lähtenyt liikkumaan LÄHTENYT LIIKKUMAAN -HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "lähtenyt liikkumaan LÄHTENYT LIIKKUMAAN -HANKKEEN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 lähtenyt liikkumaan LÄHTENYT LIIKKUMAAN -HANKKEEN LOPPURAPORTTI

2

3 Terveysliikuntamallien integrointi korkeakoululiikuntaan lähtenyt liikkumaan

4 Sisältö 1 YLEISTÄ LÄHTENYT LIIKKUMAAN -HANKKEESTA Toiminnan johtoajatukset Moniammatillinen yhteistyö Vertaistuki Opiskelija ja opiskelukyky Suhdetoiminta ja markkinointi terveysliikuntahankkeessa Hankkeeseen osallistuneet opiskelijat Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden erot Sosiaalisen median käyttö Lähtenyt liikkumaan -hankkeessa Minä ja Oulun korkeakoululiikunta yhden opiskelijan tarina 16 2 NEUVOA-ANTAVA Toimintamallin lyhyt kuvaus Palveluketjun kehittäminen Kokemuksia toimintamallista Oulussa Ohjaajan kokemuksia lukuvuodelta Ohjaajan kokemuksia lukuvuosi Ohjattavien kokemuksia Mitattuja tuloksia ja niiden pohdintaa 32 3 LIIKUNTATUUTORITOIMINTA Toimintamallin kuvaus Koulutuksien sisältö Koulutukset Koulutukset Koulutukset Kokemukset ja ajatukset Järjestävä taho lukuvuosi Järjestävä taho lukuvuosi Järjestävä taho syyslukukausi Liikuntatuutoreiden kokemuksia lukuvuodelta Liikuntatuutoreiden kokemuksia lukuvuodelta Liikuntatuutoreiden kokemuksia lukuvuodelta RYHMÄTOIMINTA Toimintamallin kuvaus Ryhmien kehittäminen Kokemuksia järjestäjän puolelta 68

5 4.4 StressLess! Palautteet StressLess!-ryhmistä Läskiäisrieha Palautteet Läskiäisriehoista Ergonomian ABC Palautteet Ergonomian ABC -kursseista Mennäänkö jo?! -liikunnan tutustumiskurssi Palautteet Mennäänkö jo?! -kurssista Arjenhallintaryhmä Kokemuksia Arjenhallintaryhmästä, kevät Muiden ohjaajien kommentteja Opiskelijoiden kommentteja Liikunnan liittäminen hyvinvointiteknologian opiskelijoiden opintoihin Mittaustulokset Palautteet lukuvuosi Kokemuksia muilta ryhmien muilta ohjaajilta 81 5 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON OPINTOIHIN LIITTYVÄ LIIKUNTAKURSSI Johdanto Opintoihin liittyvän liikuntakurssin historia Opintoihin liittyvä liikuntakurssi tänä päivänä Ilmoittautuminen Lajitarjonta Ohjaajat Kustannukset Palaute Tilastot Opintoihin liittyvän liikuntakurssin tunneille osallistuneet Opintoihin liittyvän liikuntakurssin suorittaneet Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä Sukupuolijakauma Kurssin suorittamiseen kulunut aika Hyviksi koetut käytännöt Miten kurssia voisi edelleen kehittää? Lopuksi Lähteet 97 6 LOPPUSANAT 101

6 lähtenyt liikkumaan

7 Esipuhe Tämä dokumentti on tarkoitettu tieto- ja kokemuspankiksi niille, jotka suunnittelevat terveysliikunnan liittämistä osaksi omiin liikuntaohjelmiinsa tai haluavat tietoa erilaisten terveysliikunnallisten toimintamallien hyvistä ja huonoista puolista korkeakouluympäristössä. Suurin osa lainalaisuuksista toimii myös korkeakouluympäristön ulkopuolella. Tietopankki koostuu Oulun korkeakoululiikunnan pilotissa tehdyistä havainnoista ja kokemuksista sekä Jyväskylän yliopiston opintoihin liittyvän liikuntakurssin dokumentoinnista. Tietopankin on koonnut Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) projektisuunnittelija (TtM) Ismo Miettinen. Kirjoitustyöhön ovat osallistuneet projektisuunnittelijan lisäksi Jyväskylän yliopiston liikuntasihteeri (TtM) Hanna Savander, hankkeen toimintaan osallistuneet opiskelijat, ryhmien ohjaajat sekä yhteistyökumppanit. Kiitän omasta puolestani kaikkia Lähtenyt liikkumaan -hankkeeseen osallistuneita opiskelijoita ja tekijöitä, erityisesti Opiskelijoiden Liikuntaliiton korkeakoululiikunnan asiantuntijaa (FM, valt. yo) Jussi Ansalaa ja Jyväskylän yliopiston liikuntasihteeri Hanna Savanderia. Oulussa Ismo Miettinen

8

9 1 Yleistä

10

11 1 YLEISTÄ LÄHTENYT LIIKKUMAAN -HANKKEESTA Hankkeen suunnittelu lähti liikkeelle tarpeesta saada terveysliikuntanäkökulma mukaan korkeakoulujen liikuntatarjontaan. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus, valtioneuvoston periaatepäätös ja kansallinen liikuntaohjelma antoivat hyvät perusteet lähteä hakemaan rahoitusta tämän tyyppiselle hankkeelle. Hanke suunniteltiin alusta pitäen valtakunnalliseksi, jolloin sen painoarvo nousi edelleen. Oulu valittiin pilottikohteeksi, koska kaupungista löytyi riittävästi kiinnostuneita tahoja ja tekijöitä. Oulussa alueellista korkeakoululiikuntaa on toteutettu vuodesta 2008 ja näin yhteistoimintaa on harjoiteltu entuudestaan. Oulun korkeakoululiikunta on alusta alkaen käyttänyt huomattavasti kaupungin muita toimijoita yhteistyökumppaneina perustarjonnan osana. Näin ollen Lähtenyt liikkumaan -hankkeen yhteistyökumppaniverkosto saatiin helposti kasaan rahoitushakemusta tehtäessä. Myös hankkeen aloittamisen jälkeen tutut yhteistyökumppanit auttoivat eteenpäin pääsemisessä, koska asioita ei tarvinnut käydä läpi juurta jaksain alusta asti, vaan yhteistyökumppanit tiesivät entuudestaan, ketä ja mitä Oulun korkeakoululiikunta edustaa ja mihin se pyrkii. toimintamalleista päästiin suunnittelemaan heti. Hankkeelle haettiin kesällä 2009 lisärahoitusta sosiaali- ja terveysministeriöstä, mutta sitä ei kuitenkaan myönnetty. Opetusministeriön rahoituspäätös vuodelle 2010 tuli saman vuoden helmikuun lopussa hieman edellisvuotta suurempana. Hankehakemus vuodelle 2011 jätettiin opetus- ja kulttuuriministeriöön lokakuussa Hakemuksen päätavoitteet vuodelle 2011 olivat valtakunnallisessa levitystyössä ja tieto- ja kokemuspankin tekemisessä. Positiivinen vastaus rahoituspäätökseen saatiin vuoden 2011 helmikuussa. Vuonna 2011 keskityttiin pääasiassa toimintamallien levitystyöhön, ja tätä raporttia kirjoitettaessa tiedossa on, että vähintään yksi ellei useampi toimintamalli on käytössä tai otetaan käyttöön vuoden 2012 aikana ainakin kahdeksalla korkeakoulupaikkakunnalla. Valtakunnallisen toiminnan perustana on Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL), joka on hankkeen organisoija ja rahoitusten hakija. OLL keskittyy erityisesti valtakunnalliseen levitystyön pohjustamiseen sekä yhteyden pitämiseen valtionhallintoon, eri korkeakoulujen liikuntatoimiin, opiskelijajärjestöihin ja opiskeluterveydenhuollon toimijoihin. Hanke sai opetusministeriön (OPM) tuen vuoden 2009 alussa, ja Lähtenyt liikkumaan lähti liikkumaan maaliskuussa Projektisuunnittelija palkattiin toteuttamaan pilotointia Oulussa. Hänelle Oulun korkeakoululiikunta ja Oamk olivat tuttuja ympäristöjä samoin kuin osa yhteistyökumppaneista. Projektisuunnittelija toimi aiemmin puoli vuotta Oamkin hyvinvointipalveluissa ja oli käynnistämässä ja suunnittelemassa Oulun korkeakoululiikunnan yhteistä toimintaa ja verkkopalvelukokonaisuutta. Projektisuunnittelija teki myös rahoitushakemuksen ja tutustui hankkeen taustoihin ja tuleviin toimintoihin etukäteen. Rahoituspäätöksen tultua liikkeelle päästiin nopeasti. Organisaatioihin ja hankkeeseen tutustumiseen ei tarvinnut käyttää aikaa paljon, vaan rahoituspäätöksiin kirjattuja kohtia eri 1.1 Toiminnan johtoajatukset Toiminnassa on alusta alkaen ollut muutama johtoajatus, joita on toteutettu läpi hankkeen. Ne esitellään tässä kappaleessa lyhyesti Moniammatillinen yhteistyö Korkeakoulusektorilla toimiessa käyttövarat ovat toistaiseksi pienet eikä käyttäjiltäkään voida periä kohtuuttomia maksuja. Tällaisessa tilanteessa on arvokasta löytää hyvät yhteistyökumppanit, jotta palvelut ja tarjonta saadaan hyvälle tasolle. On myös

12 muistettava, että tuskin kukaan hallitsee kaikkia opiskelukykyyn ja opiskelijoihin liittyviä osa-alueita yksin. Opiskelijoiden parissa työskentelee liuta usean eri ammattikunnan edustajia, joissa piilee suuri voimavara ja yhteistyöpotentiaali. Esimerkiksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS), kaupungin opiskeluterveysasema, oppilaitosten omat opintoohjaajat, opintopsykologit ja opettajat sekä muut korkeakouluyhteisöön kuuluvat työntekijät ovat avainasemassa järjestettäessä palveluita kustannustehokkaasti. Oman talon toimijat kannattaa käydä tarkasti läpi, sillä siellä on usein innostuneita tekijöitä ja auttavia käsiä. Lisäksi alueen yrityksistä löytyy usein kiinnostuneita ja kiinnostavia yhteistyötahoja. Yhteistä taivalta suunniteltaessa kannattaa toiminnan koordinoijan miettiä tarkkaan toiminnan hyöty eri osapuolien näkökulmasta. Mitä paremmin pystyy perustelemaan toiminnan suoraan muiden näkökulmasta, sitä helpommalla yhteistyöneuvotteluissa päästään. Itsestäänselvyydet kannattaa unohtaa ja vääntää sen sijaan kaikki rautalangasta. Esimerkiksi kurssien suunnittelussa ja toteutuksessa jokainen tekee jonkin osan, ja yksi henkilö pitää homman kasassa ja on vastuuvetäjä. Tällä tavalla homma on toiminut varsin mallikkaasti ainakin Oulussa. Suurin osa kursseista ja ryhmistä on yhteisvoimin suunniteltuja ja toteutettuja Vertaistuki osallistujien aktiivinen kuuntelu on keskeinen osa vertaistukea. Vertaisryhmä tarjoaa hyvän mahdollisuuden kokemusten, tiedon ja tuen vaihtoon. Vertaistuesta voi lukea lisää ryhmäosiosta Opiskelija ja opiskelukyky Toiminnan teoreettisena viitekehyksenä on toiminut opiskelukykymalli (kuva 1). Malli on dynaaminen kokonaisuus ja käsittää laajasti opiskelun eri osa-alueet. Opiskelijan terveys ja voimavarat, opiskelutaidot, opiskeluympäristö ja opetus- ja ohjaustoiminta vaikuttavat yksin ja yhdessä opiskelijan opiskelukykyyn. Hankkeen toiminnassa on pyritty ottamaan huomioon opiskelukyky mahdollisimman laaja-alaisesti sekä opiskelijan erityisasema ja tilanne. Opiskeluaika on merkittävä nivelvaihe elämässä. Mahdollisesti uudelle paikkakunnalle muuttaminen ja kaikin puolin uusi elämä odottavat usein aloittavia opiskelijoita. Yleensä opiskelijaelämä koetaan vauhdikkaana vaiheena elämässä ja siitä nautitaan. Joskus se taas voi koitella opiskeluvaikeuksien, toimeentulon niukkuuden tai terveydellisten ongelmien muodossa. Opiskeluaika määrittää paljon tulevaisuuden työkykyä ja toimintatapoja myös liikunnan ja terveyden osalta. Opiskeluaika on myös otollista aikaa erilaisten elämäntapamuutosten tekemiseen niin hyvässä kuin pahassa. Joku voi löytää uuden harrastuksen ja paljon kavereita, toinen taas voi jäädä neljän seinän sisään ja hukata vanhat ystävänsä. Vertaistuki on tukitoimintaa, joka voi tapahtua kahden tai useamman ihmisen välillä. Osallistujat ovat tasavertaisia keskenään ja toimivat yleensä sekä tukijoina että tuettavina. Vertaistuki perustuu samankaltaisia kokemuksia omaavien ihmisten keskinäiseen tasa-arvoon, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen sekä kohtaamiseen ja keskinäiseen tukeen. Varsinaisten vertaistukijoiden lisäksi vertaistukitoimintaan voi liittyä myös ohjaaja. Ohjaajan ja

13 KUVA 1 Opiskelukykymalli Opiskelijan terveys ja voimavarat Fersoonallisuus Identiteetti Elämänhallinta Elämäntilanne ja -olosuhteet Sosiaaliset suhteet Fyysinen ja psyykkinen terveys Käyttäytyminen OPISKELUKYKY Opiskelitaidot Opiskelutekniikka Opiskeluorientaatio Oppimistyylit ja -tavat Kriittinen ajattelu Ongelmanratkaisukyvyt Sosiaaliset taidot Opintosuunnitelman teko Ajankäytön suunnittelu Opiskeluympäristö Opetus- ja ohjaustoiminta Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö Oppilaitosten opiskeluyhteisöt Opiskelijoiden omat yhteisöt Opetus ja ohjaus Pedagoginen osaaminen Tuutorointi Lähde: Kunttu 2005

14 1.2 Suhdetoiminta ja markkinointi terveysliikuntahankkeessa Hankkeen sekä kurssien ja ryhmien markkinointiin täytyy panostaa. Oikeastaan markkinointi on suurin asia, ehkä jopa suurempi kuin sisältö. Kohderyhmä ei välttämättä ole luonnostaan sellainen, joka on heti tulossa jonossa kursseille. Oulussa korkeakouluopiskelijoita on noin Voisi helposti ajatella, että kyllähän sieltä löytyy kymmenen opiskelijaa kurssille. Vaan kun ei löydy! Ryhmän saaminen täyteen vaatii yleensä ponnisteluja markkinoinnin suhteen. Tehokkaimmaksi tavaksi on havaittu suora sähköpostimarkkinointi. Kurssista riippuen opiskelijoita joutuu pommittamaan viesteillä useastikin. Markkinoinnissa pitää käyttää älyä ja huumoria. Pitää löytää tapa, joka iskee opiskelijoihin jo kurssin tai palvelun nimestä lähtien. Hankkeen parissa on saatu hyvää palautetta opiskelijoilta ja henkilökunnalta siitä, että nyt ollaan oikeiden asioiden äärellä, ja markkinointi on ollut kohdallaan. Markkinoinnissa auttaa myös toisto. Samoja kursseja järjestetään keväällä ja syksyllä. Kun kurssien nimet vilisevät markkinointiposteissa ja -materiaaleissa koulun ilmoitustauluilla, tuottaa se huomaamatta tulosta. Ensimmäisellä kurssilla ei välttämättä ole osallistujia kuin muutama, mutta saman kurssin toisella kerralla voikin olla vaikka 10 ja seuraavalla 15 osallistujaa. Kurssi tulee tutuksi pikkuhiljaa ja markkinoi itse itseään. Myös puskaradio toimii opiskelijoiden keskuudessa hyvin. Mitä useampi kurssin on käynyt, sitä enemmän he puhuvat siitä, mikäli kurssi on heidän mielestään ollut hyvä. 1.3 Hankkeeseen osallistuneet opiskelijat Kuviossa 1 on graafisesti esitettynä osallistujamäärä hankkeen toimintamalleihin pois lukien liikuntatuutorointi. Hankkeen ryhmiin sekä Neuvoa-antavaan osallistui 266 opiskelijaa. Suhteet ovat KUVIO 1 Toimintaan osallistuneet (koulut) Toimintaan osallistuneet (sukupuoli ja koulu) Diak 1 % Diak (n) 1 % Oamk (m) 6 % Oamk 25 % Oamk (n) 19 % OY 74 % OY (m) 11 % OY (n) 63 %

15 varsin hyvät ajatellen opiskelijamääriä Oulun alueen korkeakouluissa. Oulun yliopistossa (OY) on noin , Oamkissa noin ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikössä (Diak) noin 300 opiskelijaa. Oamkin opiskelijamäärään on tosin jouduttu tekemään huomattavasti enemmän töitä, jotta heitä on saatu aktivoitua osallistumaan hankkeen ryhmiin ja ohjaukseen. Ryhmätoimintaan osallistuneiden lukumäärät selviävät ryhmäosion kuvioista. Yliopiston puolella osallistumisaktiivisuus on jonkin verran suurempi. Myös YTHS:n osallistuminen markkinointiin on tuottanut tulosta. Ryhmiin on ohjattu huomattavasti enemmän opiskelijoita YTHS:n kuin kaupungin opiskeluterveysaseman puolelta. Myös markkinointikanavat ja yhteys opiskelijoihin ovat parempia yliopiston puolella. Sukupuolijakauma on reilusti kallellaan naisiin päin. Naiset ovat jonkin verran aktiivisempia hakeutumaan erityisesti ryhmiin. Myös korkeakoululiikunnan parissa naisia on selvä enemmistö. Tulevaisuudessa olisikin erityisesti kehitettävä nuoria miehiä kiinnostavia kursseja ja palveluja sekä suunnattava markkinointia huomattavasti enemmän ja kohdennetusti miesvaltaisille aloille. 1.4 Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden erot Hankkeen puitteissa toimitaan molemmissa korkeakouluympäristöissä. Opiskelija-aineksessa on havaittavissa selviä eroja. Samansuuntaisia havaintoja ovat tehneet myös terveydenhuollon toimijat, jotka ovat toimineet molemmilla puolilla. Nämä erot on hyvä tiedostaa palvelua suunnitellessa ja toteutettaessa. Yliopisto-opiskelijoiden ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden aktiivisuudessa etsiä tietoa ja hakeutua palveluihin on merkittävä ero. Ero voi johtua siitä, että tietyn tyyppiset opiskelijat hakeutuvat yliopistoon ja tietyn tyyppiset taas ammattikorkeakouluun. Osaltaan eroa voinee selittää sillä, että opiskelutyyli ja itseohjautuvuuden määrä opintojen parissa ovat erilaisia. Olennaista on kuitenkin se, että aktiivisuusero on olemassa. Yleisesti ajateltuna yliopisto-opiskelijat ovat aktiivisempia, ottavat asioista itse selvää ja huolehtivat asioistaan enemmän. Ammattikorkeakouluopiskelijat taas odottavat enemmänkin valmista kattausta, jossa heidän itse tarvitsee tehdä vähemmän asioiden hoitamiseksi. Opiskelijapopulaatiot eroavat myös terveydentilaltaan. Karkeasti ottaen käytännön työssä sekä korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa (Kunttu, Huttunen 2009) on havaittavissa ero yliopisto-opiskelijoiden eduksi. Yleistettynä yliopistoopiskelijan terveydentila on melkein poikkeuksetta keskimäärin parempi kuin ammattikorkeakouluopiskelijan. Käytännön työssä asia tulee esiin, ei ehkä niin selkeästi kuin tutkimuksessa, mutta kontaktimäärän lisääntyessä ero alkaa jo näkyä. Ammattikorkeakouluopiskelijoilla on myös enemmän useita päällekkäisiä haasteita kuin yliopisto-opiskelijoilla. Toimintaan hakeutuvilla ja ohjatuilla on yksi selkeä ero. Monesti ammattikorkeakouluopiskelijoilla on epämääräinen käsitys omasta tilanteestaan, mikä varsin monesti johtuu siitä, että ongelmat ovat piileviä tai niitä ei ole vielä tiedostettu. Yliopisto-opiskelijat ovat selvästi analyyttisempiä itseään kohtaan, ja heillä on selkeämpi, mutta ei välttämättä oikea käsitys omasta tilanteestaan sekä selkeä suunnitelma siitä, mitä he haluaisivat tehdä tilanteen korjaamiseksi. Omista asioista puhuminen on yleensä ottaen yliopisto-opiskelijoille helpompaa. Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat usein varautuneempia sekä yksilö- että ryhmätilanteissa. 1.5 Sosiaalisen median käyttö Lähtenyt liikkumaan -hankkeessa Sosiaalisen median käytöstä puhutaan nykyään hyvin paljon. Lähtenyt liikkumaan -hankkeessa on kokeiltu erilaisia sosiaalisia median palveluita monenlaisissa toimintamalleissa. Käyttipä

16 sosiaalista mediaa missä tahansa, on käytöllä aina yksi yhteinen nimittäjä: jotta käytöstä on hyötyä, se vaatii työtä. Autuaaksi tekevä se ei ole. Jos pohditaan sosiaalisen median etuja, niitä löytyy vino pino. Se on edullinen, usein jopa ilmainen, nopea ja kohtuullisen helppo käyttää. Negatiivisista seikoista voitanee mainita hyötysuhde tehdyn työn ja hyödyn välillä. Sosiaalista mediaa on ylläpidettävä, ja ohjaajan on toimittava siellä aktiivisesti esimerkiksi keskustelun avaajana, ylläpitäjänä ja tiedottajana. Hankkeen alkutaipaleilla yksilöohjaukseen osallistuvilta kysyttiin, halusivatko he ohjausta verkon välityksellä. Poikkeuksetta kaikki vastasivat kieltävästi. Vastaajat kokivat, että kanssakäyminen kasvotusten on parempi vaihtoehto käydä asioita läpi. Osalla oli taustalla muutenkin netin liikakäyttöä, joten tämä seikka varmasti vaikutti asiaan. Heille oli jo hyötyä siitä, että he lähtivät tapaamisiin ja saivat näin nostettua aktiivisuustasoaan. Sosiaalista mediaa on kokeiltu hankkeen ryhmissä. Mitään maata mullistavaa sen käyttö ei ole tuonut minkään ryhmän toimintaan. Opiskelijat ovat harvoin innostuneet tai ehtineet kommentoida tai kertoa asioistaan kovinkaan paljon verkkoryhmissä. Osaltaan opiskelijoiden hektinen elämä rajoittaa kaikkea ylimääräistä tekemistä. Tämän suuntaista kommenttia saatiin ryhmien opiskelijoilta sosiaalisen median käytöstä. Sosiaalinen media on kuitenkin ollut kiva lisä. Kokeilluista sosiaalisen median palveluista Facebook osoittautui parhaimmaksi vaihtoehdoksi pääasiassa siksi, että suurin osa käyttää sitä aktiivisesti, ja näin ollen viestit tavoittavat ihmiset. Sellaiset alustat, joita opiskelijat eivät käytä jo entuudestaan, hautautuivat unholaan eikä keskustelua ryhmissä juuri syntynyt. 1.6 Minä ja Oulun korkeakoululiikunta yhden opiskelijan tarina Kun sain tiedon kouluun pääsystä Ouluun, löysin internetin kautta tietoa Oulun korkeakoululiikunnasta ja sen tarjonnasta. Se tuntui heti opiskelijalle parhaimmalta vaihtoehdolta edullisuuden ja laajan tarjonnan vuoksi. Koulun alettua ostin välittömästi Sporttipassin koko lukuvuodeksi ja oikein puhkuin intoa lähteä moneen jumppaan ja kuntosalille. Kävinkin muutamissa, mutta mistään ei tullut pysyvää ryhmää. Kynnys vieraiden ihmisten kanssa jumppaamaan oli vielä hieman liian korkea näin mukavuudenhaluiselle. Keväällä innostus ja kaikenlainen liikunta olivat jälleen kerran unohtuneet. Selailin kyllä pitkin talvea korkeakoululiikunnan sivuilla eri lajeja ja kursseja, mutta vaikka moni kiinnosti, viimeinen sysäys jäi aina puuttumaan. Lopulta ärsyynnyin tilanteeseeni niin, että varasin ajan Neuvoa-antavalle. Toivelista vastaanotolle mennessä oli pitkä: haluan saada itseni taas liikkumaan, haluan laihtua ja ylipäätään saada lisää energiaa. Olin hyvin väsynyt opiskelusta. Kyllähän se vähän hävetti, mutta minulle ja vaivoilleni ei naurettu, vaan ne otettiin tosissaan. Oli silmiä avaavaa tutustua Neuvoa-antavan opastuksella omaan päivärytmiin ja aktiivisuuteen. Kuinka monta tuntia päivässä vietinkään tietokoneen kanssa! Sain kuntosaliohjelman ja opastusta treenaamisen tekniikkaan. Jee! Rohkeus ja itsevarmuus kasvoivat olemattomien lihaksieni harjoituttamiseen niiden kaikkien rakastamien lihaskimppujen joukossa. Kesän korvalla pääsin juoksentelemaan ja sauvakävelemään videokameralle, sillä sain niihin lajeihin myös toivomaani opastusta. Kuten arvata saattaa, innostus ja varmuus lisääntyivät entisestään. Sporttipassin kautta saadun edun ansiosta kävin ennen lomaa perusteellisessa kuntotestauksessa ja kehonkoostumusmittauksessa. Olipa avartavaa! Lomalla ryhdyin harjoittelemaan juoksemista oikein urakalla, ja tuloksia tuli.

17 Kunnes taas tuli syksy. Surumielinen syksy saapui tuoden taas kiloja tullessaan. Kevään hyvistä tuloksista oppineena ja korkeakoululiikunnan nettisivuja jälleen kerran selanneena otin riskin ja ilmoittauduin mukaan Läskiäisriehaan. Olin normaalipainoinen ja mietin, käännytetäänkö minut ovella takaisin. Ei käännytetty. Minut otettiin jälleen tosissaan. Rieha oli loistava apu synkimmän talven yli, jolloin yleensä napa oikein paukkuu herkuista. Kaikki se opastus ja vertaistuki olivat kannustavia. Kävin myös Neuvoaantavalla, ja tällä kertaa huomiota kiinnitettiin syömiseeni ja sain uintitekniikkaan opastusta. Riehassa onnistuin tavoitteessani ja pääsin jopa palkintopallille. Hyvä olo tuntuu ja näkyy! Talven aikana löysin liikunnan osaksi viikoittaista rytmiä, innostuin kuntosaliharjoittelusta ja uimisesta. Menin myös korkeakoululiikunnan tarjoamalle kahvakuulan peruskurssille. Lisäksi löysin kadonneena olleen vanhan tanssiharrastukseni uudelleen. Jumpissa en ole edelleenkään käynyt, mutta olen tyytyväinen, että olen löytänyt tällä hetkellä itseäni innostavat lajit. Tiedän myös, että voin aina ottaa Neuvoa-antavaan yhteyttä, kun siltä tuntuu. Kiitos Oulun korkeakoululiikunta! P.S. Riehassa karisseet kilot eivät muuten ole palanneet!

18

19 2 Neuvoa-antava liikunta- ja terveysneuvontamalli

20 KUVA 2 Toimintamallin kuvaus SUORA AJANVARAUS ASIAKKAAT NEUVOA-ANTAVA SOVITTU JATKO 1. TAPAAMINEN 2. TAPAAMINEN

21 2 NEUVOA-ANTAVA 2.1 Toimintamallin lyhyt kuvaus Neuvoa-antava on palveluketju, joka on tarkoitettu korkeakoulujen opiskelijoille, joita askarruttaa liikunnan aloittaminen, kunnon kohottaminen, liikunnan hyödyntäminen kuntoutuksessa tai painonhallinnassa. Valittavana on henkilökohtainen ohjaus tai ryhmätoiminta. Neuvoa-antavaa käytetään yleisimmin tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin, painonhallintaan ja liikunnan aloittamiseen liittyvien haasteiden voittamiseen. Kuvassa 2 toimintamalli on kuvattuna. Ajan henkilökohtaiseen ohjaukseen voi varata sähköisestä kalenterista mistä vain. Ensimmäisellä tapaamisella kartoitetaan tilanne ja pohditaan yhdessä opiskelijan kanssa keinoja tilanteen eteenpäin viemiseksi. Seuraavalla tapaamisella siirrytään jo käytäntöön. Ohjauskertoja on tyypillisesti yhdestä viiteen, ja ohjaussuhde räätälöidään aina tapauskohtaisesti. Ryhmäohjauksessa opiskelija voi kerätä muutaman hengen ryhmän, joka voi tulla Neuvoa-antavalle. Ryhmän tarpeet kartoitetaan yhdessä, jonka jälkeen tarpeiden mukaista toimintaa räätälöidään porukalle. 2.2 Palveluketjun kehittäminen Oulun korkeakoululiikunnassa oli ollut tarjolla liikuntaneuvontaa useamman vuoden ajan. Käyttöaste tosin oli ollut hyvin matala: vain muutamia neuvomisia lukuvuodessa. Neuvonnan toimintamallia lähdettiin kehittämään heti hankkeen alussa. Ensin selvitettiin vastaavien palvelujen saatavuus yleisesti korkeakouluissa, kunnallisella puolella ja yksityissektorilla. Neuvontapalvelua päätettiin lähteä kehittämään niin, että se vastaisi yksityissektorilta tuttua personal training -palvelua. Kohderyhmänä olivat terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat, painonhallinnan kanssa kamppailevat sekä ne, joilla on jokin ongelma, johon liikunnalla ja terveellisimmillä elämäntavoilla olisi mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti. Palvelu päätettiin pitää opiskelijoille ilmaisena. Palvelun ympärille lähdettiin rakentamaan verkostoa, josta löytäisimme kohderyhmämme sekä etsimään ammattilaisia, joita voidaan tarpeen tullen konsultoida ja jonne voidaan ohjata sellaisia opiskelijoita, jotka tarvitsevat ensin jotain muuta kuin liikuntaa. Kesän 2009 aikana palvelukokonaisuus uudistettiin ja yksilöohjauksen rinnalle otettiin myös ryhmäohjaus. Ketjun ensimmäinen lenkki, asiakkaat, pureutuu siihen, mistä asiakkaat saadaan. Tämä on tärkeimpiä pohdittavia seikkoja lähdettäessä suunnittelemaan tällaista palvelua. Oulussa laaja yhteistyöverkko kalastaa asiakkaita, joille tämän tyyppisestä toiminnasta voisi olla apua. Iso osa asiakkaista saapuu Neuvoaantavalle opiskeluterveydenhuollon kautta. Erityisesti hankkeen alkuaikana terveydenhuolto oli arvokas kumppani etsittäessä vähän liikkuvia opiskelijoita. Myöhemmässä vaiheessa puskaradio ja mainonta alkoivat lisätä osuuttaan. Seuraavan kappaleen kuvassa esitetään suurimmat palveluun ohjaavat tahot ja keinot. Seuraavaan lenkkiin suunnittelimme ja otimme käyttöön sähköisen ajanvarausjärjestelmän, jonka kautta kuka tahansa voi varata aikoja mistä tahansa: esimerkiksi opiskelija itse omalta koneeltaan tai lääkäri ja terveydenhoitaja suoraan terveysasemalta, kun opiskelija on hänen vastaanotollaan. Neuvoa-antavan ensimmäiseen tapaamiseen tullessaan opiskelija täyttää kyselylomakkeen. Kyselyssä kartoitetaan terveydentilaa, liikuntatottumuksia, opiskelun kuormittavuutta, ravintoa sekä nautintoaineiden käyttöä. Kysely toistetaan 4 6 kuukauden kuluttua ensimmäisestä käyntikerrasta opiskelijan edistymisen seuraamiseksi. Kysely myös motivoi opiskelijaa, kun hän tietää seurannasta. Ensimmäisessä tapaamisessa kartoitetaan opiskelijan tilanne ja suunnitellaan yhdessä, mitä asioiden eteen voitaisiin tehdä. Ensimmäisen tapaamisen jälkeen opiskelijalla on konkreettinen suunnitelma, jota lähdetään toteuttamaan. Toisella tapaamisella lähdetään tekemään asioita käytännössä.

22 KUVA 3 Neuvontaan tulevien ja neuvonnasta lähtevien liikesuunnat OUKA OPISKELIJA- TERVEYS YTHS LIIKUNTATUUTORIT OKKL PERUSTOIMINTA NEUVOA-ANTAVA OSAKO / OYY / PUSKARADIO LÄHTENYT LIIKKUMAAN -RYHMÄT MAINONTA JA TAPAHTUMAT HENKILÖKUNTA

23 Esimerkiksi ensimmäisellä kerralla on sovittu, että opiskelija haluaisi kokeilla kuntosalia. Tällöin toisella tapaamisella siirrytään saliympäristöön kokeilemaan toimintaa käytännössä. Ohjaajan tuella kynnys aloittaa esimerkiksi saliharrastus madaltuu huomattavasti. Toisen tapaamisen jälkeen sovitaan yhdessä jatkosta eli tarvitaanko lisää ohjauskertoja vai kokeileeko opiskelija omia siipiään asioiden toteuttamiseksi. Vaikka tapaamisia ei enää olisikaan, jatkuu ohjaussuhde sähköpostin välityksellä. Opiskelijoille on korostettu sitä, että he voivat ottaa yhteyttä heti, kun homma alkaa tökkiä. Myös ohjaaja seuraa opiskelijan etenemistä sähköpostin välityksellä. Sähköpostitse voidaan myös antaa lisäneuvoja tarpeen niin vaatiessa. Opiskelija täyttää sähköisen kyselylomakkeen uudestaan noin 4 6 kuukauden kuluttua ensitapaamisesta. Tieto uudesta kyselystä on myös varmasti motivoinut tekemään asioita sovitusti. Toimintamallin kehitystyössä panostettiin konkreettisiin toimenpiteisiin eli neuvontaa ei jätetä neuvonnan tasolle, kuten usein julkisen sektorin palveluissa tapahtuu. Opiskelijalle pyritään tekemään selvä suunnitelma asian viemiseksi eteenpäin. Suunnitelma saatetaan alkuun tarvittaessa kädestä pitäen. Ainakin se ensimmäinen askel otetaan yhdessä, jotta kynnystä saadaan madallettua. Haittapuolena toimintamallissa on se, että työaikaa käytetään melko paljon yksilön kanssa, jolloin kustannustehokkuus vähenee. Tosin joidenkin kanssa tämän tyyppinen toiminta on ainoa tapa lähteä liikkeelle. Kuvassa 3 on kuvattu opiskelijoiden liikettä eri toimijoiden välillä. Opiskelijoita tulee Neuvoa-antavalle monesta eri lähteestä ja myös Neuvoa-antavalta ohjataan opiskelijoita eteenpäin eri toimijoille. 2.4 Kokemuksia toimintamallista Oulussa Neuvoa-antavalla on käynyt hankkeen aikana 98 opiskelijaa, joista suurin osa on naisia. Käyneiden opiskelijoiden jakauma on tasainen yliopistolaisten ja ammattikorkeakoululaisten kesken. Tasaisuutta selittää omalta osaltaan se, että ensimmäisenä toimintavuotena palvelua ei markkinoitu yliopistolaisille, ja ammattikorkeakouluopiskelijat hakeutuvat enemmän yksilöpalveluihin myös muun kuin liikuntatoiminnan parissa (kuvio 2) Ohjaajan kokemuksia lukuvuodelta Keskeisiä asioita mallin toimivuuden kannalta ovat yhteistyö, tiedonkulku, nopea reagointi ja laadukas toiminta. Terveydenhuolto on ollut merkittävässä roolissa opastaessaan opiskelijoita palvelun piiriin. Esimerkiksi infotilaisuus Oulun kaupungin opiskeluterveysasemalla tuotti heti kevään 2009 aikana noin 1,5 kuukaudessa seitsemän neuvottavaa. Sähköisen ajanvarauksen johdosta opiskelijalla on aika neuvontapalveluun, kun hän lähtee pois esimerkiksi lääkärin vastaanotolta. Aikaisemmin ongelmaksi muodostui se, että opiskelija ei ottanutkaan yhteyttä neuvontapalveluun, vaikka näin oli sovittu. Kynnys yhteydenottoon nousi merkittävästi, ja asia unohtui helposti. Nyt ongelmaa ei esiinny. Aikoja ei jää myöskään käyttämättä. Kaksi opiskelijaa on jättänyt tulematta unohduksen vuoksi ensimmäisen puolentoista vuoden aikana. Kokemukset palveluntarjoajan puolelta ovat hyvin positiivisia. Osalla opiskelijoista voi olla hieman alkujännitystä ensimmäisellä tapaamisella. Yleensä jo toisella kerralla kommunikointi ja asioista puhuminen on paljon helpompaa, kun on siirrytty toimintaan. Tämä voi osaltaan johtua siitä, että koulumaailmassa opiskelijalla ja henkilökunnan edustajalla on molemmille tietyt roolit. Ympäristöstä johtuen nämä roolit ovat voimassa ensimmäisellä tapaamisella, vaikka roolitusta palvelun piirissä on häivytetty, ja

24 Kokemuksia toimintamallista Oulussa Neuvoa-antava (miten löysi palvelun) Facebook 1 % Terveydenhuolto 27 % Kaveri kertoi 16 % Markkinointi 14 % Muu hankkeen toiminta 18 % Nettisivut 24 % Facebook 1 % Nettisivut 24 % Muu hankkeen toiminta 18 % Terveydenhuolto 27 % Kaveri kertoi 16 % Markkinointi 14 % Neuvoa-antava (syyt) muu 2 % Painonhallinta 36 % Liikunta 28 % TULES-ongelmat 34 % Muu 2 % TULES-ongelmat 34 % Painonhallinta 36 % Liikunta 28 % Neuvoa-antavalla käyneet (sukupuoli ja koulu) Oulun yliopisto (n) 41 % Oulun yliopisto (m) 8 % Oamk (n) 37 % Oamk (m) 13 % Diak (n) 1 % Oamk (m) 13 % Oamk (n) 37 % Diak (n) 1 % OY (n) 41 % OY (m) 8 % KUVIO 2

Lähtenyt liikkumaan hanke ( ) TAUSTAA

Lähtenyt liikkumaan hanke ( ) TAUSTAA Lähtenyt liikkumaan hanke (2009 2011) TAUSTAA Valtioneuvoston periaatepäätös (12.6.2008) pysyviin liikunta- ja painonhallintamuutoksiin tähtäävät mallit opiskeluyhteisöissä Kansallinen liikuntaohjelma

Lisätiedot

Neuvoa-antava (palveluketju)

Neuvoa-antava (palveluketju) TAUSTAA Mallia yksityispuolelta Alusta lähtien yhteistyö eri toimijoiden kesken Suurin haaste asiakkaiden löytäminen Palvelu suunnattu erityisesti vähän liikkuville Yksilö- ja ryhmäohjausta saatavana Pyritään

Lisätiedot

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1 OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Jyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517)

Jyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517) Jyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517) Ryhmän tarkoitus ja tavoitteet Jyväskylän Yliopiston Yliopistoliikunta ja YTHS toteuttavat yhteistyössä

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä

Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Työpaja 36. Peda-Forum -päivät 24.8.2011 Laura Heinonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Suomen ylioppilaskuntien liitto Ann-Marie

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut Hyvinvointipalvelut LUC Hyvinvointipalveluiden tehtävänä on opiskelijoiden ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. Tavoitteena on tukea opintojen etenemistä, vähentää opinnoista syrjäytymistä

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

- LOSE WEIGHT SMILING- Sisältö: Painonpudotus, painonhallinta ja elämäntapamuutos leiri

- LOSE WEIGHT SMILING- Sisältö: Painonpudotus, painonhallinta ja elämäntapamuutos leiri - LOSE WEIGHT SMILING- Painonpudotus, painonhallinta ja elämäntapamuutos leiri Sisältö: - FIT CAMP idea - Liikunta - Ruokailu - Ilmoittautuminen ja yhteystiedot 1. FIT CAMP FIT CAMP on leiriohjelma joka

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Sartoneva Hanna - OhjausPiste

Sartoneva Hanna - OhjausPiste Sartoneva Hanna - OhjausPiste..2 OhjausPisteen esittely OVI OSAAMISEEN? Vuodesta 8 syvennetty alueellista yhteistyötä aikuisten ohjauksessa ja neuvonnassa Itä-Uudenmaan Opin Ovi, osana kansallista projektiverkostoa

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa 12.10.2012 Teema: Yhdessä vahvempia EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi 14.8.2013 P r o j e k t i k u v a u s / M V 1 TAUSTAA

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi Sini Sarvilahti 11.3.2013 Projektin taustaa Opiskelijoiden kyselyt mahdollisuudesta saattaa opinnot loppuun ja valmistua Työelämän imu vie mennessään Oma opiskeluporukka

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Toteutusaika 1.10.2008 31.12.2011 Valtakunnallinen kehittämisohjelma TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA Tiina Pekkala, liikuntakoordinaattori 11.11.2015 Pohjois-Suomen AVI Muutosta liikkeellä! Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu LINJAUS 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Vertaisopastuksella verkkoon

Vertaisopastuksella verkkoon Vertaisopastuksella verkkoon Hanna Kaisti Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Tehdään yhdessä: osallistava tapahtumatuotanto kirjastossa 13.10.2016. Pori Vertaisopastus Vertaisopastus on vapaaehtoisten kirjaston

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Kenelle Move! on tehty Oppilaalle Terveyden- huoltoon Move! Opettajalle Kotiin Koululle Move! pähkinänkuoressa

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus

Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus Aikuisopotoiminta Joutsassa 4/2010-5/2011 Seija Vuori Aikuisohjausta paikallisesti hanke, Joutsan kunta 31.5.2011 Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus CEDEFOPIN (=Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen)

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta Lisätietoa http://www.kkiohjelma.fi/hanketuki KKI-hanketuki Taloudellinen tuki paikallisille toimijoille työikäisten liikuttamiseksi Tahoille, jotka järjestävät aloittelijoille

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Toiminta ja kehittäminen - 1 johtava talous- ja velkaneuvoja - 9 talous- ja velkaneuvojaa - 2,8 sihteeriä - asukaspohja n. 335 000 Toimintatavat - Talous- ja velkaneuvonta - Talous-

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne Rovaniemi 10.2.2014 Työntekijä haluaa onnistua ja kehittyä työssään hyödyntää omia vahvuuksiaan saada kannustavaa palautetta Meidän koulu haluaa olla

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot