1/2009. Kokkaamisen kemiaa Ruokamessuilla s. 8. Willa Kaarna esittelee pohjalaisosaamista s. 16. Kuvakulmia Kauhajoesta s. 12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2009. Kokkaamisen kemiaa Ruokamessuilla s. 8. Willa Kaarna esittelee pohjalaisosaamista s. 16. Kuvakulmia Kauhajoesta s. 12"

Transkriptio

1 Isojoki Kauhajoki Karijoki Kurikka Teuva 1/2009 Kuvakulmia Kauhajoesta s. 12 KOKO-ohjelmalla aluekehitystä s. 4 Tove Janssonin alttaritaulu esille s. 14 Kesä tapahtumia tulvillaan s. 22 Kokkaamisen kemiaa Ruokamessuilla s. 8 Willa Kaarna esittelee pohjalaisosaamista s. 16

2 PÄÄTOIMITTAJALTA Timo Vesiluoma Aurinkoa ja kesän antimia! SUUPOHJAL AINEN ISSN Julkaisija: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä / Kauhajoen seudun aluekeskusohjelma Päätoimittaja: Timo Vesiluoma p s-posti: Toimitussihteeri: Seututiedottaja Tiina Rantakoski p tai fax s-posti: Postiosoite: Suupohjalainen / toimitus C/o LC Logistics Center Oy Teknologiapuisto Kauhajoki Tässä numerossa avustivat: Päivi Lahti-Kuusisto Reija Iso-Mustajärvi Pia Nurmela Anne-Mari Leppinen Mari Hautamäki Carita Latikka Jaana Suksi Kesä on jälleen koittanut ja uusi kasvukausi on meneillään. Kasvukauden lopulla saammekin nauttia tuoreista vihanneksista ja juureksista sekä muista uuden sadon antimista. Seutumme onkin merkittävä elintarvikkeiden tuottaja erityisesti kasvis- ja juurestuotannon suhteen. Suomesta tuotetusta ruokaperunasta noin 70 % tuotetaan Suupohjan seutukunnan ja Kristiinankaupungin alueella. Merkittäviä tuotantokeskittymiä on myös esim. marjojen ja öljypellavan tuotannossa. Marjoja ja öljypellavaa jalostetaan alueellamme hyvin pitkälle nk. ainesosateollisuuden puitteissa. Kaikkia em. elintarvikealan teemoja palvelevat seudullamme Kauhajoki Food Park -kokonaisuuden useat eri toimijat. Elintarvikkeisiin liittyen unohtaa ei sovi paikallista elintarvikealan kone- ja laitevamistusta eikä mm. oppilaitosten monipuolista ravitsemusosaamista. Paikallisen osaamisen tueksi Suupohja on elintarvikealan kehittämisessä verkottunut myös valtakunnallisesti. Yksi verkostokumppanimme on elintarvikealan EPANET-professuuri, joka on keskittynyt mm. molekyyligastonomiaan. Mitä se on? Profesori Anu Hopia antaa kysymykseen vastauksen ja esittelee tässä lehdessä, miten tieteellisellä otteella saadaan ruokien makupaletti esille. AKO:sta KOKOoon. Uusi sato on kypsymässä myös aluekehittämisen suhteen. Nykyisin Suomessa toteutettavat aluekeskusohjelmat (AKOt) loppuvat vuoden 2009 lopussa. AKOt korvautuvat uudella Koheesio- ja kilpailukykyohjelmalla, KOKO:lla. Nimensä mukaisesti ohjelma pyrkii edistämään Suomen eri seutujen kilpailukykyä ja tasapainoista (koheesio) aluekehitystä. KOKO:n antimet kylvettiin myös Suupohjassa tämän vuoden maalis-toukokuussa, jolloin noin 100 paikallista toimijaa osallistui eri teemaryhmissä ohjelman valmisteluun. Ohjelmaehdotus jätettiin työ-ja elinkeinoministeriön arvioitavaksi toukokuun lopussa. Lopulliset ohjelmaehdotukset jätetään kesäkuun loppuun mennessä. Palautetta ohjelmasta saadaan ministeriöstä syksyn kuluessa ja uuden ohjelman pitäisi alkaa vuoden 2010 alussa. Uusi kausi kattaa vuodet Ohjelma rakentuu pitkälle seutumme olemassaolevien vahvuuksien varaan. Uusia avauksiakin ohjelmaan toki sisältyy. Ohjelman keskeisiä kehittämisteemoja ovat: - logistiset järjestelmät / metalliala - living business kalusteet ja asuminen - bio-elintarvikeala - digitaalisen osaamisen soveltaminen (kohdistuu mm. seutuverkon kehittämiseen, opetuksen uudistamiseen sekä markkinointiviestinnän uusiin välineisiin), - uudistuvat seutupalvelut ja pilotit. Tästä osiosta voidaan nostaa esille mm. bioenergian hyödyntäminen. Kesä on toki myös lomailun ja rentoutumisen aikaa. Erilaisia tapahtumia on seudullamme jälleen runsaasti tarjolla. Aurinkoista ja hyvää kesää lukijoille! Ulkoasu: Divico Oy Taitto: Tiina Rantakoski / LC Logistics Center Oy Painosmäärä: kpl Paino: I-Print Oy, Seinäjoki Seuraava numero: ilmestyy joulukuussa 2009 TOIMITUKSELTA Tiina Rantakoski Uusia näkövinkkeleitä. Joskus on hyvä katsoa asioita hieman eri näkövinkkelistä. Ulkoa päin tulevat näkökulmat auttavat meitä zoomaamaan lähelle ja parhaassa tapauksessa löydämme jotain, mitä emme ole huomanneetkaan. Oman kuvakulmansa tässä lehdessä antaa nuori newyorkilaisvalokuvaaja. Jo kannessa ja lisää sisäsivulla näemme, miltä näyttää Kauhajoki ja Suomi hänen linssinsä läpi. Uudet näkökulmat ovat tarpeen myös työmahdollisuuksien etsinnässä, nyt kun toimeentulojonot ulottuvat pian taas kadulle asti. Uudet bisnesideat, uudet tuotteet ja aivan uusien alojen mahdollisuudet raksuttavat yrittäjien ja kehittäjien aivokopissa. Mistä saisi uutta leipää kuivuneiden tilalle? Uusia avauksia tehdään myös ensi vuonna käynnistyvässä KOKO-ohjelmassa. Kuituverkossa ja digitaalisuudessa ja toisaalta energia-asioissa on kaistaa ajella uudenlaisia teitä. Ympäristön vaateiden muuntaminen bisnekseksi on vasta alussa. (s.4) Trendien haistelun lisäksi kehittämisessä tarvitaan kekseliäisyyttä yhdistää äkkiseltään toisiinsa kuulumattomia asioita. Kuten vaikkapa lukuisissa suomalaisissa kesätapahtumissa, luovan hulluuden avulla nähdään asioita uudessa valossa. Ikivanha suomalaisperinne, saunominen yhdistyy riemuisaan yhdessäoloon ja rakentamisen kekseliäisyyteen siirrettävien saunojen kokontumisajoissa. (s.20) Vaikka mikä muuttuisi, ihminen asuu aina jossain. Asumisen klusteri on yksi ala, jossa on mahdollisuuksia. Pohjalaisyrittäjät ovat polun alussa todellisen yhteistyön hakemisessa. Isompien kokonaisuuksien, helposti hankittavien tuotepakettien ja elämäntaparatkaisujen tarjoaminen asumiseen on keino pärjätä kansainvälisillä markkinoilla. Kovaa työtä se on, mutta Willa Kaarnan rakentuminen osoittaa, että halua yhteistyöhön on (s.16). Ruuasta nauttiminenkin saa aivan uusia ulottuvuuksia, kun perehtyy professori Anu Hopian näkemyksiin (s.8). Kokkaaminen on kemiaa ja sen hyödyntäminen antaa ruualle mielenkiintoisia ulottuvuuksia. Luovaa kesää!

3 Sisällys: 12. Elämää kameran linssin läpi 4. KOKO-ohjelmalla jatketaan aluekehittämistä 5. Logistia-Instituutti aloitti toimintansa 6. Suupohjan Kehittämisyhdistys tukee 7. Yrityspalvelupisteestä neuvontaa 8. Ruokamyytit murtuvat Ruokamessuilla 10. Sosiaalista mediaa hyödynnetään vielä vähän 10. Perunakerho yhdistää viljelijöitä 11. FP Food Parkin ensimmäinen vuosi takana 11. Perunareseptejä 12. Christopher Lange haluaa luoda oman tyylin 14. Tove Janssonin alttaritaulu tietoisuuteen 15. Valokuitu ja vesijohto samalla kertaa 15. Värien Teuvalla viihtyisyyttä 16. Willa Kaarna esittelee kalustajat ja sisustajat 17. Teak juhli 50-vuotistaivaltaan 18. Tapahtumatuottajia valmistuu syksyllä 18. Kolumni: Suomalaisuuden ytimeen 19. Härän vuotta vietnamilaiseen tapaan 20. Muumit suuntasivat Kauhajoelle 20. Logistia esillä innovaatiokeskusten julkaisussa 21. Nummijärvellä kajahtaa juhannuksena 21. Bändileiri aloitti kesän 22. Tapahtumakalenteri 23. Sauna-ajot tulevat jälleen 23. Lauhan Spelit 24. Suupohjan kulttuuriyhdistys tiedottaa 24. Suupohjan museot 24. Yhteystiedot 14. Tove Janssonin Alttaritaulu esille 6. Tukea kehittämiseen 23. Saunotaan taas! Kuva: Pekka Suovaara

4 Kauhajoen seudulla kärkialojen uudistamista ja uusia avauksia KOKO-ohjelma jatkaa aluekeskusohjelman työtä. Suomen aluekehittämisen ohjelmarakennetta muutetaan ensi vuoden alusta valtionneuvoston päätöksen perusteella. Nykyiset aluekeskusalueet AKOt ja kaksi muuta ohjelmaa ovat sulautuvat uudeksi koheesio- ja kilpailukyky -ohjelmaksi (KOKO). Kaikki Suomen seudut ovat kuluneen kevään aikana valmistelleet KOKO-ohjelmaehdotuksiaan. 52 alustavaa ohjelmaehdotusta jätettiin työ- ja elinkeinoministeriöön toukokuun lopussa. Lopulliset, kuntien käsittelemät ohjelmat jätetään ministeriöön kesäkuun lopussa. Suupohjan alueen kunnat käsittelevät ohjelmaluonnoksen kesäkuun aikana. Valtioneuvoston käsittelyn jälkeen uuden KOKOohjelman pitäisi käynnistyä Suupohjassakin vuoden 2010 alusta. TEM osallistuu KOKO-ohjelmien rahoitukseen maakuntien liittojen kautta 50 %:lla kustannuksista, toisesta puolesta vastaavat kunkin alueen kunnat. KOKO-ohjelman valtakunnallisina tavoitteina ovat alueiden kilpailukyvyn kehittyminen, elinvoimaisen ja tasapainoisen aluerakenteen säilyminen sekä alueiden erityishaasteisiin vastaaminen. Perinteisen mitä-kysymyksen lisäksi alueilta halutaan vastausta kysymykseen miten, eli tavoitteena on myös aluekehittämisen toimintatapojen uudistaminen. Myös Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä on alueen kuntien toimeksiannosta valmistellut kevään kuluessa ohjelmahakemuksen. Ohjelmaa ei ole väsätty vain virkamiestyönä, vaan se pohjautuu laajaan työryhmätyöhön. Erilaisia työryhmiä on ollut kymmenisen kappaletta, joissa ohjelmaa on ollut suunnittelemassa yli sata henkeä. He ovat yrittäjiä, kehittäjiä sekä oppilaitosten, järjestöjen ja kuntien edustajia, kertoo valmistelua vetänyt ja ohjelmaluonnoksen koonnut ohjelmapäällikkö Timo Vesiluoma. Ohjelma alue kattaa Isojoen, Karijoen, Kauhajoen ja Teuvan kunnat. Kurikan kaupunki on mukana kalusteet ja asuminen -osiossa ja bio-elintarvikealalla. Uutta on Honkajoen kunnan mukaantulo ohjelmaan elintarvikealan osalta. Honkajokiset alan yritykset ovat hyvin vahvasti mukana Kauhajoki Food Parkin toiminnassa. Suupohjassa viisi teemaa KOKO-työtä Suupohjassa tehdään viiden teeman avulla: 1. Logistisetjärjestelmät / metalli 2. Bio-elintarvikeala 3. Living Business kalusteet ja asuminen 4. Digitaalisen osaamisen soveltaminen 5. Uudistuvat seutupalvelut ja pilotit Olennaista on kehittää alueen olemassa olevia vahvuuksia. Suupohjan ohjelma haluaa vahvistaa kohdistetun innovaatio- ja elinkeinopolitiikan avulla keskeisiä vahvuusalueita eli logistisia järjestelmiä/ metallia, kalustealaa ja bio-elintarvikealaa. Tältä osin uusi KOKO jatkaakin Kauhajoen seudun verkostopilotin ja aluekeskusohjelman työtä, mainitsee Vesiluoma. Verkostopilotilla ja AKO:lla on ollut koordinoiva ja merkittävä rooli seudun kärkitoimialojen kehittämisessä. Seudun kilpailukyvyn ylläpito edellyttää paitsi kärkialojen uudistumista, myös mahdollisuuksien hyödyntämistä ja kokonaan uusien avauksien tekemistä. KOKO-ohjelma pyrkii toteuttamaan kokeilevaa innovaatio- ja elinkeinopolitiikkaa mm. seutuverkon kehittämisessä ja digitaalisen liiketoiminnan edistämisessä. Alueen kilpailukyvyn edistäminen yleisen innovaatio- ja elinkeinopolitiikan avulla näkyy Suupohjan KOKO:ssa etenkin tavoitteessa kehittää uusia seudullisia koulutuskonsepteja, jotka turvaavat osaavan työvoiman saatavuutta. Ohjelman tavoitteena on myös luoda seudulle tehokkaampi ennakoinnin ja kansainvälistymisen kehittämismalli. Yleiseen innovaatiopolitiikkaan ja kilpailukykyyn liittyy seudun houkuttelevuus ja vetovoimaisuus. Näitä asioita halutaan edistää ennakoivia hyvinvointipalveluja, seudullista brändäystä sekä innovatiivista markkinointiviestintää kehittämällä. KOKO on merkittävä ohjelma, mutta se ei ole kuitenkaan kaiken kattava. Monet asiat eivät soveltuneet tähän ohjelmaan. Näin ollen kuntien ja SEK:n on panostettava myös mm. viihtyisään asumisympäristöön, muiden toimialojen kärkiyritysten erityistarpeisiin sekä tehokkaaseen perusyritysneuvontaan. Kaikki yritystoiminta ja jokainen työpaikka on tärkeä, Vesiluoma korostaa. Kauhajoen seudun KOKO-ohjelmaehdotus jätetään ministeriöön kesäkuussa.

5 Vihreää taloutta kärkialoille Ohjelman kärkialojen kehittämisosiota on työstetty nykyisten AKO-kehittäjien avulla. Logististen järjestelmien teemasta ovat vastanneet LC Logistics Center Oy:ssä Tarja Pienimäki ja Jaana Suksi. Bio-elintarvikealan tavoitteet on kiteyttänyt FP Food Park Oy:ssä Matti Lähdesmäki. Kalustealan ja asumisen kehittämistavoitteet on muotoillut SEK: ssä Anne Viitala. Suupohjassa ja sen lähialueilla toimivien yritysklusterien kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää strategisten näkökulmien uudistamista, asiakaslähtöisyyttä ja kansainvälistä verkostoitumista. Myös asiantuntijuuden, koulutuksen, uusien teknologisten ratkaisujen ja palveluyrittäjyyden merkitys korostuu kaikilla toimialoilla. Uutta ohjelmassa on kestävän kehityksen mukaisen, vihreän talouden edistäminen. Tavoitteena on sitä kautta lisätä kilpailukykyä kärkitoimialoilla. Kalustelalla tämä tarkoittaa vaikkapa ympäristösertifikaattien käyttöönottoa, toteaa Anne Viitala. Kestävän kehityksen mukaisen ympäristöteknologian soveltaminen logistisiin järjestelmiin luo alalle uusia mahdollisuuksia, toteaa puolestaan LC Logistics Center Oy:n toimitusjohtaja Tarja Pienimäki. Bio-elintarvikealalla on tärkeää puhtaan luonnon hyödyntäminen, kestävän kehityksen ja nk. agroekologisten toimintatapojen ottaminen käyttöön. Tavoitteena on hiilijalanjäljen pienentäminen, toteaa FP Food Park Oy:n toimitusjohtaja Matti Lähdesmäki. Olennaista on myös kärkialojen osaamisympäristöjen ja -verkostojen kehittäminen, sekä tutkimusyhteyksien tiivistäminen ja sitä kautta tiedon siirto tutkimuslaitoksista alueen yritystoiminnan käyttöön, jatkaa Lähdesmäki. Digitalisaatio vasta alullaan Digitaalista osaamista halutaan soveltaa mm. koulutuksessa ja viestinnässä. Eri asiantuntijoiden mukaan digitalisaatio on vasta alullaan ja Suupohjassa on erittäin hyvät mahdollisuudet hyödyntää sitä huippumodernin seutuverkon kautta. Digitalisaation suhteen puhutaan nk. sosiaalisesta median noususta. Sitä voidaan hyödyntää niin oppimisessa kuin yritysten markkinoinnissakin. KOKO-valmistelun tueksi SEK teetti markkinaselvityksen 150 yrityksellä. Yllättävän suuri osa paikallisista yrityksistä piti mm. verkkokauppaa tärkeänä tulevaisuuden liiketoiminnassaan. Videomarkkinointi on myös eräs uusi trendi. Koulutusalan digitaalisena esimerkkinä voi mainita myös mm. uudet, normaalin internet-selaimen yli toimivat virtuaalikoulutushuoneet. Näissä huoneissa eri puolilla maapalloa olevat toimijat voivat nähdä ja kuulla toisiaan, työskennellä yhdessä valkotaululla, näyttää olemassaolevia PowerPointesityksiään. Kokoukset voidaan myös nauhoittaa. Seudusta halutaan luoda nk. elävä testiympäristö, living lab, joka luo uusia mahdollisuuksia niin paikalliseen yritystoimintaan, ennakoiviin hoivapalveluihin kuin koulutukseen. Mallissa paikalliset yrittäjät ja asukkaat voivat testaajina osallistua uusien tuotteiden palveluiden kehittämiseen yhdessä ideaa hyödyntävän yrityksen kanssa. Living lab -toimintaa jo on viety eteenpäin seutuverkon palvelujen osalta. Tasapainoista aluekehitystä Ohjelmaehdotus haluaa tukea tasapainoista aluekehitystä seudun eri kunnissa. Ohjelman kärkitoimialat kohdistuvat niihin Suupohjan alueen vahvuuksiin, joilla on myös kansallista merkittävyyttä ja kantavuutta, toteaa ohjelmapäällikkö Timo Vesiluoma. Laadittu ohjelma vahvistaa seudullisesti tasapainoista aluekehitystä, koska eri teemojen vaikuttavuus vaihtelee ohjelma-alueen kunnittain. Eri teemoista mm. bio-elintarvikealan kehittämistoimenpiteet kohdistuvat merkittävästi etenkin Isojoen, Karijoen, Honkajoen ja Teuvan kuntiin. Näissä kunnissa on merkittäviä elintarvikeketjun toimijoita, raaka-aineen tuottajia ja jatkojalostajia. Teeman osalta Kauhajoella on merkittävä ainesosaklusteri ja osaamisen keskittymä, Kauhajoki Food Park. Asumisen ja kalustealan toimenpiteet kohdistuvat etenkin Kurikkaan, Kauhajoelle ja Teuvalla. Klusterin osaamisyksiköt sijaitsevat Kurikassa ja Teuvalla. Logististen järjestelmien ja metallin klusteri on keskittynyt erityisesti Kauhajoelle. Samoin klusteria palveleva osaamisyksikkö Teknologiakeskus Logistia sijaitsee Kauhajoella. Logistia-klusterin sopimushankintaverkostot ulottuvat koko ohjelma-alueelle. Lisäksi myös Kurikassa ja Teuvalla on merkittävää metalliteollisuuden osaamista. Ohjelman muut teemat eli Digitaalisen osaamisen soveltaminen ja Uudistuvat palvelut ja pilotit voivat kohdistua koko ohjelma-alueelle. Ohjelman pilottiteemoja ovat mm. soveltuva bioenergian hyödyntämiskohteen suunnittelu, ennakoiva hyvinvointityö ja uudistuvat koulutusrakenteet. Toimintatapojen suhteen KOKO-ohjelmaluonnoksessa korostetaan kaikkien teemojen osalta kumppanuutta ja yhteistyötä yritysten, kuntien ja kehittäjien välillä. Kumppanuuden, yhteistyön ja kärkiyritysten kautta halutaan vaikuttaa seudun vetovoimaisuuteen. Logistia-Instituutti vauhdittaa koulutusta, tutkimusta ja tuotekehitystä Logististen järjestelmien ja materiaalinkäsittelyn yritysverkosto Kauhajoella saa kehittämiseen merkittävän panostuksen, kun Logistia-Instituutti aloitti kesän kynnyksellä toimintansa. Instituutti kokoaa verkoston, jolla on tämän teollisuudenalan kehittämiseen merkittävää osaamista niin koulutuksessa kuin tutkimuksessakin. Kolmas merkittävä asia, minkä Logistia- Instituutin on tarkoitus käynnistää, on yritysten tuotekehityksen tehostaminen. Tähän kehitetään tuotekehitysmalli, joka soveltuu isoja projektituotteita myyvälle teollisuudelle. Logistia-Instituutin toimintaa johdetaan teknologiakeskus Logistiasta, mutta se toimii laajalla alueella verkostokumppaniensa välityksellä. Merkittäviä kumppaneita tulevat olemaan mm. Vaasan Yliopisto, Levón-instituutti, Suupohjan ammatti-instituutti sekä Seinäjoen Ammattikorkeakoulu. Kumppaniverkostoa laajennetaan tarpeen mukaan. Logistia-Instituutin projektipäällikkönä aloitti kesäkuussa Anssi Murtonen Seinäjoelta. Murtonen on tradenomi ja viittä vaille valmis kauppatieteiden yo Vaasan yliopistosta. Murtonen työskentelee LC Logistics Center Oy:ssä, jonka palveluksessa hän on tehnyt lopputyötään jo elokuusta 2008 lähtien. Lopputyönään Anssi Murtonen tekee tuotannonohjausjärjestelmää Linseed Proteinille. Logistia-Instituutin käynnistämisen mahdollistaa Länsi-Suomen lääninhallitukselta saatu ESR-rahoitus, joka kestää 2011 vuoden loppuun. Tavoitteena on että Logistia-Instituutista tulee merkittävä ja maailmallakin tunnustettu logististen järjestelmien toimialan tutkimuksen tuottaja sekä osaamisen kehittäjä. Lisätiedot: Anssi Murtonen Projektipäällikkö Logistia-Instituutti LC Logistics Center Oy P

6 Suupohjan Kehittämisyhdistyksen tukimuotoja: Lisätietoja: P KEHITTÄMISHANKKEET: Hanke on keino toteuttaa ideoita, kehittää nykyistä, luoda tai kokeilla kokonaan uutta toimintaa. Hankkeelle täytyy olla luonnollinen tarve ja sen tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä. Hakijana voi olla yksityis- tai julkisoikeudellinen yhteisö tai säätiö. Rahoitusta voidaan myöntää yleishyödylliselle tai elinkeinolliselle kehittämishankkeelle sekä koulutushankkeelle. Hanke-esimerkki: Tove Teuvalla 1953 tuo Teuvalla sijaitsevan Tove Janssonin alttaritaulun esille uudella tavalla. Lue lisää hankkeesta toisaalta tässä lehdessä. YRITYSTUET: Pienyrittäjä tai aloittava yrittäjä voi hakea Suupohjan Kehittämisyhdistyksestä tukea investointeihin, kehittämis- ja koulutuskuluihin, 1. työntekijän palkkaamiseen tai yrittäjien väliseen yhteistyöhankkeeseen. YRITYSRYHMÄHANKKEET: Vähintään kolme yritystä voi toteuttaa yhdessä hankkeen, jossa kehitetään esimerkiksi yhteistä markkinointia, tuotteita tai yhteisiä tuoteperheitä. Kaikkien hankkeessa mukana olevien yritysten tulee täyttää Suupohjan maaseutuohjelman edellytykset. Hankkeen hakijana voi toimia esimerkiksi neuvontajärjestö, kunnallinen elinkeinoyhtiö, oppilaitos tai muu yrityksille kehittämispalveluita tarjoava organisaatio. Hanke-esimerkki: Lauhanvuori kutsuu -yritysryhmähanke kehitti Lauhanvuoren alueen yritysten Lauhansarven, Marian luontoaterioiden ja Mammantuvan yhteistä markkinointia. Hankkeen aikana Lauhanvuoren alueen yrityksille luotiin yhtenäinen graafinen ilme, jonka avulla saavutettiin laaja yhteinen näkyvyys. Markkinointi keskittyi voimakkaasti TV-mainontaan sekä sähköiseen viestintään. Matkailuesitteissä esiinnyttiin yhdessä näyttävillä mainoksilla ja saavutettiin kohtuullisilla kustannuksilla suuri hyöty. Hanke-esimerkki: Jurvalainen Mäntylän Tila toteutti Leader-yritystuella tilan Kalifornian historiasta kertovan videon. Idea hankkeesta syntyi asiakkaan ehdotuksesta. Isäntä Antero Mäntylä esitteli tilaa ja sen historiaa vierailijaryhmälle ja kertomus isoisän isän Kalifornianmatkasta sai runsaasti kiitosta ja poiki idean videon tekemiseen. Mäntylän Tilan historiassa kun on erikoinen yhteys Kaliforniaan, jossa tilan 11. isäntä Juho Mäntylä vaikutti vahvasti suomalaissiirtolaisten graniittibisneksen alkuvaiheeseen. Juho Mäntylä omisti useita graniittilouhoksia ja hänen louhoksillaan työskenteli useita suomalaisia mm. Suomen pääministerinäkin toiminut Oskari Tokoi. Mäntylän Tilan hankkeessa toteutettiin videoesityksen kuvausmatka sekä videon toteutus. Hanke on tuonut lisäarvoa matkailutilan toimintaan ja sen avulla voi lyhyessäkin ajassa havainnollistaa vierailijoille tilan historiaa. VIISIKKO-RAHA: Viisikko-rahan avulla voit toteuttaa unelmasi! Se onnistuu, jos ideasi on uusi ja hyödyttää monia, olet vuotias suupohjalainen nuori ja olet valmis tekemään ideasi eteen töitä. Rahaa voit saada max. 80 % kustannuksista eli euroa. Hanke-esimerkki: Viisikko-rahalla on tänä vuonna rahoitettu esimerkiksi myrskybongausjärjestelmä Suupohjaan. Hankkeessa hankittiin kaksi myrskybongauslaitteistoa tarkkaa paikallissäätä havainnoimaan. Toinen havainnointilaitteisto on kiinteä ja toinen mobiiliversio. Kiinteä asema kiinnitetään Suupohjan Seutuverkko Oy:n rakentamaan valokuituun Villamon kylätalon kupeeseen, jotta havainnot siirtyisivät supernopeasti eteenpäin. Kahden bongauspisteen avulla voidaan tarkasti tietää, missä myrskykeskus on ja minne se on menossa. Näin myrskyn lähelle pääsee esimerkiksi kuvaamaan salamoita. Tarkoista paikallissäätiedoista voi olla hyötyä esimerkiksi maanviljelijöille. Hankkeen takana ovat kauhajokiset nuoret Joni Rinta-Möykky ja Juha Kohtala. Hankkeen tuloksia voi seurata nettisivuilla INVESTOINTIHANKKEET: Rahoitusta voi hakea esimerkiksi yhteisön rakennelman tekemiseen tai korjaamiseen, laitteen tai koneen hankintaan tai kulttuurikohteen kunnostamiseen. Tuotoksen on oltava valmistuttuaan yhteisön käytössä ja se ei saa hyödyttää vain elinkeinonharjoittajia. Hakijana voivat olla yhdistykset, osuuskunnat tai kunnat. Hanke-esimerkki: Kesäteatteri Sotkanpesässä toteutetaan Kauhajoen Nuorisoseuran hakeman yleishyödyllisen investointihankkeen avulla kunnostaminen nykyaikaisten tarpeiden ja kasvavan kävijämäärän mukaiseksi. Katsomo saa katteen kokonaisuudessaan sekä selkänojalliset istuimet. Katsomoon tulee myös liikuntarajoitteisille hyvät tilat. Lisäksi kahvion edusta asfaltoidaan, jolloin sielläkin liikkuminen helpottuu. Näin saadaan tasokas esiintymispaikka niin paikallisille kuin vierailevillekin teatteriesityksille sekä muille tapahtumille.

7 Suupohjan yrityspalvelupiste neuvoo. Suupohjan yrityspalvelupiste auttaa kehittämään erilaisista liikeideoista kannattavaa liiketoimintaa. Pisteeseen voivat tulla kaikki, joilla on yritysidea ja halu ruveta yrittäjäksi. Yritysneuvoja Carita Latikka auttaa yritysidean arvioinnissa ja eteenpäin kehittämisessä yhdessä elinkeinoasiamiehen, elinkeinojohtajan ja eri toimialojen koordinaattoreiden kanssa. Yritysneuvoja neuvoo liiketoimintasuunnitelman ja rahoituslaskelmien tekemisessä alkavaa yrittäjää. Myös eri rahoitusvaihtoehdot käydään yhdessä asiakkaan kanssa lävitse. Usein asiakas tulee kysymään neuvoa johonkin tiettyyn osa-alueeseen ja on positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka kattava palvelupaketti yrityspalvelupisteellä on tarjottavanaan. Taloustaantuma on näkynyt kasvavina käyntimäärinä. Viime vuoden loppupuolella ihmisillä oli paljon kysymyksiä yrittäjyydestä ja yritystoiminnan aloittamisesta, mutta tänä vuonna yhä useampi kyselijä on myös aloittanut oman yrityksen, kertoo yritysneuvoja Carita Latikka. On hienoa auttaa ihmisiä heidän matkallaan yrittäjiksi ja saada erilaisia yritysideoita toteutumaan. Vuosittain palvelupisteen kautta autetaan noin henkilöä yrityksen perustamisessa. Toimialoja siinä on laidasta laitaan, nyt näkyy selvä nousu hoiva- ja hoitopuolen yritysten sekä teollisten yritysten perustamisessa. Alueelle on tulossa muutamia ns. spin off -yrityksiä, joissa jonkun jo olemassa olevan teollisen yrityksen ammattitaitoinen työntekijä aloittaa oman yrityksen. Usein entinen työnantaja on ainakin alkuvaiheessa yrityksen pääasiakas. Neuvontaa myös käynnissä oleville yrityksille Yrityspalvelupisteeseen asiakkaiksi voivat tulla myös jo olemassa olevat yritykset. Niille pisteessä on tarjolla lähinnä investointeihin liittyvää rahoitusneuvontaa ja hakemusten täyttöapua. Yrittäjien tärkein tehtävä on pyörittää yritystoimintaa ja pisteen tehtävä on auttaa ja selvittää sopivat tuet ja rahoitusmuodot, kertoo Latikka. Tänä vuonna olen tiedottanut alueen yrityksille myös Finnveran suhdannelainasta, jonka tarkoitus on auttaa yrityksiä laman yli. Viime vuonna tämän neuvonnan sijasta kerroin ulkomaisen työvoiman rekrytoinnista yrityksille. Niin ne ajat muuttuvat. Yrityspalvelupisteen kautta hakeudutaan myös Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän (SEK) yrityshautomoon. Hautomo on tarkoitettu uusille yrityksille ja se on toimialasidonnainen. Hautomo tarjoaa yrittäjän avuksi hautomoajaksi (6kk) yrityksen tarvitsemat toimitilat, atk-laitteet ja konsulttipalveluita 3500 euron edestä tarpeiden mukaan. SEK:n oman yritysneuvojan, elinkeinoasiamiehen ja elinkeinojohtajan antamat neuvontapalvelut ovat haudottavalle täysin ilmaisia. Yritysneuvoja Carita Latikka toivottaa kaikki yritysidean omaavat yrittämistä pohtivat ihmiset tervetulleiksi juttusilleen. Juttutuokiolle on kuitenkin hyvä varata aika etukäteen asioiden nopeuttamiseksi. Kaikki yrityspalvelupisteen palvelut ovat maksuttomia ja luottamuksellisia. Suupohjan yrityspalvelupiste: Aloittavan yrittäjän neuvonta yritysidean arviointi neuvonta liikeidean kehittämisessä ja liiketoimintasuunnitelman laatimisessa neuvonta rahoituksessa neuvonta talouslaskelmien teossa neuvonta yrityksen perustamismenettelyssä ja rekisteröinnissä neuvonta yritysmuodon valinnassa neuvonta starttirahahakemuksen tekemisessä. yrityshautomoasiat Käynnissä olevien yrityksen palvelut rahoitusneuvonta ja hakemusten täyttäminen riedottaminen Finnveran suhdannelainasta neuvominen ulkomaalaisen työvoiman rekrytointiasioissa yhteistyössä kansainvälisyyskeskus INKAn kanssa Yhteystiedot Yritysneuvoja Carita Latikka P Yrityspalvelupiste Teknologiakeskus Logistia, Teknologiapuisto KAUHAJOKI Yrittäjäksi suoraan koulusta. Yksi tänä vuonna perustettu yritys on karijokisen vaikeaa ja raskasta kun hän luuli. Hän 25-vuotiaan Juho Paanasen luotsaama pitää yrittäjäksi ryhtymistä oikeana T:mi Suupohjan metsäpalvelut. Toimintansa ratkaisuna itselleen tässä maailman yritys aloitti huhtikuun alussa. tilanteessa. Yrityksen perustamisen jälkeen olen Yrittäjyyden kautta hän on oppinut tehnyt vain töitä, yhtään päivää ei ole tarvinnut arvostamaan lisää saamaansa lomailla, kertoo Juho Paananen. Päivät ovat metsäinsinöörin koulutusta, sillä olleet keskimäärin noin 8-9 tuntisia, työt ovat yrittäjänä kokonaisvastuu on itsellä. olleet pääasiassa metsänraivausta Avajaispäivä istutusta. huipentui ilotulitukseen. Urakkaa hinnoiteltaessa on pystyttävä Paanasen mielestä alan koulutus ja verkostojen luominen nyt laman aikana ovat tärkeitä, sillä sitten kun talousnousu alkaa, asiansa osaavat verkostot tuoreina pitäneet yrittäjät ovat nousun edelläkävijöitä. Uskon että töitä riittää tulevaisuudessakin, sanoo Paananen luottavaisena. Hänelle alueen Metsäliiton toimistot olivat tuttuja jo opiskeluajoilta ja niihin suoritetut markkinointikäynnit poikivatkin parhaiten töitä uudelle yritykselle ihan sen alkumetreillä. Uusia asiakkaita tulee tällä hetkellä koko ajan ja he suosittelevat hyvin suoritetun työn jälkeen yritystä eteenpäin. Muuten Paananen ei ole ehtinytkään yritystään markkinoimaan, yrityspalvelupisteessä tehdystä markkinointisuunnitelmasta huolimatta. Töitä on välillä enempi kuin yksi mies pystyy tekemään, naurahtaa nuori yrittäjä. Heti perään hän lisää että yrittäjän pitää myös osata huilata riittävästi, varsinkin kun ottaa työn fyysisen raskauden huomioon. Tulevaisuudessa hän miettii myös työntekijän palkkaamista kysynnän kasvamisen mukaan. Juho Paanaselle yrittäjyys ei ole tuonut paljon yllätyksiä mukanaan. Positiivisena yllätyksenä hän mainitsee sen, että ihmisten pelottelusta huolimatta yrittäjyys ei ole ollut niin samalla arvioimaan, kuinka tuleva työ suoritetaan ja missä ajassa se tehdään. Hän kiittelee myös tilitoimistoaan ammattitaitoisesta avusta ja loistavista ohjeista. Carita Latikka Juho Paananen aloitti oman yrityksen huhtikuun alussa ja töitä on riittänyt.

8 Elintarvikekehityksen professori Anu Hopia tutkii molekyyligastronomiaa Keittiön kemia on kansantajuista tiedettä. Ruokamyytit murtuvat Ruokamessuilla Kofeiini on kahvin tärkein molekyyli, vaikka juomassa onkin tuhansia erilaisia aromiyhdisteitä, infoaa elintarvikekehityksen professori Anu Hopia kahvikupin äärellä SeAMKin seminaaritauolla. Kofeiini muutti maailmanhistoriaa, se on niin vahva piriste. On esitetty, että jopa Ranskan vallankumous lähti liikkeelle kahvin voimin. Jos kahvi tuotaisiin nyt ruokavalioon, se joutuisi kovaan syyniin, hän arvelee. Kahvikupin äärellä Hopian tutkima aihealue, molekyyligastronomia, saa hyvin kansantajuisen muodon. Hopia sanookin, että kyseessä on keittiön kemia, jossa yhdistyy ruoan, kokkaamisen ja ruoasta nauttimisen luonnontieteellinen tutkimus. Kauhajoen syyskuisilla Ruokamessuilla aiheeseen paneudutaan lisää, sillä silloin avataan ruokaan liittyviä uskomuksia ja myyttejä. Näitä tutkitaan ja puretaan molekyyligastronomian keinoin näytöksissä ohjelmateltassa. Myyttejä ja uskomuksia kerätään netissä, linkki on Ruokamessujen sivulla aina heinäkuun loppuun saakka. Molekyyligastronomian avulla voidaan selvittää muun muassa, miten ruoka kypsyy, miten se muuttaa muotoaan ja miten maut ilmestyvät. Sen avulla nähdään ruoka ja kokkaaminen luonnontieteellisenä ilmiönä ja sen avulla voidaan kehittää parempia makuja ja suomalaista ruokakulttuuria. Aiheeseen otettiin varaslähtö seminaarissa toukokuussa. Alustusten lisäksi päästiin testaamaan yhtä uskomusta käytännössä: vatkautuuko kerma eri tavalla siitä johtuen, lisätäänkö sokeri jo alussa vai vatkauksen lopussa. Tulos oli selvä, sillä ilman sokeria kerma vaahtoutui paljon nopeammin ja lopputulos oli ilmava. Sokerin kanssa kerma vaati vähintään minuutin pidemmän ajan vaahtoutuakseen ja lopputulos oli rakenteeltaan tiiviimpää. Blogissaan 16. toukokuuta Anu Hopia esittelee kokeen teorian ja käytännön. Sokeri vaikuttaa siis merkittävästi myös kermavaahdon muodostumisnopeuteen ja vaahdon rakenteeseen. Ilman sokeria vaahto muodostuu nopeammin ja siitä tulee ilmavampi kuin jos sokeri lisättäisiin kermaan jo vaahdotuksen alkuvaiheessa. Sokerin vaikutus kermavaahdon muodostumisnopeuteen viittaa puolestaan siihen, että kermavaahdon muodostumisessakin proteiinien merkitys kuplien pinnalle hakeutuvina stabilaattoreina on merkittävä (toisin kuin itse olin arvellut). Kasvisten merkitys nousee Turun yliopiston ja Epanet-korkeakouluverkoston professori Anu Hopia on tällä hetkellä keskittynyt tutkimaan kasvisten makua, jota hän pitää erittäin tärkeänä kohteena. Kasvisruokien merkitys tulee nousemaan tulevaisuudessa oleellisesti, koska lihantuotanto rasittaa ympäristöä. Uusien makujen ja aromien löytäminen kasviksista on äärimmäisen kiinnostavaa, Hopia vakuuttaa. Hopia työskenteli aiemmin teollisuuden palveluksessa ja sanoo huomanneensa, että myös teollisuus on entistä kiinnostuneempi molekyyligastronomian mahdollisuuksista Se tuo uudenlaisen lähestymistavan tuotekehityksen innovaatiopatteristoon. Voi syntyä uusia ideoita uudelta pohjalta. Myös Suomen kokkimaajoukkue haki ja sai tukea Anu Hopialta osallistuessaan olympialaisiin. Loimme kilpailutöihin hyvän ja tasaisen kiillon lisäämällä liivatteeseen kolme salaista ainesosaa, Hopia vihjaa. Ajan hermolla Ruokamessuilla Anu Hopia saa molekyyligastronomian kuulostamaan ymmärrettävältä, arkisilta jutuilta. Hopia onkin ammattilainen tieteen popularisoinnissa, jota hän on tehnyt koko uransa ajan. Hän on esimerkiksi pitänyt Tiede-lehdessä Kemistin keittiö -kolumnipalstaa ja nykyään bloggaa edellä mainitulla sivullaan. Tänä vuonna hän julkaisi kirjan Kemiaa keittiössä. Ruuan myytit on iso asia esimerkiksi Ranskassa, jossa mm. koululaiset ovat keränneet uskomuksia isovanhemmiltaan jo parikymmentä vuotta. Maassa on olemassa tuhansien myyttien lista. Pikku hiljaa ruuasta nauttimisen luonnontieteellinen tutkimus on levinnyt muihin maihin. Ruokamessuilla ollaan hyvin ajan hermolla, kun molekyyligastronomia on nostettu esiin, Hopia sanoo. Teksti ja kuvat: Tiina Rantakoski

9 Ruokamessut Ruokamessut järjestetään jälleen 4. 6.syyskuuta Kauhajoella Hämes-Havusessa. Teemana on tänä vuonna ruokaan, ruoanlaittoon ja ravitsemukseen liittyvät uskomukset. Ruokamessut ovat avoinna perjantaina klo 10 18, lauantaina ja sunnuntaina klo Kävijöitä palvelee ilmainen messubussi Kauhajoen keskustasta Hämes-Havuseen. Alueella pysäköinti on ilmaista. Ruokaan liittyviä uskomuksia ja myyttejä: Kermaa ei saa vatkata ukkosella, koska se happanee. Täytyykö kananmunat laittaa kylmään veteen, että kuori irtoaa helpommin? Jos perunoita keittää liian kauan, ne imeltyvät. Sunnuntaina ei saa leipoa, kakut ym. epäonnistuvat. Uudet perunat on lisättävä aina kiehuvaan veteen. Jääkaapin pahat hajut lähtevät, kun jääkaappiin laittaa omenanpuolikkaan. Outo ruoka janottaa. Sima on silloin valmista, kun rusinat nousevat ylös pullossa. Uunissa oleva kakku lässähtää, jos uunin ohi kävelee varomattomasti. Käy klikkaamassa ja kerro oma myyttisi mennessä: Mia Kivistö (vas.) ja Päivi Mäkiranta (oik.) toimivat vatkaajina kermaan vaahdotustestissä. Anu Hopia otti aikaa. Lopputulos oli selvä: ilman sokeria kerma vaahtoutui paljon nopeammin ja lopputulos oli ilmava. Sokerin kanssa kerma vaati pidemmän ajan vaahtoutuakseen ja lopputulos oli rakenteeltaan tiiviimpää.

10 Sosiaalista mediaa hyödynnetään Suomessa vielä vähän. Digitaalisuus ja sitä kautta myös sosiaalinen media ovat viime aikoina puhuttaneet valtakunnallisesti, kun heikentyneen taloustilanteen takia on alettu etsiä uusia, edullisempia kanavia esimerkiksi kilpailukyvyn parantamiseksi tai markkinoinnin tueksi. Suomessa näitä mahdollisuuksia hyödynnetään vielä varsin vähän verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin, jossa sosiaalisen median asema on vahvistunut viime vuosina. Yhtenä sosiaalisen median suurimmista voimannäytteistä voidaan pitää Yhdysvaltojen viimeisimpiä presidentin vaaleja, joissa Barack Obaman voitto todisti millaisia mahdollisuuksia nykypäivän digitaaliset työkalut ja palvelut voivat tarjota oikein hyödynnettyinä. Obama toimi vaalikampanjassaan sosiaalisen median periaatteiden mukaan eli meni sinne missä ihmiset ovat: hän liittyi erilaisiin internetin yhteisöihin ja ryhmiin sekä osallistui heidän keskusteluihinsa. Suurta roolia hänen kampanjassaan näyttelivät tuhansien vapaaehtoisten blogikirjoitukset, internetin keskusteluryhmät, YouTube -videot ja erilaiset nettikeräykset. Obaman kotisivuilta käy muun muassa ilmi, että hän on lähes parinkymmenen eri sosiaalisen median palvelun jäsen. Palvelut yleensä ilmaisia Mitä sosiaalinen media oikeastaan on? Se on tietoverkossa yhteisöllisesti tuotettua tai jaettua mediasisältöä. Perinteisen median tuottaessa kaikille samaa tietoa yksisuuntaisesti, sosiaalisessa mediassa ei enää ollakaan vain tiedon vastaanottajia, vaan kuka tahansa voi halutessaan myös osallistua tiedon tuottamiseen, jakamiseen tai julkaisemiseen. Muita sosiaaliselle medialle tyypillisiä piirteitä ovat sen helppokäyttöisyys, avoimuus sekä ajasta ja paikasta riippumattomuus. Palvelut ovat yleensä myös ilmaisia ja kehittyvät nopeasti. Olennaista sosiaalisessa mediassa ovat yhteisöt, joiden kautta ihmiset voivat verkottua ja tavata samanhenkisiä ihmisiä. Käyttäjät voivat halutessaan jakaa kuvia, videoita, linkkejä, kirjanmerkkejä tai uutisia joko avoimesti tai kavereidensa kesken. Hyviä esimerkkejä sosiaalisuutta luovista sisältöpalveluista, joissa käyttäjät siis tuottavat ja jakavat sisältöjä, ovat esimerkiksi kuvapalvelu Flickr ja videopalvelu YouTube. Sosiaalisissa verkostopalveluissa, kuten Facebookissa tai MySpacessa, käyttäjät luovat itsestään profiileja, joihin he voivat linkittää vaikkapa oman bloginsa otsikot tai toisten blogeja. Muita sosiaalisen median toimintoja ovat esimerkiksi wikit, avainsanat eli tagit, uutissyötteet (rss), linkitys ja virtuaalimaailmat. Tehokasta kommunikointia livenä Yksi viime aikojen puhutuimmista sosiaalisen median palveluista on mikroblogialusta Twitter (www.twitter.com). Sen käyttäjämäärä on kasvanut Yhdysvalloissa viimeisen vuoden aikana reilusti yli tuhat prosenttia ja nyt kyseinen palvelu on rantautunut myös Suomeen. Twitteriä kutsutaan mikroblogipalveluksi, koska käyttäjä voi sen avulla julkaista omia mielipiteitään tai kiinnostavia linkkejä 140 merkin pituisina tiedonantoina kerrallaan. Oman Twitter-tilinsä luotuaan käyttäjä voi muun muassa tilata toisten tiedonantoja valintansa mukaan. Twitter on osoittautunut erittäin tehokkaaksi ja reaaliaikaiseksi kommunikaatiovälineeksi, koska käyttäjät voivat lähettää päivityksiään myös kännykän kautta. Se toimii erinomaisesti liveraportointivälineenä erilaisissa tapahtumissa tai onnettomuuksista tiedotettaessa. Yritykset taas voivat sen avulla esimerkiksi kerätä helposti palautetta tai markkinoida omia palvelujaan. Twitter on noussut viime aikoina esille myös perinteisen median välineissä, kun monet julkisuuden henkilöt ovat innostuneet mikroblogipalvelusta ja heidän tekemisiään voi siis seurata reaaliaikaisesti kyseisen palvelun kautta. Tunnetuimpia Twitterin käyttäjiä maailmalla ovat tällä hetkellä näyttelijä Ashton Kutcher, laulaja Britney Spears, presidentti Barack Obama sekä uutistoimisto CNN. Edellä mainittujen lyhytviestejä tilaa yli miljoona käyttäjää. Suomessa palvelun ovat löytäneet esimerkiksi Obama-huuman siivittämänä poliittiset puolueet ja poliitikot, uutispalvelimet sekä muusikot. Sosiaalisen median palveluja syntyy tällä hetkellä kuin sieniä sateella ja niiden taso vaihtelee laidasta laitaan. Osa palveluista on kuitenkin erittäin toimivia ja niin pitkälle kehitettyjä, että ne tarjoavat kaikille internetin käyttäjille jotakin. Positiivisia kokemuksia siitä, miten hyvin erilaiset tahot kuten koulut, yritykset, kunnat kuin yhdistykset ovat hyödyntäneet näitä mahdollisuuksia niin maailmalla kuin Suomessakin, löytyy jo paljon. Digitaalisen markkinoinnin konsultointiin ja tutkimukseen erikoistunut itive Oy (www.itive.net) koordinoi tällä hetkellä Kauhajoen aluekeskusohjelman alaisuudessa toimivaa seutumme digitaalisen kehittämisen yksikköä. Yksikön yhtenä tavoitteena on luoda tuleville vuosille strategia, jonka avulla voidaan muun muassa tuoda sosiaalisen median mahdollistamia hyötyjä enemmän ja paremmin seutumme ihmisten tietoon ja käyttöön. Saara Laaksonen Perunakerho toimii viljelijöiden yhdistäjänä. 10 Suupohjan perunakerho, emäntien ruoanlaittokerhoko? Ei, vaan seudun perunanviljelijöiden välinen yhdysside, joka toimii perunanviljelyn kehittämiseksi. Suupohjan perunakerho on toiminut vuodesta 1976 lähtien viljelijöiden parhaaksi. Alkuaikoina tehtiin paljon tutustumismatkoja perunatiloille ja perunanjalostuslaitoksiin muualle Suomessa. Sittemmin, kun ala alkoi kehittyä omallakin alueella, vierailut suuntautuvat pääosin suupohjalaisyrityksiin. Alusta asti yhdistyksen sihteerinä toiminut isojokinen ProAgrian piiriagrologi Seppo Saari sanoo, että aina ajankohtainen aihe on ollut kasvinsuojelu. Yhdistys kerää viljelijöiltä kasvinsuojeluaineiden tarpeen ja tekee yhteistilauksen. Näin saadaan alennuksia. Yhteistilaukset ovat suosittuja. Tilauksen yhteissumma on noin euroa vuosittain. Aiemmin hankittiin myös muun muassa paperisäkkejä yhteisostona rekkakuormallinen kerrallaan. Nyt, kun pakkauksia on monenkokoisia ja tilat käyttävät omilla painatuksilla olevia pusseja, yhteishankinnat ovat siltä osin jääneet. Kerho myös tiedottaa jäsentiloille ajankohtaisista asioista jäsenkirjeillä ja sähköpostilla. Erilaiset aloitteet ja muu aktivoiminen tuotannon kehittämiseen kuuluvat kerhon toimintaan. Kasvitaudit perunaseminaarissa Jäseniä Suupohjan perunakerhossa on 75 Isojoelta, Karijoelta, Kauhajoelta ja Teuvalta sekä Kristiinan suomenkielisten viljelijöiden parista. Varat toimintaan saadaan lähinnä jäsenmaksuista. Perunaseminaareja pidetään silloin, kun jokin ajankohtainen aihe puhuttaa viljelijöitä. Menneenä keväänä sellainen pidettiin Isojoella ja aiheena olivat kasvitaudit. Etelä-Pohjanmaan Maatalouskeskus (nyk. ProAgria Etelä-Pohjanmaa) on ollut yhdistyksen alkuunpaneva voima. Samantyyppisiä yhdistyksiä perustettiin menneinä vuosikymmeninä pitkin Suomea. Kun perunanviljely on keskittynyt muutamille seuduille Suomessa, ovat yhdistykset jääneet elämään näille alueille. Pelkkää asiaa ei perunakerhon toiminta ole, vaan viljelijät tutustuvat toisiinsa myös vapaa-ajalla, kun tehdään yhteisiä teatteri- ja muita retkiä. Seppo Saaren mukaan tämä kevät on ollut normaali. Routa oli niin syvällä, että kovin varhain ei istuttamaan päästy. Sateet eivät ole haitanneet istutusta. Päivi Lahti-Kuusisto

11 FP Food Parkin ensimmäinen toimintavuosi positiivinen. Toimitusjohtaja Matti Lähdesmäki on tyytyväinen FP Food Park Oy:n ensimmäiseen varsinaiseen toimintavuoteen. Vuoden aikana on luotu yhteistyöverkosto, järjestetty osakeanti ja paneuduttu elintarvikealan pienyritysten kehittämiseen. Vuosi sitten toimitusjohtajana aloittanut Lähdesmäki kertoo tilikauden olleen positiivinen. Loppuvuoden aikana järjestettiin osakeanti ja päästiin toiminnassa täyteen vauhtiin. Osakeannissa yhtiölle kerättiin euron osakepääoma. Mukana on 35 osakkeenomistajaa, joista pääosa on pienyrityksiä. Pienomistajavaltaisuus mahdollistaa mm. Tekesin rahoituksen hakemisen ja jo nyt Tekesin elintarvikealan Sapuska-projektia on hyödynnetty muutamassa yrityksessä, valaisee Lähdesmäki. Alueen pk-yritysten kehittäminen on toiminnan ydin. Elinvoima alueelle tulee yritysten kautta. Kannustamme niitä kehittymään ja tuemme kasvussa, Lähdesmäki muotoilee. Food Park vetää Kauhajoen seudun aluekeskusohjelmaa elintarvikesektorilla. Parhaillaan valmistellaan elintarvike- ja bioalan strategiaa tuleville vuosille. Strategia on osa KOKO-ohjelmaan hakemista. Yhtiön toiminta-alue ulottuu Rannikko-Suupohjasta Kurikkaan, Jalasjärvelle ja Honkajoelle. Lähdesmäki on tyytyväinen, että myös Honkajoki on mukana kehittämisessä, sillä alueen yritykset ovat hyvin kehityskykyisiä ja kasvuhaluisia. Erikoiskasveissa mahdollisuuksia Matti Lähdesmäen mukaan Food Park keskittyy erityisesti erikoiskasvien tuotannon ja jalostamisen kehittämiseen. Perinteisesti alue on vahva ruokaperunan tuottaja, sillä 70 prosenttia Suomessa syötävästä ruokaperunasta kasvaa Suupohjassa, erityisesti Isojoella, Karijoella ja Kristiinankaupungissa. Tavoitteena on siirtää viljelyosaaminen uusille sukupolville ja tätä tukemaan suunnittelemme Peruna-Instituutin perustamista. Peruna-alan koulutus keskitettäisiin Suupohjaan ja jatkossa tavoittena on osaamiskeskittymän luominen. MTT:n kanssa on lähdössä avomaavihannesprojekti, joka keskittyy porkkanaan ja tutkimusyhteistyötä tehdään myös tyrnin ympärillä. Myös kasvihuonetuotteiden eteen tehdään työtä. Edellisten lisäksi erikoiskasveja, joihin panostetaan yhä enemmän jatkossa, ovat öljypellava ja uusimpana kumina. Kuminasta saa toimeentulon pienemmälläkin tilalla, sillä sen tonnihinta on 1000 euroa, kun se esimerkiksi ohralla on 90 euroa, Lähdesmäki vertaa. Yhteistyöverkoston luominen on ollut yhtiön ensimmäisen vuoden tärkeä työ. Osaamisen siirto verkoston kautta on välttämätöntä, Lähdesmäki korostaa. Food Parkin yhtiökokous toukokuun alussa valitsi hallituksen ja puheenjohtajana jatkaa Heikki Lindfors Forsfood Oy:stä. Jäseninä jatkavat myös Kauhajoen kaupunkia ja maataloutta edustava Tuomo Varsamäki sekä Seija Pihlajaviita SeAmkista. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Hannu Ylihonko Honkajoen elintarvikeklusterista sekä Raimo Yli-Hannula Suupohjan Perunalaakso Oy: stä. PERUNAHERKKUJA: Saksalainen perunasalaatti (4 annosta) 900 g punaisia perunoita 1 pieni sipuli, pilkottuna n. 0.6 dl oliiviöljyä n. 0.3 dl viinietikkaa suolaa ja pippuria Keitä sopiva määrä punaisia perunoita. Kuori perunat, kun ne ovat vielä kuumia. Pilko yksi pieni sipuli hienoksi ja lisää perunoiden päälle. Kaada päälle hieman oliiviöljyä (noin 0,6 dl) ja viinietikkaa (noin 0,3 dl ). Mausta suolalla ja pippurilla. Anna jäähtyä ennen tarjoilua. Eijan argentiinalaiset grilliperunat tasakokoisia perunoita, esim. Rosamunda, Pito tai Bintje vettä, maitoa, suolaa grillimaustetta Kuori perunat ja halkaise ne poikittain (ei pitkittäin). Keitä kevyesti suolatussa vesi-maitoliemessä. Mitä enemmän maitoa liemessä on, sen herkullisempia perunoja tulee. Jäähdytä ja mausta hyvällä grillimausteella. Grillaa 1 2 puolikasta / henkilö. Sitruunaperunat 650 g perunoita 2 rkl oliiviöljyä 10 pilkottua valkosipulinkynttä 1/2-1 sitruunan mehu ja raastettu kuori 4 rkl vettä 6 laakerinlehteä 1 tl timjamia 1/2 tl kuivattua oreganoa 4 rosmariininoksaa 1/2 tl sokeria suolaa ja vastajauhettua pippuria nippu persiljaa karkeaksi silputtuna Perunat leikataan reiluiksi suupaloiksi ja laitetaan uunivuokaan. Kaikki muut aineet persiljasilppua, ja ehkä yhtä rosmariininoksaa lukuun ottamatta lisätään, käännellään hyvin sekaisin. Paistetaan 200-asteisessa uunissa min. Muutaman kerran käännellään, jotta öljy pettää perunat tasaisesti. Lähteet: reseptivihko.net/peruna Melinan uudet perunat foliossa tasakokoisia uusia perunoita valkosipulia tai sipulia voita tai öljyä mustapippuria suolaa yrttimausteita foliota Viipaloi raa at uudet perunat. Pilko valkosipuli tai sipuli. Laita perunat ja sipulit foliolle. Lisää nokare voita tai tilkka öljyä ja mausta makusi mukaan suolalla ja pippurilla tai yrttimausteilla. Voi käyttää myös tuoreita yrttejä. Kääri folio nyytiksi ja grillaa, kunnes perunat ovat kypsiä. 11

12 Kauhajokea ja Suomea newyorkilaissilmin. Christopher Lange kuvaa jokapäiväistä elämää Jos netin kuvagalleriassa Flickrissä klikkaa hakusanaksi Kauhajoki, löytää ensisivuilla kuvaajan nimeltä Christopher Lange. Kuvissa avautuu Kauhajoki, jossa on tyhjiä öisiä huoltoasemia ja kaupan pihoja, mutta myös suloisia pikkupoikia urheilemassa tai keskustan rakennuksia ja erilaisia kylttejä hieman totutuista poikkeavissa kuvakulmissa. Christopher Lange paljastuu 18-vuotiaaksi newyorkilaiseksi, joka viettää Kauhajoella Rotary-vaihtovuottaan lukiossa opiskellen. Nuori mies on vahvasti matkalla kohti taiteilijan ja valokuvaajan uraa, sillä hän on juuri kuullut päässeensä opiskelemaan Alfred Universityyn New Yorkiin. Olen niin onnellinen sen takia. Sain vielä kaksi stipendiäkin, hän hehkuttaa. Opiskelupaikan myötä on herännyt kaipuu takaisin New Yorkiin, vaikka varsinaista koti-ikävää ei ole ehtinyt tullakaan. Täytyy myöntää, että juuri nyt kaipaan Manhattanille. Kaipaan kunnon texmex-ruokaa! Nuoruutensa Christopher Lange asui Manhattanilla, mutta neljä vuotta sitten perhe muutti maalle 150 kilometriä New Yorkista. Se paikkakunta on pienempi kuin Kauhajoki, joten siten minulla ei ollut vaikeuksia sopeutua tänne, hän huomauttaa. Christopher kertoo, että vuosi on sujunut isäntäperheissä mainiosti ja hän on todella viihtynyt Suomessa. Kun hain vaihtoon, halusin tutustua Skandinaviaan. Kun paikka olikin Suomi, ajattelin, että miksipä ei! Toki luulin sijoittuvani Helsinkiin Mustavalkoista filmille! Hän on ehtinyt kierrellä Suomessa, tutuksi ovat tulleet muun muassa Etelä- Suomen isommat kaupungit. Kamera on kulkenut koko ajan mukana. Suurin osa on kuvattu perinteisesti filmille, toki joukossa on digiotoksiakin. Suosikkimediani on mustavalkoinen filmi. En voisi kuvitella siirtyväni kokonaan digikuvaajaksi, mutta toki väreissäkin on puolensa. Christopher Lange puolustaa filmille kuvaamista mm. sen takia, että siinä sävyt tulevat paremmin esiin. Digikamera pehmentää liikaa yksityiskohtia eikä syvyysvaikutelma ole samanlainen, hän vakuuttaa. Christopher onkin tuttu näky Panula-opiston pimiössä, jonne hänellä on oma avain. Taidan olla pimiön ainut käyttäjä, hän virnistää. Monille hän on kameroineen tuttu näky myös Kauhajoen raitilta. Jokin henkilö saattaa pysäyttää ja alan kuvata häntä. Yleensä suomalaiset ovat ujoja, mutta kun lupaan heille otoksen, he suostuvat kuvattavaksi. Verenperintöä ja vaikutteita Valokuvaustaito on tullut Christopherille mitä ilmeisimmin verenperintönä, sillä sekä hänen äitinsä että isänsä ovat valokuvaajia ja taiteilijoita. Isä, Paul Lange on kuuluisa muotikuvaaja, jonka otoksia on nähty parinkymmenen vuoden ajan aikakauslehtien kuten Voguen tai Ellen kannessa ja reportaaseissa, malleina maailmankuulut mallit ja filmitähdet, mm. Halle Berry tai Tyra Banks (www. paullange.com). Christopherin vaikuttajina ovat lisäksi monet elokuvaohjaajat ja valokuvaajat. Kuvaajista hän sanoo arvostavansa erityisesti Henri Cartier-Bressonia, joka on tunnettu 1900-luvulla vaikuttanut ranskalainen valokuvaaja. Jokapäiväistä elämää kuvannut Cartier-Bresson loi käsitteen ratkaisevasta hetkestä, jolloin kuva tuli ottaa. Toinen esikuvani on elokuvaohjaaja Darren Aronofsky, jolla on kuvaajatausta. Hänen elokuvansa Wrestler ja Requiem for a a Dream ovat suosikkejani. Ihailen hänen tapaansa katsoa kameran läpi, mutta haluan kuitenkin luoda oman tyylini. 12

13 Kuvat: Christopher Lange Kuva hänestä: Mira Teksti: Tiina Rantakoski Christopher Lange kuvasi syyskuun 23. päivän tapahtumia muun muassa kirkossa (kuva alla oikealla). Totta kai olin huolissani ja hämmentynyt kuten kaikki muutkin. Tuntuu siltä, että melko nopeasti ihmiset laittoivat tapahtuneen taka-alalle. Olen vakuuttanut kaikille kavereilleni, että Suomi on edelleenkin turvallinen maa. He tietävät sen. 13

14 Tove Janssonin alttaritaulu suuren yleisön tietoisuuteen. Teuvan kunta on käynnistämässä hanketta, jolla tuodaan Teuvan kirkossa sijaitseva ainutlaatuinen Tove Janssonin alttaritaulu Kymmenen neitsyttä suuren yleisön tietoisuuteen. Jansson maalasi tämän suurtyön Teuvalla v Tove Janssonin töiden arvo ja tunnettuus kasvavat voimakkaasti maailmalla. Tavoitteena on tuoda tätä maalausta ja siihen liittyviä tarinoita kansainvälisesti esille. Keinoina ovat mm. uudenlaiset internetin tiedonvälityskeinot. Hankkeessa toteutetaan 3 minuutin video, aineistoa monikielisille web-sivuille sekä mm. opintomatka ja seminaari. Hankkeen vetäjinä ja sisällöntuottajina ovat Jaana Suksi ja Tiina Rantakoski LC Logistics Center Oy:stä. Tiivistä yhteistyötä tehdään Janssonin tuotannon asiantuntijoiden, kuten Tampereen taidemuseon Muumilaakson sekä Muumien ystävät ry:n ja mediatuottaja Harjula Productionin kanssa. Myös Teuvan seurakunta sekä teuvalaiset yhdistykset ja yritykset ovat hankkeessa mukana. Rahoitusta hankkeelle on saatu Suupohjan kehittämisyhdistyksen kautta Leader-ohjelmasta. Vain yksi alttaritaulu Tove Janssonin kirjoja on käännetty lähes 40 kielelle. Hänen merkityksensä taiteilijana on noussut jo pitemmän aikaa kansainvälisen yleisön kinnostuksen kohteeksi. Osittain tähän vaikuttaa eri puolilla maailmaa kasvava kulttuuritietoisten nuorten aikuisten joukko, joka on elänyt osan varhaislapsuuttaan Muumi-elokuvien vaikutuspiirissä, toteaa tuottaja, säveltäjä Heikki Mäenpää. Mäenpää on tehnyt Muumien ystävät ry:n puitteissa multimediatuotantoja ja mm. esiintynyt kahdessa maailmannäyttelyssä. Mäenpää tekee yhteistyötä Tampereen taidemuseon Muumilaakson kanssa. Tove Jansson on tunnettu paitsi kirjailijana, myös kuvataiteilijana. Elina Bonelius Tampereen Taidemuson Muumilaaksosta kertoo, että pienikokoisen muumitaiteen ja muun kuvitustaiteen lisäksi hän loi myös uran taidemaalarina. Tuotantoon kuuluu lisäksi useita suurikokoisia seinämaalauksia. Alttarimaalauksia hänen tuotannossaan sen sijaan on vain yksi, Bonelius kertoo. Hankkeessa tuodaan Tove Janssonin maalaamaa Kymmenen neitsyttä -alttaritaulua esille muun muassa videon ja webbisivujen keinoin. Elina Bonelius (vas.) Tampereen Taidemuseon Muumilaaksosta tutustui teokseen syksyllä. Yksityiskohta ja signeeraus alttaritaulussa. Hankkeen vetäjä Jaana Suksi ja Teuvan seurakunnan kappalainen Seppo Myyryläinen uskovat, että Teuvan kirkko kiinnostaa käyntikohteena entistä enemmän, kun tietoisuus alttaritaulusta kasvaa. (Kuva alla). Tietoa Tove Janssonista Teuvalla 1953? Onko sinulla jotain tietoa Tove Janssonin olosta ja työskentelystä Teuvalla vuonna 1953? Tai oletko kuullut sukulaisten tai tuttavien tarinoita alttaritaulun maalauksesta? Olisiko jollakin mahdollisesti valokuvaa Tove Janssonista Teuvalla? Tove Teuvalla -hankkeessa kerätään aiheeseen liittyviä aikalaistarinoita. Ota yhteyttä ja jaa tietosi meille muille! Hankkeen vetäjä Jaana Suksi P Tiedottaja Tiina Rantakoski P Teksti ja kuvat: Tiina Rantakoski

15 Valokuitu ja vesijohto samaan ojaan Karijoen Salonkylässä hyödynnettiin yhtä kaivantoa kahteen eri tarkoitukseen, kun vesijohdolle avattuun ojaan asennettiin myös valokuitukaapeli. Suupohjan Seutuverkko toimitti paikalle tarvikkeet karttojen kera ja kyläläiset vastasivat fyysisestä työstä. Näin he saivat kuituliittymän huomattavasti edullisemmin kuin normaalisti. Salonkylä pääsi yhdessä Kauhajoen Uuronja Puskankylän sekä Jurvan Jyrynkylän kanssa mukaan Suupohjan Kehittämisyhdistyksen Laajakaistaa Kyliin -hankkeeseen, jonka avulla Suupohjan viimeiset laajakaistattomat alueet pyritään saamaan tietoyhteiskunnan piiriin. Kehittämisyhdistys tuki myös Salonkylän vesihanketta. Kehittämisyhdistyksen ohjelman yhtenä tarkoituksena on pitää maaseutu asuttuna ja elinvoimaisena. Ohjelmaan on selkeästi kirjattu tavoite saada kaikille yhtenäinen mahdollisuus tietoliikenteeseen, Suupohjan Kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Paavo Mattila kertoo. Pidämme Suupohjan Seutuverkon hanketta vetää runkoa näille kylille erittäin tärkeänä, sillä tietoliikenteen merkitys ihmisten arkipäivässä kasvaa vauhdilla. Esimerkiksi kansalaisopiston kursseille ei voi enää ilmoittautua ilman internet-liittymää, hän korostaa. Kännykkä- ja tv-katveita Kaapelille tulee näissä kylissä aika paljon matkaa, joten ilman Kehittämisyhdistyksen tukea emme olisi koskaan voineet niissä verkkoa rakentaa. Hankkeen kautta tuleva valokuituyhteys on käytännössä ainoa mahdollisuus saada kyläläisille laajakaista, Seutuverkon myyntipäällikkö Anne-Mari Leppinen toteaa. Esimerkiksi maatiloilla nopeustarve on ministeriön tutkimuksen mukaan jo 8 Megaa ja nopeutta pitää olla myös lähtevässä suunnassa. Sitä ei langattomilla ratkaisuilla saa. Tarvetta nostavat mm. netistä itse päivityksensä hakevat robotit, etävalvonnat sekä eläinrekisterien siirtelyt. Samalla kyläläiset saavat tilaisuuden pitää lankapuhelinyhteytensä puhelinlinjojen häviämisestä huolimatta. Kuidun kautta toimivat niin lankapuhelut kuin tv-palvelutkin. Käyttömahdollisuuksissa on oma mielikuvitus rajana, Leppinen miettii. Tuettavissa kylissä on pahoja katvealueita paitsi netissä niin myös kännykkä- ja digitv-verkossa. Tästä on hyvä esimerkki Salonkylästä, jossa täytyy puhua kännykkään pihalla. Valokuidun avulla kommunikoinnin voi suorittaa tästä eteen päin sisätiloissa. Karijoen Salonkylässä asukkaat asensivat kökkätyönä valokuitukaapelin samaan kaivantoon vesijohdon kanssa. Värien Teuvalla haetaan viihtyisyyttä ja vireyttä. Teuvan tulevaisuuslautakunnan keväällä 2007 järjestämän Parahanlaasesta vielä paremmaksi -ideakilpailun voitti Värien leikki -niminen ehdotus, jonka ydinajatuksena oli hyödyntää Teuvalla toimineen liikemiehen ja värjärimestarin Otto Syreenin henkilöhahmoa. Ideana oli kehittää väreihin, värjäykseen, käsityötoimintaan, valoihin ja valaistukseen liittyviä teemoja kokonaisuuden muodostamiseksi. Idean pohjalta katsottiin tarpeelliseksi selvittää, onko Teuvan kunnan alueella mahdollista toteuttaa väreihin liittyviä tapahtumakokonaisuuksia sekä mahdollisuuksia väriteeman ympärivuotiseen käyttöön.. Selvitystyö toteutettiin Leader-hankkeena ja työ teetettiin tarjouskilpailun voittaneella CreaMentors Oy:llä. Selvitystyön kautta esiin nousi kolme erilaista teema-/tapahtumakokonaisuutta eli Puutarhatapahtuma, Otto Syreenin väripäivät ja Valot ja värit hyvinvoinnin edistäjinä. Puutarhatapahtuma on näyttely-/messutapahtuma, joka tarjoaa puutarhanhoidon harrastajille uutta tietoa, osaamista sekä mahdollisuuden hankkia puutarhanhoitoon liittyviä tarvikkeita, välineitä, koneita ja taimia. Alan ammattilaisille ja näytteilleasettajille tapahtuma tarjoaa myynti- ja markkinointimahdollisuuden. Erityisenä osa-alueena puutarhatapahtumassa ovat värit puutarhoissa. Otto Syreenin väripäivät on monipuolinen kurssi- ja koulutustapahtuma, jonka tarjonta muodostuu värjäykseen ja siihen liittyvien erilaisten tekniikoiden esiintuontiin, värien valmistamiseen, maalaukseen, kädentaitoihin yms. liittyen. Valot ja värit arjen hyvinvoinnin edistäjänä -teeman avulla tähdätään valojen ja värien hyödyntämiseen yksityisissä ja julkisissa rakennuksissa esim. kouluissa ja terveyskeskuksissa. Värien Teuva -toimintaa tehdään näkyväksi ympäri vuoden kunnan alueella ja edistetään näin ihmisten hyvinvointia ja paikkakunnan viihtyvyyttä. Laadittava Värien Teuva -opas tulee ohjaamaan toimintaa. Esiselvitystyön yhteydessä syntyneen hankesuunnitelman pohjalta ollaan käynnistämässä Värien Teuva -hanketta. 15

16 Pohjalaista kalustusta ja sisustusta Willa Kaarnassa. Nikkarikeskukseen Jurvaan on pystytetty moderni vapaa-ajan asunto Willa Kaarna. Talo talon sisällä esittelee pohjalaisten puu- ja huonekaluyritysten sekä sisustevalmistajien osaamista. Mukana on tuotteita pariltakymmeneltä yritykseltä Teuvalta, Kauhajoelta, Jurvasta, Kurikasta, Seinäjoelta, Jalasjärveltä, Lapualta ja Lappajärveltä. Jaana Jaskari (vas.) Lapuan Kankureista ja Katja Niemistö Peltola Oy:stä ihastelevat Willa Kaarnan makuuhuonetta. Kalusteet ovat Peltolan mallistoa ja huopa Lapuan Kankureiden. SeAMK:n muotoilun opiskelija Heidi Koivisto on sisustanut 65 neliön hirsihuvilan kuvitteelliselle lapsiperheelle. Esillä on raikas keittiö, rauhallinen makuuhuone, aivan uusi lasten sänkyratkaisu, upeat lämpökäsitellyt massiivipuulattiat ja kevään vihreää sisustusta. Willa Kaarnan avajaiset olivat toukokuussa ja talo on esillä koko kesän Nikkarikeskuksen aukioloaikoina maanantaista perjantaihin, viikonloppuisin sovittaessa. Kaluste- ja sisustevalmistajat ovat Nikkarikeskuksen toimitusjohtaja Johanna Peltoniemen mukaan melko positiivisella mielellä. Suomalaisten kiinnostus kotimaassa valmistettuja huonekaluja kohtaan on lisääntynyt selvästi. Puuteollisuusyrittäjät ry:n jäsenistölle tehdyn tilauskantatiedustelun perusteella melkein puolella huonekaluvalmistajista tilauskannat ovat kasvaneet neljänneksellä helmikuusta 2009 huhtikuuhun Osalla tilauskirjat ovat pysyneet jatkuvasti täysinä. Kotimaiset jälleenmyyjäketjut panostavat yhä enemmän suomalaiseen laatuun ja varmoihin toimitusehtoihin. Uudenlainen tapa esitellä tuotteita Talon runko on Teuvan Mökki- ja Sorvituotteen käsialaa. Toimitusjohtaja Taimo Sukari kertoo, että heidän yrityksessään on vauhti päällä ja melkein koko vuoden tuotanto on myyty. Ihmiset panostavat selkeästi vapaa-ajan asumiseen ja piharakentamiseen. Toimitusjohtaja Katja Niemistö Peltola Oy:stä pitää Willa Kaarnan yhteisponnistusta mainiona tapana esitellä tuotteita oikealle kohdeyleisölle. Tämä sisustus on rakennettu lapsiperheen tarpeisiin, joten uskon, että juuri he löytävät tänne etsimään ideoita. Kurikan Interiöörin toimitusjohtajan Paula-Tarja Tuohisto-Kokon mielestä Willa Kaarna on uudenlainen esilletuontipaikka. Uskon, että tämä on alkusysäys uudenlaiselle pohjalaisen huonekaluja puutuoteteollisuuden yhteistyölle ja sen hyödyntämiselle. Tarvitsemme positiivisia talkoita. Suomalaiset tuotteet ovat luotettavia, tarvitsemme vain designiin viimeistä hienosäätöä, Tuohisto-Kokko korostaa. Tarjolle isompia kokonaisuuksia Jaakko Sukari (vas.) ja Taimo Sukari Teuvan Mökki- ja Sorvituotteesta keskustelivat pintakäsittelystä Osmo Colorin Sirpa Pitkäsen kanssa. Lapuan Kankureiden markkinointijohtaja Jaana Jaskari muistutti siitä, kuinka paljon Pohjanmaalla on kaluste- ja sisustealan osaamista. Valitettavasti yritykset vain tahtovat tehtä työtä omaan läjäänsä, Jaskari totesi. Kauhajoen seudun aluekeskusohjelman kalustealan koordinaattori Anne Viitala oli tyytyväinen siihen, miten Willa Kaarna tuo esille yritysten osaamista. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä, jotta voisimme jatkossa tarjota isompia kokonaisuuksia. Kaluste-, sisustus- ja rakennusteollisuusala lähentyvät koko ajan toisiaan. Heidi Koivisto kartoitti lopputyötään eli Willa Kaarnan sisustamista varten vapaa-ajan asumisen trendejä. Vapaa-ajan asuntoja varustetaan melkein paremmin kuin koteja. Trendinä on tuoda luonto osaksi sisustusta, mikä tulee esille muun muassa isoissa ikkunapinnoissa. Luonnosta tulevat usein myös sisustuksen värit. Willa Kaarnassa ovat mukana Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, Suupohjan Ammatti-Instituutti / talonrakennuslinja, Teuvan Mökki- ja Sorvituote Oy, Peltola Oy, Junet Oy, Kurikan Interiööri Oy, Suomen Lämpöpuu Oy, Teuvan Keitintehdas Oy, Lennol Oy, Lapuan Kankurit Oy, Skaala Ovet ja Ikkunat Oy, KP Floors, Väripiirto Oy, Osmo Color, Saneeraus- ja Maalauspalvelu Oy, Kurikan Sähkötarvike Ky, AJJ-Markkinointi Oy, Viherhietikko Oy, VM- Carpet Oy, Amfora, Rakennussuunnittelu Markku Syväluoma ja LVI-Kynnäs Oy. Syksyllä Willa Kaarna vaihtuu sisustukseltaan aktiivisen eläkeläispariskunnan vapaa-ajan asunnoksi. Teksti ja kuvat: Tiina Rantakoski 16 Johanna Peltoniemi Nikkarikeskuksesta kertoi, että yli kaksikymmentä yritystä lähti innokkaasti Willa Kaarnan yhteisponnistukseen mukaan. Kesän ajan Willa Kaarna esittelee lapsiperheen vapaa-ajan asumista. Syksyllä sisustus vaihtuu eläkeläispariskunnan vapaa-ajan asunnoksi.

17 50-vuotias Teak kurssikeskuksesta teknologiakeskukseksi Teak juhli 50-vuotista taivaltaan 1. huhtikuuta. Päivä aloitettiin työvoimakoulutuspoliittisella seminaarilla ja sen jälkeen oli 50-vuotisjuhla. Seminaarissa puhui ohjelmajohtaja Rauno Vanhanen työ- ja elinkeinoministeriöstä aiheenaan Työllä ja yrittämisellä eteenpäin. Hän lähetti viestiä työpaikoille. Käyttäkää hiljaista aikaa toiminnan ja uuden osaamisen kehittämiseen. Yrityksien kannattaisi aikaistaa investointeja, jos mahdollista. Rauno Vanhanen muistutti siitä, että vaikka nyt eletään taantumaa, edessä on lähivuosina iso eläköityminen ja sitä kautta työvoimapula. Lähivuosina poistuu työmarkkinoilta ihmistä. Jotta työn määrä säilyy samana, on lisättävä tehokkuutta ja pidennettävä työuria. Kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos toi terveiset eduskunnasta ja esitti ajatuksia Suupohjan kehittämisestä. Kaskisten tehtaan lakkauttaminen on Wideroosin mukaan pahinta, mitä on sattunut alueelle aikoihin. Seuraamuksia ei ole vielä täysin koettukaan. Wideroos haluaa katsoa asiaa valoisin mielin, mutta realistisesti. Maakuntarajat eivät saa olla yhteistyön esteenä Suupohjassa. Molemmilla puolin maakuntarajaa on mahdollisuus menestyä. Aktiiviseen yrittämiseen on mahdollisuuksia, hän totesi. Yhteistyöstä hän mainitsi esimerkkinä vaikuttamisen Suupohjan rautatien säilymisen puolesta. Tärkeä rautatie turvaa liikenteen satamaan. Menestyksen avaimia joustavuus ja luotettavuus SeAMK:n muotoilun opiskelija Heidi Koivisto on sisustanut 65 neliön hirsihuvilan kuvitteelliselle lapsiperheelle. Teakin 50-vuotishistoriikki julkaistiin juhlapäivänä. Historiikin TEAK, aikuiskoulutusta ajassa, Teuvan aikuiskoulutuskeskuksen viisi vuosikymmentä on kirjoittanut opetusneuvos Kalervo Niemelä. Historiikissa luodaan katsaus Teakin vuosikymmeniin. Alkuvuosien vaikeuksien ja epävarmuuden ajoista siirryttiin 70-luvulle eli aikaan, jolloin kurssikeskuksen toiminta vakiintui. Siirryttäessä 90-luvulle toimintaa leimasi laajentumisen kausi, joka on jatkunut aina tähän päivään saakka. Viidenkymmenen vuoden aikana Teak on kehittynyt pienimuotoisesta ammattikurssikeskuksesta kansainväliset mittasuhteet täyttäväksi teknologiakeskukseksi. Puhuisin mielelläni menestystarinasta. Lähes tyhjästä on kehittynyt valtakunnan tasoinen koulutuskeskus. Nykyisin Teakin menestyksen avaimia ovat joustavuus, luotettavuus ja reagointiherkkyys, arvioi historiikin kirjoittaja Kalervo Niemelä. Nykyisin Teak on Euroopan suurin ja monipuolisin puu- ja huonekalualaan erikoistunut oppilaitos. Viime vuosien aikana Teak on kehittänyt palveluja myös muille toimialoille. Kasvun myötä on perustettu 15 uutta toimipisteitä eri puolille Suomea. Tällä hetkellä Teakilla on toimintaa kaikissa Suomen maakunnissa. Teakilla on erittäin voimakas kehitysvaihe menossa ja tulos on hyvä, toimitusjohtaja Lars Kronqvist toteaa. Opiskelijoita Teakissa on n. 850, joista noin puolet Teuvalla. Henkilöstön määrä on noin 100. Suosituin opiskeluala on puu- ja huonekaluala. Vahvasti kasvussa on mm. sisustusala. Tiina Rantakoski Kuvia Willa Kaarnasta: Historiikin kirjoittaja Kalervo Niemelä (vas.), ohjelmajohtaja Rauno Vanhanen TEMistä ja Teakin toimitusjohtaja Lars Kronqvist. 17

18 Tapahtumatuottajia valmistuu syksyllä Suupohjaan. Tapahtumatuottajakoulutus alkoi Suupohjan Ammatti-instituutissa tammikuussa Meillä jokaisella koulutuksen aloittaneella oli jo entuudestaan kokemusta tapahtuman järjestämisestä, joillakin jo usean vuoden ajalta, joten alkajaisiksi heitettiin ilmaan epäilyksiä siitä, onko koulutuksella meille mitään annettavaa. Epäluulot haihtuivat nopeasti, kun heti ensimmäisenä päivänä jouduimme pohtimaan, kenelle tapahtumaa teemme, miksi ja millaisten arvojen varaan tapahtumamme on rakennettu. Kun vielä piti asettaa tavoitteita ja visioida tulevaa taisimme huomata, että opittavaa vielä on. Saimme vuoden aikana opiskelutovereiltamme myös arvokkaita neuvoja, vinkkejä ja suorasukaista palautetta oman tapahtumamme kehittämiseen. Tapahtumat vaikuttavat Tapahtuman järjestäminen on muutakin kuin esiintyjähankintaa ja telttojen vuokraamista. Jouduimme pohtimaan esimerkiksi tapahtumiemme monenkirjavia vaikutuksia. Tapahtumathan tekevät kuntaa tunnetuksi ja vaikuttavat kunnan julkiseen kuvaan yleensä positiivisesti. Kukapa voisi kuvitella Kaustista ilman kansanmusiikkijuhliaan tai Savonlinnaa vailla oopperajuhlia. Toisaalta festivaalit rasittavat ympäristöä: ne tuovat liikenneruuhkia, meteliä ja roskaamista. Vasta viime vuosina on kiinnitetty huomiota tapahtumien laajoihin taloudellisiin vaikutuksiin, sillä on huomattu, että mitä suurempi tapahtuma, sitä laajemmalle se säteilee. Tapahtumakävijä kun ei osta vain lippua ja vietä koko aikaa festivaalialueella, vaan tankkaa autonsa, poikkeaa lähikaupassa ja yöpyy paikkakunnalla. Olipa kysymys Suviseuroista tai Nummirockista, taloudellisia vaikutuksia ei voi väheksyä. Kuva Suupohja tanssii -tapahtumasta Karijoelta. Kuvaaja: Kati Latva-Panula Tapahtumasta ei ole iloa vain turistille, kauppiaille ja kunnan imagolle, vaan paikalliset asukkaat voivat hyödyntää vaikkapa tapahtumaa varten rakennettua konserttisalia pitkin vuotta. Palautetta, kiitos! Opiskelijatoverini pitivät siitä, että kaikilla kouluttajilla oli itsellään tapahtumajärjestämisen kokemusta, joten opetus oli tarpeeksi käytännön läheistä. Koulutus opetti olemaan myös tarkkana lupaasioissa ja turvallisuusjärjestelyissä. Se myös opetti palaamaan usein ensimmäiseen kysymykseen: Miksi tätä tapahtumaa tehdään? Kun siihen on vastaus, on myös tapahtuman perusta kunnossa. Koulutuksesta sai myös eväitä tapahtuman jatkuvaan kehittämiseen, minkä tärkein työväline on kävijöiltä aktiivisesti kerättävä palaute. Ei siis kannata kulkea palautelaatikon ohi kesäfestareilla. Syksyllä valmistuu Suupohjan alueelle joukko innokkaita osaajia, jotka voivat ottaa hoitaakseen tapahtuman kuin tapahtuman, olipa sitten kysymys markkinoista, rallikilpailusta tai kulttuuririennoista. Reija Iso-Mustajärvi Kolumni Reija Iso-Mustajärvi Suomalaisuuden ytimeen. Pidän matkustamisesta kaukaisiin maihin, mutta silti mielenkiintoisimpia matkoja ovat olleet yllätysvisiitit omaan suomalaiseen, ja usein ennen näkemättömään, ajatuksen juoksuun. Poikkesin Tanskan matkalla idylliseen maalaiskirkkoon. Kirkon eteisessä oli kaapin päälle huolimattomasti heitetty Tanskan lippu. Siinä odotti Dannebrog viikkausta rumasti rutattuna. Hätääntyneenä katselin ympärilleni toivoen tavoittavani suntion, jolle voisin kohteliaasti ehdottaa lipun asianmukaista taittelua kaappiin. Tapaus ei kerro mitään tanskalaisista, mutta se kertoo kaiken suomalaisen suhteesta siniristilippuun. pääsiäispäivä ja maahanmuuttajaystävä on tulossa kylään. Hän astuu sisään olutta tuliaisenaan. Pystyin vaivoin pidättelemään närkästystäni, sillä mielestäni alkoholi ei ole sopiva tuliainen, ei ainakaan pääsiäisenä. En tietenkään voi kertoa sitä hänelle, sillä enhän voi olettaa, että hän olisi perillä kulttuurimme ääneen lausumattomista laeista, kun en itsekään tiennyt, kuinka paljon tuliaiskaljat herättäisivät minussa pahennusta. Kaikilla kulttuureilla on oma logiikkansa. Tuo logiikka on syntynyt aikojen saatossa. Siihen ovat vaikuttaneet historialliset tapahtumat, maantieteellinen sijainti, ilmasto, filosofiat ja uskonnot sekä poliittiset järjestelmät. Pari vuotta sitten seisoin kairolaisen moskeijan ulkopuolella. Halusin kurkistaa sisään ja napata pari valokuvaa, mutta suuri englanninkielinen kyltti kehotti naisia käyttämään takaovea. Olin valmis maassa maan tavalla -ajatteluun, kunnes tajusin, että 15-vuotias poikani kyllä voisi käyttää etuovea, mutta minä saisin puikkelehtia moskeijaan takakautta. Luulenpa, että egyptiläinen nainen, joka kiiruhti viettämään rukoushetkeään ei uhrannut ajatustakaan tasa-arvolle, vaan epätasa-arvoisuuden ajatus syntyi minun suomalaisessa päässäni. Aina ei tarvitse matkustaa edes pois Kauhajoelta, kun jo saa tehdä lähempää tuttavuutta suomalaisen ytimensä kanssa. On ensimmäinen En oikeasti tiedä, mistä moskeijan erilaiset kulkureitit juontavat juurensa, mutta jos amerikkalainen, joka teki ilmoituksen vauvaansa ulkona nukuttavasta suomalaisesta poliisille, olisi tiennyt, että ulkona nukuttamisella turvattiin alun perin suomalaislasten terveyttä tuberkuloosia vastaan, hän olisi ymmärtänyt suomalaisen käytöstä eikä olisi ensimmäiseksi ajatellut lapsen heitteillejättöä. Luulenpa, että vaikka matkustaisimme ja jopa muuttaisimme pysyvästi vieraaseen maahan, emme kuitenkaan koskaan pystyisi lopullisesti riisumaan oman kulttuurimme silmälaseja, joiden läpi me tarkastelemme maailmaa. Ytimemme pysyy aina suomalaisena. 18

19 Härän vuoden viettoa vietnamilaiseen tapaan. Vietnamissa vuoden tärkein juhla on uusi vuosi, jota vietetään perinteitä kunnioittaen sekä samalla nauttien hyvästä seurasta ja ruoasta. Tämän vuoden tammikuussa myös Kauhajoella oli mahdollisuus päästä tutustumaan kyseiseen tapahtumaan sekä vietnamilaiseen kulttuuriin, kun Sanssin kartanon punaisessa tuvassa juhlittiin jo alkanutta härän vuotta kansainvälisin joukoin. Idea juhlasta lähti alun perin viime vuoden puolella Kauhajoelle majoittuneilta vietnamilaisnuorilta. Suomeen tutustumisen ja kielen opiskelun lomassa he pitivät tärkeänä, että myös hekin saisivat tuoda esille omia tapoja ja perinteitään. Ja sitä paitsi, kuka nyt pimeänä ja kylmänä vuoden aikana juhlista kieltäytyisi? Vuoden tärkein juhla Ensimmäisenä juhlavuorossa oli vieraiden vastaanotto sekä tervetuliaispuheet, jonka jälkeen Kansainvälisyyskeskus INKA:n harjoittelija Thanh Huynh perehdytti yleisön paremmin perinteisen TET-päivän tapoihin. Apuna toimi myös Saara Leppänen, joka tulkkasi puheen suomen kielelle. Värikkäistä kertomuksista ja kuvista ilmenikin, että vietnamilaisille uuden vuoden juhla on yhtä tärkeä kuin joulu meille suomalaisille. Tällöin vietnamilaisperheet viettävät yhteisen hetken, jolloin he kokoontuvat valmistamaan juhlaruokia yhdessä. Joskus paikalla saattaa olla jopa monta sukupolvea kerrallaan. Yksi perinteisistä ruuista on banaanipuiden lehtiin kääritty ns. suolainen kakku, joka sisältää muun muassa riisiä ja jauhelihaa. Paistaminen kestää kahdeksan tuntia, jonka aikana on tapana vaihdella kuulumisia sekä muistella edeltävää vuotta sukulaisten kanssa. Jotkut tavat herättivät suomalaisväessä myös hieman kummastusta, sillä vietnamissa taikauskoisuus on paljon vahvempaa kuin täällä meillä. Tulevan vuoden onnen määrittää talon vanhimman halkaisema vesimeloni, sillä jos se on sisältään oikean punainen, tulee vuodestakin onnistunut. Myös tärkeä vaikuttaja oli se henkilö, kuka astuu vuoden ensimmäisenä päivänä taloon. Asuntoihin on lisäksi jätetty ruokaa sekä alttari, koska Vietnamissa uskotaan kuolleiden sukulaisten henkien olevan talossa paikalla vuoden kolmen ensimmäisen päivän ajan. Teksti ja kuvat: Mari Hautamäki Yhteinen sävel löytyi helposti kielimuurista huolimatta. Hyvä ruoka, parempi mieli Illan aikana nautittiin myös eksoottisista ruuista ja uskaliaimmat saivat koettaa myös tikuilla syömistä. Jos syöminen ei luonnistunut heti, oli tarjolla avuliaita vietnamilaisia, jotka opettivat oikean otteen tikkujen käsittelyyn. Tässä tulee ainakin nautittua, kun tulee syötyä niin hitaasti, kuului juhlaväen joukosta useaan otteeseen. Kun kaikki olivat saaneet vatsansa täyteen juhlapöydän tarjoiluista, oli aika muistella kulunutta vuotta. Vietnamilaisethan saapuivat Kauhajoelle viime vuonna lokakuun puolessa välissä, jolloin kaikki oli heille vielä uutta ja ihmeellistä. Muisteloita elävöittivät lisäksi hauskat kuvat sekä leikkimieliset palkinnot. Juhlassa palkittiin esimerkiksi parhain kokki, parhain suomen kielen taitaja sekä joukon positiivisin henkilö. Karaokea ja kauniita naisia Viimeisimpänä ja odotetuimpana juhlanumerona oli karaoke, johon innokkaita riitti. Karismaa ja rohkeutta vietnamilaisista löytyi runsaasti heidän esittäessään kappaleita omalla äidinkielellään. Puuseppänä Kauhajoella työskentelevä Thang sekä hitsaaja Minh kertoivat karaoken olevan tärkeä osa heidän kulttuuriansa. Vietnamissa näkee katujen varsilla usein kylttejä karaokeilloista ja baareista. On yleistä, että esimerkiksi työpäivän päätteeksi mennään yhdessä viettämään aikaa sekä samalla laulamaan, he kertoivat. Suomesta miehillä ei ollut pahaa sanottavaa. Erityisesti kehuja saivat lumi, sauna sekä tietenkin kauniit naiset. Suomalaisista ruuista taas lohi oli yksi ylitse muiden. Uusi vuosi, uudet kujeet Punaisessa tuvassa juhlat jatkuivat kello yhteentoista asti, jonka jälkeen oli aika aloittaa uuden härän vuoden vietto. Kansainvälisyyskeskus INKA:n maahanmuuttokoordinaattori Sanna Uusitalo halusi erityisesti kiittää vietnamilaisten ystäväperheitä, joista oli ollut suuri apu. Juhlaperinteen jatkosta hänellä ei vielä ollut tietoa, ehkä ensi vuonna vietnamilaiset viettävät uutta vuotta vuorostaan omassa kotimaassaan. Saa nähdä mitä härän vuosi tuo tullessaan! Karaokella on suuri suosio myös Vietnamissa. Tarjolla oli sekä suomalaisia että vietnamilaisia herkkuja. 19

20 Muumihali kruunasi päivän :-) Pikku Myyllä ja Nipsulla oli hieman erilainen sunnuntai kesäkuun alussa, kun he Muumimamman ja -papan kanssa suuntasivat Naantalin sijasta Kauhajoelle. Muumien maakuntamatkan takaa löytyi Suupohjan Nuorkauppakamari. Lapsille ei järjestetä konsertteja turhan usein, joten lapsipitoisen jäsenistömme toiveesta päätimme sellaisen tempaista, tapahtuman organisoija Hanne Vuorenmaa kertoi. Muumit esiintyivät kaksi kertaa ja 45 minuutin setin aikana he Benny Törnroosin johdolla laulattivat ja leikittivät tuttujen muumilaulujen tahdissa. Eturivin lapset kokivat ilon hetkiä, kun he saivat vaivihkaa koskettaa muumeja tassuista tai hännänpäästä. Konsertin lopussa muumit jäivät vielä lasten halittaviksi ja monelle tuli haikea olo, kun muumit joutuivat poistumaan. Muumikonsertin lisäksi tapahtumassa oli mm. ongintaa, kasvomaalausta, askartelua ja puhuva karkkiautomaatti. Lisääkin oheistoimintaa olisi saanut olla. Se täytyy laittaa korvan taakse seuraavan perhetapahtuman varalle, Vuorenmaa mietti. Aurinkoinen ilma ja muumit saivat liikkeelle hyvin lapsiperheitä, sillä tapahtumassa kävi päivän aikana yli 350 henkilöä. Katsojien joukossa oli myös kymmeniä lapsia perheineen, jotka saivat ilmaisen lipun Sepon Halpahallilta. Kauhajoen kaupunki jakoi liput sellaisille lapsille, jotka eivät ilman lahjoitusta olisi päässeet konserttiin mukaan. Se oli todella jalo teko, sillä kaikilla ei ole varaa lähteä Naantaliin. Sepon Halpahallin ansiosta nämäkin lapset saivat tilaisuuden kokea aidot muumit, joita useimmat pääsevät ihailemaan vain kirjoista ja videoista, Vuorenmaa korosti. Anne-Mari Leppinen Muumitapahtumassa oli tarjolla myös muuta toimintaa, kuten karkkimyyntiä. Moni muumifani poistuikin ison sydäntikkarin kera. Muumeja pääsi tapaamaan myös joukko sellaisia lapsia, jotka eivät olisi ilman Sepon Halpahallin lahjoitusta päässeet nauttimaan muumikonsertista. Kiitos siitä kuuluu tälle miehelle! Teknologiakeskus Logistia esillä maailman innovaatiokeskusten luettelossa Kauhajoen logististen järjestelmien ja materiaalinkäsittelyn osaaminen ja sitä edustava teknologiakeskus Logistia ovat mukana juuri julkaistussa teoksessa, Innovaatiokeskusten maailman Atlaksessa. Teoksen on julkaissut WAINOVA - maailman innovaatiojärjestöjen liitto. Teoksessa on esillä 700 teknologiakeskusta ja tiedepuistoa ympäri maailman. Suomesta mukana on kymmenisen kohdetta. Voisi sanoa, että Logistia on päässyt innovaatiotoiminnan maailmankartalle, toteaa kehitysjohtaja ja alan kehittämisen koordinaattori Jaana Suksi LC Logistics Center Oy:stä. Hän uskoo, että mukaanpääsy teokseen tuo helpommin kansainvälisiä yhteyksiä merkittäviin tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa tuottaviin innovaatiokeskittymiin. Kauhajoen logististen järjestelmien ja materiaalinkäsittelyn osaaminen tulee innovaatiotoimijoiden tietoon ja johtaa toivottavasti yhteydenottoihin. On oltava mukana kehittämisen verkostoissa ja löydettävä uusia tulevaisuuden teknologisia sovelluksia; tämä on hyvä verkosto Kauhajoen seudun osaamiselle. WAINOVA, the World Alliance for Innovation, consists of 25 technology-based associations worldwide, of which IASP is a member. Sponsored by The Research Triangle Park and the WAINOVA Atlas of Innovation is a compilation of information gathered over the past year from innovation nodes, science parks and incubators linked to the WAI- NOVA network. The end result is an impressive array of information, data and statistics on over 700 parks and incubators, linking to more than technology-based organisations, companies and contacts. Currently available in a hard-backed print copy, the e-book and fully interactive online version will be released at the end of this month. For more information please contact the WAINOVA co-ordination office directly at 20

Suupohjan kehittämisyhdistys ry

Suupohjan kehittämisyhdistys ry n kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1.- 31.12.2009 HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA KOULUTUSHANKE 4013 Suvi-Media koulutushanke

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut)

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut) Ranskankermaiset ravunpyrstöt ( 8 annosta ) 1. Valuta 100 g kirjolohen mätiä jääkaapissa yli yön 2. Valuta 2 lasipurkillista ravunpyrstöjä (á noin 200 g) 3. Leikkaa 1 iso tai 2 keskikokoista punasipulia

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ Resepti 33-40 150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ 18 FITNESS AAMIAISSMOOTHIE Ainesosat - 2 dl pakastevadelmia - Puolikas banaani - Vaniljan makuinen juotava jogurtti - Vähän hedelmätuoremehua - 3-5 rkl FITNESS-muroja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti Tiedepuisto // Sähäkkä-hanke Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti mainonta markkinointi rekrytointi Santeri Lanér, VTM Tietotekniikan ammattilainen vuodesta 1996 Yrittäjänä ja konsulttina vuodesta

Lisätiedot

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 14.4.2016 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus Viestintämme vaikuttaa suoraan siihen miten toimintamme nähdään, miten se kiinnostaa, herättää halun tulla mukaan!

Lisätiedot

Ruukki sosiaalisessa mediassa

Ruukki sosiaalisessa mediassa Ruukki sosiaalisessa mediassa Sosiaalinen media ja yhteisölliset toimintatavat teknologiateollisuudessa - Facebook-hömpästä bisneksen tueksi 26.1.2011 Petri Kyrönviita Ruukki tänään Rakentamisen liiketoiminta

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Väinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu

Väinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu Väinön reseptit Kala- ja kasvisruuat Väinö Niskanen/Amiedu Sisältö Janssonin kiusaus Kirjolohikeitto Lohiperhonen Paprika-purjosipulitäyte uuniperunalle Porkkana- ja lanttulaatikot Savustettu kala Täytetyt

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

ecommerce Growth

ecommerce Growth MITEN TEEN TULOKSELLISTA YHTEISTYÖTÄ SISÄLLÖNTUOTTAJIEN KANSSA ecommerce Growth 15.9.2016 INNA- PIRJETTA LAHTI @innastus Inna-Pirjetta Lahti Kohtaamistoimisto Innastus PING Helsinki Elämyksiä, valmennuksia

Lisätiedot

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9 Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola 2014-2020 LIITE 9 Peräpohjolan kehitys ry:n valintakriteerit hankkeille Kaikkien rahoitettavien hankkeiden tulee täyttää maaseudun kehittämiseen liittyvät

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 tilannekatsaus valtakunnallista hankkeista ja koordinaatiohankkeista Maa ja metsätalousministeriö Valtakunnalliset maaseudun kehittämishankkeet Tavoitteena

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke Eveliina Toivonen 9.9.2016 www.hamk.fi TIETOISKUN SISÄLTÖ 1. Markkinoinnin perusperiaatteet 2. Verkkomarkkinoinnin kolme teemaa

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014

VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014 VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014 Yhdistys on saavuttanut tunnustetun aseman Ylläksen alueen vaikuttajana. Yhdistyksen jäsenmäärä on noussut tasaisesti ja on nyt 226. 1. Jäsentapaamiset

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön terveiset seudullisille yrityspalveluille

Työ- ja elinkeinoministeriön terveiset seudullisille yrityspalveluille Työ- ja elinkeinoministeriön terveiset seudullisille yrityspalveluille Työkaluja seudullisten yrityspalveluiden työhön ajankohtaista TE-toimistosta, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 23.9.2015 Tuija Groop

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ Resepti 104-110 150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ 1 CHILI SIN CARNE 4 annosta Ainesosat 1 paketti Hälsans Kök Soijarouhetta 1 purkki murskattuja tomaatteja 1 pilkottu sipuli 2 pilkottua paprikaa 1 purkki kidneypapuja

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS

SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS Eveliina Toivonen 21.3.2016 VALMENNUKSEN SISÄLTÖ 1. Sosiaalinen media yleisesti 2. Sosiaalisen median kanavat 3. Käyttöönotto 4. Sosiaalisen median suunnitelma 5. Sisältömarkkinointi

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Pieniä ihmeitä keittiössä

Pieniä ihmeitä keittiössä Pieniä ihmeitä keittiössä SAGAn & Vappu Pimiän reseptivinkit MARINOIDUT MUNAKOISOT SAGAN & VAPPU PIMIÄN reseptivinkit KUHAA KAPRIS-SITRUUNAVOISSA Leikkaa munakoiso reiluiksi viipaleiksi (paksuus noin ½

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Pieksämäen mentorifoorumi Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Useat pieksämäkeläiset yrittäjät ja yrittäjähenkiset ovat kouluttautuneet mentoreiksi tarkoituksena antaa kokemustaan ja verkostojaan muiden

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa 1.8.2016-31.1.2018 VERKON VAIHTOEHDOT VOIMAVARAKSI- TYÖPAJA 3.11.2016 Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä on Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Maija Mikkilä 26.7.2012 1 Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Toteuttajaverkosto: Kotka Hamina Pyhtää Virolahti-Miehikkälä Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA 29.9.2016 1 Tavoite Edistää Green Care-toimintaa ja sen toimintaedellytyksiä Etelä-Pohjanmaalla: tukea palveluiden kehittymistä, edistää alan yrittäjyyttä tuoda

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

NÄYTTEILLEASETTAJIEN KICK-OFF

NÄYTTEILLEASETTAJIEN KICK-OFF NÄYTTEILLEASETTAJIEN KICK-OFF NHTEF 2015 Annika Puotsaari, Tiia Paananen 01-12-15 1 FAKTAA JA LUKUJA Aktiivinen näytteilleasettaja = tyytyväinen näytteilleasettaja Aktiivinen näytteilleasettaja saa jopa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Asetuksista/ hanketoiminta

Asetuksista/ hanketoiminta Leader 2014-2020 Asetuksista/ hanketoiminta Kehittämishankkeet Koulutus, tiedonvälitys, selvitykset, suunnitelmat Palveluiden kehittäminen Kylien kehittäminen, maisemien ja kulttuuri- ja luonnonperinnön

Lisätiedot

PROJEKTIKATSAUS SMART LADIES IN DIGITAL WORLD Työpaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu

PROJEKTIKATSAUS SMART LADIES IN DIGITAL WORLD Työpaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu PROJEKTIKATSAUS SMART LADIES IN DIGITAL WORLD Työpaja 24.11.2016 Seinäjoen ammattikorkeakoulu HANKKEEN SUUNNITELLUT JA TOTEUTUNEET TOIMENPITEET (1) Naisyrittäjien rekrytointi ja kumppanien etsiminen opiskelijoille

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila MARTAT VERKOSSA Jouko Marttila 1.10.2016 Mobiili-internet on ykkönen Lähes puolet asiakkaista hakee tietoa sosiaalisesta mediasta ostopäätösten tueksi Facebook Yritykset käyttävät markkinointiin ja asiakaspalveluun.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot