S a t u A a l t o Satu Marjakangas. Ikääntymisen resurssikeskusopas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "S a t u A a l t o Satu Marjakangas. Ikääntymisen resurssikeskusopas"

Transkriptio

1 S a t u A a l t o Satu Marjakangas Ikääntymisen resurssikeskusopas Kehittyvät vanhuspalvelut julkaisuja 2/2008

2 Ikääntymisen resurssikeskusopas

3

4 S a t u A a l t o Satu Marjakangas Ikääntymisen resurssikeskusopas K e h i t t y v ä t v a n h u s p a l v e l u t j u l k a i s u j a 2 /

5 Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Hämeentie A Helsinki Puh. (09) Fax (09) Kehittyvät vanhuspalvelut julkaisuja 2/2008 ISSN ISBN Taitto: Vitale Ay / Taina Leino Paino: Saarijärven Offset Oy 2008

6 Sisällys 1 JOHDANTO YDIN-PROJEKTI... 9 Satu Marjakangas 3 RESURSSIKESKUKSET VASTAAVAT VANHUSTYÖN HAASTEISIIN Satu Aalto 4 FILOSOFIA JA ARVOT TYÖN POHJANA Satu Marjakangas 5 RESURSSIKESKUSTOIMINNOT Satu Marjakangas Ennaltaehkäisevä toiminta Etsivä toiminta...27 Harraste-, kulttuuri- ja viriketoiminta...30 Palveluohjaus ja -neuvonta...36 Tavoitteelliset ryhmät...40 Omaishoidon tukeminen...50 Portti tietoyhteiskuntaan -palvelut...54 Vapaaehtoistoiminta...57 Kotona asumista tukevat palvelut Ravitsemustoiminta...65 Kotihoito...68 Päivätoiminta...72 Lyhytaikaishoito IKÄIHMISTEN YHTEISÖKSI Satu Aalto Muutoksen toteuttaminen Strategisten muutosten tekeminen...84 Yhteistoiminnallinen kehittäminen...85 Työkulttuurin kehittäminen...87 Yhteinen työote...89 Laadun kehittäminen...91 Muutoksen johtaminen...93

7 Voimavarat Osaava ja moniammatillinen henkilökunta...99 Yhteistyö ja verkostot Viestintä Talous Satu Marjakangas Tilat Teknologia Satu Marjakangas 7 YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET Liite Liite Liite Liite Liite

8 Johdanto 1 Resurssikeskusopas on Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton YDIN-projektin (Ikääntymisen resurssikeskus -mallin luominen ja laadukkaan kotona asumisen turvaaminen, ) lopputuotos. Projektin aikana kehitettiin liiton kolmentoista jäsenjärjestön kanssa Ikääntymisen resurssikeskuksia. Oppaaseen on koottu kehittämistyön tuloksena syntynyt malli. Oppaan kirjoittamisesta ovat vastanneet YDIN-projektin suunnittelijat Satu Aalto ja Satu Marjakangas. Jäsenjärjestöjen projektivastaavat ja johtajat (liite 1) ovat tehneet paikallista kehittämistyötä, jota esitellään oppaan esimerkeissä. Myös asiakkaat, vapaaehtoiset ja projektikohteiden muu henkilökunta ovat antaneet arvokkaan panoksensa lopputulokseen. Heidän näkemyksiään on oppaan lainauksissa, jotka on koottu suunnittelijoiden tekemistä loppuarviointihaastatteluista. Projektin asiantuntijatyöryhmä (liite 2) on antanut arvokasta palautetta ja näkökulmaa oppaan sisältöön. Opas on kirjoitettu kaikille vanhustyön toimijoille. Oppaassa esitellään uudenlainen malli toteuttaa ikääntyvien toimintaa ja palveluita. Mallin keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa ikäihmisten kotona asuminen mahdollisimman pitkään ja laadukkaasti. Resurssikeskukset tukevat kotona asumista tarjoamalla ikääntyville mielekästä tekemistä, välittävän yhteisön sekä kattavat palvelut. Vapaaehtoistoimijoilla, omaisilla, hoitajilla, keittiöhenkilökunnalla, esimiehillä ja päättäjillä on Ikääntymisen resurssikeskusmallissa oma tehtävänsä mahdollistaa asiakkaille ja asukkaille mielekäs ikääntyminen. Oppaassa kerrotaan Ikääntymisen resurssikeskuksen tarpeesta ja siitä miten mallilla pystytään vastaamaan sekä vanhustyön yhteiskunnallisiin että yksilötason haasteisiin. Resurssikeskuksen sisältämät ennaltaehkäisevät toiminnot ja kotona asumista tukevat palvelut ovat oppaassa esiteltynä ytimekkäästi ja laadukkaan kehittämisen näkökulmasta. Toiminnoista ja palveluista on kerätty projektikohteiden esimerkkejä, joiden kautta lukijalle avautuu asiakasnäkökulma sekä erilaiset toimintojen ja palveluiden toteuttamismallit. Oppaassa kuvataan miten toimintaa ja palveluita kehitetään sekä miten olemassa olevia resursseja voidaan nykyistä paremmin hyödyntää ja mistä voi löytää uusia resursseja. 7

9

10 Ydin-projekti Satu Marjakangas 2 Ydin-projekti alkoi vuonna Projektin lähtökohtana oli jäsenjärjestöjen tarve vastata paremmin myös lähiympäristön ikääntyvien tarpeisiin. Projektissa oli avoin haku liiton jäsenjärjestöille, joista mukaan kehittämistyöhön sitoutui 13 järjestöä. Mukana projektissa oli 12 palvelutaloa, 1 vanhainkoti ja 1 kotihoidon yksikkö. Jokainen projektikohde oli erilainen ja toimintaa kehitettiin paikallisen järjestön ja ikääntyvien tarpeista käsin. Hanketta rahoitti Rahaautomaattiyhdistys. Projektisuunnitelmassa olleet projektin tavoitteet: 1. Ikääntymisen resurssikeskus -mallin luominen Kehitetään Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton jäsenjärjestöistä ikääntymisen resurssikeskuksia, jotka tukevat huonokuntoisten ikäihmisten ja vanhusten kotona asumista ja jotka toimivat omaishoidon ja kotona asumisen tukipaikkoina. 2. Tukiverkosto kotona asumisen tueksi Luodaan läheisauttamisen, vertaistuen sekä vapaaehtoistyön toimintamalleja kotona asumisen ja omaishoidon tueksi ja tukiverkoston rakentamiseksi. 3. Teknologia ja apuvälineet kotona asumisen turvaksi Tuetaan huonokuntoisen ikäihmisen ja vanhuksen kotona asumista kehittämällä asunnon turvallisuutta ja toimivuutta sekä toimintakykyä tukevaa teknologiaa ja apuvälineistöä. Annetaan mahdollisuus käyttää ja oppia käyttämään tietoyhteiskunnan palveluja. 9

11 Projektin kohderyhmä Projektin kohderyhmänä olivat yli 75-vuotiaat säännöllisesti apua ja tukea tarvitsevat, omassa kodissaan asuvat ikääntyvät. Tämän kohderyhmän lisäksi tavoiteltiin ennaltaehkäisevästä toiminnasta hyötyviä nuorempia ikääntyviä. Kehittämistyössä mukana olleet tahot Pohjois-Pohjanmaa: Haukiputaan Kotiapuyhdistys ry, Haukipudas Oulun Seudun Mäntykoti ry, Oulu Keski-Suomi: Viitakodit ry, Jyväskylä Kanta-Häme: Kössi-säätiö, Hämeenlinna Pirkanmaa: Kotipirtti ry, Tampere Tampereen Vanhuspalveluyhdistys, Tampere Uusimaa: Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry, Espoo Kantti ry, Helsinki Keravan Palvelutalosäätiö, Kerava Kivipuiston Palvelukotisäätiö, Järvenpää Käpyrinne ry, Helsinki Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry, Espoo Yrjö ja Hanna-säätiö, Järvenpää Projektin resurssit Projektissa työskenteli kaksi suunnittelijaa ja kunkin paikallisen projektikohteen nimeämät projektivastaavat. Yhdeksässä projektikohteessa oli käytössä projektiin myönnetty rahoitus ja neljässä toimintaa kehitettiin järjestön omilla resursseilla. Projektissa oli valtakunnallinen asiantuntijatyöryhmä ja useassa paikallisessa projektissa oli myös oma ohjausryhmänsä. Projektin resursseihin kuuluivat lisäksi merkittävänä osana kaikkien paikallisten resurssikeskusten henkilökunta, asiakkaat, yhteistyöverkostot sekä vapaaehtoiset. Projektiryhmän ja asiantuntijatyöryhmän kokoonpano on esitelty liitteissä 1 ja 2. 10

12 Projektin työmuodot Paikallista kehittämistyötä pyrittiin tukemaan monin eri tavoin (kuvio 1). Suunnittelijat koordinoivat projektikokonaisuutta ja paikalliset projektivastaavat vastasivat oman talon kehittämistyöstä. Suunnittelijoiden tuki ja ohjaus oli projektivastaavien käytössä koko projektin ajan. Valtakunnallisia työkokouksia järjestettiin hankkeen aikana 17, joissa käsiteltiin erilaisia hankkeeseen liittyviä asioita ja mallinnettiin resurssikeskusta. Näiden lisäksi järjestettiin kolme arviointifoorumia, joista yksi RAY:n kanssa. Arviointifoorumeiden tarkoituksena oli toimia tarkistuspisteinä ja kehittämisen apuvälineinä. Tuki ja ohjaus Työkokoukset Verkostotyö Koulutukset YDINPROJEKTIN TYÖMUODOT Arviointi Kehittämisiltapäivät Tiedotus Pilotit Raportointi Kuvio 1. Ydin-projektin työmuodot. Valtakunnallisia koulutuksia järjestettiin projektivastaaville kymmenen, joilla pyrittiin lisäämään projektihenkilöstön osaamista mm. muutosjohtamiseen, viestintään, arviointiin, tuotteistukseen ja kustannuslaskentaan. Näiden lisäksi jokaisessa projektikohteessa järjestettiin koko työyhteisön resurssikeskusiltapäivä, jolla pyrittiin koko henkilökunnan mukaan ottamiseen projektiin. Varsinaisia pilotteja projektissa oli kolme, joissa yhdessä kehitettiin pääkaupunkiseudun projektikohteiden vertaisoppimista verstastyöskentelyn ja vertaisarvioinnin avulla. Toisessa pilotissa kehitettiin palveluohjausta ja kolmannessa 11

13 tavoitteellista ryhmätoimintaa. Projektin viimeisenä toimintavuonna kaikki projektikohteet arvioitiin teemahaastatteluin. Teemahaastattelut pidettiin suunnittelijoiden toimesta projektin kohderyhmänä oleville ikäihmisille, vapaaehtoisille sekä talon henkilökunnalle. Jokainen projektikohde sai haastatteluista raportin kehittämisensä tueksi. Paikallisissa projekteissa kehittämiskohteina (kuvio 2) olivat etsivä toiminta, palveluneuvonta ja -ohjaus, vapaaehtoistoiminta, ryhmätoiminta, omaistoiminta, kuntoutus, virkistys, vanhusteknologia, kotihoito, päivätoiminta, lyhytaikaishoito sekä verkostoituminen alueen muiden toimijoiden kanssa. Kukin mukana oleva järjestö pyrki vastaamaan paikallisten ikäihmisten tarpeisiin ja vanhustyön haasteisiin, eikä kaikissa taloissa kehitetty samoja asioita. Etsivä toiminta Palveluohjaus Verkostotyö Vapaaehtoistoiminta PAIKALLISET KEHITTÄMISALUEET Vanhusteknologia Ryhmätoiminta Kotihoito Lyhytaikaishoito Kuntoutus ja virkistys Päivätoiminta Kuvio 2. Paikalliset kehittämisalueet. Projektin tulokset ja tuotokset Projektissa kehitettiin eniten ennaltaehkäiseviä toimintamuotoja. Huonompikuntoisten ikääntyvien tueksi kehitettiin myös toimintakykyä tukevia palvelumuotoja. Toiminta- ja palvelumuodoista pyrittiin kehittämään tavoitteellisia ja kotona asumista aidosti tukevia. Toimintojen ja palvelujen lisäksi kehitettiin 12

14 muutostyötä tukevia prosesseja sekä lisäresurssien hankintaa. Projektiarviointien perusteella voidaan sanoa, että ikääntyvät ovat olleet todella tyytyväisiä kehitettyihin toimintamuotoihin ja palveluihin. Projektissa on löydetty sekä ennaltaehkäisevästä työstä hyötyviä eläkeläisiä että huonokuntoisia ja syrjäytymisvaarassa olevia vanhuksia. Ennaltaehkäisevän työn lisäresursseiksi saatiin paljon aktiivisia vapaaehtoistoimijoita, jotka ovat antaneet merkittävän panoksensa projektille. Heidän tuekseen on kehitetty erilaisia tukimuotoja ja toiminnan ohjausta. Yksittäisistä toimintamuodoista, palveluista, muutosprosessista ja resursseista rakentui Ikääntymisen resurssikeskusmalli, joka vastaa hyvin ikäihmisen omiin toiveisiin sekä toimintaympäristön muutoksiin (kuvio 3). IKÄÄNTYMISEN RESURSSIKESKUS KOTONA ASUVIEN IKÄIHMISTEN YHTEISÖ MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN JA VOIMAVARAT ENNALTAEHKÄISEVÄT TOIMINNOT etsivä toiminta harraste-, kulttuuri- ja viriketoiminta palveluneuvonta ja -ohjaus tavoitteelliset ryhmät omaishoidon tukeminen portti tietoyhteiskuntaan palvelut vapaaehtoistoiminta KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT ravitsemustoiminta kotihoito päivätoiminta lyhytaikaishoito Kuvio 3. Ikääntymisen resurssikeskusmalli. 13

15

16 Resurssikeskukset vastaavat vanhustyön haasteisiin Satu Aalto 3 Suomalaisessa vanhustyössä tarvitaan uudenlaista ajattelua, työtapoja ja toiminnan rakenteita sekä resursseja. Ikääntymisen resurssikeskusmalli on kehitetty vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden vanhustyön haasteisiin. Iäkkäiden määrä kasvaa tulevina vuosikymmeninä nopeasti. Seuraavassa taulukossa on näkyvillä iäkkäiden ikäryhmien kasvu vuosina : > 65 v > 75 v > 85 v Tilastokeskus, väestöennuste 2007 Palveluiden tarve ei välttämättä kasva samassa suhteessa kuin ikääntyneiden määrä. Tulevaisuudessa ikääntyneiden toimintakyky tulee olemaan nykyistä parempi. Suurelle joukolle hyväkuntoisia ikääntyviä tarvitaan toimintaa ja yhteisöjä, joilla vaikutetaan elämän merkityksellisyyden ja mielekkyyden kokemuksiin sekä ehkäistään turvattomuutta ja yksinäisyyttä. Harrastus- ja virkistystoimintojen rinnalle tarvitaan tavoitteellista toimintaa, jolla on ennaltaehkäisevää vaikutusta. Ja samanaikaisesti huonokuntoisille ikäihmisille tarvitaan riittävää hoitoa ja toimivat palveluketjut, joilla taataan hoidon oikea-aikaisuus sekä turvallisuus. Lisäksi tarvitaan entistä enemmän ympärivuorokautisen hoivan ja kuntouttavien palveluiden kehittämistä. Ikääntyvien kotona asumisen mahdollistaminen vaatii kotihoidon määrään ja laatuun panostamista. Ikääntyvien määrällinen kasvu tuo haasteita resurssien riittävyydelle. Resurssikeskusmallissa pyritään ikääntyvien palvelut keskittämään saman katon alle sekä yhdistämään käytettävissä olevia resursseja hyvällä yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa. 15

17 16 Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton laatusuosituksen (2008) mukaan valtakunnallisina tavoitteina vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin, prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa, 5 6 prosenttia saa omaishoidon tukea, 5 6 prosenttia on tehostetun palveluasumisen piirissä ja 3 prosenttia on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla. Resurssikeskusmallilla pyritään vastaamaan ikääntyville tarjottavien palvelurakenteiden haasteisiin niin, että resurssikeskuksessa ikäihmiset kohdataan yksilöllisesti ja heidän tarpeisiinsa vastataan joustavasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja ikääntyvien määrän lisääntyminen tuo suuria haasteita palveluiden kehittämiselle. Teknologian nopea kehittyminen, ikääntyvän väestön palvelutarpeiden muutokset ja palveluihin liittyvät odotukset sekä asiakkaiden suurempi tietoisuus oikeuksistaan ovat muun muassa tekijöitä, jotka ikääntyvien palveluiden järjestämisessä tulee huomioida. Vanhustenhuoltoyhteisöjen strategiaa ja visioita tulee tarkastella muuttuvan yhteiskunnan ja ikääntyvän väestön tarpeita vastaavaksi. Resurssikeskuksen toiminnan ja palveluiden kehittäminen lähtee ikääntyneiden tarpeiden ja toiveiden kuulemisesta. Resurssikeskuksissa on osaamista ja foorumeita kuulla ikäihmisiä. Resurssikeskusmalli on kehitetty järjestöpohjaisissa organisaatioissa, jotka tuottavat ikääntyvien palveluasumista sekä kotihoitoa. RAY on tukenut kansalaisjärjestöjen rakennus- ja peruskorjaushankkeita, joilla on rakennettu palvelutaloja. Rakennetuissa taloissa on yhteisiä oleskelu-, ryhmä- ja ruokailutiloja, joiden käyttöä tulee lisätä palvelemaan palvelutalojen asukkaiden lisäksi myös alueen lähistöllä omassa asuinkannassaan asuvien ikäihmisten tarpeita. Henkilöstöresurssien turvaaminen ja työhyvinvointi ovat vanhustyön haasteita. Resurssikeskukset ovat moniammatillisia työyhteisöjä, joissa panostetaan henkilökunnan osaamisen kehittämiseen. Henkilökunnan työnkuvat on räätälöity esimerkiksi niin, että ryhmäkodissa työskentelevä hoitaja voi kerran viikossa ohjata omaishoitajien tavoitteellista ryhmää. Työtehtävien monipuolisuus ja työnkierron mahdollisuudet tekevät resurssikeskuksista houkuttelevia työyhteisöjä, joihin saadaan myös tulevaisuudessa rekrytoitua vanhustyön ammattiosaajia.

18 17

19

20 Filosofia ja arvot työn pohjana Satu Marjakangas 4 Kun perinteisestä palvelutalosta tai kotihoitoyksiköstä kehitetään resurssikeskusta, on välttämätöntä pohtia organisaation arvoja ja toimintafilosofiaa. Mistä arvoista halutaan pitää kiinni? Täytyykö jostain luopua uuden edessä? Jos aiemmin on sitouduttu hoitamaan oman yksikön asukkaita mahdollisimman hyvin, miten se voidaan turvata jatkossakin niin, että myös ympäristön ikäihmiset saavat palvelua? Keskustelua on tarpeen käydä myös talon asukkaiden ja omaisten kanssa. Mitä meidän talossa merkitsee se, että ovet avataan lähiympäristön ikäihmisille? Talon asukkaat voivat pelätä, että heidän palvelunsa huononevat ja vieraita ihmisiä tulee heidän kotiinsa. Talon asukkaat täytyy saada hoitohenkilökunnan kanssa mukaan muutokseen. On tärkeää, että kaikki osapuolet ovat vaikuttamassa oman kodin ja työyhteisön muutokseen ennen uusia strategisia linjauksia. Sitoutuminen ja muutoshalukkuus kasvaa osallisuuden myötä. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys merkkaa, mä haen sitä. Kun lähdet työelämästä pois, työyhteisön yhteisöllisyys katoaa. Halusin kuulua johonkin. Se antaa muutakin. Tää verkostoryhmä, kun kerran kuussa tavattu täällä. Tykkään ihmisistä, saa olla tekemisissä ihmisten kanssa. (Vapaaehtoinen, Omenatarhan Palvelutalo) Resurssikeskuksen ideana on, että kotona asuvat ikäihmiset ja vapaaehtoiset löytävät palvelutalosta yhteisön itselleen. Palvelutalo on toimintapaikka, jonne on helppo tulla ja kynnys on matala. Ikäihmiset ystävystyvät keskenään ja yhteisistä tiloista muodostuu kohtaamispaikkoja ja olohuoneita. Yhteisöllisyys näkyy me-henkenä, välittämisenä ja yhteisenä missiona. Omasta resurssikeskuksesta ja kanssaihmisistä pidetään huolta. Yhteisöllisyys näkyy resurssikeskuksessa myös henkilökunnan sitoutumisessa työhön. Työntekijä kokee olevansa toimija yhdessä ikäihmisten kanssa. 19

21 Asioita tehdään yhdessä ja päätökset ovat yhteisiä. Ikäihmiset toimivat yhteisössä kykyjensä mukaan ja vastaavat osaltaan myönteisen ilmapiirin ja hengen rakentamisesta. Vaikka yhteisössä on omat sääntönsä, annetaan jokaiselle tilaa myös yksilönä. Yhteisöllisyyden rakentaminen vaatii pitkän ajanjakson, eikä se tule itsestään. Ei ole itsestään selvää, että kaikki palvelutalot ovat yhteisöjä. Toimijuus Täällä ei ollut sellaisia toimintoja aiemmin ja oli miehiä, jotka ei osannut keittää edes kananmunaa. Pidin kahvikestit kavereille ja tein kakut itse. Sitten puhuttiin, että eikö me voitais tehdä. (Ikäihminen, Merikartanon Palvelutalo) Resurssikeskuksessa ikäihmiset nähdään aktiivisina toimijoina. Toimijuus tuo ikäihmisille omanarvontuntoa ja elämän hallintaa. Omiin asioihin pitää ja voi vaikuttaa. Myös omaiset nähdään tärkeinä toimijoina. Kaikkien toimijuutta, yhteisvastuullisuutta ja uusia ideoita tuetaan. Ikääntyvien toimijuus resurssikeskuksessa voi näkyä aktiivisena osallistumisena, itseohjautuvana toimintana ja mielekkäänä tekemisenä. Toimintakyvyn heiketessä toimijuuden muodot voivat vaihdella. Resurssikeskus pystyy tukemaan ikääntyviä niin, että kukaan aktiivinen oman elämänsä seppä ei muutu passiiviseksi palvelujen vastaanottajaksi. Muistan kun tulin ensimmäisenä päivänä Viitakotiin Nettikahvilaan. Minä menen sinne saamaan ja sitten tilanne kääntyikin niin, että minusta tuli tutor ja sehän se olikin mikä antoi voimaa. (Vapaaehtoistekijä, Viitakodit ry) Asiakaslähtöisyys, itsemääräämisoikeus ja yksilöllisyys Eikös ole hyvä, että ihminen pysyy vähän lapsenmielisenä ja uteliaana? (Ikäihminen, Kirkkopihan palvelutalo) Kaikki toiminta lähtee asiakkaasta ja hänen tarpeestaan. Asiakaslähtöisessä organisaatiossa kartoitetaan asiakkaiden tarpeita, kuunnellaan heidän mielipiteitään, kerätään palautetta ja tehdään työ asiakaslähtöisesti. Toimintaa kehitetään asiakkailta saatavien palautteiden pohjalta. Organisaatiokeskeisyydestä pyritään pääsemään aitoon asiakaslähtöisyyteen. Ikäihminen päättää itse elämästään ja osallistumisestaan. Ketään ei voi pakottaa toimintaan. Myös muistisairaat ikääntyvät pystyvät tekemään omaa elämää koskevia valintoja. Henkilökunta kunnioittaa ikääntyvien valintoja ja päätöksiä. 20

22 Resurssikeskuksen asiakkaat ja asukkaat ovat yksilöitä, joilla on yksilölliset tarpeet. Palveluiden tuleekin olla monipuolisia ja yksilön tarpeita tukevia. Kaikkia kannustetaan ilmaisemaan yksilölliset toiveensa. Myös henkilökunnalle sallitaan yksilöllisyys ja oma tapa tehdä työtä. Moniammatillisuus, verkostoituminen ja uudistumiskyky Omasta kokemuksesta puhun, että työ on vaihtelevaa ja monipuolista, se luo mielekkyyttä, ettei oo vain sitä samaa koko ajan. Välillä saa olla jalkojenhoitaja, hiustenleikkaaja, haavanhoitaja, kokki, pesuri, talonmies. (Työntekijä, Haukiputaan Kotiapuyhdistys ry) Resurssikeskuksessa tehdään töitä moniammatillisissa tiimeissä. Toisten osaamista hyödynnetään ja kunnioitetaan ammattirajoista ja toimenkuvista huolimatta. Moniammatillisuus näkyy resurssikeskuksessa parempana laatuna, monipuolisina toimintamuotoina ja fiksuna työyhteisönä. Erilaisista maailmoista tulevat työntekijät lisäävät työyhteisön moniarvoisuutta. Resurssikeskus toimii verkostoissa ja hyvässä yhteistyössä muiden palveluntuottajien kanssa. Ideat ja hyvät toimintamallit laitetaan kiertoon. Yhteistyössä on voimaa ja jokainen on valmis auttamaan puolin ja toisin. Resurssikeskuksessa ei tarvitse tehdä kaikkea itse vaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Resurssikeskus ei ole paikoilleen jämähtänyt vanhustyön organisaatio vaan pyrkii kaikin tavoin uudistumaan ja muuttamaan vallitsevia käytäntöjä. Uudistumiskyky edellyttää jatkuvaa arviointia ja olemassa olevien käytäntöjen kyseenalaistamista. Uusia ideoita, ajatuksia ja kehittämissuuntia haetaan aktiivisesti koulutuksista ja alan tutkimuksista. Myös kunnan vanhuspalvelujen strategiaan pyritään aktiivisesti vaikuttamaan ja huomioimaan siitä nousevia asioita palveluiden kehittämisessä sekä yhteistyön rakentamisessa. Tavoitteellisuus ja toiminnan vaikuttavuus Ammattilaisten tekemä työ on tavoitteellista ja tähtää ikääntyvien hyvinvoinnin lisäämiseen. Tavoitteellisuus näkyy suunnitelmallisuutena ja toiminnan jatkuvana arviointina. Tavoitteellinen työskentely mahdollistaa toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden sekä niukkojen resurssien parhaan mahdollisen hyödyntämisen. Resurssikeskuksen koko toiminta perustuu vaikuttavuuteen. Tavoitteellisten toimintamuotojen avulla pyritään siihen, että ikäihmiset pysyvät toimintakykyisinä pidempään ja saavat oikea-aikaista hoitoa sitä tarviessaan. Resurssikeskuksen toiminta on ammatillisesti johdettua ja kehittämisessä hyödynnetään tutkittua tietoa. 21

23 Yhteisten arvojen toteutumista edistäviä asioita: Henkilökuntaa on riittävästi ja se on koulutettua. Resurssikeskuksessa on hyvä henkilöstöhallinto ja johtaminen. Kaikki työntekijät, asiakkaat, vapaaehtoiset ja omaiset hyväksytään omana itsenään. Työyhteisössä on kannustava, avoin ja kiireetön ilmapiiri. Henkilökunnalla on yhteistä toimintaa ja yhteisiä projekteja. Kaikki ovat tasa-arvoisia toimijoita keskenään. Yhteisistä arvoista, pelisäännöistä ja vastuista on sovittu. Yhteisten arvojen toteutumista estäviä asioita: Henkilökunnalla on jatkuva kiire. Henkilökuntaa on vähän ja se vaihtuu jatkuvasti. Työntekijöillä on omat kuppikuntansa, jonka myötä ilmapiiri voi olla huono. Päätöksiä ja toimintasuunnitelmia ei tehdä yhdessä vaan ne tulevat jostakin ylhäältä. Kaikilla on tiukat tehtävänkuvat ja reviirit. Yksikössä ei ole avoimia ja turvallisia foorumeita, joissa keskustellaan asioista. Yhteisön perustehtävä on hämärtynyt ja toimitaan organisaatiokeskeisesti. TEHTÄVIÄ 1. Pitäkää henkilökunnan kanssa kehittämispalaveri, jossa pohditaan olemassa olevia arvoja ja mitä ne talossa käytännössä merkitsevät. Pohtikaa ovatko arvot ajantasaiset ja voidaanko niihin sitoutua. Mahdollistaako arvopohja ja talon toimintaperiaatteet uudenlaisen resurssikeskusajattelun? 2. Laatikaa yhteiset arvot kehystettyyn tauluun näkyville. Nostakaa talon arvot ja toimintaperiaatteet yhteiseksi keskustelunaiheeksi talon asukasilloissa. Kuunnelkaa talon asukkaiden ja omaisten näkemyksiä talon muuttamisesta kaikille avoimeksi resurssikeskukseksi. 22

24 23

25

26 5 Resurssikeskustoiminnot Satu Marjakangas Resurssikeskustoiminnot on jaettu ennaltaehkäisevään työhön ja kotona asumista tukeviin palveluihin. Kevyet toiminnot eivät pysty yksinään turvaamaan ikäihmisten kotona asumista. Parhaimpaan lopputulokseen päädytäänkin niin, että resurssikeskus pystyy tukemaan ikäihmisten osallisuutta sekä ennaltaehkäisevästi että myös toimintakyvyn heiketessä. 25

27 Ennaltaehkäisevä toiminta Ikääntymisen resurssikeskus -mallin ennaltaehkäisevä työ on linjassa Ikäihmisten laatusuosituksen (2008) kanssa. Suosituksessa kiinnitetään huomiota mm. onnistuvan ikääntymisen turvaamiseen, itsenäisen suoriutumisen ja turvallisuuden tukemiseen sekä varhaiseen puuttumiseen, mitkä ovat keskeisiä asioita myös resurssikeskus -mallissa. Kuten laatusuosituksessa sanotaan; Ehkäisevällä, toimintakykyä ylläpitävällä toiminnalla voidaan ehkäistä ja siirtää hoidon ja palvelujen tarvetta myöhemmäksi. (STM & Kuntaliitto 2008) Erilaisten ennaltaehkäisevien resurssikeskustoimintojen avulla pyritään lisäämään ikäihmisen hyvää, mielekästä ja toimintakykyistä elämänjaksoa. Ikäihmistä kannustetaan omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Ikääntyvä pääsee osalliseksi resurssikeskusyhteisöön ja voi löytää talosta harrastuksia, ihmissuhteita, vapaaehtoistoimintaa, tietoa, iloa ja yhdessä tekemistä. ENNALTAEHKÄISEVÄT TOIMINNOT RESURSSIKESKUKSESSA w etsivä toiminta w harraste-, kulttuuri- ja viriketoiminta w palveluneuvonta ja -ohjaus w tavoitteelliset ryhmät w omaishoidon tukeminen w portti tietoyhteiskuntaan -palvelut w vapaaehtoistoiminta 26

28 w Etsivä toiminta Mä tulin, kun näin lehdessä ilmoituksen. Ajattelin että näen muitakin ihmisiä kuin meidän talossa. Sehän se on tärkeintä, että näkee muitakin ihmisiä. (Ikäihminen, Kivipuiston Palvelukotisäätiö) Ammatillisen vanhustyöhön suunnatun etsivän toiminnan perustehtävänä on löytää ikääntyviä, jotka ovat avun tarpeessa eivätkä jostain syystä käytä olemassa olevia auttamis- ja palvelujärjestelmiä, tai eivät ole tulleet niissä autetuiksi. Etsivää työtä kannattaa ulottaa niihin paikkoihin, missä ikäihmisiä luonnollisesti liikkuu. Masentuneet, yksinäiset ja syrjäytyneet vanhukset eivät useinkaan löydä tietään resurssikeskuksiin lehti-ilmoittelun avulla, vaan esimerkiksi yhteistyöverkoston ja ostoskeskuksiin jalkautumisen avulla. Ennaltaehkäisevä toiminta Etsivä toiminta on asiakkaiden ja vapaaehtoisten etsimistä, näkyvillä oloa, verkostotyötä ja talon tunnetuksi tekemistä. Etsivän työn tavoitteena on löytää haluttu kohderyhmä, joka hyötyy resurssikeskuksen palveluista. Etsivää työtä tekee koko ikääntymisen resurssikeskuksen henkilökunta. Jokainen ovesta sisään kävelevä ikääntyvä tulee nähdä meidän asiakkaana, jonka tarpeisiin pyritään vastaamaan. KEINOJA TAVOITTAA LÄHIYMPÄRISTÖN IKÄIHISIÄ: Järjestetään avointen ovien tapahtuma, johon kutsutaan kaikki kaupunginosan ikäihmiset henkilökohtaisilla kirjeillä. Tehdään verkostoyhteistyötä, jolloin esimerkiksi kunnan palveluohjaajat ja sosiaalityöntekijät ohjaavat asiakkaita resurssikeskukseen. Tehdään suoramainontaa (kirjeet, messut, käytäväkeskustelut, tiedotteet, lehtimainokset, ilmoittelu järjestöpalstoilla). Tarjotaan juttuvinkkiä paikallislehtiin ja -radioihin. Järjestetään houkutteleva tapahtuma tai luentokokonaisuus, jolloin kynnys taloon tulemiseen on matala. Esitellään taloa ja toimintoja muiden yhteistyökumppaneiden tilaisuuksissa. Järjestetään kauppakeskustempauksia, joissa tavoitetaan kauppa-asioilla käyviä ikääntyviä. Osallistutaan kaupunginosien päiviin, joissa tuodaan omaa taloa tunnetuksi ikäihmisille sekä muille vanhustyön toimijoille. Lähetetään ympäristön ikääntyville kuukausiohjelmat talon tapahtumista Tehdään hyvät ja jatkuvasti päivitettävät kotisivut, joilla kerrotaan kattavasti talon toiminnoista. Internetin kautta voi ilmoittautua mm. vapaaehtoiseksi resurssikeskukseen. 27

29 Ennen markkinointitoimenpiteitä järjestön esitteet, internet-sivut ja jaettava materiaali päivitetään. Yhtenäinen ulkoasu kaikessa ulospäin lähtevässä postissa tehostaa markkinointia. Esitteissä mainitaan selkeästi, mihin toimintoon talon ulkopuoliset asiakkaat ovat tervetulleita. Esitteissä ilmoitetuista aikatauluista pidetään kiinni ja hinnat tai maksuttomuus ilmoitetaan. Kevyellä mainonnalla saavutetaan yleensä virkeät eläkeläiset, jotka osallistuvat paljon muuallekin. Kannattaa miettiä, keitä tavoitellaan ja mitä markkinointitoimenpiteitä kullekin asiakasryhmälle kannattaa suunnata. Yleismainonta ei tavoita koskaan kaikkia. Hyviksi tavoiksi löytää syrjäytymisuhan alla olevia ikääntyviä on osoittautunut yhteistyö eri viranomaisten kanssa. Hyvät yhteistyösuhteet terveyskeskusten ja kotihoidon kanssa auttavat toimintakyvyltään heikoimpien vanhusten tavoittamista. Myös kuntien palveluohjaajat voivat ohjata asiakkaitaan järjestöjen palveluihin palvelutarpeen kartoitusten yhteydessä. Kuntien kanssa voidaan tehdä myös yhteispostituksia asiakkaille. ONNISTUNEEN ETSIVÄN TYÖN TUNNUSPIIRTEET: Toiminnan sisältö ja markkinointi ovat yhdenmukaisia. Käytetään monenlaisia tiedotuskanavia. Ilmoittelu on säännöllistä. Löydetyt asiakkaat ohjataan avun piiriin. Löydetyt vapaaehtoiset otetaan taloon heti ja ensimmäinen tapaaminen järjestetään pikaisesti ennen kuin innostus hiipuu. Talolla on riittävästi resursseja vastaamaan syntyvään kysyntään. Asiakkaille annetaan mahdollisuus sanoa myös EI. Talon oma henkilökunta tietää, mitä talossa tapahtuu. Henkilökunnalla on rohkeutta jalkautua myös talon ulkopuolelle. TEHTÄVIÄ 1. Pohtikaa työyhteisössänne, mikä saa ikäihmiset tulemaan teidän taloonne? 2. Käykää läpi kaikki teidän esitteet, www-sivut, ilmoitustaulut ja yleisilme talosta. Pohtikaa, onko teille helppo tulla ja millainen ensivaikutelma ulkopuoliselle tulee teidän talosta? Pohtikaa myös, miten teillä otetaan talon ulkopuoliset ikääntyvät vastaan. 3. Pohtikaa, mitä olemassa olevia tilaisuuksia, kauppakeskuksia ja julkisia tiloja paikkakunnallanne/ kaupunginosassanne on, joihin te voisitte mennä markkinoimaan toimintaanne ja etsimään asiakkaita. Laatikaa suunnitelma talonne etsivän työn keinoista. 28

30 ETSIVÄN TOIMINNAN KARIKOT: Ikäihmisen tarpeisiin ei pystytä vastaamaan. Asiakkaalle ei löydy mielekästä toimintamuotoa, ryhmät ovat täynnä, eikä osata ohjata muiden järjestämiin palveluihin. Vapaaehtoiset unohdetaan. He hakeutuvat jonnekin muualle, kun ensimmäistä tapaamista ja sen jälkeisiä työtehtäviä ei kuulu. Organisaation imago on huono. Vaikka toiminta on ammatillista ja laadukasta, organisaation ulkoinen ilme, esitteet ja kotisivut antavat vaikutelman epämääräisestä puuhastelusta. Organisaation oma henkilökunta ei tiedä talon ulkopuolisille suunnatusta toiminnasta. Kun asiakas uskaltautuu resurssikeskukseen, häntä ei osata auttaa. Ennaltaehkäisevä toiminta OMPPUPÄIVÄ KAUPPAKESKUS ISOSSA OMENASSA Omenatarhan palvelutalossa järjestettiin Omppupäivä kauppakeskus Isossa Omenassa Espoossa. Mukaan pyydettiin myös muita vanhustenhuollon toimijoita. Esittelypisteissä esiteltiin toimintoja ja palveluja ja tarjottiin mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistoimintaan. Ikäihmiset täyttivät arvontalomakkeita ja saivat ilmaista verenpaineen mittausta. Tasatunnein informoitiin mukana olevista toimijoista ja arvonnoista kuulutuksin. Ompputytöt kiersivät omenakorien kanssa kauppakeskuksessa ja houkuttelivat ikäihmisiä juttelemaan. Päivän saldona oli lukuisten ikäihmisten yhteystiedot ja yhteydenottopyynnöt. Myös vapaaehtoisiksi tarjoutujia löytyi. KOTIPIRTIN ETSIVÄÄ TOIMINTAA PALVELUBUSSEISSA Palvelubussi kulkee alueellamme erillisen aikataulun mukaan ja sen voi myös soittaa hakemaan kotoaan. Bussissa on yleensä kaupungin työntekijä avustamassa kauppakassien kantamisessa. Se liikennöi arkipäivisin klo 9 ja 14 välillä ja siinä on päivittäin noin asiakasta. Meistä projektityöntekijöistä on jompikumpi mukana bussin kyydissä kerran kuukaudessa. Mukanamme on esitteitä talon toiminnasta ja tapahtumista. Virittelemme keskustelua tarvittaessa jonkin asian tiimoilta, mutta nykyisin meitä osataan jo odotella ja heillä on meille valmiit kysymykset esim. kodinhoitoon tai omaishoitoon liittyen. Talomme on saanut tämän palvelun kautta näkyvyyttä ja tunnettavuutta sekä meidän toimintoihin on tullut lisää osallistujia. Olemme järjestäneet bussissa myös pieniä virkistystuokioita mm. haitarinsoittoa ja ystävänpäivänä olemme pukeutuneet halinalleiksi ja jaamme silloin karamelleja ja haleja asiakkaille. Monet ovat kiitollisuudella ottaneet nämäkin halaukset vastaan, niin kuin eräs sanoi, että häntä ei olekaan kukaan kolmeen vuoteen halannut. Sari Brand, Kotipirtti ry 29

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12 Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12, palveluohjaaja, vapaaehtois- ja ryhmätoiminnan koordinointi ja kehittäminen Espoon kaupunki, vanhusten palvelut Mitä työyhteisössä tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013 YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Kumppanina Käpyrinne

Kumppanina Käpyrinne Käpyrinteen strategia vuosille 2010-2015 Kumppanina Käpyrinne iäkkään ihmisen arvokkaan elämän sekä mielekkään ja merkityksellisen arjen puolesta Iäkkään ihmisen arvokkaan elämän sekä mielekkään ja merkityksellisen

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015. Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015. Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015 Setlementti Louhela ry Ikääntyvä Suomi Suomen väestöstä yli miljoona on 63 vuotta täyttäneitä Heistä suurin osa elää arkeaan

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki 21.10.2014 Ikäihmisten asiakasohjausyksikkö Hämeenlinnassa Hämeenlinnassa on asukkaita 67 806, joista

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Etsiväpiirit projekti 2012-2016

Etsiväpiirit projekti 2012-2016 Etsiväpiirit projekti 2012-2016 Markku Holmi, projektisuunnittelija www.vpty.fi Toiminta-ajatuksena on tuottaa ikääntyvien turvallista asumista ja kotona asumista tukevia palveluja sekä hyvinvointia ylläpitävää

Lisätiedot

Turun kaupunki kehittää ja luo uusia toimintamalleja osallisuuden ja osallistumisen lisäämiseksi yhdessä kuntalaisten kanssa Projektijohtaja Päivi Penkkala Aktiivinen kuntalainen - ja Palvelutori Turussa

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Peurunka3 -seminaari 27.10.2015 Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry Kehitytään kimpassa hanke/tuija Seppänen www.kssotu.fi www.facebook.com/kehitytaankimpassa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot