Luovien alojen kehittämissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luovien alojen kehittämissuunnitelma"

Transkriptio

1 Keski-Pohjanmaan liiton ja Kaustisen Seutukunnan yhteisselvitys luovien alojen kehittämistoimenpiteistä Antti Huntus Veli-Matti Koljonen vahvuudet ja verkostot Luovien alojen kehittämissuunnitelma

2 Johdanto Kulttuurimaakunnasta luovuuden maakunta? Luovien alojen yrittäjyyden kehittäminen on noussut viime vuosina yhä tärkeämpään rooliin useissa kehittämisorganisaatioissa. Työ- ja elinkeinoministeriö on kuluvan vuonna aloittanut luovia aloja koskevan luovan talouden kehittämishankkeen ja vuonna 2010 ministeriön alaisuudessa aloittaa toimintansa luovien alojen kansallinen verkosto. Opetusministeriö puolestaan hallinnoi nykyisellä ohjelmakaudella resurseiltaan hyvin merkittävää valtakunnallista luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelmaa. Keski-Suomen TE-keskus puolestaan on vakiinnuttamassa luovien alojen liiketoimintaosaamiseen keskittyvää Jalostamo-palvelua osaksi toimintaansa. Keski-Pohjanmaalla luovien alojen kehittäminen on sulautettu osaksi maakunnan liiton strategiatyötä. Luovien alojen kehittämissuunnitelma vuosille on toteutettu yhteistyössä Kaustisen seutukunnan maaseutuohjelman (AMO) kanssa. Seutukunta on valinnut luovien alojen kehittämisen yhdeksi aluekehittämisen tulevaisuuden painopistealoista ja tulevassa koheesio- ja kilpailukykyohjelmassa se huolehtii luovien alojen valtakunnallisen verkoston koordinaatiosta maaseutu- ja erityisalueiden osalta. Yleisesti ottaen kehittämisen suurimmat haasteet ovat Keski-Pohjanmaalla samat kuin koko valtakunnassa. Luovien alojen yritystoimintaa vaivaa yritysten pienuus, vaatimaton edustus elinkeinorakenteessa ja heikko liiketoimintaosaaminen. Lisäksi yritykset toimivat hajallaan ja ovat huonosti tai vain kohtuullisesti verkostoituneita. Poikkeuksen muodostaa vahva kirjapainokonserni ja musiikkialan valtakunnalliset toimijat. Luovien alojen kehittämisessä yleinen linjaus on, että alan vaikuttavuutta kansantaloudelle tarkastellaan kolmen vaikuttavuustekijän kautta: o Luovan osaamisen perustalle syntyy uutta itsenäistä liiketoimintaa o Luova osaaminen auttaa muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan (erityisesti mainonta, muotoilu ja viestintä) o Luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää koko Suomen kilpailukykyä Tässä Keski-Pohjanmaan luovien alojen kehittämissuunnitelmassa nostetaan esiin maakunnalliset vahvuudet luovien alojen tilastotietojen valossa, pohditaan alan koulutuksen tulevaisuutta sekä esitetään toimenpide-ehdotukset luovien alojen kehittämisresurssien suuntaamiselle. Valituilla näkökulmilla halutaan ennen kaikkea kohdistaa maakunnallista suunnittelua ja ohjelmatyötä tukemaan luovien alojen yritystoiminnan kasvua ja liiketoimintaosaamisen kehittymistä. Luovien alojen kehittämissuunnitelman tarkoitus on ohjata ohjelmakaudella käytettävissä olevia rakennerahastojen (EAKR, ESR) resursseja luovien alojen osalta ja antaa arvokasta taustatietoa päätöksenteon pohjaksi. Kaustisella Antti Huntus 2

3 Sisällys Tausta-aineisto Tunnusluvut 4 SWOT 6 Koulutustarvearviointi 7 Kehittämissuunnitelma Näkökulmat ja päämäärät 12 Tavoitteet 13 Toimenpide-ehdotukset 14 Yhteenveto ja loppusanat 14 Aineistot ja haastattelut 15 3

4 Tunnusluvut Tilastokeskuksen toimialaluokitusten mukaisesti Keski-Pohjanmaalla toimi vuonna 2006 yhteensä 168 luovien alojen yritystä. Määrä on pysynyt jokseenkin vakiona tarkasteluvälillä (kappalemääräinen vaihtelu ). Luovilla aloilla työskentelevän henkilöstön osuus työllisestä työvoimasta oli vertailuvuonna 1,9%. Tilastokeskuksen toimialaluokitus eroaa hieman työ- ja elinkeinoministeriön luovien alojen määrittelystä. Yritystoiminnan tilastolliset tunnusluvut ovat Keski- Pohjanmaalla seuraavat: Toimipaikat 2006 Arkkitehtipalvelut ja taideteollinen suunnittelu 13 Taide- ja antiikkiliikkeet; antikvariaatit 4 Taiteilijatoiminta; näyttämö ja konserttitoiminta 14 Kirjojen tuotanto ja jakelu 13 Sanoma- ja aikakauslehtien tuotanto ja jakelu, uutistoiminta 19 Mainonta 22 Valokuvaus 13 Radio- ja tv-toiminta; kodinkoneet ja viihde-elektroniikka 20 Elokuvien ja videoiden tuotanto ja jakelu 7 Musiikin ja äänitteiden tuotanto ja jakelu 11 Huvipuistot; pelit; muu viihde ja virkistys 14 Kulttuurin / Viihteen tukipalvelut, koulutus, messut ja kongr. 18 YHTEENSÄ 168 Henkilöstö Arkkitehtipalvelut ja taideteollinen suunnittelu 15 Taide- ja antiikkiliikkeet; antikvariaatit 2 Taiteilijatoiminta; näyttämö ja konserttitoiminta 8 Kirjojen tuotanto ja jakelu 18 Sanoma- ja aikakauslehtien tuotanto ja jakelu, uutistoiminta 202 Mainonta 19 Valokuvaus 16 Radio- ja tv-toiminta; kodinkoneet ja viihde-elektroniikka 70 Elokuvien ja videoiden tuotanto ja jakelu 11 Musiikin ja äänitteiden tuotanto ja jakelu 6 Huvipuistot; pelit; muu viihde ja virkistys 29 Kulttuurin / Viihteen tukipalvelut, koulutus, messut ja kongr. 173 YHTEENSÄ 569 (kasvua 11% vrt.2001) 4

5 Liikevaihto Arkkitehtipalvelut ja taideteollinen suunnittelu 0,9 Taide- ja antiikkiliikkeet; antikvariaatit 0,2 Taiteilijatoiminta; näyttämö ja konserttitoiminta 0,6 Kirjojen tuotanto ja jakelu 2,8 Sanoma- ja aikakauslehtien tuotanto ja jakelu, uutistoiminta 22,1 Mainonta 2,0 Valokuvaus 1,5 Radio- ja tv-toiminta; kodinkoneet ja viihde-elektroniikka 18,2 Elokuvien ja videoiden tuotanto ja jakelu 0,8 Musiikin ja äänitteiden tuotanto ja jakelu 1,0 Huvipuistot; pelit; muu viihde ja virkistys 3,0 Kulttuurin / Viihteen tukipalvelut, koulutus, messut ja kongr. 11,9 YHTEENSÄ 54,6 Meur (laskua 16,4% vrt.2001) Keski-Pohjanmaan tunnuslukuja leimaa viestintäalan vahva asema, joka perustuu suureen kirjapainokonserniin ja alueelliseen yleisradiotoimintaan. Sama ilmiö on nähtävissä kulttuurialan koulutuksen vaikutuksena kulttuurin tukipalvelujen osuudessa. Maakunnallisten vahvuuksien tarkastelu pelkästään toimipaikkojen, henkilöstön tai liikevaihdon perusteella on kuitenkin ongelmallista johtuen tilastokeskuksen toimialaluokituksista, jotka pitävät sisällään esimerkiksi kodinkoneita- ja viihde-elektroniikkaa myyvät vähittäiskaupat 1. Yleisellä tasolla luonnehtien maakunnan luovien alojen yritykset ovat tasaisesti hajallaan ja toimijat pieniä. Tunnusluvut koonneen yliaktuaari Erkki Niemen mukaan huomio tulisikin toimialaluokitusten sijaan kääntää luovien alojen tuoteprosesseihin ja tuotteisiin. Alla olevan kuvan avulla voidaan hahmottaa luovien alojen tuoteprosesseja aina luovasta pääomasta (ihmisten luovuus) valmiiden tuotteiden myyntiin ja jakeluun. Etenkin hanketyöllä on mahdollisuus vaikuttaa luovien alojen liiketoimintaketjun toimivuuteen ja etsiä mahdollisia aukkopaikkoja prosessista (mm. alueelta puuttuvaa yritystoimintaa tai osaamista). Luovien alojen kehittämisohjelma Palvelupolut Verkostot Ympäristö Tuotteistaminen Markkinointi & Myynti Luova pääoma Yritysneuvonta, rahoitus Asiantuntijuus, koulutus Tilat, välineet, kumppanit Tuote Jakelukanavat Yrittäjän polku Kuva 1. Luovien alojen liiketoimintaprosessit. Kuvassa ylätasolla kulkevat kehittämishankkeiden teemat. Kuvaa voidaaan käyttää arvioitaessa luovien alojen yrittäjyyden kehittämistä kiinnittämällä huomio kulloinkin kyseessä olevan toimialan prosessien sujuvuuteen. Kuva: Huntus & Koljonen 5 1 Turun kauppakorkeakoulun teettämän tutkimuksen mukaan liiketalouden perustunnuslukuihin perustuva tilastointikäytäntö ei myöskään nykyisellään tue luovien alojen yritystoiminnan analysointia.

6 SWOT-analyysi Luovien alojen maakunnallinen SWOT-analyysi perustuu kyselyyn, jonka maakunnan liitto lähetti luovien alojen toimijoille ja kehittäjille. SWOT-analyysi on täydentynyt ja jäsentynyt haastattelukierroksien myötä. Analyysiä käytetään myöhemmin pohjana tässä dokumentissa esitetyille toimenpide-ehdotuksille. Vahvuudet Immateriaaliset tekijät (perinne, henkinen ilmapiiri) Luovat alat huomioitu hyvin kehittämis- ja strategiatyössä Valtakunnallisesti merkittävää musiikkitoimintaa (FMF, KPKO, Ooppera) Hyvät verkostot ja mm. pohjoismaiset yhteydet Vahva koulutustarjonta (musiikki & viestintä) Runsaasti yhdistystoimijoita ja osaajia Toimialan yrityksillä on erittäin hyvä substanssiosaaminen Vetovoimatekijä alueelle muuttaville Heikkoudet Pieni maakunta pienet markkinat Liiketoimintaosaaminen ei samalla tasolla substanssiosaamisen kanssa Yritykset pieniä ja osa sivutoimisia (kehittämisresurssien puute) Maakunta ei usko alan mahdollisuuksiin Vähäinen t&k -toiminta Myöhäisherännäisyys innovaatiivisilla aloilla (mm. digitaalinen sisällöntuotanto, peliala) Luovat alat rajattu kovin kapeaksi, itseriittoiseksi ja rajoittuneeksi Toimijaryhmät pieniä, uusien toimijoiden mukaan saaminen haasteellista Kapea-alaisuus (muutama vahva ala) Lyhytkestoiset rahoitukset Globaalien- ja vientiyritysten puute Harrastuspainotteisuus, bisnesajattelun puute Koulutuksen ja ek:n vähäinen yhteys Tuotekehityksen ja markkinoinnin puutteet Mahdollisuudet Luovat alat mukana uudessa ohjelmatyössä Suomen kasvuodotukset luovissa aloissa Luovien alojen verkostoituminen perinteisten toimialojen kanssa (palvelukokonaisuudet) Työllistävä toimiala Ennakkoluulottomuus alojen yhdistelyssä, sektorirajojen ylittäminen Hyvinvointi ja kulttuuri ymmärretään kokonaisuutena Imagotekijät ja paluumuutto Tietoympäristö Luovat tilat ja olemassa olevat verkostot 6

7 Uhat Luovien alojen yritysten toiminnan alkuvaiheen innvointitoiminnan rahoitusmahdollisuudet huonot Osaamiskeskittymän puute Kannustuksen ja resurssien vähäisyys Ei ymmärretä voimien yhdistämisestä saatavia hyötyjä Miten pitää elävä musiikki ja kulttuuri helposti saatavilla (vrt. digitaalinen saatavuus parempaa) Ohjelmat ja strategiat eivät jalkaudu Toimialan keskittyminen liian suurten yritysten varaan Näköalattomuus, käpertyminen menneisiin menestyksiin ja niihin juuttuminen Asioiden henkilöityminen Julkinen tuki vähenee (luova pääoma) Kulttuuriteollisuus keskittyy muualle Epäonnistumiset -> huono maine Koulutustarvearviointi Luovien alojen koulutustarvearviointi toteutettiin lokakuussa Selvityksen tavoitteena oli: 1) kuvata maakunnan luovien alojen koulutuksen nykytilaa: koulutustarjonta, hakijamäärät, oppilasmäärät, suoritetut tutkinnot ja tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen 2 2) tehdä yhteenveto näkemyksistä maakunnan luovien alojen koulutustarpeista ja kehittämisnäkemyksistä Toimeksiannon mukaisesti tässä selvityksessä luovat alat käsittivät: Luovat osaamisalat, kuten arkkitehtuuri, teollinen suunnittelu ja mainonta Kulttuurialat, kuten kustantaminen, tv ja radio, elokuvat ja video, musiikki, peliala Perinteiset taidealat, kuten kuvataiteet ja esittävät taiteet Mukaan on otettu myös aloja, jotka Työ- ja elinkeinoministeriö määrittelee luoviin aloihin kuuluviksi. Tässä selvityksessä ei käsitelty taiteen perusopetuksen lain mukaista koulutustarjontaa konservatoriossa ja kunnissa, koska ne ovat selkeästi harrastustoimintaa tukevia. Selvitys koskee hallinnollisen Keski-Pohjanmaan alueella toteutettavaa luovien alojen koulutusta. Pääpaino on nuorten ja aikuisten tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Koulutus on jaoteltu seuraavasti: 1) toisen asteen ammatillinen koulutus, jota antavat Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän aikuisopisto, kulttuuriopisto (Kälviä), maaseutuopisto (Toholampi) ja Keski-Pohjanmaan konservatorio 2) korkea-asteen koulutus, jota antavat Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Oy ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 3) muu luovien alojen koulutus, jota antavat Keski-Pohjanmaan Kulttuuriopisto (Kälviä), Pohjoismainen Taidekoulu ja Kaustisen evankelinen opisto 7 2Koulutustarvearviointi löytyy kokonaisuudessaan Keski-Pohjanmaan liiton verkkosivuilta. Tässä kehittämissuunnitelmassa on kuvattuna arviointiraportin kehitysnäkymät oppilaitosten osalta sekä yhteenveto luovien alojen koulutuspaikoista.

8 LUOVIEN ALOJEN KOULUTUKSEN KEHITYSNÄKYMÄT 1. Valtakunnalliset kehitysnäkymät Opetushallitus on julkaissut raportin, jossa arvioidaan työvoiman ja koulutuksen aloituspaikkatarpeet (Opetushallitus 2009). Varsinkin kulttuuri- ja käsityöalalle arvio esittää suuria muutoksia nykyisiin aloituspaikkamääriin. Raportin mukaan ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden sijoittuminen on vähäisintä kulttuuri-, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutuksessa. Myös ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista kulttuurialalla ovat sijoittuneet työelämään muita vähemmin. Yleensä kulttuuriala on ollut vetovoimainen ja sen tarjonta on lisääntynyt huomattavasti luvulta lähtien. Koulutustarjonta ei enää vastaa kaikilta osiltaan työvoimatarpeita. Perusteena on mm. se, että ammatillisen perustutkinnon ja ammattikorkeakoulun suorittaneet ovat selvästi keskimääräistä nuorempia ja poistuma työelämästä on pienempää. Koko kulttuurialan ammatillista peruskoulutusta on jo rajoitettu 2003 lähtien, jolloin koulutuksen laajentamiseen on tarvittu järjestämislupa. Raportin mukaan vähentämistarve kohdistuu kulttuurialan peruskoulutukseen, jossa vähentämistarve aloituspaikoissa on n. 60% vuoden 2006 tasosta, ammattikorkeakoulutukseen, jossa se on samoin n. 60%:a. Yliopistollisessa koulutuksessa vähentämistarve on pienempi eli n. 25%:a. Aloituspaikkatarpeiden vähentyminen ei välttämättä merkitse sitä, että kokonaisuudessaan työllistyminen olisi heikkoa. Aloituspaikkoja tarvitaan ennusteen mukaan vähemmän , koska toimialoille on siihen mennessä tullut paljon nuoria tutkinnonsuorittaneita. Opetushallituksen työvoiman tarve-ennusteiden mukaan ajanjaksolla alalla työskentelevien määrä nousee henkilöstä henkilöön (kaikista toimialoista työllistämisosuus nousee 1,2 %:sta 2,2 %:iin). Kulttuuritoiminnan suurimpia ammattiryhmiä ovat 2010 talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyöt, toimittaja- ja viestintätyö, musiikki-, kuvataide ja muu taiteellinen työ sekä julkisen ja yksityisen sektorin johtotyö. (Opetushallitus 1999). Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmia kehitetään siten, että uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön viimeistään Uusissa opetussuunnitelmissa korostetaan joustavuutta ja laajaa osaamista, että opiskelijat voivat valmistuttuaan siirtyä joustavasti työpaikasta toiseen. Tutkintojen tulee turvata laaja ammatillinen osaaminen ja parempi sijoittuminen jatko-opintoihin. Koulutuksessa on myös mahdollistettava useammalta koulutusalalta tutkintojen osien ottamisen siten, että ne vastaavat työelämässä tarvittavaa ammattiosaamista. Lisäksi kaikkiin ammatillisiin koulutuksiin lisätään yrittäjyysosio. 2. Alueellisia näkökulmia koulutuksen nykytilaan ja kehittämiseen Koulutusyhtymä yleensä Luovien alojen koulutuksen mitoitus on tällä hetkellä oikea. Suurempia muutoksia esim. koulutustarjonnan supistamista tai laajentamista ei ole tarvetta tehdä. Aikuisopiston viestintäalan koulutus työllistää kolmanneksi parhaiten koko Suomessa. Kulttuuriopisto on suuruudeltaan valtakunnan suurin. Ammatillisen koulutuksen uudet opetussuunnitelmat muuttavat koulutusta sisällöllisesti mahdollistaen tutkintojen laajentamisen. Luovilla aloilla se merkitsee ammatillisen osaamisen lisäämistä, taiteen tekemisen tukevien verkostojen laajentamista ja yrittäjyyskoulutuksen lisäämistä. Koulutusyhtymässä käynnistyvä väylähanke parantaa perustutkintokoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen yhteenniveltämistä. 8

9 Kulttuuriopisto Koulutukseen haetaan hyvillä todistuksilla. Koulutuksella pyritään tarjoamaan mahdollisuus luoville nuorille. Ylioppilaiden määrä on vähäinen ja kaksoistutkintoja suoritetaan vähän. Mediaassistentti-koulutus ei ole vielä tunnettu työelämässä. Suunnitelmissa on että, tutkinto liitettäisiin painoviestinnän tutkintoon. Jo nyt usea valmistunut sijoittuu painotaloihin. Lisäksi merkittävä työllistäjä on kaupan ala. Koulutuksen sisältö poikkeaa aikuisopiston saman alan tutkinnosta. Aikuisopisto painottuu video-, elokuva- ja multimedia-aloille. Media-assistentin jatko-opinnoissa on ongelmana, ettei maakunnassa ole jatko-opintokoulutusta. Kulttuuriopisto on linjannut toimintansa niin, ettei se ole perusta toimintaansa hankerahoitukseen. Hanketoimintaa käytetään vain, jos sillä voidaan kehittää koulutuksen osa-alueita esimerkkinä on kansainvälisyyden lisääminen. Tällä hetkellä on käynnistymässä Leader-hanke, jossa maaseutuyrittäjyys liitetään hyvinvointi- ja luoviin aloihin. Tavoitteena on kehittää green care farmkonsepti, jolloin opiston koulutusalueet voisivat olla maatalouden liitännäiselinkeinoja. Maatilojen osaamista kehitetään esimerkiksi dementiahoidoissa ja erityislasten ohjauksessa. Vapaaaikaohjaajan koulutus on selkeästi valtakunnallinen. Erityisen kiinnostava koulutuksessa on erityisryhmien ohjauskoulutus. Tulevaisuudessa opistossa on suunnitelmissa liikunta-alaan liittyvän kansanopistokoulutuksen lisääminen. Artesaaniopisto Artesaanikoulutuksessa erityisesti kehittyviä ovat sisustus-ja hopeasepän alat. Sisustus- ja keraamiika-aloilla on aloitettu aikuisten monimuotokoulutus 2007, koska aikuiskoulutukselle on tarvetta. Opistossa on suunnitteilla sisustusalan ammattitutkinto (näyttötutkinto). Sisustusalalla yhä enemmän työllistää kaupan ala. Sisustusalalla on tehty yhteistyötä kauppaopiston kanssa. Hopeasepän ala tulee kansainvälistymään yhä enemmän. Ala on hyvin tärkeä myös siksi, että Suomessa on vain muutama koulutusta antava oppilaitos. Artesaaniopiston opiskelijoista on n. 2/3 Keski-Pohjanmaan ulkopuolelta. Kaksoistutkintoja suoritetaan opistossa vähän. Ongelmana on pienen ryhmän koulutuksen käytännön toteuttaminen lukiossa. Artesaanialasta ovat kiinnostuneet yhä enemmän aikuisopiskelijat. Koulutuksessa on toteutettu jo yrittäjäkoulutusta. Sen määrä tulee lisääntymään uusien opetussuunnitelmien voimaantulon myötä. Ammattiopisto Ammattiopisto tulee perustutkintokoulutuksessa keskittymään sisältötuotantoon ja avteknologiaan. Aikuiskoulutuksessa ei ole supistamistarvetta. Valmistuneiden työllistyminen on hyvä. Opiskelijoista n. ½ tulee Keski-Pohjanmaalta. Koulutuksessa tullaan lisäämään yrittäjävalmiuksia. Ammattiopisto tulee jatkamaan laajaa hanketoimintaa, jolla rakennetaan pilotteja yritystoiminnan tarpeisiin esim. liikkuvan median oppimiskeskus. Tätä voivat hyödyntää myös eri oppilaitokset, jotka haluavat kehittää opetusta opetusteknologian. Keski-Pohjanmaan konservatorio 9 Konservatorion ammatillisessa perustutkinnossa suoritetaan opetussuunnitelman mukainen ammatillinen tutkinto ja ammattiosaamisen osoittava näyttötutkinto. Musiikin alan ammatillinen tutkintokoulutuksen asema eroaa muusta perustutkintokoulutuksesta siinä, että opiskelijoilla on jo koulutukseen tullessaan jopa 10 vuoden opinnot takanaan. Perustutkinto toimii väylänä ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin.

10 Nykyisin tutkinnon suorittaneet käytännössä eivät ole työttömiä. Pop- jazz-koulutuksen suorittaneista osa siirtyy työelämään, mutta klassisella puolella kaikki siirtyvät muihin opintoihin. Tästä johtuen valtakunnallisesti suunnitellut aloituspaikkojen supistamissuunnitelmat voisivat romuttaa koko koulutusjatkumon eli ammattikorkeakoulun ja yliopiston hakijamäärät vähenisivät merkittävästi. Konservatorion ammatilliseen koulutukseen tullaan pääasiassa Keski-Pohjanmaalta. Yliopistokeskus Yliopistokeskuksella ei ole suunnitelmia uusien maisteri-ohjelmien aloittamista luovilla aloilla. Suomen yliopistokeskukset yhdessä toteuttavat täydennyskoulutuksena ALPO-koulutushanketta, joka keskittyy aluepoliittisen osaamisen lisäämiseen. Yliopistokeskus Chydenius toteuttaa koulutuksesta maaseutukulttuuriosion. Ammattikorkeakoulu Musiikkipedagogin koulutus on ollut oikea valinta. Kehittämiskohteena tulisi olla koulutuksen profiloituminen suhteessa konservatorio-opetukseen. Koulutukseen tulee panostaa entistä enemmän. Hakijoita koulutukseen saisi olla enemmän. Ilmaisutaiteessa ammattikorkeakoulu vastaa haasteeseen, johon yliopistot eivät vastaa. Taiteen yksikkö on tavallaan uudisraivaaja. Se on pohjoisin ilmaisutaiteen yksikkö. Valmistuneet sijoittuvat eri puolelle maata. Ongelmana on opettajaresurssit, koska tuntiopettajat ovat Etelä-Suomesta. Koulutuksen tulee verkostoitua eri oppilaitoksiin. Sillä on merkitystä myös opiskelijarekrytoinnin kannalta. Opetuksessa tulee hakea enemmän kumppanuuksia hyvinvointialoille. Koulutuksen yhteistyötä Pohjoismaiden Taidekoulun, taideteollisuuden ja kirjallisuuden tullaan lisäämään. Hakijoita tulisi saada lisää. Erikoistutkintokoulutus aloitettiin, koska teatteri-ilmaisun ohjaajalla ei ole pedagogista koulutusta. Teatteri-ilmaisualalla tarvittaisiin avointa ammattikorkeakouluopetusta. Strategiatasolla Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu painottaa tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoimintansa tulevaisuudessa moniammatillisten hyvinvointi- ja kulttuuripalvelujen sekä palveluliiketoimintaosaamiseen. Pohjoismainen Taidekoulu Koulutuksessa tullaan edelleen lisäämään opetuksen kansainvälisyyttä. Koululla on yhteistyötä Suomen, Ruotsin ja Norjan taideyliopistojen kanssa. Alueellisella tasolle yhteistyötä tehdään taidealan kanssa. Tällä hetkellä yhteistyötä tiivistetään Kokkolan Kaupunginteatterin ja taidemuseon kanssa. Kaustisen evankelinen kansanopisto Kansanopiston koulutusta tullaan kehittämään siten, että se vastaa ympäröivän alueen tarpeisiin. Kulttuurialan koulutuksen tavoitteena on tukea ihmisten vapaa-ajan toimintaa. Liikunta- ja terveysalan koulutusta tullaan lisäämään. Kehittäminen edellyttää yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa esimerkiksi nyt järjestetään hieroja-tutkinto ostopalveluna Itä-Suomen urheiluopiston kanssa. 10

11 YHTEENVETO LUOVIEN ALOJEN KOULUTUKSESTA Koulutusalat Aloituspaikat Opiskelijat Tutkinnot Perustutkinto Ammattikorkea Yliopisto Muu Yhteensä Kuva 2. Luovien alojen aloituspaikat, opiskelijamäärät ja tutkinnot Keski-Pohjanmaalla. Aloituspaikat ja tutkinnot ovat vuodelta Tarkemmat oppilaitoskohtaiset tiedot mm. oppilaiden sijoittumisesta löytyvät Luovien alojen koulutus Keski-Pohjanmaan maakunnassa (Koljonen 2009). Vaikka valtakunnalliset mittarit osoittavat kulttuurialan koulutuksen läpikäyneiden sijoittuvan huonosti työelämään, uskotaan alueen oppilaitoksissa koulutuspaikkojen tarpeellisuuteen. Kulttuurialan aloituspaikkojen vähentämistarve on tiedossa, mutta oppilaitokset eivät ymmärrettävistä syistä ole valmiita karsimaan saati luopumaan aloituspaikoistaan. Maakunnallisesti luovien alojen koulutuksen kärkenä toimii aikuisopiston järjestämä viestintäalan koulutus, jonka työllistävä vaikutus on valtakunnan kärkeä. Aikuisopisto myös hallinnoi vuonna 2010 alkavaa mittavaa rakennerahastohanketta (Verkko & Media). Etenkin ammatillisen osaamisen lisääminen, yrittäjäkoulutus ja täydennyskoulutus ovat niitä tekijöitä, jotka nostavat koulutusohjelman arvoa luovien alojen kehittämisen kannalta. Koulutustarvetta arvioitaessa keskeinen näkökulma on niin ikään oppilaitosten kyvyssä hankkia opiskelijoita alueen ulkopuolelta. Maakunnallisiin vahvuuksiin nähden luovien alojen koulutuksellisia ohjelmakokonaisuuksia puuttuu mm. elämys- ja ohjelmapalveluiden, digitaalisen sisällöntuotannon (lähinnä peliala) sekä tapahtumatuotannon aloilta. Näille aloille suunnattuja koulutuskokonaisuuksia tulisi harkita lisättäväksi koulutustarjontaan. Yleisenä kehittämistarpeena tiedostetaan myös kulttuuriyrittäjien ja kulttuuriyhdistysten liiketoimintaosaamisen kehittäminen. 11

12 Kehittämissuunnitelma Näkökulmat Luovien alojen yhteiskunnallista ja aluetaloudellista vaikutusta voidaan asemoida jakamalla luovat alat Euroopan komission mallin mukaisesti kolmeen kenttään. Tästä jaottelusta käsin voidaan yritystoiminnan kehittämisen näkökulmaa selkiyttää. Kuva auttaa hahmottamaan esimerkiksi niitä toimialoja, joilla on selkeästi havaittavissa olevat omat markkinat ja joiden tuotteet ovat helposti monistettavissa. Samoin kuvasta erottuvat ne toimialat, joiden tuotteet eivät perustu volyymituotantoon vaan uniikkiuteen. Kuvassa esitetyillä luovien alojen kentillä on maakuntatoimijoiden tasolla erityyppiset haasteet. Perinteiset toimialat Arkkitehtuuri Mainonta Luovat osaamisalat Muotoilu Omat markkinat Elokuva ja video Kustantaminen Kulttuurialat Peliohjelmistot Televisio ja radio Musiikki Kuvataiteet Esittävät taiteet Taidealat Kulttuuriperintö Luova pääoma & Hyvinvointi Teollista toimintaa Ei-julkista tukea Ei-teollista toimintaa Julkisesti tuettua Yritysneuvonnan kannalta taidealat ovat haasteellisin osa-alue. Yritysmäinen toimintatapa ja liiketoimintaosaaminen on näillä aloilla vähäistä. Julkisen tuen väheneminen edellyttää liiketoimintaosaamisen kehittämistä Luovilla osaamisaloilla kehittämistarpeet kohdistuvat perinteisten toimialojen ja luovien alojen kohtaamiseen. Tilastot osoittavat, että maakunnassa tämän alan toimijoita on vähän ja toisaalta myös alueelliseet markkinat ovat heikot Kulttuurialoilla haasteena on markkina-alueen pienuus ja yritysten kyky löytää laajemmat markkinat (huom! myös kulttuurialoilla on vahva kosketuspinta perinteisiin toimialoihin) Pienten ja hajallaan olevien yritysten maakunnallisessa kokonaisuudessa korostuvat rajapinnat. Kilpailuetu voi nykytilanteesa syntyä toimialojen uudenlaisesta ja rohkeasta yhdistämisestä. Yhdistämällä resursseja parannetaan kilpailukykyä laajemmilla markkinoilla 12

13 - - - Ehdotuksia luovien alojen kehittämistoimenpiteiksi on koottu sekä maakunnan liiton järjestämässä kehittäjätapaamisessa että alan toimijoiden kanssa käytyjen keskustelujen kautta. Kehittämistoimenpiteet painottuvat pääsääntöisesti yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämiseen, luovien alojen parempaan huomioimiseen ohjelma- ja strategiatyössä, verkostoitumisen lisäämiseen sekä perinteisten toimialojen ja luovien alojen yhteistyön lisäämiseen. Yksittäisiä, organisaatiokohtaisia kehittämistoimenpiteitä dokumentoitiin lisäksi useita (mm. maakunnallinen teatterikuraattoritoiminta, kulttuurintuottajien koulutusohjelma sekä ohjelmatoimistotoiminnan kehittäminen). Luovan pääoman tukemisen kannalta Suomen kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan maakuntarahasto sekä Pohjanmaan Taidetoimikunta ovat keskeisessä asemassa. Rahastot jakavat strategioidensa ja valittujen painopisteidensä mukaan työskentely- ja kohdeapurahoja sekä avustuksia euroa (vuonna 2010). Muun julkisrahoitteisen hanketoiminnan ja rahastojen synkronointi on jo pelkästään aikataulusyistä mahdotonta, mutta esim. kulttuurirahaston säännöissä ei ole teknistä estettä yrittäjyyden tukemiseen. Käytännössä hakemusten maakunnallisuus ja toteuttamiskelpoisuus kuitenkin ohjaavat rahoituspäätöksiä. Rahasto on uuden asiamiehensä johdolla aloittanut keskeisten kulttuuritoimijoiden kokoamisen yhteiseen foorumiin. Pohjanmaan Taidetoimikunnan kehittämishaasteena jäljellä olevalle ohjelmakaudelle on sopeutuminen mahdolliseen päätoimipaikan vaihtumiseen. Vuodelle 2013 kaavailtu siirtyminen Pohjois-Pohjanmaan aluetaidetoimikunnan alaisuuteen luo paineita uskottavan aseman säilyttämiseen uuden toimialueen osana. Opetusministeriön kaavailut lisätä alueellisten taidetoimikuntien päätäntävaltaa alueellisen taiteen ja kulttuurielämän edistämistyössä (mm. kulttuuritapahtumien rahoittamisessa) tuo lisää haasteita muutostyön suunnitteluun. Strategiset alat Maakunnallisten tilastojen, valtakunnallisesti tunnettujen vahvuuksien ja tehtyjen haastattelujen valossa Keski- Pohjanmaan strategiset alat ovat: Viestintä-, AV- ja media-ala Tapahtumatuotanto (erityisesti musiikki) Kansankulttuuri & käden taidot Strategisista aloista kaksi ensimmäistä valintaa perustuvat tilastoihin, koulutustarjontaan ja tunnettuihin valtakunnallisiin kärkituotteisiin. Kolmas painotettu ala - kansankulttuuri ja käden taidot - puolestaan luovan toimialan kulttuurin tukemiseen. Maakuntaan on luotu vahvalla yhdistys- ja harrastustoiminnalla rikas luovan toimialan perusta ja alan toiminnalle on saavutettu laaja yhteiskunnallinen hyväksyntä. Tämän perustilanteen ansiosta on mm. saavutettu pienempi kynnys rakentaa ja kokeilla uutta yritystoimintaa. Omasta kulttuuriidentiteetistä käsin ammennettavat sisällöt ja niiden jalostaminen tuotteiksi on rajapintayhteistyön (kulttuuri - matkailu, kulttuuri - hyvinvointi) keskeinen kilpailuvaltti. Keski-Pohjanmaalle aiemmin laaditun kansankulttuurin osaamiskeskukseen tähtäävän suunnitelman perustana on pidetty maakunnassa elävänä säilyneen perinneja kansankulttuurin potentiaalia. Tätä työtä (jota erällä tavoin tukee myös Chydenius-instituutin maaseutukulttuurin tutkimustoiminta sekä osin koulutusyhtymän ja ammattikorkeakoulun tarjoama koulutus) tulisi edelleen jatkaa. Laajemmin tulisi myös analysoida syitä, jotka tällä hetkellä rajoittavat kansankulttuurin tehokkaampaa hyödyntämistä matkailu-, kulttuuri- ja hyvinvointipalvelujen sisällöllisenä taustamateriaalina. 13 Toimenpide-ehdotukset

14 Toimenpide-ehdotukset Edellä esitetyn kehittämissuunnitelman tulosten nojalla ohjelmakaudella luovien alojen kehittämiseen varatut resurssit tulisi kohdistaa seuraaviin kehittämiskokonaisuuksiin: 1. Luovien alojen liiketoimintaosaamista edistävät hankkeet mukaan lukien yritysneuvonnan kehittämishankkeet, tuotteistamishankkeet sekä aluerajat ylittävät markkinoinnin ja myynnin kehittämishankkeet 2. Luovia aloja ja perinteisiä toimialoja yhdistävät kehittämishankkeet (innovaatioympäristöjen ja osaamiskeskittymien syntymistä edistävät hankkeet) 3. Luovien alojen pienyritysten verkostoitumista edistävät hankkeet Tuloksellisen ja systemaattisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan mahdollistamiseksi tulisi luoville aloille synnyttää tulevaisuudessa lisäksi yksi maakunnallinen toimija, jonka tehtäviin kuuluisi laajempi kehittämisvastuu, isompien hankekokonaisuuksien koordinointi sekä tilastointivastuu. Esimerkki: Maakunnan liiton käynnistämä selvitystyö luovien alojen yrityshautomon perustamiseksi maakuntaan voi toimia seutukuntien ja koulutusyhtymän yhteisenä ponnistuksena alan kehittämistyölle. Yhteistyössä aikuisopiston ja alueellisen kehittäjäverkoston kanssa viestintäalasta sekä digitaalisten sisältöjen tuottamisesta voitaisiin rakentaa osaamiskeskittymä tukemaan uuden liiketoiminnan kasvua. Hautomon mahdollisuus toimia living-lab periaatteella (jossa vuorovaikutteisuus todellisten käyttäjien ja asiakkaiden kanssa mahdollistuu) palvelisi mm. alueen viestintäkonsernin ja runsaan tapahtumatuotannon tarpeita. Yhteenveto ja loppusanat Luoville aloille on ladattu valtakunnallisesti suuret tulevaisuuden odotukset ja sen odotetaan olevan yksi voimakkaimmin kasvavista teollisuudenaloista. Itse termi on syntynyt tukemaan ja laajentamaan perinteistä kulttuurialan käsitettä ja siihen sisällytetyt, liikevaihdoltaan suuret, toimialat (viestintä, mainonta, arkkitehtuuri) kohottavat luovien alojen arvoa ja asemaa perinteisten teollisuuden toimialojen rinnalla. Toisaalta käsitteen suojissa suurta kasvupotentiaalia omaavat alat (peliala, digitaaliset sisällöt) on voitu hyväksyä uskottavaksi osaksi uudenlaista talouden kenttää, jossa erityisesti aineetonta omaisuutta pyritään hyödyntämään kaupallisesti. Professori Saara L. Taalaksen joulukuussa 2009 valmistuneen selvityksen mukaan luovien alojen kehittämistyössä tarvitaan panostuksia liiketoimintaan, tuotekehitykseen, rahoitukseen, kansainvälistymiseen, tuotteistamiseen, markkinointiin ja jakeluun. Käytännössä siis lähes kaikkiin yritystoiminnan kriittisiin vaiheisiin. Keski-Pohjanmaan kehittämistarpeet ovat lähes yhtäläiset Taalaksen kansallisen tason selvityksen kanssa. Kilpailukyvyn kannalta heikot lähtövalmiutemme luovien alojen kehittämiseen eivät siis ole muita maakuntia huonommat. Lähivuosina menestystarinoita voidaankin odottaa niiltä alueilta, joilla luovat alat on otettu systemaattisen kehittämisen kohteiksi ja joiden kehittämisresurssien riittävyydestä on huolehdittu. 14

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista. Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista. Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Käsitteestä luova talous 2000-luvun muotiterminologiaa: luova talous, luovuus

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESRkehittämisohjelma

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESRkehittämisohjelma Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESRkehittämisohjelma 2007-2013 Pieniä ihmeitä Luovien alojen ja kulttuurin hanketapaaminen Tampere 27.1.2010 Kirsi Kaunisharju Opetusministeriö

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke musiikki elämään Musiikki elämään Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke 2011 2013 Musiikki elämään Voidaanko taide-elämystä syventää taidepedagogiikan keinoin?

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Mitoitus - Aloittajamäärä sisältyy aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Laajuus (otp) Ammattinumero LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Aloitusajankohta AMMATILLINEN KOULUTUS 2 Erityisasiantuntijat

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Aikuiskoulutus uudistuu Veli-Matti Lamppu 1 Työn eetos muuttuu 2 Ihan mikä tahansa on mahdollista 3 L. Gratton: Shift merkittävät globaalit muutosaallot Teknologiakehitys

Lisätiedot

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Sivistystoimen asiat uudistuvassa aluehallinnossa 14.10.2009 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju Taustaa 1/2 Lääninhallituslain (22/1997) 2 :n

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA

VUOSISUUNNITELMA 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa 31/5 2016 VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopolitiikan yhteistyö ja koordinaatiorakenne Satakunnassa. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

Lapsi- ja nuorisopolitiikan yhteistyö ja koordinaatiorakenne Satakunnassa. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Lapsi- ja nuorisopolitiikan yhteistyö ja koordinaatiorakenne Satakunnassa Pori 17.9.2013 Pelkkä peruskoulun varassa 2010 - toiminta Kouluttamattomat (pelkkä peruskoulu) vuonna 2010 Tilanne Määrä Osuus

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

TAKUULLA HYVINVOINTIVOIMALA

TAKUULLA HYVINVOINTIVOIMALA TAKUULLA HYVINVOINTIVOIMALA TAITEESTA JA KULTTUURISTA HYVINVOINTIA Eeva Mäkinen FT, projektijohtaja Takuulla-hankkeet ja Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio Takuulla! Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1.-2.12.2009 Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS Terveisiä Opetushallituksesta 2 UUDISTUNEET AMMATILLISET

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa. Marko Koskinen,

Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa. Marko Koskinen, Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa Marko Koskinen, 23.6.2011 Uusi hallitusohjelma mm. - Painopistealueet: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, 2. Julkisen talouden vakauttaminen,

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arvioinnista Vauhtia kulttuuriin! 12.1.2012, Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arviointi Peruspalveluiden arviointi on aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) 4 :n 2

Lisätiedot

Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja

Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä Arvokas työelämä Musiikkitalo 11.3.2013 Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Uusi tuottavuus ja uusi työ Tuotannontekijät Työvoima Tuotantovälineet

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Näkymiä Kolin huipulla 1.9.2010 Luovien toimialojen määrittelyä... Tuotteiden ja palveluiden tuotannossa keskeistä: luovuus ja henkilökohtainen lahjakkuus

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Paasitorni 2.8.213 Erityisasiantuntija Riku Honkasalo Opetushallitus Esityksen sisältö Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot