Yleinen antroposofinen seura 2006/2007. Goetheanum

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yleinen antroposofinen seura 2006/2007. Goetheanum"

Transkriptio

1 Yleinen antroposofinen seura 2006/2007 Goetheanum

2 Sisällysluettelo Yleinen antroposofinen seura Kanada... 4 Välähdyksiä... 5 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Nuoriso-osasto... 6 Matemaattis-astronominen osasto... 7 Lääketieteellinen osasto... 8 Luonnontieteellinen osasto... 9 Pedagoginen osasto Kuvaamataidon osasto Maatalousosasto Puhe- ja musiikkitaiteiden osasto Kaunotieteiden osasto Sosiaalitieteiden osasto Goetheanum Goetheanumin näyttämö Vuosi Goetheanumissa Talouskatsaus Osoitteet

3 Toimitukselta Avoimuus maailmaan ja esoteriikka Rakkaat jäsenet, antroposofinen seura on osallisena nykyajan kohtaloissa, joihin kuuluu "Antroposofian edustaminen ei tarkoita sitä, että osaa vastata kaikkiin elämänkysymykalaistaminen, jos sitä ei voida kaiken traditionaalisen kyseensiin jonkin järjestelmän puitteissa, vaan toimimista omassella sitoutumisella ja henkilö- saada eläväksi henkilökohtaisa elämänpiirissään antroposofisen asian edustajana Tämä koskee myös antroposokohtaisen kokemuksen kautta. omista yksilöllisistä kyvyistään fisista ideaaleista käsin perustettuja toimintoja. Huolimatta käsin." nykyisestä kasvusta, ne joutuvat kamppailemaan antroposofisesta itseymmärryksestään. Heinz Zimmermann on ollut johtokunnassa vuodesta Aikaisemmin hän johti Dornachin pedagogista seminaaria. Taustalla on yleensä henkilökohtainen kannanmäärittely: "Miten päivittäinen työni on yhteydessä antroposofiaan?" Nykyajassa halutaan irrottautua kaikenlaisesta ryhmähengestä, sovinnaisista tunteista ja periaatteista ja silti tiedetään, kuinka hedelmällistä ja voimia vapauttavaa antroposofia on, kuinka se johtaa suoraan oleelliseen ja kuinka paljon kykyjä se voi vapauttaa. Samalla koetaan, kuinka nopeasti tämä henki loittonee, kun antroposofia vääristellään yksipuoliseksi porvarilliseksi sitoutumattomuudeksi tai takaperoiseksi ideologiaksi. Kun nykyinen epäilys suuntautuu myös itse Rudolf Steinerin hengentieteeseen, nousee esiin kysymys, onko olemassa tarpeeksi ihmisiä, jotka voivat auttaa sitä inkarnoitumaan sopivalla tavalla. Voidakseeen vakuuttaa asialle välttämättömän kykynsä dialogiin tarvitaan vapaata ja samalla sitoutunutta suhdetta antroposofiaan. "Vapaa" tarkoittaa olla kriittinen antroposofisten konventioiden suhteen ja kaiken puolueellisuuden torjumista, "sitoutunut" tarkoittaa kunnioitusta antroposofista identiteettiä kohtaan, samalla kun välttämättä on tiedostettava oma suhteensa siihen. Tässä on kyse koulutustiestä, joka alkaa ajattelun henkistämisestä. Se ei sulje tuntemista ja tahtomista pois, vaan kohottaa ne uudelle tasolle. Kaikki sisällöt täytyy tuottaa itse ja yksilöllistää oman kokemisen kautta. Näin ideoista voi tulla ideaaleja, ideaalit voivat johtaa tekoihin. Näin kuljetaan tähän aikaan johtanut tie toiseen suuntaan. Aristoteles yhdisti ihmiskunnan tieteelliseen ajatteluun sen kautta, että henkinen havaittiin näkemällä. Tänään antroposofinen tie vie henkistyneestä ajattelusta näkemiseen. Antroposofialle ominainen maailmalle avautumisen ja esoteriikan yhdistäminen on vaatimuksena varsinkin muodostettaessa antroposofisia yhteisöjä. Antroposofiset opiskelupiirit taipuvat hieman itseriittoisuuteen, niissä keskitytään ilman tenttejä elämisen todellisuuteen, kun taas antroposofiasta itävät ammattialueet voivat välillä laiminlyödä henkiset uusiutumislähteensä päivittäisen työn tuoksinassa. Näiden jännitteiden varsinainen näyttämö on jälleen yksilön sielu, alue, missä antroposofia toteutuu välittömimmin. Tälle toteutumiselle Antroposofinen seura haluaa antaa tilaa ja inspiraatiota. Goetheanumin johtokunnan puolesta, Heinz Zimmermann 3

4 Yleinen Antroposofinen Seura Pohjoisessa maa loistaa Antroposofinen seura Kanadassa Vuonna 2009 Kanadan Whitehorsessa järjestetään suuri antroposofinen kongressi: "Encircling Light - Expecting Silence" (Ympäröivä valo odottava hiljaisuus) Se antoi aiheen kysellä Philip Thatcherilta, Kanadan antroposofisen seuran pääsihteeriltä maansa tilanteesta syksyllä 2006 pääsihteerien tapaamisessa Goetheanumissa. "Meidän on oltava valmiita luopumaan toiveesta, että maailma pysyisi sellaisena kuin se nyt on." Philip Thatcher Philip Thachter oli pappi ja monivuotinen opettaja Vancouverissa. Hän kirjoitti eepoksen "Raven-triologia" ja on Kanadan Antroposofisen seuran pääsihteeri. Kanada, puoli maanosaa käsittävä valtio, jossa on asukkaita vähemmän kuin Ruotsissa tai Italiassa. Sitä eurooppalaisen on hyvin vaikea käsittää. Thatcher: Kanadan kohdalla on todella totta, että maantiede on vahvempi kuin maan historia, ja tämä maantiede muodostaa osan tietoisuudestamme. Vaikka vain harva kanadalainen on koskaan käynyt Pohjolan avarilla mailla, tämä avaruus "rannikolta rannikolle" kuuluu jokaisen itsetuntemukseen. Tämä erottaa Kanadan USA:sta. Eteläisessä naapurissamme historia on koko ajan läsnä. Kansalaissodat ja uudisraivaajat ovat antaneet tälle yhtä laajalle maalle sen historian. Kanadalainen runoilija kirjoitti: Kun tulee Pohjolaan, jo piipusta nouseva savu on historiallinen tapahtuma. Missä Pohjola alkaa? Tästä minulla on omakohtaisia kokemuksia muutaman vuoden takaa. Elin silloin Prince Georgessa, Brittiläisessä Kolumbiassa. Olin Anglikaanisen kirkon saarnaajana. Prince George on - voisin sanoa - varsinaisen Pojolan laidalla. Minun piti ajaa usein moottoritietä Vancouveriin. Huomasin, kuinka taivaan, horisontin ja valon suhteet vaihtuivat selvästi tällä matkalla. Aluksi en pystynyt pukemaan elämystä sanoiksi. Kun maisema alkoi tulla tutummaksi, ymmärsin sitä paremmin. Taivas tosiaan levittäytyi horisonttiin. Voin pukea sen vain kuvaan, että maasta tuli osa taivasta. Valo näytti tulevan ennemminkin horisontista kuin auringosta. Huomasin, että aurinko ei ole ainoa valon lähde. Kun seuraa Rudolf Steinerin kuvausta siitä, miten Kristus astui alas auringosta Maahan, että tämä Aurinko ei enää ole Aurinko, voi Pohjolassa ymmärtää jotain tästä Maan valosta. Ovatko skandinaavien rauhanvalmius ja sosiaalinen sitoutuminen, joka on tuttua Euroopan puolelta, yhteydessä tähän? Sitä on vaikea sanoa, mutta joka tapauksessa me tunnemme sukulaisuutta skandinaavisiin maihin, meillä on tunne, että siellä tulee ymmärretyksi. Ohjaaja Robert Lepage, kirjailija Ondatje tai näyttelijät kuten Donald Sutherland ja Keanu Reeves: Miksi tutuista kulttuurihenkilöistä ei yleensä tiedetä, että he ovat kanadalaisia? Kanadalaiset eivät eivät pidä melua kansallisuudestaan. Meillä on useampia virallisia kieliä, kuten Sveitsillä, ja meidän kohtaloomme, tai jos saan sanoa, meidän kykyihimme kuuluu vastakohtien yhdistäminen. Miten Kanadan antroposofisilla kulttuurialoitteilla menee? Luultavasti siellä ei ole ainuttakaan koulua, joka ei olisi joutunut kokemaan kovia, mutta ne jatkavat eteenpäin. Koko tuntemamme maailma on perusteellisessa muutoksessa ja kyse on - varsinkin kasvatuksen kohdalla - siitä, pystymmekö rohkaisemaan tulevia sukupolvia hyväksymään muuttuvan maailman ja löytämään itseensä kätkeytyvän jumalallisen. Sillä vain sen kautta, että löydän sen (jumalallisen) itsestäni, voin haluta etsiä sitä ja löytää sen myös kanssaihmisistäni. 4

5 Yleinen Antroposofinen Seura Kohtaamisia ja uusia työskentelymuotoja. Välähdyksiä työvuodesta 2006/2007 Alankomaiden (2005) jälkeen järjestettiin Ranskassa (2006) ja järjestetään Unkarissa (2007) konferenssi, joilla kaikilla on sama nimi: "Die Seele Europas" (Euroopan sielu). Aikana, jolloin Eurooppa etsii omaa identiteettiään niin taloudellisesti kuin poliittisesti ja kulttuurin suhteen ja haluaisi tuoda tämän esiin jopa yhteisessä perustuslaissa, tämänkaltaiset tilaisuudet ovat kuin pieniä virstanpylväitä. Kysymykseen "Mikä sitten tekee Euroopasta Euroopan?", elsassilainen maanviljelijä Jean-Michel Florin vastasi: "Maisemien moninaisuus. Yksilöllisyyden henki on luonut eurooppalaisen kulttuurimaiseman ja tämä maisema luo pohjan eurooppalaisuuden yksilöllistymiselle. Bodo v. Plato muotoili, että Euroopan fyysisen historian ja sen henkisen tehtävän väliin on kehittynyt aivan erityinen sielunkulttuuri eurooppalaisen ihmiskuvan ja sen oikeudellisen ankkuroinnin kautta. Niinpä voi sanoa, että kuolemantuomion hyväksyvä Eurooppa ei olisi enää Eurooppa. Melkein toisella puolen maailmaa järjestettiin latinalaisamerikkalainen steinerpedagoginen kongressi "Tehkäämme se" Punta de Tralcassa, Chilen rannikolla. Yhdestätoista maasta kokoontui 220 pedagogia, jotka Clara Steinemannin mukaan eivät suinkaan säteilleet vähemmän moninaisina kuin Euroopassa (vastaavissa kongresseissa). Juuri sitä ennen lähes 1000 nuorta oli kokoontunut Etelä-Amerikan itäosassa kongressiin, jonka otsikkona oli "Connectivity". Verkostoituminen ja aloitteellisuus olivat tämän kansainvälisen kokouksen pääteemoina. Järjestäjänä toimi Vapaa aloite IDEM ja Nuoriso-osasto. Antroposofisten konferenssien globalisoituminen alkoi uusilla Kolisko-päivillä Bangokissa, Kapkaupungissa, Pariisissa ja Meksikossa teemanaan Terveyttä koulutuksen kautta. Päiville kokoontui aina vanhempaa, oppilasta, lääkäriä ja opettajaa kerrallaan. Kun esimerkiksi Intiassa keskityttiin lähinnä löytämään tie pois kolonialismin aikaisesta, hyvin pään ajattelua rasittavasta ja kokeisiin painottuvasta opetuksesta, painottui Etelä-Amerikan konferenssi ennen kaikkea siihen, miten koulu voisi toimia perheen korvikkeena traumatisoituneille ja laiminlyödyille lapsille. Sitten kaksi esimerkkiä viime vuoden lukuisista kollokviumeista ja kokouksista: Syksyllä 2006 Goetheanumissa kokoontuivat luokkavastaavat, jotka vastaavat Ensimmäisen luokan mantrojen välittämisestä. Johannes Kierschin Korkeakoulun Ensimmäisen luokan historiasta kertovan kirjan pohjalta keskusteltiin nykyisistä ja tulevista työskentelytavoista mantramateriaalien työstämiseksi tavalla, joka inspiroi kaikkia antroposofisia työskentelyalueita. Samoin syksyllä Saksan maanseuran vastuuhenkilöt tapasivat Korkeakoulukollegion keskustellakseen nykyisistä pahan ilmenemismuodoista. 2006/2007 näki neljän uuden pääsihteerin aloittavan työnsä: Sue Simpson tuli Hans van Florenstein-Mulderin tilalle edustamaan Uutta- Seelantia, Esther Gerster Sveitsiä ja Ann Druitt sekä Philip Martyn Iso-Britanniaa. Seija Zimmermann otettiin Goetheanumin johtokunnan jäseneksi. Viime kesänä USA:sta tuli toiveita herättävä uutinen: 14 vuotta sitten kuolemantuomion saaneelle Mark Robertsonille saatiin ajallisesti rajoittamaton tuomion täytäntöönpanosuoja. Robertson liittyi vankeuden aikana Ensimmäiseen luokkaan, ja moni jäsen, kuten Linoia Pullen Etelä-Afrikasta, tuki häntä. 5

6 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Projektisukupolvi Nuoriso osasto Meidän sukupolvemme on löydettävä oikea aika vetäytyä taka-alalle, täynnä huomaavaisuutta ja kiinnostusta osattava luoda vapaata tilaa seuraavalle sukupolvelle. Elizabeth Wirsching Nykyjulkisuudessa tämän päivän nuoria kutsutaan usein projektisukupolveksi. Tällä tarkoitetaan periaatteellista muutosta tavassa, miten elämää suunnitellaan. Enää ei ole kyse klassisesta jaottelusta koulutus ammatti perhe, vaan yksittäiset toisiaan seuraavat elämän- ja työtehtävät ohjaavat oman kehityksen suuntaa. Elizabeth Wirsching on johtanut Nuorisoosastoa seitsemän vuotta. Sitä ennen hän oli Norjassa opettajana. Tämä muutos peilautuu myös Nuoriso-osastoon. Osaston aktiivien joukosta on noussut monia aloitteita, jotka sitten jatkavat itsenäisinä projekteina, joita joku yksilö vie eteenpäin. Niinpä Baseliin perustettiin "Connect Cafe", kohtaamispaikka kaupungin keskustaan, jossa voi kokea monia kansainvälisiä projekteja ja osallistumismahdollisuuksia. Muita aloitteita ovat IDEM, jonka puitteissa nuorten sosiaalisia projekteja viedään eteenpäin, sekä "Projektzeitung", koululaislehti, joka on useampien alueiden yhteistyötä. Elizabeth Wirschingin mukaan on hämmästyttävää, jopa melkein maagista, kuinka luonnollisella tavalla ihmisten väliset suhteet ja verkostot syntyvät näissä projekteissa - ilman ennalta suunniteltua ohjelmaa. Aivan yhtä orgaanisesti on osaston sisälle syntynyt kolme eri ikäryhmiin pohjautuvaa työsarkaa. Paikalliset koululaistapaamiset ja Connect-päivät, joille luokan koululaista tulee Goetheanumiin viikoksi, antavat mahdollisuuden tutustua antroposofiaan täysin ilman sitoumuksia. Elizabeth Wirschingistä tämä portti antroposofiaan on jopa osaston tärkein tilaisuus, koska täällä tulevaisuus nousee selkeimmin esiin. Vuoden 2007 kesäpäivät "Mittendrin" (Keskellä), jotka järjestetään Goetheanumissa yhdessä Kristiyhteisön kanssa, suuntautuvat myös koulunsa päättäville ja opiskelujensa alussa oleville. Goetheanumin Helmikuunpäivät, joissa koko Korkeakoulukollegio toimii vetäjänä, ja osallistujat ovat opiskelevia nuoria, on tarkoitettu niille nuorille, jotka jo ovat löytäneet antroposofian. Näillä päivillä on tärkeää, että osallistujat ovat mukana valmistelemassa ja muokkaamassa ohjelmaa. Ainakin USA:ssa, Uudessa-Seelannissa ja Australiassa järjestetään vastaavia kokoontumisia, joissa pyritään sitoutuvaan antroposofiaan tutustumiseen. Kolmas osaston tukipylväistä muodostuu sitten Korkeakoulutapaamisista. Kolmasti kokoonnuttiin otsakkeiden Mysterienstätte Mensch (Mysteeripaikka ihminen) ja Mensch werden (Ihmiseksi tuleminen) alla viikonlopputapaamisiin Ensimmäisen luokan mantrojen ympärille. Lisäksi Elizabeth Wirsching kehitti nuorten Korkeakoulun jäsenten kanssa yhteydenpitomuotoja, niin että nuoret ihmiset, jotka haluavat liittyä Korkeakouluun, saavat huomiota ja opastusta. Elizabeth Wirsching on työskennellyt nyt seitsemän vuotta Goetheanumin Nuoriso-osastossa. Voiko sitä kuvata lyhyesti? "Tiivistyminen. Kaikilla kolmella kuvatulla alueella voi havaita, että kysymykset ovat yhä vakavampia, halu syventämiseen pysyvämpää. Tämä tahto johtaa kuitenkin vain harvoin Antroposofiseen seuraan. Joka pystyy muodostamaan vapaita, kasvavia verkostoja, ei ilmeisesti etsi mitään Seuraa, sen klassisessa mielessä? "Näin minäkin uskon: tämä sukupolvi tulee perustamaan Antroposofisen seuran uudestaan. Sen suhteen meidän on oltava luottavaisella mielellä." 6

7 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Yhteyksiä luova kuva Matemaattis-astronominen osasto Sachsenin osavaltiossa, Saksassa vuonna 1999 tehty löytö oli arkeologis-astrologinen sensaatio. Kaivauksissa löydettiin lautasen kokoinen taivaankarttalevy, joka onneksi päätyi hyvin pian julkisuuteen, minkä jälkeen se on herättänyt kaikissa näyttelyissä suurta huomiota. "Nykyisen etsinnän taustalla on halu tajuta kuva jähmettyneenä henkenä." Oliver Conradt Oliver Conradt (36), fyysikko ja pedagogi, johtaa Goetheanumin matemaattisastronomista osastoa vuodesta Mikä siinä kiinnostaa niin paljon? "Ensisijaisesti kai arkeologian ja astronomian sekoitus herättää mielenkiinnon. Nebran taivaankiekossa molemmat teemat yhdistyvät. Siksi se kiinnostaa muitakin kuin tieteen harrastajia, olipa kyse uskontohistorioitsijasta, materiaalitutkijasta, arkeologista tai astronomista. Ihmisten mielikuvitusta askarruttaa vielä kauan totuus: Kaikkia taivaankaaren arvoituksia tiede ei tule koskaan ratkaisemaan." Näin Alfred Reichenberger, Saksan Hallen Landesmuseumin esihistorian osastolta. Nebran levyn tai tähtikartan saama suuri suosio osoittaa, että 2000-luvun alussa luonnontieteissä tahdotaan ylittää rajoja. Yksittäisistä tieteenhaaroista ja niiden eriytyneistä maailmanselityksistä siirrytään yhä enemmän tieteidenvälisyyteen luottaen yhteyksiä luovaan kuvaan maailmasta. Tietenkin lisänä on vielä kysymys pronssiajan ihmisen suhteesta kosmokseen. Antroposofia lähestyy tarvetta henkistää tiedettä. Antroposofia pyrkii "saamaan objektiivisia, eksakteja tietoja yliaistisesta maailmasta kouluttamalla ankaran säädellysti puhdasta sielullista näkemistä. Sen mukaisesti tällaisina tuloksina voidaan pitää vain niitä, joissa edellä kuvatussa sielullisessa tarkastelussa myös sielullis-henkinen järjestelmä on aivan yhtä eksaktin ymmärrettävissä kuin matemaattinen pulma" (Rudolf Steiner). Näin ollen matematiikka ei palvele vain matemaatikkoja ja matematiikasta kiinnostuneita. Se on lähinnä väline, jonka kautta voi kouliutua antroposofialle ominaiseen selkeyteen ja varmuuteen. Yleisantroposofisen juonteen lisäksi tarjoutuu myös ammattilaisille mahdollisuus kohdata toisensa - ja tässä onkin osaston painopiste. Henkisen tieteen vaalimiseksi perustettiinkin kaksi työryhmää ja aikakauslehti. Työryhmä "Astronomie und Geisteswissenschaft" ("Astronomia ja hengentiede) keskittyy eläinrataan sekä astrofysikaalisen ja antroposofisen kosmologian välisen suhteeseen. Työryhmässä "Mathematik und Geisteswissenschaft" ("Matematiikka ja hengentiede") käsitellään suoran projektiivista geometriaa. Uusi aikakausilehti JUPITERissa on artikkeleita ja keskusteluja astronomisista, matemaattisista ja antroposofisista teemoista. Artikkelien teemat vaihtelevat perustaa luovista, soveltavista ja pedagogisista esityksistä taiteellisesti toteutettuihin artikkeleihin, raportteihin, arviointeihin, kirjaarviointeihin ja lukijakirjeisiin. Kirjoituksia elävöitetään haastatteluilla, keskusteluilla ja ajankohtaisilla kysymyksenasetteluilla. Kansainvälisen toimitusneuvoston tarkoituksena on tehdä aikakausilehdestä maailmanlaajuinen. Artikkelit voivat ilmestyä saksan- tai englanninkielisinä. 7

8 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Globalisaatio ja eriytyminen Lääketieteellinen osasto Ruumiilliseen ja sielulliseen hyvinvointiin liittyvillä oppailla on valtava kysyntä, bioliike kasvaa vuosittain yli 10 %:lla. Teollistuneissa maissa tupakoidaan nykyään kolmannes vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Samalla kun tietoisuus terveydestä kasvaa varustetaan lastentarhat tietokoneilla, vanhemmat ovat usein neuvottomia kasvatusasioissa ja ranskalainen presidenttiehdokas Ségolène Royal puhuu sen puolesta, että lasten koulutuksen pitäisi alkaa jo kolmen vuoden iässä. Michaela Glöckler on johtanut Lääketieteen osastoa 19 vuotta. Hänen ja Wolfgang Goebelin yhdessä kirjoittama kirja "Lastenlääkärin vastaanotolla", lääketieteellispedagoginen opas, on useimpiin painoksiin yltänyt antroposofinen kirja. Aikamme tunnuspiirteisiin kuuluu terveydestä huolehtiminen samaan aikaan, kun terveen sielullis-henkisen kehityksen edellytyksiä ei kunnioiteta tai ymmärretä. Michaela Glöckler ja Christof Wiechert (Pedagoginen osasto) päättivät siksi laajentaa vuonna 1989 alkaneita Kolisko-päiviä vuonna 2006 maailmanlaajuisiksi. Päivät ovat saaneet nimensä Eugen Koliskon, ensimmäisen Waldorf-koulun koululääkärin ja opettajan mukaan. Näiden kansainvälisten konferenssien tarkoituksena on osoittaa käytännönläheisesti ruumiillisen ja sielullis-henkisen kehityksen kiinteä yhteys teemalla "Kasvatus terveyteen". Keskeisenä kysymyksenä on, miten terveys säilyy koko elämän ajan. Eri puolilla maailmaa järjestettiin näitä tieteidenvälisiä konferensseja, jotka keräsivät yhteensä lähes 3600 osallistujaa; Intiassa, Taiwanilla, Filippiineillä, Etelä-Amerikassa, Ukrainassa, Australiassa, Meksikossa, Ruotsissa ja Ranskassa. Hajauttaminen mahdollisti uusien ihmisryhmien tavoittamisen ja työskentelyn sopeuttamisen kulloisenkin paikan tarpeiden mukaan. Etelä-Afrikassa päiväkodeista ja kouluista on tullut traumatisoituneille ja vanhempia vaille oleville lapsille perheen korvike, kun Intiassa sen älyllinen ja kokeisiin keskittyvä koulujärjestelmä kaipaa taiteen ja liikunnan integroimista. Pariisin Kolisko-kongressi Unescon tiloissa keräsi osallistujia 30 maasta. Kolme kansainvälisesti arvostettua ei-antroposofista tiedemiestä todisti antroposofian maailmalleavoimuudesta ja käytännönläheisyydestä maassa, jossa antroposofiaa usein syytetään lahkolaisuudeksi. Viidelle kielelle käännetty nauhoitus Kolisko-päivistä, jossa esim. 25 tärkeimpään kysymykseen "Tulevaisuus tuo tullessaan lapsuuden ja nuoruusiän kehitystutkimuksen ammattilaisia". Michaela Glöckler vastataan FAQ:ina, auttaa antaamaan näiden päivien virikkeille pysyvän vaikutuksen. Michaela Glöckler olisi toivonut, että useampi eurooppalainen pedagogi ja lääkäri olisi osallistunut, sillä eurooppalainen kompetenssi ja kokemus toisaalla ja kehitysmaiden innostus toisaalla täydentävät toisiaan. Sisällöllinen työ tasapainottaa julkisuudessa vaikuttamista. Tässä mielessä otettiin uusia askelia antroposofisen lääketieteen vuosikonferenssissa Goetheanumissa. Siellä työstettiin hyvin intensiivisesti pienissä tieteidenvälisissä työryhmissä Rudolf Steinerin perusteosta: "Grundlegendes für eine Erweiterung der Heilkunst". Ilahduttavaa kyllä jotkut näistä työryhmistä toimivat edelleen. Opiskelijat ovat esim. luoneet internetiin foorumin, jossa tähän teokseen liittyviä tiedollisia ja kokemuksellisia tuloksia kootaan: Oman haasteensa tuo kansainvälinen lääkärikoulutus IPMT noin 560 osallistujineen, sillä niin monille lääkäreille on vaikeaa löytää päteviä mentoreita. Kiinnostus antroposofiseen lääketieteeseen on suurempi kuin käytettävissä oleva opettajakompetenssi. 8

9 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Elämän hengestä Luonnontieteellinen osasto Määräävätkö geenit organismia vai vaikuttaako organismi omiin geeneihinsä? Nykyisen koulutieteen mukaiselle geneetikolle vastaus on päällisin puolin katsottuna yksiselitteinen. Ja kuitenkin: Viime vuosina joukko havaintoja osoittaa, että vastausta "organismi on geeniensä tuote" ei tulisi antaa liian kevyesti. Konstanzin yliopiston työryhmä tutki kahta kirjoahvenlajia eristyneessä kraatterijärvessä Nicaraguassa. Toinen lajeista käyttää ravinnokseen viherleviä, toinen on petokala. Miten ahvenlaji voi sopeutua valinnan kautta "Kysymys jälkikasvusta on tulevina vuosina oleellinen, jos samassa paikassa niin erilaisiin olosuhteisiin? Johannes Wirz ja halutaan, että goetheanismilla Ruth Richter, Luonnontieteelliseltä ja sen antroposofisella laajentamisella on tulevaisuutta." Johannes Wirz osastolta, puhuvat suuntautuneesta lisääntymisstrategiasta, päämäärätietoisesta sopeutumisesta, josta seuraa genomin muutos. Syksyllä osasto kokosi kaikki eturivin antroposofiset biologit selvittelemään yhdessä tämänkaltaisia uusia evoluutionäkökulmia. Kun arabidospisi-kasveja altistettiin stressitekijöille, niiden jälkeläisten solukossa voitiin havaita tyypillisiä suojareaktioita aina kolmannessa ja neljännessä polvessa, vaikka stressikokemus ei ole geneettisesti pysyvä. Löytyykö kasveista orgaanista muistia geenien ulkopuoleltakin? Johannes Kühl on ollut yhdeksän vuotta Luonnontieteellis en osaston johdossa. Sitä ennen hän oli fysiikanopettajana Stuttgartissa. Samaa kasvilajia tutkiva R.E. Pruitin työryhmä koki toisenkin yllätyksen: jopa 10 % jälkeläisistä näkyi selkeitä aikaisemman villimuodon ominaisuuksia. Löydös asettaa kyseenalaiseksi geneettisen säännön, jonka mukaan kehitystä ei voida kääntää takaisin. Kirjoittajat olettavat, että organismeilla on DNA:n ulkopuolella varasto esivanhempiensa "koeteltua/hyväksi koettua" informaatiota, joka voidaan kutsua esiin tarpeen vaatiessa. Antroposofisia biologeja kiinnostaviin tutkimustuloksiin kuuluu myös seuraava Venäjältä tuleva havainto: Kesyinä kasvatetuilla ketuilla alkoi ilmetä luppakorvia ja täplikästä turkkia. Käyttäytymisen lisäksi ulkoasu alkoi muistuttaa kotieläintä - eläinten käyttäytyminen ja ulkomuoto muodostavat kokonaisuuden. Koska Luonnontieteellisen osaston puitteissa voidaan tehdä vain vaatimattomassa mittakaavassa kokeita genetiikan alueella, ovat edellä mainitun kaltaiset tutkimukset erittäin tervetulleita, jotta sattumanvaraisen mutaation ilmiö voidaan yhdistää mielikuvaan elämää muotoavasta entiteetistä, joka löytyy myös Rudolf Steinerin teoksista. Tällaisen tiedon tärkeyttä ei saa aliarvioida, sillä mitä syvemmällä kuoleman alueella ajattelussa ollaan ja vieraannutaan elämästä, sitä olennaisempana nousee kysymys elämän liikkeellepanevasta voimasta. Juuri näiden kysymyksenasetteluiden kohdalla nykyisin yleinen tieteidenvälinen yhteistyö osoittautuu välttämättömäksi. Siksikin on valitettavaa, että vuoden aikana kolme tieteellistä työntekijää jätti tutkimusyksikön. Johannes Kühl ja hänen kollegansa joutuvat näin ollen muuttaessaan takaisin remontoituun Glashausiin rakentamaan tieteellisen tutkimusyksikön uudelleen. 9

10 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Globalisaatio ja yksittäiselle lapselle omistautuminen Pedagoginen osasto Christof Wiechert, pedagogi ja seminaarin perustaja Hollannista, on ollut seitsemän vuotta Pedagogisen osaston johdossa. Bolognan sopimukset eurooppalaisen korkeakoululaitoksen harmonisoimiseksi ovat aluillaan. Nykyään voi aloittaa opintonsa Roomassa, jatkaa niitä Kööpenhaminassa ja saattaa päätökseen Englannissa, asuen itse Saksassa. Yhtä tervetullutta kuin tämä liikkuvuus on, yhtä arveluttavia voivat seuraukset olla. Toive toisiinsa verrattavissa olevista koulutusstandardeista johtaa siihen, että koulun lopetus ja lopuksi myös koulun aloitus yhdenmukaistetaan Euroopassa. Tällaiset kehitysnäkymät eivät jätä tilaa kasvatukselle, joka rakentuu yksittäisen pedagogin inspiraatiokyvylle. Tervetulleita ovat kylläkin aloitteet rakentaa maisteriohjelmat niin, että niissä säilyy autenttinen kasvatustaiteeseen suuntautuva sisältö. Uusiutuminen tarkoittaa tässä ajassa steinerpedagogiikan kätkettyjen aarteiden nostamista esiin. Christof Wiechert Viime vuonna on steinerkoulujen sisäisen laadun alueella tapahtunut paljon. Kolme esimerkkiä: Steinerkoulun henkiseen ytimeen kuuluvat lapsikeskustelut, joissa kollegio keskittyy yhdessä yhteen oppilaaseen. Kollegat hahmottelevat kuvan lapsesta aloittaen kasvojen väristä, kädenpuristuksesta aina tuntikäyttäytymiseen, käsialaan ja kotiympäristöön. Tässä ei keskitytä arviointiin vaan rakkaudentäyteiseen, yksityiskohtaiseen havainnointiin. Kolme jatkokoulutusviikonloppua, kussakin sata osallistujaa sekä Christof Wiechertin vierailut useissa kouluissa rohkaisivat kollegoja kehittämään ja jatkamaan lapsikeskustelukulttuuria. "Kannattaa tulla kollegan kanssa, silloin on parempi mahdollisuus integroida viikonlopun anti omaan kollegioon." Wiechert neuvoo. Pienempiin tapahtumiin kuuluivat tutkimuskollokviumit, joiden aiheina olivat Rudolf Steinerin "Yleinen ihmisoppi" ja pedagogiikka lukiossa. Näissä kehittyvästä substanssista voi kasvaa aloitteita, kuten esimerkiksi kansainväliset opettaja- ja kasvattajapäivät vuonna 2008 teemanaan "Kasvattaa tahtoa, herättää päänhenki" "Wille erziehen, Kopfgeist wecken". Miten opettaja voi edistää ja tukea intelligenssiä samassa määrin kuin lasten tahdonvoimaa, kun nämä sielun eri puolet näyttävät sulkevan toisensa pois. Pedagoginen osasto järjesti yhdessä lääketieteellisen osaston kanssa yhdeksät Kolisko-päivät, jotka ulottuivat vuonna 2006 kaikille mantereille Bangkokista Meksikoon ja antaen mahdollisuuden kokea terveen ja tervehdyttävän oppimisen henkisen ulottuvuuden. Keskusteluyhteyden tehostaminen vahvisti menestyksellisesti steinerpedagogisen liikkeen tulevaisuuteen suuntautuvaa tunnelmaa. Kun kollegat kertovat omasta käytännöstään, voi kokea, mitä aarteita on jo löydetty, ja mitkä vielä uinuvat sielun pohjalla. 10

11 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Uusiutuminen lähteistä Kuvaamataidon osasto Viime vuosina arkkitehtuurissa on havaittavissa yhä kasvavaa kiinnostusta liikkuvaan, dynaamiseen arkkitehtuuriin ja tilan muotoiluun. Tästä esimerkkejä ovat Frank Gehrin, Zaha Hadidin tai Daniel Libeskindin teokset. Libeskindin muutama vuosi sitten vihityn Berliinin juutalaisen museon hyökkäävät voimalinjat koskettavat suoraan katsojan omaa konstituutiota, omaa sisäistä arkkitehtuuria. Tämä dynamiikan, liikkeen, tilan elävöittämisen kaipuu yhdistettynä kokonaisvaltaiseen ja henkiseen pohjautuvaan ihmisen ymmärtämiseen on orgaanis-elävän arkkitehtuurialoitteen päämäärä, niin että ihmisen, inhimillisen etsintä ei katoa arkkitehtuuristakin. "Olemme tulleet rajalle ja luultavasti jo ylittäneetkin sen, nyt on kyse uusiutumisesta - on vielä kerran katsottava taaksepäin, että voimme nähdä eteen." Ursula Gruber Ursula Gruber, 39, opiskeli Salzburgissa kuvanveistoa ja vastaa viime kesästä asti Kuvaamataiteide n osastosta. Tälle pyrkimykselle Antroposofinen seura on antanut nimensä. Jo Teosofisen seuran Münchenin kongressissa 1907 kylvettiin siemen sille, että taiteen avulla ymmärretään inhimillinen henkisessä ulottuvuudessaan, omassa asemassaan kosmisessa evoluutiossa. Vuonna 2007 Kuvaamataiteiden osaston sisällöllinen työskentely nivoutuu tämän idean satavuotismuistoon. Kyse on mm. siitä, miten arkkitehdit käsittävät ja toteuttavat orgaanis-elävää rakennusimpulssia. Kysymys nousee jo kun tarkastelee viime vuosikymmenien aikana orgaanisessa muotoilussa havaittavia muutoksia ja kehitystä orgaaninen arkkitehtuuri on tänään jotain aivan muuta kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Sillä että tartutaan sata vuotta vanhaan impulssiin, on aivan oma arvonsa, sillä näin pitkän ajan kuluttua, kolmen sukupolven jälkeen on impulssin uudistaminen, uudelleen synnyttäminen, välttämätöntä. Tästä välttämättömyydestä kertoo usein siteerattu lause: "Vain se, joka muuttuu, pysyy itselleen uskollisena" Kysymys kuuluukin: voidaanko ja miten päästä tällaiseen yhteiskunnan ja arkkitehtuurin väliseen kehitykseen nykyoloissa. Näitä teemoja käsiteltiin sisäisessä tutkimustapaamisessa tammikuussa, ja niiden pitäisi saada selkeämmät ääriviivat osaston vuosittaisessa konferenssissa yhteistyössä muiden kuvataiteiden kanssa. Lokakuuksi 2007 on suunniteltu lisäksi arkkitehtien ammattipäivät Goetheanumiin, painopisteenä sisätilan hahmottaminen. Muuntuminen ja uusiutuminen ei ole Kuvaamataiteen osastolle tärkeä motiivi ainoastaan satavuotispäivien takia, vaan myös sen takia, että osaston johto vaihtuu. Osastoa on väliaikaisesti johtanut Paul Mackay, ja kesästä 2006 osaston toimintaa johtaa kuvanveistäjä Ursula Gruber. Minä haluaisin vaikuttaa siihen, että kuvaisimme jälleen ihmistä. Miten tänään ymmärretään ihmisenä oleminen, miten voidaan esittää kuvallisesti ihmisyyttä raadollisuudessaan, mutta myös hengen läheisyydessään ja ikioma visio kokonaisuutena antroposofisesti inspiroituneena taiteena? Näin Ursula Gruber kuvaa ensimmäisiä toimiaan osaston piirissä. Itse hän on opiskeluissaan työskennellyt kolmen luvun suuren kuvanveistäjän teosten kanssa: Alberto Giacomettin, Henry Mooren ja Fritz Wotruban. Nämä kolme taiteilijaa käsittävät koko ihmisen; ajatusolemuksen, tunneolemuksen ja tahtoluonteen. Maalauksen ja kuvanveiston luonteeseen kuuluu eristäytyneenä työskentely. Ursula Gruberin mukaan inhimillinen ympäristö tulee kuitenkin yhä tärkeämmäksi. Yhteisössä havainnointi ja molemminpuolinen hyväksyntä voi kohota niin, että jokainen taiteilija ylittää itsensä ja pystyy toteuttamaan oman persoonallisen aikalaisuutensa. Siksi taiteentekijöiden kohtaaminen ja mahdollisuus vaihtaa luonto- ja taidekokemuksia onkin erityisesti osaston sydämenasia. 11

12 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Tuulessa ja tuulesta Luonnontieteellinen osasto Bioelinkeinot kasvoivat viimeisenä kahtena vuotena kumpanakin 15 % Keski-Euroopassa. Kun sivutaan paradigmojen aluetta, ilmapiiri kiristyy Biologiset tuotteet eivät enää Nikolai Fuchs ole pienessä lokerossaan, ekosupermarkettien määrä kasvaa kaupungeissa. Demeter, Pionier ja muut yleisesti tunnustetut ympäristöystävällisen maanviljelyn huipputuotteet ovat luonnollisesti mukana tässä kasvussa. Samalla biodynaamisten viljelijöihin ja tuottajiin kohdistuu uudenlaisia vaatimuksia. Yhteistyö toisten kanssa oma identiteetti säilyttäen on elintärkeää. Tästä syystä osaston edustajien piiri valitsi vuoden 2006/2007 työskentelyteemaksi "Identiteetti ja avoimuus". Samannimiseen konferenssiin kutsuttiin kaksi näkyvää poliitikkoa, ja päivillä käytiin avointa keskustelua sisarjärjestöjen kuten Slowfood ja Permakultur kanssa. Nikolai Fuchs, saksalainen maataloustieteilijä, johtaa Goetheanumin Maatalousosastoa. Maatalousosasto toimi isäntänä, mutta se vedettiin mukaan myös poliittisiin kysymyksiin. Niinpä geenitekniikkakeskustelun yhteydessä Sveitsin valtion eettinen komissio pyysi apua Nikolai Fuchsilta, kun piti määritellä, mitä "kasvien arvolla" tarkoitettiin. Tämän määritteleminen oli välttämätöntä, koska Sveitsin oikeusjärjestelmässä on vuodesta 1993 puhuttu luontokappaleiden arvosta ja juristit huomasivat, että tämä arvo ei rajoitu ainoastaan eläimiin. Avoimuus tulee todistetuksi käytännön elämässä, mutta identiteetti nousee esiin yhteisön sisäisessä, henkisessä laadussa. Siksi olikin onnistunut ratkaisu antaa maantaloustieteilijän Florian Leiberin tehtäväksi selventää biologisdynaamisen viljelytavan tieteellisiä perusteita. Minkälaisista tieteellisistä lähtökohdista käsin voidaan alkaa tehdä oikeutta "Elämänmaataloudelle" (Lebenslandwirtschaft)? Tämä kysymyksenasettelu on johtanut moniin keskusteluihin sekä Goetheanumin sisä- että ulkopuolella. Nicolai Fuchs tapasi kahdesti saksankieliset ekologisen maanviljelyn professorit selventääkseen, miten ekologisen maanviljelyn tutkimus suhtautuu yhä kiihtyvään luomuviljelyn formalisoitumiseen. Heti kun kyse on tieteellisyydestä, johon liittyy kysymys totuudesta, ilmapiiri muuttuu tiukemmaksi. Tämä saatiin jokin aika sitten kokea, kun äskettäin perustettu biologisdynaamisen maanviljelyn säätiöprofessuuria Kasselissa arvosteltiin tiukkaan sävyyn sekä populaarilehdistössä että ammattilehdistössä. Vaikka nykyinen tieteellinen ajattelutapa on johtanut maaperän tuhoutumiseen, lajien häviämiseen, ja hullun lehmän tautiin, säilyy materialistisen ajattelutavan ylimielisyys säröttömänä. Antroposofisesti suuntautuneeseen maanviljelyyn kuuluu kuitenkin vastuullisen toiminnan lisäksi pyrkimys myös ajatella Maata vastuullisesti. Vaikka tässä monessa mielessä ollaan vielä alkuvaiheessa, haluavat osaston parissa työskentelevät henkilöt, jotka voivat muuttaa keväällä 2007 uusiin työtiloihinsa Glashausiin, jouduttaa kumpaakin osa-aluetta: Maanviljely ja henkisyys on tämän vuoden teema. 12

13 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Hiljaista työtä ja suuria juhlia Puhe- ja musiikkitaiteiden osasto Seitsemän vuoden jälkeen Werner Barfod luovuttaa puheja musiikkitaiteiden osaston johdon Margrethe Solstadille. Taiteen tunnuspiirteisiin kuuluu, että vaikka jokainen sirpale, osa, kuvastaa kokonaisuutta se ei voi korvata kokonaisteosta. Niinpä nyt, tämän seitsemän vuoden kaaren sulkeutuessa, Barfodin vastuunkantoajan kokonaiskuva piirtyy esiin. Werner Barfod luovuttaa vastuun Margrethe Solstadille johdettuaan osastoa seitsemän vuotta. Seuraavaksi hän siirtyy hoitamaan Alanus-korkeakoulun kunniaprofessuuria. Vuosituhannen vaihtuessa lähes kaikki antroposofian osa-alueet joutuivat muuttumaan. Eurytmian, tämän antroposofisen taiteen, kohdalla asia tuli erityisen selkeästi esiin. Werner Barfod otti vastatakseen osastosta keskellä suurinta epävarmuutta. Sitä ennen hän oli toiminut 30 vuotta Haagin Werner Barford Eurytmia-akatemian johtajana. Näiden vuosien aikana hänelle syntyi vahva verkosto, mikä auttoi häntä osaston johtamisessa. "Keski-Euroopassa pyrkimyksemme jäävät turhiksi, jos emme aseta niitä keskelle täyttä elämää" Eurytmian pohjan laajentamiseksi Barfod synnytti yhdessä koululiikkeen piirissä toimivien eurytmistien kanssa kolmivaiheisen pääsiäiskonferenssien sarjan, joka huipentui viime keväänä. Vuonna 2001 otsikon Eurythmie macht Schule (Eurytmia antaa koululle leiman) alla koululuokat, opettajat ja vanhemmat kokoontuivat pohtimaan ja näyttämään toisilleen eurytmian pedagogisia mahdollisuuksia. Kolme vuotta myöhemmin vuorossa olivat eurytmian harrastajat, niin katsomossa kuin näyttämölläkin. Karin Unterbornin mukaan: Näyttämöllä nähtiin niin uskomattoman hienoja esityksiä, harrastepohjaisia, mutta kuitenkin niin suurenmoisia, että ajattelimme: Nämä ovat huomisen eurytmistejä, tämä eurytmiakoulujen opettajien on nähtävä. Siksi vuonna 2006 mukaan kutsuttiin myös näyttämötaiteilijat ja opiskelijat. Näistä eurytmiapäivistä muotoutui ehkä suurin juhla, mitä Goetheanumissa koskaan on vietetty. Musikaalisesti tilanne kohosi vielä astetta korkeammalle kesällä, kun Eurytmianäyttämöryhmä ja osasto tarjosivat yhdessä sinfonisen festivaalin, jossa 400 osallistujaa ja kiinnostunutta sai mahdollisuuden työstää suuren orkesterin kanssa sinfonisia teoksia ja tuoda ne näyttämölle. Seuraavana oli vuorossa kesän 2006 musiikkipäivät. Michael Kurtz kutsui niille merkittäviä säveltäjiä, kuten Kaija Saariahon Suomesta ja japanilaisen Takashi Fujiin. Eri elämänalueiden ja musiikin välisen yhteyden kokemiseksi päivien teemoina olivat: musiikki ja terapia, pedagogiikka, uskonnollinen kultti, luonto ja maa viimeksi mainitussa oli kyse jalostustutkimuksesta ja siinä tehdyistä sointikokeista aina musikaaliseen saattohoitoon. Werner Barfodin ydinajatuksiin kuului koulutus: Bund der Waldorfschulen (Steinerkoulujen liitto) kanssa yhteistyössä perustettiin elin arvioimaan ja opastamaan eurytmiakouluja sekä aloite "Kouluttajien kouluttamiseksi". Lisäksi keväällä 2007, Pääsiäispäivillä, tartutaan Rudolf Steinerin taideimpulssiin ja esitellään tulevaisuuden näkökulmaa eurytmiasta sosiaalisessa työelämässä. Näiden päivien aikana nähdään kahtena iltana sävelsooloja, joihin Rudolf Steiner on tehnyt muodot. Osaston työskentelyyn on ankkuroitunut kunnioituksen kulttuuri, niin että yksittäisistä soolonumeroista voidaan keskustella rakentavasti. Ohjaamalla eurytmisesti näyttämölle Frank Michael Bauerin, modernin aikalaisen suuren teoksen, Barfod toteutti oman toiveensa sekä Goetheanumin toiveen. Hän pystyi omistautumaan näyttämöllä siihen, mikä taiteessa on kaikkein tärkeintä, varsinaiseen luovaan prosessiin. Tämän ylimenovuoden puhe- ja näyttämötaiteen alueeseen kuuluu olla mukana impulssissa, joka työstää vuonna 2007 mysteeridraamoja uusin työmenetelmin. 13

14 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Hengen ilmeneminen kulttuurissa Kaunotieteiden osasto Kaunotieteisiin, joita yleensä kutsutaan akateemisissa piireissä humanistisiksi tieteiksi, luetaan kirjallisuuden ja kielitieteiden alueet, taide- ja kulttuurihistoria, filosofia ja tietoisuudenkehitys ja sen historia. Kaunotieteiden osasto on ottanut asiakseen valaista ja työstää näitä alueita antroposofiasta käsin. Inhimillinen kieli on melkein kaikilla näillä alueilla keskeisessä asemassa sekä tarkastelun kohteena että ilmaisuvälineenä. Osasto tarjoaakin erilaisia kieleen liittyviä tapahtumia: kielitieteellinen kollokvio, lyriikka-kollokvioita, runoilijapäiviä, esitelmiä ja seminaareja myös Rudolf Steinerin käyttämästä kielestä. "Ihmistuntemuksen ydin on oppia tunnistamaan varmuudella ihmisen puhe- ja kirjoitustapa." Martina Maria Sam Martina Maria Sam (47) on hoitanut jo seitsemän vuoden ajan Kaunotieteiden osastoa Goetheanumissa. Hän kokosi tutkimuksensa Rudolf Steinerin käyttämästä kielestä vuonna 2004 ilmestyneeseen kirjaan: "Im Ringen um eine neue Sprache". Kollokviumeissa (esim. kielitieteen, taiteen, filosofian tai satujen ympärille kokoontuvissa) asiasta kiinnostuneet vaihtavat ajatuksia alan asiantuntijoiden kanssa. Osastojen rajat ylittävää yleisöä kiinnostavat jatkuvat "Goetheanumin kulttuuripäivät", joiden ytimenä vuonna 2006 oli Graal tämän kokousten sarjan viimeiseen vuonna 2006 pidettyyn tapaamiseen, joka omistautui aiheelle "Goethe rosenkreutsilaisuuden vaikutuskentässä" liittyy maaliskuussa 2007 pidettävä seminaari "Sadut rosenkreutsilaisuudessa". Münchenin kongressista 1907 on kulunut sata vuotta, ja sen impulssille ja vaikutuksille omistetaan useita tapahtumia sekä Goetheanumissa että eri maanseuroissa. Helmikuussa pidettiin tähän liittyvä seminaari, joka käsitteli Rudolf Steinerin tärkeintä säilynyttä taideteosta, joka syntyi yhteistyössä Edith Maryonin kanssa: Ihmiskunnan edustajaa esittävää puuveistosta. Kesälle ja syksylle 2007 on suunniteltu kaksi muuta ensimmäistä Goetheanumia ja sen ympäristöä käsittelevää seminaaria. Vuonna 2006 alkaneita Chartresin katedraalia käsitteleviä kulttuuripäiviä jatkettiin tänä vuonna teemalla: "Ajattelusta luonnon näkemiseen - Chartresin koulu". Helluntaipäivät "Was bleibt aber, stiften die Dichter" Runoilijat määräävät, mikä jää pysyväksi on tänä vuonna omistettu Friedrich Hölderlinin elämälle ja teoksille. Monissa maissa on osaston piiriin kuuluvaa työtä. Mikaelin aikaan vuonna 2006 perustettiin Goetheanumissa juhlavin menoin uusin Osastoryhmä, ranskankielisiin maihin. Aikomuksena on ylläpitää ryhmien välistä yhteyttä ja yhteyttä Goetheanumiin osaston kiertokirjeellä, joka toivottavasti myös syventää ja tekee näkyväksi eri ryhmien suorittaman työn. Vuosittain ilmestyvä Kaunotieteiden osaston tapahtumakalenteri, jonka saa osaston sihteeristöltä joko saksan- tai englanninkielisenä, kertoo vuoden 2007 tapahtumien lisäksi eri työ- ja maanryhmien toiminnasta. Martina Maria Sam 14

15 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Miten haluamme elää? Sosiaalitieteiden osasto Viimevuotiset Mikael-päivät kokosivat yli 800 vierasta Goetheanumiin. Päivien osuvana teemana oli "Perustulo jokaiselle" Näistä aiheista puhumalla yrittäjä Götz Werner täyttää suuria saleja saksankielisellä alueella. Antroposofisessa työkeskuksessa Kasselissa pidettiin luentosarja otsikolla: "Miten haluamme elää?" Politiikan hävitessä uudistuksiin ja etujen tasapäistämiseen kasvaa kaipuu ja valmius toteuttaa luvulle sopivia yhteisömuotoja. "Nykyään on yhä selvempää, että minuus, itse tulee koettavaksi kohdattaessa toisia ihmisiä:" Paul Mackay Paul Mackay johti Alankomaiden Triodos-pankkia, ennen kuin hän tuli Goetheanumin johtokunnan jäseneksi Ulrich Röschin avustuksella hän johtaa myös sosiaalitieteiden osastoa. Samaan aikaan kirjakauppiaat ilmoittavat, että Rudolf Steinerin yhteiskunnallisista ja sosiaalisista ajatuksista kertoville teoksille lukijoita löytyy vähiten. Kaipuu luoda yhteisö, jossa jokainen otetaan vakavasti juuri hänelle tyypillisine kykyineen ja tarpeineen törmää välinpitämättömyyteen sosiaalisista opetuksista. Tämä vastakohtaisuus on hyvin lähellä, sillä nykyään tuskin kukaan haluaa kuulla selvityksiä sosiaalisesta yhteiselosta, ihmisten välisten yhteyksien periaatteista, vaan vastauksia etsitään elämyksellisistä näkökulmista. Nykyään perspektiivi vaihtuu osaanotoksi ja toiveeksi tajuta sosiaalinen ilmiö välittömästi sekä sosiaalisen toimimisen kyvyksi. Siksi aikaisemmat perhekulttuuripäivät tai konfliktipäivät tai muut vastaavat seminaariketjut ovat myös muuttumassa. Niille etsitään uusia, kantavia hahmotelmia, jotta niiden kautta voitaisiin vastata uusina esiin nouseviin tarpeisiin. Kuluneen vuoden aikana osaston työntekijät käyttivät hyväkseen Rudolf Steinerin "Sosiaalisen päälain" (Soziales Hauptgesetze) julkaisemisen 100-vuotis juhlavuotta tarttuakseen antroposofisiin sosiaali-impulsseihin uudella tavalla. Yhteisössä jokainen elää toisensa suorituksista, omat suoritukset puolestaan kannattelevat yhteisöä. Työvuoden aikana järjestettiin asiantuntijakollokviumeja, Osaston konferenssi Budapestissa, alustuksia erilaisissa kongresseissa, kuten "Solidaarinen talous" Berliinin teknisessä yliopistossa tai Karlsruhen kesäakatemia "attac"issa, mutta käytiin myös steinerkoulujen yläasteilla. Osaston työntekijät haluavat kehittää nimenomaan tätä keskustelua tulevien sukupolvien kanssa. Uusiin ideoihin kohdistuvassa kiinnostuksessa ja uusien sosiaalisten impulssien toteuttamisessa voi havaita sadan vuoden syklin. Tämän ajanjakson, kolmen sukupolven jälkeen, voi impulssi lähteä uuteen kukoistukseen muuntuneessa muodossa, ajatus, jota Rudolf Steinerin havainnot tukevat. Osastotyö tarkoittaa tässä yhteydessä ajankohtaisten teemojen fenomenologista syventämistä. Kyseeseen tulevia sosiaalisia alueita on lukuisia: vapaat yhteenliittymät ja verkostot ovat osoittautuneet parhaimmiksi julkisuudessa kun Sosiaalitieteiden osasto puolestaan vastaa uusien ideoiden, tiedon ja henkisen syventämisen puolesta. Tämä onnistuu ainoastaan, kun Osaston piirissä käytännön sosiaalityöntekijät ja tutkijat ovat hedelmällisessä keskusteluyhteydessä. Osaston järjestämät kokoontumiset palvelevat tätä molemminpuolista hedelmällisyyttä. "Ajatuksen, että maailmanjärjestyksessä, jossa ajatellaan työn ja palkan olevan suoraan verrannollisia, jossa omalla työllään olisi ansaittava se, mitä tarvitsee elämiseen, ei todellinen vakaumus reinkarnaatiosta ja karmasta voi menestyä; tämän ajatuksen olisi tultava lähemmäs ihmisiä. Rudolf Steiner 21. helmikuuta 1912 (GA 135) 15

16 Goetheanum Kasvaa mysteeridraamojen kanssa Goetheanumin näyttämöryhmä Huhtikuusta 2006 alkaen johtokunta, korkeakoulukollegio ja näyttämöryhmän jäsenet työstävät yhdessä Mysteerinäytelmien uutta näyttämöllepanoa. Vuoden 2007 Mikael-päivillä tullaan näkemään ensimmäiset kohtaukset. Seuraavassa keskustelu Gioia Falkin, Catherine Ann Schmidin ja Torsten Blanken, taiteellisen ohjausryhmän kanssa. Gioia Falk: Mysteeridraamojen uudella näyttämöllepanolla on kaksi lähtökohtaa. Toisaalta Münchenin kantaesitys , toisaalta Rudolf Steinerin omat, osittain täysin uudenlaiset muokkaukset , jolloin eurytmian avulla näyttämölle tuodaan "Näyttää, kuin olisimme tuuliajolla, ja kuitenkin voimme via tapahtumia. Kumpikin juon- tavanomaisia mielikuvia rikko- tänä päivänä luoda tilan ja ne: miten roolit tulee puhua ja ajan uudelleen - liikkeen dynamiikka tilassa, Mysteerinäytelmät ovat avain kootaan nyt yhteen uudella tämän tajuamiseen." tavalla. Tähän prosessinomaiseen lähestymistapaan sopivat Gioia Falk nimenomaan ne kohtaukset, jotka jo luonteensa takia tapahtuvat muussa kuin fyysisessä maailmassa ja ovat näin ollen tavanomaisten mielikuvien ulkopuolella - kohtaukset, jotka Rudolf Steiner sijoittaa henkiseen maailmaan. Tällainen kehitys vaatii tietyn hengityksen, mitä perspektiivejä näette tulevaisuudessa? Torsten Blanke: Aloitamme opiskelemalla neljää kohtausta henkisessä maailmassa ja seitsemää näytelmällisempää kohtausta. Tästä saatujen kokemusten pohjalta voisi työ jatkua niin, että vuonna 2011 voidaan nähdä kaikki neljä draamaa - olettaen tietenkin, että rahoitus järjestyy. Catherine Ann Schmid: Jos pystymme harjoittelemaan samalla intensiteetillä koko kokeilun ajan, saavutamme dynamiikan, joka helpottaa seuraavien kohtausten työstämistä. Nyt asialle varattu riittävä aika maksaa itsensä takaisin myöhemmin nopeampana edistymisenä. Varsinainen koetinkivi on varmasti "Maailmankeskiyö" Sielujen heräämisen 5. ja 6. kohtaus. Maailmankeskiyöllä tarkoitetaan henkistä käännekohtaa; tilallisesti eläinradan tuolla puolen, ajallisesti inkarnaatioiden välissä. Täällä esisyntymällinen ennakkonäky ja tieto yhtyvät kuolemanjälkeiseen kokemiseen ja elämyksiin, minkä takia kuvan ja liikkeen on oltava yhtä paljon läsnä. Mitkä ovat keskeisimpiä kysymyksiä tässä vaiheessa? Gioia Falk: Miten tuoda näkyväksi meditaation sisältö? Liikummehan alueella, jossa tuskin mikään muistuttaa elämän ulkoisista olosuhteista: Ahrimanin valtakuntaa leimaa sen päähenkilö Ahriman. Hänestä virtaa valtavia voimia, joiden vaikutuksen yritämme välittää yleisölle. Tärkeintä on saada nämä kuvat hallintaan, olla täysvaltaisia niissä, kasvaa niiden veroisiksi. Siihen kuuluu esimerkiksi se, että eurytmistit eivät ole rooleja vaan voimakenttiä, jota sitten kutsutaan Ahrimaniksi. Torsten Blanke: Jokainen näyttelijä tuo prosessiin omat erityiset kykynsä. Jokaiselle on koetinkivenä, pystyykö hän tuomaan osaamisensa esiin ja muuntamaan sen projektin vaatimaan muotoon. Valmius tähän on ryhmäkulttuurin siemen, jolloin ei niinkään tarvita yhtä johtavaa ohjaajaa vaan yhteistä vakaumusta, yhteistä ymmärrystä. Gioia Falk: Yhteisen tietoisuuden luomisessa yhteistyö Korkeakoulukollegion kanssa on todella arvokasta. Missä hetkessä ja kohdassa tässä näyttämöllepanossa uusiutuminen näkyy ja tapahtuu? Catherine Ann Schmid: Pyrimme löytämään puheenmuodostuksen ytimen tonaalisuuden ja pateettisuuden tuolta puolen. Siinä on kyse selvästä taitekohdasta: On avattava uudelleen auki puheenmuodostuksen ja dramaattisen kurssin lähteet. Eikä tämä koske vain meitä näyttelijöitä vaan myös yleisöä. Sekin näyttää olevan herkässä taitekohdassa, jossa odotukset ja mahdollisuudet kohtaavat. Tämä on niin jännittävää meidän aikanamme. 16

17 Goetheanum Sisäisen ja ulkoisen yhteisön rakentaminen Vuosi Goetheanumissa 2006/2007 Goetheanumissa koettiin monia onnellisia hetkiä. Helmikuussa entinen liittovaltion ministeri Renate Künast toivotti yli 800 maanviljelijää tervetulleiksi vuotuiseen kokoontumiseen sanoen: Liittoutukaa häpeilemättä", koskettaen näin erästä antroposofisen elämän keskeistä vaatimusta. Ulospäin suuntautuvaan sitoutumis- tai liittoutumiskykyyn kuuluu sisäinen yhteyksienluomiskulttuuri. Mikä ei onnistu internisti myötätunnon ja yhteisyyden merkeissä, ei onnistu ulkoisessakaan elämässä. Korkeakoulukollegio oli rakentamassa tällaista sisäistä yhteisyyttä jatkaessaan vuoden 2005 kesäpäiviä neljällä 19 mantraryhmää käsittelevällä viikonloppuseminaarilla. Pian seitsentuhatpäiselle yleisölle esitetyn "Taikahuilun" jälkeen olivat vuorossa Eurytmiapäivät, jotka tarjosivat kiinnostuneille mahdollisuuden opiskella ja lopulta myös tuoda näyttämölle sinfonisia teoksia kokeneiden näyttämöeurytmistien johdolla. 400 osallistujaa saivat kokea todellisen sinfonisen ilotulituksen kun päivillä esiintyivät Stuttgartin ja Dornachin näyttämöryhmät yhdessä Spring Valleyn eurytmistien kanssa. Raja näyttämöeurytmistin ja eurytmiaharrastajan välillä hälveni. Syksyllä vuorossa oli yhteisönmuodostus tahdon alueella: 800 osallistujaa tarttui Mikael-päivillä visioon kaikille ehdoitta kuuluvasta perustoimeentulosta. Goetheanumin sisäisiin laadullisiin "liittoutumiin" kuuluu kaksi laajaa uudistusta. Koko Tapahtuma- ja vastaanottoalue uudistettiin. Aikaisemmin eri puolilla taloa tapahtuneet huonevälitys, lipunmyynti ja seminaariorganisointi koottiin yhteen keskitetyksi vastaanottoalueeksi. Tähän asti eriytetyt työtehtävät hoitaa nyt joustavasti kaksikymmenpäinen työntekijöiden ryhmä. Niinpä keskellä taloa on liiketalouteen keskittyvä kollegiaalinen työyhteisö, jonka päämääränä on pystyä vastaamaan Goetheanumiin saapuvien vierailijoiden tarpeisiin. Goetheanumin rakennuksen johdossa ei päästy toivottuihin henkilövaihdoksiin, joten vuoden alusta etsitään tälle osa-alueelle uutta vastuuhenkilöä. Hyvin pian sen jälkeen, kun päätettiin tuoda Mysteeridraamat uudelleen näyttämölle, alkoi korkeakoulukollegion, näyttämö- ja eurytmiaryhmien yhteistyö aivan uudella tasolla. Korkeakoulusta ja näyttämöstä vastaavat ja muut projektissa mukana olevat kokoontuvat tällä haavaa kahdesti viikossa keskustelemaan draamojen kontekstiin liittyvistä dramaturgisista ja hengentieteellisistä kysymyksistä. Syksyllä 2007, kun Mikael-päivillä nähdään eri kohtauksia, kuten 7. kuva "Vihkimyksen portista" tai 3. kuva "Kynnyksenvartijasta", voidaan arvioida ovatko projektiin osallistuvat oikeassa tuntiessaan: Draama, joka tuo näkyviin ihmisten väliset henkiset suhteet, joka kertoo yhteisönmuodostuksen nykyisistä edellytyksistä, vaatii, että siihen tarttuva yhteisö yhdistyy antroposofiassa ja elää yhtaikaista rinnakkaiseloa avoimuudessa ja ristiriitaisuudessaan. Keväällä ja kesällä 2007 korostetaan ulkoista yhteisönmuodostusta Initiative zur M e n s c h e n w ü r d e - t a p a h t u m i s s a (Ihmisarvoalotteita). Goetheanum toimii isäntänä useille instituutioille ja aloitteille: taiteen, kulttuurin ja liike-elämän edustajat, jotka ovat erityisesti kiinnostuneita ihmisarvoon liittyvistä asioista, kokoontuvat Goetheanumiin työskentelemään taiteellisten harjoitusten, referaattien, keskustelujen ja esitelmien avulla ihmisen tulevaisuutta ja arvoa koskettelevien teemojen parissa. 17

18 Yleinen antroposofinen seura Talouskatsaus Lähes 250 työntekijää eri osastoilla, näyttämöllä ja hallinnossa, Goetheanumin rakennuksen hoidossa, muiden rakennusten ja puutarhan huollossa ja lisänä vielä lukemattomat matkat, jotka kuuluvat maailmanlaajuiseen seuraan kaikkeen tähän tarvitaan kuukausittain kahden miljoonan CHF:n (sveitsin frangin) verran varoja. Aivan yhtä moninaisia kuin menoerät ovat myös tulolähteet: jälkisäädöksiä, eri maiden jäsenmaksuja, instituutioiden avustuksia ja lahjoituksia. Olemme kiitollisia siitä, että Goetheanum pystyi vuonna 2006 toteuttamaan vapaat aloitteensa ja suunnitelmansa. Tase Tase oli 25,53 miljoonaa CHF, 1.79 miljoonaa CHF suurempi kuin vuonna Vastaavan puolella näkyvät kohonneet saatavat samoin kuin Glashausin korjauksen aktivoidut kulut. Vieraan pääoman osuus ja kiinnitykset kohosivat CHF, samalla kun lainoista muutettiin lahjoituksiksi. Rahastot ja varaukset olivat n. 1,7 miljoonaa CHF enemmän kuin edellisenä vuonna, ennen kaikkea Glashausin rakennusrahaston takia. Vuosi päätettiin pieneen liiketappioon CHF (kokonaisliikevaihdon ollessa yli 27 miljoonaa CHF), vuoden päättyessä vapaana oli omia varoja CHF. Goetheanumin alueella sijaitsevat rakennukset ovat mukana kirjanpidossa nimellisestä 1 frangin arvosta, paitsi juuri remontoitu Glashaus. Tällä halutaan ilmaista, että niiden arvoa ei voida mitata, eikä niitä ole tarkoitettu lainan takuuksi. Tuloslaskelma ja kokonaistulos Huomautuksia: 1) Lähinnä jälkisäädöksien arvopapereita. 2) Jäädytettyjä varoja, jotka voidaan tietyin edellytyksin vaatia maksettavaksi takaisin. Ne näkyvät vastattavaa puolella kohdassa Takaisin lunastettavissa olevat lahjoitukset. 3) Osakkeista ja osuuksista pääosa muodostuu WELEDA AG:n osakkeista. 4) Kyse on työntekijöille tarkoitetuista taloista ja omistusasunnoista Dornachin ja Arlesheimin alueella. 5) Osittain korollisia lainoja yksityisiltä henkilöiltä ja instituutioilta sekä korollisia pankkilainoja. 6) Takaisin lunastettavissa olevat lahjoitukset ovat lahjoituksia, jotka voidaan tietyin edellytyksin vaatia maksettavaksi takaisin. 7) Internejä kohdistettuja rahastoja, osittain kunnostustöihin ja varauksiin sekä Korkeakoulun työskentelyyn. Kulut ovat 27,37 miljoonaa CHF, 1,1 miljoonaa CHF enemmän kuin 2005 ja 2,8 miljoonaa CHF enemmän kuin 2006 budjetoitiin CHF tästä lisäyksestä johtuu sosiaali- ja henkilöstökuluista. Hallinnon ja näyttämön kohdalla toteutuneet luvut olivat suurempia kuin budjetoitu (n. 1,3 miljoonaa CHF), mikä johtui onnistuneesta Taikahuilu-produktiosta samoin kuin Eurytmia-sinfonia esityksistä. Rahastojen ja varausten määrä kohosi 1,2 18

19 miljoonaa (Lähinnä Glashausin kunnostus). Poistoja oli vuonna 2006 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2006 käytettiin oikeudenkäyntikuluihin, lähinnä vuosikokouksesta tehtyjen valitusten johdosta. Jäsenmaksuja tuli 4,65 miljoonaa CHF, CHF enemmän kuin budjetoitu. Mikä ilahduttaa ja osoittaa elävästi lukuisten jäsenten ja maanseurojen kiinnostuksesta Goetheanumia kohtaan. Eri instituutioilta saatiin tukea 1,99 miljoonaa CHF, sekin enemmän kuin budjetoitu. Kahdeksassa maassa toimeenpantu keräys "Weihnachts-Spenden- Aufruf " (Joululahjakeräys) onnistui tuottaen yli CHF. Jo vuonna 2005 saatu suurempi jälkisäädöslahjoituksen toinen puoli saatiin käyttöön, joten silläkin saralla budjetti ylittyi. Jälkisäädöslahjoituksia ei tullut vain naapurimaista vaan myös Kanadasta ja USA:sta saatiin suurempia lahjoituksia. Tämänkaltainen sitoutuminen jäsenten ja ystävien taholta on hyvin merkityksellistä Goetheanumin tulevallekin kehitykselle. Viime vuoden aikana on koko Tapahtumien järjestämis- ja kongressialue yhdistetty ja toimintaa ammattimaistettu keskeiseksi Vastaanottoalueeksi. Kuluja tästä uudelleenorganisoimisesta koitui noin CHF, mukaan luettuna 35 muihinkin osastoihin kohdistuvaa työpaikan muutosta. Kulut pystyttiin kattamaan, kiitos kolmen säätiön ja kahden yksityishenkilön suurenmoisen tuen. Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu ja Goetheanum-näyttämö. Eräs kaikkein toivorikkaimmista projekteista Goetheanumissa on Mysteerinäytelmien uusi näyttämöllepano. Goetheanum varaa CHF omista varoistaan tähän. Näyttämön kokonaisbudjetti on noin 3,1 miljoonaa CHF. Mysteerinäytelmien budjetista jää silti uupumaan n CHF. Toivommekin, että henkilöt tai ryhmittymät, jotka tuntevat mysteerinäytelmät erityisen läheisiksi, voivat tukea vahvasti tätä projektia. Lisäksi on tilattu arvio näyttämötekniikan turvallisuudesta ja siihen liittyvistä välttämättömistä rakennustoimenpiteistä. Parhaillaan työstetään näin saatuja toimenpidesuosituksia, ja osa niistä on liitetty ensi vuoden talousarvioon. Eri osastot saivat vuonna ,32 miljoonaa CHF ( CHF enemmän kuin vuonna 2005). Haluamme jatkossakin vahvistaa korkeakoulun tutkimusta, mikä tarkoittaa, että sekin osa-alue tarvitsee lisää tukea. Samalla osastot kärsivät valtavasta taloudellisesta paineesta, yrittäessään kerätä toiminnalleen välttämättömiä varoja. Vuoden 2007 Talousarvio ja toimintasuunnitelma On huolestuttavaa, että taloudellinen tila on niin riippuvainen lahjoituksista ja jälkisäädöksistä. Mitä muita tulolähteitä voisi kehittää Goetheanumille? Kun tulopuolelle on suunniteltu 23,480 miljoonaa CHF ja odotettavissa olevat tulot ovat 23,335 miljoonaa CHF vuoden

20 budjetti on CHF alijäämäinen. Ennuste on kaiken lisäksi optimistinen, koska siihen on laskettu jälkisäädöksien osuuden kasvavan 1,9 miljoonasta CHF 2,3 miljoonaan CHF ja jäsenmaksujen osuuden on laskettu kasvavan lähes CHF. Toivottavasti nämä arviot toteutuvat. Projektien budjetti on kasvanut n. miljoonalla CHF, johtuen muutamasta kiinnostavasta uudesta osastojen projektista, kuten Nuoriso-osaston Connect -päivät ja Mysteeridraamojen uusi näyttämöllepano. Koska vuonna 2007 on jo ollut oikeuskuluja ja ikävä kyllä niitä on odotettavissa jatkossakin, on niitä ollut pakko budjetoida muihin kuluihin. Investointikulut on budjetoitu n. 2 miljoonaa alhaisemmiksi. Glashausin remontin valmistuminen on merkittävä askel koko Korkeakoulutyölle. Uusi Glashaus tarjoaa maatalousosastolle ja luonnontieteelliselle osastolle tiloja, joissa tulevaa toimintaa voidaan kehittää. Loppukustannukset ovat budjetissa 3 miljoonan CHF suuruisina. Budjetti vuodelle 2007 on hyvin huolellisesti suunnitelltu, mutta siinä ei ole pelivaraa ennakoimattomille tapahtumille. Tarvitsemme jatkuvasti tukea jäsenistöltä ja ystäviltä voidaksemme jatkossakin toteuttaa ydintehtäväämme. Cornelius Pietzner Taloudenhoitaja 20

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Kurssien nimet 2016 2017 uusi OPS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01)

Lisätiedot

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää

Lisätiedot

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia INSSI foorumi 17.3.2010 Joni Ranta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Tausta ja tavoitteet Suomessa tapahtuneet traagiset ampumatapaukset

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Miksi johtavat ajatukset?

Miksi johtavat ajatukset? Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Toimitukselta... 3. Yleinen antroposofinen seura Hans van Florenstein Mulderin haastattelu... 4 Välähdyksiä työvuodesta 2007/2008...

Toimitukselta... 3. Yleinen antroposofinen seura Hans van Florenstein Mulderin haastattelu... 4 Välähdyksiä työvuodesta 2007/2008... Sisällysluettelo Toimitukselta... 3 Yleinen antroposofinen seura Hans van Florenstein Mulderin haastattelu... 4 Välähdyksiä työvuodesta 2007/2008... 6 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Nuoriso-osasto...

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Globaalikasvatuksellinen iltapäivä Turussa 12.10.2011 Jari Kivistö, Innoline Group Maailmankansalainen?

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 A2-KIELEN VALINTA Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 Kielivisailu Saksa 1. Mitä seuraavista asioista ei voi syödä? a) Kuchen b) Küche c) Kühe 8.1.2014 Eveliina Bovellan

Lisätiedot

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! AIOTKO LUONNONTIETEELLISELLE TAI LÄÄKETIETEELLISELLE ALALLE? KIINNOSTAVATKO SINUA KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT?

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! AIOTKO LUONNONTIETEELLISELLE TAI LÄÄKETIETEELLISELLE ALALLE? KIINNOSTAVATKO SINUA KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT? Kaarinan Lukio 2009 010 HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. Kaarinan lukiossa on laaja ja monipuolinen kurssitarjotin, josta voit pakollisten yleissivistävien aineiden

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Keskitettyihin hankinta- ja metadatapalveluihin tulijat ryhmiytyvät ja suunnittelevat

Keskitettyihin hankinta- ja metadatapalveluihin tulijat ryhmiytyvät ja suunnittelevat Keskitettyihin hankinta- ja metadatapalveluihin tulijat ryhmiytyvät ja suunnittelevat Posted on 6.11.2009 by e-library - EP / HULib Ihan pieni sali ei riittänyt, kun vuonna 2010 toimintansa aloittavaan

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström 1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström Ihmissuhdetaidoista riippuva palvelun käyttäjäkokemus Ihmiskäsitys, ihmissuhdekyvyt Itsensä/toisen arvostus Vuorovaikutus, viestintä Empatia Älykkyys

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut MISTÄ SATAKIELIPEDAGOGIIKKA SAI ALKUNSA? Kuntaliitos 2009 Tulevaisuuden pedagogiikka? Intoprojekti Reggio Emilia

Lisätiedot

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch?

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch? Mark Glickman on työskennellyt Fountain Housen koulutuskoordinaattorina ja sen jälkeen San Diegossa Kaliforniassa. Aion käsitellä erästä myyttiä siitä, kuinka toimimme Klubitalona ja kuinka meidän pitäisi

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Jyväskylän yliopiston työseminaari 26-27.11.2012 Kansainvälisyys

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin

Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin Matti Vuori Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin Sisällysluettelo Johdanto... 2 Järjestöt vs. yhteisöt... 2 Mutta mitä ne ovat?... 2 Ja sitten piirteiden vertailua... 3 Aikaansaavien yhteisöjen

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014. Tuula Pihlajamaa

Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014. Tuula Pihlajamaa Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014 Tuula Pihlajamaa Mikä TEK on? Miksi tarvitaan tekniikan alan yliopistokoulutettuja Koulua vai elämää varten Palkat ja

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Platonin kappaleet. Avainsanat: geometria, matematiikan historia. Luokkataso: 6-9, lukio. Välineet: Polydron-rakennussarja, kynä, paperia.

Platonin kappaleet. Avainsanat: geometria, matematiikan historia. Luokkataso: 6-9, lukio. Välineet: Polydron-rakennussarja, kynä, paperia. Tero Suokas OuLUMA, sivu 1 Platonin kappaleet Avainsanat: geometria, matematiikan historia Luokkataso: 6-9, lukio Välineet: Polydron-rakennussarja, kynä, paperia Tavoitteet: Tehtävässä tutustutaan matematiikan

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2017-2018 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 20.3.-2.4.2017 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot