Luovien alojen kehittämissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luovien alojen kehittämissuunnitelma"

Transkriptio

1 Keski-Pohjanmaan liiton ja Kaustisen Seutukunnan yhteisselvitys luovien alojen kehittämistoimenpiteistä Antti Huntus Veli-Matti Koljonen vahvuudet ja verkostot Luovien alojen kehittämissuunnitelma

2 Johdanto Kulttuurimaakunnasta luovuuden maakunta? Luovien alojen yrittäjyyden kehittäminen on noussut viime vuosina yhä tärkeämpään rooliin useissa kehittämisorganisaatioissa. Työ- ja elinkeinoministeriö on kuluvan vuonna aloittanut luovia aloja koskevan luovan talouden kehittämishankkeen ja vuonna 2010 ministeriön alaisuudessa aloittaa toimintansa luovien alojen kansallinen verkosto. Opetusministeriö puolestaan hallinnoi nykyisellä ohjelmakaudella resurseiltaan hyvin merkittävää valtakunnallista luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelmaa. Keski-Suomen TE-keskus puolestaan on vakiinnuttamassa luovien alojen liiketoimintaosaamiseen keskittyvää Jalostamo-palvelua osaksi toimintaansa. Keski-Pohjanmaalla luovien alojen kehittäminen on sulautettu osaksi maakunnan liiton strategiatyötä. Luovien alojen kehittämissuunnitelma vuosille on toteutettu yhteistyössä Kaustisen seutukunnan maaseutuohjelman (AMO) kanssa. Seutukunta on valinnut luovien alojen kehittämisen yhdeksi aluekehittämisen tulevaisuuden painopistealoista ja tulevassa koheesio- ja kilpailukykyohjelmassa se huolehtii luovien alojen valtakunnallisen verkoston koordinaatiosta maaseutu- ja erityisalueiden osalta. Yleisesti ottaen kehittämisen suurimmat haasteet ovat Keski-Pohjanmaalla samat kuin koko valtakunnassa. Luovien alojen yritystoimintaa vaivaa yritysten pienuus, vaatimaton edustus elinkeinorakenteessa ja heikko liiketoimintaosaaminen. Lisäksi yritykset toimivat hajallaan ja ovat huonosti tai vain kohtuullisesti verkostoituneita. Poikkeuksen muodostaa vahva kirjapainokonserni ja musiikkialan valtakunnalliset toimijat. Luovien alojen kehittämisessä yleinen linjaus on, että alan vaikuttavuutta kansantaloudelle tarkastellaan kolmen vaikuttavuustekijän kautta: o Luovan osaamisen perustalle syntyy uutta itsenäistä liiketoimintaa o Luova osaaminen auttaa muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan (erityisesti mainonta, muotoilu ja viestintä) o Luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää koko Suomen kilpailukykyä Tässä Keski-Pohjanmaan luovien alojen kehittämissuunnitelmassa nostetaan esiin maakunnalliset vahvuudet luovien alojen tilastotietojen valossa, pohditaan alan koulutuksen tulevaisuutta sekä esitetään toimenpide-ehdotukset luovien alojen kehittämisresurssien suuntaamiselle. Valituilla näkökulmilla halutaan ennen kaikkea kohdistaa maakunnallista suunnittelua ja ohjelmatyötä tukemaan luovien alojen yritystoiminnan kasvua ja liiketoimintaosaamisen kehittymistä. Luovien alojen kehittämissuunnitelman tarkoitus on ohjata ohjelmakaudella käytettävissä olevia rakennerahastojen (EAKR, ESR) resursseja luovien alojen osalta ja antaa arvokasta taustatietoa päätöksenteon pohjaksi. Kaustisella Antti Huntus 2

3 Sisällys Tausta-aineisto Tunnusluvut 4 SWOT 6 Koulutustarvearviointi 7 Kehittämissuunnitelma Näkökulmat ja päämäärät 12 Tavoitteet 13 Toimenpide-ehdotukset 14 Yhteenveto ja loppusanat 14 Aineistot ja haastattelut 15 3

4 Tunnusluvut Tilastokeskuksen toimialaluokitusten mukaisesti Keski-Pohjanmaalla toimi vuonna 2006 yhteensä 168 luovien alojen yritystä. Määrä on pysynyt jokseenkin vakiona tarkasteluvälillä (kappalemääräinen vaihtelu ). Luovilla aloilla työskentelevän henkilöstön osuus työllisestä työvoimasta oli vertailuvuonna 1,9%. Tilastokeskuksen toimialaluokitus eroaa hieman työ- ja elinkeinoministeriön luovien alojen määrittelystä. Yritystoiminnan tilastolliset tunnusluvut ovat Keski- Pohjanmaalla seuraavat: Toimipaikat 2006 Arkkitehtipalvelut ja taideteollinen suunnittelu 13 Taide- ja antiikkiliikkeet; antikvariaatit 4 Taiteilijatoiminta; näyttämö ja konserttitoiminta 14 Kirjojen tuotanto ja jakelu 13 Sanoma- ja aikakauslehtien tuotanto ja jakelu, uutistoiminta 19 Mainonta 22 Valokuvaus 13 Radio- ja tv-toiminta; kodinkoneet ja viihde-elektroniikka 20 Elokuvien ja videoiden tuotanto ja jakelu 7 Musiikin ja äänitteiden tuotanto ja jakelu 11 Huvipuistot; pelit; muu viihde ja virkistys 14 Kulttuurin / Viihteen tukipalvelut, koulutus, messut ja kongr. 18 YHTEENSÄ 168 Henkilöstö Arkkitehtipalvelut ja taideteollinen suunnittelu 15 Taide- ja antiikkiliikkeet; antikvariaatit 2 Taiteilijatoiminta; näyttämö ja konserttitoiminta 8 Kirjojen tuotanto ja jakelu 18 Sanoma- ja aikakauslehtien tuotanto ja jakelu, uutistoiminta 202 Mainonta 19 Valokuvaus 16 Radio- ja tv-toiminta; kodinkoneet ja viihde-elektroniikka 70 Elokuvien ja videoiden tuotanto ja jakelu 11 Musiikin ja äänitteiden tuotanto ja jakelu 6 Huvipuistot; pelit; muu viihde ja virkistys 29 Kulttuurin / Viihteen tukipalvelut, koulutus, messut ja kongr. 173 YHTEENSÄ 569 (kasvua 11% vrt.2001) 4

5 Liikevaihto Arkkitehtipalvelut ja taideteollinen suunnittelu 0,9 Taide- ja antiikkiliikkeet; antikvariaatit 0,2 Taiteilijatoiminta; näyttämö ja konserttitoiminta 0,6 Kirjojen tuotanto ja jakelu 2,8 Sanoma- ja aikakauslehtien tuotanto ja jakelu, uutistoiminta 22,1 Mainonta 2,0 Valokuvaus 1,5 Radio- ja tv-toiminta; kodinkoneet ja viihde-elektroniikka 18,2 Elokuvien ja videoiden tuotanto ja jakelu 0,8 Musiikin ja äänitteiden tuotanto ja jakelu 1,0 Huvipuistot; pelit; muu viihde ja virkistys 3,0 Kulttuurin / Viihteen tukipalvelut, koulutus, messut ja kongr. 11,9 YHTEENSÄ 54,6 Meur (laskua 16,4% vrt.2001) Keski-Pohjanmaan tunnuslukuja leimaa viestintäalan vahva asema, joka perustuu suureen kirjapainokonserniin ja alueelliseen yleisradiotoimintaan. Sama ilmiö on nähtävissä kulttuurialan koulutuksen vaikutuksena kulttuurin tukipalvelujen osuudessa. Maakunnallisten vahvuuksien tarkastelu pelkästään toimipaikkojen, henkilöstön tai liikevaihdon perusteella on kuitenkin ongelmallista johtuen tilastokeskuksen toimialaluokituksista, jotka pitävät sisällään esimerkiksi kodinkoneita- ja viihde-elektroniikkaa myyvät vähittäiskaupat 1. Yleisellä tasolla luonnehtien maakunnan luovien alojen yritykset ovat tasaisesti hajallaan ja toimijat pieniä. Tunnusluvut koonneen yliaktuaari Erkki Niemen mukaan huomio tulisikin toimialaluokitusten sijaan kääntää luovien alojen tuoteprosesseihin ja tuotteisiin. Alla olevan kuvan avulla voidaan hahmottaa luovien alojen tuoteprosesseja aina luovasta pääomasta (ihmisten luovuus) valmiiden tuotteiden myyntiin ja jakeluun. Etenkin hanketyöllä on mahdollisuus vaikuttaa luovien alojen liiketoimintaketjun toimivuuteen ja etsiä mahdollisia aukkopaikkoja prosessista (mm. alueelta puuttuvaa yritystoimintaa tai osaamista). Luovien alojen kehittämisohjelma Palvelupolut Verkostot Ympäristö Tuotteistaminen Markkinointi & Myynti Luova pääoma Yritysneuvonta, rahoitus Asiantuntijuus, koulutus Tilat, välineet, kumppanit Tuote Jakelukanavat Yrittäjän polku Kuva 1. Luovien alojen liiketoimintaprosessit. Kuvassa ylätasolla kulkevat kehittämishankkeiden teemat. Kuvaa voidaaan käyttää arvioitaessa luovien alojen yrittäjyyden kehittämistä kiinnittämällä huomio kulloinkin kyseessä olevan toimialan prosessien sujuvuuteen. Kuva: Huntus & Koljonen 5 1 Turun kauppakorkeakoulun teettämän tutkimuksen mukaan liiketalouden perustunnuslukuihin perustuva tilastointikäytäntö ei myöskään nykyisellään tue luovien alojen yritystoiminnan analysointia.

6 SWOT-analyysi Luovien alojen maakunnallinen SWOT-analyysi perustuu kyselyyn, jonka maakunnan liitto lähetti luovien alojen toimijoille ja kehittäjille. SWOT-analyysi on täydentynyt ja jäsentynyt haastattelukierroksien myötä. Analyysiä käytetään myöhemmin pohjana tässä dokumentissa esitetyille toimenpide-ehdotuksille. Vahvuudet Immateriaaliset tekijät (perinne, henkinen ilmapiiri) Luovat alat huomioitu hyvin kehittämis- ja strategiatyössä Valtakunnallisesti merkittävää musiikkitoimintaa (FMF, KPKO, Ooppera) Hyvät verkostot ja mm. pohjoismaiset yhteydet Vahva koulutustarjonta (musiikki & viestintä) Runsaasti yhdistystoimijoita ja osaajia Toimialan yrityksillä on erittäin hyvä substanssiosaaminen Vetovoimatekijä alueelle muuttaville Heikkoudet Pieni maakunta pienet markkinat Liiketoimintaosaaminen ei samalla tasolla substanssiosaamisen kanssa Yritykset pieniä ja osa sivutoimisia (kehittämisresurssien puute) Maakunta ei usko alan mahdollisuuksiin Vähäinen t&k -toiminta Myöhäisherännäisyys innovaatiivisilla aloilla (mm. digitaalinen sisällöntuotanto, peliala) Luovat alat rajattu kovin kapeaksi, itseriittoiseksi ja rajoittuneeksi Toimijaryhmät pieniä, uusien toimijoiden mukaan saaminen haasteellista Kapea-alaisuus (muutama vahva ala) Lyhytkestoiset rahoitukset Globaalien- ja vientiyritysten puute Harrastuspainotteisuus, bisnesajattelun puute Koulutuksen ja ek:n vähäinen yhteys Tuotekehityksen ja markkinoinnin puutteet Mahdollisuudet Luovat alat mukana uudessa ohjelmatyössä Suomen kasvuodotukset luovissa aloissa Luovien alojen verkostoituminen perinteisten toimialojen kanssa (palvelukokonaisuudet) Työllistävä toimiala Ennakkoluulottomuus alojen yhdistelyssä, sektorirajojen ylittäminen Hyvinvointi ja kulttuuri ymmärretään kokonaisuutena Imagotekijät ja paluumuutto Tietoympäristö Luovat tilat ja olemassa olevat verkostot 6

7 Uhat Luovien alojen yritysten toiminnan alkuvaiheen innvointitoiminnan rahoitusmahdollisuudet huonot Osaamiskeskittymän puute Kannustuksen ja resurssien vähäisyys Ei ymmärretä voimien yhdistämisestä saatavia hyötyjä Miten pitää elävä musiikki ja kulttuuri helposti saatavilla (vrt. digitaalinen saatavuus parempaa) Ohjelmat ja strategiat eivät jalkaudu Toimialan keskittyminen liian suurten yritysten varaan Näköalattomuus, käpertyminen menneisiin menestyksiin ja niihin juuttuminen Asioiden henkilöityminen Julkinen tuki vähenee (luova pääoma) Kulttuuriteollisuus keskittyy muualle Epäonnistumiset -> huono maine Koulutustarvearviointi Luovien alojen koulutustarvearviointi toteutettiin lokakuussa Selvityksen tavoitteena oli: 1) kuvata maakunnan luovien alojen koulutuksen nykytilaa: koulutustarjonta, hakijamäärät, oppilasmäärät, suoritetut tutkinnot ja tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen 2 2) tehdä yhteenveto näkemyksistä maakunnan luovien alojen koulutustarpeista ja kehittämisnäkemyksistä Toimeksiannon mukaisesti tässä selvityksessä luovat alat käsittivät: Luovat osaamisalat, kuten arkkitehtuuri, teollinen suunnittelu ja mainonta Kulttuurialat, kuten kustantaminen, tv ja radio, elokuvat ja video, musiikki, peliala Perinteiset taidealat, kuten kuvataiteet ja esittävät taiteet Mukaan on otettu myös aloja, jotka Työ- ja elinkeinoministeriö määrittelee luoviin aloihin kuuluviksi. Tässä selvityksessä ei käsitelty taiteen perusopetuksen lain mukaista koulutustarjontaa konservatoriossa ja kunnissa, koska ne ovat selkeästi harrastustoimintaa tukevia. Selvitys koskee hallinnollisen Keski-Pohjanmaan alueella toteutettavaa luovien alojen koulutusta. Pääpaino on nuorten ja aikuisten tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Koulutus on jaoteltu seuraavasti: 1) toisen asteen ammatillinen koulutus, jota antavat Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän aikuisopisto, kulttuuriopisto (Kälviä), maaseutuopisto (Toholampi) ja Keski-Pohjanmaan konservatorio 2) korkea-asteen koulutus, jota antavat Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Oy ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 3) muu luovien alojen koulutus, jota antavat Keski-Pohjanmaan Kulttuuriopisto (Kälviä), Pohjoismainen Taidekoulu ja Kaustisen evankelinen opisto 7 2Koulutustarvearviointi löytyy kokonaisuudessaan Keski-Pohjanmaan liiton verkkosivuilta. Tässä kehittämissuunnitelmassa on kuvattuna arviointiraportin kehitysnäkymät oppilaitosten osalta sekä yhteenveto luovien alojen koulutuspaikoista.

8 LUOVIEN ALOJEN KOULUTUKSEN KEHITYSNÄKYMÄT 1. Valtakunnalliset kehitysnäkymät Opetushallitus on julkaissut raportin, jossa arvioidaan työvoiman ja koulutuksen aloituspaikkatarpeet (Opetushallitus 2009). Varsinkin kulttuuri- ja käsityöalalle arvio esittää suuria muutoksia nykyisiin aloituspaikkamääriin. Raportin mukaan ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden sijoittuminen on vähäisintä kulttuuri-, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutuksessa. Myös ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista kulttuurialalla ovat sijoittuneet työelämään muita vähemmin. Yleensä kulttuuriala on ollut vetovoimainen ja sen tarjonta on lisääntynyt huomattavasti luvulta lähtien. Koulutustarjonta ei enää vastaa kaikilta osiltaan työvoimatarpeita. Perusteena on mm. se, että ammatillisen perustutkinnon ja ammattikorkeakoulun suorittaneet ovat selvästi keskimääräistä nuorempia ja poistuma työelämästä on pienempää. Koko kulttuurialan ammatillista peruskoulutusta on jo rajoitettu 2003 lähtien, jolloin koulutuksen laajentamiseen on tarvittu järjestämislupa. Raportin mukaan vähentämistarve kohdistuu kulttuurialan peruskoulutukseen, jossa vähentämistarve aloituspaikoissa on n. 60% vuoden 2006 tasosta, ammattikorkeakoulutukseen, jossa se on samoin n. 60%:a. Yliopistollisessa koulutuksessa vähentämistarve on pienempi eli n. 25%:a. Aloituspaikkatarpeiden vähentyminen ei välttämättä merkitse sitä, että kokonaisuudessaan työllistyminen olisi heikkoa. Aloituspaikkoja tarvitaan ennusteen mukaan vähemmän , koska toimialoille on siihen mennessä tullut paljon nuoria tutkinnonsuorittaneita. Opetushallituksen työvoiman tarve-ennusteiden mukaan ajanjaksolla alalla työskentelevien määrä nousee henkilöstä henkilöön (kaikista toimialoista työllistämisosuus nousee 1,2 %:sta 2,2 %:iin). Kulttuuritoiminnan suurimpia ammattiryhmiä ovat 2010 talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyöt, toimittaja- ja viestintätyö, musiikki-, kuvataide ja muu taiteellinen työ sekä julkisen ja yksityisen sektorin johtotyö. (Opetushallitus 1999). Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmia kehitetään siten, että uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön viimeistään Uusissa opetussuunnitelmissa korostetaan joustavuutta ja laajaa osaamista, että opiskelijat voivat valmistuttuaan siirtyä joustavasti työpaikasta toiseen. Tutkintojen tulee turvata laaja ammatillinen osaaminen ja parempi sijoittuminen jatko-opintoihin. Koulutuksessa on myös mahdollistettava useammalta koulutusalalta tutkintojen osien ottamisen siten, että ne vastaavat työelämässä tarvittavaa ammattiosaamista. Lisäksi kaikkiin ammatillisiin koulutuksiin lisätään yrittäjyysosio. 2. Alueellisia näkökulmia koulutuksen nykytilaan ja kehittämiseen Koulutusyhtymä yleensä Luovien alojen koulutuksen mitoitus on tällä hetkellä oikea. Suurempia muutoksia esim. koulutustarjonnan supistamista tai laajentamista ei ole tarvetta tehdä. Aikuisopiston viestintäalan koulutus työllistää kolmanneksi parhaiten koko Suomessa. Kulttuuriopisto on suuruudeltaan valtakunnan suurin. Ammatillisen koulutuksen uudet opetussuunnitelmat muuttavat koulutusta sisällöllisesti mahdollistaen tutkintojen laajentamisen. Luovilla aloilla se merkitsee ammatillisen osaamisen lisäämistä, taiteen tekemisen tukevien verkostojen laajentamista ja yrittäjyyskoulutuksen lisäämistä. Koulutusyhtymässä käynnistyvä väylähanke parantaa perustutkintokoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen yhteenniveltämistä. 8

9 Kulttuuriopisto Koulutukseen haetaan hyvillä todistuksilla. Koulutuksella pyritään tarjoamaan mahdollisuus luoville nuorille. Ylioppilaiden määrä on vähäinen ja kaksoistutkintoja suoritetaan vähän. Mediaassistentti-koulutus ei ole vielä tunnettu työelämässä. Suunnitelmissa on että, tutkinto liitettäisiin painoviestinnän tutkintoon. Jo nyt usea valmistunut sijoittuu painotaloihin. Lisäksi merkittävä työllistäjä on kaupan ala. Koulutuksen sisältö poikkeaa aikuisopiston saman alan tutkinnosta. Aikuisopisto painottuu video-, elokuva- ja multimedia-aloille. Media-assistentin jatko-opinnoissa on ongelmana, ettei maakunnassa ole jatko-opintokoulutusta. Kulttuuriopisto on linjannut toimintansa niin, ettei se ole perusta toimintaansa hankerahoitukseen. Hanketoimintaa käytetään vain, jos sillä voidaan kehittää koulutuksen osa-alueita esimerkkinä on kansainvälisyyden lisääminen. Tällä hetkellä on käynnistymässä Leader-hanke, jossa maaseutuyrittäjyys liitetään hyvinvointi- ja luoviin aloihin. Tavoitteena on kehittää green care farmkonsepti, jolloin opiston koulutusalueet voisivat olla maatalouden liitännäiselinkeinoja. Maatilojen osaamista kehitetään esimerkiksi dementiahoidoissa ja erityislasten ohjauksessa. Vapaaaikaohjaajan koulutus on selkeästi valtakunnallinen. Erityisen kiinnostava koulutuksessa on erityisryhmien ohjauskoulutus. Tulevaisuudessa opistossa on suunnitelmissa liikunta-alaan liittyvän kansanopistokoulutuksen lisääminen. Artesaaniopisto Artesaanikoulutuksessa erityisesti kehittyviä ovat sisustus-ja hopeasepän alat. Sisustus- ja keraamiika-aloilla on aloitettu aikuisten monimuotokoulutus 2007, koska aikuiskoulutukselle on tarvetta. Opistossa on suunnitteilla sisustusalan ammattitutkinto (näyttötutkinto). Sisustusalalla yhä enemmän työllistää kaupan ala. Sisustusalalla on tehty yhteistyötä kauppaopiston kanssa. Hopeasepän ala tulee kansainvälistymään yhä enemmän. Ala on hyvin tärkeä myös siksi, että Suomessa on vain muutama koulutusta antava oppilaitos. Artesaaniopiston opiskelijoista on n. 2/3 Keski-Pohjanmaan ulkopuolelta. Kaksoistutkintoja suoritetaan opistossa vähän. Ongelmana on pienen ryhmän koulutuksen käytännön toteuttaminen lukiossa. Artesaanialasta ovat kiinnostuneet yhä enemmän aikuisopiskelijat. Koulutuksessa on toteutettu jo yrittäjäkoulutusta. Sen määrä tulee lisääntymään uusien opetussuunnitelmien voimaantulon myötä. Ammattiopisto Ammattiopisto tulee perustutkintokoulutuksessa keskittymään sisältötuotantoon ja avteknologiaan. Aikuiskoulutuksessa ei ole supistamistarvetta. Valmistuneiden työllistyminen on hyvä. Opiskelijoista n. ½ tulee Keski-Pohjanmaalta. Koulutuksessa tullaan lisäämään yrittäjävalmiuksia. Ammattiopisto tulee jatkamaan laajaa hanketoimintaa, jolla rakennetaan pilotteja yritystoiminnan tarpeisiin esim. liikkuvan median oppimiskeskus. Tätä voivat hyödyntää myös eri oppilaitokset, jotka haluavat kehittää opetusta opetusteknologian. Keski-Pohjanmaan konservatorio 9 Konservatorion ammatillisessa perustutkinnossa suoritetaan opetussuunnitelman mukainen ammatillinen tutkinto ja ammattiosaamisen osoittava näyttötutkinto. Musiikin alan ammatillinen tutkintokoulutuksen asema eroaa muusta perustutkintokoulutuksesta siinä, että opiskelijoilla on jo koulutukseen tullessaan jopa 10 vuoden opinnot takanaan. Perustutkinto toimii väylänä ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin.

10 Nykyisin tutkinnon suorittaneet käytännössä eivät ole työttömiä. Pop- jazz-koulutuksen suorittaneista osa siirtyy työelämään, mutta klassisella puolella kaikki siirtyvät muihin opintoihin. Tästä johtuen valtakunnallisesti suunnitellut aloituspaikkojen supistamissuunnitelmat voisivat romuttaa koko koulutusjatkumon eli ammattikorkeakoulun ja yliopiston hakijamäärät vähenisivät merkittävästi. Konservatorion ammatilliseen koulutukseen tullaan pääasiassa Keski-Pohjanmaalta. Yliopistokeskus Yliopistokeskuksella ei ole suunnitelmia uusien maisteri-ohjelmien aloittamista luovilla aloilla. Suomen yliopistokeskukset yhdessä toteuttavat täydennyskoulutuksena ALPO-koulutushanketta, joka keskittyy aluepoliittisen osaamisen lisäämiseen. Yliopistokeskus Chydenius toteuttaa koulutuksesta maaseutukulttuuriosion. Ammattikorkeakoulu Musiikkipedagogin koulutus on ollut oikea valinta. Kehittämiskohteena tulisi olla koulutuksen profiloituminen suhteessa konservatorio-opetukseen. Koulutukseen tulee panostaa entistä enemmän. Hakijoita koulutukseen saisi olla enemmän. Ilmaisutaiteessa ammattikorkeakoulu vastaa haasteeseen, johon yliopistot eivät vastaa. Taiteen yksikkö on tavallaan uudisraivaaja. Se on pohjoisin ilmaisutaiteen yksikkö. Valmistuneet sijoittuvat eri puolelle maata. Ongelmana on opettajaresurssit, koska tuntiopettajat ovat Etelä-Suomesta. Koulutuksen tulee verkostoitua eri oppilaitoksiin. Sillä on merkitystä myös opiskelijarekrytoinnin kannalta. Opetuksessa tulee hakea enemmän kumppanuuksia hyvinvointialoille. Koulutuksen yhteistyötä Pohjoismaiden Taidekoulun, taideteollisuuden ja kirjallisuuden tullaan lisäämään. Hakijoita tulisi saada lisää. Erikoistutkintokoulutus aloitettiin, koska teatteri-ilmaisun ohjaajalla ei ole pedagogista koulutusta. Teatteri-ilmaisualalla tarvittaisiin avointa ammattikorkeakouluopetusta. Strategiatasolla Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu painottaa tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoimintansa tulevaisuudessa moniammatillisten hyvinvointi- ja kulttuuripalvelujen sekä palveluliiketoimintaosaamiseen. Pohjoismainen Taidekoulu Koulutuksessa tullaan edelleen lisäämään opetuksen kansainvälisyyttä. Koululla on yhteistyötä Suomen, Ruotsin ja Norjan taideyliopistojen kanssa. Alueellisella tasolle yhteistyötä tehdään taidealan kanssa. Tällä hetkellä yhteistyötä tiivistetään Kokkolan Kaupunginteatterin ja taidemuseon kanssa. Kaustisen evankelinen kansanopisto Kansanopiston koulutusta tullaan kehittämään siten, että se vastaa ympäröivän alueen tarpeisiin. Kulttuurialan koulutuksen tavoitteena on tukea ihmisten vapaa-ajan toimintaa. Liikunta- ja terveysalan koulutusta tullaan lisäämään. Kehittäminen edellyttää yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa esimerkiksi nyt järjestetään hieroja-tutkinto ostopalveluna Itä-Suomen urheiluopiston kanssa. 10

11 YHTEENVETO LUOVIEN ALOJEN KOULUTUKSESTA Koulutusalat Aloituspaikat Opiskelijat Tutkinnot Perustutkinto Ammattikorkea Yliopisto Muu Yhteensä Kuva 2. Luovien alojen aloituspaikat, opiskelijamäärät ja tutkinnot Keski-Pohjanmaalla. Aloituspaikat ja tutkinnot ovat vuodelta Tarkemmat oppilaitoskohtaiset tiedot mm. oppilaiden sijoittumisesta löytyvät Luovien alojen koulutus Keski-Pohjanmaan maakunnassa (Koljonen 2009). Vaikka valtakunnalliset mittarit osoittavat kulttuurialan koulutuksen läpikäyneiden sijoittuvan huonosti työelämään, uskotaan alueen oppilaitoksissa koulutuspaikkojen tarpeellisuuteen. Kulttuurialan aloituspaikkojen vähentämistarve on tiedossa, mutta oppilaitokset eivät ymmärrettävistä syistä ole valmiita karsimaan saati luopumaan aloituspaikoistaan. Maakunnallisesti luovien alojen koulutuksen kärkenä toimii aikuisopiston järjestämä viestintäalan koulutus, jonka työllistävä vaikutus on valtakunnan kärkeä. Aikuisopisto myös hallinnoi vuonna 2010 alkavaa mittavaa rakennerahastohanketta (Verkko & Media). Etenkin ammatillisen osaamisen lisääminen, yrittäjäkoulutus ja täydennyskoulutus ovat niitä tekijöitä, jotka nostavat koulutusohjelman arvoa luovien alojen kehittämisen kannalta. Koulutustarvetta arvioitaessa keskeinen näkökulma on niin ikään oppilaitosten kyvyssä hankkia opiskelijoita alueen ulkopuolelta. Maakunnallisiin vahvuuksiin nähden luovien alojen koulutuksellisia ohjelmakokonaisuuksia puuttuu mm. elämys- ja ohjelmapalveluiden, digitaalisen sisällöntuotannon (lähinnä peliala) sekä tapahtumatuotannon aloilta. Näille aloille suunnattuja koulutuskokonaisuuksia tulisi harkita lisättäväksi koulutustarjontaan. Yleisenä kehittämistarpeena tiedostetaan myös kulttuuriyrittäjien ja kulttuuriyhdistysten liiketoimintaosaamisen kehittäminen. 11

12 Kehittämissuunnitelma Näkökulmat Luovien alojen yhteiskunnallista ja aluetaloudellista vaikutusta voidaan asemoida jakamalla luovat alat Euroopan komission mallin mukaisesti kolmeen kenttään. Tästä jaottelusta käsin voidaan yritystoiminnan kehittämisen näkökulmaa selkiyttää. Kuva auttaa hahmottamaan esimerkiksi niitä toimialoja, joilla on selkeästi havaittavissa olevat omat markkinat ja joiden tuotteet ovat helposti monistettavissa. Samoin kuvasta erottuvat ne toimialat, joiden tuotteet eivät perustu volyymituotantoon vaan uniikkiuteen. Kuvassa esitetyillä luovien alojen kentillä on maakuntatoimijoiden tasolla erityyppiset haasteet. Perinteiset toimialat Arkkitehtuuri Mainonta Luovat osaamisalat Muotoilu Omat markkinat Elokuva ja video Kustantaminen Kulttuurialat Peliohjelmistot Televisio ja radio Musiikki Kuvataiteet Esittävät taiteet Taidealat Kulttuuriperintö Luova pääoma & Hyvinvointi Teollista toimintaa Ei-julkista tukea Ei-teollista toimintaa Julkisesti tuettua Yritysneuvonnan kannalta taidealat ovat haasteellisin osa-alue. Yritysmäinen toimintatapa ja liiketoimintaosaaminen on näillä aloilla vähäistä. Julkisen tuen väheneminen edellyttää liiketoimintaosaamisen kehittämistä Luovilla osaamisaloilla kehittämistarpeet kohdistuvat perinteisten toimialojen ja luovien alojen kohtaamiseen. Tilastot osoittavat, että maakunnassa tämän alan toimijoita on vähän ja toisaalta myös alueelliseet markkinat ovat heikot Kulttuurialoilla haasteena on markkina-alueen pienuus ja yritysten kyky löytää laajemmat markkinat (huom! myös kulttuurialoilla on vahva kosketuspinta perinteisiin toimialoihin) Pienten ja hajallaan olevien yritysten maakunnallisessa kokonaisuudessa korostuvat rajapinnat. Kilpailuetu voi nykytilanteesa syntyä toimialojen uudenlaisesta ja rohkeasta yhdistämisestä. Yhdistämällä resursseja parannetaan kilpailukykyä laajemmilla markkinoilla 12

13 - - - Ehdotuksia luovien alojen kehittämistoimenpiteiksi on koottu sekä maakunnan liiton järjestämässä kehittäjätapaamisessa että alan toimijoiden kanssa käytyjen keskustelujen kautta. Kehittämistoimenpiteet painottuvat pääsääntöisesti yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämiseen, luovien alojen parempaan huomioimiseen ohjelma- ja strategiatyössä, verkostoitumisen lisäämiseen sekä perinteisten toimialojen ja luovien alojen yhteistyön lisäämiseen. Yksittäisiä, organisaatiokohtaisia kehittämistoimenpiteitä dokumentoitiin lisäksi useita (mm. maakunnallinen teatterikuraattoritoiminta, kulttuurintuottajien koulutusohjelma sekä ohjelmatoimistotoiminnan kehittäminen). Luovan pääoman tukemisen kannalta Suomen kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan maakuntarahasto sekä Pohjanmaan Taidetoimikunta ovat keskeisessä asemassa. Rahastot jakavat strategioidensa ja valittujen painopisteidensä mukaan työskentely- ja kohdeapurahoja sekä avustuksia euroa (vuonna 2010). Muun julkisrahoitteisen hanketoiminnan ja rahastojen synkronointi on jo pelkästään aikataulusyistä mahdotonta, mutta esim. kulttuurirahaston säännöissä ei ole teknistä estettä yrittäjyyden tukemiseen. Käytännössä hakemusten maakunnallisuus ja toteuttamiskelpoisuus kuitenkin ohjaavat rahoituspäätöksiä. Rahasto on uuden asiamiehensä johdolla aloittanut keskeisten kulttuuritoimijoiden kokoamisen yhteiseen foorumiin. Pohjanmaan Taidetoimikunnan kehittämishaasteena jäljellä olevalle ohjelmakaudelle on sopeutuminen mahdolliseen päätoimipaikan vaihtumiseen. Vuodelle 2013 kaavailtu siirtyminen Pohjois-Pohjanmaan aluetaidetoimikunnan alaisuuteen luo paineita uskottavan aseman säilyttämiseen uuden toimialueen osana. Opetusministeriön kaavailut lisätä alueellisten taidetoimikuntien päätäntävaltaa alueellisen taiteen ja kulttuurielämän edistämistyössä (mm. kulttuuritapahtumien rahoittamisessa) tuo lisää haasteita muutostyön suunnitteluun. Strategiset alat Maakunnallisten tilastojen, valtakunnallisesti tunnettujen vahvuuksien ja tehtyjen haastattelujen valossa Keski- Pohjanmaan strategiset alat ovat: Viestintä-, AV- ja media-ala Tapahtumatuotanto (erityisesti musiikki) Kansankulttuuri & käden taidot Strategisista aloista kaksi ensimmäistä valintaa perustuvat tilastoihin, koulutustarjontaan ja tunnettuihin valtakunnallisiin kärkituotteisiin. Kolmas painotettu ala - kansankulttuuri ja käden taidot - puolestaan luovan toimialan kulttuurin tukemiseen. Maakuntaan on luotu vahvalla yhdistys- ja harrastustoiminnalla rikas luovan toimialan perusta ja alan toiminnalle on saavutettu laaja yhteiskunnallinen hyväksyntä. Tämän perustilanteen ansiosta on mm. saavutettu pienempi kynnys rakentaa ja kokeilla uutta yritystoimintaa. Omasta kulttuuriidentiteetistä käsin ammennettavat sisällöt ja niiden jalostaminen tuotteiksi on rajapintayhteistyön (kulttuuri - matkailu, kulttuuri - hyvinvointi) keskeinen kilpailuvaltti. Keski-Pohjanmaalle aiemmin laaditun kansankulttuurin osaamiskeskukseen tähtäävän suunnitelman perustana on pidetty maakunnassa elävänä säilyneen perinneja kansankulttuurin potentiaalia. Tätä työtä (jota erällä tavoin tukee myös Chydenius-instituutin maaseutukulttuurin tutkimustoiminta sekä osin koulutusyhtymän ja ammattikorkeakoulun tarjoama koulutus) tulisi edelleen jatkaa. Laajemmin tulisi myös analysoida syitä, jotka tällä hetkellä rajoittavat kansankulttuurin tehokkaampaa hyödyntämistä matkailu-, kulttuuri- ja hyvinvointipalvelujen sisällöllisenä taustamateriaalina. 13 Toimenpide-ehdotukset

14 Toimenpide-ehdotukset Edellä esitetyn kehittämissuunnitelman tulosten nojalla ohjelmakaudella luovien alojen kehittämiseen varatut resurssit tulisi kohdistaa seuraaviin kehittämiskokonaisuuksiin: 1. Luovien alojen liiketoimintaosaamista edistävät hankkeet mukaan lukien yritysneuvonnan kehittämishankkeet, tuotteistamishankkeet sekä aluerajat ylittävät markkinoinnin ja myynnin kehittämishankkeet 2. Luovia aloja ja perinteisiä toimialoja yhdistävät kehittämishankkeet (innovaatioympäristöjen ja osaamiskeskittymien syntymistä edistävät hankkeet) 3. Luovien alojen pienyritysten verkostoitumista edistävät hankkeet Tuloksellisen ja systemaattisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan mahdollistamiseksi tulisi luoville aloille synnyttää tulevaisuudessa lisäksi yksi maakunnallinen toimija, jonka tehtäviin kuuluisi laajempi kehittämisvastuu, isompien hankekokonaisuuksien koordinointi sekä tilastointivastuu. Esimerkki: Maakunnan liiton käynnistämä selvitystyö luovien alojen yrityshautomon perustamiseksi maakuntaan voi toimia seutukuntien ja koulutusyhtymän yhteisenä ponnistuksena alan kehittämistyölle. Yhteistyössä aikuisopiston ja alueellisen kehittäjäverkoston kanssa viestintäalasta sekä digitaalisten sisältöjen tuottamisesta voitaisiin rakentaa osaamiskeskittymä tukemaan uuden liiketoiminnan kasvua. Hautomon mahdollisuus toimia living-lab periaatteella (jossa vuorovaikutteisuus todellisten käyttäjien ja asiakkaiden kanssa mahdollistuu) palvelisi mm. alueen viestintäkonsernin ja runsaan tapahtumatuotannon tarpeita. Yhteenveto ja loppusanat Luoville aloille on ladattu valtakunnallisesti suuret tulevaisuuden odotukset ja sen odotetaan olevan yksi voimakkaimmin kasvavista teollisuudenaloista. Itse termi on syntynyt tukemaan ja laajentamaan perinteistä kulttuurialan käsitettä ja siihen sisällytetyt, liikevaihdoltaan suuret, toimialat (viestintä, mainonta, arkkitehtuuri) kohottavat luovien alojen arvoa ja asemaa perinteisten teollisuuden toimialojen rinnalla. Toisaalta käsitteen suojissa suurta kasvupotentiaalia omaavat alat (peliala, digitaaliset sisällöt) on voitu hyväksyä uskottavaksi osaksi uudenlaista talouden kenttää, jossa erityisesti aineetonta omaisuutta pyritään hyödyntämään kaupallisesti. Professori Saara L. Taalaksen joulukuussa 2009 valmistuneen selvityksen mukaan luovien alojen kehittämistyössä tarvitaan panostuksia liiketoimintaan, tuotekehitykseen, rahoitukseen, kansainvälistymiseen, tuotteistamiseen, markkinointiin ja jakeluun. Käytännössä siis lähes kaikkiin yritystoiminnan kriittisiin vaiheisiin. Keski-Pohjanmaan kehittämistarpeet ovat lähes yhtäläiset Taalaksen kansallisen tason selvityksen kanssa. Kilpailukyvyn kannalta heikot lähtövalmiutemme luovien alojen kehittämiseen eivät siis ole muita maakuntia huonommat. Lähivuosina menestystarinoita voidaankin odottaa niiltä alueilta, joilla luovat alat on otettu systemaattisen kehittämisen kohteiksi ja joiden kehittämisresurssien riittävyydestä on huolehdittu. 14

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9. - ammatillinen

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Luova talous kasvava talouden sektori Kulutustutkimusten mukaan kulttuurin talous ollut 1980-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kulttuuriala hakukohteena

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kulttuuriala hakukohteena Metropolia Ammattikorkeakoulu Kulttuuriala hakukohteena Kulttuuriala Tutkinto-ohjelma AMK-tutkinnot Elokuva ja televisio Medianomi (AMK) Esitys- ja teatteritekniikka Medianomi (AMK) Esittävä taide* Teatteri-ilmaisun

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Luovuutta ja liike-elämän palveluita

Luovuutta ja liike-elämän palveluita Luovuutta ja liike-elämän palveluita CIBS -klusteri Carita Harju MYR 26.6.07 Päätoimijat: Keski-Suomen TE-keskus Jyväskylän yliopisto Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattiopisto Keski-Suomen

Lisätiedot

Luova Tampere 7.12.2010

Luova Tampere 7.12.2010 Luova Tampere 7.12.2010 Lasse Paananen ohjelmajohtaja +358 40 720 5088 lasse.paananen@luovatampere.fi 1. Mahdollisuuksia Hieman taustaa 2. Menestystä Luova Tampere 3. Mestareita Muutama esimerkki Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Haasteita ja kokemuksia

Haasteita ja kokemuksia Haasteita ja kokemuksia alueellisesta ennakoinnista Ennakointiseminaari 2011 Luova tulevaisuus 30. - 31.8.2011 Tulosaluejohtaja Seija Mattila Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut 1 TAIn ennakointihanke

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Merja Saarela, Kari Nuutinen lisäksi asiantuntijoina: Kainulainen Maija, Keskuspuiston ammattiopisto; Invalidisäätiö

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009

Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009 1(1 Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009 Tässä esityksessä tuodaan lyhyesti esille joitakin keskeisiä piirteitä kunkin maakunnan kulttuurin talouden rakenteesta maakunta kerrallaan

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Laajuus (otp) Ammattinumero LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Aloitusajankohta AMMATILLINEN KOULUTUS 2 Erityisasiantuntijat

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa

Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi 14.10.2014 Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hanne Mikkonen / OKM Aloittaneet, opiskelijat, tutkinnot Tietolähteet: aloittaneet

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

Kädentaitaja keramiikka-alalla

Kädentaitaja keramiikka-alalla Kädentaitaja keramiikka-alalla Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Artesaani, keramiikka-ala Näyttöperusteisesti aikuiskoulutuksena kpedu.fi KESKI-POHJANMAAN MAASEUTUOPISTO TOHOLAMMIN YKSIKKÖ ARTESAANIOPISTO,

Lisätiedot

TILASTOJA KULTTUURIALAN YRITYSTEN HENKILÖSTÖ JA TALOUS HELSINGISSÄ 2007 2009. Vuosien 2007 2009 kehitys. Kulttuurialan yritystoiminta vuonna 2009

TILASTOJA KULTTUURIALAN YRITYSTEN HENKILÖSTÖ JA TALOUS HELSINGISSÄ 2007 2009. Vuosien 2007 2009 kehitys. Kulttuurialan yritystoiminta vuonna 2009 TILASTOJA 42 2011 KULTTUURIALAN YRITYSTEN HENKILÖSTÖ JA TALOUS HELSINGISSÄ 2007 2009 Kulttuurialan kokonaisuus muodostuu julkisen sektorin toiminnoista ja yksityisten yritysten toiminnasta. Joskus, ja

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Turun Kauppakorkeakoulu Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus Sari Stenvall-Virtanen Esityksen kohdentuminen ja eteneminen Esityksen taustana ESR-ennakointihankkeissa

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Sisustusalan ammattiosaajaksi

Sisustusalan ammattiosaajaksi Sisustusalan ammattiosaajaksi Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Artesaani, sisustusala kpedu.fi Näyttötutkintoperusteisesti KESKI-POHJANMAAN MAASEUTUOPISTO Toholammin ARTESAANIOPISTO - Ullavantie

Lisätiedot

Musiikkikoulutuksen tulevaisuusseminaari 10.1.2011 Kaija Huhtanen, Jere Laukkanen

Musiikkikoulutuksen tulevaisuusseminaari 10.1.2011 Kaija Huhtanen, Jere Laukkanen Musiikkikoulutuksen tulevaisuusseminaari 10.1.2011 Kaija Huhtanen, Jere Laukkanen Musiikin koulutus ammattikorkeakouluissa: taustaa (Riitta Tötterström 22.12.2010) Ammatillisen koulutuksen rakenteet uudistettiin

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Näkymiä Kolin huipulla 1.9.2010 Luovien toimialojen määrittelyä... Tuotteiden ja palveluiden tuotannossa keskeistä: luovuus ja henkilökohtainen lahjakkuus

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

KULTTUURIN ENNAKOINTIKAMARI 23.11.2011

KULTTUURIN ENNAKOINTIKAMARI 23.11.2011 KULTTUURIALAN KOULUTUSTARJONTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA KULTTUURIN ENNAKOINTIKAMARI 23.11.2011 Vuokko Vänskä Koulutusopas 2011: Kulttuurialalla tuotetaan elämyksiä ja palveluita, jotka lisäävät elämän laatua.

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

TAKUULLA HYVINVOINTIVOIMALA

TAKUULLA HYVINVOINTIVOIMALA TAKUULLA HYVINVOINTIVOIMALA TAITEESTA JA KULTTUURISTA HYVINVOINTIA Eeva Mäkinen FT, projektijohtaja Takuulla-hankkeet ja Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio Takuulla! Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 Yhdessä olemme enemmän Musiikki elämään -hankkeen aloitusseminaari Lahden ammattikorkeakoulu 26.9.2011 Jere Laukkanen, koulutuspäällikkö,

Lisätiedot

Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja

Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja Laura Vertainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, laura.vertainen@jamk.fi Margareta Wihersaari, Jyväskylän yliopisto, margareta.wihersaari@jyu.fi

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2013 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa / 2014 VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot