UUSIMAA LUKUINA 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUSIMAA LUKUINA 2008"

Transkriptio

1 UUSIMAA LUKUINA

2 SISÄLTÖ UUSIMAA LUKUINA 2008 VÄESTÖ Pinta-ala ja väestö 4 Ikärakenne 5 Asukastiheys 6 Väestönmuutokset 7 Ulkomaalaisten osuus 8 Tutkintojen osuus 9 Äidinkieli muu kuin suomi tai ruotsi 9 ASUMINEN JA ELINOLOT Asuminen 11 Asuntojen hinnat 12 Yöpymiset majoitusliikkeissä 13 Elinolot 14 Kulttuuri, liikunta ja nuorisotoimi 15 TALOUS Kunnallistalous 17 Arvonlisäys (BKT) asukasta kohti 18 BKT 18 TYÖLLISYYS Työpaikat toimialoittain 20 Työlliset toimialoittain 21 Yritysten henkilöstö ja liikevaihto 22 Työttömyystilanne 23 Pääkaupunkiseudulla työssäkäyvät 24 Työttömyysaste 24 Työvoima ja työpaikkaomavaraisuus 25 LIIKENNE JA VIESTINTÄ Autokanta 27 Lentoliikenteen matkustajat 28 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 28 Laitteiden yleisyys kotitalouksissa 29 KANSAINVÄLISIÄ VERTAILUJA Yli 65-vuotiaiden osuus 31 Ulkomaalaisten osuus 31 BKT asukasta kohti 32 Kotimurrot EU-pääkaupungeissa 32 Rekisteröidyt autot 33 UUSIMAA SUOMESSA Uudenmaan profiili 35 Uusimaa ja seudut 36

3 VÄESTÖ

4 Pinta-ala ja väestö Maapinta-ala, km 2 Väkiluku Ruotsinkielisten osuus, % Ulkomaalaisten määrä Koulutusaste, % Keskiaste 2006 Korkea-aste 2006 Espoo 311, , ,0 42,1 Hanko 114, , ,5 18,5 Helsinki 184, , ,2 34,8 Hyvinkää 323, , ,1 26,6 Inkoo 347, , ,2 28,8 Järvenpää 37, , ,3 30,8 Karjaa 197, , ,5 22,3 Karjalohja 122, , ,1 19,4 Karkkila 242, , ,5 17,6 Kauniainen 5, , ,9 54,7 Kerava 30, , ,2 29,5 Kirkkonummi 365, , ,7 36,5 Lohja 278, , ,4 24,9 Mäntsälä 581, , ,2 22,3 Nummi-Pusula 469, , ,0 18,3 Nurmijärvi 362, , ,4 29,9 Pohja 225, , ,8 18,7 Pornainen 146, , ,4 22,0 Sammatti 72, , ,9 21,2 Siuntio 241, , ,1 31,1 Tammisaari 721, , ,5 25,7 Tuusula 219, , ,0 30,6 Vantaa 240, , ,3 28,2 Vihti 522, , ,2 27,8 UUSIMAA 6365, , ,3 33,3 Pääkaupunkiseutu 743, , ,8 35,4 Helsingin seutukunta 3050, , ,1 34,3 Lohjan seutukunta 1708, , ,7 24,3 Tammisaaren seutukunta 1606, , ,4 23,0 KOKO MAA , , ,3 25,8 Uudenmaan väkiluku kasvoi vuonna 2007 eniten tällä vuosituhannella. Väkimäärän kasvu johtuu erityisesti ennätyksellisestä maahanmuutosta. Kaksikielinen Uusimaa on muuttumassa yhä vahvemmin monikieliseksi ja monikulttuuriseksi metropoliksi. Vieraskielisten osuus on nykyään kaksinkertainen koko maahan verrattuna. Lähteet: Tilastokeskus ja Maanmittauslaitos 4

5 Uudenmaan väestön ikärakenne 2007 ja miehet naiset miehet naiset Uudenmaan väestö vanhenee, mutta säilyy kuitenkin sekä Suomen ja Euroopan mittapuussa vielä suhteellisen nuorena. Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste 5

6 Asukastiheys 1998 ja 2007 Helsinki Kauniainen Kerava Järvenpää Vantaa / Espoo UUSIMAA Tuusula Hyvinkää Lohja Nurmijärvi Kirkkonummi Hanko Vihti Karjaa Karkkila Pornainen Mäntsälä Siuntio Pohja Tammisaari Sammatti KOKO MAA Inkoo Nummi-Pusula Karjalohja as./maa-km 2 6

7 Väestönmuutokset 2007 Syntyneet Kuolleet Tulomuutto Lähtömuutto Maahanmuutto Maastamuutto Väestön lisäys Espoo Hanko Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karjaa Karjalohja Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lohja Mäntsälä Nummi-Pusula Nurmijärvi Pohja Pornainen Sammatti Siuntio Tammisaari Tuusula Vantaa Vihti UUSIMAA Pääkaupunkiseutu Helsingin seutukunta Lohjan seutukunta Tammisaaren seutukunta KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus 7

8 Ulkomaalaiset Uudellamaalla % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Ulkomaalaisia Osuus koko maasta % 8

9 Tutkintojen osuus 1998 ja 2006, % koko maasta Väitelleet Ylempi korkea-aste Ylioppilastutkinto Korkea-asteen tutkinto v. koulutuksen ulkopuolella Uusmaalaiset ovat korkeasti koulutettuja, erityisesti Helsingin seudulla. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus on viime vuosina noussut. Samalla kuitenkin koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden ikäryhmä on kasvussa. Alempi korkea-aste Alin korkea-aste Keskiaste Äidinkieli muu kuin suomi 2007 Koko maa Uusimaa muu kuin suomi tai ruotsi ruotsi Helsingin seutukunta Pääkaupunkiseutu Tammisaaren seutukunta Lohjan seutukunta

10 ASUMINEN JA ELINOLOT 10

11 Asuminen 2007 Asuntokanta Asuntotuotanto kpl Asuntotuotanto kpl/1000 asuk. Asumisväljyys m 2 /as. Asuntokunnan keskikoko Kesämökit Espoo ,3 35,7 2, Hanko ,5 40,7 2, Helsinki ,1 34,0 1, Hyvinkää ,4 36,6 2, Inkoo ,6 43,5 2, Järvenpää ,3 36,5 2,17 91 Asuntotuotanto kasvoi Uudellamaalla vuonna 2007 ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Karjaa ,4 40,1 2, Karjalohja ,5 43,0 2, Karkkila ,1 38,6 2, Kauniainen ,1 45,9 2,48 0 Kerava ,8 35,9 2,10 26 Kirkkonummi ,4 39,5 2, Lohja ,8 38,3 2, Mäntsälä ,4 39,0 2, Nummi-Pusula ,6 40,7 2, Nurmijärvi ,8 38,1 2, Pohja ,8 36,6 2, Pornainen ,6 37,3 2, Sammatti ,2 43,7 2, Siuntio ,5 43,7 2, Tammisaari ,8 41,5 2, Tuusula ,6 38,3 2, Vantaa ,4 34,5 2, Vihti ,8 38,9 2, UUSIMAA ,0 35,6 2, Pääkaupunkiseutu ,0 34,6 1, Helsingin seutukunta ,8 35,2 2, Lohjan seutukunta ,3 38,9 2, Tammisaaren seutukunta ,1 40,7 2, KOKO MAA ,7 38,0 2, Lähde: Tilastokeskus 11

12 Vanhojen asunto-osakehuoneistojen keskimääräiset kauppahinnat 2006, / m 2 * Helsinki Kauniainen Espoo Vantaa Järvenpää Tuusula Kirkkonummi Nurmijärvi Kerava Vihti Siuntio Mäntsälä Hyvinkää Tammisaari Lohja Karkkila Pornainen Hanko Karjaa Inkoo Nummi-Pusula Sammatti Pohja Karjalohja** Isojen asuntojen hinnat kääntyivät pääkaupunkiseudulla ensi kertaa laskuun sitten 2000-luvun alun * = vapaarahoitteiset vanhat, ennen vuotta 2005 valmistuneet asunnot ** = tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma Lähde: Tilastokeskus 12

13 Yöpymiset majoitusliikkeissä Uudellamaalla Helsinki Uusimaa

14 Elinolot Puutteellisesti varustettujen asuntojen osuus, % 2007 Ahtaasti asuvat väh. kahden hengen asuntokunnista, %* 2007 Lapsiperheet, % perheistä 2007 Väkivaltarikokset / 1000 asukasta 2006 Toimeentulotukea saaneet, % asukkaista 2006 Huostassa olleet 0 17-vuotiaat, % ikäluokasta 2006 Espoo 2,5 14,2 47,4 4,5 5,7 1,1 Hanko 11,4 16,3 36,1 12,5 4,7 1,9 Helsinki 4,2 19,3 39,4 10,0 7,5 2,3 Hyvinkää 6,2 16,4 44,1 5,6 6,6 1,4 Inkoo 18,5 16,1 42,8 2,8 3,5 0,8 Järvenpää 2,7 14,2 46,9 8,9 6,1 1,3 Karjaa 13,6 17,7 42,9 7,4 7,5 0,4 Karjalohja 33,7 20,4 40,2 1,4 4,0 0,3 Karkkila 13,8 19,8 40,7 13,7 6,0 1,0 Kauniainen 3,3 12,7 45,8 2,2 2,5 0,1 Kerava 1,8 14,8 44,9 5,9 7,0 1,0 Kirkkonummi 6,4 14,5 50,7 4,7 5,5 0,8 Lohja 7,7 15,2 43,6 4,8 5,4 1,1 Mäntsälä 10,8 15,3 47,4 4,1 2,6 0,4 Nummi-Pusula 27,8 21,2 40,5 8,7 7,2 0,7 Nurmijärvi 6,4 16,7 51,7 3,2 3,9 0,6 Pohja 27,3 20,6 41,1 2,0 4,9 0,5 Pornainen 17,8 17,5 55,3 3,7 1,8 0,3 Sammatti 24,8 12,3 38,8 0,0 2,5 0,0 Siuntio 15,3 14,1 47,4 2,7 3,7 0,7 Tammisaari 12,4 15,6 39,8 5,5 5,5 0,7 Tuusula 6,6 15,1 49,9 3,4 3,9 0,8 Vantaa 2,2 15,7 45,8 7,2 8,8 1,5 Vihti 10,0 15,4 47,0 4,3 5,3 0,6 UUSIMAA 4,6 16,8 43,8 7,4 6,7 1,5 KOKO MAA 9,7 15,6 40,9 6,4 6,8 1,2 Nuorten syrjäytymistä kuvaavat ilmiöt ovat voimistuneet kymmenen vuoden ajan. Muun muassa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on kasvanut, lapsiperheiden pienituloisuusaste lisääntynyt ja pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien nuorten osuus on kasvanut. * = enemmän kuin 1 henkilö huonetta kohden keittiö poislukien Lähteet: Tilastokeskus ja SotkaNet 14

15 Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotoimen menot 2007, / asukas Kirjastot Museot, teatterit ja orkesterit Liikunta ja ulkoilu Yleinen kulttuuritoimi Nuorisotoimi Espoo Hanko Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karjaa Karjalohja Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lohja Mäntsälä Nummi-Pusula Nurmijärvi Pohja Pornainen Sammatti Siuntio Tammisaari Tuusula Vantaa Vihti UUSIMAA Pääkaupunkiseutu Helsingin seutukunta Lohjan seutukunta Tammisaaren seutukunta KOKO MAA = tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma Lähde: Tilastokeskus, aluetietokanta Altika 15

16 16 TALOUS

17 Kunnallistalous Tuloveroprosentti 2008 Verotulot / asukas 2006 Valtionosuudet / asukas * 2006 Valtionosuudet ja verotulot yht. / asukas 2006 Investointien tulorahoitusprosentti 2006 Lainakanta / asukas 2006 Kertynyt ylijäämä / asukas 2006 Espoo 17, Hanko 18, Helsinki 17, Hyvinkää 18, Inkoo 19, Järvenpää 18, Karjaa 21, Karjalohja 19, Karkkila 19, Kauniainen 16, Kerava 18, Kirkkonummi 18, Lohja 19, Mäntsälä 19, Nummi-Pusula 20, Nurmijärvi 18, Pohja 21, Pornainen 19, Sammatti 19, Siuntio 19, Tammisaari 19, Tuusula 18, Vantaa 18, Vihti 19, UUSIMAA 17, Pääkaupunkiseutu 17, Helsingin seutukunta 17, Lohjan seutukunta 19, Tammisaaren seutukunta 19, KOKO MAA 18, *= Ns. muokatut, ei tilinpäätösten mukaiset Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Kuntaliitto 17

18 Arvonlisäys (BKT) asukasta kohti EU 15 = 100 * Koko maa 102,2 101,2 101,3 99,8 103,2 102,3 104,5 Uusimaa 144,0 142,9 140,3 135,2 139,4 138,6 141,1 Helsingin seutukunta 150,3 149,1 146,8 141,5 145,7 144,8 147,5 Lohjan seutukunta 86,7 84,8 76,5 68,0 74,5 75,2 73,7 Tammisaaren seutukunta 73,4 75,8 73,9 80,7 78,3 79,3 84,1 * = Euroopan unionin jäsenmaat ennen vuotta 2005 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 160 BKT vuonna 2006 EU 15 = 100 * Helsingin seutukunta Uusimaa Koko maa EU 15* Tammisaaren seutukunta Lohjan seutukunta Uudenmaan alueen talous kasvoi reippaasti vielä vuoden 2008 alussa, mutta kasvu taittui vuoden lopulla. Ennusteiden mukaan talouden näkymät ovat Uudellamaalla paremmat kuin koko maassa keskimäärin. Alueen työllisyys riittää vielä ylläpitämään muuttoliikettä ja väkiluvun kasvua. Kuntataloudessa elettiin Uudellamaalla vuosina 2006 ja 2007 parhaita 2000-luvun vuosia, mutta taantuman myötä kuntien vuosikate tulee heikkenemään. * = Euroopan unionin jäsenmaat ennen vuotta 2005 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 18

19 TYÖLLISYYS 19

20 Työpaikat toimialoittain 2006 Alkutuotanto % Jalostus % Palvelut % Yhteensä Työpaikkojen muutos Espoo 190 0, , , ,3 Hanko 20 0, , , ,5 Helsinki 329 0, , , ,3 Hyvinkää 139 0, , , ,2 Inkoo , , , ,5 Järvenpää 14 0, , , ,2 Karjaa 94 2, , , ,7 Karjalohja 62 14, , , ,4 Karkkila 93 2, , , ,9 Kauniainen 10 0, , , ,0 Kerava 17 0, , , ,8 Kirkkonummi 125 1, , , ,9 Lohja 196 1, , , ,4 Mäntsälä 350 6, , , ,5 Nummi-Pusula , , , ,9 Nurmijärvi 287 2, , , ,7 Pohja 116 6, , , ,6 Pornainen 95 10, , , ,8 Sammatti 42 11, , , ,7 Siuntio 94 6, , , ,9 Tammisaari 280 4, , , ,5 Tuusula 182 1, , , ,9 Vantaa 398 0, , , ,2 Vihti 273 3, , , ,0 UUSIMAA , , , ,2 Pääkaupunkiseutu 927 0, , , ,0 Helsingin seutukunta , , , ,2 Lohjan seutukunta 906 3, , , ,5 Tammisaaren seutukunta 650 3, , , ,5 KOKO MAA , , , ,0 % Työpaikkojen määrän kasvu on ollut Uudellamaalla kiihtyvää talouden taantumaan saakka. Muualla maassa kasvu hidastui jo 2000-luvun puolivälissä. Uudenmaan työttömyys oli pitkään laskussa, mutta työllisyystilanteen koheneminen taittunee talouden taantuman myötä. Lähde: Tilastokeskus 20

21 Työlliset toimialoittain 2005 Uusimaa Rahoitus-, vakuutus- ym. toiminta 20 % Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta 19 % Yhteiskunnalliset palvelut 31 % Teollisuus 12 % Rakentaminen 6 % Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 9 % Kaivostoiminta ja louhinta 0,2 % Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous 0,5% Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 0,5% Toimiala tuntematon 1 % Muu Suomi Yritysten suhdanneodotukset ovat jatkossa heikkenemässä voimakkaasti lähes kaikilla toimialoilla. Uudellamaalla teollisuuden ja rakentamisen näkymät ovat hieman koko maan keskiarvoa synkemmät. Rahoitus-, vakuutus- ym. toiminta 11 % Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta 14 % Yhteiskunnalliset palvelut 32 % Rakentaminen Teollisuus 7 % 21 % Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 7 % Kaivostoiminta ja louhinta 0,5 % Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous 6 % Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 1 % Toimiala tuntematon 1 % 21

22 Yritysten henkilöstö ja liikevaihto 2006 Suomessa toimivien yritysten liikevaihdosta lähes puolet syntyy Uudellamaalla ja yritysten henkilöstöstä reilu kolmannes työskentelee tällä alueella. Henkilöstö Helsingin seutukunta Lohjan seutukunta Tammisaaren seutukunta Muu Suomi Koko Suomi yhteensä Muu Suomi 66 % Henkilöstö Helsingin seutukunta 32 % Lohjan seutukunta 1 % Tammisaaren seutukunta 1 % Liikevaihto Muu Suomi 55 % Helsingin seutukunta 43 % Lohjan seutukunta 1 % Tammisaaren seutukunta 1 % Liikevaihto, 1000 Helsingin seutukunta Lohjan seutukunta Tammisaaren seutukunta Muu Suomi Koko Suomi yhteensä Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Toimialaluokitus TOL

23 Työttömyystilanne 2008 Työttömät yhteensä Työttömyysaste % Alle 25- vuotiaat Alle 25-vuotiaat, % työttömistä Yli vuoden työttömänä Yli vuoden työttömänä, % työttömistä Espoo , , ,2 Hanko 262 5,4 26 5, ,3 Helsinki , , ,0 Hyvinkää , , ,8 Inkoo 119 4,5 5 3, ,5 Järvenpää , , ,5 Karjaa 290 6, , ,2 Karjalohja 34 5,2 2 6, ,7 Karkkila 230 5,2 19 8, ,6 Kauniainen 114 3,0 7 6, ,0 Kerava 718 4, , ,0 Kirkkonummi 858 4,7 69 8, ,9 Lohja ,4 80 8, ,8 Mäntsälä 405 4, , ,2 Nummi-Pusula 138 5,0 12 8, ,6 Nurmijärvi 626 3,2 40 6, ,1 Pohja 154 6,7 9 6, ,8 Pornainen 74 3,1 6 7, ,2 Sammatti 24 3,6 1 2,5 6 23,5 Siuntio 94 3,3 6 6, ,7 Tammisaari 344 5,1 30 5, ,5 Tuusula 539 3,0 42 7, ,6 Vantaa , , ,8 Vihti 549 4,0 52 9, ,4 UUSIMAA , , ,8 Pääkaupunkiseutu , , ,7 Helsingin seutukunta , , ,7 Lohjan seutukunta , , ,9 Tammisaaren seutukunta , , ,5 KOKO MAA , , ,4 Työttömyyden osalta talouden lama ei vielä näkynyt vuoden 2008 loppupuolella. Työttömyysaste laski vuonna 2008 Uudenmaan liiton alueella 5,3 %. Pitkäaikaistyöttömyyden kehitys oli myös myönteinen. Nuorisotyöttömyyden kehitys oli heikompaa marraskuussa 2008 Uudellamaalla oli noin 600 työtöntä nuorta enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Lähteet: Työ- ja elinkeinoministeriö ja Uudenmaan TE-keskus 23

24 Pääkaupunkiseudulla työssäkäyvät 2006 % kunnan työllisistä Lähde: Tilastokeskus Työttömyysaste , % Muu Suomi Uusimaa Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus Työmatkat ovat pidentyneet ja yhä useampi käy työssä muualla kuin asuinkunnassaan. Uudenmaan tieliikenteen määrät ovat kasvaneet merkittävästi. Autoistuminen, matkustaminen ja tavaroiden kulutus kuormittaa ympäristöä ja kiihdyttää ilmastonmuutosta

25 Työvoima ja työpaikkaomavaraisuus 2006 Työvoima Työvoimaosuus 1) Työpaikat Asuinkunnassa työssä 2) % Työpaikkaomavaraisuus 3) % Espoo , ,5 94,3 Hanko , ,9 109,7 Helsinki , ,5 135,2 Hyvinkää , ,4 86,3 Inkoo , ,1 52,1 Järvenpää , ,8 63,5 Karjaa , ,3 81,9 Karjalohja , ,8 72,1 Karkkila , ,2 87,4 Kauniainen , ,4 62,2 Kerava , ,3 65,2 Kirkkonummi , ,6 60,3 Lohja , ,5 86,2 Mäntsälä , ,9 58,6 Nummi-Pusula , ,1 62,7 Nurmijärvi , ,1 57,5 Pohja , ,1 84,3 Pornainen , ,4 40,9 Sammatti , ,2 58,3 Siuntio , ,1 50,1 Tammisaari , ,5 94,0 Tuusula , ,5 73,5 Vantaa , ,5 100,1 Vihti , ,5 60,8 UUSIMAA , ,9 105,5 Pääkaupunkiseutu , ,4 118,1 Helsingin seutukunta , ,0 107,9 Lohjan seutukunta , ,8 75,5 Tammisaaren seutukunta , ,4 88,8 KOKO MAA , ,0 1) vuotiaista 2) Työllisestä työvoimasta 3) Alueella työssäkäyvät, % työllisestä työvoimasta.. = tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma Lähde: Tilastokeskus 25

26 LIIKENNE JA VIESTINTÄ 26

27 Autokanta 2007 Yksityiset henkilöautot Yksityiset henkilöautot / 1000 as. Kaikki autot 2006 Ensirekisteröinnit Espoo Hanko Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karjaa Karjalohja Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lohja Mäntsälä Nummi-Pusula Nurmijärvi Pohja Pornainen Sammatti Siuntio Tammisaari Tuusula Vantaa Vihti UUSIMAA Pääkaupunkiseutu Helsingin seutukunta Lohjan seutukunta Tammisaaren seutukunta KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus 27

28 Lentoliikenteen matkustajat Helsinki-Vantaa Muu Suomi trendi Lähde: Ilmailulaitos Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt (1000 t CO2-ekv) Teollisuusprosessit Maatalous Jätehuolto Liikenne Teollisuuden ja työkoneiden polttoaineet Muu sähkö Erillislämmitys Sähkölämmitys Kaukolämpö 28 Lähde: Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt Uudenmaan liiton julkaisu 2009

29 Laitteiden yleisyys kotitalouksissa 2008 Matkapuhelin Televisio Uusimaa Koko maa Tietokone Digisovitin Laajakaista Auto Kaapeli-tv / satelliittiant. Lankapuhelin % Lähde: Tilastokeskus, kuluttajabarometri 29

30 KANSAIN- VÄLISIÄ VERTAILUJA 30

31 Yli 65-vuotiaiden osuus , % Kööpenhaminan seutu Tukholman seutu Oslon seutu Helsingin seutu Lähde: Nordstat Ulkomaalaisten osuus , % Oslon seutu Tukholman seutu Kööpenhaminan seutu Helsingin seutu Lähde: Nordstat 31

32 BKT asukasta kohti 2005, EU 27 = 100 * Hampuri Dublin Lontoo Tukholman lääni Glasgow Milano Uusimaa Utrecht Salzburg Rooma EU 27* Berliini Pohjois-Viro Riika Masovia * = Euroopan unionin 27 jäsenvaltiota Lähde: Eurostat Kotimurrot EU-pääkaupungeissa 2004 / 1000 asukasta Bryssel Amsterdam Lontoo Tallinna Kööpenhamina Ljubljana Lissabon Rooma Budapest Vilna Riika Varsova Berliini Tukholma Madrid Helsinki Bratislava Luxemburg Lähde: Urban Audit

33 Rekisteröidyt autot 2006 / 1000 asukasta Rooma Modena Milano Bryssel Hampuri Oslo Tukholma Helsinki Lontoo Berliini Tallinna Lähde: Eurostat 33

34 UUSIMAA SUOMESSA 34

35 Uudellamaalla asuu yli neljännes suomalaisista. Maakunnan osuus eri ilmiöiden osalta vaihtelee kuitenkin merkittävästi. Uudenmaan profiili, osuus koko maasta, % Lentoliikenteen matkustajat Laivamatkustajat Maahanmuutto Valtion verotulot Bruttokansantuote Palkansaajat Henki- ja väkivaltarikokset Työlliset Toimeentulotuki 0 6-vuotiaat 1 hengen asuntokunnat Valmistuneet asunnot Väestöosuus 7 14-vuotiaat Toimeentulotuen saajat Henkilöautot Pitkäaikaistyöttömät Tieliikenneonnettomuudet Yli 54-vuotiaat Työttömät Vesistöjen fosfori Yrittäjät Sähkön kulutus Nuorisotyöttömät Vesistöjen typpi Valtionosuudet % Lähteet: Energiateollisuus ry, Ilmailulaitos, Merenkulkulaitos, Stakes, Suomen ympäristökeskus, Tilastokeskus 35

36 Uusimaa ja seudut Uudenmaan liitto Aleksanterinkatu 48 A Helsinki puh (0) fax +358 (0) Lisätietoja: Ari Lainevuo puh. +358(0) Julkaisu ladattavissa verkosta pdf-muodossa: ISSN (painettu), ISSN (verkkojulkaisu) Ulkoasu: Anni Levonen Painatus: Reusmark Oy Helsinki kpl Aluemuutoksia Tammisaari, Pohja ja Karjaa yhdistyivät Raaseporin kaupungiksi. Sammatti yhdistyi Lohjan kaupunkiin. Helsinkiin liitettiin osa Lounais-Sipoota. Lohjan seutukunta yhdistyi Helsingin seutukuntaan. 36

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 71,5 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski- elinympäristönä Luvussa tarkastellaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia elinympäristöinä viiteen alueeseen jaettuna: Keski-,

Lisätiedot

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 73 prosenttia, mikä oli 0,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014 Työvoiman saatavuus Päivitetty 9.9.214 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 198-25 25 225 2 175 henkil löitä 15 125 1 75 5 Työvoimavaje = 15-24-vuotiaat - 55-64-vuotiaat 25 198 1983 1986

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001

KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO CHYDENIUS-INSTITUUTTI KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001 SELOSTEITA JA KATSAUKSIA Nro 37 Keski-Pohjanmaan tilastokatsaus 2001 Kokkola 2001 Selosteita ja katsauksia nro 37 Verkkojulkaisu

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 2009

Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 2009 Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 9 Sisällys 1 JOHDANTO... LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN VÄLINEN VERTAILU... 6.1 ALUEEN KUNNAT ELINYMPÄRISTÖNÄ... 6.1.1 Väestön kehitys...

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, Keski-Suomi ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan tulevaisuuden peruspilarit

Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan tulevaisuuden peruspilarit Rakennuspuut kohti hyvinvoivien ihmisten kansainvälisesti kilpailukykyistä metropolialuetta Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2030 pähkinänkuoressa 2 Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Väestö ja muuttoliike Työvoima, työllisyys Eräitä sosiaalisia ilmiöitä Kaupunkirakenne, liikenne Rakentaminen ja asuminen Ympäristö ja ilmasto Helsingin seudun keskeiset

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työpaikat

Toimintaympäristö: Työpaikat Toimintaympäristö: Työpaikat Tampere 14.11.2008 Janne Vainikainen lkm 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Yhteiskunnalliset palvelut 31,9 % Rahoitus-,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Väestö ja muuttoliike Työvoima, työllisyys Eräitä sosiaalisia ilmiöitä Kaupunkirakenne, liikenne Rakentaminen ja asuminen Ympäristö ja ilmasto Helsingin seudun keskeiset

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Joulukuu 27 SISÄLLYS ESIPUHE... 1 OSA I ALUEEN SOSIOEKONOMINEN TILANNE TILASTOJEN JA HAASTATTELUJEN KAUTTA TARKASTELTUNA... 2 1 YHTEENVETO ALUEEN SOSIOEKONOMISESTA

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Millaisia tilastoja kunnat haluavat?

Millaisia tilastoja kunnat haluavat? Millaisia tilastoja kunnat haluavat? millaisia tilastoja ja tietoja kunnat tarvitsevat? kuka tarvitsee mitä ja mistä? Anja Siilanto-Parviainen, erikoissuunnittelija KUNTA? Missä roolissa ollaan: kuntalaiset

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015)

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015) Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015) Asukkaita 18 717 (31.03.2015) Asukastiheys 227 asukasta / maa-km 2 Kokonaispinta-ala 103,8 km² Pinta-alasta

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. Askola. Lapinjärvi Lappträsk. Loviisa Lovisa. Myrskylä Mörskom.

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. Askola. Lapinjärvi Lappträsk. Loviisa Lovisa. Myrskylä Mörskom. Itä-Uusimaa - kuntajakoselvitysalue Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Öst-Nyland - kuntajakoselvitysalue Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Itä-Uudenmaan kuntajako- ja soteselvitysalue Hyvinkää Mäntsälä Karkkila Vihti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 366 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen HEL 2012-013867 T 00 01 06 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Tilastot tutkijan näkökulmasta

Tilastot tutkijan näkökulmasta 40 vuotta Tilastot tutkijan näkökulmasta Timo Klaukka Terveystutkimuksen päällikkö, Kela 19.11.2004 40 vuotta Tilastot ovat vaativa tietoaarteisto Tilastot ovat hyvä apuväline ja niistä voi jopa kiinnostua

Lisätiedot

Talonrakentaminen 25.5.2011. Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi

Talonrakentaminen 25.5.2011. Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Talonrakentaminen 25.5.2011 Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Rakentaminen Uudellamaalla Lähde: Uudenmaan tietopalvelu: http://tietopalvelu.uudenmaanlitto.fi

Lisätiedot

Muuttoliike vuonna 2014

Muuttoliike vuonna 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 19.8.215 Muuttoliike vuonna 214 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot