskylän yliopistolle uusien virkojen saamiseksi fysioterapiaan ja myös kansainvälisen kehityksen mukaisesti toimintaterapian yliopistokoulutuksen perustamiseksi yhteistyössä fysioterapian kanssa. Fysioterapiaan perustettiin uusi professorin virka (1996), uusi didaktiikan lehtorin virka (1996) sekä assistentin virka (1997). Toimintaterapiaan oli tulossa professorin, lehtorin ja assistentin virat. Sittemmin toimintaterapia on lopetettu lyhytaikaisten suunnitelmien toteutusvaiheen jälkeen vuonna Kansainvälisesti fysioterapia toimi aktiivisesti pohjoismaisessa NorNet-ohjelmassa, maailman järjestössä (World Confederation for Physical Therapy), kansainvälisessä kuntoutuksen maailmanjärjestössä (Rehabilitation International) ja eurooppalaisessa fysioterapian koulutuksen järjestössä (European Network of Physiotherapy in Higher Education). Opinnot suunnattiin keskittymään perus- ja aineopintojen jälkeen erityisesti jatkokoulutuskelpoisuuteen tähtääviin syventäviin opintoihin. Opetus keskittyi 1990-luvulla enemmän maisterin opintoihin painopisteen siirtyessä 2000-luvulla maisteriopintojen jälkeiseen tutkijakoulutukseen valmistamiseen. Vasta tällöin voitiin toteuttaa vuonna 1988 tehdyn jatkokoulutusmuistion ajatuksia. Tämä oli luonnollista vähäisen opettajakunnan vuoksi, sillä 90-luvulla fysioterapia vastasi yli 50-prosenttisesti ter- Kuntoutus

4 veystieteiden maisterien tuotoksesta tuottaen noin 20 maisteria vuodessa. Kliinisen tutkimuksen tarve oli ilmeinen jo 1980-luvun lopulla. Silloin alettiin valmistella virkaa yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Pitkän valmistelun tuloksena määräaikainen professuuri saatiin vuonna 2007 ja siten kansainvälistä käytäntöä vastaava opettajarakenne. Tutkimustoiminnan pitkäjänteinen valmistelu pääsi alkuun vasta yhdeksänkymmentäluvun lopulla uusien virkojen myötä. Jo tällöin useiden projektien perustana oli WHO:n ICF-luokitusta edeltänyt ICIDHmalli. Vuodesta 2000 vuoden 2010 marraskuun alkuun on valmistunut 17 väitöskirjaa, joista kuudessa on sovellettu ICF-luokitusta tutkimuksen viitekehyksessä. Näiden tutkimusten kysymysasettelu on suuntautunut kuntoutuksen ongelmiin. ICF-pohjaiset väitöskirjat ovat perustuneet erillisraportteihin, jotka on julkaistu Impact-noteeratuissa kansainvälisissä lehdissä. Näiden erillisartikkeleiden Impact-lukujen summa on lähes 50, joka kuvaa artikkeleiden mahdollista vaikutusta tämän alueen tieteelliseen keskusteluun. Kaikkiaan fysioterapia on ollut 1990-luvun alusta lähtien Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksella kuudesta oppiaineesta tuotteliain noin 40 prosentin osuudella (maisterintutkintoja lähes 350). Toimintaterapian ja fysioterapian osuus maisterituotannosta lähestyi 50 prosenttia laitoksella juuri, kun toimintaterapia lopetettiin laitoksen profiloitumiseen sopimattomana. Myös väitöskirjojen tuotanto fysioterapian pääaineessa on ollut 2000-luvulla tasaista (noin 1,7 väitöstä vuodessa) muodostaen noin kolmasosan laitoksen tuotannosta. Tämä on lisännyt myös opinnäytetöihin liittyvää julkaisutoimintaa. Perustuen hyvään väitöskirjojen tuotokseen, jo 2000-luvun alussa heräsi ajatus kuntoutuksen tohtorinkoulutusohjelman luomisesta. Osa fysioterapian opiskelijoista oli osallistunut jo tuki- ja liikuntaelinten tohtorinkoulutusohjelmaan, jossa on kaikkiaan valmistunut neljä fysioterapian väitöskirjaa. Tämän koulun yhteydessä tuli kuitenkin selväksi, että kuntoutus ei kuulunut ohjelmaan. Muutenkin kuntoutuksen monialaisuus on osoittanut, että jo opiskeluvaiheessa olisi hyvä, jos eri alojen opiskelijat voisivat keskustella ja esittää tutkimuksiaan kuntoutuksen alueella, jotta ymmärrys eri alojen välillä voisi kehittyä. Tohtorinkoulutusohjelmaan valittiin näkökulmaksi ICF. Hankkeeseen osallistui neljä yliopistoa ja useita tutkimustyötä tekevää, kuntoutuksen alueella toimivaa yhteisöä. Hanke ei saanut valtiolta tukea. Hankkeen esittämisen aikaan myös Jyväskylän yliopisto ilmoitti toimintaterapian alasajosta. Web of Science- tai CINAHL-tietokantojen analyysin mukaan fysioterapia on noussut 1990-luvun loppupuolelta merkittävimmäksi tieteenalaksi kuntoutuksen kentässä tutkimusten lukumäärän mukaan, ottaen huomioon lääketieteen tai yhteiskuntatieteiden tietokannat. Toimintaterapian tutkimus noudattaa samaa trendiä, kuitenkin tutkimusten lukumäärältään pienempänä. Yhdysvallat on kaikkiaan tuotteliain kuntoutuksen tutkimuksessa. Myös Kanada, Australia, Hollanti ja Ruotsi ovat, vähäisemmästä väkiluvustaan huolimatta, erittäin tuotteliaita kuntoutuksen tutkimuksessa. Suomi 64 Kuntoutus

5 sijoittuu kauas kärjestä kahdenkymmenen aktiivisimman maan taakse. Fysioterapian tutkimuksessa Suomi sijoittuu, kuten myös Norja ja Tanska, samoille sijoille tutkimusmäärien vertailussa. Ruotsi on asukaslukuun nähden eräs kuntoutuksen ja fysioterapian tutkimuksen johtavista maista. Toimintaterapian kohdalla on sama trendi. Yhteenveto Edellä on kuvattu pähkinänkuoressa fysioterapian tutkimusten kehittymistä ja tutkijoiden koulutusta. Fysioterapian tutkimus on saanut paljon tukijoita monilta eri aloilta, mutta kansainvälisen kehityksen mukaan fysioterapian ongelma-alueen eli ihmisen liikkumis- ja toimintakyvyn kehittäminen on pysynyt keskeisenä ongelmana. Lääketiede ja voimistelunopetus ovat olleet läheisesti kehittämässä fysioterapiaa. Urheilu ja siihen liittyvä liikuntatiede (sport science) eivät kuitenkaan kehittyneimmissä maissa ole enää useimmissa fysioterapian tutkimuksessa ja koulutuksessa ihmisen toimintakyvyn ja liikkumiskyvyn tutkimuksessa kuntouttavassa ja fysioterapiaan kuuluvassa mielessä mukana muuten kuin perusbiologisten molekyylitasoisten, huippu-urheilun, liikuntaharrastuksen/-lajien ja kasvatustieteellisten tutkimusten osalta. Varsinainen fysioterapian ja kuntoutuksen fyysisten elementtien tutkimus on keskittynyt yleensä yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin, joissa oppialoina ovat fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, kuntoutuksen teknologia, liikkumisen tutkiminen (human motion/kinesiology), podiatria sekä lääketieteen osaalueita kuten fysiatria. Yliopistoissa fysioterapia on useimmiten kytketty lääketieteen yhteydessä toimiviin laitoksiin ja kouluihin, joiden nimessä esiintyy kuntoutus (rehabilitation science) ja/tai sovellettu terveystiede (allied health science). Suomessa fysioterapian pohjalta on väitellyt yli 70 henkilöä. Myös muissa yhteyksissä on syntynyt väitöskirjoja ja julkaisuja, jotka tukevat fysioterapian ja fyysisen kuntoutuksen sisällöllistä kehittymistä. Tämä on kuitenkin vähäistä verrattuna esimerkiksi Ruotsin yli kymmenen kertaa suurempaan panostukseen. Suomi, Norja ja Tanska luottavat ilmeisesti urheilu- ja liikuntalääketieteelliseen tutkimukseen ja liikuntalajien kautta tapahtuvaan automaattiseen kuntoutumiseen, ja spesifi ongelma- ja asiakaslähtöinen kuntoutus saa tutkimustietonsa kansainvälisistä lähteistä. Urheilullahan on todettu olevan monia suotuisia liitännäisvaikutuksia epidemiologisella tasolla, mutta se ei riitä todentamaan syy seuraussuhteita kuntoutusohjelmien perustaksi. Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa alkanut laajempi fysioterapian tutkimus ja tutkijakoulutus keskittyy urheilu- ja liikuntatieteelliseen tutkimukseen, joka ei tuo sisältöä kuntoutukseen ja etenkään vaikeampiin kuntoutuksen sisällöllisiin ongelmiin. Toki se antanee liikunnallisia välineitä kansanterveyttä sivuaviin kysymyksiin. Lienee aika myös Suomessa katsoa, riittääkö nykyinen tutkimus- ja tutkijakoulutus lääketieteen, yhteiskuntatieteiden ja liikuntatieteiden pohjalta kattamaan kuntoutuksen tarpeet, vai onko vaarana, että luottamusvälien (95 %) ulkopuolelle jäävän väestön kuntoutus fyysisten ongelmien osalta on ulkomaisen tutkimuksen varassa. Kuntoutus

6 Hyvin alkanut ja noin 30 vuotta jatkunut fysioterapian koulutus ei ole sopinut liikuntatieteiden profiiliin. Tämä on näkynyt myös Jyväskylän yliopiston kansainvälisissä arvioinneissa 2000-luvun alkupuoliskolla, jolloin fysioterapiaa ei mainittu tuloksellisena yksikkönä, vaikka se tuotti eniten maistereita ja Impact-faktoreihin pohjautuviin artikkeleihin perustuvia väitöskirjoja. Julkaisutoiminnassa se ei ollut tuottavin, mutta fysioterapian julkaisut liittyivät koulutukseen. Myös fysioterapian toiminnan kautta syntyneitä virkoja on lakkautettu ja niiden rahoituspohja on siirtynyt liikunnallisimpiin kohteisiin. Fysioterapiassa ei järjestetä kansainvälisiä kilpailuja eikä ala näytä olevan medialle tärkeä. Suomi on todettu parhaaksi maaksi asua, mutta se oli vasta seitsemännellätoista sijalla, kun mittana oli elinvuodet ilman sairauksien ja vaivojen aiheuttamaa rasitetta. Kuntoutuksen ja fysioterapian osalta Suomi jäänee vielä kauemmas kärjestä. Esko Mälkiä LitT, ft emeritus professori dosentti 66 Kuntoutus

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Riku Aantaa. Lääketieteellinen tiedekunta. Anestesiologia ja tehohoito

PROFESSORILUENTO. Professori Riku Aantaa. Lääketieteellinen tiedekunta. Anestesiologia ja tehohoito PROFESSORILUENTO Professori Riku Aantaa Anestesiologia ja tehohoito Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Riku Aantaa pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKINTOJEN YLEISRAKENNE

HOITOTIETEEN TUTKINTOJEN YLEISRAKENNE HOOEEE KOULUUS HOOEEE UKOJE YLESRKEE Hoitotieteen lähtökohdat Hoitotieteen teoria Hoitotieteellinen tutkimus YHESE OPO 38 op (amk-tutkinnon perusteella korvautuu yht. 3, opistoasteen tutkinnon perusteella

Lisätiedot

PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA. Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006

PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA. Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006 PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006 Sanastoa ja käsitteitä Portfoliotyö: materiaalin keräämistä, valikointia ja arviointia sekä sen tallentamista

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede PROFESSORILUENTO Professori Seppo Mattila Tähtitiede Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 28.9.2016 Professori Seppo Mattila pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 28. syyskuuta

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 111/2007 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 43/2009 12.6.2009 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä Virasto yliopisto Korvausvaatimus Yliopisto on velvoitettava maksamaan

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 76/2006 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 26/2008 18.4.2008 Asia Korvausvaatimus Virasto yliopisto Korvausvaatimus Yliopisto on määrättävä maksamaan A:lle 24 kuukauden palkkaa

Lisätiedot

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Hallitusneuvos Maiju Tuominen Ammattipätevyysdirektiivi

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Minna Laakso. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Logopedia

PROFESSORILUENTO. Professori Minna Laakso. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Logopedia PROFESSORILUENTO Professori Minna Laakso Logopedia Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Minna Laakso pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta 2016

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Paikka tiedekunnan kokoushuone, Assistentinkatu 7, 1. krs, huone 149

Paikka tiedekunnan kokoushuone, Assistentinkatu 7, 1. krs, huone 149 Pöytäkirja 6A/2016 1 (5) Johtokunnan kokous Aika keskiviikko 15.6.2016 klo 9.15 10.30 Paikka tiedekunnan kokoushuone, Assistentinkatu 7, 1. krs, huone 149 Valmistelija Minna Domander, hallintopäällikkö

Lisätiedot

Akateeminen ergonomia: katsaus menneeseen ja tulevaan

Akateeminen ergonomia: katsaus menneeseen ja tulevaan Akateeminen ergonomia: katsaus menneeseen ja tulevaan Susanna Järvelin-Pasanen, TtM, Eur.Erg. Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Ergonomia Terve Suomi 2012 -seminaari 24.5.2012

Lisätiedot

Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteelliset ja terveystieteiden koulutusalat Kontinkankaan kampus

Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteelliset ja terveystieteiden koulutusalat Kontinkankaan kampus Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteelliset ja terveystieteiden koulutusalat Kontinkankaan kampus ABI-päivät 11.-12.11.2015 Koulutuspäällikkö Minna Hallia Lääketieteellinen tiedekunta minna.hallia@oulu.fi

Lisätiedot

Psykonetin erikoispsykologikoulutus

Psykonetin erikoispsykologikoulutus Psykonetin erikoispsykologikoulutus Sosiaalityön kevätseminaarissa 11.5.2015 Erikoispsykologikoulutus Suomessa tällä hetkellä Psykologian maisterin tutkinnon pohjalta suoritettava ammatillisesti painottunut

Lisätiedot

Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto

Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto Yliopistojen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja,

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Miksi Seinäjoelle? Tarve koulutuksen järjestämiselle nousi esiin Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (EPSHP)

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI

PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI Tiina Kosunen, HY Peda-forum Kuusamo 11.11.2004 Työpajan sisältö Portfolioajattelu Opetusportfolio oman työn kehittämisessä Sisältö Rakenne Opetusportfolio virantäytön

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN

Lisätiedot

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

YT-NEUVOTTELU TOIMINTATERAPIAN KOULUTUKSEN ASEMASTA JA TILASTA LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA. Jalkanen Hannu, pääluottamusmies

YT-NEUVOTTELU TOIMINTATERAPIAN KOULUTUKSEN ASEMASTA JA TILASTA LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA. Jalkanen Hannu, pääluottamusmies YT-NEUVOTTELU TOIMINTATERAPIAN KOULUTUKSEN ASEMASTA JA TILASTA LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Läsnä: Suominen Harri (pj) Kannas Lasse Peltokallio Liisa Alén Markku Harra Toini Jalkanen Hannu,

Lisätiedot

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Turussa 6.-7.10.2009 Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Mari Räkköläinen Opetusneuvos Yksikön

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketiede ja hammaslääketiede

Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketiede ja hammaslääketiede Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketiede ja hammaslääketiede www.uef.fi www.uef.fi/laake/laaketiede www.uef.fi/hammas www.opintopolku.fi Terveystieteiden tiedekunnassa

Lisätiedot

JATKO-OPINTOSUUNNITELMA KASVATUSTIETEEN TOHTORIN TUTKINTOON

JATKO-OPINTOSUUNNITELMA KASVATUSTIETEEN TOHTORIN TUTKINTOON Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta JATKO-OPINTOSUUNNITELMA KASVATUSTIETEEN TOHTORIN TUTKINTOON Henkilökohtaiseen jatko-opintosuunnitelmaan (HOPS) kirjataan tohtorin tutkintoon sisällytettävät

Lisätiedot

KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIOPIN PROFESSORIN TEHTÄVÄ

KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIOPIN PROFESSORIN TEHTÄVÄ Dekaanin päätös 1 (5) TEHTÄVÄSELOSTE KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIOPIN PROFESSORIN TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittaminen Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa on haettavana korva-, nenä- ja

Lisätiedot

Yliopistonlehtori, dosentti

Yliopistonlehtori, dosentti Eva Havu Yliopistonlehtori, dosentti Humanistinen tiedekunta Romaanisten kielten laitos PL 24 (Unioninkatu 40 B) 00014 Helsingin yliopisto Puh. (09) 191 23086, GSM 040 591 1371 Eva.Havu@helsinki.fi www.hum.helsinki.fi/hum/romkl/fra

Lisätiedot

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Rakenteellisen kehittämisen tarve Yliopistolta edellytettiin neuvotteluaineistossa tutkittuun tietoon perustuvaa

Lisätiedot

EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN KOULUTUSOHJELMA

EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN KOULUTUSOHJELMA 1 INARTES INSTITUUTTI EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN KOULUTUSOHJELMA HAKU EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN JATKO-OPINTOIHIN keväällä 2010 Ekspressiivinen taideterapia Ekspressiivinen taideterapia kuuluu humanistisen

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketiede ja hammaslääketiede

Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketiede ja hammaslääketiede Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketiede ja hammaslääketiede www.uef.fi www.uef.fi/laake www.uef.fi/hammas Terveystieteiden tiedekunta n. 2500 perustutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Pertti Era Gerontologisen kuntoutuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos Johtaja, tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta 1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Julkaisut ja tutkimuksen arviointi - katsaus OKM:n vireillä oleviin hankkeisiin

Julkaisut ja tutkimuksen arviointi - katsaus OKM:n vireillä oleviin hankkeisiin Julkaisut ja tutkimuksen arviointi - katsaus OKM:n vireillä oleviin hankkeisiin Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi -seminaari 9.11.2011, Helsinki Opetusneuvos Olli Poropudas Tiedepolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) 2 Oikaisuvaatimus koskien Stadin aikuisopiston hoitotyön opettajan virkasuhteen täyttämistä HEL 2015-012221 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

VAKINAISTAMISPOLKU JA URALLA ETENEMINEN YHTEISKUNTA JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKÖSSÄ

VAKINAISTAMISPOLKU JA URALLA ETENEMINEN YHTEISKUNTA JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKÖSSÄ VAKINAISTAMISPOLKU JA URALLA ETENEMINEN YHTEISKUNTA JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKÖSSÄ Tampereen yliopistossa neliportaisella tutkijauralla eteneminen voi tapahtua joko vakinaistamispolulla (tenure track)

Lisätiedot

Onko kaikki suurempaa rapakon takana? Terveiset Kanadasta ja NAFAPA:sta

Onko kaikki suurempaa rapakon takana? Terveiset Kanadasta ja NAFAPA:sta Onko kaikki suurempaa rapakon takana? Terveiset Kanadasta ja NAFAPA:sta Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos 8.12.2016 1 Kuulumisia University of Victoria,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Professorin työsuhteinen tehtävä, jonka ala on liikuntapedagogiikka alkaen toistaiseksi.

Professorin työsuhteinen tehtävä, jonka ala on liikuntapedagogiikka alkaen toistaiseksi. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Suunnitelma professorin tehtävän täyttämisestä Professorin työsuhteinen tehtävä, jonka ala on liikuntapedagogiikka 1.8.2012 alkaen toistaiseksi.

Lisätiedot

laaja-alaisen erityisopetuksen lehtorin virkaan (vakanssi n:o ) Päätös Rehtori päätti kokonaisarvion perusteella valita Stadin ammattiopiston

laaja-alaisen erityisopetuksen lehtorin virkaan (vakanssi n:o ) Päätös Rehtori päätti kokonaisarvion perusteella valita Stadin ammattiopiston Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) 42 Laaja-alaisen erityisopetuksen lehtorin virka (vakanssi n:o 422290) HEL 2014-004918 T 01 01 01 01 Päätös Päätöksen perustelut Rehtori päätti kokonaisarvion perusteella

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Kauppatieteiden ja matkailun tiedekunta Tiedekuntaneuvosto 3/2008, ASIALISTA

LAPIN YLIOPISTO Kauppatieteiden ja matkailun tiedekunta Tiedekuntaneuvosto 3/2008, ASIALISTA Kauppatieteiden ja matkailun tiedekunta 3/2008, 19.3.2008 ASIALISTA 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Pro gradu -tutkielmien tarkastajien määrääminen 3. Pro gradu tutkielmien arvosteleminen

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Uraseurantakysely vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneille

Uraseurantakysely vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneille Uraseurantakysely vuosina - 11 tohtorin tutkinnon suorittaneille (Jyväskylän yliopiston tuloksia) Vastausprosentti (17/1) Työelämäpalvelut 1 9 Sukupuoli (yhteensä17 kyselyyn vastannutta) 8 7 6 Mies Nainen

Lisätiedot

Johtosäännön 16 :n mukaan hallintoelin on päätösvaltainen kun läsnä on kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet muista jäsenistä.

Johtosäännön 16 :n mukaan hallintoelin on päätösvaltainen kun läsnä on kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet muista jäsenistä. 1 LAPIN YLIOPISTO 341 3236 Aika tiistai 22.3.2005 klo 12.00 Ravintola Felli Akvaario-kabinetti (Yliopistonkatu 8, päärakennus). Läsnä + (pj) =Päivi Naskali (vpj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Tutkimusjohtajan työsuhteisen tehtävän täyttösuunnitelma alkaen toistaiseksi

Tutkimusjohtajan työsuhteisen tehtävän täyttösuunnitelma alkaen toistaiseksi JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Tutkimusjohtajan työsuhteisen tehtävän täyttösuunnitelma 1.8.2013 alkaen toistaiseksi Tehtävä on sijoitettu liikuntatieteelliseen tiedekuntaan

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Lauri Paltemaa. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Itä-Aasian nykyhistoria ja politiikka

PROFESSORILUENTO. Professori Lauri Paltemaa. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Itä-Aasian nykyhistoria ja politiikka PROFESSORILUENTO Professori Lauri Paltemaa Itä-Aasian nykyhistoria ja politiikka Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 18.3.2015 Professori Lauri Paltemaa pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa 4.11.2013 Kestävä kehitys korkeakoulujen laatujärjestelmissä sekä sisällyttäminen opintoihin Tove Holm, vastaan ammattikorkeakoulutasolla

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista Jack of All Trades or Master of None Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista Laaja-alaisuuden kysymykset Opiskelijanäkökulma on myös moninainen ja riippuu paljon keneltä kysytään.

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa 1 (Alleviivattuna uusittu ehdotus ja lisäykset) Säädökset Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnoista säädetään asetuksessa yliopistojen

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kansainväliset yhteistyöverkostot

Jyväskylän kaupungin kansainväliset yhteistyöverkostot Jyväskylän kaupungin kansainväliset yhteistyöverkostot Kulttuurin kansainväliset yhteydet Jyväskylän kaupungin vastuulalueilla on laajat ja toimivat kansainväliset yhteydet. Kansainväliset näyttelyt Graphica

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA Sisällys: 1. Suunnitteletko maisterintutkinnon jälkeisiä jatko-opintoja? Väitöskirjaa? 2. Alustavaa informaatiota jatko-opiskelusta perustutkintovaiheessa

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa. Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT

Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa. Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT 17.9.2014 Mikä on koulutuksen johtamisen tavoite? Yliopistokoulutuksen tavoite? Mitä halutaan tukea

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

HAKULOMAKE 1/10. Neuropsykologian alan erikoispsykologikoulutuksen sisältävä psykologian lisensiaatin tutkinto

HAKULOMAKE 1/10. Neuropsykologian alan erikoispsykologikoulutuksen sisältävä psykologian lisensiaatin tutkinto HAKULOMAKE 1/10 Hakemusten viimeinen palautuspäivä on 13.2.2015 klo 15.45, johon mennessä hakemusten tulee liitteineen olla perillä. Hakemukset ja sen liitteet palautetaan 4 kappaleena sen yliopiston psykologian

Lisätiedot