Katsaus fysioterapian tutkijakoulutukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katsaus fysioterapian tutkijakoulutukseen"

Transkriptio

1 KATSAUS Esko Mälkiä Katsaus fysioterapian tutkijakoulutukseen Perusta: Kirjoittajan kokemus Ohessa luodaan lyhyt katsaus fysioterapian koulutuksen ja tutkimuksen kehitykseen eräissä alan johtavissa maissa ja Suomessa. Katsaus perustuu pääosin kirjoittajan 22 vuoden kokemukseen fysioterapian apulaisprofessorina ja professorina Jyväskylän yliopistossa sekä vierailevana professorina Ruotsissa. Tähän työhön on kuulunut oma tutkimustyö sisältäen yli 100 vertaisarvioitua raporttia, 150 muita alan kirjoitusta, noin 170 pro gradu-tutkimuksen ja yhdentoista väitöskirjan ohjauksen sekä kolmentoista kansainvälisen väitöskirjan arvioinnin. Lisäksi kirjoittaja on vieraillut useissa kymmenissä yliopistoissa Euroopassa, Pohjois- Amerikassa, eräissä Tyynenmeren ja Aasian alueen maissa sekä toiminut asiantuntijana alan virkojen täytössä näillä alueilla. Tutkimuksen kehityksen seurantaa on syventänyt kuntoutuksen ja fysioterapian kansainvälisten kongressien tieteellisen ohjelman suunnittelun työryhmien jäsenyys neljässä maanosassa neljän vuosikymmenen aikana. Tieteellisen ajattelun kehitys on ilmennyt myös kansainvälisten artikkelien arvioijana useissa julkaisuissa, muun muassa fysioterapian johtavassa Physical Therapy -lehdessä. Historiaa Fysioterapian ammatillinen ja tieteellinen toiminta on alkanut ruotsalaisen Ottosonin historian alan väitöskirjan mukaan Ruotsista vuonna 1813 Tukholmassa kuninkaallisessa voimistelulaitoksessa, jatkuen siellä aina vuoteen Koulutus perustui niin sanottuun lingiläiseen voimisteluoppiin ja sitä sovellettiin laaja-alaisesti hoitamaan ja kuntouttamaan erilaisia vaivoja, mutta ehkä eniten tuki- ja liikuntaelinten ongelmia. Ruotsista fysioterapia levisi muihin Euroopan maihin ja näistä edelleen maailmalle. Fysioterapia oli Ruotsissa aina 1800-luvun alkupuolelta 1930-luvulle pääosin miesten ammatti ja se toteutti omaa tieteellistä näkemystään. Ammatti laillistettiin vuonna Toiminta siirtyi yhä enemmän lääketieteen yhteyteen hoitoalan ammattina ja menetti itsenäisen tiedenäkemyksen. Vuodesta 1934 koulutus oli osa voimistelulaitosta, siirtyen koulutukseen sairaaloissa vuonna 1957 Kuntoutus

2 lääketieteellisen tiedekunnan valvonnassa. Fysioterapian ammattihenkilöstö siirtyi yhä enemmän hoitohenkilöstön rooliin ja myös sen toteuttajat olivat yhä useammin naisia. Fysioterapia sai jälleen itsenäisemmän otteen tieteeseen ja tutkimustoimintaan vuoden 1977 Ruotsin koulutusreformin myötä. Ruotsissa koulutus on kehittynyt edelleen ja noin seitsemässä yliopistossa on mahdollisuus edetä peruskoulutuksen kandidaattivaiheesta maisteritutkinnon kautta tohtorikoulutukseen oppiaineen pääedustajana olevan professorin valvonnassa. Tohtoritutkinnon on suorittanut noin 300 fysioterapeuttia ja tutkimustoiminta on ollut tehokasta. Euroopan maista erityisesti Hollannissa fysioterapialla on pitkä akateeminen traditio. Siellä alkoi ilmestyä vuonna 1890 ensimmäinen fysioterapia-alan tieteellinen lehti. Sittemmin koulutus on kehittynyt tieteellisen tutkimuksen tuloksiin pohjautuvaksi ja tutkimus on integroitu useihin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Englannissa fysioterapian kehitys alkoi 1800-luvun loppupuolella lähinnä hierontaa ja korjaavaa voimistelua harjoittavien hoitajien toimesta. Kehitys tutkimuspohjaiseksi ammatiksi tapahtui eri yhdistysten muodostumisen (Chartered Society of Physiotherapy eli CSP 1900/1977) kautta organisoituen ammatillisen koulutuksen lisäksi yliopistoissa tapahtuvaksi tutkijakoulutukseksi. Yhdysvaltoihin ensimmäiset koulutetut fysioterapeutit tulivat Englannista 1900-luvun alussa. Yhdysvallat tuottaa nykyään suurimman osan maailman fysioterapiatutkimuksesta. Tutkijakoulutus on tiivistynyt 1990-luvulta lähtien ja nykyään maisteri- ja kliininen fysioterapian tohtorin tutkinnot kuuluvat ohjelmaan useimmissa opetusta antavissa yliopistoissa. Samanlainen kehitys on meneillään Kanadassa ja Australiassa. Fysioterapian päämääräksi on maailman fysioterapeuttien järjestön ja monien eri maiden järjestöjen toimesta esitetty ihmisen liikuntakyvyn ja liikuntaelimistön toimintakyvyn kehittäminen ja ylläpito erityisesti henkilöillä, joilla on terveydellisiä häiriöitä tai toiminnallisia rajoituksia. Niinpä myös fysioterapiaa on kutsuttu liikkeeseen tai voimisteluun liittyvillä nimityksillä kuten krankengymnastik, kinesietherapie, lääkintävoimistelu tai vielä nykyään Ruotsissa sjukgymnastik. Fysioterapian menetelmiä ovat harjoittelu- ja liiketerapiat, erilaiset manuaaliset terapiamuodot ja fysikaaliset hoidot. Lisäksi on kehittynyt erilaisiin sairauksiin tai toiminnanrajoituksiin perustuvia spesifejä kuntoutusmuotoja, kuten neuroterapiat. Tutkimustoiminta on kohdistunut suurelta osin juuri menetelmien vaikuttavuuden todentamiseen ja niiden perusteiden kehittämiseen. Yhdysvalloisssa menetelmät kuvataan nykyään oppikirjoissa International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF) -luokituksen mukaan. Suomi Koulutuksen esivaihe sijoittuu vuosille , jolloin saksalaisen kasvatustieteellisen liikunnanopetuksen ja ruotsalaisen lingiläisen voimistelun välillä oli linjanvetoa. Sairasvoimistelu oli osa voimistelunopetusta. Keisarillisen asetuksen mukaan vuonna 1908 aloitettiin lääkitysvoimistelun koulu- 62 Kuntoutus

3 tus yhdistettynä voimistelun opettajan koulutukseen, josta se myöhemmin eriytettiin. Lääkintävoimistelun koulutus lopetettiin vuonna 1942 ja aloitettiin jälleen 1945, vuonna 1943 perustetun lääkintävoimisteluyhdistyksen toimesta. Koulutus lisääntyi erityisesti 1980-luvulla eri opistoissa ja siirtyi 1990-luvulla ammattikorkeakouluihin. Koulutuspaikkoja on ollut jopa yli 20. Esitys yliopistopohjaisen koulutuksen aloittamiseksi Jyväskylän yliopistossa tehtiin vuonna 1973 valmistuneessa muistiossa. Opetus alkoi vähitellen vuodesta 1978 lähtien, valmistellen mahdollisuutta tohtorin opintoihin. Kirjoittajan toimiessa puheenjohtajana vuonna 1988 fysioterapian jatko-opintojen tarpeesta ja järjestämisestä tehtiin fysioterapian, fysiatrian, hoitotieteen ja liikuntatieteiden asiantuntijoiden toimesta mietintö. Opetuksen ja tutkimuksen päämääränä olivat liikkuminen ja sen edellytykset, terapia, yhteiskunnallinen konteksti ja erityisesti tieteellinen toiminta. Myös opettajankoulutus oli olennainen osa koulutusta ja tutkimusta. Fysioterapian apulaisprofessorin virka oli perustettu vuonna 1983, didaktiikan lehtorin 1989 ja päätoimisen didaktiikan tuntiopettajan vuonna Fysioterapian koulutusohjelman toteuttamiseen osallistuivat myös useat opettajat terveystieteiden ja liikuntabiologian laitoksilta. Vuosina opetukseen osallistui 241 opiskelijaa. Opetussuunnitelma oli laaja-alainen ja raskas; fysioterapian maisterin ja tohtorin koulutus kesti Suomessa kahdesta neljään vuotta kauemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Pohjoismaissa saatiin aikaan NorNetohjelma, jossa vuosina annettiin koulutusta tohtoriopintoihin erityisesti Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa. Muutama suomalainenkin jatko-opiskelija osallistui ohjelmaan. Vuonna 1997 opetus siirrettiin perustumaan fysioterapian pääaineen opetukseen ja tutkimukseen. Kolmen vuotta aiemmin oli tehty aloite Jyväskylän yliopistolle uusien virkojen saamiseksi fysioterapiaan ja myös kansainvälisen kehityksen mukaisesti toimintaterapian yliopistokoulutuksen perustamiseksi yhteistyössä fysioterapian kanssa. Fysioterapiaan perustettiin uusi professorin virka (1996), uusi didaktiikan lehtorin virka (1996) sekä assistentin virka (1997). Toimintaterapiaan oli tulossa professorin, lehtorin ja assistentin virat. Sittemmin toimintaterapia on lopetettu lyhytaikaisten suunnitelmien toteutusvaiheen jälkeen vuonna Kansainvälisesti fysioterapia toimi aktiivisesti pohjoismaisessa NorNet-ohjelmassa, maailman järjestössä (World Confederation for Physical Therapy), kansainvälisessä kuntoutuksen maailmanjärjestössä (Rehabilitation International) ja eurooppalaisessa fysioterapian koulutuksen järjestössä (European Network of Physiotherapy in Higher Education). Opinnot suunnattiin keskittymään perus- ja aineopintojen jälkeen erityisesti jatkokoulutuskelpoisuuteen tähtääviin syventäviin opintoihin. Opetus keskittyi 1990-luvulla enemmän maisterin opintoihin painopisteen siirtyessä 2000-luvulla maisteriopintojen jälkeiseen tutkijakoulutukseen valmistamiseen. Vasta tällöin voitiin toteuttaa vuonna 1988 tehdyn jatkokoulutusmuistion ajatuksia. Tämä oli luonnollista vähäisen opettajakunnan vuoksi, sillä 90-luvulla fysioterapia vastasi yli 50-prosenttisesti ter- Kuntoutus

4 veystieteiden maisterien tuotoksesta tuottaen noin 20 maisteria vuodessa. Kliinisen tutkimuksen tarve oli ilmeinen jo 1980-luvun lopulla. Silloin alettiin valmistella virkaa yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Pitkän valmistelun tuloksena määräaikainen professuuri saatiin vuonna 2007 ja siten kansainvälistä käytäntöä vastaava opettajarakenne. Tutkimustoiminnan pitkäjänteinen valmistelu pääsi alkuun vasta yhdeksänkymmentäluvun lopulla uusien virkojen myötä. Jo tällöin useiden projektien perustana oli WHO:n ICF-luokitusta edeltänyt ICIDHmalli. Vuodesta 2000 vuoden 2010 marraskuun alkuun on valmistunut 17 väitöskirjaa, joista kuudessa on sovellettu ICF-luokitusta tutkimuksen viitekehyksessä. Näiden tutkimusten kysymysasettelu on suuntautunut kuntoutuksen ongelmiin. ICF-pohjaiset väitöskirjat ovat perustuneet erillisraportteihin, jotka on julkaistu Impact-noteeratuissa kansainvälisissä lehdissä. Näiden erillisartikkeleiden Impact-lukujen summa on lähes 50, joka kuvaa artikkeleiden mahdollista vaikutusta tämän alueen tieteelliseen keskusteluun. Kaikkiaan fysioterapia on ollut 1990-luvun alusta lähtien Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksella kuudesta oppiaineesta tuotteliain noin 40 prosentin osuudella (maisterintutkintoja lähes 350). Toimintaterapian ja fysioterapian osuus maisterituotannosta lähestyi 50 prosenttia laitoksella juuri, kun toimintaterapia lopetettiin laitoksen profiloitumiseen sopimattomana. Myös väitöskirjojen tuotanto fysioterapian pääaineessa on ollut 2000-luvulla tasaista (noin 1,7 väitöstä vuodessa) muodostaen noin kolmasosan laitoksen tuotannosta. Tämä on lisännyt myös opinnäytetöihin liittyvää julkaisutoimintaa. Perustuen hyvään väitöskirjojen tuotokseen, jo 2000-luvun alussa heräsi ajatus kuntoutuksen tohtorinkoulutusohjelman luomisesta. Osa fysioterapian opiskelijoista oli osallistunut jo tuki- ja liikuntaelinten tohtorinkoulutusohjelmaan, jossa on kaikkiaan valmistunut neljä fysioterapian väitöskirjaa. Tämän koulun yhteydessä tuli kuitenkin selväksi, että kuntoutus ei kuulunut ohjelmaan. Muutenkin kuntoutuksen monialaisuus on osoittanut, että jo opiskeluvaiheessa olisi hyvä, jos eri alojen opiskelijat voisivat keskustella ja esittää tutkimuksiaan kuntoutuksen alueella, jotta ymmärrys eri alojen välillä voisi kehittyä. Tohtorinkoulutusohjelmaan valittiin näkökulmaksi ICF. Hankkeeseen osallistui neljä yliopistoa ja useita tutkimustyötä tekevää, kuntoutuksen alueella toimivaa yhteisöä. Hanke ei saanut valtiolta tukea. Hankkeen esittämisen aikaan myös Jyväskylän yliopisto ilmoitti toimintaterapian alasajosta. Web of Science- tai CINAHL-tietokantojen analyysin mukaan fysioterapia on noussut 1990-luvun loppupuolelta merkittävimmäksi tieteenalaksi kuntoutuksen kentässä tutkimusten lukumäärän mukaan, ottaen huomioon lääketieteen tai yhteiskuntatieteiden tietokannat. Toimintaterapian tutkimus noudattaa samaa trendiä, kuitenkin tutkimusten lukumäärältään pienempänä. Yhdysvallat on kaikkiaan tuotteliain kuntoutuksen tutkimuksessa. Myös Kanada, Australia, Hollanti ja Ruotsi ovat, vähäisemmästä väkiluvustaan huolimatta, erittäin tuotteliaita kuntoutuksen tutkimuksessa. Suomi 64 Kuntoutus

5 sijoittuu kauas kärjestä kahdenkymmenen aktiivisimman maan taakse. Fysioterapian tutkimuksessa Suomi sijoittuu, kuten myös Norja ja Tanska, samoille sijoille tutkimusmäärien vertailussa. Ruotsi on asukaslukuun nähden eräs kuntoutuksen ja fysioterapian tutkimuksen johtavista maista. Toimintaterapian kohdalla on sama trendi. Yhteenveto Edellä on kuvattu pähkinänkuoressa fysioterapian tutkimusten kehittymistä ja tutkijoiden koulutusta. Fysioterapian tutkimus on saanut paljon tukijoita monilta eri aloilta, mutta kansainvälisen kehityksen mukaan fysioterapian ongelma-alueen eli ihmisen liikkumis- ja toimintakyvyn kehittäminen on pysynyt keskeisenä ongelmana. Lääketiede ja voimistelunopetus ovat olleet läheisesti kehittämässä fysioterapiaa. Urheilu ja siihen liittyvä liikuntatiede (sport science) eivät kuitenkaan kehittyneimmissä maissa ole enää useimmissa fysioterapian tutkimuksessa ja koulutuksessa ihmisen toimintakyvyn ja liikkumiskyvyn tutkimuksessa kuntouttavassa ja fysioterapiaan kuuluvassa mielessä mukana muuten kuin perusbiologisten molekyylitasoisten, huippu-urheilun, liikuntaharrastuksen/-lajien ja kasvatustieteellisten tutkimusten osalta. Varsinainen fysioterapian ja kuntoutuksen fyysisten elementtien tutkimus on keskittynyt yleensä yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin, joissa oppialoina ovat fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, kuntoutuksen teknologia, liikkumisen tutkiminen (human motion/kinesiology), podiatria sekä lääketieteen osaalueita kuten fysiatria. Yliopistoissa fysioterapia on useimmiten kytketty lääketieteen yhteydessä toimiviin laitoksiin ja kouluihin, joiden nimessä esiintyy kuntoutus (rehabilitation science) ja/tai sovellettu terveystiede (allied health science). Suomessa fysioterapian pohjalta on väitellyt yli 70 henkilöä. Myös muissa yhteyksissä on syntynyt väitöskirjoja ja julkaisuja, jotka tukevat fysioterapian ja fyysisen kuntoutuksen sisällöllistä kehittymistä. Tämä on kuitenkin vähäistä verrattuna esimerkiksi Ruotsin yli kymmenen kertaa suurempaan panostukseen. Suomi, Norja ja Tanska luottavat ilmeisesti urheilu- ja liikuntalääketieteelliseen tutkimukseen ja liikuntalajien kautta tapahtuvaan automaattiseen kuntoutumiseen, ja spesifi ongelma- ja asiakaslähtöinen kuntoutus saa tutkimustietonsa kansainvälisistä lähteistä. Urheilullahan on todettu olevan monia suotuisia liitännäisvaikutuksia epidemiologisella tasolla, mutta se ei riitä todentamaan syy seuraussuhteita kuntoutusohjelmien perustaksi. Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa alkanut laajempi fysioterapian tutkimus ja tutkijakoulutus keskittyy urheilu- ja liikuntatieteelliseen tutkimukseen, joka ei tuo sisältöä kuntoutukseen ja etenkään vaikeampiin kuntoutuksen sisällöllisiin ongelmiin. Toki se antanee liikunnallisia välineitä kansanterveyttä sivuaviin kysymyksiin. Lienee aika myös Suomessa katsoa, riittääkö nykyinen tutkimus- ja tutkijakoulutus lääketieteen, yhteiskuntatieteiden ja liikuntatieteiden pohjalta kattamaan kuntoutuksen tarpeet, vai onko vaarana, että luottamusvälien (95 %) ulkopuolelle jäävän väestön kuntoutus fyysisten ongelmien osalta on ulkomaisen tutkimuksen varassa. Kuntoutus

6 Hyvin alkanut ja noin 30 vuotta jatkunut fysioterapian koulutus ei ole sopinut liikuntatieteiden profiiliin. Tämä on näkynyt myös Jyväskylän yliopiston kansainvälisissä arvioinneissa 2000-luvun alkupuoliskolla, jolloin fysioterapiaa ei mainittu tuloksellisena yksikkönä, vaikka se tuotti eniten maistereita ja Impact-faktoreihin pohjautuviin artikkeleihin perustuvia väitöskirjoja. Julkaisutoiminnassa se ei ollut tuottavin, mutta fysioterapian julkaisut liittyivät koulutukseen. Myös fysioterapian toiminnan kautta syntyneitä virkoja on lakkautettu ja niiden rahoituspohja on siirtynyt liikunnallisimpiin kohteisiin. Fysioterapiassa ei järjestetä kansainvälisiä kilpailuja eikä ala näytä olevan medialle tärkeä. Suomi on todettu parhaaksi maaksi asua, mutta se oli vasta seitsemännellätoista sijalla, kun mittana oli elinvuodet ilman sairauksien ja vaivojen aiheuttamaa rasitetta. Kuntoutuksen ja fysioterapian osalta Suomi jäänee vielä kauemmas kärjestä. Esko Mälkiä LitT, ft emeritus professori dosentti 66 Kuntoutus

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta

Julkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta Julkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Ajankohtaista julkaisemisessa 23.3.2017 ESITYS 1. Julkaisufoorumi ja tasoluokat 2. Suomenkieliset

Lisätiedot

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007 Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Taustaa Lähihistorian tutkimus yliopistollisesta koulutuksesta on vähäistä Koulutus

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Opetustaidon arviointimatriisin tarkoitus on määritellä arviointikriteerit selkeästi ja läpinäkyvästi. Matriisia käytetään tukena opetustaitoa

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNNAN KOULUTUS JA KANSAINVÄLISET NÄKYMÄT. Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Liikuntakasvatuksen laitos Jyväskylän yliopisto

ERITYISLIIKUNNAN KOULUTUS JA KANSAINVÄLISET NÄKYMÄT. Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Liikuntakasvatuksen laitos Jyväskylän yliopisto ERITYISLIIKUNNAN KOULUTUS JA KANSAINVÄLISET NÄKYMÄT Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Liikuntakasvatuksen laitos Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄ Liikuntatieteellinen koulutus alkoi Jyväskylässä

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2014 opiskelijavalinnasta

Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2014 opiskelijavalinnasta Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2014 opiskelijavalinnasta ABI-päivät 13.-14.11.2013 Koulutuspäällikkö Minna Hallia Lääketieteellinen tiedekunta minna.hallia@oulu.fi p. 0294 48 5102 Lääketieteellisen

Lisätiedot

Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2012 opiskelijavalinnasta

Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2012 opiskelijavalinnasta Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2012 opiskelijavalinnasta ABI-päivät 14.-15.11.2012 Koulutuspäällikkö Minna Hallia Lääketieteellinen tiedekunta minna.hallia@oulu.fi p. 0294 48 5102 Lääketieteellisen

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Riku Aantaa. Lääketieteellinen tiedekunta. Anestesiologia ja tehohoito

PROFESSORILUENTO. Professori Riku Aantaa. Lääketieteellinen tiedekunta. Anestesiologia ja tehohoito PROFESSORILUENTO Professori Riku Aantaa Anestesiologia ja tehohoito Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Riku Aantaa pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen

Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen Yliopistolaki 2 Tehtävät Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Näkökulmia opetuksen kehittämiseen

Näkökulmia opetuksen kehittämiseen Näkökulmia opetuksen kehittämiseen Outi Kortekangas Savolainen Kliininen opettaja 30% TY/Satakunnan shp Johtaja 70% TUTKE Dosentti, ihotautien erikoislääkäri Yopedan 60 op opinnot Lääkärikouluttajan erityispätevyys

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede PROFESSORILUENTO Professori Seppo Mattila Tähtitiede Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 28.9.2016 Professori Seppo Mattila pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 28. syyskuuta

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKINTOJEN YLEISRAKENNE

HOITOTIETEEN TUTKINTOJEN YLEISRAKENNE HOOEEE KOULUUS HOOEEE UKOJE YLESRKEE Hoitotieteen lähtökohdat Hoitotieteen teoria Hoitotieteellinen tutkimus YHESE OPO 38 op (amk-tutkinnon perusteella korvautuu yht. 3, opistoasteen tutkinnon perusteella

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka

PROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka PROFESSORILUENTO Professori Heini-Marja Järvinen Vieraiden kielten didaktiikka Kasvatustieteiden tiedekunta 30.9.2015 Professori Heini-Marja Järvinen pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 111/2007 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 43/2009 12.6.2009 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä Virasto yliopisto Korvausvaatimus Yliopisto on velvoitettava maksamaan

Lisätiedot

Ei-lääketieteellisen ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettinen arviointi ajankohtainen tilanne ja ongelmat

Ei-lääketieteellisen ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettinen arviointi ajankohtainen tilanne ja ongelmat Ei-lääketieteellisen ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettinen arviointi ajankohtainen tilanne ja ongelmat Teologian tohtori Simo Ylikarjula Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Tieteenalojen tutkimuseettisiä

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 76/2006 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 26/2008 18.4.2008 Asia Korvausvaatimus Virasto yliopisto Korvausvaatimus Yliopisto on määrättävä maksamaan A:lle 24 kuukauden palkkaa

Lisätiedot

Akateeminen ergonomia: katsaus menneeseen ja tulevaan

Akateeminen ergonomia: katsaus menneeseen ja tulevaan Akateeminen ergonomia: katsaus menneeseen ja tulevaan Susanna Järvelin-Pasanen, TtM, Eur.Erg. Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Ergonomia Terve Suomi 2012 -seminaari 24.5.2012

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Minna Laakso. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Logopedia

PROFESSORILUENTO. Professori Minna Laakso. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Logopedia PROFESSORILUENTO Professori Minna Laakso Logopedia Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Minna Laakso pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta 2016

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Fysioterapian ydinosaamisen kehittäminen

Fysioterapian ydinosaamisen kehittäminen Fysioterapian ydinosaamisen kehittäminen Suomen Fysioterapeutit yhteistyössä ammattikorkeakoulujen, Jyväskylän yliopiston ja työelämän edustajien kanssa Riitta Partia, FM, YTM, ft Suomen Fysioterapeutit

Lisätiedot

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n

Lisätiedot

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Web of Science, Scopus ja Tutka. Matti Rajahonka

Web of Science, Scopus ja Tutka. Matti Rajahonka Web of Science, Scopus ja Tutka Matti Rajahonka 15.5.2014 Julkaisutietoja Tutkaan Voiko julkaisutietoja poimia jostain? Ei kannata tehdä kaksinkertaista työtä. Suomalaisten tieteellisten lehtien artikkelit:

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

Paikka tiedekunnan kokoushuone, Assistentinkatu 7, 1. krs, huone 149

Paikka tiedekunnan kokoushuone, Assistentinkatu 7, 1. krs, huone 149 Pöytäkirja 6A/2016 1 (5) Johtokunnan kokous Aika keskiviikko 15.6.2016 klo 9.15 10.30 Paikka tiedekunnan kokoushuone, Assistentinkatu 7, 1. krs, huone 149 Valmistelija Minna Domander, hallintopäällikkö

Lisätiedot

Tutkimus ja opetus sotessa

Tutkimus ja opetus sotessa Tutkimus ja opetus sotessa Palvelualuejohtaja, tutkimusjohtaja Esko Vanninen 12.5.2017 1 Tutkimus ja opetus on keskeinen osa KYSin toimintaa Perustuu terveydenhuoltolakiin ja valtion suoraan rahoitukseen

Lisätiedot

Psykonetin erikoispsykologikoulutus

Psykonetin erikoispsykologikoulutus Psykonetin erikoispsykologikoulutus Sosiaalityön kevätseminaarissa 11.5.2015 Erikoispsykologikoulutus Suomessa tällä hetkellä Psykologian maisterin tutkinnon pohjalta suoritettava ammatillisesti painottunut

Lisätiedot

YT-NEUVOTTELU TOIMINTATERAPIAN KOULUTUKSEN ASEMASTA JA TILASTA LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA. Jalkanen Hannu, pääluottamusmies

YT-NEUVOTTELU TOIMINTATERAPIAN KOULUTUKSEN ASEMASTA JA TILASTA LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA. Jalkanen Hannu, pääluottamusmies YT-NEUVOTTELU TOIMINTATERAPIAN KOULUTUKSEN ASEMASTA JA TILASTA LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Läsnä: Suominen Harri (pj) Kannas Lasse Peltokallio Liisa Alén Markku Harra Toini Jalkanen Hannu,

Lisätiedot

Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteelliset ja terveystieteiden koulutusalat Kontinkankaan kampus

Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteelliset ja terveystieteiden koulutusalat Kontinkankaan kampus Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteelliset ja terveystieteiden koulutusalat Kontinkankaan kampus ABI-päivät 11.-12.11.2015 Koulutuspäällikkö Minna Hallia Lääketieteellinen tiedekunta minna.hallia@oulu.fi

Lisätiedot

Suomen kielen yliopistonlehtorin tehtävä alkaen toistaiseksi. Suomen kielen yliopistonlehtorin opetus- ja tutkimusalana on suomen kieli.

Suomen kielen yliopistonlehtorin tehtävä alkaen toistaiseksi. Suomen kielen yliopistonlehtorin opetus- ja tutkimusalana on suomen kieli. 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen yliopistonlehtorin tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala Suomen kielen yliopistonlehtorin tehtävä 1.8.2014

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA. Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006

PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA. Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006 PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006 Sanastoa ja käsitteitä Portfoliotyö: materiaalin keräämistä, valikointia ja arviointia sekä sen tallentamista

Lisätiedot

Virantäyttöseloste Tietoliikennetekniikan professorin virka nro 457

Virantäyttöseloste Tietoliikennetekniikan professorin virka nro 457 1/5 VAASAN YLIOPISTO Virantäyttöseloste Tietoliikennetekniikan professorin virka nro 457 Virka Tietoliikennetekniikan professorin virka on perustettu Vaasan yliopiston hallituksen 16.12.2005 tekemällä

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö Hyvinvoinnin huippuosaaja Suomalainen terveyden ja hyvinvoinnin ainutlaatuinen

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet.

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet. 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 365 3234 email: juhani.katainen@cc.tut.fi Osaston

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto

Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto Yliopistojen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja,

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Soinila. Lääketieteellinen tiedekunta. Neurologia

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Soinila. Lääketieteellinen tiedekunta. Neurologia PROFESSORILUENTO Professori Seppo Soinila Neurologia Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Seppo Soinila pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015 klo

Lisätiedot

Kirjastoala ja korkea-asteen peruskoulutus Laitos lopetetaan, opetussuunnitelma uusiksi - kirjastoalan koulutus yliopistouudistuksen pyörteissä

Kirjastoala ja korkea-asteen peruskoulutus Laitos lopetetaan, opetussuunnitelma uusiksi - kirjastoalan koulutus yliopistouudistuksen pyörteissä Kirjastoala ja korkea-asteen peruskoulutus Laitos lopetetaan, opetussuunnitelma uusiksi - kirjastoalan koulutus yliopistouudistuksen pyörteissä Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki 4.11.2010

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Tutkimus, julkaiseminen ja väitöskirja Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto 15.5.2012 Otto Auranen tutkija, Tampereen

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Hallitusneuvos Maiju Tuominen Ammattipätevyysdirektiivi

Lisätiedot

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Rakenteellisen kehittämisen tarve Yliopistolta edellytettiin neuvotteluaineistossa tutkittuun tietoon perustuvaa

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS. Sopijapuolet

YHTEISTYÖSOPIMUS. Sopijapuolet YHTEISTYÖSOPIMUS Sopijapuolet Sopimuksen tarkoitus Perustelut Oulun yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä ja Kokkolan kaupunki.

Lisätiedot

TANSSI-LIIKETERAPIAN ERIKOISTUMISKOULUTUS 1 Psykoterapeuttisen keho- ja liiketyöskentelyn perusteet, 30 op Jyväskylä, syyskuu 2017 kesäkuu 2018

TANSSI-LIIKETERAPIAN ERIKOISTUMISKOULUTUS 1 Psykoterapeuttisen keho- ja liiketyöskentelyn perusteet, 30 op Jyväskylä, syyskuu 2017 kesäkuu 2018 TANSSI-LIIKETERAPIAN ERIKOISTUMISKOULUTUS 1 Psykoterapeuttisen keho- ja liiketyöskentelyn perusteet, 30 op Jyväskylä, syyskuu 2017 kesäkuu 2018 TANSSI-LIIKETERAPIAN ERIKOISTUMISKOULUTUS 1 Psykoterapeuttisen

Lisätiedot

Hoitotieteen pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen

Hoitotieteen pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen Hoitotieteen pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen Sijoittumistiedot koskevat vuosina 2000 2008 hoitotieteen oppiaineesta valmistuneita, jotka ovat saaneet työllisyystilannetta koskevan kyselyn

Lisätiedot

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Miksi Seinäjoelle? Tarve koulutuksen järjestämiselle nousi esiin Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (EPSHP)

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen tutkimus korkeakoulukontekstissa.

Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen tutkimus korkeakoulukontekstissa. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA julistetaan haettavaksi Koulutuksen tutkimuslaitos 1. Tutkijan määräaikainen virkasuhde ajaksi 1.11.2008 30.9.2011 Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen

Lisätiedot

Laadukkaalla koulutuksella tulevaisuuden osaajia

Laadukkaalla koulutuksella tulevaisuuden osaajia Laadukkaalla koulutuksella tulevaisuuden osaajia TIINA LAUTAMO FT, YLIOPETTAJA JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Toimintaterapian koulutus Jyväskylässä Keski-Suomen terveydenhuolto-oppilaitos 1.8.1989 alkaen

Lisätiedot

Tutkimusjohtajan työsuhteisen tehtävän täyttösuunnitelma alkaen toistaiseksi

Tutkimusjohtajan työsuhteisen tehtävän täyttösuunnitelma alkaen toistaiseksi JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Tutkimusjohtajan työsuhteisen tehtävän täyttösuunnitelma 1.8.2013 alkaen toistaiseksi Tehtävä on sijoitettu liikuntatieteelliseen tiedekuntaan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä

Lisätiedot

KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIOPIN PROFESSORIN TEHTÄVÄ

KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIOPIN PROFESSORIN TEHTÄVÄ Dekaanin päätös 1 (5) TEHTÄVÄSELOSTE KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIOPIN PROFESSORIN TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittaminen Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa on haettavana korva-, nenä- ja

Lisätiedot

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Liite 1 1 (10) Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Alla olevissa taulukoissa kuvataan koulutusvastuun jakautuminen Tampereen yliopistossa koulutusaloittain ja nimikkeittäin tiedekunnille

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta

Lisätiedot

Kehittyykö kuntoutuksen tutkimus?

Kehittyykö kuntoutuksen tutkimus? P Ä Ä K I R J O I T U S Kehittyykö kuntoutuksen tutkimus? Kuntoutuksen tutkimukseen suunnattiin 2000-luvun alkaessa huomattavia odotuksia. Valtioneuvoston kuntoutusselonteossa 2002 edellytettiin, että

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketiede ja hammaslääketiede

Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketiede ja hammaslääketiede Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketiede ja hammaslääketiede www.uef.fi www.uef.fi/laake/laaketiede www.uef.fi/hammas www.opintopolku.fi Terveystieteiden tiedekunnassa

Lisätiedot

Onko kaikki suurempaa rapakon takana? Terveiset Kanadasta ja NAFAPA:sta

Onko kaikki suurempaa rapakon takana? Terveiset Kanadasta ja NAFAPA:sta Onko kaikki suurempaa rapakon takana? Terveiset Kanadasta ja NAFAPA:sta Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos 8.12.2016 1 Kuulumisia University of Victoria,

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot