POHJOISMAINEN VERTAILU TYÖPAIKALLA TAPAHTUVASTA OPPIMISESTA JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA OPISKELIJAN ARVIOINNISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOISMAINEN VERTAILU TYÖPAIKALLA TAPAHTUVASTA OPPIMISESTA JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA OPISKELIJAN ARVIOINNISTA"

Transkriptio

1 Carina Nordman-Byskata & Annika Sacklén POHJOISMAINEN VERTAILU TYÖPAIKALLA TAPAHTUVASTA OPPIMISESTA JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA OPISKELIJAN ARVIOINNISTA

2 Carina Nordman-Byskata & Annika Sacklén POHJOISMAINEN VERTAILU TYÖPAIKALLA TAPAHTUVASTA OPPIMISESTA JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA OPISKELIJAN ARVIOINNISTA

3 Opetushallitus ja tekijät Layout: Edita Prima Ab Käännös: Maj-Lingua Kieliasun tarkistus: Sanataika ky. ISBN (nid.) ISBN (pdf) Taitto: Edita Prima Oy

4 TIIVISTELMÄ Nordman-Byskata, Carina & Sacklén Annika (2008): Pohjoismainen vertailu työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja ammattiosaamisen näyttöön perustuvasta opiskelijan arvioinnista. Opetushallitus. Suomessa ammatillisiin perustutkintoihin on vuodesta 1999 alkaen sisältynyt vähintään kaksikymmentä viikkoa työssäoppimista. Työssäoppimisen aikana opiskelija harjoittelee työpaikassa ammattinsa vaatimia taitoja tavoitteellisesti, tietojaan syventäen ja soveltaen. Ammattiosaamisen näytöt ovat syksystä 2006 alkaen olleet jokaisen ammatillisen opintokokonaisuuden pakollinen arviointimenetelmä. Työssäoppimisen kehittämisestä ja työpaikkaohjaajien kouluttamisesta on julkaistu useita arviointeja ja raportteja. Myös ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen, niiden myönteinen vaikutus opetuksen laatuun ja opettajan sekä työpaikkaohjaajan työhön on jo kartoitettu ja raportoitu. Yleisesti voidaan todeta, että niin työssäoppimisjaksot kuin ammattiosaamisen näytötkin ovat tuoneet koulua lähemmäksi työelämää. Tämän työn tarkoituksena on kartoittaa, miten suuri osuus nuorten ammatillisesta koulutuksesta Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa muodostuu työelämässä oppimisesta. Työelämässä oppimisen tavoitteita, toteutusta ja tuloksia vertaillaan loppupäätelmissä. Tutkimuksessa selvitetään myös, miten nuorten ammattitaitoa arvioidaan kolmessa muussa Pohjoismaassa. Aluksi esitellään neljän Pohjoismaan ammatillista peruskoulutusta kussakin maassa sovellettavien ohjausasiakirjojen pohjalta. Keskeisenä asiana ovat mahdollisuudet työelämässä oppimiseen sekä työelämän osuus ammattitaidon arvioinnissa. Keskustelussa ilmenee samankaltaisuuksia maiden välillä: esimerkiksi kaikkien maiden ammatilliset perustutkinnot käsittävät kolmen tai neljän vuoden opinnot, joiden aikana koulu ja työelämä toimivat yhteistyössä. Maiden välillä voidaan havaita myös eroja, esimerkiksi, että norjalaiset ja tanskalaiset nuoret ovat työsuhteessa ja saavat palkkaa työelämässä oppimisen aikana, kun suomalaiset ja ruotsalaiset nuoret taas eivät yleensä ole palkallisessa työsuhteessa. Sellaisia käsitteitä kuin bedömning (arviointi), karaktär (arvosana) ja yrkesprov (näyttö) tuodaan esiin, koska ne merkitsevät eri maissa eri asioita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on helpottaa opiskelijoiden ja opettajien kansainvälistä vaihtoa. Jos nuoret tuntevat naapurimaan ammattikoulutuksen rakenteen, heillä on suuremmat valmiudet hyödyntää siellä tarjottavan monipuolisen opetuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Meillä tulee myös olla valmiudet vastaanottaa nuoria, jotka tulevat muista maista Suomeen oppimaan ammattitaitoa maamme työpaikoissa. Toivottavasti myös opettajat vaihtavat vastaisuudessa vielä enemmän kokemuksia ja solmivat kontakteja naapurimaiden kollegoihin. Opettajien välinen yhteydenpito edistää myös opiskelijoiden liikkuvuutta. 3

5 ABSTRACT Nordman-Byskata, Carina & Sacklén, Annika (2008): Comparison of On-the-Job Learning and Assessment of Students on the Basis of Vocational Skills Demonstrations in the Nordic Countries. National Board of Education in Finland. Since 1999 the Finnish vocational upper secondary qualifications have included a minimum of twenty weeks of on-the-job learning where the students focus on training their craftsmanship at a workplace and, with the support of a workplace instructor, deepen and apply their expertise in practical situations. Starting from the autumn 2006, vocational skills demonstrations constitute a mandatory method of assessment for each vocational study unit. Several evaluations and reports have been published about the development of on-the-job learning and the training of workplace instructors. Surveys and reports have also been published about the practical arrangements of vocational skills demonstrations as well as their positive effects on the quality of teaching and impact on the teacher and the workplace instructor. In summary, it can be concluded that on-the-job learning periods and vocational skills demonstrations have brought school closer to working life. This study surveys the extent of on-job-learning in vocational upper secondary education and training in Norway, Sweden, Denmark, and Finland. The objectives, practical arrangements, and outcome of on-the-job learning are compared in the conclusions. The study also describes the assessment of vocational skills in Norway, Sweden, and Denmark, in order to determine the student s craftsmanship. This report starts with a presentation of vocational upper secondary education and training in the four Nordic countries, on the basis of current governing documents in each country. The focus lies on the possibility of providing on-the-job learning and on the participation of working life in the assessment of craftsmanship. The discussion reveals some similarities, e.g. the vocational upper secondary qualifications in all the four countries involve three or four years of study and the cooperation of school and working life. Also some differences were unearthed, e.g. Norwegian and Danish students are employed and get a salary for their on-the-job learning periods, while Swedish and Finnish students are not - in most cases - formally employed or get a salary. The concepts of assessment, character, and vocational skills demonstrations are highlighted as they have different meanings in each country. The purpose of this study is to facilitate the exchange of students and teachers. If the students are aware of the structure of on-the-job learning in their neighbouring country, they will be better prepared to utilize the chances of many-sided learning that is being offered there. We, too, need to be prepared to have exchange students who come here to learn professional skills at a Finnish workplace. Teachers will, hopefully, increasingly exchange experiences and establish contacts with their colleagues in the neighbouring countries in the future, and thereby promote the mobility of their students. 4

6 SISÄLTÖ: 1. JOHDANTO Tehtävän määrittely Toteutus Käynnit yhteistyökouluissa ja viranomaisten luona Kerätyn materiaalin työstäminen Raportin keskeisen sisällön kriittinen tarkastelu TANSKA Nuorisokoulutus Nuorten ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen koulutusalat Perusohjelma ja pääohjelma Harjoittelupaikka ja koulutussopimus Esimerkkejä ammatillisen koulutuksen väylistä Ohjausasiakirjat ja valvonta Kansalliset ohjausasiakirjat Paikallisen tason asiakirjat Viranomaisten tekemä ammatillisen koulutuksen valvonta Työelämässä oppiminen Ammattitaidon arviointi Arviointi perusohjelman ja pääohjelman aikana Päättökokeet ja svendeprøve Koulun ja harjoittelupaikan väliset yhteydet Työelämän osallistuminen ammattitaidon arviointiin Koulun ja työelämän vuorovaikutus Arbejdsgivernes Elevrefusion Toimialaneuvostot (Faglige udvalg) Paikalliset koulutusneuvostot (Lokale uddannelsesudvalg) Yhteenveto NORJA Nuorisokoulutus Nuorten ammatillinen koulutus Kunnskapsløftet -uudistus Ammatillisen koulutuksen rakenne, malli Oppiaika Ammatilliseen koulutukseen liittyvä vastuujako ja toimielimet

7 3.4 Ohjausasiakirjat ja valvonta Kansallisen tason ohjausasiakirjat Alueellisen ja paikallisen tason ohjausasiakirjat Viranomaisvalvonta Työelämässä oppiminen koulussa tapahtuvan koulutuksen aikana Ammattitaidon arviointi Arviointikeskustelut oppiaikana Ammatti- ja kisällikoe (Fag- og svenneprøve) Koulun ja työelämän vuorovaikutus Samarbeidsråd for yrkesopplæring Toimialaneuvostot (Faglige råd) Yhteenveto RUOTSI Nuorten ammatillinen koulutus Lukiokoulu Ydinaineet ja erityisaineet Ohjausasiakirjat ja valvonta Kansalliset ohjausasiakirjat Paikalliset ohjausasiakirjat Ammatilliseen koulutukseen liittyvät viranomaiset ja kehitystoimielimet Työssäoppiminen Ammattiosaamisen arviointi Koulun ja työelämän vuorovaikutus Yhteenveto SUOMI Nuorten ammatillinen koulutus Ammatillinen perustutkinto Yhteiset ja ammattiin suuntautuvat opinnot Ohjausasiakirjat Kansalliset ohjausasiakirjat Paikalliset ohjausasiakirjat Työssäoppiminen Ammattiosaamisen arviointi Ammattiosaamisen näytöt Muu arviointi

8 5.5 Koulun ja työelämän yhteistoiminta Yhteenveto VERTAILUKOOSTE Katsaus ammatilliseen peruskoulutukseen Työelämässä oppiminen Ammattiosaamisen arviointi Työelämässä oppimisen ja arvioinnin ohjausasiakirjat Erisisältöisiä käsitteitä Loppupäätelmiä LÄHTEET LIITTEET Liite 1 A D Aihekysymykset opettajille ja kouluviranomaisten edustajalle Liite Saatekirjelmä Liite Yhteistyökoulut ja -viranomaiset sekä näiden yhteystiedot Liite Esimerkki suomalaisesta ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistuksesta Liite Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin nuorten ammatillisen koulutuksen keskeisimmät säädökset sekä lakien verkkosivustot Liite Perustietoa tutkimushankkeesta 7

9 1. JOHDANTO Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn mukaan opiskelijoiden kansainvälinen vaihto lisääntyy toisella asteella joka vuosi sekä Suomeen tulevien ulkomaisten opiskelijoiden määrän osalta että osan ammatillisista opinnoistaan ulkomailla suorittavien suomalaisten opiskelijoiden osalta. Kansainvälisellä yhteistyöllä on pitkät perinteet, ja EU:n koulutusohjelmat ja vuonna 2002 alkanut Kööpenhamina-prosessi ovat vauhdittaneet toisen asteen ammatillisen koulutuksen kansainvälistymistä entisestään. Tavoitteena on yhteistyötä lisäämällä parantaa opetuksen laatua ja vetovoimaa sekä edistää ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden tai ammatillisen tutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta. Kansainvälisen vaihdon avulla pyritään vahvistamaan nuorten ammatti-ihmisten sijoittumista työelämään. Pohjoismaiden ammatillisen koulutuksen rakenteen ja toteuttamisen tunteminen helpottaa koulujen välistä yhteistyötä. Huolellinen suunnittelu on keskinäisen ja antoisan opiskelijaja opettajavaihdon edellytys. Tietoa toisen maan ammatillisesta koulutuksesta tarvitaan sekä opiskelijoiden suunnitellessa matkaa toiseen Pohjoismaahan että ulkomaalaisia opiskelijoita vastaanotettaessa. Niin opettajat, opiskelijat kuin huoltajatkin tarvitsevat tietoa kyseisen maan ammatillisen koulutuksen rakenteesta. Lähellä sijaitsevien maiden koulutusrakenteiden tuntemus myös laajentaa näkökulmaa, kun arvioidaan oman maan ammatillista koulutusta esimerkiksi uudistusten yhteydessä. Ammatillisen koulutuksen piirissä koulutuksen ja työ- ja elinkeinoelämän välisen yhteistyön tehostamisen tarve on viimeisten vuosikymmenten aikana jatkuvasti lisääntynyt. Työssäoppimisjaksojen tulee perustua opintokokonaisuuden keskeiseen sisältöön, mutta yhteistyössä on noudatettava työelämän ehtoja. Koulun ja työelämän hyvän yhteistyön perusedellytyksenä on keskinäinen kunnioitus ja osapuolten välinen selkeä ohjauksen ja arvioinnin vastuujako. Käsillä olevan työn tarkoituksena on kuvailla nuorten toisen asteen ammatilliseen koulutukseen liittyvien erityisaspektien erilaisuutta ja samankaltaisuutta. Raportissa käsite ammatillinen peruskoulutus on kokoava käsite, ja sitä käytetään kaikkien maiden koulutuksesta puhuttaessa, vaikka Norjassa puhutaankin jatkokoulutuksesta, Tanskassa nuorisokoulutuksesta ja Ruotsissa ammattiin valmistavasta koulutuksesta. Koska nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen opiskelijoista käytetään Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa etupäässä sanaa elev, oppilas, käytämme tässä raportissa sanoja oppilas ja opiskelija samassa merkityksessä. Tutkimushankkeen yleisenä tavoitteena on nuorille suunnatun ammatillisen peruskoulutuksen kahden keskeisen osan pohjoismainen vertailu. Vertailtavat koulutuksen osat ovat työelämässä oppiminen ja ammattitaidon arviointi ammatillisen näytön muodossa. Tavoitteena on selvittää, miten koulutuksen järjestäjät toteuttavat koulutuksen yhteistyössä työelämän kanssa ja millä tavoin työelämän edustaja osallistuu opiskelijoiden ammattitaidon arviointiin. Kartoitus koskee ammatillista peruskoulutusta Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa syyslukukaudella 2007 toteutetun poikkileikkaustutkimuksen mukaisesti. 8

10 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Tutkimushanke Pohjoismainen vertailu työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja näyttöön perustuvasta opiskelijan arvioinnista toteutettiin Svenska yrkesinstitutet -oppilaitoksen täydennyskoulutuksen ja kehityspalveluiden yksikössä. Tämän tutkimusraportin tavoitteena on kuvailla mahdollisimman tarkasti, miten osa nuorten ammatillisesta koulutuksesta Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa toteutetaan työelämässä. Näitä työelämässä oppimisen jaksoja verrataan Suomen ammatilliseen koulutukseen, jossa vaatimuksena on, että ammatillinen perustutkinto käsittää vähintään 20 viikkoa työssäoppimista. Raportissa pyritään myös selvittämään, miten työelämän edustajat voivat osallistua opiskelijoiden ammattitaidon arviointiin erityisesti käytännön työtilanteissa. Tällaisia arviointitilanteita kutsutaan Suomessa näytöiksi. Tutkimushankkeen keskeisiä kysymyksiä ovat seuraavat: miten työelämässä oppiminen tapahtuu nuorten ammatillisessa koulutuksessa, miten sitä säädellään ja miten työelämä osallistuu ammattitaidon arviointiin? Tässä raportissa käydään läpi Tanskan, Norjan, Ruotsin ja Suomen ammatillisen koulutuksen rakenteet, minkä jälkeen luodaan yleiskuva yhtäläisyyksistä ja eroista maiden välillä. Tämä yleiskuva on tutkimushankkeen pääasiallinen tulos. Ammatillisen koulutuksen rakenteiden kartoituksen perusteella laaditaan eritellyt jatkokysymykset: Miten suuri osa nuorten ammatillisesta koulutuksesta toteutetaan työelämässä? Miten työssäoppiminen on säädetty? Millaiset yhteydet koulun ja työelämän välillä on, ja miten työelämä osallistuu opiskelijan ammattitaidon arviointiin? Neljän Pohjoismaan (Tanskan, Norjan, Ruotsin ja Suomen) nuorten ammatillisen peruskoulutuksen kartoittamiseksi on kustakin maasta valittu kaksi yhteistyökoulua. Vuoden 2007 elo lokakuussa kävimme yhteistoimintakouluissa ja tapasimme jokaisen koulutuksen järjestäjän luona vähintään kaksi opettajaa ja yhden johtavassa asemassa olevan henkilön. Jokaisessa maassa keskustelimme vähintään yhden tärkeimpiin koulutusviranomaisiin kuuluvan ammatillisen asiantuntijan kanssa saadaksemme apua keskeisten ohjausasiakirjojen sisällön etsimisessä ja tulkitsemisessa. 1.2 TOTEUTUS Tässä hankkeessa pyrimme kartoittamaan, tulkitsemaan ja ymmärtämään nuorten ammatillista koulutusta Pohjoismaissa. Sen vuoksi tutkimuksen lähtökohtana on hermeneuttinen menetelmä, jossa analyysin työvälineenä on tulkitseminen. Pyrimme ymmärtämään tutkimuskohteen erityispiirteitä. Tämän tutkimuksen hermeneuttista tulkitsemista voidaan verrata palapelin kokoamiseen: meidän on itse ratkaistava, miten kokoamme peliin kuuluvista paloista kokonaisuuden, joka antaa selkeän kuvan tutkitusta kokonaisuudesta. Niin kutsuttu hermeneuttinen kehä korostaa sitä, että ymmärtäminen muuttuu asteittain tekstin tarkastelun jatkuessa. Gadamer (2002) puhuu siitä, miten tutkija antaa ymmärryksen muuttua löytääkseen näin uusia näkökulmia. Toisen henkilön ilmaisun kohtaaminen vaikuttaa omaan ymmärtämiseemme. 9

11 Tämä kartoitus on luonteeltaan deskriptiivinen ja vertaileva. Tavoitteenamme on kuvata, millaista nuorten ammatillinen koulutus on Pohjoismaissa. Tutkimus painottuu työelämässä oppimiseen, ammattiosaamisen arviointiin ja työelämän rooliin arvioinnissa sekä koulun ja työ- ja elinkeinoelämän väliseen suhteeseen. Kuvailemme eri maiden ammatillisia peruskoulutusjärjestelmiä, minkä lisäksi vertaamme järjestelmiä toisiinsa ja ammatilliseen koulutukseen Suomessa selventääksemme järjestelmien yhtäläisyyksiä ja eroja. Emme arvioi eri koulutusjärjestelmiä (vertaa Gadamer 2002), vaan ainoastaan kuvailemme niitä. Tutkimus on kvalitatiivinen ja perustuu sekä kirjallisiin asiakirjoihin että haastattelumateriaaliin. Kirjallinen materiaali koostuu lainsäädännöstä, ohjausasiakirjoista sekä muista suuntaa antavista asiakirjoista ja koosteista. Teemahaastatteluissa on kaikissa vertailluissa kouluissa ja viranomaisissa haastateltu tarkoituksenmukaisesti valittuja henkilöitä. Haastattelut on dokumentoitu muistiinpanoin ja nauhoituksin. Hanke aloitettiin kesäkuussa 2007 Tanskan, Norjan, Ruotsin ja Suomen ammatillista peruskoulutusta ja koulutusrakenteita koskevan yleisen informaation keräämisellä ja koostamisella. Nämä tiedot kerättiin pääasiassa viranomaisten ja eri laitosten Internetissä olevasta informaatiosta sekä käymällä aikaisemmat tutkimukset systemaattisesti läpi NELLI- ja LIN- DA-tietokantojen avulla. Kansallista lainsäädäntöä ja tutkimuksen kohteena olevien neljän Pohjoismaan ammatillista peruskoulutusta sääteleviä määräyksiä koskevaa tietoa kerättiin pääasiassa Internetin kautta, mutta myös ottamalla suoraan yhteyttä maiden ammatillisesta peruskoulutuksesta vastaaviin koulutusviranomaisiin. Kouluilla käydessämme olemme tiedustelleet mahdollisuutta tutustua asiaan liittyvään kirjalliseen materiaaliin, kuten paikallisiin opetussuunnitelmiin, ohjeisiin ja suosituksiin sekä asiakirjoihin, joihin arviointi perustuu. Saadaksemme apua eri maiden ammatillisen koulutuksen kartoitukseen teimme yhteistyökyselyn kahteen ammatilliseen oppilaitokseen kussakin tutkimukseen kuuluvassa maassa. Koulut, joihin otimme yhteyttä, ovat aikaisemmin osallistuneet kansainväliseen toimintaan yhdessä Svenska yrkesinstitutet -oppilaitoksen kanssa. Kaikki koulut, joihin otettiin yhteyttä, osoittivat kiinnostusta hanketta kohtaan. Koska hankeaika oli lyhyt, päätimme työn helpottamiseksi ottaa yhteyttä kouluihin, joihin Svenska yrkesinstitutet on jo ennestään yhteydessä. Kerättyämme perustiedot ammatillisesta koulutuksesta Pohjoismaissa ja muodostettuamme käsityksen eri maiden koulutusjärjestelmistä laadimme aihekysymykset eri maiden koulujen ja viranomaisten haastatteluja varten. Kysymykset keskittyivät kansallisten, alueellisten ja paikallisten ohjausasiakirjojen soveltamiseen kouluissa, ammattitaidon arviointiin sekä oppilaitosten ja työelämän väliseen suhteeseen. Kysymykset muotoiltiin niin avoimiksi, että samoja kysymyksiä voitiin käyttää kaikissa maissa. Valitsimme tiedonkeruumenetelmäksi puoliksi strukturoidun haastattelun. Se on kvalitatiivisen haastattelun variantti, joka sekä luo rakenteen että antaa joustavuutta. Kun haastattelu on tämän kaltainen, kysymykset eivät noudata määrättyä järjestystä ja haastattelija voi esittää jatkokysymyksiä, jotka rikastuttavat materiaalia uusilla tiedoilla tai täydentävät esitettyjä kysymyksiä. Käytimme haastatteluissa haastatteluoppaan mallin mukaan etukäteen määrättyjä aiheita mutta suhteellisen avoimia kysymyksiä. Etukäteen määrättyjen aiheiden tarkoituksena oli jossakin määrin ohjata keskustelua niin, että saisimme mahdollisimman paljon ongelmanasettelua valaisevaa tietoa, kun taas avoimet kysymykset antoivat vastaajille 10

12 mahdollisuuden syventää käsitystään kyseessä olevasta asiasta. Valmistauduimme haastatteluihin perehtymällä neljän kohdemaan ammatillisesta peruskoulutuksesta tehtyihin tutkimuksiin ja julkaistuihin raportteihin. Näin pystyimme esittämään relevantteja jatkokysymyksiä suhteellisen lyhyiden mutta tiiviiden haastattelujen aikana. Kysymyksissä ei käytetty käsitteitä työssäoppiminen ja näyttö, koska näitä käytetään ainoastaan Suomessa, vaan kysymysten muotoilussa käytettiin yleisempiä käsitteitä, kuten työpaikalla oppiminen ja opiskelijan ammattitaidon arviointi työpaikalla. Kysymykset lähetettiin haastatteluihin osallistuville etukäteen, joten kaikki ehtivät valmistautua keskusteluihin. Kysymysten mukana lähetettiin saatekirje, jossa oli hanketta koskevaa tietoa. Kysymykset ja saatekirje lähetettiin osallistujille hyvissä ajoin, useita viikkoja ennen vierailuamme. Kielellisten väärinkäsitysten välttämiseksi aihekysymykset ja saatekirje käännettiin myös norjaksi ja tanskaksi. Asiakirjat käänsi norjaksi Alf-Martin Haagensen, Korsnäsin kurssikeskuksen kouluttaja ja koulutussuunnittelija, ja tanskaksi Hans Jörgen Boe, Jyväskylän yliopiston ruotsin kielen lehtori. Kohdekieli on kääntäjien äidinkieli, ja he ovat erittäin perehtyneitä koulutuskysymyksiin. Haastattelujen kielellisen informaation lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota ei-kielelliseen kommunikaatioon, kuten eleisiin ja ilmeisiin. Olimmekin sopineet etukäteen, että toinen meistä huolehtii haastattelemisesta ja toinen tekee aktiivisesti muistiinpanoja. Tämä työtapa helpotti kokonaisuuksien muodostamista kompleksisesta materiaalista ja toimi samalla materiaalin analyysin pohjana. Aihekysymykset ruotsiksi, suomeksi, norjaksi ja tanskaksi ovat tämän tutkimuksen liitteinä 1 A D. Saatekirje on liitteenä Käynnit yhteistyökouluissa ja viranomaisten luona Vuoden 2007 elo lokakuussa kävimme Tanskan, Norjan, Ruotsin ja Suomen ammatillisissa oppilaitoksissa sekä tapaamassa kouluviranomaisten edustajia. (Koulujen ja viranomaisten yhteystiedot ovat liitteenä 3.) Jokaisessa oppilaitoksessa tapasimme vähintään kaksi opettajaa ja yhden johtavassa asemassa olevan henkilön, esimerkiksi koulun rehtorin. Viranomaisten luona tapasimme 1 2 henkilöä, jotka olivat vastuussa ammatilliseen koulutukseen liittyvistä asioista. Kävimme seuraavissa kouluissa ja tapasimme seuraavat viranomaiset: Tanska Norja Ruotsi Center for Erhverv og Uddannelse (CEU) Kolding Center for Erhverv og Uddannelse (CEU) Herning Undervisningsministeriet (opetusministeriö) Holtet videregående skole, Oslo Slåtthaug videregående skole, Bergen Utdanningsdirektoratet (opetusvirasto) Strömbackaskolan, Piteå Sandvikens gymnasieskola, Sandviken Myndigheten för skolutveckling (koulun kehittämisviranomainen) Skolverket (koululaitos) 11

13 Suomi Kainuun ammattiopisto, Kajaani Yrkesskolan Optima, Pietarsaari Opetushallitus Hankkeen tiukan aikataulun vuoksi yhteistyökouluja on jokaisessa maassa vain kaksi. Olemme tietoisia siitä, että suurempi koulujen määrä olisi antanut uusia näkökulmia tutkimiimme kysymyksiin. Tutkimusaineistomme perusteella pyrimme antamaan yleiskuvan siitä, miten ammatillinen koulutus kohdemaissa toteutetaan, sekä siitä, miten työ- ja elinkeinoelämä liitetään ammatilliseen koulutukseen Kerätyn materiaalin työstäminen Tutkimusta varten kerättiin kirjallista materiaalia koulutusviranomaisten virallisilta Internetsivuilta. Yhteistyökouluissa käyntien yhteydessä saatiin haastattelumateriaalia sekä kirjallista materiaalia. Lisäksi tutkimuksessa on käytetty täydentävää materiaalia, jota on kerätty hankkeen aikana yhteistyökumppaneiden kanssa jatkuneen yhteydenpidon kautta. Useimmat haastattelut nauhoitettiin muistin tukemiseksi, ja olemme kuunnelleet nauhoitettua materiaalia raporttien laatimisen yhteydessä. Haastatteluja ei kuitenkaan ole litteroitu, koska se olisi vaatinut liian paljon aikaa suhteessa tutkimusraportin aikatauluun. Kerätty materiaali on työstetty ja koottu työpaikoilla oppimiseen ja oppilasarviointiin keskittyen. Tarkoituksena oli verrata nuorten ammatillista koulutusta neljässä Pohjoismaassa. Tutkimushankkeen viiteryhmän jäsenet ovat saaneet seurata raportin syntymistä, ja he ovat myös vaikuttaneet sen lopulliseen muotoutumiseen Raportin keskeisen sisällön kriittinen tarkastelu Jotta tutkija voisi syvemmin ymmärtää tutkimaansa ilmiötä, hänen tulisi voida paneutua aiheeseensa perusteellisesti ja analysoida sitä pidemmän aikaa. Käyntimme yhteistyökouluissa käsittivät yhden päivän, ja tämän raportin kriittisillä tarkastelijoilla tulee olla mahdollisuus saada tietoa havainnoistamme sekä niihin perustuvista johtopäätöksistä. Kriittiset tarkastajat ovat tutustuneet raporttiin, ja heidän kommenttinsa on huomioitu lopullisessa muodossa. Oppilaitoksissa ja viranomaisten luona käyntien perusteella muotoutui kokonaisuus, joka kuvaa kyseisen maan ammatillista koulutusta (luvut 2, 3, 4 ja 5). Kun tekstit olivat valmiit, ne lähetettiin kaikille niille henkilöille, jotka olivat osallistuneet haastatteluihin. Heillä on ollut mahdollisuus lukea teksti ja kommentoida sitä. Tapaamamme viranomaisten edustajat ovat tarkastelleet raportin sisältöä kriittisesti. Olemme näin halunneet varmistaa, että olemme ymmärtäneet koulutusjärjestelmän ja antaneet oikeanlaisen kuvan siitä, miten työelämässä oppiminen tapahtuu ja ammattitaitoa arvioidaan sekä siitä, miten koulu eri maissa toimii yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Tutkimushankkeelle asetettavia tutkijaeettisiä vaatimuksia ovat, että tutkimus pystyy takaamaan validiteetin ja reliabiliteetin. Validiteetti ja reliabiliteetti ovat alkuperäiseltä luonteeltaan kvantitatiivisia, eivätkä sen vuoksi ole suoraan sovellettavissa kvalitatiiviseen tutkimukseen. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa on vaikea mitata validiusastetta, koska validius merkitsee pätevyyttä, sitä, että on tutkittu juuri sitä mitä oli tarkoitus tutkia eikä mitään muuta. Tämä 12

14 merkitsisi pyrkimystä rajoittaa materiaalinkeräystä käsittämään ainoastaan sen, mikä tutkimuksen tavoitteena on tässä tapauksessa työelämässä oppiminen ja opiskelijan arviointi näytön perusteella. Koska oppimisen ja arvioinnin muodot ovat kiinteässä yhteydessä koulutustoiminnan kehittämiseen, on vaikeaa vetää rajoja sille, mikä on relevanttia ja mikä ei. Kun suoritettu tutkimus on reliaabeli, se on tehty oikein. Reliabiliteetti myös mittaa, missä määrin tulokset voidaan toistaa. Rosengrenin ja Arvidssonin (1992) mukaan paras tulos saavutetaan, kun tutkimus (tässä tapauksessa neljän maan nuorten ammatillisen peruskoulutuksen joidenkin osien kuvaus) toistetaan ja päädytään samaan lopputulokseen. Tämän tutkimushankkeen reliaabeliusaste voitaneen tutkia vertaamalla tulosta esimerkiksi teoksiin Olofsson ym. (2000, 2005 & 2007) tai Pohjoismaisen ministerineuvoston raporttiin ammattipätevyyden tunnustamisesta Pohjoismaissa huhtikuulta Informanttien viittaukset kansallisiin ohjausasiakirjoihin ja kuvaukset vallitsevista käytännöistä muodostavat tutkimushankkeen sisältöaineksen, jota tulkitaan ja selostetaan tarkoituksena kartoittaa, tulkita ja ymmärtää nuorten ammatillista koulutusta Pohjoismaissa. Hermeneuttisella tutkimusmenetelmällä haluamme antaa lukijalle mahdollisuuden tutustua riippumattomaan kartoitukseen, jota hankkeen toimeksiantaja, Suomen Opetushallitus, ei ohjaa. Helsingin julistus (http://www.wma.net/e/policy/b3.htm) oli alkujaan tarkoitettu sovellettavaksi biolääketieteellisessä tutkimuksessa, mutta siitä on tullut tutkimusetiikan perusdokumentti useilla tieteenaloilla. Julistuksessa tuodaan esiin muun muassa informaatiota, suostumusta ja luottamuksellisuutta koskevat vaatimukset. Siinä myös määritellään, miten tutkimusmateriaalia saa käyttää hyväkseen. Tässä tutkimushankkeessa julistus on otettu huomioon niin, että olemme järjestelmällisesti informoineet kaikkia osapuolia siitä, miten ja mihin tarkoitukseen tietoja käytetään, olemme pyytäneet heitä osallistumaan tutkimukseen vapaaehtoisina informantteina tai tarkastelemaan tutkimusmateriaalia kriittisesti. Olemme myös ilmaisseet vilpittömän tarkoituksemme olla antamatta arkaluonteista tietoa yksittäisten koulujen toiminnasta sekä ilmoittaneet, että tämä tutkimusmateriaali on jatkossa vapaasti käytettävissä. 13

15 2. TANSKA Tämä luku antaa yleiskuvan ammatillisesta koulutuksesta Tanskassa sekä keskeisimmistä Tanskan ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaa säätelevistä ohjausasiakirjoista. Koulutusjärjestelmää ja opintojen rakennetta koskevat tiedot on hankittu pääasiassa Tanskan opetusministeriön verkkosivulta Suurin osa tiedoista on löydettävissä otsikon Erhvervsuddannelser alta. Tämän otsikon alle on kerätty linkkejä yleiseen informaatioon, lakeihin ja asetuksiin, tietoihin seurannasta ja laadusta sekä tietoihin meneillään olevasta ammatillisen koulutuksen uudistuksesta. Toiset linkit johtavat koulutusoppaaseen, UddannelsesGuiden, joka käsittää sekä yleistä informaatiota ammatillisesta koulutuksesta (artikkelissa Generelt om ervhvervsuddannelser) että tietoa yksittäisistä ammattikoulutuksista. Tanskan ammatillista koulutusta koskevaa tietoa on hankittu myös CEU Koldingissa, CEU Herningissä ja opetusministeriössä käyntien yhteydessä. Seuraavat henkilöt ovat antaneet meille tietoja, joiden avulla olemme kartoittaneet Tanskan ammatillista koulutusta. Trier Andersen Flemming Grethe Brandt Petersen Ole Hansen Philip Pedersen Thorkild Pedersen Hans Rosbjerg Kirsten Sand Tommy Sørensen opettaja (hotelli ja ravintola-ala), CEU Kolding koulutusohjaaja, CEU Kolding harjoittelupaikkaneuvoja, CEU Kolding koulutusneuvos, Afdelingen for erhvervsfaglige uddannelser, Tanskan opetusministeriö ammatillisen koulutuksen johtaja, CEU Herning koulutuksen- ja ammatinohjaaja, CEU Herning opastus- ja markkinointipäällikkö, CEU Herning opettaja (puuala), CEU Herning Koulutusneuvos Philip Pedersen Tanskan opetusministeriön Afdelingen for erhvervsfaglige uddannnelser -osastolla on toiminut tämän luvun kriittisenä tarkastajana NUORISOKOULUTUS Peruskoulun käytyään (folkeskolen, 9 tai 10 luokkaa) melkein kaikki nuoret Tanskassa (96 %) jatkavat nuorisokoulutukseen (ungdomsuddannelse). Nuorisokoulutus on jaettu neljään alueeseen ja on joko ammattiin tähtäävää koulutusta tai opintoihin valmentavaa lukiokoulutusta. Nuorisokoulutus jaetaan lukiokoulutuksiin (gymnasiale uddannelser) ja ammatillisiin koulutuksiin (erhvervsuddannelser), jotka 1. elokuuta 2008 lukien kattavat myös sosiaali- ja terveydenhuoltokoulutukset (social- och sundhedsuddannelserne SOSU) sekä muut nuorisokoulutukset (andre ungdomsuddannelser) esimerkiksi maatalouden, metsätalouden ja merenkulun piirissä. Vuonna 2007 toteutetun ammatillisen koulutuksen uudistuksen myötä kaikki ammatilliset koulutukset on koottu saman lain alle (katso kohta 2.3). Tanskan lukiokoulutus muodostuu yleisestä ja ammatillisesta opintoihin valmentavasta koulutuksesta. Lukiokoulutukset ovat kaksi- tai kolmevuotisia, ja ne jaetaan neljään pääryhmään: ylioppilastutkinto (STX), ylempi valmentava tutkinto (Højre forberedelseseksamen, HF), ylempi kaupallinen tutkinto (Højre handelseksamen HHX) ja ylempi tekninen tutkinto 14

16 (Højre teknisk eksamen HTX). Näistä ainoastaan ylempi valmentava tutkinto on kaksivuotinen ja antaa sekä ammatillisen pätevyyden että kelpoisuuden hakea korkeakouluopintoihin. Ammatillisesti suuntautuneet lukiokoulutukset, ylempi tekninen tutkinto HTX ja ylempi kaupallinen tutkinto HHX, ovat kolmivuotisia ammatillisesti suuntautuneita lukiokoulutuksia (erhvervsgymnasiale uddannelser), jotka antavat opiskelijalle kelpoisuuden hakea korkeakouluopintoihin. Tanskassa noin 55 prosenttia nuorista käy peruskoulun vapaaehtoisen kymmenennen luokan. Kymmenennen luokan aikana oppilaat lukevat perinteisiä kouluaineita sekä kiinnostustensa mukaan valitsemiaan aineita. Monelle nuorelle koulutuksen valitseminen on vaikeaa, joten he pitävät välivuoden ja käyvät kymmenennen luokan, mikä antaa aikaa miettiä valintoja. Useimmat ammatillisen koulutuksen valinneet ovat käyneet kymmenennen luokan, mikä merkitsee, että he ovat 17-vuotiaita aloittaessaan ammatilliset opinnot. Lisäksi noin 10 prosenttia nuorista suorittaa myös ammatillisen tutkinnon lukion jälkeen. Näin ollen useat ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovat vuotiaita. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden keskimääräinen ikä on 22 vuotta. Keskimääräiseen ikään vaikuttaa kuitenkin myös se, että erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen piirissä on paljon aikuisopiskelijoita. (Tanskan opetusministeriö, Pedersen ) 2.2 NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS Tanskassa ammatillisella koulutuksella (erhvervsuddannelse, EUD), jossa teoria ja käytäntö yhdistyvät, on pitkät perinteet. Tätä koulutusmuotoa kutsutaan vuorottelukoulutukseksi. Työharjoittelu ja kouluopetus jakautuvat suhteessa 50:50 tai jopa 70:30. Suurin osa oppilaista viettää noin kolmasosan opiskeluajastaan koulussa ja kaksi kolmasosaa yrityksessä työharjoittelussa. Opiskelija voi valita ammatin monista vaihtoehdoista omien aikaisempien kokemustensa mukaan ja sen mukaan, haluaako aloittaa opinnot koulussa vai työelämässä. Tässä kartoituksessa keskitymme tavallisimpiin ammatillisen koulutuksen väyliin. Kaikki oppivelvollisuutensa suorittaneet, toisin sanoen kaikki normaalisti yhdeksän vuotta kestävän peruskoulun käyneet, voivat hakea ammatilliseen koulutukseen. Ammatillinen koulutus kestää 2 5 vuotta, alasta riippuen. Ammatillisen koulutuksen tavallisin pituus on 3 4 vuotta. Kaikki ammatillinen koulutus toteutetaan Tanskassa vuorottelukoulutuksena. Suurin osa ammatillisesta koulutuksesta suoritetaan työelämässä oppisopimuskoulutuksella Ammatillisen koulutuksen koulutusalat Tällä hetkellä ammatillisessa koulutuksessa on seitsemän koulutusalaa ja 125 koulutusohjelmaa. Ammatillisen koulutuksen seitsemän koulutusalaa ovat rakennus ja laitokset kaupallinen ala (kauppa, toimisto, rahoitus) pellolta pöytään (hotelli, keittiö, elintarvikkeet ja maatalous) käsityö ja tekniikka mekaniikka, kuljetukset ja logistiikka palvelut teknologia ja kommunikaatio. 15

17 Vuodesta 2008 alkaen koulutusalojen määrä on 12, kun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maatalousalan peruskoulutukset sisällytetään ammatillista koulutusta koskevaan lakiin (www.undervisningsministeriet.dk). 12 uutta koulutusalaa 1. elokuuta 2008 alkaen ovat seuraavat: auto, lentokone ja muut kuljetusvälineet (bil, fly og andre transportmidler) rakentaminen ja konstruktio (bygge og anlæg) rakennus- ja kunnossapitopalvelut (bygnings- och brugerservice) eläimet, kasvit ja luonto (dyr, planter og natur) keho ja tyyli (krop og stil) ruokaa ihmisille (mad till mennesker) mediatuotanto (medieproduktion) kaupallinen ala (merkantil) tuotanto ja kehitys (produktion og utvikling) sähkövirta, ohjaus ja it (ström, styring og it) terveys, hoito ja kasvatustiede (sundhed, omsorg og pædagogik) kuljetus ja logistiikka (transport og logistik). Vuoden 2007 uudistuksen yhteydessä toteutettiin kaikkia kahtatoista alaa koskeva koulutustakuu, mutta joillakin aloilla on pääsyrajoituksia. Tämä merkitsee, että koulutusalan joitakin ammattikoulutuksia on rajoitettu: opiskelijan täytyy etukäteen tehdä koulutussopimus (katso luku 2.2.3) työnantajan kanssa, tai hän voi aloittaa koulutuksen ainoastaan opetusministeriön asettaman koulutuskiintiön puitteissa. Tämä koskee noin kymmentä koulutusohjelmaa, esimerkiksi viestinnän, vaatetusalan ja kampaaja-alan ohjelmia. Koulutussopimuksen saaneella opiskelijalla on kuitenkin aina oikeus suorittaa opinnot, pääsyrajoituksista huolimatta. Pääsyrajoitukset koskevat sellaisia ammatillisia koulutuksia, joissa hakijoiden määrä ylittää harjoittelupaikkojen määrän, ja aloja, joilla työnsaantimahdollisuudet ovat vähentyneet. Koulutustakuu ei Tanskassa merkitse takuuta siitä, että voi suorittaa minkä koulutuksen tahansa, vaan se merkitsee takuuta mahdollisuudesta suorittaa jokin ammatilliseen pätevyyteen ja kohtuullisiin työnsaantimahdollisuuksiin johtava ammatillinen koulutus. Aina on kuitenkin mahdollista suorittaa ammatillinen koulutus, josta on tehnyt koulutussopimuksen. (Opetusministeriö, Pedersen ) Perusohjelma ja pääohjelma Ammatillisen koulutuksen koulutusalaopinnot ovat Tanskassa nimeltään grundforløb. Nämä opinnot muodostavat koulutuksen aloitusjakson, pakollisen perusohjelman. Jokaiseen koulutusalaan sisältyy joko ammatillisesti tai koulutuksellisesti toisiaan muistuttavia koulutuksia. Perusohjelma käsittää yleensä 20 viikkoa, mutta sen kesto voi vaihdella 10 ja 60 viikon välillä, opiskelijan tarpeen mukaan. Jos opiskelijalla on ennestään paljon työkokemusta tai aikaisempia opintoja, perusohjelma voidaan lyhentää 10 viikon mittaiseksi tai jopa tunnustaa korvatuksi kokonaisuudessaan. Sen sijaan opiskelijat, joilla on erityisiä tarpeita tai jotka haluavat lisätä pätevyyttään, voivat laajentaa perusohjelmaansa aina 60 viikkoon saakka. Perusohjelmaan kuuluu sekä yleisiä yhteisaineita (esim. tanska, matematiikka, kemia, työympäristö, ensiapu) että ammattiin suuntautuvia käytännön aineita. Perusohjelman aikana opiskelija voi ennen pääohjelman ja ammatillisen suuntautumisen valitsemista tutustua useaan eri ammattialueeseen koulutusalan sisällä, jolloin myös viikkojen määrä perusohjelmassa lisääntyy. Perusohjelman päätteeksi tehdään projektityö, johon sisältyy sekä käytäntöä että teoriaa. Perusohjelman suorittamisen jälkeen opiskelija saa grundforløbsbevistodistuksen, joka oikeuttaa yhden tai useamman koulutuksen pääohjelmaan. 16

18 Perusohjelman eli grundforløbet-ohjelman jälkeen opiskelija valitsee hovedforløb-ohjelman, pääohjelman, joka sisältää määrätyn ammatillisen suuntauksen. Pääohjelma kestää normaalisti 2,5 3,5 vuotta, ja siinä vuorottelevat käytännön työelämä ja opetus koulussa. Pääohjelmassa suurin osa koulutuksesta toteutetaan harjoitteluna työelämässä. Pääohjelman aikana koulujaksot sijoittuvat tasaisesti harjoittelujaksojen väliin yleensä noin 5 10 viikon jaksoissa. Esimerkiksi tulevat puusepät tai konepuusepät ovat pääohjelmansa aikana koulussa noin 30 viikkoa, kuudessa viiden viikon jaksossa. LVI-asentajaopiskelijoiden koulujaksot taas ovat 10 viikon mittaisia. Koulujaksojen väliin sijoitetut työharjoittelujaksot voivat olla esimerkiksi 20 viikon pituisia. perusohjelma pääohjelma koulujakso skolperiod Koulun ja työelämän välinen yhteistyö sujuu hyvin harjoittelupaikkojen täyttämisen suhteen. Yritykset tai organisaatiot ottavat usein yhteyttä kouluihin saadakseen opiskelijoita harjoittelupaikkoihinsa. Koulu välittää informaation opiskelijoille, jotka itse valitsevat, mihin yritykseen tai organisaatioon ottavat yhteyttä keskustellakseen koulutussopimuksen mahdollisuudesta. Toimialaneuvostot (de faglige udvalg, katso luku 2.6.2) ja paikalliset koulutusneuvostot (de lokale uddannelsesudvalg, katso luku 2.6.3), jotka muodostuvat paikallisopimusjakso (harjoittelu) Kuvio 1: Tanskan ammatillisessa koulutuksessa vuorotellaan koulussa suoritettavien opintojen ja työpaikalla oppimisen välillä. Koulun perusohjelmaan on jatkuva haku, joten opinnot voi aloittaa milloin tahansa lukuvuoden aikana. Perusohjelman jatkuva haku perustuu siihen, että yritykset palkkaavat harjoittelijoita vuoden ympäri. Huippuaikoja ovat kuitenkin vuoden alku ja elokuu. (Tanskan opetusministeriö, Pedersen ) Kaikki perusohjelmaan ilmoittautuneet opiskelijat saavat yhteysopettajan, joka laatii henkilökohtaisen opetussuunnitelman yhdessä opiskelijan kanssa. Yhteysopettaja ja opiskelija tapaavat säännöllisesti, ja opettaja auttaa opiskelijaa toteuttamaan opetussuunnitelmansa. Yhteysopettaja on tiiviisti yhteydessä opiskelijaan koko koulutuksen ajan ja tukee häntä antamalla hyviä neuvoja ja opastusta. (www.eud-info.dk.) Jokaisella opiskelijalla on oma opintokirjansa, elektroninen kansio, johon tallennetaan kaikki tärkeät koulutukseen ja sen sisältöön liittyvät asiat. Verkkosivulla (> Din uddannelse > Uddannelsesbogen) on malli opiskelijan opintokirjasta Harjoittelupaikka ja koulutussopimus Ammatillisen koulutuksen pääohjelma aloitetaan aina harjoittelujaksolla. Sen vuoksi opiskelijan on tehtävä koulutussopimus yrityksen kanssa ennen pääohjelman aloittamista. Harjoittelupaikan hankkiminen ja koulutussopimuksen tekeminen ovat opiskelijan omalla vastuulla, eivät koulun vastuulla, vaikka koulu onkin velvollinen tarvittaessa auttamaan. Jos opiskelija ei löydä harjoittelupaikkaa yrityksistä, harjoittelun voi suorittaa myös koululla. 17

19 sista työmarkkinaosapuolista, ovat velvollisia muun muassa auttamaan harjoittelupaikkojen löytämisessä ja välittämisessä. Opiskelijan yrityksen kanssa tekemä koulutussopimus on sitova ja asettaa hänet työsuhteeseen työnantajan kanssa. Sopimuksen ensimmäiset kolme kuukautta ovat koeaikaa, jonka aikana molemmat osapuolet voivat purkaa sopimuksen. Koulutussopimuksen astuttua voimaan työnantaja maksaa harjoittelijalleen palkkaa, jonka suuruus on noin Tanskan kruunua kuukaudessa. Sovittu harjoittelijan palkka vaihtelee jonkin verran eri koulutusalojen välillä, työehtosopimusten mukaan, ja palkka nousee pääohjelman edetessä. Opiskelija saa palkkaa koko pääohjelman ajan, myös niiltä viikoilta, jolloin hän on koulussa. (Lisätietoa rahoituksesta on luvussa ) Yrityksellä tai organisaatiolla on oikeudellinen, taloudellinen ja koulutuksellinen vastuu opiskelijasta koko sopimusajan, ja yritys tai organisaatio vastaa myös siitä, että opiskelija selviää loppukokeesta. (Tanskan opetusministeriön esite Utdannelsesaftale En sund investering i fremtiden.) Koulutussopimus tehdään yleensä yhden ainoan työnantajan kanssa, jolle harjoittelija tekee työtä koko sopimusajan, toisin sanoen pääohjelman ajan. Työelämässä tapahtunut erikoistuminen on johtanut siihen, että toiminta on monessa yrityksessä tullut yhä kapea-alaisemmaksi. Tämän vuoksi voi toisinaan olla välttämätöntä, että opiskelija tekee koulutussopimuksen kahden tai useamman yrityksen kanssa saadakseen riittävän pätevyyden työhön. Kun opiskelija on tehnyt yhdistelmäsopimuksen, eri työnantajat vastaavat opiskelijan koulutuksen eri osista. Yhdessä nämä osat muodostavat oppilaan opintokokonaisuuden. (Tanskan opetusministeriön esite Utdannelsesaftale En sund investering i fremtiden.) Kouluharjoittelussa käyvien opiskelijoiden määrä on viime vuosina vähentynyt roimasti. Nykyisin kouluharjoittelussa on noin oppilasta, kun heitä vain kaksi vuotta sitten oli vielä noin Opiskelija käy kouluharjoittelussa joko siksi, että koulutus on kouluperusteinen mutta siihen sisältyy myös harjoittelua tai siksi, että hänen yrityksen kanssa tekemänsä koulutussopimus on jostakin syystä peruttu (yritys on lopetettu, on tullut erimielisyyksiä tms.). Tavallisesti opiskelijat tässä tapauksessa tekevät myöhemmin koulutuksen aikana uuden sopimuksen uuden toiminnan piirissä. Kouluharjoitteluun pääsyä on myös rajoitettu yksittäisissä koulutuksissa, mikä on osaltaan vaikuttanut kouluharjoittelussa olevien opiskelijoiden määrän voimakkaaseen laskuun. (Tanskan opetusministeriö, Pedersen ) Henkilö, jolla on kisällinkirja (fag- tai svendebrev) ja joka on aloittanut oman yrityksen, on muodollisesti oikeutettu kutsumaan itseään kisällimestariksi. Mestari voi hakea toimialaneuvostoilta (de faglige udvalg, katso luku 2.6.2) oikeutta toimia harjoitteluyrityksenä ja palkata harjoittelijoita. Jotta yritys voi tulla hyväksytyksi harjoittelupaikkana, sen on tarjottava sellaista toimintaa, että harjoittelija oppii kaiken sen, mitä koulutuksessa vaaditaan harjoittelijan on siis voitava saavuttaa koulutuksessa asetetut pätevyystavoitteet. Mestari vastaa harjoittelijan koulutuksesta yrityksessä ja huolehtii siitä, että opiskelija saa tarvitsemaansa ohjausta. Mestarilta ei vaadita erityistä ohjauskoulutusta, mutta mestarilla on vastuu yrityksessä tapahtuvasta koulutuksesta. Ohjauksesta voi huolehtia myös ohjauksesta kiinnostunut yrityksen työntekijä, jolla on riittävästi kokemusta työstä. Lomakkeet koulutussopimuksen tekemistä varten löytyvät Tanskan opetusministeriön verkkosivulta (http://us.uvm.dk/erhverv/blanketter/). 18

20 2.2.4 Esimerkkejä ammatillisen koulutuksen väylistä Tanskan ammatillisessa koulutuksessa on useita väyliä. Joustavien koulutusväylien tarve on lisääntynyt sen jälkeen, kun hallitus asetti tavoitteeksi, että 95 prosenttia kustakin nuorten ikäluokasta vuonna 2015 suorittaa nuorisokoulutuksen. Uusia vaatimuksia ovat asettaneet myös työelämän rakennemuutokset. Nykyisin 96 prosenttia nuorista aloittaa vuosittain nuorisokoulutuksen, ja näistä 83 prosenttia suorittaa tutkinnon. (Hallituksen julkaisu Fremgang, fornyelse og tryghed Strategi for Denmark i den globale Økonomi.) Jotta ammatillinen koulutus olisi joustavampi ja vetovoimaisempi, on pyritty lisäämään mahdollisuuksia aloittaa ammatillinen koulutus työelämästä. Ammatillisen koulutuksen aloittaminen työelämästä on ollut mahdollista 1970-luvulta saakka, mutta järjestelmiä on mukautettu ja uusi mestarioppi on muodostettu. Nykyisin opiskelijat voivat ammatillisessa koulutuksessa valita kouluväylän tai harjoitteluväylän. Tavallisin ammatillisen koulutuksen väylä on kouluväylä, jota kuvataan luvussa Siinä oppilas valitsee koulutusalan ja jonkin koulun perusohjelman ja hankkii sitten harjoittelupaikan pääohjelmaa varten. Käytännössä tämä merkitsee, että opiskelija on koulussa noin 20 viikkoa ja tekee sitten koulutussopimuksen työnantajan kanssa. Opiskelija työskentelee tälle työnantajalle 2 3 vuotta. Näiden vuosien aikana on myös koulujaksoja. Monelle nuorelle koulutussopimuksen tekeminen useaksi vuodeksi eteenpäin on suuri askel. Nuori ei välttämättä myöskään aina tiedä tarkalleen, mitä haluaa opiskella. Jotta nuoret eivät luopuisi koulutuksesta näistä syistä, työmarkkinaosapuolet ovat neuvotelleet yritysten mahdollisuudesta palkata vuotiaita nuoria lyhyemmäksi aikaa, esimerkiksi 3 6 kuukaudeksi, niin kutsutun traineejakson ajaksi. Tämä jakso ei ole ammattikoulutusta, vaan sen tarkoituksena on antaa nuorelle aikaa tutustua toimintaan ennen mahdollisen koulutussopimuksen tekemistä. Kun traineejakso on suoritettu, nuori hakee koulun perusohjelmaan ja suorittaa opintoja normaalissa järjestyksessä. (Tanskan opetusministeriön esite Utdannelsesaftale En sund investering i fremtiden.) Elokuusta 2006 alkaen Tanskassa on ollut käytössä uusi sopimusmuoto, jossa opiskelija koulussa suoritettavan perusohjelman sijaan on harjoittelijana yrityksessä koulutuksen koko ensimmäisen vuoden ajan. Tätä sopimusmuotoa kutsutaan nimellä uusi mestarioppi (ny mesterlære). Siinä tehdään sopimus, jonka mukaan työnantaja opettaa opiskelijalle ensimmäisen harjoitteluvuoden aikana kaikki perusohjelmaan sisältyvät asiat. Koulutuksen teoria- ja käytäntösisältöä varten laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma. Vuoden aikana voi olla myös lyhyempiä koulujaksoja. Oppilas saa koulussa myös yhteysopettajan, joka tukee häntä ja yritystä koulutuksen aikana. Opettaja, opiskelija ja yritys ovat jatkuvasti yhteydessä toisiinsa. Ensimmäisen harjoitteluvuoden jälkeen opiskelijan tiedot arvioidaan kokeella (kompetencevurdering), joka useimmissa tapauksissa on käytännön tehtävä. Jos opiskelijan osaaminen katsotaan riittäväksi, hän saa perusohjelman korvatuksi ja voi näin jatkaa suoraan pääohjelmaan samoin kuin muut opiskelijat. Mestarioppi on ollut olemassa jo pitkään, mutta sitä on nyt uudistettu siten, että opiskelija saavuttaa perusohjelmassa vaaditun osaamisen käytännön koulutuksessa, johon mahdollisesti liittyy lyhyempiä koulujaksoja. (Tanskan opetusministeriön esite Utdannelsesaftale En sund investering i fremtiden.) 19

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 18.11.2014 Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 1.8.2015 Heljä Järnefelt erityisasiantuntija Tutkinnon perusteet perustuvat uusiin lakeihin Avaa hyperlinkki Laki ammatillisesta koulutuksesta

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa

ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa Hanna Autere Opetushallitus ECVET Café, Seinäjoki 22.9. 2015 ECVET-aikataulu Lähtökohtana 20 vuotta osaamisperusteisuutta ECVET TWG 2002 Konsultaatio 2007 FINECVET

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 7.2.2013 M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulos) arvioidaan mahdollisimman

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Kansainvälisyys tutkinnon perusteista OPSiin ja OPSista HOPSiin Hanna Autere Kv-strategian virkistyspäivä ammatilliselle koulutukselle 5.2.2016, Helsinki

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA 3 op

HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA 3 op HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA 3 op Koulutuksen sisältösuunnitelma Maanantai 22.11.2010 Klo 9-11.30 Koulutukseen osallistujat Koulutuksen tavoitteet ja sisällöt Ennakkotehtävä; mitä tiedän henkilökohtaistamisesta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI 3.2.2017 Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Onko ammatillisen koulutuksen reformi sinulle tuttu? Vastaa käyttämällä

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Osaamisperusteisuuden vahvistaminen Opetus- ja oppiainekeskeisestä ajattelusta opiskelijan oppimiseen ja osaamiseen Opetussisällöistä

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 07.11.2014 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 25/531/2014 Toripuistikko 5-7 3.kerros 96200 ROVANIEMI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus-ja kulttuuriministeriä muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus 4. Vapaasti

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Verkostoseminaari 24.-25.11.2010 Helsinki Ulla Aunola, opetusneuvos, Ammattikoulutus/Tutkinnot Opiskelijan arviointi opsin luku 4. Oppimisen arviointi

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

yle.fi/aihe/abitreenit

yle.fi/aihe/abitreenit Kaksoistutkinto Saimaan ammattiopisto Sampossa lv 206-207 Kaksoistutkinnon opinto-ohjaaja: Virpi Miettinen virpi.miettinen@edusampo.fi p. 040 550 62 www.ylioppilastutkinto.fi yle.fi/aihe/abitreenit www.imatranyhteislukio.fi

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot