Sukujen taustat ja tarinat kiinnostavat yhä useampia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sukujen taustat ja tarinat kiinnostavat yhä useampia"

Transkriptio

1 Maanantai 20. lokakuuta 2014 Pyhäjärveläisyyden vaalija Karjalan puolustaja N:o vuosikerta Sukujen taustat ja tarinat kiinnostavat yhä useampia Sukututkimus kiinnostaa yhä useampia, näin ainakin voi päätellä mm. Kuulutko sukuuni -tapahtumasta. Vantaalla järjestettyyn tilaisuuteen osallistui väkeä enemmän kuin koskaan ennen. Esimerkiksi Suvannon seudun sukututkimuspiiri esitteli toimintaansa ja vastaili kysymyksiin. Jälleen on pidetty myös sukujen kokouksia. SIVUT 2-3 Pärssisten hallitusta selfiessä: Seija Pärssinen (vas.), Marja Huovila (takana), Olavi Pärssinen, Vuokko Pärssinen- Tainio, Sakari Pärssinen, Erkki Pärssinen, puheenjohtaja Antero Pärssinen sekä sihteeri Kyösti Pärssinen. Alakylä-Kahvenitsa kyläesittely viritti vilkkaan keskustelun Ensio Näriäinen kertoo perheensä evakkotaipaleesta. Kuva on evakkomatkalta jostakin Pieksämäen ja Jyväskylän väliltä v Edessä vas. Martti Äijö, mummoni toinen mies, ja Hilja Äijö. Takana vas. Ensio Näriäinen, Rauha Juvonen o.s. Äijö ja Tyyne Äijö. Hilja, Rauha ja Tyyne olivat lähimmän naapurimme Matti Tp. Äijön tyttäriä. Evakkojen kohtaloita Evakkojen kertomuksia kokoonnuttiin kuulemaan Nokialla. Faktatiedot todistivat, miten vaikeita taipaleita tehtiin 70 vuotta sitten: Pyhäjärven evakuointisuunnitelmaan oli merkitty lapsia, vanhuksia ja heidän hoitajiaan 2390 henkeä (kuljetettavia), marssivaa väestöä 3489 henkeä, kuljetettavia nautoja 4196 ja eläinten hoitajia 1227, kuljetukseen käytettäviä hevosia oli merkitty olevan 1239, mutta kuorma-autoja vain neljä. Aikaa evakuointiin oli suunniteltu olevan 1-6 vrk evakuointikäskyn antamisesta. SIVUT Kotiseuturetkellä kertyi taas muistoja Vpl. Pyhäjärvi-seuran järjestämät kyläesittelyt ovat saaneet suuren suosion. Tähän asti vilkkain keskustelu virisi Alakylä-Kahvenitsa seudun esittelyssä. Vuonna 1934 syntynyt Pauli Pärssinen muistaa hyvin synnyinkotinsa, isänsä Viljo Juhonpoika Pärssisen isän Juho Juhonpoika Pärssisen (Pien-Juho) kaksikerroksiseksi laajennetun talon Kahvenitsajärven rannalta. Kuva: Kari Näriäinen. SIVU 8. Ylläppään Haapasaaret tekivät muistorikkaan kotiseutumatkan elokuun alussa. Metsäpirtin Saaroisten aallonmurtaja oli vaikuttava näky. Siellä vieraili reilu vuosi ennen talvisodan syttymistä syntynyt Vieno Lehtonen, o.s. Haapasaari. Kuva: Aimo Haapakoski. SIVU 7.

2 2 20. lokakuuta 2014 Uusia elämyksiä Vuoden ajoista syksy ei ole monenkaan mielivuodenaika, pimeys ja kylmenevät ilmat sateineen luovat monelle väsymyksen tunteen. Takana on kiireinen kesä pitkine päivineen, valvottuine yöttömine öineen. Ajatellessa kesän aikaan saannoksia, voinemme hyvillä mielin hieman antaa periksi ja ottaa levonkin kannalta. Meillä kaikilla on taipumus kuitenkin odottaa itseltämme niin monenlaisia suoritteita ja itsekseen ololle jää nykyisin liian vähän aikaa. Syksyn väsymys ei siis ole pelkästään pimeydestä johtuvaa, vaan luontaista huokaisun aikaa. Syksy on myös kiitollisuuden aikaa; me viljelijät kiitämme Luojaa saadusta sadosta ja luomme ajatuksemme tulevaan kevääseen ja sen antamaan uuden kasvun ihmeeseen. Itselleni kulunut syksy on ollut yhtä kokemusta rikkaampi. Otimme Seija-vaimon kanssa sadonkorjuutöiden jälkeen äkkilähdön emme etelän rannoille, vaan rakkaaseen Karjalaan Pyhäjärvelle. Monellakin tavalla matka oli erilainen lukuisten edellisten matkojen rinnalla. Matka oli ensimmäinen omalla autolla, kahdestaan vaimon kanssa, ja näimme Pyhäjärven ensimmäistä kertaa syysasussaan. Majapaikaksemme valitsimme tietenkin Musakan Lomarannan. Asuessamme kahdestaan tuon viikonlopun Musakan päärakennuksessa, hiljaisuus ja luonnon monimuotoisuus antoivat meille sitä itsekseen olon aikaa. Isäntäväen kanssa käydyt keskustelut ja pienet arkiset askareet toivat mukavasti täytettä päiviimme. Opimme tuntemaan toisiammekin taas entistä paremmin. Kolmen päivän ja tuhannen ajetun kilometrin jälkeen kotiin palattuamme oli todettava, että olimme selvästi kahdenkeskisen lomamme ansainneet. Syksyssä kuten muissakin vuodenajoissa on perinteitä, joista vuodesta toiseen pidetään kiinni. Joku aloittaa ahkeran kynttilöiden polttamisen, toinen saattaa sytyttää lenkkeilykipinänsä ja ajanlaskenta jouluun tulee ainakin perheen pienempien mieliin. Saattaapa meilläkin tulla uusi perinne syksyyn tuleville vuosille. Nauttikaamme syksyn väriloistosta, talvi tekee tuloaan ja hetkessä olemme keväässä haistelemassa ilmasta uuden elämän tuoksuja. PERTTI HAKANEN Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön hallituksen varajäsen VPL.PYHÄJÄRVI Kuulutko sukuuni -tapahtuma on aina vain suositumpi Kyllä kannatti jälleen kerran Suvannon seudun sukututkimuspiirin ahkerien talkoolaisten työ Kuulutko sukuuni -tapahtumassa Vantaalla viikonloppuna. Kävijöitä tässä Vantaan seudun sukututkijoiden nyt jo 15. kerran järjestämässä tapahtumassa oli sen organisoineiden mukaan enemmän kuin koskaan ennen, runsaat parituhatta. Viime vuosi oli välivuosi, joka johtui siitä, että tapahtuman kokemusten mukaan parhaat tilat Hiekkaharjussa Vantaan ammattiopiston toimipisteessä Tennistiellä olivat remontissa. Tutustujia riitti nyt lähes taukoamatta myös sukututkimuspiiriläisten kokoamaan kirjanäyttelyyn, muihin aineistoihin ja kysymyksiä sateli paikalla olleille sukututkijoille. Näytteilleasettajia oli, muutaman viime hetken peruutuksen jälkeen, loppujen lopuksi ennätysmäärä, nyt 89 sukuseuraa ja muuta sukututkimusyhteisöä. Suvannon seudun sukututkimuspiirin osastolla olivat suvuista esillä tällä kertaa Hyytiän, Lallukan, Metsäpirtin Peltosten ja Pärssisen sukuseurat. Tapahtuman valokuvanäyttelyyn, missä aiheena oli Sukuni, perheeni pihapiiristä, osallistuttiin omalla osastolla esillä olleilla, alueen pitäjistä kootuilla vanhoilla valokuvilla. Maanantai 20. lokakuuta 2014 Sukuseuran hallituksen jäsenet Vuokko Pärssinen, Seija Pärssinen ja seuran sihteeri Kyösti Pärssinen palvelivat kävijöitä Pärssisen Sukuseuran edustajina. Luentojen ja tietoiskujen antia Varatut tilat riittivät juuri ja juuri, kun kävijöitä tulvehti suosituimpien luennoitsijoiden antia ja tietoiskuja kuuntelemaan. Päivien popaiheita olivat mm. DNAtutkimus, sukututkimuksen koukerot ja sukukirjan laadintaan liittyneet ohjelmat. Dosentti, Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen toiminnanjohtaja Kari- Matti Piilahden sukututkimuskursseille mm. Karjalan Liitossa ja kesäyliopistojen kursseilla vuosien varrella osallistuneet tiesivät ennakkoon, että hänen luennoilleen kannattaa osallistua. On varmuudella tarjolla kiinnostavalla tavalla esiintuotuja asiantuntijan Karonkassa kiiteltiin vielä Ikaalisten juhlia Luomahaaran Korsukylä Jämijärvellä vietettiin karonkkaa Paikalla oli noin 40 talkoolaista ja iloitsimme yhdessä onnistuneista Ikaalisten Vpl. Pyhäjärvi-juhlista. Haastelimme, ruokailimme ja kahvittelimme ohjelmallisen illan merkeissä. Kiitos kaikille mukana olleille hauskasta illasta toivottelee, Yrjö S. Kaasalainen. näkökulmia. Niinpä juhlasali täyttyi lähes viimeistä paikkaa myöten Piilahden hyvin elävöitetyllä luennolla Kirkonarkistojen muista aineistoista. Historiankirjojen, rippikirjojen ja lastenkirjojen lisäksi hän nosti paljon kertovista lähteistä esiin kymmeniä muita aiheistoja, mm. pitäjä- ja kirkonkokousten pöytäkirjat, kirkon tilikirjat, rokotusluettelot ja kiertokoulun päiväkirjat. Tietoiskuista ennätin kuuntelemaan mm. v julkaistun Vpl. Pyhäjärviseuran 50-vuotishistoriikin tasokkaasta taitosta ja painatuksesta, yhteistyöstä kaiken kaikkiaan tutun asiantuntijan faktori Seppo Mahlmanin esitystä Sukukirjan erilaisia julkaisumuotoja, printti vs. webbi. Hänen esityksessään käytiin läpi sekä painetun että toistaiseksi vain vähäisessä määrin käytetyn netissä julkaisemisen etuja ja ongelmia. Yllättävää oli, miten hitaasti netissä julkaiseminen contra painettu julkaisu on kasvanut. Perinteinen kirja on konkreettisena, missä vain selailtavana, edelleen sukukirjoissa käytetty, erittäin suosittu. Webbi-version etuina nousivat esiin mm. muuttuvien faktojen helppo lisäämismahdollisuus, alhaiset kustannukset sekä rajoittamaton ja ikuinen hyllytila. KAARINA PÄRSSINEN Kotisivut osoitteessa: Kesän 2015 Pyhäjärvi-juhlat Sastamalassa sunnuntaina 19.7.

3 Maanantai 20. lokakuuta 2014 VPL.PYHÄJÄRVI 3 Rotjanlahden Äikiät koolla Espoossa Jo perinteistä tapaa noudattaen Aapro ja Helena Äikiän suku kokoontui sunnuntaina elokuun 3. päivänä suvun tapaamiseen. Juhlapaikkana oli tällä kertaa Espoo ja Röylän maja. Isäntinä olivat Helka (Armaan ja Alisan tytär) ja miehensä Eino Koponen yhdessä lastensa perheiden kanssa. Tarkkojen ajo-ohjeiden ansiosta me satakuntalaisetkin osasimme perille hyvissä ajoin. Seremoniamestarina toiminut Helkan ja Einon poika Matti Koponen toivotteli vieraat tervetulleeksi esitellen samalla juhlapaikan. Sukua olikin koolla ennätysmäärä, nelisenkymmentä henkeä, ja kaikki serkkujen sukuhaarat olivat edustettuina paikalla. Suvun vanhin, Armas ja Alisan poika Aarni Äikiä toivotteli myös paikalla olijat tervetulleiksi. Samalla Aarni onnitteli edellisen juhlan jälkeen pyöreitä vuosia täyttäneitä suvun jäseniä. Petri Äikiän vaimo Katri toivoteltiin tervetulleeksi sukuun. Matti Koposen vaimoa Minnaa ei paikalla ollut, mutta poissaoloon löytyi varsin hyväksyttävä syy, sillä perheeseen oli edellisellä viikolla syntynyt tyttövauva suvun nuorin siis ja jälkeenpäin saatiin tieto, että uusi sukulainen oli saanut nimen Anni Inkeri. Edellisistä tapaamisista koottu sukukirja kiersi pöydästä toiseen ja Kauko Hinkkasen kirjoittamasta Sukulaiset yhteiskuvassa. Edessä vasemmalla Helka Koponen os. Äikiä, keskellä Reino Äikiä ja oikealla suvun vanhin Aarni Äikiä. Valokuva Katri Äikiä sukukirjasta pystyttiin helposti tunnistamaan kaikki paikalle saapuneet sukulaiset. Maittavan lounaan nauttimisen jälkeen kerrottiin yhteisesti pyhäjärveläisiä läheisesti koskettavista lähiajan tapahtumista. Todettiin mm. Kauko Hinkkasen ym. henkilöiden toimesta saatavan vuoden vaihteeseen mennessä painokuntoon Vpl. Pyhäjärveä kuin muitakin Kannaksen pitäjiä koskettava vuoden 1918 tapahtumista kertova historiateos. Todettiin suvustamme Armas Äikiän osallistuneen noihin vapaussodan tapahtumiin henkilökohtaisesti. Kahvittelun jälkeen keskusteltiin niin serkkujen kuin pikkuserkkujen ja kaikkien heidän jälkeläistensä kesken jo edesmenneitä sukupolvia lämmöllä muistellen. Lopuksi asetuttiin pihamaalle Ä-kirjaimen muotoiseen asetelmaanja Katri Äikiä nappasi kuvan. Seuraavan kerran kokoonnutaan Viljon sukuhaaran kutsumana Huittisiin elokuun ensimmäisenä sunnuntaina. REINO ÄIKIÄ Pärssistä Seija Pärssinen on huhkinut Pärssisten sukututkimuksen parissa ja kertoi työnsä tuloksista Pärssisen sukuseuran hallituksen kokouksessa syyskuussa. Sukuseuran tuoreehko hallitus kokoontui puheenjohtaja Antero Pärssisellä Paimelassa. Seijan koneella oli kokoushetkellä ihmistä, joiden nimi on Pärssinen. Työ tutkimuksen parissa jatkuu kuitenkin yhä, sillä tiedostoissa on luvuilta vielä useita sukuhaaroja, joille ei ole löytynyt yhteistä esiisää. Seuraavaksi Seijalla olikin tarkoituksena tehdä matka Mikkeliin tarkistamaan keräämiään tietoja. Seija totesi myös, että sukuun kuuluvilta on tullut huonosti takaisin sukuselvityslomakkeita. Niiden palautuksia siis kaipailtaisiin kovasti vaikkapa seuran hallituksen jäsenille. Pärssisen sukuseuran on myös saamassa oman logon/ vaakunan. Hallitus valitsi parhaan Kalervo Ahvosen laatimista logoehdotuksista, ja Kalervo jatkaa sen viimeistelyä ja laatii myös selitteen logon symboliikasta. Kirjatoimikunnan vetäjäksi valittiin seuran varapuheenjohtaja Marja Huovila ja jäseniksi Seija Pärssinen, Vuokko Pärssinen-Tainio sekä Kyösti Pärssinen. Tapahtumatoimikunnan vetäjäksi valittiin Antero ja jäseniksi Erkki Pärssinen, Olavi Pärssinen ja Taisto Helle. Taloustoimikunnan vetäjänä toimii Timo Pohjola. Toimikuntia päätettiin vahvistaa aina tarpeen ja tilanteen mukaan. KYÖSTI PÄRSSINEN Pärssisen Sukuseuran puheenjohtaja Antero Pärssinen Hollolasta sekä tätä sukua eri arkistolähteistä monipuolisesti tutkinut Seija Pärssinen Heinolasta päivystämässä Kuulutko sukuuni-tapahtumassa. Kuva: Kaarina Pärssinen. Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö perustettiin jo vuonna 1947 Säätiö vaalii karjalaisuutta ja tekee sitä tutuksi jälkipolville Järjestyksessä ensimmäinen säätiöpäivä oli , jotta suomalaiset tietäisivät, että säätiöt ovat olemassa, että ne tekevät tärkeää työtä Suomelle ja että ne ovat kaikkia varten, yhteiseksi hyväksi. Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö Kotiseudun jättäminen 1944 johti siihen, että yhdistysten ja eri seurojen toiminta vaikeutui, kun niiden jäsenet asuivat hajallaan pitkien matkojen päässä. Osuustoiminnalliset ja muut taloudelliset yhdistykset oli purettava ja toiminta lopetettava, kun ei ollut varmuutta niiden kannattavasta toiminnasta uusilla toimipaikoilla. Alkusysäyksen säätiön perustamiselle on antanut Pyhäjärven kunnan hoitokunnan kokouksessa tekemä päätös, jonka mukaisesti Pyhäjärven kunnan hoitokunnanpuolesta Vilho Toiviainen, Matti Pärssinen, Impi Wiika sekä Mikko Lappalainen kutsuivat kirjeellä ja lehti-ilmoituksella Tyrvään Vammalaan klo alkavaan tilaisuuteen edustajiensa kautta Pyhäjärven kunnan, seurakunnan, manttaalikunnan, osuuskaupat, osuuskassat, säästöpankin, maidonmyyntiosuuskunnan, taloudelliset seurat ja yhdistykset, valistusseurat sekä aatteelliset ja hengelliset yhdistykset. Kokouksen aiheeksi ilmoitettiin keskusteltavan ja päätettävän ns. Pyhäjärven säätiön perustaminen ja historiahanketta koskevat toimenpiteet, kuten historiatoimikunnan valitseminen, sekä rahoitus- ym. kysymykset. Kutsukirje päättyi vetoomukseen: toivomme, että tämä kutsu johtaisi meidän tiemme runsaslukuisena yhteiseen neuvonpitoon hakemaan yhdessä sopivia toimintamuotoja ja aineellisia mahdollisuuksia rakkaan kotiseutumme kunniallisen muiston vaalimiseksi ja säilyttämiseksi tuleville polville. Ajat olivat sellaiset, että entisten pitäjän nimeä ei saanut käyttää, joten Pyhän-Säätiön säännöt hyväksyttiin pidetyssä kokouksessa, allekirjoittajina olivat Jalmari Pusa ja Matti Pärssinen. Oikeusministeriössä hyväksyttiin säännöt , allekirjoittajina ministeri Eino Pekkala ja hallitusneuvos Urho Miettinen. Ajat muuttuivat, joten Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö muutettiin nimeksi sääntömuutoksessa Säätiön tarkoituksena on karjalaisten ja ensisijaisesti entisten pyhäjärveläisten taloudellisen ja henkisen toiminnan tukeminen ja kehittäminen. Merkittäviä rahaa vaativia saavutuksia vuosien varrelta on: * VPL Pyhäjärvi kappale kannakselaisvaiheita 1950 ja uusi näköispainos Voimistelu- ja urheiluseura Kaiun historiikki Pyhäjärvi-kirja Säätiön 60-vuotishistoriikki 2008 * viiri eli pöytästandaari 1963 * lippu 1975 * vaakuna 1989, joka on nähtävänä myös Karjalatalon juhlasalin, sekä Käkisalmen museon seinällä * entisellä kotiseudulla olleiden muistomerkkien kunnostaminen, sankarivainajien muistomerkin pystyttäminen 1994 ja alueiden aitaaminen. Muistomerkki Alavuden kirkkomaalle 141 evakossa kuolleen pyhäjärveläisen muistolle 1991 * kirkon alttaritaulun entisöinti ja sijoittaminen Huittisten kirkkoon 1984 * krusifiksien entisöinti ja sijoittaminen Pyhän Olavin kirkon ja seurakuntatalon seinälle Sastamalassa * kerran kuukaudessa ilmestyvän Vpl. Pyhäjärvilehden kustantaminen vuodesta Kolme näytenumeroa ilmestyi vuoden 1955 aikana * jokakesäiset Vpl. Pyhäjärvi-juhlat yhdessä juhlapaikkakunnan Karjalaisseuran kanssa * Pyhäjärven osasto Sastamalan seudun museossa * avustettu Äiti-Karjala monumenttia Lappeenrantaan 1993 ja nyt vireillä olevaa Evakkoäiti-muistomerkkihanketta Helsinkiin Karjalatalon yhteyteen. Säätiö on myös osakkaana Karjalaisten Heimotalo Oy:ssä (Karjalatalossa) * opiskeluapurahat * kannustusrahat mm. urheilijoille * lukuisia muita tässä mainitsemattomia hankkeita on tuettu säätiön varoista. Apurahoja on jaettu säätiön alkuajoista lähtien. Tilastotietoa on rahastojen perustamisesta lähtien, jolloin vuosina on 482 pyhäjärveläiset juuret omaavaa nuorta saanut säätiön hoidossa olevista rahastoista avustusta yhteensä euroa. Säätiön olemassaolo takaa sen, että edelleen voimme vaalia menetetyn kotiseudun muistoa ja tehdä sitä tunnetuksi jälkipolville, sekä avustaa nuorisoamme. Voimme myös tukea ja kehittää henkistä ja taloudellista toimintaa. Kiitos kuuluu säätiön perustajille kaukonäköisyydestä. PIRJO KIIALA asiamies

4 4 VPL.PYHÄJÄRVI Maanantai 20. lokakuuta 2014 Rakkaamme Elvi Anna Liisa GRÖNMAN o.s. Pärssinen * Pyhäjärvi Vpl Ikaalinen Jo kutsuivat ehtookellot niin rakasta kulkijaa, jäi taakse tutut pellot, koti ja pihamaa. Kyynelsilmin jäimme me vielä tänne aikaan ja maailmaan. Olet Äiti jo tallella siellä, missä jälleen kohdataan. Syvästi kaivaten Markku Seija ja Matti Aleksi, Ida ja Aaro sukulaiset ja ystävät Enkeli vuoteen vierellä kulki, hiljaa Mummon silmät sulki. Aleksi, Ida ja Aaro Äitimme siunattiin haudan lepoon Sydämellinen kiitos osanotosta. Kiitos kaikille Äitiä hoitaneille. Meille kaikille niin rakas Saimi Kippola o.s. Nikkanen * Pyhäjärvi Vpl Vaasa Syvästi kaivaten ja kaikesta kiittäen pojat perheineen lastenlapset perheineen muut sukulaiset ja ystävät Oli sulla sydän niin lämmin, hellä, oli siellä paikka meillä jokaisella. Mitään et pyytänyt, kaikkesi annoit, meitä muistit ja huolta kannoit. Muistosi kaunis ja valoisa voimaa antaa surun raskaan hiljaa kantaa. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Soini Kalervo Akkanen s VPL Pyhäjärvi k Kisko Kaivaten perhe sukulaiset ystävät ja naapurit Järven rantoja laineet huuhtelee, puut hiljaa kuiskii, kuuntelee. Ei saavu soutaja venheelleen, ei lähde vesille verkoilleen. Siunaus toimitettu. Lämmin kiitos osanotosta. KERRO PERHEUUTISET Pyhäjärvi-lehdessä. Julkaisemme joka numerossa tietoja perhetapahtumista. Muistathan kysyä asianosaisilta luvan tietojen julkaisuun, kiitos! Kirkonsanoma Sedän testamentti Näinä aikoina on kulunut seitsemänkymmentä vuotta Neuvostoliittoa vastaan käydyn sodan loppumisesta ja saksalaisia vastaan käydyn Lapin sodan alkamisesta. Meitä, joilla on vielä muistoja sodasta ja myös sotaa edeltäneestä ajasta, ovat koskettaneet syvästi tiedotusvälineissä olleet kuvaukset loppuneen sodan ja alkaneen sodan vaiheista. Tätä tekstiä kirjoittaessani olen elänyt vahvasti uudelleen päivälleen 70 vuotta sitten tapahtunutta, Lapin sotaan liittynyttä kokemusta Ṡetäni oli sodan aikana pommikoneen sähköttäjä. Hänen tehtäviinsä kuului kouluttautua Saksassa uusien, sieltä ostettavien koneiden käyttöön. Hän joutui viettämään Saksanmaalla useita viikkoja vuonna Rakkaimpia muistoesineitäni ovat sedän Saksasta minulle, 4-5-vuotiaalle, lähettämät postikortit, joissa tittelinäni aina oli Nuorimies. Kun sota Neuvostoliittoa vastaan päättyi, setäni Mummon Biblia yhä tallessa Kirjahyllyltäni on silmiini usein sattunut Aune-mummon vanha Biblia; mustat kannet jo vähän kulahtaneet ja kansien välissä melko joukko irrallisia lehtiä. Ja kun innostuin uudesta harrastuksesta, kirjansidonlentue määrättiin Lapin sotaan. Muistan, miten setäni kipuili tämän uuteen sotaan lähdön kanssa. Viimeisellä lomakäynnillään kotona hän tuskaili, miten vaikeata on lähteä sotimaan entisiä aseveljiä vastaan. Muistan lauantaipäivän kodissani lokakuussa 1944, jolloin saimme sähkeen Onni-setäni vaimolta Helsingistä, että sedän kone oli kadonnut tiedustelulennolla Lapissa jossakin Rovaniemen korkeudella. Kone ei ollut palannut lähtökentälleen Kuopion Rissalassa. Kone ei ollut palannut, mitään muuta tietoa koneen ja miehistön kohtalosta ei saatu. Muistan tuskaiset päivät, jolloin odotimme edes jotain uuttaa tietoa. Setäni äiti, mummini, itki usein. Toisaalta hän lohdutti itseään ja meitä muita sanomalla joka päivä, ja useita kertoja päivässä: Ei Onni ole kuollut, hän on vain kadonnut; kyllä hän vielä palaa kotiin. Vihdoin tuli lisää tietoa. Koneeseen oli osunut ilmatorjunnan ammus, kone nasta, niin tuo teos joutui heti työn alle, ja siinä hiljaisessa touhussa ajatusmaailmaan tulvivat muistot menneiltä ajoilta - ajoilta ennen sotia, evakkomatkoilta ja monista yhteisistä hetkistä täällä kanta-suomessa. Kihlapari 1920-luvulta Annikki Lindgrén Petäjävedeltä on lähettänyt julkaistavaksi vanhempiensa kihlakuvan 1920-luvun alkupuolelta, tarkkaa päivämäärää ei ole tiedossa. Kuvassa ovat Juho Nolo, s Yläjärven Ryhmän kylässä ja Anna Amalia Eeva, syntynyt 1899 Metsäpirtissä. Sodan jälkeen he saivat ns. kylmän tilan Ikaalisista Sikurinkylästä. Isäni rakensi sinne meille oman talon ja navetan. Annikki Lindgrén haluaa myös vielä kiittää kaikkia kesän 2014 Pyhäjärvi-juhlien järjestäjiä mieleenpainuneesta juhlasta Ikaalisissa. Ja mieheni Seppo kiittää, kun sai tulkita hänelle niin rakkaita lauluja Ikaalisten kauniissa kirkossa. Hän kun on kotoisin Turusta (melkein Karjalasta) Erikoiskiitokset urkuri Atte Tenkaselle säestyksistä ja esityksestään Konevitsan kirkonkellot; sen sävelet veivät mielen ja sielun toisiin ulottuvuuksiin. Meille jäi juhlilta pussillinen ihania muistoja. Annikki ja Seppo Lindgrén toivottavat kaunista syksyä kaikille Pyhäjärvi-lehden lukijoille! oli tehnyt pakkolaskun. Mutta setäni ja toinen lentäjä olivat koettaneet pelastautua hyppäämällä laskuvarjolla korkeuttaan menettävästä koneesta. Koneen ohjaaja ja koneen neljäs mies olivat tehneet pakkolaskun, ja onnistuneet yli viikon kestäneen erämaavaelluksen jälkeen pääsemään turvaan. Heiltä tuli sitten vihdoin tieto tapahtuneesta. Laskuvarjolla hypänneistä miehistä ei kuulunut mitään. Vasta kolmen vuoden kuluttua saatiin tieto, että setäni oli joutunut vangiksi ja viety Saksaan. Se oli viimeinen tieto hänestä. Setäni muistokivi on kotiseurakuntani sankarihautausmaalla. Käyn muistokivellä en siis haudalla aina kun käyn lapsuuteni kotiseudulla. Kiven äärellä ajatukseni kiertävät aina samoja ratoja. Kivi kertoo, että kadotessaan setäni oli juuri täyttänyt 22 vuotta. Muistan, että hän oli kaksi viikkoa ennen katoamistaan saanut ensimmäisen ja ainoan kerran pitää sylissään Raamatun on mummolle lahjoittanut ensimmäisen evakkopaikamme Korpilahden Saakosken koulun opettaja etukannelle kirjoitettuine omistuskirjoituksineen: Emäntä Aune Laulajaiselle Muistoksi R M Olkkola. Aloin tuossa koulussa III luokalta, mutta en muista meidän perheellä olleen mitään sen enempää tekemistä koulun kanssa. Ja että muutaman kuukauden paikkakunnalla ollutta evakkomummoa tituleerataan emännäksi - siinä on jotain, mikä olisi pitänyt selvittää aikoinaan. Kun aika jätti mummosta, Biblia päätyi Eemil-sedän pöydälle. Monet irtonaiset lehdet UT:n puolella kertovat, että kirjaa myös luettiin. Yllätyin aika tavalla, kun sieltä irtolehtien joukosta löytyi syyskuussa syntynyttä tytärtään. Muistan, miten hän lomakäynneillään suhtautui minuun, veljensä poikaan, kuin omaan poikaansa. Olin nuorimies hänen sanankäytössään. Miten miehekkäältä se tuntuikaan! Mutta muistokiven ääressä palautan aina mieleeni ne viimeiset sanat, jotka hänen suustaan kuulin hänen viimeisellä lomakäynnillään elokuussa Isoisäni kysyi pojaltaan, sedältäni, miten hän uskalsi yhä uudelleen ja uudelleen ja uudelleen lähteä taistelulennolle, kun jokainen lento saattoi olla viimeinen. Koskaan en ole unohtanut enkä unohda näitä sanoja, joita silloin viisivuotiaana en varmasti vielä pohjia myöten ymmärtänyt. Isänsä kysymykseen setäni vastasi Raamatun sanoilla: Jos elän, niin Herrassa elän; jos kuolen, niin Herrassa kuolen. Siinä on minulle sedän testamenttia kylliksi. PERTTI LUUMI sedän käsialalla isoin kirjaimin kirjoitettu paperi: Ristus naulataa; 102 & 103, ja alla nimikirjoitus Laulajainen Emil. Nuo numerot viittaavat UT:n sivuihin Luukkaan evankeliumin kohdalla, jossa kerrotaan Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta. Olen selittänyt tämän itselleni niin, että lapsuudestaan saakka huonokuuloinen ja myöhemmin lähes kuuro setäni, oli löytänyt äitinsä Mustakantisesta evankeliumin ytimen ja halusi näin nimikirjoituksellaan vakuuttaa sen koskevan myös häntä itseään. Mieltä lämmittävät tällaiset pyhäinpäivämuistot! PEKKA ARVINPOIKA Salitsanrannan kylästä

5 Maanantai 20. lokakuuta 2014 VPL.PYHÄJÄRVI 5 Taitava kynänkäyttäjä Sulo Rampa täytti 85 vuotta Sulo Rampa syntyi Vpl Pyhäjärven pitäjän Yläjärven kylässä. Lapsuusmaisema oli kaunis. Kodin vieressä kapea Yläjärvi ja muutaman kilometrin päässä karjalaisten meri Laatokka. Siinä välissä peltoja, metsää ja tuttuja taloja. Rampan perheeseen kuuluivat Anni-äiti sekä Sulon lisäksi tytöt Anna-Kaisa ja Mailis. Perheen isä Matti Rampa haavoittui vaikeasti Suomen ja Viron vapaussodassa. Hän joutui myöhemmin pysyvään sairaalahoitoon, Sulo oli silloin kolmivuotias. Kahden evakkomatkan jälkeen Rampan niin kuin monen muun yläjärveläisperheen asuinpaikaksi tuli Satakunnassa Lavia. Sulo Rampa oli jo nuoresta pitäen kiinnostunut kirjoittamisesta ja joitakin asioita tuli kirjatuksikin. Työelämä kiireineen vei niin ajan, ettei kirjoittamiselle jäänyt aikaa. Hänellä oli maanviljelyksen ohella rakennusyritystä, munatuotantoa ja lukuisten metsäostojen myötä metsänhoitoa. Lisäksi hän on toiminut monissa luottamustehtävissä, Lavian kunnanvaltuustossa, Osuuspankin hallinnossa 37 vuotta, josta johtokunnan puheenjohtajana 16 vuotta, Kelan asiamiehenä 25 vuotta, Hankkijan ja metsänhoitoyhdistyksen hallituksissa Ḣän erosi kaikista luottamustehtävistään täytettyään 55 vuotta. Hänen mielestään tilaa oli annettava nuoremmille. Vuonna 1995 hän liittyi 66-vuotiaana Laviassa toimivaan kirjoittajapiiriin, jota ohjasi toimittaja Leena Ruohola Kankaanpäästä. Sulolla on erinomaisen hyvä muisti, ja hän oli jo aikaisemmin kirjoittanut monia asioita muistiin ennen kaikkea Karjalasta ja eri evakkopaikkakunnista. Kirjoittajapiirissä käsiteltiin omia kirjoitettuja tekstejä ja se oli hyvää koulutusta. Leena Ruohola oli kannustava opettaja ja ammattilaisena tiesi suomen kielen ja lauseiden rakenteen kaikki opit. Sulo oli kirjoitellut noin pari vuotta. Opettaja arvioi kirjoitettuja tekstejä ja totesi. Aineisto on hyvää ja sitä on riittävästi kirjan julkaisemiseksi. Ja niin ilmestyi 1998 Sulo Rampan ensimmäinen kirja Dynamiittia kämmenissä. Teos kertoo Yläjärvestä ja kirjoittajan monista lapsuuden leikkija koulutovereista. Kaksi evakkoonlähtöä ja uusien paikkakuntien erilaisista ihmisistä ja sen monista tapahtumista. Rampa on taitava tarinan kertoja ja ilmiömäisen muistin avulla hän muistaa muiltakin kuullut tarinat. Evakkomatka päättyi Laviaan, jossa moni yläjärveläinen koki pettymyksen. Pellon raivaaminen suosta käsipelillä vaati suunnattomasti niin fyysisiä kuin henkisiä voimia. Vaikeuksista huolimatta teoksen pohjavire on myönteinen. Kun kirjoittamisen alkuun oli päästy, niin tekstiä syntyi kuin itsestään. Vuonna 2004 ilmestyi romaani Kirottu ylpeys. Teos kertoo sodassa haavoittuneen Jussin toipumislomasta Keski-Suomessa, Korpilahdella. Loman aikana sota loppuu ja Jussi alkaa nuoren miehen elämän sodan rasituksista toipuvassa maassa. Teos on hyvin elävä romaani sodanjälkeisen Suomen nuorista ja metsäteollisuuden alkutaipaleesta. Rampan kolmas teos, romaani Elämä vaatii uhrinsa ilmestyyi Tämä niin kuin edellinenkin teos kertoo elämästä sodan päättymisen jälkeisessä Suomessa. Kirja on ennen kaikkea miehinen kertomus sodan jälkeisestä ajasta ja selviytymisestä. Se on ylistys suomalaisten väkevälle us- Paikkoja olla onnellinen -kirja kertoo taiteilijan töistä Paikkoja olla onnellinen on taidemaalari Maaria Märkälän 50-vuotispäiväksi ilmestyneen, hänen omaa maalaustaidettaan esitelevän kirjan nimi. Maaria on olemassa, koska hänen äitinsä Selja Märkälä omaa sukua Pitkänen, myöhästyi äitinsä ja muiden sisarustensa kanssa siitä evakkojunasta, joka pommitettiin. Maarian suku on kotoisin Pyhäjärveltä ja Sakkolasta. Isovanhemmat, Emanuel ja Helena Pitkänen, ovat Manun sanojen mukaan niitä kuuluisia Sakkolan porsaita. Maaria toimi ennen ammattitaiteilijaksi ryhtymistä pankkineitinä, henkilöstöpäällikkönä ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Reippautta vaaran varalle - kouluttajana. Taidetta hän opiskeli Helsingin vapaassa taidekoulussa ja Pekka Halosen Akatemiassa. Maalaamisen ohella Maaria on toiminut seitsemän vuotta Suomen Kuvataiteilijaliiton puheenjohtajana. Nuorena hän pelasi lentopalloa, tanssi HAIR-musikaalissa ja näytteli tv-dokumentissa Minne pahat nuoret kadonneet. Berliinin munkista lähti hänen intohimonsa maalata Berliiniä, tuota taiteilijoi- den mekkaa, paikan päällä Berliinissä. Berliiniin hän on tehnyt useita maalausmatkoja ja järjestänyt useita näyttelyjä. Muita maalausmatkoja ja näyttelyjä hänellä on ollut Siperiassa, Rio de Janeirossa, Portugalissa ja New Yorkissa. Paikkoja olla onnellinen -kirjan kirjoittaja Taide-lehden toimitusjohtaja Pessi Rautio kertoo: Märkälän maalaustapa, joka tuo mieleen ekspressionismin ( jonka kuvataiteellisen tyylin eräs merkittävimpiä keskuksia on juuri Berliini) on johdonmukainen, se paksu, miltei ruokaisa väri Märkälän maalauksissa kertoo siitä, että maalauksen ei ole tarkoitus häivyttää itseään taustalle. Märkälälle maailmassa on hyviä kohteita, joita kerta kaikkiaan on syytä kuvata maalaten, jo senkin takia, että niistä tulee niin hyviä. Maaria Märkälä sanoo: Hetkittäin olen todella väsynyt ihmisiin. Minusta on tullut riippuvainen ajasta, jolloin saan olla omissa ajatuksissani tai ajattelematta mitään. Joskus maalauksiini maalaamani ihmiset tuntuvat olevan liikaa ja maalaan ne yli. Ankara työ valojen, varjojen ja rinnastuk- Taiteilija Maaria Märkälä. Kuva: Pekka Kojo, muut kuvat Maarian kirjasta. sien kanssa on ollut keinoni selviytyä ja jaksaa. Maalaaminen voimauttaa minua. Olen saanut kokea energian, joka syntyy samalla kun tuhlaan energiaa. Maaria Märkälän kirjaa Paikkoja olla onnellinen voi tilata kirjakaupoista ja isänsä Leo Märkälän kokoamaa dokumenttia - Maaria Märkälän maailma voi ostaa taiteilijalta itseltään. tai puh Merkkipäiviä kolle siitä, että uusi sukupolvi jatkaa isien ja äitien työtä ja saavuttaa sellaista, joista nämä eivät osanneet edes uneksia. Rakkaansa menettäminen on Sulo Rampan miehille ylivoimaisen raskas koettelemus. Neljäs teos Niin erilaisia ovat elämänpolut ilmestyi Tämä 200-sivuinen kirja sisältää todella koskettavia ja erilaisia ihmisten elämäntarinoita. Osassa tarinoita on käytetty Pyhäjärven murretta. Ystävyys, ystävien auttaminen ja anteeksianto ovat keskeisinä teoksen henkilöiden elämässä. Viides suurteos Eläköön Hanhijoki ilmestyi Se on Hanhijoen seudun kyläyhdistyksen kokoama kookas kirja. Teoksen ensimmäiset sata sivua on Sulo Rampan hyvää asiatekstiä, muistelmia ja kuvia Hanhijoesta. Kirjan aineistoa koottaessa todettiin, että Karjalasta tullut Rampa oli vanhin ja ainoa lavialainen joka yleensä muisti niitä vanhoja asioita. Etusivulla kyläyhdistys kiittää Sulo Rampaa arvokkaasta kirjotetusta materiaalista. Viimeisin kuudes ja seitsemäs kirja Sirpaleita ilmestyi Siihen oli lisätty samana vuonna ilmestynyt ohut kirja Onnea on. Sirpaleita koostuu monista elämän sirpaleista. Pieniä pakinoita, Juha-poikansa kanssa tehtyjä ulkomaan kauppamatkoja niin Kiinaan kuin Eurooppaan. Runoja, ystävien tapaamisia ja niiden myötä iloja ja suruja. Onnea on sisältää joka aukeamalla hienon värivalokuvan ja vieressä runon tai aforismin. Vuoden kierto tammikuusta joulukuuhun näyttäytyy luonnon kuvissa kauniina. Eräs lausahdus maaliskuulta. -Voisiko harkiten sanoa, vähin sanoin paljon asioita. Vai olisiko viisautta kokonaan vaieta. Sulo Rampa on eläkepäivillään luonut seitsemän kirjallista teosta. Se on valtaisa määrä, josta vilpittömät onnittelut. Myöhästyneet syntymäpäiväonnittelut viime kuun merkkipäivän johdosta, hyvää terveyttä ja luovuutta edelleenkin. SALME RINTALA Sulo Rampa lahjoitti kaikki kirjoittamansa teokset Vpl.Pyhäjärvi-säätiölle. Säätiön asiamies Pirjo Kiiala otti monin kiitoksen sanoin vastaan kirjalahjoitukset. Säätiö kiittää myös Pekka Karia hänen kolmen kirjansa lahjoituksesta. Vpl. Pyhäjärvi-seura muisti kesällä merkkipäiväänsä viettänyttä, seuran eteen runsaasti työtä tehnyttä Kauko Hinkkasta. Onnittelut ojensivat seuran puolesta sihteeri Heli Nykänen (kuvassa) ja puheenjohtaja Kaarina Pärssinen.

6 6 Impi Wiika kirjoittaa Pyhäjärven historiassa sivulla 45 hautausmaista mm. seuraavaa: Uuden hautausmaan osan keskipaikkeilla maantien vieressä sijaitsi ruumis- ja leikkuuhuone Lähellä paarihuonetta maantien vieressä oli ensimmäisen Suomessa kaatuneen jääkärin yliopp. Lauri Pelkosen hautakumpu pisteaidan sisällä. Kun tämäkin hautausmaan osa alkoi täyttyä, seurakunta ryhtyi hautausmaan laajentamiseen. Tällöin katsottiin sopivaksi ottaa lisämaata seurakunnan omistamasta maasta maantien toiselta puolen samansuuntaisesti entisen hautausmaan kanssa. Näin uusin hautausmaa muodostui vain entisen laajennukseksi. Ainoana haittana oli, että maantie kulki tämän ja entisen hautausmaan välillä. Samaa paarihuonetta voitiin kuitenkin käyttää kumpaankin osaan haudattaessa. Tässä uusimmassa, 1929 käyttöön otetussa, osassa sijaitsevat talvi- ja jatkosodan sankarivainajien 102:n pyhäjärveläisen ja kolmen metsäpirttiläisen sankarihaudat ja Matti Ahvosen suunnittelema muistokivi nimilaattoineen. Olen kesän mittaan tutkinut jääkäri Lauri Pelkosen kuolemaan ja hautaamiseen liittyviä asioita. Topografikartassa kolmekymmenluvun lopulta on paarihuone merkitty Impi Wiikan kuvauksen mukaisesti maantien varteen. Se on VPL.PYHÄJÄRVI Syysnäkymiä Pyhäjärven hautausmaalta nykyisen valkoisella aidalla erotetun sankarihaudan kohdalla tien toisella puolella. Kolmantena ja neljäntenä tätä kuuta kyseisestä paikasta otetut kuvat osoittavat mielestäni tuon paarihuoneen jäännösten olevan vielä jäljellä. Nyt kun lehdet ovat pensaissa vähissä, kumpu ja paarihuoneen oviaukko ovat selvästi nähtävissä tieltä, jopa autosta. Muistaako joku vanhemmista pyhäjärveläisistä kyseistä paarihuonetta? Olen kiinnostunut saamaan palautetta olettamuksestani. Olenko ymmärtänyt kartan tiedot ja nyt paikalta ottamani valokuvat oikein? Kummullahan on myös näkyvissä ilmanvaihtotorvi. Paarihuone on kooltaan sellainen, että siihen on mahtunut hyvinkin kolmen vainajan arkut. Entä Lauri Pelkosen hautapaikka, joka Wiikan kuvauksen mukaan sijoittuisi kuvassa näkyvästä kummusta oikealle. Siinä on vielä nytkin pienempi kohouma puiden välissä. Nykyisten asukkaiden hauta-alue ulottuu lähelle yllä mainittua paarihuonetta, ns. toiselle välitielle saakka. Entinen kirkon alue on tiheään haudattu siten, että hautojen ympärillä on metallinen aita. Aidan sisällä on usein myös jonkinlainen istuinpenkki ja pieni pöytä Venäjän ortodoksien tavan mukaan. Sinne on haudattu myös meidän edelleen pystyssä olevaan taloon Keljaan vuonna 1946 asettuneen perheen vanhemmat, jotka ovat kuolleet 1980-luvun puolivälissä. Samoin heidän 1928 syntynyt ja 2010 kuollut tyttärensä. Taloahan pitää nyt kesäkäytössä nuorempi, minun ikäiseni, tytär. Kolmen päivän matkamme Pulakan Eskon ja Kaasalaisen Yrjön kanssa Putuksen Hannun kyydillä onnistui ilman ongelmia. Voimme todeta, etteivät viime aikojen tapahtumat ole vaikuttaneet ihmisten elämään rajan takana millään tavoin. Pyhäjärvellä elämä sujui entiseen malliin niin kylän raitilla ja kaupoissa kuin kunnankin virkailijoiden elämässä. Samoin tuntui olevan tilanne Käkisalmessa. Linnan museossa oli normaalia enemmän kävijöitä lauantaina, jolloin Venäjällä vietettiin opettajan päivää. Musakan lomarannan palvelut olivat myös totutun korkealla tasolla. Antti Musakan tulkkauksista saimme jälleen kiittää siitä, että tulimme ymmärretyiksi keskusteluissa niin entisessä kodissani kuin kaupoissa Keljassa Lankisen mäellä ja kuntakeskuksessa. Kommentteja odottaen ANTERO PÄRSSINEN puh , Maanantai 20. lokakuuta 2014 Paarihuoneen oviaukko nykykunnossaan, hieman sortuneena ja roskaisena. Paarihuoneen kumpu ilmanvaihtotorvineen. Paikka vastaa 1:20000 kartassa merkittyä paikkaa. Pelkosen hautapaikka tästä kummusta oikealle. Kokoonnuimme muistelemaan Toivo Niukkasta Nokian Ruolahteen kokoontui yli seitsemänkymmentä Toivo Niukkasen lähisukulaista eri puolilta Suomea. Toivo Niukkasen syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta Toivo oli lähtöisin Heinosten kylästä ja puolisonsa Kerttu, o.s. Pulakka, Noitermaasta. Tilaisuus alkoi pastori Timo Uotilan pitämällä muistohartaudella Suoniemen kirkossa. Tämän jälkeen tehtiin tervehdyskäynti Toivon, hänen äitinsä Marian, veljensä Johanneksen ja poikansa Heikin haudoille. Heidät kaikki on siunattu Suoniemen kirkkomaahan. Yhtenä letkana ajoimme Toivon entiseen kotiin Ruolahden Siirtolaan, jota nykyisin pitää hänen poikansa Jaakko yhdessä vaimonsa Anitan kanssa. Entiseen navettaan on rakennettu pitotilat tämänkaltaisia perhetapaamisia varten. Toivon puoliso Kerttu oli päässyt tilaisuutta varten lomalle Nokian terveyskeskuksesta ja jaksoi hyvin juhlia muiden mukana. Toivon sisaruksista elossa olevat Alma Vesala, Tyyne Kokkola ja Taimi Naskali olivat toki mukana. Juttelu sujui karjalaiseen tapaan vilkkaana ja äänekkäänä. Toivon vanhin poika Henry oli kunnostanut tilan ensimmäisen traktorin Zetor 25 K:n ajokuntoon ja katsastanut sen. Zetorajelu kiinnosti niin nuoria kuin vanhempiakin konemiehiä. Suvun vanhimman miespuolisen henkilön, Veikko Niukkasen, vävy Hannu Koskela oli joskus nähnyt unta, että hän saa ajaa Zetorilla. Nyt se toteutui! Ruokailimme Anitan valmistamaa kyytön jauhelihakeittoa ja kahvittelimme. Vapaaehtoinen ruokaraha kerättiin uudelle lastensairaalalle. Jutteluissa kävi ilmi, että suvussa on ollut sairaalan avun tarvitsijoita. Rahaa kertyi yli viisisataa euroa. Oli hienoa tavata sukulaisia, joita harvemmin nykyään näkee. Kiitos kaikille! JAAKKO NIUKKANEN Eturivissä istumassa oikealta vasemmalle Alma Vesala, Kerttu Niukkanen, Tyyne Kokkola ja Taimi Naskali. Alma, Tyyne ja Taimi ovat Toivon siskoja, Kerttu puoliso. Toivon ensimmäinen traktori Zetor 25 K ja pukilla traktorin kunnostanut Toivon vanhin poika Henry Niukkanen.

7 Maanantai 20. lokakuuta 2014 VPL.PYHÄJÄRVI 7 Ylläppään Haapasaarten kotiseuturetkellä seikkaili 20 sitkeää sissiä Sotahistoriapäivä Kannaksella Perjantai kotiseuturetkellä oli varattu tällä kertaa Kannaksen sotahistorian kertaamiselle. Oppaanamme oli hyvin suomea puhuva ja paikalliseen sotahistoriaan neutraalisti suhtautuva Bair Irintšev. Aamukahdeksalta lähdimme matkaan Viipurista ja suuntasimme kohti Koivistoa. Ensimmäinen pysähdys oli Josef Stenbäckin suunnitteleman Koiviston kirkon kohdalla, joka vielä ylväänä seisoi paikallaan, mutta ei enää kristillisessä käytössä. Nykyinen käyttö on nuorten kulttuuritalo. Pakolliset valokuvat otettiin ja asian tilaa jälleen kerran ihmeteltyämme jatkoimme matkaa talvisodan taistelupaikalle Inkilään, jossa saimme tutustua Inkilän lohkolla olleisiin bunkkereiden jäänteisiin, Ink6- ja Ink7-bunkkerit sekä Taavetti Inkisen muistomerkkiin. Oppaamme kertoi mitä ko. paikalla talvisodassa oli tapahtunut, sillä ainakin yksi venäläisten panssarivaunu oli matkansa pään kohdannut kyseisellä paikalla. Tästä matkamme jatkui Summaan, jossa 1940 maamme kohtaloa ratkottiin useita päiviä linjojen venyessä puolin ja toisin antaen lopulta sitten periksi 11. helmikuuta Summassa kävimme kenttähautausmaalla ja SK 16 -bunkkerilla. SK 16 -bunkkerin liepeillä saatiin joulukuussa 1939 saaliiksi T-28 panssarivaunu, joka ristittiin sitten postijunaksi, koska ko. vaunun sisällä oli puna-armeijan poikien postia, mutta sillä kertaa väärässä osoitteessa. Haapasaaren sukuseura toteutti taas perinteisen kesäretkensä Kannakselle Mukana oli 16 sitkeintä sissiä sukuseurasta, joita eivät Venäjän tapahtumat pelottaneet. Vahvistuksena oli neljä sukuseuran ulkopuolista eli ryhmän koko oli kaksikymmentä henkeä. Matkanjärjestäjän toimi taas kerran erinomaisesti Matka-Mekka ja meitä kuljetti Aaro E. Mäkelän bussi ja jo neljättä kertaa kuljettajana oli Kari Koivisto. Matkanjohtajana toimi Marja-Leena Tuomisaari. Torstai oli matkapäivä ja saavuimme iltapäivällä hotelli Viipuriin, jossa majoituimme. Hotelli oli kokonaisuudessaan positiivinen kokemus ja kaikki pelasi majoituksesta ruokailuihin moitteettomasti. Perjantaina oli ns. sotaretkipäivä, josta Jouko Jokinen kirjoittaa jäljempänä. Lauantaina lähdettiin suuntaamaan Pyhäjärvelle ja Ylläppään niemeen uimaan ja kahvin keittoon. Taas menivät matkanjohtajan aikatauluarviot pieleen, koska tiet olivat todella huonossa kunnossa. Päästiin kuitenkin perille ja käytiin omalla tontilla tai ainakin lähimain. Ei kuulemma ollut Haapasaaren tontti, vaan Hiiren tontti, mutta naapuritontti kuitenkin. Suku kävi Pirsalla uimassa ja Laatokan vesi oli kylmää kuin lähdevesi johtuen edellisen päivän tuulisuudesta. Rohkeasti kaikki kuitenkin kastoivat nahkansa, kun kerran tänne asti oltiin tultu. Sitten juotiin kahvit Viro- Summasta matka jatkui jatkosodan ratkaisutaistelujen paikoille. Ensimmäisenä kohteena niistä oli Kuuterselkä, jossa venäläiset ovat entisöineet suomalaisten asemia museoksi. Kyseessä olevassa kohteessa suomalainen Setti Manninen kohtasi matkansa pään. Venäläiset paikalliset sotahistorian harrastajat olivat nähneet paljon vaivaa entisöinnin kanssa. Kuuterselässä keittelimme hyvät kahvit ja grillasimme Laamasen Samin mukaansa ottamalla pikagrillillä makkarat. Sitten matka jatkui taas ja koska aikaa oli jo kulunut runsaasti, jätimme Siiranmäen väliin ja suuntasimme kohti Äyräpään harjuja. Äyräpäässä olimme paikassa, jossa suomalaiset pitivät pintansa ylivoimaa vastaan. Haapasaaren Hannu ja poikansa Jussi kävivät Vuoksessa uimassa ja totesivat, että yli uiminen on ollut melkoinen voimainponnistus, koska virta on todella voimakas Äyräpään ja Vasikkasaaren kohdalla. Ilma oli todella kaunis ja aurinko paistoi täydeltä taivaalta, kun jatkoimme matkaa kohti Ihantalaa, jossa ratkaistiin isänmaamme kohtaloa kesä-heinäkuussa Oppaamme Bair selvitti taistelujen kulkua alueella ja kävimme vielä Ihantalan taistelujen muistomerkillä. Sitten koitti aika palata takaisin hotelli Viipuriin, päivä oli todella antoisa ja matkalaiset tyytyväisiä. JOUKO JOKINEN Irma Jokisen, o.s. Haapasaari, nuorin poika Ryhmäkuva bussimme edessä.iloisia ihmisiä onnistuneen matkan jälkeen. Kuva: Aimo Haapakoski. Lauantaina noin klo 18 linja-automme vihdoin pääsi Metsäpirtin Koselaan. Meidän piti tavata tulkkimme ja taksikuskimme Koselan Kulttuuritalon edessä, mutta ajoimme vähän ohi. Koselassa oli vilkasta torimyyntiä ja baari sekä kauppa olivat auki. Koska olimme aikataulustamme jo monta tuntia myöhässä, olin valmis luopumaan koko retkestä, mutta ystävälliset sukulaiseni pakottivat lähtemään synnyinkylääni Metsäpirtin Saaroisiin. Paikalle tuli ensin Aleksei, joka ei osannut muita kieliä kuin venäjää. Hänellä oli kuitenkin sanakirja mukana. Hän soitti paikalle Lida Budan, johon sihteerimme ja matkaoppaamme Marja-Leena Tuomisaari oli ollut sähköpostilla yhteydessä. Lida Buda oli itse ystävällisyys ja avuliaisuus. Aivan hätkähdin, kun huomasin hänen muistuttavan paljolti rakasta metsäpirttiläistä kotimummoani, lapsuuteni tärkeintä ihmistä. Lida Buda puhui todella kaunista ja huoliteltua suomea. Kun ihmettelimme hänen suomen taitoaan, hän kertoi, että hänen opettajaäitinsä oli opettanut häntä alakoulussa Vuonnisissa, mutta yläkouluun hän oli siirtynyt Uhtuaan, jota nykyään kutsutaan Kalevalaksi. Yläkoulussakin kaikki kirjat olivat suomalaisia, vain kielioppi oli venäjäksi. Yläkoulusta oppilaat pääsivät kotiin vain joululomaksi ja kesälomaksi. Lidan ja Aleksin kutsumana linja-automme viereen kurvasi kaunis valkoinen taksi. Ajuri oli ilmeisesti Aleksin poika. Seurasi laisen portilla ja jatkettiin matkaa Metsäpirttiin, josta retkestä Vuokko Lehtonen kirjoittaa myös ohessa. Takaisin piti olla Viipurissa klo 18, mutta saavuimme vasta klo 22. Sunnuntaina lähdimme Muistorikas retki Metsäpirtin Saaroisiin isän ja pojan neuvottelu, jonka seurauksena keikan saikin heittää poika. Näytimme Saaroisten kyläkirjasta kuuluisan aallonmurtajan kuvaa ja Maskemäellä sijainnutta syntymäkotini tontin paikkaa. Lähdimme liikkeelle vauhdikkaasti, sillä tie oli päällystetty ja aivan tasainen. Taksipojalla ei ollut omaa karttaa puhumattakaan nyt navigaattorista. Taksissa oli minun Vieno Lehtosen lisäksi mieheni Atso Lehtonen, serkkuni Jorma Haapasaari, jonka äiti oli metsäpirttiläinen sekä todella taitava valokuvaajamme suvun mainio vävypoika Aimo Haapakoski. Itse olen käynyt Saaroisissa jo kerran aikaisemmin, heti juhannuksen jälkeen v Edellisestä käynnistä oli siis kulunut jo 25 vuotta. Silloin oppaanani oli tätini Laina Sandström ja hänen sekä äitini Iines Ahtiaisen (o.s. Haapasaari) ystävä Alma Hassi Ṫaksipoika ajeli todella huonoksi käynyttä tietä autoa säästämättä. Vihdoin Laatokka pilkotti, mutta edessä oli valtavan iso punainen rautapuomi. Ei auttanut muuta kuin ajaa takaisin ja lähteä yrittämään toista tietä. Välillä taksikuski jututti paria neitokaista, jotka hymyilivät ja kikattivat automiehelle hurmaavasti. Sitten jatkoimme matkaa hyvin vauhdikkaasti. Jälleen pilkotti Laatokka, mutta nyt olikin vastassa valtava sininen puomi ja jokin uudehko laitos. Aikaa oli lähdöstämme kulunut jo paljon yli tunti, ja toiset vain odottivat meitä. Yritin viittomalla näyttää, että haluamme toisten luo, mutta kun samassa ilmaantui kolmas tienhaara, taksimme suunnisti entistäkin vauhdikkaammin jälleen kohti uusia seikkailuja. Taas näkyi Laatokka, ja oikealla puolella oli metsän valtaama Maskemäki. Hetken päästä näkyi vihdoin aallonmurtaja, joka oli varma maamerkki. Olimme siis oikeassa paikassa. Aallonmurtaja oli valmistunut vuoden 1933 lopulla. Ihmettelimme joukolla, miten jo tuolloin oli saatu aikaan noin valtava kivirakennelma, joka oli peräti 618 metriä pitkä. Aallonmurtaja rakennettiin helpottamaan Metsäpirtin kalastajien työtä, sillä Metsäpirtin edustalla ei ole lainkaan suojaavaa saaristoa. Kiipesimme aallonmurtajalle väärästä paikasta. Miehet nousivat ketterästi aallonmurtajan tasaiselle pinnalle, mutta minä tapani mukaan kompuroin. Mieheni kehottikin minua lähtemään lenkille aivan aallonmurtajan päästä, etten loukkaisi leikattua polveani. Kun miehet marssivat kauemmaksi, päätin yrittää uudelleen. Heitin käsilaukkuni kauas. Kun yritin kiivetä, kivi vierähti jalkani alta. Olisi sittenkin pitänyt uskoa miestäni. Onneksi taksipoikamme toi laukun lähemmäksi ja ojensi minulle kätensä. Siinä sitten ihmeteltiin, kumpi meistä saa vedetyksi toisen puoleensa, sillä minä olin taksikuskiamme ainakin kolme kertaa painavampi. Onneksi taksipoika voitti ja ojensi minulle vielä kohteliaasti laukkuni. Hänen avuliaisuutensa ja kohteliaisuutensa takia olin valmis antamaan hänelle anteeksi kaikki harha-ajelut. sitten kotimatkalle. Kaikki olivat tyytyväisiä matkaan ja seuraavaa matkaa alettiin jo innokkasti sunnittelemaan vuodelle Kiitos kaikille mukana olleille MARJA-LEENA TUOMISAARI Pääsin kauniissa ilta-auringossa kävelemään tasaista aallonmurtajaa pitkin ja ihailemaan laajaa Laatokan merta, jonka laineista äiti sisaruksineen niin paljon kaihoten lauloi. Tunsin jollakin tavalla päässeeni perille, vaikka Saaroisten pellot olivat täysin metsittyneet. Edellisellä kerralla iso karjasovhoosi piti pellot kunnossa. Pelloilla oli valmiina isot lantapatterit. Joka paikka oli hehkeimmässä kukassaan. Kullerotkin tuntuivat olevan suurempia kuin Lapissa. Silloin myös kauniit sireenit ja valtava siperianhernepensas kutsuivat minut kotiraunioille. Kiirehdimme paluumatkalle. Viisjoella soi puhelimeni. Apukuljettajamme sukulaispoika Sami vain tiedusteli, milloin aioimme palata. Oli helppo vastata, että saavumme muutaman minuutin kuluttua. Seuralaisemme olivat keksineet erilaisia syitä viipymiseemme aina auton hajoamisesta kidnappaamiseen asti. Jatkoimme vihdoinkin Viipuriin, jossa monipuolinen ruoka oli odottanut nauttijoitaan peräti yli neljä tuntia Pyöreän tornin ravintolassa. Kiitos, rakkaat sukulaiset, kun soitte minulle kotiseutumatkan ja muutenkin piditte meistä ikäihmisistä hyvää huolta. Taisin olla matkaseurueessa ainoa Karjalassa syntynyt, sillä täytin talvisodan syttyessä vasta vuoden ja neljä kuukautta. VIENO LEHTONEN Iines Ahtiaisen, o.s. Haapasaari, tytär

8 8 VPL.PYHÄJÄRVI Maanantai 20. lokakuuta 2014 Osallistujat innostuivat keskustelemaan Alakylä-Kahvenitsan seutu kuvissa ja tarinoissa Tosi on, että nykypäivänä suorastaan janotaan kuvia ja kertomuksia vanhasta Vpl. Pyhäjärvestä. Näin voi todeta, koska pitäjäseuramme neljäs, koulupiirien kyliä esittelevä tilaisuus onnistui nappiin saamamme palautteen mukaan. Tämän voi sanoa olevan paljolti myös paikalle tulleiden 34 osallistujan omaa ansiota. Pienellä ajalla valmistellut, osallistujien lyhyet puheenvuorot täydensivät innostavaksi koettua kylien esittelyä. Markku Erkinpoika Pärssinen oli seuran toivomuksesta koonnut sen, käyttäen runkona pääosin vanhoja valokuvia eri vuosikymmeniltä ja niitä täydentäneitä kuvauksia. Missään aiemmassa kyläesittelyssä ei ole virinnyt niin innokasta keskustelua kuin nyt. Osallistujista suuri osa jatkoi vilkasta keskustelua haastelemassa vielä tunnin verran tilaisuuden jälkeen. Kuva-aarteiden vanhoista kuvista valtaosa oli lähtöisin Oiva Kaasalaisen tallentamista, aikoinaan kyläkirjaa varten kerätyistä valokuvista. Oiva ja Markku olivat tehneet huolellista ennakkotyötä apunaan aikoinaan v ilmestynyttä Alakylän-Kahvenitsan koulupiirin kyläkirjaa työstämässä kirjatoimikunnassa ollut Arvo Matinp. Pärssinen, s Kolmikon yhdessä valitsemat kuvat eri vuosikymmeniltä kertoivat kylien elämästä ja ihmisistä. Harvinaisuutena mm. Arvo Matinp. Pärssisen v salaa Pietarista käsin tekemältä käynniltä Kahvenitsassa synnyinkodissaan ja sen ympäristöstä. Uusimmat esityksen kuvat olivat alueelta 1990 avautuneen kotiseutumatkailun vuosikymmeniltä. Tästä esityksen ennakkovalmistelussa saadusta avusta erityinen kiitos seuraltamme myös Arvolle ja Oivalle! Valitettavasti kumpikaan heistä ei tällä kertaa päässyt mukaan itse tilaisuuteen. Kahvenitsan koulun opettajapariskunnan Kerttu o.s. Louhos ja Väinö Rädyn sotien jälkeen syntynyt poika Tuomo Räty muisteli tilaisuudessa vanhempiensa koulu-uraa ja omia käyntejään viime vuosikymmeninä Vpl. Pyhäjärvellä mm. jäljittämässä Kahvenitsan koulurakennuksen sijaintia. Kuva: Kari Näriäinen. Markku Pärssinen piti mielenkiintoisen, valokuviin perustuvan esityksen Alakylän ja Kahvenitsen seuduilta. Kuva: Sini Heikkonen. Kunnalliskoti, edustalla Uusitalot. Kaksi koulua Kylien lapsia varten kouluista ensimmäisen, v toimintansa aloittaneen Alakylän koulun, rakennus valmistui v n.s. Leppoinmäelle. Se säilyi rakennuksena aina vuosituhannen vaihteen tienoille saakka, joten alkuvuosikymmenen kotiseutumatkailijoista monet ennättivät sen nähdä. Rakennuksessa kerrottiin allekirjoittaneen siellä luvun lopulla käydessä sijainneen loppuaikoinaan mm. teollisuusompelimo. Tässä Alakylän koulussa kansakoulun ensimmäisen luokan suorittanut, sukulaisten luona silloin kortteerissa ollut, myöhemmin Konnitsan kouluun siirtynyt, Ensio Näriäinen, s. 1927, kertoi kuulijoille henkilökohtaisia pikkupojan muistojaan Alakylän koulusta. Ension terävän muistin ansiosta pienen pojan elämä 1930-luvulla tuli hyvin eloisasti esiin ja Ension kerrontaa olisi halunnut kuunnella pidemmältikin. Kun Kahvenitsan, Puikkoisten ja Heinoisten kylien perheissä Alakylän lisäksi lapsikatraat kasvoivat, kunnan isät päättivät viisaasti jakaa koulupiirin kahtia ja rakennuttaa toisen koulun. Kahvenitsan uuden koulupiirin, jonka johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Juho Juhonp. Pärssinen, koulurakennus sijoitettiin Lypsyaho -nimiselle paikalle, lähemmäs Heinoisten kylää. Tämä Kahvenitsan koulun puurakennus siirrettiin venäläisten toimesta uudelle, nykyiselle paikalleen Pyhäkylän kivisen koulurakennuksen läheisyyteen, vain lyhyen matkaa kirkkoahosta. Uudelta sijaintipaikaltaan sen ensimmäisten joukossa löysi Tuomo Räty. Hän jäljitti vanhempiensa, opettajapariskunta Kerttu o.s. Louhos ja Väinö Rädyn ja sisarusten kotitalon, Kahvenitsan koulurakennuksen sijaintia kotiseutumatkoillaan. Saimme kuulla tuokion Tuomon muisteluksia varsinkin äidistään Kerttu Rädystä. Kunnalliskoti lapsuusvuosien kasvuympäristönä Tilaisuuden värikkäimpiä omakohtaisia muistoja kyliltä kertoi elokuvaneuvos Puikkoisten peltoaukeaa. Kari Uusitalo, s Vanhempiensa, kunnalliskodin tilanhoitaja Urho A. Uusitalon ja kodin johtajatar Iiris Uusitalon esikoiseksi tähän v valmistuneen kunnalliskodin ja sen henkilökunnan ja asukkaiden muodostamaan yhteisöön syntynyt Kari Uusitalo kertoi mm. seuraavan tarinanpätkän: Kunnalliskodin rakennukseen valmistui vuoden 1935 remontissa laajennusosaksi lisäsiipi. Uusitalot oli valittu toiseen pitäjään uusiin virkoihin. Mutta tästä kuultuaan kunnalliskodin johtokunta päätti kiireesti, houkutellakseen hyvin pidettyjä ja suosittuja Uusita- loja jäämään tehtäväänsä, rakennuttaa perheelle avaramman asunnon. Rahat lisäsiiven rakentamiseen löytyivät kunnan kassasta. Kirjailijaurastaan, elämästään ja tuotannostaan Vpl. Pyhäjärvi-seuran tilaisuudessa maaliskuussa 2013 kertoneen Uusitalon muistelmia Pyhäjärveltä sisältyy myös Vpl. Pyhäjärvi-lehden numerossa 03/2013 julkaistuun, esitelmään pohjautuvaan, kirjoitukseen. Asukkaiden elämää ja harrastuksia Näissä kyliltä löytyi mm. saha ja pieni tiilitehdas. Suuri vaikutus asujaimiston elämään oli läheisellä Touvilan (Taubilan) kartanolla. Mutta pääosin harjoitettiin maanviljelystä alueen hyvin viljaviksi osoittautuneilla pelloilla. Yhtenä tunnetuimmista kylien viljelijöistä voitaneen pitääkahvenitsanjärven rannalla, Anttilanmäellä asunutta isoisäni Juho Heikinpoika Pärssisen ja Maria Sofia Pekantytär Jorosen perhettä. Perheen viisilapsisen sisarussarjan vanhimman, Juho Juhonpoika (Pien-Juho) Pärssisen ja puolisonsa Maria o.s. Näriäisen jälkeläisistätilaisuuteen osallistui mm. perheen esikoispojan Viljo Juhonpoika Pärssisen vanhin lapsi Pauli Viljonpoika Pärssinen, s Pauli Pärssinen muisteli lapsuusvuosiaan ja kertomuksia Kahvenitsanjärven rannalla sijainneesta synnyinkodistaan. Kun Juho Juhonpojalle oli syntymässä ensimmäinen lapsenlapsi (Pauli) esikoispoika Viljon perheeseen, päättivät Juho ja Mari muitta mutkitta korottaa kotitaloaan rakentamalla toisen kerroksen. Näin järjestyi ensiasunto Viljolle ja tämän nuorikolle Helmille pikkuperheineen. Juho Juhonpojan alkuaan pystyttämä rakennus oli kylällä 2000-luvun alkuun saakka nähtävissä kutakuinkin 1930-luvun lopun 2- kerroksisessa asussa. Se toimi pietarilaisen perheen hyvin hoitamassa pihapiirissä, lähinnä kesäasuntona. Pihalle oli rakennettu myöhemmin mm. uima-alaas ja sauna. Talon omistajat ovat vuosien varrella vaihtuneet. Kun 30-luvun rakennus paloi, paikalle nousi uusitalo, yksikerroksisena. Näihin taloa asuneisiin omistajaperheisiin setäni Pien-Juhon jälkeläiset ovat pitäneet yhteyttä. Edesmenneen sisarensa Hilkka Junkkarin o.s. Pärssisen ( ) muistiinkirjattuja katkelmia lapsuutensa ja nuoruutensa elämästä Kahvenitsan ja Heinoisten kylillä luki Kaarina Pärssinen. Alakylän, Kahvenitsan, Puikkosten ja Heinoisten kylien asukkaiden elämä oli hyvin aktiivisesti mm. kulttuuria, urheilua ja marttatoimintaa suosivaa. Esityksen kuvakavalkadissa nähtiin esimerkkejä harrastusryhmien toiminnasta. Vilkkaimmin ja pisimpään niistä toimineita oli v perustettu Alakylän Pyrintö nuorisoseura, joka jatkoi toimintaansa uusilla asuinsijoilla Kiikassa. Seuran 100-vuotisen historian kunniaksi järjestettiin v heinäkuussa juhlamatka. Siitä ja seuran historiikista käytti tilaisuudessa puheenvuoron Maritta Erkintytär Kemppi o.s. Pärssinen. Tilaisuudessa kiersi mm. kuvaharvinaisuus, jonka Eila Laurintytär Pärssinen oli tuonut nuorisoseuran perustamispaikkana olleen sukulaisensa Juho Heikinp. Pärssisen (lautamiehe Juho) talossa asuneesta perheestä neljän sukupolven ajalta. Alakylän Pyrintö n.s. ei missään vaiheessa ole lakannut olemasta ja sen viimeisenä puheenjohtajana toimi yli 50 vuoden ajan kuolemaansa 2007 saakka Erkki Juhonpoika Pärssinen. Nuorisoseuran viimeisten aktiivien toimesta muistoja vaalii perinnetyöryhmä, johon mm. kuuluvat edellä mainitut Oiva Kaasalainen ja Arvo Pärssinen. Kyläesittelyt jatkuvat ensi vuonna Suuren suosion saaneita Pyhäjärveä kylältä esitelleitä tilaisuuksia jatketaan Vpl. Pyhäjärvi-seuran toiminnassa ensi vuonna. Tulossa ovat ainakin Pyhäkylän ja Enkkuan koulupiirien esittelyt. Ajoitus selvinnee seuran 2015 toimintasuunnitelmasta päättämiseen mennessä. Se taas tiedetään seuran syyskokouksessa, joka pidetään marraskuun viimeisenä sunnuntaina, ensimmäisenä adventtina Karjalatalon Yläsalissa. KAARINA PÄRSSINEN

9 Maanantai 20. lokakuuta 2014 VPL.PYHÄJÄRVI 9 Pitäjäyhteisöillä oli syystapaaminen Suvannon seudun säätiöt ja pitäjäyhteisöt kokoontuvat kahdesti vuoden aikana ja tällä kertaa Räisäläisten Säätiö järjesti tapaamisen Säkylässä Kaunis aurinkoinen syyssää saatteli kokoukseen tulijat, joko suoraan kokouspaikka Tupalan Hoviin tai Räisäläkeskuksen kautta Köyliöstä. Kokous oli kymmenen toimintavuotensa aikana 20:s. Minulle ensikertalaisena olikin mielenkiintoista kuulla aivan alkuun kaikkien paikalle päässeiden esittäytymis-kierros, joka ei ollut vain nimi nimen perään. Jokainen kertoi nimen lisäksi vähintään sen, että mistä suunnalta Karjalaa sukujuuret löytyivät. Tuo muiden pitäjien ja kylien hahmottaminen sekä niihin tutustuminen oman pitäjän lisäksi on yksi hyvä syy kokoontumisellemme. Yhteinen historia suvannonseutulaisille auttaa ymmärtämään yhteydenpidon kiemurat ja halun säilyttää kontaktit itärajan taakse, sekä palon saada säilytettyä mahdollisimman paljon olemassa olevia kohteita suomalaisajasta. Lisäksi yhdessä asioiden mietintä antaa usein uusia näkökantoja ja toimintamalleja. Yhteistyö on rikastuttavaa. Kokouksessa ei alettu murehtimaan maailman poliittista tilannetta, joka toki koskee meitä kaikkia ja herättää kysymyksiä. Totesimme, että päivänpolttavat uutiset ovat saattaneet vaikuttaa jossakin määrin esimerkiksi tapaamisiin, jotka ovat jääneet toisinaan torsoiksi rajanaapurimme osalta. Se kuinka jatkaisimme naapurimme kanssa, tiivistyi sanontaan: suhtaudutaan lehmän levollisuudella. Yhteistyö venäläisten kanssa näyttäisi vaativan venäläisen systeemin tuntemista ja tuskin pahitteeksi ei olisi oppia myös heidän tapakulttuuriaan. Kannaksen yhteyshenkilöiden kartoittaminen ja yhteystieto- Valtiopäiväedustaksi Ruotsin syyskuun puolivälissä pidetyissä vaaleissa on valittu Raimo Tapio Pärssinen, 58 v, jo viidennelle perättäiselle, v alkaneelle kaudelle Gävleborgin läänistä sosialidemokraattisesta puolueesta. Jalasjärvellä Suomessa Lauri ja Ilmi Pärssisen perheen 6-päisen veljessarjan nuorimmaksi syntyneen Raimo Tapanin vanhemmat muuttivat lapsineen Ruotsiin, aluksi Bispgårdeniin Jämtlannin lääniin Ruotsiin he päätyivät, kun Raimon isä Lauri, s. 1923, oli Lapin sodassa haavoituttuaan päässyt aikoinaan Ruotsiin Sollefteåhon kuntoutetta- Syyskuun pitäjätapaamisen väkeä. Kuva: Kirsti Tupala. jen päivittäminen pitäisi olla ajan tasalla, jotta mahdolliset vierailut, matkat ja muu yhteistyö sujuisi mahdollisimman mutkattomasti. Suvannon seudun säätiöt ja pitäjäyhteisöt jatkakoot menestyksellistä yhteistyötä Karjalan Kannakselle luottaen: kun meillä menee hyvin ja teillä menee hyvin kaikilla menee hyvin. Kotikokin kertomaa Kangastatti ja kehnäsieni Me karjalaiset olemme aina käyttäneet ravinnoksemme sieniä. Tietääkseni sienistä kerättiin aikaisemmin pääasiassa rouskuja, ja syötävän sienen tuntomerkiksi usein mainittiin juuri rouskuista lähtevä maitiaisneste. Rouskuja kerättiin pääasiassa suolasieniksi, ja siihen ne ovatkin kaikkein parhaita Ȧrvelisin, että karjalaisille olisivat olleet tuttuja syötäviä sieniä myös tatit ja kantarellit, kun taas esimerkiksi haperoita tuskin kerättiin ruokapöytään. Sieniharrastuksen levitessä myöhemmin koko maan alueelle, myös Länsi-Suomeen, alettiin arvostaa myös muitakin syötäviä sieniä, esimerkiksi myöhäissyksyn suppilovahveroita, joista on tullut kaupunkien toripöytien yksi suosituimmista sienistä. Esittelen seuraavassa kaksi mielestäni erinomaista ruokasientä, joita ei kuule yleensä pidettävän syötävien sienien kärkipäähän kuuluviksi. Ne ovat kangastatti ja kehnäsieni. Tattien ykkönen on tietysti herkkutatti, jonka kaupallinen merkitys on suuri, koska esimerkiksi italialaiset ovat kovin persoja suomalaisten herkkutattien perään. Mutta monet muutkin tatit ovat hyviä. Tateissa on sekin hyvä puoli, että ne oppii tuntemaan helposti, eikä Suomessa esiintyvistä tateista löydy myrkyllisiä kuin tauriontatti ja piruntatti, joita on äärimmäisen harvoin tavattu lounaisimmasta Suomesta. Pahalta maistuvat tatit, niistä yleisimpänä sappitatti, oppii erottamaan aika helposti. Minun yksi suosikkitattini on kangastatti, jota esiintyy yleisimmin mäntymetsissä. Kun kangastatti on likaisen ruskean näköinen ja paistettaessa muuttuu Kehnäsieni. Raimo Pärssinen valtiopäiväedustajaksi Ruotsissa jo viidettä kertaa vaksi. Lauri hakeutui myöhemmin muutamiksi vuosiksi ruotsalaisyhtiö SCA:lle metsuriksi ja kuusilapsinen perhe muutti sinne hänen perässään. Raimo Pärssinen kertoo valtiopäivien kokoonnuttua tulleensa valituksi hyvin merkittävälle paikalle Työmarkkinavaliokunnan (Arbetsmarknadsutskott) puheenjohtajaksi. Hänen päästessään ensimmäistä kertaa 1998 valtiopäiväedustajaksi oli Ruotsin valtiopäivillä 15 taustaltaan ruotsinsuomalaista edustajaa. Nyt heitä on vähemmän. Suomalaiset juuret eivät ole unohtuneet Raimo Pärssiseltä, sillä hän perusti v Ruotsin valtiopäiville Pitäjälehtien tulevaisuus Pöydälle nostettiin kysymys pitäjälehtien tulevaisuudesta. Onko syytä miettiä yhteistä lehteä? Kuultiin kuinka pitäjälehdet voivat tällä hetkellä. Puheenvuoroissa todettiin, että esimerkkiksi Pyhäjärvi-lehti, jota on painettu vuodesta 1955 sekä samoin vuodesta 1957 ilmestynyt Suvannon Seutu voivat ihan mukavasti. Räisäläisen (1955) todettiin myös saaneen uutta ilmettä ja hengittävän ihan mukavasti. Toki kaikkien lehtien haaste on saada uusia tilaajia tai ainakin pitää lukijakunta nykyisissä lukemissa. Kukaan ei juuri nyt kokenut tarvetta suuriin muutoksiin pitäjälehden osalta. Yhteinen näkemys oli, että seurataan tilannetta ja pidetään mielessä, josko tulevaisuudessa pitää harkita lehtien yhdistämistä. Pitäjälehtiä on myös saatavilla Internetistä. Kannatusta sai ajatus, että vähintäänkin yhteisöiden kotisivujen kautta löytyisi linkki eri pitäjälehtiin. Tärkeänä väylänä pidettiin myös, että linkit löytyisivät Karjalan Liiton nettisivuston kautta. Virtuaalivierailuja Klisee lienee todeta, että netti/virtuaalimaailma on tätä päivää. Sekä omissa yhteisöissä kuin myös rajanaapurin puolella ihmiset käyttävät erilaisia väyliä tiedonhakuun, yhteyksien luomiseen ja aikansa seuraamiseen juuri virtuaalisesti. Se sukupolvi, joka ei ole syntynyt, elänyt tai vielä kokenut vierailua konkreettisesti juurillaan Karjalassa saattaa tehdä netissä ensivierailun vaikka paikallisjunassa matkalla töistä kotiin. Ei pidä unohtaa yhdistyksien ja säätiöiden kotisivuja eikä vapaampien, esimerkiksi facebook-tyyppisten sivustojen ylläpitämistä. Se, kuinka niissä esittäydytään, on käyntikortti ja mainos jokaiselle vierailijalle. Palaako virtuaalivierailija uudelleen jäikö kiinnostus itämään? On paljon kiinni siitä, kuinka mielenkiintoinen, houkutteleva, selkeä ja vastauksia antava sisältö on sivustoilla. Luonto- ja kulttuurikohdekartta Keskusteltiin luonto- ja kulttuurikohteiden kartoittamisesta kartaksi kohde-esitteineen. Nyt on aika, jolloin olisi otollista saada muistiin merkatuksi olleet ruotsinsuomalaisen yhdistyksen (Svensk-finska föreningen i riksdagen) ja valittiin sen puheenjohtajaksi. Yhdistyksen jäsenmäärä, joka koostuu niin ruotsinsuomalaisista valtiopäiväedustajista kuin virkamiehistäkin, on 40 henkeä (2013). Yhdistys toimii suomen kielen aseman parantamiseksi Ruotsissa. Sukututkimusten, tiedot saatu Seija Pärssiseltä Heinolasta, mukaan Raimo Pärssisen juuret juontavat Vpl. Pyhäjärven Kunnianiemeen. Raimon isovanhemmat, Räisälän Näpinlahdessa asuneet Toivo Tuomaanpoika Pärssinen, s. 1900, ja puoliso Hilda Siviä Aatamintytär Kopra, ja olevat kohteet. Tämä työ tulisi aloittaa välittömästi ja saada tallennetuksi muotoon jos toiseen. Kohteiden merkitseminen tarkoin koordinaatein sekä informaatio on tehtävä nyt, jotta tuleville sukupolville jäisi jälkiä, joita etsiä ja tutkia. Tämäntyyppinen työ on aloitettava mahdollisimman nopeasti, koska kohteita luonto peittää tai ihminen hävittää. Muistijälkikin on valitettavasti katoavaa. Itse näkisin tässä mahdollisuuden tarvittaessa Suvannon seudun matkailun monipuolistamiseen ja lisäämiseen. Viedään viestiä eteenpäin Suvannon seudun säätiöiden ja pitäjäyhteisöjen kokoontumisissa ei tehdä sitovia päätöksiä, mutta mietinnät ja ratkaisumallit viedään eteenpäin omille tahoille. Mielestäni yhteisen pöydän ääreen on syytä jatkossakin istua, jotta tiedämme mitä naapuripitäjissä pohditaan ja työstetään, mitä voimme tehdä yhdessä ja missä tarvitsemme lisäapua. Juuret ovat päivä päivältä kauempana, mutta kun niitä ravitsee ja kastelee riittävän usein, ne eivät häviä. SEILA HOPPENDORFF Räisäläisten Säätiö myöh. Pärssinen, s. 1905, asettuivat 8 lapsensa kanssa sodan jälkeen Raumalle. Tämän Toivo Tuomaanpojan isä Tuomas Pekanpoika Pärssinen, oli syntynyt 1864 Vpl. Pyhäjärvellä Kunnianiemessä, mutta muutti aikuisena Räisälän Näpinlahteen, missä merkitty kuolleksi , mutta on haudattu evakossa Ilmajoelle. Tuomas Pekanpojan vanhemmat, isovanhemmat ja tiedossa olleet esivanhemmat olivat Vpl. Pyhäjärvellä Kunnianiemessä asuneita. Vanhin kirkonkirjoista löytyvä esiisä on Antti Pärssinen s Sattuu olemaan niin, että mustaksi, sitä ei taideta juuri harrastaa. Jotkut väittävät, että kangastatti maistuisi kitkerältä, mutta minun mielestäni maussa on vain lievä hapahko vivahde, joka juuri antaa kangastatille sen omalaatuisen maun. Viime kesänä kangastatteja nousi valtavia määriä, niin että niitä kerätessä pystyi valikoimaan koriin nuorimmat ja madottomat tatit. Herkullisia kangastattimuhennoksia hieman eri tavoin laitettuna on kesäpöydässäni usein. Toinen vähemmän tunnettu erinomainen ruokasieni on kehnäsieni (ks. kuva). Se on vaatimattoman näköinen, ja täyteen mittaansa kasvaessaan sen lakki usein halkeilee reunoistaan. Sieni muistuttaa ulkonäöltään vähän seitikkejä, mutta sen erottaa helposti esimerkiksi myrkyllisestä suippumyrkkyseitikistä Ṡienen lakki on vaaleanruskean keltainen ja lakin keskellä on harmaansävyistä kehnää. Jalassa on helposti irtoava rengas. Useimpina loppukesinä ja syksyinä kehnäsientä on varsin runsaasti. Sienen voi pilkkoa ryöppäämättä suoraan pannuun tai tehdä siitä sienikeittoa. Sienen maku on mieto, mutta omaleimaisen herkullinen. Ei muuta kuin kehnäsieniä ja kangastatteja keräämään, viimeistään ensi kesänä! JUHANI FORSBERG Raimo Tapio Pärssinen. allekirjoittanut ja sisarukseni olemme äitimme Maria Kaasalaisen, myöh. Pärssisen, s. 1900, kautta Raimo Tapani Pärssisen neljänsiä serkkuja. Isoisäni Juho Juhonpoika Kaasalaisen äiti oli Anna Juhontytär Pärssinen, myöh. Kaasalainen, s Hän oli Raimo Tapani Pärssisen isoisän Tuomas Pekanpoika Pärssisen isän Pekka Juhonpoika Pärssisen, s. 1821, sisar. Valtiopäiväedustaja Raimo Pärssisen viisi veljeä ovat myös jääneet asumaan Ruotsiin. Heistä Uppsalassa asuva Ilkka Pärssinen on ollut muutamia vuosia Pärssisen Sukuseuran jäsen. Ja Raimon setä, Helsingissä asuva Ilmo Tapio Pärssinen on osallistunut sukuseuran tilaisuuksiin. KAARINA PÄRSSINEN

10 10 VPL.PYHÄJÄRVI Maanantai 20. lokakuuta vuotta sitten Karjalasta lähtöä muisteltiin Nokialla Kesän 1944 jatkosodan evakuointia muisteltiin Nokialla Maurin seurakuntatalolla 7. syyskuuta. Seutu on entistä Suoniemen kuntaa, joka myöhemmin liitettiin Nokian kauppalaan. Suoniemelle sijoitettiin viime sotien jälkeen lähinnä Vpl. Pyhäjärven Alakylän ja Noitermaan kylien siirtoväkeä. Tästä johtuen tilaisuuden osanottajien enemmistö oli juuriltaan pyhäjärveläisiä. Talkooväen tarjoaman aloituskahvin ja karjalanpiirakoiden jälkeen lausui tervetuliaissanat Anna-Liisa Heikkilä, joka oli myös kokoontumisen alullepanija. Muisteluja alusti Kirsti Naskali, jonka tekemä esitys Pyhäjärven evakuoinnista perustui suurelta osin Sota-arkiston asiakirjoihin. Tilaisuuden ideana oli käydä läpi virallisia evakuointisuunnitelmia ja sotapäiväkirjoja ja verrata niitä sitten evakuoitujen omiin muistikuviin. Suurin osa paikalla olleista muistelijoista aloitti evakkomatkansa 1944 silloin ruuhkaiselta Noitermaan rautatieseisakkeelta. Koska junat olivat täynnä ihmisiä tavaroineen, ei mukaan mahtunut lehmiä, vaan ne piti paimentaa Pyhäjärveltä maanteitse Savoon tai jopa Keski-Suomeen asti. Tässä työssä joutuivat teini-ikäiset nuoret tekemään satojen kilometrien raskaan marssin. Nuorimmatkin evakkoon joutuneista ovat nyt jo 70 vuotta täyttäneitä, joten on selvää, että kesästä 1944 jotain muistavien keski-ikä on korkea. Yhteislauluna tilaisuudessa laulettiin Karjalaisten laulu, Kotimaani ompi Suomi, Karjalan kunnailla sekä Anna-Liisa Heikkilän sanoitus Kotiseudulle kappaleen On maista kaikista sittenkin säveliin. Laulua johti Jorma Matikainen. Yleisöä tilaisuuteen oli saapunut täysi salillinen, noin seitsemänkymmentä henkeä. Kuulijoita oli tullut kauempaakin, tiettävästi ainakin Keuruun ja pääkaupunkiseudun väliltä. Yleisössä oli myös nuorta kuulijakuntaa kuulemassa isovanhempiensa kokemuksia. MIKA PURANEN Pyhäjärveläisten evakuointi kesällä 1944 asiakirjojen valossa Pyhäjärvi saatiin vallattua takaisin jo jatkosodan alkuvaiheessa elokuussa Ensimmäiset siviilihenkilöt palasivat sinne syyskuun 1941 alussa, mutta pääosa asukkaista palasi takaisin koteihinsa keväällä Samoihin aikoihin keväällä 1942 alkoi sotilashallinto valmistella palautetun alueen evakuointisuunnitelmia. Työ oli normaalia sotilasviranomaisten ennakkovalmistelua. Koska tilanne ei ollut asian suhteen sillä hetkellä kriittinen, työ eteni hitaasti ja suunnitelmat valmistuivat vasta loppuvuonna Sota-arkistosta löytyvä Pyhäjärven kunnan karkea evakuointisuunnitelma on päivätty Suunnitelmat oli laadittu kahta vaihtoehtoa varten: evakuointi rautateitse (suunnitelma A) Keski-Suomeen kuormauspaikkoina Pyhäjärvellä Noitermaan ja Pyhäjärven asemat, tai evakuointi maanteitse (suunnitelma B) kokoontumispaikkoina Pyhäjärven asema, Saapru, Noitermaa ja Alakylä reittiä Konnitsa-Un- nunkoski-koverila-hiitola- Ilmee. Ilmee sijaitsi Hiitolassa nykyisen Rautjärven kohdalla. Ilmee oli näissä suunnitelmissa luovutuspaikka eli ilmeisesti evakuoinnin oli ajateltu päättyvän sinne tai jatkuvan sieltä rautateitse. Suunnitelmat oli laadittu niin väestöä, karjaa kuin materiaaliakin varten ja ne olivat yksityiskohtaiset myös väestön, karjan ja hevoskolonnien huollon, liikenteenohjauksen ym. suhteen. Suorituskäskyt olivat valmiina, vain evakuoinnin alkamispäivä ja kellonaika puuttuivat. Suunnitelman liitteenä olivat arviot evakuoitavien henkilöiden, karjan ja materiaalin määristä. Pyhäjärven suunnitelmaan oli merkitty lapsia, vanhuksia ja heidän hoitajiaan 2390 henkeä (kuljetettavia), marssivaa väestöä 3489 henkeä, kuljetettavia nautoja 4196 ja eläinten hoitajia 1227, kuljetukseen käytettäviä hevosia oli merkitty olevan 1239, mutta kuorma-au- toja vain neljä. Aikaa evakuointiin oli suunniteltu olevan 1-6 vuorokautta evakuointikäskyn antamisesta. Sotatilanteen muututtua Euroopassa oli sotilashallinnossa ehdotettu jo keväällä 1944 Karjalan evakuointia, mutta päämajassa ehdotus torjuttiin. Venäjän aloitettua suurhyökkäyksen kesäkuussa 1944 evakuointi jouduttiin sitten toteuttamaan Pyhäjärvenkin osalta melko kiireellä eikä matkanteko suinkaan pysähtynyt suunnitellusti Ilmeelle. Suurhyökkäys alkoi Valkeasaaresta Yöllä alkoi tilanne pyhäjärveläisten kannalta muuttua kriittiseksi, pelättiin saarroksiin joutumista. Iltayöstä tuli Käkisalmen suojeluskuntapiiriin ilmoitus, että Länsi-Kannaksen tilanteesta johtuen evakuointia on kiirehdittävä ja väestö on pantava marssimaan. Virallinen evakuointikäsky Pyhäjärven etelä- ja itäosan kylien osalta annettiin lauantaina aamulla klo Muu osa pitäjää sai virallisen lähtökäskyn saman päivän iltana. Pyhäjärven historiassa tosin mainitaan, että mm. kirkonkylän väelle tuli lähtömääräys vasta tiistaina Evakuointi tapahtui sekä maanteitse että rautateitse. Rautatiekalustosta oli huutava pula, joten osa väestöstä ja karja joutui marssimaan. Kesäaika osaltaan teki mahdolliseksi karjan ajamisen teitä pitkin. Käytännössä Pyhäjärven asukkaat olivat tuolloin jo varustautuneet lähtöön ja tiesivät odottaa sitä, koska useiden päivien ajan oli ohi kulkenut evakoita naapuripitäjistä ja sodan äänet olivat voimistuneet. Mm. Sakkola oli tuolloin jo suurelta osin tyhjentynyt. Sikäli tilanne oli heidän kohdallaan vielä erilainen, että lehmiä pystyttiin kuljettamaan myös rautateitse. Armeijan kuvaajat olivat paikalla Sakkolan Haitermaassa ja Pyhäjärven Noitermaassa sunnuntaina 18.6., kun evakuointi oli käynnissä. SA-kuvamateriaalissa on useita kuvia sekä Haitermaasta että Noitermaasta. Evakuointi Pyhäjärveltä tapahtui useassa vaiheessa. Ensin lähtivät rautateitse lapset, vanhukset ja heidän huoltajansa. Evakuointitoimiston sotapäiväkirjan mukaan 1. kuljetus, jossa oli pyhäjärveläisiä, lähti sunnuntaiaamuna klo 4.00 Noitermaan asemalta: kuljetus nro 884 sisältäen 25 vaunua, joissa oli pyhäjärveläisiä 700 henkeä, lisäksi kolme vaunua materiaalia, määräasema Koskenpää ja Petäjävesi. Lähtö tapahtui siis jo noin vuorokauden kuluttua virallisen lähtökäskyn antamisesta Ṡeuraava junakuljetus, jossa oli pyhäjärveläisiä, on merkitty tapahtuneen myöskin Noitermaan asemalta, vuorokautta myöhemmin maanantaita vasten yöllä klo 1.45, 23 vaunua, purkausasema Jyväskylä. Seuraava kuljetus oli Myllypellon asemalta samana päivänä klo ylimääräinen juna, jossa oli 11 vaunua, määräasema oli Sydänmaa (Alavudella). Pommitusvaaran vuoksi Pyhäjärven asemaa käytettiin evakkokuljetuksiin hyvin vähän. Noitermaan lisäksi lastauspaikkana oli Kokkomäen kohdalle metsään vedetty sivuraide ja Myllypellon asema, joka sijaitsi Räisälän puolella. 19. päivän illalla lähti myös Noitermaan asemalta kuljetus ja seuraavanakin päivänä tiistaina lähti vielä ainakin kaksi junaa, joissa oli pyhäjärveläisiä. Toisessa junassa oli 21 vaunua, toisessa 33 vaunua, mutta näissä junissa kuljetettiin ihmisten lisäksi myös pikkukarjaa (vasikoita, lampaita ym.), tavaraa ja viljaa oli päivä, jolloin Viipuri menetettiin ja puolen päivän aikaan tapahtui Elisenvaaran aseman pommitus, joka on Suomen historian tuhoisin siviiliväestöön kohdistunut pommitus. Sen alle jäi kaksi räisäläläisten evakkojunaa ja pommituksessa kuoli myös joitakin pyhäjärveläisiä. 20. päivän jälkeen ei sotapäiväkirjoissa ole enää mainintoja pyhäjärveläisten henkilöiden evakuointijunakuljetuksista, mutta lähti päivittäin niin Noitermaan kuin Pyhäjärvenkin asemilta useita junia, joissa kuljetettiin pikkukarjaa ja tavaraa. Nautakarja eli aikuiset lehmät kuljetettiin Pyhäjärveltä maanteitse marssien. Pitäjän eteläosasta, mm. Noitermaasta karjan ajajat lähtivät osa sunnuntai-iltana (siis samana päivänä kuin 1. evakkojuna lähti), osa maanantaina Muualta pitäjästä lähdettiin päivää paria myöhemmin. Reitti kulki Kiimajärven kankaan läpi Konnitsan kylää kohti eli sitä reittiä, joka oli ollut suunnitelmissakin. Tarkoitus oli, että kun on päästy sodankäynnin kannalta kriittisimpien alueiden ohi, lehmät lastataan juniin. Koska tavaravaunuista oli kuitenkin koko ajan huutava pula, matkaa jouduttiin jatkamaan jalan aina vain eteenpäin Punkaharjun ja Savonlinnan ohi rautatietä seuraten. Osa sai karjan vaunuihin Savonlinnassa, mutta suuri osa joutui kävelemään paljon pidemmälle, lähelle Pieksämäkeä ja jotkut joutuivat kulkemaan koko matkan Keski-Suomeen jalan ja hevospelillä. Matkaa kertyi useimmille yli 200 km ja aikaa kului viikko, kaksi, joidenkin osalla lähes kuukausi, koska mm. lehmien poikimisten ja hevosten varsomisten vuoksi jouduttiin pitämään taukoja. Seitsemän sisarusta Noitermaan Heikkosia. Martti Heikkonen, Hilkka Jäntti, Kerttu Kotakorpi, Eila Riihimäki, Seppo Heikkonen, Erkki Heikkonen ja Kaija Peltonen. Kuvasta puuttuu sisarussarjan toiseksi nuorin Toivo Heikkonen,joka ei ollut nyt mukana. Erkki Heikkonen ehti vielä syntyä Pyhäjärven Noitermaassa toukokuussa Kuva: Mika Puranen. Myös Pyhäjärven teollisuuslaitosten evakuointi alkoi samana päivänä kun lähti ensimmäinen pyhäjärveläisten evakkojuna eli Käkisalmen suojeluskuntapiirin ilmansuojelujoukkojen kuukausikertomuksen mukaan koko väestö ja nautakarja Pyhäjärveltä oli siirretty pois. Kyliin jäi tässä vaiheessa vielä sotilaita ja työvelvollisia, jotka jäivät ruokkimaan sotaväkeä, korjaamaan satoa ja lastaamaan tavaroita. Koska taistelut eivät ulottuneet Itä-Kannakselle, kuten oli pelätty, työvelvollisia, mm. karjanajajia, komennettiin evakkomatkalta vielä takaisin lastaamaan tavaroita ja korjaamaan satoa. Heinäkuun lopussa ilmoitettiin Pyhäjärvellä olleen 418 henkilöä ja 400 tonnia tavaraa, ja vielä syyskuun puolivälissä oli mm. teollisuuslaitosten koneista osa kuljettamatta. Välirauhansopimus tuli voimaan ja alueen piti olla tyhjä Noin puolet viljasadosta ehdittiin korjata. Viimeisinä siviileinä lähtivät Pyhäjärven historian mukaan sotilaiden mukana Pyhäjärven poliisit aamulla , jolloin Pyhäjärvi tyhjeni ainakin sillä kertaa lopullisesti suomalaisista asukkaista. Pelkästään asiakirjoja lukemalla tajuaa tilanteen järkyttävyyden ja kohtalonomaisuuden. Valtavan pitkiä junia toinen toisensa jälkeen, kymmeniä vaunuja täynnä ihmisiä ja muutamaa päivää myöhemmin pienkarjaa ja tavaraa. Tiet täynnä ihmisiä ja eläimiä. Kaakkois-Suomen sotilasläänin evakuointitoimiston sotapäiväkirjassa mainitaan mm., että Suojärven, Salmin ja Käsnäselän suunnasta saapui illalla kolme hevoskolonnaa, joissa oli yhteensä 2600 hevosta. Ihmisiä oli todennäköisesti mukana vielä enemmän. Kun ajattelee tällaista hevosjonoa matkustajineen illalla saapumassa, ymmärtää, minkälainen urakkapelkästään niiden huolto oli. Ja matka jatkui päivä toisensa perään Toisaalta herättää ihailua se huolellisuus,jolla kaaoksesta ja monella tavalla vaarallisesta tilanteesta huolimatta asiat kirjattiin ylös.niin ihmiset, lehmät kuin lampaatkin laskettiin ja merkittiin muistiin, käskyjen ja kuljetusten ajat kirjattiin minuutin tarkkuudella vuorokauden ympäri. Suomalainen yhteiskunta pystyi toimimaan järjestelmällisesti kaaosmaisesta tilanteesta huolimatta. KIRSTI NASKALI Lähteinä on käytetty Sota-arkistossa olevaa materiaalia (mm. Viipurin suojeluskuntapiirin arkistoa ja Kaakkois-Suomen Sotilasläänin Esikunnan arkistoa), Impi Wiikan Vpl. Pyhäjärvi -kirjaa, Anna-Liisa Heikkilän ja Heikki Karttusen Noitermaan seudun historiikkia (osa Vaellusvuodet) sekä kirjaa Karjala 4. (Karjalan vaiheet).

11 Maanantai 20. lokakuuta 2014 VPL.PYHÄJÄRVI 11 Noitermaassa syntynyt Leena Ijas lähti evakkoon Räisälän Hytinlahdesta. Ensio Näriäisen evakkomatka alkoi Konnitsasta. Kuvat: Mika Puranen. Yleisökuvassa edessä toisessa rivissä on Kerttu Niukkanen (o.s. Pulakka) tyttärensä kanssa ja Esko Sipponen vaimonsa kanssa. Kerttu ja Esko kulkivat evakkotien karjan kanssa. Kuva: Kirsti Naskali. Evakkopoika kertoo: Toinen lähtö Karjalasta Kylä heräsi kesäkuun 9. päivän kauniiseen aamuun vuonna Minulla on siitä aamusta mielessäni hyvin selvä mielikuva. Silloisen aikataulun mukaan lähdin aamuvarhaisella järvelle katsomaan kalanpyydyksiä. Veneeni oli naapurin Alaryönän rannassa, joten kuljin sinne naapurin haan kautta. Järvellä ollessani rintamalta päin alkoi kuulua hirveä jylinä. Jotakin erikoista oli tapahtumassa. Katsoin katiskat, joista ei sillä kerralla tullut juuri mitään. Ilmassa oli selvästi sellainen tuntu, että olen nyt viimeistä kertaa kalastamassa Kiimajärvellä. Jätin kuitenkin katiskat järveen ja veneen rantaan sen tavalliselle paikalle. Pellon ja metsän välillä oli tukevista puista tehty aita. Sen paksuimpaan puuhun kaiversin linkkuveitsellä päiväyksen EN ikään kuin muistoksi siitä, että tässä paikassa olen ollut hyvin erikoisena hetkenä. Tämä päivä myös jäi viimeiseksi kalastuspäiväksi. Nyt oli valmisteltava taas lähtöä evakkoon. Äiti, Arvo, Laura ja Irene pääsivät jollakin armeijan kuorma-autolla lähtemään aikaisemmin ja minä jäin isän kanssa kotiin. Armeijan auto vei äidin ja lapset Parikkalan Koitsanlahdelle muutaman päivän kuluttua hyökkäysvaiheen alkamisesta. Sieltä heidät kuljetettiin edelleen Orivedelle Oriveden opistolle. Meillä isän kanssa oli asevelvollisuuteen nähden sellainen tilanne, että isä oli liian vanha ja minä kuukauden verran liian nuori, joten me pääsimme lähtemään. Minä ja isä valmistelimme lähtemistä vielä muutaman päivän ajan. Minä kävin Räisälässä Tiurissa myllyssä, jotta saim- me jauhoja mukaan. Menomatkalla Tiuriin tuli ilmataistelu yläpuolelle, jossa hävittäjät ampuivat toisiaan konekivääreillä. Satuin olemaan metsän kohdalla ja ajoin hevosen metsään näkösuojaan. Tien lähellä olevat puut oli varustettu noin 1,5 metrin korkeudella poratuilla sormen kokoisilla rei illä. Ilmeisesti ne oli tarkoitus räjäyttämällä kaataa tarvittaessa tielle kulkuesteiksi. Isä teki mm. laatikon sikaa varten. Lastasimme kärryihin mahdollisimman paljon tärkeimpiä tavaroitamme ja sika kuului niihin. Laitoin kärryille myös ostamani haulikon panoksineen. Isompia tavaroita, kuten maatalouskoneita yms. vietiin kuorma-autoilla Viipurin-Elisenvaaran radan varrella oleville asemille, mm. Laikkoon ja Simpeleelle. Sieltä niitä vietiin junilla kauemmas Suomeen. Yksi määräasema oli Keuruu. Rintamalta kuului kovaa ampumista. Jylinä alkoi kuulua yhä selvemmin. Eräänä päivänä istuin navetan vintille, luhtiin vievillä rappusilla. Kuului kovaa lentokoneiden ääntä, sitten 15 kilometrin päästä Kiviniemestä niin kovaa pommien räjähtämistä, että navetan raput tärisivät ja sitten tuli suuri joukko venäläisiä pommikoneita näkyviin. Koneet kääntyivät takaisin Venäjälle päin. Sitten taas kuului koneiden ääntä, pommitus ja kääntyminen takaisin. Tämä toistui useita kertoja. Toisenlaista jyrinää kuului silloin, kun yhdeksän kilometrin päässä Sakkolassa oleva oma tykistö ampui. Ensin kuului lähtöpamaus ja sitten kranaatin räjähtäminen vihollisen puolella. Ammunta ja pommitus oli jatkuvaa jylinää. Se painui niin syvälle alitajuntaan, että korvissa kuului useiden vuosien ajan jatkuvasti kaukainen jylinä ja silloin tällöin se tuli esiin vielä 20 vuoden kuluttuakin. Lähtö Karjalasta tuli unessa esille hyvin usein ja kymmenien vuosien jälkeen. Vielä ennen lopullista lähtöä oli jotakin asiaa äidille. Lähdin illalla polkupyörällä käymään Parikkalassa. Sinne oli matkaa noin 90 kilometriä. Mennessäni katsoin näkymää Lehikoisen pajan metsikössä Konnitsan keskustassa. Siellä riippui paljon teurastettuja ja nyljettyjä lehmiä mäntyjen välissä. Niitä ei ilmeisesti jostakin syystä voitu ottaa mukaan evakkomatkalle. Lähdin Parikkalasta aamulla takaisin kotiin. En kuitenkaan päässyt kotiin saakka, kun isä, mummon perhe ja osa naapurimme Matti Tp. Äijön perheestä tuli vastaan hevosilla ja karjan kanssa Konnitsassa Makia-ahon paikkeilla noin kuusi kilometriä kotoa. Käännyin takaisin ja seurasin heitä. Minä ajoin polkupyörällä ja isä hevosella. Viranomaisten antamien määräysten mukaan Konnitsan kylä piti tyhjentää viimeistään (Konnitsan kyläkirja s. 117). Konnitsasta lähdettiin kuitenkin ilmeisesti Kuljimme melkoisen jännityksen vallassa, kun saimme tietää, että Karjalan kannaksen toisella reunalla vihollinen oli edennyt jo pitkälle. Oli selvästi mahdollisuus, että venäläiset olisivat voineet kiertää meidän eteemme ja motittaa meidät. Onneksemme näin ei kuitenkaan käynyt. Kuten edellä jo mainitsin, minun lähtemiseni Karjalasta oli vain yhden kuukauden varassa. Täytin heinäkuun 23. päivänä 17 vuotta, mikä oli silloin asevelvollisuusikäraja. Kuukautta myöhemmin en enää olisi päässyt lähtemään, vaan olisin joutunut armeijaan. Syötimme karjaa sopivissa ja maanomistajien mielestä sopimattomissakin paikoissa, lepäsimme ja lypsimme lehmät illoin aamuin. Sika sai juoda lämmintä maitoa niin paljon kuin jaksoi ja loppumatkasta sillä oli vaikeuksia sopia laatikkoon. Lehmien syöttämisessä ei ollut ongelmia alkumatkasta, mutta myöhemmin joka paikkaan ei päästetty. Lehmien sorkat olivat kovilla pitkän maantiekävelyn aiheuttaman kulutuksen vuoksi. Evakkokokemukset kiinnostivat myös nuorempaa polvea. Ensio Näsiäisen (oik.) kanssa kuvassa Kari ja Arto Näriäinen sekä Minna ja Sara Näriäinen. Kuva: Kirsti Naskali. Ensimmäisenä yönä nukuin jossakin pienessä saunassa vähän aikaa. Siihen aikaan juhannus oli pysyvästi Neljäs yö oli juhannusyö. Silloin yritin nukkua Rautjärven Ilmeen kylässä, nykyisen rajan lähellä Suomen puolella pienellä aholla kokkoa muistuttavan tulen ääressä. Pienen nukahtamisen jälkeen tulen puolella tuntui liian kuumalta ja toista puolta paleli, koska yöllä oli vain kaksi astetta lämmintä. Meidän piti useissa paikoissa, mm. Putikossa ja Rantasalmella, päästä junaan, mutta joka paikassa oli sama vastaus, ei ole vaunuja. Näin jatkoimme kulkemista karjan kanssa kohti Keski-Suomea. Kuljimme mm. Savonlinnan ja Jyväskylän kaupunkien läpi. Savonlinnassa muodostui monelle ongelmaksi Kyrönsalmen silta, jossa maantie ja rautatie olivat samalla sillalla. Siinä monien kärryjen kapeat pyörät menivät rikki pudottuaan ratakiskon vieressä olevaan koloon ja vääntyen kappaleiksi. Noin kahden viikon kuluttua lähtemisestä eli noin saavuimme Petäjävedelle Kintauden kylään. Siellä meille ilmoitettiin, että nyt pysähdytään tähän. Vastaanottajana oli mm. Yrjö Raiskila. Meidän perhe, siis isä ja minä sekä lehmät, ohjattiin noin kolmen kilometrin päässä keskustasta olevaan Aarno Vesterisen omistamaan Niemelän taloon. Siellä meidät otettiin ihan mukavasti vastaan. Nimensä mukaisesti talo sijaitsi korkealla mäellä Ala- Kintaus-järven niemessä. Talon pihapiirissä oli vanha sekä uudempi asuinrakennus. Vanha rakennus käsitti keittiön ja kamarin huoneiston sekä ison pirtin ja pienen kamarin sisältämän huoneiston. Saimme asuttavaksemme ison pirtin ja pienen kamarin. Isä kävi sitten hakemassa äidin ja muut lapset Orivedeltä Kintaudelle, mutta he muuttivat jo syksyllä Eräjärvelle. Minulla oli sellainen mieli, että tekisin mitä muuta työtä tahansa, mutta rengiksi en lähde. Niinpä päätin mennä läheiselle asemalle asemapäällikön puheille kysymään töitä. Hän lupasi ottaa minut rautateille töihin. Aloitin työni liikennetyöläisenä syyskuun alussa Kintauden asemalla ja jäin asumaan Niemelään. ENSIO NÄRIÄINEN Lisää evakkokertomuksia tulossa seuraaviin lehtiin Vpl. Pyhäjärvi-lehden toimituksessa on lisää lukijoiden lähettämiä evakkokertomuksia, joista aiemmin on jo julkaistua osia. Sekä näitä kertomusten jatkoosia että uusia tarinoita tullaan julkaisemaan seuraavissa lehdissä. Toimitus kiittää saamastaan materiaalista! Torpan Antin tarinoita Osuuskaupan johtaja oli humoristi ja valmis tuomaan iloa kanssaihmisille. Kerran muuan kauppamatkustaja oli tullut autolla käymään ja jäi yöksi Osuuskaupalle. Illalla lämmitettiin sauna ja myös naapurin vanha Tuomas-isäntä kutsuttiin saunomaan. Johtaja narrasi Tuomasta, että saunomassa on Vaasan läänin maaherra. Tuomas vähän epäili, mutta taisi lopulta johtajan tarinaan uskoa, koska kertoi myöhemmin kyläläisille tavanneensa saunalla ison herran: Hajusaippualla se pesi jalkansakin.

12 12 Sahakuvan arvoitus selvisi Pyhäjärvi-Säätiön arkistossa on kuva sahasta, jonka sijaintia kyselin toukokuun 2013 lehdessä. Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön tiedoissa on Onkohan kyseinen kuva (785) Käkisalmesta vai Pyhäjärveltä? Irma Karppanen on löytänyt kuvan Antikvaariosta. Kun nyt selasin naapuripitäjä Sakkolan Kiviniemen kirjaa, näin kuvan sahasta Kiviniemi-kirjassa sivulla 147, ja seuraavalla sivulla olevassa kuvassa näkyy juuri sama kulma. Ikkunoista tunnistin, että Suvantolan sahasta on todennäköisimmin kyse. PIRJO KIIALA VPL.PYHÄJÄRVI Kokouskutsu Vpl. Pyhäjärvi-seura ry:n syyskokous Sunnuntaina, 1. adventtina klo Helsingissä Karjalatalo, 2. krs. Yläsali Käpylänkuja 1, Helsinki Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Niitä ovat mm. toimintasuunnitelma sekä tuloja menoarvio vuodelle 2015, jäsenmaksusta päättäminen, vuosittain valittavan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta vuodelle 2015 ja jäsenten valinta erovuoroisten tilalle hallitukseen vv Kokouksen jälkeen vietämme seuran pikkujoulua joulupuuron, kahvittelun ja pikkupurtavan kera. Keskustelun lomassa puuropakinoitsijana kuullaan Juhani Forsbergia ja Ilmo Pärssinen laulattaa joululauluja Järjestämme myös perinteiset arpajaiset, joita varten vastaanotetaan lahjoituksina pieniä voittoja. Tilaisuudessa on saatavana seuran teettämää vaakunapaitaa, 50-vuotishistoriikkia ja Muistojen järvi-dokumenttifilmiä. Lämpimästi tervetuloa kaikki seuramme jäsenet ja muutkin pyhäjärveläisyydestä ja karjalaisuudesta kiinnostuneet! VPL. PYHÄJÄRVI-SEURA RY:N HALLITUS TAPAHTUMAKALENTERI Maanantai 20. lokakuuta 2014 Lahden seudun Vpl Pyhäjärvi-kerhon marraskuun kokous pidetään torstaina klo 13 alkaen Ravintola Wanhassa Herrassa, Laaksokatu 17, Lahti. Pyhäjärven kuulumisia. - Tervetuloa! Tampereen Seudun VPL Pyhäjärvikerhon marraskuun tarinatuokio on keskiviikkona klo Koulukatu 12, Tampere. - Tervetuloa! Kerhon pikkujoulua vietetään sunnuntaina joulukuun 7. päivänä klo 15. Ravintola Vaskitähdessä, Hatanpään puistokuja 22, Tampere. Pikkujoulusta tarkemmin marraskuun lehdessä. Retki Yleisradioon pe , kokoontuminen klo 10.45, kts. tarkemmin syyskuun lehti. Muistathan ottaa mukaan henkilöllisyystodistuksen tms. asiakirjan! Yhteyshenkilöinä toimivat tarvittaessa Kirsi Hedenstam p ja Kaarina Pärssinen p Tervetuloa! - Vpl. Pyhäjärvi-seura ry Sääntömääräinen syyskokous su klo Karjalatalon yläsalissa. Katso tarkemmin kokouskutsu ohessa! - Vpl. Pyhäjärvi-seura ry Suvannon Seudun sukututkimuspiiri su klo Karjalatalon Laatokkasalissa. Erillinen Pataljoona 6:n muistojuhla Heinolassa Jumalanpalvelus klo 11 kirkossa, Keljan taistelun 75- vuotismuistojuhla klo 13. seurakuntakeskuksessa. Pyhäjärvi -tuotteet * Vpl. Pyhäjärvi- Säätiön 60-vuotishistoriikki. 136 sivua, runsaasti valokuvia ja muisteluita niin säätiön alkuajoilta kuin eri paikkakunnilla pidetyistä juhlista ja muista pyhäjärveläisten tapahtumista. Hinta 20 euroa + postikulut. * Reino O. Kukko ja Kaarle Viika, Vpl. Pyhäjärvi v ilmestynyttä kuvateosta edelleen saatavissa. Runsaan kuvamateriaalin lisäksi kirjassa on laaja historiaosuus entisestä kotipitäjästämme sekä murresanasto selityksineen. Hinta 25 euroa + postikulut. *Isännänviiri (suunnittelu Kaarle Viika) koko 45x400 cm. Hinta 75 euroa + postikulut * Vpl. Pyhäjärvi pöytästandaari (suunnittelu Kaarle Viika) 42 euroa + postikulut. Tilaukset: Pirjo Kiiala Lamminkankaantie Tampere puh Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön uudet adressit saatavana Adressit 10 euroa kappale + postituskulut. Tilaukset: Juhani Forsberg Ryytimaantie 19 A Helsinki, puh tai Porsaspatsas paljastettiin Evakkopuistoon Lempäälässä Lempäälässä Pirkanmaalla on paljastettu Karjalan kannaksen merkittävästä porsastuotannosta muistuttava patsas. Patsaalla halutaan viestiä kunnioitusta niille sukupolville, jotka toisen maailmansodan jälkeen rakensivat uutta kotipaikkakuntaansa yhdessä kanta-asukkaiden kanssa. Porsaspatsashankkeen takana on Sakkola-Säätiö yhteistyökumppaneineen yhdessä Lempäälän kunnan kanssa. Patsastoimikunnan veturina toimivat Hannu Turkkinen ja Eero Pilviniemi. Sakkola oli kuulu porsaspitäjä, jonka parisniekat kävivät myyntimatkoilla pitkin Suomea. Myytäviä porsaita he hankkivat myös naapuripitäjistä, kuten Pyhäjärveltä. Vähintään sata euroa hankkeeseen lahjoittava henkilö tai taho saa nimensä pronssilaattaan, joka kiinnitetään patsaan jalustaan. Keräykseen voi vielä osallistua.- MRT Tilaa oma Pyhäjärvi-lehti tai anna ystävälle ja sukulaiselle lahjaksi! Tilaushinta edelleen vain 30 euroa vuosikerta Lehti ilmestyy joka kuukausi Soita tilaus p Mistä löydän hyvän lahjan? Tässä vihje: Hanki kirjapari Kaunista Vpl Pyhäjärveä, osat I ja II. Yhteensä 736 sivua ja 1750 kuvaa. Koko A4. Hinta vain 95 euroa + läh. kulut. Lisätietoja ja tilaukset: tai Noudettavissa myös johtokunnan jäseniltä ilman läh. kuluja. Sekä Seuraava Pyhäjärvi-lehti ilmestyy marraskuussa. Aineistot toimitukseen viimeistään pe mennessä, kiitos! Julkaisija: Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö Kotisivut: vplpyhajarvisaatio Päätoimittaja: Marjo Ristilä-Toikka Rautasemantie Lempäälä puh tai kolumbus.fi Toimitusneuvosto: Juhani Forsberg, Yrjö S. Kaasalainen, Pirjo Kiiala, Kirsti Naskali, Esko Pulakka, Markku Pärssinen ja Marjo Ristilä-Toikka. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata lehteen lähetettyä aineistoa. Tilaukset, jakeluhäiriöt ja osoitteenmuutokset: Toimitus, päätoimittaja Rautasemantie, Lempäälä kts. yhteystiedot vierestä Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön asiamies Pirjo Kiiala Lamminkankaantie Tampere puh Sivunvalmistus: Marjo Ristilä-Toikka Painopaikka: Botnia-Print Oy Kokkola Tilaushinnat: koti- ja ulkomaat 30 euroa/vsk. Ilmoitushinnat (pmm): kuolinilmoitukset...0,70 e tekstissä...0,80 e pienin ilmoitus...20 e Hintoihin lisätään alv. 24%

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Lönnmarkin sukuseuran tiedote 2/2014 11.10.2014 Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Taas on aikaa vierähtänyt kesäisestä sukukokouksemme Tuusulanjärven kauniissa maisemissa.

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

MUISTOLAUSEET, MUISTOKIRJOITUKSIA, VÄRSSYJÄ JA SURUNVALITTELUJA

MUISTOLAUSEET, MUISTOKIRJOITUKSIA, VÄRSSYJÄ JA SURUNVALITTELUJA MUISTOLAUSEET, MUISTOKIRJOITUKSIA, VÄRSSYJÄ JA SURUNVALITTELUJA Korttiin tai nauhaan laitetaan tavallisesti ensin kenelle (katso A. MUISTOLAUSEITA ) ja keneltä ja viimeisenä mahdollinen muistokirjoitus/värssy

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Karj ala, sua ikävöin

Karj ala, sua ikävöin Karj ala, sua ikävöin Vuoksenrantalaisten muistojen kirja Toimittanut Tatu Vanhanen Julkaisija Vuoksenrannan pitäjäseura r.y. Sisältö Johdantoa muistojen kirjaan 13 Tatu Vanhanen Vuolteen varjossa 37 Arvi

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot: Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Ohjeita vainajan omaisille

Ohjeita vainajan omaisille Ohjeita vainajan omaisille Satakunnan sairaanhoitopiiri Päivitys 05/2016 Päivittäjä PA, rt 2 Hyvä omainen Olet menettänyt läheisesi. Se tuo mukanaan monia käytännön järjestelyjä, jotka pitää hoitaa surun

Lisätiedot

SM Kuvagalleria www.saunamafia.fi 23.4.2011 1/12

SM Kuvagalleria www.saunamafia.fi 23.4.2011 1/12 www.saunamafia.fi 23.4.2011 1/12 Lähtötunnelmissa Heikki, Ari, Jani ja Erkki. Jäsenemme Larissakin tavattiin kentällä. Elvikin pääsi kuvaan. Tällä koneella lennettiin. Philip ja Aija-Riitta. Tästä se sitten

Lisätiedot

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 1.päivä Maanantaiaamuna (22.9) koko luokka kokoontui yhdeksältä kellotornille. Jännitys oli ilmassa, lähdemme tänään leirikouluun Saksaan! Tatu oli jakanut meidät edellispäivänä

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

65. VPL. PYHÄJÄRVI-JUHLAT 16.-17.7.2011 SASTAMALASSA

65. VPL. PYHÄJÄRVI-JUHLAT 16.-17.7.2011 SASTAMALASSA 65. VPL. PYHÄJÄRVI-JUHLAT 16.-17.7.2011 SASTAMALASSA Vammalan Karjalaseura ry. Vpl. Pyhäjärvi-säätiö Lauantai 16.7.2011 Tapahtuma Paikka Aika Sukuseminaari Sylvään koulun auditorio 11.00-12.30 Sukukokoukset

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Heti kun saavuimme Rantakylään, eräs mummo tuli ilmoittamaan meille, että sitä bingon pelluuta pitää sitte olla! Asukkaille oli tiedotettu etukäteen tulostamme,

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006

VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006 VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006 Puheenjohtajan palsta Hei kaikille venesjärveläisille ja lehden lukijoille. Nyt se ISOKESÄ vihdoin alkoi. Niin ainakin omat lapset sanoivat

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Suvannon seudun sukututkimuspiiri 22.01.05

Suvannon seudun sukututkimuspiiri 22.01.05 1 Suvannon seudun sukututkimuspiiri 22.01.05 1 Kokouksen avaaminen Kokoontumiskerran vetäjä Osmo Tuokko avasi kokouksen ja toivotti osanottajat tervetulleiksi. Samalla hän kertoi sukututkimuspiirin edellä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

TIEDOTE VUOSIKOKOUKSESTA 27.03.2007

TIEDOTE VUOSIKOKOUKSESTA 27.03.2007 TIEDOTE VUOSIKOKOUKSESTA 27.03.2007 Lumi - Säätiön vuosikokous (hallintoneuvoston kokous) pidettiin 24.3.2007 Alavudella. Kokousta johti hallintoneuvoston puheenjohtaja Olavi Iivonen. Kokouksessa oli läsnä

Lisätiedot

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Me haapavetiset ry:n 20-vuotisjuhlat v.2000 Suomalaisella Klubilla Kunniajäsenet diplomeineen vas. Atso Saajoranta,Tapio Lehtiniemi, Martti Pokela

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Hyväksyttiin kokoukselle jaettu työjärjestys noudatettavaksi.

Hyväksyttiin kokoukselle jaettu työjärjestys noudatettavaksi. KOTILAISTEN SUKUSEURA R.Y. PÖYTÄKIRJA VUOSISUKUKOKOUS 2013 Aika Lauantai 15.6.2013 kello 14.00 16.15 Paikka Kokoushotelli Gustavelund Kirkkotie 36, 01430 Tuusula Osanottajat Läsnäololuettelo liitteenä,

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015

Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015 Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015 Syksy aloitettiin mukavasti yöleirikoululla Ruunassa Raunin majalla. Yön vietto oli palkka yrittäjä Rauni Hietaselle keväällä tehdystä ikkunanpesusta Raunilla

Lisätiedot

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN Retki alkoi aamukahvilla matkan varrella, retkeläisiä oli 13. Kuljetuksesta huolehti Salon Tilausmatkojen oma julkkis, maailmanmatkaaja Jani, jonka

Lisätiedot

Sukuseura Nuikka kokoontuu ensimmäiseen sääntömääräiseen varsinaiseen sukukokoukseen. Sukuseura Nuikka ry sukukokouksen työjärjestys ohessa.

Sukuseura Nuikka kokoontuu ensimmäiseen sääntömääräiseen varsinaiseen sukukokoukseen. Sukuseura Nuikka ry sukukokouksen työjärjestys ohessa. SUKUSEURA NUIKKA Sukukokous KOKOUSKUTSU Sukuseura Nuikka ry:n Varsinainen sukukokous 18.8.2012 klo 14.00 Porvoon seurakuntien PELLINGIN KURSSIKESKUS Jivikintie 18 07370 Pellinki Sukuseura Nuikka kokoontuu

Lisätiedot