Älä unohda itseäsi. Työuupumuksen kokenut Eija Niemilä: Vuorojärjestelmä vei joustavuuden. Nordean säästöt iskevät kovimmin Suomeen 4

Transkriptio

1 Ammattiliitto Nousu ry:n jäsenlehti Vuorojärjestelmä vei joustavuuden 15 Nordean säästöt iskevät kovimmin Suomeen 4 Työuupumuksen kokenut Eija Niemilä: Älä unohda itseäsi 12

2 Tässä lehdessä 3 Puheenjohtajalta Utopia ei koskaan toteudu 4 Nordean säästöt iskevät kovimmin Suomeen Pohjoismaat yhteisessä veneessä 4 8 Nousussa 10 Nousulainen Marjatta Lammentausta 12 Älä unohda itseäsi Työuupumus ei ole leikin asia 8 14 Ohjeita tukipaketin ottaneelle 15 Vuorojärjestelmä nitisti joustavuuden Luottamuspula syö viihtymistä CC-keskuksissa Vastaamalla voit vaikuttaa Työilmapiirikyselyyn kannattaa vastata. 19 På svenska Paulalta Kissanpäivät, mutta kenellä? 15 Eija Niemilä Espoon Soukanrannassa. Julkaisija: Ammattiliitto Nousu ry, Ratamestarinkatu 12, Helsinki. Päätoimittaja: Johanna Maasto, johanna.maasto@nousu.org. Lehden toimituskunta: Susanna Hagelberg, Sirpa Kalmari, Anna Koivumäki, Johanna Maasto, Laura Tuomola, Elina Vainio, Kristiina Widenius; tiedotus@nousu.org. Tuottaja: Marjo Mikola, marjo.mikola@unionimedia.fi Ulkoasu: Unionimedia Oy, Leila Tarvainen Kannen kuva: Markus Sommers Painopaikka: Erweko Oy Jäsenpalvelu: jasenpalvelu@nousu.org, puh , palveluaika arkisin klo Työttömyyskassan yhteystiedot: JATTK, Pasilanraitio 9 B, Helsinki. Puh: (09) (ma to, klo ), faksi: (09) , asiakaspalvelu@jattk.fi, Kirjaudu sähköiseen asiointipalveluun omilla pankkitunnuksillasi! 2 Nousu

3 Kari Ahola puheenjohtaja Puheenjohtajalta Utopia ei koskaan toteudu Tomi Westerholm Tiedotusvälineet muokkaavat mielikuviamme ja asenteitamme. Olemme tottuneet pitämään uutisia totuutena. Tosiasiassa tiedotusvälineet ovat puhtaita vallankäytön välineitä. Totuus on aina paikkaan ja aikaan sidottu sähköinen impulssi aivoissa. Absoluuttista totuutta ei liene kuin matematiikassa, jos siinäkään. Toisen totuus on toisen valhe. Jotta arviointia todellisuudesta voitaisiin tehdä, tarvitaan pankin yksipuolisen tiedottamisen vastapainoksi myös uutisointia henkilöstön, asiakkaiden ja yhteiskunnan näkökulmasta. Se on ammattiliiton yksi perustehtävistä. Nousua ja pohjoismaisia nordealaisia ammattiliittoja on voimakkaasti syyllistetty tiedottamisen sisällöstä. Meitä on vaadittu tiedottamaan asioita, jotka Tiedotusvälineet ovat puhtaita vallankäytön välineitä. ovat pankin hallituksen puheenjohtajan mielen mukaisia. Pankin ylin johto ja maajohto on aktivoitu hiljentämään kriittinen ajattelu ja johdon päätöksien vaikutuksien arviointi sekä niistä tiedottaminen. Pankki itse haluaisi mieluiten vaieta ja, jos on pakko, tiedottaa palanen kerrallaan. Minulle tämä kertoo paljon. Tiedän että yritys ei ole demokratia vaan sen tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen. Yrityksen on kuitenkin käyttäydyttävä eettisten ja moraalisten arvojen mukaisesti. Globaalissa maailmassa tämä on yhä vaikeampaa, sillä pelikenttänä on koko eriarvoinen maailma. Ne paikat ja maat, missä moraali on löyhin ja etiikka puuttuu, ovat yrityksille mieluisia. Siellä kun bisnekselle ei ole turhia rajoitteita ja esteitä. Haluammeko me yhteiskunnan, jossa yrityksillä on rajaton valta? En ole utopisti, silti en halua dystopiaa. Nousun puheenjohtajat ovat koko maan kattavalla puheenjohtajakierroksella. Tarkoituksenamme on kiertää vuoden mittaan niin monta työpaikkaa kuin on mahdollista. Vaikka odottelemme kutsua vielä lukuisille työpaikoille, on jo tässä vaiheessa selvää, että työpaikoilla vierailu on ehdottaman tärkeää niin meille kuin jäsenille. Se totuus, joka Tukholman pääkonttorin hallituksen neuvotteluhuoneessa halutaan kertoa ja se, joka on esimerkiksi maakunnissa, ovat hyvin kaukana toisistaan. Kun kyyristelet piilossa pankin tiskin takana, jotta lukittujen ovien takana olevat epätoivoiset asiakkaat eivät näkisi sinua konttorin sisällä, tiedät, että asiakaskäyttäytymisen muutos on suuressa määrin liioiteltua ja itseohjattua. Pankilla on valtavasti asiakkaita, jotka jäävät tulevaisuudessa vaille tarvitsemiaan ja haluamiaan palveluita. Lopetettavien konttoreiden asiakkaat pakkosiirretään lähikaupunkeihin, jossa työmäärät kasvavat. Priorisoikaa, kuuluu johdon määräys. Jos onnistut selviämään tavoitteista ja et jää kiinni vääristä valinnoista, ovat tavoitteet ensi vuonna aivan eri tasolla. Asiakasmenetykset kun on kompensoitava korkojen kera. Näistä ja monista muista mielenkiintoisista asioista, kerromme Nousulehdissä, painostuksesta huolimatta. Nousu

4 Nordean säästöt Irtisanomisten määrää pyritään pienentämään vapaaehtoisten irtisanoutumisten avulla. Nordealaisten ammattiliittojen puheenjohtajat, Tanskan Toni Madsen (vas), Norjan Hans Christian Riise ja Suomen Kari Ahola pitävät tiiviisti yhteyttä. 4 Nousu

5 iskevät kovimmin Suomeen Nordean tehostamisohjelmassa on siirrytty henkilökohtaisten yt-neuvotteluiden vaiheeseen. Henkilökohtaiseen yt-menettelyyn joutunee hieman alle sata henkilöä, mutta lopulliset luvut eivät ole vielä selvillä. Konttoriverkostossa vähennysten kokonaismäärä on yhä yli 300 työntekijää, minkä lisäksi vähennyksiä tehdään keskitetyissä yksiköissä. Tehostamisohjelman seurauksena pankin työntekijöitä on myös irtisanoutunut ja hakeutunut muualle töihin. Työntekijöiden turhautuneisuus ja uupumus purkautuivat 13. kesäkuuta ulosmarssina, joka sulki konttorit päivän ajaksi. Nousu ry:n varapuheenjohtaja Tarja Furuholmin mukaan paine ulosmarssin järjestämiseen tuli jäsenistöstä. Koettiin että haluttiin jollain keinolla saada julkisuuden huomio siihen, mitä pankissa tosiasiassa nyt tapahtuu. Tämä on osittain mediasotaa; pankkihan pyrkii ilmoittamaan julkisuuteen pienempiä lukuja henkilöstövähennysten määristä, Furuholm sanoo. Ulosmarssi sai kattavasti huomiota tiedotusvälineissä. Nordean johto ei mielenilmauksesta ilahtunut, sillä työntekijöillä on voimassa oleva työehtosopimus. Pankin ovea kolkuttelemaan jääneiden asiakkaiden reaktiot olivat sen sijaan yllättävän kannustavia. Meille tuli harvinaisen paljon positiivista palautetta asiakkailta. He olivat täysin meidän takanamme. En tiedä, tuliko se yllätyksenä pankin johdolle, Nordean pääluottamusmies Paula Hopponen kertoo. Kukaan ei jää yksin Iso osa vähennyksistä pyritään hoitamaan henkilökohtaisten tukipakettien, eläköitymisten tai muiden vapaaehtoisten toimien kautta. Se on omalla tavallaan hyvä ratkaisu, sillä silloin ei tarvitse niin monelle osoittaa työnantajan toimesta ovea. Mutta näihinkin tilanteisiin saattaa liittyä tunne painostuksesta. On annettu ymmärtää, että olisi viisainta hakea tukipakettia. Henkilön päätös ei ehkä ole perustunut siinä tilanteessa puhtaasti vapaaehtoiseen ratkaisuun, Hopponen sanoo. Jos työntekijä saa kutsun henkilökohtaiseen yt-neuvotteluun, hänen kannattaa ottaa heti yhteyttä työpaikkansa luottamusmieheen. Palaveriin ei tule mennä yksin, eikä mitään pidä allekirjoittaa ilman luottamusmiestä. Neuvottelussa kysytään ensin, miksi juuri tämä henkilö on kutsuttu sinne.» Nousu

6 Yhteispohjoismainen hallitus kokoontuu säännöllisin väliajoin. Viimeksi se kokousti elokuun lopussa Oslossa. Sitten selvitellään työtehtävät ja se, ovatko työt oikeasti loppumassa. Jos näyttöä tästä ei ole, ilmoitetaan että mahdollinen irtisanominen tulee olemaan laiton, Hopponen kertoo. Neuvottelusta alkaa neljä kuukautta kestävä työn uudelleenetsimisaika, jolloin työntekijälle yritetään löytää muuta työtä konsernin sisältä, ja hän voi osallistua pankin kustantamaan työnhaku- valmennukseen. Jos töitä ei löydy, on työntekijällä viikko aikaa päättää, ottaako hän tukipaketin vai odottaako mahdollista irtisanomista. Harkinta vai hoppuilu? Paula Hopponen korostaa, ettei tukipakettipäätöksiä pidä tehdä hätiköiden. Paketin ottanut henkilö irtisanoutuu, joten työsuhteen päättymisen laillisuutta Neuvottelujen sisällöstä saa kertoa perheelle Tiedotusoikeus ja -velvollisuus neuvottelujen sisällöstä on työnantajalla. Työntekijät saavat keskustella neuvotteluista työyhteisön sisällä ja perheensä kanssa. Jossain vaiheessa oli annettu tieto, jonka mukaan neuvotteluista ei saisi kotonakaan kertoa. Se saatiin kuitenkin oikaistua. Jos työpaikka on menossa alta eikä siitä saa kotiväen kanssa keskustella, onhan se aivan kohtuutonta, Tarja Furuholm sanoo. Ulkopuolisille liikesalaisuuksia ei saa kertoa esimerkiksi lehtijutun tai sosiaalisen median kautta. Työnantaja hoitaa tiedottamisen myös asiakkaiden suuntaan. Työntekijä voi kuitenkin joutua hankalaan tilanteeseen, jos asiakas on päätellyt vaikkapa pankin käteispalvelujen loppuvan ja kysyy asiasta suoraan. Silloin on vain vastattava, että tämä on toistaiseksi näin, eikä muuta pysty vielä sanomaan. ei voi kyseenalaistaa. Jos henkilö irtisanotaan, työnantajalla on työsuhteen päättymisen jälkeen yhdeksän kuukauden takaisinottovelvoite. Tuona aikana pankki ei voi palkata ulkopuolelta työntekijöitä tekemään irtisanotun töitä. Meillä on paljon ihmisiä, jotka ovat jo pidemmän aikaa miettineet, että lähtisivät heti, jos saisivat paketin. Mutta suosittelemme kaikkia sellaisia henkilöitä, jotka haluavat vielä töitä tehdä ja joilla ei ole tiedossa uutta työpaikkaa, katsomaan asian loppuun asti, varapääluottamusmies Silja Ijas sanoo. Nousu ry on jäsentensä tukena työpaikkojen luottamusmiesten ja alueellisten neuvottelevien luottamusmiesten kautta. Se antaa tukea myös niille, jotka jäävät pankin palvelukseen. Työtaakka tulee koko ajan lisääntymään ja taistelemme sen puolesta, että saisimme kohtuullistettua henkilöiden tekemää työmäärää, Tarja Furuholm sanoo. Furuholmin mukaan työnantaja on useilla vähittäispankin alueilla jo ilmoittanut rekrytointitarpeesta. Työntekijöitä on lähtenyt niin paljon, että kaikkia avoinna olevia paikkoja ei todennäköisesti pystytä täyttämään. Pääsikö työnantaja nyt siis eroon kokeneimmista työntekijöistään, joilla ei 6 Nousu

7 Näin muissa pohjoismaissa Tanskan ammattiliiton puheenjohtaja Toni Madsen kertoo, ettei Tanskan lainsäädäntö velvoita ilmoittamaan mahdollisten irtisanomisten kokoluokkaa etukäteen. Siellä noin 170 ihmistä on ottanut vastaan tukipaketin. Tanskassa tehdään parhaillaan organisaatiomuutosta, jonka seurauksena osa työtehtävistä siirretään Puolaan. Osa konttoreista suljetaan, ja niiden työntekijät joutuvat muuttamaan suurempiin kaupunkeihin. Madsenin mukaan Nordeaa on käsitelty Tanskan tiedotusvälineissä paljon vähemmän kuin Suomessa. Eniten huomiota on herättänyt se, että useat pankin johtohenkilöt ovat viime aikoina lähteneet Nordeasta. Tanskassa ei ole lakko-oikeutta. Suomalaisten lakko sai kuitenkin useat tanskalaiset ottamaan yhteyttä liittoon ja kysymään lisätietoja. Suomalaiset kollegat tavallaan viitoittavat tietä meille kaikille, Madsen sanoo. Norjan vähennysmäärät yllättivät Norjassa leikkausten arvioitiin alun perin koskevan enintään 150 ihmistä, ja kaikki vähennykset oli määrä hoitaa vapaaehtoisin järjestelyin. Elokuun lopussa luku oli kuitenkin kasvanut työntekijään. Norjalaisia työntekijöitä edustavan ammattiliiton puheenjohtajan Hans Christian Riisen mukaan vähennysten takaraja on vuonna Toivon yhä, että vähennykset saadaan tehtyä vapaaehtoisten ratkaisujen avulla. Olen huolissani, sillä meillä on velvollisuuksia asiakkaitamme kohtaan. Perusarvoihimme kuuluu asiakastyytyväisyys ja monet työntekijät ihmettelevät, miten se onnistuu, Riise sanoo. Konttorien sulkemisiin lähiaikoina Riise ei usko, sillä konttoriverkostoa karsittiin muutama vuosi sitten merkittävästi. Noin 90 konttorista vain kaksi tarjoaa enää käteispalveluja. Ruotsissakin katoaa työpaikkoja Ruotsissa tehostamisohjelman seurauksena työtehtäviä katoaa. Lisäksi niitä tehostetaan, automatisoidaan sekä järjestetään uudelleen. Jäljelle jäävät työt hoidetaan vähemmällä henkilömäärällä. Osa töistä siirretään Puolaan, ja joukko konttoreita suljetaan tai yhdistetään toisiin. Nordean konserniyhdistyksen puheenjohtajan Berit Ohlssonin mukaan täsmällistä tietoa henkilöstövähennyksistä ei ole. Henkilötyövuosien määrää vähennetään esimerkiksi niin, ettei poistuvien henkilöiden tilalle palkata uusia sekä tarjoamalla eläkeratkaisuja tai vapaaehtoisia ratkaisuja, joihin liittyy uusiin työtehtäviin sijoittumisen tukemista tai lähtökorvauksia. Työntekijät ovat jo tottuneita tämän tyyppisiin muutoksiin, joten mitään voimakkaita reaktioita ei ole ollut. Median kiinnostus heräsi, kun ensimmäinen lehdistötiedote leikkauksista julkaistiin. Sen jälkeen on ollut rauhallista, Ohlsson kertoo. ehkä nähty olevan tarpeeksi dynaamista asennetta? Tilalle se palkkaa nuorta joustavampaa työvoimaa ja mahdollisesti vielä pienemmällä palkalla. Pohjoismaat yhteisessä veneessä Pankki vähentää myös muissa pohjoismaissa, vaikka lainsäädännöt ja neuvotteluprosessit ovatkin erilaisia. Paula Hopponen kuitenkin epäilee vähennysten olevan suurimpia Suomessa. Tehostamisohjelma on myös saanut Suomessa huomiota paljon muita maita enemmän. Meillä on ehkä vahvempi reagoimisen perinne. Suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluu, että ammattiliitot ilmoittavat julkisesti, mitä mieltä ne ovat, Tarja Furuholm sanoo. Pohjoismaiden tilanteesta pyritään muodostamaan yhteenveto säännöllisesti kokoontuvassa yhteispohjoismaisessa hallituksessa. Sen lisäksi pohjoismaiset yhteistoimintaryhmät kokoontuvat noin kerran kuussa. On hirveän tärkeää, että tiedetään, mitä on missäkin maassa meneillään. Olemme yhteisessä veneessä, Hopponen sanoo. Jenni Meronen kuvat Christian Roth Christensen, Oslo Nordean konserniyhdistyksen puheenjohtajan Berit Ohlsson. Daniel Ericsson Nousu

8 Evelina Tinus hopealle Osaaja-kilpailussa "Ystävällinen. Erinomainen asiakaskokemus! Hän on oikeassa paikassa. Evelina Tinus on saanut aiemminkin työstään positiivista asiakaspalautetta, mutta nyt myös Liiketalouden liitto LTA ry. palkitsi hänet hopeasijalla Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja -kilpailussa. Nordean Helsinki-Kannelmäen palvelukonttorissa työskentelevä Evelina Tinus on Petroskoista, Venäjän Karjalasta muuttanut paluumuuttaja ja keväällä 2013 merkonomiksi valmistunut nuori äiti. Opiskelunsa Evelina suoritti työn ohessa siten, että kävi kolme neljä kertaa viikossa koulussa. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen onnistui mielestäni hyvin. Sain paljon tukea konttorijohtajaltamme Jaana Mikkoselta, jonka kanssa suunnittelimme tarvittavia näyttöjä. Tutkintonäyttöjen aiheiksi pyrimme löytämään minun työssäkehittymiseni kannalta oleellisia asioita, Evelina kertoo. Asiakaspalvelua usealla kielellä Pääaineensa Evelina Tinus suoritti asiakaspalvelusta ja myynnistä. Aihe soveltuu hyvin Evelinalle, joka toimii palveluneuvojana. Pidän asiakaspalvelusta. Pyrin käyttämään asiakkaan kanssa tapaamiseen kuuluvan ajan tehokkaasti. Minulle on tärkeää, että asiakkaan asia tulee hoidetuksi ja että hän tuntee itsensä kuunnelluksi, Evelina kertoo. Evelinan äidinkieli on venäjä, joten hän palvelee siten myös sujuvasti venäjänkielisiä asiakkaita. Kun tulin töihin Nordeaan, sana levisi venäjänkielisten asiakkaiden keskuudessa. Tästä syystä venäjänkielisten asiakkaiden määrä on tuntuvasti lisääntynyt. Olen saanut paljon positiivista palautetta heidän asioidensa hoidosta, Evelina iloitsee. 8 Nousu ? Minulle on myönnetty tukipaketti. Mitä minun pitäisi nyt tehdä? Jäsenet kysyvät Jäsenpalvelu vastaa Ensimmäiseksi sinun tulee ilmoittautua Työ- ja elinkeinotoimistoon ja noudattaa heidän antamia ohjeita. Ilmoita asiasta myös liiton toimistoon jasenpalvelu@nousu.org, jotta jäsenrekisteri saadaan ajan tasalle. Tietoja päivärahasta, sen suuruudesta, hakemisesta ja muista oleellisista asioista saat työttömyyskassa JATTK:sta, asiakaspalvelu@jattk.fi. Tässä lehdessä sivulla 14 työttömyyskassan johtaja Eeva Kivijärvi antaa yksityiskohtaista tietoa asiasta. Päivi Mikkonen jasenpalvelu@nousu.org

9 NOUSUSSA Edustajisto kokoontuu syyskokoukseen Sääntömääräinen edustajiston kokous pidetään Espoossa. Kokouksessa päätetään muun muassa toimintasuunnitelmasta ja jäsenmaksun suuruudesta vuodelle Kokousmateriaali, aikataulu sekä muu informaatio lähetetään kokousedustajille lähempänä ajankohtaa. Edustajiston jäseniä pyydetään ilmoittautumaan kokoukseen liiton verkkosivuilla Noora-palvelun kautta. Edunvalvontaa ja tomaatinviljelyä Aktiinen Evelina Tinus on aloittanut tänä keväänä myös konttorinsa varaluottamusmiehenä. Olen aika tuore pankkilainen, ja minusta luottamusmiehen tehtävät tuntuivat kiinnostavilta. Halusin ensin aloittaa varaluottamusmiehen tehtävistä ja pikku hiljan perehtyä koko hommaan. Otan aina mielelläni vastaan uusia tehtäviä ja haasteita. Siksi minusta tuntui kivalta aloittaa myös varaluottamusmiehenä ja olla tukena työkavereille meidän päivittäistyössämme, Evelina toteaa. Neljä vuotiaan Emilia-tytön äiti on aktiivinen töiden ulkopuolellakin. Vapaa-ajalla ensimmäisen paikan vie luonnollisesti tytär, mutta perheellä on myös oma viljelypalsta Helsingin Malmilla. Siellä kasvavat muun muassa makeat tomaatit. Puheenjohtajakierros jatkuu Nousun puheenjohtaja Kari Ahola ja varapuheenjohtaja Tarja Furuholm ovat tutustuneet Nordean konttoreihin ympäri Suomen puheenjohtajakierroksellaan. Vierailut eri alueilla ovat olleet todella antoisia ja vastaanotto kaikkialla erittäin myönteinen. Vierailujen aikana tavoitteemme on tavata mahdollisimman paljon jäseniä ja tutustua konttoreihin. Konttorikäyntien lisäksi paikkakunnilla järjestetyt jäsenillat antavat tähän oivan mahdollisuuden. Myös aluejohdon tapaaminen kuuluu ohjelmaan. Näissä keskusteluissa pyrimme saamaan kokonaiskäsityksen alueen tilanteesta. Oppaanamme vierailun aikana toimii alueen neuvotteleva luottamusmies, Tarja Furuholm kertoo. Seuraavat kiertuepaikkakunnat ovat Kotka ( ) ja Salo ( ). Mikäli alueellasi ei ole vielä järjestetty puheenjohtajakierrosta, ota yhteyttä alueen neuvottelevaan luottamusmieheen. Tilaisuuksia koordinoi pääluottamusmiestoimistossa Terttu Suonkanta. Mikä Osaaja-kilpailu? Valtakunnallinen Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja -kilpailun järjestää liiketalouden Liitto LTA ry yhdessä Opetushallituksen ja Liiketalouden perustutkinnon tutkintotoimikunnan kanssa. Kilpailun tarkoituksena on lisätä aikuiskoulutuksen sekä erityisesti merkonomikoulutuksen ja merkonomiosaamisen arvostusta sekä tukea ja kannustaa aikuisopiskelijoita. Puheenjohtaja Kari Ahola (vas), Saarijärven konttorin luottamusmies Hanna Asplund ja Järvi-Suomen alueen neuvotteleva luottamusmies Sanna Jääskeläinen. Nousu

10 Neuvottelu on yhteistyötä Aina ei tarvitse riidellä. Hyvä lopputulos syntyy neuvottelemalla, sanoo Marjatta Lammentausta. Ihmiset reagoivat työsuhteen päättymiseen vaihtelevasti. Joku itkee, toinen suuttuu, kolmas keskittyy tulevaisuuteen. Irtisanominen merkitsee suuria muutoksia, eikä luottamusmies saa hoitaa omaa tehtäväänsä puolivillaisesti, sanoo neuvotteleva luottamusmies Marjatta Lammentausta. Osapuolten kuunteleminen on ensiarvoisen tärkeää. Pöydän ääressä pitää pysyä rauhallisena ja antaa ihmisen tarvittaessa purkaa pahaa oloaan. Se on ehkä aina ollut oma vahvuuteni, että osaan ottaa asiat asioina ja tarjota olkapäätä, Lammentausta miettii. Tampereen alueen nordealaiset tuntevat Lammentaustan luottamusmiehenä, joka on edustanut heitä 1990-luvulta asti. Kollegat ja neuvottelukumppanit kuvaavat häntä sanalla rakentava. Neuvotteluissa on aina ollut positiivinen pohjavire. Mottoni on, että asiat saavat riidellä, ihmiset eivät. Jos ongelmat muistettaisiin aina ratkaista yhteistyöllä, olisi kaikkien työ paljon helpompaa, Lammentausta summaa. Ongelmia ja onnistumisia Marjatta Lammentaustan luottamusmiesuralle on mahtunut laskukausia, pankkifuusioita ja lukuisia yt-neuvotteluita luvun pankkifuusioiden myötä konttoreita oli liikaa. Kun kaksi pankkia yhdistyi, oli ymmärrettävää, että konttoreita ja päällekkäisiä tehtäviä piti karsia. Säästöjä piti pahimmillaan löytää kymmenien henkilötyövuosien edestä muutaman vuoden välein. Aina vaan neuvoteltiin uusista irtisanomista. Mutta asioita saatiin myös järjesteltyä osa-aikaistamisilla ja eläköitymisillä. Ongelmat olivat suuria, mutta niin olivat myös onnistumiset. Tiukissakaan paikoissa neuvottelut eivät koskaan päättyneet ovien paukutteluun, Lammentausta muistelee. Neuvottelu alkaa usein vastakkainasettelulla, jossa toinen osapuoli koetaan monesti haastajana, jota vastaan pitää hyökätä tai puolustautua. Pitäisi muistaa, että neuvottelijat eivät ole kaikissa tilanteissa vastakohtia tai vihollisia vaan kumppaneita. Neuvotteleva luottamusmies neuvottelee paikallisesti henkilöstöön liittyvistä asioista aluejohtajan kanssa. Se, että neuvottelukumppanini oli 16 vuoden ajan sama, auttoi paljon. Oli helpompaa löytää paras ratkaisu tälle alueelle. Marjatta Lammentausta Konttoreiden luottamusmiehet valitsevat keskuudestaan neuvottelevan luottamusmiehen alueelle. Tampereen yrityskonttorissa työskentelevä Marjatta Lammentausta on toiminut neuvottelevana luottamusmiehenä 1990-luvun puolivälistä lähtien. Nordessa 40, joista yli 30 vuotta erilaisissa henkilöstönedustajan tehtävissä. Yrityksen palveluneuvoja Tampereen alueen neuvotteleva luottamusmies ja Nousun edustajiston jäsen. 10 Nousu

11 Me Tampereella olemme tiiviillä kaupunkialueella, ja jos konttori menee kiinni, uusi työ voi löytyä läheltä. Haja-asutusalueella työpaikan vaihtuminen ei suju niin helposti, Marjatta Lammentausta sanoo. Jaksaminen koetuksella Ajat, jolloin pankista on irtisanottu paljon väkeä, ovat olleet Marjatta Lammentaustan mukaan vaikeimpia. Työsuhteen katkaisemisiin ei aina ole ollut löydettävissä perusteluja, vaan joskus kyse on ollut pelkistä valinnoista ja pahimmillaan irtisanotun huonosta onnesta. Nykyään aina vaan tehostetaan ja karsitaan, mutta työmäärä ei vähene eikä selittävää tekijää tai tarvetta irtisanomisille näyttäisi olevan. Kokemus on taannut sen, että Lammentausta ei menetä yöuniaan neuvotteluiden takia. Jaksamisen kannalta on tärkeää tietää tekevänsä parhaansa. Valmistaudun, keskustelen ihmisten kanssa heidän tilanteestaan ja käyn neuvottelun kulun mielessäni läpi ennen tapaamista ja sen jälkeen. Kaikesta neuvottelukokemuksesta pankkityössä on hyötyä myös luottamusmiehen tehtävissä, Lammentausta sanoo. Tiimin, muiden luottamusmiesten ja pääluottamusmiestoimiston tuki on tärkeää. Kokeneiden kollegoiden kanssa asioista voi keskustella, osaamista voi yhdistellä ja arjelle uskaltaa nauraa, Lammentausta pohtii. Vihamielisesti ei kannata koskaan lähteä liikkeelle, asiallisesti keskustelemalla ja perustelemalla saa paremmin asioita läpi, Lammentausta sanoo. Osaamisen ja ammattitaidon ylläpitäminen, neuvottelutaitojen kehittäminen ja yhteistoimintalain ja luottamushenkilön oikeuksien tunteminen helpottavat neuvottelutilanteita ja auttavat ymmärtämään asioiden merkityksiä, hän evästää tulevia neuvottelijoita. Hyvät ja luottamukselliset välit neuvottelukumppaniin ovat kaiken a ja o. Ja että tieto kulkee molempiin suuntiin jäsenille ja neuvottelukumppaneille. Viihtyminen on tärkeää Neuvotteluissa asiat on otettava vakavasti, mutta Marjatta Lammentaustan mielestä töissä pitää olla joskus hauskaa, eikä huumoria saa unohtaa. Nykyään pankkityö on kuitenkin kovin tarkkaan määritelty ja kalenteri tiukka, Lammentausta huokaa. Hän toivoisi, että ihmiset pitäisivät rohkeasti puoliaan. Ei kannata lähdön pelossa suostua mihin vain ja siten pilata omaa työssäviihtymistään. Niin ei kauaa jaksa. Lammentausta lataa akkujaan mieluiten perheen ja läheistensä kanssa, hoitaa Ikaalisissa lapsuudenkotiaan ja puutarhaa ja kuuntelee musiikkia. Nyt, kun pankkiura ja luottamustoimet ovat jäämässä taakse, hän on miettinyt vapaaehtoistyöhön ryhtymistä. Olen tottunut hoitamaan ihmisten asioita, eikä minulla vielä ole lapsenlapsia. Olli-Pekka Latvala, Marjo Mikola kuvat Olli-Pekka Latvala Nousu

12 Älä unohda itseäsi Työuupumuksen kokenut Eija Niemilä toivoo, että muutkin väsymyksen kanssa kamppailevat saisivat voimaa ja oppisivat sanomaan tarvittaessa ei. Sinun ei tarvitse olla täydellinen tai maailman nopein, ja itseään ei saa koskaan unohtaa. Tämän on Nordean espoolaisessa konttorissa henkilökohtaisena pankkineuvojana työskentelevä Eija Niemilä oivaltanut. Olen oppinut sanomaan ei, eikä siitä tule edes huono omatunto. Enää en ylipalvele. Olen sinut sen kanssa, että en ehdi kaikkea. Minun ei tarvitse aina joustaa tai olla paikalla. Syksyllä 2012 kaikki oli vielä toisin. Töitä oli jo lähtökohtaisesti liikaa, ja Niemilä myöntää haalineensa niitä lisää, jotta pääsisi työnantajan asettamiin tavoitteisiin. Työpäivät pitenivät huomaamatta 9-tuntisiksi, sitten jopa 12-tuntisiksi. Ajankäytön hallinta katosi. Hain sitä, että seuraava päivä olisi helpompi. Mutta eihän se ollut. Tykkään tavoitteellisesta työstä. Lisäksi olin asettanut itselleni tärkeitä tavoitteita, kuten asiakastyytyväisyyden, hän lisää. Työterveyslääkäri lähetti Niemilän kuudeksi viikoksi sairauslomalle lepäämään. Diagnoosi oli uupumus. Ihmeellistä, mutta menin aina innolla töihin. Asiakkaiden kohtaaminen auttoi jaksamaan, unohdin kaaoksen ja keskityin ihmiseen. Merkit näkyvillä Eija Niemilä kertoo, että hänellä on taito ymmärtää ihmistä. Se, miksi hän ei huomannut omaa väsymystään, ihmetyttää häntä itseään vieläkin. Työkaverit olivat jo huomanneet, että jotain oli vialla. Meillä on saumaton ja avoin tiimi. Jos itkettää, saa itkeä, EijaNiemilä sanoo. Työ vei kuitenkin kaikki voimat, ja omat harrastukset ja sosiaalinen elämä jäivät. Vapaa-ajalla en jaksanut vastata puhelimeen. Oikeastaan on ihme, että minulla on vielä ystäviä, ja tyttäreni Jasmin on pärjännyt niin hyvin koulussa. Kuusi viikkoa on lyhyt aika toipumiseen. Itkin ja nukuin päivisin, kun tytär oli koulussa. Toisaalta oli ihanaa, että pystyin antamaan itselleni luvan olla väsynyt. Keväällä 2013 Niemilä osallistui yhdeksän muun nordealaisen pankkineuvojan kanssa Kelan työhönkuntouttamisen TK2-pilottiin. Kuntoutujat olivat tiiviisti yhteydessä omaan työpaikkaansa ja työterveyshuoltoon. Niemilän mukaan eniten apua oli avoimesta keskustelusta aidosti kuuntelevan kuntoutuslääkärin ja muun ryhmän kanssa. Koen kuitenkin, että kuntoutin itse itseni. Päätin toipua ja annoin itselleni aikaa siihen. Tiimin ja esimiehen tuesta oli apua prosessissa. Vaikka urheilu oli jäänyt, Nimilällä oli onneksi hyvä peruskunto. Olin henkisesti uupunut. Mikä on muuttunut? Eija Niemilä listaa asioita, jotka ovat tärkeitä jaksamisen kannalta: omien voimavarojen tunteminen ja tunnistaminen sekä työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen. Työn luonne on muuttunut Vuonna 2011 Nordean konttoreissa tapahtuneet New Normal -henkilöstövähennykset vaikuttavat edelleen, ja viime tammikuussa kerrottiin uudesta, 900 miljoonan euron säästötavoitteesta. Konttoriverkostossa aiotaan vähentää 320 henkeä ja keskitetyissä yksiköissä 150 henkilöä. Irtisanomisuhan alla moni painaa jaksamisensa rajoilla, ettei vaikuttaisi alisuoriutujalta tehdyt vähennykset näkyvät vielä konttoreissa, ja ihmiset osaavat olla peloissaan jatkotiukennuksista, vaikka niitä ei ole vielä toteutettu, sanoo varapääluottamusmies Silja Ijas. Iljas kertoo samat työt tehtävän jatkuvasti yhä pienemmällä väkimäärällä. Nordean päätyösuojeluvaltuutettu Jorma Nylund muistelee, että KOP-SYP-fuusion jälkeen työt tehtiin hengellä, nykyisin 7 000:lla. Pankki kuitenkin tekee moninkertaista tulosta aiempaan verrattuna. Tunnin pituiseen palveluneuvonta-aikaan lisätään jatkuvasti tehtäviä. Työnantaja käskee priorisoida, mutta ei kerro, mitä voi jättää tekemättä, kun kaikkia ei 12 Nousu

13 Ennen tein kaiken, nyt keskityn oikeitten asioiden tekemiseen. Osaan kieltäytyä kohteliaasti ei niin tärkeistä asioista ja aikatauluttaa työpäivän järkevämmin. Nykyään Niemilä tekee ylitöitä vain poikkeustapauksissa. Harrastukset ovat palanneet hänen elämäänsä. Olen illat kotona en työssä, tapaan ystäviä, nauran ja hymyilen. Niemilä kertoo, että hän joutuu muistuttamaan itseään oppimistaan asioista yhä. Moni muu kamppailee samassa tilanteessa. Meidät on kasvatettu jaksamaan, ja olemme oppineet, että kiire on normiarkea. Jos tuntuu, että ei jaksa, kannattaa asiasta puhua ajoissa esimiehelle ja hakea apua työterveyshuollosta. Marjo Mikola kuva Markus Sommers Soukanranta Espoossa on Eija Niemilälle tärkeä paikka, jossa voi rauhoittua ja hengittää. Tytär Jasmin on usein mukana. ehdi tehdä, Silja Ijas sanoo. Esimerkiksi EU-lainsäädännön tärkeään asemaan nostama asiakkaan tunnistamislomake voi viedä 20 minuuttia asiakkaalle varatusta tunnista. Ijas ihmettelee myös pankin toimintatapaa, jossa ensin vähennetään työntekijöitä ja vasta sitten tehostetaan työtapaa esimerkiksi it-järjestelmiä kehittämällä. Hänen mukaansa konttoreissa on burn out -tapauksia ja väsymystä, josta ei enää työpäivän jälkeen ehdi palautua. Nylundin tavoin Ijas uskoo osasyyksi sen, että suuri osa konttorien työntekijöistä on hyvin kilttejä ihmisiä, jotka uhrautuvat asiakkaan eteen osaamatta pitää puoliaan muuttuvassa työelämässä. Työ on muuttunut tarkasta numerotyöstä lähemmäs myyntiä, ja se vaatii toisenlaista asennetta. Työn tarkkuus on vähentynyt, Nylund sanoo. Oili Valkila Nousu

14 Ohjeita tukipaketin ottaneelle Nousun jäsenet ovat vakuutettuja JATTK- työttömyyskassassa. Kassanjohtaja Eeva Kivijärvi on koostanut ohjeistuksen työsuhteen päättämissopimuksista sekä niihin liittyvistä taloudellisista etuuksista eli niin sanotuista tukipaketeista. Ohjeet ovat kokonaisuudessaan luettavissa Nousun verkkosivuilta sekä suomeksi että ruotsiksi. Työsuhde voi päättyä työnantajan ja työntekijän välisestä sopimuksesta. Työsuhteen päättyessä työnantaja saattaa, sopimukseen liittyen, maksaa työtekijälle vapaaehtoisesti etuutta, jonka maksamiseen työantajalla ei lain tai työehtosopimuksen mukaan olisi velvollisuutta. Tällaista etuutta kutsutaan yleisesti tukipaketiksi tai erorahaksi. Tässä tekstissä sitä kutsutaan tukipaketiksi. Tukipaketti vaikuttaa sekä työttömyyspäivärahaan että eläkkeeseen. Siksi on tärkeää selvittää Työttömyyskassa auttaa ja palvelee työttömyyskassasta tukipaketin vaikutus työttömyyspäivärahaan ja eläkeyhtiöstä vaikutus työkyvyttömyys-, työttömyysja vanhuus eläkkeeseen. Tukipaketin verotuksesta saat tarkempia tietoja verotoimistosta. Tukipaketin maksamisesta tehdään yleensä osapuolten välillä kirjallinen sopimus, mutta välttämätöntä se ei ole, vaan maksaminen voi perustua työnantajan tahtoon. Työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta ajalta, jolle tällainen etuus jaksotetaan. Lisäksi on huomattava, JATTK-työttömyyskassan puhelinpalvelu toimii maanantaista torstaihin välisenä aikana numerossa Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostitse osoitteella asiakaspalvelu@jattk.fi Lue lisää netistä Lisää neuvoja siitä, miten toimia työn päättyessä, miten jaksotusaika lasketaan sekä tietoa lisäpäiväoikeuksista löytyy Nousun verkkosivuilta kohdasta jäsenedut ja palvelut/työttömyysturva. Ohjeistus on sekä suomeksi että ruotsiksi. että etuuden ei tarvitse välttämättä olla rahaa, vaan se voi olla esimerkiksi esine tai muuta omaisuutta. Tällöin jaksotettavan etuuden määränä pidetään esineen tai muun omaisuuden arvoa sen luovutushetkellä. Miten toimit, kun työ päättyy? Vaikka jaksotuksen vuoksi et heti saisikaan työttömyyspäivärahaa sinun tulee kuitenkin työsuhteen päättyessä, viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä ilmoittautua TE-toimistoon eli työ- ja elinkeinotoimistoon (entinen työvoimatoimisto) työttömäksi työnhakijaksi ja pitää työnhakusi voimassa työvoimaviranomaisen edellyttämällä tavalla. Jos olet saanut yli puolen vuoden tukipaketin, ja ilmoittaudut työnhakijaksi vasta, kun tukipakettiaika on kulunut, voidaan sinun katsoa olleen poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä. Tällöin et voi saada päivärahaa ennen kuin olet uudelleen täyttänyt 26 kalenteriviikon työssäoloehdon eli ollut työssä 26 kalenteriviikkoa (vähintään 18 tuntia viikossa). Eeva Kivijärvi JATTK-työttömyyskassa 14 Nousu

15 Uusi työvuorojärjestelmä vei tänä keväänä vuorotyöstä joustavuuden Nordean puhelinpalvelukeskuksissa. Työnantaja yrittää myös teettää töitä koko ajan halvemmalla. Nordean puhelinpalvelukeskuksista (Contact Centre eli CC) kuuluu huolestuttavia viestejä. Huhtikuussa hankittu automaattinen työvuorojärjestelmä on ahdistanut työn tekoa. Työvuorojen laadinnasta on hävinnyt viimeinenkin joustavuus. Meille on kerrottu, että nykyinen järjestelmä on parasta, mitä markkinoilta löytyy. Voi olla, että sitä ei vain haluta käyttää oikein, vaan mahdollisimman edul-» Vuorojärjestelmä nitisti joustavuuden Nousu

16 » lisesti pankin näkökulmasta, sanoo neuvotteleva luottamusmies Sirpa Kauppinen Nordean Helsingin CC-keskuksesta. Suomessa on tehty vuorotyötä vuosikymmenet, mutta pankkityössä se on suhteellisen uutta. Kokemattomuus myös näkyy: pienten lasten vanhemmat ja omaishoitajat eivät ole saaneet tehdä toivomaansa päivävuoroa. Monien toivomukset iltavuoroista eivät nekään ole käytännössä toteutuneet. Esimerkiksi Oulussa viimeisestä iltavuorosta ei ole päässyt julkisilla kulkuneuvoilla kotiin. Ainakaan toistaiseksi järjestelmä ei ole sallinut vuorojen vaihtamista esimerkiksi eri paikkakuntien välillä. Meille sanotaan, että tämä on vuorotyötä, johon olette itse halunneet. Minä kyllä tulin töihin kello 8-20 väliseksi ajaksi. Sitten aukioloaikaa lisättiin. Se on ollut koko ajan sanelupolitiikkaa, sanoo luottamusmies Kaarina Paaso Oulun CC-keskuksesta. Luottamuspula syö viihtymistä Työaikakysymykset ovat tulehduttaneet ilmapiiriä myös vuoron aikana. Joissain yksiköissä työnantajan luottamuspula työntekijöihin on ilmennyt tavoilla, jotka työntekijät ovat kokeneet kyykyttämiseksi. Suomen kieli suojelee työtä Harvinainen ja vaikeaksikin koettu suomen kieli turvaa pankkityön säilymistä Suomessa. Yksikään suomalaispankki ei ole uskaltautunut yrittämään CC-pankkiasioinnin siirtämistä englannin kielelle, jolloin työtä olisi voinut siirtää merkittävästi halvemman työvoiman maihin, esimerkiksi Intiaan. Jos joku konserni olisi ajatuksella leikkinytkin, juna meni jo. Intialaisen Elara Capitalin analyytikko Pralay Das kertoo The Economist -lehdessä, että eurooppalaiset ja amerikkalaiset pankit ovat jo siirtäneet halvan työvoiman maihin 80 prosenttia siitä toiminnasta, joka ylipäätään on siirrettävissä. Trendi on nyt jopa kääntynyt, ja maailmalla puhutaan jo ulkoistamisen kuolemasta. Jotain kehityskulusta kertoo myös se, että Nordea perusti uuden CC-yksikön Saloon eikä Viroon. Valtion kehittämisavustus Saloon tulevalle yritystoiminnalle tuskin haittasi päätöstä. 16 Nousu

17 Saatetaan ihmetellä, että missä olet ollut viisi minuuttia, kun on käyty vessassa. Naapurin kanssa ei voi vaihtaa kuulumisia ilman, että siihen puututaan, kertoo CC-yksiköiden työsuojeluvaltuutettu Tuula Juntula henkilöstöltä saadusta palautteesta. Samantyyppisestä luottamuspulasta kielii myös se, että työajan käyttöön on puututtu silloin, kun asiakkaiden asioita on hoidettu puhelun jälkeen. Minä en suostu siihen, että roikottaisin vanhoja mummoja tai kiireisiä ihmisiä puhelimessa, Paaso napauttaa ja jatkaa: Täällä puhutaan valmentavasta esimiestyöstä, joka on jäänyt monelle epäselväksi. Varsinkin, kun esimiesten ei tarvitse osata meidän töitämme. Kikkailu pienensi iltalisää Työnantaja on muistuttanut mielellään, että 22:een venytetty iltavuoro on nostanut työntekijöiden palkkaa Nordean CC-keskuksissa, sillä 22 prosentilla korotettua iltalisäpalkkaa saa entistä useammalta tunnilta. Vanhan työehtosopimuspykälän mukaan iltalisät maksetaan vartti kerrallaan. Keväällä työnantaja keksi, että työvuoron voi laittaa loppumaan ennen viimeisen vartin täyttymistä. Säästöä se on pienikin säästö. Iltalisistä nipistäminen on ollut huutava vääryys, Juntula huokaa. Minuuttisählinki ei kuitenkaan ole yksittäinen ilmiö, vaan osa suurempaa kuvaa, jossa työnantaja on pitkään hakenut tapaa laskea CC-yksiköiden palkkakustannuksia samalla, kun työtä on siirretty konttoreista puhelinkeskuksiin. Salossa käynnistyy ensi talvena Nordean uusin CC-yksikkö. Se työllistää ensin noin 60 ihmistä ja myöhemmin jopa 150. Palkka on ollut CC-yksiköissä parempi kuin konttoreissa, koska vaativuusluokka on ollut korkeampi kuin konttoreissa. Myös aloituspalkka on ollut korkeampi. Aiemmin on katsottu, että puhelintyö vaatii tekijältään enemmän kuin konttorityö. Nyt työnantajan mieli on muuttunut. Monta kertaa olen saanut kuulla, että perustele, mitä siinä mukamas enemmän tarvitaan kun puhelimessa puhutaan asiakkaan kanssa, Kauppinen huokaa. Juntulan mukaan CC-yksiköissä on ollut havaittavissa alkava trendi, jossa työnantaja laskee vaativuusluokkaa siirtäessään työntekijää tehtävästä toiseen. Näin silloinkin, kun työn sisältö säilyy samana. Nousun luottamusmiesten mukaan vaativuusluokkien alentamiseen ei tarvitse suostua. Vuonna 2011 työtuomioistuin päätti CC:n pitkään jatkuneen vaativuusluokkakiistan työntekijöiden eduksi. Asiakaspalvelutyöstä myyntityöksi CC-työntekijät ovat yhtä mieltä siitä, että asiakaspalvelutyö on muuttunut käytännössä myyntityöksi. Joka puhelussa pitäisi myydä koko repertuaaria pankkituotteista vakuutuksiin. Työnantajan kannalta asian hienous on siinä, että myyntityö teetetään asiakaspalvelupalkalla. Vaikka henkilökohtaisia myyntitavoitteita ei ole, sellaiset leijuvat ilmassa, koska täyttymättömistä myyntitavoitteista huomautellaan. Ja kun myy hyvin, työstä ei ole palkittu rahalla vaan esimerkiksi makeisilla. Tyhjänpäiväinen pääsiäismunilla ja tikkareilla palkitseminen tuntuu suorastaan loukkaavalta, Paaso sanoo. Kaiken turbulenssin keskellä CC-työhön mahtuu myös iloa. Työntekijät kertovat kuin yhdestä suusta, että asiakkaiden onnistunut palveleminen ja heiltä saatu hyvä palaute on päivän huippuhetki. Eikä tiukoissa paikoissa tarvitse epäröidä pyytää kollegalta apua. CC:ssä on äärimmäisen hyvä henki. Emme kyräile toisiamme vaan autamme tarvittaessa. On hienoa, että kaiken muutoksen keskellä pystymme vielä olemaan inhimillisiä toisillemme. Sitä tarvitaan, Juntula sanoo. Vakavia sisäilmaongelmia Uuden työvuorojärjestelmän aiheuttamien ongelmien lisäksi Oulun CC-keskuksessa on painittu vakavien sisäilmaongelmien kanssa. Oulu Ykkösen sisäilmaongelmia on puitu aluehallintovirastoa myöten. Ongelma on toistaiseksi jäänyt vaille ratkaisua. Vuoden sisällä on diagnosoitu 11 uutta astmatapausta, luottamusmies Kaarina Paaso kertoo. Mari Schildt Meille sanotaan, että tämä on vuorotyötä, johon olette itse halunneet. Nousu

18 Vastaamalla voit vaikuttaa Työtyytyväisyyskyselyistä on hyötyä, kun työntekijät vastaavat kysymyksiin rehellisesti ja vastaukset käsitellään yhdessä ja avoimesti. Nordea pankki järjestää vuosittain työntekijöilleen ESI-kyselyn, jolla mitataan muun muassa työtyytyväisyyttä ja -motivaatiota, työpaikan ilmapiiriä ja tyytyväisyyttä esimiehiin. Työtyytyväisyyskyselyiden tarkoituksena on kehittää organisaatiota, mutta parhaimmillaan ja oikein käsiteltynä ne voivat vaikuttaa esimerkiksi vähentämällä työn kuormittavuutta, toteaa Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Maria Rautio. Sähköpostiin kilahtaneeseen kyselyyn kannattaa vastata. Merkittävintä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin nimettömänä. Jos vaikka työpaikalla on arkoja asioita, Nordean ilmapiiritutkimus ESI: Employee Satisfaction Index) joista ei muuten uskalla puhua, tässä on tilaisuus. Vastaaminen vie yleensä korkeintaan 15 minuuttia. Työtyytyväisyyskartoituksen paras puoli on Raution mukaan se, että päästään keskustelemaan. Se edellyttää, että työnantaja kertoo kyselyn tulokset rehellisesti ja vastaukset käsitellään yhdessä ja avoimesti. Kun esimiehet ottavat härkää sarvista, monet hyvät asiat lähtevät kehittymään. Jo useita vuosia koko Nordeassa on käytetty yhteistä henkilöstön tyytyväisyyttä, motivoituneisuutta ja esimiesten ominaisuuksia mittavaa kyselyä, joka toteutetaan vuosittain. Tänä vuonna kysely tehdään välisenä aikana Kaikki vastaajat saavat sähköpostiviestin, jossa on linkki kyselyyn Tavoitteena on että vastaajien henkilöllisyys voidaan pitää salassa Ulkopuolinen Ennova A/S-yhtiö vastaa tietojen analysoinnista ja raporttien laatimisesta. Raportit laaditaan kun vastaajia on vähintään neljä Tulokset käsitellään konsernin johtoryhmässä marraskuun lopulla Tulokset käsitellään henkilöstöedustajien kanssa kansainvälisellä tasolla konsernineuvostossa ja kansallisesti yhteistoimintaneuvottelukunnassa sekä yhteistoimintaryhmissä Kyselyyn vastaaminen on työtehtävä ja siihen vastataan työajalla Kyselyssä arviointiasteikko on Muistathan hyödyntää koko asteikkoa Vain vastaamalla mahdollisimman rehellisesti, voit omalta osaltasi olla vaikuttamassa työhyvinvoinnin kehittämiseen Nordeassa Miksi ei vastata rehellisesti? Maria Raution mukaan työtyytyväisyyskyselyjen vastaamisinnokkuus vaihtelee yritysten ja organisaatioiden välillä paljon. Jos työntekijät kokevat, että aiemmista kyselyistä on ollut konkreettista hyötyä, se vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten mieluusti seuraavaan kyselyyn vastataan. Kyselyiden tarkoitus on päästä kiinni aitoihin ongelmiin ja saada aikaan parannuksia. Minkälaiset asiat yleensä vaikuttavat siihen, onko kyselyistä hyötyä työntekijälle itselleen ja koko työyhteisön hyvinvoinnin kannalta? Mitä paremmin kysely kytkeytyy arkeen, sitä paremmin se siihen vaikuttaa, Maria Rautio summaa. Mutta jos työntekijät eivät vastaa kysymyksiin rehellisesti, vaan kaunistelevat asioita, ongelmat eivät tule esiin. Se on kuin varjonyrkkeilyä, Rautio vertaa. Työntekijät tietävät yleensä hyvin, mitkä asiat toimivat ja miten ongelmallisia tilanteita voitaisiin purkaa. Mutta jos asioista ei kerrota, ei niistä myöskään pitäisi valittaa. Luottamuksesta vastausintoa Talouden yleinen epävarmuus, yt-neuvottelut ja pelko oman työpaikan menettämisestä heijastelevat työtyytyväisyyskyselyihin. Varovaisuus lisääntyy, vaikka kyselyihin vastataan nimettömänä. Lähdössä olevat vastaavat hyvinkin rehellisesti, Maria Rautio sanoo. Vastaamishalukkuutta lisää Raution mukaan se, että työpaikalla vallitsee keskinäinen luottamus ja että muutenkin voi avoimesti ja ilman rangaistuksen pelkoa sanoa mielipiteensä. Myös ajankohdalla ja kyselyn säännöllisellä järjestämisellä on merkitystä ettei työnantaja järjestä kyselyitä vain silloin, kun asiat luistavat. Marjo Mikola 18 Nousu

19 Kari Ahola, ordförande för Nousu Från ordförandet Utopier blir aldrig verklighet Tomi Westerholm Massmedierna påverkar våra uppfattningar och attityder. Vi är vana vid att betrakta nyheter som sanning. I själva verket är massmedierna rätt och slätt verktyg för maktutövning. Sanningen är alltid en elektrisk impuls i hjärnan och bunden till tid och plats. Absoluta sanningar existerar troligtvis bara i matematiken, om ens där. Den enes sanning är den andres lögn. För att verkligheten ska kunna bedömas behövs som motvikt till bankens ensidiga information sådan nyhetsförmedling som utgår från personalen, kunderna och samhället. Det här är en av fackets grundläggande uppgifter. Nousu och de nordiska I själva verket är massmedierna rätt och slätt verktyg för maktutövning. facken för Nordeas anställda har skuldbelagts kraftigt för innehållet i den information som vi sprider. Det har krävts att vi ska informera på ett sätt som bankens styrelseordförande gillar. Bankens högsta ledning och landsledningen har aktiverats att kväsa kritiskt tänkande. Bedömningar av de konsekvenser som ledningens beslut får och spridning av information om dem önskas inte. Banken själv skulle helst tiga och om den absolut måste portionera ut en liten bit information åt gången. Det här säger mig mycket. Jag vet att företag inte är demokratier. Företagens uppgift är att generera vinst som tillfaller ägarna. Företagen måste ändå följa etiska och moraliska värderingar i sitt agerande. I en global värld blir det här allt svårare, eftersom hela världen är företagens spelplan och den är ojämlik. De orter och länder där moralen är slappast och etiken saknas tilltalar företagen. Där har man ju inte begränsat businessen i onödan genom löjliga hinder. Vill vi ha ett samhälle där företagens makt är obegränsad? Utopier är inte min grej, men inte önskar jag mig dystopier heller. Ordförandena i Nousu är på en landsomfattande turné. Vi har för avsikt att besöka så många enheter inom Nordea som möjligt under årets lopp. Även om vi ännu väntar på att bli inbjudna till ett stort antal arbetsplatser står det redan i det här skedet klart att det är oerhört viktigt både för oss och för medlemmarna att arbetsplatserna besöks. Den sanning som man i styrelsens förhandlingsrum på huvudkontoret i Stockholm vill föra fram är mycket långt från den som råder en bit därifrån. När du hukar bakom bankdisken för att förtvivlade kunder som spejar bakom de låsta dörrarna inte ska få syn på dig inne på kontoret, vet du att pratet om förändrat kundbeteende till stor del är överdrivet och har till syfte att styra utvecklingen. Banken har enormt många kunder som kommer att bli utan den service de behöver och vill ha. Kunderna vid de kontor som läggs ner tvångsförflyttas till de närbelägna städerna, där arbetsbördan ökar. Prioritera, lyder ordern från ledningen. Om du lyckas nå upp till målen och inte blir fast för att ha valt fel, ligger ribban nästa år på en helt annan nivå. Kundbortfallet måste ju kompenseras med råge. Det här och mycket annat intressant berättar vi om i tidskriften Nousu, trots påtryckningarna. Nousu

20 Ordföranden från de danska, norska och finska Nordeafacket: Toni Madsen (tv), Hans Christian Riise och Kari Ahola. Nordeas sparåtgärder drabbar Finland hårdast Frivilliga arrangemang ska minska antalet uppsägningar I Nordeas effektiviseringsprogram är det nu dags för individuella samarbetsförhandlingar. Det uppskattas att strax under hundra personer blir kallade till ett individuellt samarbetsförfarande, men det slutliga antalet är ännu inte känt. I kontorsnätet omfattar neddragningen fortfarande totalt över 300 anställda, och dessutom äger neddragningar rum inom de centrala enheterna. Till följd av effektiviseringsprogrammet har det också förekommit att anställda har sagt upp sig och sökt sig annanstans. Det är meningen att en stor del av neddragningarna ska skötas med hjälp av individuella stödpaket, pensionslösningar och andra frivilliga åtgärder. På sitt sätt är det en bra lösning, för då behöver inte så många bli visade på dörren. Men en känsla av att bli utsatt för påtryckning kan uppträda också i de här situationerna. Det har antytts att den förnuftigaste lösningen skulle vara att ansöka om ett stödpaket. Arbetstagarens beslut har i det läget kanske inte grundat sig på en helt fri vilja, säger Nordeas huvudförtroendeman Paula Hopponen. En anställd som blir kallad till individuella samarbetsförhandlingar gör klokt i att genast kontakta arbetsplatsens förtroendeman. Man ska inte gå ensam till förhandlingarna, och inte heller ska man underteckna något papper utan att först ha rådfrågat förtroendemannen. Vid förhandlingarna gäller det att börja med frågan varför just den här personen har blivit kallad. Sedan ska det benas ut vilka arbetsuppgifterna är och om arbetet verkligen är på väg att upphöra. Finns det inte belägg för den saken så ska arbetstagaren och förtroendemannen meddela att en eventuell uppsägning kommer att vara olaglig, berättar Hopponen. Förhandlingen är startskottet för en fyra månader lång omplaceringsperiod under vilket det görs ansträngningar att hitta annat arbete inom koncernen. Arbetstagaren kan också delta i en jobbsökarkurs som banken bekostar. Om arbete inte går att hitta har arbetstagaren en 20 Nousu