1/2009. Kokkaamisen kemiaa Ruokamessuilla s. 8. Willa Kaarna esittelee pohjalaisosaamista s. 16. Kuvakulmia Kauhajoesta s. 12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2009. Kokkaamisen kemiaa Ruokamessuilla s. 8. Willa Kaarna esittelee pohjalaisosaamista s. 16. Kuvakulmia Kauhajoesta s. 12"

Transkriptio

1 Isojoki Kauhajoki Karijoki Kurikka Teuva 1/2009 Kuvakulmia Kauhajoesta s. 12 KOKO-ohjelmalla aluekehitystä s. 4 Tove Janssonin alttaritaulu esille s. 14 Kesä tapahtumia tulvillaan s. 22 Kokkaamisen kemiaa Ruokamessuilla s. 8 Willa Kaarna esittelee pohjalaisosaamista s. 16

2 PÄÄTOIMITTAJALTA Timo Vesiluoma Aurinkoa ja kesän antimia! SUUPOHJAL AINEN ISSN Julkaisija: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä / Kauhajoen seudun aluekeskusohjelma Päätoimittaja: Timo Vesiluoma p s-posti: Toimitussihteeri: Seututiedottaja Tiina Rantakoski p tai fax s-posti: Postiosoite: Suupohjalainen / toimitus C/o LC Logistics Center Oy Teknologiapuisto Kauhajoki Tässä numerossa avustivat: Päivi Lahti-Kuusisto Reija Iso-Mustajärvi Pia Nurmela Anne-Mari Leppinen Mari Hautamäki Carita Latikka Jaana Suksi Kesä on jälleen koittanut ja uusi kasvukausi on meneillään. Kasvukauden lopulla saammekin nauttia tuoreista vihanneksista ja juureksista sekä muista uuden sadon antimista. Seutumme onkin merkittävä elintarvikkeiden tuottaja erityisesti kasvis- ja juurestuotannon suhteen. Suomesta tuotetusta ruokaperunasta noin 70 % tuotetaan Suupohjan seutukunnan ja Kristiinankaupungin alueella. Merkittäviä tuotantokeskittymiä on myös esim. marjojen ja öljypellavan tuotannossa. Marjoja ja öljypellavaa jalostetaan alueellamme hyvin pitkälle nk. ainesosateollisuuden puitteissa. Kaikkia em. elintarvikealan teemoja palvelevat seudullamme Kauhajoki Food Park -kokonaisuuden useat eri toimijat. Elintarvikkeisiin liittyen unohtaa ei sovi paikallista elintarvikealan kone- ja laitevamistusta eikä mm. oppilaitosten monipuolista ravitsemusosaamista. Paikallisen osaamisen tueksi Suupohja on elintarvikealan kehittämisessä verkottunut myös valtakunnallisesti. Yksi verkostokumppanimme on elintarvikealan EPANET-professuuri, joka on keskittynyt mm. molekyyligastonomiaan. Mitä se on? Profesori Anu Hopia antaa kysymykseen vastauksen ja esittelee tässä lehdessä, miten tieteellisellä otteella saadaan ruokien makupaletti esille. AKO:sta KOKOoon. Uusi sato on kypsymässä myös aluekehittämisen suhteen. Nykyisin Suomessa toteutettavat aluekeskusohjelmat (AKOt) loppuvat vuoden 2009 lopussa. AKOt korvautuvat uudella Koheesio- ja kilpailukykyohjelmalla, KOKO:lla. Nimensä mukaisesti ohjelma pyrkii edistämään Suomen eri seutujen kilpailukykyä ja tasapainoista (koheesio) aluekehitystä. KOKO:n antimet kylvettiin myös Suupohjassa tämän vuoden maalis-toukokuussa, jolloin noin 100 paikallista toimijaa osallistui eri teemaryhmissä ohjelman valmisteluun. Ohjelmaehdotus jätettiin työ-ja elinkeinoministeriön arvioitavaksi toukokuun lopussa. Lopulliset ohjelmaehdotukset jätetään kesäkuun loppuun mennessä. Palautetta ohjelmasta saadaan ministeriöstä syksyn kuluessa ja uuden ohjelman pitäisi alkaa vuoden 2010 alussa. Uusi kausi kattaa vuodet Ohjelma rakentuu pitkälle seutumme olemassaolevien vahvuuksien varaan. Uusia avauksiakin ohjelmaan toki sisältyy. Ohjelman keskeisiä kehittämisteemoja ovat: - logistiset järjestelmät / metalliala - living business kalusteet ja asuminen - bio-elintarvikeala - digitaalisen osaamisen soveltaminen (kohdistuu mm. seutuverkon kehittämiseen, opetuksen uudistamiseen sekä markkinointiviestinnän uusiin välineisiin), - uudistuvat seutupalvelut ja pilotit. Tästä osiosta voidaan nostaa esille mm. bioenergian hyödyntäminen. Kesä on toki myös lomailun ja rentoutumisen aikaa. Erilaisia tapahtumia on seudullamme jälleen runsaasti tarjolla. Aurinkoista ja hyvää kesää lukijoille! Ulkoasu: Divico Oy Taitto: Tiina Rantakoski / LC Logistics Center Oy Painosmäärä: kpl Paino: I-Print Oy, Seinäjoki Seuraava numero: ilmestyy joulukuussa 2009 TOIMITUKSELTA Tiina Rantakoski Uusia näkövinkkeleitä. Joskus on hyvä katsoa asioita hieman eri näkövinkkelistä. Ulkoa päin tulevat näkökulmat auttavat meitä zoomaamaan lähelle ja parhaassa tapauksessa löydämme jotain, mitä emme ole huomanneetkaan. Oman kuvakulmansa tässä lehdessä antaa nuori newyorkilaisvalokuvaaja. Jo kannessa ja lisää sisäsivulla näemme, miltä näyttää Kauhajoki ja Suomi hänen linssinsä läpi. Uudet näkökulmat ovat tarpeen myös työmahdollisuuksien etsinnässä, nyt kun toimeentulojonot ulottuvat pian taas kadulle asti. Uudet bisnesideat, uudet tuotteet ja aivan uusien alojen mahdollisuudet raksuttavat yrittäjien ja kehittäjien aivokopissa. Mistä saisi uutta leipää kuivuneiden tilalle? Uusia avauksia tehdään myös ensi vuonna käynnistyvässä KOKO-ohjelmassa. Kuituverkossa ja digitaalisuudessa ja toisaalta energia-asioissa on kaistaa ajella uudenlaisia teitä. Ympäristön vaateiden muuntaminen bisnekseksi on vasta alussa. (s.4) Trendien haistelun lisäksi kehittämisessä tarvitaan kekseliäisyyttä yhdistää äkkiseltään toisiinsa kuulumattomia asioita. Kuten vaikkapa lukuisissa suomalaisissa kesätapahtumissa, luovan hulluuden avulla nähdään asioita uudessa valossa. Ikivanha suomalaisperinne, saunominen yhdistyy riemuisaan yhdessäoloon ja rakentamisen kekseliäisyyteen siirrettävien saunojen kokontumisajoissa. (s.20) Vaikka mikä muuttuisi, ihminen asuu aina jossain. Asumisen klusteri on yksi ala, jossa on mahdollisuuksia. Pohjalaisyrittäjät ovat polun alussa todellisen yhteistyön hakemisessa. Isompien kokonaisuuksien, helposti hankittavien tuotepakettien ja elämäntaparatkaisujen tarjoaminen asumiseen on keino pärjätä kansainvälisillä markkinoilla. Kovaa työtä se on, mutta Willa Kaarnan rakentuminen osoittaa, että halua yhteistyöhön on (s.16). Ruuasta nauttiminenkin saa aivan uusia ulottuvuuksia, kun perehtyy professori Anu Hopian näkemyksiin (s.8). Kokkaaminen on kemiaa ja sen hyödyntäminen antaa ruualle mielenkiintoisia ulottuvuuksia. Luovaa kesää!

3 Sisällys: 12. Elämää kameran linssin läpi 4. KOKO-ohjelmalla jatketaan aluekehittämistä 5. Logistia-Instituutti aloitti toimintansa 6. Suupohjan Kehittämisyhdistys tukee 7. Yrityspalvelupisteestä neuvontaa 8. Ruokamyytit murtuvat Ruokamessuilla 10. Sosiaalista mediaa hyödynnetään vielä vähän 10. Perunakerho yhdistää viljelijöitä 11. FP Food Parkin ensimmäinen vuosi takana 11. Perunareseptejä 12. Christopher Lange haluaa luoda oman tyylin 14. Tove Janssonin alttaritaulu tietoisuuteen 15. Valokuitu ja vesijohto samalla kertaa 15. Värien Teuvalla viihtyisyyttä 16. Willa Kaarna esittelee kalustajat ja sisustajat 17. Teak juhli 50-vuotistaivaltaan 18. Tapahtumatuottajia valmistuu syksyllä 18. Kolumni: Suomalaisuuden ytimeen 19. Härän vuotta vietnamilaiseen tapaan 20. Muumit suuntasivat Kauhajoelle 20. Logistia esillä innovaatiokeskusten julkaisussa 21. Nummijärvellä kajahtaa juhannuksena 21. Bändileiri aloitti kesän 22. Tapahtumakalenteri 23. Sauna-ajot tulevat jälleen 23. Lauhan Spelit 24. Suupohjan kulttuuriyhdistys tiedottaa 24. Suupohjan museot 24. Yhteystiedot 14. Tove Janssonin Alttaritaulu esille 6. Tukea kehittämiseen 23. Saunotaan taas! Kuva: Pekka Suovaara

4 Kauhajoen seudulla kärkialojen uudistamista ja uusia avauksia KOKO-ohjelma jatkaa aluekeskusohjelman työtä. Suomen aluekehittämisen ohjelmarakennetta muutetaan ensi vuoden alusta valtionneuvoston päätöksen perusteella. Nykyiset aluekeskusalueet AKOt ja kaksi muuta ohjelmaa ovat sulautuvat uudeksi koheesio- ja kilpailukyky -ohjelmaksi (KOKO). Kaikki Suomen seudut ovat kuluneen kevään aikana valmistelleet KOKO-ohjelmaehdotuksiaan. 52 alustavaa ohjelmaehdotusta jätettiin työ- ja elinkeinoministeriöön toukokuun lopussa. Lopulliset, kuntien käsittelemät ohjelmat jätetään ministeriöön kesäkuun lopussa. Suupohjan alueen kunnat käsittelevät ohjelmaluonnoksen kesäkuun aikana. Valtioneuvoston käsittelyn jälkeen uuden KOKOohjelman pitäisi käynnistyä Suupohjassakin vuoden 2010 alusta. TEM osallistuu KOKO-ohjelmien rahoitukseen maakuntien liittojen kautta 50 %:lla kustannuksista, toisesta puolesta vastaavat kunkin alueen kunnat. KOKO-ohjelman valtakunnallisina tavoitteina ovat alueiden kilpailukyvyn kehittyminen, elinvoimaisen ja tasapainoisen aluerakenteen säilyminen sekä alueiden erityishaasteisiin vastaaminen. Perinteisen mitä-kysymyksen lisäksi alueilta halutaan vastausta kysymykseen miten, eli tavoitteena on myös aluekehittämisen toimintatapojen uudistaminen. Myös Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä on alueen kuntien toimeksiannosta valmistellut kevään kuluessa ohjelmahakemuksen. Ohjelmaa ei ole väsätty vain virkamiestyönä, vaan se pohjautuu laajaan työryhmätyöhön. Erilaisia työryhmiä on ollut kymmenisen kappaletta, joissa ohjelmaa on ollut suunnittelemassa yli sata henkeä. He ovat yrittäjiä, kehittäjiä sekä oppilaitosten, järjestöjen ja kuntien edustajia, kertoo valmistelua vetänyt ja ohjelmaluonnoksen koonnut ohjelmapäällikkö Timo Vesiluoma. Ohjelma alue kattaa Isojoen, Karijoen, Kauhajoen ja Teuvan kunnat. Kurikan kaupunki on mukana kalusteet ja asuminen -osiossa ja bio-elintarvikealalla. Uutta on Honkajoen kunnan mukaantulo ohjelmaan elintarvikealan osalta. Honkajokiset alan yritykset ovat hyvin vahvasti mukana Kauhajoki Food Parkin toiminnassa. Suupohjassa viisi teemaa KOKO-työtä Suupohjassa tehdään viiden teeman avulla: 1. Logistisetjärjestelmät / metalli 2. Bio-elintarvikeala 3. Living Business kalusteet ja asuminen 4. Digitaalisen osaamisen soveltaminen 5. Uudistuvat seutupalvelut ja pilotit Olennaista on kehittää alueen olemassa olevia vahvuuksia. Suupohjan ohjelma haluaa vahvistaa kohdistetun innovaatio- ja elinkeinopolitiikan avulla keskeisiä vahvuusalueita eli logistisia järjestelmiä/ metallia, kalustealaa ja bio-elintarvikealaa. Tältä osin uusi KOKO jatkaakin Kauhajoen seudun verkostopilotin ja aluekeskusohjelman työtä, mainitsee Vesiluoma. Verkostopilotilla ja AKO:lla on ollut koordinoiva ja merkittävä rooli seudun kärkitoimialojen kehittämisessä. Seudun kilpailukyvyn ylläpito edellyttää paitsi kärkialojen uudistumista, myös mahdollisuuksien hyödyntämistä ja kokonaan uusien avauksien tekemistä. KOKO-ohjelma pyrkii toteuttamaan kokeilevaa innovaatio- ja elinkeinopolitiikkaa mm. seutuverkon kehittämisessä ja digitaalisen liiketoiminnan edistämisessä. Alueen kilpailukyvyn edistäminen yleisen innovaatio- ja elinkeinopolitiikan avulla näkyy Suupohjan KOKO:ssa etenkin tavoitteessa kehittää uusia seudullisia koulutuskonsepteja, jotka turvaavat osaavan työvoiman saatavuutta. Ohjelman tavoitteena on myös luoda seudulle tehokkaampi ennakoinnin ja kansainvälistymisen kehittämismalli. Yleiseen innovaatiopolitiikkaan ja kilpailukykyyn liittyy seudun houkuttelevuus ja vetovoimaisuus. Näitä asioita halutaan edistää ennakoivia hyvinvointipalveluja, seudullista brändäystä sekä innovatiivista markkinointiviestintää kehittämällä. KOKO on merkittävä ohjelma, mutta se ei ole kuitenkaan kaiken kattava. Monet asiat eivät soveltuneet tähän ohjelmaan. Näin ollen kuntien ja SEK:n on panostettava myös mm. viihtyisään asumisympäristöön, muiden toimialojen kärkiyritysten erityistarpeisiin sekä tehokkaaseen perusyritysneuvontaan. Kaikki yritystoiminta ja jokainen työpaikka on tärkeä, Vesiluoma korostaa. Kauhajoen seudun KOKO-ohjelmaehdotus jätetään ministeriöön kesäkuussa.

5 Vihreää taloutta kärkialoille Ohjelman kärkialojen kehittämisosiota on työstetty nykyisten AKO-kehittäjien avulla. Logististen järjestelmien teemasta ovat vastanneet LC Logistics Center Oy:ssä Tarja Pienimäki ja Jaana Suksi. Bio-elintarvikealan tavoitteet on kiteyttänyt FP Food Park Oy:ssä Matti Lähdesmäki. Kalustealan ja asumisen kehittämistavoitteet on muotoillut SEK: ssä Anne Viitala. Suupohjassa ja sen lähialueilla toimivien yritysklusterien kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää strategisten näkökulmien uudistamista, asiakaslähtöisyyttä ja kansainvälistä verkostoitumista. Myös asiantuntijuuden, koulutuksen, uusien teknologisten ratkaisujen ja palveluyrittäjyyden merkitys korostuu kaikilla toimialoilla. Uutta ohjelmassa on kestävän kehityksen mukaisen, vihreän talouden edistäminen. Tavoitteena on sitä kautta lisätä kilpailukykyä kärkitoimialoilla. Kalustelalla tämä tarkoittaa vaikkapa ympäristösertifikaattien käyttöönottoa, toteaa Anne Viitala. Kestävän kehityksen mukaisen ympäristöteknologian soveltaminen logistisiin järjestelmiin luo alalle uusia mahdollisuuksia, toteaa puolestaan LC Logistics Center Oy:n toimitusjohtaja Tarja Pienimäki. Bio-elintarvikealalla on tärkeää puhtaan luonnon hyödyntäminen, kestävän kehityksen ja nk. agroekologisten toimintatapojen ottaminen käyttöön. Tavoitteena on hiilijalanjäljen pienentäminen, toteaa FP Food Park Oy:n toimitusjohtaja Matti Lähdesmäki. Olennaista on myös kärkialojen osaamisympäristöjen ja -verkostojen kehittäminen, sekä tutkimusyhteyksien tiivistäminen ja sitä kautta tiedon siirto tutkimuslaitoksista alueen yritystoiminnan käyttöön, jatkaa Lähdesmäki. Digitalisaatio vasta alullaan Digitaalista osaamista halutaan soveltaa mm. koulutuksessa ja viestinnässä. Eri asiantuntijoiden mukaan digitalisaatio on vasta alullaan ja Suupohjassa on erittäin hyvät mahdollisuudet hyödyntää sitä huippumodernin seutuverkon kautta. Digitalisaation suhteen puhutaan nk. sosiaalisesta median noususta. Sitä voidaan hyödyntää niin oppimisessa kuin yritysten markkinoinnissakin. KOKO-valmistelun tueksi SEK teetti markkinaselvityksen 150 yrityksellä. Yllättävän suuri osa paikallisista yrityksistä piti mm. verkkokauppaa tärkeänä tulevaisuuden liiketoiminnassaan. Videomarkkinointi on myös eräs uusi trendi. Koulutusalan digitaalisena esimerkkinä voi mainita myös mm. uudet, normaalin internet-selaimen yli toimivat virtuaalikoulutushuoneet. Näissä huoneissa eri puolilla maapalloa olevat toimijat voivat nähdä ja kuulla toisiaan, työskennellä yhdessä valkotaululla, näyttää olemassaolevia PowerPointesityksiään. Kokoukset voidaan myös nauhoittaa. Seudusta halutaan luoda nk. elävä testiympäristö, living lab, joka luo uusia mahdollisuuksia niin paikalliseen yritystoimintaan, ennakoiviin hoivapalveluihin kuin koulutukseen. Mallissa paikalliset yrittäjät ja asukkaat voivat testaajina osallistua uusien tuotteiden palveluiden kehittämiseen yhdessä ideaa hyödyntävän yrityksen kanssa. Living lab -toimintaa jo on viety eteenpäin seutuverkon palvelujen osalta. Tasapainoista aluekehitystä Ohjelmaehdotus haluaa tukea tasapainoista aluekehitystä seudun eri kunnissa. Ohjelman kärkitoimialat kohdistuvat niihin Suupohjan alueen vahvuuksiin, joilla on myös kansallista merkittävyyttä ja kantavuutta, toteaa ohjelmapäällikkö Timo Vesiluoma. Laadittu ohjelma vahvistaa seudullisesti tasapainoista aluekehitystä, koska eri teemojen vaikuttavuus vaihtelee ohjelma-alueen kunnittain. Eri teemoista mm. bio-elintarvikealan kehittämistoimenpiteet kohdistuvat merkittävästi etenkin Isojoen, Karijoen, Honkajoen ja Teuvan kuntiin. Näissä kunnissa on merkittäviä elintarvikeketjun toimijoita, raaka-aineen tuottajia ja jatkojalostajia. Teeman osalta Kauhajoella on merkittävä ainesosaklusteri ja osaamisen keskittymä, Kauhajoki Food Park. Asumisen ja kalustealan toimenpiteet kohdistuvat etenkin Kurikkaan, Kauhajoelle ja Teuvalla. Klusterin osaamisyksiköt sijaitsevat Kurikassa ja Teuvalla. Logististen järjestelmien ja metallin klusteri on keskittynyt erityisesti Kauhajoelle. Samoin klusteria palveleva osaamisyksikkö Teknologiakeskus Logistia sijaitsee Kauhajoella. Logistia-klusterin sopimushankintaverkostot ulottuvat koko ohjelma-alueelle. Lisäksi myös Kurikassa ja Teuvalla on merkittävää metalliteollisuuden osaamista. Ohjelman muut teemat eli Digitaalisen osaamisen soveltaminen ja Uudistuvat palvelut ja pilotit voivat kohdistua koko ohjelma-alueelle. Ohjelman pilottiteemoja ovat mm. soveltuva bioenergian hyödyntämiskohteen suunnittelu, ennakoiva hyvinvointityö ja uudistuvat koulutusrakenteet. Toimintatapojen suhteen KOKO-ohjelmaluonnoksessa korostetaan kaikkien teemojen osalta kumppanuutta ja yhteistyötä yritysten, kuntien ja kehittäjien välillä. Kumppanuuden, yhteistyön ja kärkiyritysten kautta halutaan vaikuttaa seudun vetovoimaisuuteen. Logistia-Instituutti vauhdittaa koulutusta, tutkimusta ja tuotekehitystä Logististen järjestelmien ja materiaalinkäsittelyn yritysverkosto Kauhajoella saa kehittämiseen merkittävän panostuksen, kun Logistia-Instituutti aloitti kesän kynnyksellä toimintansa. Instituutti kokoaa verkoston, jolla on tämän teollisuudenalan kehittämiseen merkittävää osaamista niin koulutuksessa kuin tutkimuksessakin. Kolmas merkittävä asia, minkä Logistia- Instituutin on tarkoitus käynnistää, on yritysten tuotekehityksen tehostaminen. Tähän kehitetään tuotekehitysmalli, joka soveltuu isoja projektituotteita myyvälle teollisuudelle. Logistia-Instituutin toimintaa johdetaan teknologiakeskus Logistiasta, mutta se toimii laajalla alueella verkostokumppaniensa välityksellä. Merkittäviä kumppaneita tulevat olemaan mm. Vaasan Yliopisto, Levón-instituutti, Suupohjan ammatti-instituutti sekä Seinäjoen Ammattikorkeakoulu. Kumppaniverkostoa laajennetaan tarpeen mukaan. Logistia-Instituutin projektipäällikkönä aloitti kesäkuussa Anssi Murtonen Seinäjoelta. Murtonen on tradenomi ja viittä vaille valmis kauppatieteiden yo Vaasan yliopistosta. Murtonen työskentelee LC Logistics Center Oy:ssä, jonka palveluksessa hän on tehnyt lopputyötään jo elokuusta 2008 lähtien. Lopputyönään Anssi Murtonen tekee tuotannonohjausjärjestelmää Linseed Proteinille. Logistia-Instituutin käynnistämisen mahdollistaa Länsi-Suomen lääninhallitukselta saatu ESR-rahoitus, joka kestää 2011 vuoden loppuun. Tavoitteena on että Logistia-Instituutista tulee merkittävä ja maailmallakin tunnustettu logististen järjestelmien toimialan tutkimuksen tuottaja sekä osaamisen kehittäjä. Lisätiedot: Anssi Murtonen Projektipäällikkö Logistia-Instituutti LC Logistics Center Oy P

6 Suupohjan Kehittämisyhdistyksen tukimuotoja: Lisätietoja: P KEHITTÄMISHANKKEET: Hanke on keino toteuttaa ideoita, kehittää nykyistä, luoda tai kokeilla kokonaan uutta toimintaa. Hankkeelle täytyy olla luonnollinen tarve ja sen tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä. Hakijana voi olla yksityis- tai julkisoikeudellinen yhteisö tai säätiö. Rahoitusta voidaan myöntää yleishyödylliselle tai elinkeinolliselle kehittämishankkeelle sekä koulutushankkeelle. Hanke-esimerkki: Tove Teuvalla 1953 tuo Teuvalla sijaitsevan Tove Janssonin alttaritaulun esille uudella tavalla. Lue lisää hankkeesta toisaalta tässä lehdessä. YRITYSTUET: Pienyrittäjä tai aloittava yrittäjä voi hakea Suupohjan Kehittämisyhdistyksestä tukea investointeihin, kehittämis- ja koulutuskuluihin, 1. työntekijän palkkaamiseen tai yrittäjien väliseen yhteistyöhankkeeseen. YRITYSRYHMÄHANKKEET: Vähintään kolme yritystä voi toteuttaa yhdessä hankkeen, jossa kehitetään esimerkiksi yhteistä markkinointia, tuotteita tai yhteisiä tuoteperheitä. Kaikkien hankkeessa mukana olevien yritysten tulee täyttää Suupohjan maaseutuohjelman edellytykset. Hankkeen hakijana voi toimia esimerkiksi neuvontajärjestö, kunnallinen elinkeinoyhtiö, oppilaitos tai muu yrityksille kehittämispalveluita tarjoava organisaatio. Hanke-esimerkki: Lauhanvuori kutsuu -yritysryhmähanke kehitti Lauhanvuoren alueen yritysten Lauhansarven, Marian luontoaterioiden ja Mammantuvan yhteistä markkinointia. Hankkeen aikana Lauhanvuoren alueen yrityksille luotiin yhtenäinen graafinen ilme, jonka avulla saavutettiin laaja yhteinen näkyvyys. Markkinointi keskittyi voimakkaasti TV-mainontaan sekä sähköiseen viestintään. Matkailuesitteissä esiinnyttiin yhdessä näyttävillä mainoksilla ja saavutettiin kohtuullisilla kustannuksilla suuri hyöty. Hanke-esimerkki: Jurvalainen Mäntylän Tila toteutti Leader-yritystuella tilan Kalifornian historiasta kertovan videon. Idea hankkeesta syntyi asiakkaan ehdotuksesta. Isäntä Antero Mäntylä esitteli tilaa ja sen historiaa vierailijaryhmälle ja kertomus isoisän isän Kalifornianmatkasta sai runsaasti kiitosta ja poiki idean videon tekemiseen. Mäntylän Tilan historiassa kun on erikoinen yhteys Kaliforniaan, jossa tilan 11. isäntä Juho Mäntylä vaikutti vahvasti suomalaissiirtolaisten graniittibisneksen alkuvaiheeseen. Juho Mäntylä omisti useita graniittilouhoksia ja hänen louhoksillaan työskenteli useita suomalaisia mm. Suomen pääministerinäkin toiminut Oskari Tokoi. Mäntylän Tilan hankkeessa toteutettiin videoesityksen kuvausmatka sekä videon toteutus. Hanke on tuonut lisäarvoa matkailutilan toimintaan ja sen avulla voi lyhyessäkin ajassa havainnollistaa vierailijoille tilan historiaa. VIISIKKO-RAHA: Viisikko-rahan avulla voit toteuttaa unelmasi! Se onnistuu, jos ideasi on uusi ja hyödyttää monia, olet vuotias suupohjalainen nuori ja olet valmis tekemään ideasi eteen töitä. Rahaa voit saada max. 80 % kustannuksista eli euroa. Hanke-esimerkki: Viisikko-rahalla on tänä vuonna rahoitettu esimerkiksi myrskybongausjärjestelmä Suupohjaan. Hankkeessa hankittiin kaksi myrskybongauslaitteistoa tarkkaa paikallissäätä havainnoimaan. Toinen havainnointilaitteisto on kiinteä ja toinen mobiiliversio. Kiinteä asema kiinnitetään Suupohjan Seutuverkko Oy:n rakentamaan valokuituun Villamon kylätalon kupeeseen, jotta havainnot siirtyisivät supernopeasti eteenpäin. Kahden bongauspisteen avulla voidaan tarkasti tietää, missä myrskykeskus on ja minne se on menossa. Näin myrskyn lähelle pääsee esimerkiksi kuvaamaan salamoita. Tarkoista paikallissäätiedoista voi olla hyötyä esimerkiksi maanviljelijöille. Hankkeen takana ovat kauhajokiset nuoret Joni Rinta-Möykky ja Juha Kohtala. Hankkeen tuloksia voi seurata nettisivuilla INVESTOINTIHANKKEET: Rahoitusta voi hakea esimerkiksi yhteisön rakennelman tekemiseen tai korjaamiseen, laitteen tai koneen hankintaan tai kulttuurikohteen kunnostamiseen. Tuotoksen on oltava valmistuttuaan yhteisön käytössä ja se ei saa hyödyttää vain elinkeinonharjoittajia. Hakijana voivat olla yhdistykset, osuuskunnat tai kunnat. Hanke-esimerkki: Kesäteatteri Sotkanpesässä toteutetaan Kauhajoen Nuorisoseuran hakeman yleishyödyllisen investointihankkeen avulla kunnostaminen nykyaikaisten tarpeiden ja kasvavan kävijämäärän mukaiseksi. Katsomo saa katteen kokonaisuudessaan sekä selkänojalliset istuimet. Katsomoon tulee myös liikuntarajoitteisille hyvät tilat. Lisäksi kahvion edusta asfaltoidaan, jolloin sielläkin liikkuminen helpottuu. Näin saadaan tasokas esiintymispaikka niin paikallisille kuin vierailevillekin teatteriesityksille sekä muille tapahtumille.

7 Suupohjan yrityspalvelupiste neuvoo. Suupohjan yrityspalvelupiste auttaa kehittämään erilaisista liikeideoista kannattavaa liiketoimintaa. Pisteeseen voivat tulla kaikki, joilla on yritysidea ja halu ruveta yrittäjäksi. Yritysneuvoja Carita Latikka auttaa yritysidean arvioinnissa ja eteenpäin kehittämisessä yhdessä elinkeinoasiamiehen, elinkeinojohtajan ja eri toimialojen koordinaattoreiden kanssa. Yritysneuvoja neuvoo liiketoimintasuunnitelman ja rahoituslaskelmien tekemisessä alkavaa yrittäjää. Myös eri rahoitusvaihtoehdot käydään yhdessä asiakkaan kanssa lävitse. Usein asiakas tulee kysymään neuvoa johonkin tiettyyn osa-alueeseen ja on positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka kattava palvelupaketti yrityspalvelupisteellä on tarjottavanaan. Taloustaantuma on näkynyt kasvavina käyntimäärinä. Viime vuoden loppupuolella ihmisillä oli paljon kysymyksiä yrittäjyydestä ja yritystoiminnan aloittamisesta, mutta tänä vuonna yhä useampi kyselijä on myös aloittanut oman yrityksen, kertoo yritysneuvoja Carita Latikka. On hienoa auttaa ihmisiä heidän matkallaan yrittäjiksi ja saada erilaisia yritysideoita toteutumaan. Vuosittain palvelupisteen kautta autetaan noin henkilöä yrityksen perustamisessa. Toimialoja siinä on laidasta laitaan, nyt näkyy selvä nousu hoiva- ja hoitopuolen yritysten sekä teollisten yritysten perustamisessa. Alueelle on tulossa muutamia ns. spin off -yrityksiä, joissa jonkun jo olemassa olevan teollisen yrityksen ammattitaitoinen työntekijä aloittaa oman yrityksen. Usein entinen työnantaja on ainakin alkuvaiheessa yrityksen pääasiakas. Neuvontaa myös käynnissä oleville yrityksille Yrityspalvelupisteeseen asiakkaiksi voivat tulla myös jo olemassa olevat yritykset. Niille pisteessä on tarjolla lähinnä investointeihin liittyvää rahoitusneuvontaa ja hakemusten täyttöapua. Yrittäjien tärkein tehtävä on pyörittää yritystoimintaa ja pisteen tehtävä on auttaa ja selvittää sopivat tuet ja rahoitusmuodot, kertoo Latikka. Tänä vuonna olen tiedottanut alueen yrityksille myös Finnveran suhdannelainasta, jonka tarkoitus on auttaa yrityksiä laman yli. Viime vuonna tämän neuvonnan sijasta kerroin ulkomaisen työvoiman rekrytoinnista yrityksille. Niin ne ajat muuttuvat. Yrityspalvelupisteen kautta hakeudutaan myös Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän (SEK) yrityshautomoon. Hautomo on tarkoitettu uusille yrityksille ja se on toimialasidonnainen. Hautomo tarjoaa yrittäjän avuksi hautomoajaksi (6kk) yrityksen tarvitsemat toimitilat, atk-laitteet ja konsulttipalveluita 3500 euron edestä tarpeiden mukaan. SEK:n oman yritysneuvojan, elinkeinoasiamiehen ja elinkeinojohtajan antamat neuvontapalvelut ovat haudottavalle täysin ilmaisia. Yritysneuvoja Carita Latikka toivottaa kaikki yritysidean omaavat yrittämistä pohtivat ihmiset tervetulleiksi juttusilleen. Juttutuokiolle on kuitenkin hyvä varata aika etukäteen asioiden nopeuttamiseksi. Kaikki yrityspalvelupisteen palvelut ovat maksuttomia ja luottamuksellisia. Suupohjan yrityspalvelupiste: Aloittavan yrittäjän neuvonta yritysidean arviointi neuvonta liikeidean kehittämisessä ja liiketoimintasuunnitelman laatimisessa neuvonta rahoituksessa neuvonta talouslaskelmien teossa neuvonta yrityksen perustamismenettelyssä ja rekisteröinnissä neuvonta yritysmuodon valinnassa neuvonta starttirahahakemuksen tekemisessä. yrityshautomoasiat Käynnissä olevien yrityksen palvelut rahoitusneuvonta ja hakemusten täyttäminen riedottaminen Finnveran suhdannelainasta neuvominen ulkomaalaisen työvoiman rekrytointiasioissa yhteistyössä kansainvälisyyskeskus INKAn kanssa Yhteystiedot Yritysneuvoja Carita Latikka P Yrityspalvelupiste Teknologiakeskus Logistia, Teknologiapuisto KAUHAJOKI Yrittäjäksi suoraan koulusta. Yksi tänä vuonna perustettu yritys on karijokisen vaikeaa ja raskasta kun hän luuli. Hän 25-vuotiaan Juho Paanasen luotsaama pitää yrittäjäksi ryhtymistä oikeana T:mi Suupohjan metsäpalvelut. Toimintansa ratkaisuna itselleen tässä maailman yritys aloitti huhtikuun alussa. tilanteessa. Yrityksen perustamisen jälkeen olen Yrittäjyyden kautta hän on oppinut tehnyt vain töitä, yhtään päivää ei ole tarvinnut arvostamaan lisää saamaansa lomailla, kertoo Juho Paananen. Päivät ovat metsäinsinöörin koulutusta, sillä olleet keskimäärin noin 8-9 tuntisia, työt ovat yrittäjänä kokonaisvastuu on itsellä. olleet pääasiassa metsänraivausta Avajaispäivä istutusta. huipentui ilotulitukseen. Urakkaa hinnoiteltaessa on pystyttävä Paanasen mielestä alan koulutus ja verkostojen luominen nyt laman aikana ovat tärkeitä, sillä sitten kun talousnousu alkaa, asiansa osaavat verkostot tuoreina pitäneet yrittäjät ovat nousun edelläkävijöitä. Uskon että töitä riittää tulevaisuudessakin, sanoo Paananen luottavaisena. Hänelle alueen Metsäliiton toimistot olivat tuttuja jo opiskeluajoilta ja niihin suoritetut markkinointikäynnit poikivatkin parhaiten töitä uudelle yritykselle ihan sen alkumetreillä. Uusia asiakkaita tulee tällä hetkellä koko ajan ja he suosittelevat hyvin suoritetun työn jälkeen yritystä eteenpäin. Muuten Paananen ei ole ehtinytkään yritystään markkinoimaan, yrityspalvelupisteessä tehdystä markkinointisuunnitelmasta huolimatta. Töitä on välillä enempi kuin yksi mies pystyy tekemään, naurahtaa nuori yrittäjä. Heti perään hän lisää että yrittäjän pitää myös osata huilata riittävästi, varsinkin kun ottaa työn fyysisen raskauden huomioon. Tulevaisuudessa hän miettii myös työntekijän palkkaamista kysynnän kasvamisen mukaan. Juho Paanaselle yrittäjyys ei ole tuonut paljon yllätyksiä mukanaan. Positiivisena yllätyksenä hän mainitsee sen, että ihmisten pelottelusta huolimatta yrittäjyys ei ole ollut niin samalla arvioimaan, kuinka tuleva työ suoritetaan ja missä ajassa se tehdään. Hän kiittelee myös tilitoimistoaan ammattitaitoisesta avusta ja loistavista ohjeista. Carita Latikka Juho Paananen aloitti oman yrityksen huhtikuun alussa ja töitä on riittänyt.

8 Elintarvikekehityksen professori Anu Hopia tutkii molekyyligastronomiaa Keittiön kemia on kansantajuista tiedettä. Ruokamyytit murtuvat Ruokamessuilla Kofeiini on kahvin tärkein molekyyli, vaikka juomassa onkin tuhansia erilaisia aromiyhdisteitä, infoaa elintarvikekehityksen professori Anu Hopia kahvikupin äärellä SeAMKin seminaaritauolla. Kofeiini muutti maailmanhistoriaa, se on niin vahva piriste. On esitetty, että jopa Ranskan vallankumous lähti liikkeelle kahvin voimin. Jos kahvi tuotaisiin nyt ruokavalioon, se joutuisi kovaan syyniin, hän arvelee. Kahvikupin äärellä Hopian tutkima aihealue, molekyyligastronomia, saa hyvin kansantajuisen muodon. Hopia sanookin, että kyseessä on keittiön kemia, jossa yhdistyy ruoan, kokkaamisen ja ruoasta nauttimisen luonnontieteellinen tutkimus. Kauhajoen syyskuisilla Ruokamessuilla aiheeseen paneudutaan lisää, sillä silloin avataan ruokaan liittyviä uskomuksia ja myyttejä. Näitä tutkitaan ja puretaan molekyyligastronomian keinoin näytöksissä ohjelmateltassa. Myyttejä ja uskomuksia kerätään netissä, linkki on Ruokamessujen sivulla aina heinäkuun loppuun saakka. Molekyyligastronomian avulla voidaan selvittää muun muassa, miten ruoka kypsyy, miten se muuttaa muotoaan ja miten maut ilmestyvät. Sen avulla nähdään ruoka ja kokkaaminen luonnontieteellisenä ilmiönä ja sen avulla voidaan kehittää parempia makuja ja suomalaista ruokakulttuuria. Aiheeseen otettiin varaslähtö seminaarissa toukokuussa. Alustusten lisäksi päästiin testaamaan yhtä uskomusta käytännössä: vatkautuuko kerma eri tavalla siitä johtuen, lisätäänkö sokeri jo alussa vai vatkauksen lopussa. Tulos oli selvä, sillä ilman sokeria kerma vaahtoutui paljon nopeammin ja lopputulos oli ilmava. Sokerin kanssa kerma vaati vähintään minuutin pidemmän ajan vaahtoutuakseen ja lopputulos oli rakenteeltaan tiiviimpää. Blogissaan 16. toukokuuta Anu Hopia esittelee kokeen teorian ja käytännön. Sokeri vaikuttaa siis merkittävästi myös kermavaahdon muodostumisnopeuteen ja vaahdon rakenteeseen. Ilman sokeria vaahto muodostuu nopeammin ja siitä tulee ilmavampi kuin jos sokeri lisättäisiin kermaan jo vaahdotuksen alkuvaiheessa. Sokerin vaikutus kermavaahdon muodostumisnopeuteen viittaa puolestaan siihen, että kermavaahdon muodostumisessakin proteiinien merkitys kuplien pinnalle hakeutuvina stabilaattoreina on merkittävä (toisin kuin itse olin arvellut). Kasvisten merkitys nousee Turun yliopiston ja Epanet-korkeakouluverkoston professori Anu Hopia on tällä hetkellä keskittynyt tutkimaan kasvisten makua, jota hän pitää erittäin tärkeänä kohteena. Kasvisruokien merkitys tulee nousemaan tulevaisuudessa oleellisesti, koska lihantuotanto rasittaa ympäristöä. Uusien makujen ja aromien löytäminen kasviksista on äärimmäisen kiinnostavaa, Hopia vakuuttaa. Hopia työskenteli aiemmin teollisuuden palveluksessa ja sanoo huomanneensa, että myös teollisuus on entistä kiinnostuneempi molekyyligastronomian mahdollisuuksista Se tuo uudenlaisen lähestymistavan tuotekehityksen innovaatiopatteristoon. Voi syntyä uusia ideoita uudelta pohjalta. Myös Suomen kokkimaajoukkue haki ja sai tukea Anu Hopialta osallistuessaan olympialaisiin. Loimme kilpailutöihin hyvän ja tasaisen kiillon lisäämällä liivatteeseen kolme salaista ainesosaa, Hopia vihjaa. Ajan hermolla Ruokamessuilla Anu Hopia saa molekyyligastronomian kuulostamaan ymmärrettävältä, arkisilta jutuilta. Hopia onkin ammattilainen tieteen popularisoinnissa, jota hän on tehnyt koko uransa ajan. Hän on esimerkiksi pitänyt Tiede-lehdessä Kemistin keittiö -kolumnipalstaa ja nykyään bloggaa edellä mainitulla sivullaan. Tänä vuonna hän julkaisi kirjan Kemiaa keittiössä. Ruuan myytit on iso asia esimerkiksi Ranskassa, jossa mm. koululaiset ovat keränneet uskomuksia isovanhemmiltaan jo parikymmentä vuotta. Maassa on olemassa tuhansien myyttien lista. Pikku hiljaa ruuasta nauttimisen luonnontieteellinen tutkimus on levinnyt muihin maihin. Ruokamessuilla ollaan hyvin ajan hermolla, kun molekyyligastronomia on nostettu esiin, Hopia sanoo. Teksti ja kuvat: Tiina Rantakoski

9 Ruokamessut Ruokamessut järjestetään jälleen 4. 6.syyskuuta Kauhajoella Hämes-Havusessa. Teemana on tänä vuonna ruokaan, ruoanlaittoon ja ravitsemukseen liittyvät uskomukset. Ruokamessut ovat avoinna perjantaina klo 10 18, lauantaina ja sunnuntaina klo Kävijöitä palvelee ilmainen messubussi Kauhajoen keskustasta Hämes-Havuseen. Alueella pysäköinti on ilmaista. Ruokaan liittyviä uskomuksia ja myyttejä: Kermaa ei saa vatkata ukkosella, koska se happanee. Täytyykö kananmunat laittaa kylmään veteen, että kuori irtoaa helpommin? Jos perunoita keittää liian kauan, ne imeltyvät. Sunnuntaina ei saa leipoa, kakut ym. epäonnistuvat. Uudet perunat on lisättävä aina kiehuvaan veteen. Jääkaapin pahat hajut lähtevät, kun jääkaappiin laittaa omenanpuolikkaan. Outo ruoka janottaa. Sima on silloin valmista, kun rusinat nousevat ylös pullossa. Uunissa oleva kakku lässähtää, jos uunin ohi kävelee varomattomasti. Käy klikkaamassa ja kerro oma myyttisi mennessä: Mia Kivistö (vas.) ja Päivi Mäkiranta (oik.) toimivat vatkaajina kermaan vaahdotustestissä. Anu Hopia otti aikaa. Lopputulos oli selvä: ilman sokeria kerma vaahtoutui paljon nopeammin ja lopputulos oli ilmava. Sokerin kanssa kerma vaati pidemmän ajan vaahtoutuakseen ja lopputulos oli rakenteeltaan tiiviimpää.

10 Sosiaalista mediaa hyödynnetään Suomessa vielä vähän. Digitaalisuus ja sitä kautta myös sosiaalinen media ovat viime aikoina puhuttaneet valtakunnallisesti, kun heikentyneen taloustilanteen takia on alettu etsiä uusia, edullisempia kanavia esimerkiksi kilpailukyvyn parantamiseksi tai markkinoinnin tueksi. Suomessa näitä mahdollisuuksia hyödynnetään vielä varsin vähän verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin, jossa sosiaalisen median asema on vahvistunut viime vuosina. Yhtenä sosiaalisen median suurimmista voimannäytteistä voidaan pitää Yhdysvaltojen viimeisimpiä presidentin vaaleja, joissa Barack Obaman voitto todisti millaisia mahdollisuuksia nykypäivän digitaaliset työkalut ja palvelut voivat tarjota oikein hyödynnettyinä. Obama toimi vaalikampanjassaan sosiaalisen median periaatteiden mukaan eli meni sinne missä ihmiset ovat: hän liittyi erilaisiin internetin yhteisöihin ja ryhmiin sekä osallistui heidän keskusteluihinsa. Suurta roolia hänen kampanjassaan näyttelivät tuhansien vapaaehtoisten blogikirjoitukset, internetin keskusteluryhmät, YouTube -videot ja erilaiset nettikeräykset. Obaman kotisivuilta käy muun muassa ilmi, että hän on lähes parinkymmenen eri sosiaalisen median palvelun jäsen. Palvelut yleensä ilmaisia Mitä sosiaalinen media oikeastaan on? Se on tietoverkossa yhteisöllisesti tuotettua tai jaettua mediasisältöä. Perinteisen median tuottaessa kaikille samaa tietoa yksisuuntaisesti, sosiaalisessa mediassa ei enää ollakaan vain tiedon vastaanottajia, vaan kuka tahansa voi halutessaan myös osallistua tiedon tuottamiseen, jakamiseen tai julkaisemiseen. Muita sosiaaliselle medialle tyypillisiä piirteitä ovat sen helppokäyttöisyys, avoimuus sekä ajasta ja paikasta riippumattomuus. Palvelut ovat yleensä myös ilmaisia ja kehittyvät nopeasti. Olennaista sosiaalisessa mediassa ovat yhteisöt, joiden kautta ihmiset voivat verkottua ja tavata samanhenkisiä ihmisiä. Käyttäjät voivat halutessaan jakaa kuvia, videoita, linkkejä, kirjanmerkkejä tai uutisia joko avoimesti tai kavereidensa kesken. Hyviä esimerkkejä sosiaalisuutta luovista sisältöpalveluista, joissa käyttäjät siis tuottavat ja jakavat sisältöjä, ovat esimerkiksi kuvapalvelu Flickr ja videopalvelu YouTube. Sosiaalisissa verkostopalveluissa, kuten Facebookissa tai MySpacessa, käyttäjät luovat itsestään profiileja, joihin he voivat linkittää vaikkapa oman bloginsa otsikot tai toisten blogeja. Muita sosiaalisen median toimintoja ovat esimerkiksi wikit, avainsanat eli tagit, uutissyötteet (rss), linkitys ja virtuaalimaailmat. Tehokasta kommunikointia livenä Yksi viime aikojen puhutuimmista sosiaalisen median palveluista on mikroblogialusta Twitter (www.twitter.com). Sen käyttäjämäärä on kasvanut Yhdysvalloissa viimeisen vuoden aikana reilusti yli tuhat prosenttia ja nyt kyseinen palvelu on rantautunut myös Suomeen. Twitteriä kutsutaan mikroblogipalveluksi, koska käyttäjä voi sen avulla julkaista omia mielipiteitään tai kiinnostavia linkkejä 140 merkin pituisina tiedonantoina kerrallaan. Oman Twitter-tilinsä luotuaan käyttäjä voi muun muassa tilata toisten tiedonantoja valintansa mukaan. Twitter on osoittautunut erittäin tehokkaaksi ja reaaliaikaiseksi kommunikaatiovälineeksi, koska käyttäjät voivat lähettää päivityksiään myös kännykän kautta. Se toimii erinomaisesti liveraportointivälineenä erilaisissa tapahtumissa tai onnettomuuksista tiedotettaessa. Yritykset taas voivat sen avulla esimerkiksi kerätä helposti palautetta tai markkinoida omia palvelujaan. Twitter on noussut viime aikoina esille myös perinteisen median välineissä, kun monet julkisuuden henkilöt ovat innostuneet mikroblogipalvelusta ja heidän tekemisiään voi siis seurata reaaliaikaisesti kyseisen palvelun kautta. Tunnetuimpia Twitterin käyttäjiä maailmalla ovat tällä hetkellä näyttelijä Ashton Kutcher, laulaja Britney Spears, presidentti Barack Obama sekä uutistoimisto CNN. Edellä mainittujen lyhytviestejä tilaa yli miljoona käyttäjää. Suomessa palvelun ovat löytäneet esimerkiksi Obama-huuman siivittämänä poliittiset puolueet ja poliitikot, uutispalvelimet sekä muusikot. Sosiaalisen median palveluja syntyy tällä hetkellä kuin sieniä sateella ja niiden taso vaihtelee laidasta laitaan. Osa palveluista on kuitenkin erittäin toimivia ja niin pitkälle kehitettyjä, että ne tarjoavat kaikille internetin käyttäjille jotakin. Positiivisia kokemuksia siitä, miten hyvin erilaiset tahot kuten koulut, yritykset, kunnat kuin yhdistykset ovat hyödyntäneet näitä mahdollisuuksia niin maailmalla kuin Suomessakin, löytyy jo paljon. Digitaalisen markkinoinnin konsultointiin ja tutkimukseen erikoistunut itive Oy (www.itive.net) koordinoi tällä hetkellä Kauhajoen aluekeskusohjelman alaisuudessa toimivaa seutumme digitaalisen kehittämisen yksikköä. Yksikön yhtenä tavoitteena on luoda tuleville vuosille strategia, jonka avulla voidaan muun muassa tuoda sosiaalisen median mahdollistamia hyötyjä enemmän ja paremmin seutumme ihmisten tietoon ja käyttöön. Saara Laaksonen Perunakerho toimii viljelijöiden yhdistäjänä. 10 Suupohjan perunakerho, emäntien ruoanlaittokerhoko? Ei, vaan seudun perunanviljelijöiden välinen yhdysside, joka toimii perunanviljelyn kehittämiseksi. Suupohjan perunakerho on toiminut vuodesta 1976 lähtien viljelijöiden parhaaksi. Alkuaikoina tehtiin paljon tutustumismatkoja perunatiloille ja perunanjalostuslaitoksiin muualle Suomessa. Sittemmin, kun ala alkoi kehittyä omallakin alueella, vierailut suuntautuvat pääosin suupohjalaisyrityksiin. Alusta asti yhdistyksen sihteerinä toiminut isojokinen ProAgrian piiriagrologi Seppo Saari sanoo, että aina ajankohtainen aihe on ollut kasvinsuojelu. Yhdistys kerää viljelijöiltä kasvinsuojeluaineiden tarpeen ja tekee yhteistilauksen. Näin saadaan alennuksia. Yhteistilaukset ovat suosittuja. Tilauksen yhteissumma on noin euroa vuosittain. Aiemmin hankittiin myös muun muassa paperisäkkejä yhteisostona rekkakuormallinen kerrallaan. Nyt, kun pakkauksia on monenkokoisia ja tilat käyttävät omilla painatuksilla olevia pusseja, yhteishankinnat ovat siltä osin jääneet. Kerho myös tiedottaa jäsentiloille ajankohtaisista asioista jäsenkirjeillä ja sähköpostilla. Erilaiset aloitteet ja muu aktivoiminen tuotannon kehittämiseen kuuluvat kerhon toimintaan. Kasvitaudit perunaseminaarissa Jäseniä Suupohjan perunakerhossa on 75 Isojoelta, Karijoelta, Kauhajoelta ja Teuvalta sekä Kristiinan suomenkielisten viljelijöiden parista. Varat toimintaan saadaan lähinnä jäsenmaksuista. Perunaseminaareja pidetään silloin, kun jokin ajankohtainen aihe puhuttaa viljelijöitä. Menneenä keväänä sellainen pidettiin Isojoella ja aiheena olivat kasvitaudit. Etelä-Pohjanmaan Maatalouskeskus (nyk. ProAgria Etelä-Pohjanmaa) on ollut yhdistyksen alkuunpaneva voima. Samantyyppisiä yhdistyksiä perustettiin menneinä vuosikymmeninä pitkin Suomea. Kun perunanviljely on keskittynyt muutamille seuduille Suomessa, ovat yhdistykset jääneet elämään näille alueille. Pelkkää asiaa ei perunakerhon toiminta ole, vaan viljelijät tutustuvat toisiinsa myös vapaa-ajalla, kun tehdään yhteisiä teatteri- ja muita retkiä. Seppo Saaren mukaan tämä kevät on ollut normaali. Routa oli niin syvällä, että kovin varhain ei istuttamaan päästy. Sateet eivät ole haitanneet istutusta. Päivi Lahti-Kuusisto

11 FP Food Parkin ensimmäinen toimintavuosi positiivinen. Toimitusjohtaja Matti Lähdesmäki on tyytyväinen FP Food Park Oy:n ensimmäiseen varsinaiseen toimintavuoteen. Vuoden aikana on luotu yhteistyöverkosto, järjestetty osakeanti ja paneuduttu elintarvikealan pienyritysten kehittämiseen. Vuosi sitten toimitusjohtajana aloittanut Lähdesmäki kertoo tilikauden olleen positiivinen. Loppuvuoden aikana järjestettiin osakeanti ja päästiin toiminnassa täyteen vauhtiin. Osakeannissa yhtiölle kerättiin euron osakepääoma. Mukana on 35 osakkeenomistajaa, joista pääosa on pienyrityksiä. Pienomistajavaltaisuus mahdollistaa mm. Tekesin rahoituksen hakemisen ja jo nyt Tekesin elintarvikealan Sapuska-projektia on hyödynnetty muutamassa yrityksessä, valaisee Lähdesmäki. Alueen pk-yritysten kehittäminen on toiminnan ydin. Elinvoima alueelle tulee yritysten kautta. Kannustamme niitä kehittymään ja tuemme kasvussa, Lähdesmäki muotoilee. Food Park vetää Kauhajoen seudun aluekeskusohjelmaa elintarvikesektorilla. Parhaillaan valmistellaan elintarvike- ja bioalan strategiaa tuleville vuosille. Strategia on osa KOKO-ohjelmaan hakemista. Yhtiön toiminta-alue ulottuu Rannikko-Suupohjasta Kurikkaan, Jalasjärvelle ja Honkajoelle. Lähdesmäki on tyytyväinen, että myös Honkajoki on mukana kehittämisessä, sillä alueen yritykset ovat hyvin kehityskykyisiä ja kasvuhaluisia. Erikoiskasveissa mahdollisuuksia Matti Lähdesmäen mukaan Food Park keskittyy erityisesti erikoiskasvien tuotannon ja jalostamisen kehittämiseen. Perinteisesti alue on vahva ruokaperunan tuottaja, sillä 70 prosenttia Suomessa syötävästä ruokaperunasta kasvaa Suupohjassa, erityisesti Isojoella, Karijoella ja Kristiinankaupungissa. Tavoitteena on siirtää viljelyosaaminen uusille sukupolville ja tätä tukemaan suunnittelemme Peruna-Instituutin perustamista. Peruna-alan koulutus keskitettäisiin Suupohjaan ja jatkossa tavoittena on osaamiskeskittymän luominen. MTT:n kanssa on lähdössä avomaavihannesprojekti, joka keskittyy porkkanaan ja tutkimusyhteistyötä tehdään myös tyrnin ympärillä. Myös kasvihuonetuotteiden eteen tehdään työtä. Edellisten lisäksi erikoiskasveja, joihin panostetaan yhä enemmän jatkossa, ovat öljypellava ja uusimpana kumina. Kuminasta saa toimeentulon pienemmälläkin tilalla, sillä sen tonnihinta on 1000 euroa, kun se esimerkiksi ohralla on 90 euroa, Lähdesmäki vertaa. Yhteistyöverkoston luominen on ollut yhtiön ensimmäisen vuoden tärkeä työ. Osaamisen siirto verkoston kautta on välttämätöntä, Lähdesmäki korostaa. Food Parkin yhtiökokous toukokuun alussa valitsi hallituksen ja puheenjohtajana jatkaa Heikki Lindfors Forsfood Oy:stä. Jäseninä jatkavat myös Kauhajoen kaupunkia ja maataloutta edustava Tuomo Varsamäki sekä Seija Pihlajaviita SeAmkista. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Hannu Ylihonko Honkajoen elintarvikeklusterista sekä Raimo Yli-Hannula Suupohjan Perunalaakso Oy: stä. PERUNAHERKKUJA: Saksalainen perunasalaatti (4 annosta) 900 g punaisia perunoita 1 pieni sipuli, pilkottuna n. 0.6 dl oliiviöljyä n. 0.3 dl viinietikkaa suolaa ja pippuria Keitä sopiva määrä punaisia perunoita. Kuori perunat, kun ne ovat vielä kuumia. Pilko yksi pieni sipuli hienoksi ja lisää perunoiden päälle. Kaada päälle hieman oliiviöljyä (noin 0,6 dl) ja viinietikkaa (noin 0,3 dl ). Mausta suolalla ja pippurilla. Anna jäähtyä ennen tarjoilua. Eijan argentiinalaiset grilliperunat tasakokoisia perunoita, esim. Rosamunda, Pito tai Bintje vettä, maitoa, suolaa grillimaustetta Kuori perunat ja halkaise ne poikittain (ei pitkittäin). Keitä kevyesti suolatussa vesi-maitoliemessä. Mitä enemmän maitoa liemessä on, sen herkullisempia perunoja tulee. Jäähdytä ja mausta hyvällä grillimausteella. Grillaa 1 2 puolikasta / henkilö. Sitruunaperunat 650 g perunoita 2 rkl oliiviöljyä 10 pilkottua valkosipulinkynttä 1/2-1 sitruunan mehu ja raastettu kuori 4 rkl vettä 6 laakerinlehteä 1 tl timjamia 1/2 tl kuivattua oreganoa 4 rosmariininoksaa 1/2 tl sokeria suolaa ja vastajauhettua pippuria nippu persiljaa karkeaksi silputtuna Perunat leikataan reiluiksi suupaloiksi ja laitetaan uunivuokaan. Kaikki muut aineet persiljasilppua, ja ehkä yhtä rosmariininoksaa lukuun ottamatta lisätään, käännellään hyvin sekaisin. Paistetaan 200-asteisessa uunissa min. Muutaman kerran käännellään, jotta öljy pettää perunat tasaisesti. Lähteet: reseptivihko.net/peruna Melinan uudet perunat foliossa tasakokoisia uusia perunoita valkosipulia tai sipulia voita tai öljyä mustapippuria suolaa yrttimausteita foliota Viipaloi raa at uudet perunat. Pilko valkosipuli tai sipuli. Laita perunat ja sipulit foliolle. Lisää nokare voita tai tilkka öljyä ja mausta makusi mukaan suolalla ja pippurilla tai yrttimausteilla. Voi käyttää myös tuoreita yrttejä. Kääri folio nyytiksi ja grillaa, kunnes perunat ovat kypsiä. 11

12 Kauhajokea ja Suomea newyorkilaissilmin. Christopher Lange kuvaa jokapäiväistä elämää Jos netin kuvagalleriassa Flickrissä klikkaa hakusanaksi Kauhajoki, löytää ensisivuilla kuvaajan nimeltä Christopher Lange. Kuvissa avautuu Kauhajoki, jossa on tyhjiä öisiä huoltoasemia ja kaupan pihoja, mutta myös suloisia pikkupoikia urheilemassa tai keskustan rakennuksia ja erilaisia kylttejä hieman totutuista poikkeavissa kuvakulmissa. Christopher Lange paljastuu 18-vuotiaaksi newyorkilaiseksi, joka viettää Kauhajoella Rotary-vaihtovuottaan lukiossa opiskellen. Nuori mies on vahvasti matkalla kohti taiteilijan ja valokuvaajan uraa, sillä hän on juuri kuullut päässeensä opiskelemaan Alfred Universityyn New Yorkiin. Olen niin onnellinen sen takia. Sain vielä kaksi stipendiäkin, hän hehkuttaa. Opiskelupaikan myötä on herännyt kaipuu takaisin New Yorkiin, vaikka varsinaista koti-ikävää ei ole ehtinyt tullakaan. Täytyy myöntää, että juuri nyt kaipaan Manhattanille. Kaipaan kunnon texmex-ruokaa! Nuoruutensa Christopher Lange asui Manhattanilla, mutta neljä vuotta sitten perhe muutti maalle 150 kilometriä New Yorkista. Se paikkakunta on pienempi kuin Kauhajoki, joten siten minulla ei ollut vaikeuksia sopeutua tänne, hän huomauttaa. Christopher kertoo, että vuosi on sujunut isäntäperheissä mainiosti ja hän on todella viihtynyt Suomessa. Kun hain vaihtoon, halusin tutustua Skandinaviaan. Kun paikka olikin Suomi, ajattelin, että miksipä ei! Toki luulin sijoittuvani Helsinkiin Mustavalkoista filmille! Hän on ehtinyt kierrellä Suomessa, tutuksi ovat tulleet muun muassa Etelä- Suomen isommat kaupungit. Kamera on kulkenut koko ajan mukana. Suurin osa on kuvattu perinteisesti filmille, toki joukossa on digiotoksiakin. Suosikkimediani on mustavalkoinen filmi. En voisi kuvitella siirtyväni kokonaan digikuvaajaksi, mutta toki väreissäkin on puolensa. Christopher Lange puolustaa filmille kuvaamista mm. sen takia, että siinä sävyt tulevat paremmin esiin. Digikamera pehmentää liikaa yksityiskohtia eikä syvyysvaikutelma ole samanlainen, hän vakuuttaa. Christopher onkin tuttu näky Panula-opiston pimiössä, jonne hänellä on oma avain. Taidan olla pimiön ainut käyttäjä, hän virnistää. Monille hän on kameroineen tuttu näky myös Kauhajoen raitilta. Jokin henkilö saattaa pysäyttää ja alan kuvata häntä. Yleensä suomalaiset ovat ujoja, mutta kun lupaan heille otoksen, he suostuvat kuvattavaksi. Verenperintöä ja vaikutteita Valokuvaustaito on tullut Christopherille mitä ilmeisimmin verenperintönä, sillä sekä hänen äitinsä että isänsä ovat valokuvaajia ja taiteilijoita. Isä, Paul Lange on kuuluisa muotikuvaaja, jonka otoksia on nähty parinkymmenen vuoden ajan aikakauslehtien kuten Voguen tai Ellen kannessa ja reportaaseissa, malleina maailmankuulut mallit ja filmitähdet, mm. Halle Berry tai Tyra Banks (www. paullange.com). Christopherin vaikuttajina ovat lisäksi monet elokuvaohjaajat ja valokuvaajat. Kuvaajista hän sanoo arvostavansa erityisesti Henri Cartier-Bressonia, joka on tunnettu 1900-luvulla vaikuttanut ranskalainen valokuvaaja. Jokapäiväistä elämää kuvannut Cartier-Bresson loi käsitteen ratkaisevasta hetkestä, jolloin kuva tuli ottaa. Toinen esikuvani on elokuvaohjaaja Darren Aronofsky, jolla on kuvaajatausta. Hänen elokuvansa Wrestler ja Requiem for a a Dream ovat suosikkejani. Ihailen hänen tapaansa katsoa kameran läpi, mutta haluan kuitenkin luoda oman tyylini. 12

13 Kuvat: Christopher Lange Kuva hänestä: Mira Teksti: Tiina Rantakoski Christopher Lange kuvasi syyskuun 23. päivän tapahtumia muun muassa kirkossa (kuva alla oikealla). Totta kai olin huolissani ja hämmentynyt kuten kaikki muutkin. Tuntuu siltä, että melko nopeasti ihmiset laittoivat tapahtuneen taka-alalle. Olen vakuuttanut kaikille kavereilleni, että Suomi on edelleenkin turvallinen maa. He tietävät sen. 13

14 Tove Janssonin alttaritaulu suuren yleisön tietoisuuteen. Teuvan kunta on käynnistämässä hanketta, jolla tuodaan Teuvan kirkossa sijaitseva ainutlaatuinen Tove Janssonin alttaritaulu Kymmenen neitsyttä suuren yleisön tietoisuuteen. Jansson maalasi tämän suurtyön Teuvalla v Tove Janssonin töiden arvo ja tunnettuus kasvavat voimakkaasti maailmalla. Tavoitteena on tuoda tätä maalausta ja siihen liittyviä tarinoita kansainvälisesti esille. Keinoina ovat mm. uudenlaiset internetin tiedonvälityskeinot. Hankkeessa toteutetaan 3 minuutin video, aineistoa monikielisille web-sivuille sekä mm. opintomatka ja seminaari. Hankkeen vetäjinä ja sisällöntuottajina ovat Jaana Suksi ja Tiina Rantakoski LC Logistics Center Oy:stä. Tiivistä yhteistyötä tehdään Janssonin tuotannon asiantuntijoiden, kuten Tampereen taidemuseon Muumilaakson sekä Muumien ystävät ry:n ja mediatuottaja Harjula Productionin kanssa. Myös Teuvan seurakunta sekä teuvalaiset yhdistykset ja yritykset ovat hankkeessa mukana. Rahoitusta hankkeelle on saatu Suupohjan kehittämisyhdistyksen kautta Leader-ohjelmasta. Vain yksi alttaritaulu Tove Janssonin kirjoja on käännetty lähes 40 kielelle. Hänen merkityksensä taiteilijana on noussut jo pitemmän aikaa kansainvälisen yleisön kinnostuksen kohteeksi. Osittain tähän vaikuttaa eri puolilla maailmaa kasvava kulttuuritietoisten nuorten aikuisten joukko, joka on elänyt osan varhaislapsuuttaan Muumi-elokuvien vaikutuspiirissä, toteaa tuottaja, säveltäjä Heikki Mäenpää. Mäenpää on tehnyt Muumien ystävät ry:n puitteissa multimediatuotantoja ja mm. esiintynyt kahdessa maailmannäyttelyssä. Mäenpää tekee yhteistyötä Tampereen taidemuseon Muumilaakson kanssa. Tove Jansson on tunnettu paitsi kirjailijana, myös kuvataiteilijana. Elina Bonelius Tampereen Taidemuson Muumilaaksosta kertoo, että pienikokoisen muumitaiteen ja muun kuvitustaiteen lisäksi hän loi myös uran taidemaalarina. Tuotantoon kuuluu lisäksi useita suurikokoisia seinämaalauksia. Alttarimaalauksia hänen tuotannossaan sen sijaan on vain yksi, Bonelius kertoo. Hankkeessa tuodaan Tove Janssonin maalaamaa Kymmenen neitsyttä -alttaritaulua esille muun muassa videon ja webbisivujen keinoin. Elina Bonelius (vas.) Tampereen Taidemuseon Muumilaaksosta tutustui teokseen syksyllä. Yksityiskohta ja signeeraus alttaritaulussa. Hankkeen vetäjä Jaana Suksi ja Teuvan seurakunnan kappalainen Seppo Myyryläinen uskovat, että Teuvan kirkko kiinnostaa käyntikohteena entistä enemmän, kun tietoisuus alttaritaulusta kasvaa. (Kuva alla). Tietoa Tove Janssonista Teuvalla 1953? Onko sinulla jotain tietoa Tove Janssonin olosta ja työskentelystä Teuvalla vuonna 1953? Tai oletko kuullut sukulaisten tai tuttavien tarinoita alttaritaulun maalauksesta? Olisiko jollakin mahdollisesti valokuvaa Tove Janssonista Teuvalla? Tove Teuvalla -hankkeessa kerätään aiheeseen liittyviä aikalaistarinoita. Ota yhteyttä ja jaa tietosi meille muille! Hankkeen vetäjä Jaana Suksi P Tiedottaja Tiina Rantakoski P Teksti ja kuvat: Tiina Rantakoski

15 Valokuitu ja vesijohto samaan ojaan Karijoen Salonkylässä hyödynnettiin yhtä kaivantoa kahteen eri tarkoitukseen, kun vesijohdolle avattuun ojaan asennettiin myös valokuitukaapeli. Suupohjan Seutuverkko toimitti paikalle tarvikkeet karttojen kera ja kyläläiset vastasivat fyysisestä työstä. Näin he saivat kuituliittymän huomattavasti edullisemmin kuin normaalisti. Salonkylä pääsi yhdessä Kauhajoen Uuronja Puskankylän sekä Jurvan Jyrynkylän kanssa mukaan Suupohjan Kehittämisyhdistyksen Laajakaistaa Kyliin -hankkeeseen, jonka avulla Suupohjan viimeiset laajakaistattomat alueet pyritään saamaan tietoyhteiskunnan piiriin. Kehittämisyhdistys tuki myös Salonkylän vesihanketta. Kehittämisyhdistyksen ohjelman yhtenä tarkoituksena on pitää maaseutu asuttuna ja elinvoimaisena. Ohjelmaan on selkeästi kirjattu tavoite saada kaikille yhtenäinen mahdollisuus tietoliikenteeseen, Suupohjan Kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Paavo Mattila kertoo. Pidämme Suupohjan Seutuverkon hanketta vetää runkoa näille kylille erittäin tärkeänä, sillä tietoliikenteen merkitys ihmisten arkipäivässä kasvaa vauhdilla. Esimerkiksi kansalaisopiston kursseille ei voi enää ilmoittautua ilman internet-liittymää, hän korostaa. Kännykkä- ja tv-katveita Kaapelille tulee näissä kylissä aika paljon matkaa, joten ilman Kehittämisyhdistyksen tukea emme olisi koskaan voineet niissä verkkoa rakentaa. Hankkeen kautta tuleva valokuituyhteys on käytännössä ainoa mahdollisuus saada kyläläisille laajakaista, Seutuverkon myyntipäällikkö Anne-Mari Leppinen toteaa. Esimerkiksi maatiloilla nopeustarve on ministeriön tutkimuksen mukaan jo 8 Megaa ja nopeutta pitää olla myös lähtevässä suunnassa. Sitä ei langattomilla ratkaisuilla saa. Tarvetta nostavat mm. netistä itse päivityksensä hakevat robotit, etävalvonnat sekä eläinrekisterien siirtelyt. Samalla kyläläiset saavat tilaisuuden pitää lankapuhelinyhteytensä puhelinlinjojen häviämisestä huolimatta. Kuidun kautta toimivat niin lankapuhelut kuin tv-palvelutkin. Käyttömahdollisuuksissa on oma mielikuvitus rajana, Leppinen miettii. Tuettavissa kylissä on pahoja katvealueita paitsi netissä niin myös kännykkä- ja digitv-verkossa. Tästä on hyvä esimerkki Salonkylästä, jossa täytyy puhua kännykkään pihalla. Valokuidun avulla kommunikoinnin voi suorittaa tästä eteen päin sisätiloissa. Karijoen Salonkylässä asukkaat asensivat kökkätyönä valokuitukaapelin samaan kaivantoon vesijohdon kanssa. Värien Teuvalla haetaan viihtyisyyttä ja vireyttä. Teuvan tulevaisuuslautakunnan keväällä 2007 järjestämän Parahanlaasesta vielä paremmaksi -ideakilpailun voitti Värien leikki -niminen ehdotus, jonka ydinajatuksena oli hyödyntää Teuvalla toimineen liikemiehen ja värjärimestarin Otto Syreenin henkilöhahmoa. Ideana oli kehittää väreihin, värjäykseen, käsityötoimintaan, valoihin ja valaistukseen liittyviä teemoja kokonaisuuden muodostamiseksi. Idean pohjalta katsottiin tarpeelliseksi selvittää, onko Teuvan kunnan alueella mahdollista toteuttaa väreihin liittyviä tapahtumakokonaisuuksia sekä mahdollisuuksia väriteeman ympärivuotiseen käyttöön.. Selvitystyö toteutettiin Leader-hankkeena ja työ teetettiin tarjouskilpailun voittaneella CreaMentors Oy:llä. Selvitystyön kautta esiin nousi kolme erilaista teema-/tapahtumakokonaisuutta eli Puutarhatapahtuma, Otto Syreenin väripäivät ja Valot ja värit hyvinvoinnin edistäjinä. Puutarhatapahtuma on näyttely-/messutapahtuma, joka tarjoaa puutarhanhoidon harrastajille uutta tietoa, osaamista sekä mahdollisuuden hankkia puutarhanhoitoon liittyviä tarvikkeita, välineitä, koneita ja taimia. Alan ammattilaisille ja näytteilleasettajille tapahtuma tarjoaa myynti- ja markkinointimahdollisuuden. Erityisenä osa-alueena puutarhatapahtumassa ovat värit puutarhoissa. Otto Syreenin väripäivät on monipuolinen kurssi- ja koulutustapahtuma, jonka tarjonta muodostuu värjäykseen ja siihen liittyvien erilaisten tekniikoiden esiintuontiin, värien valmistamiseen, maalaukseen, kädentaitoihin yms. liittyen. Valot ja värit arjen hyvinvoinnin edistäjänä -teeman avulla tähdätään valojen ja värien hyödyntämiseen yksityisissä ja julkisissa rakennuksissa esim. kouluissa ja terveyskeskuksissa. Värien Teuva -toimintaa tehdään näkyväksi ympäri vuoden kunnan alueella ja edistetään näin ihmisten hyvinvointia ja paikkakunnan viihtyvyyttä. Laadittava Värien Teuva -opas tulee ohjaamaan toimintaa. Esiselvitystyön yhteydessä syntyneen hankesuunnitelman pohjalta ollaan käynnistämässä Värien Teuva -hanketta. 15

16 Pohjalaista kalustusta ja sisustusta Willa Kaarnassa. Nikkarikeskukseen Jurvaan on pystytetty moderni vapaa-ajan asunto Willa Kaarna. Talo talon sisällä esittelee pohjalaisten puu- ja huonekaluyritysten sekä sisustevalmistajien osaamista. Mukana on tuotteita pariltakymmeneltä yritykseltä Teuvalta, Kauhajoelta, Jurvasta, Kurikasta, Seinäjoelta, Jalasjärveltä, Lapualta ja Lappajärveltä. Jaana Jaskari (vas.) Lapuan Kankureista ja Katja Niemistö Peltola Oy:stä ihastelevat Willa Kaarnan makuuhuonetta. Kalusteet ovat Peltolan mallistoa ja huopa Lapuan Kankureiden. SeAMK:n muotoilun opiskelija Heidi Koivisto on sisustanut 65 neliön hirsihuvilan kuvitteelliselle lapsiperheelle. Esillä on raikas keittiö, rauhallinen makuuhuone, aivan uusi lasten sänkyratkaisu, upeat lämpökäsitellyt massiivipuulattiat ja kevään vihreää sisustusta. Willa Kaarnan avajaiset olivat toukokuussa ja talo on esillä koko kesän Nikkarikeskuksen aukioloaikoina maanantaista perjantaihin, viikonloppuisin sovittaessa. Kaluste- ja sisustevalmistajat ovat Nikkarikeskuksen toimitusjohtaja Johanna Peltoniemen mukaan melko positiivisella mielellä. Suomalaisten kiinnostus kotimaassa valmistettuja huonekaluja kohtaan on lisääntynyt selvästi. Puuteollisuusyrittäjät ry:n jäsenistölle tehdyn tilauskantatiedustelun perusteella melkein puolella huonekaluvalmistajista tilauskannat ovat kasvaneet neljänneksellä helmikuusta 2009 huhtikuuhun Osalla tilauskirjat ovat pysyneet jatkuvasti täysinä. Kotimaiset jälleenmyyjäketjut panostavat yhä enemmän suomalaiseen laatuun ja varmoihin toimitusehtoihin. Uudenlainen tapa esitellä tuotteita Talon runko on Teuvan Mökki- ja Sorvituotteen käsialaa. Toimitusjohtaja Taimo Sukari kertoo, että heidän yrityksessään on vauhti päällä ja melkein koko vuoden tuotanto on myyty. Ihmiset panostavat selkeästi vapaa-ajan asumiseen ja piharakentamiseen. Toimitusjohtaja Katja Niemistö Peltola Oy:stä pitää Willa Kaarnan yhteisponnistusta mainiona tapana esitellä tuotteita oikealle kohdeyleisölle. Tämä sisustus on rakennettu lapsiperheen tarpeisiin, joten uskon, että juuri he löytävät tänne etsimään ideoita. Kurikan Interiöörin toimitusjohtajan Paula-Tarja Tuohisto-Kokon mielestä Willa Kaarna on uudenlainen esilletuontipaikka. Uskon, että tämä on alkusysäys uudenlaiselle pohjalaisen huonekaluja puutuoteteollisuuden yhteistyölle ja sen hyödyntämiselle. Tarvitsemme positiivisia talkoita. Suomalaiset tuotteet ovat luotettavia, tarvitsemme vain designiin viimeistä hienosäätöä, Tuohisto-Kokko korostaa. Tarjolle isompia kokonaisuuksia Jaakko Sukari (vas.) ja Taimo Sukari Teuvan Mökki- ja Sorvituotteesta keskustelivat pintakäsittelystä Osmo Colorin Sirpa Pitkäsen kanssa. Lapuan Kankureiden markkinointijohtaja Jaana Jaskari muistutti siitä, kuinka paljon Pohjanmaalla on kaluste- ja sisustealan osaamista. Valitettavasti yritykset vain tahtovat tehtä työtä omaan läjäänsä, Jaskari totesi. Kauhajoen seudun aluekeskusohjelman kalustealan koordinaattori Anne Viitala oli tyytyväinen siihen, miten Willa Kaarna tuo esille yritysten osaamista. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä, jotta voisimme jatkossa tarjota isompia kokonaisuuksia. Kaluste-, sisustus- ja rakennusteollisuusala lähentyvät koko ajan toisiaan. Heidi Koivisto kartoitti lopputyötään eli Willa Kaarnan sisustamista varten vapaa-ajan asumisen trendejä. Vapaa-ajan asuntoja varustetaan melkein paremmin kuin koteja. Trendinä on tuoda luonto osaksi sisustusta, mikä tulee esille muun muassa isoissa ikkunapinnoissa. Luonnosta tulevat usein myös sisustuksen värit. Willa Kaarnassa ovat mukana Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, Suupohjan Ammatti-Instituutti / talonrakennuslinja, Teuvan Mökki- ja Sorvituote Oy, Peltola Oy, Junet Oy, Kurikan Interiööri Oy, Suomen Lämpöpuu Oy, Teuvan Keitintehdas Oy, Lennol Oy, Lapuan Kankurit Oy, Skaala Ovet ja Ikkunat Oy, KP Floors, Väripiirto Oy, Osmo Color, Saneeraus- ja Maalauspalvelu Oy, Kurikan Sähkötarvike Ky, AJJ-Markkinointi Oy, Viherhietikko Oy, VM- Carpet Oy, Amfora, Rakennussuunnittelu Markku Syväluoma ja LVI-Kynnäs Oy. Syksyllä Willa Kaarna vaihtuu sisustukseltaan aktiivisen eläkeläispariskunnan vapaa-ajan asunnoksi. Teksti ja kuvat: Tiina Rantakoski 16 Johanna Peltoniemi Nikkarikeskuksesta kertoi, että yli kaksikymmentä yritystä lähti innokkaasti Willa Kaarnan yhteisponnistukseen mukaan. Kesän ajan Willa Kaarna esittelee lapsiperheen vapaa-ajan asumista. Syksyllä sisustus vaihtuu eläkeläispariskunnan vapaa-ajan asunnoksi.

17 50-vuotias Teak kurssikeskuksesta teknologiakeskukseksi Teak juhli 50-vuotista taivaltaan 1. huhtikuuta. Päivä aloitettiin työvoimakoulutuspoliittisella seminaarilla ja sen jälkeen oli 50-vuotisjuhla. Seminaarissa puhui ohjelmajohtaja Rauno Vanhanen työ- ja elinkeinoministeriöstä aiheenaan Työllä ja yrittämisellä eteenpäin. Hän lähetti viestiä työpaikoille. Käyttäkää hiljaista aikaa toiminnan ja uuden osaamisen kehittämiseen. Yrityksien kannattaisi aikaistaa investointeja, jos mahdollista. Rauno Vanhanen muistutti siitä, että vaikka nyt eletään taantumaa, edessä on lähivuosina iso eläköityminen ja sitä kautta työvoimapula. Lähivuosina poistuu työmarkkinoilta ihmistä. Jotta työn määrä säilyy samana, on lisättävä tehokkuutta ja pidennettävä työuria. Kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos toi terveiset eduskunnasta ja esitti ajatuksia Suupohjan kehittämisestä. Kaskisten tehtaan lakkauttaminen on Wideroosin mukaan pahinta, mitä on sattunut alueelle aikoihin. Seuraamuksia ei ole vielä täysin koettukaan. Wideroos haluaa katsoa asiaa valoisin mielin, mutta realistisesti. Maakuntarajat eivät saa olla yhteistyön esteenä Suupohjassa. Molemmilla puolin maakuntarajaa on mahdollisuus menestyä. Aktiiviseen yrittämiseen on mahdollisuuksia, hän totesi. Yhteistyöstä hän mainitsi esimerkkinä vaikuttamisen Suupohjan rautatien säilymisen puolesta. Tärkeä rautatie turvaa liikenteen satamaan. Menestyksen avaimia joustavuus ja luotettavuus SeAMK:n muotoilun opiskelija Heidi Koivisto on sisustanut 65 neliön hirsihuvilan kuvitteelliselle lapsiperheelle. Teakin 50-vuotishistoriikki julkaistiin juhlapäivänä. Historiikin TEAK, aikuiskoulutusta ajassa, Teuvan aikuiskoulutuskeskuksen viisi vuosikymmentä on kirjoittanut opetusneuvos Kalervo Niemelä. Historiikissa luodaan katsaus Teakin vuosikymmeniin. Alkuvuosien vaikeuksien ja epävarmuuden ajoista siirryttiin 70-luvulle eli aikaan, jolloin kurssikeskuksen toiminta vakiintui. Siirryttäessä 90-luvulle toimintaa leimasi laajentumisen kausi, joka on jatkunut aina tähän päivään saakka. Viidenkymmenen vuoden aikana Teak on kehittynyt pienimuotoisesta ammattikurssikeskuksesta kansainväliset mittasuhteet täyttäväksi teknologiakeskukseksi. Puhuisin mielelläni menestystarinasta. Lähes tyhjästä on kehittynyt valtakunnan tasoinen koulutuskeskus. Nykyisin Teakin menestyksen avaimia ovat joustavuus, luotettavuus ja reagointiherkkyys, arvioi historiikin kirjoittaja Kalervo Niemelä. Nykyisin Teak on Euroopan suurin ja monipuolisin puu- ja huonekalualaan erikoistunut oppilaitos. Viime vuosien aikana Teak on kehittänyt palveluja myös muille toimialoille. Kasvun myötä on perustettu 15 uutta toimipisteitä eri puolille Suomea. Tällä hetkellä Teakilla on toimintaa kaikissa Suomen maakunnissa. Teakilla on erittäin voimakas kehitysvaihe menossa ja tulos on hyvä, toimitusjohtaja Lars Kronqvist toteaa. Opiskelijoita Teakissa on n. 850, joista noin puolet Teuvalla. Henkilöstön määrä on noin 100. Suosituin opiskeluala on puu- ja huonekaluala. Vahvasti kasvussa on mm. sisustusala. Tiina Rantakoski Kuvia Willa Kaarnasta: Historiikin kirjoittaja Kalervo Niemelä (vas.), ohjelmajohtaja Rauno Vanhanen TEMistä ja Teakin toimitusjohtaja Lars Kronqvist. 17

18 Tapahtumatuottajia valmistuu syksyllä Suupohjaan. Tapahtumatuottajakoulutus alkoi Suupohjan Ammatti-instituutissa tammikuussa Meillä jokaisella koulutuksen aloittaneella oli jo entuudestaan kokemusta tapahtuman järjestämisestä, joillakin jo usean vuoden ajalta, joten alkajaisiksi heitettiin ilmaan epäilyksiä siitä, onko koulutuksella meille mitään annettavaa. Epäluulot haihtuivat nopeasti, kun heti ensimmäisenä päivänä jouduimme pohtimaan, kenelle tapahtumaa teemme, miksi ja millaisten arvojen varaan tapahtumamme on rakennettu. Kun vielä piti asettaa tavoitteita ja visioida tulevaa taisimme huomata, että opittavaa vielä on. Saimme vuoden aikana opiskelutovereiltamme myös arvokkaita neuvoja, vinkkejä ja suorasukaista palautetta oman tapahtumamme kehittämiseen. Tapahtumat vaikuttavat Tapahtuman järjestäminen on muutakin kuin esiintyjähankintaa ja telttojen vuokraamista. Jouduimme pohtimaan esimerkiksi tapahtumiemme monenkirjavia vaikutuksia. Tapahtumathan tekevät kuntaa tunnetuksi ja vaikuttavat kunnan julkiseen kuvaan yleensä positiivisesti. Kukapa voisi kuvitella Kaustista ilman kansanmusiikkijuhliaan tai Savonlinnaa vailla oopperajuhlia. Toisaalta festivaalit rasittavat ympäristöä: ne tuovat liikenneruuhkia, meteliä ja roskaamista. Vasta viime vuosina on kiinnitetty huomiota tapahtumien laajoihin taloudellisiin vaikutuksiin, sillä on huomattu, että mitä suurempi tapahtuma, sitä laajemmalle se säteilee. Tapahtumakävijä kun ei osta vain lippua ja vietä koko aikaa festivaalialueella, vaan tankkaa autonsa, poikkeaa lähikaupassa ja yöpyy paikkakunnalla. Olipa kysymys Suviseuroista tai Nummirockista, taloudellisia vaikutuksia ei voi väheksyä. Kuva Suupohja tanssii -tapahtumasta Karijoelta. Kuvaaja: Kati Latva-Panula Tapahtumasta ei ole iloa vain turistille, kauppiaille ja kunnan imagolle, vaan paikalliset asukkaat voivat hyödyntää vaikkapa tapahtumaa varten rakennettua konserttisalia pitkin vuotta. Palautetta, kiitos! Opiskelijatoverini pitivät siitä, että kaikilla kouluttajilla oli itsellään tapahtumajärjestämisen kokemusta, joten opetus oli tarpeeksi käytännön läheistä. Koulutus opetti olemaan myös tarkkana lupaasioissa ja turvallisuusjärjestelyissä. Se myös opetti palaamaan usein ensimmäiseen kysymykseen: Miksi tätä tapahtumaa tehdään? Kun siihen on vastaus, on myös tapahtuman perusta kunnossa. Koulutuksesta sai myös eväitä tapahtuman jatkuvaan kehittämiseen, minkä tärkein työväline on kävijöiltä aktiivisesti kerättävä palaute. Ei siis kannata kulkea palautelaatikon ohi kesäfestareilla. Syksyllä valmistuu Suupohjan alueelle joukko innokkaita osaajia, jotka voivat ottaa hoitaakseen tapahtuman kuin tapahtuman, olipa sitten kysymys markkinoista, rallikilpailusta tai kulttuuririennoista. Reija Iso-Mustajärvi Kolumni Reija Iso-Mustajärvi Suomalaisuuden ytimeen. Pidän matkustamisesta kaukaisiin maihin, mutta silti mielenkiintoisimpia matkoja ovat olleet yllätysvisiitit omaan suomalaiseen, ja usein ennen näkemättömään, ajatuksen juoksuun. Poikkesin Tanskan matkalla idylliseen maalaiskirkkoon. Kirkon eteisessä oli kaapin päälle huolimattomasti heitetty Tanskan lippu. Siinä odotti Dannebrog viikkausta rumasti rutattuna. Hätääntyneenä katselin ympärilleni toivoen tavoittavani suntion, jolle voisin kohteliaasti ehdottaa lipun asianmukaista taittelua kaappiin. Tapaus ei kerro mitään tanskalaisista, mutta se kertoo kaiken suomalaisen suhteesta siniristilippuun. pääsiäispäivä ja maahanmuuttajaystävä on tulossa kylään. Hän astuu sisään olutta tuliaisenaan. Pystyin vaivoin pidättelemään närkästystäni, sillä mielestäni alkoholi ei ole sopiva tuliainen, ei ainakaan pääsiäisenä. En tietenkään voi kertoa sitä hänelle, sillä enhän voi olettaa, että hän olisi perillä kulttuurimme ääneen lausumattomista laeista, kun en itsekään tiennyt, kuinka paljon tuliaiskaljat herättäisivät minussa pahennusta. Kaikilla kulttuureilla on oma logiikkansa. Tuo logiikka on syntynyt aikojen saatossa. Siihen ovat vaikuttaneet historialliset tapahtumat, maantieteellinen sijainti, ilmasto, filosofiat ja uskonnot sekä poliittiset järjestelmät. Pari vuotta sitten seisoin kairolaisen moskeijan ulkopuolella. Halusin kurkistaa sisään ja napata pari valokuvaa, mutta suuri englanninkielinen kyltti kehotti naisia käyttämään takaovea. Olin valmis maassa maan tavalla -ajatteluun, kunnes tajusin, että 15-vuotias poikani kyllä voisi käyttää etuovea, mutta minä saisin puikkelehtia moskeijaan takakautta. Luulenpa, että egyptiläinen nainen, joka kiiruhti viettämään rukoushetkeään ei uhrannut ajatustakaan tasa-arvolle, vaan epätasa-arvoisuuden ajatus syntyi minun suomalaisessa päässäni. Aina ei tarvitse matkustaa edes pois Kauhajoelta, kun jo saa tehdä lähempää tuttavuutta suomalaisen ytimensä kanssa. On ensimmäinen En oikeasti tiedä, mistä moskeijan erilaiset kulkureitit juontavat juurensa, mutta jos amerikkalainen, joka teki ilmoituksen vauvaansa ulkona nukuttavasta suomalaisesta poliisille, olisi tiennyt, että ulkona nukuttamisella turvattiin alun perin suomalaislasten terveyttä tuberkuloosia vastaan, hän olisi ymmärtänyt suomalaisen käytöstä eikä olisi ensimmäiseksi ajatellut lapsen heitteillejättöä. Luulenpa, että vaikka matkustaisimme ja jopa muuttaisimme pysyvästi vieraaseen maahan, emme kuitenkaan koskaan pystyisi lopullisesti riisumaan oman kulttuurimme silmälaseja, joiden läpi me tarkastelemme maailmaa. Ytimemme pysyy aina suomalaisena. 18

19 Härän vuoden viettoa vietnamilaiseen tapaan. Vietnamissa vuoden tärkein juhla on uusi vuosi, jota vietetään perinteitä kunnioittaen sekä samalla nauttien hyvästä seurasta ja ruoasta. Tämän vuoden tammikuussa myös Kauhajoella oli mahdollisuus päästä tutustumaan kyseiseen tapahtumaan sekä vietnamilaiseen kulttuuriin, kun Sanssin kartanon punaisessa tuvassa juhlittiin jo alkanutta härän vuotta kansainvälisin joukoin. Idea juhlasta lähti alun perin viime vuoden puolella Kauhajoelle majoittuneilta vietnamilaisnuorilta. Suomeen tutustumisen ja kielen opiskelun lomassa he pitivät tärkeänä, että myös hekin saisivat tuoda esille omia tapoja ja perinteitään. Ja sitä paitsi, kuka nyt pimeänä ja kylmänä vuoden aikana juhlista kieltäytyisi? Vuoden tärkein juhla Ensimmäisenä juhlavuorossa oli vieraiden vastaanotto sekä tervetuliaispuheet, jonka jälkeen Kansainvälisyyskeskus INKA:n harjoittelija Thanh Huynh perehdytti yleisön paremmin perinteisen TET-päivän tapoihin. Apuna toimi myös Saara Leppänen, joka tulkkasi puheen suomen kielelle. Värikkäistä kertomuksista ja kuvista ilmenikin, että vietnamilaisille uuden vuoden juhla on yhtä tärkeä kuin joulu meille suomalaisille. Tällöin vietnamilaisperheet viettävät yhteisen hetken, jolloin he kokoontuvat valmistamaan juhlaruokia yhdessä. Joskus paikalla saattaa olla jopa monta sukupolvea kerrallaan. Yksi perinteisistä ruuista on banaanipuiden lehtiin kääritty ns. suolainen kakku, joka sisältää muun muassa riisiä ja jauhelihaa. Paistaminen kestää kahdeksan tuntia, jonka aikana on tapana vaihdella kuulumisia sekä muistella edeltävää vuotta sukulaisten kanssa. Jotkut tavat herättivät suomalaisväessä myös hieman kummastusta, sillä vietnamissa taikauskoisuus on paljon vahvempaa kuin täällä meillä. Tulevan vuoden onnen määrittää talon vanhimman halkaisema vesimeloni, sillä jos se on sisältään oikean punainen, tulee vuodestakin onnistunut. Myös tärkeä vaikuttaja oli se henkilö, kuka astuu vuoden ensimmäisenä päivänä taloon. Asuntoihin on lisäksi jätetty ruokaa sekä alttari, koska Vietnamissa uskotaan kuolleiden sukulaisten henkien olevan talossa paikalla vuoden kolmen ensimmäisen päivän ajan. Teksti ja kuvat: Mari Hautamäki Yhteinen sävel löytyi helposti kielimuurista huolimatta. Hyvä ruoka, parempi mieli Illan aikana nautittiin myös eksoottisista ruuista ja uskaliaimmat saivat koettaa myös tikuilla syömistä. Jos syöminen ei luonnistunut heti, oli tarjolla avuliaita vietnamilaisia, jotka opettivat oikean otteen tikkujen käsittelyyn. Tässä tulee ainakin nautittua, kun tulee syötyä niin hitaasti, kuului juhlaväen joukosta useaan otteeseen. Kun kaikki olivat saaneet vatsansa täyteen juhlapöydän tarjoiluista, oli aika muistella kulunutta vuotta. Vietnamilaisethan saapuivat Kauhajoelle viime vuonna lokakuun puolessa välissä, jolloin kaikki oli heille vielä uutta ja ihmeellistä. Muisteloita elävöittivät lisäksi hauskat kuvat sekä leikkimieliset palkinnot. Juhlassa palkittiin esimerkiksi parhain kokki, parhain suomen kielen taitaja sekä joukon positiivisin henkilö. Karaokea ja kauniita naisia Viimeisimpänä ja odotetuimpana juhlanumerona oli karaoke, johon innokkaita riitti. Karismaa ja rohkeutta vietnamilaisista löytyi runsaasti heidän esittäessään kappaleita omalla äidinkielellään. Puuseppänä Kauhajoella työskentelevä Thang sekä hitsaaja Minh kertoivat karaoken olevan tärkeä osa heidän kulttuuriansa. Vietnamissa näkee katujen varsilla usein kylttejä karaokeilloista ja baareista. On yleistä, että esimerkiksi työpäivän päätteeksi mennään yhdessä viettämään aikaa sekä samalla laulamaan, he kertoivat. Suomesta miehillä ei ollut pahaa sanottavaa. Erityisesti kehuja saivat lumi, sauna sekä tietenkin kauniit naiset. Suomalaisista ruuista taas lohi oli yksi ylitse muiden. Uusi vuosi, uudet kujeet Punaisessa tuvassa juhlat jatkuivat kello yhteentoista asti, jonka jälkeen oli aika aloittaa uuden härän vuoden vietto. Kansainvälisyyskeskus INKA:n maahanmuuttokoordinaattori Sanna Uusitalo halusi erityisesti kiittää vietnamilaisten ystäväperheitä, joista oli ollut suuri apu. Juhlaperinteen jatkosta hänellä ei vielä ollut tietoa, ehkä ensi vuonna vietnamilaiset viettävät uutta vuotta vuorostaan omassa kotimaassaan. Saa nähdä mitä härän vuosi tuo tullessaan! Karaokella on suuri suosio myös Vietnamissa. Tarjolla oli sekä suomalaisia että vietnamilaisia herkkuja. 19

20 Muumihali kruunasi päivän :-) Pikku Myyllä ja Nipsulla oli hieman erilainen sunnuntai kesäkuun alussa, kun he Muumimamman ja -papan kanssa suuntasivat Naantalin sijasta Kauhajoelle. Muumien maakuntamatkan takaa löytyi Suupohjan Nuorkauppakamari. Lapsille ei järjestetä konsertteja turhan usein, joten lapsipitoisen jäsenistömme toiveesta päätimme sellaisen tempaista, tapahtuman organisoija Hanne Vuorenmaa kertoi. Muumit esiintyivät kaksi kertaa ja 45 minuutin setin aikana he Benny Törnroosin johdolla laulattivat ja leikittivät tuttujen muumilaulujen tahdissa. Eturivin lapset kokivat ilon hetkiä, kun he saivat vaivihkaa koskettaa muumeja tassuista tai hännänpäästä. Konsertin lopussa muumit jäivät vielä lasten halittaviksi ja monelle tuli haikea olo, kun muumit joutuivat poistumaan. Muumikonsertin lisäksi tapahtumassa oli mm. ongintaa, kasvomaalausta, askartelua ja puhuva karkkiautomaatti. Lisääkin oheistoimintaa olisi saanut olla. Se täytyy laittaa korvan taakse seuraavan perhetapahtuman varalle, Vuorenmaa mietti. Aurinkoinen ilma ja muumit saivat liikkeelle hyvin lapsiperheitä, sillä tapahtumassa kävi päivän aikana yli 350 henkilöä. Katsojien joukossa oli myös kymmeniä lapsia perheineen, jotka saivat ilmaisen lipun Sepon Halpahallilta. Kauhajoen kaupunki jakoi liput sellaisille lapsille, jotka eivät ilman lahjoitusta olisi päässeet konserttiin mukaan. Se oli todella jalo teko, sillä kaikilla ei ole varaa lähteä Naantaliin. Sepon Halpahallin ansiosta nämäkin lapset saivat tilaisuuden kokea aidot muumit, joita useimmat pääsevät ihailemaan vain kirjoista ja videoista, Vuorenmaa korosti. Anne-Mari Leppinen Muumitapahtumassa oli tarjolla myös muuta toimintaa, kuten karkkimyyntiä. Moni muumifani poistuikin ison sydäntikkarin kera. Muumeja pääsi tapaamaan myös joukko sellaisia lapsia, jotka eivät olisi ilman Sepon Halpahallin lahjoitusta päässeet nauttimaan muumikonsertista. Kiitos siitä kuuluu tälle miehelle! Teknologiakeskus Logistia esillä maailman innovaatiokeskusten luettelossa Kauhajoen logististen järjestelmien ja materiaalinkäsittelyn osaaminen ja sitä edustava teknologiakeskus Logistia ovat mukana juuri julkaistussa teoksessa, Innovaatiokeskusten maailman Atlaksessa. Teoksen on julkaissut WAINOVA - maailman innovaatiojärjestöjen liitto. Teoksessa on esillä 700 teknologiakeskusta ja tiedepuistoa ympäri maailman. Suomesta mukana on kymmenisen kohdetta. Voisi sanoa, että Logistia on päässyt innovaatiotoiminnan maailmankartalle, toteaa kehitysjohtaja ja alan kehittämisen koordinaattori Jaana Suksi LC Logistics Center Oy:stä. Hän uskoo, että mukaanpääsy teokseen tuo helpommin kansainvälisiä yhteyksiä merkittäviin tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa tuottaviin innovaatiokeskittymiin. Kauhajoen logististen järjestelmien ja materiaalinkäsittelyn osaaminen tulee innovaatiotoimijoiden tietoon ja johtaa toivottavasti yhteydenottoihin. On oltava mukana kehittämisen verkostoissa ja löydettävä uusia tulevaisuuden teknologisia sovelluksia; tämä on hyvä verkosto Kauhajoen seudun osaamiselle. WAINOVA, the World Alliance for Innovation, consists of 25 technology-based associations worldwide, of which IASP is a member. Sponsored by The Research Triangle Park and the WAINOVA Atlas of Innovation is a compilation of information gathered over the past year from innovation nodes, science parks and incubators linked to the WAI- NOVA network. The end result is an impressive array of information, data and statistics on over 700 parks and incubators, linking to more than technology-based organisations, companies and contacts. Currently available in a hard-backed print copy, the e-book and fully interactive online version will be released at the end of this month. For more information please contact the WAINOVA co-ordination office directly at 20

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

Hankesuunnitelma 6.2.2009 Tove Teuvalla 1953

Hankesuunnitelma 6.2.2009 Tove Teuvalla 1953 Hankesuunnitelma 6.2.2009 Tove Teuvalla 1953 Teuvan kunta 1. TAUSTA Teuvalla sijaitsee ainutlaatuinen Tove Janssonin suurtyö, alttaritaulu Kymmenen neitsyttä, jonka Jansson maalasi Teuvalla v. 1953. Tove

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Suupohjan kehittämisyhdistys ry

Suupohjan kehittämisyhdistys ry n kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1.- 31.12.2009 HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA KOULUTUSHANKE 4013 Suvi-Media koulutushanke

Lisätiedot

Sikahyvää ruokaa villisiasta!

Sikahyvää ruokaa villisiasta! à la Tapio Kangas Laatutyö pohjoiskarjalaisessa elintarvikeketjussa -hanke Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa 2010 2012 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Seutukaupunkipilotit, yleistä: Pilottimenettely perustuu Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, osakeyhtiömuotoinen,

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Väinön reseptit. Salaatit. Väinö Niskanen/Amiedu

Väinön reseptit. Salaatit. Väinö Niskanen/Amiedu Väinön reseptit Salaatit Sisältö Kasvisten paloittelu Fetasalaatti Kurkku-melonisalaatti Perunasalaatti Porkkanaraaste ja kaaliraaste Pääsiäissalaatti Rosolli Vihreä salaatti Ranskalainen salaatinkastike

Lisätiedot

SUUPOHJA-info 1/2009. Teak juhlii 50-vuotista taivaltaan. KOKO 2010. Suupohjan seutukunnan infolehti. KOKO-ohjelmatyön valmistelu alkoi s.

SUUPOHJA-info 1/2009. Teak juhlii 50-vuotista taivaltaan. KOKO 2010. Suupohjan seutukunnan infolehti. KOKO-ohjelmatyön valmistelu alkoi s. Isojoki Kauhajoki Karijoki Kurikka Teuva SUUPOHJA-info 1/2009 Suupohjan seutukunnan infolehti Teak juhlii 50-vuotista taivaltaan. Teak juhlii 50-vuotista taivaltaan. Aikuiskoulutuskeskus on vuosikymmenen

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA?

MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA? (Päivitetty 10.8.2015) MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA? KEHITY JA OTA HYÖTY IRTI! MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA? KEHITY JA OTA HYÖTY IRTI! Digitaalisuus tuo mahdollisuuksia, joita emme ole ennen nähneet tai edes kuvitelleet.

Lisätiedot

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Lihakeitto 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Pane liha veteen kiehumaan. Kuori pintaan muodostuva vaahto ja lisää

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Ja kaikki alkoi suunnittelusta... Ennen kilpailutusta mieti tarkkaan, että mihin tarkoitukseen videotuotanto tulee ja mitä

Lisätiedot

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Jyväskylä 2012 2 ON SYNNYTTÄÄ UUSIA KASVUYRITYKSIÄ JA VAUHDITTAA JO OLEMASSA OLEVIEN YRITYSTEN KASVUA. Tavoite Kummankin Kasvu Open 2012 kilpailusarjan (Kasvuyritykset ja Kasvun ideat) voittajat valitsevat

Lisätiedot

Ruisleipää porkkanarakuunatäytteellä

Ruisleipää porkkanarakuunatäytteellä Ruisleipää porkkanarakuunatäytteellä 2 Fazer Puikula -ruisleipää 500 g kypsää porkkanaa, soseena (5 dl) 1 dl creme bonjour -tuorejuustoa, valkosipulilla maustettua tuoretta rakuunaa suolaa ja mustapippuria

Lisätiedot

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND Foodle.fi ovi elintarviketutkimukseen 1 Mikä on Foodle.fi? Uusi, helppokäyttöinen palvelu suomalaisen elintarviketutkimustiedon hakuun ja välitykseen Suunnattu

Lisätiedot

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut)

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut) Ranskankermaiset ravunpyrstöt ( 8 annosta ) 1. Valuta 100 g kirjolohen mätiä jääkaapissa yli yön 2. Valuta 2 lasipurkillista ravunpyrstöjä (á noin 200 g) 3. Leikkaa 1 iso tai 2 keskikokoista punasipulia

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla.

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla. MENU 2 Ruisleipää porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä Ohjeet ovat 4 :lle Ruisleipää porkkanapestolla Paahda ruisleipäviipaleita ja laita

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy + Toimiala: Rakentaminen ja remontointi Yritys: Tampereen Rakennustiimi Oy Olemme saaneet Fonectalta selkeää näyttöä

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 touko 2011, toteutuma sekä 2-vaiheen suunnitelma Raahen ammattiopisto Aija Keski-Korsu Sisältö Osallistuminen

Lisätiedot

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 Sosiaalinen media mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 1 Sosiaalisen median määrittely Sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän

Lisätiedot

Lihattomat reseptit, viikko 3

Lihattomat reseptit, viikko 3 Lihattomat reseptit, viikko 3 Mausteinen kasvisrisotto...2 Bataattimuusi...3 Soijamuhennos...4 Soijasuikalekastike...5 Kookoksinen tofu kaaliwokki...6 Meksikolainen papukeitto...7 Lämmin lounassalaatti

Lisätiedot

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ Resepti 33-40 150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ 18 FITNESS AAMIAISSMOOTHIE Ainesosat - 2 dl pakastevadelmia - Puolikas banaani - Vaniljan makuinen juotava jogurtti - Vähän hedelmätuoremehua - 3-5 rkl FITNESS-muroja

Lisätiedot

Grillikesän parhaat marinadit, kastikkeet ja dipit

Grillikesän parhaat marinadit, kastikkeet ja dipit (Etusivu) Marinoi maistuvaksi! Marinadi mureuttaa grillattavan lihan sekä antaa täyteläisen maun ja värin myös kanalle, kalalle ja kasviksille. Touch of Taste - fondiperheen avulla loihdit helposti esimerkiksi

Lisätiedot

Tervetuloa Yrityssaloon. Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, Örninkatu 15 A

Tervetuloa Yrityssaloon. Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, Örninkatu 15 A Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, Örninkatu 15 A Armi Metsänoja Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama 1.1.2009 perustettu oy, elinkeinoyhtiö, Yrittäjyyden

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Sosiaalinen media Valion viestinnässä

Sosiaalinen media Valion viestinnässä Sosiaalinen media Valion viestinnässä Pia Kontunen, viestintäjohtaja 28.3.2011 Sosiaalinen media uudistaa liiketoimintaa Esityksen sisältö Pia Kontunen Minkälainen yritys on Valio ja mitä se haluaa viestiä?

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

KEKRILAUTA. Kekrilaudan isäntä ohukainen

KEKRILAUTA. Kekrilaudan isäntä ohukainen KEKRILAUTA Kekrilaudan ajatuksena on yhteinen pöytä ja jakaminen. Laudalle tai pöydälle katetaan tarjoilukulhoissa laudan vieraat. Isäntänä toimii ohukainen, jonka päälle kekrilaudan antimia laitetaan.

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Buustia bisnekseen. Isto Vanhamäki Lahden Seudun Kehitys, LADEC. Enterprise 2017 Teknologiayrittäjyyspäivät Lahti

Buustia bisnekseen. Isto Vanhamäki Lahden Seudun Kehitys, LADEC. Enterprise 2017 Teknologiayrittäjyyspäivät Lahti Buustia bisnekseen Isto Vanhamäki Lahden Seudun Kehitys, LADEC Enterprise 2017 Teknologiayrittäjyyspäivät Lahti 21.9.2017 MIKSI LADEC ON OLEMASSA? LADEC auttaa uusia yrityksiä syntymään sekä olemassa

Lisätiedot

ESPANJALAISIA TAPAKSIA

ESPANJALAISIA TAPAKSIA ESPANJALAISIA TAPAKSIA Malmin Martat 17.10.2016 TOMAATTILEIPÄ PERUNAMUNAKAS FRITEERATUT MUSTEKALARENKAAT MELONIA ILMAKUIVATUN KINKUN KERA MARINOIDUT OLIIVIT MANTELIKEKSIT KAHVI / TEE --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

YRITYSRYHMÄT KEHITTÄMISVÄLINEENÄ

YRITYSRYHMÄT KEHITTÄMISVÄLINEENÄ Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 YRITYSRYHMÄT KEHITTÄMISVÄLINEENÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Yritysryhmähanketilaisuudet 9.10.2017 Hattula, Lepaan kartano 10.10.2017 Hollola, Hollolan

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

MONITOIMIKEITIN RESEPTEJÄ. Lisää resepti-inspiraatioita: www.kitchenaid.eu

MONITOIMIKEITIN RESEPTEJÄ. Lisää resepti-inspiraatioita: www.kitchenaid.eu MONITOIMIKEITIN RESEPTEJÄ Lisää resepti-inspiraatioita: www.kitchenaid.eu RANSKALAINEN KANAVUOKA 4 pekoniviipaletta, karkeasti pilkottuna 2 broilerimakkaraa 1 rkl oliiviöljyä 35 g karkeita vehnäjauhoja

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä

Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä VOITTAJAMENU: Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä Ohjeet ovat 4 :lle Ruisleipää porkkanapestolla,

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Neuvontaa Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi

Neuvontaa Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi on Rahoitusta Paikalliset päättävät alueensa yhteisöjen ja yritysten ideoiden rahoittamisesta. Leader-tuki muodostuu EU:n, valtion ja kuntien rahoituksesta Neuvontaa Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä

Lisätiedot

Väinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu

Väinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu Väinön reseptit Kala- ja kasvisruuat Väinö Niskanen/Amiedu Sisältö Janssonin kiusaus Kirjolohikeitto Lohiperhonen Paprika-purjosipulitäyte uuniperunalle Porkkana- ja lanttulaatikot Savustettu kala Täytetyt

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

Ruokaprovinssi ja InnoAreena -ruoan ja hyvinvoinnin yhteistyöllä tuloksiin

Ruokaprovinssi ja InnoAreena -ruoan ja hyvinvoinnin yhteistyöllä tuloksiin Ruokaprovinssi ja InnoAreena -ruoan ja hyvinvoinnin yhteistyöllä tuloksiin 10.10.2012 Irma Jaakkola irma.jaakkola@seinajoki.fi Ruokaprovinssi Ruokaprovinssin käynnistys -hanke Ruokaprovinssin käynnistys

Lisätiedot

KYLMÄT A LKUPALAT 18 19

KYLMÄT A LKUPALAT 18 19 KYLMÄT ALKUPALAT 18 19 Okroška eli kotikaljakeitto Kuudelle Salaatti 4 suurta keitettyä perunaa 1 avomaankurkku 6 suurta retiisiä 200 g keitettyä kieltä tai keittokinkkua 4 keitettyä munaa nippu tilliä

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Just duunit. Kevät 2015

Just duunit. Kevät 2015 Just duunit Kevät 2015 Just duunit Mitä tehdään? Perustetaan yritys. Miten tehdään? Keksitään yritysidea. Perustetaan yritys. Laaditaan kirjallinen yrityssuunnitelma. Toteutetaan! Just duunit: Tavoite

Lisätiedot

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos 2018-2020 Tulevaisuustyöpaja 31.01.2017 ELINKEINO-OHJELMA 2018-2020 Suuntaa Valtimon ja Nurmeksen elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä Toteuttaa Valtimon ja Nurmeksen

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta Menu Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat Valkosuklaa-karpalo pannacotta 8 Savuporopiirakka Pohja: 150 g pehmeää margariinia 1½ dl kaurahiutaleita 2½ dl vehnäjauhoja 1 dl juustoraastetta

Lisätiedot

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi (+37 astetta). Liota joukkoon hiiva, suola ja sokeri.

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi (+37 astetta). Liota joukkoon hiiva, suola ja sokeri. Focaccia (italialainen peltileipä) Focaccia on yksi omista suosikeistani, se on edullista ja helppoa valmistaa, eikä siihen tarvita voita tai leikkelettä päälle vaan se on valmista sellaisenaan. Focaccialla

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

taustaa keskustan tila on hälyttävä, nyt pitää tehdä jotakin!

taustaa keskustan tila on hälyttävä, nyt pitää tehdä jotakin! PUTIIKKIVIIKOT.fi taustaa keskustan tila on hälyttävä, nyt pitää tehdä jotakin! kaikkien pitää ymmärtää suurempi kuva. nyt tehdään yhdessä, toistaan tukien, ei siis vain oman navan kautta omaa etua ajatellen

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Tervetuloa Expokeskukseen. Virtuaalitapahtumat netissä 24/7 - aina avoinna

Tervetuloa Expokeskukseen. Virtuaalitapahtumat netissä 24/7 - aina avoinna Tervetuloa Expokeskukseen Virtuaalitapahtumat netissä 24/7 - aina avoinna WWW.NETEXPO.CENTER aukeaa lokakuussa 2015 Netexpo näkyy ja kuuluu 15.10 alkaen Virtuaalisen Expokeskuksen maailma kutsuu vierailijaa

Lisätiedot

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 1 Taustaa Työ- ja elinkeinoministeriö kehittää ja koordinoi Yritys-Suomi-palvelukokonaisuutta Suomalainen yrityspalvelujärjestelmä on tehtyjen tutkimusten

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Ville Lehtovirta Aleksin Kaiku Oy 15.11.2012 Paula, taloustoimittaja Anita, asiakas Matti, myyntipäällikkö Teppo, työnhakija Viestintä www.aleksinkaiku.fi

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

YLIOPISTO-LEHDEN IDEA

YLIOPISTO-LEHDEN IDEA YLIOPISTO-LEHDEN IDEA Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt luentosarja Päätoimittaja Marja Pemberton 18.2.2014 Viestintä ja yhteiskuntasuhteet Kommunikation och samhällsrelationer University University

Lisätiedot

Rentoa ruokaa reiluilla astioilla

Rentoa ruokaa reiluilla astioilla Iloa kattaukseen ja ruoanlaittoon toivottaa Kultakeramiikka Rentoa ruokaa reiluilla astioilla grillaa Bistro astioilla! Bistro Kultakeramiikka Oy Putaanportintie 13 44800 Pihtipudas Tel. +358 20 794 03

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti Tiedepuisto // Sähäkkä-hanke Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti mainonta markkinointi rekrytointi Santeri Lanér, VTM Tietotekniikan ammattilainen vuodesta 1996 Yrittäjänä ja konsulttina vuodesta

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot