Yleinen antroposofinen seura 2006/2007. Goetheanum

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yleinen antroposofinen seura 2006/2007. Goetheanum"

Transkriptio

1 Yleinen antroposofinen seura 2006/2007 Goetheanum

2 Sisällysluettelo Yleinen antroposofinen seura Kanada... 4 Välähdyksiä... 5 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Nuoriso-osasto... 6 Matemaattis-astronominen osasto... 7 Lääketieteellinen osasto... 8 Luonnontieteellinen osasto... 9 Pedagoginen osasto Kuvaamataidon osasto Maatalousosasto Puhe- ja musiikkitaiteiden osasto Kaunotieteiden osasto Sosiaalitieteiden osasto Goetheanum Goetheanumin näyttämö Vuosi Goetheanumissa Talouskatsaus Osoitteet

3 Toimitukselta Avoimuus maailmaan ja esoteriikka Rakkaat jäsenet, antroposofinen seura on osallisena nykyajan kohtaloissa, joihin kuuluu "Antroposofian edustaminen ei tarkoita sitä, että osaa vastata kaikkiin elämänkysymykalaistaminen, jos sitä ei voida kaiken traditionaalisen kyseensiin jonkin järjestelmän puitteissa, vaan toimimista omassella sitoutumisella ja henkilö- saada eläväksi henkilökohtaisa elämänpiirissään antroposofisen asian edustajana Tämä koskee myös antroposokohtaisen kokemuksen kautta. omista yksilöllisistä kyvyistään fisista ideaaleista käsin perustettuja toimintoja. Huolimatta käsin." nykyisestä kasvusta, ne joutuvat kamppailemaan antroposofisesta itseymmärryksestään. Heinz Zimmermann on ollut johtokunnassa vuodesta Aikaisemmin hän johti Dornachin pedagogista seminaaria. Taustalla on yleensä henkilökohtainen kannanmäärittely: "Miten päivittäinen työni on yhteydessä antroposofiaan?" Nykyajassa halutaan irrottautua kaikenlaisesta ryhmähengestä, sovinnaisista tunteista ja periaatteista ja silti tiedetään, kuinka hedelmällistä ja voimia vapauttavaa antroposofia on, kuinka se johtaa suoraan oleelliseen ja kuinka paljon kykyjä se voi vapauttaa. Samalla koetaan, kuinka nopeasti tämä henki loittonee, kun antroposofia vääristellään yksipuoliseksi porvarilliseksi sitoutumattomuudeksi tai takaperoiseksi ideologiaksi. Kun nykyinen epäilys suuntautuu myös itse Rudolf Steinerin hengentieteeseen, nousee esiin kysymys, onko olemassa tarpeeksi ihmisiä, jotka voivat auttaa sitä inkarnoitumaan sopivalla tavalla. Voidakseeen vakuuttaa asialle välttämättömän kykynsä dialogiin tarvitaan vapaata ja samalla sitoutunutta suhdetta antroposofiaan. "Vapaa" tarkoittaa olla kriittinen antroposofisten konventioiden suhteen ja kaiken puolueellisuuden torjumista, "sitoutunut" tarkoittaa kunnioitusta antroposofista identiteettiä kohtaan, samalla kun välttämättä on tiedostettava oma suhteensa siihen. Tässä on kyse koulutustiestä, joka alkaa ajattelun henkistämisestä. Se ei sulje tuntemista ja tahtomista pois, vaan kohottaa ne uudelle tasolle. Kaikki sisällöt täytyy tuottaa itse ja yksilöllistää oman kokemisen kautta. Näin ideoista voi tulla ideaaleja, ideaalit voivat johtaa tekoihin. Näin kuljetaan tähän aikaan johtanut tie toiseen suuntaan. Aristoteles yhdisti ihmiskunnan tieteelliseen ajatteluun sen kautta, että henkinen havaittiin näkemällä. Tänään antroposofinen tie vie henkistyneestä ajattelusta näkemiseen. Antroposofialle ominainen maailmalle avautumisen ja esoteriikan yhdistäminen on vaatimuksena varsinkin muodostettaessa antroposofisia yhteisöjä. Antroposofiset opiskelupiirit taipuvat hieman itseriittoisuuteen, niissä keskitytään ilman tenttejä elämisen todellisuuteen, kun taas antroposofiasta itävät ammattialueet voivat välillä laiminlyödä henkiset uusiutumislähteensä päivittäisen työn tuoksinassa. Näiden jännitteiden varsinainen näyttämö on jälleen yksilön sielu, alue, missä antroposofia toteutuu välittömimmin. Tälle toteutumiselle Antroposofinen seura haluaa antaa tilaa ja inspiraatiota. Goetheanumin johtokunnan puolesta, Heinz Zimmermann 3

4 Yleinen Antroposofinen Seura Pohjoisessa maa loistaa Antroposofinen seura Kanadassa Vuonna 2009 Kanadan Whitehorsessa järjestetään suuri antroposofinen kongressi: "Encircling Light - Expecting Silence" (Ympäröivä valo odottava hiljaisuus) Se antoi aiheen kysellä Philip Thatcherilta, Kanadan antroposofisen seuran pääsihteeriltä maansa tilanteesta syksyllä 2006 pääsihteerien tapaamisessa Goetheanumissa. "Meidän on oltava valmiita luopumaan toiveesta, että maailma pysyisi sellaisena kuin se nyt on." Philip Thatcher Philip Thachter oli pappi ja monivuotinen opettaja Vancouverissa. Hän kirjoitti eepoksen "Raven-triologia" ja on Kanadan Antroposofisen seuran pääsihteeri. Kanada, puoli maanosaa käsittävä valtio, jossa on asukkaita vähemmän kuin Ruotsissa tai Italiassa. Sitä eurooppalaisen on hyvin vaikea käsittää. Thatcher: Kanadan kohdalla on todella totta, että maantiede on vahvempi kuin maan historia, ja tämä maantiede muodostaa osan tietoisuudestamme. Vaikka vain harva kanadalainen on koskaan käynyt Pohjolan avarilla mailla, tämä avaruus "rannikolta rannikolle" kuuluu jokaisen itsetuntemukseen. Tämä erottaa Kanadan USA:sta. Eteläisessä naapurissamme historia on koko ajan läsnä. Kansalaissodat ja uudisraivaajat ovat antaneet tälle yhtä laajalle maalle sen historian. Kanadalainen runoilija kirjoitti: Kun tulee Pohjolaan, jo piipusta nouseva savu on historiallinen tapahtuma. Missä Pohjola alkaa? Tästä minulla on omakohtaisia kokemuksia muutaman vuoden takaa. Elin silloin Prince Georgessa, Brittiläisessä Kolumbiassa. Olin Anglikaanisen kirkon saarnaajana. Prince George on - voisin sanoa - varsinaisen Pojolan laidalla. Minun piti ajaa usein moottoritietä Vancouveriin. Huomasin, kuinka taivaan, horisontin ja valon suhteet vaihtuivat selvästi tällä matkalla. Aluksi en pystynyt pukemaan elämystä sanoiksi. Kun maisema alkoi tulla tutummaksi, ymmärsin sitä paremmin. Taivas tosiaan levittäytyi horisonttiin. Voin pukea sen vain kuvaan, että maasta tuli osa taivasta. Valo näytti tulevan ennemminkin horisontista kuin auringosta. Huomasin, että aurinko ei ole ainoa valon lähde. Kun seuraa Rudolf Steinerin kuvausta siitä, miten Kristus astui alas auringosta Maahan, että tämä Aurinko ei enää ole Aurinko, voi Pohjolassa ymmärtää jotain tästä Maan valosta. Ovatko skandinaavien rauhanvalmius ja sosiaalinen sitoutuminen, joka on tuttua Euroopan puolelta, yhteydessä tähän? Sitä on vaikea sanoa, mutta joka tapauksessa me tunnemme sukulaisuutta skandinaavisiin maihin, meillä on tunne, että siellä tulee ymmärretyksi. Ohjaaja Robert Lepage, kirjailija Ondatje tai näyttelijät kuten Donald Sutherland ja Keanu Reeves: Miksi tutuista kulttuurihenkilöistä ei yleensä tiedetä, että he ovat kanadalaisia? Kanadalaiset eivät eivät pidä melua kansallisuudestaan. Meillä on useampia virallisia kieliä, kuten Sveitsillä, ja meidän kohtaloomme, tai jos saan sanoa, meidän kykyihimme kuuluu vastakohtien yhdistäminen. Miten Kanadan antroposofisilla kulttuurialoitteilla menee? Luultavasti siellä ei ole ainuttakaan koulua, joka ei olisi joutunut kokemaan kovia, mutta ne jatkavat eteenpäin. Koko tuntemamme maailma on perusteellisessa muutoksessa ja kyse on - varsinkin kasvatuksen kohdalla - siitä, pystymmekö rohkaisemaan tulevia sukupolvia hyväksymään muuttuvan maailman ja löytämään itseensä kätkeytyvän jumalallisen. Sillä vain sen kautta, että löydän sen (jumalallisen) itsestäni, voin haluta etsiä sitä ja löytää sen myös kanssaihmisistäni. 4

5 Yleinen Antroposofinen Seura Kohtaamisia ja uusia työskentelymuotoja. Välähdyksiä työvuodesta 2006/2007 Alankomaiden (2005) jälkeen järjestettiin Ranskassa (2006) ja järjestetään Unkarissa (2007) konferenssi, joilla kaikilla on sama nimi: "Die Seele Europas" (Euroopan sielu). Aikana, jolloin Eurooppa etsii omaa identiteettiään niin taloudellisesti kuin poliittisesti ja kulttuurin suhteen ja haluaisi tuoda tämän esiin jopa yhteisessä perustuslaissa, tämänkaltaiset tilaisuudet ovat kuin pieniä virstanpylväitä. Kysymykseen "Mikä sitten tekee Euroopasta Euroopan?", elsassilainen maanviljelijä Jean-Michel Florin vastasi: "Maisemien moninaisuus. Yksilöllisyyden henki on luonut eurooppalaisen kulttuurimaiseman ja tämä maisema luo pohjan eurooppalaisuuden yksilöllistymiselle. Bodo v. Plato muotoili, että Euroopan fyysisen historian ja sen henkisen tehtävän väliin on kehittynyt aivan erityinen sielunkulttuuri eurooppalaisen ihmiskuvan ja sen oikeudellisen ankkuroinnin kautta. Niinpä voi sanoa, että kuolemantuomion hyväksyvä Eurooppa ei olisi enää Eurooppa. Melkein toisella puolen maailmaa järjestettiin latinalaisamerikkalainen steinerpedagoginen kongressi "Tehkäämme se" Punta de Tralcassa, Chilen rannikolla. Yhdestätoista maasta kokoontui 220 pedagogia, jotka Clara Steinemannin mukaan eivät suinkaan säteilleet vähemmän moninaisina kuin Euroopassa (vastaavissa kongresseissa). Juuri sitä ennen lähes 1000 nuorta oli kokoontunut Etelä-Amerikan itäosassa kongressiin, jonka otsikkona oli "Connectivity". Verkostoituminen ja aloitteellisuus olivat tämän kansainvälisen kokouksen pääteemoina. Järjestäjänä toimi Vapaa aloite IDEM ja Nuoriso-osasto. Antroposofisten konferenssien globalisoituminen alkoi uusilla Kolisko-päivillä Bangokissa, Kapkaupungissa, Pariisissa ja Meksikossa teemanaan Terveyttä koulutuksen kautta. Päiville kokoontui aina vanhempaa, oppilasta, lääkäriä ja opettajaa kerrallaan. Kun esimerkiksi Intiassa keskityttiin lähinnä löytämään tie pois kolonialismin aikaisesta, hyvin pään ajattelua rasittavasta ja kokeisiin painottuvasta opetuksesta, painottui Etelä-Amerikan konferenssi ennen kaikkea siihen, miten koulu voisi toimia perheen korvikkeena traumatisoituneille ja laiminlyödyille lapsille. Sitten kaksi esimerkkiä viime vuoden lukuisista kollokviumeista ja kokouksista: Syksyllä 2006 Goetheanumissa kokoontuivat luokkavastaavat, jotka vastaavat Ensimmäisen luokan mantrojen välittämisestä. Johannes Kierschin Korkeakoulun Ensimmäisen luokan historiasta kertovan kirjan pohjalta keskusteltiin nykyisistä ja tulevista työskentelytavoista mantramateriaalien työstämiseksi tavalla, joka inspiroi kaikkia antroposofisia työskentelyalueita. Samoin syksyllä Saksan maanseuran vastuuhenkilöt tapasivat Korkeakoulukollegion keskustellakseen nykyisistä pahan ilmenemismuodoista. 2006/2007 näki neljän uuden pääsihteerin aloittavan työnsä: Sue Simpson tuli Hans van Florenstein-Mulderin tilalle edustamaan Uutta- Seelantia, Esther Gerster Sveitsiä ja Ann Druitt sekä Philip Martyn Iso-Britanniaa. Seija Zimmermann otettiin Goetheanumin johtokunnan jäseneksi. Viime kesänä USA:sta tuli toiveita herättävä uutinen: 14 vuotta sitten kuolemantuomion saaneelle Mark Robertsonille saatiin ajallisesti rajoittamaton tuomion täytäntöönpanosuoja. Robertson liittyi vankeuden aikana Ensimmäiseen luokkaan, ja moni jäsen, kuten Linoia Pullen Etelä-Afrikasta, tuki häntä. 5

6 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Projektisukupolvi Nuoriso osasto Meidän sukupolvemme on löydettävä oikea aika vetäytyä taka-alalle, täynnä huomaavaisuutta ja kiinnostusta osattava luoda vapaata tilaa seuraavalle sukupolvelle. Elizabeth Wirsching Nykyjulkisuudessa tämän päivän nuoria kutsutaan usein projektisukupolveksi. Tällä tarkoitetaan periaatteellista muutosta tavassa, miten elämää suunnitellaan. Enää ei ole kyse klassisesta jaottelusta koulutus ammatti perhe, vaan yksittäiset toisiaan seuraavat elämän- ja työtehtävät ohjaavat oman kehityksen suuntaa. Elizabeth Wirsching on johtanut Nuorisoosastoa seitsemän vuotta. Sitä ennen hän oli Norjassa opettajana. Tämä muutos peilautuu myös Nuoriso-osastoon. Osaston aktiivien joukosta on noussut monia aloitteita, jotka sitten jatkavat itsenäisinä projekteina, joita joku yksilö vie eteenpäin. Niinpä Baseliin perustettiin "Connect Cafe", kohtaamispaikka kaupungin keskustaan, jossa voi kokea monia kansainvälisiä projekteja ja osallistumismahdollisuuksia. Muita aloitteita ovat IDEM, jonka puitteissa nuorten sosiaalisia projekteja viedään eteenpäin, sekä "Projektzeitung", koululaislehti, joka on useampien alueiden yhteistyötä. Elizabeth Wirschingin mukaan on hämmästyttävää, jopa melkein maagista, kuinka luonnollisella tavalla ihmisten väliset suhteet ja verkostot syntyvät näissä projekteissa - ilman ennalta suunniteltua ohjelmaa. Aivan yhtä orgaanisesti on osaston sisälle syntynyt kolme eri ikäryhmiin pohjautuvaa työsarkaa. Paikalliset koululaistapaamiset ja Connect-päivät, joille luokan koululaista tulee Goetheanumiin viikoksi, antavat mahdollisuuden tutustua antroposofiaan täysin ilman sitoumuksia. Elizabeth Wirschingistä tämä portti antroposofiaan on jopa osaston tärkein tilaisuus, koska täällä tulevaisuus nousee selkeimmin esiin. Vuoden 2007 kesäpäivät "Mittendrin" (Keskellä), jotka järjestetään Goetheanumissa yhdessä Kristiyhteisön kanssa, suuntautuvat myös koulunsa päättäville ja opiskelujensa alussa oleville. Goetheanumin Helmikuunpäivät, joissa koko Korkeakoulukollegio toimii vetäjänä, ja osallistujat ovat opiskelevia nuoria, on tarkoitettu niille nuorille, jotka jo ovat löytäneet antroposofian. Näillä päivillä on tärkeää, että osallistujat ovat mukana valmistelemassa ja muokkaamassa ohjelmaa. Ainakin USA:ssa, Uudessa-Seelannissa ja Australiassa järjestetään vastaavia kokoontumisia, joissa pyritään sitoutuvaan antroposofiaan tutustumiseen. Kolmas osaston tukipylväistä muodostuu sitten Korkeakoulutapaamisista. Kolmasti kokoonnuttiin otsakkeiden Mysterienstätte Mensch (Mysteeripaikka ihminen) ja Mensch werden (Ihmiseksi tuleminen) alla viikonlopputapaamisiin Ensimmäisen luokan mantrojen ympärille. Lisäksi Elizabeth Wirsching kehitti nuorten Korkeakoulun jäsenten kanssa yhteydenpitomuotoja, niin että nuoret ihmiset, jotka haluavat liittyä Korkeakouluun, saavat huomiota ja opastusta. Elizabeth Wirsching on työskennellyt nyt seitsemän vuotta Goetheanumin Nuoriso-osastossa. Voiko sitä kuvata lyhyesti? "Tiivistyminen. Kaikilla kolmella kuvatulla alueella voi havaita, että kysymykset ovat yhä vakavampia, halu syventämiseen pysyvämpää. Tämä tahto johtaa kuitenkin vain harvoin Antroposofiseen seuraan. Joka pystyy muodostamaan vapaita, kasvavia verkostoja, ei ilmeisesti etsi mitään Seuraa, sen klassisessa mielessä? "Näin minäkin uskon: tämä sukupolvi tulee perustamaan Antroposofisen seuran uudestaan. Sen suhteen meidän on oltava luottavaisella mielellä." 6

7 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Yhteyksiä luova kuva Matemaattis-astronominen osasto Sachsenin osavaltiossa, Saksassa vuonna 1999 tehty löytö oli arkeologis-astrologinen sensaatio. Kaivauksissa löydettiin lautasen kokoinen taivaankarttalevy, joka onneksi päätyi hyvin pian julkisuuteen, minkä jälkeen se on herättänyt kaikissa näyttelyissä suurta huomiota. "Nykyisen etsinnän taustalla on halu tajuta kuva jähmettyneenä henkenä." Oliver Conradt Oliver Conradt (36), fyysikko ja pedagogi, johtaa Goetheanumin matemaattisastronomista osastoa vuodesta Mikä siinä kiinnostaa niin paljon? "Ensisijaisesti kai arkeologian ja astronomian sekoitus herättää mielenkiinnon. Nebran taivaankiekossa molemmat teemat yhdistyvät. Siksi se kiinnostaa muitakin kuin tieteen harrastajia, olipa kyse uskontohistorioitsijasta, materiaalitutkijasta, arkeologista tai astronomista. Ihmisten mielikuvitusta askarruttaa vielä kauan totuus: Kaikkia taivaankaaren arvoituksia tiede ei tule koskaan ratkaisemaan." Näin Alfred Reichenberger, Saksan Hallen Landesmuseumin esihistorian osastolta. Nebran levyn tai tähtikartan saama suuri suosio osoittaa, että 2000-luvun alussa luonnontieteissä tahdotaan ylittää rajoja. Yksittäisistä tieteenhaaroista ja niiden eriytyneistä maailmanselityksistä siirrytään yhä enemmän tieteidenvälisyyteen luottaen yhteyksiä luovaan kuvaan maailmasta. Tietenkin lisänä on vielä kysymys pronssiajan ihmisen suhteesta kosmokseen. Antroposofia lähestyy tarvetta henkistää tiedettä. Antroposofia pyrkii "saamaan objektiivisia, eksakteja tietoja yliaistisesta maailmasta kouluttamalla ankaran säädellysti puhdasta sielullista näkemistä. Sen mukaisesti tällaisina tuloksina voidaan pitää vain niitä, joissa edellä kuvatussa sielullisessa tarkastelussa myös sielullis-henkinen järjestelmä on aivan yhtä eksaktin ymmärrettävissä kuin matemaattinen pulma" (Rudolf Steiner). Näin ollen matematiikka ei palvele vain matemaatikkoja ja matematiikasta kiinnostuneita. Se on lähinnä väline, jonka kautta voi kouliutua antroposofialle ominaiseen selkeyteen ja varmuuteen. Yleisantroposofisen juonteen lisäksi tarjoutuu myös ammattilaisille mahdollisuus kohdata toisensa - ja tässä onkin osaston painopiste. Henkisen tieteen vaalimiseksi perustettiinkin kaksi työryhmää ja aikakauslehti. Työryhmä "Astronomie und Geisteswissenschaft" ("Astronomia ja hengentiede) keskittyy eläinrataan sekä astrofysikaalisen ja antroposofisen kosmologian välisen suhteeseen. Työryhmässä "Mathematik und Geisteswissenschaft" ("Matematiikka ja hengentiede") käsitellään suoran projektiivista geometriaa. Uusi aikakausilehti JUPITERissa on artikkeleita ja keskusteluja astronomisista, matemaattisista ja antroposofisista teemoista. Artikkelien teemat vaihtelevat perustaa luovista, soveltavista ja pedagogisista esityksistä taiteellisesti toteutettuihin artikkeleihin, raportteihin, arviointeihin, kirjaarviointeihin ja lukijakirjeisiin. Kirjoituksia elävöitetään haastatteluilla, keskusteluilla ja ajankohtaisilla kysymyksenasetteluilla. Kansainvälisen toimitusneuvoston tarkoituksena on tehdä aikakausilehdestä maailmanlaajuinen. Artikkelit voivat ilmestyä saksan- tai englanninkielisinä. 7

8 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Globalisaatio ja eriytyminen Lääketieteellinen osasto Ruumiilliseen ja sielulliseen hyvinvointiin liittyvillä oppailla on valtava kysyntä, bioliike kasvaa vuosittain yli 10 %:lla. Teollistuneissa maissa tupakoidaan nykyään kolmannes vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Samalla kun tietoisuus terveydestä kasvaa varustetaan lastentarhat tietokoneilla, vanhemmat ovat usein neuvottomia kasvatusasioissa ja ranskalainen presidenttiehdokas Ségolène Royal puhuu sen puolesta, että lasten koulutuksen pitäisi alkaa jo kolmen vuoden iässä. Michaela Glöckler on johtanut Lääketieteen osastoa 19 vuotta. Hänen ja Wolfgang Goebelin yhdessä kirjoittama kirja "Lastenlääkärin vastaanotolla", lääketieteellispedagoginen opas, on useimpiin painoksiin yltänyt antroposofinen kirja. Aikamme tunnuspiirteisiin kuuluu terveydestä huolehtiminen samaan aikaan, kun terveen sielullis-henkisen kehityksen edellytyksiä ei kunnioiteta tai ymmärretä. Michaela Glöckler ja Christof Wiechert (Pedagoginen osasto) päättivät siksi laajentaa vuonna 1989 alkaneita Kolisko-päiviä vuonna 2006 maailmanlaajuisiksi. Päivät ovat saaneet nimensä Eugen Koliskon, ensimmäisen Waldorf-koulun koululääkärin ja opettajan mukaan. Näiden kansainvälisten konferenssien tarkoituksena on osoittaa käytännönläheisesti ruumiillisen ja sielullis-henkisen kehityksen kiinteä yhteys teemalla "Kasvatus terveyteen". Keskeisenä kysymyksenä on, miten terveys säilyy koko elämän ajan. Eri puolilla maailmaa järjestettiin näitä tieteidenvälisiä konferensseja, jotka keräsivät yhteensä lähes 3600 osallistujaa; Intiassa, Taiwanilla, Filippiineillä, Etelä-Amerikassa, Ukrainassa, Australiassa, Meksikossa, Ruotsissa ja Ranskassa. Hajauttaminen mahdollisti uusien ihmisryhmien tavoittamisen ja työskentelyn sopeuttamisen kulloisenkin paikan tarpeiden mukaan. Etelä-Afrikassa päiväkodeista ja kouluista on tullut traumatisoituneille ja vanhempia vaille oleville lapsille perheen korvike, kun Intiassa sen älyllinen ja kokeisiin keskittyvä koulujärjestelmä kaipaa taiteen ja liikunnan integroimista. Pariisin Kolisko-kongressi Unescon tiloissa keräsi osallistujia 30 maasta. Kolme kansainvälisesti arvostettua ei-antroposofista tiedemiestä todisti antroposofian maailmalleavoimuudesta ja käytännönläheisyydestä maassa, jossa antroposofiaa usein syytetään lahkolaisuudeksi. Viidelle kielelle käännetty nauhoitus Kolisko-päivistä, jossa esim. 25 tärkeimpään kysymykseen "Tulevaisuus tuo tullessaan lapsuuden ja nuoruusiän kehitystutkimuksen ammattilaisia". Michaela Glöckler vastataan FAQ:ina, auttaa antaamaan näiden päivien virikkeille pysyvän vaikutuksen. Michaela Glöckler olisi toivonut, että useampi eurooppalainen pedagogi ja lääkäri olisi osallistunut, sillä eurooppalainen kompetenssi ja kokemus toisaalla ja kehitysmaiden innostus toisaalla täydentävät toisiaan. Sisällöllinen työ tasapainottaa julkisuudessa vaikuttamista. Tässä mielessä otettiin uusia askelia antroposofisen lääketieteen vuosikonferenssissa Goetheanumissa. Siellä työstettiin hyvin intensiivisesti pienissä tieteidenvälisissä työryhmissä Rudolf Steinerin perusteosta: "Grundlegendes für eine Erweiterung der Heilkunst". Ilahduttavaa kyllä jotkut näistä työryhmistä toimivat edelleen. Opiskelijat ovat esim. luoneet internetiin foorumin, jossa tähän teokseen liittyviä tiedollisia ja kokemuksellisia tuloksia kootaan: Oman haasteensa tuo kansainvälinen lääkärikoulutus IPMT noin 560 osallistujineen, sillä niin monille lääkäreille on vaikeaa löytää päteviä mentoreita. Kiinnostus antroposofiseen lääketieteeseen on suurempi kuin käytettävissä oleva opettajakompetenssi. 8

9 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Elämän hengestä Luonnontieteellinen osasto Määräävätkö geenit organismia vai vaikuttaako organismi omiin geeneihinsä? Nykyisen koulutieteen mukaiselle geneetikolle vastaus on päällisin puolin katsottuna yksiselitteinen. Ja kuitenkin: Viime vuosina joukko havaintoja osoittaa, että vastausta "organismi on geeniensä tuote" ei tulisi antaa liian kevyesti. Konstanzin yliopiston työryhmä tutki kahta kirjoahvenlajia eristyneessä kraatterijärvessä Nicaraguassa. Toinen lajeista käyttää ravinnokseen viherleviä, toinen on petokala. Miten ahvenlaji voi sopeutua valinnan kautta "Kysymys jälkikasvusta on tulevina vuosina oleellinen, jos samassa paikassa niin erilaisiin olosuhteisiin? Johannes Wirz ja halutaan, että goetheanismilla Ruth Richter, Luonnontieteelliseltä ja sen antroposofisella laajentamisella on tulevaisuutta." Johannes Wirz osastolta, puhuvat suuntautuneesta lisääntymisstrategiasta, päämäärätietoisesta sopeutumisesta, josta seuraa genomin muutos. Syksyllä osasto kokosi kaikki eturivin antroposofiset biologit selvittelemään yhdessä tämänkaltaisia uusia evoluutionäkökulmia. Kun arabidospisi-kasveja altistettiin stressitekijöille, niiden jälkeläisten solukossa voitiin havaita tyypillisiä suojareaktioita aina kolmannessa ja neljännessä polvessa, vaikka stressikokemus ei ole geneettisesti pysyvä. Löytyykö kasveista orgaanista muistia geenien ulkopuoleltakin? Johannes Kühl on ollut yhdeksän vuotta Luonnontieteellis en osaston johdossa. Sitä ennen hän oli fysiikanopettajana Stuttgartissa. Samaa kasvilajia tutkiva R.E. Pruitin työryhmä koki toisenkin yllätyksen: jopa 10 % jälkeläisistä näkyi selkeitä aikaisemman villimuodon ominaisuuksia. Löydös asettaa kyseenalaiseksi geneettisen säännön, jonka mukaan kehitystä ei voida kääntää takaisin. Kirjoittajat olettavat, että organismeilla on DNA:n ulkopuolella varasto esivanhempiensa "koeteltua/hyväksi koettua" informaatiota, joka voidaan kutsua esiin tarpeen vaatiessa. Antroposofisia biologeja kiinnostaviin tutkimustuloksiin kuuluu myös seuraava Venäjältä tuleva havainto: Kesyinä kasvatetuilla ketuilla alkoi ilmetä luppakorvia ja täplikästä turkkia. Käyttäytymisen lisäksi ulkoasu alkoi muistuttaa kotieläintä - eläinten käyttäytyminen ja ulkomuoto muodostavat kokonaisuuden. Koska Luonnontieteellisen osaston puitteissa voidaan tehdä vain vaatimattomassa mittakaavassa kokeita genetiikan alueella, ovat edellä mainitun kaltaiset tutkimukset erittäin tervetulleita, jotta sattumanvaraisen mutaation ilmiö voidaan yhdistää mielikuvaan elämää muotoavasta entiteetistä, joka löytyy myös Rudolf Steinerin teoksista. Tällaisen tiedon tärkeyttä ei saa aliarvioida, sillä mitä syvemmällä kuoleman alueella ajattelussa ollaan ja vieraannutaan elämästä, sitä olennaisempana nousee kysymys elämän liikkeellepanevasta voimasta. Juuri näiden kysymyksenasetteluiden kohdalla nykyisin yleinen tieteidenvälinen yhteistyö osoittautuu välttämättömäksi. Siksikin on valitettavaa, että vuoden aikana kolme tieteellistä työntekijää jätti tutkimusyksikön. Johannes Kühl ja hänen kollegansa joutuvat näin ollen muuttaessaan takaisin remontoituun Glashausiin rakentamaan tieteellisen tutkimusyksikön uudelleen. 9

10 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Globalisaatio ja yksittäiselle lapselle omistautuminen Pedagoginen osasto Christof Wiechert, pedagogi ja seminaarin perustaja Hollannista, on ollut seitsemän vuotta Pedagogisen osaston johdossa. Bolognan sopimukset eurooppalaisen korkeakoululaitoksen harmonisoimiseksi ovat aluillaan. Nykyään voi aloittaa opintonsa Roomassa, jatkaa niitä Kööpenhaminassa ja saattaa päätökseen Englannissa, asuen itse Saksassa. Yhtä tervetullutta kuin tämä liikkuvuus on, yhtä arveluttavia voivat seuraukset olla. Toive toisiinsa verrattavissa olevista koulutusstandardeista johtaa siihen, että koulun lopetus ja lopuksi myös koulun aloitus yhdenmukaistetaan Euroopassa. Tällaiset kehitysnäkymät eivät jätä tilaa kasvatukselle, joka rakentuu yksittäisen pedagogin inspiraatiokyvylle. Tervetulleita ovat kylläkin aloitteet rakentaa maisteriohjelmat niin, että niissä säilyy autenttinen kasvatustaiteeseen suuntautuva sisältö. Uusiutuminen tarkoittaa tässä ajassa steinerpedagogiikan kätkettyjen aarteiden nostamista esiin. Christof Wiechert Viime vuonna on steinerkoulujen sisäisen laadun alueella tapahtunut paljon. Kolme esimerkkiä: Steinerkoulun henkiseen ytimeen kuuluvat lapsikeskustelut, joissa kollegio keskittyy yhdessä yhteen oppilaaseen. Kollegat hahmottelevat kuvan lapsesta aloittaen kasvojen väristä, kädenpuristuksesta aina tuntikäyttäytymiseen, käsialaan ja kotiympäristöön. Tässä ei keskitytä arviointiin vaan rakkaudentäyteiseen, yksityiskohtaiseen havainnointiin. Kolme jatkokoulutusviikonloppua, kussakin sata osallistujaa sekä Christof Wiechertin vierailut useissa kouluissa rohkaisivat kollegoja kehittämään ja jatkamaan lapsikeskustelukulttuuria. "Kannattaa tulla kollegan kanssa, silloin on parempi mahdollisuus integroida viikonlopun anti omaan kollegioon." Wiechert neuvoo. Pienempiin tapahtumiin kuuluivat tutkimuskollokviumit, joiden aiheina olivat Rudolf Steinerin "Yleinen ihmisoppi" ja pedagogiikka lukiossa. Näissä kehittyvästä substanssista voi kasvaa aloitteita, kuten esimerkiksi kansainväliset opettaja- ja kasvattajapäivät vuonna 2008 teemanaan "Kasvattaa tahtoa, herättää päänhenki" "Wille erziehen, Kopfgeist wecken". Miten opettaja voi edistää ja tukea intelligenssiä samassa määrin kuin lasten tahdonvoimaa, kun nämä sielun eri puolet näyttävät sulkevan toisensa pois. Pedagoginen osasto järjesti yhdessä lääketieteellisen osaston kanssa yhdeksät Kolisko-päivät, jotka ulottuivat vuonna 2006 kaikille mantereille Bangkokista Meksikoon ja antaen mahdollisuuden kokea terveen ja tervehdyttävän oppimisen henkisen ulottuvuuden. Keskusteluyhteyden tehostaminen vahvisti menestyksellisesti steinerpedagogisen liikkeen tulevaisuuteen suuntautuvaa tunnelmaa. Kun kollegat kertovat omasta käytännöstään, voi kokea, mitä aarteita on jo löydetty, ja mitkä vielä uinuvat sielun pohjalla. 10

11 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Uusiutuminen lähteistä Kuvaamataidon osasto Viime vuosina arkkitehtuurissa on havaittavissa yhä kasvavaa kiinnostusta liikkuvaan, dynaamiseen arkkitehtuuriin ja tilan muotoiluun. Tästä esimerkkejä ovat Frank Gehrin, Zaha Hadidin tai Daniel Libeskindin teokset. Libeskindin muutama vuosi sitten vihityn Berliinin juutalaisen museon hyökkäävät voimalinjat koskettavat suoraan katsojan omaa konstituutiota, omaa sisäistä arkkitehtuuria. Tämä dynamiikan, liikkeen, tilan elävöittämisen kaipuu yhdistettynä kokonaisvaltaiseen ja henkiseen pohjautuvaan ihmisen ymmärtämiseen on orgaanis-elävän arkkitehtuurialoitteen päämäärä, niin että ihmisen, inhimillisen etsintä ei katoa arkkitehtuuristakin. "Olemme tulleet rajalle ja luultavasti jo ylittäneetkin sen, nyt on kyse uusiutumisesta - on vielä kerran katsottava taaksepäin, että voimme nähdä eteen." Ursula Gruber Ursula Gruber, 39, opiskeli Salzburgissa kuvanveistoa ja vastaa viime kesästä asti Kuvaamataiteide n osastosta. Tälle pyrkimykselle Antroposofinen seura on antanut nimensä. Jo Teosofisen seuran Münchenin kongressissa 1907 kylvettiin siemen sille, että taiteen avulla ymmärretään inhimillinen henkisessä ulottuvuudessaan, omassa asemassaan kosmisessa evoluutiossa. Vuonna 2007 Kuvaamataiteiden osaston sisällöllinen työskentely nivoutuu tämän idean satavuotismuistoon. Kyse on mm. siitä, miten arkkitehdit käsittävät ja toteuttavat orgaanis-elävää rakennusimpulssia. Kysymys nousee jo kun tarkastelee viime vuosikymmenien aikana orgaanisessa muotoilussa havaittavia muutoksia ja kehitystä orgaaninen arkkitehtuuri on tänään jotain aivan muuta kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Sillä että tartutaan sata vuotta vanhaan impulssiin, on aivan oma arvonsa, sillä näin pitkän ajan kuluttua, kolmen sukupolven jälkeen on impulssin uudistaminen, uudelleen synnyttäminen, välttämätöntä. Tästä välttämättömyydestä kertoo usein siteerattu lause: "Vain se, joka muuttuu, pysyy itselleen uskollisena" Kysymys kuuluukin: voidaanko ja miten päästä tällaiseen yhteiskunnan ja arkkitehtuurin väliseen kehitykseen nykyoloissa. Näitä teemoja käsiteltiin sisäisessä tutkimustapaamisessa tammikuussa, ja niiden pitäisi saada selkeämmät ääriviivat osaston vuosittaisessa konferenssissa yhteistyössä muiden kuvataiteiden kanssa. Lokakuuksi 2007 on suunniteltu lisäksi arkkitehtien ammattipäivät Goetheanumiin, painopisteenä sisätilan hahmottaminen. Muuntuminen ja uusiutuminen ei ole Kuvaamataiteen osastolle tärkeä motiivi ainoastaan satavuotispäivien takia, vaan myös sen takia, että osaston johto vaihtuu. Osastoa on väliaikaisesti johtanut Paul Mackay, ja kesästä 2006 osaston toimintaa johtaa kuvanveistäjä Ursula Gruber. Minä haluaisin vaikuttaa siihen, että kuvaisimme jälleen ihmistä. Miten tänään ymmärretään ihmisenä oleminen, miten voidaan esittää kuvallisesti ihmisyyttä raadollisuudessaan, mutta myös hengen läheisyydessään ja ikioma visio kokonaisuutena antroposofisesti inspiroituneena taiteena? Näin Ursula Gruber kuvaa ensimmäisiä toimiaan osaston piirissä. Itse hän on opiskeluissaan työskennellyt kolmen luvun suuren kuvanveistäjän teosten kanssa: Alberto Giacomettin, Henry Mooren ja Fritz Wotruban. Nämä kolme taiteilijaa käsittävät koko ihmisen; ajatusolemuksen, tunneolemuksen ja tahtoluonteen. Maalauksen ja kuvanveiston luonteeseen kuuluu eristäytyneenä työskentely. Ursula Gruberin mukaan inhimillinen ympäristö tulee kuitenkin yhä tärkeämmäksi. Yhteisössä havainnointi ja molemminpuolinen hyväksyntä voi kohota niin, että jokainen taiteilija ylittää itsensä ja pystyy toteuttamaan oman persoonallisen aikalaisuutensa. Siksi taiteentekijöiden kohtaaminen ja mahdollisuus vaihtaa luonto- ja taidekokemuksia onkin erityisesti osaston sydämenasia. 11

12 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Tuulessa ja tuulesta Luonnontieteellinen osasto Bioelinkeinot kasvoivat viimeisenä kahtena vuotena kumpanakin 15 % Keski-Euroopassa. Kun sivutaan paradigmojen aluetta, ilmapiiri kiristyy Biologiset tuotteet eivät enää Nikolai Fuchs ole pienessä lokerossaan, ekosupermarkettien määrä kasvaa kaupungeissa. Demeter, Pionier ja muut yleisesti tunnustetut ympäristöystävällisen maanviljelyn huipputuotteet ovat luonnollisesti mukana tässä kasvussa. Samalla biodynaamisten viljelijöihin ja tuottajiin kohdistuu uudenlaisia vaatimuksia. Yhteistyö toisten kanssa oma identiteetti säilyttäen on elintärkeää. Tästä syystä osaston edustajien piiri valitsi vuoden 2006/2007 työskentelyteemaksi "Identiteetti ja avoimuus". Samannimiseen konferenssiin kutsuttiin kaksi näkyvää poliitikkoa, ja päivillä käytiin avointa keskustelua sisarjärjestöjen kuten Slowfood ja Permakultur kanssa. Nikolai Fuchs, saksalainen maataloustieteilijä, johtaa Goetheanumin Maatalousosastoa. Maatalousosasto toimi isäntänä, mutta se vedettiin mukaan myös poliittisiin kysymyksiin. Niinpä geenitekniikkakeskustelun yhteydessä Sveitsin valtion eettinen komissio pyysi apua Nikolai Fuchsilta, kun piti määritellä, mitä "kasvien arvolla" tarkoitettiin. Tämän määritteleminen oli välttämätöntä, koska Sveitsin oikeusjärjestelmässä on vuodesta 1993 puhuttu luontokappaleiden arvosta ja juristit huomasivat, että tämä arvo ei rajoitu ainoastaan eläimiin. Avoimuus tulee todistetuksi käytännön elämässä, mutta identiteetti nousee esiin yhteisön sisäisessä, henkisessä laadussa. Siksi olikin onnistunut ratkaisu antaa maantaloustieteilijän Florian Leiberin tehtäväksi selventää biologisdynaamisen viljelytavan tieteellisiä perusteita. Minkälaisista tieteellisistä lähtökohdista käsin voidaan alkaa tehdä oikeutta "Elämänmaataloudelle" (Lebenslandwirtschaft)? Tämä kysymyksenasettelu on johtanut moniin keskusteluihin sekä Goetheanumin sisä- että ulkopuolella. Nicolai Fuchs tapasi kahdesti saksankieliset ekologisen maanviljelyn professorit selventääkseen, miten ekologisen maanviljelyn tutkimus suhtautuu yhä kiihtyvään luomuviljelyn formalisoitumiseen. Heti kun kyse on tieteellisyydestä, johon liittyy kysymys totuudesta, ilmapiiri muuttuu tiukemmaksi. Tämä saatiin jokin aika sitten kokea, kun äskettäin perustettu biologisdynaamisen maanviljelyn säätiöprofessuuria Kasselissa arvosteltiin tiukkaan sävyyn sekä populaarilehdistössä että ammattilehdistössä. Vaikka nykyinen tieteellinen ajattelutapa on johtanut maaperän tuhoutumiseen, lajien häviämiseen, ja hullun lehmän tautiin, säilyy materialistisen ajattelutavan ylimielisyys säröttömänä. Antroposofisesti suuntautuneeseen maanviljelyyn kuuluu kuitenkin vastuullisen toiminnan lisäksi pyrkimys myös ajatella Maata vastuullisesti. Vaikka tässä monessa mielessä ollaan vielä alkuvaiheessa, haluavat osaston parissa työskentelevät henkilöt, jotka voivat muuttaa keväällä 2007 uusiin työtiloihinsa Glashausiin, jouduttaa kumpaakin osa-aluetta: Maanviljely ja henkisyys on tämän vuoden teema. 12

13 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Hiljaista työtä ja suuria juhlia Puhe- ja musiikkitaiteiden osasto Seitsemän vuoden jälkeen Werner Barfod luovuttaa puheja musiikkitaiteiden osaston johdon Margrethe Solstadille. Taiteen tunnuspiirteisiin kuuluu, että vaikka jokainen sirpale, osa, kuvastaa kokonaisuutta se ei voi korvata kokonaisteosta. Niinpä nyt, tämän seitsemän vuoden kaaren sulkeutuessa, Barfodin vastuunkantoajan kokonaiskuva piirtyy esiin. Werner Barfod luovuttaa vastuun Margrethe Solstadille johdettuaan osastoa seitsemän vuotta. Seuraavaksi hän siirtyy hoitamaan Alanus-korkeakoulun kunniaprofessuuria. Vuosituhannen vaihtuessa lähes kaikki antroposofian osa-alueet joutuivat muuttumaan. Eurytmian, tämän antroposofisen taiteen, kohdalla asia tuli erityisen selkeästi esiin. Werner Barfod otti vastatakseen osastosta keskellä suurinta epävarmuutta. Sitä ennen hän oli toiminut 30 vuotta Haagin Werner Barford Eurytmia-akatemian johtajana. Näiden vuosien aikana hänelle syntyi vahva verkosto, mikä auttoi häntä osaston johtamisessa. "Keski-Euroopassa pyrkimyksemme jäävät turhiksi, jos emme aseta niitä keskelle täyttä elämää" Eurytmian pohjan laajentamiseksi Barfod synnytti yhdessä koululiikkeen piirissä toimivien eurytmistien kanssa kolmivaiheisen pääsiäiskonferenssien sarjan, joka huipentui viime keväänä. Vuonna 2001 otsikon Eurythmie macht Schule (Eurytmia antaa koululle leiman) alla koululuokat, opettajat ja vanhemmat kokoontuivat pohtimaan ja näyttämään toisilleen eurytmian pedagogisia mahdollisuuksia. Kolme vuotta myöhemmin vuorossa olivat eurytmian harrastajat, niin katsomossa kuin näyttämölläkin. Karin Unterbornin mukaan: Näyttämöllä nähtiin niin uskomattoman hienoja esityksiä, harrastepohjaisia, mutta kuitenkin niin suurenmoisia, että ajattelimme: Nämä ovat huomisen eurytmistejä, tämä eurytmiakoulujen opettajien on nähtävä. Siksi vuonna 2006 mukaan kutsuttiin myös näyttämötaiteilijat ja opiskelijat. Näistä eurytmiapäivistä muotoutui ehkä suurin juhla, mitä Goetheanumissa koskaan on vietetty. Musikaalisesti tilanne kohosi vielä astetta korkeammalle kesällä, kun Eurytmianäyttämöryhmä ja osasto tarjosivat yhdessä sinfonisen festivaalin, jossa 400 osallistujaa ja kiinnostunutta sai mahdollisuuden työstää suuren orkesterin kanssa sinfonisia teoksia ja tuoda ne näyttämölle. Seuraavana oli vuorossa kesän 2006 musiikkipäivät. Michael Kurtz kutsui niille merkittäviä säveltäjiä, kuten Kaija Saariahon Suomesta ja japanilaisen Takashi Fujiin. Eri elämänalueiden ja musiikin välisen yhteyden kokemiseksi päivien teemoina olivat: musiikki ja terapia, pedagogiikka, uskonnollinen kultti, luonto ja maa viimeksi mainitussa oli kyse jalostustutkimuksesta ja siinä tehdyistä sointikokeista aina musikaaliseen saattohoitoon. Werner Barfodin ydinajatuksiin kuului koulutus: Bund der Waldorfschulen (Steinerkoulujen liitto) kanssa yhteistyössä perustettiin elin arvioimaan ja opastamaan eurytmiakouluja sekä aloite "Kouluttajien kouluttamiseksi". Lisäksi keväällä 2007, Pääsiäispäivillä, tartutaan Rudolf Steinerin taideimpulssiin ja esitellään tulevaisuuden näkökulmaa eurytmiasta sosiaalisessa työelämässä. Näiden päivien aikana nähdään kahtena iltana sävelsooloja, joihin Rudolf Steiner on tehnyt muodot. Osaston työskentelyyn on ankkuroitunut kunnioituksen kulttuuri, niin että yksittäisistä soolonumeroista voidaan keskustella rakentavasti. Ohjaamalla eurytmisesti näyttämölle Frank Michael Bauerin, modernin aikalaisen suuren teoksen, Barfod toteutti oman toiveensa sekä Goetheanumin toiveen. Hän pystyi omistautumaan näyttämöllä siihen, mikä taiteessa on kaikkein tärkeintä, varsinaiseen luovaan prosessiin. Tämän ylimenovuoden puhe- ja näyttämötaiteen alueeseen kuuluu olla mukana impulssissa, joka työstää vuonna 2007 mysteeridraamoja uusin työmenetelmin. 13

14 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Hengen ilmeneminen kulttuurissa Kaunotieteiden osasto Kaunotieteisiin, joita yleensä kutsutaan akateemisissa piireissä humanistisiksi tieteiksi, luetaan kirjallisuuden ja kielitieteiden alueet, taide- ja kulttuurihistoria, filosofia ja tietoisuudenkehitys ja sen historia. Kaunotieteiden osasto on ottanut asiakseen valaista ja työstää näitä alueita antroposofiasta käsin. Inhimillinen kieli on melkein kaikilla näillä alueilla keskeisessä asemassa sekä tarkastelun kohteena että ilmaisuvälineenä. Osasto tarjoaakin erilaisia kieleen liittyviä tapahtumia: kielitieteellinen kollokvio, lyriikka-kollokvioita, runoilijapäiviä, esitelmiä ja seminaareja myös Rudolf Steinerin käyttämästä kielestä. "Ihmistuntemuksen ydin on oppia tunnistamaan varmuudella ihmisen puhe- ja kirjoitustapa." Martina Maria Sam Martina Maria Sam (47) on hoitanut jo seitsemän vuoden ajan Kaunotieteiden osastoa Goetheanumissa. Hän kokosi tutkimuksensa Rudolf Steinerin käyttämästä kielestä vuonna 2004 ilmestyneeseen kirjaan: "Im Ringen um eine neue Sprache". Kollokviumeissa (esim. kielitieteen, taiteen, filosofian tai satujen ympärille kokoontuvissa) asiasta kiinnostuneet vaihtavat ajatuksia alan asiantuntijoiden kanssa. Osastojen rajat ylittävää yleisöä kiinnostavat jatkuvat "Goetheanumin kulttuuripäivät", joiden ytimenä vuonna 2006 oli Graal tämän kokousten sarjan viimeiseen vuonna 2006 pidettyyn tapaamiseen, joka omistautui aiheelle "Goethe rosenkreutsilaisuuden vaikutuskentässä" liittyy maaliskuussa 2007 pidettävä seminaari "Sadut rosenkreutsilaisuudessa". Münchenin kongressista 1907 on kulunut sata vuotta, ja sen impulssille ja vaikutuksille omistetaan useita tapahtumia sekä Goetheanumissa että eri maanseuroissa. Helmikuussa pidettiin tähän liittyvä seminaari, joka käsitteli Rudolf Steinerin tärkeintä säilynyttä taideteosta, joka syntyi yhteistyössä Edith Maryonin kanssa: Ihmiskunnan edustajaa esittävää puuveistosta. Kesälle ja syksylle 2007 on suunniteltu kaksi muuta ensimmäistä Goetheanumia ja sen ympäristöä käsittelevää seminaaria. Vuonna 2006 alkaneita Chartresin katedraalia käsitteleviä kulttuuripäiviä jatkettiin tänä vuonna teemalla: "Ajattelusta luonnon näkemiseen - Chartresin koulu". Helluntaipäivät "Was bleibt aber, stiften die Dichter" Runoilijat määräävät, mikä jää pysyväksi on tänä vuonna omistettu Friedrich Hölderlinin elämälle ja teoksille. Monissa maissa on osaston piiriin kuuluvaa työtä. Mikaelin aikaan vuonna 2006 perustettiin Goetheanumissa juhlavin menoin uusin Osastoryhmä, ranskankielisiin maihin. Aikomuksena on ylläpitää ryhmien välistä yhteyttä ja yhteyttä Goetheanumiin osaston kiertokirjeellä, joka toivottavasti myös syventää ja tekee näkyväksi eri ryhmien suorittaman työn. Vuosittain ilmestyvä Kaunotieteiden osaston tapahtumakalenteri, jonka saa osaston sihteeristöltä joko saksan- tai englanninkielisenä, kertoo vuoden 2007 tapahtumien lisäksi eri työ- ja maanryhmien toiminnasta. Martina Maria Sam 14

15 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Miten haluamme elää? Sosiaalitieteiden osasto Viimevuotiset Mikael-päivät kokosivat yli 800 vierasta Goetheanumiin. Päivien osuvana teemana oli "Perustulo jokaiselle" Näistä aiheista puhumalla yrittäjä Götz Werner täyttää suuria saleja saksankielisellä alueella. Antroposofisessa työkeskuksessa Kasselissa pidettiin luentosarja otsikolla: "Miten haluamme elää?" Politiikan hävitessä uudistuksiin ja etujen tasapäistämiseen kasvaa kaipuu ja valmius toteuttaa luvulle sopivia yhteisömuotoja. "Nykyään on yhä selvempää, että minuus, itse tulee koettavaksi kohdattaessa toisia ihmisiä:" Paul Mackay Paul Mackay johti Alankomaiden Triodos-pankkia, ennen kuin hän tuli Goetheanumin johtokunnan jäseneksi Ulrich Röschin avustuksella hän johtaa myös sosiaalitieteiden osastoa. Samaan aikaan kirjakauppiaat ilmoittavat, että Rudolf Steinerin yhteiskunnallisista ja sosiaalisista ajatuksista kertoville teoksille lukijoita löytyy vähiten. Kaipuu luoda yhteisö, jossa jokainen otetaan vakavasti juuri hänelle tyypillisine kykyineen ja tarpeineen törmää välinpitämättömyyteen sosiaalisista opetuksista. Tämä vastakohtaisuus on hyvin lähellä, sillä nykyään tuskin kukaan haluaa kuulla selvityksiä sosiaalisesta yhteiselosta, ihmisten välisten yhteyksien periaatteista, vaan vastauksia etsitään elämyksellisistä näkökulmista. Nykyään perspektiivi vaihtuu osaanotoksi ja toiveeksi tajuta sosiaalinen ilmiö välittömästi sekä sosiaalisen toimimisen kyvyksi. Siksi aikaisemmat perhekulttuuripäivät tai konfliktipäivät tai muut vastaavat seminaariketjut ovat myös muuttumassa. Niille etsitään uusia, kantavia hahmotelmia, jotta niiden kautta voitaisiin vastata uusina esiin nouseviin tarpeisiin. Kuluneen vuoden aikana osaston työntekijät käyttivät hyväkseen Rudolf Steinerin "Sosiaalisen päälain" (Soziales Hauptgesetze) julkaisemisen 100-vuotis juhlavuotta tarttuakseen antroposofisiin sosiaali-impulsseihin uudella tavalla. Yhteisössä jokainen elää toisensa suorituksista, omat suoritukset puolestaan kannattelevat yhteisöä. Työvuoden aikana järjestettiin asiantuntijakollokviumeja, Osaston konferenssi Budapestissa, alustuksia erilaisissa kongresseissa, kuten "Solidaarinen talous" Berliinin teknisessä yliopistossa tai Karlsruhen kesäakatemia "attac"issa, mutta käytiin myös steinerkoulujen yläasteilla. Osaston työntekijät haluavat kehittää nimenomaan tätä keskustelua tulevien sukupolvien kanssa. Uusiin ideoihin kohdistuvassa kiinnostuksessa ja uusien sosiaalisten impulssien toteuttamisessa voi havaita sadan vuoden syklin. Tämän ajanjakson, kolmen sukupolven jälkeen, voi impulssi lähteä uuteen kukoistukseen muuntuneessa muodossa, ajatus, jota Rudolf Steinerin havainnot tukevat. Osastotyö tarkoittaa tässä yhteydessä ajankohtaisten teemojen fenomenologista syventämistä. Kyseeseen tulevia sosiaalisia alueita on lukuisia: vapaat yhteenliittymät ja verkostot ovat osoittautuneet parhaimmiksi julkisuudessa kun Sosiaalitieteiden osasto puolestaan vastaa uusien ideoiden, tiedon ja henkisen syventämisen puolesta. Tämä onnistuu ainoastaan, kun Osaston piirissä käytännön sosiaalityöntekijät ja tutkijat ovat hedelmällisessä keskusteluyhteydessä. Osaston järjestämät kokoontumiset palvelevat tätä molemminpuolista hedelmällisyyttä. "Ajatuksen, että maailmanjärjestyksessä, jossa ajatellaan työn ja palkan olevan suoraan verrannollisia, jossa omalla työllään olisi ansaittava se, mitä tarvitsee elämiseen, ei todellinen vakaumus reinkarnaatiosta ja karmasta voi menestyä; tämän ajatuksen olisi tultava lähemmäs ihmisiä. Rudolf Steiner 21. helmikuuta 1912 (GA 135) 15

16 Goetheanum Kasvaa mysteeridraamojen kanssa Goetheanumin näyttämöryhmä Huhtikuusta 2006 alkaen johtokunta, korkeakoulukollegio ja näyttämöryhmän jäsenet työstävät yhdessä Mysteerinäytelmien uutta näyttämöllepanoa. Vuoden 2007 Mikael-päivillä tullaan näkemään ensimmäiset kohtaukset. Seuraavassa keskustelu Gioia Falkin, Catherine Ann Schmidin ja Torsten Blanken, taiteellisen ohjausryhmän kanssa. Gioia Falk: Mysteeridraamojen uudella näyttämöllepanolla on kaksi lähtökohtaa. Toisaalta Münchenin kantaesitys , toisaalta Rudolf Steinerin omat, osittain täysin uudenlaiset muokkaukset , jolloin eurytmian avulla näyttämölle tuodaan "Näyttää, kuin olisimme tuuliajolla, ja kuitenkin voimme via tapahtumia. Kumpikin juon- tavanomaisia mielikuvia rikko- tänä päivänä luoda tilan ja ne: miten roolit tulee puhua ja ajan uudelleen - liikkeen dynamiikka tilassa, Mysteerinäytelmät ovat avain kootaan nyt yhteen uudella tämän tajuamiseen." tavalla. Tähän prosessinomaiseen lähestymistapaan sopivat Gioia Falk nimenomaan ne kohtaukset, jotka jo luonteensa takia tapahtuvat muussa kuin fyysisessä maailmassa ja ovat näin ollen tavanomaisten mielikuvien ulkopuolella - kohtaukset, jotka Rudolf Steiner sijoittaa henkiseen maailmaan. Tällainen kehitys vaatii tietyn hengityksen, mitä perspektiivejä näette tulevaisuudessa? Torsten Blanke: Aloitamme opiskelemalla neljää kohtausta henkisessä maailmassa ja seitsemää näytelmällisempää kohtausta. Tästä saatujen kokemusten pohjalta voisi työ jatkua niin, että vuonna 2011 voidaan nähdä kaikki neljä draamaa - olettaen tietenkin, että rahoitus järjestyy. Catherine Ann Schmid: Jos pystymme harjoittelemaan samalla intensiteetillä koko kokeilun ajan, saavutamme dynamiikan, joka helpottaa seuraavien kohtausten työstämistä. Nyt asialle varattu riittävä aika maksaa itsensä takaisin myöhemmin nopeampana edistymisenä. Varsinainen koetinkivi on varmasti "Maailmankeskiyö" Sielujen heräämisen 5. ja 6. kohtaus. Maailmankeskiyöllä tarkoitetaan henkistä käännekohtaa; tilallisesti eläinradan tuolla puolen, ajallisesti inkarnaatioiden välissä. Täällä esisyntymällinen ennakkonäky ja tieto yhtyvät kuolemanjälkeiseen kokemiseen ja elämyksiin, minkä takia kuvan ja liikkeen on oltava yhtä paljon läsnä. Mitkä ovat keskeisimpiä kysymyksiä tässä vaiheessa? Gioia Falk: Miten tuoda näkyväksi meditaation sisältö? Liikummehan alueella, jossa tuskin mikään muistuttaa elämän ulkoisista olosuhteista: Ahrimanin valtakuntaa leimaa sen päähenkilö Ahriman. Hänestä virtaa valtavia voimia, joiden vaikutuksen yritämme välittää yleisölle. Tärkeintä on saada nämä kuvat hallintaan, olla täysvaltaisia niissä, kasvaa niiden veroisiksi. Siihen kuuluu esimerkiksi se, että eurytmistit eivät ole rooleja vaan voimakenttiä, jota sitten kutsutaan Ahrimaniksi. Torsten Blanke: Jokainen näyttelijä tuo prosessiin omat erityiset kykynsä. Jokaiselle on koetinkivenä, pystyykö hän tuomaan osaamisensa esiin ja muuntamaan sen projektin vaatimaan muotoon. Valmius tähän on ryhmäkulttuurin siemen, jolloin ei niinkään tarvita yhtä johtavaa ohjaajaa vaan yhteistä vakaumusta, yhteistä ymmärrystä. Gioia Falk: Yhteisen tietoisuuden luomisessa yhteistyö Korkeakoulukollegion kanssa on todella arvokasta. Missä hetkessä ja kohdassa tässä näyttämöllepanossa uusiutuminen näkyy ja tapahtuu? Catherine Ann Schmid: Pyrimme löytämään puheenmuodostuksen ytimen tonaalisuuden ja pateettisuuden tuolta puolen. Siinä on kyse selvästä taitekohdasta: On avattava uudelleen auki puheenmuodostuksen ja dramaattisen kurssin lähteet. Eikä tämä koske vain meitä näyttelijöitä vaan myös yleisöä. Sekin näyttää olevan herkässä taitekohdassa, jossa odotukset ja mahdollisuudet kohtaavat. Tämä on niin jännittävää meidän aikanamme. 16

17 Goetheanum Sisäisen ja ulkoisen yhteisön rakentaminen Vuosi Goetheanumissa 2006/2007 Goetheanumissa koettiin monia onnellisia hetkiä. Helmikuussa entinen liittovaltion ministeri Renate Künast toivotti yli 800 maanviljelijää tervetulleiksi vuotuiseen kokoontumiseen sanoen: Liittoutukaa häpeilemättä", koskettaen näin erästä antroposofisen elämän keskeistä vaatimusta. Ulospäin suuntautuvaan sitoutumis- tai liittoutumiskykyyn kuuluu sisäinen yhteyksienluomiskulttuuri. Mikä ei onnistu internisti myötätunnon ja yhteisyyden merkeissä, ei onnistu ulkoisessakaan elämässä. Korkeakoulukollegio oli rakentamassa tällaista sisäistä yhteisyyttä jatkaessaan vuoden 2005 kesäpäiviä neljällä 19 mantraryhmää käsittelevällä viikonloppuseminaarilla. Pian seitsentuhatpäiselle yleisölle esitetyn "Taikahuilun" jälkeen olivat vuorossa Eurytmiapäivät, jotka tarjosivat kiinnostuneille mahdollisuuden opiskella ja lopulta myös tuoda näyttämölle sinfonisia teoksia kokeneiden näyttämöeurytmistien johdolla. 400 osallistujaa saivat kokea todellisen sinfonisen ilotulituksen kun päivillä esiintyivät Stuttgartin ja Dornachin näyttämöryhmät yhdessä Spring Valleyn eurytmistien kanssa. Raja näyttämöeurytmistin ja eurytmiaharrastajan välillä hälveni. Syksyllä vuorossa oli yhteisönmuodostus tahdon alueella: 800 osallistujaa tarttui Mikael-päivillä visioon kaikille ehdoitta kuuluvasta perustoimeentulosta. Goetheanumin sisäisiin laadullisiin "liittoutumiin" kuuluu kaksi laajaa uudistusta. Koko Tapahtuma- ja vastaanottoalue uudistettiin. Aikaisemmin eri puolilla taloa tapahtuneet huonevälitys, lipunmyynti ja seminaariorganisointi koottiin yhteen keskitetyksi vastaanottoalueeksi. Tähän asti eriytetyt työtehtävät hoitaa nyt joustavasti kaksikymmenpäinen työntekijöiden ryhmä. Niinpä keskellä taloa on liiketalouteen keskittyvä kollegiaalinen työyhteisö, jonka päämääränä on pystyä vastaamaan Goetheanumiin saapuvien vierailijoiden tarpeisiin. Goetheanumin rakennuksen johdossa ei päästy toivottuihin henkilövaihdoksiin, joten vuoden alusta etsitään tälle osa-alueelle uutta vastuuhenkilöä. Hyvin pian sen jälkeen, kun päätettiin tuoda Mysteeridraamat uudelleen näyttämölle, alkoi korkeakoulukollegion, näyttämö- ja eurytmiaryhmien yhteistyö aivan uudella tasolla. Korkeakoulusta ja näyttämöstä vastaavat ja muut projektissa mukana olevat kokoontuvat tällä haavaa kahdesti viikossa keskustelemaan draamojen kontekstiin liittyvistä dramaturgisista ja hengentieteellisistä kysymyksistä. Syksyllä 2007, kun Mikael-päivillä nähdään eri kohtauksia, kuten 7. kuva "Vihkimyksen portista" tai 3. kuva "Kynnyksenvartijasta", voidaan arvioida ovatko projektiin osallistuvat oikeassa tuntiessaan: Draama, joka tuo näkyviin ihmisten väliset henkiset suhteet, joka kertoo yhteisönmuodostuksen nykyisistä edellytyksistä, vaatii, että siihen tarttuva yhteisö yhdistyy antroposofiassa ja elää yhtaikaista rinnakkaiseloa avoimuudessa ja ristiriitaisuudessaan. Keväällä ja kesällä 2007 korostetaan ulkoista yhteisönmuodostusta Initiative zur M e n s c h e n w ü r d e - t a p a h t u m i s s a (Ihmisarvoalotteita). Goetheanum toimii isäntänä useille instituutioille ja aloitteille: taiteen, kulttuurin ja liike-elämän edustajat, jotka ovat erityisesti kiinnostuneita ihmisarvoon liittyvistä asioista, kokoontuvat Goetheanumiin työskentelemään taiteellisten harjoitusten, referaattien, keskustelujen ja esitelmien avulla ihmisen tulevaisuutta ja arvoa koskettelevien teemojen parissa. 17

18 Yleinen antroposofinen seura Talouskatsaus Lähes 250 työntekijää eri osastoilla, näyttämöllä ja hallinnossa, Goetheanumin rakennuksen hoidossa, muiden rakennusten ja puutarhan huollossa ja lisänä vielä lukemattomat matkat, jotka kuuluvat maailmanlaajuiseen seuraan kaikkeen tähän tarvitaan kuukausittain kahden miljoonan CHF:n (sveitsin frangin) verran varoja. Aivan yhtä moninaisia kuin menoerät ovat myös tulolähteet: jälkisäädöksiä, eri maiden jäsenmaksuja, instituutioiden avustuksia ja lahjoituksia. Olemme kiitollisia siitä, että Goetheanum pystyi vuonna 2006 toteuttamaan vapaat aloitteensa ja suunnitelmansa. Tase Tase oli 25,53 miljoonaa CHF, 1.79 miljoonaa CHF suurempi kuin vuonna Vastaavan puolella näkyvät kohonneet saatavat samoin kuin Glashausin korjauksen aktivoidut kulut. Vieraan pääoman osuus ja kiinnitykset kohosivat CHF, samalla kun lainoista muutettiin lahjoituksiksi. Rahastot ja varaukset olivat n. 1,7 miljoonaa CHF enemmän kuin edellisenä vuonna, ennen kaikkea Glashausin rakennusrahaston takia. Vuosi päätettiin pieneen liiketappioon CHF (kokonaisliikevaihdon ollessa yli 27 miljoonaa CHF), vuoden päättyessä vapaana oli omia varoja CHF. Goetheanumin alueella sijaitsevat rakennukset ovat mukana kirjanpidossa nimellisestä 1 frangin arvosta, paitsi juuri remontoitu Glashaus. Tällä halutaan ilmaista, että niiden arvoa ei voida mitata, eikä niitä ole tarkoitettu lainan takuuksi. Tuloslaskelma ja kokonaistulos Huomautuksia: 1) Lähinnä jälkisäädöksien arvopapereita. 2) Jäädytettyjä varoja, jotka voidaan tietyin edellytyksin vaatia maksettavaksi takaisin. Ne näkyvät vastattavaa puolella kohdassa Takaisin lunastettavissa olevat lahjoitukset. 3) Osakkeista ja osuuksista pääosa muodostuu WELEDA AG:n osakkeista. 4) Kyse on työntekijöille tarkoitetuista taloista ja omistusasunnoista Dornachin ja Arlesheimin alueella. 5) Osittain korollisia lainoja yksityisiltä henkilöiltä ja instituutioilta sekä korollisia pankkilainoja. 6) Takaisin lunastettavissa olevat lahjoitukset ovat lahjoituksia, jotka voidaan tietyin edellytyksin vaatia maksettavaksi takaisin. 7) Internejä kohdistettuja rahastoja, osittain kunnostustöihin ja varauksiin sekä Korkeakoulun työskentelyyn. Kulut ovat 27,37 miljoonaa CHF, 1,1 miljoonaa CHF enemmän kuin 2005 ja 2,8 miljoonaa CHF enemmän kuin 2006 budjetoitiin CHF tästä lisäyksestä johtuu sosiaali- ja henkilöstökuluista. Hallinnon ja näyttämön kohdalla toteutuneet luvut olivat suurempia kuin budjetoitu (n. 1,3 miljoonaa CHF), mikä johtui onnistuneesta Taikahuilu-produktiosta samoin kuin Eurytmia-sinfonia esityksistä. Rahastojen ja varausten määrä kohosi 1,2 18

19 miljoonaa (Lähinnä Glashausin kunnostus). Poistoja oli vuonna 2006 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2006 käytettiin oikeudenkäyntikuluihin, lähinnä vuosikokouksesta tehtyjen valitusten johdosta. Jäsenmaksuja tuli 4,65 miljoonaa CHF, CHF enemmän kuin budjetoitu. Mikä ilahduttaa ja osoittaa elävästi lukuisten jäsenten ja maanseurojen kiinnostuksesta Goetheanumia kohtaan. Eri instituutioilta saatiin tukea 1,99 miljoonaa CHF, sekin enemmän kuin budjetoitu. Kahdeksassa maassa toimeenpantu keräys "Weihnachts-Spenden- Aufruf " (Joululahjakeräys) onnistui tuottaen yli CHF. Jo vuonna 2005 saatu suurempi jälkisäädöslahjoituksen toinen puoli saatiin käyttöön, joten silläkin saralla budjetti ylittyi. Jälkisäädöslahjoituksia ei tullut vain naapurimaista vaan myös Kanadasta ja USA:sta saatiin suurempia lahjoituksia. Tämänkaltainen sitoutuminen jäsenten ja ystävien taholta on hyvin merkityksellistä Goetheanumin tulevallekin kehitykselle. Viime vuoden aikana on koko Tapahtumien järjestämis- ja kongressialue yhdistetty ja toimintaa ammattimaistettu keskeiseksi Vastaanottoalueeksi. Kuluja tästä uudelleenorganisoimisesta koitui noin CHF, mukaan luettuna 35 muihinkin osastoihin kohdistuvaa työpaikan muutosta. Kulut pystyttiin kattamaan, kiitos kolmen säätiön ja kahden yksityishenkilön suurenmoisen tuen. Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu ja Goetheanum-näyttämö. Eräs kaikkein toivorikkaimmista projekteista Goetheanumissa on Mysteerinäytelmien uusi näyttämöllepano. Goetheanum varaa CHF omista varoistaan tähän. Näyttämön kokonaisbudjetti on noin 3,1 miljoonaa CHF. Mysteerinäytelmien budjetista jää silti uupumaan n CHF. Toivommekin, että henkilöt tai ryhmittymät, jotka tuntevat mysteerinäytelmät erityisen läheisiksi, voivat tukea vahvasti tätä projektia. Lisäksi on tilattu arvio näyttämötekniikan turvallisuudesta ja siihen liittyvistä välttämättömistä rakennustoimenpiteistä. Parhaillaan työstetään näin saatuja toimenpidesuosituksia, ja osa niistä on liitetty ensi vuoden talousarvioon. Eri osastot saivat vuonna ,32 miljoonaa CHF ( CHF enemmän kuin vuonna 2005). Haluamme jatkossakin vahvistaa korkeakoulun tutkimusta, mikä tarkoittaa, että sekin osa-alue tarvitsee lisää tukea. Samalla osastot kärsivät valtavasta taloudellisesta paineesta, yrittäessään kerätä toiminnalleen välttämättömiä varoja. Vuoden 2007 Talousarvio ja toimintasuunnitelma On huolestuttavaa, että taloudellinen tila on niin riippuvainen lahjoituksista ja jälkisäädöksistä. Mitä muita tulolähteitä voisi kehittää Goetheanumille? Kun tulopuolelle on suunniteltu 23,480 miljoonaa CHF ja odotettavissa olevat tulot ovat 23,335 miljoonaa CHF vuoden

20 budjetti on CHF alijäämäinen. Ennuste on kaiken lisäksi optimistinen, koska siihen on laskettu jälkisäädöksien osuuden kasvavan 1,9 miljoonasta CHF 2,3 miljoonaan CHF ja jäsenmaksujen osuuden on laskettu kasvavan lähes CHF. Toivottavasti nämä arviot toteutuvat. Projektien budjetti on kasvanut n. miljoonalla CHF, johtuen muutamasta kiinnostavasta uudesta osastojen projektista, kuten Nuoriso-osaston Connect -päivät ja Mysteeridraamojen uusi näyttämöllepano. Koska vuonna 2007 on jo ollut oikeuskuluja ja ikävä kyllä niitä on odotettavissa jatkossakin, on niitä ollut pakko budjetoida muihin kuluihin. Investointikulut on budjetoitu n. 2 miljoonaa alhaisemmiksi. Glashausin remontin valmistuminen on merkittävä askel koko Korkeakoulutyölle. Uusi Glashaus tarjoaa maatalousosastolle ja luonnontieteelliselle osastolle tiloja, joissa tulevaa toimintaa voidaan kehittää. Loppukustannukset ovat budjetissa 3 miljoonan CHF suuruisina. Budjetti vuodelle 2007 on hyvin huolellisesti suunnitelltu, mutta siinä ei ole pelivaraa ennakoimattomille tapahtumille. Tarvitsemme jatkuvasti tukea jäsenistöltä ja ystäviltä voidaksemme jatkossakin toteuttaa ydintehtäväämme. Cornelius Pietzner Taloudenhoitaja 20

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Kurssien nimet 2016 2017 uusi OPS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01)

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Jyväskylän yliopiston työseminaari 26-27.11.2012 Kansainvälisyys

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut MISTÄ SATAKIELIPEDAGOGIIKKA SAI ALKUNSA? Kuntaliitos 2009 Tulevaisuuden pedagogiikka? Intoprojekti Reggio Emilia

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2017-2018 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 20.3.-2.4.2017 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p ) Kuta enemmän tiedät ja kuta paremmin ymmärrät, sitä ankarammin sinua tuomitaan, jollei elämäsi ole yhtä pyhä kuin tietosi on laaja. Tuomas Kempiläinen. Vaikka maailma tuhansine ilmiöineen vetää ihmisen

Lisätiedot

Esikoululuokka on lastasi varten

Esikoululuokka on lastasi varten Finska Esikoululuokka on lastasi varten ESITE ESIKOULULUOKASTA Lapsesi aloittaa esikoululuokan Tämä esite antaa sinulle tietoa esikoululuokasta ja sen tehtävästä. Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä LAUKAAN KUNTA Varhaiskasvatussuunnitelma Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä Prosessin aloitus varhaiskasvatuksen johtoryhmässä helmikuussa 2016 Vasu-työryhmän perustaminen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 11.4.2012 Ohjelma 10.00 10.30 Päivän avaus ja katsaus edelliseen kertaan 10.30 12.00 Aivoriihityöskentelyä / Learning Cafe 12.00 13.00 Lounas 13.00 15.00 Aivoriihityöskentelyä

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS TIEDEKULMA 017 PALVELULUPAUS Helsingin kansainvälisin ja aktiivisin tieteen ystävien verkosto, jossa kohtaat kiinnostavia ihmisiä sekä tiedemaailman sisä- että ulkopuolelta. Aktiivinen yhteisöllisen kehittämisen

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Orientaation lähteillä Mustijoen perusturva Mäntsälä-Pornainen Merja Hietala

Orientaation lähteillä Mustijoen perusturva Mäntsälä-Pornainen Merja Hietala Orientaation lähteillä Mustijoen perusturva Mäntsälä-Pornainen Merja Hietala Orientaation lähteillä Mustijoen perusturva: Mäntsälän ja Pornaisten kuntien alueella järjestettävä varhaiskasvatus Projektissa

Lisätiedot

Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi

Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi Haaste ja reunaehdot Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkkotarkastelussa keskitytään erityisesti seuraaviin haasteisiin.

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne

Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne Tervetuloa! Partnerskap Skåne on moottori, joka tuo yhteen Skoonen hyvät voimat toteuttamaan maahantulijoiden vastaanottoa mahdollisimman sisällyttävällä tavalla.

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly

Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly Teknillinen korkeakoulu kevät 2007 luento II, unplugged S ystems Analysis Laboratory Helsinki University of Technology Raphael: School of

Lisätiedot

Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet

Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet Johdatus dialogiseen hahmotustapaan Toimijuuden tuki hanke 15.5.2014-12.2. 2015 Mikael Leiman, Emeritusprofessori Laudito Oy Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet Ohjauksen perusedellytykset Kannattelevan

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015

Voiko olla elämää ilman metsiä? Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 "Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 Laaja-alainen oppimiskokonaisuus Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 korostaa:

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kohtaamisen kolme E:tä

Kohtaamisen kolme E:tä Kohtaamisen kolme E:tä Anita Malinen 1. marraskuuta 2013 Kohtaamisen kolme E:tä viittaa sivistysopettajan - episteemiseen vastuuseen, - eksistentiaaliseen vastuuseen ja - eettiseen vastuuseen I EPISTEEMINEN

Lisätiedot

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun.

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. 2011 HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. Kaarinan lukiossa on laaja ja monipuolinen kurssitarjotin, josta voit pakollisten yleissivistävien aineiden lisäksi valita runsaasti

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Eliksiiriä elämään. seniorikurssit Peräpohjolan Opistolla

Eliksiiriä elämään. seniorikurssit Peräpohjolan Opistolla Eliksiiriä elämään seniorikurssit Peräpohjolan Opistolla Eliksiiriä ja osallisuutta elämään Yksin, kaksin ja toisten kanssa opiskellen ja osallistuen kurssilla tai täysihoidossa. Peräpohjolan Opistolla

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia (Tuukka Tomperi) Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia Orientoivia kysymyksiä: millaisia mielikuvia ja ajatuksia teillä on koulujen uskonnon- ja katsomusopetuksesta? millaisia mielikuvia tai

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot