Yleinen antroposofinen seura 2006/2007. Goetheanum

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yleinen antroposofinen seura 2006/2007. Goetheanum"

Transkriptio

1 Yleinen antroposofinen seura 2006/2007 Goetheanum

2 Sisällysluettelo Yleinen antroposofinen seura Kanada... 4 Välähdyksiä... 5 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Nuoriso-osasto... 6 Matemaattis-astronominen osasto... 7 Lääketieteellinen osasto... 8 Luonnontieteellinen osasto... 9 Pedagoginen osasto Kuvaamataidon osasto Maatalousosasto Puhe- ja musiikkitaiteiden osasto Kaunotieteiden osasto Sosiaalitieteiden osasto Goetheanum Goetheanumin näyttämö Vuosi Goetheanumissa Talouskatsaus Osoitteet

3 Toimitukselta Avoimuus maailmaan ja esoteriikka Rakkaat jäsenet, antroposofinen seura on osallisena nykyajan kohtaloissa, joihin kuuluu "Antroposofian edustaminen ei tarkoita sitä, että osaa vastata kaikkiin elämänkysymykalaistaminen, jos sitä ei voida kaiken traditionaalisen kyseensiin jonkin järjestelmän puitteissa, vaan toimimista omassella sitoutumisella ja henkilö- saada eläväksi henkilökohtaisa elämänpiirissään antroposofisen asian edustajana Tämä koskee myös antroposokohtaisen kokemuksen kautta. omista yksilöllisistä kyvyistään fisista ideaaleista käsin perustettuja toimintoja. Huolimatta käsin." nykyisestä kasvusta, ne joutuvat kamppailemaan antroposofisesta itseymmärryksestään. Heinz Zimmermann on ollut johtokunnassa vuodesta Aikaisemmin hän johti Dornachin pedagogista seminaaria. Taustalla on yleensä henkilökohtainen kannanmäärittely: "Miten päivittäinen työni on yhteydessä antroposofiaan?" Nykyajassa halutaan irrottautua kaikenlaisesta ryhmähengestä, sovinnaisista tunteista ja periaatteista ja silti tiedetään, kuinka hedelmällistä ja voimia vapauttavaa antroposofia on, kuinka se johtaa suoraan oleelliseen ja kuinka paljon kykyjä se voi vapauttaa. Samalla koetaan, kuinka nopeasti tämä henki loittonee, kun antroposofia vääristellään yksipuoliseksi porvarilliseksi sitoutumattomuudeksi tai takaperoiseksi ideologiaksi. Kun nykyinen epäilys suuntautuu myös itse Rudolf Steinerin hengentieteeseen, nousee esiin kysymys, onko olemassa tarpeeksi ihmisiä, jotka voivat auttaa sitä inkarnoitumaan sopivalla tavalla. Voidakseeen vakuuttaa asialle välttämättömän kykynsä dialogiin tarvitaan vapaata ja samalla sitoutunutta suhdetta antroposofiaan. "Vapaa" tarkoittaa olla kriittinen antroposofisten konventioiden suhteen ja kaiken puolueellisuuden torjumista, "sitoutunut" tarkoittaa kunnioitusta antroposofista identiteettiä kohtaan, samalla kun välttämättä on tiedostettava oma suhteensa siihen. Tässä on kyse koulutustiestä, joka alkaa ajattelun henkistämisestä. Se ei sulje tuntemista ja tahtomista pois, vaan kohottaa ne uudelle tasolle. Kaikki sisällöt täytyy tuottaa itse ja yksilöllistää oman kokemisen kautta. Näin ideoista voi tulla ideaaleja, ideaalit voivat johtaa tekoihin. Näin kuljetaan tähän aikaan johtanut tie toiseen suuntaan. Aristoteles yhdisti ihmiskunnan tieteelliseen ajatteluun sen kautta, että henkinen havaittiin näkemällä. Tänään antroposofinen tie vie henkistyneestä ajattelusta näkemiseen. Antroposofialle ominainen maailmalle avautumisen ja esoteriikan yhdistäminen on vaatimuksena varsinkin muodostettaessa antroposofisia yhteisöjä. Antroposofiset opiskelupiirit taipuvat hieman itseriittoisuuteen, niissä keskitytään ilman tenttejä elämisen todellisuuteen, kun taas antroposofiasta itävät ammattialueet voivat välillä laiminlyödä henkiset uusiutumislähteensä päivittäisen työn tuoksinassa. Näiden jännitteiden varsinainen näyttämö on jälleen yksilön sielu, alue, missä antroposofia toteutuu välittömimmin. Tälle toteutumiselle Antroposofinen seura haluaa antaa tilaa ja inspiraatiota. Goetheanumin johtokunnan puolesta, Heinz Zimmermann 3

4 Yleinen Antroposofinen Seura Pohjoisessa maa loistaa Antroposofinen seura Kanadassa Vuonna 2009 Kanadan Whitehorsessa järjestetään suuri antroposofinen kongressi: "Encircling Light - Expecting Silence" (Ympäröivä valo odottava hiljaisuus) Se antoi aiheen kysellä Philip Thatcherilta, Kanadan antroposofisen seuran pääsihteeriltä maansa tilanteesta syksyllä 2006 pääsihteerien tapaamisessa Goetheanumissa. "Meidän on oltava valmiita luopumaan toiveesta, että maailma pysyisi sellaisena kuin se nyt on." Philip Thatcher Philip Thachter oli pappi ja monivuotinen opettaja Vancouverissa. Hän kirjoitti eepoksen "Raven-triologia" ja on Kanadan Antroposofisen seuran pääsihteeri. Kanada, puoli maanosaa käsittävä valtio, jossa on asukkaita vähemmän kuin Ruotsissa tai Italiassa. Sitä eurooppalaisen on hyvin vaikea käsittää. Thatcher: Kanadan kohdalla on todella totta, että maantiede on vahvempi kuin maan historia, ja tämä maantiede muodostaa osan tietoisuudestamme. Vaikka vain harva kanadalainen on koskaan käynyt Pohjolan avarilla mailla, tämä avaruus "rannikolta rannikolle" kuuluu jokaisen itsetuntemukseen. Tämä erottaa Kanadan USA:sta. Eteläisessä naapurissamme historia on koko ajan läsnä. Kansalaissodat ja uudisraivaajat ovat antaneet tälle yhtä laajalle maalle sen historian. Kanadalainen runoilija kirjoitti: Kun tulee Pohjolaan, jo piipusta nouseva savu on historiallinen tapahtuma. Missä Pohjola alkaa? Tästä minulla on omakohtaisia kokemuksia muutaman vuoden takaa. Elin silloin Prince Georgessa, Brittiläisessä Kolumbiassa. Olin Anglikaanisen kirkon saarnaajana. Prince George on - voisin sanoa - varsinaisen Pojolan laidalla. Minun piti ajaa usein moottoritietä Vancouveriin. Huomasin, kuinka taivaan, horisontin ja valon suhteet vaihtuivat selvästi tällä matkalla. Aluksi en pystynyt pukemaan elämystä sanoiksi. Kun maisema alkoi tulla tutummaksi, ymmärsin sitä paremmin. Taivas tosiaan levittäytyi horisonttiin. Voin pukea sen vain kuvaan, että maasta tuli osa taivasta. Valo näytti tulevan ennemminkin horisontista kuin auringosta. Huomasin, että aurinko ei ole ainoa valon lähde. Kun seuraa Rudolf Steinerin kuvausta siitä, miten Kristus astui alas auringosta Maahan, että tämä Aurinko ei enää ole Aurinko, voi Pohjolassa ymmärtää jotain tästä Maan valosta. Ovatko skandinaavien rauhanvalmius ja sosiaalinen sitoutuminen, joka on tuttua Euroopan puolelta, yhteydessä tähän? Sitä on vaikea sanoa, mutta joka tapauksessa me tunnemme sukulaisuutta skandinaavisiin maihin, meillä on tunne, että siellä tulee ymmärretyksi. Ohjaaja Robert Lepage, kirjailija Ondatje tai näyttelijät kuten Donald Sutherland ja Keanu Reeves: Miksi tutuista kulttuurihenkilöistä ei yleensä tiedetä, että he ovat kanadalaisia? Kanadalaiset eivät eivät pidä melua kansallisuudestaan. Meillä on useampia virallisia kieliä, kuten Sveitsillä, ja meidän kohtaloomme, tai jos saan sanoa, meidän kykyihimme kuuluu vastakohtien yhdistäminen. Miten Kanadan antroposofisilla kulttuurialoitteilla menee? Luultavasti siellä ei ole ainuttakaan koulua, joka ei olisi joutunut kokemaan kovia, mutta ne jatkavat eteenpäin. Koko tuntemamme maailma on perusteellisessa muutoksessa ja kyse on - varsinkin kasvatuksen kohdalla - siitä, pystymmekö rohkaisemaan tulevia sukupolvia hyväksymään muuttuvan maailman ja löytämään itseensä kätkeytyvän jumalallisen. Sillä vain sen kautta, että löydän sen (jumalallisen) itsestäni, voin haluta etsiä sitä ja löytää sen myös kanssaihmisistäni. 4

5 Yleinen Antroposofinen Seura Kohtaamisia ja uusia työskentelymuotoja. Välähdyksiä työvuodesta 2006/2007 Alankomaiden (2005) jälkeen järjestettiin Ranskassa (2006) ja järjestetään Unkarissa (2007) konferenssi, joilla kaikilla on sama nimi: "Die Seele Europas" (Euroopan sielu). Aikana, jolloin Eurooppa etsii omaa identiteettiään niin taloudellisesti kuin poliittisesti ja kulttuurin suhteen ja haluaisi tuoda tämän esiin jopa yhteisessä perustuslaissa, tämänkaltaiset tilaisuudet ovat kuin pieniä virstanpylväitä. Kysymykseen "Mikä sitten tekee Euroopasta Euroopan?", elsassilainen maanviljelijä Jean-Michel Florin vastasi: "Maisemien moninaisuus. Yksilöllisyyden henki on luonut eurooppalaisen kulttuurimaiseman ja tämä maisema luo pohjan eurooppalaisuuden yksilöllistymiselle. Bodo v. Plato muotoili, että Euroopan fyysisen historian ja sen henkisen tehtävän väliin on kehittynyt aivan erityinen sielunkulttuuri eurooppalaisen ihmiskuvan ja sen oikeudellisen ankkuroinnin kautta. Niinpä voi sanoa, että kuolemantuomion hyväksyvä Eurooppa ei olisi enää Eurooppa. Melkein toisella puolen maailmaa järjestettiin latinalaisamerikkalainen steinerpedagoginen kongressi "Tehkäämme se" Punta de Tralcassa, Chilen rannikolla. Yhdestätoista maasta kokoontui 220 pedagogia, jotka Clara Steinemannin mukaan eivät suinkaan säteilleet vähemmän moninaisina kuin Euroopassa (vastaavissa kongresseissa). Juuri sitä ennen lähes 1000 nuorta oli kokoontunut Etelä-Amerikan itäosassa kongressiin, jonka otsikkona oli "Connectivity". Verkostoituminen ja aloitteellisuus olivat tämän kansainvälisen kokouksen pääteemoina. Järjestäjänä toimi Vapaa aloite IDEM ja Nuoriso-osasto. Antroposofisten konferenssien globalisoituminen alkoi uusilla Kolisko-päivillä Bangokissa, Kapkaupungissa, Pariisissa ja Meksikossa teemanaan Terveyttä koulutuksen kautta. Päiville kokoontui aina vanhempaa, oppilasta, lääkäriä ja opettajaa kerrallaan. Kun esimerkiksi Intiassa keskityttiin lähinnä löytämään tie pois kolonialismin aikaisesta, hyvin pään ajattelua rasittavasta ja kokeisiin painottuvasta opetuksesta, painottui Etelä-Amerikan konferenssi ennen kaikkea siihen, miten koulu voisi toimia perheen korvikkeena traumatisoituneille ja laiminlyödyille lapsille. Sitten kaksi esimerkkiä viime vuoden lukuisista kollokviumeista ja kokouksista: Syksyllä 2006 Goetheanumissa kokoontuivat luokkavastaavat, jotka vastaavat Ensimmäisen luokan mantrojen välittämisestä. Johannes Kierschin Korkeakoulun Ensimmäisen luokan historiasta kertovan kirjan pohjalta keskusteltiin nykyisistä ja tulevista työskentelytavoista mantramateriaalien työstämiseksi tavalla, joka inspiroi kaikkia antroposofisia työskentelyalueita. Samoin syksyllä Saksan maanseuran vastuuhenkilöt tapasivat Korkeakoulukollegion keskustellakseen nykyisistä pahan ilmenemismuodoista. 2006/2007 näki neljän uuden pääsihteerin aloittavan työnsä: Sue Simpson tuli Hans van Florenstein-Mulderin tilalle edustamaan Uutta- Seelantia, Esther Gerster Sveitsiä ja Ann Druitt sekä Philip Martyn Iso-Britanniaa. Seija Zimmermann otettiin Goetheanumin johtokunnan jäseneksi. Viime kesänä USA:sta tuli toiveita herättävä uutinen: 14 vuotta sitten kuolemantuomion saaneelle Mark Robertsonille saatiin ajallisesti rajoittamaton tuomion täytäntöönpanosuoja. Robertson liittyi vankeuden aikana Ensimmäiseen luokkaan, ja moni jäsen, kuten Linoia Pullen Etelä-Afrikasta, tuki häntä. 5

6 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Projektisukupolvi Nuoriso osasto Meidän sukupolvemme on löydettävä oikea aika vetäytyä taka-alalle, täynnä huomaavaisuutta ja kiinnostusta osattava luoda vapaata tilaa seuraavalle sukupolvelle. Elizabeth Wirsching Nykyjulkisuudessa tämän päivän nuoria kutsutaan usein projektisukupolveksi. Tällä tarkoitetaan periaatteellista muutosta tavassa, miten elämää suunnitellaan. Enää ei ole kyse klassisesta jaottelusta koulutus ammatti perhe, vaan yksittäiset toisiaan seuraavat elämän- ja työtehtävät ohjaavat oman kehityksen suuntaa. Elizabeth Wirsching on johtanut Nuorisoosastoa seitsemän vuotta. Sitä ennen hän oli Norjassa opettajana. Tämä muutos peilautuu myös Nuoriso-osastoon. Osaston aktiivien joukosta on noussut monia aloitteita, jotka sitten jatkavat itsenäisinä projekteina, joita joku yksilö vie eteenpäin. Niinpä Baseliin perustettiin "Connect Cafe", kohtaamispaikka kaupungin keskustaan, jossa voi kokea monia kansainvälisiä projekteja ja osallistumismahdollisuuksia. Muita aloitteita ovat IDEM, jonka puitteissa nuorten sosiaalisia projekteja viedään eteenpäin, sekä "Projektzeitung", koululaislehti, joka on useampien alueiden yhteistyötä. Elizabeth Wirschingin mukaan on hämmästyttävää, jopa melkein maagista, kuinka luonnollisella tavalla ihmisten väliset suhteet ja verkostot syntyvät näissä projekteissa - ilman ennalta suunniteltua ohjelmaa. Aivan yhtä orgaanisesti on osaston sisälle syntynyt kolme eri ikäryhmiin pohjautuvaa työsarkaa. Paikalliset koululaistapaamiset ja Connect-päivät, joille luokan koululaista tulee Goetheanumiin viikoksi, antavat mahdollisuuden tutustua antroposofiaan täysin ilman sitoumuksia. Elizabeth Wirschingistä tämä portti antroposofiaan on jopa osaston tärkein tilaisuus, koska täällä tulevaisuus nousee selkeimmin esiin. Vuoden 2007 kesäpäivät "Mittendrin" (Keskellä), jotka järjestetään Goetheanumissa yhdessä Kristiyhteisön kanssa, suuntautuvat myös koulunsa päättäville ja opiskelujensa alussa oleville. Goetheanumin Helmikuunpäivät, joissa koko Korkeakoulukollegio toimii vetäjänä, ja osallistujat ovat opiskelevia nuoria, on tarkoitettu niille nuorille, jotka jo ovat löytäneet antroposofian. Näillä päivillä on tärkeää, että osallistujat ovat mukana valmistelemassa ja muokkaamassa ohjelmaa. Ainakin USA:ssa, Uudessa-Seelannissa ja Australiassa järjestetään vastaavia kokoontumisia, joissa pyritään sitoutuvaan antroposofiaan tutustumiseen. Kolmas osaston tukipylväistä muodostuu sitten Korkeakoulutapaamisista. Kolmasti kokoonnuttiin otsakkeiden Mysterienstätte Mensch (Mysteeripaikka ihminen) ja Mensch werden (Ihmiseksi tuleminen) alla viikonlopputapaamisiin Ensimmäisen luokan mantrojen ympärille. Lisäksi Elizabeth Wirsching kehitti nuorten Korkeakoulun jäsenten kanssa yhteydenpitomuotoja, niin että nuoret ihmiset, jotka haluavat liittyä Korkeakouluun, saavat huomiota ja opastusta. Elizabeth Wirsching on työskennellyt nyt seitsemän vuotta Goetheanumin Nuoriso-osastossa. Voiko sitä kuvata lyhyesti? "Tiivistyminen. Kaikilla kolmella kuvatulla alueella voi havaita, että kysymykset ovat yhä vakavampia, halu syventämiseen pysyvämpää. Tämä tahto johtaa kuitenkin vain harvoin Antroposofiseen seuraan. Joka pystyy muodostamaan vapaita, kasvavia verkostoja, ei ilmeisesti etsi mitään Seuraa, sen klassisessa mielessä? "Näin minäkin uskon: tämä sukupolvi tulee perustamaan Antroposofisen seuran uudestaan. Sen suhteen meidän on oltava luottavaisella mielellä." 6

7 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Yhteyksiä luova kuva Matemaattis-astronominen osasto Sachsenin osavaltiossa, Saksassa vuonna 1999 tehty löytö oli arkeologis-astrologinen sensaatio. Kaivauksissa löydettiin lautasen kokoinen taivaankarttalevy, joka onneksi päätyi hyvin pian julkisuuteen, minkä jälkeen se on herättänyt kaikissa näyttelyissä suurta huomiota. "Nykyisen etsinnän taustalla on halu tajuta kuva jähmettyneenä henkenä." Oliver Conradt Oliver Conradt (36), fyysikko ja pedagogi, johtaa Goetheanumin matemaattisastronomista osastoa vuodesta Mikä siinä kiinnostaa niin paljon? "Ensisijaisesti kai arkeologian ja astronomian sekoitus herättää mielenkiinnon. Nebran taivaankiekossa molemmat teemat yhdistyvät. Siksi se kiinnostaa muitakin kuin tieteen harrastajia, olipa kyse uskontohistorioitsijasta, materiaalitutkijasta, arkeologista tai astronomista. Ihmisten mielikuvitusta askarruttaa vielä kauan totuus: Kaikkia taivaankaaren arvoituksia tiede ei tule koskaan ratkaisemaan." Näin Alfred Reichenberger, Saksan Hallen Landesmuseumin esihistorian osastolta. Nebran levyn tai tähtikartan saama suuri suosio osoittaa, että 2000-luvun alussa luonnontieteissä tahdotaan ylittää rajoja. Yksittäisistä tieteenhaaroista ja niiden eriytyneistä maailmanselityksistä siirrytään yhä enemmän tieteidenvälisyyteen luottaen yhteyksiä luovaan kuvaan maailmasta. Tietenkin lisänä on vielä kysymys pronssiajan ihmisen suhteesta kosmokseen. Antroposofia lähestyy tarvetta henkistää tiedettä. Antroposofia pyrkii "saamaan objektiivisia, eksakteja tietoja yliaistisesta maailmasta kouluttamalla ankaran säädellysti puhdasta sielullista näkemistä. Sen mukaisesti tällaisina tuloksina voidaan pitää vain niitä, joissa edellä kuvatussa sielullisessa tarkastelussa myös sielullis-henkinen järjestelmä on aivan yhtä eksaktin ymmärrettävissä kuin matemaattinen pulma" (Rudolf Steiner). Näin ollen matematiikka ei palvele vain matemaatikkoja ja matematiikasta kiinnostuneita. Se on lähinnä väline, jonka kautta voi kouliutua antroposofialle ominaiseen selkeyteen ja varmuuteen. Yleisantroposofisen juonteen lisäksi tarjoutuu myös ammattilaisille mahdollisuus kohdata toisensa - ja tässä onkin osaston painopiste. Henkisen tieteen vaalimiseksi perustettiinkin kaksi työryhmää ja aikakauslehti. Työryhmä "Astronomie und Geisteswissenschaft" ("Astronomia ja hengentiede) keskittyy eläinrataan sekä astrofysikaalisen ja antroposofisen kosmologian välisen suhteeseen. Työryhmässä "Mathematik und Geisteswissenschaft" ("Matematiikka ja hengentiede") käsitellään suoran projektiivista geometriaa. Uusi aikakausilehti JUPITERissa on artikkeleita ja keskusteluja astronomisista, matemaattisista ja antroposofisista teemoista. Artikkelien teemat vaihtelevat perustaa luovista, soveltavista ja pedagogisista esityksistä taiteellisesti toteutettuihin artikkeleihin, raportteihin, arviointeihin, kirjaarviointeihin ja lukijakirjeisiin. Kirjoituksia elävöitetään haastatteluilla, keskusteluilla ja ajankohtaisilla kysymyksenasetteluilla. Kansainvälisen toimitusneuvoston tarkoituksena on tehdä aikakausilehdestä maailmanlaajuinen. Artikkelit voivat ilmestyä saksan- tai englanninkielisinä. 7

8 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Globalisaatio ja eriytyminen Lääketieteellinen osasto Ruumiilliseen ja sielulliseen hyvinvointiin liittyvillä oppailla on valtava kysyntä, bioliike kasvaa vuosittain yli 10 %:lla. Teollistuneissa maissa tupakoidaan nykyään kolmannes vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Samalla kun tietoisuus terveydestä kasvaa varustetaan lastentarhat tietokoneilla, vanhemmat ovat usein neuvottomia kasvatusasioissa ja ranskalainen presidenttiehdokas Ségolène Royal puhuu sen puolesta, että lasten koulutuksen pitäisi alkaa jo kolmen vuoden iässä. Michaela Glöckler on johtanut Lääketieteen osastoa 19 vuotta. Hänen ja Wolfgang Goebelin yhdessä kirjoittama kirja "Lastenlääkärin vastaanotolla", lääketieteellispedagoginen opas, on useimpiin painoksiin yltänyt antroposofinen kirja. Aikamme tunnuspiirteisiin kuuluu terveydestä huolehtiminen samaan aikaan, kun terveen sielullis-henkisen kehityksen edellytyksiä ei kunnioiteta tai ymmärretä. Michaela Glöckler ja Christof Wiechert (Pedagoginen osasto) päättivät siksi laajentaa vuonna 1989 alkaneita Kolisko-päiviä vuonna 2006 maailmanlaajuisiksi. Päivät ovat saaneet nimensä Eugen Koliskon, ensimmäisen Waldorf-koulun koululääkärin ja opettajan mukaan. Näiden kansainvälisten konferenssien tarkoituksena on osoittaa käytännönläheisesti ruumiillisen ja sielullis-henkisen kehityksen kiinteä yhteys teemalla "Kasvatus terveyteen". Keskeisenä kysymyksenä on, miten terveys säilyy koko elämän ajan. Eri puolilla maailmaa järjestettiin näitä tieteidenvälisiä konferensseja, jotka keräsivät yhteensä lähes 3600 osallistujaa; Intiassa, Taiwanilla, Filippiineillä, Etelä-Amerikassa, Ukrainassa, Australiassa, Meksikossa, Ruotsissa ja Ranskassa. Hajauttaminen mahdollisti uusien ihmisryhmien tavoittamisen ja työskentelyn sopeuttamisen kulloisenkin paikan tarpeiden mukaan. Etelä-Afrikassa päiväkodeista ja kouluista on tullut traumatisoituneille ja vanhempia vaille oleville lapsille perheen korvike, kun Intiassa sen älyllinen ja kokeisiin keskittyvä koulujärjestelmä kaipaa taiteen ja liikunnan integroimista. Pariisin Kolisko-kongressi Unescon tiloissa keräsi osallistujia 30 maasta. Kolme kansainvälisesti arvostettua ei-antroposofista tiedemiestä todisti antroposofian maailmalleavoimuudesta ja käytännönläheisyydestä maassa, jossa antroposofiaa usein syytetään lahkolaisuudeksi. Viidelle kielelle käännetty nauhoitus Kolisko-päivistä, jossa esim. 25 tärkeimpään kysymykseen "Tulevaisuus tuo tullessaan lapsuuden ja nuoruusiän kehitystutkimuksen ammattilaisia". Michaela Glöckler vastataan FAQ:ina, auttaa antaamaan näiden päivien virikkeille pysyvän vaikutuksen. Michaela Glöckler olisi toivonut, että useampi eurooppalainen pedagogi ja lääkäri olisi osallistunut, sillä eurooppalainen kompetenssi ja kokemus toisaalla ja kehitysmaiden innostus toisaalla täydentävät toisiaan. Sisällöllinen työ tasapainottaa julkisuudessa vaikuttamista. Tässä mielessä otettiin uusia askelia antroposofisen lääketieteen vuosikonferenssissa Goetheanumissa. Siellä työstettiin hyvin intensiivisesti pienissä tieteidenvälisissä työryhmissä Rudolf Steinerin perusteosta: "Grundlegendes für eine Erweiterung der Heilkunst". Ilahduttavaa kyllä jotkut näistä työryhmistä toimivat edelleen. Opiskelijat ovat esim. luoneet internetiin foorumin, jossa tähän teokseen liittyviä tiedollisia ja kokemuksellisia tuloksia kootaan: Oman haasteensa tuo kansainvälinen lääkärikoulutus IPMT noin 560 osallistujineen, sillä niin monille lääkäreille on vaikeaa löytää päteviä mentoreita. Kiinnostus antroposofiseen lääketieteeseen on suurempi kuin käytettävissä oleva opettajakompetenssi. 8

9 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Elämän hengestä Luonnontieteellinen osasto Määräävätkö geenit organismia vai vaikuttaako organismi omiin geeneihinsä? Nykyisen koulutieteen mukaiselle geneetikolle vastaus on päällisin puolin katsottuna yksiselitteinen. Ja kuitenkin: Viime vuosina joukko havaintoja osoittaa, että vastausta "organismi on geeniensä tuote" ei tulisi antaa liian kevyesti. Konstanzin yliopiston työryhmä tutki kahta kirjoahvenlajia eristyneessä kraatterijärvessä Nicaraguassa. Toinen lajeista käyttää ravinnokseen viherleviä, toinen on petokala. Miten ahvenlaji voi sopeutua valinnan kautta "Kysymys jälkikasvusta on tulevina vuosina oleellinen, jos samassa paikassa niin erilaisiin olosuhteisiin? Johannes Wirz ja halutaan, että goetheanismilla Ruth Richter, Luonnontieteelliseltä ja sen antroposofisella laajentamisella on tulevaisuutta." Johannes Wirz osastolta, puhuvat suuntautuneesta lisääntymisstrategiasta, päämäärätietoisesta sopeutumisesta, josta seuraa genomin muutos. Syksyllä osasto kokosi kaikki eturivin antroposofiset biologit selvittelemään yhdessä tämänkaltaisia uusia evoluutionäkökulmia. Kun arabidospisi-kasveja altistettiin stressitekijöille, niiden jälkeläisten solukossa voitiin havaita tyypillisiä suojareaktioita aina kolmannessa ja neljännessä polvessa, vaikka stressikokemus ei ole geneettisesti pysyvä. Löytyykö kasveista orgaanista muistia geenien ulkopuoleltakin? Johannes Kühl on ollut yhdeksän vuotta Luonnontieteellis en osaston johdossa. Sitä ennen hän oli fysiikanopettajana Stuttgartissa. Samaa kasvilajia tutkiva R.E. Pruitin työryhmä koki toisenkin yllätyksen: jopa 10 % jälkeläisistä näkyi selkeitä aikaisemman villimuodon ominaisuuksia. Löydös asettaa kyseenalaiseksi geneettisen säännön, jonka mukaan kehitystä ei voida kääntää takaisin. Kirjoittajat olettavat, että organismeilla on DNA:n ulkopuolella varasto esivanhempiensa "koeteltua/hyväksi koettua" informaatiota, joka voidaan kutsua esiin tarpeen vaatiessa. Antroposofisia biologeja kiinnostaviin tutkimustuloksiin kuuluu myös seuraava Venäjältä tuleva havainto: Kesyinä kasvatetuilla ketuilla alkoi ilmetä luppakorvia ja täplikästä turkkia. Käyttäytymisen lisäksi ulkoasu alkoi muistuttaa kotieläintä - eläinten käyttäytyminen ja ulkomuoto muodostavat kokonaisuuden. Koska Luonnontieteellisen osaston puitteissa voidaan tehdä vain vaatimattomassa mittakaavassa kokeita genetiikan alueella, ovat edellä mainitun kaltaiset tutkimukset erittäin tervetulleita, jotta sattumanvaraisen mutaation ilmiö voidaan yhdistää mielikuvaan elämää muotoavasta entiteetistä, joka löytyy myös Rudolf Steinerin teoksista. Tällaisen tiedon tärkeyttä ei saa aliarvioida, sillä mitä syvemmällä kuoleman alueella ajattelussa ollaan ja vieraannutaan elämästä, sitä olennaisempana nousee kysymys elämän liikkeellepanevasta voimasta. Juuri näiden kysymyksenasetteluiden kohdalla nykyisin yleinen tieteidenvälinen yhteistyö osoittautuu välttämättömäksi. Siksikin on valitettavaa, että vuoden aikana kolme tieteellistä työntekijää jätti tutkimusyksikön. Johannes Kühl ja hänen kollegansa joutuvat näin ollen muuttaessaan takaisin remontoituun Glashausiin rakentamaan tieteellisen tutkimusyksikön uudelleen. 9

10 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Globalisaatio ja yksittäiselle lapselle omistautuminen Pedagoginen osasto Christof Wiechert, pedagogi ja seminaarin perustaja Hollannista, on ollut seitsemän vuotta Pedagogisen osaston johdossa. Bolognan sopimukset eurooppalaisen korkeakoululaitoksen harmonisoimiseksi ovat aluillaan. Nykyään voi aloittaa opintonsa Roomassa, jatkaa niitä Kööpenhaminassa ja saattaa päätökseen Englannissa, asuen itse Saksassa. Yhtä tervetullutta kuin tämä liikkuvuus on, yhtä arveluttavia voivat seuraukset olla. Toive toisiinsa verrattavissa olevista koulutusstandardeista johtaa siihen, että koulun lopetus ja lopuksi myös koulun aloitus yhdenmukaistetaan Euroopassa. Tällaiset kehitysnäkymät eivät jätä tilaa kasvatukselle, joka rakentuu yksittäisen pedagogin inspiraatiokyvylle. Tervetulleita ovat kylläkin aloitteet rakentaa maisteriohjelmat niin, että niissä säilyy autenttinen kasvatustaiteeseen suuntautuva sisältö. Uusiutuminen tarkoittaa tässä ajassa steinerpedagogiikan kätkettyjen aarteiden nostamista esiin. Christof Wiechert Viime vuonna on steinerkoulujen sisäisen laadun alueella tapahtunut paljon. Kolme esimerkkiä: Steinerkoulun henkiseen ytimeen kuuluvat lapsikeskustelut, joissa kollegio keskittyy yhdessä yhteen oppilaaseen. Kollegat hahmottelevat kuvan lapsesta aloittaen kasvojen väristä, kädenpuristuksesta aina tuntikäyttäytymiseen, käsialaan ja kotiympäristöön. Tässä ei keskitytä arviointiin vaan rakkaudentäyteiseen, yksityiskohtaiseen havainnointiin. Kolme jatkokoulutusviikonloppua, kussakin sata osallistujaa sekä Christof Wiechertin vierailut useissa kouluissa rohkaisivat kollegoja kehittämään ja jatkamaan lapsikeskustelukulttuuria. "Kannattaa tulla kollegan kanssa, silloin on parempi mahdollisuus integroida viikonlopun anti omaan kollegioon." Wiechert neuvoo. Pienempiin tapahtumiin kuuluivat tutkimuskollokviumit, joiden aiheina olivat Rudolf Steinerin "Yleinen ihmisoppi" ja pedagogiikka lukiossa. Näissä kehittyvästä substanssista voi kasvaa aloitteita, kuten esimerkiksi kansainväliset opettaja- ja kasvattajapäivät vuonna 2008 teemanaan "Kasvattaa tahtoa, herättää päänhenki" "Wille erziehen, Kopfgeist wecken". Miten opettaja voi edistää ja tukea intelligenssiä samassa määrin kuin lasten tahdonvoimaa, kun nämä sielun eri puolet näyttävät sulkevan toisensa pois. Pedagoginen osasto järjesti yhdessä lääketieteellisen osaston kanssa yhdeksät Kolisko-päivät, jotka ulottuivat vuonna 2006 kaikille mantereille Bangkokista Meksikoon ja antaen mahdollisuuden kokea terveen ja tervehdyttävän oppimisen henkisen ulottuvuuden. Keskusteluyhteyden tehostaminen vahvisti menestyksellisesti steinerpedagogisen liikkeen tulevaisuuteen suuntautuvaa tunnelmaa. Kun kollegat kertovat omasta käytännöstään, voi kokea, mitä aarteita on jo löydetty, ja mitkä vielä uinuvat sielun pohjalla. 10

11 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Uusiutuminen lähteistä Kuvaamataidon osasto Viime vuosina arkkitehtuurissa on havaittavissa yhä kasvavaa kiinnostusta liikkuvaan, dynaamiseen arkkitehtuuriin ja tilan muotoiluun. Tästä esimerkkejä ovat Frank Gehrin, Zaha Hadidin tai Daniel Libeskindin teokset. Libeskindin muutama vuosi sitten vihityn Berliinin juutalaisen museon hyökkäävät voimalinjat koskettavat suoraan katsojan omaa konstituutiota, omaa sisäistä arkkitehtuuria. Tämä dynamiikan, liikkeen, tilan elävöittämisen kaipuu yhdistettynä kokonaisvaltaiseen ja henkiseen pohjautuvaan ihmisen ymmärtämiseen on orgaanis-elävän arkkitehtuurialoitteen päämäärä, niin että ihmisen, inhimillisen etsintä ei katoa arkkitehtuuristakin. "Olemme tulleet rajalle ja luultavasti jo ylittäneetkin sen, nyt on kyse uusiutumisesta - on vielä kerran katsottava taaksepäin, että voimme nähdä eteen." Ursula Gruber Ursula Gruber, 39, opiskeli Salzburgissa kuvanveistoa ja vastaa viime kesästä asti Kuvaamataiteide n osastosta. Tälle pyrkimykselle Antroposofinen seura on antanut nimensä. Jo Teosofisen seuran Münchenin kongressissa 1907 kylvettiin siemen sille, että taiteen avulla ymmärretään inhimillinen henkisessä ulottuvuudessaan, omassa asemassaan kosmisessa evoluutiossa. Vuonna 2007 Kuvaamataiteiden osaston sisällöllinen työskentely nivoutuu tämän idean satavuotismuistoon. Kyse on mm. siitä, miten arkkitehdit käsittävät ja toteuttavat orgaanis-elävää rakennusimpulssia. Kysymys nousee jo kun tarkastelee viime vuosikymmenien aikana orgaanisessa muotoilussa havaittavia muutoksia ja kehitystä orgaaninen arkkitehtuuri on tänään jotain aivan muuta kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Sillä että tartutaan sata vuotta vanhaan impulssiin, on aivan oma arvonsa, sillä näin pitkän ajan kuluttua, kolmen sukupolven jälkeen on impulssin uudistaminen, uudelleen synnyttäminen, välttämätöntä. Tästä välttämättömyydestä kertoo usein siteerattu lause: "Vain se, joka muuttuu, pysyy itselleen uskollisena" Kysymys kuuluukin: voidaanko ja miten päästä tällaiseen yhteiskunnan ja arkkitehtuurin väliseen kehitykseen nykyoloissa. Näitä teemoja käsiteltiin sisäisessä tutkimustapaamisessa tammikuussa, ja niiden pitäisi saada selkeämmät ääriviivat osaston vuosittaisessa konferenssissa yhteistyössä muiden kuvataiteiden kanssa. Lokakuuksi 2007 on suunniteltu lisäksi arkkitehtien ammattipäivät Goetheanumiin, painopisteenä sisätilan hahmottaminen. Muuntuminen ja uusiutuminen ei ole Kuvaamataiteen osastolle tärkeä motiivi ainoastaan satavuotispäivien takia, vaan myös sen takia, että osaston johto vaihtuu. Osastoa on väliaikaisesti johtanut Paul Mackay, ja kesästä 2006 osaston toimintaa johtaa kuvanveistäjä Ursula Gruber. Minä haluaisin vaikuttaa siihen, että kuvaisimme jälleen ihmistä. Miten tänään ymmärretään ihmisenä oleminen, miten voidaan esittää kuvallisesti ihmisyyttä raadollisuudessaan, mutta myös hengen läheisyydessään ja ikioma visio kokonaisuutena antroposofisesti inspiroituneena taiteena? Näin Ursula Gruber kuvaa ensimmäisiä toimiaan osaston piirissä. Itse hän on opiskeluissaan työskennellyt kolmen luvun suuren kuvanveistäjän teosten kanssa: Alberto Giacomettin, Henry Mooren ja Fritz Wotruban. Nämä kolme taiteilijaa käsittävät koko ihmisen; ajatusolemuksen, tunneolemuksen ja tahtoluonteen. Maalauksen ja kuvanveiston luonteeseen kuuluu eristäytyneenä työskentely. Ursula Gruberin mukaan inhimillinen ympäristö tulee kuitenkin yhä tärkeämmäksi. Yhteisössä havainnointi ja molemminpuolinen hyväksyntä voi kohota niin, että jokainen taiteilija ylittää itsensä ja pystyy toteuttamaan oman persoonallisen aikalaisuutensa. Siksi taiteentekijöiden kohtaaminen ja mahdollisuus vaihtaa luonto- ja taidekokemuksia onkin erityisesti osaston sydämenasia. 11

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Toimitukselta... 3. Yleinen antroposofinen seura Hans van Florenstein Mulderin haastattelu... 4 Välähdyksiä työvuodesta 2007/2008...

Toimitukselta... 3. Yleinen antroposofinen seura Hans van Florenstein Mulderin haastattelu... 4 Välähdyksiä työvuodesta 2007/2008... Sisällysluettelo Toimitukselta... 3 Yleinen antroposofinen seura Hans van Florenstein Mulderin haastattelu... 4 Välähdyksiä työvuodesta 2007/2008... 6 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Nuoriso-osasto...

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia INSSI foorumi 17.3.2010 Joni Ranta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Tausta ja tavoitteet Suomessa tapahtuneet traagiset ampumatapaukset

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! AIOTKO LUONNONTIETEELLISELLE TAI LÄÄKETIETEELLISELLE ALALLE? KIINNOSTAVATKO SINUA KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT?

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! AIOTKO LUONNONTIETEELLISELLE TAI LÄÄKETIETEELLISELLE ALALLE? KIINNOSTAVATKO SINUA KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT? Kaarinan Lukio 2009 010 HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. Kaarinan lukiossa on laaja ja monipuolinen kurssitarjotin, josta voit pakollisten yleissivistävien aineiden

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Miksi johtavat ajatukset?

Miksi johtavat ajatukset? Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 A2-KIELEN VALINTA Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 Kielivisailu Saksa 1. Mitä seuraavista asioista ei voi syödä? a) Kuchen b) Küche c) Kühe 8.1.2014 Eveliina Bovellan

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Yleinen antroposofinen seura 2005/2006. Goetheanum

Yleinen antroposofinen seura 2005/2006. Goetheanum Yleinen antroposofinen seura 2005/2006 Goetheanum Sisällysluettelo 3 Toimitukselta Antroposofinen seura 4 Vuodenkierto sydänajattelun kehittämisen tienä 4 Antroposofinen seura Romaniassa 5 Todellisuus

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch?

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch? Mark Glickman on työskennellyt Fountain Housen koulutuskoordinaattorina ja sen jälkeen San Diegossa Kaliforniassa. Aion käsitellä erästä myyttiä siitä, kuinka toimimme Klubitalona ja kuinka meidän pitäisi

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin

Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin Matti Vuori Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin Sisällysluettelo Johdanto... 2 Järjestöt vs. yhteisöt... 2 Mutta mitä ne ovat?... 2 Ja sitten piirteiden vertailua... 3 Aikaansaavien yhteisöjen

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät sen avulla yrityksensä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Platonin kappaleet. Avainsanat: geometria, matematiikan historia. Luokkataso: 6-9, lukio. Välineet: Polydron-rakennussarja, kynä, paperia.

Platonin kappaleet. Avainsanat: geometria, matematiikan historia. Luokkataso: 6-9, lukio. Välineet: Polydron-rakennussarja, kynä, paperia. Tero Suokas OuLUMA, sivu 1 Platonin kappaleet Avainsanat: geometria, matematiikan historia Luokkataso: 6-9, lukio Välineet: Polydron-rakennussarja, kynä, paperia Tavoitteet: Tehtävässä tutustutaan matematiikan

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Kohtaamisen kolme E:tä

Kohtaamisen kolme E:tä Kohtaamisen kolme E:tä Anita Malinen 1. marraskuuta 2013 Kohtaamisen kolme E:tä viittaa sivistysopettajan - episteemiseen vastuuseen, - eksistentiaaliseen vastuuseen ja - eettiseen vastuuseen I EPISTEEMINEN

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015

Voiko olla elämää ilman metsiä? Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 "Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 Laaja-alainen oppimiskokonaisuus Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 korostaa:

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri. Liikkuva koulu-seminaari Tampere 28.1.2015

Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri. Liikkuva koulu-seminaari Tampere 28.1.2015 Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri Liikkuva koulu-seminaari Tampere 28.1.2015 Turvallisuus ja terveellisyys Toiminnallisuus, monikäyttöisyys Muunneltavuus, monipuolisuus Avaruus, modernisuus

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun.

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. 2011 HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. Kaarinan lukiossa on laaja ja monipuolinen kurssitarjotin, josta voit pakollisten yleissivistävien aineiden lisäksi valita runsaasti

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Sisällys. 1 Yksilö on ryhmä. Kirjoittajasta 5 Saatteeksi 6 Miksi kaikki on niin vaikeaa? 15. 1. Laumasta tiimiin 28

Sisällys. 1 Yksilö on ryhmä. Kirjoittajasta 5 Saatteeksi 6 Miksi kaikki on niin vaikeaa? 15. 1. Laumasta tiimiin 28 Sisällys Kirjoittajasta 5 Saatteeksi 6 Miksi kaikki on niin vaikeaa? 15 Perustehtävästä ja oheistehtävästä 18 Selittämisestä 19 Vuorovaikutus havainto, tulkinta, teko, havainto... 21 Hauskinta on olla

Lisätiedot