S a t u A a l t o Satu Marjakangas. Ikääntymisen resurssikeskusopas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "S a t u A a l t o Satu Marjakangas. Ikääntymisen resurssikeskusopas"

Transkriptio

1 S a t u A a l t o Satu Marjakangas Ikääntymisen resurssikeskusopas Kehittyvät vanhuspalvelut julkaisuja 2/2008

2 Ikääntymisen resurssikeskusopas

3

4 S a t u A a l t o Satu Marjakangas Ikääntymisen resurssikeskusopas K e h i t t y v ä t v a n h u s p a l v e l u t j u l k a i s u j a 2 /

5 Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Hämeentie A Helsinki Puh. (09) Fax (09) Kehittyvät vanhuspalvelut julkaisuja 2/2008 ISSN ISBN Taitto: Vitale Ay / Taina Leino Paino: Saarijärven Offset Oy 2008

6 Sisällys 1 JOHDANTO YDIN-PROJEKTI... 9 Satu Marjakangas 3 RESURSSIKESKUKSET VASTAAVAT VANHUSTYÖN HAASTEISIIN Satu Aalto 4 FILOSOFIA JA ARVOT TYÖN POHJANA Satu Marjakangas 5 RESURSSIKESKUSTOIMINNOT Satu Marjakangas Ennaltaehkäisevä toiminta Etsivä toiminta...27 Harraste-, kulttuuri- ja viriketoiminta...30 Palveluohjaus ja -neuvonta...36 Tavoitteelliset ryhmät...40 Omaishoidon tukeminen...50 Portti tietoyhteiskuntaan -palvelut...54 Vapaaehtoistoiminta...57 Kotona asumista tukevat palvelut Ravitsemustoiminta...65 Kotihoito...68 Päivätoiminta...72 Lyhytaikaishoito IKÄIHMISTEN YHTEISÖKSI Satu Aalto Muutoksen toteuttaminen Strategisten muutosten tekeminen...84 Yhteistoiminnallinen kehittäminen...85 Työkulttuurin kehittäminen...87 Yhteinen työote...89 Laadun kehittäminen...91 Muutoksen johtaminen...93

7 Voimavarat Osaava ja moniammatillinen henkilökunta...99 Yhteistyö ja verkostot Viestintä Talous Satu Marjakangas Tilat Teknologia Satu Marjakangas 7 YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET Liite Liite Liite Liite Liite

8 Johdanto 1 Resurssikeskusopas on Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton YDIN-projektin (Ikääntymisen resurssikeskus -mallin luominen ja laadukkaan kotona asumisen turvaaminen, ) lopputuotos. Projektin aikana kehitettiin liiton kolmentoista jäsenjärjestön kanssa Ikääntymisen resurssikeskuksia. Oppaaseen on koottu kehittämistyön tuloksena syntynyt malli. Oppaan kirjoittamisesta ovat vastanneet YDIN-projektin suunnittelijat Satu Aalto ja Satu Marjakangas. Jäsenjärjestöjen projektivastaavat ja johtajat (liite 1) ovat tehneet paikallista kehittämistyötä, jota esitellään oppaan esimerkeissä. Myös asiakkaat, vapaaehtoiset ja projektikohteiden muu henkilökunta ovat antaneet arvokkaan panoksensa lopputulokseen. Heidän näkemyksiään on oppaan lainauksissa, jotka on koottu suunnittelijoiden tekemistä loppuarviointihaastatteluista. Projektin asiantuntijatyöryhmä (liite 2) on antanut arvokasta palautetta ja näkökulmaa oppaan sisältöön. Opas on kirjoitettu kaikille vanhustyön toimijoille. Oppaassa esitellään uudenlainen malli toteuttaa ikääntyvien toimintaa ja palveluita. Mallin keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa ikäihmisten kotona asuminen mahdollisimman pitkään ja laadukkaasti. Resurssikeskukset tukevat kotona asumista tarjoamalla ikääntyville mielekästä tekemistä, välittävän yhteisön sekä kattavat palvelut. Vapaaehtoistoimijoilla, omaisilla, hoitajilla, keittiöhenkilökunnalla, esimiehillä ja päättäjillä on Ikääntymisen resurssikeskusmallissa oma tehtävänsä mahdollistaa asiakkaille ja asukkaille mielekäs ikääntyminen. Oppaassa kerrotaan Ikääntymisen resurssikeskuksen tarpeesta ja siitä miten mallilla pystytään vastaamaan sekä vanhustyön yhteiskunnallisiin että yksilötason haasteisiin. Resurssikeskuksen sisältämät ennaltaehkäisevät toiminnot ja kotona asumista tukevat palvelut ovat oppaassa esiteltynä ytimekkäästi ja laadukkaan kehittämisen näkökulmasta. Toiminnoista ja palveluista on kerätty projektikohteiden esimerkkejä, joiden kautta lukijalle avautuu asiakasnäkökulma sekä erilaiset toimintojen ja palveluiden toteuttamismallit. Oppaassa kuvataan miten toimintaa ja palveluita kehitetään sekä miten olemassa olevia resursseja voidaan nykyistä paremmin hyödyntää ja mistä voi löytää uusia resursseja. 7

9

10 Ydin-projekti Satu Marjakangas 2 Ydin-projekti alkoi vuonna Projektin lähtökohtana oli jäsenjärjestöjen tarve vastata paremmin myös lähiympäristön ikääntyvien tarpeisiin. Projektissa oli avoin haku liiton jäsenjärjestöille, joista mukaan kehittämistyöhön sitoutui 13 järjestöä. Mukana projektissa oli 12 palvelutaloa, 1 vanhainkoti ja 1 kotihoidon yksikkö. Jokainen projektikohde oli erilainen ja toimintaa kehitettiin paikallisen järjestön ja ikääntyvien tarpeista käsin. Hanketta rahoitti Rahaautomaattiyhdistys. Projektisuunnitelmassa olleet projektin tavoitteet: 1. Ikääntymisen resurssikeskus -mallin luominen Kehitetään Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton jäsenjärjestöistä ikääntymisen resurssikeskuksia, jotka tukevat huonokuntoisten ikäihmisten ja vanhusten kotona asumista ja jotka toimivat omaishoidon ja kotona asumisen tukipaikkoina. 2. Tukiverkosto kotona asumisen tueksi Luodaan läheisauttamisen, vertaistuen sekä vapaaehtoistyön toimintamalleja kotona asumisen ja omaishoidon tueksi ja tukiverkoston rakentamiseksi. 3. Teknologia ja apuvälineet kotona asumisen turvaksi Tuetaan huonokuntoisen ikäihmisen ja vanhuksen kotona asumista kehittämällä asunnon turvallisuutta ja toimivuutta sekä toimintakykyä tukevaa teknologiaa ja apuvälineistöä. Annetaan mahdollisuus käyttää ja oppia käyttämään tietoyhteiskunnan palveluja. 9

11 Projektin kohderyhmä Projektin kohderyhmänä olivat yli 75-vuotiaat säännöllisesti apua ja tukea tarvitsevat, omassa kodissaan asuvat ikääntyvät. Tämän kohderyhmän lisäksi tavoiteltiin ennaltaehkäisevästä toiminnasta hyötyviä nuorempia ikääntyviä. Kehittämistyössä mukana olleet tahot Pohjois-Pohjanmaa: Haukiputaan Kotiapuyhdistys ry, Haukipudas Oulun Seudun Mäntykoti ry, Oulu Keski-Suomi: Viitakodit ry, Jyväskylä Kanta-Häme: Kössi-säätiö, Hämeenlinna Pirkanmaa: Kotipirtti ry, Tampere Tampereen Vanhuspalveluyhdistys, Tampere Uusimaa: Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry, Espoo Kantti ry, Helsinki Keravan Palvelutalosäätiö, Kerava Kivipuiston Palvelukotisäätiö, Järvenpää Käpyrinne ry, Helsinki Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry, Espoo Yrjö ja Hanna-säätiö, Järvenpää Projektin resurssit Projektissa työskenteli kaksi suunnittelijaa ja kunkin paikallisen projektikohteen nimeämät projektivastaavat. Yhdeksässä projektikohteessa oli käytössä projektiin myönnetty rahoitus ja neljässä toimintaa kehitettiin järjestön omilla resursseilla. Projektissa oli valtakunnallinen asiantuntijatyöryhmä ja useassa paikallisessa projektissa oli myös oma ohjausryhmänsä. Projektin resursseihin kuuluivat lisäksi merkittävänä osana kaikkien paikallisten resurssikeskusten henkilökunta, asiakkaat, yhteistyöverkostot sekä vapaaehtoiset. Projektiryhmän ja asiantuntijatyöryhmän kokoonpano on esitelty liitteissä 1 ja 2. 10

12 Projektin työmuodot Paikallista kehittämistyötä pyrittiin tukemaan monin eri tavoin (kuvio 1). Suunnittelijat koordinoivat projektikokonaisuutta ja paikalliset projektivastaavat vastasivat oman talon kehittämistyöstä. Suunnittelijoiden tuki ja ohjaus oli projektivastaavien käytössä koko projektin ajan. Valtakunnallisia työkokouksia järjestettiin hankkeen aikana 17, joissa käsiteltiin erilaisia hankkeeseen liittyviä asioita ja mallinnettiin resurssikeskusta. Näiden lisäksi järjestettiin kolme arviointifoorumia, joista yksi RAY:n kanssa. Arviointifoorumeiden tarkoituksena oli toimia tarkistuspisteinä ja kehittämisen apuvälineinä. Tuki ja ohjaus Työkokoukset Verkostotyö Koulutukset YDINPROJEKTIN TYÖMUODOT Arviointi Kehittämisiltapäivät Tiedotus Pilotit Raportointi Kuvio 1. Ydin-projektin työmuodot. Valtakunnallisia koulutuksia järjestettiin projektivastaaville kymmenen, joilla pyrittiin lisäämään projektihenkilöstön osaamista mm. muutosjohtamiseen, viestintään, arviointiin, tuotteistukseen ja kustannuslaskentaan. Näiden lisäksi jokaisessa projektikohteessa järjestettiin koko työyhteisön resurssikeskusiltapäivä, jolla pyrittiin koko henkilökunnan mukaan ottamiseen projektiin. Varsinaisia pilotteja projektissa oli kolme, joissa yhdessä kehitettiin pääkaupunkiseudun projektikohteiden vertaisoppimista verstastyöskentelyn ja vertaisarvioinnin avulla. Toisessa pilotissa kehitettiin palveluohjausta ja kolmannessa 11

13 tavoitteellista ryhmätoimintaa. Projektin viimeisenä toimintavuonna kaikki projektikohteet arvioitiin teemahaastatteluin. Teemahaastattelut pidettiin suunnittelijoiden toimesta projektin kohderyhmänä oleville ikäihmisille, vapaaehtoisille sekä talon henkilökunnalle. Jokainen projektikohde sai haastatteluista raportin kehittämisensä tueksi. Paikallisissa projekteissa kehittämiskohteina (kuvio 2) olivat etsivä toiminta, palveluneuvonta ja -ohjaus, vapaaehtoistoiminta, ryhmätoiminta, omaistoiminta, kuntoutus, virkistys, vanhusteknologia, kotihoito, päivätoiminta, lyhytaikaishoito sekä verkostoituminen alueen muiden toimijoiden kanssa. Kukin mukana oleva järjestö pyrki vastaamaan paikallisten ikäihmisten tarpeisiin ja vanhustyön haasteisiin, eikä kaikissa taloissa kehitetty samoja asioita. Etsivä toiminta Palveluohjaus Verkostotyö Vapaaehtoistoiminta PAIKALLISET KEHITTÄMISALUEET Vanhusteknologia Ryhmätoiminta Kotihoito Lyhytaikaishoito Kuntoutus ja virkistys Päivätoiminta Kuvio 2. Paikalliset kehittämisalueet. Projektin tulokset ja tuotokset Projektissa kehitettiin eniten ennaltaehkäiseviä toimintamuotoja. Huonompikuntoisten ikääntyvien tueksi kehitettiin myös toimintakykyä tukevia palvelumuotoja. Toiminta- ja palvelumuodoista pyrittiin kehittämään tavoitteellisia ja kotona asumista aidosti tukevia. Toimintojen ja palvelujen lisäksi kehitettiin 12

14 muutostyötä tukevia prosesseja sekä lisäresurssien hankintaa. Projektiarviointien perusteella voidaan sanoa, että ikääntyvät ovat olleet todella tyytyväisiä kehitettyihin toimintamuotoihin ja palveluihin. Projektissa on löydetty sekä ennaltaehkäisevästä työstä hyötyviä eläkeläisiä että huonokuntoisia ja syrjäytymisvaarassa olevia vanhuksia. Ennaltaehkäisevän työn lisäresursseiksi saatiin paljon aktiivisia vapaaehtoistoimijoita, jotka ovat antaneet merkittävän panoksensa projektille. Heidän tuekseen on kehitetty erilaisia tukimuotoja ja toiminnan ohjausta. Yksittäisistä toimintamuodoista, palveluista, muutosprosessista ja resursseista rakentui Ikääntymisen resurssikeskusmalli, joka vastaa hyvin ikäihmisen omiin toiveisiin sekä toimintaympäristön muutoksiin (kuvio 3). IKÄÄNTYMISEN RESURSSIKESKUS KOTONA ASUVIEN IKÄIHMISTEN YHTEISÖ MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN JA VOIMAVARAT ENNALTAEHKÄISEVÄT TOIMINNOT etsivä toiminta harraste-, kulttuuri- ja viriketoiminta palveluneuvonta ja -ohjaus tavoitteelliset ryhmät omaishoidon tukeminen portti tietoyhteiskuntaan palvelut vapaaehtoistoiminta KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT ravitsemustoiminta kotihoito päivätoiminta lyhytaikaishoito Kuvio 3. Ikääntymisen resurssikeskusmalli. 13

15

16 Resurssikeskukset vastaavat vanhustyön haasteisiin Satu Aalto 3 Suomalaisessa vanhustyössä tarvitaan uudenlaista ajattelua, työtapoja ja toiminnan rakenteita sekä resursseja. Ikääntymisen resurssikeskusmalli on kehitetty vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden vanhustyön haasteisiin. Iäkkäiden määrä kasvaa tulevina vuosikymmeninä nopeasti. Seuraavassa taulukossa on näkyvillä iäkkäiden ikäryhmien kasvu vuosina : > 65 v > 75 v > 85 v Tilastokeskus, väestöennuste 2007 Palveluiden tarve ei välttämättä kasva samassa suhteessa kuin ikääntyneiden määrä. Tulevaisuudessa ikääntyneiden toimintakyky tulee olemaan nykyistä parempi. Suurelle joukolle hyväkuntoisia ikääntyviä tarvitaan toimintaa ja yhteisöjä, joilla vaikutetaan elämän merkityksellisyyden ja mielekkyyden kokemuksiin sekä ehkäistään turvattomuutta ja yksinäisyyttä. Harrastus- ja virkistystoimintojen rinnalle tarvitaan tavoitteellista toimintaa, jolla on ennaltaehkäisevää vaikutusta. Ja samanaikaisesti huonokuntoisille ikäihmisille tarvitaan riittävää hoitoa ja toimivat palveluketjut, joilla taataan hoidon oikea-aikaisuus sekä turvallisuus. Lisäksi tarvitaan entistä enemmän ympärivuorokautisen hoivan ja kuntouttavien palveluiden kehittämistä. Ikääntyvien kotona asumisen mahdollistaminen vaatii kotihoidon määrään ja laatuun panostamista. Ikääntyvien määrällinen kasvu tuo haasteita resurssien riittävyydelle. Resurssikeskusmallissa pyritään ikääntyvien palvelut keskittämään saman katon alle sekä yhdistämään käytettävissä olevia resursseja hyvällä yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa. 15

17 16 Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton laatusuosituksen (2008) mukaan valtakunnallisina tavoitteina vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin, prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa, 5 6 prosenttia saa omaishoidon tukea, 5 6 prosenttia on tehostetun palveluasumisen piirissä ja 3 prosenttia on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla. Resurssikeskusmallilla pyritään vastaamaan ikääntyville tarjottavien palvelurakenteiden haasteisiin niin, että resurssikeskuksessa ikäihmiset kohdataan yksilöllisesti ja heidän tarpeisiinsa vastataan joustavasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja ikääntyvien määrän lisääntyminen tuo suuria haasteita palveluiden kehittämiselle. Teknologian nopea kehittyminen, ikääntyvän väestön palvelutarpeiden muutokset ja palveluihin liittyvät odotukset sekä asiakkaiden suurempi tietoisuus oikeuksistaan ovat muun muassa tekijöitä, jotka ikääntyvien palveluiden järjestämisessä tulee huomioida. Vanhustenhuoltoyhteisöjen strategiaa ja visioita tulee tarkastella muuttuvan yhteiskunnan ja ikääntyvän väestön tarpeita vastaavaksi. Resurssikeskuksen toiminnan ja palveluiden kehittäminen lähtee ikääntyneiden tarpeiden ja toiveiden kuulemisesta. Resurssikeskuksissa on osaamista ja foorumeita kuulla ikäihmisiä. Resurssikeskusmalli on kehitetty järjestöpohjaisissa organisaatioissa, jotka tuottavat ikääntyvien palveluasumista sekä kotihoitoa. RAY on tukenut kansalaisjärjestöjen rakennus- ja peruskorjaushankkeita, joilla on rakennettu palvelutaloja. Rakennetuissa taloissa on yhteisiä oleskelu-, ryhmä- ja ruokailutiloja, joiden käyttöä tulee lisätä palvelemaan palvelutalojen asukkaiden lisäksi myös alueen lähistöllä omassa asuinkannassaan asuvien ikäihmisten tarpeita. Henkilöstöresurssien turvaaminen ja työhyvinvointi ovat vanhustyön haasteita. Resurssikeskukset ovat moniammatillisia työyhteisöjä, joissa panostetaan henkilökunnan osaamisen kehittämiseen. Henkilökunnan työnkuvat on räätälöity esimerkiksi niin, että ryhmäkodissa työskentelevä hoitaja voi kerran viikossa ohjata omaishoitajien tavoitteellista ryhmää. Työtehtävien monipuolisuus ja työnkierron mahdollisuudet tekevät resurssikeskuksista houkuttelevia työyhteisöjä, joihin saadaan myös tulevaisuudessa rekrytoitua vanhustyön ammattiosaajia.

18 17

19

20 Filosofia ja arvot työn pohjana Satu Marjakangas 4 Kun perinteisestä palvelutalosta tai kotihoitoyksiköstä kehitetään resurssikeskusta, on välttämätöntä pohtia organisaation arvoja ja toimintafilosofiaa. Mistä arvoista halutaan pitää kiinni? Täytyykö jostain luopua uuden edessä? Jos aiemmin on sitouduttu hoitamaan oman yksikön asukkaita mahdollisimman hyvin, miten se voidaan turvata jatkossakin niin, että myös ympäristön ikäihmiset saavat palvelua? Keskustelua on tarpeen käydä myös talon asukkaiden ja omaisten kanssa. Mitä meidän talossa merkitsee se, että ovet avataan lähiympäristön ikäihmisille? Talon asukkaat voivat pelätä, että heidän palvelunsa huononevat ja vieraita ihmisiä tulee heidän kotiinsa. Talon asukkaat täytyy saada hoitohenkilökunnan kanssa mukaan muutokseen. On tärkeää, että kaikki osapuolet ovat vaikuttamassa oman kodin ja työyhteisön muutokseen ennen uusia strategisia linjauksia. Sitoutuminen ja muutoshalukkuus kasvaa osallisuuden myötä. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys merkkaa, mä haen sitä. Kun lähdet työelämästä pois, työyhteisön yhteisöllisyys katoaa. Halusin kuulua johonkin. Se antaa muutakin. Tää verkostoryhmä, kun kerran kuussa tavattu täällä. Tykkään ihmisistä, saa olla tekemisissä ihmisten kanssa. (Vapaaehtoinen, Omenatarhan Palvelutalo) Resurssikeskuksen ideana on, että kotona asuvat ikäihmiset ja vapaaehtoiset löytävät palvelutalosta yhteisön itselleen. Palvelutalo on toimintapaikka, jonne on helppo tulla ja kynnys on matala. Ikäihmiset ystävystyvät keskenään ja yhteisistä tiloista muodostuu kohtaamispaikkoja ja olohuoneita. Yhteisöllisyys näkyy me-henkenä, välittämisenä ja yhteisenä missiona. Omasta resurssikeskuksesta ja kanssaihmisistä pidetään huolta. Yhteisöllisyys näkyy resurssikeskuksessa myös henkilökunnan sitoutumisessa työhön. Työntekijä kokee olevansa toimija yhdessä ikäihmisten kanssa. 19

21 Asioita tehdään yhdessä ja päätökset ovat yhteisiä. Ikäihmiset toimivat yhteisössä kykyjensä mukaan ja vastaavat osaltaan myönteisen ilmapiirin ja hengen rakentamisesta. Vaikka yhteisössä on omat sääntönsä, annetaan jokaiselle tilaa myös yksilönä. Yhteisöllisyyden rakentaminen vaatii pitkän ajanjakson, eikä se tule itsestään. Ei ole itsestään selvää, että kaikki palvelutalot ovat yhteisöjä. Toimijuus Täällä ei ollut sellaisia toimintoja aiemmin ja oli miehiä, jotka ei osannut keittää edes kananmunaa. Pidin kahvikestit kavereille ja tein kakut itse. Sitten puhuttiin, että eikö me voitais tehdä. (Ikäihminen, Merikartanon Palvelutalo) Resurssikeskuksessa ikäihmiset nähdään aktiivisina toimijoina. Toimijuus tuo ikäihmisille omanarvontuntoa ja elämän hallintaa. Omiin asioihin pitää ja voi vaikuttaa. Myös omaiset nähdään tärkeinä toimijoina. Kaikkien toimijuutta, yhteisvastuullisuutta ja uusia ideoita tuetaan. Ikääntyvien toimijuus resurssikeskuksessa voi näkyä aktiivisena osallistumisena, itseohjautuvana toimintana ja mielekkäänä tekemisenä. Toimintakyvyn heiketessä toimijuuden muodot voivat vaihdella. Resurssikeskus pystyy tukemaan ikääntyviä niin, että kukaan aktiivinen oman elämänsä seppä ei muutu passiiviseksi palvelujen vastaanottajaksi. Muistan kun tulin ensimmäisenä päivänä Viitakotiin Nettikahvilaan. Minä menen sinne saamaan ja sitten tilanne kääntyikin niin, että minusta tuli tutor ja sehän se olikin mikä antoi voimaa. (Vapaaehtoistekijä, Viitakodit ry) Asiakaslähtöisyys, itsemääräämisoikeus ja yksilöllisyys Eikös ole hyvä, että ihminen pysyy vähän lapsenmielisenä ja uteliaana? (Ikäihminen, Kirkkopihan palvelutalo) Kaikki toiminta lähtee asiakkaasta ja hänen tarpeestaan. Asiakaslähtöisessä organisaatiossa kartoitetaan asiakkaiden tarpeita, kuunnellaan heidän mielipiteitään, kerätään palautetta ja tehdään työ asiakaslähtöisesti. Toimintaa kehitetään asiakkailta saatavien palautteiden pohjalta. Organisaatiokeskeisyydestä pyritään pääsemään aitoon asiakaslähtöisyyteen. Ikäihminen päättää itse elämästään ja osallistumisestaan. Ketään ei voi pakottaa toimintaan. Myös muistisairaat ikääntyvät pystyvät tekemään omaa elämää koskevia valintoja. Henkilökunta kunnioittaa ikääntyvien valintoja ja päätöksiä. 20

22 Resurssikeskuksen asiakkaat ja asukkaat ovat yksilöitä, joilla on yksilölliset tarpeet. Palveluiden tuleekin olla monipuolisia ja yksilön tarpeita tukevia. Kaikkia kannustetaan ilmaisemaan yksilölliset toiveensa. Myös henkilökunnalle sallitaan yksilöllisyys ja oma tapa tehdä työtä. Moniammatillisuus, verkostoituminen ja uudistumiskyky Omasta kokemuksesta puhun, että työ on vaihtelevaa ja monipuolista, se luo mielekkyyttä, ettei oo vain sitä samaa koko ajan. Välillä saa olla jalkojenhoitaja, hiustenleikkaaja, haavanhoitaja, kokki, pesuri, talonmies. (Työntekijä, Haukiputaan Kotiapuyhdistys ry) Resurssikeskuksessa tehdään töitä moniammatillisissa tiimeissä. Toisten osaamista hyödynnetään ja kunnioitetaan ammattirajoista ja toimenkuvista huolimatta. Moniammatillisuus näkyy resurssikeskuksessa parempana laatuna, monipuolisina toimintamuotoina ja fiksuna työyhteisönä. Erilaisista maailmoista tulevat työntekijät lisäävät työyhteisön moniarvoisuutta. Resurssikeskus toimii verkostoissa ja hyvässä yhteistyössä muiden palveluntuottajien kanssa. Ideat ja hyvät toimintamallit laitetaan kiertoon. Yhteistyössä on voimaa ja jokainen on valmis auttamaan puolin ja toisin. Resurssikeskuksessa ei tarvitse tehdä kaikkea itse vaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Resurssikeskus ei ole paikoilleen jämähtänyt vanhustyön organisaatio vaan pyrkii kaikin tavoin uudistumaan ja muuttamaan vallitsevia käytäntöjä. Uudistumiskyky edellyttää jatkuvaa arviointia ja olemassa olevien käytäntöjen kyseenalaistamista. Uusia ideoita, ajatuksia ja kehittämissuuntia haetaan aktiivisesti koulutuksista ja alan tutkimuksista. Myös kunnan vanhuspalvelujen strategiaan pyritään aktiivisesti vaikuttamaan ja huomioimaan siitä nousevia asioita palveluiden kehittämisessä sekä yhteistyön rakentamisessa. Tavoitteellisuus ja toiminnan vaikuttavuus Ammattilaisten tekemä työ on tavoitteellista ja tähtää ikääntyvien hyvinvoinnin lisäämiseen. Tavoitteellisuus näkyy suunnitelmallisuutena ja toiminnan jatkuvana arviointina. Tavoitteellinen työskentely mahdollistaa toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden sekä niukkojen resurssien parhaan mahdollisen hyödyntämisen. Resurssikeskuksen koko toiminta perustuu vaikuttavuuteen. Tavoitteellisten toimintamuotojen avulla pyritään siihen, että ikäihmiset pysyvät toimintakykyisinä pidempään ja saavat oikea-aikaista hoitoa sitä tarviessaan. Resurssikeskuksen toiminta on ammatillisesti johdettua ja kehittämisessä hyödynnetään tutkittua tietoa. 21

23 Yhteisten arvojen toteutumista edistäviä asioita: Henkilökuntaa on riittävästi ja se on koulutettua. Resurssikeskuksessa on hyvä henkilöstöhallinto ja johtaminen. Kaikki työntekijät, asiakkaat, vapaaehtoiset ja omaiset hyväksytään omana itsenään. Työyhteisössä on kannustava, avoin ja kiireetön ilmapiiri. Henkilökunnalla on yhteistä toimintaa ja yhteisiä projekteja. Kaikki ovat tasa-arvoisia toimijoita keskenään. Yhteisistä arvoista, pelisäännöistä ja vastuista on sovittu. Yhteisten arvojen toteutumista estäviä asioita: Henkilökunnalla on jatkuva kiire. Henkilökuntaa on vähän ja se vaihtuu jatkuvasti. Työntekijöillä on omat kuppikuntansa, jonka myötä ilmapiiri voi olla huono. Päätöksiä ja toimintasuunnitelmia ei tehdä yhdessä vaan ne tulevat jostakin ylhäältä. Kaikilla on tiukat tehtävänkuvat ja reviirit. Yksikössä ei ole avoimia ja turvallisia foorumeita, joissa keskustellaan asioista. Yhteisön perustehtävä on hämärtynyt ja toimitaan organisaatiokeskeisesti. TEHTÄVIÄ 1. Pitäkää henkilökunnan kanssa kehittämispalaveri, jossa pohditaan olemassa olevia arvoja ja mitä ne talossa käytännössä merkitsevät. Pohtikaa ovatko arvot ajantasaiset ja voidaanko niihin sitoutua. Mahdollistaako arvopohja ja talon toimintaperiaatteet uudenlaisen resurssikeskusajattelun? 2. Laatikaa yhteiset arvot kehystettyyn tauluun näkyville. Nostakaa talon arvot ja toimintaperiaatteet yhteiseksi keskustelunaiheeksi talon asukasilloissa. Kuunnelkaa talon asukkaiden ja omaisten näkemyksiä talon muuttamisesta kaikille avoimeksi resurssikeskukseksi. 22

24 23

25

26 5 Resurssikeskustoiminnot Satu Marjakangas Resurssikeskustoiminnot on jaettu ennaltaehkäisevään työhön ja kotona asumista tukeviin palveluihin. Kevyet toiminnot eivät pysty yksinään turvaamaan ikäihmisten kotona asumista. Parhaimpaan lopputulokseen päädytäänkin niin, että resurssikeskus pystyy tukemaan ikäihmisten osallisuutta sekä ennaltaehkäisevästi että myös toimintakyvyn heiketessä. 25

27 Ennaltaehkäisevä toiminta Ikääntymisen resurssikeskus -mallin ennaltaehkäisevä työ on linjassa Ikäihmisten laatusuosituksen (2008) kanssa. Suosituksessa kiinnitetään huomiota mm. onnistuvan ikääntymisen turvaamiseen, itsenäisen suoriutumisen ja turvallisuuden tukemiseen sekä varhaiseen puuttumiseen, mitkä ovat keskeisiä asioita myös resurssikeskus -mallissa. Kuten laatusuosituksessa sanotaan; Ehkäisevällä, toimintakykyä ylläpitävällä toiminnalla voidaan ehkäistä ja siirtää hoidon ja palvelujen tarvetta myöhemmäksi. (STM & Kuntaliitto 2008) Erilaisten ennaltaehkäisevien resurssikeskustoimintojen avulla pyritään lisäämään ikäihmisen hyvää, mielekästä ja toimintakykyistä elämänjaksoa. Ikäihmistä kannustetaan omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Ikääntyvä pääsee osalliseksi resurssikeskusyhteisöön ja voi löytää talosta harrastuksia, ihmissuhteita, vapaaehtoistoimintaa, tietoa, iloa ja yhdessä tekemistä. ENNALTAEHKÄISEVÄT TOIMINNOT RESURSSIKESKUKSESSA w etsivä toiminta w harraste-, kulttuuri- ja viriketoiminta w palveluneuvonta ja -ohjaus w tavoitteelliset ryhmät w omaishoidon tukeminen w portti tietoyhteiskuntaan -palvelut w vapaaehtoistoiminta 26

28 w Etsivä toiminta Mä tulin, kun näin lehdessä ilmoituksen. Ajattelin että näen muitakin ihmisiä kuin meidän talossa. Sehän se on tärkeintä, että näkee muitakin ihmisiä. (Ikäihminen, Kivipuiston Palvelukotisäätiö) Ammatillisen vanhustyöhön suunnatun etsivän toiminnan perustehtävänä on löytää ikääntyviä, jotka ovat avun tarpeessa eivätkä jostain syystä käytä olemassa olevia auttamis- ja palvelujärjestelmiä, tai eivät ole tulleet niissä autetuiksi. Etsivää työtä kannattaa ulottaa niihin paikkoihin, missä ikäihmisiä luonnollisesti liikkuu. Masentuneet, yksinäiset ja syrjäytyneet vanhukset eivät useinkaan löydä tietään resurssikeskuksiin lehti-ilmoittelun avulla, vaan esimerkiksi yhteistyöverkoston ja ostoskeskuksiin jalkautumisen avulla. Ennaltaehkäisevä toiminta Etsivä toiminta on asiakkaiden ja vapaaehtoisten etsimistä, näkyvillä oloa, verkostotyötä ja talon tunnetuksi tekemistä. Etsivän työn tavoitteena on löytää haluttu kohderyhmä, joka hyötyy resurssikeskuksen palveluista. Etsivää työtä tekee koko ikääntymisen resurssikeskuksen henkilökunta. Jokainen ovesta sisään kävelevä ikääntyvä tulee nähdä meidän asiakkaana, jonka tarpeisiin pyritään vastaamaan. KEINOJA TAVOITTAA LÄHIYMPÄRISTÖN IKÄIHISIÄ: Järjestetään avointen ovien tapahtuma, johon kutsutaan kaikki kaupunginosan ikäihmiset henkilökohtaisilla kirjeillä. Tehdään verkostoyhteistyötä, jolloin esimerkiksi kunnan palveluohjaajat ja sosiaalityöntekijät ohjaavat asiakkaita resurssikeskukseen. Tehdään suoramainontaa (kirjeet, messut, käytäväkeskustelut, tiedotteet, lehtimainokset, ilmoittelu järjestöpalstoilla). Tarjotaan juttuvinkkiä paikallislehtiin ja -radioihin. Järjestetään houkutteleva tapahtuma tai luentokokonaisuus, jolloin kynnys taloon tulemiseen on matala. Esitellään taloa ja toimintoja muiden yhteistyökumppaneiden tilaisuuksissa. Järjestetään kauppakeskustempauksia, joissa tavoitetaan kauppa-asioilla käyviä ikääntyviä. Osallistutaan kaupunginosien päiviin, joissa tuodaan omaa taloa tunnetuksi ikäihmisille sekä muille vanhustyön toimijoille. Lähetetään ympäristön ikääntyville kuukausiohjelmat talon tapahtumista Tehdään hyvät ja jatkuvasti päivitettävät kotisivut, joilla kerrotaan kattavasti talon toiminnoista. Internetin kautta voi ilmoittautua mm. vapaaehtoiseksi resurssikeskukseen. 27

29 Ennen markkinointitoimenpiteitä järjestön esitteet, internet-sivut ja jaettava materiaali päivitetään. Yhtenäinen ulkoasu kaikessa ulospäin lähtevässä postissa tehostaa markkinointia. Esitteissä mainitaan selkeästi, mihin toimintoon talon ulkopuoliset asiakkaat ovat tervetulleita. Esitteissä ilmoitetuista aikatauluista pidetään kiinni ja hinnat tai maksuttomuus ilmoitetaan. Kevyellä mainonnalla saavutetaan yleensä virkeät eläkeläiset, jotka osallistuvat paljon muuallekin. Kannattaa miettiä, keitä tavoitellaan ja mitä markkinointitoimenpiteitä kullekin asiakasryhmälle kannattaa suunnata. Yleismainonta ei tavoita koskaan kaikkia. Hyviksi tavoiksi löytää syrjäytymisuhan alla olevia ikääntyviä on osoittautunut yhteistyö eri viranomaisten kanssa. Hyvät yhteistyösuhteet terveyskeskusten ja kotihoidon kanssa auttavat toimintakyvyltään heikoimpien vanhusten tavoittamista. Myös kuntien palveluohjaajat voivat ohjata asiakkaitaan järjestöjen palveluihin palvelutarpeen kartoitusten yhteydessä. Kuntien kanssa voidaan tehdä myös yhteispostituksia asiakkaille. ONNISTUNEEN ETSIVÄN TYÖN TUNNUSPIIRTEET: Toiminnan sisältö ja markkinointi ovat yhdenmukaisia. Käytetään monenlaisia tiedotuskanavia. Ilmoittelu on säännöllistä. Löydetyt asiakkaat ohjataan avun piiriin. Löydetyt vapaaehtoiset otetaan taloon heti ja ensimmäinen tapaaminen järjestetään pikaisesti ennen kuin innostus hiipuu. Talolla on riittävästi resursseja vastaamaan syntyvään kysyntään. Asiakkaille annetaan mahdollisuus sanoa myös EI. Talon oma henkilökunta tietää, mitä talossa tapahtuu. Henkilökunnalla on rohkeutta jalkautua myös talon ulkopuolelle. TEHTÄVIÄ 1. Pohtikaa työyhteisössänne, mikä saa ikäihmiset tulemaan teidän taloonne? 2. Käykää läpi kaikki teidän esitteet, www-sivut, ilmoitustaulut ja yleisilme talosta. Pohtikaa, onko teille helppo tulla ja millainen ensivaikutelma ulkopuoliselle tulee teidän talosta? Pohtikaa myös, miten teillä otetaan talon ulkopuoliset ikääntyvät vastaan. 3. Pohtikaa, mitä olemassa olevia tilaisuuksia, kauppakeskuksia ja julkisia tiloja paikkakunnallanne/ kaupunginosassanne on, joihin te voisitte mennä markkinoimaan toimintaanne ja etsimään asiakkaita. Laatikaa suunnitelma talonne etsivän työn keinoista. 28

30 ETSIVÄN TOIMINNAN KARIKOT: Ikäihmisen tarpeisiin ei pystytä vastaamaan. Asiakkaalle ei löydy mielekästä toimintamuotoa, ryhmät ovat täynnä, eikä osata ohjata muiden järjestämiin palveluihin. Vapaaehtoiset unohdetaan. He hakeutuvat jonnekin muualle, kun ensimmäistä tapaamista ja sen jälkeisiä työtehtäviä ei kuulu. Organisaation imago on huono. Vaikka toiminta on ammatillista ja laadukasta, organisaation ulkoinen ilme, esitteet ja kotisivut antavat vaikutelman epämääräisestä puuhastelusta. Organisaation oma henkilökunta ei tiedä talon ulkopuolisille suunnatusta toiminnasta. Kun asiakas uskaltautuu resurssikeskukseen, häntä ei osata auttaa. Ennaltaehkäisevä toiminta OMPPUPÄIVÄ KAUPPAKESKUS ISOSSA OMENASSA Omenatarhan palvelutalossa järjestettiin Omppupäivä kauppakeskus Isossa Omenassa Espoossa. Mukaan pyydettiin myös muita vanhustenhuollon toimijoita. Esittelypisteissä esiteltiin toimintoja ja palveluja ja tarjottiin mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistoimintaan. Ikäihmiset täyttivät arvontalomakkeita ja saivat ilmaista verenpaineen mittausta. Tasatunnein informoitiin mukana olevista toimijoista ja arvonnoista kuulutuksin. Ompputytöt kiersivät omenakorien kanssa kauppakeskuksessa ja houkuttelivat ikäihmisiä juttelemaan. Päivän saldona oli lukuisten ikäihmisten yhteystiedot ja yhteydenottopyynnöt. Myös vapaaehtoisiksi tarjoutujia löytyi. KOTIPIRTIN ETSIVÄÄ TOIMINTAA PALVELUBUSSEISSA Palvelubussi kulkee alueellamme erillisen aikataulun mukaan ja sen voi myös soittaa hakemaan kotoaan. Bussissa on yleensä kaupungin työntekijä avustamassa kauppakassien kantamisessa. Se liikennöi arkipäivisin klo 9 ja 14 välillä ja siinä on päivittäin noin asiakasta. Meistä projektityöntekijöistä on jompikumpi mukana bussin kyydissä kerran kuukaudessa. Mukanamme on esitteitä talon toiminnasta ja tapahtumista. Virittelemme keskustelua tarvittaessa jonkin asian tiimoilta, mutta nykyisin meitä osataan jo odotella ja heillä on meille valmiit kysymykset esim. kodinhoitoon tai omaishoitoon liittyen. Talomme on saanut tämän palvelun kautta näkyvyyttä ja tunnettavuutta sekä meidän toimintoihin on tullut lisää osallistujia. Olemme järjestäneet bussissa myös pieniä virkistystuokioita mm. haitarinsoittoa ja ystävänpäivänä olemme pukeutuneet halinalleiksi ja jaamme silloin karamelleja ja haleja asiakkaille. Monet ovat kiitollisuudella ottaneet nämäkin halaukset vastaan, niin kuin eräs sanoi, että häntä ei olekaan kukaan kolmeen vuoteen halannut. Sari Brand, Kotipirtti ry 29

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

VERKOSTOTYÖ. koulutus. Aika, paikka Kouluttaja

VERKOSTOTYÖ. koulutus. Aika, paikka Kouluttaja VERKOSTOTYÖ koulutus Aika, paikka Kouluttaja Vallin Ikääntyneen välittävä verkosto -koulutuspaketit 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostotyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Verkostotyö koulutuksen tavoite Koulutuksen

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon. palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin

Sosiaali ja terveydenhuollon. palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin Kehittäjäasiakastoiminta i t i i t Sosiaali ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjien l osallistumista i t palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin Velvoitteet vanhustyössä Vanhuspalvelulaki

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja OmaisOiva-toiminta 2017 Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja Toiminta-alue ja yhteistyöverkosto Toiminta-alue: Espoon ja Kauniainen Länsi-Uudenmaan suurimmat kunnat: Kirkkonummi, Raasepori, Inkoo, Hanko

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa

Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa Henkilöstövalmennusten näkökulma 25.9.2014 / Tiina Kuru Henkilöstön näkökulma Työyhteisön jäsenten osallistuminen kehittämistyöhön on olennaista

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Keski-Suomen Sote 2020 Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Millainen ympäristö ja palvelut helpottavat ikääntyvän elämää? Ikäystävällinen Suomi? Mikä olisi paras mahdollinen SOTE ikäihmisten näkökulmasta?

Lisätiedot