Pakolaistaustaiset lapset ja nuoret koulussa - oppimisen ja koulunkäynnin haasteet. Joensuu Anne Nurminen Psykologi
|
|
- Pertti Niemelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pakolaistaustaiset lapset ja nuoret koulussa - oppimisen ja koulunkäynnin haasteet Joensuu Anne Nurminen Psykologi
2 Anne Nurminen, psykologi Puh
3 KUKA ON PAKOLAIS- TAI TURVAPAIKANHAKIJA LAPSI/NUORI? Kuka on pakolainen? henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta, oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja on kykenemätön tai sellaisen pelon johdosta haluton turvautumaan sanotun maan suojaan; tai joka olematta minkään maan kansalainen oleskelee entisen pysyvän asuinmaansa ulkopuolella ja edellä mainittujen seikkojen tähden on kykenemätön tai sanotun pelon vuoksi haluton palaamaan sinne. (Geneven Yleissopimus 1951) Pakolainen on henkilö, joka on saanut Suomessa turvapaikan siksi, että hän on vaarassa joutua kotimaassaan vainon uhriksi. Ulkomaalaislaissa on säännökset myös eräistä pakolaisasemaa täydentävistä kansainvälisen suojelun muodoista. Keskeisimmät näistä ovat toissijainen suojelu ja humanitaarinen suojelu, joita voidaan antaa henkilölle, joka on paennut kotimaastaan sodan tai muun aseellisen selkkauksen vuoksi (THL, 2015) Kuka on kiintiöpakolainen? henkilö, jolle YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on myöntänyt pakolaisaseman ja jolle on myönnetty maahantulolupa budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön puitteissa. Pakolaisille kuuluvat kaikki kunnan asukkaan oikeudet ja palvelut, mukaan lukien vastaavat opetus- ja terveyspalvelut kuin mitä kunnan tulee järjestää muillekin asukkailleen (THL, 2015)
4 Kuka on turvapaikanhakija? Henkilö, joka hakee kansainvälistä suojaa vedoten vainoon tai muuhun vaaraan kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Turvapaikanhakijoille tarjottavista palveluista kunnan vastuulle jäävät lasten perus- ja esiopetus sekä lastensuojelun palvelut. Perusopetuslain pykälän 4 ( /1288) mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille lapsille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Turvapaikanhakijalla ei ole oppivelvollisuutta. Kunta järjestää tarvittaessa lastensuojeluun liittyvät toimenpiteet (lastensuojelulaki 16 ). (THL2015)
5 Maahanmuuttajaoppilas koulussa
6 Miten kielitaidoton oppilas aloittaa koulun Oppilas, jolla ei ole riittävää suomen kielen taitoa tai riittäviä perustietoja eri oppiaineissa, aloittaa koulunkäynnin valmistavassa opetuksessa. Valmistavassa opetuksessa opetetaan suomen kieltä, luku- ja kirjoitustaitoa ja eri oppiaineita. Valmistavaa opetusta voidaan järjestää omana ryhmänä tai perusopetuksen ryhmässä oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti.
7 Perusopetukseen siirtyminen Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy perusopetukseen, lähellä ikätasoa olevalle vuosiluokalle. Perusopetukseen siirtyvä lapsi tai nuori on kielitaidon kehityksessä vielä hyvin alkuvaiheessa. Kielitaidon omaksuminen jatkuu koko perusopetusajan. Hyvään oppimiseen vaadittavan kielitaidon saavuttaminen vie usein 5 7 vuotta. Opetuksessa otetaan huomioon vähitellen kehittyvä kielitaito ja oppilaiden erilaiset opiskeluvalmiudet. Riittävä tuki Oma oppimissuunnitelma
8 Erilaisia lähtökohtia toisen kielen oppimiselle
9 Erilaiset kasvu- ja toimintaympäristöt Arvonen, Katva & Nurminen 2010
10 Kielellinen sosialisaatio (1) Lapsikeskeinen kielellinen sosialisaatio: Lapsia kasvatetaan Aikuiset kielellistävät kaiken Keskustelu kysymyksillä ja vastauksilla, myös tarinoita kerrottaessa ja luettaessa; aikuinen tietää ennalta vastauksen 2 vuoden iässä sosiaalistutaan tähän keskustelukulttuuriin, jota myös päiväkoti, koulu ja myös erilaiset testit odottavat
11 Kielellinen sosialisaatio (2) Tilanteisiin liittyvä kielellinen sosialisaatio Lapset kasvavat Lapsen oma havainnointi ja kuuntelu Aikuiset eivät kielellistä Toistetaan, jos lapsi ei ymmärrä Kysymykset ovat oikeita kysymyksiä: halutaan tietoa Päiväkodissa ja koulussa ongelmia
12 Monikieliset oppilaat Ensikieli/-kielet = ensimmäinen lapsen kieli, usein äidinkieli Äidinkieli = kieli ja kulttuuri, johon kielenpuhuja samastuu Toinen kieli = ympäristössä puhuttava kieli, joka on eri kuin oppijan äidinkieli; opitaan ensikielen jälkeen, esim. suomi toisena kielenä Monikielisen oppijan kielitaito ei ole vain ensikieltä tai toista kieltä: on näiden summa! esim. sanavaraston laajuus yhdellä tai useammalla kielellä kielenkäytön tyypillisiä piirteitä mm. koodinvaihto (code swiching) ja laaja tilanteinen vaihtelu
13 Monikieliset lapset ja nuoret Kaksikielinen oppija hyötyy molempien kielten tukemisesta pohja käsitteelliselle ajattelulle ja oppimiselle äidinkielen merkitys tunteiden ja ajattelun kielenä, perheen ja suvun yhteisenä kielenä, kulttuurin välittäjänä Ensikielen tukeminen ei ole pois toisen kielen oppimiselta. Ensikielen taidot kehittyvät eri tavalla sen mukaan, missä konteksteissa kieltä käytetään ja opitaan (koti, koulu; epämuodollinen, muodollinen kielenkäyttö). Opetussuunnitelman perusteissa (2014) keskeisenä tavoitteena oppilaan monikielisyyden tukeminen; koulun kielikasvatus vahvistaa eri kielten rinnakkaista käyttöä ja arvostaa oppilaan kaikkia kieliä.
14 Toisen kielen oppimisen ilmiöitä Kielitaidon eri osa-alueet opitaan usein eri tahtiin (suullinen kirjallinen) Opetuksen haasteena ero arkikielen hallinnan ja kompleksisemman kielen hallinnan välillä Toisen kielen kehitys opiskelukieleksi on pitkä prosessi arkinen jutustelu ½ vuotta opiskelussa tarvittava kielitaito 3 4 vuotta akateeminen kielitaito 5 10 vuotta Kielenoppimiseen vaikuttavat yksilölliset oppimisedellytykset, ikä, kielten läheisyys, aikaisempi kokemus oppimisesta, kieliympäristössä vietetty aika, opetuksen määrä ja laatu
15 Kielitaidon osa-alueet kuullun ymmärtäminen puhuminen sanasto rakenteet tekstin ymmärtäminen kirjoittaminen
16 Varhaislapsuudessa opittu toinen kieli Kehittyy samansuuntaisesti kuin ensimmäinen kieli Opitaan spontaanisti vuorovaikutuksessa ja toiminnassa Vaiheita: 1) Lapsi puhuu omaa kieltään ympäristössä, jossa puhutaan toista kieltä. 2) Lapsi kerää ja havainnoi uutta kieltä, vaikkei vielä käytä sitä itse. 3) Lapsi alkaa puhua uutta kieltä: tutut, yleiset ilmaukset ensin. 4) Lapsi omaksuu peruskommunikaatiotaidot toisella kielellä
17 Toisen kielen oppiminen toisella kielellä oppiminen Kognitiivinen kuormitus: toisella kielellä oppiminen kuormittaa mm. oppijan muistia ja tarkkaavaisuutta. Opetussuunnitelman perusteet 2004: Kieli on sekä oppimisen kohde että oppimisen väline koko kouluajan. à Opetuksessa ja arvioinnissa otetaan huomioon vasta kehittyvä kielitaito. Opetussuunnitelman perusteet : S2-opetus lähenee tavoitteiltaan ja sisällöiltään äidinkielen opetusta. Edelleen näkökulmana se, että toisen kielen oppiminen on luonteeltaan erilaista kuin äidinkielen taitojen oppiminen. Toisen kielen oppijaa palvelee mm. monilukutaidon idea: kielen rooli keskeinen kaikessa koulun toiminnassa; oman oppiaineen tekstitaitojen ja erikoiskielen opettaminen kaikkien opettajien vastuulla.
18 Maahanmuuttajataustainen oppilas opetussuunnitelman perusteissa Valmistava opetus Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärä Kun suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita yhdellä tai usealla kielitaidon osa-alueella Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi otetaan huomioon kunkin oppilaan kielitausta sekä kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito; monipuoliset, joustavat arviointitavat Oman äidinkielen opetus Uudessa ops:ssa entistä vahvemmin monikielisyys ja kielen keskeinen rooli kaikessa koulun toiminnassa
19 Aiheesta lisää Maahanmuuttaja opetusryhmässäni. Opetushallitus Kuukka, Ilona Rapatti, Katriina (toim.) 2009: Yhteistä kieltä luomassa. Suomea opetteleva opetusryhmässäni. Opetushallitus. FI/Paivahoito_ja_koulutus/Perusopetus/Opetuksen_ke hittaminen/agorahanke/kielitietoinen_opetus_ja_moni lukutaito_ylakoulussa Opettajien täydennyskoulutus
20 Entä jos ei ole koulunkäyntitaustaa ennestään
21 Vain vähän tai ei yhtään kokemusta koulunkäynnistä Monissa maissa ei ole toimivaa koulutusjärjestelmää. Etenkin Afrikan ja Aasian maissa lukutaidottomien osuus väestöstä on suuri. Koulunkäynti on voinut olla hyvin satunnaista ja epäsäännöllistä. Koulukieli: oma äidinkieli, valtakieli, useita kieliä Kuka saa käydä koulua: tytöt-pojat, maksullinen-maksuton koulu, vähemmistöt-valtaväestö Opetuksen taso virallisessakin koulujärjestelmässä voi vaihdella. Kylän viisas mies, pakolaisleirin avustustyöntekijä ja muut opettajat Koraanikoulu
22 Nahum valmistavassa opetuksessa Piirrä mallista kuutio
23 Taitojen harjaantuminen Opetuksellisesti vahvan tuen tarpeessa ovat erityisesti vähän aikaa sitten maahan tulleet oppijat, joilla on hyvin vähän tai ei ollenkaan kokemusta akateemisesta oppimisesta. Monet pakolaiset ja turvapaikanhakijat ovat eläneet olosuhteissa, joissa koulunkäynti ei ole ollut mahdollista. Arkikielessä kuvaamme usein, että tällaisella oppijalla on oppimisvaikeuksia. Erilaiset oppimiseen liittyvät haasteet ja oppimisen erityisvaikeudet (oppimisvaikeudet) ovat kuitenkin eri asia.
24 (Koulu)taitojen harjaantuminen 24
25
26 Millaista tukea koulun pitäisi tarjota taitojen systemaattista opettamista oppijan taitotasolta pitkäaikaista, systemaattista seurantaa, miten taidot etenevät oma oppimissuunnitelma välttämätön Ennen harjoittelua Harjoittelun jälkeen
27 Mitä opiskelija osaa Kielitaito eri osa-alueilla C2 C1 B2 B1 A2 A1 Laskutaidot Kertolaskut, jakolaskut Helpot kertolaskut Yhteen- ja vähennyslaskut Yhteen- ja vähennyslaskut 1 20 Lukusanat ja lukujonot Lukeminen ymmärtävä lukeminen tavujen yhdistäminen sanoiksi äänteiden yhdistäminen tavuiksi kirjain-äännevastaavuudet kielellinen tietoisuus
28 Opetusta oikealta tasolta Tämän hetken osaaminen Lähikehityksen vyöhyke Lähikehityksen vyöhyke (ZPD): osaaminen kasvaa taitavamman ohjauksessa
29 Keinoja ja malleja opetuksen järjestämiseen Oma oppimissuunnitelma Sanallinen arviointi mahdollista päättöarviointiin asti Opiskelun erityiset painoalueet: voi keskittyä oppiaineen keskeisiin sisältöihin. opiskelee silti yleisten tavoitteiden mukaisesti Vuosiluokkiin sitomaton opetus: oppilas etenee eri oppiaineiden opinnoissa vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaisesti oppimissuunnitelma
30 Traumatisoituminen ja sen vaikutus koulunkäyntiin
31 Mitä traumatisoituminen on? Traumaattinen tapahtuma on tilanne, jossa henkilön tai hänen läheistensä henki, terveys tai fyysinen koskemattomuus on uhattuna. Traumatisoituminen: tapahtuma säilyy muistissa ja vaikuttaa haitallisesti omaan hyvinvointiin, arjessa suoriutumiseen, opiskeluun
32 Seurauksia traumaattisista tapahtumista Trauman uudelleen kokeminen, kohonnut vireystila, traumaan liittyvien asioiden vältteleminen, tunteiden turtuminen, unihäiriöt, pelkotilat jne. Kuuluvat terveen ihmisen reaktioihin ja ovat normaaleja suojautumismekanismeja traumaattisen tapahtuman jälkeen Pitkittyneinä (4-12 vkon jälkeen) ovat usein merkki traumaperäisestä stressihäiriöstä, johon tarvitaan apua Traumaattisista kokemuksista huolimatta jotkut lapset ja nuoret selviytyvät hyvin. Traumatisoituminen voi näkyä myös ainoastaan somaattisina oireina, erilaisina kipuina ja särkyinä.
33 KITU lapset ja nuoret -hanke ( ) Joka kolmas Suomeen saapuvista alle 24-vuotiaista turvapaikanhakijoista ja pakolaisista on kidutettuja tai vaikeasti traumatisoituneita. Suomeen saapuu joka vuosi jopa 900 apua tarvitsevaa lasta ja nuorta. Heistä vain joka kolmas saa psykiatrista tai psykoterapeuttista apua ongelmiinsa. Tietopankki:
34 Miten traumatisoituminen näkyy lapsilla ja nuorilla 7 12-vuotiaat vuotiaat univaikeuksina painajaisunina keskittymisvaikeuksina oppimisvaikeuksina ja muistihäiriöinä voimakkaana eroahdistuksena vanhemmasta tai siten, että lapsi on yleisesti kovin huolissaan ja peloissaan alakuloisuutena ja masentuneisuutena levottomuutena ja aggressiivisuutena traumaperäisenä leikkinä tai muuten traumaan liittyvänä toistamisena piirtämällä, puhumalla tai kirjoittamalla kehityksen taantumisena, ja siten, että lapsi vaikuttaa paljon ikäistään nuoremmalta. univaikeuksina painajaisunina keskittymisvaikeuksina oppimisvaikeuksina ja muistihäiriöinä alakuloisuutena ja masentuneisuutena ongelmina kaverisuhteissa puheessa pessimistisenä ja kielteisenä suhtautumisena tulevaisuuteen takaumina (flashback) traumasta muistuttavien tilanteiden välttelemisenä levottomuutena ja aggressiivisuutena, impulsiivisena käyttäytymisenä antisosiaalisuutena, päihde- ja huumeongelmina sekä persoonallisuuden muutoksina.
35 Traumatisoituminen aiheuttaa muutoksia ajattelussa ja ihmissuhteissa Olen huono ja arvoton. Kukaan ei voi ymmärtää minua. Olen syyllinen. Olen epätoivoinen. Minun on vaikea luotaa muihin. Vetäydyn, minun on vaikea olla kavereiden kanssa.
36 Miten traumatisoituminen vaikuttaa koulunkäyntiin
37 Oppilas käy jatkuvasti ylikierroksilla Traumatisoituminen vaikuttaa lapsen ja nuoren vireystilaan, oppilas on varuillaan eikä oppimiseen jää energiaa. Näkyy keskittymisen vaikeuksina, kiihtymyksenä ja levottomuutena. Tai lapsi/nuori on poissaoleva, vetäytyvä, jolloin vireystila on laskenut.
38 Ylivireystila Toleranssi-ikkuna (Ogden ja Minton, 2000)
39 Alivireystila Toleranssi-ikkuna (Ogden ja Minton, 2000)
40 Oppilas hätääntyy palokellon soidessa Erilaiset tapahtumat ja asiat voivat tuoda mieleen muistikuvia tai ajatuksia traumaattisista tapahtumista. Esimerkiksi palohälyttimen soiminen, opettajan kädessä oleva iso viivain tai riitatilanteen seuraaminen sivusta. Muistikuvia voivat laukaista myös äänet ja hajut eikä lapsi useinkaan tiedosta, mihin aikaisempaan kokemuksiin ne liittyvät. Näissä tilanteissa tapahtuu samankaltaisia kehollisia reaktioita kuin alkuperäisessä traumaattisessa tilanteessa, esimerkiksi syke kiihtyy, keskittymiskyky katoaa, lapsi tai nuori menettää malttinsa tai jähmettyy. Trauman uudelleen kokeminen ja mieleen palaavat muistikuvat, ajatukset ja aistikokemukset ovat lapselle pelottavia ja hämmentäviä
41 Oppilas on jatkuvasti väsynyt Traumatisoituneella oppilaalla on usein univaikeuksia. Nukahtaminen voi olla vaikeata, koska mieleen tulee pelottavia tapahtumia. Uni voi olla katkonaista, häiriintyy painajaisten takia. Vähäinen uni heikentää tarkkaavaisuutta ja keskittymistä. Pitkäaikainen univaje heikentää vastustuskykyä.
42 Miten traumatisoitunutta lasta tai nuorta voi tukea koulussa
43 Optimaali vireys oppimiselle Toleranssi-ikkuna (Ogden ja Minton, 2000)
44 Turvassa fyysisesti sosiaalisesti emotionaalisesti akateemisesti luokassa, pihalla, ruokalassa, koulumatkoilla Tällainen ympäristö on sopiva ympäristö oppimiselle kaikilla lapsilla.
45 Miten tukea lasta/nuorta koulussa Varmista, että fyysinen ympäristö on pysyvä, rauhallinen ympäristö on järjestyksessä, ei liikaa virikkeitä jokainen lapsi saa huomiota luokassa on yhteiset säännöt tietyt rutiinit toistuvat annat selkeitä viestejä oppilas on ymmärtänyt, mitä sanotaan käytät tarvittaessa kuvia puheen ja muun viestinnän tukena ennakoit tulevia tilanteita toimit rauhallisesti ja kiireettömästi.
46 Mieleen pyrkivät epämiellyttävät tapahtumat mitä voi tehdä Korostetaan, että lapsi/nuori on nyt turvassa. Autetaan erottamaan, mikä on mennyttä ja mikä tätä hetkeä. Annetaan keinoja hallita emotionaalisia ja fyysisiä reaktioita. Traumamuistuttajat voivat säilyä vuosia, älä hämmästele. Tilanteessa ei ole mitään hävettävää. Kerrotaan, että asioiden mieleen palautuminen on normaalia. Mietitään yhdessä, mitkä asiat auttavat ja luovat turvaa, kun traumaattiset tapahtumat tulevat mieleen.
47 Hyvä ympäristö traumatisoituneelle oppilaalle Leikkisä (P) Rakastava (L) Hyväksyvä (A) Utelias (C) Empaattinen (E) Arthur Becker- Weidman 2013, PLACE
48 Millainen minä olen? Lapsi näkee itsensä sellaisena kuin muut hänet näkevät. Tärkeää, miten ympäristö suhtautuu lapseen, miten kuvailee lapsen ominaisuuksia, koska lapsi alkaa omaksua näitä määritelmiä, jotka vähitellen muokkaavat hänen omaa identiteettiään. Mitä pienempi lapsi, sitä suojaamattomampi hän on itseään koskevalle negatiiviselle palautteelle.
49 Huoli on suuri, jos oppilas ei huolehdi itsestään, ei syö, ei nuku, ei peseydy, vetäytyy sosiaalisista suhteista, ei innostu ikätasolleen sopivista mielenkiinnon kohteista, vahingoittaa itseään, on väkivaltainen.
50 Koontia
51 Oppimisen haasteita Lähde: Arvonen, Katva, Nurminen 2009.
52 Maahanmuuttajaoppilaan tukeminen OPS:n perusteissa
53 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Yleinen oppimisen tuki
54 Kuka, mitä, missä vaiheessa? Luokanopettaja, erityisluokanopettaja S2-opettaja Oppilashuollon asiantuntijaryhmät Tarvittaessa koulun ulkopuoliset tahot Oman äidinkielen opettaja Avustaja Aineenopettaja Erityisopettaja Koulupsykologi Kuraattori Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus, maahanmuuttajataustaiset oppilaat Terveydenhoitaja Rehtori Yleinen oppimisen tuki
55 Maahanmuuttajataustaisten oppilaan verkostot Perhe ja läheiset Vastaanottokeskus tai ryhmäkoti (pakolaiset ja turvapaikanhakijat) Koulun tai oppilaitoksen työntekijät TE-palvelut (työikäiset maahanmuuttajat) Peruspalvelut Terveyspalvelut Sosiaalityön palvelut Kotoutumisajan palvelut Maahanmuuttoyksiköt Muut palvelut Järjestöt, yhdistykset, yhteisöt, projektit
56 Julkaisut Arvonen, A., Katva, L., Nurminen, A Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistaminen. Jyväskylä: PS-kustannus. Arvonen, A Maahanmuuttajanuorten oppimisvaikeuksien tunnistaminen. NMI Bulletin 1/2011. Arvonen, A., Katva, L., Nurminen, A Maahanmuuttajanuori ja oppimisen haasteet näkökulmia oppimisvaikeuden tunnistamiseen. Teoksessa Nissilä & Sarlin (toim.) Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet. Helsinki: Opetushallitus.
57 Kiitos!
Sanastoa. Kotopaikka-hanke
Kotopaikka-hanke 16.3.2018 Etnisyys Sanan alkuperä on sanoissa heimo, rotu ja kansa. Etnisyys jaetaan objektiiviseen ja subjektiiviseen etnisyyteen. Objektiivisella etnisyydellä tarkoitetaan ulkoisesti
LisätiedotLainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen
Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael 2.5.2017 Tiina Pilbacka-Rönkä PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Valmistavan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden
LisätiedotInklusiivisen valmistavan opetuksen alueelliset koulutuspäivät
Inklusiivisen valmistavan opetuksen alueelliset koulutuspäivät 20.-30.3.2017 Sisältö 1.Valmistavan opetuksen tavoite 2.Kenelle opetus on tarkoitettu 3.Opetuksen toteuttamisen eri tavat 4. Resurssit 5.
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotSuomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa
Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija
LisätiedotYleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)
Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotSosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1
Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun
LisätiedotLeena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt
Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,
LisätiedotLeena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki
Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla
LisätiedotValmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen
Valmistava opetus Oulussa Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija= Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut
LisätiedotSuomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE
1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen
LisätiedotErityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet
LisätiedotTervetuloa Hannunniitun kouluun!
Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
Lisätiedot8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden
LisätiedotPerusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat
LisätiedotKotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori
Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja
LisätiedotS2-OPPIMÄÄRÄ JA SEN HUOMIOIMINEN OPPILAAN ARVIOINNISSA
S2-OPPIMÄÄRÄ JA SEN HUOMIOIMINEN OPPILAAN ARVIOINNISSA Hanna Virhiä-Särkäs, S2- ja erityisopetus Tampereen yliopiston normaalikoulu KUKA OPISKELEE S2-OPPIMÄÄRÄN MUKAAN? Oppilas opiskelee suomi tai ruotsi
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotOhjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki
Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan
LisätiedotKuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotPerusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I. Työryhmän yhteenveto MOKU hanke
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I Työryhmän yhteenveto 18.9.2009 MOKU hanke Toimintamalleja 1 Oppilaan aiempi koulutausta otetaan huomioon. Esimerkiksi jos oppilas on
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotKolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus
Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta
LisätiedotESITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS
ESITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Valmistava opetus - yleistä Oppilas, joka ei vielä osaa suomea tai tarvitsee tukea suomen kielen vahvistamisessa, aloittaa koulunkäyntinsä perusopetukseen valmistavassa
LisätiedotMaahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari 2008 Oulussa AJANKOHTAISTA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA
Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari 2008 Oulussa 7.-8.5.2008 AJANKOHTAISTA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA S2 opettaja Helena Nissilä, Kaakkurin koulu, Oulu Valmistavan
Lisätiedotenorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
LisätiedotMonikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta
Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 syksy syksy syksy 2015 2016 2017
LisätiedotVASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ
Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:
LisätiedotSonkajärven kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta
Sivistyslautakunta 26.2.2014 11 liitenro 2 Sonkajärven kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 26.2.2014 11 Sonkajärven kunnan perusopetukseen valmistavan opetuksen
LisätiedotTurvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto)
Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Käsitteitä Turvapaikanhakija Henkilö joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta
LisätiedotMonilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center
Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito
LisätiedotOPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan
LisätiedotPIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE. Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010
PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010 Eurooppalainen viitekehys, kielitaidon tasojen kuvausasteikko ja arviointi Pienten kielireppu
LisätiedotAnne Ojutkangas Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen valmistavassa opetuksessa
Perusopetukseen valmistava opetus -opetussuunnitelmatyöstä käytäntöön Anne Ojutkangas Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen valmistavassa opetuksessa 23.9.2016 1. Kokkola/Hollihaan koulu Väestö ja kielisyys
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen kehittämispilotti
19.11.2014 Sivu 1 / 1 4708/12.01.00/2014 222 Esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen kehittämispilotti Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 Astrid Kauber, puh.
LisätiedotSAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan
LisätiedotKoko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon
Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017
LisätiedotS2-opetuksen toimintamalli
Kuopion S2-opetuksen toimintamalli Kuopion kaupungin peruskoulut S2-opetus ja opetuksen järjestämisen tavat S2-oppilaalla tarkoitetaan maahanmuuttajataustaista oppilasta, paluumuuttajaa tai Suomeen adoptoitua
LisätiedotAdoptoitu lapsi ja nuori koulussa
Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa Adoptioperheet ry:n sunnuntaibrunssi 20.1. Matti Matikainen, erityisopettaja Sisältö Perusopetuksen lainsäädäntöä Oppimisvaikeudet Tukitoimet perusopetuksessa Nivelvaiheet
LisätiedotKEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA
KEHAS OHJELMA KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA 18.3.2015 STM 1 2 Kehitysvammaisia on massamme opetettu yli 100 vuotta Vaikeimmin kehitysvammaiset on vapautettu
LisätiedotKotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus
Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven
LisätiedotMaahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat
LisätiedotÄidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki
Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä
Lisätiedot(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:
Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin
LisätiedotKoulun nimi: Tiirismaan koulu
Koulun nimi: Tiirismaan koulu OPS2016 Arviointi, Tiirismaan peruskoulun ops-työpaja 28.10.2014 Mitä ovat uuden opetussuunnitelman (2016) mukaisen arvioinnin keskeiset tehtävät? Ohjata oppimaan Tukea kehitystä
LisätiedotALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2
ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2 TULEVAN SEISKALUOKKALAISEN MUISTILISTA Minun on annettava itselleni aikaa tutustua uuteen koulurakennukseen, koulukavereihin ja opettajiin.
LisätiedotAlavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen
LisätiedotKielet näkyviin ja kuuluviin
Kielet näkyviin ja kuuluviin lastentarhanopettajat, luokanopettajat, alaluokkien kieltenopettajat Pe 23.3.18 klo 9.00 12.30 Oulu, Kirkkotorin koulutuskeskus, Asemakatu 5 Sirpa Tenhu, Eija Ruohomäki OPH,
LisätiedotTyöpaja A1/B1. Monipuoliset arviointikäytänteet ja osaamisen osoittaminen perusopetuksessa. klo ja klo
Työpaja A1/B1 klo 13.30-14.45 ja klo 15.30-16.45 Monipuoliset arviointikäytänteet ja osaamisen osoittaminen perusopetuksessa Minna Harmanen Annamari Kajasto Pirjo Koivula Katri Kuukka Monipuoliset arviointikäytänteet
LisätiedotJoensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset
Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan
LisätiedotKodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot. näkökulmasta. erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos
Kodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot maahanmuuttajaperheiden hyvinvoinnin näkökulmasta erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos Monimuotoistuminen jatkuu 13 % helsinkiläisistä
LisätiedotPainotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa
Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu
LisätiedotTyöpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )
Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi klo 13.00-15.30 (kahvitauko klo 14.00-14.30) Annamari Kajasto Kaksikielisen opetuksen verkostoseminaari Turun ammatti-instituutti, Datacity 13.3.2018 Kaksikielisen
LisätiedotVuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
LisätiedotPienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017
Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 5.4 Opetuksen järjestämistapoja - OPS2016 -vuosiluokkiin sitomaton opiskelu - Oppilaan opinnoissa yksilöllisen
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
LisätiedotHUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA
HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä
LisätiedotMonikielisyys ja kielelliset vaikeudet
Monikielisyys ja kielelliset vaikeudet Kristiina Pitkänen, ohjaava opettaja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onerva 22.9.2016 Kielellistä vaikeutta vai toisen kielen oppimisen ongelmaa? ensisijaisesti
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa
11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,
LisätiedotKIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016. Sivistyslautakunta 18.04.2016 1
ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016 Sivistyslautakunta 18.04.2016 1 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et Maanantai 18.04.2016 klo 18.00 Kunnanviraston kokoushuone Inkinen Anneli Oksanen Annika
LisätiedotPALAUTE KOULUSTA 1 (6)
1 (6) PALAUTE KOULUSTA Hyvä opettaja, Oppilas on tulossa Satakunnan keskussairaalan lastenneurologian yksikköön tutkimuksiin. Koulutilanteen kartoitus on osa tutkimusta ja yhteistyö opettajan kanssa on
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu 20.9.2017 Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen Uudistuneen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden taustalla
LisätiedotVIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ
VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ VIERAAN KIELEN/SAAMEN KIELEN A1-OPPIMÄÄRÄN OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 1-2 Oppiaineen tehtävä Vuosiluokilla 1 2 vieraan kielen ja saamen kielen opetuksen
LisätiedotKertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013
Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö, 1.7.2015. Opetushallitus, 2.7.2015. Lausunto OKM/96/050/2015
LisätiedotSIILINJÄRVEN ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
SivLtk 20.11.2018 72 SIILINJÄRVEN ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1 OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Opetushallitus (OPH) on hyväksynyt 13.11.2015 maahanmuuttajille järjestettävän
LisätiedotSUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009
SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
LisätiedotERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)
Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys
LisätiedotYleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori
Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni
LisätiedotSuomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op
Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op Valintaperusteet Opiskelija voi hakeutua suorittamaan joko koko kokonaisuutta tai yksittäisiä opintojaksoja. Opintoihin valitaan ensisijaisesti
LisätiedotMitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu
Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa
LisätiedotKAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014
KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 1 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen
LisätiedotLeena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita
LisätiedotKodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?
Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti
LisätiedotKunnan ohjeet äidinkielenopetuksesta peruskoulun luokalla Sigtunan kunnassa
201 2015-08-05 1 (5) Monikulttuurinen yksikkö Kunnan ohjeet äidinkielenopetuksesta peruskoulun 1. 9. luokalla Sigtunan kunnassa Ohjausasiakirja Koululaki: 9 luku Esikoululuokka 10 Esikoululuokan tulee
LisätiedotMATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere
MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
LisätiedotEnsimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) tuntijakomuutoksesta. Tiedote
Ensimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) tuntijakomuutoksesta Tiedote 15.4.2019 14.4.2019 1 Kaikki varhentavat 2020 Kielenopetus uudistuu kieliä pienestä pitäen Ulla Verkaman esityksen (Kalajoki 4.4.2019)
LisätiedotJoustavaa perusopetusta Kouvolassa
Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä
LisätiedotToisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta
Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Tiedotusmateriaalia kokeilusta koulujen käyttöön Opetushallitus 2018 1. Mistä huoltajan on hyvä olla tietoinen ennen
LisätiedotMAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ
MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ YHDESSÄ ENEMMÄN MAAHANMUUTTAJAT OSANA YHTEISÖÄ -HANKE KESKI-SUOMEN YHTEISÖJEN TUKI RY Sisällys Alkukartoitus... 1 Etninen tausta... 1 Kansainvälinen suojelu... 1 Kansalaisuus...
LisätiedotAikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto
Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain
LisätiedotKempeleen kunta Liite 1
Kempeleen kunta Liite 1 Wilmassa KODIN KAAVAKE (1.-9. LK) LAPSEN NIMI 1. Miten lapsenne suhtautuu koulunkäyntiin? 2. Onko lapsellanne kavereita koulussa ja miten hän tulee toimeen kavereiden kanssa? 3.
LisätiedotKoonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014
Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä
LisätiedotKatsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä
Katsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä Käsitteet Turvapaikanhakija Henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Henkilöllä ei ole vielä oleskelulupaa Suomessa. Kiintiöpakolainen
LisätiedotKielikasvatus ja OPS2016
Tampere Vapriikki 1.9.2016 Kielikasvatus ja OPS2016 Terhi Seinä Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kielitietoisen opetuksen syvin olemus Kielikasvatuksella pelastetaan ihmiselämiä @PlaMattila
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle
LisätiedotHailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma
Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan
Lisätiedot