lähtenyt liikkumaan LÄHTENYT LIIKKUMAAN -HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "lähtenyt liikkumaan LÄHTENYT LIIKKUMAAN -HANKKEEN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 lähtenyt liikkumaan LÄHTENYT LIIKKUMAAN -HANKKEEN LOPPURAPORTTI

2

3 Terveysliikuntamallien integrointi korkeakoululiikuntaan lähtenyt liikkumaan

4 Sisältö 1 YLEISTÄ LÄHTENYT LIIKKUMAAN -HANKKEESTA Toiminnan johtoajatukset Moniammatillinen yhteistyö Vertaistuki Opiskelija ja opiskelukyky Suhdetoiminta ja markkinointi terveysliikuntahankkeessa Hankkeeseen osallistuneet opiskelijat Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden erot Sosiaalisen median käyttö Lähtenyt liikkumaan -hankkeessa Minä ja Oulun korkeakoululiikunta yhden opiskelijan tarina 16 2 NEUVOA-ANTAVA Toimintamallin lyhyt kuvaus Palveluketjun kehittäminen Kokemuksia toimintamallista Oulussa Ohjaajan kokemuksia lukuvuodelta Ohjaajan kokemuksia lukuvuosi Ohjattavien kokemuksia Mitattuja tuloksia ja niiden pohdintaa 32 3 LIIKUNTATUUTORITOIMINTA Toimintamallin kuvaus Koulutuksien sisältö Koulutukset Koulutukset Koulutukset Kokemukset ja ajatukset Järjestävä taho lukuvuosi Järjestävä taho lukuvuosi Järjestävä taho syyslukukausi Liikuntatuutoreiden kokemuksia lukuvuodelta Liikuntatuutoreiden kokemuksia lukuvuodelta Liikuntatuutoreiden kokemuksia lukuvuodelta RYHMÄTOIMINTA Toimintamallin kuvaus Ryhmien kehittäminen Kokemuksia järjestäjän puolelta 68

5 4.4 StressLess! Palautteet StressLess!-ryhmistä Läskiäisrieha Palautteet Läskiäisriehoista Ergonomian ABC Palautteet Ergonomian ABC -kursseista Mennäänkö jo?! -liikunnan tutustumiskurssi Palautteet Mennäänkö jo?! -kurssista Arjenhallintaryhmä Kokemuksia Arjenhallintaryhmästä, kevät Muiden ohjaajien kommentteja Opiskelijoiden kommentteja Liikunnan liittäminen hyvinvointiteknologian opiskelijoiden opintoihin Mittaustulokset Palautteet lukuvuosi Kokemuksia muilta ryhmien muilta ohjaajilta 81 5 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON OPINTOIHIN LIITTYVÄ LIIKUNTAKURSSI Johdanto Opintoihin liittyvän liikuntakurssin historia Opintoihin liittyvä liikuntakurssi tänä päivänä Ilmoittautuminen Lajitarjonta Ohjaajat Kustannukset Palaute Tilastot Opintoihin liittyvän liikuntakurssin tunneille osallistuneet Opintoihin liittyvän liikuntakurssin suorittaneet Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä Sukupuolijakauma Kurssin suorittamiseen kulunut aika Hyviksi koetut käytännöt Miten kurssia voisi edelleen kehittää? Lopuksi Lähteet 97 6 LOPPUSANAT 101

6 lähtenyt liikkumaan

7 Esipuhe Tämä dokumentti on tarkoitettu tieto- ja kokemuspankiksi niille, jotka suunnittelevat terveysliikunnan liittämistä osaksi omiin liikuntaohjelmiinsa tai haluavat tietoa erilaisten terveysliikunnallisten toimintamallien hyvistä ja huonoista puolista korkeakouluympäristössä. Suurin osa lainalaisuuksista toimii myös korkeakouluympäristön ulkopuolella. Tietopankki koostuu Oulun korkeakoululiikunnan pilotissa tehdyistä havainnoista ja kokemuksista sekä Jyväskylän yliopiston opintoihin liittyvän liikuntakurssin dokumentoinnista. Tietopankin on koonnut Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) projektisuunnittelija (TtM) Ismo Miettinen. Kirjoitustyöhön ovat osallistuneet projektisuunnittelijan lisäksi Jyväskylän yliopiston liikuntasihteeri (TtM) Hanna Savander, hankkeen toimintaan osallistuneet opiskelijat, ryhmien ohjaajat sekä yhteistyökumppanit. Kiitän omasta puolestani kaikkia Lähtenyt liikkumaan -hankkeeseen osallistuneita opiskelijoita ja tekijöitä, erityisesti Opiskelijoiden Liikuntaliiton korkeakoululiikunnan asiantuntijaa (FM, valt. yo) Jussi Ansalaa ja Jyväskylän yliopiston liikuntasihteeri Hanna Savanderia. Oulussa Ismo Miettinen

8

9 1 Yleistä

10

11 1 YLEISTÄ LÄHTENYT LIIKKUMAAN -HANKKEESTA Hankkeen suunnittelu lähti liikkeelle tarpeesta saada terveysliikuntanäkökulma mukaan korkeakoulujen liikuntatarjontaan. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus, valtioneuvoston periaatepäätös ja kansallinen liikuntaohjelma antoivat hyvät perusteet lähteä hakemaan rahoitusta tämän tyyppiselle hankkeelle. Hanke suunniteltiin alusta pitäen valtakunnalliseksi, jolloin sen painoarvo nousi edelleen. Oulu valittiin pilottikohteeksi, koska kaupungista löytyi riittävästi kiinnostuneita tahoja ja tekijöitä. Oulussa alueellista korkeakoululiikuntaa on toteutettu vuodesta 2008 ja näin yhteistoimintaa on harjoiteltu entuudestaan. Oulun korkeakoululiikunta on alusta alkaen käyttänyt huomattavasti kaupungin muita toimijoita yhteistyökumppaneina perustarjonnan osana. Näin ollen Lähtenyt liikkumaan -hankkeen yhteistyökumppaniverkosto saatiin helposti kasaan rahoitushakemusta tehtäessä. Myös hankkeen aloittamisen jälkeen tutut yhteistyökumppanit auttoivat eteenpäin pääsemisessä, koska asioita ei tarvinnut käydä läpi juurta jaksain alusta asti, vaan yhteistyökumppanit tiesivät entuudestaan, ketä ja mitä Oulun korkeakoululiikunta edustaa ja mihin se pyrkii. toimintamalleista päästiin suunnittelemaan heti. Hankkeelle haettiin kesällä 2009 lisärahoitusta sosiaali- ja terveysministeriöstä, mutta sitä ei kuitenkaan myönnetty. Opetusministeriön rahoituspäätös vuodelle 2010 tuli saman vuoden helmikuun lopussa hieman edellisvuotta suurempana. Hankehakemus vuodelle 2011 jätettiin opetus- ja kulttuuriministeriöön lokakuussa Hakemuksen päätavoitteet vuodelle 2011 olivat valtakunnallisessa levitystyössä ja tieto- ja kokemuspankin tekemisessä. Positiivinen vastaus rahoituspäätökseen saatiin vuoden 2011 helmikuussa. Vuonna 2011 keskityttiin pääasiassa toimintamallien levitystyöhön, ja tätä raporttia kirjoitettaessa tiedossa on, että vähintään yksi ellei useampi toimintamalli on käytössä tai otetaan käyttöön vuoden 2012 aikana ainakin kahdeksalla korkeakoulupaikkakunnalla. Valtakunnallisen toiminnan perustana on Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL), joka on hankkeen organisoija ja rahoitusten hakija. OLL keskittyy erityisesti valtakunnalliseen levitystyön pohjustamiseen sekä yhteyden pitämiseen valtionhallintoon, eri korkeakoulujen liikuntatoimiin, opiskelijajärjestöihin ja opiskeluterveydenhuollon toimijoihin. Hanke sai opetusministeriön (OPM) tuen vuoden 2009 alussa, ja Lähtenyt liikkumaan lähti liikkumaan maaliskuussa Projektisuunnittelija palkattiin toteuttamaan pilotointia Oulussa. Hänelle Oulun korkeakoululiikunta ja Oamk olivat tuttuja ympäristöjä samoin kuin osa yhteistyökumppaneista. Projektisuunnittelija toimi aiemmin puoli vuotta Oamkin hyvinvointipalveluissa ja oli käynnistämässä ja suunnittelemassa Oulun korkeakoululiikunnan yhteistä toimintaa ja verkkopalvelukokonaisuutta. Projektisuunnittelija teki myös rahoitushakemuksen ja tutustui hankkeen taustoihin ja tuleviin toimintoihin etukäteen. Rahoituspäätöksen tultua liikkeelle päästiin nopeasti. Organisaatioihin ja hankkeeseen tutustumiseen ei tarvinnut käyttää aikaa paljon, vaan rahoituspäätöksiin kirjattuja kohtia eri 1.1 Toiminnan johtoajatukset Toiminnassa on alusta alkaen ollut muutama johtoajatus, joita on toteutettu läpi hankkeen. Ne esitellään tässä kappaleessa lyhyesti Moniammatillinen yhteistyö Korkeakoulusektorilla toimiessa käyttövarat ovat toistaiseksi pienet eikä käyttäjiltäkään voida periä kohtuuttomia maksuja. Tällaisessa tilanteessa on arvokasta löytää hyvät yhteistyökumppanit, jotta palvelut ja tarjonta saadaan hyvälle tasolle. On myös

12 muistettava, että tuskin kukaan hallitsee kaikkia opiskelukykyyn ja opiskelijoihin liittyviä osa-alueita yksin. Opiskelijoiden parissa työskentelee liuta usean eri ammattikunnan edustajia, joissa piilee suuri voimavara ja yhteistyöpotentiaali. Esimerkiksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS), kaupungin opiskeluterveysasema, oppilaitosten omat opintoohjaajat, opintopsykologit ja opettajat sekä muut korkeakouluyhteisöön kuuluvat työntekijät ovat avainasemassa järjestettäessä palveluita kustannustehokkaasti. Oman talon toimijat kannattaa käydä tarkasti läpi, sillä siellä on usein innostuneita tekijöitä ja auttavia käsiä. Lisäksi alueen yrityksistä löytyy usein kiinnostuneita ja kiinnostavia yhteistyötahoja. Yhteistä taivalta suunniteltaessa kannattaa toiminnan koordinoijan miettiä tarkkaan toiminnan hyöty eri osapuolien näkökulmasta. Mitä paremmin pystyy perustelemaan toiminnan suoraan muiden näkökulmasta, sitä helpommalla yhteistyöneuvotteluissa päästään. Itsestäänselvyydet kannattaa unohtaa ja vääntää sen sijaan kaikki rautalangasta. Esimerkiksi kurssien suunnittelussa ja toteutuksessa jokainen tekee jonkin osan, ja yksi henkilö pitää homman kasassa ja on vastuuvetäjä. Tällä tavalla homma on toiminut varsin mallikkaasti ainakin Oulussa. Suurin osa kursseista ja ryhmistä on yhteisvoimin suunniteltuja ja toteutettuja Vertaistuki osallistujien aktiivinen kuuntelu on keskeinen osa vertaistukea. Vertaisryhmä tarjoaa hyvän mahdollisuuden kokemusten, tiedon ja tuen vaihtoon. Vertaistuesta voi lukea lisää ryhmäosiosta Opiskelija ja opiskelukyky Toiminnan teoreettisena viitekehyksenä on toiminut opiskelukykymalli (kuva 1). Malli on dynaaminen kokonaisuus ja käsittää laajasti opiskelun eri osa-alueet. Opiskelijan terveys ja voimavarat, opiskelutaidot, opiskeluympäristö ja opetus- ja ohjaustoiminta vaikuttavat yksin ja yhdessä opiskelijan opiskelukykyyn. Hankkeen toiminnassa on pyritty ottamaan huomioon opiskelukyky mahdollisimman laaja-alaisesti sekä opiskelijan erityisasema ja tilanne. Opiskeluaika on merkittävä nivelvaihe elämässä. Mahdollisesti uudelle paikkakunnalle muuttaminen ja kaikin puolin uusi elämä odottavat usein aloittavia opiskelijoita. Yleensä opiskelijaelämä koetaan vauhdikkaana vaiheena elämässä ja siitä nautitaan. Joskus se taas voi koitella opiskeluvaikeuksien, toimeentulon niukkuuden tai terveydellisten ongelmien muodossa. Opiskeluaika määrittää paljon tulevaisuuden työkykyä ja toimintatapoja myös liikunnan ja terveyden osalta. Opiskeluaika on myös otollista aikaa erilaisten elämäntapamuutosten tekemiseen niin hyvässä kuin pahassa. Joku voi löytää uuden harrastuksen ja paljon kavereita, toinen taas voi jäädä neljän seinän sisään ja hukata vanhat ystävänsä. Vertaistuki on tukitoimintaa, joka voi tapahtua kahden tai useamman ihmisen välillä. Osallistujat ovat tasavertaisia keskenään ja toimivat yleensä sekä tukijoina että tuettavina. Vertaistuki perustuu samankaltaisia kokemuksia omaavien ihmisten keskinäiseen tasa-arvoon, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen sekä kohtaamiseen ja keskinäiseen tukeen. Varsinaisten vertaistukijoiden lisäksi vertaistukitoimintaan voi liittyä myös ohjaaja. Ohjaajan ja

13 KUVA 1 Opiskelukykymalli Opiskelijan terveys ja voimavarat Fersoonallisuus Identiteetti Elämänhallinta Elämäntilanne ja -olosuhteet Sosiaaliset suhteet Fyysinen ja psyykkinen terveys Käyttäytyminen OPISKELUKYKY Opiskelitaidot Opiskelutekniikka Opiskeluorientaatio Oppimistyylit ja -tavat Kriittinen ajattelu Ongelmanratkaisukyvyt Sosiaaliset taidot Opintosuunnitelman teko Ajankäytön suunnittelu Opiskeluympäristö Opetus- ja ohjaustoiminta Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö Oppilaitosten opiskeluyhteisöt Opiskelijoiden omat yhteisöt Opetus ja ohjaus Pedagoginen osaaminen Tuutorointi Lähde: Kunttu 2005

14 1.2 Suhdetoiminta ja markkinointi terveysliikuntahankkeessa Hankkeen sekä kurssien ja ryhmien markkinointiin täytyy panostaa. Oikeastaan markkinointi on suurin asia, ehkä jopa suurempi kuin sisältö. Kohderyhmä ei välttämättä ole luonnostaan sellainen, joka on heti tulossa jonossa kursseille. Oulussa korkeakouluopiskelijoita on noin Voisi helposti ajatella, että kyllähän sieltä löytyy kymmenen opiskelijaa kurssille. Vaan kun ei löydy! Ryhmän saaminen täyteen vaatii yleensä ponnisteluja markkinoinnin suhteen. Tehokkaimmaksi tavaksi on havaittu suora sähköpostimarkkinointi. Kurssista riippuen opiskelijoita joutuu pommittamaan viesteillä useastikin. Markkinoinnissa pitää käyttää älyä ja huumoria. Pitää löytää tapa, joka iskee opiskelijoihin jo kurssin tai palvelun nimestä lähtien. Hankkeen parissa on saatu hyvää palautetta opiskelijoilta ja henkilökunnalta siitä, että nyt ollaan oikeiden asioiden äärellä, ja markkinointi on ollut kohdallaan. Markkinoinnissa auttaa myös toisto. Samoja kursseja järjestetään keväällä ja syksyllä. Kun kurssien nimet vilisevät markkinointiposteissa ja -materiaaleissa koulun ilmoitustauluilla, tuottaa se huomaamatta tulosta. Ensimmäisellä kurssilla ei välttämättä ole osallistujia kuin muutama, mutta saman kurssin toisella kerralla voikin olla vaikka 10 ja seuraavalla 15 osallistujaa. Kurssi tulee tutuksi pikkuhiljaa ja markkinoi itse itseään. Myös puskaradio toimii opiskelijoiden keskuudessa hyvin. Mitä useampi kurssin on käynyt, sitä enemmän he puhuvat siitä, mikäli kurssi on heidän mielestään ollut hyvä. 1.3 Hankkeeseen osallistuneet opiskelijat Kuviossa 1 on graafisesti esitettynä osallistujamäärä hankkeen toimintamalleihin pois lukien liikuntatuutorointi. Hankkeen ryhmiin sekä Neuvoa-antavaan osallistui 266 opiskelijaa. Suhteet ovat KUVIO 1 Toimintaan osallistuneet (koulut) Toimintaan osallistuneet (sukupuoli ja koulu) Diak 1 % Diak (n) 1 % Oamk (m) 6 % Oamk 25 % Oamk (n) 19 % OY 74 % OY (m) 11 % OY (n) 63 %

15 varsin hyvät ajatellen opiskelijamääriä Oulun alueen korkeakouluissa. Oulun yliopistossa (OY) on noin , Oamkissa noin ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikössä (Diak) noin 300 opiskelijaa. Oamkin opiskelijamäärään on tosin jouduttu tekemään huomattavasti enemmän töitä, jotta heitä on saatu aktivoitua osallistumaan hankkeen ryhmiin ja ohjaukseen. Ryhmätoimintaan osallistuneiden lukumäärät selviävät ryhmäosion kuvioista. Yliopiston puolella osallistumisaktiivisuus on jonkin verran suurempi. Myös YTHS:n osallistuminen markkinointiin on tuottanut tulosta. Ryhmiin on ohjattu huomattavasti enemmän opiskelijoita YTHS:n kuin kaupungin opiskeluterveysaseman puolelta. Myös markkinointikanavat ja yhteys opiskelijoihin ovat parempia yliopiston puolella. Sukupuolijakauma on reilusti kallellaan naisiin päin. Naiset ovat jonkin verran aktiivisempia hakeutumaan erityisesti ryhmiin. Myös korkeakoululiikunnan parissa naisia on selvä enemmistö. Tulevaisuudessa olisikin erityisesti kehitettävä nuoria miehiä kiinnostavia kursseja ja palveluja sekä suunnattava markkinointia huomattavasti enemmän ja kohdennetusti miesvaltaisille aloille. 1.4 Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden erot Hankkeen puitteissa toimitaan molemmissa korkeakouluympäristöissä. Opiskelija-aineksessa on havaittavissa selviä eroja. Samansuuntaisia havaintoja ovat tehneet myös terveydenhuollon toimijat, jotka ovat toimineet molemmilla puolilla. Nämä erot on hyvä tiedostaa palvelua suunnitellessa ja toteutettaessa. Yliopisto-opiskelijoiden ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden aktiivisuudessa etsiä tietoa ja hakeutua palveluihin on merkittävä ero. Ero voi johtua siitä, että tietyn tyyppiset opiskelijat hakeutuvat yliopistoon ja tietyn tyyppiset taas ammattikorkeakouluun. Osaltaan eroa voinee selittää sillä, että opiskelutyyli ja itseohjautuvuuden määrä opintojen parissa ovat erilaisia. Olennaista on kuitenkin se, että aktiivisuusero on olemassa. Yleisesti ajateltuna yliopisto-opiskelijat ovat aktiivisempia, ottavat asioista itse selvää ja huolehtivat asioistaan enemmän. Ammattikorkeakouluopiskelijat taas odottavat enemmänkin valmista kattausta, jossa heidän itse tarvitsee tehdä vähemmän asioiden hoitamiseksi. Opiskelijapopulaatiot eroavat myös terveydentilaltaan. Karkeasti ottaen käytännön työssä sekä korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa (Kunttu, Huttunen 2009) on havaittavissa ero yliopisto-opiskelijoiden eduksi. Yleistettynä yliopistoopiskelijan terveydentila on melkein poikkeuksetta keskimäärin parempi kuin ammattikorkeakouluopiskelijan. Käytännön työssä asia tulee esiin, ei ehkä niin selkeästi kuin tutkimuksessa, mutta kontaktimäärän lisääntyessä ero alkaa jo näkyä. Ammattikorkeakouluopiskelijoilla on myös enemmän useita päällekkäisiä haasteita kuin yliopisto-opiskelijoilla. Toimintaan hakeutuvilla ja ohjatuilla on yksi selkeä ero. Monesti ammattikorkeakouluopiskelijoilla on epämääräinen käsitys omasta tilanteestaan, mikä varsin monesti johtuu siitä, että ongelmat ovat piileviä tai niitä ei ole vielä tiedostettu. Yliopisto-opiskelijat ovat selvästi analyyttisempiä itseään kohtaan, ja heillä on selkeämpi, mutta ei välttämättä oikea käsitys omasta tilanteestaan sekä selkeä suunnitelma siitä, mitä he haluaisivat tehdä tilanteen korjaamiseksi. Omista asioista puhuminen on yleensä ottaen yliopisto-opiskelijoille helpompaa. Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat usein varautuneempia sekä yksilö- että ryhmätilanteissa. 1.5 Sosiaalisen median käyttö Lähtenyt liikkumaan -hankkeessa Sosiaalisen median käytöstä puhutaan nykyään hyvin paljon. Lähtenyt liikkumaan -hankkeessa on kokeiltu erilaisia sosiaalisia median palveluita monenlaisissa toimintamalleissa. Käyttipä

16 sosiaalista mediaa missä tahansa, on käytöllä aina yksi yhteinen nimittäjä: jotta käytöstä on hyötyä, se vaatii työtä. Autuaaksi tekevä se ei ole. Jos pohditaan sosiaalisen median etuja, niitä löytyy vino pino. Se on edullinen, usein jopa ilmainen, nopea ja kohtuullisen helppo käyttää. Negatiivisista seikoista voitanee mainita hyötysuhde tehdyn työn ja hyödyn välillä. Sosiaalista mediaa on ylläpidettävä, ja ohjaajan on toimittava siellä aktiivisesti esimerkiksi keskustelun avaajana, ylläpitäjänä ja tiedottajana. Hankkeen alkutaipaleilla yksilöohjaukseen osallistuvilta kysyttiin, halusivatko he ohjausta verkon välityksellä. Poikkeuksetta kaikki vastasivat kieltävästi. Vastaajat kokivat, että kanssakäyminen kasvotusten on parempi vaihtoehto käydä asioita läpi. Osalla oli taustalla muutenkin netin liikakäyttöä, joten tämä seikka varmasti vaikutti asiaan. Heille oli jo hyötyä siitä, että he lähtivät tapaamisiin ja saivat näin nostettua aktiivisuustasoaan. Sosiaalista mediaa on kokeiltu hankkeen ryhmissä. Mitään maata mullistavaa sen käyttö ei ole tuonut minkään ryhmän toimintaan. Opiskelijat ovat harvoin innostuneet tai ehtineet kommentoida tai kertoa asioistaan kovinkaan paljon verkkoryhmissä. Osaltaan opiskelijoiden hektinen elämä rajoittaa kaikkea ylimääräistä tekemistä. Tämän suuntaista kommenttia saatiin ryhmien opiskelijoilta sosiaalisen median käytöstä. Sosiaalinen media on kuitenkin ollut kiva lisä. Kokeilluista sosiaalisen median palveluista Facebook osoittautui parhaimmaksi vaihtoehdoksi pääasiassa siksi, että suurin osa käyttää sitä aktiivisesti, ja näin ollen viestit tavoittavat ihmiset. Sellaiset alustat, joita opiskelijat eivät käytä jo entuudestaan, hautautuivat unholaan eikä keskustelua ryhmissä juuri syntynyt. 1.6 Minä ja Oulun korkeakoululiikunta yhden opiskelijan tarina Kun sain tiedon kouluun pääsystä Ouluun, löysin internetin kautta tietoa Oulun korkeakoululiikunnasta ja sen tarjonnasta. Se tuntui heti opiskelijalle parhaimmalta vaihtoehdolta edullisuuden ja laajan tarjonnan vuoksi. Koulun alettua ostin välittömästi Sporttipassin koko lukuvuodeksi ja oikein puhkuin intoa lähteä moneen jumppaan ja kuntosalille. Kävinkin muutamissa, mutta mistään ei tullut pysyvää ryhmää. Kynnys vieraiden ihmisten kanssa jumppaamaan oli vielä hieman liian korkea näin mukavuudenhaluiselle. Keväällä innostus ja kaikenlainen liikunta olivat jälleen kerran unohtuneet. Selailin kyllä pitkin talvea korkeakoululiikunnan sivuilla eri lajeja ja kursseja, mutta vaikka moni kiinnosti, viimeinen sysäys jäi aina puuttumaan. Lopulta ärsyynnyin tilanteeseeni niin, että varasin ajan Neuvoa-antavalle. Toivelista vastaanotolle mennessä oli pitkä: haluan saada itseni taas liikkumaan, haluan laihtua ja ylipäätään saada lisää energiaa. Olin hyvin väsynyt opiskelusta. Kyllähän se vähän hävetti, mutta minulle ja vaivoilleni ei naurettu, vaan ne otettiin tosissaan. Oli silmiä avaavaa tutustua Neuvoa-antavan opastuksella omaan päivärytmiin ja aktiivisuuteen. Kuinka monta tuntia päivässä vietinkään tietokoneen kanssa! Sain kuntosaliohjelman ja opastusta treenaamisen tekniikkaan. Jee! Rohkeus ja itsevarmuus kasvoivat olemattomien lihaksieni harjoituttamiseen niiden kaikkien rakastamien lihaskimppujen joukossa. Kesän korvalla pääsin juoksentelemaan ja sauvakävelemään videokameralle, sillä sain niihin lajeihin myös toivomaani opastusta. Kuten arvata saattaa, innostus ja varmuus lisääntyivät entisestään. Sporttipassin kautta saadun edun ansiosta kävin ennen lomaa perusteellisessa kuntotestauksessa ja kehonkoostumusmittauksessa. Olipa avartavaa! Lomalla ryhdyin harjoittelemaan juoksemista oikein urakalla, ja tuloksia tuli.

17 Kunnes taas tuli syksy. Surumielinen syksy saapui tuoden taas kiloja tullessaan. Kevään hyvistä tuloksista oppineena ja korkeakoululiikunnan nettisivuja jälleen kerran selanneena otin riskin ja ilmoittauduin mukaan Läskiäisriehaan. Olin normaalipainoinen ja mietin, käännytetäänkö minut ovella takaisin. Ei käännytetty. Minut otettiin jälleen tosissaan. Rieha oli loistava apu synkimmän talven yli, jolloin yleensä napa oikein paukkuu herkuista. Kaikki se opastus ja vertaistuki olivat kannustavia. Kävin myös Neuvoaantavalla, ja tällä kertaa huomiota kiinnitettiin syömiseeni ja sain uintitekniikkaan opastusta. Riehassa onnistuin tavoitteessani ja pääsin jopa palkintopallille. Hyvä olo tuntuu ja näkyy! Talven aikana löysin liikunnan osaksi viikoittaista rytmiä, innostuin kuntosaliharjoittelusta ja uimisesta. Menin myös korkeakoululiikunnan tarjoamalle kahvakuulan peruskurssille. Lisäksi löysin kadonneena olleen vanhan tanssiharrastukseni uudelleen. Jumpissa en ole edelleenkään käynyt, mutta olen tyytyväinen, että olen löytänyt tällä hetkellä itseäni innostavat lajit. Tiedän myös, että voin aina ottaa Neuvoa-antavaan yhteyttä, kun siltä tuntuu. Kiitos Oulun korkeakoululiikunta! P.S. Riehassa karisseet kilot eivät muuten ole palanneet!

18

19 2 Neuvoa-antava liikunta- ja terveysneuvontamalli

20 KUVA 2 Toimintamallin kuvaus SUORA AJANVARAUS ASIAKKAAT NEUVOA-ANTAVA SOVITTU JATKO 1. TAPAAMINEN 2. TAPAAMINEN

21 2 NEUVOA-ANTAVA 2.1 Toimintamallin lyhyt kuvaus Neuvoa-antava on palveluketju, joka on tarkoitettu korkeakoulujen opiskelijoille, joita askarruttaa liikunnan aloittaminen, kunnon kohottaminen, liikunnan hyödyntäminen kuntoutuksessa tai painonhallinnassa. Valittavana on henkilökohtainen ohjaus tai ryhmätoiminta. Neuvoa-antavaa käytetään yleisimmin tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin, painonhallintaan ja liikunnan aloittamiseen liittyvien haasteiden voittamiseen. Kuvassa 2 toimintamalli on kuvattuna. Ajan henkilökohtaiseen ohjaukseen voi varata sähköisestä kalenterista mistä vain. Ensimmäisellä tapaamisella kartoitetaan tilanne ja pohditaan yhdessä opiskelijan kanssa keinoja tilanteen eteenpäin viemiseksi. Seuraavalla tapaamisella siirrytään jo käytäntöön. Ohjauskertoja on tyypillisesti yhdestä viiteen, ja ohjaussuhde räätälöidään aina tapauskohtaisesti. Ryhmäohjauksessa opiskelija voi kerätä muutaman hengen ryhmän, joka voi tulla Neuvoa-antavalle. Ryhmän tarpeet kartoitetaan yhdessä, jonka jälkeen tarpeiden mukaista toimintaa räätälöidään porukalle. 2.2 Palveluketjun kehittäminen Oulun korkeakoululiikunnassa oli ollut tarjolla liikuntaneuvontaa useamman vuoden ajan. Käyttöaste tosin oli ollut hyvin matala: vain muutamia neuvomisia lukuvuodessa. Neuvonnan toimintamallia lähdettiin kehittämään heti hankkeen alussa. Ensin selvitettiin vastaavien palvelujen saatavuus yleisesti korkeakouluissa, kunnallisella puolella ja yksityissektorilla. Neuvontapalvelua päätettiin lähteä kehittämään niin, että se vastaisi yksityissektorilta tuttua personal training -palvelua. Kohderyhmänä olivat terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat, painonhallinnan kanssa kamppailevat sekä ne, joilla on jokin ongelma, johon liikunnalla ja terveellisimmillä elämäntavoilla olisi mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti. Palvelu päätettiin pitää opiskelijoille ilmaisena. Palvelun ympärille lähdettiin rakentamaan verkostoa, josta löytäisimme kohderyhmämme sekä etsimään ammattilaisia, joita voidaan tarpeen tullen konsultoida ja jonne voidaan ohjata sellaisia opiskelijoita, jotka tarvitsevat ensin jotain muuta kuin liikuntaa. Kesän 2009 aikana palvelukokonaisuus uudistettiin ja yksilöohjauksen rinnalle otettiin myös ryhmäohjaus. Ketjun ensimmäinen lenkki, asiakkaat, pureutuu siihen, mistä asiakkaat saadaan. Tämä on tärkeimpiä pohdittavia seikkoja lähdettäessä suunnittelemaan tällaista palvelua. Oulussa laaja yhteistyöverkko kalastaa asiakkaita, joille tämän tyyppisestä toiminnasta voisi olla apua. Iso osa asiakkaista saapuu Neuvoaantavalle opiskeluterveydenhuollon kautta. Erityisesti hankkeen alkuaikana terveydenhuolto oli arvokas kumppani etsittäessä vähän liikkuvia opiskelijoita. Myöhemmässä vaiheessa puskaradio ja mainonta alkoivat lisätä osuuttaan. Seuraavan kappaleen kuvassa esitetään suurimmat palveluun ohjaavat tahot ja keinot. Seuraavaan lenkkiin suunnittelimme ja otimme käyttöön sähköisen ajanvarausjärjestelmän, jonka kautta kuka tahansa voi varata aikoja mistä tahansa: esimerkiksi opiskelija itse omalta koneeltaan tai lääkäri ja terveydenhoitaja suoraan terveysasemalta, kun opiskelija on hänen vastaanotollaan. Neuvoa-antavan ensimmäiseen tapaamiseen tullessaan opiskelija täyttää kyselylomakkeen. Kyselyssä kartoitetaan terveydentilaa, liikuntatottumuksia, opiskelun kuormittavuutta, ravintoa sekä nautintoaineiden käyttöä. Kysely toistetaan 4 6 kuukauden kuluttua ensimmäisestä käyntikerrasta opiskelijan edistymisen seuraamiseksi. Kysely myös motivoi opiskelijaa, kun hän tietää seurannasta. Ensimmäisessä tapaamisessa kartoitetaan opiskelijan tilanne ja suunnitellaan yhdessä, mitä asioiden eteen voitaisiin tehdä. Ensimmäisen tapaamisen jälkeen opiskelijalla on konkreettinen suunnitelma, jota lähdetään toteuttamaan. Toisella tapaamisella lähdetään tekemään asioita käytännössä.

22 KUVA 3 Neuvontaan tulevien ja neuvonnasta lähtevien liikesuunnat OUKA OPISKELIJA- TERVEYS YTHS LIIKUNTATUUTORIT OKKL PERUSTOIMINTA NEUVOA-ANTAVA OSAKO / OYY / PUSKARADIO LÄHTENYT LIIKKUMAAN -RYHMÄT MAINONTA JA TAPAHTUMAT HENKILÖKUNTA

23 Esimerkiksi ensimmäisellä kerralla on sovittu, että opiskelija haluaisi kokeilla kuntosalia. Tällöin toisella tapaamisella siirrytään saliympäristöön kokeilemaan toimintaa käytännössä. Ohjaajan tuella kynnys aloittaa esimerkiksi saliharrastus madaltuu huomattavasti. Toisen tapaamisen jälkeen sovitaan yhdessä jatkosta eli tarvitaanko lisää ohjauskertoja vai kokeileeko opiskelija omia siipiään asioiden toteuttamiseksi. Vaikka tapaamisia ei enää olisikaan, jatkuu ohjaussuhde sähköpostin välityksellä. Opiskelijoille on korostettu sitä, että he voivat ottaa yhteyttä heti, kun homma alkaa tökkiä. Myös ohjaaja seuraa opiskelijan etenemistä sähköpostin välityksellä. Sähköpostitse voidaan myös antaa lisäneuvoja tarpeen niin vaatiessa. Opiskelija täyttää sähköisen kyselylomakkeen uudestaan noin 4 6 kuukauden kuluttua ensitapaamisesta. Tieto uudesta kyselystä on myös varmasti motivoinut tekemään asioita sovitusti. Toimintamallin kehitystyössä panostettiin konkreettisiin toimenpiteisiin eli neuvontaa ei jätetä neuvonnan tasolle, kuten usein julkisen sektorin palveluissa tapahtuu. Opiskelijalle pyritään tekemään selvä suunnitelma asian viemiseksi eteenpäin. Suunnitelma saatetaan alkuun tarvittaessa kädestä pitäen. Ainakin se ensimmäinen askel otetaan yhdessä, jotta kynnystä saadaan madallettua. Haittapuolena toimintamallissa on se, että työaikaa käytetään melko paljon yksilön kanssa, jolloin kustannustehokkuus vähenee. Tosin joidenkin kanssa tämän tyyppinen toiminta on ainoa tapa lähteä liikkeelle. Kuvassa 3 on kuvattu opiskelijoiden liikettä eri toimijoiden välillä. Opiskelijoita tulee Neuvoa-antavalle monesta eri lähteestä ja myös Neuvoa-antavalta ohjataan opiskelijoita eteenpäin eri toimijoille. 2.4 Kokemuksia toimintamallista Oulussa Neuvoa-antavalla on käynyt hankkeen aikana 98 opiskelijaa, joista suurin osa on naisia. Käyneiden opiskelijoiden jakauma on tasainen yliopistolaisten ja ammattikorkeakoululaisten kesken. Tasaisuutta selittää omalta osaltaan se, että ensimmäisenä toimintavuotena palvelua ei markkinoitu yliopistolaisille, ja ammattikorkeakouluopiskelijat hakeutuvat enemmän yksilöpalveluihin myös muun kuin liikuntatoiminnan parissa (kuvio 2) Ohjaajan kokemuksia lukuvuodelta Keskeisiä asioita mallin toimivuuden kannalta ovat yhteistyö, tiedonkulku, nopea reagointi ja laadukas toiminta. Terveydenhuolto on ollut merkittävässä roolissa opastaessaan opiskelijoita palvelun piiriin. Esimerkiksi infotilaisuus Oulun kaupungin opiskeluterveysasemalla tuotti heti kevään 2009 aikana noin 1,5 kuukaudessa seitsemän neuvottavaa. Sähköisen ajanvarauksen johdosta opiskelijalla on aika neuvontapalveluun, kun hän lähtee pois esimerkiksi lääkärin vastaanotolta. Aikaisemmin ongelmaksi muodostui se, että opiskelija ei ottanutkaan yhteyttä neuvontapalveluun, vaikka näin oli sovittu. Kynnys yhteydenottoon nousi merkittävästi, ja asia unohtui helposti. Nyt ongelmaa ei esiinny. Aikoja ei jää myöskään käyttämättä. Kaksi opiskelijaa on jättänyt tulematta unohduksen vuoksi ensimmäisen puolentoista vuoden aikana. Kokemukset palveluntarjoajan puolelta ovat hyvin positiivisia. Osalla opiskelijoista voi olla hieman alkujännitystä ensimmäisellä tapaamisella. Yleensä jo toisella kerralla kommunikointi ja asioista puhuminen on paljon helpompaa, kun on siirrytty toimintaan. Tämä voi osaltaan johtua siitä, että koulumaailmassa opiskelijalla ja henkilökunnan edustajalla on molemmille tietyt roolit. Ympäristöstä johtuen nämä roolit ovat voimassa ensimmäisellä tapaamisella, vaikka roolitusta palvelun piirissä on häivytetty, ja

24 Kokemuksia toimintamallista Oulussa Neuvoa-antava (miten löysi palvelun) Facebook 1 % Terveydenhuolto 27 % Kaveri kertoi 16 % Markkinointi 14 % Muu hankkeen toiminta 18 % Nettisivut 24 % Facebook 1 % Nettisivut 24 % Muu hankkeen toiminta 18 % Terveydenhuolto 27 % Kaveri kertoi 16 % Markkinointi 14 % Neuvoa-antava (syyt) muu 2 % Painonhallinta 36 % Liikunta 28 % TULES-ongelmat 34 % Muu 2 % TULES-ongelmat 34 % Painonhallinta 36 % Liikunta 28 % Neuvoa-antavalla käyneet (sukupuoli ja koulu) Oulun yliopisto (n) 41 % Oulun yliopisto (m) 8 % Oamk (n) 37 % Oamk (m) 13 % Diak (n) 1 % Oamk (m) 13 % Oamk (n) 37 % Diak (n) 1 % OY (n) 41 % OY (m) 8 % KUVIO 2

Lähtenyt liikkumaan hanke ( ) TAUSTAA

Lähtenyt liikkumaan hanke ( ) TAUSTAA Lähtenyt liikkumaan hanke (2009 2011) TAUSTAA Valtioneuvoston periaatepäätös (12.6.2008) pysyviin liikunta- ja painonhallintamuutoksiin tähtäävät mallit opiskeluyhteisöissä Kansallinen liikuntaohjelma

Lisätiedot

Neuvoa-antava (palveluketju)

Neuvoa-antava (palveluketju) TAUSTAA Mallia yksityispuolelta Alusta lähtien yhteistyö eri toimijoiden kesken Suurin haaste asiakkaiden löytäminen Palvelu suunnattu erityisesti vähän liikkuville Yksilö- ja ryhmäohjausta saatavana Pyritään

Lisätiedot

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.

Lisätiedot

Liikuntatuutorointi vinkkejä järjestäjälle ja case Oulu. Ismo Miettinen liikuntasuunnittelija ismo.miettinen@oamk.fi Oulun korkekoululiikunta / Oamk

Liikuntatuutorointi vinkkejä järjestäjälle ja case Oulu. Ismo Miettinen liikuntasuunnittelija ismo.miettinen@oamk.fi Oulun korkekoululiikunta / Oamk Liikuntatuutorointi vinkkejä järjestäjälle ja case Oulu Ismo Miettinen liikuntasuunnittelija ismo.miettinen@oamk.fi Oulun korkekoululiikunta / Oamk Seinäjoki 20.4.2012 Liikuntatuutorointi (synty) www.opiskelijaliikunta.fi

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Opiskeluterveyspäivät 14.-15.11. 2011 Kristina Kunttu, LT, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

LIIKUNTATUUTOROINTI PALA PALALTA koonti koulutusten keskusteluista. Seinäjoki ja Helsinki 20/23.4.2012

LIIKUNTATUUTOROINTI PALA PALALTA koonti koulutusten keskusteluista. Seinäjoki ja Helsinki 20/23.4.2012 LIIKUNTATUUTOROINTI PALA PALALTA koonti koulutusten keskusteluista Seinäjoki ja Helsinki 20/23.4.2012 Ydinajatus Liikuntakynnyksen madaltaminen ja vähän liikkuvien liikuttaminen Liikuntatuutori on helposti

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Opiskelutaidot Tiina Kerola

Opiskelutaidot Tiina Kerola Opiskelutaidot 29.10.2015 Tiina Kerola Opiskelutaidot osana opiskelukykyä Omat voimavarat Persoonallisuus Identiteetti Elämänhallinta Elämäntilanne ja olosuhteet Sosiaaliset suhteet Fyysinen ja psyykkinen

Lisätiedot

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1 OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opintopsykologitoiminta ja opiskeluprosessin tukeminen Opiskelijatuutorikoulutus Opintopsykologi Jane Paakkolanvaara (slaidit: opintopsykologit Sara Miihkinen

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa tavoitteena on luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea myös muilla tavoin opiskelijoiden

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Jyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517)

Jyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517) Jyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517) Ryhmän tarkoitus ja tavoitteet Jyväskylän Yliopiston Yliopistoliikunta ja YTHS toteuttavat yhteistyössä

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut Hyvinvointipalvelut LUC Hyvinvointipalveluiden tehtävänä on opiskelijoiden ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. Tavoitteena on tukea opintojen etenemistä, vähentää opinnoista syrjäytymistä

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä

Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Työpaja 36. Peda-Forum -päivät 24.8.2011 Laura Heinonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Suomen ylioppilaskuntien liitto Ann-Marie

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON TERVEYSLIIKUNTARYHMÄT JA LIIKUNTANEUVONTA. Liikuntasuunnittelija Teija Hakala Yliopistoliikunta, Turun yliopisto

TURUN YLIOPISTON TERVEYSLIIKUNTARYHMÄT JA LIIKUNTANEUVONTA. Liikuntasuunnittelija Teija Hakala Yliopistoliikunta, Turun yliopisto TURUN YLIOPISTON TERVEYSLIIKUNTARYHMÄT JA LIIKUNTANEUVONTA Liikuntasuunnittelija Teija Hakala Yliopistoliikunta, Turun yliopisto Liikuntaryhmät Keväällä 2011 75 ohjattua viikoittaista liikuntaryhmää: Jumppaa,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS

PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS Personal Training eli henkilökohtainen valmennus on tänä päivänä yleisempää kuin moni ajatteleekaan. Miksikö? Se on tuottaa tuloksia kuntotasosta, liikuntataustasta

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

ERITYISTUKEA ELÄMÄÄN

ERITYISTUKEA ELÄMÄÄN ERITYISTUKEA ELÄMÄÄN 2015-2017 Toiminta ja hyvät käytännöt Teija Karisaari-Kittilä ERTUn toiminta tiivistettynä Alkuhaastat telu lähtötilanne toiveet ja tavoitteet Toimenpiteet Koulutus kokeilut Haku Opinnoissa

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 MISSIO Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria 1 ja hyvinvointia. VISIO Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Tutkimusraportin tiivistelmä Sara Rönkkönen Opinto- ja opiskelijapalvelut (OOP) Aalto-yliopiston

Lisätiedot

- LOSE WEIGHT SMILING- Sisältö: Painonpudotus, painonhallinta ja elämäntapamuutos leiri

- LOSE WEIGHT SMILING- Sisältö: Painonpudotus, painonhallinta ja elämäntapamuutos leiri - LOSE WEIGHT SMILING- Painonpudotus, painonhallinta ja elämäntapamuutos leiri Sisältö: - FIT CAMP idea - Liikunta - Ruokailu - Ilmoittautuminen ja yhteystiedot 1. FIT CAMP FIT CAMP on leiriohjelma joka

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

SUJUVALLE POLULLE AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

SUJUVALLE POLULLE AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA SUJUVALLE POLULLE AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA - MONIALAINEN YHTEISTYÖMALLI Ota koppi verkostotapaaminen, Hanko 24.10.2018 Tuula Hapulahti, Luksia 26.10.2018 Sujuva polku, Monialainen yhteistyömalli Sujuva

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Lisää harrastamisen mahdollisuuksia koulupäivän yhteyteen. CASE: Matalan kynnyksen harrastustoiminnan käynnistäminen Salossa

Lisää harrastamisen mahdollisuuksia koulupäivän yhteyteen. CASE: Matalan kynnyksen harrastustoiminnan käynnistäminen Salossa Lisää harrastamisen mahdollisuuksia koulupäivän yhteyteen CASE: Matalan kynnyksen harrastustoiminnan käynnistäminen Salossa Kaupungin sisäinen työ käynnistyy Vaihe 1 Miksi Tavoitteena löytää keinoja lisätä

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö - Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten?

Moniammatillinen yhteistyö - Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Moniammatillinen yhteistyö - Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Kuntotestauspäivät 2019 Ari Mänttäri, liikuntafysiologi, LitM, UKK Terveyspalvelut Oy Jussi Kirjavainen, toimitusjohtaja, TtM, Gymstick

Lisätiedot

Tavoitteet ja johdon sitoutuminen. Moniammatillinen yhteistyö Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Vaikuttava työhyvinvointihanke

Tavoitteet ja johdon sitoutuminen. Moniammatillinen yhteistyö Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Vaikuttava työhyvinvointihanke Moniammatillinen yhteistyö Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Kuntotestauspäivät 2019 Ari Mänttäri, liikuntafysiologi, LitM, UKK Terveyspalvelut Oy Jussi Kirjavainen, toimitusjohtaja, TtM, Gymstick

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Toteutusaika 1.10.2008 31.12.2011 Valtakunnallinen kehittämisohjelma TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla AINEISTOT Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla Opiskeluterveyspäivät.-.. Kristina Kunttu, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Ellei toisin mainita, esitetyt tulokset

Lisätiedot

Vertaistukea ja tietoista orientoitumista kandidaatintyöhön

Vertaistukea ja tietoista orientoitumista kandidaatintyöhön Vertaistukea ja tietoista orientoitumista kandidaatintyöhön Jussi Maunuksela Fysiikan laitos, PL 35 (katuosoite Survontie 9C), 40014 Jyväskylän yliopisto s-posti: jussi.o.maunuksela@jyu.fi 11.8.2017 Vaasa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto Liikunnan merkitys osallisuudessa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 4.-5.6.2019 Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto Rakenne henkilökohtaisia havaintoja 8 valtakunnallista havaintoa Toiminnallinen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

OPINTO-OHJAUS OPINTO-OHJAUS JA OPISKELIJATUUTOROINTI - KASVOT JA KANSSAKULKIJAT

OPINTO-OHJAUS OPINTO-OHJAUS JA OPISKELIJATUUTOROINTI - KASVOT JA KANSSAKULKIJAT OPINTO-OHJAUS OPINTO-OHJAUS JA OPISKELIJATUUTOROINTI - KASVOT JA KANSSAKULKIJAT ESITYKSEN SISÄLTÖ Tässä esityksessä keskitytään kuvaamaan opiskelijatuutoritoimintaa opinto-ohjauksen osana. TAMKin OPINTO-OHJAUS

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

HELSINGIN UIMARIT URHEILULLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN EDISTÄMINEN SEURASSA

HELSINGIN UIMARIT URHEILULLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN EDISTÄMINEN SEURASSA HELSINGIN UIMARIT URHEILULLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN EDISTÄMINEN SEURASSA LISÄÄ LIIKUNTAA PÄIVÄÄN JA VIIKKOON VANHEMMAT UIVAT UI KESÄKSI KUNTOON - KAMPANJAN MERKEISSÄ KUUKAUDEN AJAN, TAVOITELLEN VESILIIKUNTAMINUUTTEJA

Lisätiedot

Koulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue

Koulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue Koulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue Vastaajien määrä maakunnittain (N=17) Pohjois- Savo 11, vastannut 8 (53 % oman alueen osalta) Pohjois- Karjala 17, vastannut 6 (35 % oman alueen

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 201 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 201 aikana asioineiden

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen!

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Aluesihteeri Veijo Kivistö Aivoliitto ry p. 040 5430 009 sp. veijo.kivisto@aivoliitto.fi Aivoliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Parkinson-liitto

Lisätiedot

Laatua liikuntaneuvontaan

Laatua liikuntaneuvontaan Laatua liikuntaneuvontaan 24.8.2013 Liikuntaneuvonnan asema Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista.

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto Ohjaus ja hakeutuminen VALMAAN Pauliina Sarhela

Tampereen seudun ammattiopisto Ohjaus ja hakeutuminen VALMAAN Pauliina Sarhela Tampereen seudun ammattiopisto Ohjaus ja hakeutuminen VALMAAN 7.4.2017 Pauliina Sarhela Yhteistyökumppanit Työelämä TreduNavi-hakupalvelu:tietoa ja Yhteistyökumppanit ohjausta hakeutumisesta Tutkintoja

Lisätiedot

Tiivistelmä Opiskelijoiden Hyvis-ohjauksen palautteista (n=28)

Tiivistelmä Opiskelijoiden Hyvis-ohjauksen palautteista (n=28) Tiivistelmä Opiskelijoiden Hyvis-ohjauksen palautteista (n=28) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet)

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot