OULU KAJAANI -KEHITTÄMISVYÖHYKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULU KAJAANI -KEHITTÄMISVYÖHYKE"

Transkriptio

1 OULU KAJAANI -KEHITTÄMISVYÖHYKE Via Pix -matkailuvyöhykkeen

2 Etukannen kuvat: Kiehimänjokisuu, Paltamo (Martti Juntunen 2004) Toripolliisi (kuvanveistäjä Kaarlo Mikkonen), Oulu (Sampo Kangastalo 2006) Kajaaninlinna, Kajaani (Suvi Korpinen 2005) Takakannen kuva: Vuokatti Naapurinvaaralta katsottuna, Sotkamo (Sampo Kangastalo 2006) Pohjakartat c Genimap Oy, Lupa L6750/06.

3 3 VIA PIX -MATKAILUVYÖHYKE OULU-KAJAANI -KEHITTÄMISVYÖHYKE Via Pix -matkailuvyöhykkeen Suvi Korpinen POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ TIEHALLINTO, OULUN TIEPIIRI Oulun kaupunki Muhoksen kunta Utajärven kunta Kajaanin kaupunki Kuhmon kaupunki Paltamon kunta Vaalan kunta Ristijärven kunta Sotkamon kunta 2006

4 VIA PIX-MATKAILUVYÖHYKE 4

5 5 VIA PIX -MATKAILUVYÖHYKE Lukijalle Ihminen on aina hakenut kulkemiselleen sopivimmat väylät. Vesitiet, polut, maantiet ja ilmasillat ovat ajallista jatkumoa ihmisen liikkumisen reiteille. Jos väylät ovat olleet erityisen käyttökelpoisia ja tarjonneet runsaasti myönteisiä kokemuksia, niistä on tullut tunnettuja ja suosittuja. Hyödyn lisäksi ne ovat tarjonneet myös virkistystä kulkijoilleen. Tämän julkaisun tarkoitus on tehdä tutuksi Via Pix -matkailuvyöhykettä, maisema- ja kulttuuriväylää, joka itä-länsisuuntaisesti yhdistää Oulujoen vesistön varren alueet Perämereltä Suomen itärajalle ja laajemmin valtakuntien rajat ylittäen Atlantin rannikolta Norjan ja Ruotsin kautta Valkealle merelle aina Venäjän Arkangeliin saakka. Esisuunnitelma kuuluu Oulu-Kajaani -kehittämisvyöhykkeen (OuKa) hankekokonaisuuteen. Hankkeella luodaan edellytyksiä vyöhykkeen suunnitelmalliselle kehittämiselle valittujen painopistealueiden avulla. Via Pix - on osa OuKa -hankkeen liikennekäytävän kehittämistyötä. Sillä on myös yhtymäkohtia alueen matkailua ja maankäyttöä palveleviin kehittämishankkeisiin. Via Pix sijoittuu Oulujoen vesistöalueelle, jota jokien ohella hallitsee suuri Oulujärvi. Luonnon- ja kulttuuriperinnöltään arvokkaan vyöhykkeen osa-alueet ovat vaatineet pitkän ajan kehittyäkseen niiksi monikerroksisiksi ympäristöiksi, joita ne tänä päivänä ovat. Vyöhykkeen kehitys on jatkuvaa. Esisuunnitelma tuo esille alueen kuntien ja kohteiden omaleimaisia piirteitä, jotka ovat tärkeitä vyöhykkeen vetovoimaisuuden ja kehityksen sekä ihmisten elämäntavan ja kulttuurin kuvaajina. Yhdessä ne muodostavat kuvan Via Pix -vyöhykkeestä. Vyöhykkeen latinankielinen nimi Via Pix, Tervan tie, kytkee sen osaksi eurooppalaisia matkailuväyliä ja korostaa vyöhykkeen historiallista merkitystä. Suunnitelmaan sisältyvä Via Pix -visio hahmottelee vyöhykkeen matkailuväylästöä. Se esittelee teemat ja kohteet, joiden varaan matkailuvyöhyke voi toteutua, mukaan lukien matkailuyrittämiseen liittyvät näkökohdat. Liikkumisympäristö esitellään jäsenneltynä toiminnallisesti mielekkäisiin tieosuuksiin, jotka on esitelty myös karttoina. Liikkumisympäristöteemoina tuodaan esiin alueelle ominaisia luonto- ja historiateemoja. Matkailuvyöhykkeelle esitetään jatkotoimenpidesuositukset jäsenneltynä kymmeneen eri toteutusvaiheeseen. Työtä ohjaavaan ryhmään kuuluivat kaupunginarkkitehti Irmeli Hanka (Kajaanin kaupunki), ympäristöpäällikkö Ismo Karhu (Pohjois-Pohjanmaan liitto), suunnittelupäällikkö Risto Leppänen (Tiehallinto), aluearkkitehti Sirpa Lyytinen (Vaala, Paltamo ja Vuolijoki), tieinsinööri Marjo Paavola (Tiehallinto), ja puheenjohtajana toiminut maankäyttöpäällikkö Eija Salmi (Pohjois-Pohjanmaan liitto). Ohjausryhmän kokouksiin osallistuivat kutsuttuina myös projektipäällikkö Sampo Kangastalo (Oulu- Kajaani kehittämisvyöhyke) sekä professori Helka-Liisa Hentilä (Oulun yliopisto). Esisuunnitelman tekijäksi oli ilo saada arkkitehtiylioppilas Suvi Korpinen, joka innostuneesti ja tavoitetietoisesti paneutui suunnittelutehtävään. Julkaisun on toteuttanut visuaalinen suunnittelija Paula Bäckmand (Pohjois- Pohjanmaan liitto). Via Pix -suunnitelma avaa osaltaan silmiämme Oulu-Kajaani -vyöhykkeen mahdollisuuksille toimia ja kehittyä kansainväliset mitat täyttävänä ja alueen perinnettä ja nykypäivää kuvaavana matkailuvyöhykkeenä, jossa on runsaasti kiinnostavia ja arvokkaita kohteita. Toivottavasti tämä julkaisu vie eteenpäin Suomi-neidon vyöksi kietoutuvan maisema- ja kulttuuripainotteisen uuden matkailutien syntymistä ja kehittymistä. Oulussa elokuussa 2006 Eija Salmi maankäyttöpäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto ohjausryhmän puheenjohtaja

6 VIA PIX-MATKAILUVYÖHYKE 6

7 7 VIA PIX -MATKAILUVYÖHYKE Sisällys LUKIJALLE...5 SISÄLLYSLUETTELO LÄHTÖKOHDAT Kehittämisstrategioita Oulu-Kajaani -kehittämisvyöhyke Hallinnolliset alueet MATKAILU Matkailu Matkailutiet Maisematiet Museotiet ja -sillat Pyöräreitit Matkailuun liittyvät organisaatiot SAAVUTETTAVUUS Tieliikenne Rautatieliikenne Lentoliikenne Vesistöliikenne Kevytliikenne LUONTO Maisemamaakunnat ja -seudut Geologia Oulujoen vesistöalue HISTORIA Esihistoria Asutushistoria Kirkkohistoria Sotahistoria Elinkeinohistoria Kulttuurihistoria VIA PIX -VISIO Via Pix -matkailukohde Liikkumisympäristö Jatkotoimenpidesuositukset...77 LÄHTEET...79

8 VIA PIX-MATKAILUVYÖHYKE 8 1 Lähtökohdat Via Pix -matkailutielle on Oulu - Kajaani kehittämisvyöhykkeellä hyvät suunnitelmalliset edellytykset. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntiin sijoittuvalle Oulu-Kajaani (OuKa) kehittämisvyöhykkeelle suunnitellaan maisema- ja kulttuuritietä eli Via Pix matkailutietä. Vyöhyke on luonnon- ja kulttuuriperinnöltään arvokas, erityinen kokonaisuus Suomessa. 1.1 Kehittämisstrategioita ja -ohjelmia Via Pix matkailutien suunnitteluun liittyy useita tärkeitä kansainvälisiä, kansallisia sekä alueellisia kehittämisstrategioita ja ohjelmia. EU:n aluepolitiikka EU:n aluepolitiikkaan liittyvät mm. ESDP asiakirja, EU:n tavoiteohjelmat, Euregio Karelia naapuruusohjelma, Leader ohjelmat, Innovatiiviset toimet sekä Barents-yhteistyö. EU:n julkaisemassa Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat (ESDP) -asiakirjassa korostetaan alueidenkäytön merkitystä reuna-alueiden kehittämisessä. Rautateiden ja vesiliikenteen tehokkaampaa hyödyntämistä pidetään tärkeänä. Luonnon ja kulttuuriperintöä tulee käyttää ja kehittää harkitusti. Tavoitteet huomioidaan alueidenkäytön suunnittelua ohjaavissa valtakunnallisissa alueidenkäytön tavoitteissa. Vuonna 2000 perustettuun Euregio Karelia yhteistyöalueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnat sekä Venäjän Karjalan tasavalta. Tavoitteena on taloudellisen hyvinvoinnin ja rajan ylittävän vuorovaikutuksen lisääminen. Luonto- ja kulttuuriympäristöön tukeutuvaa ryhmämatkailua sekä kansainvälisten matkailureittien tuotteistamista edistetään aluekehittämisen keinoin. Reitteihin liitetään sota-, kirkko- ja esihistoriakohteita. Kansainvälisistä matkailutiehankkeista tärkeimpiin kuuluu Perämeren Hailuodosta Vienanmeren Solovetskiin kulkeva 430 km pituinen Oulu-Kainuu-Karjala maisemaja kulttuuritie. Rautatieverkon matkailu- ja tuotteistamismahdollisuuksia kehitetään; mm. kesän tai uudenvuoden sesonkiaikoina voisi liikennöidä kansainvälinen henkilöjunavuoro. Oulujärvi LEADER -ohjelmaa toteutetaan Tavoitteena on mm. monipuolinen ja tuottava matkailuyrittäminen. Toimialueeseen kuuluvat Paltamon, Puolangan, Vaalan ja Vuolijoen kunnat sekä Kajaanin kaupunki. Ohjelman avulla luodaan Oulujärven matkailun toimintaohjelma

9 9 VIA PIX -MATKAILUVYÖHYKE sekä kehitetään sisävesiliikennettä ja matkailuyritysten yhteistyöverkostoa. Luontomatkailua ja -liikuntaa edistetään Kajaanin melontakeskuksen avulla. Vaalan keskustaan, Manamansaloon, Paltamon Metelinniemeen ja Kontiomäelle rakennetaan Oulujärven infopisteet. Pysyvät ja ympärivuotiset Oulujärvi-aiheiset näyttelyt toteutetaan Kontiomäelle ja Manamansaloon. Kansallisia ohjelmia ja lainsäädäntö Kansallisia ohjelmia ovat mm. valtakunnalliset alueidenkäytön ja kehittämisen tavoitteet, alueiden kehittämislaki, maankäyttö- ja rakennuslaki sekä kansalliset aluepolitiikan erityisohjelmat, kuten aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmat. Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet (2000) ohjaavat maakuntien suunnittelua. Tavoitteiden mukaan identiteetin, vetovoimaisuuden ja matkailun kehittämisessä tulee huomioida kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö sekä toimivat yhteysverkostot. Matkailukeskusten ja alueiden verkottumista sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittämistä tuetaan. Ensisijaisesti tulee kehittää olevia liikenneyhteyksiä. Joukkoliikenteen ja eri liikennemuotojen yhteistyön edellytyksiä tulee parantaa. Erityisesti on huomioitava terminaalien kehittäminen. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on määritelty alueidenkäytön suunnittelun yleiset tavoitteet. Toimilla pyritään edistämän mm. rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista, luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnon arvojen säilymistä, liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen toimintaedellytyksiä. Ylimaakunnallisia ja seudullisia ohjelmia Ylimaakunnallisia ja seudullisia ohjelmia ovat mm. Pohjois-Suomi strategia, Itä-Suomi ohjelma, Pohjois-Pohjanmaan 1+3 aluekeskusohjelmayhteistyö, vyöhykekuntien ja seutukuntien kehittämissuunnitelmat ja strategiat, Pohjois- Pohjanmaan Multipolis-yhteistyö sekä Oulujoki-strategia. Pohjois-Suomen Multipolis-verkosto on tieto- ja hyvinvointiteollisuuden osa-alueisiin keskittyneiden osaamiskeskusten muodostama kokonaisuus. Pohjois-Suomen kehittämisstrategiassa keskeisten alueellisten osaamiskeskusten eli polisten kiinteällä yhteistyöllä luodaan yrityksiä ja työpaikkoja sekä kansainvälisesti kilpailukykyisiä huipputekniikan ratkaisuja. Oulujokilaakson kulttuurimaisema ja luontokohteet muodostavat ylimaakunnallisen kokonaisuuden. Jokivarren matkailua kehitetään Oulujoki-strategialla Tervaväylä kuntoon -hankkeeseen kuuluvat mm. lohen nousun mahdollistaminen Oulujokeen sekä voimalaitosympäristöjen sekä tien- ja radanvarsien maisemanhoitotyöt. Oulujokilaakson Tervareitistö hankkeen lähtökohtana on toteuttaa ylikunnalliset pitkittäisreitit Oulusta Oulujärvelle. Kehittäminen perustuu oleviin reitteihin. Tavoitteena on jokivarren yrityselämään ja kulttuuriperinteeseen sekä maisemaan ja luontoon tukeutuvien reittien ja palvelujen moninaiskäyttö. Toimenpiteet toteutetaan luokittain kolmessa jaksossa vuosina Maakunnallisia ohjelmia Maakunnallisia ohjelmia ovat mm. maakuntasuunnitelmat, maakuntakaavat, maakuntaohjelmat toteuttamissuunnitelmineen sekä maakunnalliset ympäristöstrategiat ja kulttuuriympäristöohjelmat, mm. matkailua ja rajaliikennettä koskeva Kainuun Venäjä strategia. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman 2020 mukaan kansainvälistymisen haasteisiin tulee vastata luontaisten lähtökohtien avulla. Puhdas luonto, rikas kulttuuriperintö ja edullinen logistinen asema lisäävät maakunnan vetovoimaa. Arvokkaita luontokohteita hyödynnetään osana matkailu- ja virkistyspalveluverkostoa. Kulttuuriperinteen ja perinnön matkailullinen hyödyntäminen on erittäin tärkeää. Kansainvälisten kuljetuskäytävien kehittämisessä panostetaan raja-alueiden liikenneverkkoihin ja rajanylitykseen. Oulun seudun asemaa Perämeren ja Barentsin alueiden leikkauspisteessä hyödynnetään. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) huomioidut valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet koskevat mm. luonnon- ja kulttuuriperintöä sekä yhteysverkostoja. Hailuodon saarelle on osoitettu liikenneyhteyden parantamistarve kiinteällä tai lauttayhteydellä. Muhoksen taajamaan on osoitettu ohikulkutievaraus. Valtatie 22 osuuksia on merkitty parannettavaksi. Maakunnan liikenteellistä asemaa parannetaan nopean junaliikenteen radalla Oulusta etelään. Kaavaan on merkitty arvokkaat maisemaalueet, perinnemaisemat, rakennetut kulttuuriympäristöt, muinaisjäännökset, matkailu- ja virkistyskohteet, vaellus- ja moottorikelkkailureitit sekä veneilyväylät. Luonnon virkistyskäyttöä ja luontomatkailua edistetään arvokkaista luontokohteista koostuvilla monikäyttöaluekokonaisuuksilla. Historiallisten tielinjojen säilymistä ja hyödyntämistä virkistys- ja matkailureitteinä sekä arkeologisten erityiskohteiden matkailullista kehittämistä edistetään. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman mukaan alueiden vetovoiman sekä liikenteen ja yhdyskuntatekniikan verkostojen toimivuuden kehittäminen ovat tärkeitä. Maa-,

10 VIA PIX-MATKAILUVYÖHYKE 10 meri- ja ilmayhteydet eri liikkumismuotoineen tulee yhdistää toimivaksi verkostoksi. Perämeren meriliikenteen toimintaedellytyksiä parannetaan. Liikenneverkon perustan muodostavan tieverkon ympärivuotinen liikennöitävyys turvataan. Pääliikenneyhteyttä Vt 22 kehitetään. Maakunnan luonnon monimuotoisuutta ilmentävä luontokeskusverkosto on mahdollista tuotteistaa matkailullisesti; OuKa vyöhykkeeltä verkostossa ovat mukana Hailuoto, Oulu ja Rokua. Tavoitteena on matkailun kansainvälistyminen ja sesonkien pidentäminen. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaa laaditaan. Kainuun maakuntasuunnitelman 2020 ja 2025 kehittämistavoitteena on ympärivuotinen luonnonsuojelu- ja virkistysalueiden sekä ulkoilureitistöjen verkosto palvelukokonaisuuksineen. Kainuun geologia, Oulujoen vesistö, lohi, kulttuuriympäristöt ja kalevalaisuus hyödynnetään tapahtumaja vapaa-ajan turismin matkailullisina vetovoimatekijöinä. Lentoliikenteen Helsingin tai Oulun kautta kulkevien ulkomaan yhteyksien parantaminen, kansainvälisen rajaliikenteen ja Vartiuksen rajanylityspaikan sekä TEN-liikenneverkon ja Barentsin euroarktisen liikennealueen kehittäminen ovat kansainvälisen liikenteen kannalta tärkeitä. Henkilöjunaliikenne käynnistetään Kontiomäki-Kostamus välille. Kainuun maakuntakaavan (luonnos ) tavoitteena on edistää luonnon virkistyskäyttöä. Erityistä huomiota kiinnitetään Oulujärven alueen kehittämiseen valtakunnallisesti merkittäväksi järvimatkailualueeksi. Maakuntakaavassa osoitetaan luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kannalta merkittävät ns. hiljaiset alueet. Vetovoimatekijöinä toimivien luonnon- ja kulttuuriperintökohteiden säilymistä edistetään. Vartiuksen raja-asema esitetään Oulu-Kainuu- Arkangel liikennekäytävään liittyvänä kansainvälisenä rajanylityspaikkana. Kehittämistavoitteita ovat matkailu- ja tavaraliikennepalvelujen monipuolistaminen sekä toimintaedellytysten parantaminen. Matkailullista vetovoimaa ja kilpailukykyä kehitetään Kainuun maakuntaohjelman avulla. Luonto, liikunta ja kulttuuri ovat maakunnan matkailun vetovoimatekijöitä. Elämyspalveluiden eli luonto- ja kulttuuripohjaisten aktiviteettien kehittämiseen panostetaan. Luontomatkailun tuotteistaminen ja Suomen lähialueiden hyödyntäminen luontomatkailussa, luonnonsuojelualueiden virkistyskäytön edistäminen sekä ylimaakunnallisten reitistöjen kehittäminen on tärkeää. Kulttuuritarjonnan ympärivuotisuus on tuotteistamisen lähtökohtana; sotahistoria on hyödynnettävissä kulttuurimatkailuun. Tavoitteena on lisätä kansainvälisten matkailijoiden määrää. Kainuun maakuntaohjelmaa laaditaan. Matkailustrategioita Vyöhykkeen kehittämiseen liittyvät mm. valtakunnallinen matkailustrategia, maakunnalliset matkailustrategiat, mm. Rokuan, Oulujärven ja Vuokatin alueelliset ja seudulliset matkailustrategiat, sekä Kainuun Lakeland Finland- ja Pohjois-Pohjanmaan Finwest yhteistyökuviot. Valtakunnallista matkailustrategiaa 2020 laaditaan. Matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä pyritään lisäämään. Potentiaalisten matkailijoiden määrittelyä sekä vetovoimaisten, luonnollisten matkailualueiden kehittämistä pidetään mielenkiintoisina ajatuksina. Strategian toteutus alkaa Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia on laadittu vuosille Maakunta jakautuu kolmeen erilaiseen matkailukeskukseen. OuKa vyöhykkeelle sijoittuvan Oulun seudun matkailu on yksilö- ja kohdelomailupainotteista. Uutta matkailustrategiaa laaditaan. Kainuun matkailustrategia on laadittu vuosille Kainuun matkailu perustuu luontoon, historiaan, perinteisiin, kulttuuriin, kalevalaisuuteen ja ilmiöihin sekä paikallisiin ihmisiin. Liikennestrategioita ja suunnitelmia Liikennestrategioihin kuuluvat mm. Barents-yhteistyön liikennesuunnitelmat ja hankkeet, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liikennestrategia, Oulun ja Kajaanin kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmat sekä Tiehallinnon, Ilmailulaitoksen ja VR:n omat suunnitelmat. OuKa vyöhyke kuuluu kulkuyhteyksien kehittämisessä merkitykselliseen Barentsin euroarktiseen liikennealueeseen. Koko alueen matkailijamääriä lisätään kansainvälisen yhteistyön avulla. Matkailukohteet liittyvät pääosin luontoon. Valtakunnanrajoja ylittävä matkailuliikenne on vähäistä; rajojen yli tehdään lähinnä ostos- ja työmatkoja. Kansainvälisiä joukkoliikenneyhteyksiä on vähän. Barentsin alueen kansalliset matkailureittikriteerit ovat vaihtelevia. Kansainvälisille matkailureiteille yhtenäisine logoineen tai merkkeineen on kysyntää. Virallisten matkailuteiden lukumäärää tulisi markkina-arvon säilymiseksi rajoittaa. Autovuokraamotoiminnan tulisi mahdollistaa kansainvälinen matkailu koko Barentsin alueella; OuKa vyöhykkeellä auton voi tällä hetkellä vuokrata vain Oulusta tai Kajaanista. Itämeren kiertävä Bothnian korridor liikennekäytävä on yleiseurooppalainen hanke. Barentsin alueen ja Keski- Euroopan yhdistävään liikennekäytävään liittyvät mm. nopea rautatieyhteys sekä ympärivuotiset meriliikenteen ja kattavat

11 11 VIA PIX -MATKAILUVYÖHYKE lentoliikenteen yhteydet. Oulu-Kajaani-Arkangel liikennekäytävä risteää Bothnian korridor käytävän kanssa. Via Baltica Nordica Development Zone hankkeen yhteistyöalue ulottuu Norjan Mo i Ranasta Suomen ja Baltian kautta Berliiniin. Tavoitteena on muodostaa vyöhykekokonaisuudesta Euroopan keskeisimpiä matkailureittejä. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään matkailun, kulttuurimaisemien ja rautatieliikenteen parissa. Hanke vaikuttaa suunniteltavan Via Pix matkailutien Via Karelian kanssa yhtenevään osaan Kuhmossa. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liikennestrategia on liikenneväylien kehittämistä ja liikenteen hoitamista koskeva sekä maakuntien kehittämistavoitteita tukeva suunnitelma. Liikennejärjestelmän kehittämisessä suositaan liikkumistarpeen vähentämistä ja ympäristöystävällisiä liikkumismuotoja. Alueen valtakunnallisesti merkittäviä tie- ja ratayhteyksiä kehitetään. Käyttäjille tarjotaan taloudellisesti ja toiminnallisesti edullisia, kulkumuotojen järkevään työnjakoon perustuvia matka- ja kuljetusketjuja. Tie- ja katuverkon ensisijaiset investoinnit ovat alueellisesti välttämättömiä, liikennekokonaisuutta tukevia ja yhteiskuntataloudellisesti kannattavia. Megahankkeita Megahankkeisiin kuuluvat mm. Perämerenkaari sekä Oulu- Kajaani kehittämisvyöhyke (OuKa) lukuisine alahankkeineen. OuKa Via Pix matkailutien kannalta keskeisiä alahankkeita ovat matkailuhanke, maankäyttöstrategia, Henkilöliikenteen kehittämissuunnitelma (HELKA), mobiilivyöhykehanke sekä Lohen palauttaminen Oulu- ja Losinkajokiin. Perämerenkaari eli Bothnian Arc kulkee Ruotsin Skellefteåsta Kalajoelle. Kantavia voimia ovat Oulu ja Luulaja. Yhteistyöllä kehitetään Itämeren ja Barentsin alueiden solmukohtaa. Liikenneyhteyksien kehittäminen on tärkeää. Helminauhamaiseen aluerakenteeseen voidaan helposti liittää luontoaktiviteetit ja matkailu. Ylimaakunnallisen Oulu-Kajaani kehittämisvyöhykehankkeen tavoitteena on luoda edellytyksiä Oulusta Kajaanin kautta Kuhmoon ulottuvan vyöhykkeen suunnitelmalliselle ja määrätietoiselle kehittämiselle. Myönteistä imagoa ja vetovoimaa luovia erillishankkeita valmistellaan osaamisen, yhteistyöalueiden ja toimintaympäristön kehittämisen sekä OuKa liikennekäytävän toimintalinjoilla. Kehittämiskohteita ovat mm. Oulujokivarren ulkoilureitistöjen toteuttaminen sekä voimalaitosten kalatiet ja veneensiirtolaitteet. Raideliikenteen, Oulu-Kajaani tieliikenneyhteyksien sekä Vartiuksen rajaliikenneyhteyksien kehittäminen ovat tärkeitä. OuKa vyöhyke on osa Oulusta Kainuun ja Vienan Karjalan kautta Arkangelin ja Komin alueelle ulottuvaa kansainvälistä kehittämisvyöhykettä. Kehittäminen perustuu vakiintuneeseen yhteistyöhön, luonnon ja kulttuurin resursseihin sekä parantuneiden liikenneyhteyksien luomiin mahdollisuuksiin. Oulu-Kajaani-Arkangel vyöhyke on osa globaalia N.E.W. hanketta, jonka tavoitteena on kehittää toimivat maaliikenneyhteydet Norjan Narvikin satamasta Oulun, Kainuun ja Vartiuksen sekä Venäjän kautta Kaukoitään. Oulu-Kajaani liikennekäytävää kehitetään osana laajempaa Pohjois-Ruotsista ja Norjasta Luoteis-Venäjälle johtavaa kansainvälistä yhteyttä. OuKa -käytävään liittyvät tie-, rata-, lento-, joukko- ja kevytliikenne. Infrastruktuurin tulee olla kysyntää vastaavassa kunnossa, tienvarsipalvelut ja taajamien liitynnät turvallisia ja vesistöjen näkyvyys hyödynnetty. Vt 22 kehittäminen on liikennekäytävän kannalta keskeistä. Kevytliikenteen väylästön kehittäminen tukee Oulujokistrategiaa. OuKa kehittämisvyöhykkeelle laaditaan maankäyttöstrategiaa. Hankkeessa tutkitaan mm. ylimaakunnallisten ja -kunnallisten reittien yhteensovittamista, alueen matkailua sekä Venäjän läheisyyden hyödyntämistä. OuKa-mobiilivyöhyke ssa 2005 alueen matkailuelinkeinon kehittämistä edistetään mobiilipalvelujen avulla. Matkapuhelinverkko- ja satelliittipaikannusta käytetään navigointiin sekä erilaisten palvelujen tarjoamiseen. Vyöhykkeellä liikkuva matkailija saisi ennakkoinformaatiota matkailukohteista ja -tarjonnasta matkapuhelimeensa. OuKa matkailualueen nykytilaselvityksessä 2005 kehittämisvyöhykettä tutkitaan matkailutilastojen avulla. Esiselvityksessä tarkastellaan OuKa vyöhykkeen matkailullisia lähtökohtia, matkailun merkitystä, matkailutoimijoita ja yrityksiä, matkailutarjontaa sekä toteutettua matkailun kehittämistoimintaa sekä määritellään vyöhykkeen matkailijaryhmiä. 1.2 Oulu-Kajaani -kehittämisvyöhyke OuKa vyöhyke on Suomessa erityinen useiden luonto- ja kulttuurihistoriaan liittyvien tekijöiden ansiosta. Jääkauden aiheuttama hidas maankohoaminen muokkaa edelleen vyöhykkeen maisemaa. Rannikolla paljastuu jatkuvasti uutta vesijättömaata ja Oulujärven vesiallas kallistuu hitaasti itään päin. Hailuodon saari sijaitsee lähellä Perämeren maankohoamisen maksimikeskusta. Kajaanin ja Paltamon alueelta löytyy maailman ainoa tunnettu paikka, jossa muinaista, miljoonaa vuotta sitten syntynyttä kalliota esiintyy paljastuneena.

12 VIA PIX-MATKAILUVYÖHYKE 12 Kainuu kuuluu Suomen vanhimman ihmisasutuksen alueisiin. Kulttuurivaikutus alkoi heti jääkauden jälkeen n vuotta sitten. Asutus on jatkunut katkeamattomana nykypäiviin asti. Vyöhykkeellä on kehittynyt omia keramiikkaryhmiä; varhaismetallikauden Sär 2 keramiikkaa on sanottu jopa parhaaksi tunnetuksi esihistorialliseksi keramiikaksi Suomessa. Valjastamaton Oulujoki tunnettiin tuottoisana lohijokena; maine on säilynyt vesivoimalarakentamisesta huolimatta. Lohi oli aikoinaan myös merkittävä myyntituote. Vyöhykkeen matkailu liittyy perinteisesti luontoon luvun lopulla vesistöalueen lohitalous vaihtui kansainväliseksi kalastusmatkailuksi. OuKa vyöhyke on ollut osa Suomen ensimmäistä matkailureittiä Tervateema liittyi vahvasti matkailuun jo tuolloin; matkailijoita kuljetettiin tervaveneillä alas Oulujoen vesistöalueen koskia. Kainuu oli Euroopan merkittävin hautatervan (pix liquida) tuotantoalue ja Oulu maailman johtava tervanvientisatama luvulla. Lähes kaikki Kainuussa valmistettu terva kuljetettiin Oulujokea pitkin Ouluun. Vesistöalueesta muodostui vilkas, yhtenäinen talousalue. Tervavene on Oulujoen vesistöalueen erikoisuus. Vyöhykkeen tervakulttuuri on edelleen vahva. Yhtenäisten vesireittien laajaan verkostoon kuuluva Oulujoen vesistöalue on ikivanha liikennestrategisesti tärkeä kulkureitti; Laatokalta Pohjanlahdelle päästiin Oulujoen vesistöaluetta pitkin. Vesistöä on käytetty mm. eräretkien kulkureittinä, kauppa- ja sotareittinä, Oulun ja Kajaanin linnojen välisenä liikennereittinä sekä tervankuljetus- ja uittoreittinä. Arkkitehti Aarne Ervin sotien jälkeen suunnittelemat vesivoimalaitokset muodostavat kulttuurihistoriallisesti merkittävän teollisuusympäristöjen kokonaisuuden Oulujokivarteen. Voimalaitoskokonaisuus on Kansainvälisen modernin arkkitehtuurin (DOCOMOMO) listalla. Vyöhyke on suomalaisuuteen kiinteästi liittyvän Kalevalan tärkeimpiä synnyinseutuja; Lönnrot työsti merkittävimmät osat Kalevalaa Kainuussa. Kalevalaan liittyvää kulttuuriperinnettä vaalitaan Kuhmossa. Kainuuta on kutsuttu Jättiläisten maaksi. Jättiläiset liittyvät Oulujärven historiaan ja kalevalaisuuteen suomalaisen kansanrunouden kautta. Euroopan pisimpien miesten sukujuuret johtavat Paltamoon ja Puolangalle. Via Pix OuKa vyöhykkeen tiestöä kehitetään maisema- ja kulttuurireittinä eli Via Pix matkailutienä. Laaja Via Pix matkailuvyöhyke muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Via Pix kuvaa yhteistä kulttuurihistoriaa sekä kykyä muuntautua globaalien muutosten mukana. Via Pix tavaramerkillä ilmennetään Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kanssakäymistä historiallisella, sosiaalisella, taloudellis-toiminnallisella sekä symbolisella tavalla. Latinankielinen sana via tarkoittaa tietä ja pix tervaa sekä pikeä. Suomessa käytettävä hyvätuoksuinen ja terveellinen puuterva on tarkemmin ilmaistuna pix liquida. Kansainvälisesti merkittävä tervakauppa loi perustan Oulun ja Kainuun taloudelliselle vaurastumiselle. Englanninkielen digitekniikan kuvapistettä tarkoittavaa sanaa pixel muistuttava pix ilmentää myös vyöhykkeen vahvan IT-teknologian merkitystä. 1.3 Hallinnolliset alueet OuKa vyöhyke sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntiin. Keskiajalla Pohjanmaan rantalaakiosta käytetty nimitys Kainuu lienee tarkoittanut alavaa maata; Perämerta kutsuttiin Kainuunmereksi. Rannikkoalueen nimeksi vakiintui Pohjanmaa ja Kainuu-nimitys siirtyi vähitellen sisämaahan päin. Nykyisin Oulujärveä kutsutaan Kainuun mereksi. Oulualkuiset paikannimet perustuvat saamenkielen tulvavettä, alavaa maata tai vesijättömaata tarkoittavaan sanaan. Maakunnat Oikeudellisina hallintoyksikköinä toimineet historialliset maakunnat syntyivät maantieteelliseltä ja asutushistorialliselta pohjalta. Useimmat Ruotsi-Suomen maakunnista saivat vaakunansa luvun lopulla hahmottuneet nykymaakunnat ovat seurausta yhteiskunnan voimakkaasta muutosprosessista. Historiallisesta Pohjanmaan maakunnasta muodostuivat Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan lisäksi Kainuu sekä Peräpohjola. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat muodostavat Oulun läänin. Suomessa on nykyisin 19 maakuntaa. Maakunnalla tarkoitetaan toiminnallisten ja taloudellisten tekijöiden suhteen luonnollisesti muodostunutta aluetta. Aluekehitysviranomaisena toimii maakunnan liitto. Maakuntatunnukset edustavat alueelle ominaista luontoa. Maakunnat jaetaan seutukuntien muodostamiin yksiköihin. Seutukunnat ovat muutaman kunnan aluekokonaisuuksia, joiden muodostamisen perusteena käytetään kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä.

13 13 VIA PIX -MATKAILUVYÖHYKE Pohjois-Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta on pinta-alaltaan n km². Kuntia on yhteensä 40. Lisäksi Kainuussa sijaitseva Vaalan kunta kuuluu edunvalvonnan osalta Pohjois-Pohjanmaahan. Maakunnan asukasluku on n ; väestöstä yli puolet asuu Oulun seudulla. Oulun kaupunki sekä Hailuodon ja Muhoksen kunnat kuuluvat Oulun seutukuntaan, Utajärven kunta Oulunkaaren seutukuntaan. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan vaakuna perustuu luvulta peräisin olevaan Pohjanmaan historialliseen vaakunaan. Vaakunaselitys kuuluu: Sinisessä kentässä kuusi juoksevaa hopeista kärppää, joiden hännänpäät mustat, sijoitettuna Pohjois-Pohjanmaan nimikkokivi on harmaana, vihreänä ja mustana esiintyvä liuske. Soiden runsautta kuvastavat nimikkokasvi suopursu (Rhododendron tomentosum) sekä nimikkolintu kurki (Grus grus). Nimikkokalaksi on valittu siika (Coregonus lavaretus) ja -eläimeksi kärppä (Mustela erminea). Kainuun maakunta Kainuu virallistui maakunnan nimeksi Maakunnan pinta-ala on n km². Kainuussa on kymmenen kuntaa. Harvaan asutun maakunnan asukasluku on n ; yli 2/3 asuu taajama-alueilla. Kajaanin seutukuntaan kuuluvat Kajaanin kaupunki sekä Paltamon, Ristijärven, Sotkamon, Vaalan ja Vuolijoen kunnat. Kuhmon kaupunki kuuluu Kehys-Kainuun seutukuntaan. Kainuun vaakuna kuvaa maakunnan vesistöjen runsautta ja metsäelinkeinojen tärkeyttä. Vaakunaselitys kuuluu: Kultakentässä yläreunaltaan kuusikoroinen ja alareunaltaan aalto koroinen vihreä hirsi. Kainuun nimikkokiveksi on valittu vihreäkivi eli vihreäliuske. Nimikkokasvi on kanerva (Calluna vulgaris). Nimikkolintu kuukkeli (Perisoreus infaustus) elää pohjoisissa havumetsissä. Nimikkokala kuore eli norssi (Osmerus eperlanus) on alkuperältään merikala, mutta sitä tavataan jääkauden jäänteenä myös järvissä. Kunnat Via Pix vyöhykkeelle sijoittuu yhteensä 11 kuntaa. Hailuoto sijaitsee Perämeressä. Oulu, Muhos ja Utajärvi sijoittuvat Oulujoen varteen. Oulujärven ympäristökuntia ovat Vaala, Vuolijoki, Paltamo ja Kajaani. Ristijärvi sijoittuu Hyrynsalmen latvareitin ja Sotkamo sekä Kuhmo Sotkamon latvareitin varteen. Kaikille maamme kaupungeille on vahvistettu vaakuna luvulta alkaen. Muiden kuntien vaakunat ovat 1900-luvulta. Hailuoto Perämeren suurin saari, Hailuoto on ollut itsenäinen kunta vuodesta N. 290 km² pinta-alasta sisävesiä on n. 3 km². Asukasluku on vakiintunut alle tuhanteen. Lähes 60 % asukkaista toimii palveluammateissa. Kalastus on muuttunut monille sivuelinkeinoksi. Kunnan vaakunan selitys kuuluu: Sinisessä kentässä hopeinen merihankain. Saaren länsirannalla sijaitseva Marjaniemi on Perämeren keskeisiä kalastussatamia. Aluetta hallitsee 1872 valmistunut, rakennushistoriallisesti arvokas majakka. Marjaniemessä on Oulun yliopiston Perämeren tutkimusasema sekä kolme suurta tuulivoimalaa. Tuulienergialla katetaan yli puolet saaren sähkönkulutuksesta. Luonto ja kulttuuri hou-

14 VIA PIX-MATKAILUVYÖHYKE 14 kuttelevat vuosittain tuhansia vierailijoita. Luontoretkeilylle ja -matkailulle tarjoutuu kehittämismahdollisuuksia. Hailuoto on myös suosittu loma-asutuskohde; asukasluku nousee kesäisin jopa kolminkertaiseksi. Oulu Oulun kaupunki perustettiin Oulujoen suulle Oulun linna oli huomattava hallintokeskus sekä idän sotaretkien sotilasvarikko. Oulu on toiminut Oulun läänin pääkaupunkina vuodesta Puutalovaltainen ruutukaava-alue vaihtui kivirakennuksiksi 1960-luvun aikana. Kaupungin n. 380 km² pinta-alasta n. 10 km² on sisävesiä. Asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurimmassa kaupungissa asuu n henkilöä. Pohjois-Suomen suurin kaupunki on ollut Suomen nopeimmin kasvavia asutuskeskittymiä usean vuoden ajan. Kaupungin vaakunan selitys kuuluu: Punaisessa kentässä hopeisesta tyviöstä nouseva kultainen, sinisin portti- ja ikkunaaukoin varustettu linna, jossa neljä viirein koristettua kupukattoista tornia; tyviössä sininen, punavaruksinen lohi. Oulun yliopiston toiminta alkoi Yliopistolla oli keskeinen vaikutus työpaikkojen ja väestön määrän kasvuun. Suomen toiseksi suurimman yliopiston kuudessa tiedekunnassa on n opiskelijaa. Terva- ja lohikaupunki on kehittynyt vetovoimaiseksi teknologiakaupungiksi. Merkittävä osa väestöstä toimii palveluelinkeinoissa. Oulu on myös alueen kaupallinen keskus sekä perinteikäs kulttuurikaupunki. Oulussa on useita valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä. Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseo sijaitsee Oulussa. Laaja perusnäyttely esittelee maakunnan ja Oulun kaupungin historiaa. Muhos Oulujokivarressa sijaitseva Muhoksen kunta on perustettu N. 770 km² pinta-alasta vesistöjä on n. 15 km². Jokilaakso edustaa valtakunnallisesti arvokasta maaseudun kulttuurimaisemaa. Muhoksen asukasluku on n Maatalousvaltainen elinkeino muuttui 1940-luvulla; elanto ansaitaan nykyisin pääosin palveluammateissa. Kunnan vaakunan selitys kuuluu: Aaltokorokatkoisen kilven sinisessä yläkentässä hopeinen lohi ja hopeisessa alakentässä kolme sinistä yksipolvekkeista salamaa vierekkäin. Reino Helismaa ( ) teki iskelmän Muhoksen Mimmistä. Laulu synnytti positiivisia tunteita ja uudenlaisen mielikuvan Muhoksesta. Muhoksen Mimmiä ei liene ollut olemassakaan; Mimmi oli ja on unelma paremmasta huomisesta. Muhoslainen Armi Kuusela (1934-) valittiin Miss Universumiksi Mimmin kuva konkretisoitui maailman kauneimman naisen hahmossa. Muhoslaiset ryhtyivät vaalimaan Mimmi-perinnettä Vuosittain valitaan syntyperäinen tai Muhoksella asuva nainen edistämään myönteisen ja positiivisen kuntakuvan muodostumista. Utajärvi 1865 perustettu Utajärven kunta sijaitsee Oulujokivarressa. Kunnan pinta-ala on n km², josta n. 65 km² on vesistöjä. Utajärvellä on n asukasta. Kunnan vaakunan selitys kuuluu Vihreässä kentässä hopeinen aaltokoroinen vastapalkki, jossa musta tervavene. Oulujoen vesivoimalaitokset tekivät perinteisestä maatalouspitäjästä huomattavan sähköntuottajan. Kunnan alueella sijaitsee Ilmatieteen laitoksen säätutka. Utajärvelle sijoittuvasta Humanpolis Rokua osaamiskeskittymästä pyritään luomaan alueellisen kulttuurin sekä luontoaktiviteettien kehittämiseen perustuva kansainvälisesti tunnettu virkistys-, kokous- ja koulutuspaikka. Utajärvi sai vuoden 2004 lopulla Suomen ensimmäisenä kuntana oikeuden käyttää Reilun kaupan kunta titteliä; kunnan järjestämissä tilaisuuksissa käytetään ns. Reilun kaupan tuotteita. Vaala Vaalan kunta sijaitsee Oulujärven länsiosassa. Kuntaan liitettiin alueita Utajärvestä ja nimi vaihdettiin Säräisniemestä Vaalaksi Kunnan itäpuoli on perinteisesti suuntautunut Kainuuseen ja länsipuoli Ouluun. Asukkaita on n Suuri osa asukkaista toimii palveluelinkeinoissa. N km² kokonaispinta-alasta vesistöjen osuus on n. 450 km²; lähes puolet Oulujärvestä kuuluu Vaalan kuntaan. Huomattava osa maa-alasta on laajoja soita. Kunnan vaakunan selitys kuuluu Punaisessa kentässä alainen, kaateinen polviorsi, josta nousee kolmisakarainen torni; molemmat hopeaa. Vaalan kunnassa on n kesämökkiä ja loma-asuntoa, joista n. 350 sijaitsee Manamansalossa. Saaressa on n. 120 ympärivuotisesti asuvaa asukasta. Manamansalon eteläosissa on Vuolijoen kuntaan kuuluvia alueita km² suuruinen pinta-ala vaihtelee vedenkorkeuden mukaan. Rantaviivan pituus on n. 80 km. Laulujoutsen on palannut Manamansaloon ja peurakanta on elpymässä. Kylmään ja lumiseen talveen hyvin sopeutuneesta metsäpeurasta voitaneen saada mielenkiintoinen matkailunähtävyys. Vuolijoki Oulujärven etelärannalla sijaitseva Vuolijoen kunta on perustettu N. 900 km² kokonaispinta-alasta vesistöjä on n. 210 km². Rantaviivaa on yhteensä n. 175 km. Varsinkin kunnan länsiosissa on runsaasti soita. Asukasluku on n Kunnan vaakunan selitys kuuluu Sinisessä kentässä alainen kaateinen polviorsi, jonka yläpuolella raudanmerkki; molemmat hopeaa. Kunnan yrityskulttuurin juuret ovat suurteollisuudessa. Vuolijoki on metalliteollisuuden keskus. Otanmäen kaivos ( ) työllisti runsaasti mainareita. Nykyisin Otan-

15 15 VIA PIX -MATKAILUVYÖHYKE mäessä sijaitsee Talgon junavaunutehdas. Paikkakunnalla on myös vireää pienyrittäjyyttä. Vuolijoen maauimalassa voi uida kesäisin +23 C vedessä. Paltamo Oulujärven pohjoisrannalla sijaitseva Paltamon kunta on perustettu Oulujärven pitäjänä tunnetusta Paltamosta on muodostettu kaikki Kainuun nykyiset kunnat. Paltamo tarkoittaa tervavenettä. Kunnan n km² kokonaispinta-alasta vesistöjä on n. 215 km². Rantaviivoille kertyy yhteispituutta n. 490 km. Asukkaita on hieman yli Paltamon kirkonkylä muodostaa kunnan hallinnollisen keskuksen. Kontiomäki on Kainuun merkittävin rautatieristeys. Kunnan vaakunan selitys kuuluu: Kultakentässä hirsittäin, alatusten kolme mustaa tervavenettä tynnyreineen. Kajaani Kajaanin kaupunki perustettiin Kajaaninjokivarteen Kajaanin linna oli merkittävä valtakunnan itäosien hallinnollisena ja sotilaallisena keskuksena. Kaupungin pinta-ala on n km², josta vesistöä on n. 200 km². Asukasluku on n Kajaani on Kainuun maakuntakeskus; kaupungissa asuu lähes 40 % maakunnan asukkaista. Palveluelinkeinot sekä puunjalostus- ja elektroniikkateollisuus ovat merkittäviä. Mittaustekniikan Measurepolis osaamiskeskittymän avulla edistetään korkeateknologiayritysten toimintaedellytyksiä. Kajaanissa toimivat, 1900-luvun seminaariin perustuvat Oulun yliopiston yksiköt tunnetaan Kajaanin yliopistokeskuksena. Kainuun maakuntamuseo sijaitsee Kajaanissa. Museossa on talonpoikaisesineistöä, Kainuun elinkeinoihin liittyviä esineitä, kaupunkikulttuuriaineistoa sekä alueella toimineisiin merkkihenkilöihin liittyviä kokoelmia. Lönnrotin ja Leinon kaupungin Runoviikko on ainoa sanataiteen vuosittain toistuva kulttuuritapahtuma Suomessa. Kaupungin vaakunan selitys kuuluu: Sinisessä kentässä alaisesta aaltokorkoisesta hopeahirrestä nouseva kultainen kaksitorninen linna, jonka ikkuna- ja oviaukot punaiset. Paltamoon kuulunut Paltaniemi liitettiin Kajaanin maalaiskuntaan 1954 ja vuoden 1977 alussa Kajaanin kaupunkiin. Saamenkielen palta tarkoittaa vyöryvää hiekkaista törmää; jyrkkiä vyörytörmiä oli Paltaniemellä runsaasti ennen Oulujärven säännöstelyn aloittamista. Paltaniemen kylä on toiminut Kainuun hallinnollisen ja henkisen elämän keskuksena. Runsaasti historiallisesti merkittäviä kohteita on säilynyt. Ristijärvi Hyrynsalmen latvareitin varressa, Paltamon koillispuolella sijaitseva Ristijärven kunta on perustettu Kunnan pintaala on n. 900 km², josta vesistöjä on n. 60 km². Pääelinkeinoja ovat maa- ja metsätalous. Kunnan vaakunan selitys kuuluu: Sinisessä kentässä aaltokuvioinen hopeatyviö ja sen yläpuolella hopeinen havuristi. Ristijärven asukasluku on n Ristijärvi on väestörakenteen mukaan senioripitäjä. Ikäihmisten hyvinvointia edistetään ja elämäntapaan liittyviä palveluja kehitetään laaja-alaiseen yhteistyöhön perustuvan Seniorpolis osaamiskeskittymän avulla. Sotkamo Sotkamon latvareitin varressa, Kajaanin itäpuolella sijaitseva Sotkamo on perustettu Kunnan kokonaispinta-ala on n km², josta vesistöjä on n. 300 km². Asukasluku on n Sotkamon tärkein urheilumuoto on pesäpallo. Kunnan vaakunaselitys kuuluu Hopeakentässä sininen, yläreunaltaan kaarikoroinen hirsi. Mondo Minerals Oy:llä on malmikaivos ja tehdas Sotkamon Lahnaslammella. Uuden kaivoksen avaamista suunnitellaan Punasuolle. Sotkamon Talvivaarassa olevan Euroopan suurimman hyödyntämättömän nikkeliesiintymän käyttöön ottamiseksi on vireillä kaivoshanke. Kunnan merkittävin elinkeino on matkailu; vuosittain käy yli vierailijaa. Naapurinvaaran huvikeskuksessa sijaitsee yksi Suomen kuuluisimmista lavatanssipaikoista. Sotkamo tunnetaan erityisesti Vuokatin matkailu- ja liikuntakeskuksesta. Talvilajeja voi harrastaa kesällä hiihtoputkessa tai lumilautailutunnelissa. Merkittävin tulevaisuuden hanke on hyvinvointiteknologiaan, liikuntamatkailuun ja ympärivuotiseen talveen erikoistunut kansainvälinen Snowpolis Vuokatti osaamiskeskus. Kuhmo 1865 perustettu Kuhmon kunta muutettiin kaupungiksi N km² kokonaispinta-alasta vesistöjä on n. 640 km². Kaupungissa on n asukasta. Itärajalla sijaitsevalla Kuhmolla on valtakunnanrajaa 122 km. Vuodesta 1992 toiminut Vartius on Pohjois-Suomen vilkkain Venäjän rajalla sijaitseva kansainvälinen rajanylityspaikka. Kaupungin vaakunan selitys kuuluu Mustassa kentässä kolme kultaista kuusta asetettuna 2+1. Kaupungin nimikkoeläimen, metsäpeuran kanta on elinvoimainen. Suurpetoja on runsaasti. Kuhmoon on rakennettu suurpetotietokeskus Petola. Kuhmo on merkittävä kulttuurikaupunki. Vuodesta 1970 järjestetty Kuhmon kamarimusiikkijuhla lukeutuu maailman kymmeneen merkittävimpään musiikkitapahtumaan. Kuhmon-Suomussalmen vihreäkivivyöhykkeellä on vuolukiviteollisuutta. Kuhmoon suunnitellaan koko maakuntaa palvelevaa mekaanisen puunjalostuksen Woodpolis osaamiskeskittymää. Yritysten tutkimus-, kehitys- ja koulutuspalveluita sekä puurakentamiseen liittyviä tuotekehityshankkeita ollaan käynnistämässä.

16 VIA PIX-MATKAILUVYÖHYKE 16 2 Matkailu Vyöhykkeen matkailullinen vetovoima perustuu monimuotoiseen luontoon ja rikkaaseen kulttuuriperintöön. Maailman matkailujärjestöä (WTO) mukaillen vapaa-ajan matkailu on toimintaa, jossa ihminen oleskelee tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella korkeintaan vuoden. Matkailija on henkilö, jonka matkan päätarkoitus on muu kuin toiminta korvausta vastaan. Liikenne- ja viestintäministeriötä (LVM) mukaillen vapaa-ajan matkailu on viipymistä asuin- ja työpaikkakunnan ulkopuolella. Matkailija on henkilö, joka matkustaa kotipaikkakuntansa ulkopuolelle tilapäisesti. Myös työ-, liike- ja kongressimatkat ovat matkailua. Matkailulla tarkoitetaan tässä yhteydessä vapaa-ajan matkailua eli turismia. 2.1 Matkailu Matkailuliikenne on matkailutarkoituksessa tapahtuvaa henkilöliikennettä; % henkilöliikenteen suoritteista liittyy matkailuun ja vapaa-aikaan. Matkailuala tukeutuu yleensä olevaan infrastruktuuriin. Alueiden väliseen matkailuilmiöön vaikuttavat etäisyys- ja kustannustekijät sekä informaation saatavuus. Matkailussa käytetään kaikkia kulkumuotoja. Liikenneyhteydet ja kulkumuodot yhdistävät matkailun lähtöalueilla syntyvän kysynnän motiiveja sekä kohdealueilla muodostuvan tarjonnan vetovoimatekijöitä maantieteellisesti toisiinsa. Matkailusektoriin liittyy myös palevelutuottajien aiheuttama liikenne. Matkailua on kahdenlaista. Kohdematkailussa lähtö- ja kohdealueita yhdistävät läpikulkutiet nähdään etäisyys-, kustannus- ja aikatekijänä. Välimatka pyritään suorittamaan mahdollisimman nopeasti ja edullisesti. Tavoitteena on loman vietto kohteessa. Talvimatkailu on pääosin kohdematkailua. Kiertomatkailussa elämyksiä hankitaan myös matkalla kohteesta toiseen. Reitistä muodostuu vetovoimatekijä. Kesämatkailu on pääosin kiertomatkailua. Henkilöauto on myös ulkomaalaisten keskeisin kiertomatkailun kulkumuoto. Matkailu on alueellista toimintaa. Matkailualueen tulee olla laajempi kuin yksittäinen kunta tai attraktio eli tuotteistettu vetovoimatekijä. Hyvän matkailullisen lähtökohdan muodostavat toisiinsa rajautuvat, tarjonta- tai vetovoimatekijöiltään samankaltaiset alueet sekä yritysten yhteistyön kautta syntyvät toiminnalliset kokonaisuudet. Matkailu perustuu luontaisiin tai keinotekoisiin vetovoimatekijöihin. Kaikki paikkaan sidotut elementit, jotka houkuttelevat vierailijoita kohdealueen ulkopuolelta, ovat vetovoimatekijöitä. Luonto, kulttuuri, saavutettavuus ja aktiviteetit ovat primäärisiä vetovoimatekijöitä, palvelut ja sosiaaliset tekijät sekundäärisiä. Luontotekijöitä ovat mm. pinnanmuodot, vesistöt, kasvillisuus ja eläimistö. Kulttuuritekijöitä

17 17 VIA PIX -MATKAILUVYÖHYKE ovat mm. rakennukset, historialliset paikat, elämäntapa ja tyyli sekä tapahtumat ja festivaalit. Hyvät liikenneyhteydet ovat matkailun ja palveluiden kannalta tärkeitä. Palveluita ovat mm. majoitus-, ravitsemis-, kauppa-, ohjelma- ja tapahtumapalvelut. Sosiaalisilla tekijöillä tarkoitetaan paikallisväestön suhtautumista matkailijoihin sekä matkailijoiden suhtautumista toisiinsa. Suomen kansainvälisen matkailun vetovoimatekijänä toimii pääosin luonto; vesielementti on tärkeä imagotekijä. Suurin osa kansainvälisestä matkailuliikenteestä saapuu Suomeen Helsingin kautta. Matkailijoita tulee eniten Saksasta, Ruotsista, Venäjältä ja Hollannista. Kotimaan matkailun ensisijainen vetovoimatekijä on kulttuuri. Merkittävin matkailun lähtöalue on Uusimaa. Kaupunkilaiset matkustavat kuntalaisia useammin; korkeasti koulutetut matkustavat eniten. Matkan yleisin pääsyy on vapaa-ajan vietto. Matkailua mitataan kohteiden kävijämäärillä ja rekisteröidyillä yöpymisillä. Määrät vaihtelevat voimakkaasti kuukausittain. Maaliskuu on talvikauden merkittävimpiä kuukausia. Vilkkain sesonki painottuu kesään ja erityisesti heinäkuuhun. Kirkot ovat kävijämääriltään keskimääräistä suurempia matkailukohteita; vierasvenesatamat sekä ulkomuseot ja kartanot pienimpiä. Taidemuseoiden ja näyttelyiden vuosittaiset kävijämäärät saattavat vaihdella huomattavasti; sisältö vaikuttaa ratkaisevasti yleiseen kiinnostavuuteen. Yksittäiset festivaalit ja kulttuuritapahtumat houkuttelevat matkailijoita tiettyinä viikkoina. Tienvarsikohteissa ja museoissa käy tasaisimmin vierailijoita vuoden aikana. Perhe- ja harrastuskohteissa kävijämäärät painottuvat hiihtokeskuksien vaikutuksesta talvikauteen. Matkailu on palveluelinkeino. Perinteisestä matkailun massaturismista ollaan palaamassa yksilöllisyyteen. Laadukkailta palveluilta edellytetään monipuolisuutta ja helppoa muunneltavuutta. Matkalla irrottaudutaan arjen ympäristöstä ja rutiineista. Eksoottisissa matkakohteissa halutaan viihtyä, kokea uutta ja oppia. Paikallisuutta ja terveellisiä elämäntapoja arvostetaan. Luontoon, kulttuuriin, seikkailuun tai elämyksiin perustuva teemamatkailu lisääntynee ja lyhyet lomat kasvattanevat suosiotaan. Varsin merkittävällä matkailuelinkeinolla on kasvupotentiaalia. Väestön määrä ja ostovoima ovat lisääntyneet ja markkinointi tehostunut. Kilpailu on kiristynyt. Suhteellisesti tarkasteltuna matkailu on maakunnissa ja maaseudulla valtakunnan ydinalueita ja suurkaupunkeja tärkeämpää. Matkailuelinkeinoa muokkaavat toimintaympäristön fyysiset, poliittis-hallinnolliset, taloudelliset, teknologiset ja sosiokulttuuriset muutokset. Tavoitteena on kysyntälähtöinen, itsekannattava, taloudellisesti tuottava ja kilpailukykyinen elinkeino. Matkailun pääasiallisena kehittäjänä ja ratkaisun tekijänä toimii viime kädessä yrittäjä. Julkinen sektori edistää matkailuyritystoimintaa viennin kasvualana. Keskeisiä toimenpiteitä ovat matkailualan kansainvälistäminen ja sesongin pidentäminen. Kasvu jatkunee ainakin vuoteen Oulu-Kajaani -kehittämisvyöhyke OuKa vyöhyke on ollut osa Suomen ensimmäistä matkailureittiä; Suomessa oli vain yksi yhtenäinen reitti Suomen Matkailijayhdistyksen perustamisen aikoihin Reitti kulki Viipurista Kuopion ja Iisalmen kautta Kajaaniin, laivalla Oulujärven yli Vaalaan, tervaveneellä Oulujokea pitkin Ouluun ja rautateitse takaisin etelään. Elämyksiin kuului mm. Muhoksen Pyhäkosken laskeminen alas 18-paikkaisella tervaveneellä. Turistien viihdyttämiseksi koskia laskettiin näytösluontoisesti myös tervatynnyreiden päällä. Kajaanin kaukainen korpikaupunki houkutteli karelianismin innoittamia matkaajia. Oulujoen vesistöalue tuli kansainvälisten matkailijapiirien tietoisuuteen 1800-luvun lopulla. Englantilainen yläluokka etsi uusia matka- ja kalastuskohteita. Kajaaninjoen kosket jalokaloineen sekä Oulujärvi avarine selkineen sopivat matkailuun. Lohilordeiksi kutsuttuja aatelisturisteja saapui säännöllisesti eksoottiselle matkalle. Matkailijoita saapui Egyptistä ja Intiasta saakka. Myöhemmin ulkomaalaisten urheilukalastajien matkakohteeksi vakiintui Oulujoki. Hailuodon saari on ollut kasvi- ja eläintieteilijöiden suosima käyntikohde 1800-luvulta asti. Vyöhykkeen identiteetti ja nykyinen matkailullinen vetovoima perustuu ensisijaisesti monimuotoiseen luontoon ja rikkaaseen kulttuuriperintöön. Vesielementti on oleellinen imagotekijä. Matkailun ja palvelujen kannalta tärkeä saavutettavuus on hyvä ja vapaa-ajan aktiviteetteja on runsaasti. Luontomatkailulla on pitkät perinteet. Alue on jälleen nousemassa tärkeäksi luontoarvojen kasvavan matkailullisen merkityksen myötä. Yhtenäiset maasto- ja vesiretkeilyreitistöt, luonnon virkistyskäyttö ja ns. hiljaiset alueet ovat arvokkaita luonnonympäristön matkailu- ja virkistyspalveluverkoston osia. Vyöhykkeelle suuntautuvalla matkailulla on kasvupotentiaalia. Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa muodostivat aiemmin yhtenäisen matkailun suuraluekokonaisuuden. Nykyisin Pohjanmaa sekä Vaara-alue, johon kuuluvat Kainuu, Koillismaa ja Pohjois-Karjala, määritellään kuitenkin erillisiksi matkailun suuralueiksi. Laajan vesistöalueen maantieteelliset ja kulttuurihistorialliset tekijät yhdistävät vyöhykkeen vahvaksi kokonaisuudeksi. Yhtenäinen matkailuvyöhyke on luontaisesti jo syntymässä erillisten matkailukohteiden muodostamana nauhamaisena rihmana.

18 VIA PIX-MATKAILUVYÖHYKE 18 OuKa vyöhykkeen merkittävimmät matkailualueet ovat Oulun seutu, Rokua, Oulujärven ympäristö ja Vuokatti. Pääosa yöpymisistä liittyy vapaa-ajan matkailuun. Vetovoimatekijöitä ovat luonto, vesistö, ulkoilureitistöt, kulttuuri ja kulttuuriperinne sekä helppo saavutettavuus. Oleviin luontoreitistöihin tukeutuvat ohjelmapalveluyritykset tarjoavat yksilöllisiä teemakokonaisuuksia ja elämyksiä ympäri vuoden. Tarjolla olevia kesäaktiviteetteja ovat mm. pyöräily, vaellus, retkeily, marjastus, kalastus, uinti, melonta, veneily ja koskenlasku. Talviaktiviteetteja ovat mm. luistelu, pilkkiminen, maastohiihto ja lumikenkäkävely. Ulkomaalaisia matkustajia saapuu vyöhykkeelle eniten Venäjältä, Norjasta, Saksasta ja Ruotsista. Venäläisistä n. 67 % on päiväkävijöitä. Ostosmatkalaisia on huomattavasti. Venäläisiä kiinnostavat sotahistorialliset tapahtumapaikat, kirkolliskohteet ja kaupungit. Norjalaisista päiväkävijöitä on yli 25 %. Lähes 20 % on kauttakulkumatkalla ilman varsinaista matkakohdetta. Useamman maan kiertomatkalla olevat saksalaiset käyvät rakennuksissa, museoissa, näyttelyissä, tiede- ja opetuskohteissa sekä kansallispuistoissa. Sukulaisvierailut ovat ruotsalaisilla yleisiä. 40 % on päiväkävijöitä. Ruotsalaiset käyvät tienvarsikohteissa ja myymälöissä, perhe- ja harrastuskohteissa, kartanoissa, vierasvenesatamissa ja taidenäyttelyissä. 2.2 Matkailutiet Matkailutie on suhteellisen pitkä, vaihtoehtoinen, selkeästi rajautuva ja looginen reittikokonaisuus, jonka varrella on runsaasti matkailullisesti merkittäviä kohteita. Matkailutie ei ole sidoksissa teiden muodolliseen luokitukseen. Laajimmillaan matkailutiet ovat leveitä vyöhykkeitä. Matkailuteihin liittyvät läheisesti maisema- ja museotiet sekä valtakunnalliset pyöräretkeilyreitit. Matkailijat käyttävät tiestön valtaväyliä alueelta toiselle siirtymiseen. Matkailijavirtoja tulisi ohjata pois nopeakulkuisilta pääväyliltä ja saada viipymään tien varrella. Matkailutien houkuttelevuus voi perustua omaleimaisiin luonto-, historia- ja kulttuuriarvoihin, palveluihin tai monipuolisuuteen. Ensisijaisten vetovoimatekijöiden tulee olla luonteeltaan pysyviä. Vetovoimaa voidaan kuvata samantyyppisiä tekijöitä yhdistävillä aihepiireillä tai teemoilla. Tiet lähiympäristöineen ja palveluineen ovat osa matkailumaisemaa. Tiekokonaisuus koetaan maisemallisena elämyksenä, ei yksittäisten kohteiden summana. Maisemajaksojen ja suurmaiseman ominaispiirteiden tulee erottua. Mm. suljetuilla metsäisillä jaksoilla tieympäristön maisematila on suppeampi ja avoimilla pelto- tai vesistöjaksoilla laajempi. Erityispiirteiden korostaminen lisää viihtyisyyttä, monimuotoisuutta ja vaihtelevuutta. Hoidettu ja edustava tieympäristö on osa alueesta muodostuvaa yleiskuvaa. Maiseman hoidossa on huomioitava liikenneturvallisuus. Tiehallinto tukee matkailun edellytyksiä kehittämällä miellyttävän ja helpon liikkumisen mahdollistavia monipuolisia tienvarsipalveluita. Tärkeimpinä pidetään kohdeviitoitusta, WC-palveluita, opaskarttoja ja informaatiotauluja sekä jätteiden talteenottoa. Tiellä tulee olla myös avoinna olevia laadukkaita ruokailu-, majoitus- ja aktiviteettimahdollisuuksia. Maisema- ja näköalapaikkojen läheisyyteen rakennetut viihtyisät ja toimivat pysäköinti- ja levähdysalueet edesauttavat tielläliikkujan virkistäytymistä ja lepoa. Henkilöautoliikenteelle suunnattujen tienvarren pysäköinti- ja levähdysalueiden riittävä ajoetäisyys on n km; vilkkailla tiejaksoilla ajallisesti n. 20 minuuttia ja hiljaisilla n. 30 minuuttia. Alueille sijoitetaan opaskarttoja. Palvelujen yhteydessä sijaitseva matkailuneuvonta mahdollistaa esitteiden ja karttojen jaka-

19 19 VIA PIX -MATKAILUVYÖHYKE misen tiellä liikkujille. Etukäteissuunnittelun mahdollistavan matkailuinformaation ja riittävän tienvarsiopastuksen ansiosta matkailija vierailee useammassa kohteessa, käyttää ajan tehokkaammin hyödyksi ja on kokonaismatkaan tyytyväisempi. Suuret kaupunkikeskukset pystyvät tarjoamaan kaikki matkailijan tarvitsemat palvelut. Kaupungin läheisyydessä tulee olla palveluista kertova opastuspiste. Kaupunkien ja taajamien läpiajo-opasteiden tulee olla selkeitä. Tieverkon yleinen viitoitus on osa matkailua palvelevaa opastusta. Tienvarsille sijoittuvia oheispalveluita ja vetovoimakohteita voidaan viitoittaa. Syrjässä sijaitsevia kohteita viitoitetaan erityispiirteen tai merkityksen vuoksi; matkailutieltä saatetaan poiketa vetovoimaiseksi koettuun kohteeseen jopa useita kymmeniä kilometrejä. Kohteen luonteesta riippuen maksimietäisyys tiestä on 5-10 km tai harvaan asutuilla seuduilla km. Autokiertomatkailun suosio sekä kiinnostus matkailutien maastoon merkitsemistä kohtaan on kasvanut. Kulkijaa ohjaavaa liikennemerkkiä tunnuksineen pidetään tärkeänä. Viitoitus auttaa reitin löytämisessä ja reitillä pysymisessä; matkailija tiedostaa liikkuvansa tietyllä matkailutiellä ja vakuuttuu reitin tasosta. Matkailutie on konkreettinen esimerkki alueen elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistämisestä, matkailuelinkeinon toimintaedellytysten kehittämisestä, markkinoiden tehostamisesta, toimijoiden yhteistyöstä sekä verkostoituneista matkailupalveluista. Matkailutiemerkki antaa mahdollisuuden rakentaa tiestä, kohteista ja palveluista selkeästi markkinoitavia tuotekokonaisuuksia sekä asiakkaiden ehdoilla rakennettuja matkailupaketteja. Matkailuteiden merkitseminen, opasteen väri ja opastuksen tapa sekä käytettävä kieli liittyvät palvelukohteiden viitoitukseen. Tiehallinnossa laaditaan uutta viitoitusohjekokonaisuutta, johon kuuluu myös matkailuteiden merkitseminen. Tiehallinto päättää matkailutiestatuksen myöntämisestä. Hankkeesta pyydetään lausunnot Matkailun edistämiskeskukselta (MEK) ja SUOMA ry:ltä. Lupa tien merkitsemiseen annetaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Matkailutie-liikennemerkkien sijoittamisesta haetaan lupa katuverkon osalta kunnalta ja yleisten teiden osalta tiepiiriltä. Matkailureitti merkitään ruskeapohjaisilla opasteilla. Nimiteksti on valkoinen. Reitin yksilöllisen ja kansainvälisesti toimivan nimen tulee perustua alueen vetovoimatekijöihin ja selkeään teemaan. LVM myöntää luvan opasteen yhteydessä käytettävän tunnuksen käyttöön. Vahva hakijaorganisaatio vastaa kustannuksista, reitin merkitsemisen suunnittelusta ja toteutuksesta, liikennemerkkien ylläpidosta sekä mahdollisesta poistamisesta. Tiehallinto ylläpitää ja kehittää matkailuteitä kuten muutakin tieverkkoa. Tiehallinnon mukaan pääteillä ei ole tarkoituksenmukaista korostaa tiettyä käyttäjäryhmää; pääteitä ei ole perusteltua merkitä matkailureiteiksi. Muutamia valtateitä voidaan kuitenkin pitää matkailuteinä, sillä valtatiet ovat laadultaan ja palveluiltaan hyvin valmiita matkailijoiden käyttöön. Mm. ulkomaalaiset käyttävät pääteitä, joita ei koeta vetovoimaisiksi. Matkailuteiden lukumäärän tulisi pysyä riittävän vähäisenä, jotta reittikokonaisuudet koettaisiin omaleimaisina ja kiehtovina. Suomen matkailuteiden yleiskartalla sekä kattavalla tietopaketilla on kysyntää. Matkailuteiden merkitsemistä maantiekarttoihin harkitaan. Ympärivuotisesti liikennöitävät, hyväkuntoiset matkailutiet tulisi kytkeä luontevaksi valtakunnalliseksi verkostoksi sekä tuotteistaa ja markkinoida kokonaisuuksina. Vetovoimaiset kansainväliset jatkoyhteydet ovat tärkeitä. Suomen matkailutiet Suomessa on yhteensä lähes km matkailuteitä. Tiet ovat hyvin eri pituisia. Alueelliset matkailutiet saattavat olla 100 km pitkiä; kansainväliset reitit kulkevat Suomen halki jatkuen valtakunnan rajojen ulkopuolella. Via Karelia (Runon ja rajan tie) Runon ja rajan tie (1966- ) on Suomen vanhin matkailutie. Tietunnuksen kaksipuoleinen R kuvaa runon ja rajan maata km pituinen kiertomatkailureitti kulkee valtakunnan itärajaa pitkin Suomenlahdelta Sallaan. Reitillä on useita rajanylityspaikkoja. Ydinreittiin liittyy pienempiä toimintokokonaisuuksia. Vetovoimatekijöitä ovat luonto, sotahistoria, ortodoksisuus ja ruokaperinne. Taustaorganisaatio edistää yritysten verkostoitumista. Tien nimi on muutettu kansainväliseen markkinointiin paremmin sopivaksi Via Kareliaksi. Hämeen Härkätie Kehtolaulusta tuttu 160 km pituinen Hämeen Härkätie on Suomen vanhimpia teitä. Vt 10 syrjäytti Turun ja Hämeen linnojen välillä kulkevan historiallisen maisemareitin hiljaisiksi paikallis- ja yksityisteiksi 1962; asfaltoidun tien alkuperäinen linjaus on pääosin säilynyt. Matkailullista vetovoimaa kehitetään markkinointi- ja esittelymateriaalien avulla. Tiestä on laadittu autoilijan kartta ja pyöräilyopas; sähköistä karttapaikannusta kokeillaan. Tavoitteena on luoda yhteinen tuotemerkki alueen kärkiyrityksille. Härkätien tunnuskuva on härän pää. Kuninkaantie ja Postitie Kansainvälinen Kuninkaantie on osa Bergenistä Ruotsin, Ahvenanmaan ja Suomen etelärannikon kautta Pietariin kulkenutta postireittiä. Kuninkaantien tunnuskuva on kruunu. Pääteiden tuntumassa Turusta Vaalimaalle kulke-

20 VIA PIX-MATKAILUVYÖHYKE 20 valla Kuninkaantiellä on laaja kruunutarroilla merkittyjen yrittäjien matkailupalveluverkosto. Yhteistyökumppaneita on jopa yli 50 km päässä varsinaiselta tieltä. Kuninkaantielle on laadittu polkupyörä- ja autokartat. Yksittäismatkailijoille on 2-4 päiväisiä teemoitettuja autoreittejä. Kotimaisille ja ulkomaisille asiakkaille on omia pakettivaihtoehtoja. Kansainvälisenä tavoitteena ovat kestävään kehitykseen perustuvat Itämeren alueen matkailureitit. Vireillä oleva Postitie jatkaisi vanhaa postireittiä Turusta Ahvenanmaan kautta Tukholmaan. Revontulten tie Yhteispohjoismainen matkailutie kulkee Tornio-Haaparannalta Tromssaan. Tie seuraa Suomen puolella Vt:tä 21 (E8) Torniosta Kilpisjärvelle. Tarkoituksena on parantaa matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä ja lisätä yrittäjien välistä yhteistyötä. Lisätavoitteena on työpaikkojen luominen. Saariston rengastie Turun saaristossa kulkeva Saariston rengastie on 200 km pitkä. Vetovoima perustuu saaristomaisemaan ja historiaan; tien varrella on lukuisia siltoja ja lauttoja. Reittiä markkinoidaan polkupyöräilijöille, autoilijoille ja linja-autoryhmille. Tavoitteena on kehittää saaristomeren elinkeinoja yritysneuvonnan ja viestinnän avulla. Sininen tie Sininen tie seuraa tuhansia vuosia vanhaa vesireittiä Atlantilta Äänisjärvelle. Kansainvälinen reitti kulkee Norjasta ja Ruotsista meritien kautta Suomen halki Venäjän Karjalaan. Vaasasta Värtsilään kulkevan tien sanotaan olevan Keskisen Suomen läpileikkaus. Pienryhmille on valmiita matkapaketteja. Taikayön tie Taikayön tie kulkee Vt:n 2 suuntaisesti Kokemäenjoelta Hämeen Härkätielle. Tien varressa on iskelmän taikayöstä kuulu Urjala. Taikayön tienoo markkinoi Kaakkois-Satakunnan yrityksiä ja palveluja yleisellä tasolla. Taikayön tielle ei todennäköisesti myönnettäisi matkailutiestatusta nykyisillä kriteereillä. Vihreän kullan kulttuuritie Metsäteemaan perustuvan tien nähtävyydet ovat maisema-, luonto- ja kulttuuriaiheisia. Lähes 400 km pituinen reitti kulkee pääosin alemmalla tieverkolla Mäntyharjulta Punkaharjulle. Etelä-Savoa esittelevästä matkailureittivaihtoehdosta on karttaesite. Nähtävyyksissä on opastekyltit. Tavoitteena on alueellisen yhteistyön kehittäminen. Vihreän kullan kulttuuritie on saanut matkailutiestatuksen. Reittiä ei vielä ole merkitty maastoon. Matkailutiehankkeita Matkailutieinnostuksen myötä Suomessa on meneillään useita, virallista statusta tavoittelevaa matkailutiehanketta. Via Pix Ylimaakunnallista Via Pix reittiä suunnitellaan kansainväliseksi matkailutieksi. Reitillä on Via Karelia matkailutiehen yhtenevä tieosuus Kuhmossa. Tiehallinnon mukaan pääteille ei voi myöntää matkailutiestatusta; tien varren matkailukohteita ja palveluita voidaan kuitenkin viitoittaa ilman statustakin. Kaikki muut Tiehallinnon matkailutiemääritelmät täyttyvät Via Pix reitillä. OuKa kehittämisvyöhyke muodostaa loogisen, selkeästi rajautuvan matkailullisen kokonaisuuden. Matkailutiehankkeeseen liittyy Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Kainuun maakunta kuntayhtymän muodostama vahva taustaorganisaatio. Tiellä on kansainvälisesti toimiva nimi, joka perustuu vyöhykkeelle ominaisen ja perinteisesti vahvan tervan vetovoimaan. Reitillä on useita profiloituja teemoja, joiden avulla Via Pix matkailutie erottuu kiehtovana kokonaisuutena. Valkea tie Pohjois-Pohjanmaalla aloitellaan Vt:lle 20 sijoittuvaa Oulu- Kuusamo-Venäjä matkailutiehanketta. Kansainvälinen matkailun kehityskäytävä tukeutuu Kuusamo-Suoperä rajanylityspaikan kehittämiseen, lentokenttään sekä luontoja kulttuurimatkailukohteisiin. Arvokkaan metsävyöhykkeen halki kulkeva Valkean tien matkailureitti yhdistää Perämeren alueen Vienan mereen. Valkean tien ja Via Pix matkailutien kehittäminen liittyvät toisiinsa. Sodan ja rauhan tie Vireillä oleva kansainvälinen tie perustuu Suureen Pohjan sotaan ( ) ja Suomen sotaan ( ). Alkuvaiheessa n. 300 km pituinen reitti ulottuu Alavudelta Merenkurkun yli Uumajaan ja Sävariin. Matkailureitti oheispalveluineen ja opastuskeskuksineen esittelee sotia ja taistelupaikkoja. Hankkeeseen sisältyy yrittäjien kouluttamista historiamatkailuun. Tarkoituksena on, että matkailijat saavat tarvitsemansa palvelut reitillä. Kansallisväylä Kansallisväylä suunniteltiin osaksi Kreikasta Via Baltican kautta Helsinkiin ja Vt:tä 5 pitkin Sodankylään kulkevaa TEN-verkkoa. Reitti olisi jatkunut Utsjoen kautta Jäämerelle asti. Kaikki kulkumuodot olisi huomioitu jopa km leveällä liikennevyöhykkeellä. Matkailutoimialan kehittäminen oli yksi päätavoitteista. Kansallisväylä nähtiin talousvyöhykkeenä, yhteistyöverkostona ja palvelutuotteena. Kansallisväylälle ei myönnetty matkailutiestatusta.

SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN TILLGÄNGLIGHET OCH RÖRLIGHET

SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN TILLGÄNGLIGHET OCH RÖRLIGHET SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN TILLGÄNGLIGHET OCH RÖRLIGHET Maakunnan erityispiirteet ja matkailun kehittäminen Landskapets särdrag och turismens utveckling Kuva: Jan Eerala. Matkailutiet Suomessa 1. Revontulten

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

PALVELUKOHTEIDEN PAIKALLISET VIITOITUSPERIAATTEET, HÄMEENLINNA (LUONNOS)

PALVELUKOHTEIDEN PAIKALLISET VIITOITUSPERIAATTEET, HÄMEENLINNA (LUONNOS) 20.10.2015 Palvelukohteiden paikalliset viitoitusperiaatteet antavat suuntaviivat opastamiselle Hämeenlinnassa. Viitoitusperiaatteissa noudatetaan pääasiassa Palvelukohteiden viitoitus ohjetta (TIEH 2000021-07)

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa: LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailu Ge 2 Yhteinen maailma Syksy 2016 Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailumaantiede Onko matkailu tieteenala vai tutkimuskohde? Monitieteellisyys ja ulottuvuus hidastavat teoreettisen tiedon

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

6 Kainuu. 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

6 Kainuu. 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 6 Kainuu 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 6.1. KAINUU Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 7 kpl Kainuun maakuntaan

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

instituutti kulttuurimatkailu

instituutti kulttuurimatkailu Pohjoisen kulttuuri-instituutti instituutti kulttuurimatkailu Veli-Pekka Räty projektipäällikkö Lapin matkailuparlamentti, Suomu 30.9.2010 Eväitä kulttuurimatkailun kehittämiseen Pohjoisen kulttuuri-instituutti

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI /TAAVETTI Marttilantie-Kappakatu-Taavetintie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 21.12.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää osan Marttilantiestä sekä Kauppakadun

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013 Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ 13.4.2016 Paula Qvick Tilanne Päätöstä maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta ei ole Tarkistustarvetta on: suot, puolustusvoimien alueet, maisemat Yleinen tarkistustarve:

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Laukaan kunnan Rakennemalli

Laukaan kunnan Rakennemalli Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemalliehdotus 30.4.2015 Rakennemalli Rakennemallin pohjaksi on laadittiin 3 erilaista vaihtoehtoa, joista ohjausryhmä valitsi lausuntokierroksen jälkeen VE 2 Herneenpalko

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, Liisa Hentinen, MEK

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, Liisa Hentinen, MEK Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, 17.5.2011 Liisa Hentinen, MEK Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kv markkinoille: MEK 2008 Kulttuurimatkailun visio Suomalainen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA!

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! Korjausrakentamisen seminaari 1, rakennusvalvonta, Oulu 2013! Helena Hirviniemi" arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Helena Hirviniemi" tutkija, Oulun

Lisätiedot

Maakunnan liitto maaseudun kilpailukyvyn kehittäjänä. Maaseudun kilpailukyky -seminaari Mustiala, Asko Peltola

Maakunnan liitto maaseudun kilpailukyvyn kehittäjänä. Maaseudun kilpailukyky -seminaari Mustiala, Asko Peltola Maakunnan liitto maaseudun kilpailukyvyn kehittäjänä Maaseudun kilpailukyky -seminaari Mustiala, 17.9.2009 Asko Peltola Mikä on maakunnan liitto? Suomessa on 19 maakunnan liittoa (+ Ahvenanmaa) Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Luonnon virkistyskäyttö maakunnittain. Tuija Sievänen Eija Pouta Marjo Neuvonen

Luonnon virkistyskäyttö maakunnittain. Tuija Sievänen Eija Pouta Marjo Neuvonen Luonnon virkistyskäyttö maakunnittain Tuija Sievänen Eija Pouta Marjo Neuvonen Tutkimuksen tavoitteet maakuntien väestöjen ulkoilukäyttäytymisen yhtäläisyyksien ja erojen tarkastelu maakuntaryhmien muodostaminen

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista

Lisätiedot