OULU KAJAANI -KEHITTÄMISVYÖHYKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULU KAJAANI -KEHITTÄMISVYÖHYKE"

Transkriptio

1 OULU KAJAANI -KEHITTÄMISVYÖHYKE Via Pix -matkailuvyöhykkeen

2 Etukannen kuvat: Kiehimänjokisuu, Paltamo (Martti Juntunen 2004) Toripolliisi (kuvanveistäjä Kaarlo Mikkonen), Oulu (Sampo Kangastalo 2006) Kajaaninlinna, Kajaani (Suvi Korpinen 2005) Takakannen kuva: Vuokatti Naapurinvaaralta katsottuna, Sotkamo (Sampo Kangastalo 2006) Pohjakartat c Genimap Oy, Lupa L6750/06.

3 3 VIA PIX -MATKAILUVYÖHYKE OULU-KAJAANI -KEHITTÄMISVYÖHYKE Via Pix -matkailuvyöhykkeen Suvi Korpinen POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ TIEHALLINTO, OULUN TIEPIIRI Oulun kaupunki Muhoksen kunta Utajärven kunta Kajaanin kaupunki Kuhmon kaupunki Paltamon kunta Vaalan kunta Ristijärven kunta Sotkamon kunta 2006

4 VIA PIX-MATKAILUVYÖHYKE 4

5 5 VIA PIX -MATKAILUVYÖHYKE Lukijalle Ihminen on aina hakenut kulkemiselleen sopivimmat väylät. Vesitiet, polut, maantiet ja ilmasillat ovat ajallista jatkumoa ihmisen liikkumisen reiteille. Jos väylät ovat olleet erityisen käyttökelpoisia ja tarjonneet runsaasti myönteisiä kokemuksia, niistä on tullut tunnettuja ja suosittuja. Hyödyn lisäksi ne ovat tarjonneet myös virkistystä kulkijoilleen. Tämän julkaisun tarkoitus on tehdä tutuksi Via Pix -matkailuvyöhykettä, maisema- ja kulttuuriväylää, joka itä-länsisuuntaisesti yhdistää Oulujoen vesistön varren alueet Perämereltä Suomen itärajalle ja laajemmin valtakuntien rajat ylittäen Atlantin rannikolta Norjan ja Ruotsin kautta Valkealle merelle aina Venäjän Arkangeliin saakka. Esisuunnitelma kuuluu Oulu-Kajaani -kehittämisvyöhykkeen (OuKa) hankekokonaisuuteen. Hankkeella luodaan edellytyksiä vyöhykkeen suunnitelmalliselle kehittämiselle valittujen painopistealueiden avulla. Via Pix - on osa OuKa -hankkeen liikennekäytävän kehittämistyötä. Sillä on myös yhtymäkohtia alueen matkailua ja maankäyttöä palveleviin kehittämishankkeisiin. Via Pix sijoittuu Oulujoen vesistöalueelle, jota jokien ohella hallitsee suuri Oulujärvi. Luonnon- ja kulttuuriperinnöltään arvokkaan vyöhykkeen osa-alueet ovat vaatineet pitkän ajan kehittyäkseen niiksi monikerroksisiksi ympäristöiksi, joita ne tänä päivänä ovat. Vyöhykkeen kehitys on jatkuvaa. Esisuunnitelma tuo esille alueen kuntien ja kohteiden omaleimaisia piirteitä, jotka ovat tärkeitä vyöhykkeen vetovoimaisuuden ja kehityksen sekä ihmisten elämäntavan ja kulttuurin kuvaajina. Yhdessä ne muodostavat kuvan Via Pix -vyöhykkeestä. Vyöhykkeen latinankielinen nimi Via Pix, Tervan tie, kytkee sen osaksi eurooppalaisia matkailuväyliä ja korostaa vyöhykkeen historiallista merkitystä. Suunnitelmaan sisältyvä Via Pix -visio hahmottelee vyöhykkeen matkailuväylästöä. Se esittelee teemat ja kohteet, joiden varaan matkailuvyöhyke voi toteutua, mukaan lukien matkailuyrittämiseen liittyvät näkökohdat. Liikkumisympäristö esitellään jäsenneltynä toiminnallisesti mielekkäisiin tieosuuksiin, jotka on esitelty myös karttoina. Liikkumisympäristöteemoina tuodaan esiin alueelle ominaisia luonto- ja historiateemoja. Matkailuvyöhykkeelle esitetään jatkotoimenpidesuositukset jäsenneltynä kymmeneen eri toteutusvaiheeseen. Työtä ohjaavaan ryhmään kuuluivat kaupunginarkkitehti Irmeli Hanka (Kajaanin kaupunki), ympäristöpäällikkö Ismo Karhu (Pohjois-Pohjanmaan liitto), suunnittelupäällikkö Risto Leppänen (Tiehallinto), aluearkkitehti Sirpa Lyytinen (Vaala, Paltamo ja Vuolijoki), tieinsinööri Marjo Paavola (Tiehallinto), ja puheenjohtajana toiminut maankäyttöpäällikkö Eija Salmi (Pohjois-Pohjanmaan liitto). Ohjausryhmän kokouksiin osallistuivat kutsuttuina myös projektipäällikkö Sampo Kangastalo (Oulu- Kajaani kehittämisvyöhyke) sekä professori Helka-Liisa Hentilä (Oulun yliopisto). Esisuunnitelman tekijäksi oli ilo saada arkkitehtiylioppilas Suvi Korpinen, joka innostuneesti ja tavoitetietoisesti paneutui suunnittelutehtävään. Julkaisun on toteuttanut visuaalinen suunnittelija Paula Bäckmand (Pohjois- Pohjanmaan liitto). Via Pix -suunnitelma avaa osaltaan silmiämme Oulu-Kajaani -vyöhykkeen mahdollisuuksille toimia ja kehittyä kansainväliset mitat täyttävänä ja alueen perinnettä ja nykypäivää kuvaavana matkailuvyöhykkeenä, jossa on runsaasti kiinnostavia ja arvokkaita kohteita. Toivottavasti tämä julkaisu vie eteenpäin Suomi-neidon vyöksi kietoutuvan maisema- ja kulttuuripainotteisen uuden matkailutien syntymistä ja kehittymistä. Oulussa elokuussa 2006 Eija Salmi maankäyttöpäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto ohjausryhmän puheenjohtaja

6 VIA PIX-MATKAILUVYÖHYKE 6

7 7 VIA PIX -MATKAILUVYÖHYKE Sisällys LUKIJALLE...5 SISÄLLYSLUETTELO LÄHTÖKOHDAT Kehittämisstrategioita Oulu-Kajaani -kehittämisvyöhyke Hallinnolliset alueet MATKAILU Matkailu Matkailutiet Maisematiet Museotiet ja -sillat Pyöräreitit Matkailuun liittyvät organisaatiot SAAVUTETTAVUUS Tieliikenne Rautatieliikenne Lentoliikenne Vesistöliikenne Kevytliikenne LUONTO Maisemamaakunnat ja -seudut Geologia Oulujoen vesistöalue HISTORIA Esihistoria Asutushistoria Kirkkohistoria Sotahistoria Elinkeinohistoria Kulttuurihistoria VIA PIX -VISIO Via Pix -matkailukohde Liikkumisympäristö Jatkotoimenpidesuositukset...77 LÄHTEET...79

8 VIA PIX-MATKAILUVYÖHYKE 8 1 Lähtökohdat Via Pix -matkailutielle on Oulu - Kajaani kehittämisvyöhykkeellä hyvät suunnitelmalliset edellytykset. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntiin sijoittuvalle Oulu-Kajaani (OuKa) kehittämisvyöhykkeelle suunnitellaan maisema- ja kulttuuritietä eli Via Pix matkailutietä. Vyöhyke on luonnon- ja kulttuuriperinnöltään arvokas, erityinen kokonaisuus Suomessa. 1.1 Kehittämisstrategioita ja -ohjelmia Via Pix matkailutien suunnitteluun liittyy useita tärkeitä kansainvälisiä, kansallisia sekä alueellisia kehittämisstrategioita ja ohjelmia. EU:n aluepolitiikka EU:n aluepolitiikkaan liittyvät mm. ESDP asiakirja, EU:n tavoiteohjelmat, Euregio Karelia naapuruusohjelma, Leader ohjelmat, Innovatiiviset toimet sekä Barents-yhteistyö. EU:n julkaisemassa Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat (ESDP) -asiakirjassa korostetaan alueidenkäytön merkitystä reuna-alueiden kehittämisessä. Rautateiden ja vesiliikenteen tehokkaampaa hyödyntämistä pidetään tärkeänä. Luonnon ja kulttuuriperintöä tulee käyttää ja kehittää harkitusti. Tavoitteet huomioidaan alueidenkäytön suunnittelua ohjaavissa valtakunnallisissa alueidenkäytön tavoitteissa. Vuonna 2000 perustettuun Euregio Karelia yhteistyöalueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnat sekä Venäjän Karjalan tasavalta. Tavoitteena on taloudellisen hyvinvoinnin ja rajan ylittävän vuorovaikutuksen lisääminen. Luonto- ja kulttuuriympäristöön tukeutuvaa ryhmämatkailua sekä kansainvälisten matkailureittien tuotteistamista edistetään aluekehittämisen keinoin. Reitteihin liitetään sota-, kirkko- ja esihistoriakohteita. Kansainvälisistä matkailutiehankkeista tärkeimpiin kuuluu Perämeren Hailuodosta Vienanmeren Solovetskiin kulkeva 430 km pituinen Oulu-Kainuu-Karjala maisemaja kulttuuritie. Rautatieverkon matkailu- ja tuotteistamismahdollisuuksia kehitetään; mm. kesän tai uudenvuoden sesonkiaikoina voisi liikennöidä kansainvälinen henkilöjunavuoro. Oulujärvi LEADER -ohjelmaa toteutetaan Tavoitteena on mm. monipuolinen ja tuottava matkailuyrittäminen. Toimialueeseen kuuluvat Paltamon, Puolangan, Vaalan ja Vuolijoen kunnat sekä Kajaanin kaupunki. Ohjelman avulla luodaan Oulujärven matkailun toimintaohjelma

9 9 VIA PIX -MATKAILUVYÖHYKE sekä kehitetään sisävesiliikennettä ja matkailuyritysten yhteistyöverkostoa. Luontomatkailua ja -liikuntaa edistetään Kajaanin melontakeskuksen avulla. Vaalan keskustaan, Manamansaloon, Paltamon Metelinniemeen ja Kontiomäelle rakennetaan Oulujärven infopisteet. Pysyvät ja ympärivuotiset Oulujärvi-aiheiset näyttelyt toteutetaan Kontiomäelle ja Manamansaloon. Kansallisia ohjelmia ja lainsäädäntö Kansallisia ohjelmia ovat mm. valtakunnalliset alueidenkäytön ja kehittämisen tavoitteet, alueiden kehittämislaki, maankäyttö- ja rakennuslaki sekä kansalliset aluepolitiikan erityisohjelmat, kuten aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmat. Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet (2000) ohjaavat maakuntien suunnittelua. Tavoitteiden mukaan identiteetin, vetovoimaisuuden ja matkailun kehittämisessä tulee huomioida kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö sekä toimivat yhteysverkostot. Matkailukeskusten ja alueiden verkottumista sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittämistä tuetaan. Ensisijaisesti tulee kehittää olevia liikenneyhteyksiä. Joukkoliikenteen ja eri liikennemuotojen yhteistyön edellytyksiä tulee parantaa. Erityisesti on huomioitava terminaalien kehittäminen. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on määritelty alueidenkäytön suunnittelun yleiset tavoitteet. Toimilla pyritään edistämän mm. rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista, luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnon arvojen säilymistä, liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen toimintaedellytyksiä. Ylimaakunnallisia ja seudullisia ohjelmia Ylimaakunnallisia ja seudullisia ohjelmia ovat mm. Pohjois-Suomi strategia, Itä-Suomi ohjelma, Pohjois-Pohjanmaan 1+3 aluekeskusohjelmayhteistyö, vyöhykekuntien ja seutukuntien kehittämissuunnitelmat ja strategiat, Pohjois- Pohjanmaan Multipolis-yhteistyö sekä Oulujoki-strategia. Pohjois-Suomen Multipolis-verkosto on tieto- ja hyvinvointiteollisuuden osa-alueisiin keskittyneiden osaamiskeskusten muodostama kokonaisuus. Pohjois-Suomen kehittämisstrategiassa keskeisten alueellisten osaamiskeskusten eli polisten kiinteällä yhteistyöllä luodaan yrityksiä ja työpaikkoja sekä kansainvälisesti kilpailukykyisiä huipputekniikan ratkaisuja. Oulujokilaakson kulttuurimaisema ja luontokohteet muodostavat ylimaakunnallisen kokonaisuuden. Jokivarren matkailua kehitetään Oulujoki-strategialla Tervaväylä kuntoon -hankkeeseen kuuluvat mm. lohen nousun mahdollistaminen Oulujokeen sekä voimalaitosympäristöjen sekä tien- ja radanvarsien maisemanhoitotyöt. Oulujokilaakson Tervareitistö hankkeen lähtökohtana on toteuttaa ylikunnalliset pitkittäisreitit Oulusta Oulujärvelle. Kehittäminen perustuu oleviin reitteihin. Tavoitteena on jokivarren yrityselämään ja kulttuuriperinteeseen sekä maisemaan ja luontoon tukeutuvien reittien ja palvelujen moninaiskäyttö. Toimenpiteet toteutetaan luokittain kolmessa jaksossa vuosina Maakunnallisia ohjelmia Maakunnallisia ohjelmia ovat mm. maakuntasuunnitelmat, maakuntakaavat, maakuntaohjelmat toteuttamissuunnitelmineen sekä maakunnalliset ympäristöstrategiat ja kulttuuriympäristöohjelmat, mm. matkailua ja rajaliikennettä koskeva Kainuun Venäjä strategia. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman 2020 mukaan kansainvälistymisen haasteisiin tulee vastata luontaisten lähtökohtien avulla. Puhdas luonto, rikas kulttuuriperintö ja edullinen logistinen asema lisäävät maakunnan vetovoimaa. Arvokkaita luontokohteita hyödynnetään osana matkailu- ja virkistyspalveluverkostoa. Kulttuuriperinteen ja perinnön matkailullinen hyödyntäminen on erittäin tärkeää. Kansainvälisten kuljetuskäytävien kehittämisessä panostetaan raja-alueiden liikenneverkkoihin ja rajanylitykseen. Oulun seudun asemaa Perämeren ja Barentsin alueiden leikkauspisteessä hyödynnetään. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) huomioidut valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet koskevat mm. luonnon- ja kulttuuriperintöä sekä yhteysverkostoja. Hailuodon saarelle on osoitettu liikenneyhteyden parantamistarve kiinteällä tai lauttayhteydellä. Muhoksen taajamaan on osoitettu ohikulkutievaraus. Valtatie 22 osuuksia on merkitty parannettavaksi. Maakunnan liikenteellistä asemaa parannetaan nopean junaliikenteen radalla Oulusta etelään. Kaavaan on merkitty arvokkaat maisemaalueet, perinnemaisemat, rakennetut kulttuuriympäristöt, muinaisjäännökset, matkailu- ja virkistyskohteet, vaellus- ja moottorikelkkailureitit sekä veneilyväylät. Luonnon virkistyskäyttöä ja luontomatkailua edistetään arvokkaista luontokohteista koostuvilla monikäyttöaluekokonaisuuksilla. Historiallisten tielinjojen säilymistä ja hyödyntämistä virkistys- ja matkailureitteinä sekä arkeologisten erityiskohteiden matkailullista kehittämistä edistetään. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman mukaan alueiden vetovoiman sekä liikenteen ja yhdyskuntatekniikan verkostojen toimivuuden kehittäminen ovat tärkeitä. Maa-,

10 VIA PIX-MATKAILUVYÖHYKE 10 meri- ja ilmayhteydet eri liikkumismuotoineen tulee yhdistää toimivaksi verkostoksi. Perämeren meriliikenteen toimintaedellytyksiä parannetaan. Liikenneverkon perustan muodostavan tieverkon ympärivuotinen liikennöitävyys turvataan. Pääliikenneyhteyttä Vt 22 kehitetään. Maakunnan luonnon monimuotoisuutta ilmentävä luontokeskusverkosto on mahdollista tuotteistaa matkailullisesti; OuKa vyöhykkeeltä verkostossa ovat mukana Hailuoto, Oulu ja Rokua. Tavoitteena on matkailun kansainvälistyminen ja sesonkien pidentäminen. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaa laaditaan. Kainuun maakuntasuunnitelman 2020 ja 2025 kehittämistavoitteena on ympärivuotinen luonnonsuojelu- ja virkistysalueiden sekä ulkoilureitistöjen verkosto palvelukokonaisuuksineen. Kainuun geologia, Oulujoen vesistö, lohi, kulttuuriympäristöt ja kalevalaisuus hyödynnetään tapahtumaja vapaa-ajan turismin matkailullisina vetovoimatekijöinä. Lentoliikenteen Helsingin tai Oulun kautta kulkevien ulkomaan yhteyksien parantaminen, kansainvälisen rajaliikenteen ja Vartiuksen rajanylityspaikan sekä TEN-liikenneverkon ja Barentsin euroarktisen liikennealueen kehittäminen ovat kansainvälisen liikenteen kannalta tärkeitä. Henkilöjunaliikenne käynnistetään Kontiomäki-Kostamus välille. Kainuun maakuntakaavan (luonnos ) tavoitteena on edistää luonnon virkistyskäyttöä. Erityistä huomiota kiinnitetään Oulujärven alueen kehittämiseen valtakunnallisesti merkittäväksi järvimatkailualueeksi. Maakuntakaavassa osoitetaan luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kannalta merkittävät ns. hiljaiset alueet. Vetovoimatekijöinä toimivien luonnon- ja kulttuuriperintökohteiden säilymistä edistetään. Vartiuksen raja-asema esitetään Oulu-Kainuu- Arkangel liikennekäytävään liittyvänä kansainvälisenä rajanylityspaikkana. Kehittämistavoitteita ovat matkailu- ja tavaraliikennepalvelujen monipuolistaminen sekä toimintaedellytysten parantaminen. Matkailullista vetovoimaa ja kilpailukykyä kehitetään Kainuun maakuntaohjelman avulla. Luonto, liikunta ja kulttuuri ovat maakunnan matkailun vetovoimatekijöitä. Elämyspalveluiden eli luonto- ja kulttuuripohjaisten aktiviteettien kehittämiseen panostetaan. Luontomatkailun tuotteistaminen ja Suomen lähialueiden hyödyntäminen luontomatkailussa, luonnonsuojelualueiden virkistyskäytön edistäminen sekä ylimaakunnallisten reitistöjen kehittäminen on tärkeää. Kulttuuritarjonnan ympärivuotisuus on tuotteistamisen lähtökohtana; sotahistoria on hyödynnettävissä kulttuurimatkailuun. Tavoitteena on lisätä kansainvälisten matkailijoiden määrää. Kainuun maakuntaohjelmaa laaditaan. Matkailustrategioita Vyöhykkeen kehittämiseen liittyvät mm. valtakunnallinen matkailustrategia, maakunnalliset matkailustrategiat, mm. Rokuan, Oulujärven ja Vuokatin alueelliset ja seudulliset matkailustrategiat, sekä Kainuun Lakeland Finland- ja Pohjois-Pohjanmaan Finwest yhteistyökuviot. Valtakunnallista matkailustrategiaa 2020 laaditaan. Matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä pyritään lisäämään. Potentiaalisten matkailijoiden määrittelyä sekä vetovoimaisten, luonnollisten matkailualueiden kehittämistä pidetään mielenkiintoisina ajatuksina. Strategian toteutus alkaa Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia on laadittu vuosille Maakunta jakautuu kolmeen erilaiseen matkailukeskukseen. OuKa vyöhykkeelle sijoittuvan Oulun seudun matkailu on yksilö- ja kohdelomailupainotteista. Uutta matkailustrategiaa laaditaan. Kainuun matkailustrategia on laadittu vuosille Kainuun matkailu perustuu luontoon, historiaan, perinteisiin, kulttuuriin, kalevalaisuuteen ja ilmiöihin sekä paikallisiin ihmisiin. Liikennestrategioita ja suunnitelmia Liikennestrategioihin kuuluvat mm. Barents-yhteistyön liikennesuunnitelmat ja hankkeet, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liikennestrategia, Oulun ja Kajaanin kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmat sekä Tiehallinnon, Ilmailulaitoksen ja VR:n omat suunnitelmat. OuKa vyöhyke kuuluu kulkuyhteyksien kehittämisessä merkitykselliseen Barentsin euroarktiseen liikennealueeseen. Koko alueen matkailijamääriä lisätään kansainvälisen yhteistyön avulla. Matkailukohteet liittyvät pääosin luontoon. Valtakunnanrajoja ylittävä matkailuliikenne on vähäistä; rajojen yli tehdään lähinnä ostos- ja työmatkoja. Kansainvälisiä joukkoliikenneyhteyksiä on vähän. Barentsin alueen kansalliset matkailureittikriteerit ovat vaihtelevia. Kansainvälisille matkailureiteille yhtenäisine logoineen tai merkkeineen on kysyntää. Virallisten matkailuteiden lukumäärää tulisi markkina-arvon säilymiseksi rajoittaa. Autovuokraamotoiminnan tulisi mahdollistaa kansainvälinen matkailu koko Barentsin alueella; OuKa vyöhykkeellä auton voi tällä hetkellä vuokrata vain Oulusta tai Kajaanista. Itämeren kiertävä Bothnian korridor liikennekäytävä on yleiseurooppalainen hanke. Barentsin alueen ja Keski- Euroopan yhdistävään liikennekäytävään liittyvät mm. nopea rautatieyhteys sekä ympärivuotiset meriliikenteen ja kattavat

11 11 VIA PIX -MATKAILUVYÖHYKE lentoliikenteen yhteydet. Oulu-Kajaani-Arkangel liikennekäytävä risteää Bothnian korridor käytävän kanssa. Via Baltica Nordica Development Zone hankkeen yhteistyöalue ulottuu Norjan Mo i Ranasta Suomen ja Baltian kautta Berliiniin. Tavoitteena on muodostaa vyöhykekokonaisuudesta Euroopan keskeisimpiä matkailureittejä. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään matkailun, kulttuurimaisemien ja rautatieliikenteen parissa. Hanke vaikuttaa suunniteltavan Via Pix matkailutien Via Karelian kanssa yhtenevään osaan Kuhmossa. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liikennestrategia on liikenneväylien kehittämistä ja liikenteen hoitamista koskeva sekä maakuntien kehittämistavoitteita tukeva suunnitelma. Liikennejärjestelmän kehittämisessä suositaan liikkumistarpeen vähentämistä ja ympäristöystävällisiä liikkumismuotoja. Alueen valtakunnallisesti merkittäviä tie- ja ratayhteyksiä kehitetään. Käyttäjille tarjotaan taloudellisesti ja toiminnallisesti edullisia, kulkumuotojen järkevään työnjakoon perustuvia matka- ja kuljetusketjuja. Tie- ja katuverkon ensisijaiset investoinnit ovat alueellisesti välttämättömiä, liikennekokonaisuutta tukevia ja yhteiskuntataloudellisesti kannattavia. Megahankkeita Megahankkeisiin kuuluvat mm. Perämerenkaari sekä Oulu- Kajaani kehittämisvyöhyke (OuKa) lukuisine alahankkeineen. OuKa Via Pix matkailutien kannalta keskeisiä alahankkeita ovat matkailuhanke, maankäyttöstrategia, Henkilöliikenteen kehittämissuunnitelma (HELKA), mobiilivyöhykehanke sekä Lohen palauttaminen Oulu- ja Losinkajokiin. Perämerenkaari eli Bothnian Arc kulkee Ruotsin Skellefteåsta Kalajoelle. Kantavia voimia ovat Oulu ja Luulaja. Yhteistyöllä kehitetään Itämeren ja Barentsin alueiden solmukohtaa. Liikenneyhteyksien kehittäminen on tärkeää. Helminauhamaiseen aluerakenteeseen voidaan helposti liittää luontoaktiviteetit ja matkailu. Ylimaakunnallisen Oulu-Kajaani kehittämisvyöhykehankkeen tavoitteena on luoda edellytyksiä Oulusta Kajaanin kautta Kuhmoon ulottuvan vyöhykkeen suunnitelmalliselle ja määrätietoiselle kehittämiselle. Myönteistä imagoa ja vetovoimaa luovia erillishankkeita valmistellaan osaamisen, yhteistyöalueiden ja toimintaympäristön kehittämisen sekä OuKa liikennekäytävän toimintalinjoilla. Kehittämiskohteita ovat mm. Oulujokivarren ulkoilureitistöjen toteuttaminen sekä voimalaitosten kalatiet ja veneensiirtolaitteet. Raideliikenteen, Oulu-Kajaani tieliikenneyhteyksien sekä Vartiuksen rajaliikenneyhteyksien kehittäminen ovat tärkeitä. OuKa vyöhyke on osa Oulusta Kainuun ja Vienan Karjalan kautta Arkangelin ja Komin alueelle ulottuvaa kansainvälistä kehittämisvyöhykettä. Kehittäminen perustuu vakiintuneeseen yhteistyöhön, luonnon ja kulttuurin resursseihin sekä parantuneiden liikenneyhteyksien luomiin mahdollisuuksiin. Oulu-Kajaani-Arkangel vyöhyke on osa globaalia N.E.W. hanketta, jonka tavoitteena on kehittää toimivat maaliikenneyhteydet Norjan Narvikin satamasta Oulun, Kainuun ja Vartiuksen sekä Venäjän kautta Kaukoitään. Oulu-Kajaani liikennekäytävää kehitetään osana laajempaa Pohjois-Ruotsista ja Norjasta Luoteis-Venäjälle johtavaa kansainvälistä yhteyttä. OuKa -käytävään liittyvät tie-, rata-, lento-, joukko- ja kevytliikenne. Infrastruktuurin tulee olla kysyntää vastaavassa kunnossa, tienvarsipalvelut ja taajamien liitynnät turvallisia ja vesistöjen näkyvyys hyödynnetty. Vt 22 kehittäminen on liikennekäytävän kannalta keskeistä. Kevytliikenteen väylästön kehittäminen tukee Oulujokistrategiaa. OuKa kehittämisvyöhykkeelle laaditaan maankäyttöstrategiaa. Hankkeessa tutkitaan mm. ylimaakunnallisten ja -kunnallisten reittien yhteensovittamista, alueen matkailua sekä Venäjän läheisyyden hyödyntämistä. OuKa-mobiilivyöhyke ssa 2005 alueen matkailuelinkeinon kehittämistä edistetään mobiilipalvelujen avulla. Matkapuhelinverkko- ja satelliittipaikannusta käytetään navigointiin sekä erilaisten palvelujen tarjoamiseen. Vyöhykkeellä liikkuva matkailija saisi ennakkoinformaatiota matkailukohteista ja -tarjonnasta matkapuhelimeensa. OuKa matkailualueen nykytilaselvityksessä 2005 kehittämisvyöhykettä tutkitaan matkailutilastojen avulla. Esiselvityksessä tarkastellaan OuKa vyöhykkeen matkailullisia lähtökohtia, matkailun merkitystä, matkailutoimijoita ja yrityksiä, matkailutarjontaa sekä toteutettua matkailun kehittämistoimintaa sekä määritellään vyöhykkeen matkailijaryhmiä. 1.2 Oulu-Kajaani -kehittämisvyöhyke OuKa vyöhyke on Suomessa erityinen useiden luonto- ja kulttuurihistoriaan liittyvien tekijöiden ansiosta. Jääkauden aiheuttama hidas maankohoaminen muokkaa edelleen vyöhykkeen maisemaa. Rannikolla paljastuu jatkuvasti uutta vesijättömaata ja Oulujärven vesiallas kallistuu hitaasti itään päin. Hailuodon saari sijaitsee lähellä Perämeren maankohoamisen maksimikeskusta. Kajaanin ja Paltamon alueelta löytyy maailman ainoa tunnettu paikka, jossa muinaista, miljoonaa vuotta sitten syntynyttä kalliota esiintyy paljastuneena.

12 VIA PIX-MATKAILUVYÖHYKE 12 Kainuu kuuluu Suomen vanhimman ihmisasutuksen alueisiin. Kulttuurivaikutus alkoi heti jääkauden jälkeen n vuotta sitten. Asutus on jatkunut katkeamattomana nykypäiviin asti. Vyöhykkeellä on kehittynyt omia keramiikkaryhmiä; varhaismetallikauden Sär 2 keramiikkaa on sanottu jopa parhaaksi tunnetuksi esihistorialliseksi keramiikaksi Suomessa. Valjastamaton Oulujoki tunnettiin tuottoisana lohijokena; maine on säilynyt vesivoimalarakentamisesta huolimatta. Lohi oli aikoinaan myös merkittävä myyntituote. Vyöhykkeen matkailu liittyy perinteisesti luontoon luvun lopulla vesistöalueen lohitalous vaihtui kansainväliseksi kalastusmatkailuksi. OuKa vyöhyke on ollut osa Suomen ensimmäistä matkailureittiä Tervateema liittyi vahvasti matkailuun jo tuolloin; matkailijoita kuljetettiin tervaveneillä alas Oulujoen vesistöalueen koskia. Kainuu oli Euroopan merkittävin hautatervan (pix liquida) tuotantoalue ja Oulu maailman johtava tervanvientisatama luvulla. Lähes kaikki Kainuussa valmistettu terva kuljetettiin Oulujokea pitkin Ouluun. Vesistöalueesta muodostui vilkas, yhtenäinen talousalue. Tervavene on Oulujoen vesistöalueen erikoisuus. Vyöhykkeen tervakulttuuri on edelleen vahva. Yhtenäisten vesireittien laajaan verkostoon kuuluva Oulujoen vesistöalue on ikivanha liikennestrategisesti tärkeä kulkureitti; Laatokalta Pohjanlahdelle päästiin Oulujoen vesistöaluetta pitkin. Vesistöä on käytetty mm. eräretkien kulkureittinä, kauppa- ja sotareittinä, Oulun ja Kajaanin linnojen välisenä liikennereittinä sekä tervankuljetus- ja uittoreittinä. Arkkitehti Aarne Ervin sotien jälkeen suunnittelemat vesivoimalaitokset muodostavat kulttuurihistoriallisesti merkittävän teollisuusympäristöjen kokonaisuuden Oulujokivarteen. Voimalaitoskokonaisuus on Kansainvälisen modernin arkkitehtuurin (DOCOMOMO) listalla. Vyöhyke on suomalaisuuteen kiinteästi liittyvän Kalevalan tärkeimpiä synnyinseutuja; Lönnrot työsti merkittävimmät osat Kalevalaa Kainuussa. Kalevalaan liittyvää kulttuuriperinnettä vaalitaan Kuhmossa. Kainuuta on kutsuttu Jättiläisten maaksi. Jättiläiset liittyvät Oulujärven historiaan ja kalevalaisuuteen suomalaisen kansanrunouden kautta. Euroopan pisimpien miesten sukujuuret johtavat Paltamoon ja Puolangalle. Via Pix OuKa vyöhykkeen tiestöä kehitetään maisema- ja kulttuurireittinä eli Via Pix matkailutienä. Laaja Via Pix matkailuvyöhyke muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Via Pix kuvaa yhteistä kulttuurihistoriaa sekä kykyä muuntautua globaalien muutosten mukana. Via Pix tavaramerkillä ilmennetään Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kanssakäymistä historiallisella, sosiaalisella, taloudellis-toiminnallisella sekä symbolisella tavalla. Latinankielinen sana via tarkoittaa tietä ja pix tervaa sekä pikeä. Suomessa käytettävä hyvätuoksuinen ja terveellinen puuterva on tarkemmin ilmaistuna pix liquida. Kansainvälisesti merkittävä tervakauppa loi perustan Oulun ja Kainuun taloudelliselle vaurastumiselle. Englanninkielen digitekniikan kuvapistettä tarkoittavaa sanaa pixel muistuttava pix ilmentää myös vyöhykkeen vahvan IT-teknologian merkitystä. 1.3 Hallinnolliset alueet OuKa vyöhyke sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntiin. Keskiajalla Pohjanmaan rantalaakiosta käytetty nimitys Kainuu lienee tarkoittanut alavaa maata; Perämerta kutsuttiin Kainuunmereksi. Rannikkoalueen nimeksi vakiintui Pohjanmaa ja Kainuu-nimitys siirtyi vähitellen sisämaahan päin. Nykyisin Oulujärveä kutsutaan Kainuun mereksi. Oulualkuiset paikannimet perustuvat saamenkielen tulvavettä, alavaa maata tai vesijättömaata tarkoittavaan sanaan. Maakunnat Oikeudellisina hallintoyksikköinä toimineet historialliset maakunnat syntyivät maantieteelliseltä ja asutushistorialliselta pohjalta. Useimmat Ruotsi-Suomen maakunnista saivat vaakunansa luvun lopulla hahmottuneet nykymaakunnat ovat seurausta yhteiskunnan voimakkaasta muutosprosessista. Historiallisesta Pohjanmaan maakunnasta muodostuivat Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan lisäksi Kainuu sekä Peräpohjola. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat muodostavat Oulun läänin. Suomessa on nykyisin 19 maakuntaa. Maakunnalla tarkoitetaan toiminnallisten ja taloudellisten tekijöiden suhteen luonnollisesti muodostunutta aluetta. Aluekehitysviranomaisena toimii maakunnan liitto. Maakuntatunnukset edustavat alueelle ominaista luontoa. Maakunnat jaetaan seutukuntien muodostamiin yksiköihin. Seutukunnat ovat muutaman kunnan aluekokonaisuuksia, joiden muodostamisen perusteena käytetään kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä.

13 13 VIA PIX -MATKAILUVYÖHYKE Pohjois-Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta on pinta-alaltaan n km². Kuntia on yhteensä 40. Lisäksi Kainuussa sijaitseva Vaalan kunta kuuluu edunvalvonnan osalta Pohjois-Pohjanmaahan. Maakunnan asukasluku on n ; väestöstä yli puolet asuu Oulun seudulla. Oulun kaupunki sekä Hailuodon ja Muhoksen kunnat kuuluvat Oulun seutukuntaan, Utajärven kunta Oulunkaaren seutukuntaan. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan vaakuna perustuu luvulta peräisin olevaan Pohjanmaan historialliseen vaakunaan. Vaakunaselitys kuuluu: Sinisessä kentässä kuusi juoksevaa hopeista kärppää, joiden hännänpäät mustat, sijoitettuna Pohjois-Pohjanmaan nimikkokivi on harmaana, vihreänä ja mustana esiintyvä liuske. Soiden runsautta kuvastavat nimikkokasvi suopursu (Rhododendron tomentosum) sekä nimikkolintu kurki (Grus grus). Nimikkokalaksi on valittu siika (Coregonus lavaretus) ja -eläimeksi kärppä (Mustela erminea). Kainuun maakunta Kainuu virallistui maakunnan nimeksi Maakunnan pinta-ala on n km². Kainuussa on kymmenen kuntaa. Harvaan asutun maakunnan asukasluku on n ; yli 2/3 asuu taajama-alueilla. Kajaanin seutukuntaan kuuluvat Kajaanin kaupunki sekä Paltamon, Ristijärven, Sotkamon, Vaalan ja Vuolijoen kunnat. Kuhmon kaupunki kuuluu Kehys-Kainuun seutukuntaan. Kainuun vaakuna kuvaa maakunnan vesistöjen runsautta ja metsäelinkeinojen tärkeyttä. Vaakunaselitys kuuluu: Kultakentässä yläreunaltaan kuusikoroinen ja alareunaltaan aalto koroinen vihreä hirsi. Kainuun nimikkokiveksi on valittu vihreäkivi eli vihreäliuske. Nimikkokasvi on kanerva (Calluna vulgaris). Nimikkolintu kuukkeli (Perisoreus infaustus) elää pohjoisissa havumetsissä. Nimikkokala kuore eli norssi (Osmerus eperlanus) on alkuperältään merikala, mutta sitä tavataan jääkauden jäänteenä myös järvissä. Kunnat Via Pix vyöhykkeelle sijoittuu yhteensä 11 kuntaa. Hailuoto sijaitsee Perämeressä. Oulu, Muhos ja Utajärvi sijoittuvat Oulujoen varteen. Oulujärven ympäristökuntia ovat Vaala, Vuolijoki, Paltamo ja Kajaani. Ristijärvi sijoittuu Hyrynsalmen latvareitin ja Sotkamo sekä Kuhmo Sotkamon latvareitin varteen. Kaikille maamme kaupungeille on vahvistettu vaakuna luvulta alkaen. Muiden kuntien vaakunat ovat 1900-luvulta. Hailuoto Perämeren suurin saari, Hailuoto on ollut itsenäinen kunta vuodesta N. 290 km² pinta-alasta sisävesiä on n. 3 km². Asukasluku on vakiintunut alle tuhanteen. Lähes 60 % asukkaista toimii palveluammateissa. Kalastus on muuttunut monille sivuelinkeinoksi. Kunnan vaakunan selitys kuuluu: Sinisessä kentässä hopeinen merihankain. Saaren länsirannalla sijaitseva Marjaniemi on Perämeren keskeisiä kalastussatamia. Aluetta hallitsee 1872 valmistunut, rakennushistoriallisesti arvokas majakka. Marjaniemessä on Oulun yliopiston Perämeren tutkimusasema sekä kolme suurta tuulivoimalaa. Tuulienergialla katetaan yli puolet saaren sähkönkulutuksesta. Luonto ja kulttuuri hou-

14 VIA PIX-MATKAILUVYÖHYKE 14 kuttelevat vuosittain tuhansia vierailijoita. Luontoretkeilylle ja -matkailulle tarjoutuu kehittämismahdollisuuksia. Hailuoto on myös suosittu loma-asutuskohde; asukasluku nousee kesäisin jopa kolminkertaiseksi. Oulu Oulun kaupunki perustettiin Oulujoen suulle Oulun linna oli huomattava hallintokeskus sekä idän sotaretkien sotilasvarikko. Oulu on toiminut Oulun läänin pääkaupunkina vuodesta Puutalovaltainen ruutukaava-alue vaihtui kivirakennuksiksi 1960-luvun aikana. Kaupungin n. 380 km² pinta-alasta n. 10 km² on sisävesiä. Asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurimmassa kaupungissa asuu n henkilöä. Pohjois-Suomen suurin kaupunki on ollut Suomen nopeimmin kasvavia asutuskeskittymiä usean vuoden ajan. Kaupungin vaakunan selitys kuuluu: Punaisessa kentässä hopeisesta tyviöstä nouseva kultainen, sinisin portti- ja ikkunaaukoin varustettu linna, jossa neljä viirein koristettua kupukattoista tornia; tyviössä sininen, punavaruksinen lohi. Oulun yliopiston toiminta alkoi Yliopistolla oli keskeinen vaikutus työpaikkojen ja väestön määrän kasvuun. Suomen toiseksi suurimman yliopiston kuudessa tiedekunnassa on n opiskelijaa. Terva- ja lohikaupunki on kehittynyt vetovoimaiseksi teknologiakaupungiksi. Merkittävä osa väestöstä toimii palveluelinkeinoissa. Oulu on myös alueen kaupallinen keskus sekä perinteikäs kulttuurikaupunki. Oulussa on useita valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä. Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseo sijaitsee Oulussa. Laaja perusnäyttely esittelee maakunnan ja Oulun kaupungin historiaa. Muhos Oulujokivarressa sijaitseva Muhoksen kunta on perustettu N. 770 km² pinta-alasta vesistöjä on n. 15 km². Jokilaakso edustaa valtakunnallisesti arvokasta maaseudun kulttuurimaisemaa. Muhoksen asukasluku on n Maatalousvaltainen elinkeino muuttui 1940-luvulla; elanto ansaitaan nykyisin pääosin palveluammateissa. Kunnan vaakunan selitys kuuluu: Aaltokorokatkoisen kilven sinisessä yläkentässä hopeinen lohi ja hopeisessa alakentässä kolme sinistä yksipolvekkeista salamaa vierekkäin. Reino Helismaa ( ) teki iskelmän Muhoksen Mimmistä. Laulu synnytti positiivisia tunteita ja uudenlaisen mielikuvan Muhoksesta. Muhoksen Mimmiä ei liene ollut olemassakaan; Mimmi oli ja on unelma paremmasta huomisesta. Muhoslainen Armi Kuusela (1934-) valittiin Miss Universumiksi Mimmin kuva konkretisoitui maailman kauneimman naisen hahmossa. Muhoslaiset ryhtyivät vaalimaan Mimmi-perinnettä Vuosittain valitaan syntyperäinen tai Muhoksella asuva nainen edistämään myönteisen ja positiivisen kuntakuvan muodostumista. Utajärvi 1865 perustettu Utajärven kunta sijaitsee Oulujokivarressa. Kunnan pinta-ala on n km², josta n. 65 km² on vesistöjä. Utajärvellä on n asukasta. Kunnan vaakunan selitys kuuluu Vihreässä kentässä hopeinen aaltokoroinen vastapalkki, jossa musta tervavene. Oulujoen vesivoimalaitokset tekivät perinteisestä maatalouspitäjästä huomattavan sähköntuottajan. Kunnan alueella sijaitsee Ilmatieteen laitoksen säätutka. Utajärvelle sijoittuvasta Humanpolis Rokua osaamiskeskittymästä pyritään luomaan alueellisen kulttuurin sekä luontoaktiviteettien kehittämiseen perustuva kansainvälisesti tunnettu virkistys-, kokous- ja koulutuspaikka. Utajärvi sai vuoden 2004 lopulla Suomen ensimmäisenä kuntana oikeuden käyttää Reilun kaupan kunta titteliä; kunnan järjestämissä tilaisuuksissa käytetään ns. Reilun kaupan tuotteita. Vaala Vaalan kunta sijaitsee Oulujärven länsiosassa. Kuntaan liitettiin alueita Utajärvestä ja nimi vaihdettiin Säräisniemestä Vaalaksi Kunnan itäpuoli on perinteisesti suuntautunut Kainuuseen ja länsipuoli Ouluun. Asukkaita on n Suuri osa asukkaista toimii palveluelinkeinoissa. N km² kokonaispinta-alasta vesistöjen osuus on n. 450 km²; lähes puolet Oulujärvestä kuuluu Vaalan kuntaan. Huomattava osa maa-alasta on laajoja soita. Kunnan vaakunan selitys kuuluu Punaisessa kentässä alainen, kaateinen polviorsi, josta nousee kolmisakarainen torni; molemmat hopeaa. Vaalan kunnassa on n kesämökkiä ja loma-asuntoa, joista n. 350 sijaitsee Manamansalossa. Saaressa on n. 120 ympärivuotisesti asuvaa asukasta. Manamansalon eteläosissa on Vuolijoen kuntaan kuuluvia alueita km² suuruinen pinta-ala vaihtelee vedenkorkeuden mukaan. Rantaviivan pituus on n. 80 km. Laulujoutsen on palannut Manamansaloon ja peurakanta on elpymässä. Kylmään ja lumiseen talveen hyvin sopeutuneesta metsäpeurasta voitaneen saada mielenkiintoinen matkailunähtävyys. Vuolijoki Oulujärven etelärannalla sijaitseva Vuolijoen kunta on perustettu N. 900 km² kokonaispinta-alasta vesistöjä on n. 210 km². Rantaviivaa on yhteensä n. 175 km. Varsinkin kunnan länsiosissa on runsaasti soita. Asukasluku on n Kunnan vaakunan selitys kuuluu Sinisessä kentässä alainen kaateinen polviorsi, jonka yläpuolella raudanmerkki; molemmat hopeaa. Kunnan yrityskulttuurin juuret ovat suurteollisuudessa. Vuolijoki on metalliteollisuuden keskus. Otanmäen kaivos ( ) työllisti runsaasti mainareita. Nykyisin Otan-

15 15 VIA PIX -MATKAILUVYÖHYKE mäessä sijaitsee Talgon junavaunutehdas. Paikkakunnalla on myös vireää pienyrittäjyyttä. Vuolijoen maauimalassa voi uida kesäisin +23 C vedessä. Paltamo Oulujärven pohjoisrannalla sijaitseva Paltamon kunta on perustettu Oulujärven pitäjänä tunnetusta Paltamosta on muodostettu kaikki Kainuun nykyiset kunnat. Paltamo tarkoittaa tervavenettä. Kunnan n km² kokonaispinta-alasta vesistöjä on n. 215 km². Rantaviivoille kertyy yhteispituutta n. 490 km. Asukkaita on hieman yli Paltamon kirkonkylä muodostaa kunnan hallinnollisen keskuksen. Kontiomäki on Kainuun merkittävin rautatieristeys. Kunnan vaakunan selitys kuuluu: Kultakentässä hirsittäin, alatusten kolme mustaa tervavenettä tynnyreineen. Kajaani Kajaanin kaupunki perustettiin Kajaaninjokivarteen Kajaanin linna oli merkittävä valtakunnan itäosien hallinnollisena ja sotilaallisena keskuksena. Kaupungin pinta-ala on n km², josta vesistöä on n. 200 km². Asukasluku on n Kajaani on Kainuun maakuntakeskus; kaupungissa asuu lähes 40 % maakunnan asukkaista. Palveluelinkeinot sekä puunjalostus- ja elektroniikkateollisuus ovat merkittäviä. Mittaustekniikan Measurepolis osaamiskeskittymän avulla edistetään korkeateknologiayritysten toimintaedellytyksiä. Kajaanissa toimivat, 1900-luvun seminaariin perustuvat Oulun yliopiston yksiköt tunnetaan Kajaanin yliopistokeskuksena. Kainuun maakuntamuseo sijaitsee Kajaanissa. Museossa on talonpoikaisesineistöä, Kainuun elinkeinoihin liittyviä esineitä, kaupunkikulttuuriaineistoa sekä alueella toimineisiin merkkihenkilöihin liittyviä kokoelmia. Lönnrotin ja Leinon kaupungin Runoviikko on ainoa sanataiteen vuosittain toistuva kulttuuritapahtuma Suomessa. Kaupungin vaakunan selitys kuuluu: Sinisessä kentässä alaisesta aaltokorkoisesta hopeahirrestä nouseva kultainen kaksitorninen linna, jonka ikkuna- ja oviaukot punaiset. Paltamoon kuulunut Paltaniemi liitettiin Kajaanin maalaiskuntaan 1954 ja vuoden 1977 alussa Kajaanin kaupunkiin. Saamenkielen palta tarkoittaa vyöryvää hiekkaista törmää; jyrkkiä vyörytörmiä oli Paltaniemellä runsaasti ennen Oulujärven säännöstelyn aloittamista. Paltaniemen kylä on toiminut Kainuun hallinnollisen ja henkisen elämän keskuksena. Runsaasti historiallisesti merkittäviä kohteita on säilynyt. Ristijärvi Hyrynsalmen latvareitin varressa, Paltamon koillispuolella sijaitseva Ristijärven kunta on perustettu Kunnan pintaala on n. 900 km², josta vesistöjä on n. 60 km². Pääelinkeinoja ovat maa- ja metsätalous. Kunnan vaakunan selitys kuuluu: Sinisessä kentässä aaltokuvioinen hopeatyviö ja sen yläpuolella hopeinen havuristi. Ristijärven asukasluku on n Ristijärvi on väestörakenteen mukaan senioripitäjä. Ikäihmisten hyvinvointia edistetään ja elämäntapaan liittyviä palveluja kehitetään laaja-alaiseen yhteistyöhön perustuvan Seniorpolis osaamiskeskittymän avulla. Sotkamo Sotkamon latvareitin varressa, Kajaanin itäpuolella sijaitseva Sotkamo on perustettu Kunnan kokonaispinta-ala on n km², josta vesistöjä on n. 300 km². Asukasluku on n Sotkamon tärkein urheilumuoto on pesäpallo. Kunnan vaakunaselitys kuuluu Hopeakentässä sininen, yläreunaltaan kaarikoroinen hirsi. Mondo Minerals Oy:llä on malmikaivos ja tehdas Sotkamon Lahnaslammella. Uuden kaivoksen avaamista suunnitellaan Punasuolle. Sotkamon Talvivaarassa olevan Euroopan suurimman hyödyntämättömän nikkeliesiintymän käyttöön ottamiseksi on vireillä kaivoshanke. Kunnan merkittävin elinkeino on matkailu; vuosittain käy yli vierailijaa. Naapurinvaaran huvikeskuksessa sijaitsee yksi Suomen kuuluisimmista lavatanssipaikoista. Sotkamo tunnetaan erityisesti Vuokatin matkailu- ja liikuntakeskuksesta. Talvilajeja voi harrastaa kesällä hiihtoputkessa tai lumilautailutunnelissa. Merkittävin tulevaisuuden hanke on hyvinvointiteknologiaan, liikuntamatkailuun ja ympärivuotiseen talveen erikoistunut kansainvälinen Snowpolis Vuokatti osaamiskeskus. Kuhmo 1865 perustettu Kuhmon kunta muutettiin kaupungiksi N km² kokonaispinta-alasta vesistöjä on n. 640 km². Kaupungissa on n asukasta. Itärajalla sijaitsevalla Kuhmolla on valtakunnanrajaa 122 km. Vuodesta 1992 toiminut Vartius on Pohjois-Suomen vilkkain Venäjän rajalla sijaitseva kansainvälinen rajanylityspaikka. Kaupungin vaakunan selitys kuuluu Mustassa kentässä kolme kultaista kuusta asetettuna 2+1. Kaupungin nimikkoeläimen, metsäpeuran kanta on elinvoimainen. Suurpetoja on runsaasti. Kuhmoon on rakennettu suurpetotietokeskus Petola. Kuhmo on merkittävä kulttuurikaupunki. Vuodesta 1970 järjestetty Kuhmon kamarimusiikkijuhla lukeutuu maailman kymmeneen merkittävimpään musiikkitapahtumaan. Kuhmon-Suomussalmen vihreäkivivyöhykkeellä on vuolukiviteollisuutta. Kuhmoon suunnitellaan koko maakuntaa palvelevaa mekaanisen puunjalostuksen Woodpolis osaamiskeskittymää. Yritysten tutkimus-, kehitys- ja koulutuspalveluita sekä puurakentamiseen liittyviä tuotekehityshankkeita ollaan käynnistämässä.

16 VIA PIX-MATKAILUVYÖHYKE 16 2 Matkailu Vyöhykkeen matkailullinen vetovoima perustuu monimuotoiseen luontoon ja rikkaaseen kulttuuriperintöön. Maailman matkailujärjestöä (WTO) mukaillen vapaa-ajan matkailu on toimintaa, jossa ihminen oleskelee tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella korkeintaan vuoden. Matkailija on henkilö, jonka matkan päätarkoitus on muu kuin toiminta korvausta vastaan. Liikenne- ja viestintäministeriötä (LVM) mukaillen vapaa-ajan matkailu on viipymistä asuin- ja työpaikkakunnan ulkopuolella. Matkailija on henkilö, joka matkustaa kotipaikkakuntansa ulkopuolelle tilapäisesti. Myös työ-, liike- ja kongressimatkat ovat matkailua. Matkailulla tarkoitetaan tässä yhteydessä vapaa-ajan matkailua eli turismia. 2.1 Matkailu Matkailuliikenne on matkailutarkoituksessa tapahtuvaa henkilöliikennettä; % henkilöliikenteen suoritteista liittyy matkailuun ja vapaa-aikaan. Matkailuala tukeutuu yleensä olevaan infrastruktuuriin. Alueiden väliseen matkailuilmiöön vaikuttavat etäisyys- ja kustannustekijät sekä informaation saatavuus. Matkailussa käytetään kaikkia kulkumuotoja. Liikenneyhteydet ja kulkumuodot yhdistävät matkailun lähtöalueilla syntyvän kysynnän motiiveja sekä kohdealueilla muodostuvan tarjonnan vetovoimatekijöitä maantieteellisesti toisiinsa. Matkailusektoriin liittyy myös palevelutuottajien aiheuttama liikenne. Matkailua on kahdenlaista. Kohdematkailussa lähtö- ja kohdealueita yhdistävät läpikulkutiet nähdään etäisyys-, kustannus- ja aikatekijänä. Välimatka pyritään suorittamaan mahdollisimman nopeasti ja edullisesti. Tavoitteena on loman vietto kohteessa. Talvimatkailu on pääosin kohdematkailua. Kiertomatkailussa elämyksiä hankitaan myös matkalla kohteesta toiseen. Reitistä muodostuu vetovoimatekijä. Kesämatkailu on pääosin kiertomatkailua. Henkilöauto on myös ulkomaalaisten keskeisin kiertomatkailun kulkumuoto. Matkailu on alueellista toimintaa. Matkailualueen tulee olla laajempi kuin yksittäinen kunta tai attraktio eli tuotteistettu vetovoimatekijä. Hyvän matkailullisen lähtökohdan muodostavat toisiinsa rajautuvat, tarjonta- tai vetovoimatekijöiltään samankaltaiset alueet sekä yritysten yhteistyön kautta syntyvät toiminnalliset kokonaisuudet. Matkailu perustuu luontaisiin tai keinotekoisiin vetovoimatekijöihin. Kaikki paikkaan sidotut elementit, jotka houkuttelevat vierailijoita kohdealueen ulkopuolelta, ovat vetovoimatekijöitä. Luonto, kulttuuri, saavutettavuus ja aktiviteetit ovat primäärisiä vetovoimatekijöitä, palvelut ja sosiaaliset tekijät sekundäärisiä. Luontotekijöitä ovat mm. pinnanmuodot, vesistöt, kasvillisuus ja eläimistö. Kulttuuritekijöitä

17 17 VIA PIX -MATKAILUVYÖHYKE ovat mm. rakennukset, historialliset paikat, elämäntapa ja tyyli sekä tapahtumat ja festivaalit. Hyvät liikenneyhteydet ovat matkailun ja palveluiden kannalta tärkeitä. Palveluita ovat mm. majoitus-, ravitsemis-, kauppa-, ohjelma- ja tapahtumapalvelut. Sosiaalisilla tekijöillä tarkoitetaan paikallisväestön suhtautumista matkailijoihin sekä matkailijoiden suhtautumista toisiinsa. Suomen kansainvälisen matkailun vetovoimatekijänä toimii pääosin luonto; vesielementti on tärkeä imagotekijä. Suurin osa kansainvälisestä matkailuliikenteestä saapuu Suomeen Helsingin kautta. Matkailijoita tulee eniten Saksasta, Ruotsista, Venäjältä ja Hollannista. Kotimaan matkailun ensisijainen vetovoimatekijä on kulttuuri. Merkittävin matkailun lähtöalue on Uusimaa. Kaupunkilaiset matkustavat kuntalaisia useammin; korkeasti koulutetut matkustavat eniten. Matkan yleisin pääsyy on vapaa-ajan vietto. Matkailua mitataan kohteiden kävijämäärillä ja rekisteröidyillä yöpymisillä. Määrät vaihtelevat voimakkaasti kuukausittain. Maaliskuu on talvikauden merkittävimpiä kuukausia. Vilkkain sesonki painottuu kesään ja erityisesti heinäkuuhun. Kirkot ovat kävijämääriltään keskimääräistä suurempia matkailukohteita; vierasvenesatamat sekä ulkomuseot ja kartanot pienimpiä. Taidemuseoiden ja näyttelyiden vuosittaiset kävijämäärät saattavat vaihdella huomattavasti; sisältö vaikuttaa ratkaisevasti yleiseen kiinnostavuuteen. Yksittäiset festivaalit ja kulttuuritapahtumat houkuttelevat matkailijoita tiettyinä viikkoina. Tienvarsikohteissa ja museoissa käy tasaisimmin vierailijoita vuoden aikana. Perhe- ja harrastuskohteissa kävijämäärät painottuvat hiihtokeskuksien vaikutuksesta talvikauteen. Matkailu on palveluelinkeino. Perinteisestä matkailun massaturismista ollaan palaamassa yksilöllisyyteen. Laadukkailta palveluilta edellytetään monipuolisuutta ja helppoa muunneltavuutta. Matkalla irrottaudutaan arjen ympäristöstä ja rutiineista. Eksoottisissa matkakohteissa halutaan viihtyä, kokea uutta ja oppia. Paikallisuutta ja terveellisiä elämäntapoja arvostetaan. Luontoon, kulttuuriin, seikkailuun tai elämyksiin perustuva teemamatkailu lisääntynee ja lyhyet lomat kasvattanevat suosiotaan. Varsin merkittävällä matkailuelinkeinolla on kasvupotentiaalia. Väestön määrä ja ostovoima ovat lisääntyneet ja markkinointi tehostunut. Kilpailu on kiristynyt. Suhteellisesti tarkasteltuna matkailu on maakunnissa ja maaseudulla valtakunnan ydinalueita ja suurkaupunkeja tärkeämpää. Matkailuelinkeinoa muokkaavat toimintaympäristön fyysiset, poliittis-hallinnolliset, taloudelliset, teknologiset ja sosiokulttuuriset muutokset. Tavoitteena on kysyntälähtöinen, itsekannattava, taloudellisesti tuottava ja kilpailukykyinen elinkeino. Matkailun pääasiallisena kehittäjänä ja ratkaisun tekijänä toimii viime kädessä yrittäjä. Julkinen sektori edistää matkailuyritystoimintaa viennin kasvualana. Keskeisiä toimenpiteitä ovat matkailualan kansainvälistäminen ja sesongin pidentäminen. Kasvu jatkunee ainakin vuoteen Oulu-Kajaani -kehittämisvyöhyke OuKa vyöhyke on ollut osa Suomen ensimmäistä matkailureittiä; Suomessa oli vain yksi yhtenäinen reitti Suomen Matkailijayhdistyksen perustamisen aikoihin Reitti kulki Viipurista Kuopion ja Iisalmen kautta Kajaaniin, laivalla Oulujärven yli Vaalaan, tervaveneellä Oulujokea pitkin Ouluun ja rautateitse takaisin etelään. Elämyksiin kuului mm. Muhoksen Pyhäkosken laskeminen alas 18-paikkaisella tervaveneellä. Turistien viihdyttämiseksi koskia laskettiin näytösluontoisesti myös tervatynnyreiden päällä. Kajaanin kaukainen korpikaupunki houkutteli karelianismin innoittamia matkaajia. Oulujoen vesistöalue tuli kansainvälisten matkailijapiirien tietoisuuteen 1800-luvun lopulla. Englantilainen yläluokka etsi uusia matka- ja kalastuskohteita. Kajaaninjoen kosket jalokaloineen sekä Oulujärvi avarine selkineen sopivat matkailuun. Lohilordeiksi kutsuttuja aatelisturisteja saapui säännöllisesti eksoottiselle matkalle. Matkailijoita saapui Egyptistä ja Intiasta saakka. Myöhemmin ulkomaalaisten urheilukalastajien matkakohteeksi vakiintui Oulujoki. Hailuodon saari on ollut kasvi- ja eläintieteilijöiden suosima käyntikohde 1800-luvulta asti. Vyöhykkeen identiteetti ja nykyinen matkailullinen vetovoima perustuu ensisijaisesti monimuotoiseen luontoon ja rikkaaseen kulttuuriperintöön. Vesielementti on oleellinen imagotekijä. Matkailun ja palvelujen kannalta tärkeä saavutettavuus on hyvä ja vapaa-ajan aktiviteetteja on runsaasti. Luontomatkailulla on pitkät perinteet. Alue on jälleen nousemassa tärkeäksi luontoarvojen kasvavan matkailullisen merkityksen myötä. Yhtenäiset maasto- ja vesiretkeilyreitistöt, luonnon virkistyskäyttö ja ns. hiljaiset alueet ovat arvokkaita luonnonympäristön matkailu- ja virkistyspalveluverkoston osia. Vyöhykkeelle suuntautuvalla matkailulla on kasvupotentiaalia. Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa muodostivat aiemmin yhtenäisen matkailun suuraluekokonaisuuden. Nykyisin Pohjanmaa sekä Vaara-alue, johon kuuluvat Kainuu, Koillismaa ja Pohjois-Karjala, määritellään kuitenkin erillisiksi matkailun suuralueiksi. Laajan vesistöalueen maantieteelliset ja kulttuurihistorialliset tekijät yhdistävät vyöhykkeen vahvaksi kokonaisuudeksi. Yhtenäinen matkailuvyöhyke on luontaisesti jo syntymässä erillisten matkailukohteiden muodostamana nauhamaisena rihmana.

18 VIA PIX-MATKAILUVYÖHYKE 18 OuKa vyöhykkeen merkittävimmät matkailualueet ovat Oulun seutu, Rokua, Oulujärven ympäristö ja Vuokatti. Pääosa yöpymisistä liittyy vapaa-ajan matkailuun. Vetovoimatekijöitä ovat luonto, vesistö, ulkoilureitistöt, kulttuuri ja kulttuuriperinne sekä helppo saavutettavuus. Oleviin luontoreitistöihin tukeutuvat ohjelmapalveluyritykset tarjoavat yksilöllisiä teemakokonaisuuksia ja elämyksiä ympäri vuoden. Tarjolla olevia kesäaktiviteetteja ovat mm. pyöräily, vaellus, retkeily, marjastus, kalastus, uinti, melonta, veneily ja koskenlasku. Talviaktiviteetteja ovat mm. luistelu, pilkkiminen, maastohiihto ja lumikenkäkävely. Ulkomaalaisia matkustajia saapuu vyöhykkeelle eniten Venäjältä, Norjasta, Saksasta ja Ruotsista. Venäläisistä n. 67 % on päiväkävijöitä. Ostosmatkalaisia on huomattavasti. Venäläisiä kiinnostavat sotahistorialliset tapahtumapaikat, kirkolliskohteet ja kaupungit. Norjalaisista päiväkävijöitä on yli 25 %. Lähes 20 % on kauttakulkumatkalla ilman varsinaista matkakohdetta. Useamman maan kiertomatkalla olevat saksalaiset käyvät rakennuksissa, museoissa, näyttelyissä, tiede- ja opetuskohteissa sekä kansallispuistoissa. Sukulaisvierailut ovat ruotsalaisilla yleisiä. 40 % on päiväkävijöitä. Ruotsalaiset käyvät tienvarsikohteissa ja myymälöissä, perhe- ja harrastuskohteissa, kartanoissa, vierasvenesatamissa ja taidenäyttelyissä. 2.2 Matkailutiet Matkailutie on suhteellisen pitkä, vaihtoehtoinen, selkeästi rajautuva ja looginen reittikokonaisuus, jonka varrella on runsaasti matkailullisesti merkittäviä kohteita. Matkailutie ei ole sidoksissa teiden muodolliseen luokitukseen. Laajimmillaan matkailutiet ovat leveitä vyöhykkeitä. Matkailuteihin liittyvät läheisesti maisema- ja museotiet sekä valtakunnalliset pyöräretkeilyreitit. Matkailijat käyttävät tiestön valtaväyliä alueelta toiselle siirtymiseen. Matkailijavirtoja tulisi ohjata pois nopeakulkuisilta pääväyliltä ja saada viipymään tien varrella. Matkailutien houkuttelevuus voi perustua omaleimaisiin luonto-, historia- ja kulttuuriarvoihin, palveluihin tai monipuolisuuteen. Ensisijaisten vetovoimatekijöiden tulee olla luonteeltaan pysyviä. Vetovoimaa voidaan kuvata samantyyppisiä tekijöitä yhdistävillä aihepiireillä tai teemoilla. Tiet lähiympäristöineen ja palveluineen ovat osa matkailumaisemaa. Tiekokonaisuus koetaan maisemallisena elämyksenä, ei yksittäisten kohteiden summana. Maisemajaksojen ja suurmaiseman ominaispiirteiden tulee erottua. Mm. suljetuilla metsäisillä jaksoilla tieympäristön maisematila on suppeampi ja avoimilla pelto- tai vesistöjaksoilla laajempi. Erityispiirteiden korostaminen lisää viihtyisyyttä, monimuotoisuutta ja vaihtelevuutta. Hoidettu ja edustava tieympäristö on osa alueesta muodostuvaa yleiskuvaa. Maiseman hoidossa on huomioitava liikenneturvallisuus. Tiehallinto tukee matkailun edellytyksiä kehittämällä miellyttävän ja helpon liikkumisen mahdollistavia monipuolisia tienvarsipalveluita. Tärkeimpinä pidetään kohdeviitoitusta, WC-palveluita, opaskarttoja ja informaatiotauluja sekä jätteiden talteenottoa. Tiellä tulee olla myös avoinna olevia laadukkaita ruokailu-, majoitus- ja aktiviteettimahdollisuuksia. Maisema- ja näköalapaikkojen läheisyyteen rakennetut viihtyisät ja toimivat pysäköinti- ja levähdysalueet edesauttavat tielläliikkujan virkistäytymistä ja lepoa. Henkilöautoliikenteelle suunnattujen tienvarren pysäköinti- ja levähdysalueiden riittävä ajoetäisyys on n km; vilkkailla tiejaksoilla ajallisesti n. 20 minuuttia ja hiljaisilla n. 30 minuuttia. Alueille sijoitetaan opaskarttoja. Palvelujen yhteydessä sijaitseva matkailuneuvonta mahdollistaa esitteiden ja karttojen jaka-

19 19 VIA PIX -MATKAILUVYÖHYKE misen tiellä liikkujille. Etukäteissuunnittelun mahdollistavan matkailuinformaation ja riittävän tienvarsiopastuksen ansiosta matkailija vierailee useammassa kohteessa, käyttää ajan tehokkaammin hyödyksi ja on kokonaismatkaan tyytyväisempi. Suuret kaupunkikeskukset pystyvät tarjoamaan kaikki matkailijan tarvitsemat palvelut. Kaupungin läheisyydessä tulee olla palveluista kertova opastuspiste. Kaupunkien ja taajamien läpiajo-opasteiden tulee olla selkeitä. Tieverkon yleinen viitoitus on osa matkailua palvelevaa opastusta. Tienvarsille sijoittuvia oheispalveluita ja vetovoimakohteita voidaan viitoittaa. Syrjässä sijaitsevia kohteita viitoitetaan erityispiirteen tai merkityksen vuoksi; matkailutieltä saatetaan poiketa vetovoimaiseksi koettuun kohteeseen jopa useita kymmeniä kilometrejä. Kohteen luonteesta riippuen maksimietäisyys tiestä on 5-10 km tai harvaan asutuilla seuduilla km. Autokiertomatkailun suosio sekä kiinnostus matkailutien maastoon merkitsemistä kohtaan on kasvanut. Kulkijaa ohjaavaa liikennemerkkiä tunnuksineen pidetään tärkeänä. Viitoitus auttaa reitin löytämisessä ja reitillä pysymisessä; matkailija tiedostaa liikkuvansa tietyllä matkailutiellä ja vakuuttuu reitin tasosta. Matkailutie on konkreettinen esimerkki alueen elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistämisestä, matkailuelinkeinon toimintaedellytysten kehittämisestä, markkinoiden tehostamisesta, toimijoiden yhteistyöstä sekä verkostoituneista matkailupalveluista. Matkailutiemerkki antaa mahdollisuuden rakentaa tiestä, kohteista ja palveluista selkeästi markkinoitavia tuotekokonaisuuksia sekä asiakkaiden ehdoilla rakennettuja matkailupaketteja. Matkailuteiden merkitseminen, opasteen väri ja opastuksen tapa sekä käytettävä kieli liittyvät palvelukohteiden viitoitukseen. Tiehallinnossa laaditaan uutta viitoitusohjekokonaisuutta, johon kuuluu myös matkailuteiden merkitseminen. Tiehallinto päättää matkailutiestatuksen myöntämisestä. Hankkeesta pyydetään lausunnot Matkailun edistämiskeskukselta (MEK) ja SUOMA ry:ltä. Lupa tien merkitsemiseen annetaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Matkailutie-liikennemerkkien sijoittamisesta haetaan lupa katuverkon osalta kunnalta ja yleisten teiden osalta tiepiiriltä. Matkailureitti merkitään ruskeapohjaisilla opasteilla. Nimiteksti on valkoinen. Reitin yksilöllisen ja kansainvälisesti toimivan nimen tulee perustua alueen vetovoimatekijöihin ja selkeään teemaan. LVM myöntää luvan opasteen yhteydessä käytettävän tunnuksen käyttöön. Vahva hakijaorganisaatio vastaa kustannuksista, reitin merkitsemisen suunnittelusta ja toteutuksesta, liikennemerkkien ylläpidosta sekä mahdollisesta poistamisesta. Tiehallinto ylläpitää ja kehittää matkailuteitä kuten muutakin tieverkkoa. Tiehallinnon mukaan pääteillä ei ole tarkoituksenmukaista korostaa tiettyä käyttäjäryhmää; pääteitä ei ole perusteltua merkitä matkailureiteiksi. Muutamia valtateitä voidaan kuitenkin pitää matkailuteinä, sillä valtatiet ovat laadultaan ja palveluiltaan hyvin valmiita matkailijoiden käyttöön. Mm. ulkomaalaiset käyttävät pääteitä, joita ei koeta vetovoimaisiksi. Matkailuteiden lukumäärän tulisi pysyä riittävän vähäisenä, jotta reittikokonaisuudet koettaisiin omaleimaisina ja kiehtovina. Suomen matkailuteiden yleiskartalla sekä kattavalla tietopaketilla on kysyntää. Matkailuteiden merkitsemistä maantiekarttoihin harkitaan. Ympärivuotisesti liikennöitävät, hyväkuntoiset matkailutiet tulisi kytkeä luontevaksi valtakunnalliseksi verkostoksi sekä tuotteistaa ja markkinoida kokonaisuuksina. Vetovoimaiset kansainväliset jatkoyhteydet ovat tärkeitä. Suomen matkailutiet Suomessa on yhteensä lähes km matkailuteitä. Tiet ovat hyvin eri pituisia. Alueelliset matkailutiet saattavat olla 100 km pitkiä; kansainväliset reitit kulkevat Suomen halki jatkuen valtakunnan rajojen ulkopuolella. Via Karelia (Runon ja rajan tie) Runon ja rajan tie (1966- ) on Suomen vanhin matkailutie. Tietunnuksen kaksipuoleinen R kuvaa runon ja rajan maata km pituinen kiertomatkailureitti kulkee valtakunnan itärajaa pitkin Suomenlahdelta Sallaan. Reitillä on useita rajanylityspaikkoja. Ydinreittiin liittyy pienempiä toimintokokonaisuuksia. Vetovoimatekijöitä ovat luonto, sotahistoria, ortodoksisuus ja ruokaperinne. Taustaorganisaatio edistää yritysten verkostoitumista. Tien nimi on muutettu kansainväliseen markkinointiin paremmin sopivaksi Via Kareliaksi. Hämeen Härkätie Kehtolaulusta tuttu 160 km pituinen Hämeen Härkätie on Suomen vanhimpia teitä. Vt 10 syrjäytti Turun ja Hämeen linnojen välillä kulkevan historiallisen maisemareitin hiljaisiksi paikallis- ja yksityisteiksi 1962; asfaltoidun tien alkuperäinen linjaus on pääosin säilynyt. Matkailullista vetovoimaa kehitetään markkinointi- ja esittelymateriaalien avulla. Tiestä on laadittu autoilijan kartta ja pyöräilyopas; sähköistä karttapaikannusta kokeillaan. Tavoitteena on luoda yhteinen tuotemerkki alueen kärkiyrityksille. Härkätien tunnuskuva on härän pää. Kuninkaantie ja Postitie Kansainvälinen Kuninkaantie on osa Bergenistä Ruotsin, Ahvenanmaan ja Suomen etelärannikon kautta Pietariin kulkenutta postireittiä. Kuninkaantien tunnuskuva on kruunu. Pääteiden tuntumassa Turusta Vaalimaalle kulke-

20 VIA PIX-MATKAILUVYÖHYKE 20 valla Kuninkaantiellä on laaja kruunutarroilla merkittyjen yrittäjien matkailupalveluverkosto. Yhteistyökumppaneita on jopa yli 50 km päässä varsinaiselta tieltä. Kuninkaantielle on laadittu polkupyörä- ja autokartat. Yksittäismatkailijoille on 2-4 päiväisiä teemoitettuja autoreittejä. Kotimaisille ja ulkomaisille asiakkaille on omia pakettivaihtoehtoja. Kansainvälisenä tavoitteena ovat kestävään kehitykseen perustuvat Itämeren alueen matkailureitit. Vireillä oleva Postitie jatkaisi vanhaa postireittiä Turusta Ahvenanmaan kautta Tukholmaan. Revontulten tie Yhteispohjoismainen matkailutie kulkee Tornio-Haaparannalta Tromssaan. Tie seuraa Suomen puolella Vt:tä 21 (E8) Torniosta Kilpisjärvelle. Tarkoituksena on parantaa matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä ja lisätä yrittäjien välistä yhteistyötä. Lisätavoitteena on työpaikkojen luominen. Saariston rengastie Turun saaristossa kulkeva Saariston rengastie on 200 km pitkä. Vetovoima perustuu saaristomaisemaan ja historiaan; tien varrella on lukuisia siltoja ja lauttoja. Reittiä markkinoidaan polkupyöräilijöille, autoilijoille ja linja-autoryhmille. Tavoitteena on kehittää saaristomeren elinkeinoja yritysneuvonnan ja viestinnän avulla. Sininen tie Sininen tie seuraa tuhansia vuosia vanhaa vesireittiä Atlantilta Äänisjärvelle. Kansainvälinen reitti kulkee Norjasta ja Ruotsista meritien kautta Suomen halki Venäjän Karjalaan. Vaasasta Värtsilään kulkevan tien sanotaan olevan Keskisen Suomen läpileikkaus. Pienryhmille on valmiita matkapaketteja. Taikayön tie Taikayön tie kulkee Vt:n 2 suuntaisesti Kokemäenjoelta Hämeen Härkätielle. Tien varressa on iskelmän taikayöstä kuulu Urjala. Taikayön tienoo markkinoi Kaakkois-Satakunnan yrityksiä ja palveluja yleisellä tasolla. Taikayön tielle ei todennäköisesti myönnettäisi matkailutiestatusta nykyisillä kriteereillä. Vihreän kullan kulttuuritie Metsäteemaan perustuvan tien nähtävyydet ovat maisema-, luonto- ja kulttuuriaiheisia. Lähes 400 km pituinen reitti kulkee pääosin alemmalla tieverkolla Mäntyharjulta Punkaharjulle. Etelä-Savoa esittelevästä matkailureittivaihtoehdosta on karttaesite. Nähtävyyksissä on opastekyltit. Tavoitteena on alueellisen yhteistyön kehittäminen. Vihreän kullan kulttuuritie on saanut matkailutiestatuksen. Reittiä ei vielä ole merkitty maastoon. Matkailutiehankkeita Matkailutieinnostuksen myötä Suomessa on meneillään useita, virallista statusta tavoittelevaa matkailutiehanketta. Via Pix Ylimaakunnallista Via Pix reittiä suunnitellaan kansainväliseksi matkailutieksi. Reitillä on Via Karelia matkailutiehen yhtenevä tieosuus Kuhmossa. Tiehallinnon mukaan pääteille ei voi myöntää matkailutiestatusta; tien varren matkailukohteita ja palveluita voidaan kuitenkin viitoittaa ilman statustakin. Kaikki muut Tiehallinnon matkailutiemääritelmät täyttyvät Via Pix reitillä. OuKa kehittämisvyöhyke muodostaa loogisen, selkeästi rajautuvan matkailullisen kokonaisuuden. Matkailutiehankkeeseen liittyy Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Kainuun maakunta kuntayhtymän muodostama vahva taustaorganisaatio. Tiellä on kansainvälisesti toimiva nimi, joka perustuu vyöhykkeelle ominaisen ja perinteisesti vahvan tervan vetovoimaan. Reitillä on useita profiloituja teemoja, joiden avulla Via Pix matkailutie erottuu kiehtovana kokonaisuutena. Valkea tie Pohjois-Pohjanmaalla aloitellaan Vt:lle 20 sijoittuvaa Oulu- Kuusamo-Venäjä matkailutiehanketta. Kansainvälinen matkailun kehityskäytävä tukeutuu Kuusamo-Suoperä rajanylityspaikan kehittämiseen, lentokenttään sekä luontoja kulttuurimatkailukohteisiin. Arvokkaan metsävyöhykkeen halki kulkeva Valkean tien matkailureitti yhdistää Perämeren alueen Vienan mereen. Valkean tien ja Via Pix matkailutien kehittäminen liittyvät toisiinsa. Sodan ja rauhan tie Vireillä oleva kansainvälinen tie perustuu Suureen Pohjan sotaan ( ) ja Suomen sotaan ( ). Alkuvaiheessa n. 300 km pituinen reitti ulottuu Alavudelta Merenkurkun yli Uumajaan ja Sävariin. Matkailureitti oheispalveluineen ja opastuskeskuksineen esittelee sotia ja taistelupaikkoja. Hankkeeseen sisältyy yrittäjien kouluttamista historiamatkailuun. Tarkoituksena on, että matkailijat saavat tarvitsemansa palvelut reitillä. Kansallisväylä Kansallisväylä suunniteltiin osaksi Kreikasta Via Baltican kautta Helsinkiin ja Vt:tä 5 pitkin Sodankylään kulkevaa TEN-verkkoa. Reitti olisi jatkunut Utsjoen kautta Jäämerelle asti. Kaikki kulkumuodot olisi huomioitu jopa km leveällä liikennevyöhykkeellä. Matkailutoimialan kehittäminen oli yksi päätavoitteista. Kansallisväylä nähtiin talousvyöhykkeenä, yhteistyöverkostona ja palvelutuotteena. Kansallisväylälle ei myönnetty matkailutiestatusta.

SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN TILLGÄNGLIGHET OCH RÖRLIGHET

SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN TILLGÄNGLIGHET OCH RÖRLIGHET SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN TILLGÄNGLIGHET OCH RÖRLIGHET Maakunnan erityispiirteet ja matkailun kehittäminen Landskapets särdrag och turismens utveckling Kuva: Jan Eerala. Matkailutiet Suomessa 1. Revontulten

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

PALVELUKOHTEIDEN PAIKALLISET VIITOITUSPERIAATTEET, HÄMEENLINNA (LUONNOS)

PALVELUKOHTEIDEN PAIKALLISET VIITOITUSPERIAATTEET, HÄMEENLINNA (LUONNOS) 20.10.2015 Palvelukohteiden paikalliset viitoitusperiaatteet antavat suuntaviivat opastamiselle Hämeenlinnassa. Viitoitusperiaatteissa noudatetaan pääasiassa Palvelukohteiden viitoitus ohjetta (TIEH 2000021-07)

Lisätiedot

Maaseutumatkailusta elinvoimaa

Maaseutumatkailusta elinvoimaa Sata matkaa maalle! Maaseutumatkailusta elinvoimaa Projektipäällikkö Soile Vahela Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke, SAMK 1.9.2013 31.12.2014 Sata matkaa maalle! Esitys Mitä maaseutumatkailu

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Kainuun liitto 19.8.2013

Kainuun liitto 19.8.2013 Kainuun liitto 19.8.2013 KAINUUN KAUPAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMAN LUONNOKSESTA ESITETYT LAUSUNNOT SEKÄ NIIDEN VASTINEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksesta

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

NELOSTIE TIENVARSIMILJÖÖ JA KULTTUURIMAISEMAT

NELOSTIE TIENVARSIMILJÖÖ JA KULTTUURIMAISEMAT 22 Korkealaatutien tavoitetila ympäristölle 1. Suurmaiseman ja eri maisemajaksojen ominaispiirteet tulevat esille 2. Tie soveltuu luontevasti maastoon ja topografiaan 3. Tienvarren kulttuuriympäristöjen

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Perustietoja Ähtäristä

Perustietoja Ähtäristä Perustietoja Ähtäristä asukasluku 6182 pinta-ala 906 km² 169 järveä elinkeinorakenne: alkutuotanto 10 %, jalostus 26 %, palvelut 64 % valtakunnallisesti tunnettu matkailusta 200 000 kävijää/v E-P:n toiseksi

Lisätiedot

Erityisenä painopisteenä Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ovat seuraavat maakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet:

Erityisenä painopisteenä Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ovat seuraavat maakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet: Tekninen lautakunta 38 07.04.2015 2. Vaihemaakuntakaavaluonnos Teknltk 38 Pohjois-Pohjanmaan alueella voimassa olevia maakuntakaavoja täydennetään ja päivitetään kolmessa vaiheessa. Maakuntakaavan uudistamisen

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia 15.11.2013 Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Esityksen sisällöt ja näkökulmat Sisällöt: aluerakenteella tarkoitetaan

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Kimmo Hyrsky vs. elinkeinotoimenjohtaja Kirkkonummi 29.11.2013 4.12.2013 Kimmo Hyrsky 1 Matkailuelinkeinot Kirkkonummella (1) Profiloiduttu entistä enemmän

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Kajaani. Luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupunki

Kajaani. Luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupunki Kajaani Luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupunki SISÄLLYSLUETTELO YLEISTIETOA KAJAANISTA LIIKENNEYHTEYDET ASUKKAAT JA PINTA-ALA MATKAILU KAINUUSSA ALUEELLA ASUVAT JA LIIKKUVAT PETÄISENNISKA KAUPUNKIKESKUSTA

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 557. Laki. Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 557. Laki. Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997 N:o 557 563 SISÄLLYS N:o Sivu 557 Laki Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot

KAINUU EIKÖS SE OLE SUOMESSA? Mielikuvat Kainuusta matkailualueena vuosina 2003 ja 2008

KAINUU EIKÖS SE OLE SUOMESSA? Mielikuvat Kainuusta matkailualueena vuosina 2003 ja 2008 Kainuun matkailufoorumi 20.10.2011 KAINUU EIKÖS SE OLE SUOMESSA? Mielikuvat Kainuusta matkailualueena vuosina 2003 ja 2008 Jari Järviluoma Kajaanin ammattikorkeakoulu 1.11.2011 1 Tausta Pohjana Riikka

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

Arttu-seminaari 24.5.2011

Arttu-seminaari 24.5.2011 Arttu-seminaari 24.5.2011 Tervetuloa Lappeenrantaan! L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen 1 Lappeenranta 2011 72 000 asukkaan vahva ja monipuolinen maakuntakeskus

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA PERÄMERENKAARI POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA KANSAINVÄLISET KÄYTÄVÄT TEOLLISUUDEN KESKITTYMIÄ PERÄMEREN SUOMALAIS-RUOTSALAINEN RANNIKKOVYÖHYKE Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva,

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Lausunto Sivu 1 / 4 Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Pudasjärven kaupunginhallitus lausuntonaan toteaa, että maakuntasuunnitelma 2040 ja

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

instituutti kulttuurimatkailu

instituutti kulttuurimatkailu Pohjoisen kulttuuri-instituutti instituutti kulttuurimatkailu Veli-Pekka Räty projektipäällikkö Lapin matkailuparlamentti, Suomu 30.9.2010 Eväitä kulttuurimatkailun kehittämiseen Pohjoisen kulttuuri-instituutti

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot