Teknologiateollisuus. mahdollisuuksien maailma nuorille

Transkriptio

1 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma nuorille Vetovoimaohjelma

2 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma nuorille Julkaisija: Teknologiateollisuus ry ISBN ISBN (painettu julkaisu) (PDF) Taitto: Paino: Grafiksi Libris Julkaistu kesäkuussa 2012 Teknologiateollisuus ry 2

3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma nuorille Vetovoimaohjelma

4 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma nuorille Tiivistelmä Teknologiateollisuuteen kuuluvat elektroniikka- ja sähköteollisuudessa, kone- ja metallituoteteollisuudessa, metallien jalostuksessa, tietotekniikka-alalla ja suunnittelu- ja konsultointialalla toimivat yritykset. Teknologiateollisuus on Suomen merkittävin elinkeino, jonka menestymisen takana ovat osaavat ihmiset. Teknologiateollisuuden yrityksissä on töissä ihmistä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus on vähintään 1,5 lisätyöpaikkaa. Joka neljännen työpaikan tulevaisuus kytkeytyy näin ollen siihen, miten teknologiateollisuuden yritykset menestyvät kansainvälisessä kilpailussa. Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa monenlaista osaamista ja monenlaisia osaajia; ammatillisen tutkinnon ja ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnon suorittaneita ammattilaisia. Teknologiateollisuuteen rekrytoitavista keskimäärin joka toinen on ammattiosaaja ja joka toisella on korkeakoulututkinto. Osaajatarpeet vaihtelevat niin päätoimialojen kuin yritystenkin välillä. Teknologiateollisuuden yritykset ja Teknologiateollisuus ry ovat jo pitkään toimineet nuorten innostamiseksi teknologia-alojen opintoihin ja teknologiateollisuuden töihin. Toiminnalla on tavoitettu vuosittain suuret määrät opettajia ja oppilaita. Yritykset kaikilla päätoimialoilla tekevät eri asteiden oppilaitosten kanssa monimuotoista yhteistyötä. Teknologiateollisuus ry on viime vuosina toiminut erityisesti peruskoulujen opettajien ja opinto-ohjaajien ja heidän oppilaidensa kanssa. Tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi ja toimivien käytäntöjen tunnistamiseksi tehtiin vuonna 2011 laaja kyselytutkimus. Siinä selvitettiin opettajien, koululaisten ja opiskelijoiden mielikuvia ja tietoja teknologiateollisuudesta ja sen päätoimialoista sekä teknologia-alojen opinnoista. Opettajien näkemykset teknologiateollisuudesta ovat myönteisiä. Teknologiateollisuuden hankkeissa mukana olevien koulujen opettajien tiedot ja näkemykset ovat paremmalla tasolla kuin opettajilla keskimäärin. Yläkoululaisten ja lukiolaisten mielikuvat teknologiateollisuudesta ovat positiivisia. Teknologia-alojen opiskelijat ovat tehneet opiskeluvalintansa hyvien tulevaisuuden näkymien perusteella ja teknologiateollisuuden työt koetaan mielenkiintoisiksi. Tulokset olivat samansuuntaisia vastaavanlaisessa arvioinnissa vuonna Nuoret tarvitsevat lisää tietoa ja kokemuksia Yhteistyöopettajien teknologiateollisuuden tuntemus ja positiiviset näkemykset eivät ole aina välittyneet laajasti koulun oppilaille. Koko koulu on sitoutettava pitkäjänteiseen yhteistyöhön yritysten kanssa. Myös koulun johdossa ja ylläpitäjätasolla yhteistyö teknologiateollisuuden kanssa on nähtävä tärkeäksi. Nuorten kiinnostus ja tarve saada monipuolista tietoa eri ammateista on kasvanut. Nuorten tietojen ja kokemusten lisäämiseksi teknologiateollisuuden ammateista ja osaamistarpeista tarvitaan sekä eri päätoimialojen tarpeista lähteviä toimenpiteitä että koko teknologiateollisuuden mielenkiintoa lisääviä toimia. Tytöille on luotava tilaisuuksia oivaltaa mahdollisuutensa vaikuttaa teknologiateollisuuden yrityksissä tuotteiden ja palveluiden suunnitteluun tai tapoihin tuottaa niitä. Kone- ja metallituoteteollisuuden pk-yrityksissä osaavan henkilöstön saatavuus on suurin yksittäinen haaste liiketoiminnan kehittämiselle keskipitkällä aikavälillä. Nuorten ja heidän viiteryhmiensä uskon vahvistaminen kone- ja metallitekniikan ammatillisen koulutuksen tarjoamiin mahdollisuuksiin vaatii kohdennettuja toimenpiteitä. Nuorten on saatava lisää tietoa siitä mitä teknologiateollisuuden yritykset tekevät kestävän kehityksen turvaamiseksi. Energia- ja ympäristöasiat ovat nuorten ja yritysten Uuden vetovoimaohjelman keskiössä ovat teknologiateollisuuden yritykset ja nuoret. 4

5 yhteinen asia; arvot kohtaavat, kun nuoret saavat uskottavaa tietoa yritysten teoista ja toiminnasta. Matematiikan, tietotekniikan ja kokeellisten luonnontieteiden osaaminen tulee korostumaan digitalisaation ja energia- ja ympäristöasioiden merkityksen kasvaessa. Tämä on havainnollistettava nuorille käytännön esimerkein. Nuorille on tuotava paremmin esille heille tärkeitä mielenkiintoisen työn elementtejä, jotta he näkevät teknologiateollisuuden työt laaja-alaisemmin ja tunnistavat itselleen tärkeät asiat teknologiateollisuuden erilaisissa töissä. On tärkeää, että nuoret pääsevät peruskoulussa ja lukiossa tutustumaan monipuolisesti teknologiateollisuuden yrityksiin. Myös opintojen eri vaiheissa on tärkeää saada tietoa teknologiateollisuuden näkymistä sekä ammateista ja töistä. Yritykset haluavat suoran kontaktin nuoriin Vetovoimatoimenpiteiden suuntaamispäätöksiä varten jäsenyrityksiltä kysyttiin näkemyksiä tärkeimmistä opettajaja oppilasryhmistä sekä ydinviesteistä ja vaikuttavimmista toimenpiteistä. Yritykset pitävät tärkeänä, että teknologiateollisuuden vetovoiman parantamiseksi yhteistyötä tehdään erityisesti koululaisten ja opiskelijoiden kanssa unohtamatta kuitenkaan opettajia. Yritykset painottavat suoraa kontaktia nuoriin ja haluavat, että nuoret pääsevät itse näkemään ja kokemaan, minkälaisia teknologiateollisuuden työympäristöt ja työt ovat ja erityisesti mitä yrityksissä tehdään ja miten toimitaan. Teknologiateollisuuden vetovoimaohjelma Kyselytutkimusten ja yrityshaastattelujen pohjalta Teknologiateollisuus ry valmisteli jäsenyritysten edustajista koostuvan Koulutus- ja työvoimatyöryhmän johdolla uuden vetovoimaohjelman vuosille Uuden vetovoimaohjelman keskiössä ovat teknologiateollisuuden yritykset ja nuoret. Yhteistyötä nuorten kanssa tehdään sekä kouluissa opettajien kautta että suoraan internetissä teknologiateollisuuden omassa verkkopalvelussa ja sosiaalisen median yhteisöjen kautta. Ydinryhmiksi yritykset nostivat perusopetuksessa yläkoululaiset ja erityisesti 9-luokkalaiset, ammatillisissa opinnoissa kone- ja metallitekniikan tulevat ammattiosaajat sekä peruskoulun ja lukion tytöt ja naisopiskelijat korkeakoulussa. Toiminta fokusoidaan valituille maantieteellisille alueille, joilla yritykset ja Teknologiateollisuus toimivat kiinteässä yhteistyössä. Toiminta-alueilla yritykset muodostavat verkoston, jossa kehitetään yhteistyötä alueen koulujen ja oppilaitosten kanssa. Osana verkostoa pienenkin yrityksen mahdollisuudet nuorten kohtaamiseen kasvavat. Yritysverkostojen tavoitteena on pitkäjänteinen yhteistyö, johon koulut sitoutuvat kokonaisvaltaisesti. Monipuolisella viestinnällä ja läheisellä yhteistyöllä opetushallinnon, työntekijäliittojen ja muiden kumppaneiden kanssa varmistetaan, että toimivat käytännöt saadaan palvelemaan oppilaitoksia ja teknologiateollisuuden yrityksiä koko Suomessa. Koululaisille ja opiskelijoille tehdään uusi Yrityksiltä nuorille -verkkopalvelu. Verkkopalvelun ydinsisältöä ovat teknologiateollisuuden yritysten nuorten ammattilaisten tarinat omasta mielenkiintoisesta työstään ja yrityksestään. Uudesta verkkopalvelusta tehdään vuorovaikutteinen kohtaamispaikka yrityksille ja nuorille. Palvelua ja sen sisältöjä kehitetään kiinteässä yhteistyössä nuorten ja teknologia teollisuuden kaikkien päätoimialojen yritysten kanssa. Yrityksiltä nuorille -verkkopalvelu tukee Teknologiateollisuuden strategian ja vetovoimaohjelman painopisteitä ja hankkeita. Vetovoimaohjelman kaikille toimijoille ja hankkeille nostettiin kolme yhteistä läpileikkaavaa teemaa: kestävä kehitys; teknologiateollisuuden mielenkiintoiset työt, hyvä työilmapiiri ja johtaminen; tietotekniikka osana arkea. Helsingissä TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY Mervi Karikorpi Johtaja Birgitta Ruuti Johtava asiantuntija 5

6 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 4 Johdanto... 7 Teknologiateollisuudessa tarvitaan monenlaisia osaajia Teknologia-alojen opinnot ja teknologiateollisuuden työt houkutteleviksi Pitkäjänteistä yhteistyötä tulevaisuuden osaajien ja osaamisen saamiseksi Yhteistyöopettajien tiedot ja näkemykset keskimääräistä parempia Nuorten mielestä teknologiateollisuuden työt ovat mielenkiintoisia Tämä toimii! -teknologiakilpailu innostaa innovoimaan Tietoa ja kokemuksia teknologiateollisuudesta tarvitaan lisää Yhteiset ja kohdistetut viestit Tytöt ja naiset tarvitsevat teknologiaa ja teknologiateollisuus tarvitsee naisia Osaavan henkilöstön saatavuus kone- ja metallituoteteollisuuden haaste Kestävä kehitys yritysten ja nuorten yhteinen asia Yrityksen tapa toimia ja työyhteisö tutuksi opintokäynneillä ja kesätöissä Nuorille lisää tietoa ja yrityksille suora kontakti nuoriin Teknologiateollisuuden vetovoimaohjelma Yläkoulun oppilaat TET-jaksoille luokkalaisille vahvistusta ammattiopintojen valintaan Teknologia-alojen opiskelijasta ammattiosaajaksi Tytöt ja naiset ICT-töihin Vetovoimaa verkossa vuorovaikutteinen kohtaamispaikka yrityksille ja nuorille Vahva alueellinen viestintä, yhteiset ja yhdistävät teemat Yritysten yhteistyö oppilaitosten kanssa on monimuotoista Miilukangas Ky ja Merikadun koulu Oppilaille monipuolisia kokemuksia Oras Oy ja TET-harjoittelu Yhdessä viikossa voi tutustua moneen eri työhön Ruukki Construction Oy ja Vimpelin yhteiskoulu - Yhteistyösopimus mahdollistaa pitkäjänteisen toiminnan...42 Enfo Oyj ja paikalliset peruskoulut ja lukiot ICT-työt tutuksi opettajille ja oppilaille Outotec Oyj ja Olarin lukio Kupari kulkee läpi lukion Katsa Oy ja Tampereen ammattiopistot Opettajien kanssa suunnitelmat oppimistavoitteista Lojer Oy ja Sastamalan yritykset Yritykset mukana oppilaitosten laitehankinnoissa ABB Oy ja Vaasan ammattikorkeakoulu ABB tutustuttaa opiskelijat projektinhallintaan...51 Pöyry Finland Oy ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Kontaktit auttavat opiskelijoita työuralle Digia Oyj ja pääkaupunkiseudun korkeakoulut Nimetyt yhteyshenkilöt tekevät yhteistyöstä sujuvaa Pirkanmaan yritykset ja korkeakoulut Demolassa avointa innovaatioyhteistyötä CrossWrap ja alueen korkeakoulut Pienen yrityksen vientikauppa tutuksi opiskelijoille...55 Logica Suomi Oy ja Tampereen teknillinen yliopisto Logica järjesti kurssin it-konsultoinnista

7 Johdanto Teknologiateollisuuden jäsenyritykset eri puolilla Suomea tekevät monipuolista yhteistyötä eri asteiden oppilaitosten kanssa. Elinkeinoelämän keskusliiton vuonna 2011 tekemän selvityksen mukaan 85 prosenttia kyselyyn vastanneista teknologiateollisuuden yrityksistä oli tehnyt edellisen vuoden aikana yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Monessa teknologiateollisuuden yrityksessä tulevaisuuden osaajien saatavuuden varmistaminen on kirjattu yrityksen strategiaan ja koulujen kanssa tehtävä yhteistyö on juurrutettu osaksi normaalia toimintaa. Yritykset tekevät yhteistyötä oppilaitosten kanssa merkittävissä määrin itsenäisesti, mutta osallistuvat aktiivisesti myös Teknologiateollisuus ry:n vetovoimahankkeisiin yhdessä valituilla painopistealueilla. Vetovoimatyön tarkoituksena on herättää nuorten mielenkiinto teknologiateollisuuden yrityksiin, ammatteihin ja töihin. Viimevuosina yhtenä päätavoitteena on ollut vahvistaa koulujen ja yritysten välistä yhteistyötä ja parantaa erityisesti peruskoulun opettajien ymmärrystä ja tietoja teknologiateollisuudesta, jotta he voivat välittää oppilailleen oikeaa ja ajan tasalla olevaa tietoa osaamis- ja osaajatarpeista. Nuoria on lähestytty myös suoraan teknologiateollisuuden nuorten nettisivustolla ja nuorten suosimissa sosiaalisen median yhteisöissä. Tarkoituksena on ollut innostaa koululaisia teknologia-alojen ammatillisiin ja korkeakouluopintoihin sekä teknologia-alojen opiskelijoita töihin teknologiateollisuuden yrityksiin. Teknologiateollisuus ry investoi vuosittain noin 0,8 miljoonaa euroa yritysten ja koulujen välisen yhteistyön edistämiseen ja teknologiateollisuuden ammateista ja osaajista kertovaan verkkoviestintään nuorille. Tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi ja toimivien käytäntöjen tunnistamiseksi Teknologiateollisuus teki tutkimuslaitos IRO Research Oy:n kanssa vuonna 2011 laajan kyselytutkimuksen. Siinä selvitettiin opettajien, koululaisten ja opiskelijoiden mielikuvia ja tietoja teknologiateollisuudesta ja sen eri päätoimialoista ja teknologiaalojen opinnoista sekä Teknologiateollisuuden vetovoimatoimenpiteiden tunnettuutta. Vetovoimatoimenpiteiden suuntaamispäätöksiä varten Teknologiateollisuuden jäsenyrityksiltä kysyttiin näkemyksiä tärkeimmistä opettaja- ja oppilasryhmistä sekä ydinviesteistä ja vaikuttavimmista toimenpiteistä. Kyselytutkimusten ja yrityshaastattelujen pohjalta Teknologiateollisuus ry valmisteli jäsenyritysten edustajista koostuvan Koulutus- ja työvoimatyöryhmän johdolla uuden vetovoimaohjelman vuosille Teknologiateollisuus kiittää kaikkia tutkimuksiin ja haastatteluihin osallistuneita opettajia, oppilaita ja yritysten edustajia arvokkaasta palautteesta. Herätetään nuorten mielenkiinto teknologiateollisuuden yrityksiin, ammatteihin ja töihin. 7

8 8 Teknologiateollisuudessa tarvitaan monenlaisia osaajia

9 9

10 Teknologiateollisuudessa tarvitaan monenlaisia osaajia Teknologiateollisuus on Suomen merkittävin elinkeino, jonka menestymisen takana ovat osaavat ihmiset. Teknologiateollisuuden yritykset tuovat markkinoille jatkuvasti uusia innovaatioita. Huippuluokan tuotteet ja palvelut ovatkin tuoneet maailmalla maineen teknologian edelläkävijänä. Teknologiateollisuus on elektroniikka- ja sähköteollisuuden, kone- ja metallituoteteollisuuden, metallien jalostuksen, tietotekniikka-alan ja suunnittelu- ja konsultointialan yritysten muodostama kokonaisuus. Suomessa teknologiateollisuuden yrityksissä työskentelee yli henkilöä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus on vähintään 1,5 lisätyöpaikkaa. Joka neljännen työpaikan tulevaisuus kytkeytyy näin ollen siihen, miten teknologiateollisuuuden yritykset menestyvät kansainvälisessä kilpailussa. Yrityksissä on mahdollisuus kehittyä monipuoliseksi teknologiaosaajak- si tai ammattilaiseksi tietylle erityisalueelle. Laaja-alaisesta osaamisesta on hyötyä, mutta kaikkien ei tarvitse osata kaikkea. Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa monenlaista osaamista ja monenlaisia osaajia; ammatillisen tutkinnon ja ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnon suorittaneita ammattilaisia. Teknologiateollisuuteen rekrytoitavista keskimäärin joka toinen on ammattiosaaja ja joka toisella on korkeakoulututkinto. Osaajatarpeet vaihtelevat kuitenkin niin päätoimialojen kuin yritystenkin välillä. Vaikka teknologiaosaajia tarvitaan eniten, on yrityksissä paljon töitä myös esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin, oston ja hankinnan, rahoituksen, viestinnän ja henkilöstöjohtamisen ammattilaisille sekä muotoilun, ympäristöasioiden ja tietotekniikan taitajille. Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 80 % Suomen koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien runsaat henkilöä eli yli neljäsosan Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry:llä on noin 1600 jäsenyritystä. 10

11 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Nokia, Nokia Siemens Networks, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, VTI Technologies... Metallien jalostus Boliden, Componenta, FNsteel, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Rautaruukki, Sacotec... Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, STX Finland, Valtra, Wärtsilä... Tietotekniikka Affecto Finland, Comptel, Digia, Endero, Enfo, F-Secure, Fujitsu Services, IBM, Logica, Microsoft, Tieto... Suunnittelu ja konsultointi Citec, Deltamarin, Elomatic, Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, Sito, Sweco, WSP Osaajatarpeet vaihtelevat niin päätoimialojen kuin yritystenkin välillä. 11

12 Arvio Suomen teknologiateollisuuden henkilöstön vuotuisesta rekrytointitarpeesta Henkilöstön määrän arvioitu kasvu yhteensä 2 % aikavälillä Rekrytointitarve yhteensä: n henkilöä, joista elektroniikka ja sähköteollisuuteen ja tietotekniikka-alalle n kone- ja metallituoteteollisuuteen ja metallien jalostukseen n Elektroniikka- ja sähköteollisuus ja tietotekniikka Kone- ja metallituoteteollisuus ja metallien jalostus Yliopistotutkinto yhteensä AMK yhteensä Ammatillinen yhteensä *) Ammatillinen toinen aste sisältää perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon Lähde: Teknologiateollisuus ry 2010 Teknologiateollisuus ry teki keväällä 2010 jäsenyrityksilleen kyselyn henkilöstötarpeista Suomessa vuosina Yritykset ennakoivat henkilöstön määrän lisääntyvän vuoden 2009 lopun henkilöstömäärään verrattaessa erityisesti myynti- ja markkinointitehtävissä sekä asiakastuki-, huolto- ja kunnossapitotehtävissä. Keskimääräistä enemmän osaajia tarvitaan myös tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin sekä tuotantotehtävissä erityisesti tiiminvetäjätehtäviin. Kyselyn perusteella pk-yritysten merkitys työpaikkojen tarjoajina kasvaa edelleen. Suunnittelu- ja konsultointiala ei ollut mukana selvityksessä, sillä toimiala liittyi teknologiateollisuuteen vasta vuoden 2011 alussa. Tietotekniikka-ala sekä kone- ja metallituoteteollisuus arvioivat henkilöstömäärän kasvun koko teknologiateollisuuden keskimäärää suuremmaksi. Yritykset arvioivat, että korkeakoulututkinnon, erityisesti yliopistotutkinnon, suorittaneiden määrä kasvaa suhteellisesti eniten. Eläkkeelle siirtyvien suuri määrä lisää kuitenkin tulevina vuosina ammatillisen tutkinnon suorittaneiden rekrytointitarvetta. Eläkkeelle siirtyvissä ikäluokissa on eniten kone- ja metallituoteteollisuuden ja metallien jalostuksen ammattiosaajia. Teknologia-alojen opinnot ja tekno logiateollisuuden työt houkutteleviksi Teknologiateollisuuden yritykset ja Teknologiateollisuus ry ovat jo pitkään toimineet nuorten innostamiseksi teknologiaalojen opintoihin ja teknologiateollisuuden töihin. Tavoitteena on ollut lisätä opettajien ja nuorten tietoja ja kokemuksia teknologiateollisuudesta ja aikaansaada positiivisia mielikuvia, jotta teknologia-alojen opinnoista ja teknologiateollisuuden töistä tulee houkuttavia vaihtoehtoja nuorille. Yritykset ovat panostaneet yläkoululaisten ja lukiolaisten opintokäynteihin ja työelämään tutustumisjaksoihin. Ammattioppilaitosten kanssa yritykset ovat tehneet tiivistä yhteistyötä järjestäessään teknologia-alojen opiskelijoille työssäoppimispaikkoja. Teknologia-alojen ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoille yritykset ovat tarjonneet projekti- ja opinnäytetöitä sekä harjoittelujaksoja. Teknologiateollisuuden yritykset kaikilla päätoimialoilla tekevät eri asteiden oppilaitosten kanssa monimuotoista yhteistyötä. Raportin sivuilla kerrotaan joitakin esi- 12

13 merkkejä yritysten toimiviksi kokemista yhteistyömuodoista koulutuksen eri asteilla. Teknologiateollisuus ry on viime vuosina toiminut erityisesti peruskoulujen opettajien ja opinto-ohjaajien ja heidän oppilaidensa kanssa. Tavoitteena on ollut vahvistaa yritysten ja koulujen pitkäjänteistä yhteistyötä. Yläkouluissa ja yrityksissä on kehitetty toimintamalleja ja tuettu opettajien ja oppilaiden yhteistyötä jäsenyritysten kanssa teknologiateollisuuteen tutustumiseksi ja tietojen päivittämiseksi. Opettajille on tarjottu tietoa teknologiateollisuudesta ja päätoimialoille tärkeistä asioista, jotta he voivat välittää nuorille ajankohtaisen kuvan teknologiateollisuudesta ja sen osaajatarpeista. Toimintamalleja ovat Teknologiateollisuus tutuksi -koulutuspäivät ja -projektikoulutoiminta sekä opettaja- ja oppilasryhmien tuetut opintokäynnit jäsenyrityksiin. Projektikouluissa opettajat ja oppilaat tutustuvat kolmivuotisen suunnitelman mukaan eri päätoimialoihin ja teknologia-alojen koulutukseen. Teknologiateollisuuden Openet-sivuilta opettajat saavat materiaaleja opetuksensa tueksi. Alakouluille on tarjottu Tämä toimii!-teknologiakilpailua toimintamalliksi Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden toteutukseen. Tarkoitus on, että Tämä toimii!-prosessi toteutetaan eri oppiaineiden tunneilla. Viiden viikon aikana oppilasryhmät ideoivat ja valmistavat liikkuvan lelun ja sille mainoksen sekä päiväkirjan innovaatioprosessistaan. Teknologiateollisuuden yritykset kaikilla päätoimialoilla tekevät eri asteiden oppilaitosten kanssa monimuotoista yhteistyötä. Nuorille teknologiateollisuuden yrityksistä, osaajista ja ammateista on kerrottu myös suoraan sosiaalisen median yhteisöissä ja teknologiateollisuuden omalla nuorten sivustolla. Yläkoulun luokkalaisten arjessa Teknologiateollisuus on ollut mukana sosiaalisen median yhteisöissä luomassa mielikuvia ja muistijälkiä teknologiasta ja sen tekijöistä. Yläkoulun päättäville ja lukiolaisille Opiskelijaboxi-sivusto on paikka tutustua teknologia-alojen opintoihin ja teknologiateollisuuteen tarkemmin. Yritysten nuoret ammattilaiset kertovat opiskeluvalinnoista ja työstä sekä tulevaisuuden näkymistä. Teknologia-alojen opiskelijat kertovat opiskelusta, kesätöistä ja työharjoittelusta teknologiateollisuuden yrityksissä. Teknologia-alojen opiskelijoille sivustolla on monipuolisesti tietoa teknologiateollisuuden yrityksistä ja töistä, jotta opintojen päättäminen ja tulevaisuus teknologiateollisuudessa houkuttavat erilaisia osaajia. 13

14 Pitkäjänteistä yhteistyötä tulevaisuuden osaajien ja osaamisen saamiseksi Jäsenyritykset ja Teknologiateollisuus ovat onnistuneet toiminnallaan tavoittamaan vuosittain suuret määrät opettajia ja oppilaita. Vuonna 2011 Teknologiateollisuuden koordinoimissa hankkeissa on ollut mukana luokanopettajia, aineenopettajia ja opinto-ohjaajia yhteensä 3200 ja oppilaita yhteensä Sosiaalisen median yhteisössä ja omassa verkkopalvelussa on tavoitettu yli nuorta. Tämä toimii! -prosessin toteutti 970 alakoulunopettajaa oppilaansa kanssa eri puolilla Suomea. Yhteistyökumppaneina alueellisissa tapahtumissa oli 7 ammattiopistoa, 4 ammattikorkeakoulua ja 6 yliopistoa. Yläkouluissa ja lukioissa Teknologiateollisuus tutuksi -projekteihin ja -koulutuspäiviin sekä Teknologiapäiviin on osallistunut opettajaa ja oppilasta. Heistä lähes 1400 opettajaa ja lähes 5600 oppilasta kävi Teknologia teollisuuden tukemilla opintokäynneillä 300 jäsenyrityksessä. Teknologiateollisuuden hahmosivulla sosiaalisen median Aapeli-yhteisössä oli vuonna 2011 koululaisten käyntejä Opiskelijaboxi.fi-sivuilla oli yli eri kävijää. Sivustolla oli 90 yrityksen nuorten ammattilaisten tarinoita, ja Kesätyöosiossa oli mukana 170 yritystä eri päätoimialoilta. Opintokäynnit Teknologiateollisuuden jäsenyrityksissä Päätoimialat Opintokäynnit Oppilaat Opettajat Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Tietotekniikka Suunnittelu ja konsultointi Yhteensä

15 Vuosittain tavoitetaan suuret määrät opettajia ja oppilaita. Tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi ja toimivien käytäntöjen tunnistamiseksi Teknologiateollisuus teki tutkimuslaitos IRO Research Oy:n kanssa vuonna 2011 laajan kyselytutkimuksen. Siinä selvitettiin opettajien, koululaisten ja opiskelijoiden mielikuvia ja tietoja teknologiateollisuudesta ja sen eri päätoimialoista ja teknologiaalojen opinnoista sekä Teknologiateollisuuden vetovoimatoimenpiteiden tunnettuutta. Kyselyt lähetettiin Teknologiateollisuuden hankkeissa mukana olevien peruskoulujen ja lukioiden opettajille ja oppilaille sekä muiden koulujen vastaaville verrokkiryhmille; opettajat ala- ja yläkouluissa ja lukioissa sekä oppilaat yläkouluissa ja lukioissa. Tietoja ja mielikuvia kysyttiin myös teknologia-alojen opiskelijoilta ammattioppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Kyselyihin vastasi peruskoulusta ja lukiosta 1500 opettajaa ja 6900 oppilasta sekä 2800 teknologia-alojen opiskelijaa. Yhteistyöopettajien tiedot ja näkemykset teknologiateollisuudesta keskimääräistä parempia Pitkäjänteinen yhteistyö yläkoulujen ja lukioiden opettajien kanssa on onnistunut ja saanut aikaan hyviä tuloksia. Teknologiateollisuuden hankkeisiin osallistuneet opettajat tiedostavat teknologiateollisuuden merkityksen ja tunnistavat osan teknologiateollisuuden päätoimialoista verrokkiryhmiä selkeästi paremmin. Opettajat antoivat hyvää palautetta Teknologiateollisuus tutuksi -projekteista ja -koulutuspäivistä. Teknologiateollisuuden kanssa yhteistyötä tekevät opettajat käyttävät monipuolisesti eri tietolähteitä työnsä tukena ja liittävät verrokkiryhmää monipuolisemmin opetuksen sisältöä työelämään. Yhteistyötä tekevien koulujen opettajilla on myös positiivisemmat mielikuvat teknologiateollisuuden töistä ja työoloista kuin verrokkiryhmällä. Heillä on myös verrokkiryhmää positiivisempi näkemys teknologiateollisuuden töissä olevien mahdollisuuksista kehittyä työssään. Yhteistyössä mukana olleet yläkoulujen opettajat tunnistavat teknologiateollisuuden päätoimialoja tutkimuksen verrokkiryhmää paremmin Mitä teollisuudenaloja mielestäsi kuuluu teknologiateollisuuteen? 96 % 83 % 84 % 93 % Yläkoulun yhteistyöopettajat (N = 180) 39 % 67 % 77 % 86 % 93 % Yläkoulun verrokkiopettajat (N = 293) 41 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Tietotekniikka Suunnittelu ja konsultointi 15

16 Yhteistyöopettajien mielikuvat korkeakoulututkinnon suorittaneiden työoloista ja työstä teknologiateollisuudessa positiivisemmat kuin tutkimuksen verrokkiopettajilla Kaikki päätoimialat yhteensä Palkitsevaa 64 % 75 % Vaatii korkeaa ammattitaitoa 81 % 88 % Vaihteleva työ 49 % 55 % Kansainvälinen työ Motivoivaa 59 % 72 % 80 % 76 % Haastavaa 76 % 85 % Työtä tehdään tiimeissä 80 % 85 % Ihmisten johtamiseen panostetaan 52 % 59 % Mielenkiintoinen työ 68 % 79 % Saa toteuttaa itseään Saa vaikuttaa kestävään kehitykseen 47 % 53 % 60 % 67 % Ominaisuus sopii päätoimialaan erittäin hyvin tai hyvin, %-osuus 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yläkoulun yhteistyöopettajat, vastauksia yhteensä (N = 360) Yläkoulun verrokkiopettajat, vastauksia yhteensä (N = 586) Asteikolla 1-5, missä 1=sopii erittäin huonosti ja 5=sopii erittäin hyvin arvosanan 4 tai 5 antaneiden %-osuus Teknologiateollisuuden töissä hyvät kehittymismahdollisuudet 16

17 Nuorten mielestä teknologiateollisuuden työt ovat mielenkiintoisia Nuorille on onnistuttu välittämään hyvä kuva teknologiateollisuuden yrityksistä ja töistä sekä teknologia-alojen koulutuksesta. Nuorten mielestä teknologiateollisuudesta löytyy monipuolisia työtehtäviä ja uramahdollisuuksia, ja he pitävät teknologiateollisuuden töitä ja ammatteja mielenkiintoisina. Yläkoululaiset ja lukiolaiset arvioivat, että teknologiateollisuudessa vaaditaan korkeaa ammattitaitoa ja työ on haastavaa. Nuorten mielestä myös kansainvälisyys, työn palkitsevuus, tiimityö ja kestävään kehitykseen vaikuttaminen kuvaavat teknologiateollisuuden töitä. Teknologia-alojen opiskelijoille oman opintoalan tärkeä valintaperuste on ollut opintojen jälkeiset hyvät tulevaisuuden näkymät. Monipuolisia työtehtäviä Korkeaa ammattitaitoa Hyvät tulevaisuudennäkymät Teknologia-alojen opiskelijoista erityisesti korkeakouluopiskelijoiden mielestä työt teknologiateollisuudessa ovat mielenkiintoisia Minkälainen mielikuva sinulla on töiden mielenkiintoisuudesta teknologiateollisuudessa? Aol-opiskelijat (N = 1023) Amk-opiskelijat (N = 1029) Yo-opiskelijat (N = 445) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin mielenkiintoinen työ Ei erityisen mielenkiintoinen, mutta ei tylsäkään työ Erittäin tylsä työ Jonkin verran mielenkiintoinen työ Jonkin verran tylsä työ En osaa sanoa 17

18 Tämä toimii! -teknologiakilpailu innostaa innovoimaan Tämä toimii! -teknologiakilpailua käytetään hyvin opetuksessa alakouluissa eri puolilla Suomea. Se on otettu toimintamalliksi Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden toteutukseen. Tämä toimii! -teknologiakilpailuun luokkansa kanssa osallistuneet opettajat sisällyttävät Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden verrokkiopettajia useammin osaksi opetusta. Tämä toimii! -osallistujista 85 % käsittelee aihekokonaisuutta ja verrokkiopettajista 61 %. Tämä toimii! -prosessin toteuttaneet opettajat suhtautuvat teknologian opetuksen verrokkiryhmää positiivisemmin. He kokevat teknologian opetuksen jo alakoulussa tarpeelliseksi sekä oppilaita innostavaksi ja kiinnostavaksi. Lähes 80 % vastasi, että Tämä toimii! -teknologiakilpailun toteuttaminen oppilaiden kanssa palvelee hyvin Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden opetusta. Alakoulun opettajat toivoivat, että Tämä toimii! -teknologiakilpailun toteutus kouluissa jatkuu. Tämä toimii! -teknologiakilpailu palvelee hyvin opetusta Miten Tämä toimii! -teknologiakilpailu palvelee sinua opetussuunnitelmaan kuuluvan Ihminen ja teknologia-aihekokonaisuuden opetuksessa? 5 - Erittäin hyvin 35 % (N = 373) 4 - Hyvin 43 % 3 - Ei hyvin, ei huonosti 18 % 2 - Huonosti 1 - Erittäin huonosti En osaa sanoa 2 % 0 % 1 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Viiden erilaisen päätoimialan osaamis- ja osaajatarpeiden tutuksi tekeminen opettajille ja nuorille edellyttää erityistoimenpiteitä. 18

19 Tietoa ja kokemuksia teknologiateollisuudesta tarvitaan lisää Teknologiateollisuuden toimenpiteissä mukana olevien opettajien mielikuvat ja tiedot teknologiateollisuudesta ja teknologia-alojen koulutuksesta ovat verrokkiryhmää parempia. Mutta yhteistyötä tekevien koulujen oppilaiden vastaukset eivät juurikaan poikkea verrokkikoulujen oppilaiden vastauksista. Yhteistyöopettajien teknologiateollisuuden tuntemus ja positiiviset näkemykset eivät ole aina välittyneet laajasti koulun oppilaille. On tärkeää, että jatkossa koko koulu sitoutuu pitkäjänteiseen yhteistyöhön yritysten kanssa ja että myös koulun johdossa ja ylläpitäjätasolla yhteistyö teknologiateollisuuden kanssa nähdään tärkeäksi. Teknologiateollisuus ry teetti vastaavanlaisen arvioinnin opettajien, koululaisten ja opiskelijoiden mielikuvista ja tiedoista vuonna Opettajien ja nuorten näkemykset teknologiateollisuudesta ovat samansuuntaisia kuin edellisessäkin arvioinnissa. Opettajien perinteiset käsitykset korkeakoulutettujen paremmasta urakehityksestä eivät ole muuttuneet. Opettajien mielikuvat ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnon suorittaneiden työoloista ja työstä ovat positiivisempia kuin oppilaiden Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työolot ja työ tietotekniikka-alalla? Palkitsevaa Vaatii korkeaa ammattitaitoa 75 % 54 % 63 % 72 % 76 % 79 % 87 % 96% Vaihteleva työ 34 % 40 % 46 % 49 % Ominaisuus sopii toimialaan erittäin hyvin tai hyvin, %-osuus Kansainvälinen työ 57 % 75 % 89 % 91 % Motivoivaa 40 % 46 % 68 % 73 % Haastavaa 63 % 73 % 85 % 85 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yhteistyökoulut sekä verrokkiryhmä yhdessä: Yläkoulun opettajat (N = 473) Yläkoululaiset (N = 4234) Lukion opettajat (N = 416) Lukiolaiset (N = 2751) Asteikolla 1-5, missä 1=sopii erittäin huonosti ja 5=sopii erittäin hyvin arvosanan 4 tai 5 antaneiden %-osuus 19

20 Yhteiset ja kohdistetut viestit Koulutusjärjestelmämme lähtökohtana Suomessa on, että nuoret saavat opintojensa kautta laaja-alaisen osaamisperustan, joka mahdollistaa työskentelyn erilaisissa tehtävissä, yrityksissä ja usein myös eri toimialoilla. Tämän vuoksi on tärkeää, että nuorten tutustuminen eri toimialojen yrityksiin käynnistyy jo peruskouluvaiheessa. Teknologiateollisuuden viiden erilaisen päätoimialan osaamis- ja osaajatarpeiden tutuksi tekeminen opettajille ja nuorille edellyttää erityistoimenpiteitä. Vaikka nuoret käyttävät sujuvasti tuotteita ja palveluita, joita ei olisi olemassa ilman teknologiateollisuutta, liiketoiminnan luonteesta (usein yritykseltä yritykselle) johtuen nuorten omakohtaiset kokemukset teknologiateollisuuden yrityksistä voivat jäädä vähäisiksi ilman erityisponnisteluja. Teknologiateollisuuden päätoimialojen henkilöstörakenne ja rekrytointitarpeet ovat osittain erilaisia. Toisaalta uudet liiketoimintamallit hämärtävät päätoimialojen välisiä rajoja, ja erot osaamis- ja rekrytointitarpeissa johtuvat pikemminkin yritysten erilaisista ansaintamalleista. Tästä johtuen teknologiateollisuuden eri päätoimialojen yritysten on aiempaa helpompi löytää myös yhteisiä teemoja vetovoimatyöhön. Opettajien ja nuorten mielikuvat ja mielikuvaerot vaihtelevat kuitenkin edelleen sekä päätoimialojen välillä että ammattiryhmien koulutustaustan mukaan. Nuorten tietojen ja kokemusten lisäämiseksi teknologiateollisuuden ammateista ja osaamistarpeista tarvitaan sekä eri päätoimialojen tarpeista lähteviä toimenpiteitä että koko teknologiateollisuuden mielenkiintoa lisääviä toimia. Teknologiateollisuuteen rekrytoitavista joka toinen on ammattiosaaja ja joka toinen korkeakoulututkinnon suorittanut henkilöstön koulutustausta vaihtelee päätoimialoittain Teknologiateollisuuden Suomen henkilöstön koulutustausta v Tutkijakoulutus Yliopistojen maisteritason tutkinto, esim. DI Ammatillinen tutkinto AMK-tutkinto, esim. insinööri Yleissivistävä koulutus ja työssä hankittu ammattitaito Opistoasteen tutkinto, esim. teknikko Teknologiateollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Tietotekniikka Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Suunnittelu ja konsultointi Lähde: Teknologiateollisuus ry

21 Yläkoulussa ja lukiossa pojilla positiivisempia mielikuvia kuin tytöillä Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työolot ja työ tietotekniikka-alalla? Palkitsevaa 51 % 60 % Vaatii korkeaa ammattitaitoa 72 % 68 % Vaihteleva työ 33 % 42 % Kansainvälinen työ 67 % 65 % Motivoivaa 37 % 50 % Haastavaa 67 % 69 % Työtä tehdään tiimeissä 48 % 51 % Ihmisten johtamiseen panostetaan 43 % 45 % Mielenkiintoinen työ Saa toteuttaa itseään Saa vaikuttaa kestävään kehitykseen 42 % 47 % 54 % 50 % 52 % 63 % Ominaisuus sopii päätoimialaan erittäin hyvin tai hyvin, %-osuus 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tytöt (N = 1416) Pojat (N = 1364) Arvosanan 4 tai 5 antaneet Asteikolla 1-5, missä 1=sopii erittäin huonosti ja 5=sopii erittäin hyvin arvosanan 4 tai 5 antaneiden %-osuus Tytöt ja naiset tarvitsevat teknologiaa ja teknologiateollisuus tarvitsee naisia Yläkoulussa ja lukiossa pojilla on positiivisemmat mielikuvat teknologiateollisuuden päätoimialoista kuin tytöillä. Mutta korkeakoulussa teknologia-aloilla opiskelevilla naisilla on miehiä positiivisemmat mielikuvat tietotekniikka-alan töistä. Myös tietotekniikka-alan teettämässä Naisia ICT-alalle -tutkimuksessa nousi selvästi esiin ICT-töissä ja -opinnoissa olevien naisten positiivisemmat ja monipuolisemmat mielikuvat kuin peruskoulujen ja lukioiden tytöillä. Yläkoulussa ja lukiossa tytöt tarvitsevat lisää tietoa tietotekniikka-alan töistä ja ammateista teknologiateollisuudessa sekä vaihtoehtoisista kouluttautumismahdollisuuksista. Tytöille on luotava tilaisuuksia oivaltaa mahdollisuutensa vaikuttaa teknologiateollisuuden yrityksissä tuotteiden ja palveluiden suunnitteluun tai tapoihin tuottaa niitä. Tietotekniikka-alan töissä olevat naiset ovat erinomaisia roolimalleja kertomaan naisten monipuolisista mahdollisuuksista toimia mm. käyttäjälähtöisyyden kehittämiseksi ja asiakasrajapinnoilla sekä erilaisten tiimien vetäjinä ja esimiehenä haastavissa uusia ratkaisuja etsivissä asiakasprojekteissa. 21

22 Tytöille on luotava tilaisuuksia oivaltaa mahdollisuutensa vaikuttaa tuotteiden ja palveluiden suunnitteluun tai tapoihin tuottaa niitä. Teknologia-alojen naisopiskelijoilla positiivisempia mielikuvia tietotekniikka-alasta kuin miesopiskelijoilla Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työolot ja työ tietotekniikka-alalla? Palkitsevaa 62 % 56 % Vaatii korkeaa ammattitaitoa 81 % 89 % Vaihteleva työ 42 % 39 % Kansainvälinen työ 80 % 77 % Motivoivaa 48 % 57 % Haastavaa 80 % 90 % Työtä tehdään tiimeissä 71 % 76 % Ihmisten johtamiseen panostetaan 41 % 51 % Mielenkiintoinen työ Saa toteuttaa itseään Saa vaikuttaa kestävään kehitykseen 35 % 35 % 52 % 65 % 61 % 62 % Ominaisuus sopii päätoimialaan erittäin hyvin tai hyvin, %-osuus 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tytöt (N = 91) Pojat (N = 519) Asteikolla 1-5, missä 1=sopii erittäin huonosti ja 5=sopii erittäin hyvin arvosanan 4 tai 5 antaneiden %-osuus 22

23 Osaavan henkilöstön saatavuus kone- ja metallituoteteollisuuden haaste Vuonna 2008 ensisijaisesti kone- ja metallialan ammatilliseen koulutukseen hakeneiden määrä oli erinomaisella tasolla, kun hakeutuminen oli lisääntynyt useana peräkkäisenä vuonna. Talouden taantuman myötä hakeutuminen väheni rajusti, ja ensisijaishakijoiden määrän väheneminen pysähtyi vasta kevään 2012 yhteishaussa. Kone- ja metallituoteteollisuuden pk-yrityksissä nähdäänkin jo, että osaavan henkilöstön saatavuus on suurin yksittäinen haaste liiketoiminnan kehittämiselle keskipitkällä aikavälillä (TRIOplus-ohjelman tilannekartoitus 2010, Taloustutkimus Oy). Yläkoululaisilla on muita positiivisemmat mielikuvat ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työoloista ja työstä kone- ja metallituoteteollisuudessa. Teknologia-alojen ammatillisiin opintoihin haluavat koululaiset vastasivat muita useammin saaneensa tietonsa opintokäynneiltä ja kesätöistä yrityksistä sekä teknologiateollisuuden nuorten sivustoilta. On huolehdittava, että teknologia-alojen ammatillisista opinnoista kiinnostuneet ja niitä harkitsevat yläkoululaiset tunnistetaan ja että he saavat vahvistusta valinnalleen ja päätöksensä tueksi tarvitsemansa tiedot. Nuorten ja heidän viiteryhmiensä uskon vahvistaminen kone- ja metallitekniikan ammatillisen koulutuksen tarjoamiin mahdollisuuksiin vaatii kohdennettuja toimenpiteitä. Synkkä talouden tilanne edellyttää myös koulutuksen jo valinneiden opiskelijoiden kiinnittämistä tiukasti teknologiateollisuuteen opintojen aikana. Nuorten koulutusvalinnat: suurin haaste kone- ja metallialan ammatillisessa koulutuksessa Kone- ja metallialan toisen asteen ensisijaishakijat ja aloituspaikat* vuosina (Peruskoulupohjaiset linjat) Aloituspaikat Ensisijaishakijat * valinnan mukaiset aloituspaikat vuoteen 2008 Lähde: OPH 23

24 Yläkoululaisilla on positiivisimmat mielikuvat ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työoloista ja työstä Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden työolot ja työ kone- ja metallituoteteollisuudessa? Palkitsevaa 29 % 38 % 36 % 50 % Vaatii korkeaa ammattitaitoa 41 % 55 % 60 % 63 % Vaihteleva työ 26 % 26 % 26 % 43 % Kansainvälinen työ 25 % 27 % 28 % 44 % Motivoivaa Haastavaa 24 % 30 % 32 % 39 % 40 % 43 % 45 % 58 % Ominaisuus sopii päätoimialaan erittäin hyvin tai hyvin, %-osuus 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yhteistyökoulut sekä verrokkiryhmä yhdessä: Yläkoulun opettajat (N = 473) Yläkoululaiset (N = 4234) Lukion opettajat (N = 416) Lukiolaiset (N = 2751) Asteikolla 1-5, missä 1=sopii erittäin huonosti ja 5=sopii erittäin hyvin arvosanan 4 tai 5 antaneiden %-osuus Kestävä kehitys yritysten ja nuorten yhteinen asia Ympäristö- ja energia-asiat ovat tärkeitä sekä yrityksille että nuorille. Nuoret ovat huolissaan maapallon tulevaisuudesta. Mutta saavatko he tarpeeksi tietoa siitä, mitä teknologiateollisuuden yritykset tekevät kestävän kehityksen turvaamiseksi? Nuorten näkemykset mahdollisuuksista vaikuttaa kestävään kehitykseen vaihtelevat sekä päätoimialojen välillä että työntekijäryhmien ja arvioijan oman koulutustaustan mukaan. Kestävän kehityksen mukainen toiminta on nuorten ja yritysten yhteinen asia; yritysten ja nuorten arvot kohtaavat, kun nuoret saavat uskottavaa tietoa yritysten teoista ja toiminnasta. Nuorille on kerrottava yritysten kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta kytkemällä yritysten teot nuorten omaan arkeen. Teknologiateollisuuden yrityksillä on monia käytännön esimerkkejä energia- ja ympäristöasioista. Nuorille voidaan näyttää esimerkiksi, miten tieto- ja viestintätekniikkaa ja automaatiotekniikkaa hyödyntämällä säästetään energiaa ja ympäristöä tai miten muotoilulla ja materiaaliva- 24

25 linnoilla sekä huolto-, kunnossapito- ja kierrätystoimenpiteillä voidaan vaikuttaa energiankulutukseen sekä tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutuksiin tai miten energiatehokkaasti Suomessa jalostetaan metalleja. Peruskoulussa ja lukiossa eri oppiaineita yhdistävät aihekokonaisuudet (esim. ihminen ja teknologia ja yrittäjyys) mahdollistavat perehtymisen moniin teemoihin yhdessä yritysten kanssa oppitunneilla tai yhteisenä projektina. Ja tietotekniikan avulla projekteja voidaan toteuttaa myös kansainvälisenä yhteistyönä samalla tavalla kuin työelämässä toimitaan. Matematiikan, tietotekniikan ja kokeellisten luonnontieteiden osaamisen merkitystä teknologiateollisuuden töissä on korostettava yläkoulussa ja lukiossa. Ammatinvalinnasta riippumatta tämä osaaminen tulee korostumaan digitalisaation ja energia- ja ympäristöasioiden merkityksen kasvaessa Saavatko nuoret heille oikeaa tietoa? koko teknologiateollisuudessa. Tietotekniikka on tietoyhteiskunnan taitoaine. Koulujen ja yritysten yhteistyö tarjoaa monia erilaisia mahdollisuuksia nuorille päästä näkemään, että matemaattisluonnontieteellinen osaaminen antaa perustan hyvin monenlaisiin ammatteihin ja töihin. Nuorten mielikuvat korkeakoulututkinnon suorittaneiden mahdollisuuksista vaikuttaa kestävään kehitykseen teknologiateollisuudessa vaihtelevat Mielikuva korkeakoulututkinnon suorittaneiden työoloista ja työstä eri päätoimialoilla Saa vaikuttaa kestävään kehitykseen? Elektroniikka- ja sähköteollisuus 51 % 54 % 62 % 61 % Kone- ja metallituoteteollisuus 41 % 47 % 57 % 56 % Metallien jalostus 46 % 38 % 43 % 53 % Tietotekniikka 26 % 47 % 45 % 57 % Suunnittelu ja konsultointi 52 % 60 % 53 % 59 % Ominaisuus sopii päätoimialaan erittäin hyvin tai hyvin, %-osuus 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yläkoululaiset (N = 4234) Amk-opiskelijat (N = 445) Lukiolaiset (N = 2751) Yo-opiskelijat (N = 1029) Asteikolla 1-5, missä 1=sopii erittäin huonosti ja 5=sopii erittäin hyvin arvosanan 4 tai 5 antaneiden %-osuus 25

26 Mukavat työtoverit ja työilmapiiri sekä työtehtävien monipuolisuus ovat nuorille tärkeitä mielenkiintoiseen työhön tai työympäristöön kuuluvia asioita Mitkä asiat mielestäsi kuuluvat mielenkiintoiseen työhön tai työympäristöön? Valitse kolme sinulle tärkeää ominaisuutta. Mukavat työtoverit ja/tai työilmapiiri Monipuoliset työtehtävät Joustavat työajat Ajattelua vaativa työ Kehittyvä yritys/ala Haastavat työtehtävät Tiimityö Ihmisten parissa tehtävä työ Käden taitoja vaativa työ Mahdollisuus kansainväliseen työhön Mahdollisuus nopeaan etenemiseen työssään Itsenäiset työtehtävät Suuri yritys Pieni yritys En osaa sanoa Muu asia Yläkoululaiset % N = Lukiolaiset % N = AOL % N = AMK % N = YO % N = Yrityksen työyhteisö ja tapa toimia tutuksi Teknologiateollisuutta esiteltäessä on muistettava, että nuorten mielestä mukavat työtoverit ja työilmapiiri sekä työtehtävien monipuolisuus ovat tärkeimmät mielenkiintoiseen työhön liitettävät ominaisuudet. Muita tärkeitä elementtejä ovat joustavat työajat ja työ ihmisten parissa. Nuorten tärkeäksi kokemat asiat on tunnistettava ja otettava huomioon, kun heille kerrotaan teknologiateollisuudesta. Myös opintokäynneillä ja kesätöissä nuorille on tuotava paremmin esille heille tärkeitä mielenkiintoisen työn elementtejä, jotta he näkevät teknologiateollisuuden työt laaja-alaisemmin ja tunnistavat itselleen tärkeät asiat teknologiateollisuuden erilaisissa töissä. Media tiedonlähteenä teknologiateollisuudesta on edellisestä arvioinnista korostunut sekä opettajilla että nuorilla. Yläkoulun ja lukion oppilaille media on ensisijaisten tietolähteiden kärjessä. Tätä selittää osaltaan myös lukioiden vähäinen yhteistyö yritysten kanssa. Opetusministeriön arvioiden mukaan vain neljä prosenttia lukioista tekee pitkäjänteistä yhteistyötä työelämän kanssa. Samanaikaisesti nuorten kiinnostus ja tarve saada parempaa ja monipuolisempaa tietoa eri ammateista on kasvanut. 26

27 Nuorille on tuotava paremmin esille heille tärkeitä mielenkiintoisen työn elementtejä. Teknologiateollisuuden ensisijaisena tavoitteena on edistää nuorten omakohtaisia kokemuksia teknologiateollisuuden töistä ja ammateista. Median suuri merkitys on kuitenkin tiedostettava. On panostettava eri ammateissa toimivien osaajien omakohtaisiin tarinoihin teknologiateollisuuden töistä, tarvittavasta osaamisesta ja opinto- ja urapoluista sekä ennakoivaan viestintään teknologiateollisuuden ja sen päätoimialojen osaamistarpeista sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Kun sosiaalisen median käyttö jatkuvasti kasvaa ja mobiilipalvelut kehittyvät, on nuorten tavoittaminen ja huomion saaminen teknologiateollisuuden töille ja ammateille sosiaalisessa mediassa yksi haasteista. Tarvitaan myös nuorille ja aikuisille kohdennettua taustoittavaa viestintää teknologiateollisuuden työpaikkojen yleisemmästä merkityksestä Suomelle ja eri alueille. Nuorille lisää tietoa ja yrityksille suora kontakti nuoriin Nuoret vastasivat olevansa kiinnostuneita saamaan tietoa teknologiateollisuudesta, yritysten työpaikoista ja ammateista sekä teknologia-alojen opinnoista. Tulevaisuudessa on tärkeää, että nuoret pääsevät peruskoulussa ja lukiossa tutustumaan monipuolisesti teknologiateollisuuden yrityksiin. Teknologia-alojen opinnot aloittaessaan heillä on oltava tiedossa oikeat työssäoppimis- ja työharjoittelupaikat sekä potentiaaliset kesätyöyritykset. Kun opetusta kootaan laadultaan ja vaikuttavuudeltaan parhaisiin oppilaitoksiin ja toimipisteverkostoa karsitaan, usealle teknologiateollisuuden yritykselle etäisyys lähioppilaitokseen kasvaa. Teknologiateollisuus, yritykset ja oppilaitokset voivat hyvällä yhteistyöllä varmistaa, että työpaikkoja tarjoavat yritykset löytävät tarvitsemansa osaajat ja nuoret kiinnittyvät valmistuttuaan nopeasti työelämään. Suuntautuminen teknologia-alojen opintoihin on tulevaisuudessa mahdollista tehdä myös opintojen myöhemmässä vaiheessa. Tämä tarkoittaa, että opintojen eri vaiheissa on tärkeää saada tietoa teknologiateollisuuden näkymistä sekä ammateista ja töistä. Toisaalta lisääntyvä tutkinto-rakenteiden ja -sisältöjen laaja-alaisuus ja joustavuus myös helpottaa yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Vetovoimatoimenpiteiden suuntaamispäätöksiä varten Teknologiateollisuuden jäsenyrityksiltä kysyttiin näkemyksiä tärkeimmistä opettaja- ja oppilasryhmistä sekä ydinviesteistä ja vaikuttavimmista toimenpiteistä. Teknologiateollisuuden jäsenyritykset tekevät ja haluavat jatkossakin tehdä monipuolisesti yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Opettajat, oppilaat ja opiskelijat halutaan yrityksiin opintokäynneille ja TET-jaksoille sekä työssäoppimaan, työharjoitteluun ja kesätöihin. Myös opinnäytetyöt ja muut oppimisprojektit ovat tärkeitä. Yritykset painottavat suoraa kontaktia nuoriin ja haluavat, että nuoret pääsevät itse näkemään ja kokemaan minkälaisia teknologiateollisuuden työympäristöt ja työt ovat ja erityisesti mitä yrityksissä tehdään ja miten toimitaan. Haasteena on nuorten arjessa näkymättömien teknologiateollisuuden yritysten businessto-business -ratkaisujen, tuotteiden ja palvelujen näkyväksi tekeminen. 27

28 28

29 Teknologiateollisuuden vetovoimaohjelma

30 Teknologiateollisuuden vetovoimaohjelma Nuorten mielenkiinnon herättäminen ja lisääminen teknologiateollisuuden yrityksiin, töihin ja ammatteihin on edelleenkin vetovoimatyön perusta. Teknologiateollisuuden uuden vetovoimaohjelman painopisteiksi valittiin yhteistyö koululaisten ja opiskelijoiden kanssa eri koulutusasteilla sekä vahva verkkoviestintä. Ydinryhmiksi yritykset nostivat perusopetuksessa yläkoululaiset ja erityisesti 9-luokkalaiset, ammatillisissa opinnoissa koneja metallitekniikan tulevat ammattiosaajat sekä peruskoulun ja lukion tytöt ja naisopiskelijat korkeakoulussa. Tavoitteena on, että nuorten mielikuvat, tiedot ja kokemukset teknologiateollisuudesta, päätoimialoista, yrityksistä, ammateista ja töistä paranevat edelleen. Tarkoitus on, että teknologiateollisuuden yritykset ja työt houkuttavat niin, että nuoret hakeutuvat teknologia-alojen opintoihin. Erityisesti hakeutuminen kone- ja metallitekniikan opintoihin on saatava uudelleen kasvuun sekä opiskelijat valmistumaan ja töihin teknologiateollisuuden yrityksiin tai jatkamaan teknologia-alojen opintoja korkeakoulussa. Tyttöjä ja naisia on innostettava töihin teknologiateollisuuteen, erityisesti tietotekniikka-alan yrityksiin. Uuden vetovoimaohjelman toiminta fokusoidaan valituille maantieteellisille alueille, joilla yritykset ja Teknologiateollisuus toimivat kiinteässä yhteistyössä. Hyvin toimivia toimintamalleja, kuten Teknologiateollisuus tutuksi -koulutuspäivät, jatketaan. Vastaavasti eri päätoimialoilla kehitettyjä toimintamalleja, kuten Toimitusjohtajat tentissä -tapahtuma, otetaan laajempaan käyttöön. Uusia toimintamalleja pilotoidaan ja konseptoidaan kullekin alueelle toimiviksi. Toiminta-alueilla yritykset muodostavat verkoston, jossa kehitetään yhteistyötä alueen koulujen ja oppilaitosten kanssa. Osana verkostoa pienenkin yrityksen mahdollisuudet kasvavat. Yritysverkostojen tavoitteena on pitkäjänteinen yhteistyö, johon koulut sitoutuvat kokonaisvaltaisesti. Monipuolisella viestinnällä ja läheisellä yhteistyöllä opetushallinnon, työntekijäliittojen ja muiden kumppaneiden kanssa varmistetaan, että toimivat käytännöt saadaan palvelemaan oppilaitoksia ja teknologiateollisuuden yrityksiä koko Suomessa. Uuden vetovoimaohjelman keskiössä ovat teknologiateollisuuden yritykset ja nuoret. Yhteistyötä nuorten kanssa tehdään sekä kouluissa opettajien kautta että suoraan in- 30