Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, Helsinki p

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2012

2 Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, Helsinki p Taitto: Merja Lensu Valokuvat: Antero Aaltonen, Keksi/Suvi-Tuuli Kankaanpää ja Eva Persson, Sini Karusto, Kristiina Kontoniemi, Mikko Käkelä, Lemeon media products Oy, Matti Matikainen, Mari Männistö, Juha Tanhua. Ulkoasu: Hahmo Paino: Tyylipaino Oy Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2012

3 Vuosikertomus 2012 Mannerheimin Lastensuojeluliiton arvot Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Inhimillisyys Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

4 Sisältö Kaikkien lasten hyvinvointi on turvattava s. 6 Ettei yksikään nuori jäisi yksin s. 7 MLL:n tehtävät s. 8 Toimintaympäristö s. 9 Lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittinen vaikuttaminen s. 11 Valtakunnallinen vaikuttaminen s. 11 Paikallisen ja alueellisen vaikuttamisen tuki s. 12 Lapsen oikeuksien edistäminen s. 12 Kansalaisjärjestöyhteistyö s. 14 Viestintä s. 14 Lapsemme-lehti ja julkaisut s. 15 Tapahtumat s. 15 Kansalaistoiminnan tuki ja järjestötyö s. 16 Jäsen- ja järjestöpalvelut s. 16 Vapaaehtoistoiminnan tuki s. 17 Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan koulutus s. 17 Neuvonta s. 17 Toiminnan kehittäminen s. 17 Lapsen turvallinen kasvu -hanke s. 17 Auttavat puhelin- ja nettipalvelut s.18 Lasten ja nuorten puhelin ja Nuortennetin kirjepalvelu s. 18 Vanhempainpuhelin ja vanhemmuuden tuki verkossa s. 19 Päivystäjien koulutus ja tuki s. 20 Terveyden edistäminen s. 21 Vauva- ja pikkulapsiperheiden verkkokoulu s. 21 Kaikille kaveri -hanke s. 23 Lasten seurassa -ohjelma s. 23 Lasten ja lapsuuden suojeleminen s. 24 Finnish Safer Internet Centre -hanke s. 24 Mediakasvatusta vauva- ja pikkulapsiperheisiin -hanke s. 25 Lasten ja nuorten osallisuus s. 27 Tukioppilastoiminta s. 27 Koulukiusaamisen ehkäisy ja Koulurauha-ohjelma s. 28 Yhtenäisyyttä tutortoimintaan s. 28 Turvallista ryhmää rakentamaan -hanke s. 30 Nuortennetti ja verkkonuorisotyö s. 30 Yhdistysten nuorisotyön tukeminen s. 30 Lasten kerhotoiminnan tuki s Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2012

5 Tuki vanhemmille s. 31 Perhekeskustoiminta s. 31 Perhekahvilat s. 32 Vertaisryhmätoiminnan tuki s. 32 Kylämummi ja -vaaritoiminta s. 32 Lapsiperheiden tukihenkilöt s. 32 Vapaaehtoistoiminnan ohjaushanke s. 33 Lastenhoitotoiminta s. 34 Vahvuutta vanhemmuuteen s. 34 Hyvä alku koulutielle s. 36 Materiaalinen apu lapsiperheille s. 36 Kansainvälinen toiminta s. 37 Kansainväliset verkostot s. 37 Yhteistyö Euroopan unionissa s. 37 Kehitysyhteistyö s. 37 Talous ja hallinto s. 38 Strategia s. 38 Luottamuselimet s. 38 Keskustoimiston henkilöstö s. 38 Talous ja kiinteistöt s. 39 Varainhankinta s. 39 Säätiöt ja yhtiöt s. 40 Konsernitilinpäätös s. 41 Tuloslaskelma s. 42 Tuotot ja kulut toiminnanaloittain s. 43 Tase s. 44 Tilintarkastuskertomus s. 45 Liitteet s. 46 Liiton suojelijat Kunniapuheenjohtajat, kunniajäsenet Liittovaltuusto 2012 Liittohallitus 2012 Liittohallituksen asettamat toimielimet Mannerheimin Lastensuojeluliiton säätiöiden hallitukset Nimikkorahastot Paikallisyhdistykset MLL:n toiminta numeroina 2012 s. 53 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

6 Kaikkien lasten hyvinvointi on turvattava Mannerheimin Lastensuojeluliiton tehtävänä on edistää perheiden hyvinvointia ja lasten ja nuorten kasvua tasapainoisiksi ihmisiksi. Lapsilla on oikeus onnelliseen ja turvalliseen lapsuuteen. On myös syytä muistaa, että lapsesta, joka on varttuessaan saanut riittävästi hoivaa ja huolenpitoa, kasvaa yleensä terve ja hyvinvoiva aikuinen. Turvallinen lapsuus ennustaa myös hyvää vanhemmuutta ja lapsena opitut hyvät terveystottumukset rakentavat tervettä elämää. Suomalaislasten terveydentila on yleisesti tarkasteltuna hyvä. Suurin haaste on sosioekonomisten ja alueellisten terveyserojen kaventamisessa. Eriarvoistuminen onkin yksi kansanterveytemme vakavimmista ongelmista. Hyvinvointierot muodostuvat merkittävältä osin jo lapsuudessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen syntymäkohortti tutkimus, jossa seurattiin kaikkia vuonna 1987 syntyneitä noin lasta sikiökaudelta vuoden 2008 loppuun, osoitti, että sukupolvelta toiselle periytyvät ongelmat ja huono-osaisuus ovat Suomessa laaja ja monitahoinen yhteiskunnallinen ongelma. Pienten lasten hyvinvoinnin suurimpia uhkia ovat vanhempien ongelmat, kuten liiallinen alkoholinkäyttö, masennus tai avioero. Koululaisperheissä tarvittaisiin tukea hyvien elämäntapojen vahvistamiseen. Nyt lasten hampaat jäävät liian usein harjaamatta, yöunet liian lyhyiksi ja liikkuminen vähäiseksi. Monilla perheillä on kovin vähän yhteistä aikaa. Liikkumattomuus ja liikaa rasvaa ja sokeria sisältävä ruokavalio näkyy lapsissa: lasten ylipaino ja lihavuus on vakava kansanterveydellinen ongelma. Elämäntapoihin, jotka suurelta osin selittävät terveyseroja, ei ole pystytty riittävästi vaikuttamaan. Tukea ja ohjausta tarvitsevia perheitä ei ole tavoitettu tai jaetulla tiedolla ei ole ollut vaikutusta. Terveyserojen kaventaminen ei ole mahdoton tehtävä. Suomalainen yhteiskunta on neuvoloiden avulla pystynyt poistamaan erot imeväisikäisten kuolleisuudesta. Turussa toteutettu SepelvaltimoTaudin Riskitekijöiden InterventioProjekti (STRIP) osoitti, että systemaattisella ja pitkäkestoisella valistuksella ja tuella on merkittävä vaikutus perheiden valintoihin. Jotta kaikkien lasten hyvinvointi saataisiin turvattua ja terveyserot poistettua, tarvitaan yhteistä, laaja-alaista työtä. Tärkeä keino on parantaa heikoimmassa asemassa olevien, kuten yksinhuoltajaperheiden, toimeentuloa. Tärkeää on myös uudistaa ja tehostaa lapsiperheiden terveiden elämäntapojen tukea. Tuki tulee liittää kaikki perheet tavoittaviin palveluihin, kuten neuvolaan ja kouluterveydenhuoltoon. Työ tulee myös ulottaa yhtä vahvana kaikkiin kuntiin, jotta alueellinen eriarvoisuus vähenee. MLL:lla on halua ja kykyä tehdä oma osuutensa näissä tärkeissä talkoissa lasten hyvinvoinnin hyväksi. Olli Simell liittohallituksen puheenjohtaja 6 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2012

7 Ettei yksikään nuori jäisi yksin Suomessa on jo pitkään käyty keskustelua nuorten syrjäytymisestä ja sen taustoista. Myös tasavallan presidenttinä maaliskuussa 2012 aloittanut Sauli Niinistö nosti ensitöikseen esille sen, miten jokainen voi omilla teoillaan vaikuttaa lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Aihe on tärkeä sekä inhimillisestä näkökulmasta että yhteiskunnallisesti. Mutta kuka on syrjäytynyt, ja mistä? Yleinen määritelmä on, että syrjäytynyt on työelämän, koulutuksen ja muun arkisen toiminnan ulkopuolella ja voi lisäksi kokea sosiaalista, taloudellista, oikeudellista ja terveydellistä ulkopuolisuutta. Ulkopuolisuuden kokemus alkaa usein lapsuudessa. Jollei asiaan tartuta, elämän polku voi kulkea yhteiskunnan laitapuolella läpi elämän. Yksinäisyys on lapselle ja nuorelle vakava riskitekijä, mutta samalla se on asia, johon on mahdollista tarttua. MLL on jo 40 vuoden ajan kouluttamalla ja ohjaamalla tukioppilaita pyrkinyt vähentämään yksinäisyyttä ja lisäämään nuorten kokemuksia osallisuudesta. Tukioppilastoiminnan juhlavuoden kunniaksi toteutettiin laaja arviointi. Sen tulosten perusteella tukioppilastoiminta edistää nuorten sosiaalisten suhteiden rakentumista ja lisää oppilaiden halua vaikuttaa omiin asioihinsa. Toisin sanoin: se vähentää yksinäisyyttä ja lisää osallisuutta. Lisäksi ilmeni, että lähes 40 % kahdeksasluokkalaisista haluaa tukioppilaaksi ja on valmis toimimaan toisten oppilaiden hyväksi. Paras lääke nuorten ulkopuolisuuden torjunnassa löytyy siis läheltä, nuorista itsestään. Tämä jos mikä saa uskomaan tulevaisuuteen. Myös Kaikille kaveri -hankkeessa pureudutaan lasten yksinäisyyden torjuntaan. Hankkeessa kehitetään yläkoulujen tukioppilastoimintaan ja alakoulujen kummitoimintaan käytäntöjä, jotka vahvistavat kaverisuhteita ja huomioivat yksinäiset oppilaat. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa kodin ja koulun yhteistyötä sekä antaa koulun aikuisille keinoja lasten ja nuorten kaverisuhteiden tukemiseen. MLL on vienyt tukioppilastoiminnan kokemuksia ja malleja myös ammatillisten oppilaitosten tutortoimintaan. Hankkeen päämääränä on vahvistaa ja kehittää vapaaehtoisuuteen ja vertaistukeen perustuvaa tutortoimintaa ja vähentää nuorten yksinäisyyttä ammatillisissa oppilaitoksissa. Tämä on erityisen tärkeää, koska ammatillisissa oppilaitoksissa riski opintien katkeamiseen ja sitä kautta työelämän ulkopuolelle jäämiseen on suurempi kuin muissa kouluissa. Nuorten into vapaaehtoistyöhön on ilahduttavaa ja sillä on vaikutusta koulujen ilmapiiriin tukioppilaan lisäksi haluan esittää sydämelliset kiitokseni kaikille vapaaehtoistoimijoillemme, jotka tekivät kuluneena vuonna uskomattomat yli miljoona työtuntia! Haluan myös lämpimästi kiittää kaikkia MLL:n työn rahoittajia: Raha-automaattiyhdistystä, ministeriöitä, yrityksiä, yhteisöjä ja yksityisiä lahjoittajia. Olen erityisen kiitollinen siitä, että yhteistyö kuntien kanssa on tiivistynyt. On ollut upeaa huomata, että niin monissa kunnissa on nähty, että kansalaistoiminnalla ja vapaaehtoistyöllä on oma tärkeä paikkansa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä ja osallisuuden vahvistamisessa. Mirjam Kalland pääsihteeri Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

8 Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö. MLL:n keskusjärjestön jäseniä ovat 10 piirijärjestöä ja 565 paikallisyhdistystä. Vuoden 2012 lopussa paikallisyhdistyksissä oli yhteensä jäsentä. MLL edistää lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä tasapainoisiksi ihmisiksi sekä lapsiperheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea ja luomalla osallistumismahdollisuuksia eri elämäntilanteissa. Lapsen etua ajavana vaikuttajajärjestönä MLL kehittää ja vahvistaa lapsuutta suojelevaa kasvatuskulttuuria. MLL:n tehtävät MLL:n toiminnan ydinalueet ovat l lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen l lasten kuulemisen ja osallisuuden edistäminen l lapsuuden kunnioittaminen ja suojeleminen l vanhemmuuden arvostaminen ja tukeminen. MLL tuntee perheiden arjen 8 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2012

9 Toimintaympäristö Kokonaishedelmällisyysluku ,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, montako lasta nainen laskennallisesti keskimäärin synnyttää. Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2013 alussa Suomessa asui lasta eli alle 18-vuotiasta. Lasten osuus väestöstä oli 20 prosenttia. Lapsista suomenkielisiä oli 89 prosenttia, ruotsinkielisiä 6 prosenttia ja muita kieliä puhuvia 5 prosenttia. Lapsiperheitä oli Lapsiperheiksi luetaan perheet, joissa on vähintään yksi kotona asuva 0 17-vuotias. Lapsiperheisiin kuului noin 40 prosenttia väestöstä. Lapsiperheistä kahden vanhemman perheitä oli 71 prosenttia, yksinhuoltajaperheitä 20 prosenttia ja uusperheitä 9 prosenttia. Yksinhuoltaja- ja uusperheiden osuus on viime vuosikymmenten aikana kasvanut. Valtaosa suomalaisista vanhemmista haluaa hoitaa alle 2-vuotiaat lapsensa kotona. Vuonna 2011 alle 1-vuotiaista lapsista oli kotihoidossa 99 prosenttia ja 1-vuotiaista 69 prosenttia. 2-vuotiaista hieman alle puolet oli kotihoidossa, mutta 3 5-vuotiaista jo 73 prosenttia oli päivähoidossa. Suomessa lasten vanhemmat käyvät paljon töissä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kouluikäisten lasten äitien työllisyysaste on noin 90 prosenttia. Se on samalla tasolla kuin isien työllisyysaste. 3 6-vuotiaiden äitien työllisyysaste on 80 prosenttia. Isien työllisyysaste puolestaan pysyy yhtä korkeana eli 90 prosentissa lasten iästä riippumatta. Tämä kertoo siitä, että naiset pitävät miehiä enemmän perhevapaita. Toisaalta se kertoo myös siitä, ettei perhevapaiden pitäminen muodosta merkittävää estettä työllistymiselle: äitien työllisyysaste nousee korkeammaksi kuin vastaavassa iässä olevin lapsettomien naisten (77 prosenttia), kun lapsi on täyttänyt 3 vuotta. Työ- ja suorituskeskeisyyden vahvistuminen yhteiskunnassa on haaste vanhemmuudelle. Vanhemmat arvostavat lasten kanssa vietettyä aikaa ja toivovat joustavampia vaihtoehtoja työn ja perheen yhteensovittamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti syksyllä työryhmän selvittämään, miten lasten hoidon tuki ja päivähoito muodostaisivat perheiden kannalta joustavamman kokonaisuuden. Suomi allekirjoitti ensimmäisten maiden joukossa lapsen oikeuksien sopimuksen kolmannen valinnaisen pöytäkirjan, jolla mahdollistetaan yksilöja valtiovalitukset sekä tutkintamenettely. Lapsen oikeuksien toinen valinnainen pöytäkirja lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta tuli Suomessa voimaan heinäkuun alussa. Toisen valinnaisen pöytäkirjan ratifiointiprosessi kesti Suomessa pitkään, sillä pöytäkirja hyväksyttiin YK:ssa jo vuonna Nuorten syrjäytyminen on ollut huolenaiheena jo pitkään. Myös tasavallan presidentti kiinnitti huomionsa asiaan, ja syyskuussa alkanut Tavallisia asioita -kampanja sai suuren huomion. MLL on mukana yhteistyössä. Lokakuussa pidettiin kuntavaalit. MLL:n kuntavaaliohjelmassa nostettiin esiin lapsille, nuorille ja perheille tärkeitä teemoja kuten esimerkiksi perhepalvelujen saatavuus. MLL oli mukana myös lasten ja nuorten puolesta toimivien tahojen yhteistyössä, jossa ehdokkaat haastettiin allekirjoittamaan Lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulu. Loppuvuodesta opetus- ja kulttuuriministeriö asetti työryhmän valmistelemaan uutta varhaiskasvatuslakia. Päivähoitolain kokonaisuudistus on viivästynyt 1,59 1,59 1,80 1,83 1,72 1,75 1,72 1,69 1,85 2,32 2,66 poliittisten erimielisyyksien vuoksi useita hallituskausia. Kuntauudistus ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisuudistus (sote-uudistus) puhuttivat päätöksentekijöitä vuoden aikana paljon. Molemmat uudistukset ovat jääneet etäälle kansalaisen arjesta. Yhteiskunnan osallistuminen lapsista aiheutuvien kustannusten kattamiseen on ohentunut ja vastuu on siirtynyt aiempaa enemmän perheille. Esimerkiksi vuodesta 1994 vuoteen 2011 ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 20 prosenttia ja toisesta lapsesta 30 prosenttia. Kotihoidon tuen hoitorahan reaaliarvo on laskenut 26 prosenttia ja hoitolisän 51 prosenttia. Alkukeväällä keskustelua herätti hallituksen suunnitelmat leikata kotihoidon tukiaikaa vuodella. MLL vastusti tätä. Oppositio teki asiasta välikysymyksen ja hallitus luopui tukiajan leikkauksesta. Valtiontalouden kehysriihessä maaliskuussa kuitenkin päätettiin, että lapsilisien indeksikorotukset jäädytetään vuoksiksi , mikä tarkoittaa lapsilisän reaalista leikkausta. Pienituloisten lapsiperheiden määrä on kasvanut viimeisten kahden vuosikymmenten aikana merkittävästi. Tulonjako- Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

10 Oppilashuollon saavutettavuus, peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2006/2007 Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle 2008/ /2011 Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle Vaikea päästä koulukuraattorin vastaanotolle Vaikea päästä koulupsykologin vastaanotolle % Lähde: THL/Kouluterveyskysely. tilaston mukaan pienituloisiin kotitalouksiin kuului 11 prosenttia lapsista vuonna 2011, kun luku oli vuonna 1995 alle 5 prosenttia. Suurin köyhyysriski on yksinhuoltajaperheillä, pienten lasten perheillä ja monilapsisilla perheilllä. Vuonna 2011 yksinhuoltajaperheiden pienituloisuusaste oli 22 prosenttia ja kahden huoltajan perheiden 8 prosenttia. Yksinhuoltajaperheillä oli huomattavasti enemmän toimeentulovaikeuksia ja he saivat toimeentulotukea huomattavasti useammin kuin kahden huoltajan perheet. Alkoholin liiallinen käyttö on Suomessa merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Alkoholinkäyttö aiheuttaa syrjäytymistä sosiaalista suhteista ja työelämästä sekä lyhentää merkittävästi työuria. Vanhempien liiallinen alkoholinkäyttö on yksi keskeinen syy lastensuojelun tarpeelle. Kansainvälisesti vertaillen suomalaiset nuoret aloittavat alkoholinkäytön hyvin nuorina ja juovat humalahakuisesti. Aikaisin aloitettu alkoholinkäyttö on merkittävä riski alkoholiriippuvuuden syntymiselle. Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa valvova lapsen oikeuksien komitea on suositellut, että Suomi vahvistaa lasten ja nuorten terveyteen, erityisesti lasten alkoholinkäyttöön, kohdistuvia toimenpiteitä. Alkoholimainonnan kieltäminen on yksi tärkeä keino ehkäistä nuorten päihdeongelmia ja auttaa muokkaamaan päihteisiin liittyvää asennekulttuuria. Myös vanhempien asenteisiin vaikuttavaa työtä on syytä jatkaa. Terveys- ja hyvinvointierot muodostuvat merkittävältä osin jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Pienten lasten hyvinvointia uhkaavat muun muassa vanhempien masennus, avioerot ja suhteen katkeaminen toiseen vanhempaan, vanhempien alkoholinkäyttö sekä köyhyys, joka koskettaa etenkin yksinhuoltajaperheitä. Kouluikäisten terveystottumuksissa on useita haasteita kuten vähäinen uni, hampaiden hoidon laiminlyönti, liiallinen ruutuaika ja liian vähäinen liikkuminen. Perheiden yhteinen aika koetaan riittämättömäksi, ja vanhempien avioero koskee noin neljäsosaa koululaisista. THL:n Kouluterveyskyselyn mukaan 8. ja 9. luokan oppilaista 13 prosenttia kärsii masentuneisuudesta, 15 prosenttia on päivittäin väsynyt ja 30 prosentilla on niska- tai hartiakipua viikoittain. Oppilashuollon palvelujen saatavuudessa on edelleen puutteita ja suuria kuntakohtaisia ja alueellisia eroja. Kouluterveyskyselyn mukaan luokkalaisista peräti 38 prosenttia kokee vaikeaksi päästä koululääkärin ja 14 prosenttia kouluterveydenhoitajan vastaanotolle. Kun ehkäisevän työn resursseissa on puutteita, lasten ja nuorten tuen tarpeisiin ei kyetä vastaamaan riittävästi. Näin ongelmat pääsevät vaikeutumaan ja kasautumaan. Tämä heijastuu lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon tarpeen kasvuun. Vuoden 2011 aikana oli huostassa lasta. Kiireellisesti sijoitettiin yhteensä lasta. Huostassa olleiden lasten määrä lisääntyi edellisvuodesta vajaa 3 prosenttia. Kiireellisesti sijoitettuja oli 13 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kaikkiaan kodin ulkopuolelle oli vuoden aikana sijoitettuna lasta ja nuorta. Sijoitettujen lasten määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna vähän yli prosentilla. Vuonna 2011 lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli kaikkiaan lasta ja nuorta. Asiakkaiden kokonaismäärä lisääntyi edellisvuodesta 4 prosenttia. Vuoden 2012 aikana perhesurmat ja lastensuojelun asiakkaana olleeseen lapseen kohdistunut henkirikos puhuttivat laajasti. Ehkäisevää työtä on vähennetty eikä kuormittunut lastensuojelu selviä kasvaneista asiakasmääristä. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän selvittämään lastensuojelun tilaa. MLL:n pääsihteeri on mukana työryhmässä. MLL on muistuttanut, että lapsiperheiden palveluja ja tukia leikattiin paljon 1990-luvun laman aikana eikä niitä ole sen jälkeen palautettu. Jos perheiden hyvinvointia tukevista palveluista edelleen leikataan, ehkäisevä työ rapautuu, mikä näkyy ongelmien kasautumisena ja kasvuna ja lisäresurssien tarpeena korjaavassa työssä. Tämä tulee inhimillisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti huomattavasti kalliimmaksi kuin edistävä ja ehkäisevä työ sekä varhainen tuki. 10 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2012

11 Lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittinen vaikuttaminen MLL:n vaikuttamistyön tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi MLL haluaa lisätä lapsuuden arvostusta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa. Erityinen tavoite on, että julkinen valta kantaa vastuunsa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edellytysten rakentamisesta. Valtakunnallinen vaikuttaminen MLL:n keskusjärjestö vaikuttaa lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittiseen päätöksentekoon valtakunnallisesti, piirijärjestöt maakunnallisesti ja alueellisesti ja paikallisyhdistykset kunnallisesti. Vaikuttamistyön perustana ovat MLL:n aatteellinen tarkoitus, arvot ja päämäärät sekä ihmisoikeudet; erityisesti lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet ja perustuslaissa turvatut perusoikeudet. Vaikuttamistyön tärkeimmät sisällöt on linjattu liittokokouksen hyväksymässä kolmivuotissuunnitelmassa 2011, liittohallituksen hyväksymissä MLL:n eduskuntavaaliohjelmassa (2011) ja MLL:n kuntavaaliohjelmassa (2012) sekä liittovaltuuston hyväksymissä lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikkaa koskevissa kannanotoissa. MLL pyrkii siihen, että lapsen etu ja näkökulma otetaan huomioon julkisen vallan päätöksenteossa. Vuonna 2012 vaikuttamistyössä painottuivat erityisesti kuntavaalivaikuttaminen ja lapsen oikeudet. Keskusjärjestön lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittisen vaikuttamisen keinoja olivat muun muassa: l yhteydenpito kansanedustajiin ja eduskuntaryhmiin, ministereihin sekä puolueisiin l kuntavaaliohjelman sekä lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikkaa käsittelevien kannanottojen antaminen l lausuntojen antaminen ministeriölle ja muille valtion keskushallinnon toimijoille (THL ja OPH) l osallistuminen ministeriöiden ja muiden valtion keskushallinnon toimijoiden asettamien työryhmien työskentelyyn Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

12 l osallistuminen eduskunnan valiokuntien asiantuntijakuulemisiin ja ministeriöiden järjestämiin kuulemistilaisuuksiin l yhteydenpito ministeriöiden ja muiden valtion keskushallinnon virkamiehiin l Lapsemme-lehden lapsen oikeuksia ja lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikka käsittelevät artikkelit l MLL:n yleisten internetsivujen käyttö vaikuttamisessa l vaikuttaminen MLL:n facebook-sivuilla l seminaarien ja koulutustilaisuuksien järjestäminen l MLL:n asiantuntijoiden toimiminen luennoitsijana muiden toimijoiden järjestämissä seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa l yhteydenpito muihin kansalaisjärjestöihin ja osallistuminen kansalaisjärjestöjen yhteistyöverkostoihin l yhteydenpito työmarkkinajärjestöihin l lapsia, nuoria ja lapsiperheistä koskevan tiedon kokoaminen ja levittäminen l yhteydenpito toimittajiin, haastattelut mediassa ja asiantuntijakirjoitukset mediaan. Keskusjärjestö, piirijärjestöt ja paikallisyhdistykset levittivät eteenpäin MLL:n kuntavaaliohjelmaa. Kuntavaaliohjelmassa painotettiin lasten, nuorten ja lapsiperheiden peruspalveluiden turvaamista, lapsivaikutusten arviointia kunnissa sekä lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamista. MLL oli mukana lasten ja nuorten puolesta toimivan 10 eri tahon yhteisessä kampanjassa, jossa haastettiin kuntavaaliehdokkaat allekirjoittamaan Lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulu. Huoneentaulun allekirjoitti yhteensä kuntavaaliehdokasta, mikä oli kaksi kertaa enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa. Keskusjärjestö antoi seuraavat lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittiset kannanotot: l MLL:n esitykset valtiontalouden kehysneuvotteluihin l Varhaiskasvatukseen tarvitaan kokonaisnäkemystä (yhteinen kannanotto Väestöliiton ja Suomen Vanhempainliiton kanssa) l Lasten, nuorten ja lapsiperheiden peruspalvelut on turvattava (liittovaltuuston kannanotto) l Lasten ja nuorten palveluiden leikkaukset tulevat kunnille kalliiksi (liittovaltuuston kannanotto) l Paperittomien lasten ja odottavien äi- tien oikeus terveydenhoitoon sekä lasten oikeus opetukseen on turvattava Suomessa (7 järjestön yhteinen kannanotto). Keskusjärjestö antoi lausuntoja ministeriöille ja muille valtion keskushallinnon viranomaisille seuraavista asioista: l Potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan perusoikeuksien rajoittaminen välttämättömän hoidon ja huolenpidon turvaamiseksi l Päihdehuoltolain muuttaminen l Perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä perusopetuksentuntijaon uudistaminen l Ulkomaalaislain muuttaminen; alaikäisten säilöönotto l Alkoholilain 33. pykälän ja rikoslain 30. luvun 1. asetuksen pykälän muuttaminen l Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukortit l Raiskausrikosten lainsäädännölliset muutostarpeet l Selvitys ulkomaalaislain perheenyhdistämissäännösten tarkistamisesta l Naisten ja miesten välisestä tasaarvosta annetun lain muuttaminen l Huoltoriitojen sovittelun laajentaminen l YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kolmannen valinnaisen pöytäkirjan ratifiointi l Työryhmän esitys sosiaalihuoltolaiksi l Sijaissynnytysjärjestelyitä koskeva arviomuistio. Keskusjärjestön asiantuntijat olivat kuultavana eduskunnan valiokunnissa ja useissa eri ministeriöiden ja muun keskushallinnon järjestämissä kuulemistilaisuuksissa. Keskusjärjestöstä oli edustaja muun muassa seuraavissa valtionhallinnon työryhmissä ja toimikunnissa: opetus- ja kulttuuriministeriö l Valtion nuorisoasian neuvottelukunta l Liikkuva koulu -hankkeen neuvottelukunta oikeusministeriö l isyyslain uudistamistyöryhmän seurantaryhmä sisäasiainministeriö l sisäisen turvallisuuden ohjelman järjestöyhteistyön seurantaryhmä sosiaali- ja terveysministeriö l lapsiasianeuvottelukunta l Toimiva lastensuojelu -työryhmä l TELI-perheliikuntaverkosto l kansanterveyden neuvottelukunta, valtakunnallisen yhteistyön jaosto l päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunta Kansaneläkelaitos l perhe-etuuksien asiantuntijaraati l äitiysavustusraati Media- ja kuvaohjelmakeskus MEKU l neuvottelukunta Opetushallitus l liikennekasvatuksen yhteistyöverkosto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos l Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste-ohjelman) lasten, nuorten ja perheiden osaohjelman asiantuntijatyöryhmä l Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste-ohjelman) lasten, nuorten ja perheiden osaohjelman tukiryhmä l Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisemisen ohjelman ohjausryhmä. Paikallisen ja alueellisen vaikuttamisen tuki Keskusjärjestö tuotti paikallisyhdistyksille ja piirijärjestöille aineistoja paikallisen ja alueellisen vaikuttamisen tueksi sekä koulutti vaikuttamistyöstä. Yhdistysnettiin tehtiin tuki- ja tausta-aineistoja, kuten tilastoja lasten ja nuorten elinoloista ja lapsen oikeuksista. Yhdistystiedotteissa, Puheenjohtajan uutiskirjeissä ja Yhdistysnetissä yhdistyksiä kannustettiin erityisesti kuntavaikuttamiseen. Keskusjärjestön ohjelmat, kannanotot, lausunnot ja asiantuntijakirjoitukset tukivat myös paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen vaikuttamistyötä ja lapsen oikeuksien edistämistyötä. Lapsen oikeuksien edistäminen MLL tarkastelee lapsia koskevia lainsäädäntöhankkeita, politiikkaohjelmia ja viranomaistoimintaa kiinnittämällä huomiota siihen, miten ne toteuttavat lasten hyvinvointia ja oikeuksia. MLL oli vuonna 2012 edustettuna muun muassa Lastensuojelun käsikirjan lakityöryhmässä, vammaisalan tutkimus- ja kehittämistyön asiantuntijaryhmässä sekä Pakolaisneuvonnan Paperittomat-hankkeen ohjausryhmässä. MLL toi työskentelyyn lapsen oikeuksiin liittyvää asiantuntemusta. Lisäksi lapsen oikeuksista kirjoitettiin asiantuntija- ja mielipidekirjoituksia. Lapsen oikeudet ohjaavat myös kaikkea MLL:n omaa toimintaa, kuten perhekahvilatoimintaa, tukioppilastoimintaa ja Lasten ja nuorten puhelinta ja nettiä. 12 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2012

13 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

14 Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa valvova lapsen oikeuksien komitea on viimeksi vuonna 2011 huomauttanut, ettei Suomessa tunneta riittävästi lapsen oikeuksien sopimusta eikä sitä sovelleta systemaattisesti lainsäädäntötyössä, viranomaistyössä ja tuomioistuimissa. MLL vahvisti vuonna 2012 toimintaansa lapsen oikeuksien merkityksen esiin nostamiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi. MLL:n tavoitteena on edistää lapsen oikeuksien komitean suosittamaa lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönottoa. Lapsivaikutusten arvioinnissa selvitetään ja arvioidaan lapsiin jollain tavoin liittyvien päätösten ja toimintojen vaikutukset lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutumiseen. Keskusjärjestö järjesti vuonna 2012 MLL:n piireille koulutusta lapsen oikeuksista ja lapsivaikutusten arvioinnista sekä osallistui tuomareiden, kuntalakimiesten ja rehtoreiden kouluttamiseen. Kansalaisjärjestöyhteistyö MLL:lla on laaja ja monipuolinen yhteistyöverkosto. MLL tekee yhteistyötä muiden kansalaisjärjestöjen, erityisesti lastensuojelu-, lapsi- ja nuorisojärjestöjen, sosiaali- ja terveysalan sekä sivistys- ja opetusalan järjestöjen kanssa. Toimintavuoden aikana MLL oli jäsenenä tai edustettuna muun muassa Rahaautomaattiyhdistyksessä, Lasten Päivän Säätiössä, Lastensuojelun Keskusliitossa, vuoden alussa toimintansa aloittaneessa uudessa Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTE:ssa, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssissa, Nuorten Akatemiassa, Opintotoiminnan Keskusliitossa, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa verkostossa EAPN-Fin:ssä, Liikenneturvassa, Niilo Mäki Säätiössä, Kehitysyhteistyön palvelukeskuksessa, Mediakasvatusseurassa ja Suomen YK-liitossa. MLL on yksi Asuntosäätiön perustaja- ja taustayhteisöistä. MLL oli mukana järjestöjen yhteisessä Lasten terveysfoorumissa. MLL ylläpiti kuuden yhteistyökumppanin kanssa valtakunnallista Rikosuhripäivystystä (RIKU). Palvelu tarjoaa rikoksen tai rikosyrityksen uhreiksi joutuneille puhelinneuvontaa, lakiasiainneuvontaa ja tukihenkilöitä. Rikosuhripäivystys parantaa myös rikoksen uhrien asemaa. Viestintä Aktiivinen viestintä on tärkeä osa MLL:n vaikuttamista niin valtakunnallisesti, alueellisesti kuin paikallisesti. Keskusjärjestö vastaa valtakunnallisesta viestinnästä ja tukee piirijärjestöjä ja yhdistyksiä niiden omassa viestinnässä. Vuodenvaihteessa Simultaanitulkkikampanja MTV3:lla ja Radio Novassa herätteli aikuisia huomioimaan lasten toiveita. Kampanjan tavoitteena oli lisätä MLL:n työn ja Vanhempainpuhelimen ja -netin tunnettuutta. MLL:n vuoden aikana esiin nostamia aiheita olivat lasten ja nuorten vaikeus luottaa ammattiauttajiin (Lasten ja nuorten puhelimen raportti), eroperheiden avuntarve (Vanhempainpuhelimen raportti), nuorten yksinäisyys, koulujen mediakasvatuksen vaihteleva taso, koulukiusaamisen ehkäiseminen ensimmäisestä luokasta lähtien ja lapsiperheiden toimeentulovaikeudet. Kesäkuussa julkistettu, MLL:n tutkimussäätiön tuella toteutettu tutkimus tyttöjen itsetunnon kehittymisestä ja minäkuvasta sai paljon huomiota mediassa. Kuntavaalivaikuttamisen tueksi toteutettu kuntavaalikysely osoitti, että lapsia ja nuoria ei huomioida kunnan päätöksenteossa. Piirit ja yhdistykset saivat kyselyn pohjalta materiaalia oman vaalivaikuttamisensa tueksi. MLL julkaisi vuoden aikana 20 tiedotetta. Mediaosumia kertyi yhteensä Uni Taapero nukkuu Simultaanitulkki-kampanjassa heräteltiin aikuisia huomioimaan lasten toiveita. Uniaiheiset neuvolalehtiset antavat vanhemmille tietoa lapsen nukkumisesta. Uni Vauva nukkuu 14 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2012

15 Valtakunnalliseen äitienpäiväjuhlaan osallistuivat myös liiton suojelijat tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio. Seurannassa ovat mukana valtakunnalliset ja alueelliset sanoma-,aikakaus- ja ammattilehdet, uutistoimistot, radio ja televisio. Kun mukaan lasketaan MLL:n näkyvyys myös internetissä, osumien määräksi tulee MLL:n nettisivusto on liiton tärkein, laajalle lukijakunnalle suunnattu tietokanava. Sivusto on kokonaisuus, joka palvelee lapsiperheitä, nuoria, toimittajia, asiantuntijoita ja lasten ja perheiden parissa työskenteleviä ammattilaisia sekä MLL:n jäseniä, yhdistyksiä ja piirijärjestöjä. Vuonna 2012 MLL:n sivustolla vieraili yhteensä kävijää. Kävijämäärä kasvoi 11 prosenttia. Käyntejä oli yhteensä , jossa on lisäystä edellisvuoteen 8 prosenttia. Eniten kiinnostivat lastenhoitoapu, paikallisyhdistysten yhteystiedot ja kouluille ja kasvattajille -osion sisältö. Sosiaalisen median merkitys viestintäkanavana kasvoi. Facebook-fanien määrä nousi vuoden aikana 5 600:sta 8 500:an. Facebook-sivu on tehokas ja nopea tapa levittää tietoa kannanotoista, julkaisuista ja tapahtumista sekä herättää keskustelua ajankohtaisista aiheista. Lapsemme-lehti ja julkaisut Lapsemme on MLL:n jäsen- ja järjestölehti, jonka tehtävänä on MLL-brändin vahvistaminen, lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaminen sekä kasvatuksen tukeminen. Lapsemme ilmestyi 4 kertaa. Sen tarkistettu levikki oli vuoden lopussa kappaletta. Lehden painosmäärä numeroa kohti oli keskimäärin kappaletta. Jäsenpostituksen lisäksi lehteä jaettiin useissa tapahtumissa. Hyvä alku koulutielle -kampanjan mukana jaettiin lehteä ensiluokkalaisten koteihin. Lapsemme-lehden pääjutut käsittelivät nuorten syrjäytymistä, tyttöjen minäkuvaa ja itsetuntoa, nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia kunnissa sekä lapsiperheen taloutta. Tärkeä osa liiton vaikuttamis- ja valistustyötä ovat julkaisut, joita jaetaan lapsiperheille neuvoloiden kautta. Neuvolat tilasivat yhteensä neuvolalehtistä. Lehtisiä kehitetään vuosittain asiakashaastattelujen ja -palautteen pohjalta. Valikoimaa laajennettiin vuoden aikana uneen ja nukkumiseen liittyvällä sarjalla alle kouluikäisten lasten vanhemmille. Tapahtumat Järjestämällä seminaareja ja keskusteluja sekä osallistumalla valtakunnallisiin tapahtumiin MLL tekee tunnetuksi tavoitteitaan ja toimintaansa, nostaa yleiseen keskusteluun lapsiperheitä koskevia aiheita ja luo yhteyksiä vanhempiin, toimittajiin ja asiantuntijoihin. MLL:n tutkimussäätiön kanssa yhteistyössä järjestetty Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet -seminaari kokosi Pörssitalolle yhteensä noin 150 osallistujaa. Edellisvuosien tapaan MLL oli näkyvästi esillä myös Educa-messuilla, Lapsi messuilla, Kouluterveyspäivillä, Neuvolapäivillä, Parisuhdepäivillä ja Oppilashuollon päivillä. MLL järjestää vuosittain valtakunnallisen äitienpäiväjuhlan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Vuonna 2012 palkittiin 33 kasvattajana ansioitunutta äitiä Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalilla kultaristein. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

16 Kansalaistoiminnan tuki ja järjestötyö MLL:n toiminta perustuu paikallisyhdistysten ja niiden aktiivisten jäsenten haluun järjestää monimuotoista toimintaa ja vaikuttaa oman alueensa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Laajan ja koko maan kattavan paikallisyhdistys- ja piiriverkostonsa sekä jäsenmääränsä ansiosta MLL on Suomen suurin lastensuojelujärjestö. Vuoden 2012 lopussa MLL:n paikallisyhdistyksiin kuului henkilöjäsentä. Jäsenmäärä on kasvanut viimeiset neljä vuotta. MLL:lla on 565 paikallisyhdistystä, joiden ydinryhmän muodosti hallituksen jäsentä. He hoitivat noin eri luottamus- ja vastuutehtävää. Lisäksi yhdistyksissä toimi muuta vapaaehtoista. Monet yhdistykset toimivat myös työnantajina. Paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten vapaaehtoistyötä kertyi yhteensä tuntia. Järvi-Suomen piirin toiminta käynnistyi vuoden 2012 alussa entisten Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon piirien alueilla. Uuden piirin kotipaikka on Joensuu, jossa toimii myös yksi piirin neljästä vapaaehtoiskeskuksesta. Muut keskukset ovat Jyväskylässä, Kuopiossa ja Mikkelissä. Keskusjärjestö järjesti vuoden aikana Järjestöjohdon foorumin, kahdet toiminnanjohtajapäivät sekä valtakunnallisen kehittämis- ja hankefoorumin. Tapaamisten tavoitteena oli muun muassa vahvistaa yhteistä kehittämistyötä, edistää hankeyhteistyötä ja käynnistää MLL:n strategian uudistamisprosessi. Keskusjärjestön järjestämille MLL:n Puheenjohtajapäiville osallistui yhteensä 197 yhdistysten, piirien sekä keskusjärjestön luottamus- ja toimihenkilöä. Päivien tärkeimpiä teemoja olivat MLL:n suunta strategiatyö ja MLL:n yhdistysten mallisääntöuudistus. Jäsen- ja järjestöpalvelut Keskusjärjestön jäsen- ja järjestöpalvelu ohjasi ja neuvoi paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen luottamus- ja toimihenkilöitä yhdistys- ja järjestötoiminnan hallintoon ja kehittämiseen liittyneissä kysymyksissä. Koska yhdistysten luottamushenkilöt vaihtuvat yhä nopeammin, neuvontaa ja ohjausta tarvitaan enemmän. Keskusjärjestö myös tiedotti yhdistystyön ajankohtaisista asioista, aktivoi yhdistysten jäsenhankintaa ja -viestintää ja vapaaehtoisten rekrytointia sekä tarjosi jäsenilleen kattavat rekisteripalvelut. 16 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2012

17 Vapaaehtoistoiminnan tuki Keskusjärjestö tarjoaa paikallisyhdistyksille ja piirijärjestöille vapaaehtoistoiminnan koulutusta, ohjausta ja neuvontaa sekä tuottaa niihin liittyviä materiaaleja. Yhdistysnetti on yhdistystoiminnan tietopankki. Keskus- ja piirijärjestöjen ajankohtaisista asioista tiedottava Yhdistystiedote ilmestyi 6 kertaa. Tiedote postitettiin kaikille paikallisyhdistyksille, piirijärjestöille sekä keskusjärjestön luottamushenkilöille. Tiedotteet olivat luettavissa myös Yhdistysnetissä. Keskusjärjestö alkoi julkaista paikallisyhdistysten puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille kohdennettua sähköistä uutiskirjettä. Kirje lähetettiin 10 kertaa vuoden aikana. Keskusjärjestö laati sihteereiden ja jäsenvastaavien työn tueksi vastuutehtävien hoitoa helpottavat kirjaset. Yhdistysten käytössä on myös maksuton Yhdistyskortti, joka toimii yhdistyksen ilmoitustauluna MLL:n nettisivuilla. Yhdistysavain-nettisivut olivat käytössä 244 paikallisyhdistyksessä. Keskusjärjestö haki ja sai Yhdistysnetin uudistamiseen hankerahoitusta RAY:ltä. Uudistaminen aloitetaan vuonna Olen ollut MLL:n perhekahvilan perustaja, paikallisosaston hallituksen jäsen ja puheenjohtaja. MLL:n johtamiskoulutuksessa on ollut kiinnostavaa nähdä, mitä johtaminen voi olla vapaaehtoisjärjestössä. Kokemus sinänsä on jo se, että pääsee katselemaan omia ja yhdistyksensä tekemisiä ulkopuolisen silmin. Moni on varmaan huomannut, miten samaa ruutia keksitään aina uudestaan. Sen huomaa myös, että vapaaehtoistyössä maailma ei tule koskaan valmiiksi, valmista kaavaa ei yksinkertaisesti ole eikä sitä myöskään ylhäältä päin tarjota. MLL:n johtamiskoulutuksessa paras oivallukseni on se, että asiantuntijajohtajuus sopii myös järjestön hallitustyöskentelyyn. Jokainen hallituksen jäsenistä osaa jotakin paremmin kuin toinen, joten miksi ei sitten juuri siinä saisi näyttää kykyjään. Toimintasuunnitelma on lopulta vain raami, jonka sisällä syntyy uutta, monen osaajan ansiosta. Vapaaehtoisen kokemuksia johtamiskoulutuksesta Puheenjohtajapäivillä valmisteltiin MLL:n uutta strategiaa. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan koulutus Keskusjärjestö toteutti ammatillisena lisäkoulutuksena OK-opintokeskuksen kanssa 2 järjestökoulutuspäivää. Koulutuksiin osallistui yhteensä 44 työntekijää ja opiskelijatyötunteja kertyi yhteensä 378. Keskusjärjestöstä osallistuttiin 5 piirin järjestämään, yhdistysten vapaaehtoisille suunnattuun Täyskäsi-päivään. Lisäksi keskusjärjestö toteutti piirikohtaiset järjestövalmennuspäivät 4 piirijärjestön toimihenkilöille. Neuvonta Keskusjärjestö tarjosi paikallisyhdistyksille ja piirijärjestöille ohjausta ja neuvontaa yhdistystoiminnan erityisasioissa. Neuvonta painottui verotukseen, työnantajatehtäviin, yhdistyksen taloushallintoon ja juridiikkaan liittyneisiin kysymyksiin. Toiminnan kehittäminen Keskusjärjestö järjesti kehittämis- ja hanketyön foorumin piireille ja isoille yhdistyksille. Foorumissa jaettiin hankkeisiin ja arviointiin liittyviä hyvä käytäntöjä sekä vahvistettiin liiton sisäistä kumppanuutta. Keskusjärjestö koordinoi työryhmää, jonka tavoitteena on kehittää liiton sisäistä arviointiosaamista ja -käytäntöjä. Lapsen turvallinen kasvu -hanke MLL:n yhdistyksissä, piireissä ja keskusjärjestössä on kehitetty lapsen turvallista kasvua tukevia käytäntöjä. Kaikista olemassa olevista hyvistä, yleistettävistä käytännöistä ei ole riittävästi tietoa, jotta niitä voitaisiin levittää. Lapsen turvallinen kasvu -hankkeessa näitä käytäntöjä kootaan, arvioidaan, jalostetaan ja mallinnetaan sekä levitetään. Hankkeen lähtökohtana on, että hyviä toimintaideoita on helpompi ottaa käyttöön muualla, kun ne on arvioitu ja niistä on tehty tarkat kuvaukset. Toimintamallien arvioinnin välineeksi kehitettiin Hyvällä mallilla -foorumi. Ne ovat yhteiseen arviointiin perustuvia keskustelutilaisuuksia. Niiden tavoitteena on löytää toiminnasta hyvät ja toimivat puolet sekä kiteyttää ja pelkistää toimintaidea, jotta sitä voidaan levittää eteenpäin. Vuonna 2012 foorumeissa arvioitiin 17 MLL:n keskusjärjestön, piirien ja yhdistysten toimintamallia, jotka liittyivät muun muassa kuntakumppanuuteen, vapaaehtoistoiminnan organisoimiseen, vertaistukeen ja oppilaitosyhteistyöhön. Foorumeita järjestettiin eri puolilla Suomea. MLL:n yhdistysten nuorisotoiminnan malleja käsiteltiin verkossa toteutetussa foorumissa. Hyvällä mallillla -foorumeihin osallistui MLL:n lisäksi muun muassa kuntakumppaneita, toimintamallien kohderyhmien edustajia sekä yhteistyöjärjestöjä. Jokaisesta foorumikeskustelusta tehtiin yhteenveto. Keskusteluihin osallistui yhteensä noin 190 henkilöä. Hanke kehittää liiton toimintaa ja siitä saatu palaute on ollut positiivista. Hankkeen ja foorumimenetelmän kokonaisarviointi toteutetaan hankkeen viimeisenä vuonna Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

18 Auttavat puhelin- ja nettipalvelut Auttavat puhelin- ja nettipalvelut ovat lasten, nuorten ja vanhempien kuulemiskanava. Palvelut ovat osa MLL:n ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa. Toiminnan lähtökohtia ovat vaitiolovelvollisuus, kunnioittava kohtaaminen, kuulluksi tuleminen, tukeminen ja voimavarojen etsiminen sekä tarvittaessa jatko-ohjaus. Toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet, jotka on sovittu Vapaaehtoisen puhelinja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnassa. Lasten ja nuorten puhelin ja Nuortennetin kirjepalvelu Lasten ja nuorten puhelin ja nettikirjepalvelu on alle 21-vuotiaille suunnattu palvelu, joka on auki joka päivä. Vuonna 1980 perustettu Lasten ja nuorten puhelin (p ) on ainoa valtakunnallinen, suomenkielinen, kaikille lapsille ja nuorille tarkoitettu auttava puhelin. Soittaja voi puhua maksutta, nimettömänä ja luottamuksellisesti koulutetun aikuisen vapaaehtoisen kanssa. Nuortennetin kirjepalveluun (www.mll.fi/nuortennetti) lapsi tai nuori voi kirjoittaa aikuiselle luottamuksellisen kirjeen, johon päivystäjä vastaa viimeistään 2 viikon kuluessa, keskimäärin muutamassa päivässä. Palvelu toimii ryhmäpäivystysmallin mukaisesti Helsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa. MLL:n päivystysohjaajana toimiva ammattityöntekijä on aina päivystysvuorossa tukemassa vapaaehtoisten ryhmää. Vuonna 2012 päivystyspisteissä toimi yhteensä 217 vapaaehtoista päivystäjää. Syksyllä 2012 chat-keskustelut vakiinnutettiin Helsingin lisäksi Oulussa. Chatit toteutettiin 2 kertaa viikossa IRC-Gallerian MLL-yhteisössä. Chat-keskustelut tilastoitiin samaan ohjelmaan yhdessä puhelin- ja nettiviestien kanssa. Auttavien puhelin- ja nettipalvelujen työntekijät myös ennakkomoderoivat Nuortennetti-sivustolla olevaa nuorten vertaistukeen perustuvaa keskustelupalstaa. Mielenterveysaiheisiin liittyvissä keskusteluissa työntekijä ohjasi palstalle kirjoittavia nuoria tarvittaessa ammatillisiin palveluihin tai Lasten ja nuorten puhelimeen ja nettikirjepalveluun. Vuonna 2012 Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä otettiin vastaan yhteensä yhteydenottoa, joista puheluja oli , nettikirjeitä ja chatkeskusteluja 532. Vakavista aiheista yleisimmät olivat yksinäisyys, ulkopuolisuus ja koulukiusaamisen kokemukset. Seksuaaliseen kehitykseen ja mieheksi tai naiseksi kasvamiseen liittyvät kysymykset puhuttivat erityisesti varhaisnuoria. Lähes puolet soittajista oli vuotiaita. Toiseksi eniten (35 prosenttia) soittivat 9 11-vuotiaat. Lapsen oikeuksien päivänä Lasten ja nuorten puhelimessa oli koko päivän kestävä maratonpäivystys. Nettikirjeitä kirjoittivat eniten vuotiaat (42 prosenttia), toiseksi eniten vuotiaat (38 prosenttia). Nettikirjeissä kirjoitettiin muun muas- 18 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2012

19 Tärkeimmät asiat vastauskirjeessä / tärkeimmistä toteutuneet Lasten ja nuorten kohtaamisen tavoitteiden toteutuminen Että asioitani ei vähätellä/vähätelty % 67 % Kirje tuntuu/tuntui juuri minulle kirjoitetulta % 48 % Saa/sai oloni tuntumaan paremmalta % 45 % Saan/sain uutta tietoa Saa/sai minut tuntemaan itseni tärkeäksi Antaa/antoi toivoa % 12 % 28 % 25 % 47 % 44 % Vastaajat pitivät tärkeänä Vastaajat kokivat toteutuneen Kertoo/kertoi mistä voin hakea apua % 18 % En osaa sanoa % 8 % Lähde: Lasten ja nuorten puhelimen ja netin käyttäjäkysely sa keskusteluvaikeuksista perheessä, masennuksen ja ahdistuneisuuden tunteista, syömiseen liittyvistä pulmista sekä koulukiusaamisesta ja ongelmista kaverisuhteissa. Chatissa yhteyttä ottaneista puolet oli vuotiaita. Toinen suuri yhteydenottajaryhmä olivat vuotiaat (46 prosenttia). Chatissa keskusteltiin muun muassa kaverisuhteista, koulunkäynnistä, kiusaamisesta sekä masennuksen ja ahdistuksen tunteista. Syksyllä toteutettiin arviointikysely nettikirjepalvelun käyttäjille. Tulosten perusteella Lasten ja nuorten kirjepalvelu on vastannut käyttäjiensä tarpeisiin erinomaisesti. MLL tekee yhteistyötä lapsiasiavaltuutetun kanssa, joka hyödyntää Lasten ja nuorten puhelimen ja netin tuottamaa tietoa vaikuttamistyössään. Lapsiasiavaltuutettu jakoi huolen nuoren ja ammattilaisen kohtaamisen pulmista, ja yhdessä aloitettiin viranomaisille suunnatun oppaan ja koulutuksen suunnittelu. Myös yhteistyötä toisten puhelin- ja verkkoauttamistyötä tekevien järjestöjen kanssa tehtiin. MLL:n auttavien puhelin- ja nettipalvelujen päällikkö toimii vuosina Puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnan puheenjohtajana. Auttavien puhelin- ja nettipalvelujen työntekijät antoivat lukuisia lapsen ja nuoren kehitystä koskevia haastatteluja eri medioille. Lasten ja nuorten puhelinta ja nettiä esiteltiin ja markkinoitiin runsaasti. Vanhempainpuhelin ja vanhemmuuden tuki verkossa Vanhempainpuhelin ja Vanhempainnetin kirjepalvelu tarjoaa tukea kaikenikäisten lasten vanhemmille. Toiminta on vertaistukea vanhemmalta toiselle, ammattilaisen tukemana. Tavoitteena on vahvistaa vanhempien omia voimavaroja ja ratkaisukeinoja kasvatusasioissa ja edistää siten lasten hyvinvointia. Puheluihin (p , 0,08 e/min. + pvm/mpm) ja kirjeisiin vastaavat Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vapaaehtoiset päivystäjät, joita vuonna 2012 oli 46. MLL:n Vanhempainnetti-sivusto (www. mll.fi/vanhempainnetti) tarjoaa runsaasti tutkimukseen perustuvaa, vanhemmille suunnattua tietoa 0 18-vuotiaiden lasten ja nuorten kehityksestä sekä apua vanhemmuuden ja kasvatuksen pohdintaan. Vanhempainnettiä hyödyntävät myös perheiden parissa toimivat vapaaehtoiset ja ammattilaiset, kuten MLL:n auttavien puhelinten vapaaehtoiset päivystäjät. Sivustoa päivitetään säännöllisesti ja sen ajankohtaisista aiheista tiedotetaan muun muassa MLL:n etusivulla ja facebookissa. Vuonna 2012 Vanhempainnetti-sivustolla käytiin kertaa eli noin kertaa päivässä. Kävijämäärät ovat kasvaneet nopeasti. Vuoteen 2011 verrattuna käyntejä oli enemmän eli päivittäin 741 käyntiä päivässä enemmän. Tiedon ja muun avun lisäksi Vanhempainnetissä on keskustelufoorumi eriikäisten lasten vanhemmille. Auttavien puhelinten ja nettipalvelujen työntekijät moderoivat keskustelupalstaa. Osa päivystäjistä myös kommentoi keskustelufoorumin kirjoituksia ja aktivoi keskusteluja osana päivystystyötään. Vanhempainpuhelimessa ja Vanhempainnetin kirjepalvelussa vastaanotettiin vuonna 2012 yhteensä 981 yhteydenottoa, joista puheluja oli 535 ja nettikirjeitä 446. Yhteydenottojen määrä nousi edellisvuodesta 132 yhteydenotolla. Vanhempainpuhelimeen soittaneista ja kirjoittamalla yhteyttä ottaneista suurin osa (74 prosenttia) oli äitejä tai äitipuolia, isiä ja isäpuolia oli 12 prosenttia. Myös isovanhemmat, muut sukulaiset ja perheen lähellä olevat aikuiset ottivat yhteyttä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

20 Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vapaaehtoiset päivystäjät toimivat Helsingin päivystyspisteessä. Heitä ohjaa MLL:n ammattityöntekijä, joka on myös aina tukemassa päivystysvuorossa olevaa vapaaehtoisten ryhmää. Vuonna 2012 vakiinnutettiin käyttöön maanantaiaamupäivän lisäpäivystysvuoro. Eniten yhteydenotoissa käsiteltiin pikkulapsen kehitysvaiheeseen ja temperamenttiin liittyviä aiheita sekä pikkulapsen syömistä, nukkumista ja muita perustoimintoja sekä haasteita murrosikäisen nuoren kanssa. Aikuista itseään koskevista aiheista aiempaa enemmän käsiteltiin omaa vanhemmuutta ja tunteita omaan Kiitos vastauksesta ja tuesta! Oli kivaa kertoa tunteista sellaisille, jotka oikeasti kuuntelee. Toivottavasti joku päivä uskallan mennä juttelemaan terveydenhoitajan tai koulupsykologin kanssa. Kiitos rohkaisusta ja ajasta. Te siellä, jotka vastaatte lasten kirjeisiin, teette todella hyvää työtä. Kun olen kirjoittanut tänne, olen saanut tosi hyviä vastauksia. Tämä paikka on auttanut minua valtavasti. Kiitos tuhannesti. Lasten ja nuorten puhelimeen ja nettiin tulleita palautteita lapseen. Vanhemmat kokivat riittämättömyyttä ja syyllisyyttä vanhempana, pohtivat omaa äitiyttään ja isyyttään ja kertoivat vanhemmuuteen liittyvien odotusten ja todellisuuden välisestä ristiriidasta. Auttavien puhelin- ja nettipalvelujen työntekijät antoivat lukuisia vanhemmuutta koskevia haastatteluja eri medioille ja palvelua esiteltiin useissa tapahtumissa. Päivystäjien koulutus ja tuki MLL koulutti vapaaehtoisia päivystäjiään. Se järjesti 6 kertaa 30 tunnin mittaista Lasten ja nuorten puhelimen ja netin peruskurssia, joilla koulutettiin yhteensä 72 uutta päivystäjää. Lisäksi Oulussa Olen laittanut tänne kysymyksiä ja pohdintoja ja aina saanut asiantuntevia ja empaattisia vastauksia. Laitan mietteeni mielellään kirjallisena, koska sitä voi lueskella uudelleen ja uudelleen. Asiaa voi miettiä usealta kantilta ja ainaa huomaa jotain uutta. Kiitos, tämä jo auttoi. Kun vain saan itkun loppumaan, niin puhun myös mieheni kanssa näistä asioista. Vanhempainpuhelimeen ja Vanhempainnetin kirjepalveluun tulleita palautteita ja Helsingissä järjestettiin chat-koulutus yhteensä 20 kokeneelle Lasten ja nuorten puhelimen ja nettikirjepalvelun päivystäjälle. Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun 30 tunnin peruskoulutus järjestettiin 2 kertaa, ja niillä koulutettiin 12 uutta päivystäjää. Päivystäjille järjestettiin eri paikkakunnilla yhteensä 24 täydennyskoulutus- ja virkistysiltaa, joista osaan osallistuivat molempien palvelujen päivystäjät. Koulutusten aiheina olivat muun muassa sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus sekä lasten ja nuorten netin ja median käyttöön liittyvät kysymykset. Yhteistyössä Rikosuhripäivystyksen kanssa järjestettiin koulutukset lapsen ja nuoren tukemisesta rikosprosessissa sekä seksuaalisesti kaltoinkohdellun lapsen tai nuoren kohtaamisesta. Osa Helsingin päivystäjistä osallistui myös Pääkaupunkiseudun puhelinauttajien koordinoimaan yhteiskoulutukseen sekä uusperheen vanhemmuutta käsittelevään täydennyskoulutukseen. Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vapaaehtoisia päivystäjiä koulutettiin osana Finnish Safer Internet Centre -hanketta. Päivystyspisteiden työntekijät tukivat päivystäjien kehittymistä ja motivaatiota henkilökohtaisilla keskusteluilla. 20 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2012

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015

Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015 Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015 Koulutukset Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta käytäntöön Työvälineitä vaikeassa elämäntilanteessa

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi Vuosikertomus 2013 Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi Taitto: Merja Lensu Valokuvat: Eino Ansio, Colourbox, Harri Joensuu, Keksi/Suvi-Tuuli

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

MLL alakoulun tukena 2014 2015

MLL alakoulun tukena 2014 2015 MLL alakoulun tukena 2014 2015 MLL alakoulujen tukena Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:lla

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi

Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi Vuosikertomus 2011 Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi Taitto: Merja Lensu Valokuvat: Antero Aaltonen, www.colourbox.com,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

MLL yläkoulun tukena 2014 2015

MLL yläkoulun tukena 2014 2015 MLL yläkoulun tukena 2014 2015 MLL yläkoulujen tukena Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:lla

Lisätiedot

MLL:n perhekahvilatoiminta

MLL:n perhekahvilatoiminta 2015 MLL:n perhekahvilatoiminta Koulutusportaat perhekahvilatoimijoille MLL KYLPY PERUS- KOULUTUS JATKO-KOULUTUS PERHEKAHVILA- TREFFIT KEHITTÄMIS- ILLAT 2 MLL KYLPY MLL kylpy 3 MLL kylpy Kenelle MLL:n

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi

Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi Vuosikertomus 2010 Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi Taitto: Merja Lensu Valokuvat: Antero Aaltonen, www.colourbox.com,

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2014. http://lapinpiiri.mll.fi/

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2014. http://lapinpiiri.mll.fi/ TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2014 / Sisältö 1 MLL:n TOIMINNAN YDINALUEET JA ROOLI MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2 LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN 2.1 Vaikuttaminen

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Lapsiin ja nuoriin tulee ja kannattaa investoida!

Lapsiin ja nuoriin tulee ja kannattaa investoida! Mannerheimin Lastensuojeluliiton eduskuntavaaliohjelma 2015 Lapsiin ja nuoriin tulee ja kannattaa investoida! Lapsiin ja nuoriin investoiminen on yhteiskunnalle kannattavaa. Lapsuus- ja nuoruusiän olosuhteet

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi Vuosikertomus 2014 Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi Taitto: Merja Lensu Valokuvat: Mari Männistö, Anu Tirkkonen, Camilla Heikkilä,

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi

Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi Vuosikertomus 2009 Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi Taitto: Merja Lensu Valokuvat: www.comma.fi, Antero Aaltonen,

Lisätiedot

MLL:n ja Sosiaalikehityksen koulukyselyn tuloksia

MLL:n ja Sosiaalikehityksen koulukyselyn tuloksia MLL:n ja Sosiaalikehityksen koulukyselyn tuloksia Kyselyn toteutus Toteutettiin sähköisenä kyselynä 01-02/2011 Tavoitteena oli selvittää Millainen kuva koulujen henkilökunnalla on oppilaiden yksinäisyydestä,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin. Tukiperhetoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin. Tukiperhetoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Tukiperhetoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri ry. on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa

MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa Pirkanmaan maakunnallinen perhepalveluiden toimijoiden ajankohtaisfoorumi Ylöjärvi 3.10.2013, Marita Viertonen, toiminnanjohtaja, MLL:n Hämeen piiri http://hameenpiiri.mll.fi/

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

Vuosikertomus 2007. Päämäärämme. Arvomme. l Lapsen ja lapsuuden arvostus. l Yhteisvastuu l Inhimillisyys l Suvaitsevaisuus l Ilo

Vuosikertomus 2007. Päämäärämme. Arvomme. l Lapsen ja lapsuuden arvostus. l Yhteisvastuu l Inhimillisyys l Suvaitsevaisuus l Ilo Vuosikertomus 2007 Julkaisija: Osoite: Valokuvat: Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, 00530 Helsinki www.mll.fi Helena Inkeri/Gorilla (kansi) Antero Aaltonen, Tuija Linkola, Leena Louhivaara,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Monenlaisia viestikapuloita

Monenlaisia viestikapuloita Monenlaisia viestikapuloita Teemat Sosiaalinen media Viestinnän välineet vaikuttamisessa Yhteinen Järviset-lehti Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 2 Sosiaalinen media MLL:n Järvi-Suomen piirin Mikkelin

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Yhdistystoiminnan rahoitus Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry - toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja.

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja. Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja Mikko Vähäniitty Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii SoveLi 20 vuotta - Liiku

Lisätiedot

www.lapsiasia.fi 21.4.2010

www.lapsiasia.fi 21.4.2010 Lapsen oikeuksien näkökulma vanhemman vankeuteen - kommenttipuheenvuoro Maria Kaisa Aula Lapsi näkyväksi - seminaari vankien lasten huomioimisesta Ruotsissa ja Suomessa. Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot