Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, Helsinki p

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2012

2 Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, Helsinki p Taitto: Merja Lensu Valokuvat: Antero Aaltonen, Keksi/Suvi-Tuuli Kankaanpää ja Eva Persson, Sini Karusto, Kristiina Kontoniemi, Mikko Käkelä, Lemeon media products Oy, Matti Matikainen, Mari Männistö, Juha Tanhua. Ulkoasu: Hahmo Paino: Tyylipaino Oy Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2012

3 Vuosikertomus 2012 Mannerheimin Lastensuojeluliiton arvot Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Inhimillisyys Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

4 Sisältö Kaikkien lasten hyvinvointi on turvattava s. 6 Ettei yksikään nuori jäisi yksin s. 7 MLL:n tehtävät s. 8 Toimintaympäristö s. 9 Lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittinen vaikuttaminen s. 11 Valtakunnallinen vaikuttaminen s. 11 Paikallisen ja alueellisen vaikuttamisen tuki s. 12 Lapsen oikeuksien edistäminen s. 12 Kansalaisjärjestöyhteistyö s. 14 Viestintä s. 14 Lapsemme-lehti ja julkaisut s. 15 Tapahtumat s. 15 Kansalaistoiminnan tuki ja järjestötyö s. 16 Jäsen- ja järjestöpalvelut s. 16 Vapaaehtoistoiminnan tuki s. 17 Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan koulutus s. 17 Neuvonta s. 17 Toiminnan kehittäminen s. 17 Lapsen turvallinen kasvu -hanke s. 17 Auttavat puhelin- ja nettipalvelut s.18 Lasten ja nuorten puhelin ja Nuortennetin kirjepalvelu s. 18 Vanhempainpuhelin ja vanhemmuuden tuki verkossa s. 19 Päivystäjien koulutus ja tuki s. 20 Terveyden edistäminen s. 21 Vauva- ja pikkulapsiperheiden verkkokoulu s. 21 Kaikille kaveri -hanke s. 23 Lasten seurassa -ohjelma s. 23 Lasten ja lapsuuden suojeleminen s. 24 Finnish Safer Internet Centre -hanke s. 24 Mediakasvatusta vauva- ja pikkulapsiperheisiin -hanke s. 25 Lasten ja nuorten osallisuus s. 27 Tukioppilastoiminta s. 27 Koulukiusaamisen ehkäisy ja Koulurauha-ohjelma s. 28 Yhtenäisyyttä tutortoimintaan s. 28 Turvallista ryhmää rakentamaan -hanke s. 30 Nuortennetti ja verkkonuorisotyö s. 30 Yhdistysten nuorisotyön tukeminen s. 30 Lasten kerhotoiminnan tuki s Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2012

5 Tuki vanhemmille s. 31 Perhekeskustoiminta s. 31 Perhekahvilat s. 32 Vertaisryhmätoiminnan tuki s. 32 Kylämummi ja -vaaritoiminta s. 32 Lapsiperheiden tukihenkilöt s. 32 Vapaaehtoistoiminnan ohjaushanke s. 33 Lastenhoitotoiminta s. 34 Vahvuutta vanhemmuuteen s. 34 Hyvä alku koulutielle s. 36 Materiaalinen apu lapsiperheille s. 36 Kansainvälinen toiminta s. 37 Kansainväliset verkostot s. 37 Yhteistyö Euroopan unionissa s. 37 Kehitysyhteistyö s. 37 Talous ja hallinto s. 38 Strategia s. 38 Luottamuselimet s. 38 Keskustoimiston henkilöstö s. 38 Talous ja kiinteistöt s. 39 Varainhankinta s. 39 Säätiöt ja yhtiöt s. 40 Konsernitilinpäätös s. 41 Tuloslaskelma s. 42 Tuotot ja kulut toiminnanaloittain s. 43 Tase s. 44 Tilintarkastuskertomus s. 45 Liitteet s. 46 Liiton suojelijat Kunniapuheenjohtajat, kunniajäsenet Liittovaltuusto 2012 Liittohallitus 2012 Liittohallituksen asettamat toimielimet Mannerheimin Lastensuojeluliiton säätiöiden hallitukset Nimikkorahastot Paikallisyhdistykset MLL:n toiminta numeroina 2012 s. 53 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

6 Kaikkien lasten hyvinvointi on turvattava Mannerheimin Lastensuojeluliiton tehtävänä on edistää perheiden hyvinvointia ja lasten ja nuorten kasvua tasapainoisiksi ihmisiksi. Lapsilla on oikeus onnelliseen ja turvalliseen lapsuuteen. On myös syytä muistaa, että lapsesta, joka on varttuessaan saanut riittävästi hoivaa ja huolenpitoa, kasvaa yleensä terve ja hyvinvoiva aikuinen. Turvallinen lapsuus ennustaa myös hyvää vanhemmuutta ja lapsena opitut hyvät terveystottumukset rakentavat tervettä elämää. Suomalaislasten terveydentila on yleisesti tarkasteltuna hyvä. Suurin haaste on sosioekonomisten ja alueellisten terveyserojen kaventamisessa. Eriarvoistuminen onkin yksi kansanterveytemme vakavimmista ongelmista. Hyvinvointierot muodostuvat merkittävältä osin jo lapsuudessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen syntymäkohortti tutkimus, jossa seurattiin kaikkia vuonna 1987 syntyneitä noin lasta sikiökaudelta vuoden 2008 loppuun, osoitti, että sukupolvelta toiselle periytyvät ongelmat ja huono-osaisuus ovat Suomessa laaja ja monitahoinen yhteiskunnallinen ongelma. Pienten lasten hyvinvoinnin suurimpia uhkia ovat vanhempien ongelmat, kuten liiallinen alkoholinkäyttö, masennus tai avioero. Koululaisperheissä tarvittaisiin tukea hyvien elämäntapojen vahvistamiseen. Nyt lasten hampaat jäävät liian usein harjaamatta, yöunet liian lyhyiksi ja liikkuminen vähäiseksi. Monilla perheillä on kovin vähän yhteistä aikaa. Liikkumattomuus ja liikaa rasvaa ja sokeria sisältävä ruokavalio näkyy lapsissa: lasten ylipaino ja lihavuus on vakava kansanterveydellinen ongelma. Elämäntapoihin, jotka suurelta osin selittävät terveyseroja, ei ole pystytty riittävästi vaikuttamaan. Tukea ja ohjausta tarvitsevia perheitä ei ole tavoitettu tai jaetulla tiedolla ei ole ollut vaikutusta. Terveyserojen kaventaminen ei ole mahdoton tehtävä. Suomalainen yhteiskunta on neuvoloiden avulla pystynyt poistamaan erot imeväisikäisten kuolleisuudesta. Turussa toteutettu SepelvaltimoTaudin Riskitekijöiden InterventioProjekti (STRIP) osoitti, että systemaattisella ja pitkäkestoisella valistuksella ja tuella on merkittävä vaikutus perheiden valintoihin. Jotta kaikkien lasten hyvinvointi saataisiin turvattua ja terveyserot poistettua, tarvitaan yhteistä, laaja-alaista työtä. Tärkeä keino on parantaa heikoimmassa asemassa olevien, kuten yksinhuoltajaperheiden, toimeentuloa. Tärkeää on myös uudistaa ja tehostaa lapsiperheiden terveiden elämäntapojen tukea. Tuki tulee liittää kaikki perheet tavoittaviin palveluihin, kuten neuvolaan ja kouluterveydenhuoltoon. Työ tulee myös ulottaa yhtä vahvana kaikkiin kuntiin, jotta alueellinen eriarvoisuus vähenee. MLL:lla on halua ja kykyä tehdä oma osuutensa näissä tärkeissä talkoissa lasten hyvinvoinnin hyväksi. Olli Simell liittohallituksen puheenjohtaja 6 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2012

7 Ettei yksikään nuori jäisi yksin Suomessa on jo pitkään käyty keskustelua nuorten syrjäytymisestä ja sen taustoista. Myös tasavallan presidenttinä maaliskuussa 2012 aloittanut Sauli Niinistö nosti ensitöikseen esille sen, miten jokainen voi omilla teoillaan vaikuttaa lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Aihe on tärkeä sekä inhimillisestä näkökulmasta että yhteiskunnallisesti. Mutta kuka on syrjäytynyt, ja mistä? Yleinen määritelmä on, että syrjäytynyt on työelämän, koulutuksen ja muun arkisen toiminnan ulkopuolella ja voi lisäksi kokea sosiaalista, taloudellista, oikeudellista ja terveydellistä ulkopuolisuutta. Ulkopuolisuuden kokemus alkaa usein lapsuudessa. Jollei asiaan tartuta, elämän polku voi kulkea yhteiskunnan laitapuolella läpi elämän. Yksinäisyys on lapselle ja nuorelle vakava riskitekijä, mutta samalla se on asia, johon on mahdollista tarttua. MLL on jo 40 vuoden ajan kouluttamalla ja ohjaamalla tukioppilaita pyrkinyt vähentämään yksinäisyyttä ja lisäämään nuorten kokemuksia osallisuudesta. Tukioppilastoiminnan juhlavuoden kunniaksi toteutettiin laaja arviointi. Sen tulosten perusteella tukioppilastoiminta edistää nuorten sosiaalisten suhteiden rakentumista ja lisää oppilaiden halua vaikuttaa omiin asioihinsa. Toisin sanoin: se vähentää yksinäisyyttä ja lisää osallisuutta. Lisäksi ilmeni, että lähes 40 % kahdeksasluokkalaisista haluaa tukioppilaaksi ja on valmis toimimaan toisten oppilaiden hyväksi. Paras lääke nuorten ulkopuolisuuden torjunnassa löytyy siis läheltä, nuorista itsestään. Tämä jos mikä saa uskomaan tulevaisuuteen. Myös Kaikille kaveri -hankkeessa pureudutaan lasten yksinäisyyden torjuntaan. Hankkeessa kehitetään yläkoulujen tukioppilastoimintaan ja alakoulujen kummitoimintaan käytäntöjä, jotka vahvistavat kaverisuhteita ja huomioivat yksinäiset oppilaat. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa kodin ja koulun yhteistyötä sekä antaa koulun aikuisille keinoja lasten ja nuorten kaverisuhteiden tukemiseen. MLL on vienyt tukioppilastoiminnan kokemuksia ja malleja myös ammatillisten oppilaitosten tutortoimintaan. Hankkeen päämääränä on vahvistaa ja kehittää vapaaehtoisuuteen ja vertaistukeen perustuvaa tutortoimintaa ja vähentää nuorten yksinäisyyttä ammatillisissa oppilaitoksissa. Tämä on erityisen tärkeää, koska ammatillisissa oppilaitoksissa riski opintien katkeamiseen ja sitä kautta työelämän ulkopuolelle jäämiseen on suurempi kuin muissa kouluissa. Nuorten into vapaaehtoistyöhön on ilahduttavaa ja sillä on vaikutusta koulujen ilmapiiriin tukioppilaan lisäksi haluan esittää sydämelliset kiitokseni kaikille vapaaehtoistoimijoillemme, jotka tekivät kuluneena vuonna uskomattomat yli miljoona työtuntia! Haluan myös lämpimästi kiittää kaikkia MLL:n työn rahoittajia: Raha-automaattiyhdistystä, ministeriöitä, yrityksiä, yhteisöjä ja yksityisiä lahjoittajia. Olen erityisen kiitollinen siitä, että yhteistyö kuntien kanssa on tiivistynyt. On ollut upeaa huomata, että niin monissa kunnissa on nähty, että kansalaistoiminnalla ja vapaaehtoistyöllä on oma tärkeä paikkansa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä ja osallisuuden vahvistamisessa. Mirjam Kalland pääsihteeri Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

8 Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö. MLL:n keskusjärjestön jäseniä ovat 10 piirijärjestöä ja 565 paikallisyhdistystä. Vuoden 2012 lopussa paikallisyhdistyksissä oli yhteensä jäsentä. MLL edistää lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä tasapainoisiksi ihmisiksi sekä lapsiperheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea ja luomalla osallistumismahdollisuuksia eri elämäntilanteissa. Lapsen etua ajavana vaikuttajajärjestönä MLL kehittää ja vahvistaa lapsuutta suojelevaa kasvatuskulttuuria. MLL:n tehtävät MLL:n toiminnan ydinalueet ovat l lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen l lasten kuulemisen ja osallisuuden edistäminen l lapsuuden kunnioittaminen ja suojeleminen l vanhemmuuden arvostaminen ja tukeminen. MLL tuntee perheiden arjen 8 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2012

9 Toimintaympäristö Kokonaishedelmällisyysluku ,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, montako lasta nainen laskennallisesti keskimäärin synnyttää. Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2013 alussa Suomessa asui lasta eli alle 18-vuotiasta. Lasten osuus väestöstä oli 20 prosenttia. Lapsista suomenkielisiä oli 89 prosenttia, ruotsinkielisiä 6 prosenttia ja muita kieliä puhuvia 5 prosenttia. Lapsiperheitä oli Lapsiperheiksi luetaan perheet, joissa on vähintään yksi kotona asuva 0 17-vuotias. Lapsiperheisiin kuului noin 40 prosenttia väestöstä. Lapsiperheistä kahden vanhemman perheitä oli 71 prosenttia, yksinhuoltajaperheitä 20 prosenttia ja uusperheitä 9 prosenttia. Yksinhuoltaja- ja uusperheiden osuus on viime vuosikymmenten aikana kasvanut. Valtaosa suomalaisista vanhemmista haluaa hoitaa alle 2-vuotiaat lapsensa kotona. Vuonna 2011 alle 1-vuotiaista lapsista oli kotihoidossa 99 prosenttia ja 1-vuotiaista 69 prosenttia. 2-vuotiaista hieman alle puolet oli kotihoidossa, mutta 3 5-vuotiaista jo 73 prosenttia oli päivähoidossa. Suomessa lasten vanhemmat käyvät paljon töissä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kouluikäisten lasten äitien työllisyysaste on noin 90 prosenttia. Se on samalla tasolla kuin isien työllisyysaste. 3 6-vuotiaiden äitien työllisyysaste on 80 prosenttia. Isien työllisyysaste puolestaan pysyy yhtä korkeana eli 90 prosentissa lasten iästä riippumatta. Tämä kertoo siitä, että naiset pitävät miehiä enemmän perhevapaita. Toisaalta se kertoo myös siitä, ettei perhevapaiden pitäminen muodosta merkittävää estettä työllistymiselle: äitien työllisyysaste nousee korkeammaksi kuin vastaavassa iässä olevin lapsettomien naisten (77 prosenttia), kun lapsi on täyttänyt 3 vuotta. Työ- ja suorituskeskeisyyden vahvistuminen yhteiskunnassa on haaste vanhemmuudelle. Vanhemmat arvostavat lasten kanssa vietettyä aikaa ja toivovat joustavampia vaihtoehtoja työn ja perheen yhteensovittamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti syksyllä työryhmän selvittämään, miten lasten hoidon tuki ja päivähoito muodostaisivat perheiden kannalta joustavamman kokonaisuuden. Suomi allekirjoitti ensimmäisten maiden joukossa lapsen oikeuksien sopimuksen kolmannen valinnaisen pöytäkirjan, jolla mahdollistetaan yksilöja valtiovalitukset sekä tutkintamenettely. Lapsen oikeuksien toinen valinnainen pöytäkirja lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta tuli Suomessa voimaan heinäkuun alussa. Toisen valinnaisen pöytäkirjan ratifiointiprosessi kesti Suomessa pitkään, sillä pöytäkirja hyväksyttiin YK:ssa jo vuonna Nuorten syrjäytyminen on ollut huolenaiheena jo pitkään. Myös tasavallan presidentti kiinnitti huomionsa asiaan, ja syyskuussa alkanut Tavallisia asioita -kampanja sai suuren huomion. MLL on mukana yhteistyössä. Lokakuussa pidettiin kuntavaalit. MLL:n kuntavaaliohjelmassa nostettiin esiin lapsille, nuorille ja perheille tärkeitä teemoja kuten esimerkiksi perhepalvelujen saatavuus. MLL oli mukana myös lasten ja nuorten puolesta toimivien tahojen yhteistyössä, jossa ehdokkaat haastettiin allekirjoittamaan Lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulu. Loppuvuodesta opetus- ja kulttuuriministeriö asetti työryhmän valmistelemaan uutta varhaiskasvatuslakia. Päivähoitolain kokonaisuudistus on viivästynyt 1,59 1,59 1,80 1,83 1,72 1,75 1,72 1,69 1,85 2,32 2,66 poliittisten erimielisyyksien vuoksi useita hallituskausia. Kuntauudistus ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisuudistus (sote-uudistus) puhuttivat päätöksentekijöitä vuoden aikana paljon. Molemmat uudistukset ovat jääneet etäälle kansalaisen arjesta. Yhteiskunnan osallistuminen lapsista aiheutuvien kustannusten kattamiseen on ohentunut ja vastuu on siirtynyt aiempaa enemmän perheille. Esimerkiksi vuodesta 1994 vuoteen 2011 ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 20 prosenttia ja toisesta lapsesta 30 prosenttia. Kotihoidon tuen hoitorahan reaaliarvo on laskenut 26 prosenttia ja hoitolisän 51 prosenttia. Alkukeväällä keskustelua herätti hallituksen suunnitelmat leikata kotihoidon tukiaikaa vuodella. MLL vastusti tätä. Oppositio teki asiasta välikysymyksen ja hallitus luopui tukiajan leikkauksesta. Valtiontalouden kehysriihessä maaliskuussa kuitenkin päätettiin, että lapsilisien indeksikorotukset jäädytetään vuoksiksi , mikä tarkoittaa lapsilisän reaalista leikkausta. Pienituloisten lapsiperheiden määrä on kasvanut viimeisten kahden vuosikymmenten aikana merkittävästi. Tulonjako- Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

10 Oppilashuollon saavutettavuus, peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2006/2007 Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle 2008/ /2011 Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle Vaikea päästä koulukuraattorin vastaanotolle Vaikea päästä koulupsykologin vastaanotolle % Lähde: THL/Kouluterveyskysely. tilaston mukaan pienituloisiin kotitalouksiin kuului 11 prosenttia lapsista vuonna 2011, kun luku oli vuonna 1995 alle 5 prosenttia. Suurin köyhyysriski on yksinhuoltajaperheillä, pienten lasten perheillä ja monilapsisilla perheilllä. Vuonna 2011 yksinhuoltajaperheiden pienituloisuusaste oli 22 prosenttia ja kahden huoltajan perheiden 8 prosenttia. Yksinhuoltajaperheillä oli huomattavasti enemmän toimeentulovaikeuksia ja he saivat toimeentulotukea huomattavasti useammin kuin kahden huoltajan perheet. Alkoholin liiallinen käyttö on Suomessa merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Alkoholinkäyttö aiheuttaa syrjäytymistä sosiaalista suhteista ja työelämästä sekä lyhentää merkittävästi työuria. Vanhempien liiallinen alkoholinkäyttö on yksi keskeinen syy lastensuojelun tarpeelle. Kansainvälisesti vertaillen suomalaiset nuoret aloittavat alkoholinkäytön hyvin nuorina ja juovat humalahakuisesti. Aikaisin aloitettu alkoholinkäyttö on merkittävä riski alkoholiriippuvuuden syntymiselle. Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa valvova lapsen oikeuksien komitea on suositellut, että Suomi vahvistaa lasten ja nuorten terveyteen, erityisesti lasten alkoholinkäyttöön, kohdistuvia toimenpiteitä. Alkoholimainonnan kieltäminen on yksi tärkeä keino ehkäistä nuorten päihdeongelmia ja auttaa muokkaamaan päihteisiin liittyvää asennekulttuuria. Myös vanhempien asenteisiin vaikuttavaa työtä on syytä jatkaa. Terveys- ja hyvinvointierot muodostuvat merkittävältä osin jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Pienten lasten hyvinvointia uhkaavat muun muassa vanhempien masennus, avioerot ja suhteen katkeaminen toiseen vanhempaan, vanhempien alkoholinkäyttö sekä köyhyys, joka koskettaa etenkin yksinhuoltajaperheitä. Kouluikäisten terveystottumuksissa on useita haasteita kuten vähäinen uni, hampaiden hoidon laiminlyönti, liiallinen ruutuaika ja liian vähäinen liikkuminen. Perheiden yhteinen aika koetaan riittämättömäksi, ja vanhempien avioero koskee noin neljäsosaa koululaisista. THL:n Kouluterveyskyselyn mukaan 8. ja 9. luokan oppilaista 13 prosenttia kärsii masentuneisuudesta, 15 prosenttia on päivittäin väsynyt ja 30 prosentilla on niska- tai hartiakipua viikoittain. Oppilashuollon palvelujen saatavuudessa on edelleen puutteita ja suuria kuntakohtaisia ja alueellisia eroja. Kouluterveyskyselyn mukaan luokkalaisista peräti 38 prosenttia kokee vaikeaksi päästä koululääkärin ja 14 prosenttia kouluterveydenhoitajan vastaanotolle. Kun ehkäisevän työn resursseissa on puutteita, lasten ja nuorten tuen tarpeisiin ei kyetä vastaamaan riittävästi. Näin ongelmat pääsevät vaikeutumaan ja kasautumaan. Tämä heijastuu lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon tarpeen kasvuun. Vuoden 2011 aikana oli huostassa lasta. Kiireellisesti sijoitettiin yhteensä lasta. Huostassa olleiden lasten määrä lisääntyi edellisvuodesta vajaa 3 prosenttia. Kiireellisesti sijoitettuja oli 13 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kaikkiaan kodin ulkopuolelle oli vuoden aikana sijoitettuna lasta ja nuorta. Sijoitettujen lasten määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna vähän yli prosentilla. Vuonna 2011 lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli kaikkiaan lasta ja nuorta. Asiakkaiden kokonaismäärä lisääntyi edellisvuodesta 4 prosenttia. Vuoden 2012 aikana perhesurmat ja lastensuojelun asiakkaana olleeseen lapseen kohdistunut henkirikos puhuttivat laajasti. Ehkäisevää työtä on vähennetty eikä kuormittunut lastensuojelu selviä kasvaneista asiakasmääristä. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän selvittämään lastensuojelun tilaa. MLL:n pääsihteeri on mukana työryhmässä. MLL on muistuttanut, että lapsiperheiden palveluja ja tukia leikattiin paljon 1990-luvun laman aikana eikä niitä ole sen jälkeen palautettu. Jos perheiden hyvinvointia tukevista palveluista edelleen leikataan, ehkäisevä työ rapautuu, mikä näkyy ongelmien kasautumisena ja kasvuna ja lisäresurssien tarpeena korjaavassa työssä. Tämä tulee inhimillisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti huomattavasti kalliimmaksi kuin edistävä ja ehkäisevä työ sekä varhainen tuki. 10 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2012

11 Lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittinen vaikuttaminen MLL:n vaikuttamistyön tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi MLL haluaa lisätä lapsuuden arvostusta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa. Erityinen tavoite on, että julkinen valta kantaa vastuunsa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edellytysten rakentamisesta. Valtakunnallinen vaikuttaminen MLL:n keskusjärjestö vaikuttaa lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittiseen päätöksentekoon valtakunnallisesti, piirijärjestöt maakunnallisesti ja alueellisesti ja paikallisyhdistykset kunnallisesti. Vaikuttamistyön perustana ovat MLL:n aatteellinen tarkoitus, arvot ja päämäärät sekä ihmisoikeudet; erityisesti lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet ja perustuslaissa turvatut perusoikeudet. Vaikuttamistyön tärkeimmät sisällöt on linjattu liittokokouksen hyväksymässä kolmivuotissuunnitelmassa 2011, liittohallituksen hyväksymissä MLL:n eduskuntavaaliohjelmassa (2011) ja MLL:n kuntavaaliohjelmassa (2012) sekä liittovaltuuston hyväksymissä lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikkaa koskevissa kannanotoissa. MLL pyrkii siihen, että lapsen etu ja näkökulma otetaan huomioon julkisen vallan päätöksenteossa. Vuonna 2012 vaikuttamistyössä painottuivat erityisesti kuntavaalivaikuttaminen ja lapsen oikeudet. Keskusjärjestön lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittisen vaikuttamisen keinoja olivat muun muassa: l yhteydenpito kansanedustajiin ja eduskuntaryhmiin, ministereihin sekä puolueisiin l kuntavaaliohjelman sekä lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikkaa käsittelevien kannanottojen antaminen l lausuntojen antaminen ministeriölle ja muille valtion keskushallinnon toimijoille (THL ja OPH) l osallistuminen ministeriöiden ja muiden valtion keskushallinnon toimijoiden asettamien työryhmien työskentelyyn Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

12 l osallistuminen eduskunnan valiokuntien asiantuntijakuulemisiin ja ministeriöiden järjestämiin kuulemistilaisuuksiin l yhteydenpito ministeriöiden ja muiden valtion keskushallinnon virkamiehiin l Lapsemme-lehden lapsen oikeuksia ja lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikka käsittelevät artikkelit l MLL:n yleisten internetsivujen käyttö vaikuttamisessa l vaikuttaminen MLL:n facebook-sivuilla l seminaarien ja koulutustilaisuuksien järjestäminen l MLL:n asiantuntijoiden toimiminen luennoitsijana muiden toimijoiden järjestämissä seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa l yhteydenpito muihin kansalaisjärjestöihin ja osallistuminen kansalaisjärjestöjen yhteistyöverkostoihin l yhteydenpito työmarkkinajärjestöihin l lapsia, nuoria ja lapsiperheistä koskevan tiedon kokoaminen ja levittäminen l yhteydenpito toimittajiin, haastattelut mediassa ja asiantuntijakirjoitukset mediaan. Keskusjärjestö, piirijärjestöt ja paikallisyhdistykset levittivät eteenpäin MLL:n kuntavaaliohjelmaa. Kuntavaaliohjelmassa painotettiin lasten, nuorten ja lapsiperheiden peruspalveluiden turvaamista, lapsivaikutusten arviointia kunnissa sekä lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamista. MLL oli mukana lasten ja nuorten puolesta toimivan 10 eri tahon yhteisessä kampanjassa, jossa haastettiin kuntavaaliehdokkaat allekirjoittamaan Lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulu. Huoneentaulun allekirjoitti yhteensä kuntavaaliehdokasta, mikä oli kaksi kertaa enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa. Keskusjärjestö antoi seuraavat lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittiset kannanotot: l MLL:n esitykset valtiontalouden kehysneuvotteluihin l Varhaiskasvatukseen tarvitaan kokonaisnäkemystä (yhteinen kannanotto Väestöliiton ja Suomen Vanhempainliiton kanssa) l Lasten, nuorten ja lapsiperheiden peruspalvelut on turvattava (liittovaltuuston kannanotto) l Lasten ja nuorten palveluiden leikkaukset tulevat kunnille kalliiksi (liittovaltuuston kannanotto) l Paperittomien lasten ja odottavien äi- tien oikeus terveydenhoitoon sekä lasten oikeus opetukseen on turvattava Suomessa (7 järjestön yhteinen kannanotto). Keskusjärjestö antoi lausuntoja ministeriöille ja muille valtion keskushallinnon viranomaisille seuraavista asioista: l Potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan perusoikeuksien rajoittaminen välttämättömän hoidon ja huolenpidon turvaamiseksi l Päihdehuoltolain muuttaminen l Perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä perusopetuksentuntijaon uudistaminen l Ulkomaalaislain muuttaminen; alaikäisten säilöönotto l Alkoholilain 33. pykälän ja rikoslain 30. luvun 1. asetuksen pykälän muuttaminen l Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukortit l Raiskausrikosten lainsäädännölliset muutostarpeet l Selvitys ulkomaalaislain perheenyhdistämissäännösten tarkistamisesta l Naisten ja miesten välisestä tasaarvosta annetun lain muuttaminen l Huoltoriitojen sovittelun laajentaminen l YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kolmannen valinnaisen pöytäkirjan ratifiointi l Työryhmän esitys sosiaalihuoltolaiksi l Sijaissynnytysjärjestelyitä koskeva arviomuistio. Keskusjärjestön asiantuntijat olivat kuultavana eduskunnan valiokunnissa ja useissa eri ministeriöiden ja muun keskushallinnon järjestämissä kuulemistilaisuuksissa. Keskusjärjestöstä oli edustaja muun muassa seuraavissa valtionhallinnon työryhmissä ja toimikunnissa: opetus- ja kulttuuriministeriö l Valtion nuorisoasian neuvottelukunta l Liikkuva koulu -hankkeen neuvottelukunta oikeusministeriö l isyyslain uudistamistyöryhmän seurantaryhmä sisäasiainministeriö l sisäisen turvallisuuden ohjelman järjestöyhteistyön seurantaryhmä sosiaali- ja terveysministeriö l lapsiasianeuvottelukunta l Toimiva lastensuojelu -työryhmä l TELI-perheliikuntaverkosto l kansanterveyden neuvottelukunta, valtakunnallisen yhteistyön jaosto l päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunta Kansaneläkelaitos l perhe-etuuksien asiantuntijaraati l äitiysavustusraati Media- ja kuvaohjelmakeskus MEKU l neuvottelukunta Opetushallitus l liikennekasvatuksen yhteistyöverkosto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos l Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste-ohjelman) lasten, nuorten ja perheiden osaohjelman asiantuntijatyöryhmä l Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste-ohjelman) lasten, nuorten ja perheiden osaohjelman tukiryhmä l Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisemisen ohjelman ohjausryhmä. Paikallisen ja alueellisen vaikuttamisen tuki Keskusjärjestö tuotti paikallisyhdistyksille ja piirijärjestöille aineistoja paikallisen ja alueellisen vaikuttamisen tueksi sekä koulutti vaikuttamistyöstä. Yhdistysnettiin tehtiin tuki- ja tausta-aineistoja, kuten tilastoja lasten ja nuorten elinoloista ja lapsen oikeuksista. Yhdistystiedotteissa, Puheenjohtajan uutiskirjeissä ja Yhdistysnetissä yhdistyksiä kannustettiin erityisesti kuntavaikuttamiseen. Keskusjärjestön ohjelmat, kannanotot, lausunnot ja asiantuntijakirjoitukset tukivat myös paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen vaikuttamistyötä ja lapsen oikeuksien edistämistyötä. Lapsen oikeuksien edistäminen MLL tarkastelee lapsia koskevia lainsäädäntöhankkeita, politiikkaohjelmia ja viranomaistoimintaa kiinnittämällä huomiota siihen, miten ne toteuttavat lasten hyvinvointia ja oikeuksia. MLL oli vuonna 2012 edustettuna muun muassa Lastensuojelun käsikirjan lakityöryhmässä, vammaisalan tutkimus- ja kehittämistyön asiantuntijaryhmässä sekä Pakolaisneuvonnan Paperittomat-hankkeen ohjausryhmässä. MLL toi työskentelyyn lapsen oikeuksiin liittyvää asiantuntemusta. Lisäksi lapsen oikeuksista kirjoitettiin asiantuntija- ja mielipidekirjoituksia. Lapsen oikeudet ohjaavat myös kaikkea MLL:n omaa toimintaa, kuten perhekahvilatoimintaa, tukioppilastoimintaa ja Lasten ja nuorten puhelinta ja nettiä. 12 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2012

13 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

14 Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa valvova lapsen oikeuksien komitea on viimeksi vuonna 2011 huomauttanut, ettei Suomessa tunneta riittävästi lapsen oikeuksien sopimusta eikä sitä sovelleta systemaattisesti lainsäädäntötyössä, viranomaistyössä ja tuomioistuimissa. MLL vahvisti vuonna 2012 toimintaansa lapsen oikeuksien merkityksen esiin nostamiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi. MLL:n tavoitteena on edistää lapsen oikeuksien komitean suosittamaa lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönottoa. Lapsivaikutusten arvioinnissa selvitetään ja arvioidaan lapsiin jollain tavoin liittyvien päätösten ja toimintojen vaikutukset lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutumiseen. Keskusjärjestö järjesti vuonna 2012 MLL:n piireille koulutusta lapsen oikeuksista ja lapsivaikutusten arvioinnista sekä osallistui tuomareiden, kuntalakimiesten ja rehtoreiden kouluttamiseen. Kansalaisjärjestöyhteistyö MLL:lla on laaja ja monipuolinen yhteistyöverkosto. MLL tekee yhteistyötä muiden kansalaisjärjestöjen, erityisesti lastensuojelu-, lapsi- ja nuorisojärjestöjen, sosiaali- ja terveysalan sekä sivistys- ja opetusalan järjestöjen kanssa. Toimintavuoden aikana MLL oli jäsenenä tai edustettuna muun muassa Rahaautomaattiyhdistyksessä, Lasten Päivän Säätiössä, Lastensuojelun Keskusliitossa, vuoden alussa toimintansa aloittaneessa uudessa Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTE:ssa, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssissa, Nuorten Akatemiassa, Opintotoiminnan Keskusliitossa, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa verkostossa EAPN-Fin:ssä, Liikenneturvassa, Niilo Mäki Säätiössä, Kehitysyhteistyön palvelukeskuksessa, Mediakasvatusseurassa ja Suomen YK-liitossa. MLL on yksi Asuntosäätiön perustaja- ja taustayhteisöistä. MLL oli mukana järjestöjen yhteisessä Lasten terveysfoorumissa. MLL ylläpiti kuuden yhteistyökumppanin kanssa valtakunnallista Rikosuhripäivystystä (RIKU). Palvelu tarjoaa rikoksen tai rikosyrityksen uhreiksi joutuneille puhelinneuvontaa, lakiasiainneuvontaa ja tukihenkilöitä. Rikosuhripäivystys parantaa myös rikoksen uhrien asemaa. Viestintä Aktiivinen viestintä on tärkeä osa MLL:n vaikuttamista niin valtakunnallisesti, alueellisesti kuin paikallisesti. Keskusjärjestö vastaa valtakunnallisesta viestinnästä ja tukee piirijärjestöjä ja yhdistyksiä niiden omassa viestinnässä. Vuodenvaihteessa Simultaanitulkkikampanja MTV3:lla ja Radio Novassa herätteli aikuisia huomioimaan lasten toiveita. Kampanjan tavoitteena oli lisätä MLL:n työn ja Vanhempainpuhelimen ja -netin tunnettuutta. MLL:n vuoden aikana esiin nostamia aiheita olivat lasten ja nuorten vaikeus luottaa ammattiauttajiin (Lasten ja nuorten puhelimen raportti), eroperheiden avuntarve (Vanhempainpuhelimen raportti), nuorten yksinäisyys, koulujen mediakasvatuksen vaihteleva taso, koulukiusaamisen ehkäiseminen ensimmäisestä luokasta lähtien ja lapsiperheiden toimeentulovaikeudet. Kesäkuussa julkistettu, MLL:n tutkimussäätiön tuella toteutettu tutkimus tyttöjen itsetunnon kehittymisestä ja minäkuvasta sai paljon huomiota mediassa. Kuntavaalivaikuttamisen tueksi toteutettu kuntavaalikysely osoitti, että lapsia ja nuoria ei huomioida kunnan päätöksenteossa. Piirit ja yhdistykset saivat kyselyn pohjalta materiaalia oman vaalivaikuttamisensa tueksi. MLL julkaisi vuoden aikana 20 tiedotetta. Mediaosumia kertyi yhteensä Uni Taapero nukkuu Simultaanitulkki-kampanjassa heräteltiin aikuisia huomioimaan lasten toiveita. Uniaiheiset neuvolalehtiset antavat vanhemmille tietoa lapsen nukkumisesta. Uni Vauva nukkuu 14 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2012

15 Valtakunnalliseen äitienpäiväjuhlaan osallistuivat myös liiton suojelijat tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio. Seurannassa ovat mukana valtakunnalliset ja alueelliset sanoma-,aikakaus- ja ammattilehdet, uutistoimistot, radio ja televisio. Kun mukaan lasketaan MLL:n näkyvyys myös internetissä, osumien määräksi tulee MLL:n nettisivusto on liiton tärkein, laajalle lukijakunnalle suunnattu tietokanava. Sivusto on kokonaisuus, joka palvelee lapsiperheitä, nuoria, toimittajia, asiantuntijoita ja lasten ja perheiden parissa työskenteleviä ammattilaisia sekä MLL:n jäseniä, yhdistyksiä ja piirijärjestöjä. Vuonna 2012 MLL:n sivustolla vieraili yhteensä kävijää. Kävijämäärä kasvoi 11 prosenttia. Käyntejä oli yhteensä , jossa on lisäystä edellisvuoteen 8 prosenttia. Eniten kiinnostivat lastenhoitoapu, paikallisyhdistysten yhteystiedot ja kouluille ja kasvattajille -osion sisältö. Sosiaalisen median merkitys viestintäkanavana kasvoi. Facebook-fanien määrä nousi vuoden aikana 5 600:sta 8 500:an. Facebook-sivu on tehokas ja nopea tapa levittää tietoa kannanotoista, julkaisuista ja tapahtumista sekä herättää keskustelua ajankohtaisista aiheista. Lapsemme-lehti ja julkaisut Lapsemme on MLL:n jäsen- ja järjestölehti, jonka tehtävänä on MLL-brändin vahvistaminen, lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaminen sekä kasvatuksen tukeminen. Lapsemme ilmestyi 4 kertaa. Sen tarkistettu levikki oli vuoden lopussa kappaletta. Lehden painosmäärä numeroa kohti oli keskimäärin kappaletta. Jäsenpostituksen lisäksi lehteä jaettiin useissa tapahtumissa. Hyvä alku koulutielle -kampanjan mukana jaettiin lehteä ensiluokkalaisten koteihin. Lapsemme-lehden pääjutut käsittelivät nuorten syrjäytymistä, tyttöjen minäkuvaa ja itsetuntoa, nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia kunnissa sekä lapsiperheen taloutta. Tärkeä osa liiton vaikuttamis- ja valistustyötä ovat julkaisut, joita jaetaan lapsiperheille neuvoloiden kautta. Neuvolat tilasivat yhteensä neuvolalehtistä. Lehtisiä kehitetään vuosittain asiakashaastattelujen ja -palautteen pohjalta. Valikoimaa laajennettiin vuoden aikana uneen ja nukkumiseen liittyvällä sarjalla alle kouluikäisten lasten vanhemmille. Tapahtumat Järjestämällä seminaareja ja keskusteluja sekä osallistumalla valtakunnallisiin tapahtumiin MLL tekee tunnetuksi tavoitteitaan ja toimintaansa, nostaa yleiseen keskusteluun lapsiperheitä koskevia aiheita ja luo yhteyksiä vanhempiin, toimittajiin ja asiantuntijoihin. MLL:n tutkimussäätiön kanssa yhteistyössä järjestetty Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet -seminaari kokosi Pörssitalolle yhteensä noin 150 osallistujaa. Edellisvuosien tapaan MLL oli näkyvästi esillä myös Educa-messuilla, Lapsi messuilla, Kouluterveyspäivillä, Neuvolapäivillä, Parisuhdepäivillä ja Oppilashuollon päivillä. MLL järjestää vuosittain valtakunnallisen äitienpäiväjuhlan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Vuonna 2012 palkittiin 33 kasvattajana ansioitunutta äitiä Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalilla kultaristein. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

16 Kansalaistoiminnan tuki ja järjestötyö MLL:n toiminta perustuu paikallisyhdistysten ja niiden aktiivisten jäsenten haluun järjestää monimuotoista toimintaa ja vaikuttaa oman alueensa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Laajan ja koko maan kattavan paikallisyhdistys- ja piiriverkostonsa sekä jäsenmääränsä ansiosta MLL on Suomen suurin lastensuojelujärjestö. Vuoden 2012 lopussa MLL:n paikallisyhdistyksiin kuului henkilöjäsentä. Jäsenmäärä on kasvanut viimeiset neljä vuotta. MLL:lla on 565 paikallisyhdistystä, joiden ydinryhmän muodosti hallituksen jäsentä. He hoitivat noin eri luottamus- ja vastuutehtävää. Lisäksi yhdistyksissä toimi muuta vapaaehtoista. Monet yhdistykset toimivat myös työnantajina. Paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten vapaaehtoistyötä kertyi yhteensä tuntia. Järvi-Suomen piirin toiminta käynnistyi vuoden 2012 alussa entisten Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon piirien alueilla. Uuden piirin kotipaikka on Joensuu, jossa toimii myös yksi piirin neljästä vapaaehtoiskeskuksesta. Muut keskukset ovat Jyväskylässä, Kuopiossa ja Mikkelissä. Keskusjärjestö järjesti vuoden aikana Järjestöjohdon foorumin, kahdet toiminnanjohtajapäivät sekä valtakunnallisen kehittämis- ja hankefoorumin. Tapaamisten tavoitteena oli muun muassa vahvistaa yhteistä kehittämistyötä, edistää hankeyhteistyötä ja käynnistää MLL:n strategian uudistamisprosessi. Keskusjärjestön järjestämille MLL:n Puheenjohtajapäiville osallistui yhteensä 197 yhdistysten, piirien sekä keskusjärjestön luottamus- ja toimihenkilöä. Päivien tärkeimpiä teemoja olivat MLL:n suunta strategiatyö ja MLL:n yhdistysten mallisääntöuudistus. Jäsen- ja järjestöpalvelut Keskusjärjestön jäsen- ja järjestöpalvelu ohjasi ja neuvoi paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen luottamus- ja toimihenkilöitä yhdistys- ja järjestötoiminnan hallintoon ja kehittämiseen liittyneissä kysymyksissä. Koska yhdistysten luottamushenkilöt vaihtuvat yhä nopeammin, neuvontaa ja ohjausta tarvitaan enemmän. Keskusjärjestö myös tiedotti yhdistystyön ajankohtaisista asioista, aktivoi yhdistysten jäsenhankintaa ja -viestintää ja vapaaehtoisten rekrytointia sekä tarjosi jäsenilleen kattavat rekisteripalvelut. 16 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2012

17 Vapaaehtoistoiminnan tuki Keskusjärjestö tarjoaa paikallisyhdistyksille ja piirijärjestöille vapaaehtoistoiminnan koulutusta, ohjausta ja neuvontaa sekä tuottaa niihin liittyviä materiaaleja. Yhdistysnetti on yhdistystoiminnan tietopankki. Keskus- ja piirijärjestöjen ajankohtaisista asioista tiedottava Yhdistystiedote ilmestyi 6 kertaa. Tiedote postitettiin kaikille paikallisyhdistyksille, piirijärjestöille sekä keskusjärjestön luottamushenkilöille. Tiedotteet olivat luettavissa myös Yhdistysnetissä. Keskusjärjestö alkoi julkaista paikallisyhdistysten puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille kohdennettua sähköistä uutiskirjettä. Kirje lähetettiin 10 kertaa vuoden aikana. Keskusjärjestö laati sihteereiden ja jäsenvastaavien työn tueksi vastuutehtävien hoitoa helpottavat kirjaset. Yhdistysten käytössä on myös maksuton Yhdistyskortti, joka toimii yhdistyksen ilmoitustauluna MLL:n nettisivuilla. Yhdistysavain-nettisivut olivat käytössä 244 paikallisyhdistyksessä. Keskusjärjestö haki ja sai Yhdistysnetin uudistamiseen hankerahoitusta RAY:ltä. Uudistaminen aloitetaan vuonna Olen ollut MLL:n perhekahvilan perustaja, paikallisosaston hallituksen jäsen ja puheenjohtaja. MLL:n johtamiskoulutuksessa on ollut kiinnostavaa nähdä, mitä johtaminen voi olla vapaaehtoisjärjestössä. Kokemus sinänsä on jo se, että pääsee katselemaan omia ja yhdistyksensä tekemisiä ulkopuolisen silmin. Moni on varmaan huomannut, miten samaa ruutia keksitään aina uudestaan. Sen huomaa myös, että vapaaehtoistyössä maailma ei tule koskaan valmiiksi, valmista kaavaa ei yksinkertaisesti ole eikä sitä myöskään ylhäältä päin tarjota. MLL:n johtamiskoulutuksessa paras oivallukseni on se, että asiantuntijajohtajuus sopii myös järjestön hallitustyöskentelyyn. Jokainen hallituksen jäsenistä osaa jotakin paremmin kuin toinen, joten miksi ei sitten juuri siinä saisi näyttää kykyjään. Toimintasuunnitelma on lopulta vain raami, jonka sisällä syntyy uutta, monen osaajan ansiosta. Vapaaehtoisen kokemuksia johtamiskoulutuksesta Puheenjohtajapäivillä valmisteltiin MLL:n uutta strategiaa. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan koulutus Keskusjärjestö toteutti ammatillisena lisäkoulutuksena OK-opintokeskuksen kanssa 2 järjestökoulutuspäivää. Koulutuksiin osallistui yhteensä 44 työntekijää ja opiskelijatyötunteja kertyi yhteensä 378. Keskusjärjestöstä osallistuttiin 5 piirin järjestämään, yhdistysten vapaaehtoisille suunnattuun Täyskäsi-päivään. Lisäksi keskusjärjestö toteutti piirikohtaiset järjestövalmennuspäivät 4 piirijärjestön toimihenkilöille. Neuvonta Keskusjärjestö tarjosi paikallisyhdistyksille ja piirijärjestöille ohjausta ja neuvontaa yhdistystoiminnan erityisasioissa. Neuvonta painottui verotukseen, työnantajatehtäviin, yhdistyksen taloushallintoon ja juridiikkaan liittyneisiin kysymyksiin. Toiminnan kehittäminen Keskusjärjestö järjesti kehittämis- ja hanketyön foorumin piireille ja isoille yhdistyksille. Foorumissa jaettiin hankkeisiin ja arviointiin liittyviä hyvä käytäntöjä sekä vahvistettiin liiton sisäistä kumppanuutta. Keskusjärjestö koordinoi työryhmää, jonka tavoitteena on kehittää liiton sisäistä arviointiosaamista ja -käytäntöjä. Lapsen turvallinen kasvu -hanke MLL:n yhdistyksissä, piireissä ja keskusjärjestössä on kehitetty lapsen turvallista kasvua tukevia käytäntöjä. Kaikista olemassa olevista hyvistä, yleistettävistä käytännöistä ei ole riittävästi tietoa, jotta niitä voitaisiin levittää. Lapsen turvallinen kasvu -hankkeessa näitä käytäntöjä kootaan, arvioidaan, jalostetaan ja mallinnetaan sekä levitetään. Hankkeen lähtökohtana on, että hyviä toimintaideoita on helpompi ottaa käyttöön muualla, kun ne on arvioitu ja niistä on tehty tarkat kuvaukset. Toimintamallien arvioinnin välineeksi kehitettiin Hyvällä mallilla -foorumi. Ne ovat yhteiseen arviointiin perustuvia keskustelutilaisuuksia. Niiden tavoitteena on löytää toiminnasta hyvät ja toimivat puolet sekä kiteyttää ja pelkistää toimintaidea, jotta sitä voidaan levittää eteenpäin. Vuonna 2012 foorumeissa arvioitiin 17 MLL:n keskusjärjestön, piirien ja yhdistysten toimintamallia, jotka liittyivät muun muassa kuntakumppanuuteen, vapaaehtoistoiminnan organisoimiseen, vertaistukeen ja oppilaitosyhteistyöhön. Foorumeita järjestettiin eri puolilla Suomea. MLL:n yhdistysten nuorisotoiminnan malleja käsiteltiin verkossa toteutetussa foorumissa. Hyvällä mallillla -foorumeihin osallistui MLL:n lisäksi muun muassa kuntakumppaneita, toimintamallien kohderyhmien edustajia sekä yhteistyöjärjestöjä. Jokaisesta foorumikeskustelusta tehtiin yhteenveto. Keskusteluihin osallistui yhteensä noin 190 henkilöä. Hanke kehittää liiton toimintaa ja siitä saatu palaute on ollut positiivista. Hankkeen ja foorumimenetelmän kokonaisarviointi toteutetaan hankkeen viimeisenä vuonna Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

18 Auttavat puhelin- ja nettipalvelut Auttavat puhelin- ja nettipalvelut ovat lasten, nuorten ja vanhempien kuulemiskanava. Palvelut ovat osa MLL:n ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa. Toiminnan lähtökohtia ovat vaitiolovelvollisuus, kunnioittava kohtaaminen, kuulluksi tuleminen, tukeminen ja voimavarojen etsiminen sekä tarvittaessa jatko-ohjaus. Toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet, jotka on sovittu Vapaaehtoisen puhelinja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnassa. Lasten ja nuorten puhelin ja Nuortennetin kirjepalvelu Lasten ja nuorten puhelin ja nettikirjepalvelu on alle 21-vuotiaille suunnattu palvelu, joka on auki joka päivä. Vuonna 1980 perustettu Lasten ja nuorten puhelin (p ) on ainoa valtakunnallinen, suomenkielinen, kaikille lapsille ja nuorille tarkoitettu auttava puhelin. Soittaja voi puhua maksutta, nimettömänä ja luottamuksellisesti koulutetun aikuisen vapaaehtoisen kanssa. Nuortennetin kirjepalveluun (www.mll.fi/nuortennetti) lapsi tai nuori voi kirjoittaa aikuiselle luottamuksellisen kirjeen, johon päivystäjä vastaa viimeistään 2 viikon kuluessa, keskimäärin muutamassa päivässä. Palvelu toimii ryhmäpäivystysmallin mukaisesti Helsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa. MLL:n päivystysohjaajana toimiva ammattityöntekijä on aina päivystysvuorossa tukemassa vapaaehtoisten ryhmää. Vuonna 2012 päivystyspisteissä toimi yhteensä 217 vapaaehtoista päivystäjää. Syksyllä 2012 chat-keskustelut vakiinnutettiin Helsingin lisäksi Oulussa. Chatit toteutettiin 2 kertaa viikossa IRC-Gallerian MLL-yhteisössä. Chat-keskustelut tilastoitiin samaan ohjelmaan yhdessä puhelin- ja nettiviestien kanssa. Auttavien puhelin- ja nettipalvelujen työntekijät myös ennakkomoderoivat Nuortennetti-sivustolla olevaa nuorten vertaistukeen perustuvaa keskustelupalstaa. Mielenterveysaiheisiin liittyvissä keskusteluissa työntekijä ohjasi palstalle kirjoittavia nuoria tarvittaessa ammatillisiin palveluihin tai Lasten ja nuorten puhelimeen ja nettikirjepalveluun. Vuonna 2012 Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä otettiin vastaan yhteensä yhteydenottoa, joista puheluja oli , nettikirjeitä ja chatkeskusteluja 532. Vakavista aiheista yleisimmät olivat yksinäisyys, ulkopuolisuus ja koulukiusaamisen kokemukset. Seksuaaliseen kehitykseen ja mieheksi tai naiseksi kasvamiseen liittyvät kysymykset puhuttivat erityisesti varhaisnuoria. Lähes puolet soittajista oli vuotiaita. Toiseksi eniten (35 prosenttia) soittivat 9 11-vuotiaat. Lapsen oikeuksien päivänä Lasten ja nuorten puhelimessa oli koko päivän kestävä maratonpäivystys. Nettikirjeitä kirjoittivat eniten vuotiaat (42 prosenttia), toiseksi eniten vuotiaat (38 prosenttia). Nettikirjeissä kirjoitettiin muun muas- 18 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2012

19 Tärkeimmät asiat vastauskirjeessä / tärkeimmistä toteutuneet Lasten ja nuorten kohtaamisen tavoitteiden toteutuminen Että asioitani ei vähätellä/vähätelty % 67 % Kirje tuntuu/tuntui juuri minulle kirjoitetulta % 48 % Saa/sai oloni tuntumaan paremmalta % 45 % Saan/sain uutta tietoa Saa/sai minut tuntemaan itseni tärkeäksi Antaa/antoi toivoa % 12 % 28 % 25 % 47 % 44 % Vastaajat pitivät tärkeänä Vastaajat kokivat toteutuneen Kertoo/kertoi mistä voin hakea apua % 18 % En osaa sanoa % 8 % Lähde: Lasten ja nuorten puhelimen ja netin käyttäjäkysely sa keskusteluvaikeuksista perheessä, masennuksen ja ahdistuneisuuden tunteista, syömiseen liittyvistä pulmista sekä koulukiusaamisesta ja ongelmista kaverisuhteissa. Chatissa yhteyttä ottaneista puolet oli vuotiaita. Toinen suuri yhteydenottajaryhmä olivat vuotiaat (46 prosenttia). Chatissa keskusteltiin muun muassa kaverisuhteista, koulunkäynnistä, kiusaamisesta sekä masennuksen ja ahdistuksen tunteista. Syksyllä toteutettiin arviointikysely nettikirjepalvelun käyttäjille. Tulosten perusteella Lasten ja nuorten kirjepalvelu on vastannut käyttäjiensä tarpeisiin erinomaisesti. MLL tekee yhteistyötä lapsiasiavaltuutetun kanssa, joka hyödyntää Lasten ja nuorten puhelimen ja netin tuottamaa tietoa vaikuttamistyössään. Lapsiasiavaltuutettu jakoi huolen nuoren ja ammattilaisen kohtaamisen pulmista, ja yhdessä aloitettiin viranomaisille suunnatun oppaan ja koulutuksen suunnittelu. Myös yhteistyötä toisten puhelin- ja verkkoauttamistyötä tekevien järjestöjen kanssa tehtiin. MLL:n auttavien puhelin- ja nettipalvelujen päällikkö toimii vuosina Puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnan puheenjohtajana. Auttavien puhelin- ja nettipalvelujen työntekijät antoivat lukuisia lapsen ja nuoren kehitystä koskevia haastatteluja eri medioille. Lasten ja nuorten puhelinta ja nettiä esiteltiin ja markkinoitiin runsaasti. Vanhempainpuhelin ja vanhemmuuden tuki verkossa Vanhempainpuhelin ja Vanhempainnetin kirjepalvelu tarjoaa tukea kaikenikäisten lasten vanhemmille. Toiminta on vertaistukea vanhemmalta toiselle, ammattilaisen tukemana. Tavoitteena on vahvistaa vanhempien omia voimavaroja ja ratkaisukeinoja kasvatusasioissa ja edistää siten lasten hyvinvointia. Puheluihin (p , 0,08 e/min. + pvm/mpm) ja kirjeisiin vastaavat Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vapaaehtoiset päivystäjät, joita vuonna 2012 oli 46. MLL:n Vanhempainnetti-sivusto (www. mll.fi/vanhempainnetti) tarjoaa runsaasti tutkimukseen perustuvaa, vanhemmille suunnattua tietoa 0 18-vuotiaiden lasten ja nuorten kehityksestä sekä apua vanhemmuuden ja kasvatuksen pohdintaan. Vanhempainnettiä hyödyntävät myös perheiden parissa toimivat vapaaehtoiset ja ammattilaiset, kuten MLL:n auttavien puhelinten vapaaehtoiset päivystäjät. Sivustoa päivitetään säännöllisesti ja sen ajankohtaisista aiheista tiedotetaan muun muassa MLL:n etusivulla ja facebookissa. Vuonna 2012 Vanhempainnetti-sivustolla käytiin kertaa eli noin kertaa päivässä. Kävijämäärät ovat kasvaneet nopeasti. Vuoteen 2011 verrattuna käyntejä oli enemmän eli päivittäin 741 käyntiä päivässä enemmän. Tiedon ja muun avun lisäksi Vanhempainnetissä on keskustelufoorumi eriikäisten lasten vanhemmille. Auttavien puhelinten ja nettipalvelujen työntekijät moderoivat keskustelupalstaa. Osa päivystäjistä myös kommentoi keskustelufoorumin kirjoituksia ja aktivoi keskusteluja osana päivystystyötään. Vanhempainpuhelimessa ja Vanhempainnetin kirjepalvelussa vastaanotettiin vuonna 2012 yhteensä 981 yhteydenottoa, joista puheluja oli 535 ja nettikirjeitä 446. Yhteydenottojen määrä nousi edellisvuodesta 132 yhteydenotolla. Vanhempainpuhelimeen soittaneista ja kirjoittamalla yhteyttä ottaneista suurin osa (74 prosenttia) oli äitejä tai äitipuolia, isiä ja isäpuolia oli 12 prosenttia. Myös isovanhemmat, muut sukulaiset ja perheen lähellä olevat aikuiset ottivat yhteyttä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

20 Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vapaaehtoiset päivystäjät toimivat Helsingin päivystyspisteessä. Heitä ohjaa MLL:n ammattityöntekijä, joka on myös aina tukemassa päivystysvuorossa olevaa vapaaehtoisten ryhmää. Vuonna 2012 vakiinnutettiin käyttöön maanantaiaamupäivän lisäpäivystysvuoro. Eniten yhteydenotoissa käsiteltiin pikkulapsen kehitysvaiheeseen ja temperamenttiin liittyviä aiheita sekä pikkulapsen syömistä, nukkumista ja muita perustoimintoja sekä haasteita murrosikäisen nuoren kanssa. Aikuista itseään koskevista aiheista aiempaa enemmän käsiteltiin omaa vanhemmuutta ja tunteita omaan Kiitos vastauksesta ja tuesta! Oli kivaa kertoa tunteista sellaisille, jotka oikeasti kuuntelee. Toivottavasti joku päivä uskallan mennä juttelemaan terveydenhoitajan tai koulupsykologin kanssa. Kiitos rohkaisusta ja ajasta. Te siellä, jotka vastaatte lasten kirjeisiin, teette todella hyvää työtä. Kun olen kirjoittanut tänne, olen saanut tosi hyviä vastauksia. Tämä paikka on auttanut minua valtavasti. Kiitos tuhannesti. Lasten ja nuorten puhelimeen ja nettiin tulleita palautteita lapseen. Vanhemmat kokivat riittämättömyyttä ja syyllisyyttä vanhempana, pohtivat omaa äitiyttään ja isyyttään ja kertoivat vanhemmuuteen liittyvien odotusten ja todellisuuden välisestä ristiriidasta. Auttavien puhelin- ja nettipalvelujen työntekijät antoivat lukuisia vanhemmuutta koskevia haastatteluja eri medioille ja palvelua esiteltiin useissa tapahtumissa. Päivystäjien koulutus ja tuki MLL koulutti vapaaehtoisia päivystäjiään. Se järjesti 6 kertaa 30 tunnin mittaista Lasten ja nuorten puhelimen ja netin peruskurssia, joilla koulutettiin yhteensä 72 uutta päivystäjää. Lisäksi Oulussa Olen laittanut tänne kysymyksiä ja pohdintoja ja aina saanut asiantuntevia ja empaattisia vastauksia. Laitan mietteeni mielellään kirjallisena, koska sitä voi lueskella uudelleen ja uudelleen. Asiaa voi miettiä usealta kantilta ja ainaa huomaa jotain uutta. Kiitos, tämä jo auttoi. Kun vain saan itkun loppumaan, niin puhun myös mieheni kanssa näistä asioista. Vanhempainpuhelimeen ja Vanhempainnetin kirjepalveluun tulleita palautteita ja Helsingissä järjestettiin chat-koulutus yhteensä 20 kokeneelle Lasten ja nuorten puhelimen ja nettikirjepalvelun päivystäjälle. Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun 30 tunnin peruskoulutus järjestettiin 2 kertaa, ja niillä koulutettiin 12 uutta päivystäjää. Päivystäjille järjestettiin eri paikkakunnilla yhteensä 24 täydennyskoulutus- ja virkistysiltaa, joista osaan osallistuivat molempien palvelujen päivystäjät. Koulutusten aiheina olivat muun muassa sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus sekä lasten ja nuorten netin ja median käyttöön liittyvät kysymykset. Yhteistyössä Rikosuhripäivystyksen kanssa järjestettiin koulutukset lapsen ja nuoren tukemisesta rikosprosessissa sekä seksuaalisesti kaltoinkohdellun lapsen tai nuoren kohtaamisesta. Osa Helsingin päivystäjistä osallistui myös Pääkaupunkiseudun puhelinauttajien koordinoimaan yhteiskoulutukseen sekä uusperheen vanhemmuutta käsittelevään täydennyskoulutukseen. Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vapaaehtoisia päivystäjiä koulutettiin osana Finnish Safer Internet Centre -hanketta. Päivystyspisteiden työntekijät tukivat päivystäjien kehittymistä ja motivaatiota henkilökohtaisilla keskusteluilla. 20 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2012

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Tavoitteena lapsiystävällinen kunta - MLL:n kuntavaaliohjelma 2017

Tavoitteena lapsiystävällinen kunta - MLL:n kuntavaaliohjelma 2017 Tavoitteena lapsiystävällinen kunta - MLL:n kuntavaaliohjelma 2017 Varhaiskasvatus, koulu ja vapaa-ajan palvelut ovat perheen jälkeen tärkeimmät lasten ja nuorten kasvuja kehitysympäristöt. Ne ovat kaikki

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus 17/2/2011 Katariina Suomu Jyväskylä MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus Kansalaisten järjestö Avoin, vaikuttava, valtakunnallinen kansalaisten järjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hanne Kalmari 5.4.2016 Hallitusohjelma: Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot peruskouluille Syksy 2016

Koulutukset ja aineistot peruskouluille Syksy 2016 Koulutukset ja aineistot peruskouluille Syksy 2016 Koulutukset Oppilaiden osallisuus kiusaamisen vastaisessa työssä kv. konferenssi asiantuntijoita, opettajia ja nuoria jakamassa uusinta tietoa ja parhaita

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemijärvi 9.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Lapsiin ja nuoriin tulee ja kannattaa investoida!

Lapsiin ja nuoriin tulee ja kannattaa investoida! Mannerheimin Lastensuojeluliiton eduskuntavaaliohjelma 2015 Lapsiin ja nuoriin tulee ja kannattaa investoida! Lapsiin ja nuoriin investoiminen on yhteiskunnalle kannattavaa. Lapsuus- ja nuoruusiän olosuhteet

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS 1.9.2016 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa

MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa Pirkanmaan maakunnallinen perhepalveluiden toimijoiden ajankohtaisfoorumi Ylöjärvi 3.10.2013, Marita Viertonen, toiminnanjohtaja, MLL:n Hämeen piiri http://hameenpiiri.mll.fi/

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1. Ennaltaehkäisevä tuki

Lisätiedot

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5. OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto 13.5.2013 Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.2013 1 SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMAN

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 TOIMINTA-AJATUS

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 TOIMINTA-AJATUS TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 TOIMINTA-AJATUS Jokaisella lapsella on oikeus hyvään ja onnelliseen lapsuuteen. Toiminnan tarkoituksena on edistää lapsen ja lapsiperheen hyvinvointia, lisätä lapsuuden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot