Katsaus fysioterapian tutkijakoulutukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katsaus fysioterapian tutkijakoulutukseen"

Transkriptio

1 KATSAUS Esko Mälkiä Katsaus fysioterapian tutkijakoulutukseen Perusta: Kirjoittajan kokemus Ohessa luodaan lyhyt katsaus fysioterapian koulutuksen ja tutkimuksen kehitykseen eräissä alan johtavissa maissa ja Suomessa. Katsaus perustuu pääosin kirjoittajan 22 vuoden kokemukseen fysioterapian apulaisprofessorina ja professorina Jyväskylän yliopistossa sekä vierailevana professorina Ruotsissa. Tähän työhön on kuulunut oma tutkimustyö sisältäen yli 100 vertaisarvioitua raporttia, 150 muita alan kirjoitusta, noin 170 pro gradu-tutkimuksen ja yhdentoista väitöskirjan ohjauksen sekä kolmentoista kansainvälisen väitöskirjan arvioinnin. Lisäksi kirjoittaja on vieraillut useissa kymmenissä yliopistoissa Euroopassa, Pohjois- Amerikassa, eräissä Tyynenmeren ja Aasian alueen maissa sekä toiminut asiantuntijana alan virkojen täytössä näillä alueilla. Tutkimuksen kehityksen seurantaa on syventänyt kuntoutuksen ja fysioterapian kansainvälisten kongressien tieteellisen ohjelman suunnittelun työryhmien jäsenyys neljässä maanosassa neljän vuosikymmenen aikana. Tieteellisen ajattelun kehitys on ilmennyt myös kansainvälisten artikkelien arvioijana useissa julkaisuissa, muun muassa fysioterapian johtavassa Physical Therapy -lehdessä. Historiaa Fysioterapian ammatillinen ja tieteellinen toiminta on alkanut ruotsalaisen Ottosonin historian alan väitöskirjan mukaan Ruotsista vuonna 1813 Tukholmassa kuninkaallisessa voimistelulaitoksessa, jatkuen siellä aina vuoteen Koulutus perustui niin sanottuun lingiläiseen voimisteluoppiin ja sitä sovellettiin laaja-alaisesti hoitamaan ja kuntouttamaan erilaisia vaivoja, mutta ehkä eniten tuki- ja liikuntaelinten ongelmia. Ruotsista fysioterapia levisi muihin Euroopan maihin ja näistä edelleen maailmalle. Fysioterapia oli Ruotsissa aina 1800-luvun alkupuolelta 1930-luvulle pääosin miesten ammatti ja se toteutti omaa tieteellistä näkemystään. Ammatti laillistettiin vuonna Toiminta siirtyi yhä enemmän lääketieteen yhteyteen hoitoalan ammattina ja menetti itsenäisen tiedenäkemyksen. Vuodesta 1934 koulutus oli osa voimistelulaitosta, siirtyen koulutukseen sairaaloissa vuonna 1957 Kuntoutus

2 lääketieteellisen tiedekunnan valvonnassa. Fysioterapian ammattihenkilöstö siirtyi yhä enemmän hoitohenkilöstön rooliin ja myös sen toteuttajat olivat yhä useammin naisia. Fysioterapia sai jälleen itsenäisemmän otteen tieteeseen ja tutkimustoimintaan vuoden 1977 Ruotsin koulutusreformin myötä. Ruotsissa koulutus on kehittynyt edelleen ja noin seitsemässä yliopistossa on mahdollisuus edetä peruskoulutuksen kandidaattivaiheesta maisteritutkinnon kautta tohtorikoulutukseen oppiaineen pääedustajana olevan professorin valvonnassa. Tohtoritutkinnon on suorittanut noin 300 fysioterapeuttia ja tutkimustoiminta on ollut tehokasta. Euroopan maista erityisesti Hollannissa fysioterapialla on pitkä akateeminen traditio. Siellä alkoi ilmestyä vuonna 1890 ensimmäinen fysioterapia-alan tieteellinen lehti. Sittemmin koulutus on kehittynyt tieteellisen tutkimuksen tuloksiin pohjautuvaksi ja tutkimus on integroitu useihin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Englannissa fysioterapian kehitys alkoi 1800-luvun loppupuolella lähinnä hierontaa ja korjaavaa voimistelua harjoittavien hoitajien toimesta. Kehitys tutkimuspohjaiseksi ammatiksi tapahtui eri yhdistysten muodostumisen (Chartered Society of Physiotherapy eli CSP 1900/1977) kautta organisoituen ammatillisen koulutuksen lisäksi yliopistoissa tapahtuvaksi tutkijakoulutukseksi. Yhdysvaltoihin ensimmäiset koulutetut fysioterapeutit tulivat Englannista 1900-luvun alussa. Yhdysvallat tuottaa nykyään suurimman osan maailman fysioterapiatutkimuksesta. Tutkijakoulutus on tiivistynyt 1990-luvulta lähtien ja nykyään maisteri- ja kliininen fysioterapian tohtorin tutkinnot kuuluvat ohjelmaan useimmissa opetusta antavissa yliopistoissa. Samanlainen kehitys on meneillään Kanadassa ja Australiassa. Fysioterapian päämääräksi on maailman fysioterapeuttien järjestön ja monien eri maiden järjestöjen toimesta esitetty ihmisen liikuntakyvyn ja liikuntaelimistön toimintakyvyn kehittäminen ja ylläpito erityisesti henkilöillä, joilla on terveydellisiä häiriöitä tai toiminnallisia rajoituksia. Niinpä myös fysioterapiaa on kutsuttu liikkeeseen tai voimisteluun liittyvillä nimityksillä kuten krankengymnastik, kinesietherapie, lääkintävoimistelu tai vielä nykyään Ruotsissa sjukgymnastik. Fysioterapian menetelmiä ovat harjoittelu- ja liiketerapiat, erilaiset manuaaliset terapiamuodot ja fysikaaliset hoidot. Lisäksi on kehittynyt erilaisiin sairauksiin tai toiminnanrajoituksiin perustuvia spesifejä kuntoutusmuotoja, kuten neuroterapiat. Tutkimustoiminta on kohdistunut suurelta osin juuri menetelmien vaikuttavuuden todentamiseen ja niiden perusteiden kehittämiseen. Yhdysvalloisssa menetelmät kuvataan nykyään oppikirjoissa International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF) -luokituksen mukaan. Suomi Koulutuksen esivaihe sijoittuu vuosille , jolloin saksalaisen kasvatustieteellisen liikunnanopetuksen ja ruotsalaisen lingiläisen voimistelun välillä oli linjanvetoa. Sairasvoimistelu oli osa voimistelunopetusta. Keisarillisen asetuksen mukaan vuonna 1908 aloitettiin lääkitysvoimistelun koulu- 62 Kuntoutus

3 tus yhdistettynä voimistelun opettajan koulutukseen, josta se myöhemmin eriytettiin. Lääkintävoimistelun koulutus lopetettiin vuonna 1942 ja aloitettiin jälleen 1945, vuonna 1943 perustetun lääkintävoimisteluyhdistyksen toimesta. Koulutus lisääntyi erityisesti 1980-luvulla eri opistoissa ja siirtyi 1990-luvulla ammattikorkeakouluihin. Koulutuspaikkoja on ollut jopa yli 20. Esitys yliopistopohjaisen koulutuksen aloittamiseksi Jyväskylän yliopistossa tehtiin vuonna 1973 valmistuneessa muistiossa. Opetus alkoi vähitellen vuodesta 1978 lähtien, valmistellen mahdollisuutta tohtorin opintoihin. Kirjoittajan toimiessa puheenjohtajana vuonna 1988 fysioterapian jatko-opintojen tarpeesta ja järjestämisestä tehtiin fysioterapian, fysiatrian, hoitotieteen ja liikuntatieteiden asiantuntijoiden toimesta mietintö. Opetuksen ja tutkimuksen päämääränä olivat liikkuminen ja sen edellytykset, terapia, yhteiskunnallinen konteksti ja erityisesti tieteellinen toiminta. Myös opettajankoulutus oli olennainen osa koulutusta ja tutkimusta. Fysioterapian apulaisprofessorin virka oli perustettu vuonna 1983, didaktiikan lehtorin 1989 ja päätoimisen didaktiikan tuntiopettajan vuonna Fysioterapian koulutusohjelman toteuttamiseen osallistuivat myös useat opettajat terveystieteiden ja liikuntabiologian laitoksilta. Vuosina opetukseen osallistui 241 opiskelijaa. Opetussuunnitelma oli laaja-alainen ja raskas; fysioterapian maisterin ja tohtorin koulutus kesti Suomessa kahdesta neljään vuotta kauemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Pohjoismaissa saatiin aikaan NorNetohjelma, jossa vuosina annettiin koulutusta tohtoriopintoihin erityisesti Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa. Muutama suomalainenkin jatko-opiskelija osallistui ohjelmaan. Vuonna 1997 opetus siirrettiin perustumaan fysioterapian pääaineen opetukseen ja tutkimukseen. Kolmen vuotta aiemmin oli tehty aloite Jyväskylän yliopistolle uusien virkojen saamiseksi fysioterapiaan ja myös kansainvälisen kehityksen mukaisesti toimintaterapian yliopistokoulutuksen perustamiseksi yhteistyössä fysioterapian kanssa. Fysioterapiaan perustettiin uusi professorin virka (1996), uusi didaktiikan lehtorin virka (1996) sekä assistentin virka (1997). Toimintaterapiaan oli tulossa professorin, lehtorin ja assistentin virat. Sittemmin toimintaterapia on lopetettu lyhytaikaisten suunnitelmien toteutusvaiheen jälkeen vuonna Kansainvälisesti fysioterapia toimi aktiivisesti pohjoismaisessa NorNet-ohjelmassa, maailman järjestössä (World Confederation for Physical Therapy), kansainvälisessä kuntoutuksen maailmanjärjestössä (Rehabilitation International) ja eurooppalaisessa fysioterapian koulutuksen järjestössä (European Network of Physiotherapy in Higher Education). Opinnot suunnattiin keskittymään perus- ja aineopintojen jälkeen erityisesti jatkokoulutuskelpoisuuteen tähtääviin syventäviin opintoihin. Opetus keskittyi 1990-luvulla enemmän maisterin opintoihin painopisteen siirtyessä 2000-luvulla maisteriopintojen jälkeiseen tutkijakoulutukseen valmistamiseen. Vasta tällöin voitiin toteuttaa vuonna 1988 tehdyn jatkokoulutusmuistion ajatuksia. Tämä oli luonnollista vähäisen opettajakunnan vuoksi, sillä 90-luvulla fysioterapia vastasi yli 50-prosenttisesti ter- Kuntoutus

4 veystieteiden maisterien tuotoksesta tuottaen noin 20 maisteria vuodessa. Kliinisen tutkimuksen tarve oli ilmeinen jo 1980-luvun lopulla. Silloin alettiin valmistella virkaa yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Pitkän valmistelun tuloksena määräaikainen professuuri saatiin vuonna 2007 ja siten kansainvälistä käytäntöä vastaava opettajarakenne. Tutkimustoiminnan pitkäjänteinen valmistelu pääsi alkuun vasta yhdeksänkymmentäluvun lopulla uusien virkojen myötä. Jo tällöin useiden projektien perustana oli WHO:n ICF-luokitusta edeltänyt ICIDHmalli. Vuodesta 2000 vuoden 2010 marraskuun alkuun on valmistunut 17 väitöskirjaa, joista kuudessa on sovellettu ICF-luokitusta tutkimuksen viitekehyksessä. Näiden tutkimusten kysymysasettelu on suuntautunut kuntoutuksen ongelmiin. ICF-pohjaiset väitöskirjat ovat perustuneet erillisraportteihin, jotka on julkaistu Impact-noteeratuissa kansainvälisissä lehdissä. Näiden erillisartikkeleiden Impact-lukujen summa on lähes 50, joka kuvaa artikkeleiden mahdollista vaikutusta tämän alueen tieteelliseen keskusteluun. Kaikkiaan fysioterapia on ollut 1990-luvun alusta lähtien Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksella kuudesta oppiaineesta tuotteliain noin 40 prosentin osuudella (maisterintutkintoja lähes 350). Toimintaterapian ja fysioterapian osuus maisterituotannosta lähestyi 50 prosenttia laitoksella juuri, kun toimintaterapia lopetettiin laitoksen profiloitumiseen sopimattomana. Myös väitöskirjojen tuotanto fysioterapian pääaineessa on ollut 2000-luvulla tasaista (noin 1,7 väitöstä vuodessa) muodostaen noin kolmasosan laitoksen tuotannosta. Tämä on lisännyt myös opinnäytetöihin liittyvää julkaisutoimintaa. Perustuen hyvään väitöskirjojen tuotokseen, jo 2000-luvun alussa heräsi ajatus kuntoutuksen tohtorinkoulutusohjelman luomisesta. Osa fysioterapian opiskelijoista oli osallistunut jo tuki- ja liikuntaelinten tohtorinkoulutusohjelmaan, jossa on kaikkiaan valmistunut neljä fysioterapian väitöskirjaa. Tämän koulun yhteydessä tuli kuitenkin selväksi, että kuntoutus ei kuulunut ohjelmaan. Muutenkin kuntoutuksen monialaisuus on osoittanut, että jo opiskeluvaiheessa olisi hyvä, jos eri alojen opiskelijat voisivat keskustella ja esittää tutkimuksiaan kuntoutuksen alueella, jotta ymmärrys eri alojen välillä voisi kehittyä. Tohtorinkoulutusohjelmaan valittiin näkökulmaksi ICF. Hankkeeseen osallistui neljä yliopistoa ja useita tutkimustyötä tekevää, kuntoutuksen alueella toimivaa yhteisöä. Hanke ei saanut valtiolta tukea. Hankkeen esittämisen aikaan myös Jyväskylän yliopisto ilmoitti toimintaterapian alasajosta. Web of Science- tai CINAHL-tietokantojen analyysin mukaan fysioterapia on noussut 1990-luvun loppupuolelta merkittävimmäksi tieteenalaksi kuntoutuksen kentässä tutkimusten lukumäärän mukaan, ottaen huomioon lääketieteen tai yhteiskuntatieteiden tietokannat. Toimintaterapian tutkimus noudattaa samaa trendiä, kuitenkin tutkimusten lukumäärältään pienempänä. Yhdysvallat on kaikkiaan tuotteliain kuntoutuksen tutkimuksessa. Myös Kanada, Australia, Hollanti ja Ruotsi ovat, vähäisemmästä väkiluvustaan huolimatta, erittäin tuotteliaita kuntoutuksen tutkimuksessa. Suomi 64 Kuntoutus

5 sijoittuu kauas kärjestä kahdenkymmenen aktiivisimman maan taakse. Fysioterapian tutkimuksessa Suomi sijoittuu, kuten myös Norja ja Tanska, samoille sijoille tutkimusmäärien vertailussa. Ruotsi on asukaslukuun nähden eräs kuntoutuksen ja fysioterapian tutkimuksen johtavista maista. Toimintaterapian kohdalla on sama trendi. Yhteenveto Edellä on kuvattu pähkinänkuoressa fysioterapian tutkimusten kehittymistä ja tutkijoiden koulutusta. Fysioterapian tutkimus on saanut paljon tukijoita monilta eri aloilta, mutta kansainvälisen kehityksen mukaan fysioterapian ongelma-alueen eli ihmisen liikkumis- ja toimintakyvyn kehittäminen on pysynyt keskeisenä ongelmana. Lääketiede ja voimistelunopetus ovat olleet läheisesti kehittämässä fysioterapiaa. Urheilu ja siihen liittyvä liikuntatiede (sport science) eivät kuitenkaan kehittyneimmissä maissa ole enää useimmissa fysioterapian tutkimuksessa ja koulutuksessa ihmisen toimintakyvyn ja liikkumiskyvyn tutkimuksessa kuntouttavassa ja fysioterapiaan kuuluvassa mielessä mukana muuten kuin perusbiologisten molekyylitasoisten, huippu-urheilun, liikuntaharrastuksen/-lajien ja kasvatustieteellisten tutkimusten osalta. Varsinainen fysioterapian ja kuntoutuksen fyysisten elementtien tutkimus on keskittynyt yleensä yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin, joissa oppialoina ovat fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, kuntoutuksen teknologia, liikkumisen tutkiminen (human motion/kinesiology), podiatria sekä lääketieteen osaalueita kuten fysiatria. Yliopistoissa fysioterapia on useimmiten kytketty lääketieteen yhteydessä toimiviin laitoksiin ja kouluihin, joiden nimessä esiintyy kuntoutus (rehabilitation science) ja/tai sovellettu terveystiede (allied health science). Suomessa fysioterapian pohjalta on väitellyt yli 70 henkilöä. Myös muissa yhteyksissä on syntynyt väitöskirjoja ja julkaisuja, jotka tukevat fysioterapian ja fyysisen kuntoutuksen sisällöllistä kehittymistä. Tämä on kuitenkin vähäistä verrattuna esimerkiksi Ruotsin yli kymmenen kertaa suurempaan panostukseen. Suomi, Norja ja Tanska luottavat ilmeisesti urheilu- ja liikuntalääketieteelliseen tutkimukseen ja liikuntalajien kautta tapahtuvaan automaattiseen kuntoutumiseen, ja spesifi ongelma- ja asiakaslähtöinen kuntoutus saa tutkimustietonsa kansainvälisistä lähteistä. Urheilullahan on todettu olevan monia suotuisia liitännäisvaikutuksia epidemiologisella tasolla, mutta se ei riitä todentamaan syy seuraussuhteita kuntoutusohjelmien perustaksi. Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa alkanut laajempi fysioterapian tutkimus ja tutkijakoulutus keskittyy urheilu- ja liikuntatieteelliseen tutkimukseen, joka ei tuo sisältöä kuntoutukseen ja etenkään vaikeampiin kuntoutuksen sisällöllisiin ongelmiin. Toki se antanee liikunnallisia välineitä kansanterveyttä sivuaviin kysymyksiin. Lienee aika myös Suomessa katsoa, riittääkö nykyinen tutkimus- ja tutkijakoulutus lääketieteen, yhteiskuntatieteiden ja liikuntatieteiden pohjalta kattamaan kuntoutuksen tarpeet, vai onko vaarana, että luottamusvälien (95 %) ulkopuolelle jäävän väestön kuntoutus fyysisten ongelmien osalta on ulkomaisen tutkimuksen varassa. Kuntoutus

6 Hyvin alkanut ja noin 30 vuotta jatkunut fysioterapian koulutus ei ole sopinut liikuntatieteiden profiiliin. Tämä on näkynyt myös Jyväskylän yliopiston kansainvälisissä arvioinneissa 2000-luvun alkupuoliskolla, jolloin fysioterapiaa ei mainittu tuloksellisena yksikkönä, vaikka se tuotti eniten maistereita ja Impact-faktoreihin pohjautuviin artikkeleihin perustuvia väitöskirjoja. Julkaisutoiminnassa se ei ollut tuottavin, mutta fysioterapian julkaisut liittyivät koulutukseen. Myös fysioterapian toiminnan kautta syntyneitä virkoja on lakkautettu ja niiden rahoituspohja on siirtynyt liikunnallisimpiin kohteisiin. Fysioterapiassa ei järjestetä kansainvälisiä kilpailuja eikä ala näytä olevan medialle tärkeä. Suomi on todettu parhaaksi maaksi asua, mutta se oli vasta seitsemännellätoista sijalla, kun mittana oli elinvuodet ilman sairauksien ja vaivojen aiheuttamaa rasitetta. Kuntoutuksen ja fysioterapian osalta Suomi jäänee vielä kauemmas kärjestä. Esko Mälkiä LitT, ft emeritus professori dosentti 66 Kuntoutus

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNNAN KOULUTUS JA KANSAINVÄLISET NÄKYMÄT. Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Liikuntakasvatuksen laitos Jyväskylän yliopisto

ERITYISLIIKUNNAN KOULUTUS JA KANSAINVÄLISET NÄKYMÄT. Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Liikuntakasvatuksen laitos Jyväskylän yliopisto ERITYISLIIKUNNAN KOULUTUS JA KANSAINVÄLISET NÄKYMÄT Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Liikuntakasvatuksen laitos Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄ Liikuntatieteellinen koulutus alkoi Jyväskylässä

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Opetustaidon arviointimatriisin tarkoitus on määritellä arviointikriteerit selkeästi ja läpinäkyvästi. Matriisia käytetään tukena opetustaitoa

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007 Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Taustaa Lähihistorian tutkimus yliopistollisesta koulutuksesta on vähäistä Koulutus

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2014 opiskelijavalinnasta

Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2014 opiskelijavalinnasta Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2014 opiskelijavalinnasta ABI-päivät 13.-14.11.2013 Koulutuspäällikkö Minna Hallia Lääketieteellinen tiedekunta minna.hallia@oulu.fi p. 0294 48 5102 Lääketieteellisen

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2012 opiskelijavalinnasta

Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2012 opiskelijavalinnasta Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2012 opiskelijavalinnasta ABI-päivät 14.-15.11.2012 Koulutuspäällikkö Minna Hallia Lääketieteellinen tiedekunta minna.hallia@oulu.fi p. 0294 48 5102 Lääketieteellisen

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 111/2007 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 43/2009 12.6.2009 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä Virasto yliopisto Korvausvaatimus Yliopisto on velvoitettava maksamaan

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Näkökulmia opetuksen kehittämiseen

Näkökulmia opetuksen kehittämiseen Näkökulmia opetuksen kehittämiseen Outi Kortekangas Savolainen Kliininen opettaja 30% TY/Satakunnan shp Johtaja 70% TUTKE Dosentti, ihotautien erikoislääkäri Yopedan 60 op opinnot Lääkärikouluttajan erityispätevyys

Lisätiedot

Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen

Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen Yliopistolaki 2 Tehtävät Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja

Lisätiedot

Fysioterapian ydinosaamisen kehittäminen

Fysioterapian ydinosaamisen kehittäminen Fysioterapian ydinosaamisen kehittäminen Suomen Fysioterapeutit yhteistyössä ammattikorkeakoulujen, Jyväskylän yliopiston ja työelämän edustajien kanssa Riitta Partia, FM, YTM, ft Suomen Fysioterapeutit

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka

PROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka PROFESSORILUENTO Professori Heini-Marja Järvinen Vieraiden kielten didaktiikka Kasvatustieteiden tiedekunta 30.9.2015 Professori Heini-Marja Järvinen pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 76/2006 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 26/2008 18.4.2008 Asia Korvausvaatimus Virasto yliopisto Korvausvaatimus Yliopisto on määrättävä maksamaan A:lle 24 kuukauden palkkaa

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Ei-lääketieteellisen ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettinen arviointi ajankohtainen tilanne ja ongelmat

Ei-lääketieteellisen ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettinen arviointi ajankohtainen tilanne ja ongelmat Ei-lääketieteellisen ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettinen arviointi ajankohtainen tilanne ja ongelmat Teologian tohtori Simo Ylikarjula Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Tieteenalojen tutkimuseettisiä

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA. Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006

PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA. Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006 PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006 Sanastoa ja käsitteitä Portfoliotyö: materiaalin keräämistä, valikointia ja arviointia sekä sen tallentamista

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Virantäyttöseloste Tietoliikennetekniikan professorin virka nro 457

Virantäyttöseloste Tietoliikennetekniikan professorin virka nro 457 1/5 VAASAN YLIOPISTO Virantäyttöseloste Tietoliikennetekniikan professorin virka nro 457 Virka Tietoliikennetekniikan professorin virka on perustettu Vaasan yliopiston hallituksen 16.12.2005 tekemällä

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n

Lisätiedot

Psykonetin erikoispsykologikoulutus

Psykonetin erikoispsykologikoulutus Psykonetin erikoispsykologikoulutus Sosiaalityön kevätseminaarissa 11.5.2015 Erikoispsykologikoulutus Suomessa tällä hetkellä Psykologian maisterin tutkinnon pohjalta suoritettava ammatillisesti painottunut

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

YT-NEUVOTTELU TOIMINTATERAPIAN KOULUTUKSEN ASEMASTA JA TILASTA LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA. Jalkanen Hannu, pääluottamusmies

YT-NEUVOTTELU TOIMINTATERAPIAN KOULUTUKSEN ASEMASTA JA TILASTA LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA. Jalkanen Hannu, pääluottamusmies YT-NEUVOTTELU TOIMINTATERAPIAN KOULUTUKSEN ASEMASTA JA TILASTA LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Läsnä: Suominen Harri (pj) Kannas Lasse Peltokallio Liisa Alén Markku Harra Toini Jalkanen Hannu,

Lisätiedot

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö Hyvinvoinnin huippuosaaja Suomalainen terveyden ja hyvinvoinnin ainutlaatuinen

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Hallitusneuvos Maiju Tuominen Ammattipätevyysdirektiivi

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto

Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto Yliopistojen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja,

Lisätiedot

Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteelliset ja terveystieteiden koulutusalat Kontinkankaan kampus

Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteelliset ja terveystieteiden koulutusalat Kontinkankaan kampus Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteelliset ja terveystieteiden koulutusalat Kontinkankaan kampus ABI-päivät 11.-12.11.2015 Koulutuspäällikkö Minna Hallia Lääketieteellinen tiedekunta minna.hallia@oulu.fi

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Soinila. Lääketieteellinen tiedekunta. Neurologia

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Soinila. Lääketieteellinen tiedekunta. Neurologia PROFESSORILUENTO Professori Seppo Soinila Neurologia Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Seppo Soinila pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015 klo

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Kirjastoala ja korkea-asteen peruskoulutus Laitos lopetetaan, opetussuunnitelma uusiksi - kirjastoalan koulutus yliopistouudistuksen pyörteissä

Kirjastoala ja korkea-asteen peruskoulutus Laitos lopetetaan, opetussuunnitelma uusiksi - kirjastoalan koulutus yliopistouudistuksen pyörteissä Kirjastoala ja korkea-asteen peruskoulutus Laitos lopetetaan, opetussuunnitelma uusiksi - kirjastoalan koulutus yliopistouudistuksen pyörteissä Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki 4.11.2010

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI

PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI Tiina Kosunen, HY Peda-forum Kuusamo 11.11.2004 Työpajan sisältö Portfolioajattelu Opetusportfolio oman työn kehittämisessä Sisältö Rakenne Opetusportfolio virantäytön

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Hoitotieteen pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen

Hoitotieteen pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen Hoitotieteen pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen Sijoittumistiedot koskevat vuosina 2000 2008 hoitotieteen oppiaineesta valmistuneita, jotka ovat saaneet työllisyystilannetta koskevan kyselyn

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS. Sopijapuolet

YHTEISTYÖSOPIMUS. Sopijapuolet YHTEISTYÖSOPIMUS Sopijapuolet Sopimuksen tarkoitus Perustelut Oulun yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä ja Kokkolan kaupunki.

Lisätiedot

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Tutkimus, julkaiseminen ja väitöskirja Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto 15.5.2012 Otto Auranen tutkija, Tampereen

Lisätiedot

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Miksi Seinäjoelle? Tarve koulutuksen järjestämiselle nousi esiin Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (EPSHP)

Lisätiedot

EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN KOULUTUSOHJELMA

EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN KOULUTUSOHJELMA 1 INARTES INSTITUUTTI EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN KOULUTUSOHJELMA HAKU EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN JATKO-OPINTOIHIN keväällä 2010 Ekspressiivinen taideterapia Ekspressiivinen taideterapia kuuluu humanistisen

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIOPIN PROFESSORIN TEHTÄVÄ

KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIOPIN PROFESSORIN TEHTÄVÄ Dekaanin päätös 1 (5) TEHTÄVÄSELOSTE KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIOPIN PROFESSORIN TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittaminen Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa on haettavana korva-, nenä- ja

Lisätiedot

Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen tutkimus korkeakoulukontekstissa.

Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen tutkimus korkeakoulukontekstissa. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA julistetaan haettavaksi Koulutuksen tutkimuslaitos 1. Tutkijan määräaikainen virkasuhde ajaksi 1.11.2008 30.9.2011 Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

JATKO-OPINTOSUUNNITELMA KASVATUSTIETEEN TOHTORIN TUTKINTOON

JATKO-OPINTOSUUNNITELMA KASVATUSTIETEEN TOHTORIN TUTKINTOON Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta JATKO-OPINTOSUUNNITELMA KASVATUSTIETEEN TOHTORIN TUTKINTOON Henkilökohtaiseen jatko-opintosuunnitelmaan (HOPS) kirjataan tohtorin tutkintoon sisällytettävät

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Yliopistonlehtori, dosentti

Yliopistonlehtori, dosentti Eva Havu Yliopistonlehtori, dosentti Humanistinen tiedekunta Romaanisten kielten laitos PL 24 (Unioninkatu 40 B) 00014 Helsingin yliopisto Puh. (09) 191 23086, GSM 040 591 1371 Eva.Havu@helsinki.fi www.hum.helsinki.fi/hum/romkl/fra

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

Julkaisufoorumien luokittelu

Julkaisufoorumien luokittelu Julkaisufoorumien luokittelu Suunnittelija Janne Pölönen, TSV OKM:n bibliometriikkaseminaari Helsingin yliopisto 11.3.2013 Julkaisufoorumi-luokitus Vuonna 2011 valmistunut tieteellisten julkaisukanavien

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Pohjois-Savon maakuntaseminaari 21.9.2012 Itä-Suomen yliopisto monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto MISSIO Itä-Suomen

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS/AMMATILLINEN KOULUTUS/TREDU

TOISEN ASTEEN KOULUTUS/AMMATILLINEN KOULUTUS/TREDU TOISEN ASTEEN KOULUTUS/AMMATILLINEN KOULUTUS/TREDU Tehtävät ovat päätoimisia ellei tekstissä toisin mainita. Nuorisokoulutukseen valitun pitää ennen viran vastaanottamista esittää rikosrekisterilain 6

Lisätiedot

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta 1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Turussa 6.-7.10.2009 Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Mari Räkköläinen Opetusneuvos Yksikön

Lisätiedot

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA 1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan

Lisätiedot

Laadukkaalla koulutuksella tulevaisuuden osaajia

Laadukkaalla koulutuksella tulevaisuuden osaajia Laadukkaalla koulutuksella tulevaisuuden osaajia TIINA LAUTAMO FT, YLIOPETTAJA JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Toimintaterapian koulutus Jyväskylässä Keski-Suomen terveydenhuolto-oppilaitos 1.8.1989 alkaen

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä

Lisätiedot

Kehittyykö kuntoutuksen tutkimus?

Kehittyykö kuntoutuksen tutkimus? P Ä Ä K I R J O I T U S Kehittyykö kuntoutuksen tutkimus? Kuntoutuksen tutkimukseen suunnattiin 2000-luvun alkaessa huomattavia odotuksia. Valtioneuvoston kuntoutusselonteossa 2002 edellytettiin, että

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Opinnäytetyö, 10 ov Harjoittelu, 50 ov Vapaasti valittavat opinnot, 10 ov Ammattiopinnot, 30 ov Perusopinnot, 40 ov )\VLRWHUDSLDQÃNRXOXWXVRKMHOPDÃHORNXXVVDÃ DORLWWDYDW NRRGL ÃYXRVL ÃYXRVL ÃYXRVL ÃYXRVL

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Pertti Era Gerontologisen kuntoutuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos Johtaja, tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013 Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa, tulevaisuudessa noin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) 2 Oikaisuvaatimus koskien Stadin aikuisopiston hoitotyön opettajan virkasuhteen täyttämistä HEL 2015-012221 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Bolognan prosessi ja kolmas sykli Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Miksi Bolognan prosessi? Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) määrittelee 21 :ssä tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteeksi, että opiskelija:

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) määrittelee 21 :ssä tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteeksi, että opiskelija: TOHTORIOHJELMAT JA NIIDEN JOHTAJAT 2013 ja TUTKINTOVAATIMUKSET 2013 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) määrittelee 21 :ssä tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteeksi, että opiskelija:

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot