TIETEESSÄ TAPAHTUU. Hakemisto Sisällys. Alkusanat (Jan Rydman) Pääkirjoitukset Artikkelit Katsauksia...

Transkriptio

1 akemisto

2 akemisto ieteessä tapahtuu äätoimittaja: Jan Rydman aitto: iina Kaarela lkoasu: eikki Kalliomaa oimitus: Mariankatu 5, elsinki uh. (09) Fax (09) ähköposti: ilaukset ja osoitteenmuutokset: irjo Mäenpää, puh. (09) ähköposti: Julkaisija: ieteellisten seurain valtuuskunta lmestyy 8 kertaa vuodessa erustettu 1983 Lehdestä ilmestyy myös verkkoversio: isällys lkusanat (Jan Rydman) ääkirjoitukset rtikkelit Katsauksia Keskustelua sitelmätiivistelmät Lyhyesti Kirja-arviot ja -esittelyt ieteelliset seurat ieteessä tapahtuu akemisto ainos 2000 akemisto myös verkossa: Kannen valokuva: irjo Mäenpää N Yliopistopaino, elsinki 2001

3 lkusanat Jan Rydman ieteessä tapahtuu -lehti on viime vuosina saavuttanut keskeisen aseman suomalaisena yleistiedelehtenä, eri tieteenalat ylittävänä kokoavana foorumina ajankohtaisille yleistajuisille tiedeartikkeleille ja keskustelulle. Kirjoitukset ulottuvat humanistisista tieteistä luonnontieteisiin, tieteenfilosofiasta tiedepolitiikkaan. Lehteä julkaisee maamme tieteelliset seurat ja tiedeakatemiat kokoava ieteellisten seurain valtuuskunta. ieteessä tapahtuu ei varsinaisesti kilpaile minkään olemassa olevan lehden kanssa, se pikemminkin täyttää lehtikentässä muuten olevaa tiede- ja kulttuurilehtivajetta. * Kun ieteellisten seurain valtuuskunta keväällä 1983 ryhtyi julkaisemaan ieteessä tapahtuu -tiedotetta, kirjoitti silloinen juuri valittu toiminnanjohtaja, dosentti er-dvin ersson päivätyn lehden saatesanoissa, että ieteellisten seurain valtuuskunta on kokeilun luonteisesti ryhtynyt kokoamaan jäsenseuroiltaan tietoja niiden toiminnasta, tarkoituksenaan 1) tiedottaa tiedotusvälineille ieteellisten seurain valtuuskunnan ja seurojen tapahtumista sekä 2) tiedottaa seuroille ieteellisten seurain valtuuskunnan ja muiden seurojen toiminnasta sekä ajankohtaisista tiedepoliittisista kysymyksistä. ersson totesi lisäksi, että tarkoituksena olisi toteuttaa kuukausittain ilmestyvä tiedote. tse asiassa jo valtuuskunnan perustamisen yhteydessä 1899 oli ehdotettu, että valtuuskunta ryhtyisi julkaisemaan erityistä tieteellistä katsausjulkaisua. illoinen valtuuskunnan hallitus ei kuitenkaan vielä lämmennyt ajatukselle. erustamisensa jälkeen ieteessä tapahtuu -lehti on kokenut muutaman olennaisen uudelleen ajattelun, jotka ovat suunnanneet lehteä uusille teille. iis muutama vakaasti harkittu aie ja teko. nsimmäiset viisi vuotta ( ) lehti sisälsi lähinnä kalenteritietoja tieteellisten seurojen tulevista ja menneistä kokouksista ja tapahtumista sekä sivun mittaisen V toimii VD verkar -alkusanat valtuuskunnan ajankohtaisista kuulumisista. Käännekohta tapahtui vuosien aikana. uosta lähtien tiedotetta saattoi perustellummin ryhtyä kutsumaan lehdeksi. iihen alkoi tulla myös sisältöjä; ryhdyttiin mm. julkaisemaan esitelmätiivistelmiä tieteellisten seurojen tilaisuuksista (ensimmäisenä niteessä 2/88 ollut rik llardtin osiaalinen rakennemuutos, joka perustui esitelmään uomalaisessa iedeakatemiassa) sekä esiteltiin tieteellisiä seuroja ja niiden uutuusjulkaisuja. iedeuutiset-palsta, nykyinen Lyhyesti-palsta, aloitettiin 1988 (palstaa on lähes alusta lähtien harkitusti leimannut ehdottoman vakava kepeys ja kepeä vakavuus). Myös pääkirjoituskäytäntö sekä uutuuskirjojen esittelyt aloitettiin ääkirjoituksia ryhdyttiin vuoden 1990 alusta lähtien pyytämään säännöllisesti eri alojen keskeisiltä tiedevaikuttajilta. Lyhyet kirja-esittelyt muuttuivat vähitellen laajemmiksi kirja-arvioiksi. räänlaista rajapyykkiä pienlehden huomioarvon kannalta merkitsee epäilemättä sekin, että valtakunnallinen tiedotusväline noteeraa sen: esimerkiksi elsingin anomat viittasi ieteessä tapahtuu -lehden (5/1991) erääseen artikkeliin jopa pääkirjoituksessaan Lehden nykyisyyden kannalta vuosi 1994 merkitsi lopullista käännekohtaa: lehteä oli 3

4 4 edellisenä vuonna päätetty oikein tosissaan ryhtyä kehittämään keskeiseksi kotimaiseksi tiedefoorumiksi, yleistiedelehdeksi. austalla oli ieteessä tapahtuu -lehdessä 7/1992 esiin nostettu ajatus valtakunnallisen yleistiedelehden tarpeesta (Rydman: arvitseeko tiedeyhteisö uuden keskustelufoorumin? ). tse asiassa jo lehdessä 1/1990 haikailtiin laaja-alaisen kulttuurilehden perään, sellaisen jossa niin tiede kuin jopa taide sulassa sovussa voisivat esiintyä rinnan, limittäin ja lomittain esikuvanaan osin uomas nhavan päätoimittama lukujen arnasso. Muutos näkyi selkeästi niin lehden sivumäärän ja julkaistujen artikkelien kuin painoksen voimakkaana kasvuna. Lehden kasvu on jatkunut johdonmukaisesti 1980-luvun lopulta lähtien. Kun painos vuonna 1987 oli 500, oli se vuoden 1994 alussa jo 1800 ja vuoden 2000 lopussa Lehden vuotuiset sivumäärät em. vuosina olivat vastaavasti 149 (v. 1987), 306 (v. 1994) ja 695 (v. 2000). Lehti on perustamisestaan lähtien ilmestynyt kahdeksan kertaa vuodessa, nykyisin kukin nide keskimäärin sivuisena. Vuoden 1994 alusta lähtien esitelmätiivistelmät korvautuivat täyspitkillä artikkeleilla, lyhyet kirjaesittelyt laajemmilla arvioilla. Lehden runkona toimivat tieteellisten seurojen ja niiden yhteiselinten järjestämien tapahtumien pohjalta syntyneet kirjoitukset, mutta vuosi vuodelta enenevästi lehti on laajentunut eri alojen yleiseksi, kokoavaksi keskustelufoorumiksi. * Lehden merkityksen kasvu on näkynyt myös huomattavana tarjottujen kirjoitusten lisääntymisenä ja kääntöpuolena myös hylättyjen käsikirjoitusten kasvuna. Onko lehti sitten puhdas tiedelehti vai tieteen tuloksia tunnetuksi tekevä lehti? anoisin: sekä että ja siltä väliltä. Lehti on osittainen refereejulkaisu. Mutkat suoristavaan kansanomaistamiseen, popularisoimiseen sanan ikävässä merkityksessä, lehti ei pyri: kirjoitusten tarkoitus on olla täysipainoisia, sellaisia, että esitettävä asia välittyy olennaisena mutta myös siis eri alojen lukijoille. Kirjoitukset saattavat olla toisinaan aiheesta riippuen vaikeitakin, mutta lehti luottaa lukijain ymmärrykseen ja lukutaitoon, uteliaisuuteen itselle outojakin asioita kohtaan. Kirjoittajien omaan ääneen ei puututa, kirjoitusten laajuudetkin vaihtelevat. Yleisenä linjana on: kirjoitus saa olla sen mittainen, kun asian olennainen esittäminen vaatii. i ieteessä tapahtuu -lehti uomen suurin tiedelehti ole, mutta ehkei sen tarvitse ollakaan. i se pieninkään ole, kohtuullisen iso alallaan sentään. Merkitykseltään lehti ei myöskään liene enää aivan vähäinen. e ei ole värikäs kuvalehti, vaikka sisällöltään ehkä värikäs onkin. Kirjoittajia lehdellä on näiden vuosien aikana ollut noin 500, pääasiassa viimeisten 5-6 vuoden niteissä vuonna 2000 esimerkiksi noin 90 eri kirjoittajaa. Lehden kirjoittajina ovat olleet niin akateemikot ja professorit kuin nuoremmatkin tutkijat. Ja myös tiedepoliittiset päätöksentekijät pääministereistä alkaen. Lehden tausta, tieteelliset seurat ja tiedeakatemiat, edustavat käytännössä koko maan tieteenharjoitusta, kaikkia aloja. ämä tausta tarjoaa lehdelle lujan perustan toimia koko tiedemaailmamme yleislehtenä. Viimeisin lehden ulkoasua koskenut uudistus tehtiin vuonna Lehdestä ilmestyy myös verkkoversio; vanhoja numeroita on luettavissa numerosta 1/1998 alkaen osoitteessa * ähän ieteessä tapahtuu -lehden hakemistoon on koottu lehden kaikkien tähänastisten vuosikertojen sisällöt: erikseen pääkirjoitukset, artikkelit, katsaustyyppiset kirjoitukset, keskustelupuheenvuorot, esitelmätiivistelmät (joita lehden alkuaikoina julkaistiin), kirja-arvostelut ja -esittelyt, kirjoitukset tieteellisistä seuroista sekä myös Lyhyesti-palstan keskeiset teemat. li kirjoittajat saattavat siis esiintyä useammankin eri otsikon alla. Jatkossa lehti julkaisee aina kunkin vuoden viimeisessä niteessä kuluneen vuoden sisältöja kirjoittajahakemiston. Jan Rydman äätoimittaja 1986-

5 ieteessä tapahtuu ääkirjoitukset honen, irkka:utkijat kansalaisyhteiskunnan talkoisiin (7/98, 3-4) lestalo, Marja: sineellistetty älymystö (8/93, 1-2) Ystävät ja viholliset (6/95, 3-4) llardt, rik: inekohtainen syventyminen ja tieteiden välinen yhteistyö (5/91, 1-2) Onko tiede jakamaton? (3-4, 2/99) ndersson, Claes: ieteen ja taiteen totuus (7/97, 3) nkvist, Nils rik: iedeakatemiat ja nykypäivä (7/92, 1-3) ri tieteenalojen arvoperusteista (5/97, 3-4) rwe, Marjatta: rkkitehdin ajassa ja ajatuksissa (6/94, 3-4) Fogelberg, aul: Jokainen tutkija on myös tiedottaja (4/91, 1-2) Kohti uudistettua väitösviestintää (5/94, 3-5) aavio-mannila, lina: uloksellisuus ja turvallisuus yliopistossa (4/95, 3-4) attula, Jorma: utkimuksen arvioinnista (6/96, 3-4) eikkilä, annu: Kokoustilat turvattava! (6/ 87, 1) Mistä tilat tieteelle? (6/88, 3) Yhteinen tulevaisuutemme ja ympäristötutkimus (7/88, 3) ieteelliset toimikunnat (1/89, 3) Mistä rahat julkaisutoimintaan? (2/89, 3) Vuosikokouksen päätöksiä (3/89, 3-4) eureka on avattu! (4/89, 3) Miksi V uudistuu? (7/89, 3) Valtuuskunnan vuosikokous: osa ieteen juhlavuoden ohjelmaa (3/90, 1-2) ieteellistä kulttuuria elsingissä (4/90, 1) Muistioita ja mietintöjä: Löysää puhetta tieteen tekemisestä (5/90, 1) uomio tieteestä tiedottamiseen (2/92, 1-2) ieteelliset seurat ja tieteen tulosten tunnetuksi tekeminen (2/94, 3-4) Kouluopetusta kehitettävä (5/96, 3-4) iedettä europolitiikan varjossa (6/97, 3-4) iedevalistukseen panostettava (2/98, 3-4) ieteelliset seurat riippumattomia tieteen edistäjiä (7/99, 3-4) einonen, Olli-ekka: uomi ja :n tutkimustoiminta (4/96, 3-4) Kohti tiedon urooppaa (4/98, 3-4) elander, lisabeth: Vapaaehtoinenkin yhteistyö kohottaa tutkimuksen tasoa (5/93, 1-3) irvi, Vilho: iedeyhteisö kulttuurivoimana (2/95, 3-4) onkapohja, eppo: iede, julkisuus ja politiikka (6/00, 3-4) uldén, Lars: Kampen om Bergom eller Några rön om lärda samfund som skogsägare (8/91, 1-2) hamuotila, Risto: iede ja innovaatiot (7/96, 3-4) Jauho, ekka: ekniikan opetus koulutusjärjestelmässämme lapsipuolen asemassa (3/99, 3-4) Jouppila, Riitta: Lamasta kasvuun koulutuksella ja tutkimuksella (7/91, 1-2) Kaila, Kai Kuismanen, sa: Nykybiologian maailmankuva (8/99, 3-4) Kaimio, Maarit: Väitös vai kirja? (3/91, 1-2) Karjalainen, akari: utkimusvilppi tulee oletko valmis? (3/98, 3-4) Keinonen, Juhani: Koulutusta tarvitaan (1/91, 1-2) Korhonen, Mikko: Vieläkin äätytalosta (2/91, 1-2) Korkman, ixten: iede ja talouspolitiikka (6/92, 1-2) Kuismanen, sa Kaila, Kai: Nykybiologian maailmankuva (8/99, 3-4) Laaksonen, ekka: ieteen hiljaiset taustavoimat (3/94, 3-4) Lahtinen, atos: kylla ja Kharybdis (7/93, 1-3) Lehti, Raimo: ieteen vuosisatoja ja vuosijuhlia (1/93, 1-2) Lehto, Olli: Matematiikka ja yhteiskunta (8/96, 3-4) Leikola, nto: ksellenssi (4/92, 1-2) 5

6 6 Lilius, enrik: Demokraattinen oikeus kulttuuriperintöön (2/97, 3-4) Lipponen, aavo: uteen tasapainoon (5/95, 3-4) Markkanen, apio: äästöt ja korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (4/93, 1-3) yödäänkö siemenperunat? (4/00, 3-4) Michelsen, Karl-rik (Kalle): istorian itsetutkistelu (5/98, 3-4) Mickwitz, Gösta: Multidisciplinaritet och statsunderstöd (7/90, 1-2) Mustajoki, rto: iede ja media (1/98, 3-4) Neittaanmäki, ekka: uomen tutkimuspanostus nousee maailman huipulle (4/97, 3-4) Nenola, ili: Mitä tapahtuu yliopistotutkimukselle? (7/00, 3-4) Nevala, Marja-Liisa: Kuka puolustaa tiedettä ja taidetta? (6/93, 1-2) Niiniluoto, lkka: iede kulttuurin ahjona (3/93, 1-2) Kannattavatko tutkimuksen tietokannat? (5/00, 3-4) Nikula, aavo: utkijat ja päätöksentekijät (4/99, 3-5) aunio, Keijo: ieteen etiikka ja byrokratia (1/92, 1-2) utkimuksen laatu rakentuu hyvään peruskoulutukseen (1/00, 3-4) elkonen, Risto: utkittua tietoa (2/96, 3-4) ersson, er-dvin: arvennushakkuut julkaisuviidakossa (2/92, 1-2) Rydman, Jan: Miksi tiedottaa tieteestä? (8/88, 3) Miten tieteestä saa tiedottaa? (1/90, 3-4) äätytalo takaisin tieteelle (6/90, 1-2) ieteen päivät huviksi ja hyödyksi (8/94, 3-4) iedevalistuksella menee hyvin mutta menköön! (1/97, 3-4) Maailmassa on paljon tärkeitä, ihmeellisiä ja kummallisia asioita (8/98, 3-4) aarnisto, Matti: :n tutkimusohjelmien kritiikkiä (3/00, 3-4) alo, Jukka: utkijat ja ympäristösopimukset (1/96, 3-4) axén, Lauri: Riittämättömät tutkijaresurssit (4/94, 3-4) uomen tieteen tila ja taso ja tulevaisuus (6/98, 3-4) uomen tiede maailmalla (8/00, 3-5) etälä, äivi: ieteen juhlavuosi on tärkeä (2/90, 1) utkijat, tieteelliset seurat ja maailman muutos (8/92, 1-2) Kansainvälistä yhteistyötä Roomassa (7/95, 3-4) iede on kulttuuria (5/99, 3-4) anskanen, ntti: Kuka päättää uroopan tiedepolitiikasta? (7/94, 3-4) hesleff, rma: Voitaisiinko kaikki yliopistojen tutkijat kytkeä opetukseen? (8/97, 3-5) ommila, äiviö: Yhteistyötä tarvitaan tieteellisessä julkaisutoiminnassa (8/89, 3-4) ieteelliset seurat tarvitsevat äätytalon takaisin (8/90, 1-2) Jatkuvaa laadunarviointia (3/92, 1-2) arvitaan itsenäisen uomen tieteenhistoriaa (1/94, 3) Menestynyt tieteemme katselmus (1/95, 3-4) iede ja taide ovat iloisia asioita (3/96, 3-4) Väitöskirja ja sen puolustus (4/97, 3-4) Vaihtoehtojen ja toiveiden historiaa (1/99, 3-4) Riekonmarjoja ja tutkimusetiikkaa (6/99, 3-4) Kahtiajakoja (2/00, 3-4) unkelo, ino: iede- ja teknologiapoliittisia linjauksia (3/95, 3-5) osukainen, Riitta: Varmaa on vain muutos (6/91, 1-2) Väyrynen, Raimo: Kansainvälinen tiedeyhteisyö (5/92, 1-3) Zetterberg, eppo: Viron muisti pätkii (8/95, 3-4) rtikkelit ho, sko: ieteen edellytyksistä kannettava huolta taloudellisesta tilanteesta riippumatta (1/92, 9-11) iede- ja korkeakoulupolitiikka uuden kynnyksellä (3/93, 9-14) ho, Kalevi: Miltä kuulosti 1900-luku? Länsimaisen taidemusiikin kehityksen suuntaviivoja (7/99, 18-24) ho, uomo: Leviathan filosofian hauskimpia suurklassikoita (3/99, 33-37) honen, irkka: istorian suuret ja pienet kertomukset (1/97, 24-27) istoriallinen identiteetti tutkimuskohteena (2/99, 33-35) htiainen, ekka ervonen, lkka: istoriankirjoitus Kansakunnan kompassi vai politiikan tuuliviiri (8/96, 18-24) lapuro, Risto: Kulttuurieroista suomalaisten ja venäläisten välillä (5/95, 15-19) Ylioppilasliike ja sosiologia 60-luvulla eli miten sosiologia auttoi opiskelijoi-

7 ta löytämään kansandemokraattisen liikkeen (4/97, 7-10) lhonen, entti: Väinö uer ulimaan tietäjä (7/97, 23-27) llardt, rik: Kansallinen innovaatiojärjestelmä teknologiapolitiikan ystävänä ja tiedepolitiikan haittana (4/95, 5-9) Yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimuksen arvioinnista (3/96, 10-15) utkimustraditiot tieteessä (8/97, 6-9) ieteelliset seurat tieteessä ja yhteiskunnassa (7/99, 55-57) Kahden kulttuurin probleemi siis kolmas kulttuuri? Kolmas kulttuuri: hedelmällistä tiedemiesten mystiikkaa? (2/00, 16-18) lm, Jukka: Kasvihuonekaasut, soiden näkymättömät vaikuttajat (2/98, 14-18) nhava, Jaakko: Minne kielet kadonneet? (3/99, 26-32) nttonen, Veikko: Mitä tutkimista pyhässä? (7/96, 13-16) Bacon, enry: Kapitalismin henki ja nais-ikiihanne Goethen Faustissa (6/00, 13-25) Bonsdorff, auline von: rkkitehtuurin ja rakennusperinnön suhde (6/94, 11-14) Dasgupta, artha: aloudellinen kehitys ja sosiaalisen pääoman käsite (7/98, 50-52) Drake, Knut: Finlands inträde i medeltidens europeiska kulturgemenskap (5/96, 14-16) ngman, Marja: lma öderhjelm Ranskan historian tutkija (7/96, 21-25) nqvist, Kari: Kokonaisuus on vähemmän kuin osiensa summa (7/98, 8-11) Kahden kulttuurin probleemi siis kolmas kulttuuri? Onko kolmas kulttuuri olemassa? (2/00, 6-11) nvall, Markku: Mika Waltarin tie inuheen ja historialliseen romaaniin (3/95, 14-15) riksson, Jarl-hure: Oksat pois tiedon puusta (4/00, 12-17) Fogelberg, aul: ieteellisen toimitustyön muuttuva luonne (5/95, 9-10) Fortelius, Mikael: Julkaisu- ja kirjastotoiminta tieteellisenä laitteena (6/93, 22-25) hmisen lajikehitys eli Kaamean, karvaisen apinateorian paluu (1/97, 20-23) Fortelius, Walter: Kaksituhatta vuotta yksisarvisia (6/99, 35-42) Frösén, Jaakko: Muinainen gypti ja Kreikka utta tietoa kohukaivauksista (8/92, 7-10) ako gyptistä aronin jäljillä etrassa (8/97, 11-15) leksandrian kirjastot (8/99, 28-38) Obodianoksen testamentin tarina (1/00, 34-38) Granö, Olavi: uhdas maantiede aikansa kuvastimessa (4/98, 46-50) aapala, ertti: istoria opettaa (5/96, 7-10) arvitaanko kansallista historiaa? (5/98, 18-20) aaparanta, Leila: ivistys ja muutos (3/99, 5-10) aila, Yrjö: Yhteiskunnallinen murros, tieteen asema ja tiedepolitiikka (1/97, 9-12) utkimuksen arvoperusteet: ekologia (5/97, 26-29) Käyttäytyminen: geenit vai ympäristö? isäisten ja ulkoisten tekijöiden erottaminen mielivaltaista (2/00, 23-26) akala, etra: Björn Kurtén iedemies, ihminen, kirjailija (1/95, 18-20) akkarainen, Mika: Kadonneen Bysantin etsintä (6/97, 13-18) akulinen, uli: Kielioppi apuna kielestä puhuttaessa esimerkkinä äidinkielenopetus (1/97, 28-31) ari, Riitta: hmisen aivokuoritoiminnot: neuromagneettisia tutkimustuloksia (6/96, 24-26) arju, Jorma: ähtipöly ja elämän reunaehdot (3/98, 31-36) aukioja, rkki: kosysteemit kestävän kehityksen malleina (1/96, 5-8) avas, aavo: Kasvihuoneilmiö biologin näkökulmasta (8/92, 13-15) eikkilä, annu: Lisan koulusta ieteiden taloksi (7/97, 43-52) eininen, imo: Jalopeurukaisen jäljillä gricolan raamatunsuomennoksesta (5/00, 44-48) einonen, Visa: Nälkämaasta moderniksi kulutusyhteiskunnaksi (6/00, 30-34) einämaa, ara: Voiko koneella olla tietoisuutta. Filosofisia huomautuksia nykyisen mielenfilosofian ongelmista (7/95, 8-14) odellisuus: sosiaalinen konstruktio vai totista totta? DN:sta sammakoihin ja vapaaseen tahtoon. uomautuksia luonnontieteiden ja ihmistieteiden yhteyksistä (2/00, 60-63) elander, Vilhelm: Vanhat arvot vai uudet vaatimukset ieteiden talon suunnittelusta (7/97, 32-42) nohtaako kulttuuripääkaupunki kaupunkikulttuurin? (8/99, 39-46) ellsten, irkku: John Rawlsin hyvinvointiliberalismi: metodologista vai moraalista 7

8 8 individualismia (8/97, 27-35) elo, ri: hmisoikeudet ja kansakunta erään orjanomistajan tasavallassa (1/95, 11-13) Moraalista ja historiallisesta ajattelusta oistaako se historia itseään vai ei? (1/00, 45-49) entilä, eppo: istorian julkinen käyttö (5/98, 5-9) erlin, lkka: Kustaa Vilkuna ieteen ja politiikan yhdistäjä (7/97, 28-31) istoriantutkimus kansallisten tieteiden järjestelmässä Lisiä itseymmärrykseen (8/98, 20-22) iede ja kansallinen tiede 1800-luvun uomessa (6/00, 26-29) ietala, Marjatta: istoriantutkimus ja aikamme haasteet (6/97, 33-36) jerppe, Riitta: Kansainväliset vertailut historiantutkimuksessa hyödyllisiä mutta vaativia (5/98, 21-27) offman, Kai: kuinen energiakysymys (4/99, 24-27) onkapohja, eppo: Makroteorian mullistukset viimeisten 60 vuoden kuluessa (8/96, 9-13) onko, Lauri: uomen tieteellisen julkaisutoiminnan kansainvälistäminen ja tehostaminen (6/92, 10-14) Kalevala ja suulliset eepokset (8/95, 5-10) Vapauttakaamme lias Lönnrot (3/98, 16-21) uldén, Lars: Den vida kände danske prinsens mindre kända monolog (7/99, 50) Laajalti tunnetun anskan prinssin vähemmän tunnettu monologi (7/99, 51) uumo, Katja: istorioitsijoiden itseymmärrystä etsimässä (1/00, 50-52) äkkinen, Kaisa: Jalopeuran jäljillä (7/00, 36-41) äkli, sko: utkimuksen ja korkeakouluopetuksen tiedonsaannin turvaaminen: Kokoelmat ja kokoelmapolitiikka uomen korkeakoulukirjastoissa (1/97, 13-19) ämäläinen, irkka: ienhaarassa (3/95, 8-13) äyry, eta: ieto ja vastuu (2/96, 15-19) äyry, eta Lehto, uija: Oppineita naisia (1/98, 11-15) lonen, Juha: Valta, voima ja kunnia. Kaupungin purkaminen ja rakentaminen sukupolven ja arvojen murroksessa (4/96, 11-13) tkonen, sa: Maailman kielten yhtäläisyydet ja niiden suhde ajatteluun (1/95, 5-7) olkappiyam: tamilkielen ja -kulttuurin perusteos (6/98, 35-42) Janhunen, Juha: Fennougristiikan suhde naapuritieteisiin (7/96, 8-12) ltaistiikka suomalaisen asian-tutkimuksen kentässä (5/99, 25-28) Jussila, Raimo: Kansakunnan muistia elvyttävää synergiaa (8/98, 32-34) Kahlos, Maijastina: ugustinuksen kaksi valtakuntaa (7/00, 29-35) Kaila, Kai: Neurobiologia ilta fysiikasta psykologiaan (6/98, 10-12) Kajantie, Keijo: Kosmologia uusi täsmätiede (3/98, 27-30) Kakkuri, Juhani: Gravitaation absorptio tarua vai totta? (3/00, 41-43) Kalha, arri: stetiikasta etiikkaan, kulttuurista politiikkaan: Muotoilun kultakausi uusin silmin (5/98, 39-42) Kallinen, Maija: Filosofia teologian palvelustyttö (4/96, 14-17) Kallio-amminen, arja: avaitsijan asema kvanttimekaniikan kööpenhaminalaisessa tulkinnassa (5/00, 27-34) Kamppinen, Matti: Kulttuurintutkimuksen tulevaisuus ei hyvältä näytä (6/99, 7-11) ähtien sota ja biotieteiden maailmankuva Voima on veressä (8/99, 14-17) ivotoiminta: psykologista vai neuraalista selittämistä? mergenssin asema universumissa (2/00, 36-40) Navigointia epävarmuuden maailmassa tieteentekijän ja päättäjän erilaiset vastuut (4/00, 33-36) Kanninen, Markku: lmakehämuutokset ja niiden tutkimus uomessa (4/93, 15-17) Karhunen, Jonna Nummi, etri: Muukalaisia Maa-planeetalta (4/99, 14-15) Karjalainen, auli apani: Maantiedettä paikasta toiseen (6/95, 19-21) Karjalainen, akari: utkimuseettisen neuvottelukunnan uudistetut ohjeet (4/98, 37-42) Karkama, ertti: Kirjallisuushistorian tutkimuksesta (5/95, 11-14) Karlsson, Fred: pråkens öde? (8/97, 43-46) Karttunen, annu: hka taivaalta (7/98, 13-15) Karttunen, Klaus: isällissodan repimässä maassa on kaikki uhattuna (6/97, 9-12) Buddhalaisuus intialaisessa kulttuurissa (4/00, 23-26) Karttunen, Krister: liöiden nimet ristoteleesta K-aikaan (2/94, 5-8) Karttunen, eppo: Fuusioenergian ratkaisu näköpiirissä (5/94, 14-16)

9 Fuusio voi olla tulevan vuosituhannen energiaratkaisu (5/99, 22-24) Kasvio, ntti: Ystävä vai vihollinen? nnovaatiojärjestelmäajattelu vahvistaa perustutkimuksen asemaa (3/96, 16-19) Kaukonen, rkki: uippukunto vai hyvä peruskunto? uden tiedepolitiikan arviointia (3/94, 6-9) Keinonen, Juhani: Fysiikan jättitapahtuma Yhdysvalloissa (4/99, 40-42) Kemiläinen, ira: hmisoikeudet ja rodullinen eriarvoisuus (7/94, 8-12) Nationalismi ja universaalinen nationalismi eli lähetystehtäväajatus muutostekijänä historiassa (2/99, 5-10) Kere, Juha: Käyttäytyminen: geenit vai ympäristö? elitykset monimutkaisia (2/00, 27-28) Keskinen, Raimo: varuuden ja ajan aaltoilua (2/95, 16-17) Yleisen suhteellisuusteorian synty (5/96, 25-26) Gunnar Nordström uomen instein (7/97, 17-19) Kettunen, auli: Kansallinen me ja historia globalisoituvassa maailmassa (5/98, 10-17) Kieseppä,..: opper, tiede ja epätiede (8/95, 22-25) Kivinen, Osmo Nurmi, annu: Valkoinen elefantti yliopiston rahoitusviidakossa (4/99, 36-39) Kivinen,. lbert: Descartes ja hänen dualisminsa (5/96, 27-30) Onttinen kommunismi terveen järjen universaaliteoria (2/97, 32-35) Reiät ja paikat: johdatusta deskriptiiviseen metafysiikkaan (4/99, 28-32) Knapas, Rainer: jankohtainen rmfelt (2/98, 24-28) Kirjallisuus ja historia Finlands svenska litteraturhistoria -teosta lukiessa (2/99, 36-38) Knuuttila, imo: ika ja ajattomuus (1/00, 8-13) Koistinen, ero: Maailmanyliopiston matkassa (6/98, 21-26) Kojo, lpo: Näkemisen tutkimus ja tietoisuus (7/95, 5-7) Korhola, tte: Kirpulla menneisyyteen järvien pohjakerrostumat kertovat uomen ilmaston kehityksen (6/98, 5-9) Koskela, rkki: Julkisen sektorin laajuus taloustieteellisestä näkökulmasta (5/94, 11-13) Koukkunen, Kalevi: Warokaa perunakuoriaista! (7/99, 42-46) Krötzl, Christian: Keskiajan tutkimus: avain eurooppalaisuuteen (6/96, 12-14) Kuitunen, Jorma: ieteen eetos, tutkijan sosiaalieettinen vastuu ja arvojen kritiikki (8/95, 26-30) uro-välimeri-kumppanuus laajentaa mahdollisuuksia kansainväliseen tutkimus- ja koulutusyhteistyöhön (4/97, 16-19) Kukkonen, aneli: 800 vuotta bn Rushdin kuolemasta 800 vuotta verroës ta (5/98, 43-49) lhambran yhteinen perintö (6/00, 41-45) Kupiainen, ntti: iede rvona (5/97, 5-9) odellisuus: sosiaalinen konstruktio vai totista totta? Voiko luonnonlakia potkia? (2/00, 45-52) Kuusisto, sko: Luomisen uudet vaatteet (1/94, 13-14) Kääriäinen, elena: erveyttä genomitutkimuksesta? (8/99, 23-27) Laaksonen, ekka: e pyörii sittenkin uomalaisia keksijäoriginelleja (8/97, 37-42) Lagerspetz, erik: iedon kasvu ja tulevaisuuden ennustaminen (2/96, 8-14) Lagerspetz, Kari: ino Kaila Kahden kulttuurin sillanrakentaja (7/97, 20-22) arkoituksenmukaisuus elävässä luonnossa ja sen selitykset (8/98, 38-42) Lagerspetz, Kirsti: Naisen aggressio (7/98, 34-40) ivotoiminta: psykologista vai neuraalista selittämistä? ivotutkimuksen merkitys psykologialle (2/00, 41-44) Lagerspetz, Olli: Miksi värit eivät redusoidu? (6/99, 12-18) Laitinen, Lea: Kansankieli kansallinen kieli (4/97, 12-17) Lehti, Raimo: ieteen objektiivisuus: esimerkkinä havaitseva tähtitiede (8/95, 11-21) Minun historiankuvani (6/96, 5-11) Lumihiutaleet ja maailmankuvat havaintoja ja spekulaatioita 1600-luvulta (7/98, 23-33) ieteen substanssi ja sen historia (5/99, 5-14) Kuka keksi kaukoputken ja kuka silmälasit? (7/99, 29-41) odellisuus: sosiaalinen konstruktio vai totista totta? Karkea ja korkea todellisuus (2/00, 64-72) 9

10 10 Matematiikan ja sen opetuksen asema kulttuurissamme (3/00, 11-23) aikka suhteellisuusteoriassa ja kosmologiassa (5/00, 14-26) Vaikuttaako havainto kohteeseensa? (6/00, 5-10) Lehto, Olli: iede ja politiikka (4/98, 24-27) Lehto, uija äyry, eta: Oppineita naisia (1/98, 11-15) Lehtonen, uomas M..: nhimillisen toiminnan teoria ja sydänkeskiajan historiallinen ajattelu (5/96, 11-13) Lehväslaiho, eikki: Geenejä ja ihmisiä (3/96, 36-37) Leikola, nto: Ritari de La Marck biologian isä? (6/94, 15-16) Lavoisier puhuttaa yhä (3/95, 20-21) aiteilija, tiede ja yliopisto (8/96, 37-38) Robert igerstedt Fysiologian viimeinen yleisnero (7/97, 10-11) Carl Gustaf Mannerheim, kovakuoriaiskreivi (8/98, 23-27) utkimuksen menneisyys ja tulevaisuus? (5/00, 40-43) Leikola, Matti: o ave and ave Not uippuyksiköitä valikoivan ja tukevan tutkimuspolitiikan tarkastelua (3/94, 10-12) Leino, entti: Miten pitkälle kieltä voidaan normittaa? (2/96, 31-36) Liinamaa, Matti: ieteen keskustoimikunnan oudot ohjeet (5/92, 8-10) Lilius, enrik: Villa Lante renessanssihuvilana (4/94, 5-8) Lindeman, Marjaana: lämysperäinen ja rationaalinen ajattelu (5/97, 30-33) Lindgren, nna-riitta: Kveenien ja saamelaisten kieli modernisoituvassa maailmassa (7/95, 15-20) Lipponen, aavo: erustutkimuksen edellytyksistä huolehdittava (1/99, 10-12) Litzen, Veikko: Myöhäisantiikki puhuttelee nykyaikaa (4/94, 14-19) Kaikella on aikansa (5/99, 29-32) Londen, tig-olof: Värderingar inom matematiken (5/97, 18-22) Lummaa, Virpi: Luonnonvalinnan vai kulttuurin tuotteita? Kirkonkirjat kertovat suomalaisten lisääntymismenestyksestä 200 vuotta sitten (3/00, 37-40) Manninen, Juha: Vanha ja uusi tieteenhistoria avain homas. Kuhnin ymmärtämiseen (2/98, 19-23) Mihin aate- ja oppihistoriaa tarvitaan? (8/98, 6-19) Manninen, Ohto: tsenäistymisen vuodet Kuinka se oikein tapahtui? (7/92, 12-16) Markkanen, apio: Liekkien loimu vai ikijää loppukuvan hahmottelua (7/98, 16-22) Markkula, Martti: ieteelliselle julkaisutoiminnalle asetettavat tavoitteet (4/91, 6-8) Martikainen, eva: Fysiikka, filosofia ja teologia kosmologisten haasteiden edessä (7/00, 16-22) Martio, Olli: arvitaanko viikatetta suomalaisessa tiedepolitiikassa? (4/96, 5-10) Mattila, Markku: uomalainen rotuhygienia (8/97, 20-26) Meinander, enrik: Nykyhistorian tutkimus: journalistiikkaa vai tiedettä? (1/00, 39-44) Merisalo, Outi: Virkamiehiä, agentteja ja taiteilijoita: Medicien omaisuuden selvittelyä Firenzessä 1495 (5/00, 10-13) Michelsen, Kalle: Ympäristö tieteen objekti (1/96, 9-11) odellisuus: sosiaalinen konstruktio vai totista totta? skotko todellisuuteen? (2/00, 53-59) Mikkeli, eikki: uroopan muisti (3/95, 16-19) Muuttuvat terveyden määrittelyt länsimaisessa kulttuurihistoriassa (3/96, 32-35) Moisala, irkko: Ääni vaiennetulle musiikille Musiikin naistutkimuksesta sukupuolistavaan musiikintutkimukseen (8/94, 10-12) Muinonen, Karri: örmäilevät asteroidit (7/99, 25-28) Murtomäki, Veijo: ibelius-tutkimuksen nykytila (1/99, 30-35) Mustakallio, Katariina: Naiset antiikin Roomassa (7/95, 21-22) Myllyntaus, imo: Vertaileva tutkimus yhteiskunnan peili (1/95, 8-10) Mäkelä, Janne: ähti on syttynyt. Kuuluisuuden varhaishistoriaa populaarimusiikissa (8/98, 49-54) Mäkelä, Klaus: ääntö, muuntelu ja kielenhuolto (2/96, 20-24) Nevanlinna, eikki: urinko ja ilmaston lämpeneminen (6/00, 11-12) Niemelä, Jari: Kovakuoriaiset ja luonnon monimuotoisuus (6/96, 15-17) Niemi, Åke: lämää jäässä ja jään tuntumassa (2/98, 34-37) Niiniluoto, lkka: Onko järkee vai ei? (1/94, 10-12) Voidaanko tulevaisuudesta tietää?

11 (1/99, 5-9) jan lyhyt filosofia (1/00, 5-7) Kahden kulttuurin probleemi siis kolmas kulttuuri? Kulttuuri: yksi, kaksi vai kolme? (2/00, 12-15) Nikinmaa, Mikko: appi solujen toimintojen säätelijänä (8/00, 27-31) Nikula, Riitta: Rakennussuojelu ja arvot (3/96, 25-31) Nirkko, Juha: Joulun suuria kertomuksia (8/94, 13-15) Nordenstreng, Kaarle: ananvapaus etsii itseään (8/96, 25-27) Nummela, lkka: uloeroista keskiajalla (5/96, 17-18) Nummi, etri Karhunen, Jonna: Muukalaisia Maa-planeetalta (4/99, 14-15) Nuolijärvi, irkko: uomen kielitilanne luvulla (1/99, 22-29) Nuorteva, Jussi: urooppalainen aateliskulttuuri ja sen välittyminen uomeen ja 1600-luvuilla (8/94, 16-19) arjoitusmestarilaitos Liikuntatieteiden, taide-aineiden ja modernien kielten juuret (1/98, 23-26) Nuorteva, ekka: ieteellisten julkaisujen transformointi kulttuuritehtävä suomalaisille (4/97, 9-11) utkimuspolitiikka hyönteisten, saasteiden ja metsäkuolemien pyörteissä (2/99, 11-22) Nurmi, annu Kivinen, Osmo: Valkoinen elefantti yliopiston rahoitusviidakossa (4/99, 36-39) Näre, ari: utkijan rooli julkisuuden intimisoituessa (7/99, 47-49) Oittinen, Vesa: Kant, artman ja uomi valistusajattelun uusi vaihe (4/96, 18-21) Oksala, eivas: Goethe lyyrikko Jumalan armosta (1/00, 14-24) Oja, rkki: Neurolaskenta voiko kone oppia? (4/97, 18-20) aalanen, Mikko: Nanotieteessä pieni on kaunista (2/98, 9-13) akkala, imo iainen, Juha Vuorisalo, imo: Kaupunkien linnusto tutkimuskohteena (5/94, 17-19) akkanen, apani: allohiilestä nanotekniikkaan (5/95, 24-26) alola, ri-ekka: Yliopisto-opiskelua keskiajalla Olavi Maununpoika ariisissa (3/98, 9-15) alva, apio: Kasvien molekyyligenetiikka laboratorioista ruokapöytään (7/97, 7-9) arpola, imo: Länsimaisen kulttuurin mesopotamialainen sielu (6/95, 14-18) aunio, Keijo: utkijan sosiaalinen vastuu (4/98, 34-36) aunonen, eikki: uomen kielen ohjailun myytit ja stereotypiat (2/96, 25-29) ekkanen, Martti: iede hyöty tekniikka (3/00, 24-33) ekkanen, uomo: Latinan opetus uomessa (4/97, 27-28) ekkarinen, Jukka: uomen talouspolitiikan pitkää linjaa etsimässä (5/93, 8-15) John Maynard Keynes: kansantaloustieteen uudistaja Cambridgesta (5/94, 6-10) ekonen, Kyösti: uomi poikkeuksena? usi radikaali oikeisto uroopassa ja uomessa (5/99, 15-18) ekonen, Osmo: Onko maailmankaikkeus kaksivaippainen? (5/95, 20-23) M-teoria: mitä? missä? milloin? (4/99, 6-13) Kahden kulttuurin probleemi siis kolmas kulttuuri? Kolmas kulttuuri julkisuusprojektina (2/00, 19-22) Miljoonan dollarin ongelmat (6/00, 35-40) Gerbert urillacilainen: matemaatikko ja paavi tuhannen vuoden takaa (7/00, 23-28) elkonen, Risto: Nykyaikainen tutkimus sadan vuoden takaa (5/92, 19-21) Lääketieteen monta maailmaa: molekyylit ja me (8/99, 18-22) erko, apani: ikatietä aikakoneella (3/96, 22-24) ersson, er-dvin: iedevalistus ja tiedekeskukset (3/99, 38-40) ietarinen, Juhani: utkijan vastuu (2/95, 6-8) dvard Westermarck Moraalifilosofian dinosauri (7/97, 12-16) ietikäinen, etteri: litajunta ja evoluutio huomioita syvyyspsykologian biologisista lähtökohdista (7/98, 41-45) sykokulttuurin kritiikki (8/00, 6-14) ihlström, ami: Ympäristökeskustelun mahdollisuudesta (4/98, 19-23) dealismin paluu? (4/00, 5-11) irinen, anna: Luterilaisen kirkkointeriöörin muotoutuminen uomessa (7/96, 17-20) ortin, etter: erinnöllisyystieteen vuosisata (3/00, 34-36) Mihin perustui Mendelin onnistuminen ja miksi hänet unohdettiin perinnöllisyyslakien löytäjänä? (8/00, 24-26) 11

12 12 oso, ira: finkseistä meillä ja muualla (6/95, 5-12) Mestauspäivän aatto homas Moren viimeinen kirje (8/98, 35-37) urhonen, aula: ämän päivän arkeologi muinaisen ihmisen maailmankuvaa etsimässä (2/97, 8-13) uku käski suolle viedä... Mitä tapahtui ei-toivotuille lapsille? (3/99, 17-20) yysiäinen, lkka: skonnollisen ajattelun alkuperä (2/99, 28-32) ääjoki, arja: pämukava taide (7/99, 9-16) Raatikainen, anu: Onko ihmisestä riippumatonta todellisuutta olemassa? (5/00, 35-39) Relander, Jukka: lkomainen totuus ja sisäinen kokemus taistolaisessa opiskelijaliikkeessä (4/97, 11-15) Remes, auliina: pikuroksen ystävyyden uutarha (2/97, 25-31) arvitseeko onnellisuudestaan olla tietoinen voidakseen olla onnellinen? lotinos ja sisäinen minä (6/99, 30-34) Riikonen,. K.: Kirjallisuudentutkimus ja antiikin traditio (8/98, 28-31) orthanin kootut teokset ikuisuusprojektin antia (6/99, 19-21) Rikala, Mia: Ramses ja pojat Kuninkaiden laaksossa (2/98, 29-33) Rikkinen, Kalevi: Maailman ensimmäinen kansalliskartasto uomi-kuvan rakentajana (3/99, 11-15) Roinila, Markku: nternet-lähteisiin viittaaminen (4/96, 22-24) Roos, Matts: Värdegrunderna i olika vetenskaper partikelfysik (5/97, 23-25) Rossi, Matti J.: Laavavirrat tuhon tuojia ja maankamaran rakentajia (6/97, 39-44) Rousi, rne: elastuuko viljelykasvien monimuotoisuus? (3/98, 22-26) Routti, Jorma: urooppalaisen tutkimuksen haasteet (1/97, 5-8) Ruoff, eva: avupuiden ja kalliorantojen kauneus. Kiinalaisia vaikutteita varhaisissa suomalaisissa maisemapuutarhoissa (8/00, 32-41) Ruoslahti, rkki: yöpäkasvaimen verenkierto: syövän akilleenkantapää (7/98, 5-7) Ruotsala, ntti: Marco olo: nojatuolimatkaaja vai Kubilai-Kaanin korkea-arvoinen virkamies? (6/97, 19-22) Rydman, Jan: Mariankatu 5 Borgströmin talosta tieteen tilaksi (5/88, 11-14) V 90 vuotta. Välähdyksiä tieteellisten seurojen ja valtuuskunnan vaiheista (5/89, 14-18) ieteelliset seurat valistuksen eturintamassa (4/91, 11-15) Kohtaavatko tieteenharjoittaja ja päätöksentekijä toisensa? utkijoiden neuvonannon kysynnän ja tarjonnan mutkalliset polut (5/91, 9-12) Mitä tehdä tieteelliselle julkaisutoiminnalle? (6/91, 12-15) Mitä miehiä olivat Galileit? (2/92, 15-18) Brittien valistunut tiedevalistus voisimmeko oppia jotakin? (6/92, 17-21) iedettä kansalle dinburghin tapaan (4/93, 10-14) aidehistorian inventaari: Lontoon ir John oane -museo (4/94, 20-25) aarnilehto, ri: utkijan oikeudet (4/98, 43-45) aastamoinen, Kari: Olemmeko me kaikki nyt liberalisteja? (7/99, 5-8) almi, annu: tämeri musiikkiympäristönä (4/97, 30-33) Kuviteltu menneisyys (5/98, 28-32) Juna saapuu raiteelle 2. Odottamisen historiaa (8/98, 43-48) almi, lpo V.: avaintoja muinaisen gyptin tähtitieteestä (1/94, 5-9) Mitä kello on, kysyi farao? Muinaisten egyptiläisten ajanmäärityksestä ja kelloista (4/97, 34-38) almenkivi: rja: Muumioita ja muotokuvia Berliinissä (6/97, 23-28) alo, Jukka: Biodiversiteettisopimus uusi ekologinen järjestys? (2/94, 9-12) appinen, Jorma: QWRY (1/98, 37-39) eliteoria ja liikennetavat (4/99, 33-35) arasti-wilenius: Raija: De peregrinatione Näkökulmia ulkomaan matkailuun uomen latinankielisissä lähteissä 1600-luvulla (1/98, 16-22) aukkonen, Juhana Weissenberg, anne von: Qumranin kirjasto. Fragmenttien palapelistä valoa juutalaisuuden historiaan. (4/00, 18-22) avunen, Liisa: Valtaa ja rakkautta näkökulmia antiikin naisen elämään ompejissa (4/94, 9-13) axén, Lauri: ieteellinen vilppi (3/96, 5-9) Biologisen tutkimuksemme haasteet (7/96, 5-7) uoli maapallon huomisesta (1/98, 32-34) ämmennyksen aika biolääketieteessä

13 (4/98, 13-17) ieteen kuva joukkoviestimissä: pelisääntöjä ja sudenkuoppia (1/99, 13-16) Biologian kehitystä ja kehityksen biologiaa (8/99, 10-13) chulman, arry: Muoto, funktio ja hyvä tahto maantieteellisessä ajattelussa (2/94, 13-16) eppä, eikki: Kasvillisuuden pitkäaikaiset muutokset. nnusteita ja menneisyyden oppitunteja (5/96, 19-24) etälä, äivi: Oliko naisilla renessanssia renessanssin aikana? (5/00, 5-9) ihvola, Juha: yveen oppiminen (1/98, 5-10) iili, ero: Kohti punaista planeettaa (1/98, 27-31) iiriäinen, ri: nkat ja mazonia eli uusia löytöjä ja rahanpuutetta (8/00, 19-23) intonen, Matti: iedon biologinen selittäminen (2/96, 5-7) hminen, tiede, luonto Maailmankuva ja maailmankatsomus (8/99, 5-9) Käyttäytyminen: geenit vai ympäristö? Keenit kohalleen! (2/00, 29-32) meds, Kerstin: Missä uomen sielu on asuva uomi maailmannäyttelyissä viime vuosisadan lopulla (2/97, 14-20) oikkanen, annu: ieteen etiikka ja yhteiskunnallinen vallankäyttö (2/95, 11-12) teinby, Margareta: Rooma on aina Rooma (5/99, 33-36) trömholm, tig: kademierna mångvetenskaplighet, friheten och oberoendet (4/98, 28-32) undman, Mikael: Kerrostumat ympäristön laatuna kulttuurihistorialliset kohteet kaupunkisuunnittelussa (6/94, 5-10) undström, Liselotte: Muurahaisyhdyskuntien sosiaalinen evoluutio (8/97, 16-19) uominen, Juha: tlas Florae uropaeae uroopan kasvikartasto (7/94, 13-16) uurpää, Lauri: onaalisen musiikin analyysi: historiaa ja lähtökohtia (1/99, 36-41) yväoja, annu: Luonnon politisointi autonomian ajan kaunokirjallisuudessa (5/98, 34-38) akalo, Leo: utkimus tavoittamassa salaperäiset blazaarit (5/99, 19-21) ammekann, eva-maija: Vaihtotoiminnan tulevaisuus (8/91, 11-14) ammisalo, Osmo: mootiot ja evoluutio (6/98, 13-15) arinvalinnan evoluutiopsykologiaa seksuaalisia vihjeitä ja kognitiivisia sopeutumia (6/99, 22-29) anskanen, ntti: iedepolitiikkaa talouspolitiikan varjossa (3/95, 6-7) ervonen, lkka htiainen, ekka: istoriankirjoitus Kansakunnan kompassi vai politiikan tuuliviiri (8/96, 18-24) hesleff, rma: linten kehityksen geneettinen säätely (2/98, 5-8) iainen, Juha Vuorisalo, imo akkala, imo: Kaupunkien linnusto tutkimuskohteena (5/94, 17-19) iihonen, eppo: iede ja yhteiskunnalliset käytännöt (4/95, 14-19) iitinen, lpo: eologiset väitöskirjat (5/97, 52-54) iitta, llan: armaakiven maa, Zacharias opelius ja uomen maantiede (8/94, 5-9) uomen karttakuvan kehitys (4/99, 16-23) ikkanen, ero: hkaavatko Kuolan saastepäästöt Lapin metsiä? (6/96, 18-21) ikkanen, Matti: iedemies ellaakoski (6/93, 10-15) oivanen, anna-riitta: tä ja länsi kohtasivat Bysantissa ja bysantin tutkijat Kööpenhaminassa (8/96, 32-36) Konstantinopolilaiset vaikutteet keskibysanttilaisessa kirkkoarkkitehtuurissa (6/98, 27-34) Kypros ja Bysantti. rkeologiaa jaetulla saarella (4/00, 27-32) ommila, äiviö: armaan eminenssin muisti eli historiantutkimuksen sidonnaisuudet (4/97, 5-6) ata vuotta tieteellisten seurain yhteistoimintaa (7/99, 52-53) iedeyliopiston tulo uomeen (3/00, 5-10) uomala, Matti: uloerot kasvavat uomessa (7/00, 9-15) uomi, imo: Bysanttilainen arkkitehtuuri valtakunnan laidalla. Venetsian Markuksen kirkko suomalaisten ja ruotsalaisten 1800-luvun kirjoittajien tulkitsemana (8/96, 28-31) uomisto, Jouko: Julkisuden hyödyt, haitat ja etiikka: ympäristö ja terveys (1/95, 14-17) uori, Kaarlo: Oikeuden kahdet kasvot (6/98, 16-20) ähtinen, Leena: ikamatkailu tieteellisenä ongelmana (8/00, 15-18) Valkola, Jarmo: aide ja visuaalisuus (1/00, 25-33) Vihko, Reijo: Yhteiskunta etsii yliopistojaan ieteellinen tutkimus taloudellisen kas- 13

14 14 vun avaintekijänä (8/96, 5-8) utkimustyön ammattimaistumista edistettävä (4/97, 5-8) Viitanen, eva-maria: Modernin arkeologian anti antiikintutkimukselle (4/97, 29-30) Virtanen, Keijo: iede aineen, mutta myös hengen asialla (3/94, 13-15) aasteena lkomaalaisen näköiset ihmiset (1/96, 12-16) Yliopistot ja yhteinen hyvä (6/97, 5-8) Mistä tohtoreita tehdään? (3/98, 5-8) Kasvavat odotukset yliopistoja haastamassa (7/98, 46-49) Yliopisto mielikuvina ja merkityksinä (8/99, 47-49) Luottamus ja vastuu tiedeyhteisön elinehtona (7/00, 5-8) Visakorpi, Jarmo: iedeakatemiat suomalaisessa tiedepolitiikassa (3/99, 42-46) Vuorinen, Jyri: Ja sana tuli lihaksi ajatus taideteoksesta kuvallisena merkkinä (2/97, 21-23) Vuorio, ero: Geeniterapian oikeutuksesta (2/97, 5-7) Vuorisalo, imo iainen, Juha akkala, imo: Kaupunkien linnusto tutkimuskohteena (5/94, 17-19) Vuorisalo, imo: yöveli ympäristönsuojelijana (2/99, 23-27) Käyttäytyminen: geenit vai ympäristö? Genotyyppi, fenotyyppi ja kulttuuri: onko kulttuuri osa ihmisen fenotyyppiä? (2/00, 33-35) Väliverronen, sa: Julkinen tiede (4/95, 10-13) Wahlström, rik: iedotusvälineiden suhde tieteeseen (1/99, 17-21) Wallgren, homas: Vetenskap och etik efter framstegets kris (5/97, 10-17) Weissenberg, anne von aukkonen, Juhana: Qumranin kirjasto. Fragmenttien palapelistä valoa juutalaisuuden historiaan. (4/00, 18-22) Wiberg, Matti: Millaista julkaisutoimintaa tulisi palkita? (4/97, 21-24) Wiik, Kalevi: uomalais-ugrilaista ääntämistä germaanisissa kielissä (4/97, 25-29) Olisiko kantagermaanissa sittenkin suomalais-ugrilaista ääntämistä? (1/98, 40-44) aistelu germaanien sieluista (5/98, 50-53) uomalaisten alkuperävaihtoehdot (3/99, 21-25) Wrede, Johan: Forskning och utbildning: n fjärde statsmakt? (2/95, 13-15) Wright. Georg enrik von: ielu, aivot ja käyttäytyminen (4/98, 5-12) Äystö, Juha: tomin ydin tutkimuksen kohteena Kova pähkinä purtavaksi? (6/97, 29-32) Östman, Jan-Ola: Kielitieteilijä maailmanparantajana (6/99, 43-48) Katsauksia alto, eva-liisa: uomalaiset tutkijat ja brittiläinen kustannusmaailma (8/91, 20) Miten viittaan sähköisiin dokumentteihin? (5/98, 60-61) honiemi, nnu: asa-arvoa NCOn maailmanperintölistalle (1/97, 32-34) lestalo, Matti: Vertailevan hyvinvointivaltiotutkimuksen uudet haasteet (6/97, 37-38) ndén, Rauno: Kansainvälisen julkaisemisen arkirealismi (6/95, 22-23) Leipzigin kirjamessuista Frankfurtin haastaja (4/97, 51-52) Forselles-Riska, Cecilia af: erra Cognita näyttely eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstämme (6/00, 46-47) eikkilä, annu: V perustamassa aksaan uomi-instituuttia (6/91, 3-4) Vaihtotoiminta tieteellisten seurojen työssä (8/91, 9-10) Väitöskirjat ja tieteelliset seurat (1/93, 9-10) ieteellisten seurojen kuukausikokoukset hiipuva perinne? (8/98, 5) onko, Lauri: so Karhu suomalais-ugrilaisten kansojen kivijalka (8/93, 12-14) Karhuvirta, iina: Young cientist -kilpailu 1993 (7/93, 20-22) Lahtinen, atos: uroscience toimintaa tieteen puolesta (6/97, 46-48) Leikola, nto: Gradus ad arnassum (1/98, 35-36) Markkula, Martti: Kestävän kehityksen tutkimusohjelma valmisteilla (2/90, 15) Kestävän kehityksen tutkimusohjelma (6/90, 10) Oksala, eivas: oratius 2000 vuotta (8/92, 16-17) ärssinen, Martti: uomen Madridin instituutti (5/99, 37) öyhönen, iina: Kuva kertoo enemmän vai kertooko? (8/88, 4) Rauhala, irjo: uomalaiselle tiedekirjallisuudelle uusi markkinointi- ja myyntikanava (5/98, 59-60)

15 Roinila, Markku: G. W. Leibnizin teokset julkaistaan ennen pitkää... (6/00, 54-55) Rydman, Jan: rofessori ero olopainen hminen ja kasvihuoneilmiö (4/89, 4-5) Dosentti eppo Zetterberg: Viron uusi historiankirjoitus vanhat tabut nurin! (6/89, 3-4) ksponentiaalifunktio tieteen kiusana (6/89, 14-15) Valtio otti äätytalon itselleen. ieteellisille seuroille uudet kokoustilat (6/91, 11-12) Kaipaako korkeakoulujen biologianopetus remonttia? (7/91, 19-20) Rakentavaa keskustelua uusista julkaisuohjeista (6/92, 15-16) ieteessä tapahtuu 10 vuotta (1/93, 11) iedelehtiä kehitetään (1/94, 4) ieteen siunaukset ja uhkat (2/95, 5) uippuyksiköitä vai julkisuuden myyttejä Kuopion kultavasikat kritiikin hampaissa (5/95, 7-8) ieteen päivien avajaiset: Mikä mies oli William erschel? (8/96, 43) ieteessä tapahtuu -lehti 15 vuotta (4/98, 51-52) Kolmas kulttuuri. ieteessä tapahtuu -lehden teemanumero (2/00, 5) almi, annu: iedekeskusten maailmankonferenssi eurekassa (1/96, 21-22) almi-niklander, Kirsti: ietokirjallisuuden käännöstarpeet kartoitettu (4/91, 9-10) chwanck, ris: uomen Ranskan instituutti (5/99, 38) utela, ytti: uroopan tiedeviikko (7/93, 17-18) ammisalo, Osmo: ajamielinen professori heikoilla jäillä (6/98, 47-48) ommila, äiviö: i uutta uringon alla (7/99, 54) orkko, ari: usi tuttavuus gricultural cience in Finland (8/92, 24-25) * Julkaisukeskus toimii! (3/88, 4) Kansalaissota ja tiede (5/93, 16-19) Keskiajan kivikirkoista opeliukseen (3/95, 29) Mitä on? Ontologia nousussa (2/97, 37-38) Opetusministeriö tukee kansainvälisiä tieteellisiä kongresseja (1/93, 21-22) uomalainen sosiaaliturva oli hyvä ja halpa (8/96, 15-17) uomen molekyylibiologian ja biotekniikan tutkimus arvioidaan (4/96, 32) apahtui vuonna 1989 (3/90, 11-13) apahtui vuonna 1990 (3/91, 6-9) iedekustantajien liitto perustettu (1/94, 33) iedekustantajille oma liitto (8/93, 22) iedonjulkistamisen valtionpalkinnot jaettu (4/93, 18-19) ieteellisten julkaisujen ja tieteellisten seurojen toiminnan tukemiselle uudet ohjeet. iukan rahan aika alkaa (4/92, 7-10) ieteellisten seurain valtuuskunnan vuosikokous: usia seuroja, tiukkoja kannanottoja (3/91, 3-4) ieteen kuninkaat ja kerjäläiset (3/94, 5) ieteen päivät 87 (7/86, 17-18) ieteen päivät 1992 uusien maailmojen kimpussa (5/91, 6-7) ieteen päivät 95: utkimuksen etulinjassa (1/94, 32) oiminnan vuosi 1988 (3/89, 4-7) V:n toiminnasta (5/90, 2) utki, kokeile, kehitä kilpailu tieteen ja tekniikan harrastajille (7/93, 19) ytti sohookana-sunmaa: Yhteistyön tiivistäminen urooppaan koituu kansallisen kulttuurin hyväksi (3/94, 18-19) udistuksia uomen ja Neuvostoliiton väliseen biologian yhteistyöhön (7/91, 21) Valtuuskunnan vuosikokouksesta (3/93, 17-18) Vetoomus uomen valtiolle (3/91, 4-5) Viimeinen dinosauri aro ellaakoski 100 vuotta (6/93, 16) Vuoden tiedekirjat valittu (4/89, 17) Vuoden tiedekirjat 1990 (3/91, 18) Vuoden tiedekirjat valittu (3/92, 21-22) Vuoden tiedekirjat 1992 (3/93, 15-16) Vuoden tiedekirjat: kansanrunoutta, tähtitiedettä ja rotuteorioita (3/94, 20-21) Vuoden iedekirja palkinto Maija Kalliselle (3/96, 38-39) Vuoden iedekirja palkinto Kerstin medsille (1/97, 47) Vuoden iedekirja palkinto uomen luonnon sata vuotta -teokselle (3/98, 53-54) Vuoden tiedekirja palkinto Raimo Lehdelle (3/00, 58) Vuosikokouksen aikaan (3/92, 9-11) Yhteiskuntatieteilijät keskustelevat menetelmistään (5/92, 15) Yliopistojen autonomisuus ja tutkimuksen vapaus vaarassa (5/96, 5-6) Keskustelua chren, lla Vainikainen, uula eppä- 15

16 16 Lassila, äivi: äätoimittajalle: Messujippoja ja tiukkoja pipoja? (8/96, 45) hlbeck, Jari: urinko ja ilmaston lämpeneminen (7/00, 50) hmavaara, Yrjö: Oikaisu Matti Virtaselle (8/98, 66) iede ja länsimainen sivistys (1/99, 46-50) lanen, entti: Mikä on totta? (6/00, 50) la-nissilä, apio: Fysiikan reunaehdot emergenssille (3/99, 47-49) nhava, Jaakko: Kieli, valta ja todellisuus (8/97, 52-54) Kuinka geneettisesti eriseuraisia me olemme? (8/98, 65-66) Björnberg, Mikael: utkijan vastuusta (4/95, 20-22) utkijan vastuusta vielä kerran (6/95, 26-28) äyryn tiedekäsityksestä (5/96, 33-34) Blom, Raimo yöriä, asi: ietoyhteiskunta merkitsee työelämälle uutta riskiprofiilia (5/99, 52-53) nqvist, Kari: Kommentti ihlströmille (2/99, 45) Vielä kerran emergenssistä (3/99, 53-56) Forsius, rno: Lisäys uomen karttakuvan kehitykseen (5/99, 54) arisalo, Risto: Liberalismi: ilisen jäänne vai huomisen mahdollisuus? (1/00, 53-55) eikkilä, annu: uheenjohtajan valinta tiedeyhteisölle (1/92, 7-8) Yhteispohjoismaisten sarjojen merkitys ja ongelmat(4/92, 11-12) Voittaako tiede vai valtio? (8/92, 5-6) utkimuksen rahoitus ja edistäminen (4/94, 26-28) uomen tiede koordinoinnin tarpeessa (7/94, 5-6) uomen katemian uudet toimikunnat (7/94, 7) -tutkimusprojektien laadusta huolehdittava (5/95, 5-6) eikkinen, Olavi: Voiko arvostettu tutkija kirjoittaa populaaristi? (6/96, 27-28) eininen, imo: ieteellistä yhteistyötä? (8/00, 42) erlin, lkka: ieteen korpisotaa (4/00, 40-41) onko, Lauri: Vastaus sa tkoselle (2/96, 37) uhtamies, Mikko: Vastine Kalle Michelsenin arvosteluun (5/97, 37) äkkinen, Kaisa: Vastaus imo einiselle (8/00, 42) tkonen, sa: Kommentti Lauri ongolle (1/96, 23) ieteentutkimus kriisissä? (8/97, 55-56) Kielihistorian rintamat : perusteeton näkemys (3/98, 44) Kielitiede ja totuus (7/99, 60) Javanainen, Markku: Fyysikko huutaa: omolla ei ole vaatteita (5/96, 31-33) Kaila, Kai: uhakaiselle (7/98, 59-61) Kallio, etri Koivulehto, Jorma arpola, sko: Kantagermaanin suomalais-ugrilainen substraatti : perusteeton hypoteesi (8/97, 47-51) Kantagermaanin suomalais-ugrilainen substraatti : edelleen perusteeton hypoteesi (3/98, 45-48) Kamppinen, Matti: Reduktio ja ihmistieteet filosofisen metafysiikan puolustus (2/99, 41-44) Kun fysiikka ja metafysiikka kohtaavat... (4/99, 48-52) Kauranen, entti: Onko uomessa tiedettä? räiden yllättävien väitteiden jatkopohdintaa (7/96, 29) Kekkonen, imo: :n tutkimuspolitiikan muotoutuminen (6/95, 24-25) Kivinen,. lbert: mergenssistä ja reduktiosta loppumietteitä (5/99, 44) Varoittava esimerkki (3/00, 52) Realistin mietteitä ami ihlströmin kirjoituksen johdosta (5/00, 50-51) Koivula, Risto: Moraalisäännöt eivät voi olla geeneissä (5/99, 47-49) mergenssi merkitsee, että luonnonlait evoluoituvat (7/99, 61-62) Koivulehto, Jorma Kallio, etri arpola, sko: Kantagermaanin suomalais-ugrilainen substraatti : perusteeton hypoteesi (8/97, 47-51) Kantagermaanin suomalais-ugrilainen substraatti : edelleen perusteeton hypoteesi (3/98, 45-48) Künnap, go: Mikä substraatti pohjoisindoeurooppalaisissa kielissä? (3/98, 41-43) Löytyykö oikealla metodilla ehdottomasti totuus? (7/99, 58-60) Lagerspetz, Kari: ynapsit ja emergenssi (5/99, 39-40) Lagerspetz, Kari ortin, etter: Vaikuttaako havainto kohteeseensa biologiassa? (7/00, 45-47) Lagerspetz, Kirsti: Vastaus Koivulalle (5/99, 51) Lehti, Raimo: yhäinhäväistyksen täsmennys (7/00, 49) Linkola, entti: Retiisi ja ihminen (8/00, 43) Lounasmaa, Olli: rvioinnit, verkottuminen,

17 säätiöt ja nobelit (5/00, 49-50) Luomanen, Jari Räsänen, ekka: ystemaattisuudesta kvalitatiivisessa sosiaalitutkimuksessa (1/00, 55-58) Manninen, Juha: ieteenhistorian luonteesta ja järjestelyistä (6/99, 49-54) Markkula, Martti: ieteelliset seurat mukaan Luonnonsuojeluvuoteen ja Vihervuoteen (8/94, 20) Michelsen, Kalle: ingviini vastaa (6/96, 30) lan okal ja tieteentutkimuksen identiteettikriisi (7/97, 4-6) Kiitokset. lbert Kivinen (4/00, 42) Miettinen, Jorma K.: Latvian tiede-elämä pulan kourissa (1/92, 17-18) Mikone, va: otuus ja metodi (6/99, 55-58) Määttänen, Jukka: elikutsu painovoimalle (4/99, 53-54) yhäinhäväistyksen pakko? (7/00, 48) Nevanlinna, eikki: Vastaus hlbeckille (7/00, 50-51) Ollikainen, auli: Oikaisu: Kuperia vai koveria linssejä? (3/00, 53) Onttonen, iina: Vielä mahla- ja banaanikärpäsistä (2/00, 77) arpola, sko Kallio, etri Koivulehto, Jorma: Kantagermaanin suomalaisugrilainen substraatti : perusteeton hypoteesi (8/97, 47-51) Kantagermaanin suomalais-ugrilainen substraatti : edelleen perusteeton hypoteesi (3/98, 45-48) ekonen: egel vai erder Keskustelua uomen nstituutista (8/95, 31-32) ietilä, ilkka: rvoisa päätoimittaja Jan Rydman (2/96, 37-38) ietilä-castrén, Leena: Klassillisen arkeologian asema kehno (4/97, 31-32) ietarinen, Juhani: Vastine Björnbergille (4/95, 23-24) ihlström, ami: mergenssistä (1/99, 42-46) mergenssistä jälleen kerran (4/99, 46-47) Kommentti. lbert Kiviselle (5/00, 52) ortin, etter: hminen biologisena ja kulttuuriolentona (2/99, 46-47) Genetiikka ja ihmisen eksistenssi (5/99, 45-46) Genotyypistä, fenotyypistä ja geenin käsitteestä (3/00, 50-51) ortin, etter Lagerspetz, Kari: Vaikuttaako havainto kohteeseensa biologiassa? (7/00, 45-47) uhakainen, Jyri: Filosofista terapiaa aivotutkimuksen suuruudenhulluuteen (7/98, 59) uippututkija Kailalle (8/98, 62-64) yysiäinen, lkka: Biologia, kulttuuri ja uskonnon tutkimus (4/00, 36-39) yöriä, asi: nformaatioyhteiskunta ja mediafilosofia (1/97, 35-37) yöriä, asi Blom, Raimo: ietoyhteiskunta merkitsee työelämälle uutta riskiprofiilia (5/99, 52-53) Raatikainen, anu: Realismi ei horju Raatikainen vastaa (6/00, 52-53) Rainio, Kullervo: Olemisen porteilla vaiko portinpielessä? (3/99, 50-53) nqvistille cclesistä (4/99, 47-48) Rauhala, Lauri: mergenssi hyppäyksenä merkitystasolle (5/99, 40-44) Medikalisaatio ja psyykkiset häiriöt (3/00, 44-47) Roos, Matts: Det fysikaliska tidsbegreppet (3/00, 48-50) Filosoferna och verkligheten (6/00, 48-49) Rydman, Jan: ieteellisten seurojen tiivistettävä yhteistyötään (5/92, 12-14) arvitseeko tiedeyhteisö uuden keskustelufoorumin? (7/92, 17-19) iedeakatemioiden ja tieteellisten seurojen roolia terävöitettävä (7/95, 23-27) yvä ilkka ietilä (2/96, 38-39) iukkapipo vastaa (8/96, 45-46) Kommentti ntti Vihiselle (2/98, 39) Kommentti ekka oivaselle (4/98, 54) Vielä uhakaiselle (8/98, 64-65) Räsänen, ekka Luomanen, Jari: ystemaattisuudesta kvalitatiivisessa sosiaalitutkimuksessa (1/00, 55-58) almi, annu: ingviini kansalaisfoorumilla (6/96, 29-30) axén, Lauri: Kilo, sanoi mustapartainen, punajuuria (4/98, 18) eppä-lassila, äivi Vainikainen, uula chren, lla: äätoimittajalle: Messujippoja ja tiukkoja pipoja? (8/96, 45) ihvola, Juha: Mihin on suomalainen antiikintutkimus menossa? (4/97, 24-26) arjatulta ketunhäntä kainalossa vai tieteenhistorian metodologiaa? Kommentti Kalle Michelsenille (5/97, 34-36) olin, eikki: ntiikintutkimuksella edessään totuuden hetki (4/97, 21-23) onninen, Veikko: Väärän tekijän syndrooma? (4/98, 53) eräs, lkka: Lopetetaanko uomen biologiset sarjat? (6/93, 17-21) 17

18 18 oivanen, ekka: äätoimittajalle (4/98, 53-54) ommila, äiviö: iedeyhteisön huolet ja ilot (3/93, 7-8) ieteellisen julkaisutoiminnan tila (3/94, 16-17) ommila, äiviö eikkilä, annu: ieteellisen julkaisutoiminnan tehtävät Julkilausuma (5/89, 3-6) unkelo, ino: iede ja tutkijat poliittisten päätöksentekijöiden apuna (1/97, 37-38) Vainikainen, uula & chren, lla & eppä- Lassila, äivi: äätoimittajalle: Messujippoja ja tiukkoja pipoja? (8/96, 45) Vasari, Yrjö: uomalainen kasvitieteellinen julkaisutoiminta uhanalainen (5/92, 11) Vihinen, ntti: äätoimittajalle (2/98, 39) Virtanen, Matti: uomautus Martiolle ja hmavaaralle (7/98, 62) Väisälä, Olli: dealismista ja realismista (6/00, 51) Wiik, Kalevi: Äänteenmuutosten aikajärjestys (8/00, 44-45) sitelmätiivistelmät llardt, rik: osiaalinen rakennemuutos (2/88, 14-15) nttila, Veikko: uomalainen kansatiede aikansa ilmiönä (7/88, 16) lkana, Yehuda: Onko meillä oikeat käsitteet eli valistuksen perintö on ajateltava uudelleen (7/97, 53-54) Grmek, Mirko D.: Käsitykset perinnöllisyydestä kreikkalaisessa ja roomalaisessa antiikissa. Jaakko uolahti -luento (1/88, 9-10) intikka, Jaakko: odistiko Gödel matematiikan tarpeettomaksi? (5/88, 10) onko, Lauri: Kertomus ja identiteetti (4/89, 14-15) Jyränki, ntero: äätyjen lakivaliokunnasta eduskunnan perustuslakivaliokuntaan (1/91, 9) Jäppinen, arri: Älykäs kone? (2/89, 13) Kuusterä, ntti: Lama vaiko jäykkäkouristus? (1/93, 19-20) Litzen, Veikko: Vanhat merkit uudet merkitykset (8/88, 12-13) istoriankirjoitus elää! (4/89, 13-14) Mannerkoski, Markku: iede ja innovaatiot (1/92, 12-14), Miettinen, Jorma K.: Riskit nyky-yhteiskunnassa (4/88, 10) Myrberg, Lauri: opologia eräs nykymatematiikan perusrakenne (4/90, 17) Niiniluoto, lkka: Yhteiskunnan rakennemuutos ja ihminen (7/88, 14-16) aunonen, eikki: uomen mieli oikea kieli (8/92, 11-12) ellinen, Risto: Revontulitutkimuksen nykynäkymistä (1/92, 15-16) ietarinen, Juhani: lämisen oikeus: onko ihmislaji erityistapaus? (1/90, 13-14) Rantala, Veikko: Onko tieteellä historiaa? (5/91, 8-9) Rikkinen, Kalevi: Yliopistolaitoksen kehittämisessä unohdettava keskus- ja reviiriajattelu (1/90, 12) Rissanen, Matti: Kielihistorioitsija ja tietokone (1/89, 11-12) alavuo, Kari: osiaalipolitiikka syntipukki, painolasti, muinaisjäänne? (1/93, 18) alo, nto: Kokemäenjoen asutustarinat ja niiden arkeologinen tausta (6/89, 16) eppänen, aavo: Yhteiskunnan arvot työmotivaation perustana (8/89, 13) impura, Jussi: Onko maallamme malttia kurjistua? (1/93, 16-17) igerstedt,. M..: uulajien alkuperäkokeet ja ilmastomuutokset (7/90, 11-12) ommila, äiviö: V 90 vuotta (7/89, 15-16) Venkula, Jaana: ieteentutkimuksen opetus välttämätöntä (3/92, 12-14) Zetterberg, entti: uulustoajoitus historian tutkimuksen apuna (3/88, 15-16) ristoteles ja se, mikä miehellä on ja naisella ei Juha ihvola (1/93, 12-15) Blomstedt: Valtion turvattava tieteellisille seuroille riittävät toimitilat (3/88, 2-3) Geenitekniikka ja -tutkimus: yvän ja pahan tiedon puu? Matti arvas (2/95, 9-10) olkeri Valtuuskunnan vuosikokouksessa: Lisää rahaa tutkimukseen (3/88, 2) ndus-kirjoituksen synnystä uusi hypoteesi sko arpola (2/92, 13-14) Kansainvälinen julkaisutoiminta aavo Castrén (7/89, 18-19) Kirkko ja sen yhteiskunnallinen tehtävä Risto Lehtonen (8/89, 14-15) Korkeakouluopetuksen on voitava olla tieteellinen meriitti. Ministeri Riitta osukainen valtuuskunnan vuosikokouksessa (3/92, 7-8) Mitä oikein on tapahtumassa? Jussi impura (4/93, 20-21) Musiikki ja totuus Kalevi ho (7/93, 11-16) Onko työttömyys olemassa? uomo ho (8/93, 8-11) uhuvatko tutkijat ja toimittajat samaa kieltä?

19 ertti esonen (3/90, 13-14) ugwash-toimintaa uomessa 20 vuotta Jorma K. Miettinen (5/90, 12) uomen kielen indoeurooppalaiset lainasanat ja indoeurooppalais-uralilainen alkusukuongelma Jorma Koivulehto (2/93, 13-14) uomen tiede saa kiittää maineestaan tieteellisiä seuroja Jaakko Numminen (7/89, Lyhyesti alstaa julkaistu niteestä 4/1988 alkaen. iheina mm: 4/88: Mitä Newton etsi alkemiasta? * 5/88: ieteelliset seurat ja yhteinen tulevaisuutemme / Naistutkimuslehti tulee! * 6/88: iedekirjasta tieteen kohtauspaikka / Jäsenseurat kunnostautuneet * 8/88: uroaika mikä aika? / Laurikainen ja luonnonfilosofia 1/89: V 90-vuotias / eikkilälle avain iedekeskukseen / Mannerheimin hissi * 2/89: ieteellä menee hyvin vai meneekö? / Kansallisia myyttejä nurin * 3/89: Onko kolmenkympin jälkeen elämää? * 4/89: ommilasta V:n puheenjohtaja / eurat ja katemia; kirjoittelu jatkuu / Käsityötiede ja siivoustiede? * 5/89: Linja-autot pois tiede tilalle / Julkaisuasiat kuntoon / Laskeutukaa torneistanne tutkijaprofessorit! / Kouluopetus tukahduttaa lukuhalun? * 6/89: Outoja tieteenaloja ja professuureja / Markkinatalous vakavan tutkimuksen kohteeksi / aloustieteilijän etiikka * 7/89: ieteenharjoittajan luonnollinen vihollinen löytynyt? / uomessa ei vehkeilty keväällä 1948 / ieteelliset seurat rohkeampaan kustannustoimintaan * 8/89: umanistisen alan julkaisutoiminta / uomi ja Wittgenstein / Julkinen hyvä ja hallintotieteellinen maailmankuva 1/90: Kuka ryhtyisi julkaisemaan Kulttuurilehteä aikuiseen makuun? / utkija tiedotusvälineissä / Metsäntutkimus puhuttaa / Miksi ekonomistit vaikenevat? * 2/90: lmansaasteet pienentävät perhosia / ntropologia ja avoin keskustelu / residentin ministeri muistelmat, elämäkerta, tutkimus? / Keskoset puhuttavat * 3/90: uomen kieltä kehittämässä / itäisikö Newtonin painovoimalakia muuttaa? / hakki askarruttaa * 4/90: katemian avustukset puhuttavat jälleen / alousongelmat kenen syy? / Kasvihuoneilmiö ja ydinvoima * 5/90: Nyt niitä sitten on, taidetohtoreita / Dosentin ihmelääke * 6/90: nglanninkielisiä julkaisuja vain suomalaisia varten? / Kenestä uomen paksupäisin väittelijä? * 7/90: äätytalo tieteelle / keptikko jäänne valistuksen ajalta? / Kirjastot ja liiketoiminta / Montako kirjaa tarvitaan? * 8/90: umanistit hevoskuurille. 1/91: ibelius ja elsingin yliopisto * 2/91: uomen katemiaa kehitetään * 4/91: äätytalo sittenkin takaisin tieteelle? * 5/91: ir John Maynard Keynesin paluu? / Miksi tutkia asteroideja / Neutriinon massa ja septimisointuinen virne * 6/91: Maailman alku vaikeuksissa / ieteen suurimman oivallukset / oidon rajat * 7/91: Naistutkimus puhuttaa: to be or not to be? * 8/91: äätytalon käyttö sujuu / istorioitsijat housut kintuissa? 1/92: iedettä kansalle / Mitä on tieteen hampaattomuus? / Ketkä puhuvat ieteen päivillä? / Kolumbus ja musiikki * 2/92: yvä vastaan huono uutinen? * 3/92: ho perää tutkimusrahoille tuottoa / äätytalosta * 4/92: Jarruttaako työttömyys palkkojen nousua? / aloustiede: biologiaa vai fysiikkaa? * 5/92: iedekirjan myyntipiste eurekaan * 6/92: Luonnonhistoriallinen uomi / Ja vielä kerran Kolumbus-musiikista * 7/92: Y matkalla tuntemattomaan * 8/92: Kuka haluaisi lukea tieteestä? 1/93: 450 vuotta sitten oli hyvä kirjavuosi / Yhteiskunnat hajoavat, meillä tutkitaan merkityksiä / Mitä taloustieteen professorit oikein sanoivat / Merkkivuosiaan viettävät* 2/93: Mikä on tiedevalistuksen tila, puhutaanko oikeista asioista? / On muitakin vaihtoehtoja kuin irrationalismi * 3/93: Joka vanhoja kaivaa, sitä tikulla silmään? laskivi vs. Lassila * 4/93: istoria: vain akateemista viihdettä? * 5/93: Viinaa ei saa enää ydinvoimalaoissa! / Onko kritiikki syntiä? * 6/93: Kuvin kevennetyt ja pahennetut? / hdistuksen syvin olemus * 7/93: Näy julkisuudessa tai tu- 19

20 20 houdu / Mitä keskustelua naistutkijat käyvät * 8/93: Olennaisen äärellä: parranajotoimitus. 1/94: ähtitieteilijät katsovat menneisyyteen / Oppihistoriallisia tiedonantoja * 2/94: vohakkuut terminologinen ongelma? / Linnut ja dinosaurukset * 3/94: ulevaisuudentutkijain imagossa parantamisen varaa? / uroopan nioni: koulutuspolitiikkaa ilman direktiivejä / iukkaa taistelua V:n jäsenyydestä * 4/94: Naiset nousevat / Kansantaloustieteen laitokset tehokkuusvertailussa * 5/94: Yliopistojen kustannettava väitöskirjansa / Opetusministeriö mahtilaitos * 6/94: Darwinismi ja demokratia / yvinvointi tylsää, kurjuus vaihtelevaa ja rikasta / osiologia olennaisen äärellä? * 7/94: kologisen tutkimuksen laadussa parantamisen varaa / Valtio-oppineiden sukupuolisota? * 8/94: Biologit yhteiskunnasta vieraantunutta maiharijengiä? / Kohti ammattimaista tutkimustyötä / Oppihistoriallisia tiedonantoja vuodelle /95: ieteen päivät yleisömenestys * 2/95: utkijat erimielisinä: vanhan katemian lakkauttaminen kahden kovakalloisen ja -sanaisen miehen välirikon seuraus? / uurten kertomusten loppu tyhjänpäiväisen hokeman loppu? * 3/95: utkijat menevät kouluihin / alouspolitiikan ongelmana tiedon, taidon vai tahdon puute? * 4/95: aako huuhaan levittämistä paheksua? / uomen metsätalous maailman ympäristöystävällisintä aina ja iankaikkisesti? / foristi Koivisto * 5/95: ieteellisten seurojen hakuteos tekeillä / Maantiede sosialismin kaltaisessa keinotodellisuudessa? / aloustieteilijä mallimaailman liukkaalla parketilla / Väittely ilman väitöskirjaa? * 6/95: iede- ja talouspolitiikan koordinoinnin vaikeus / Lystikästä tiedekeskustelua / Mistä kenkä puristaa historian laitoksella? / Lystikästä tiedekeskustelua / Mikä on tiedeuutinen? / Ovatko koulutuserot kasvaneet vai supistuneet? * 7/95: Vuoropuhelua tutkijoiden ja päättäjien välillä lisättävä / iede ja koulut / Luonnonvarojen käyttö ja talouskasvu / Kaupunki sivilisaation keskittymisen korkein aste * 8/95: Venäjäntutkijoiden kielitaito huolettaa / Oppihistoriallisia tiedonantoja vuodelle /96: rvovapaa tiede uhattuna / iede uhattuna? / Onko sosiologeilla ollut sanottavaa? / alaavatko taloustieteilijät lakki kourassa makrotaloudellisten kysymysten pariin? / utkijat jääneet tutkijakoulujen jalkoihin? * 2/96: Naiset ja matematiikka / Outoja käsityksiä vanhoista kunnon neandertalilaisista / Vuoden rimanalitus tutkimuksen kaavussa * 3/96: uomalaiset solidaarisia / Yrjö Kallisen paluu? * 4/96: Kaikella on hintansa? / Miten dinosauri menetti munansa eli miten tarinat ovat tarinoita ja tosiot tosioita * 5/96: Yliopistollinen lintututkimus kelvotonta? / Kesäkirjoja: ieteessä tapahtuu -lehti suosittelee / emiotiikka, semeiotiikka, semiologia * 6/96: Verkkojulkaisemisen huolettomuudesta huolia / Vertaisarvioinnissakin pulmia / Mitä kasvatustieteilijämme oikein tekevät? * 7/96: Mikä ihmeen tietoyhteiskunta? / osiologialehti perusasioiden kimppuun / Oppihistoriallisia tiedonantoja ynnä tilannetajun puutetta * 8/96: Löytyykö totuus vain hallinnosta? / Matemaattis-luonnontieteellistä sivistystä kehittämään / Oppihistoriallisia tiedonantoja vuodelle 1997 * 1/97: joituskysymykset puhuttavat edelleen / Ne soijapavut, ne soijapavut * 2/97: Molekyylibiologian ja bioteknologian tutkimus mallikasta uomessa / Miksi ja miten pitää arvioida * 3/97: Lääketieteellistä sivistystä kaikille / Korjataanko rakennukset kuoliaaksi? / liedustusprofessuurit? / osiologia tutkii tilansa? * 4/97: ieteen rajat / uomen ensimmäinen naistohtori onkin esemann / utonomian ajan oppihistoria etenee / ainovoima ja sosiaalinen konstruktio puhuttavat / Kaikkien aikojen tutkijat arvioitu * 5/97: Klooni- Dollyn todellinen merkitys / Onko kuilu ns. kahden kulttuurin välillä levenemässä * 6/97: nsimmäinen luonnontieteellinen väitöskirja löytyi / Kuinka tutkintotehdasta pyöritetään / Creutzfeldt-Jacobin taudin uusi muunnos huolettaa / Outo juttu : Oliko dison varas ja murhamies? * 7/97: Kovaa peliä Viikissä / Jyväskylän yliopistossa viestejä henkimaailmasta? / Yhdeksän-