M E R C U R I U S. Brändien monet merkitykset. Sakari Alhopuro Vahva näkemys ja määrätietoista työtä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "M E R C U R I U S. Brändien monet merkitykset. Sakari Alhopuro Vahva näkemys ja määrätietoista työtä"

Transkriptio

1 T U R U N K A U P P A K O R K E A K O U L U N T I E D O T U S L E H T I 4 / Sakari Alhopuro Vahva näkemys ja määrätietoista työtä Brändien monet merkitykset

2 P Ä Ä K I R J O I T U S S I S Ä L T Ö 4 /2007 Turun kauppakorkeakoulun tiedotuslehti Julkaisija: Aino Halinen-Kaila Mielikuvien merkitys koulutuskilpailussa Mielikuvat ratkaisevat mielikuvataloudessa. Imago, brändi ja maine kuuluvat menestyvän yrityksen kilpailukeinovalikkoon. Tutkimustulokset puhuvat sen puolesta, että asiantuntijaorganisaatioidenkin markkinoinnissa mielikuvatekijöillä on suuri merkitys. Tekeekö yliopistokoulutus tässä kuitenkin poikkeuksen? Kotimarkkinoilla opiskelija valitsee kauppatieteellisen koulutusyksikön ensisijaisesti sijainnin perusteella. Suomi on homogeenisen ja tasa-arvoisen koulutuksen maa, jossa yhteiskunta kantaa vastuuta koulutuksen tasosta. Luottamus yliopistoihin on korkealla. Vakiintuneet yksiköt kuten Turun kauppakorkeakoulu tunnistetaan, mutta lopullisesti valinnan ratkaisee yliopiston läheisyys. Suomeen mahtuukin vain yksi kauppatieteellinen yksikkö, jonka valinnassa maineella on todellista merkitystä. Helsingin kauppakorkeakoululla on lähes itseoikeutettu asema maan suurimpana ja kauneimpana. Se, miten saatu koulutus lopulta koetaan, ei eroa juurikaan kauppatieteellisten yksiköiden kesken. Suomen Ekonomiliiton valmistuneille suunnatuista palautetutkimuksista näkyy, että koulutus on varsin tasalaatuista niin vahvuudet kuin heikkoudetkin ovat usein yhteisiä kaikille yksiköille. Joitakin painotuseroja voi kuitenkin havaita. Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneet kokevat saaneensa erinomaiset ryhmätyöskentelyn, äidinkielisen viestinnän ja tietotekniikan valmiudet, vahvan talouden tuntemuksen ja uusien asioiden omaksumiskyvyn lisäksi. Vuosikausia jatkunut koulutuksen kehittämistyö näkyy ilahduttavalla tavalla näissä luvuissa. Kauppakorkeakoulua profiloi myös erinomainen opiskeluilmapiiri. Kokemukset koulutuksesta ovat siis hyvät. Kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla suomalaiset yliopistot eivät mielikuvatekijöillä pärjää. Kovassa kilpailussa perinteisten ja tunnettujen yliopistojen kanssa suomalaiset ovat volyyminsa ja resurssiensa vuoksi auttamatta pikkutekijöitä. Valtakunnallinen ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita koskeva tutkimus muutaman vuoden takaa kertoo, mikä opiskelupaikan valinnassa ratkaisee. Mahdollisuus opiskella erityisalaa ja englannin kielellä selittää suomalaisiin yliopistoihin hakeutumista. Jopa opiskelijaetujen ja palvelujen korkea taso vaikuttaa valintaan yliopiston mainetta enemmän. Näyttääkin siltä, että ulkomaisen opiskelijan valinnoissa opiskelumaan valinta on ensisijainen. Vaikka ulkomaalaiset opiskelijat mieltävät Suomen usein eksoottisena ja sosiaalisesti ja teknologisesti edistyksellisenä maana, on mielikuvatekijöiden rooli opiskelumaan valinnassa vähäinen. Suurella osalla ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista on jonkinlaista kokemusta Suomesta jo opintoja edeltävältä ajalta. Lomamatka, vaihto-opiskelu tai sosiaaliset siteet kuten aviopuoliso, sukulaiset tai ystävät selittävät Suomen valintaa. Omakohtaisella tai läheisen henkilön välittämällä kokemuksella on ratkaiseva merkitys koulutuspaikan valinnassa. Kotimarkkinoilla olemme siis tasapäisiä, kansainvälisillä markkinoilla näkymättömiä. Kummassakin tapauksessa tutkimusten viesti on selkeä. Koulutuskilpailussa maine kyllä auttaa, muttei ratkaise. Kauppatieteellisen koulutuksen avautuessa kansainväliselle kilpailulle on tärkeää tiedostaa kokemusten merkitys koulutuspaikan valinnassa. Yliopistokoulutuksen markkinointiin tästä voi vetää ainakin yhden johtopäätöksen. Tärkeintä on hyvien koulutuskokemusten tuottaminen ja kokemusperäisen tiedon välittäminen mahdollisimman monin eri tavoin: valmistuneitten opiskelijoiden välityksellä, internetissä ja verkostoitumisen keinoin. Aino Halinen-Kaila Professori 1. vararehtori (opetus ja sitä koskeva päätöksenteko) Pääkirjoitus Mielikuvien merkitys koulutuskilpailussa... 2 Henkilöt Vuoden opettaja Paavo Okko... 7 Brändäyksen monitoimimies Nicholas Adjouri...12 Tapio Reponen: Mielikuvat ratkaisevat yliopistoissakin...10 Sakari Alhopuro: Vahva näkemys ja määrätietoista työtä...16 Tomi Lohikoski: Muumimaailman arvomaailmalla tilaus...20 Artikkelit Tutkimuksella osaamista brändin rakentamiseen... 9 Turun kauppakorkeakoululla kansainvälinen maine...11 Brändi ei synny ilman sisältöä...12 TuKKK tunnetaan maailmalla...13 Glamour-tunnelmissa Merkuriuksen Karnevaaleissa...14 Kuka brändää julkista sektoria?...18 Alumni Brändeillä on nuorille monia merkityksiä...24 Palstat Vieraskynä...23 Lyhyesti...26 Valmistuneita...27 Väitös...29 Julkaisuja...30 Tapahtumia Puolustusvoimien maineenhallinta kuuluu viestintäjohtaja Ossi Kervisen vastuukenttään. 20 Naantalin Muumimaailma on näkyvä, mutta pieni ja erillinen osa kansainvälistä Muumi-brändiä. Muumimaailman brändi rakentuu pehmeille arvoille. Turun kauppakorkeakoulu Rehtorinpellonkatu Turku Päätoimittaja: Tuija Alihaanperä p. (02) Toimitusneuvosto: Tapio Reponen, TuKKK Pasi Malinen, TuKKK Leila Hurmerinta-Peltomäki, TuKKK Jussi Matikainen, TuKKK Tuija Alihaanperä, TuKKK Leena Hulsi, Jokiranta Oy Mirka Sillanpää, Jokiranta Oy Taitto: Tuuli Holopainen Viestintätoimisto Jokiranta Oy Kannen kuvat: Roni Lehti ja Robert Seger Painatus: Esa Print Oy Painosmäärä: 4000 kpl ISSN Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palautteet: p. (02) / Jaana Villisi 2

3 Kaartin pataljoonan kranaatinheitinkomppania. Teksti: Jussi Matikainen Kuvat: Robert Seger Puolustusvoimien viestintäjohtaja Ossi Kervisen mukaan hyvä maine syntyy hyvistä teoista, joista kerrotaan viestinnän keinoin. Puolustusvoimissa viestiä on viety eteenpäin erinomaisin tuloksin. Teksti: Leena Hulsi Kuva: Roni Lehti Puolustusvoimien viestintäjohtaja Ossi Kervinen. Upseerioppilas Antti Heikkilä aloittaa opintonsa TuKKK:ssa ensi syksynä. Puolustusvoimat hallitsee maineensa Varusmiehet harjoittelevat talonvaltausta. Sotilaspoliisit toimivat nopeasti. Brändi on nimi, joka tunnetaan kohderyhmässä. Brändi on yleensä yritys, tuote tai palvelu, mutta se voi olla myös ei-kaupallinen organisaatio. Brändiä tehdään tunnetuksi viestinnällä ja siihen liittyy vahva visuaalinen identiteetti. Näiden määritelmien valossa Suomen puolustusvoimat on brändi mitä suurimmassa määrin. Puolustusvoimat tunnetaan koko Suomessa, sillä on tehokkaan viestintäorganisaation luoma vahva visuaalinen identiteetti ja viestintää tukeva tunnusmusiikki on suunnitteilla. Aivan tavanomaisesta brändin rakentamisesta ei kuitenkaan voida puhua: visuaalisen identiteetin luominen aloitettiin vasta muutama vuosi sitten, mutta tunnettuus, arvostus ja luottamus ovat eläneet suomalaisten keskuudessa vahvoina jo 90 vuotta. Suomen puolustusvoimia voidaan kuvata instituutioksi, jolla on historiaan perustuva brändiarvo. Se on syntynyt teoista, jotka puhuvat puolestaan ja joita suomalaiset arvostavat. Tutkimusten mukaan yli 80 prosenttia kansalaisista sanoo olevansa yhä valmis puolustamaan Suomea aseellisesti siitäkin huolimatta, että lopputulos olisi epävarma. Maanpuolustustahto ja luottamus puolustusvoimiin eivät ole vuosikymmenten saatossa horjuneet mihin siis tarvitaan markkinointia ja imagonrakennusta? Vierastan sanaa brändi ja puhuisin mieluummin maineesta. Viestinnällä ja yhteisömarkkinoinnilla pyrimme ensisijaisesti parantamaan tunnettuuttamme työnantajana, puolustusvoimien viestintäjohtaja Ossi Kervinen kertoo. Ryhdyimme yhtenäistämään visuaalista ilmettämme muutama vuosi sitten, kun huomasimme hakevamme työntekijöitä kymmenellä lehti-ilmoituksella, joista yksikään ei ollut samannäköinen. Nyt meillä on yksi maan tarkimmista ja suurimmista graafisista ohjeistoista, joka ulottuu painotuotteista opasteisiin. Jokainen puolustushaara soveltaa yleisilmettä omassa viestinnässään. Vetävyyttä rekrytointiin Monien muiden alojen tavoin myös puolustusvoimissa on viime aikoina kannettu huolta pätevän työvoiman riittävyydestä. Ennen pitkään tullaan tilanteeseen, jossa hyvistä työntekijöistä on pulaa. Pyrimme nyt aktiivisesti viestittämään, että puolustusvoimat on hyvä työnantaja, joka tarjoaa haasteellisia tehtäviä sekä sotilaiksi aikoville että siviileille. Meillä on monia mielenkiintoisia työpaikkoja korkeasti koulutetuille nuorille, muun muassa insinööreille, lääkäreille ja tiedottajille, Kervinen sanoo. Työnhakijoiden kiinnostus on pyritty herättämään vetävillä, vahvoja mielikuvia luovilla rekrytointikampanjoilla. Visuaalisesti näyttävät mainokset kehottavat tekemään työtä, jolla on tarkoitus. Kampanjat ovat saaneet osakseen runsaasti huomiota, ja viestintätoimien tehokkuus näkyy myös rekrytointikampanjoiden tuloksissa. Tunnettuutemme työnantajana on lisääntynyt merkittävästi, minkä ansiosta puolustusvoimat koetaan nyt myös houkuttelevampana työpaikkana. Näyttöä tästä antaa tutkimus, jossa teknisten alojen opiskelijoilta 4

4 V U O D E N O P E T T A J A kysyttiin, kenen työnantajan palveluksessa he mieluiten työskentelisivät. Aikaisemmin sijalukumme oli 150, mutta kampanjointi nosti meidät sijalle seitsemän. Tuoreimmissa kyselyissä olemme pysytelleet lähellä kymmenen halutuimman kärkeä, mihin olemme tyytyväisiä. Mainetta hallitaan viestinnällä Puolustusvoimilla on perinteisesti hyvä maine. Kervisen mukaan maine syntyy tekemällä oikeita asioita ja viestimällä niistä. Puolustusvoimien viestintä noudattaa tarkoin valtioneuvoston antamia säädöksiä, ohjeita ja määräyksiä. Viestinnällä tuetaan puolustusvoimien keskeisintä tehtävää eli Suomen ja suomalaisten puolustusta sekä osallistumista kansainvälisen turvallisuuden vahvistamiseen. Viestinnästä on tullut yhä enemmän myös väline, jolla pyritään ohjaamaan ja kehittämään puolustusvoimien mainetta. Kervisen mukaan puolustusvoimien maineeseen vaikuttavat muun muassa perustehtävien hyvä hoitaminen, asevelvollisten laadukas koulutus, sotavarustus ja muu infrastruktuuri, johtamiskulttuuri ja työnantajakuva. Mainetta rakentavat myös onnistumiset kansainvälisissä tehtävissä. Eräänlaisena brändituotteena voidaan pitää suomalaista rauhanturvatyötä. Rauhanturvatyömme on ollut menestystarina. Ikäviä yksittäistapauksia mahtuu mukaan vain muutama. Suomalaiset ovat pärjänneet kaikissa operaatioissa, joihin olemme vuosikymmenten saatossa osallistuneet. Osaamistamme arvostetaan myös maailmalla, Kervinen sanoo. Puolustusvoimien hyvä maine on kiistatta osaavissa käsissä. Tuorein näyttö viestintäosaamisesta saatiin viime viikolla, kun puolustusvoimien Maavoimat the Army -esittelyelokuvalle myönnettiin pääpalkinto kansainvälisillä sotilaselokuvafestivaaleilla Italiassa. Pääesikunnan viestintäosasto tuotti maavoimien tulivoimaa, liikkuvuutta, johtamisjärjestelmiä, erikoisjoukkoja ja huoltoa esittelevän elokuvan yhteistyössä Maanpuolustuskorkeakoulun Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. Hyväksi koetun opetuksen kaksi välttämätöntä ehtoa ovat, että opettaja on innostunut omasta tieteenalastaan ja että hän arvostaa kuulijoitaan, Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan vuoden opettajaksi valitsema emeritusprofessori Paavo Okko sanoo. Teksti: Tuija Alihaanperä Kuva: Mika Okko Paavo Okko Vuoden 2007 opettajaksi Paavo Okko Moninaista yhteistyötä Turun kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen ja tietojärjestelmätieteen oppiaineet ovat tehneet puolustusministeriön, maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan ja puolustusvoimien toimeksiannosta useita tutkimuksia. Kansantaloustieteessä on arvioitu useamman eri varuskunnan tuotanto-, työllisyys- ja verotulovaikutuksia koko Suomessa ja varuskunnan sijaintialueella. Vuonna 2001 valmistui tutkimus Säkylän varuskunnan taloudelliset vaikutukset ja vuonna 2002 tutkimus Kajaanin varuskunnan ja Maasotakoulun taloudelliset vaikutukset. Tutkimukset julkaistiin Turun kauppakorkeakoulun julkaisusarjassa. Molemmat tutkimukset tilasi puolustusministeriö ja maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta. Vuonna 2007 ilmestyi tutkimus Porin Prikaatin ja Kainuun Prikaatin toiminnan taloudellisista vaikutuksista puolustusministeriön julkaisemassa teoksessa Asevelvollisuusjärjestelmän yhteiskunnallisia vaikutuksia. Edellä mainittujen tutkimushankkeiden vastuullisena johtajana toimi professori Paavo Okko ja tutkijana Elias Oikarinen. Tutkija Elias Oikarinen tutki vuonna 2003 lisensiaatintyössään varuskuntien tukitoimintojen ulkoistamista talousteorian näkökulmasta. Lisäksi TuKKK:n kilpailuinstituutin työryhmä (Paavo Okko, Aki Koponen ja Elias Oikarinen) toimi tänä vuonna asiantuntijana arvioitaessa puolustusvoimien kunnossapidon kehittämisen vaihtoehtoja. Tietojärjestelmätieteen oppiaine toimi asiantuntijana puolustusvoimille tietotekniikkatoimintojen organisoimiseen liittyvissä kysymyksissä vuonna Professorit Tapio Reponen, Hannu Salmela ja Raimo Immonen TuKKK:sta ja Jaakko Ossa Turun yliopistosta pohtivat kysymystä, onko puolustusvoimien mahdollista ulkoistaa IT-palvelujaan. Vuonna 2002 puolustusministeriö tilasi tietojärjestelmätieteeltä IT-strategian, joka tehtiin yhteistyössä puolustusvoimien ylimmän johdon kanssa. aavo Okon mielestä opettajasta välittyvä innostus ja tieteenalan arvostus viestii kuulijoille, että heidänkin kannattaa oppia opetettava asia. Kuulijat voivat jopa antaa vähän anteeksi osaamisen suhteen, jos opettaja on innostava. Toisaalta osaamisella keikarointi on suorastaan vastenmielistä. Opettajan täytyy arvostaa kuulijoitaan ja ymmärtää, että opiskelijat ovat eteviä ihmisiä, mutta eivät vielä vain tunne tätä asiaa. Sekin on hyväksyttävä, että kaikki eivät ole opetettavasta tieteenalasta suuresti innostuneita, kansantaloustieteen emeritusprofessori Okko pohtii. Opetus hyvällä tasolla Paavo Okko on opettanut monessa yliopistossa sekä kauppatieteitä että yhteiskuntatieteitä. Kauppatieteissä opetuksella on tärkeä rooli, ja Turun kauppakorkeakoulussa opetus on Okon mielestä aina ollut hyvällä tasolla. Ensimmäisiä luentoja Okko kuunteli TuKKK:ssa syksyllä Vahvan positiivisen vaikutuksen teki pyörätuolista kansantaloustieteen peruskurssia opettanut Väinö Luoma. Luento oli selkeästi jäsennelty ja siitä oli helppo tehdä muistiinpanot. Luennolla koin pääseväni sisään tärkeään tieteenalaan. Liitutauluista verkko-opetukseen Opetusteknologia on muuttunut suuresti vuosien saatossa. Opettajat eivät enää kirjoita paljon taululle eivätkä opiskelijat tee laajoja omakätisiä muistiinpanoja luvun innovaatio, piirtoheitinkalvo, on saanut uusia muotoja. Joskus oli niin, että kalvoton luennoitsija oli kelvoton. Nyt, jos ei ole PowerPointia, ei ole poweria eikä pointtia. Asia näyttää menevän aina niin, että opiskelijat vaativat uuden teknologian käyttöönottoa nopeammassa tahdissa kuin opettajat ovat halukkaita etenemään. Joskus nämä vaatimukset ovat vieneet liikaa siihen suuntaan, että opettajan pitää oikeastaan kirjoittaa kurssista oppikirja, Okko pohtii. Nykyisin yleistyvää verkossa oppimista Okko ei pidä välttämättä tehokkaimpana oppimisen tienä. Ihminen oppii lukemisen lisäksi ja jopa tehokkaammin kuulemalla, näkemällä, toisia matkimalla ja itse tekemällä. Arvelen, että luentojen ja harjoitusten pysyvyys työmuotoina perustuu tähän. Okon mielestä on tärkeää, että verkkoopetuksessa onnistutaan tavoittamaan samaa kuin perinteisessä luennossa: kuulijoille välitetään tietoa ja taitoja tehokkaasti ja ilman, että he etsivät ja omaksuvat sitä yrityksen ja erehdyksen menetelmällä. Vaikka verkko-opetuksessa kuulija voi olla yksin ja kaukana, opetuksen suunnittelu ja uusi toteutustapa kokoavat käyttäjät itse asiassa luennolle. Näin siinä on vältetty etäisyyden haitta, mutta ei suinkaan poistettu läheisyyden etua. Luennon hyvänä puolena on suora kontakti. Hyvässä luennossa on jotakin läheisyyden tuntua; siinä välittyy muutakin kuin pelkkää digitalisoitavissa olevaa tietoa. Opiskelusta pitää jäädä sellainen kokemus, että sain elää sivistyneessä seurassa, Paavo Okko sanoo. 7

5 Brändäyksen monitoimimies Dr. Nicholas Adjouri yhdistää työssään brändinhallinnan teorian ja käytännön. Syksyllä Adjouri vieraili Turun kauppakorkeakoulussa herättääkseen opiskelijoissa halun sukeltaa brändien mielenkiintoiseen maailmaan. Teksti ja kuva: Jussi Matikainen aksa on Suomen suurin kauppakumppani. Monen suomalaisyrityksen tie Saksan markkinoille on kuitenkin ollut kuoppainen. Suomalaiset ajattelevat, että heidän tuotteidensa korkea laatu takaa menestyksen markkinoilla. Laatu ei kuitenkaan riitä erottautumisen välineeksi, kun markkinat ovat täynnä vahvoja, keskenään kilpailevia brändejä, Nicholas Adjouri muistuttaa. Brändinhallinta on kokopäivätyötä, johon kaikki suomalaiset eivät ole tottuneet. Kilpailluilla markkinoilla viestintä ja sosiaaliset verkostot ovat äärettömän tärkeitä. Berliiniläinen Adjouri tuntee sekä saksalaisen että suomalaisen liike-elämän. Hän syntyi ja asui lapsena Suomessa. Rakkaus maahan on säilynyt. Muutama vuosi sitten Adjouri rakensi mökin Turun saaristoon Iniöön. Adjourilla on Suomeen myös aktiiviset liikesuhteet. Muutakin kuin markkinointia Nicholas Adjouri Nicholas Adjouri vieraili syksyllä Turun kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksella luennoimassa nelipäiväisen intensiivikurssin Strategic Brand Management. Kurssilla opiskelijat saavat kosketuksen brändien luomiseen ja analysoimiseen. Neljä päivää on hyvin rajallinen aika, mutta haluan herättää opiskelijoissa uteliaisuuden oppia lisää. Brändäys ei ole pelkkää markkinointia, vaan se kattaa monta tieteenalaa. Markkinoinnin ohella on tunnettava psykologiaa, sosiologiaa, viestintää ja semiotiikkaa, Adjouri luettelee. Adjourille brändit ovat elämäntehtävä. Hän väitteli vuonna 1993 brändiviestinnästä Berliinin vapaassa yliopistossa. Adjouri on opettanut brändiviestintää Göttingenin yliopiston psykologian laitoksella ja tekniikan ja talouden ammattikorkeakoulussa Berliinissä. Vuonna 1995 hän perusti Adjouri GmbH:n. Berliiniläinen yritys on erikoistunut brändinhallintaan, brändisuunitteluun, multimediaan ja yritysviestintään. Olen aina halunnut yhdistää brändäyksen teorian ja käytännön. Brändit ovat professioni, ja tiedän, että opetan brändeistä ja analysoin brändejä myös kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä. Tutkimus tuotti toimivan työkalun Jatkuva kontakti yliopistomaailmaan on Adjourille tärkeä luvun alussa Adjouri käynnisti tutkimusprojektin, joka tuotti hänen yrityksensä käyttöön Brand Ambassador -järjestelmän. Valitsin yhteistyökumppaniksi Göttingenin yliopiston psykologian laitoksen, jonne lahjoitin väitöskirja-apurahan. Kallis investointi kannatti. Kehitetyn menetelmän avulla voidaan paikantaa brändin keskeisimmät ominaisuudet ja järjestää ne kognitiiviseksi mielikuvakartaksi. Kun asiakkailla ja yrityksen edustajilla on jaettu kokemus brändistä, on brändin identiteetti vahva ja brändi arvokas. Mikä sitten on arvokkaan brändin salaisuus? Aivan ensimmäiseksi tarvitaan hyvä nimi, joka toimii brändin ankkurina ja perustana. Hyvän nimen ympärille rakentuu brändin identiteetti, Adjouri sanoo. Kun asiakkailla ja yrityksen edustajilla on jaettu kokemus brändistä, on brändin identiteetti vahva ja brändi arvokas. Suomi-brändissä kehitettävää Paraikaa Adjouri kirjoittaa kirjaa turismibrändeistä. Keväällä ilmestyvässä kirjassa muun muassa analysoidaan, millaisena Berliinin brändi nähdään kuudessa eri maassa. Adjourin yritys on tehnyt pitkään pr-työtä Helsingin kaupungille saksankielisessä Euroopassa. Mitä mieltä Adjouri on Suomen matkailubrändistä? Suomessa tarvittaisiin omaleimaisempaa profiilia. Tällä hetkellä Suomi assosioituu Skandinaviaan. Brändissä ei ole tarpeeksi eroa verrattuna Tanskaan, Ruotsiin ja Norjaan, jotka ovat lähempänä eurooppalaisia turisteja, Nicholas Adjouri arvioi. Tutkimuksella osaamista brändien rakentamiseen Turun kauppakorkeakoulun brändiprojekti on osoitus laajasta kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä. Projektin tavoitteena on saada tieteellisten tutkimustulosten lisäksi käytännön tietoa brändien markkinointiin, tutkijatohtori Zsuzsanna Vincze ja yliassistentti Ulla Hakala kirjoittavat. Turun kauppakorkeakoulussa on meneillään globaalien brändien brändipääomaa tutkiva projekti. Vuosi sitten Turun kauppakorkeakoulussa vieraillut professori Erdener Kaynak viritti alulle tutkimusprojektin, jossa tutkitaan suomalaisten kuluttajien suhtautumista globaaleihin brändeihin. Tuloksia käytetään vertailuaineistona aiemmin muissa maissa toteutetuissa vastaavissa bränditutkimuksissa. Kyselytutkimus Ideaparkissa Globaaleihin brändeihin liittyvä tutkimus on juuri nyt liikkeessä. Turbulenssia aiheuttaa muun muassa se, miten kulttuurin vaikutus kulutuskäyttäytymiseen nähdään. On kiinnostavaa tietää, onko kulttuurien välillä eroja suhtautumisessa maailmanlaajuisesti markkinoitaviin merkkituotteisiin. Vai onko niin kuin Theodore Levitt provokatiivisessa Harvard Business Review -artikkelissaan (1983) esitti, että uudet kommunikaatio- ja kuljetustavat yhdenmukaistavat ihmisten tarpeita ja tekevät maailmasta homogeenisen markkina-alueen? Miten New Yorkin syyskuun 11. päivän ja sen jälkeiset tapahtumat ovat mahdollisesti vaikuttaneet ihmisten suhtautumiseen amerikkalaisiin brändeihin? Miten tärkeää suomalaisille on, että vähintään ruoka on tuotettu omassa maassa? Lähdimme mukaan tutkimusprojektiin professori Kaynakin yhteistyökumppaneiksi rakentamalla ensin empiirisen kyselytutkimuksen toteuttamista varten teoreettiset raamit. Tältä pohjalta toteutetaan kuluvan syksyn aikana kauppakeskus Ideaparkissa kyselyt. Niissä selvitetään, miten suomalaiset suhtautuvat mm. Microsoftiin, CocaColaan, McDonald siin ja Kellogg siin brändeinä. Tutkimusaineiston keräämisessä ovat apuna opintojensa loppuvaiheessa olevat markkinoinnin opiskelijat. Laajan kvantitatiivisen tutkimusaineiston tuloksia hyödynnetään myös kansainvälisissä journal- ja konferenssiartikkeleissa. Tarvitaan luovuutta ja uudistumiskykyä Brändiprojektimme tavoitteena ei ole vain tuottaa tieteellisesti päteviä tutkimustuloksia, vaan myös saada aikaan käytännön tietämystä brändien markkinointiin. Suomi tarvitsee brändiosaajia. Tarvitaan luovuutta, kykyä oppia uutta ja uudistua. Yritysten haasteena on kehittää tuotteita, joista asiakkaat ovat valmiita maksamaan korkeamman hinnan niihin sisältyvän lisäarvon ansiosta. Mutta ennen kuin voidaan päättää, mihin suuntaan mennä, on selvitettävä, missä globaalien brändien osalta Suomessa tällä hetkellä ollaan. Brändiprojekti on hyvä osoitus Turun kauppakorkeakoulussa harjoitettavasta laajasta kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä ja sen myötä kehittyvästä osaamisesta. Zsuzsanna Vincze KTT, tutkijatohtori Kuva: Jussi Matikainen Ulla Hakala ja Zsuzsanna Vincze Ulla Hakala KTT, yliassistentti

6 Mielikuvat ratkaisevat yliopistoissakin Olemme menossa kohti mielikuvien maailmaa, jossa erilaiset näkemykset ja mieltymykset vaikuttavat erittäin paljon asenteisiin ja päätöksiin. Tiedon oikeellisuus saatetaan jopa määritellä mielipiteiden perusteella. Tällaisessa maailmassa tulisi olla proaktiivinen, ideoiva ja ennakoiva, jolloin voisi saavuttaa kilpailuetua muihin nähden. Menestyvän yliopiston tulee olla tunnettu ja maineeltaan hyvä, jotta se olisi houkutteleva paikka opiskella, tehdä tutkimusta ja vaikuttaa. Näkyvyydestä huolehtiminen on siten yhä merkittävämpi osa yliopistojen toimintaa. Yliopistoissa kiinnostavat yleensä erilaiset sattumat tai ristiriidat, jolloin viestintä on usein reaktiivista vastaamista menossa olevaan tilanteeseen. Esimerkkeinä voisi mainita ulkoisen tutkimusrahoituksen käytön, pätkätyöt, virkojen lakkauttamisen, kanslerin ja rehtorin vaalit ja eräiden virkojen täytöt. Haasteena on saada kerrottua myös yliopiston normaalista toiminnasta, vahvuuksista ja merkittävistä saavutuksista. Viestejä luetaan ja tulkitaan asenteiden, mielikuvien, luonnetyyppien ja tarkoituksenmukaisuuden silmälasein. Tutkijamme Rami Olkkosen mukaan rehellisyys, avoimuus, oikea-aikaisuus, johdonmukaisuus, inhimillisyys ja aitous ovat keinoja luoda pysyvää ja kestävää mainetta. Turun kauppakorkeakoulu on pyrkinyt toimimaan näiden periaatteiden mukaisesti huolehtien siitä, että viestintä vastaa toimintaa. Haastetta tunnettuudessa Kuva: Mika Okko Turun kauppakorkeakoulu on maineeltaan hyvä yliopisto. Tätä vahvistavat useat mielipidekyselyt, imagotutkimukset, suulliset kommentit ja halukkuus opiskella tai tehdä yhteistyötä kanssamme. Esimerkiksi hakijamäärät olivat tänä vuonna ennätyksellisen suuret, mikä osoittaa vetovoimaisuutta opiskelupaikkana. Toimintamme todelliseen laatuun ja laajuuteen nähden tunnettuus on kuitenkin vielä kapea. Turun kauppakorkeakouluun syvemmin perehtyneet henkilöt ovat yleensä yllättyneitä toiminnan laajuudesta ja monipuolisuudesta. Brändin luominen ja kirkkaana pitäminen vaativat jatkuvia ponnisteluja. Turun kauppakorkeakoulu on suunnitelmallisesti rakentanut toimintaansa niin, että peruselementit ovat kunnossa. Tutkimuksen kansainvälisyys, oppimisen vuorovaikutteisuus, tiivis yritysyhteistyö, hyvä työilmapiiri ja viihtyisä opiskeluilmapiiri ovat keskeisiä arvoja kehittämisessä. Näin on vähitellen syntynyt omanlainen toimintakulttuuri, TuKKKilaishenki, jonka varassa voidaan mennä eteenpäin. Siihen kuuluvat joustavuus, avoimuus, tehokkuus, tuloksellisuus ja viihtyvyys. Totta kai siihen sisältyvät myös kaikki inhimilliset piirteet, kuten ilo, suru, yksimielisyys, erimielisyys, kiistat, sopimiset, väsymiset, piristymiset. Sisäinen ja ulkoinen viestintä ovat molemmat erittäin tärkeitä maineen luomisessa. Sisäisellä viestinnällä luodaan ulkoisen näkyvyyden samankaltaisuus. Lähtökohtaisesti jokainen opiskelija, henkilökunnan jäsen, yhteistyökumppani ja asiakas on samalla tiedottaja, joka omien kokemustensa perusteella kertoo organisaatiostamme. Kirjat, artikkelit, lehtikirjoitukset, esitelmät, puheenvuorot ja keskustelut ovat kaikki välineitä levittää tietoa. Ulkoisessa viestinnässä on tärkeätä yhdensuuntaisuus niin, että saadaan aikaiseksi toisiaan vahvistavien viestien kokonaisuus. Suusta suuhun -viestintä on erittäin tärkeätä, mutta ei riittävää. On kuitenkin saattanut selvästi havaita, että esimerkiksi vaihto-opiskelijoiden kautta on välittynyt Turun kauppakorkeakoulusta myönteinen kuva. Uusia opiskelijoita on tullut yliopistoista, joista heitä on ollut aiemminkin. Johtamiskoulutuksen kursseille on ilmoittautunut henkilöitä aiemmista asiakasyrityksistä. Verkostot siis vahvistavat viestejämme. Tapio Reponen Rehtori Vahvuutena kansainvälisyys Kuva Turun kauppakorkeakoulusta on opiskelijoiden keskuudessa positiivinen ja kansainvälinen, sanovat opiskelijat Niklas Mannfolk ja Riina Kasurinen. Teksti: Mirka Sillanpää Kuva: Roni Lehti Riina Kasurinen ja Niklas Mannfolk ovat molemmat valinneet Turun kauppakorkeakoulun kansainvälisen linjan. Riina on ensimmäisen vuoden opiskelija, ja Niklas opiskelee kolmatta vuotta. Molemmille Turku oli ensisijainen vaihtoehto. Onhan Helsingin kauppakorkeakoululla vahvempi asema kuin Turulla, jo suuruutensa takia, mutta vain Turussa on kansainvälinen linja. Kansainvälisyys ja kv-linja ovat selkeästi Turun kauppakorkeakoulun vahvuuksia, molemmat opiskelijat sanovat. Kv-linjalla suurin osa opetuksesta on englanninkielistä, ja ulkomaisia opiskelijoita on runsaat sata. Kielten opetus on Turussa opiskelijoiden mielestä erinomaista. Viime aikoina kansainvälisellä linjalla on panostettu erityisesti englanninkieliseen opetukseen ja sitä on onnistuttu parantamaan. En koe olevani ollenkaan huonommassa asemassa vaikka opiskelen Turussa enkä Helsingissä, pikemminkin päinvastoin, Niklas sanoo. Turussa aloitti syksyllä monia pääkaupunkiseudulta kotoisin olevia opiskelijoita, joista suurin osa on nykyään tyytyväisiä siihen, että päätyivät Turkuun, vaikka aluksi tilanne oli päinvastainen, Riina lisää. Korkeatasoiset vaihto-ohjelmat Turun kauppakorkeakoululla on laaja yhteistyöyliopistojen verkosto. Kauppakorkeakoulu on solminut opiskelijavaihtosopimuksen Opiskelijat Niklas Mannfolk ja Riina Kasurinen ovat tyytyväisiä opinahjoonsa. noin 80 ulkomaisen yliopiston kanssa 30 eri maassa. Viime vuonna vaihtoon lähti noin 140 opiskelijaa. Vaihto-ohjelmilla on korkeatasoinen maine. Itse olen ajatellut lähteä opiskelijavaihtoon kolmannen vuoden syksyllä. Vaihtoehtoina ovat ranskankieliset yliopistot tai espanjankieliset maat, joissa voi opiskella englanniksi, Riina kertoo. Olen kuullut vaihto-ohjelmista pelkkää positiivista palautetta, mukana olevat yliopistot ovat kaikki hyviä. Vaihtoon on mahdollista lähteä myös maahan tai yliopistoon, joka ei ole mukana vaihto-ohjelmassa, eli käytännössä vaihtoehtoja on rajaton määrä. Itse olen lähdössä ehkä vuoden päästä, Niklas sanoo. Tiivis yhteisö Molemmat opiskelijat pitävät Turun kauppakorkeakoulun opetuksen tasoa yleisesti ottaen korkeana. Luennoitsijoita on helppo lähestyä ja vastaanottoaikoina opettajat ovat hyvin tavattavissa. Opettajat myös ottavat oppilaat yksilöinä eivätkä kasvottomana massana. Monet opettajat tuntevat omien kurssiensa opiskelijat nimeltä, Niklas sanoo. Kauppakorkeakoulu on selkeästi erillinen yksikkö, mutta kurssien ottamista muistakin korkeakouluista on helpotettu. Turun kauppakorkeakoulun etuja ovat molempien opiskelijoiden mielestä myös tiiviys ja joustavuus. Kauppakorkeakoulu on tiivis yhteisö, peruskurssit ovat kaikille samat ja juhlat ovat yhteisiä. Verkostoituminen on helppoa ja se selkeästi alkaa jo opiskeluaikana, sanoo Niklas, joka toimii koulutuspoliittisena vastaavana ja ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtajana. Kuvani Turun kauppakorkeakoulusta muodostuu tällä hetkellä lähinnä sen sisäpuolella olevista ihmisistä. Tänä syksynä meitä opiskelijoita aloitti noin 250, joista moniin olen jo tutustunut. Meidän vuosikurssilaisten kesken yhteishenki on todella hyvä, Riina toteaa

7 Turun kauppakorkeakoulu tunnetaan maailmalla Teksti: Leena Hulsi Kuva Roni Lehti Osaamisen hiominen huippuunsa vaatii erikoistumista. Meidän vahvuutemme on Itä-Euroopan talouksiin keskittyvässä tutkimuksessa, Pan-Eurooppa Instituutin johtaja Kari Liuhto sanoo. Brändi ei synny ilman sisältöä Kestävä brändi syntyy ainoastaan laadukkaan sisällön ympärille. Turun kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutin brändi rakentuu osaamisesta, joka konkretisoituu tuotteessa nimeltä Baltic Rim Economies. Teksti: Leena Hulsi Kuva: Roni Lehti Pan-Eurooppa Instituutin julkaisema Baltic Rim Economies (BRE) on vajaassa neljässä vuodessa muodostunut merkittäväksi tietolähteeksi ja keskustelufoorumiksi Itämeren alueen toimijoille ja alueen kehitystä seuraaville. Joka toinen kuukausi ilmestyvä julkaisusarja rakentaa osaltaan Pan- Eurooppa Instituutin tunnettuutta oman alansa huippuosaajana. Kestävä brändi ei synny koskaan ilman laadukasta sisältöä. Fazerin Sinisen brändi ei perustu hyvin tehtyyn mainontaan tai siniseen paperikääröön, vaan suklaaseen, joka maistuu suomalaisten suussa. Myös meidän tuotteemme on syntynyt sisällöstä, joka koetaan korkeatasoiseksi ja tarpeelliseksi, Pan- Eurooppa Instituutin johtaja, professori Kari Liuhto sanoo. BRE-julkaisu sai alkunsa vuonna 2004, jolloin Suomen Pankin siirtymätalousyksikkö luopui Baltian ja Puolan talousseurannasta. Baltian maat ja Puola ovat kuitenkin Suomelle niin tärkeitä alueita, että pidimme tärkeänä jatkaa Suomen Pankin työtä. Pan-Eurooppa Instituutti on erikoistunut Itä-Euroopan talouksien tutkimiseen, joten työn jatkaminen täällä oli luonteva ratkaisu, Liuhto taustoittaa. Erikoistuminen oleellista Pan-Eurooppa Instituutin osaamisen pohjalta talousseurantaa ryhdyttiin kehittämään siten, että siitä olisi mahdollisimman paljon konkreettista hyötyä Itämeren alueen toimijoille. BRE-julkaisusta luotiin keskustelufoorumi, jossa alueen poliitikoilla, liike-elämän edustajilla ja tutkijoilla on mahdollisuus esittää näkemyksiään Itämeren alueeseen liittyvistä kysymyksistä. Julkaisu sisältää myös assistentti Jenni Jaakkolan kokoamia tiiviitä tietopaketteja Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Pietarin sekä Leningradin ja Kaliningradin alueiden talousnäkymistä. Muutamassa vuodessa julkaisusta on kehittynyt merkittävä keskustelukanava, jossa näkemyksiään ovat esittäneet niin ministerit kuin komissaarit. Julkaisua seurataan noin organisaatiossa eri puolilla maailmaa. Osaamisen hiominen huippuunsa vaatii erikoistumista. On keskityttävä siihen, minkä osaa paremmin kuin joku muu. Länsi-Eurooppaan keskittyvässä tutkimuksessa meidät päihitettäisiin, mutta Itämeren alueen tutkimuksessa edustamme maailman kärkeä, Liuhto sanoo. Itämeri tärkein Myös Liuhtolle itselleen julkaisujen sisältö on mainetta tärkeämpää. Tärkein asia on Itämeri itse. Laadimme julkaisua edistääksemme Itämeren alueen hyvinvointia. Nyt, kun osaamisestamme on syntynyt brändi, on vaikuttaminen tietysti tehokkaampaa, Liuhto sanoo. Itämeren strateginen painoarvo on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Alueella on Suomessa yliopistojen brändäys on huomattavasti vieraampi ilmiö kuin Yhdysvalloissa, jossa yliopistojen sijoituksia ranking-listoilla seurataan tarkoin. Yliopistoja vertaillaan kuitenkin myös Suomessa, ja suomalaiset yliopistot ovat mukana kansainvälisissä vertailuissa. Yliopistot ovat alkaneet miettiä omaa brändiään myös täällä. Brändi kulminoituu meillä ja maailmalla tunnettuuteen, arvostukseen ja korkealuokkaisen yliopiston maineeseen. Arvostetun yliopiston muodostavat arvostetut tutkimusryhmät ja niissä monin eri tavoin ansioituneet tutkijat ja opettajat. Arvostus näkyy muun muassa kutsuina erilaisiin kansainvälisiin tieteellisiin asiantuntijatehtäviin, Turun kauppakorkeakoulun vararehtori Markus Granlund luettelee. Turun kauppakorkeakoulun brändiasemasta kertovat edellä esitetyn lisäksi myös lukuisat viittaukset henkilökunnan tieteelliseen tuotantoon. Artikkelit arvostetuissa julkaisuissa ja erityisesti sitaattien määrä kertovat paljon tutkimuksen tasosta. Tutkimuksen voi saada kovalla työllä huippujulkaisuun, mutta toisaalta työn laadukkuudesta kertoo ehkä vieläkin enemmän siihen tehtyjen viittausten määrä. Akateemisessa maailmassa on tähdätuseita ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi aktiivista vuoropuhelua tarvitaan. Itämeren alueella asuu noin 80 miljoonaa ihmistä, ja alueen valtioihin suuntautuu noin 40 prosenttia maamme ulkomaankaupasta. Kiina-ilmiöstä huolimatta suomalaisyritykset kansainvälistyvät ensisijaisesti Itämeren alueella. Itämeren aluetta pitäisi nyt kehittää taloudellisesti yhtenäisemmäksi, jolloin alueesta tulisi nykyistä houkuttelevampi investointikohde. EU ja Venäjä kohtaavat maantieteellisesti ainoastaan Itämerellä, minkä vuoksi alueella on tärkeä rooli myös EU:n ja Venäjän välisten suhteiden lujittamisessa, professori muistuttaa. Itämeren valtioiden kanssakäyminen pitäisi Liuhton mukaan nostaa kahdenkeskisistä suhteista kokonaan uuteen ulottuvuuteen. Laaja-alainen yhteistyö edistäisi parhaiten alueen kokonaisvaltaista kehitystä ja hyvinvointia. Erityisen ripeitä toimenpiteitä tarvittaisiin hälyttävästi rehevöityneen Itämeren pelastamiseksi. Kuormitukset on saatava kuriin puuttumalla suurimpien saastuttajien toimintaan nopeasti. Perinteisen kuormituksen lisäksi Itämereen kohdistuu myös uusia uhkia. Itämerestä on tullut tärkein reitti Venäjän öljykuljetuksille, mikä lisää onnettomuuksien riskiä. Onnettomuuksien ehkäisyyn on syytä varautua yhteisillä pelisäännöillä, jotta kohtalokkailta katastrofeilta vältyttäisiin. Itämeri on sen piirissä asuville ihmisille tärkeä niin monin tavoin, että yhteistyön kehittämiseen on syytä panostaa nyt kaikilla rintamilla, Liuhto tähdentää. Ifin koulutuskumppanina Vakuutusyhtiö IFin kehittämispäällikkö Merja Jalava on tehnyt pitkään yhteistyötä Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa. Yhteistyössä on järjestetty esimieskoulutuksia. Tutu on myös tehnyt IFille tulevaisuuden johtamiseen ja johtamisen trendeihin liittyviä selvitystutkimuksia. Yhteistyön tekeminen on ollut helppoa, sillä Turun kauppakorkeakoulu on helposti lähestyttävä, ja sen toiminnasta saa hyvin tietoa. tävä huipulle. Brändiä ei rakenneta julkaisemalla niin sanotuissa C-luokan journaaleissa, joihin juuri kukaan ei ainakaan arvostetuissa journaaleissa viittaa. Osoitus Turun kauppakorkeakoulun arvostuksesta näkyy myös siinä, että se on saanut järjestettäväkseen useita kansainvälisiä konferensseja. Turun kauppakorkeakouluun on ollut myös helppoa saada vierailevia huippututkijoita, ja siitä ovat kiinnostuneita myös monet nuoret, lupaavat tutkijat. Turun kauppakorkeakoulun osaamisen painopistealueiksi on määritelty yrittäjyys, tulevaisuuden hahmottaminen ja liiketoiminta kansainvälisessä ympäristössä. Erityisosaamisalueiden terävimpään kärkeen kuuluu muun muassa integraatio- ja globalisaatiotutkimus. Sen ytimessä on Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston yhdessä muodostama Suomen Akatemian huippuyksikkö. Turun kauppakorkeakoulussa brändiä rakennetaan erikoistumalla ja keskittymällä omaan ydinosaamiseen, Granlund sanoo. Johtamiskoulutus on yksi TuKKK:n vahvimmista brändeistä, Markus Granlund sanoo. Henkilökohtaiset kontaktit ja yhteinen verkosto ovat edesauttaneet yhteistyön tiivistymistä. Koulutukset ja tapahtumat ovat antoisia, sillä niistä saa aina uusia ideoita, Jalava sanoo. IFin Turun toimialueella on yhteensä noin 700 työntekijää. Jalava pitää tärkeänä, että yritykselle löytyy koulutuksen asiantuntemusta omalta paikkakunnalta. Hän arvostaa myös sitä, että voi osallistua Turussa järjestettäviin tapahtumiin. Alueellista kehittämistyötä olisi hyvinkin mahdollista tehdä enemmän yhdessä, Jalava miettii. Pohjoismaisella toimijalla on laaja vertailupohja. Norjalainen kollegani on kehunut kauppakorkeakoulun tehokasta toimintaa ja jopa ihmetellyt ääneen, onko tämä tyypillinen suomalainen tapa toimia, Merja Jalava naurahtaa. Tuija Alihaanperä 12 13

8 Glamour-tunnelmissa Merkuriuksen Karnevaaleissa Merkurius-toimikunta teki yhteistyötä salin koristelussa Varsinais-Suomen Maaseutuoppilaitoksen Floristiikkatalo Tuorlan ja Huiskulan kanssa. Arpajaisten päävoittona olleen Berliinin matkan voitti rouva Marika Zetter. Voittoa luovuttamassa Radisson SAS Marina Palacen johtaja Martin Andergård ja SAS/Blue1:n Olli Aaltonen (oik.). Kuvassa myös Left-mittatilauskenkien lahjoittaja, Pomarfinin toimitusjohtaja Jarno Fonsén. Kiitospuheen paikalla olleiden 11 tohtorin ja 13 estyneen puolesta piti mainonnan mieskuvasta väitellyt Ulla Hakala. Turun Kauppakorkeakouluseuran järjestämät Merkuriuksen Karnevaalit keräsi lokakuussa tuhatpäisen joukon elinkeinoelämän, tieteen, kulttuurin ja politiikan vaikuttajia Holiday Club Caribiaan. Jo 21. kerran pidetyn hyväntekeväisyystapahtuman juonsivat MTV3:sta tutut Ripsa Koskinen-Papunen ja Tomi Einonen. Illan pääesiintyjänä loisti Paula Koivuniemi maamme ykkösmuusikoista koostetun 10-miehisen orkesterinsa kanssa. Merkurius-gaalan onnistuneista järjestelyistä vastasi Heidi Tuomisen johdolla talkoovoimin osaava naistoimikunta: vas. Kaisa Leiwo, Seija Raesola, Mirja Junkola, Heidi Tuominen, Sirpa Uusitalo, Heidi Pelkonen, Kirsi Lainema ja Leena Virtanen. Kuvasta puuttuu Tuula Lind. Menestyvät naisjohtajat juhlivat kauppiaiden suojeluspyhimystä Merkuriusta: Atea Finlandin Liisa Lindroth, Veritas Henkivakuutuksen Taru Narvanmaa ja Sampo Pankin Satu Astala. Kuvat: Juha Hämäläinen uhlakansan puhalsi ulkosalla tervetulleeksi Sohon Torwet. Juhlaillallisen aikana musiikista vastasi Atomic Boogie Band ja loppuillan tanssimusiikista upea Ladies First Big Band. Turun Kauppakorkeakouluseuran puheenjohtaja Sirpa Uusitalo korosti puheessaan illan hyväntekeväisyysluonnetta. Tapahtuman tuotto lahjoitetaan kokonaisuudessaan Turun kauppakorkeakoululle. Pääosin sillä kartutetaan väitöskirjarahastoa, josta jaetaan avustusta väitöskirjojen painatuskuluihin. Lisäksi avustetaan opiskelijoiden kansainvälisiä opintoja ja henkilöstön ammatillista koulutusta. Gaalaillan kohokohdaksi nousi hyväntekeväisyyshuutokauppa. Johanna Oraksen Merkurius-gaalan huutokauppaa varten tekemän öljyvärimaalauksen Suomineidon juhlaa huusi Marja Aarnio-Wihuri ennätysmäiseen euron hintaan. Meklarina huutokaupassa toimi Turun Kauppakorkeakouluseuran kunniapuheenjohtaja Jukka Wihanto avustajanaan jo vuoden 1971 ensimmäisten karnevaalien järjestelyissä mukana ollut Leena Virtanen. Merkurius-juhlaan kuuluvat itseoikeutetusti myös arpajaiset. Palkintoina olivat SAS/Blue1:n lento kahdelle viikonlopuksi Berliiniin ja majoitus Radisson SAS -hotellissa sekä Left-mittatilauskengät ja Swarovskin kristallikoristeiset viinilasit. Arpajaisten onnettarena toimi Veritas Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Taru Narvanmaa. Perinteiseen tapaan juhlakansa sai nauttia keskiyöllä Felix Abban pyttipannua. Tungos tanssilattialla kesti yömyöhään asti. Tohtoreiden riemastuttavan esittelyn suoritti rehtori Tapio Reponen. Glamour henki myös käsiohjelman kultakansissa. Taiteilija Johanna Oras iloitsi siitä, että huutokaupan idea tuli täysin ymmärretyksi. Marja Aarnio-Wihurin huutama euroa ei nosta minun taiteeni arvoa, vaan tuo rahaa kauppakorkeakoululle, Oras totesi. Lähes tuhat Turun kauppakorkeakoulun ystävää juhli Merkuriusta Holiday Club Caribian kristallikruunujen loisteessa. Turun kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen, kulttuuriministeri Stefan Wallin ja ulkoministeri Ilkka Kanerva viettivät iltaa Turun Kauppakorkeakouluseuran kunniapuheenjohtaja Jukka Wihannon pöydässä. Illan juontajina olivat MTV3:sta tutut Tomi Einonen ja Ripsa Koskinen-Papunen, joiden tentissä keittiömestarit Matti Nieminen ja Tommi Nurmi esittelivät illan menun. Illan pääesiintyjänä loisti Paula Koivuniemi. 15

9 Paikallinen Pulssi on valtakunnallisestikin tunnettu Vahva näkemys ja määrätietoista työtä Toimitusjohtaja, lääkintöneuvos Sakari Alhopuro on rakentanut Lääkäriasema Pulssin brändiä johdonmukaisesti. Brändin takuuna ovat koko henkilökunnan vahva osaaminen ja palvelualttius, jotka punnitaan joka ikisessä asiakaskontaktissa. Teksti: Jussi Matikainen Kuva: Robert Seger Monipuoliset erikoislääkäripalvelut? Pulssi. Alansa edelläkävijä? Pulssi. Nopea pääsy haluamalleen lääkärille? Pulssi. Lääkärien ammattitaito korkea? Pulssi. Asianmukaiset ja viihtyisät tilat? Pulssi. Sakari Alhopuron esittelemä lista jatkuu ja jatkuu. Esimerkit ovat Taloustutkimuksen* selvityksestä, jossa on tutkittu yksityisen ja julkisen sektorin lääkäripalveluihin liitettyjä mielikuvia Turun seudulla. Pulssin nimi on ykkösenä lähes joka kohdassa. Nämä tulokset eivät synny ihan vahingossa, Alhopuro huomauttaa. Tällä hetkellä Pulssin spontaani tunnettuus paikallisesti on 95 prosentin luokkaa. Aina ei ole ollut näin. Taloustutkimus on ollut lääkäriaseman yhteistyökumppani alkuvuosista lähtien, ja tutkimustulosten ohjaamana Pulssin brändiä on kehitetty määrätietoisesti. Paitsi laadun ja hyvän palvelun, asiakkaat liittävät Pulssiin myös kalliit hinnat. En sure tätä. Jos täytyy ostaa hyvä ja halpa auto, on ostettava kaksi autoa, Alhopuro heittää. Oppirahat maksettu Nuoret lääkärit Sakari Alhopuro ja Kari Aitasalo perustivat Puutarhakadun Lääkäriaseman Markkinoinnista he eivät tienneet mitään, joten asia piti korjata. Alhopuro ottaa esille 70-luvulla alennusmyynnistä ostamansa kirjan Modern Applied Salesmanship. Alhopuro kertoo maksaneensa kirjasta 30 markkaa ja lukeneensa sen huolella. Huolellisesta lukemisesta todistavat siistit, sinisellä ja punaisella kynällä tehdyt alleviivaukset kautta kirjan. Minut muistetaan lääkärikeskusjohtajana, joka aloitti markkinoinnin ja mainonnan. Leima voi tulla myös siitä, että olin ensimmäinen, joka töpeksi kunnolla ja sai turpiinsa ihan perusteellisesti, Alhopuro muistelee. Hän viittaa 1970-luvun lopun Lahjakortilla lääkärintarkastukseen -mainoskampanjaan, joka suututti kilpailijat perusteellisesti ja sai lehtien pilapiirtäjät tarttumaan aiheeseen. Loistava nimi Lääkäriasema alkoi jo varhain tehdä yhteistyötä mainostoimistojen kanssa. Nimen Pulssi keksi Mikko Koivusalo mainostoimisto Criticosta. Uusi nimi tarvittiin, kun yritys oli 1983 muuttamassa Puutarhakadulta Humalistonkadulle. Lisäksi tutkimustieto osoitti, että Puutarhakadun Lääkäriaseman tunnettuus oli laskenut voimakkaasti. Katsoimme peiliin ja ymmärsimme, ettei vanha nimemme ollut mistään kotoisin. Se oli liian pitkä, liian yhdentekevä, sekoitettavissa vaikka mihin muihin. Asiantuntijayritys markkinoi antamalla tietoa. Se, että jaamme tietoa muille, ei vie meiltä mitään pois. Nimi ja uusi, AD Harri Syksyn suunnittelema sydänaiheinen liikemerkki lanseerattiin näyttävällä mainoskampanjalla. Sen jälkeen nimeä ja liikemerkkiä ei ole tarvinnut uusiksi miettiä. Pulssi-nimen osuvuudesta kertoo se, että tutkimusten mukaan yritys tunnetaan hyvin myös valtakunnallisesti, vaikka se toimii ainoastaan Turussa ja valtakunnallinen markkinointi on ollut aivan marginaalista. Pulssin brändi on meille todella arvokas asia. Minulle Pulssin toimitusjohtajana on erittäin tärkeää, että sitä ei pilata. Brändin nykyinen asema perustuu 25 vuoden työhön, mutta se voitaisiin tuhota varmaan kuukaudessa. Tieto tehty jaettavaksi Lääkäriaseman tavoitteena on olla Suomen johtava diagnostinen keskus. Brändin kulmakivenä on panostus huippuammattilaisiin ja huipputekniikkaan. Pulssin varustukseen kuuluu esimerkiksi kolme voimakaskenttäistä magneettikuvauslaitteistoa ja lisäksi muun muassa sydäntutkimukseen käytettävä 64-leikkeinen tietokonetomografia, joka on yksityisellä sektorilla ainoa Suomessa. Yksi lääkäriaseman tunnusmerkeistä on oma Tietopulssi-lehti, jossa kerrotaan Pulssin tarjoamista palveluista ja käsitellään terveydenhoitoa laajemminkin. Lehdessä kiteytyy Sakari Alhopuron ajatus tiedon jakamisen tärkeydestä. Asiantuntijayritys markkinoi antamalla tietoa. Se, että jaamme tietoa muille, ei vie meiltä mitään pois. Lehteä on tehty pitkäjänteisesti 20 vuoden ajan, ja siihen kirjoittavista lääkäreistä on tullut aihealueidensa auktoriteetteja. Totuuden hetki Pulssissa käynnistettiin hiljattain mentorointiohjelma, jolla Pulssin arvoja siirretään työntekijäsukupolvelta toiselle. Mentorointi aloitettiin hoitajien parista, kun pian eläkkeelle siirtyvien työntekijöiden hallussa olevaa hiljaista tietoa haluttiin siirtää nuoremmille. Nyt mentorointi on ulotettu myös lääkäreihin. Haluamme välittää lääkäreillemme ennen kaikkea palvelukoulutusta, Alhopuro kiteyttää. Pulssissa käy lääkärin vastaanotolla vuosittain asiakasta, leikkauksia tehdään Yrityksessä on 250 vastaanottavaa lääkäriä. Muun henkilökunnan määrä on 270. Pulssin liikevaihto vuonna 2007 tulee olemaan 25 miljoonaa euroa. Tunnetun nimen ja aktiivisen markkinoinnin avulla asiakas saadaan houkuteltua Osuva nimi ja hyvä liikemerkki ovat auttaneet Pulssi-brändin luomisessa. Brändihallinta on kuitenkin jatkuvaa työtä. Pulssin tavoitteena on olla Suomen johtava diagnostinen keskus, Sakari Alhopuro linjaa

10 Kuka brändää julkista sektoria? Tuula Mittilä Kansalaisten Suomi-kuvaan liittyy erottamattomasti hyvinvointivaltion käsite. Mitä julkisen hyvinvointialan brändille kuuluu? Teksti: Jussi Matikainen Kuva: Marko Mikkola On totta, että julkisten hyvinvointialojen brändi on osa Suomibrändiä. Julkisten hyvinvointipalvelujen brändimielikuvaa rakennetaan ja pyritään kehittämään jatkuvasti palvelujen ensimmäisen kerran. Tärkeintä kuitenkin on, että asiakkaat tulevat uudestaan ja oppivat luottamaan yritykseen. Brändin vaalimiseksi henkilökunnasta jokaisen on onnistuttava työssään. Todellisuus mielikuvien takana mitataan joka ikinen kerta, kun potilas astuu vastaanottohuoneeseen. Se on totuuden hetki. Jokainen voi munata homman omalla käytöksellään vastaanottotilanteessa. Osaamattomuuskin annetaan anteeksi, jos lääkäri on kiinnostunut potilaasta ja ohjaa hänet eteenpäin. Mutta laatua parantamalla. Tästä esimerkkinä käy hoitotakuiden käyttöönotto, ma. professori Tuula Mittilä Turun kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä sanoo. Brändäyksestä puhuminen julkisen sektorin kohdalla ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Käsite brändäys sisältää oletuksen kilpailuasetelmasta ja liiketaloudellisista tuotto-odotuksista. Julkinen palvelu taas on budjettilähtöistä. Ja jo se, mitä käsitteellä hyvinvointiala tarkoitetaan, on määriteltävä tapauskohtaisesti. Perinteisesti hyvinvointialaan kuuluviksi lasketaan peruspalvelut kuten terveydenhuolto. Tuula Mittilän mukaan käsite voidaan kuitenkin ulottaa terveys- ja sosiaalipalveluista esimerkiksi kulttuuriin ja koulutukseen. Entä minne kuuluu liikunta? Minne palo- ja pelastustoimi? Nämä kaikki palvelevat yksilön ja yhteisön hyvinvointia, Mittilä muistuttaa. Tuula Mittilä on tutkinut hyvinvointipalveluita 1990-luvun puolivälistä lähtien. Hänen omissa tutkimuksissaan hyvinvointi ymmärretään laajasti. Mittilä on tutkinut esimerkiksi lyhytelokuvajuhlien kävijöiden ja urheilukilpailujen katsojien näkemyksiä ja mielikuvaodotuksia. Median iso valta Julkinen sektori on monitasoisesti johdettu. Meitä johdetaan EU-tasolta, valtion tasolta, kunnan tasolta ja niin edelleen. Nämä kaikki osaltaan rakentavat julkisen sektorin brändiä, Mittilä sanoo. Kansalaiset muodostavat mielikuvansa julkisen sektorin hyvinvointipalveluista paitsi omakohtaisten kokemusten, myös julkisen keskustelun kautta. ylimielisyyttä ja välinpitämättömyyttä asiakas ei anna anteeksi. Pulssi on siirtymässä uuteen vaiheeseen, kun yritystä alusta alkaen johtanut Sakari Alhopuro jättää vuodenvaihteessa toimitusjohtajan ruorin Juha Heinolle. Heino on tätä ennen johtanut Pulssin Työterveyshuoltoa. Sakari Alhopuro jatkaa Lääkäriasema Pulssi Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Pulssi on saavuttanut markkinajohtajan aseman Turussa yksityisten lääkärikeskusten joukossa. Vahvasta brändistä on suuri apu, Median rooli on nähdäkseni kriittisen tärkeä. Julkisen sektorin peruspalveluiden brändi muodostuu pitkälti tiedotusvälineiden tarjoaman kuvan kautta. Esimerkiksi terveydenhoidon saralla yksityisen sektorin käyttöaste kasvaa kohisten. Mitä se tekee julkisen sektorin brändille? Voidaan tietysti miettiä, mitä tapahtuu, jos tuloerot kasvavat ja yksityisen ja julkisen sektorin käyttäjäryhmät eriytyvät. On mahdollista, että julkinen sektori brändäytyy köyhien ja heikoimpien auttajaksi, Mittilä pohtii. Maisteriohjelmasta monipuolisia osaajia Porissa käynnistyi syksyllä 2006 hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen maisteriohjelma. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun ja Tampereen yliopiston Porin yksiköiden kesken. Maisteriohjelmaa kehitetään tiiviissä yhteistyössä käytännön toimijoiden kanssa. Ohjelman opiskelijoista osa on taustaltaan kauppatieteilijöitä, osa terveys- ja sosiaalitieteilijöitä. Ensin mainitut tarvitsevat hyvinvointitoimialojen tuntemusta, jälkimmäiset liiketoimintaosaamista. Vasta vuoden toiminut ohjelma ei ole vielä ehtinyt tuottaa yhtään maisteria. Valmistuttuaan monet maisteriohjelman kasvateista työllistynevät kasvavalle yksityiselle sektorille. Toiveena kuitenkin on, että valmistuneita sijoittuisi myös julkisen sektorin hyvinvointialan kehittäjiksi. Julkinen sektori tarvitsee kehittäjiä, joilla on toimialan tuntemuksen lisäksi vahvaa markkinoinnin, laskennan ja strategisen ajattelun hallintaa, Tuula Mittilä sanoo. kun asema pyritään säilyttämään. Tämän lisäksi tarvitaan määrätietoista työtä, rohkeutta ja nöyryyttä. Kuten Helsingin Sanomien pitkäaikainen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, ministeri Aatos Erkko meitä opetti: Yrityksen johtaminen ei ole mikään success story, vaan se on survival game, Sakari Alhopuro sanoo. * Turku Tänään, kevät 2007: Terveyspalvelut. Taloustutkimus Oy Alumnit viihtyivät Mercatorilla. Vuoden alumni Reijo Karhinen (oik.) ja alumnistipendillä palkittu Tuire Hemminki rehtori Tapio Reposen kukittamina. Ilkka Halava Hely Westerholm Tuula Sarotie Terhi Ahvonen Alumni 07 Teksti: Tuija Alihaanperä Kuvat: Mika Okko Alumni 07 -tapahtuma keräsi lokakuun lopussa runsaan joukon alumneja Turun kauppakorkeakouluun. Vuoden 2007 alumniksi valittiin OP-Pohjola-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen. Reijo Karhinen on kaikessa toiminnassaan asiantunteva ja vakuuttava toimija. Hän on rauhallisella ja maltillisella esiintymistavallaan saavuttanut eri osapuolien luottamuksen. Karhinen on toiminut tavalla, joka tuo arvostusta Turun kauppakorkeakoululle ja sen koulutukselle, Turun kauppakorkeakoulun rehtori Tapio Reponen totesi. Arvostus on molemminpuolinen. Oma suhteeni Turun kauppakorkeakouluun on hyvin tunnepitoinen. Tunnen suurta ylpeyttä täällä opiskelusta, ja olen saanut täältä paljon eväitä, Reijo Karhinen kiitteli puheessaan saamastaan huomionosoituksesta. Tapahtumassa myönnettiin ensimmäistä kertaa alumnistipendi, joka on tarkoitettu opinnoissaan menestyneelle opiskelijalle. Tänä vuonna stipendin sai KTM Tuire Hemminki, joka suoritti kauppatieteiden maisterin tutkinnon alle neljässä vuodessa erinomaisin arvosanoin. Hemmingin pääaineena oli liiketaloustiede, markkinointi. Päivän aikana kuultiin TuKKK:n alumnien ajankohtaisia puheenvuoroja. Rehtori Tapio Reponen kertoi Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston yliopistokonsortiosta ja Raisio Oyj:n toimitusjohtaja Matti Rihko suomalaisesta elintarviketeollisuudesta kansainvälisessä kilpailussa. Ekonomi Terttu Isohanni haastatteli RSO:n intendentti Tuula Sarotietä. Tilaisuudessa kuultiin myös KTM Matti Hyytiäisen, Helsinki Business Collegen koulutusjohtaja Hely Westerholmin, Talent Partners Oy:n johtaja Ilkka Halavan ja Lumene Groupin henkilöstöjohtaja Terhi Ahvosen puheenvuorot

11 Muumifaneille muumit ja Muumimaailma ovat yksi ja sama asia, vaikka brändeinä ne elävät omaa elämäänsä. Muumimaailma on näkyvä, mutta pieni ja erillinen osa tarkoin valvottua Muumi-brändiä, sanoo Muumimaailman toimitusjohtaja Tomi Lohikoski. Teksti: Mirka Sillanpää Kuvat: Roni Lehti Muumimaailman arvomaailmalla tilaus Muumi-brändi on rakentunut pitkän ajan kuluessa. Tove Janssonin ensimmäinen Muumi-kirja julkaistiin jo vuonna Muumit ovat hyväntahtoisia, suvaitsevaisia ja hiukan boheemeja hahmoja. Suositut animaatiosarjat ovat muokanneet muumihahmoja ulkonäöltään sellaiseksi kuin ne tänä päivänä ovat. Muumit asuvat Muumilaaksossa, onnellisessa ja turvallisessa paikassa. Toisinaan siellä tapahtuu jännittäviä asioita ja laakson asukkaat joutuvat huimiin seikkailuihin. Talvisin muumit nukkuvat talviunta. Lasten Muumimaailma avattiin Naantaliin vuonna Muumimaailma ja Muumit ovat kaksi eri brändiä. Muumi-brändi on tuotteistettu ja pilkottu moneen osaan. Maailmalla on monia Muumi-tuotemerkin lisenssinhaltijoita, yksi tekee mukeja, toinen yöpaitoja ja kolmas pehmoleluja. Meillä on vain teemapuistolisenssi, eli käytännössä edustamme hyvin pientä osaa koko Muumibrändistä, Muumimaailman toimitusjohtaja Tomi Lohikoski kertoo. Muumimaailman arvot ovat samat kuin Muumi-brändin arvot. Kun Muumimaailma viisitoista kesää sitten avattiin, yritykset eivät vielä juuri arvoista puhuneet. Muumimaailmalle ne olivat tärkeä asia jo tuolloin. Muumimaailman brändi luotiin nimenomaan niiden arvojen kautta, joita muumit ja Muumi-brändi edustavat. Nämä arvot perhekeskeisyys, seikkailullisuus, ystävällisyys, kasvatuksellisuus, väkivallattomuus ja ympäristöystävällisyys ohjaavat vahvasti toimintaamme edelleen. Pitkälti näihin pehmeisiin arvoihin varmasti perustuu myös Muumimaailman suosio. Vanhemmat voivat luottaa siihen, että Muumimaailmassa ei missään vaiheessa tule vastaan mitään lapsille sopimatonta, Lohikoski lisää. Maailmanlaajuisesti rekisteröity tavaramerkki Kun Muumimaailma avattiin, alueella oli vain yksi kioski. Nykyään saarella on useampia kioskeja sekä ravintoloita, joista saa kunnon ruokaa, kuten vanhemmat ovat toivoneet. Alkoholia tai tupakkatuotteita ei ole myynnissä edelleenkään. Usein vierastetaan kulttuurin ja kaupallisuuden yhdistämistä, mutta meille ravintoloiden ja kioskien myyntitulot mahdollistavat esimerkiksi Emma-teatterin pyörittämisen. Muumimaailman pääsylipputulot ovat vain puolet koko liikevaihdosta, Lohikoski sanoo. Muumit ovat maailmanlaajuisesti rekisteröity tavaramerkki, jota valvotaan hyvin tarkasti. Moomin Characters Oy:n toimitusjohtaja, Tove Janssonin veljentytär Sophia Jansson esimerkiksi lukee kaikki näytelmien käsikirjoitukset henkilökohtaisesti läpi. Janssonien perheyhtiö omistaa kaikki Muumien oikeudet. Tove Janssonin luomat Muumit ovat saavuttaneet suuren suosion niin kotimaassa kuin ulkomailla. Muumikirjoja on käännetty 38 kielelle ja niistä on tehty myös sarjakuvia, piirrossarjoja ja elokuvia. Erityisen suosittuja muumit ovat Japanissa. Kansainvälinen matkailukohde Syksyllä 2005 Independent of Sunday -lehden toimittajat listasivat maailman parhaat puistot: Disney World oli ykkönen, Muumimaailma neljäs. Tänä vuonna kansainvälinen julkaisu Games and Parks Industry valitsi Muumimaailman yhdeksi vuosittain jaettavan huvi- ja teemapuistopalkinnon Golden 20 21

12 V I E R A S K Y N Ä Suvi Innilä Turku palaa Euroopan kulttuuripääkaupunkina 2011 Talven taika saa Muumiperheen heräämään talviuniltaan tänäkin talvena. Koko perheen talvitapahtuma järjestetään Muumimaailmassa helmikuussa jo toisen kerran, kertoo Muumimaailman toimitusjohtaja Tomi Lohikoski. Perhekeskeisyys, seikkailullisuus, ystävällisyys, kasvatuksellisuus, väkivallattomuus ja ympäristöystävällisyys ohjaavat vahvasti toimintaamme. Pony Awardsin saajaksi. Muumimaailmalle palkinto annettiin kyvystä elävöittää satuhahmot ja luoda niille upeat puitteet. Palkinnon jakoperusteissa kiiteltiin myös hyvin teemoitettua ja kasvatuksellista sisältöä, Lohikoski sanoo. Lohikoski myöntää, että Muumimaailmalle on iso etu, että Muumi-brändi on tunnettu ympäri maailmaa. Suomen mittapuussa Muumimaailma on erittäin kansainvälinen kohde, sillä noin 30 prosenttia kävijöistä on ulkomaalaisia. Matkailun edistämiskeskus, Finnair ja suuret laivayhtiöt tekevät mielellään kanssamme yhteistyötä. Naantalin Muumimaailma on niin tunnettu ja pidetty, että sen arvostus ja merkitys tuntuu olevan suurempi kuin itse yritys, Lohikoski pohtii. Matkailun kautta Muumimaailmalla on myös merkittävä välillinen vaikutus Turun talousalueelle. Selvitysten mukaan matkailijat käyttävät 15 prosenttia matkakassastaan Muumimaailmassa, muu osa jää matkan varrelle, esimerkiksi Naantaliin tai Turkuun, Lohikoski lisää. Kesä on Muumimaailman sesonkiaikaa, käytännössä kausi kestää 72 päivää. Ensi vuonna elokuun aukioloaikaa jatketaan viikolla. Talvisin nukkuvat Muumit voivat joskus herätä lumen ja pakkasen keskelle, kuten tapahtui Taikatalvi-kirjassa. Viime talvena oli ensimmäinen Taikatalvi-tapahtuma. Järjestimme sen kokeilumielessä, emmekä juuri markkinoineet tapahtumaa. Silti kävijämäärä ylitti tuplasti odotuksemme. Tänä talvena jatkamme perinnettä, Lohikoski sanoo. Muumilaaksossa tanssitaan myös häitä Viime kesänä Muumimaailmassa järjestettiin viidet häät. Lohikoski on ollut mukana Muumimaailmassa alusta asti. Toimitusjohtajaksi hän siirtyi viime keväänä operatiivisen johtajan paikalta. Lohikoskella on muutama hyvä neuvo brändin rakentajille. Tärkeintä on olla rehellinen tuotteelle. Mainonnan ja brändin täytyy kulkea käsi kädessä todellisuuden kanssa. Aitous ja rehellisyys ovat olennaisia arvoja, ja yrityksen perusfilosofia on otettava huomioon tuotteistuksessakin. Brändiä pitää myös varjella. Jos mellastaa vapaasti eikä ota brändiä kaikessa toiminnassa huomioon, sen arvo karisee nopeasti. Brändin arvo tuntuu toisinaan käsittämättömältä jutulta. Muumimaailmaan saattaa tulla Japanista ihmisiä, jotka eivät välttämättä edes tiedä olevansa Suomessa. Vain Muumimaailmalla on merkitystä, Lohikoski hymyilee. Japanilaiset myös järjestävät häitä Muumimaailmassa. Muumimaailma-häät ovat yhteistuote Naantalin kylpylän kanssa. Ensimmäisiä häitä juhlittiin Muumimaailmassa jo kymmenisen vuotta sitten. Viime kesänä oli viidet häät. Japanilaiset panostavat niihin tosissaan, kaiken on oltava viimeisen päälle. Tavallistenkin japanilaisturistien minuutintarkka aikataulu venyy Muumimaailmassa. Muumimaailmassa on selvästi jotain suurempaa taikaa, Tomi Lohikoski sanoo. EU:n kulttuuriministerineuvosto nimitti Turun ja Tallinnan vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungeiksi Brysselissä 16. marraskuuta Nimitys palkitsi Turussa useita vuosia kestäneen valmistelutyön, johon osallistui tuhansia ihmisiä. Hakuprosessin into ja energia sekä yhteinen tahto uusiutua, valjastaa kulttuuripääkaupunkimatka kaupungin ja seudun laaja-alaiseen kehittämiseen, synnyttivät hankkeen tunnuslauseen: Turku palaa. Jo kansallisen hakuprosessin käynnistyessä oli selvää, että valmistelun keskeisiä periaatteita Turussa olivat pitkäaikaiset vaikutukset ja laaja osallistuminen. Tuhansien ihmisten houkutteleminen mukaan kulttuuripääkaupungin suunnitteluun edellytti tunnistettavaa ilmettä jo hakuvaiheelle, vaikkei hankkeen tavoitteita ja sisältöjä vielä tiedettykään. Tammikuussa 2005 lanseerattiin hakuprosessille avoimen kilpailun tuloksena valittu matkalipputunnus Turku Euroopan kulttuuripääkaupungiksi Tunnus tuli tutuksi ihmisille muun muassa kymmenissä tuhansissa maailmalle levinneissä pinsseissä, joita kannettiin rintapielissä ja vietiin tuliaisiksi niin ulkomaille kuin suomalaisiin kilpailijakaupunkeihinkin. Yksinkertaiset matkalippupinssit toimivat osaltaan loistavana yhteishengen luojana: kuka tahansa turkulainen tai Turun tukija saattoi pinssiä kantamalla toimia 2011-viestin välittäjänä ja osaltaan tukea Turun valintaa kulttuuripääkaupungiksi. Taloustutkimuksen syksyllä 2007 tekemän selvityksen mukaan kulttuuripääkaupungin tunteekin nyt jo 92 % Turun seudun asukkaista ja 75 % uskoo sen olevan merkittävä koko seudulle. Kulttuuripääkaupunkihakemuksen sisältö, niin strategiset tavoitteet ja arvot kuin toimintasuunnitelmatkin, syntyivät laajojen keskustelujen ja ideahakujen tuloksena. Turku palaa -hakemuskirja julkistettiin ja luovutettiin opetusministeriölle helmikuussa Hakemuksen palkitussa ilmeessä toistuivat Turku hankkeen keskeiset viestit. Lämpöreagoiva oranssi kansi kuvasi kaikkien mahdollisuutta jättää kulttuuripääkaupunkiin sormenjälkensä. Kirjan eri lukuja erottavat kuvaparit puolestaan symboloivat uutta luovia kohtaamisia. Keskeinen ohjenuora sekä sisällön luomisessa että viestinnässä on ollut se, ettei kulttuuripääkaupungiksi nimitetä kaupunkia siksi, mitä se jo on, vaan siksi, miksi se aikoo tulla. Turkulaiset ikonit tuomiokirkko, Turun linna ja Suomen Joutsen esiintyvät 2011-materiaaleissa, mutta uudenlaisissa kuvakulmissa, kohtaamisten näyttämöinä. Kansallisella tasolla Turku 2011 onkin mahdollisuus uudenlaisen yhteistyön rakentamiseen esimerkiksi valtionhallinnon, eri kaupunkien ja kulttuuritoimijoiden kanssa. Lisäksi se mahdollistaa tuulettaa ajatuksia turkulaisuudesta, kääntää vahvuudeksi se, ettei Turku jätä ketään kylmäksi. Kansainvälisesti kulttuuripääkaupunki on ainutlaatuinen mahdollisuus kasvattaa Turun tunnettuutta ja houkuttelevuutta sekä esitellä suomalaista kulttuuria ja innovaatio- ja hyvinvointiyhteiskuntaa muulle Euroopalle ja maailmalle. Näyteikkunan suomalaiselle osaamiselle muodostaa muun muassa internetiin luotava virtuaalinen kulttuuripääkaupunki, LIVe-Turku. EU-nimityksen myötä yksi osa kulttuuripääkaupunkimatkasta päättyi. Vuodenvaihteessa matkalipputunnuksesta siirrytäänkin toteutusvaihetta kuvastavaan liekkikruunutunnukseen. Turku palaa tällä kertaa innosta, ilosta ja kohtaamisista. Suvi Innilä Kirjoittaja on toiminut Turun kulttuuripääkaupunkihankkeen projektipäällikkönä vuodesta

13 Hyväksyttyjen brändien käyttäminen antaa teini-ikäisille sosiaalisen rauhan, mikä on tärkeää teinin itsetunnon ja itseluottamuksen kehittymiselle. Brändeillä on nuorille monia merkityksiä Teksti: Mirka Sillanpää Kuva: Roni Lehti Kaupunkilaisnuoret Helsingissä ja Lontoossa arvostavat lähes samoja ylikansallisia brändejä. Teini-ikäisille brändit ovat ennen kaikkea keino ilmaista itseään. Tutkija Samil Aledinille brändi on kimppu moninaisia merkityksiä kuluttajan päässä. Aledinin mukaan brändin monet merkitykset ovat tulkintoja siitä informaatiosta, jota kuluttajat ovat brändistä saaneet. Kuluttajat myös luovat itse hyvin paljon erilaisia merkityksiä brändeille. Brändien merkitykset syntyvät muun muassa siitä, ketkä tuotteita käyttävät sekä missä ja miten he niitä käyttävät, Aledin sanoo. Aledin selvittää Turun kauppakorkeakoululle tekeillä olevassa väitöskirjassaan brändien merkityksiä haastattelemiensa vuotiaiden helsinkiläis- ja lontoolaisnuorten arjessa. Haastatellut nuoret olivat hyvin bränditietoisia. Brändien kautta he ennen kaikkea ilmaisivat itseään ja kuulumistaan tiettyyn ryhmään. Brändit ovat globaali kieli. Useiden brändien merkitykset olivat teini-ikäisille yllättävänkin samanlaisia Helsingissä ja Lontoossa. Valitsin nuoret haastatteluun heidän kirjoittamiensa kouluaineiden pohjalta. Aineiden otsikko oli Brändit elämässäni, Aledin kertoo. Yksilöllisyyttä ryhmän sisällä Brändien kautta teini-ikäiset rakentavat omaa minäkuvaansa ja viestivät itsestään muille nuorille. Iso osa brändien merkityksistä muodostuu nuorison omassa päässä. Teini-ikäiset valitsevat käyttämänsä brändit sen mukaan, minkälaisen kuvan he haluavat itsestään antaa. Se voi olla todellinen kuva siitä, millaiseksi teinit itsensä kokevat, tai toivekuva siitä, millaiseksi he haluaisivat tulla. Juuri tähän toivekuvaan liittyy niin sanottujen statusbrändien käyttö. Teini-ikäiset saattavat säästää paljonkin rahaa saadakseen jonkin kalliin merkkituotteen. Brändien avulla teinit voivat sekä samaistua eli viestiä kuuluvansa tiettyyn nuorisojoukkoon että erottautua tämän joukon sisällä, Aledin täydentää. Aledinin mukaan teini-ikäiset arvostivat tiettyjä brändejä niiden itseilmaisullisten ja sosiaalisten ulottuvuuksien vuoksi, mutta yllättävän paljon myös funktionaalisten, tuotelähtöisten seikkojen perusteella. Kaupunkilaisteinit arvostivat hienoa designia ja tuotteen toimivuutta. Tietyt tuotemerkit olivat haastateltujen mielestä nimenomaan nuorison tuotemerkkejä. Molemmissa kaupungeissa nousivat poikien kohdalla esiin samat brändit, esimerkiksi Adidas, Nike ja Vans. Nuorten suosimien tuotemerkkien käyttäjät koettiin cooleina, rentoina tyyppeinä ja tähän joukkoon haluttiin itsekin kuulua. Näille nuorison suosimille ja hyväksymille merkeille kukaan ei nauranut. Hyväksyttyjen brändien käyttäminen antaa teini-ikäisille sosiaalisen rauhan, mikä on tärkeää teinin itsetunnon ja itseluottamuksen kehittymiselle, Aledin sanoo. Tiettyjä designer-brändejä, Calvin Kleinia tai Tommy Hilfigeriä, arvostettin sen takia, että ne ovat kalliita eikä niitä ei ole kaikilla. Koettiin, että niihin pukeutumalla voi tehdä muihin nuoriin vaikutuksen. Yllättävää oli kalliiden, niin sanottujen tätimerkkien, Burberryn tai Longchampin suosio teinityttöjen keskuudessa. Perinteisten brändien, kuten Coca-Cola tai Levi s -tuotemerkkien alkuperäisyyttä ja vakiintunutta asemaa arvostettiin myös, Aledin kertoo. Merkitykset muuttuvat Aledin huomauttaa, että vaikka pääosin nuoret käyttävätkin maasta riippumatta samoja merkkejä, toisinaan tuotemerkit saavat kulttuurikohtaisia merkityksiä. Haastattelut tehtiin noin pari vuotta sitten, ja silloin esimerkiksi Burberry-tuotemerkki oli hieno ja tavoiteltava merkki helsinkiläisnuorten keskuudessa. Lontoossa Burberryn tuotemerkki oli jo menettänyt maineensa, kun siitä oli tullut alemman keskiluokan kulutustavaraa. Jos suomalainen nuori olisi tuolloin mennyt Burberry-huivi kaulassaan Lontooseen, hänet olisi brittinuorison keskuudessa tulkittu aivan eri tavalla kuin hän itse olisi halunnut, Aledin havainnollistaa. Brändimerkitykset toisinaan siis muuttuvat ajan ja kontekstin myötä. Tietty käyttäjäryhmä saattaa pilata tuotemerkin maineen ja alkuperäisen merkityksen muun nuorison keskuudessa. Suomessa esimerkiksi Miss Sixty -merkkiset farkut olivat joskus hyvin suosittuja. Moni haastatelluista tytöistä sanoi, että ei enää laittaisi päälleen Miss Sixty -farkkuja, kun nykyään vain niin sanotut pissikset käyttävät niitä. Pissis on nuorten antama nimitys viime vuosien suomalaiselle teinityttöheimolle, jota kuvaa narsistinen asenne ja ylimielinen suhtautuminen muita kohtaan. Miss Sixty-tyyppisen hintavan itsensäesittelybrändin avulla pissikset ilmaisevat asenteitaan ja itseään, Aledin selventää. Haastatteluissa tuli siis selkeästi esiin se, että teini-ikäisten minäkuva ei rakennu pelkästään niiden tuotemerkkien kautta, joita he käyttävät, vaan myös niiden, joita he eivät käytä, Aledin korostaa. Esimerkilliseksi nuorisobrändiksi Aledin nostaa Conversen, joka oli nuorison suosiossa jo 80-luvulla. Haastattelujen aikaan Converse-tossut olivat jälleen nuorisomuodin aallonharjalla. Converset antavat sopivasti tilaa yksilöllisyydelle nuorisoryhmän sisällä. Converse-tossut vastaavat hyvin nuorten tarpeisiin. Trendikkäät tossut ovat katuuskottavia, ja kuoseja, värejä ja malleja on kymmeniä erilaisia. Laajasta valikoimasta teinit voivat valita juuri omaan tyyliinsä sopivat Converset, joiden ansiosta he sekä kuuluvat joukkoon että erottautuvat. Nuoruushan on tasapainoilua samaistumisen ja yksilöllisyyden välillä, Aledin toteaa

14 L Y H Y E S T I L Y H Y E S T I Rehtori Tapio Reposen muotokuva paljastettiin Muotokuvan on maalannut taiteilija Kirsti Merla. Nuori tutkija -palkinto Akavalaisen Tieteentekijöiden liiton jäsenyhdistys Turun kauppakorkeakoulun tieteentekijät ry myönsi ensimmäisen Nuori Tutkija -palkinnon. Palkitut ovat lopputöissään osoittaneet erityistä kyvykkyyttä abstraktiin teoreettiseen ajatteluun ja soveltaneet tätä korkeatasoisen menetelmäosaamisen avulla tutkimuksiinsa. Teija Syrjäaho palkittiin johtamisen ja organisoinnin pro gradu -tutkielmasta Osaamisen kehittämisen strategisuudesta Case-tutkimus rahoitusalan yrityksessä. Hanna Ylätalo palkittiin taloussosiologian pro gradu -tutkielmasta Erilaisuutta ilman eriarvoisuutta? Kulttuurin kuluttamisen tavat ja niiden yhteys sosiaaliseen taustaan matkailussa. Innovaatioalusta yhdistää paikalliset vahvuudet Korkeakoulujen tutkimus ja yritysten kehittämistarpeet yhdistyvät innovaatioalustassa, Turku Innovation Platformissa. Tavoitteena on luoda Turkuun kansainvälisen tason yhteistyömuoto, joka edesauttaa innovaatioiden kehittämistä ja kaupallistamista. Neoxen Systems Oy:n toimitusjohtaja Esa Tervon mukaan innovaatioalusta hyödyttää pk-yrityksiä etenkin tutkimusyhteistyössä. Kun lisätään yhteistyötä paikallisten yliopistojen kanssa, korkeakoulujen tutkimuskapasiteetti tulee pk-yritysten tuotekehittelyn katalysaattoriksi, Tervo totesi. Tutkijoilla on tuotekehityksessä tarvittavaa innovatiivisuutta, kun taas yrityksiltä tulee tietämys siitä, mille tuotteille on kysyntää. Oman tietämyksensä pohjalta yritykset pystyvät tarjoamaan tutkijoille myös väitösaiheita, Stick Tech Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Kurokallio täsmensi. Korkeakoulujen ja yritysten välisen yhteistyön haasteena on, miten tutkijoita kannustetaan tekemään yrityslähtöistä tutkimusta, jos se on omien velvoitteiden ohessa tehtyä työtä. Tutkijoilla on myös omat intressinsä tutkimuksessa. Lisäksi yhteistyön uhkana voi olla innovaatiopolun yksisuuntaisuus. Oleellista on oma aloitteellisuus. Yritysten pitäisi esitellä useammin innovaatioaihioita tutkimusryhmille, mutta toisaalta myös tutkijoiden pitäisi houkutella yrityksiä antamaan tutkimusaiheita, Kurokallio painotti. Yliopistojen ja yritysten välisen yhteistyön tapoja ja haasteita käsiteltiin Turun kauppakorkeakoulussa lokakuun lopulla. Akatemiarahoitus TSE Entrelle Turun kauppakorkeakoulun yrittäjyyden tutkimusryhmä, TSE Entre, on saanut yrittäjyyttä, työtä ja hyvinvointia käsittelevälle tutkimusprojektilleen runsaan euron tutkimusrahoituksen Suomen Akatemialta. Monitieteisessä tutkimushankkeessa tarkastelemme yrittäjyyttä yksilön uran näkökulmasta ja analysoimme yksilön elämänkaareen ja hyvinvointiin vaikuttavia siirtymiä palkkatyön ja yrittäjyyden välillä. Tutkimuksessamme haastamme vallitsevan käsityksen yrittäjyyden roolista tulevaisuuden työssä ja hyvinvoinnissa, hankkeen vastuullinen johtaja, dosentti Jarna Heinonen toteaa. Tutkimushanke toteutetaan yhteistyössä Kingstonin yliopiston (UK) ja George Mason School of Public Policyn (US) kanssa. Nuorisotutkimusseuran gradupalkinto Taloussosiologian jatko-opiskelija Outi Sarpila on voittanut Nuorisotutkimusseura ry:n jakaman vuotuisen palkinnon parhaasta nuorisoa tai nuorisokulttuureja käsittelevästä pro gradusta. Taloussosiologian alaan kuuluvan opinnäytetyön nimi on Viideltä saunaan ja kuudelta kuorintaan? Miesten ulkonäköön kuluttaminen 2000-luvun Suomessa. Outi Sarpila on ensimmäinen palkinnon voittanut kauppatieteilijä. Opinnäytetyön ohjasivat Terhi-Anna Wilska ja Jani Erola. Valmistuneita Kauppatieteiden tohtorin tutkinnot Haanpää Leena Haukioja Teemu Kärnä Veikko Filosofian tohtorin tutkinto Lempa Jukka Kauppatieteiden maisterin tutkinnot Aaltonen Laura Ertiö Jussi Halonen Toni Hassi Lotta Hirvonen Turkka Huuskonen Jussi Iivonen Ville Ikäläinen Katri Itämeri Minna Kankaanranta Pirjo Knaapi Kustaa Koivisto Anna Koivisto Kaisa Koskinen Karo Kosonen Tero Korte Tiia Kuukka, Anna Kyytsönen Aino Lehtinen Lasse Lehtonen Janne Lucander Tommi Manninen Juho Mikkonen Ahti Nummelin Jussi Pellikka Jussi Penttilä Jussi Penttilä Tomi Pulkkinen Pekka Pälve Juhani Rinne Hannu Rinne Tuomo Roschier Hanne Rynö Heikki Saarinen Jesse Sarjasto Mariana Sillanpää Juha Sintonen Leena-Maija Sjöström Olli Suoranta Saija Suvanto Olli Säkö Ville Talman Iiris Toivonen Saara Vahtera Annukka Valkama Kaisa Vasunta Veera Viitanen Jussi Zeus Heidi Zewi Nina Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnot Manninen Juho Puruskainen Henri PORIN YKSIKKÖ Kauppatieteiden maisterin tutkinnot Lehtola-Likitalo Mia Maja Tarja Metsäaho Tuukka Puolakka Kati Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto Ojanen Ville Virtuaalisesta graduryhmästä maisteriksi Johtamisen ja organisoinnin aine on kehittänyt opiskelijoiden valmistumiseen uuden toimintatavan. Tammikuussa 2007 aloitti pilottikokeiluna virtuaalisesti kokoontuva graduryhmä. Ryhmä on tarkoitettu niille opiskelijoille, joiden tutkielma on jäänyt kesken tai unohtunut työkiireiden alle. Virtuaalisessa ryhmässä gradutyöskentelyyn osallistuminen on mahdollista työkiireistä, asuinpaikasta ja vuorokaudenajasta riippumatta. Ryhmän ensimmäiset kaksi valmistunutta gradua ovat Henna Aallon tapaustutkimus liiketoiminnan kehittämisestä tietojärjestelmäprojektin avulla ja Marleena Merikallion teoreettinen tutkimus karismaattisesta johtajuudesta ja sen eettisistä ääripäistä. Henna Aalto ja Marleena Merikallio Liikesivistysrahaston rahoitusta TuKKK:lle Liikesivistysrahasto on myöntänyt Turun kauppakorkeakoulun Kaupan ja palvelujen maisteriohjelmalle euroa. Kaupan alan toimijoiden maisteriohjelmallemme antama palaute on ollut erittäin positiivista. Rahoituspäätös merkitsee maisteriohjelmalle valtavasti. Se turvaa ohjelman tulevaisuuden siksi aikaa, kunnes toiminta saadaan lopullisesti vakiinnutettua. Saatu rahoitus auttaa myös opetuksen kehittämisessä ja toiminnan kansainvälistämisessä, professori Heli Marjanen iloitsee. Liikesivistysrahasto myönsi vuoden 2007 toisella hakukierroksella yhteensä 1,9 miljoonaa euroa kauppatieteilijöille. Turun kauppakorkeakoulun tutkijat menestyivät haussa erinomaisesti. Esimerkiksi professori Antti Paasion tutkimusryhmälle myönnettiin euroa digitaalisen median liiketoimintaosaamisen tutkimus-, koulutus- ja yrityskehitystoiminnan eurooppalaisen konsortion käynnistämiseen. PhD Terhi-Anna Wilska ja FT Pekka Mustonen saivat euroa kaupan rakennemuutoksen ja yksilöllistyvien kulutustottumusten tutkimukseen. Opiskelijat ja työnantajat kohtasivat kampusmessuilla Talousfoorum 2007 Turun kauppakorkeakoulu oli mukana järjestämässä Kampus / European Job Day -työelämämessuja Holiday Club Caribiassa. Näytteilleasettajina messuilla oli yli 60 kotimaista ja kansainvälistä yritystä ja organisaatiota. Messujen painopistealueena olivat tänä vuonna kotimaiset toimijat. Kansainvälisen näkökulman työmarkkinoihin toivat yhdeksän EU-maan edustajat, jotka kertoivat omien maidensa työmahdollisuuksista. Messuohjelmaa täydensi seminaari, jossa kuultiin puheenvuoroja rekrytoinnista, työnhaun taidoista ja työelämässä tarvittavasta luovuudesta. Jo neljännen kerran järjestetyt työelämämessut olivat aiempia vuosia laajemmat. Turun alueen yliopistojen ja korkeakoulujen, Turun ammatti-instituutin ja Turun työvoimatoimiston yhteistyössä järjestämät messut keräsivät kolmisen tuhatta osallistujaa. Laskentatoimen oppiaine on järjestänyt yhteistyössä PricewaterhouseCoopersin kanssa jo usean vuoden ajan Talousfoorum-tapahtuman. Foorum toimii kohtauspaikkana käytännön liike-elämän ja akateemisen maailman välillä. Foorumin avaajana ja puheenjohtajana toimi laskentatoimen laitoksen johtaja, professori Kari Lukka. Syyskuun lopussa järjestetyssä tilaisuudessa toimitusjohtaja Sakari Tamminen kertoi Rautaruukki Oyj:n business controller -toiminnon roolista strategisen johtamisen tukena. Meillä Ruukissa controller haastaa ja sparraa johtoryhmää kriittisillä kysymyksillä, jäsentää ja analysoi tietoa ja on yritysjohdon tukena sekä konserni- että divisioonatasolla ja tulosyksiköissä. Tulevaisuudessa talousjohdon rooli on entistä keskeisempi, Tamminen kertoi. Tamminen pitää tärkeänä, että controller toimii ennakoivasti ja tukee strategian toteuttamista ja liiketoiminnan päätöksiä. Proaktiivinen kommunikointi sekä liiketoiminnan ja lukujen syvällinen ymmärtäminen ovat myös tarpeen. Opiskelijoille Tamminen viestitti, että yliopiston tarjoamaa viestintäopetusta kannattaa hyödyntää tulevaisuuden varalle ajatellen liiketoiminnan lisääntyvää kansainvälistymistä. Talousfoorumin toisena puhujana oli KTM, OTK, varatuomari Mikko Reinikainen PricewaterhouseCoopers Oy:stä. Hän esitti tilaisuudessa laajan ja syvällisen katsauksen viimeaikaisten lakiuudistusten vaikutuksista tilintarkastukseen

15 L Y H Y E S T I V Ä I T Ö S Antoisa jatko-opiskelijapäivä Marraskuun alussa järjestetty jatko-opiskelijapäivä keräsi Turun kauppakorkeakoululle ison joukon jatko-opiskelijoita, heidän ohjaajiaan ja jatko-opiskelua harkitsevia. Päivän teemoina olivat kansainvälisyys sekä tutkijan uran vaiheet ja vaihtoehdot. Esityksissä käsiteltiin muun muassa julkaisutoimintaa ja tutkimushankkeita tapana edetä tutkimusuralla. Vuorineuvos Kari Neilimo puhui osallistujille käytännön ja teorian välisestä vuorovaikutuksesta. Akateeminen ura ja ura liike-elämässä eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Vahva teoriaosaaminen ja monipuolinen Logistiikka kilpailukyvyn elinehto Maailmanpankki julkaisi marraskuussa raportin Connecting to Compete: Trade Logistics in the Global Economy. Raportin pohjana on Turun kauppakorkeakoulun logistiikan oppiaineessa kehitetty Logistics Performance Index (LPI), jossa 150 maata on laitettu järjestykseen logististen valmiuksiensa perusteella. Raportin mukaan kyky kytkeytyä kansainvälisen kaupan logistiikkaketjuihin on keskeistä, kun maat pyrkivät parantamaan kilpailukykyään. Logistiikkaketjujen luotettavuus on maailmanmarkkinoilla pärjäämisen elinehto. Logistiikan ongelmat heijastuvat Reha Keskintepe ja Kari Liuhto. tutkimusmenetelmien hallinta on käytännön liike-elämässä parasta mahdollista osaamista, kun sirpalemaisista tiedoista pitää pystyä muodostamaan nopeasti kokonaisnäkemys, Neilimo pohti. Jatko-opiskelijapäivän osallistujapalaute oli positiivista. Tapahtuma auttoi jatko-opiskelijoita tutkimusideoiden kehittämisessä ja vastasi moneen käytännön kysymykseen. Tapahtuma on oiva tapa kannustaa jatko-opiskelijoita oman tutkimustyön kansainvälistymiseen ja verkostoitumiseen, päivän puheenjohtajana toiminut vararehtori Markus Granlund totesi. suoraan maan taloudelliseen pärjäämiseen. 150 maata kattava raportti tehtiin Maailmanpankin tilauksesta yhteistyössä logistiikka-alan keskeisten kansainvälisten toimijoiden kanssa. Turun kauppakorkeakoulusta raporttia ovat kirjoittaneet logistiikan professori Lauri Ojala ja tutkija Tapio Naula. LPI on ensimmäinen maailmanlaajuisesti kattava indeksi, jossa mitataan ja vertaillaan eri valtioiden logistista suoriutumista monipuolisella mittaristolla. LPI-raportti ja siihen liittyvä materiaali on saatavilla verkossa Maailmanpankin sivuilla: Kattava työkalupakki yksinyrittäjälle Verkkoon on koottu kattava työkalupakki kaikille yksinyrittäjyydestä kiinnostuneille. Työkalupakki on syntynyt monikansallisessa Self-Employment-hankkeessa, josta Suomessa ovat vastanneet Turun kauppakorkeakoulun yrittäjyystutkijat. Vuorovaikutteinen verkkosivusto on suunnattu sekä yksinyrittäjyyttä uravaihtoehtona pohtiville ihmisille että uraneuvojille ja opinto-ohjaajille. Sivustolle on koottu tärkeitä neuvoja ja näkökohtia, joita yksinyrittäjyyteen liittyy. Sivuston kautta käyttäjät pääsevät käsiksi myös aiheeseen liittyvään tutkimustietoon. Suomenkielinen työkalupakki löytyy osoitteesta: Toolkit/toolkit_fin.html Self-Employment-hankkeessa on todettu Suomen osalta, että yksinyrittäjät itse kokevat, että heitä ei tueta riittävästi. Yrittäjät ovat Suomessa kuitenkin tyytyväisiä niihin mahdollisuuksiin, joita yksinyrittäjyys heille heidän työurallaan tarjoaa. Yksinyrittäjyys on uravaihtoehto siinä missä muutkin, projektipäällikkö Piia Nurmi Turun kauppakorkeakoulusta sanoo. Turkki toivoo lisää suomalaisia sijoittajia EU:n jäsenneuvotteluiden aloittaminen vuonna 2005 lisäsi ulkomaisten sijoittajien mielenkiintoa Turkkia kohtaan. Jäsenyyskriteerien täyttämiseksi tehdyt uudistukset ovat luoneet maahan positiivisen ilmapiirin investoinneille, totesi Turkin ja Suomen kauppasuhteista luennoinut Turkin suurlähettiläs Reha Keskintepe. Suomen ja Turkin välisen kaupan Keskintepe kertoi kaksinkertaistuneen viimeisen neljän vuoden aikana. Suomalaisia yrityksiä toimii Turkissa jo 140, ja yhä useammat yritykset ovat osoittaneet kiinnostusta Turkkia kohtaan. Kuitenkin suurlähettiläs toivoi maiden välille tasapainoisempia kauppasuhteita, sillä tällä hetkellä Turkin tuonti Suomesta on prosentuaalisesti paljon vientiä suurempi. Suurlähettiläs Keskintepe vieraili Turun kauppakorkeakoulussa Vierailua isännöi Pan-Eurooppa Instituutin johtaja, professori Kari Liuhto. Väitöstutkimuksessa tarkastellaan empiirisesti eri näkökulmista asuntohintojen dynamiikkaa Suomessa. Tutkimus osoittaa, että asuntojen hinnat ovat hyvin ennustettavia ainakin suhteellisen lyhyellä aikavälillä. Asuntohintojen kehitystä voidaan ennakoida talouden fundamenttimuuttujien avulla. Tällaisia muuttujia ovat esimerkiksi väestömäärä, tulotaso, kotitalouksien lainakanta sekä korkotaso. Tutkimuksen mukaan asuntohinnoilla ja kotitalouksien lainanotolla on voimakas vuorovaikutus. Myös asuntojen omalla aiemmalla hintakehityksellä ja osakemarkkinoiden hintakehityksellä on merkittävää ennustevoimaa. Osakemarkkinoiden ennustekyky asuntohintojen suhteen on kuitenkin heikentynyt rahoitusmarkkinoiden vapauduttua. Väitöskirjassa tehdyn empiirisen analyysin perusteella pääkaupunkiseudulla ei ollut asuntohintakuplaa vuoden 2006 puolivälissä. Asuntohinnat ovat nousseet jyrkästi, koska alueen tulotaso ja väestömäärä ovat kasvaneet huomattavasti ja samanaikaisesti kotitalouksien lainarajoitteet ja likviditeettirajoitteet ovat löystyneet. Asuntohintojen nousun voidaan kasvavalla kaupunkiseudulla odottaa olevan pitkällä aikavälillä yleistä inflaatiota nopeampaa. Pääkaupunkiseudulla asuntohintojen nousua voimistaa se, että meri rajoittaa monella Elias Oikarinen Asuntomarkkinoiden hintakehitys ennustettavaa KTL Elias Oikarisen kansantaloustieteen väitöskirjatutkimus Studies on Housing Price Dynamics (Tutkimuksia asuntohintojen dynamiikasta) tarkastettiin Turun kauppakorkeakoulussa Vastaväittäjänä toimi professori Peter Englund Tukholman kauppakorkeakoulusta ja kustoksena emeritusprofessori Paavo Okko. Elias Oikarinen (s. 1973) kirjoitti ylioppilaaksi oululaisesta Karjasillan lukiosta vuonna Hän on valmistunut Turun kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden maisteriksi vuonna 2000 ja kauppatieteiden lisensiaatiksi vuonna Oikarinen on toiminut vuodesta 2000 lähtien tutkijana Turun kauppakorkeakoulussa ja kansantaloustieteen valtakunnallisessa tohtorikoulussa. Tällä hetkellä hän toimii kansantaloustieteen assistenttina. suunnalla asuntokannan kasvattamista. Korkotason kohoaminen ja osakemarkkinoiden heilahtelu viimeisen vuoden aikana kuitenkin ennakoivat, että asuntojen hinnannousu on ainakin väliaikaisesti rauhoittumassa. Pääkaupunkiseudun asuntohintakehityksen perusteella voidaan ennustaa tulevia hintamuutoksia Suomen muilla alueellisilla asuntomarkkinoilla. Myös asuntohintojen muutokset maakuntakeskuksissa ennakoivat muutoksia ympäröivässä maakunnassa. Tutkimuksen mukaan hinnat näyttäisivät reagoivan talouden muutoksiin nopeammin keskuskaupungeissa kuin maaseudulla. Tutkimuksen mukaan suuren portfoliosijoittajan, esimerkiksi eläkeyhtiön, näkökulmasta asuntosijoitussalkun maantieteellisen hajautuksen hyödyt ovat Suomessa pienet. Pitkällä aikavälillä hajautushyödyt ovat pienet myös asuntomarkkinoiden ja osakemarkkinoiden välillä. Hyvin hajautetun kotimaisen osakesalkun lisääminen hajautettuun kotimaiseen asuntosijoitussalkkuun ei tuo suuria hajautushyötyjä, kun sijoitushorisontti on useita vuosia. Sen sijaan yksittäisen kotitalouden kohdalla varallisuuden hajauttaminen omistusasuntoon ja osakkeisiin voi pienentää sijoitussalkun riskiä merkittävästi. Kansantalouden näkökulmasta asunto- ja osakemarkkinoiden voimakas yhteisvaihtelu on epäedullista. Osake- ja erityisesti asuntovarallisuus vaikuttavat merkittävästi kotitalouksien kulutukseen. Näin ollen hintojen yhtäaikaisella pudotuksella voisi olla huomattavia negatiivisia vaikutuksia koko kansantalouteen. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että asuntomarkkinoiden reagointi osakemarkkinoiden muutoksiin on vaimentunut viimeisen viidentoista vuoden aikana rahoitusmarkkinoiden vapauduttua. Elias Oikarinen Julkaisutiedot Oikarinen, Elias: Studies on Housing Price Dynamics. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, sarja A 9:2007. ISBN: (nid.), (pdf ) / ISSN: (nid.), (pdf ). Väitöskirja on luettavissa osoitteessa:

16 Lehtori Riitta Lehtonen in memoriam Turun kauppakorkeakoulun ruotsin kielen lehtori, fil.lis., KTM Riitta Lehtonen menehtyi nopeasti edenneen vaikean sairauden uuvuttamana Turussa. Hän oli syntynyt Kotkassa Riitta Lehtonen oli Turun kauppakorkeakoulun oma kasvatti, hän suoritti kirjeenvaihtajan tutkinnon koulussamme vuonna Kauppatieteiden maisteriksi hän valmistui 1977 Handelshögskolan vid Åbo Akademissa, jossa hän täydensi tutkintoaan ruotsin kielen laudatur-arvosanalla Filosofian lisensiaatin tutkinnon hän suoritti Vaasan korkeakoulussa vuonna Riitta Lehtonen oli virallinen kääntäjä (suomi-ruotsi-suomi). Turun kauppakorkeakoulun ruotsin kielen lehtoriksi Riitta Lehtonen valittiin vuonna Laaja kaupallisen alan tuntemus ja opetettavan aineen vankka koulutus antoivat hyvän pohjan 30 vuotta kestäneelle monipuoliselle opettajan työlle Turun kauppakorkeakoulussa. Hänen laatimansa opetusmateriaalit olivat sisällöltään aina ajankohtaisia ja pedagogisia. Koko yliopistouransa ajan Riitta Lehtonen teki tieteellistä tutkimustyötä opettamisen ohella. Väitöskirjan aihe, ruotsinkielisten mainostekstien kommunikatiiviset ilmaukset ja niiden vaikuttavuus, liittyi läheisesti hänen opetustyöhönsä Turun kauppakorkeakoulussa. Uurastus johtikin väitöskirjan käsikirjoituksen valmistumiseen, mutta tekstin viimeistelytyö katkesi ALS-sairauden puhkeamiseen syksyllä Riitta Lehtonen toimi monen vuoden ajan Turun kauppakorkeakoulun lehtoreiden varaluottamusmiehenä, ja hän oli Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön valtuuskunnassa koulunsa edustajana. Monipuoliset kulttuuriharrastukset, kirjallisuus ja taide, kuuluivat Riitta Lehtosen vapaa-aikaan. Herkkä kauneudentaju heijastui hänen lähiympäristöönsä. Kun sairaus vei voimat, lohtua toi musiikin kuuntelu yhdessä aviomiehen Jyrkin kanssa ja lasten, tyttären ja pojan, läsnäolo. Sain olla melkein 30 vuoden ajan Riitan työtoverina. Yhdessä opetimme ruotsin kieltä Turun kauppakorkeakoulussa. Riitan suhtautuminen opiskelijoihin oli esimerkillistä, hän kunnioitti ja arvosti opiskelijoita. Työyhteisön jäsenenä hän oli aina myötäelävä ja ystävällinen. Opettajana ja tutkijana hän vaati itseltään paljon. Kiitollisena muistan Riittaa tunnollisena ja huumorintajuisena työtoverina, uskollisena ja hyväsydämisenä ystävänä ja syvällisenä keskustelukumppanina. Maj-Len Rönkä, työtoveri ja ystävä Turku Yritysjohdon kutsuseminaari: Innovatiivinen yrittäjyys Seminaarin pääpuhujana on kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen Turku Top Management Forum -kutsuvierastapahtuma Tapahtuman teemana on myynnin johtaminen Turku Valtakunnalliset Peda-forum-päivät Turun kauppakorkeakoulun, Turun yliopiston ja Åbo Akademin järjestämä tapahtuma kokoaa yliopisto-opetuksen kehittämisestä kiinnostuneet opettajat, tutkijat, hallintohenkilökunnan ja opiskelijat Turku Turku EDE-päivä Eurooppalainen Yrittäjyyden Päivä järjestetään perinteiseen tapaan Turun kauppakorkeakoulussa. T A P A H T U M A K A L E N T E R I Turku Sustainable HRM in the Global Economy Kansainvälinen henkilöstöjohtamisen alan konferenssi järjestetään Turun kauppakorkeakoulussa Turku PEI 20th anniversary conference: Energy and environmental challenges in Northern Europe Pan-Eurooppa Instituutin järjestämässä konferenssissa tuodaan uusia näkökulmia EU:n energiakeskusteluun ja tarjotaan ensi käden tietoa EU:n ja Venäjän välisten energiasuhteiden kehittymisestä. J U L K A I S U J A Osaamisen johtaminen ja HRD Tutkimus kuvailee osaamisen johtamisen, henkilöstön kehittämisen (HRD, Human Resources Development) ja arkitodellisuuden välistä suhdetta. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan osaamisen johtamisen ja HRD:n parhaita käytäntöjä tutkimushavaintojen ja kirjallisuuden avulla. Empiirisessä vaiheessa kuvaillaan viiden työorganisaation osaamisen johtamisen ja HRD:n tilaa. Aineistona on opiskelijoiden keräämä haastatteluaineisto ja organisaatioiden materiaalia, lähinnä verkkosivuja ja vuosikertomuksia. Tutkimuskohteina on kaksi suurta palveluyritystä, yksi suuri teollisuusyritys ja kaksi suurta julkishallinnon organisaatiota. Yhteensä niissä työskentelee noin henkeä. Parhaat käytännöt korostavat kehittämisen strategialähtöisyyttä: strategista ohjausta ja HRD:n interaktiivista osuutta strategiaprosessissa. Ne korostavat myös käytännön HRD:n toimenpiteiden johdonmukaista liittymistä strategioiden implementointiin, niiden rakentamista systemaattiseksi ja koordinoiduksi kehittämisjärjestelmäksi. Arkitodellisuutta kuvailtaessa havaittiin, että käytännöt olivat melko etäällä ideaalityyppien edellä mainitusta kahdesta peruslinjasta: kehittämisen strategisesta ohjauksesta sekä siihen liittyvästä ja sitä tukevasta yksittäisten HRD-toimenpiteiden systemaattisuudesta, kokonaisvaltaisuudesta ja keskinäisestä integraatiosta. Koska kyseessä oli rajoittuneella aineistolla tehty tapaustutkimus, ei pitkälle meneviä johtopäätöksiä HRD:n tilasta voitu vetää, mutta esille nousi useita tärkeitä jatkotutkimusteemoja. Pertti Laine: Osaamisen johtaminen ja hrd tarua vai totta? Kuvaus viiden case-organisaation henkilöstön kehittämisen käytännöistä. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön julkaisut. Sarja A Tutkimukset 20:2007. ISSN , ISBN Hyvää Joulua ja Menestystä Vuodelle 2008 Kestävän kehityksen torille 2020 Kaikissa suomalaisissa korkeakouluissa järjestetään kestävän kehityksen mukaista ympäristökoulutusta. Sen toteuttamisen sisällöistä, muodoista ja vaikuttavuudesta käydään kuitenkin vilkasta keskustelua. Kestävän kehityksen torille hanke pyrki hahmottamaan asiantuntijoiden näkemyksiä asiasta Delfoi-tutkimuksen ja haastattelujen kautta. Hanke kuului ESR:n tavoite 3 -ohjelmaan opetusministeriön projektina, joka toteutettiin Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa vuosina Hankkeen loppuraportti kokoaa tutkimuksen aikaisempien vaiheiden tulokset ja esittelee tutkimuksen päättäneen verstaspäivän tulokset. Verstaassa opiskelijat, tutkijat, viranomaiset ja yritysmaailman edustajat keskustelivat tutkimuksen teemoista. Erityisesti verstaassa pohdittiin generalistisen koulutuksen, työelämän ja kansainvälisyyden haasteita. Asiantuntijoiden näkemyksissä korostui tarve moni- ja poikkitieteellisten osaamiskokonaisuuksien muodostamiseen. Koulutuksen tulisi myös antaa paremmat valmiudet viestintään ja sosiaaliseen kanssakäymiseen, sisältökysymyksiä unohtamatta. Johanna Kohl, Sofi Salonen ja Petri Tapio: Kestävän kehityksen torille 2020: kohtaamisia torilla. Loppuraportti ympäristöalan koulutuksen tulevaisuuden tarpeista. Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tutu-julkaisuja 2/2007. ISBN , ISSN fi/tutu/julkaisut/pdf/tutu_julkaisuja_2007-2_netti.pdf. Toivottaa Mercurius-lehden toimitus 30 31

17 YHTEYSTIEDOT TURUN KAUPPAKORKEAKOULU Rehtorinpellonkatu 3, Turku p. (02) f. (02) PORIN YKSIKKÖ Pohjoisranta 11 A, PL 170, Pori p. (02) f. (02) YRITYSTOIMINNAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS Rehtorinpellonkatu 3, Turku p. (02) f. (02) TULEVAISUUDEN TUTKIMUSKESKUS Rehtorinpellonkatu 3, Turku Korkeavuorenkatu 25 A 2, Helsinki Hämeenkatu 7 D, Tampere p. (02) f. (02)

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä Brändityöryhmä Kaarina Johansson, liiton varapj., pj. Merja Salanko-Vuorela, toiminnanjohtaja Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö Marianne Lind, liiton hallituksen jäsen, Hiidenseudun Omaish.

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Lidlin synty Lidlin historia 70-luku Ensimmäinen Lidl-myymälä avataan 1973 Ludwigshafen-Mundenheimissa 80-luku Laajentuminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky ja Terveys ja hoitoala

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Access via Finland reittimarkkinointikampanjan tuloksia Teija Suoknuuti/NELI ELLO loppuseminaari 15.3.2012 Kotka 7.4.2010 Tausta ja tavoitteet Logistiikkasektori

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI CASE: SOCIAL HERO & MICROSOFT JAANA VUORI MICROSOFT OY SATU YRJÄNEN SEK LOYAL OY PÄIVÄN SISÄLTÖ 1 2 3 4 5 6 Markkinoinnin ja ostokäyttäytymisen muutos Sisältöohjautuva

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 Fintra pähkinänkuoressa Suomen johtava kansainvälisen liiketoiminnan valmentaja lähes 50 vuoden kokemuksella

Lisätiedot

Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita

Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita Osuustoiminnan neuvottelukunta LUT Toukokuu 2013 Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita LUT School of Business Päätoimittaja, JCOM iiro.jussila@lut.fi + 358 50 465 9899 LUT-tiimin konteksti

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09

Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09 Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Perustettu 1972 Tarjoaa perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta yrityksille

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006 Risk Advisory Services Ernst & Young Oy Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 1 Asiakkaamme arvostavat työtämme Henkilöstön ammattitaito/ asiantuntemus Vastaajien mielestä tärkein tekijä Asiakaspalvelu

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011)

Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011) Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011) Henkilökunta yhteensä 2800 henkilöä Opetus- ja tutkimushenkilökunta 1588 Hallintohenkilökunta 448 (17%), muu henkilökunta 657 Kansainvälinen henkilökunta yhteensä 305

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Jaana Tähtinen. Turun kauppakorkeakoulu. Markkinointi

PROFESSORILUENTO. Professori Jaana Tähtinen. Turun kauppakorkeakoulu. Markkinointi PROFESSORILUENTO Professori Jaana Tähtinen Markkinointi Turun kauppakorkeakoulu 23.3.2016 Professori Jaana Tähtinen pitää professoriluentonsa Porin yliopistokeskuksen auditoriossa 125 23. maaliskuuta 2016

Lisätiedot

YLIOPISTO- LEHDEN IDEA TIEDEVIESTINNÄN INSTITUUTIOT JA KÄYTÄNNÖT PÄÄTOIMITTAJA MARJA PEMBERTON 28.1.2015

YLIOPISTO- LEHDEN IDEA TIEDEVIESTINNÄN INSTITUUTIOT JA KÄYTÄNNÖT PÄÄTOIMITTAJA MARJA PEMBERTON 28.1.2015 YLIOPISTO- LEHDEN IDEA TIEDEVIESTINNÄN INSTITUUTIOT JA KÄYTÄNNÖT PÄÄTOIMITTAJA MARJA PEMBERTON 28.1.2015 VIESTINTÄ JA YHTEIS- KUNTASUHTEET -YKSIKKÖ Vastaa koko yliopiston viestinnän kehittämisestä yhdessä

Lisätiedot

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät Nina Törhönen, Fazer Mitä on Elämän Eväät? Ohjelma luotiin vuonna 2007 herättämään nuorten tulevaisuuden työntekijöiden mielenkiintoa uudella tavalla.

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 Ello -verstas 4.5.2011 Turku TY kauppakorkeakoulu Alueelliset tulevaisuuspajat sekä prosessi Ellohankkeessa Webropol-kysely 1: Kuljetuskäytävän hahmottelu, muutostekijät

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Mari Huupponen, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari BUUSTIa kansainvälistymisestä, Lahti 9.4.2015 Aiheitamme tänään 1. Ruotsin markkinat

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on!

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Valtakunnalliset Lukiopäivät 2.11. 2011 Tuija Pulkkinen, dekaani Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Ympäristön muutos 1980

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto Avainlippu, Design from Finland, Yhteiskunnallinen yritys 10.2.2015. Reetta Mentu

Suomalaisen Työn Liitto Avainlippu, Design from Finland, Yhteiskunnallinen yritys 10.2.2015. Reetta Mentu Suomalaisen Työn Liitto Avainlippu, Design from Finland, Yhteiskunnallinen yritys 10.2.2015 Reetta Mentu 103 vuotta suomalaisen työn puolesta Suomalaisen työn arvostuksen ja menestyksen puheenjohtaja ja

Lisätiedot