Sisällysluettelo MEDIAKORTTI. Kuvaus. Jakelu. Levikki Kustantaja. Aineistot. Aineistojen jättö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo MEDIAKORTTI. Kuvaus. Jakelu. Levikki Kustantaja. Aineistot. Aineistojen jättö"

Transkriptio

1 teema SUOMEN CP-TERAPIAYHDIST YKSEN VUOSIJULK AISU 2009

2 Johtokunnan jäsenet 2 Puheenjohtaja Hannele Merikoski Koritie 8, Espoo Espoo Rahastonhoitaja Noora Burjam Kaivopuistontie 4 D Rauma Sihteeri Paula Herkman Maurinkatu 8-12 C Helsinki Jäsenasiat Kirsi Neuvonen Kaivosuonkatu 4 A Lappeenranta Koulutusvastaava Krista Heimonen Linkokuja 4 D HELSINKI Koulutusvastaava Leila Elovainio Partiotie Helsinki Tiedotusvastaava Varapuheenjohtaja Leila Mäkelä Gunnel Nymanin katu 5 A Helsinki Opintopiirivastaava Taina Olkinuora Harjupolku 9 as 2, Hyvinkää pk Sisällysluettelo Vaikeasti CP-vammaisen lapsen kielen... 5 kehityksen haasteet ja ympäristön ihmisten rooli kommunikaation tukemisessa... 5 Minä näen ihan hyvin!... 8 Apuvälineiden vaikuttavuudesta...12 Työkokemuksia järjestötyöstä vauvaperheisiin - psykologi etsii virrasta suvantopaikkoja...14 Kuvasivut palvelevat kaikenikäisiä käyttäjiä...16 Kansikuva Sadutuksen iloa Kuvaaja Kirsi Neuvonen Tässä lehdessä ilmestyvät jutut eivät ole CP-terapiayhdistyksen virallinen kanta. MEDIAKORTTI Kuvaus Jakelu Levikki Kustantaja 2010 Teema Suomen CP-terapiayhdistyksen julkaisu Teema ilmestyy vuosittain toukokuussa. Lehti sisältää ajankohtaisia artikkeleita kuntoutuksesta ja terapia-alasta. Suomen CP-terapiayhdistyksen jäsenet, erikoisalayhdistykset, erityiskoulut, CP-liitto, Suomen Fysioterapeutit, Suomen Puheterapeuttiliitto, Suomen Toimintaterapeuttiliitto, yliopistolliset sairaalat yms. 800 kpl Suomen CP-terapiayhdistys Aineistot Aineisto CD:llä tai sähköpostilla liitetiedostona. Lehden koko A4 (210 x 297) Väri Kannet 4-väriset, sisus 2/2 = musta + pms 336 Sivumäärä sivua Painosmäärä 1000 kpl Aineistojen jättö Ilmoitushinnat 1/1 sivu 250 1/2 sivu 130 1/3 sivu 100 1/4 sivu 90 1/8 sivu 50 Taitto/Paino Viimeistään osoitteella: Leila Mäkelä Gunnel Nymanin katu 5 A 10, Helsinki, puh sähköposti: Etusisäkansi 260 Takasisäkansi 260 Hintoihin ei lisätä alv:a. Kirsi Pääskyvuori, Painomerkki Oy, Helsinki

3 Toimikuntien jäsenten yhteystiedot Johtokunnan varajäsenet Opintopiirien yhdyshenkilöt Mirka Norta Rinteelänkatu 9, Lahti pk , pt Taina Honkanen Tuohimäentie 73 A, Helsinki Paula Hellen Orapihlajatie 14 A 6, Helsinki Anna Palojärvi Pohjoiskaari 4 B 25, HKI Sanna Laine (os. Vilppola) Ristiniementie 24 A1, Espoo Sanna Heimovirta-Kujanpää Hauhontie 4 c 15, Hki Satu Eskola Hyvinkään kaupunki Monninkatu 4 A, Hyvinkää Puh Helsingin opintopiiri Leila Mäkelä Gunnel Nymanin katu 5 A 10, Helsinki Sanna Heimovirta-Kujanpää resiinafysio.fi Jyväskylän opintopiiri Aira Putkonen Ahopellonkatu 29 as 3, Jämsä Kuopion opintopiiri Tarja Alioravainen Mutkanpolku 5, Kuopio Lahden opintopiiri Eija Remes Kuukkelinkatu 9, Lahti Oulun opintopiiri Tea Karma Kaislatie 11 L 53, Oulu Erja Kaakkuriniemi Iskontie 24, Oulu Satakunnan opintopiiri Marjatta Stenroos Raija Haavisto Tampereen opintopiiri Maritta Koivunen Sireenitie 2, Ylöjärvi puh työ Turun opintopiiri Liisa Myllykylä Ulla Ström Lastenneurologian yksikkö, TYKS PL 52, Turku Koulutustoimikunnan jäsenet Koulutusvastaavat Krista Heimonen ja Leila Elovainio Maikku Tammisto fi Hanna Muranen Sanna Heimovirta-Kujanpää Anna Palojärvi Paula Hellén Tiedotustoimikunnan jäsenet Tiedotusvastaavat Leila Mäkelä Taina Olkinuora Satu Eskola Opintopiirivastaava Taina Olkinuora SEURAAVA JÄSENTIEDOTE ilmestyy syyskuussa Materiaali tulee toimittaa mennessä osoitteella Leila Mäkelä Gunnel Nymanin katu 5 A 10, Helsinki tai sähköpostilla: Osoitteenmuutokset ja muut muuttuneet tiedot voi ilmoittaa suoraan jäsenrekisterin pitäjälle yhdistyksen www-sivulla, sähköpostilla tai osoitteenmuutoskortilla osoitteeseen: Kirsi Neuvonen Kaivosuonkatu 4 A 5, Lappeenranta, , 3

4 Puheenjohtajan mietteitä Tämän vuoden Teeman yksi aiheista on muutos. Henkilökohtaisessa elämässämme usein emme pysty vaikuttamaan muutokseen ja toisaalta voimme jopa tehdä niiden suhteen paljonkin valintoja. Ammatillisesti muutokset saattavat olla rohkeita valintoja, erityisesti, kun työnkuva muuttuu aivan toisenlaiseksi. Uuden työtehtävän mukana tulee uusi organisaatio, uudet työtoverit ja uudet tavat toimia ja jopa ihan toisenlainen työ. Uuden äärellä on innostusta ja ehkä usein myös epävarmuutta ja pelkoa siitä, onko valinta oikea. Omat ammatilliset valintani vuosien varrella eivät olleet helppoja. Vaikeinta on ollut hyvien työtovereiden jättäminen aikoinaan Lastenlinnassa ja sittemmin Kilon päiväkodissa. Haasteet työssä ovat olleet kiitettävän runsaat ja työ on antanut paljon. Tuttujen työtehtävien ja turvallisen organisaation jättäminen on myös asia, jota välillä pohtii. Mutta kuten kaikessa elämässäni päivääkään en vaihtaisi pois. Viimeaikoina kuntoutuksen organisaation kannalta suuri muutos on ETEVA kirjainlyhennelmä, joka vilahtelee keskusteluissa ja tiedotteissa. Kyseessä on Kehitysvammaisten laitoshoito ja muu erityisen vaativa hoito ja tutkimus, joka tapahtuu Eteva kuntayhtymän toimesta. Eteva kuntayhtymä muodostui Pääjärven kuntayhtymän ja Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän yhdistyessä ja aloitti toimintansa Kehitysvammaisten kuntoutuksen suhteen muutos on suuri ja vaikuttaa myös jäsenistömme työhön. Teemassa on myös artikkeleita, jotka kuvaavat tuntemuksia siitä, kun työnkuva muuttuu oleellisesti. Paljon on puhuttu siitä, että ihmisen tulisi uusiutuakseen vaihtaa työtä esimerkiksi viiden vuoden välein. Toki työ lastenneurologisten asiakkaiden kanssa on jo sinällään monimuotoista ja mahdollisuudet uusiutumiseen ja kehittymiseen ovat olemassa ihan päivittäisessä tavassa tehdä työtä. Minulla soi jossain alitajunnassa aina sama kommentti: tapa rutiinit ennen kuin ne tappavat sinut. Tämän sanoi aikoinaan yhdistyksemme koulutuksessa Jyväskylässä äiti puheenvuorossaan, joka oli suunnattu meille terapeuteille. Miten helposti sitä siirtääkään muutoksen tekemistä en tänään vaan sitten kun. Kuntoutuksen ammattilaisten olisi huomattavasti helpompi ryhtyä muutokseen ja sitä kautta kehittämään työtä, jos rakenteet sen sallisivat tai tukisivat innovatiivista työtä. Kuinka usein kuuleekaan: kun Kela vaatii, kun Hus vaatii, kun vanhemmat vaativat, koulu vaatii, päiväkoti vaatii. Pitäisikö meidänkin vaatia tuntuu, että yhä enemmän valitaan helppo tie: tehdään niin kuin vaaditaan välillä, jopa ymmärtämättä ovatko vaatimukset edes todellisia ja että ihan oikeasti voi toimia eri tavoin. Niin ja se SUURI muutos yhdistyksemme kannalta Tuija Ollikkala, joka on ansioituneesti toiminut yhdistyksen hallituksessa miltei neljännes vuosisadan, jättää tehtävänsä ja keskittää voimavaransa loistavasti alkaneeseen poliittiseen uraansa. Onnea Tuija sinulle valitsemallasi tiellä ja pieni sana kiitos tuntuu aivan pohjattoman riittämättömältä verrattuna kaikkeen mitä olet yhdistyksemme eteen tehnyt. Paitsi yhdistyksen kannalta olemme muutoksen edessä, niin tietysti henkilökohtaisesti tunnen valtavaa haikeutta, kun kaikki nämä vuodet olemme jakaneet tämän yhdistystyön ilot ja surutkin. Onneksi ystävyys ei häviä mihinkään ja Tuija on auliisti luvannut perehdyttää uuden rahastonhoitajamme Noora Burjamin tähän vaativaan tehtävään. Kiitos myös Nooralle, joka rohkeana naisena otit pestin vastaan. Toivotan koko jäsenistölle ihanaa ja jälleen niin voimia antavaa kesää. Olkoon päivänne aurinkoiset! t. Hannele NDT, Bobath-peruskurssille Ouluun on vielä pari paikkaa vapaana. Kurssi alkaa Tiedustelut Kaija Kolehmaiselta p tai 4

5 Leenu Salmi, logopedian opiskelija Vaikeasti CP-vammaisen lapsen kielen kehityksen haasteet ja ympäristön ihmisten rooli kommunikaation tukemisessa Lapsi käyttää normaalisti kielen käsitteiden oppimisessa hyödykseen kehoaan liikkumalla paikasta toiseen, kokeilemalla ja koskettamalla esineitä, menemällä esineiden alle tai esimerkiksi kurkottamalla (katso esim. Tolvanen, 1996). Lapsi oppii näin omaa kehoaan hyödyntämällä, mitä esimerkiksi käsitteet nopeasti tai pehmeä tarkoittavat, mitä jonkin asian alapuolella oleminen tarkoittaa tai mitä tarkoitetaan merkityksellä korkea. Miten CP-vamma voi vaikuttaa kielen ja puheen kehitykseen? Leenu Salmi Vaikeasti CP-vammaisen lapsen fyysinen liikkuminen on vaikeutunut tai lähes estynyt jo varhaisvaiheesta lähtien, minkä vuoksi lapsen ympäristöön tutustuminen on vaikeutunut. Heikot kokemukset kehon ja ympäristön yhteydestä asettavat erityishaasteita kielen kehittymiselle (Light & Kelford, 1993). CP-vammaisen lapsen suuri hoidettavuus voi myös vaikuttaa kielen kehitykseen. Liikuntavammaisten lasten on todettu muun muassa viettävän vähemmän aikaa kielen kehitystä tukevien leikkien ja kirjojen parissa kuin muiden lasten. Tämä johtuu muun muassa siitä, että arkitoiminnot, kuten syöminen ja pukeutuminen, vievät perheen päivästä huomattavan paljon aikaa. Vaikeus hyödyntää omaa kehoa ympäristöön tutustumiseen voi muovautua kielen kehityksen lisäksi kokonaiskehitystä koskevaksi ongelmaksi, opituksi passiivisuudeksi (Beukelman & Mirenda, 1998). Opitulla passiivisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilön toiminnan kokemusten niukkuus on johtanut henkilön yleisen aktiivisuuden tason laskuun. Opittuun passiivisuuteen voi CP-vammaisen lapsen kohdalla johtaa muun muassa se, että lapsen kommunikointiyrityksiä ei ymmärretä. CP-vammaisen lapsen puheen kehittymistä vaikeuttaa lihasten hallinnan vaikeuden lisäksi usein suun alueen hypotai hypersensitiivisyys, jolla tarkoitetaan kosketuksen aiheuttamaa tuntoaistimuksen ali- tai yliherkkyyttä (Cogher, Savage & Smith, 1992). Lihasperäiset puhevaikeudet ja ympäristön kokemusten niukkuus yhdessä siis asettavat suuria haasteita CP-vammaisen lapsen puheen ja kielen kehittymiselle. CP-vamman vaihtelevan oirekuvan vuoksi yksioikoista kuvaa CP-vammaisten henkilöiden kielellisistä taidoista on mahdotonta määrittää. Osalla CP-vammaisista henkilöistä puhe ja kieli kehittyvät tyypillisesti, kun toisilla puhuminen ei ole mahdollista koko elämän aikana. Mitä jos puhetta ei tule? Kehityshäiriö voi aiheuttaa CP-vammaiselle henkilölle puheen kehityksen poikkeavuutta ja esteitä puhumiselle. Vaikeita puheen tuoton ongelmia omaava lapsi pärjää usein heikkojen kommunikointitaitojensa varassa vain lähi-ihmisten kanssa kommunikoidessaan (Hustad & Shapley, 2003). Vanhemmat oppivat läheisen suhteen ansiosta ymmärtämään lapsen heikkojakin viestejä ja niiden merkityksiä, mutta vieraampien ihmisten voi olla mahdotonta saada selvää näistä kommunikointiyrityksistä. Näitä vaikeita kommunikaatiovaikeuksia voidaan tukea puhetta tukevalla ja korvaavalla kommunikaatiolla (AAC), kuten kuvakommunikaatiolla. Myös viittominen tai esimerkiksi kirjoittaminen 5

6 voivat olla soveltuvia kommunikointikeinoja joillekin CP-vammaisille henkilöille, vaikkakin osalle CP-vammaisista henkilöistä käsien hallinnan ja koordinaation vaikeudet voivat tehdä viittomisen mahdottomaksi. Lapsia ei voida myöskään opettaa heti varhaisvaiheesta alkaen kommunikoimaan kirjoittamalla. Tämän vuoksi kuvakommunikaatio on usein soveltuvin vaihtoehto puhumattoman CP-vammaisen kommunikaation tueksi. Kuvakommunikaatiossa kommunikointiin käytetyt merkitykset ilmaistaan puhuttujen sanojen sijasta kuvilla. Erityisesti lapsi, jonka puheen ymmärtämisen taidot ovat hyvät, mutta ei pysty ilmaisemaan itseään puheen avulla, hyötyy usein kommunikaatiossaan kuvien käytöstä (Martinsen & von Tetzchner, 1996). Lapsi käyttää tällöin kuvia muun muassa valintojen tekemiseen, tapahtumien kertomiseen, ajatusten julkituomiseen tai tulevien tapahtumien viestimiseen. Kuvista voidaan rakentaa lausetasoisia ilmauksia ja niillä voidaan ilmaista useita kielioppirakenteita. Ne toimivat siis puheelle vaihtoehtoisena kommunikaatiokeinona. Kuvakommunikoijien tuottama kieli on kuitenkin usein erittäin yksinkertaista ja kuvien avulla ilmaistaan usein vain virkkeen pääsanat (Blockberger & Sutton, 2003). Miten lasta voidaan sitten tukea monipuolisemman kuvakielen oppimisprosessissa? Vaihtoehtoisen kommunikointimenetelmän käytön oppiminen Kuvien avulla tulee voida muodostaa mahdollisimman monipuolista kieltä ja viestintää, sillä suppeilla yhden kuvan ilmauksilla viesti ymmärretään usein väärin ja lapsen itsenäisyys oman kommunikointinsa suhteen heikkenee. Kuvien valintaan ja niiden koontiin tulee sen vuoksi kiinnittää erityishuomiota. Kuvakommunikaatioon käytetyistä tauluista ja kansioista tulisi löytyä eri sanaluokkien sanoja ja ne tulisi sijoittaa lauseen rakentamista tukevalla tavalla. Miten lapsi sitten oppii kommunikoimaan näiden kuvien avulla? Tyypillisessä kielen omaksumisen tilanteessa lapsi oppii ymmärtämään ja puhumaan ympäristön ihmisten, kuten äidin puheen mallin avulla. Puhumaan opetellessaan lapsi jäljittelee muun muassa äidin puhetta ja hyödyntää ympäristön kielen mallia äidinkielensä oppimiseen. Puhetta korvaavan kommunikointimenetelmän oppiminen on puhutun kielen kaltaisesti riippuvainen ympäristön antamasta kielen tuottamisen mallista. Kuvakommunikoinnilla kommunikoivan lapsen kielen kehitystä vaikeuttaa kommunikointimenetelmän käytön mallin puute, sillä kuvilla kommunikoiva lapsi ei useimmiten saa riittävästi mallia siitä, kuinka tuottaa monipuolista kuvakieltä. Tämä asettaa erityishaasteita lapsen kielen ja kommunikaation kehitykselle (Katso esim. Light, 1997 ja Martinsen & Tetzchner, 1996). Ympäristön ihmisten rooli kommunikaation kehityksessä Ympäristön roolista kommunikaation kehitykseen ollaan oltu kiinnostuneita vuosikymmeniä. Jo Vygotskyn sosiaaliskonstruktiivisen kielen oppimisen teorian mukaan ympäristön ihmisillä ja heidän antamallaan kielen mallilla on suuri rooli lasten kielen oppimisessa, sillä ympäristön ihmisten kielen malli mahdollistaa lapsen kielen kehittymisen (Vygotsky, 1986, s ). Vygotskyn kielen oppimisen teorian mukaan lapsi siis oppii puhumaan ja kommunikoimaan olemalla vuorovaikutuksessa ympäristönsä ihmisten kanssa. Hän omaksuu sosiaalisen kanssakäymisen myötä ympäristönsä kommunikointitavat ja kielelliset taidot, jotka varttuneemmat ihmiset jo hallitsevat. Nämä kielelliset taidot siirtyvät sukupolvelta toiselle mallin avulla. Mitä mallittaminen sitten oikein on? Mallittamisella (modeling) tarkoitetaan kommunikoinnin tukemista, jossa kommunikointihäiriöiselle henkilölle tarjotaan puhutun kielen rinnalla ilmauksen tuotos hänen omalla kommunikointimuodollaan (Binger & Light, 2007; Harris ja Reichle, 2004). Kommunikointikumppani antaa tällöin kuvakommunikoijalle mallia vaihtoehtoisen kommunikointikeinon käytöstä. Mallittamisesta on julkaistu vain muutamia tieteellisiä tutkimuksia, mutta nämä harvat tutkimustulokset viittaavat johdonmukaisesti siihen, että menetelmä tukee kuvakommunikoijien kielellisten taitojen kehitystä. Aikaisemmat tutkimustulokset osoittavat, että mallittamisen avulla voidaan opettaa ainakin uusien kuvien merkitysten omaksumista ja symbolien yhdistämistä useamman symbolin kokonaisuuksiksi (Binger & Light, 2007; Harris & Reichle, 2004). Uusi pro gradu -tutkimus mallittamisen vaikutuksesta avusteisen ilmauksen keskipituuteen ja monikon, omistusmuodon ja kielteisen muodon oppimiseen on lisäksi juuri valmistunut Oulun yliopiston logopedian laitokselta. Tutkimuksessa tarkasteltiin mallittamisen vaikutusta kolmen CP-vammaisen kuvakommunikoijan ilmaisuun. Tulokset perustuvat tutkimuksessa toteutettuun kahden viikon kestoiseen mallittamisjaksoon, jonka aikana koehenkilöt saivat tarinan kerronnan yhteydessä mallia monipuolisesta kuvakielestä. Koehenkilöinä toimivat kolme kommunikointikansiolla kommunikoivaa CP-vammaista Ruskeasuon koulun oppilasta. Koehenkilöt saivat kuvakielestä mallia siten, että heille mallitettiin puheen rinnalla tarinoiden tapahtumia kommunikointikansion avulla kieliopilliseksi kuvakieleksi. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että koehenkilöiden avusteisen ilmauksen keskipituus kasvoi tutkimuksen aikana. Tutkimus lisäksi paljasti, että koehenkilöiden tutkimuksen aikaiset ilmaukset sisälsivät vain harvoja kielioppimerkkejä eikä niiden esiintyvyys ollut suoraan yhteydessä annetun mallin määrään. Mallittamisen ja kieliopillisten rakenteiden omaksumisen yhteyttä toisaalta tukee se, että kielioppimerkkien esiintyvyys painottui vahvasti mallittamisjakson loppuosioon. Aihetta ei aiemmin ole tutkittu, mutta aikaisempien mallittamistutkimusten tuloksia mukaillen myös tämä pro gradu -tutkimus osoittaa, että mallittamisella voidaan vaikuttaa positiivisesti kuvakommunikoijien ilmaisuun. Vaihtoehtoisella kommunikointimenetelmällä kommunikoivan lapsen tulisi siis saada rikasta mallia vaihtoehtoisen kommunikointimenetelmän käytöstä. Tämä edellyttää sitä, että ympäristössä on henkilöitä, jotka ymmärtävät AAC -menetelmän rakenteen ja toiminnan sekä hallitsevat sen käytön paremmin kuin lapsi itse. Lasta taitavammat ihmiset voivat tällöin antaa lapselle mallia kommunikoinnin apuvälineen käytöstä ja näin tukea lapsen kommunikoinnin kehitystä. Miten tämä mallin antaminen tulisi sitten toteuttaa? 6

7 Terapiaa ympäristön ihmisille Mallittamisen vaikutusta tarkastellessa on tärkeää muistaa, että mallittamisessa on kyse hyvin luonnollisesta kielen kehittymistä tukevasta toiminnasta, jota tyypillisesti kehittyneet lapset saavat vanhemmiltaan ja muilta ympäristön ihmisiltä siihen kenenkään kiinnittämättä erityistä huomiota. Mallin saaminen tulisikin mielestäni olla erillisen puheterapeuttisen tukikeinon sijasta jokaisen kuvakommunikoijan arkipäivää. Kommunikointihäiriöisten lasten ympäristön ihmisten, kuten vanhempien ja koulun työntekijöiden tulisi suhtautua mallin antamiseen velvollisuutena ja normaalina osana vuorovaikutusta ja yhdessäoloa. Tähän tavoitteeseen pääseminen edellyttää puheterapeutin panosta kahdenkeskeisen mallitusterapian sijasta kommunikointihäiriöisen henkilön ympäristön ohjaamiseen ja lähi-ihmisten AAC-taitojen opettamiseen. Vain tukemalla ympäristön ihmisiä kuvakommunikoijalle voidaan luoda tyypillisesti kehittyneen lapsen kaltainen mallirikas kielen oppimisympäristö. Lähteet: Beukelman, D., & Mirenda, P. (1998). 2. painos. Augmentative and Alternative communication, Management of severe communication disorders in children and adults. Baltimore: Paul H. Brookes Publishing. Binger, C., & Light, J. (2007). The effect of aided AAC modeling on the expression of multi-symbol messages by preschoolers who use AAC. Augmentative and Alternative Communication, 23, Blockberger, S., & Sutton, A. (2003). Toward linguistic competence. Teoksessa: J. Light, D. Beukelman & J. Reichle (toim.). Communicative Competence for Individuals Who Use AAC (s ). Baltimore: Paul H. Brookes. Cogher, L., Savage, E., & Smith, M. (1992), Cerebral Palsy, The child and young person. Lontoo: Chapman & Hall Medical. Harris, M., & Reichle, J. (2004). The impact of aided language stimulation on symbol comprehension and production in children with moderate cognitive disabilities. American Journal of Speech-Language Pathology, 13, Hustad, K., & Shapley, K. (2003). AAC and Natural Speech in Individuals with Developmental Disabilities. Teoksessa: J. Light, D. Beukelman & J. Reichle (toim.). Communicative Competence for Individuals Who Use AAC (s ). Baltimore: Paul H. Brookes. Light, J. (1997). Let s Go Star Fishing : Reflections on the Contexts of Language Learning for Children Who Use Aided AAC. Augmentative and Alternative Communication, 13, Light, J., & Kelford Smith, A. (1993). The home literacy experiences of preschoolers who use augmentative communication systems and of their nondisabled peers. Augmentative and Alternative Communication, 9, Martinsen, H., & von Tetzchner, S. (1996). Situating augmentative and alternative communication intrevention. Teoksessa: S. von Tetzchner & M. H. Jensen (toim.). Augmentative and Alternative Communication: European Perspectives (s ). Lontoo: Whurr. Tolvanen, L. (1996). CP-vamman vaikutus puheeseen, kieleen ja kommunikaatioon. Teoksessa K. Launonen & A-M. Korpijaakko-Huuhka (toim.) Kommunikoinnin häiriöt. Syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita,(95 118). Tampere: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Vygotsky, L. (1986). The development of scientific concepts in childhood: The design of a working hypothesis. Teoksessa: A. Kozulin (toim.). Tought and Language ( ). Massachussetts: The MIT Press. Opintopiiritoiminta Yhdistyksen opintopiiritoiminnan tavoitteena on yhdistää neurologisten lapsiasiakkaiden piirissä toimijoita. Opintopiirivastaavien tehtävänä on tiedottaa yhdistyksen toiminnasta ja järjestää mahdollisuuksia yhteiseen kokoontumiseen paikallisella tasolla. Opintopiiritoiminta on valtakunnallisen yhdistyksen toiminnan kannalta erittäin arvokasta ja yhdistys tukee sitä myös taloudellisesti. Opintopiirit ovat vuosien kuluessa järjestäneet korkeatasoisia paikallisia koulutuksia, joihin kuitenkin kaikki yhdistyksen jäsenet ovat olleet tervetulleita. Toiminnasta tiedotetaan jäsentiedotteissa ja Teemassa. Kaikkein tärkeintä on mahdollisuus kokoontua yhteisten asioiden äärelle. Opintopiirien vetäjillä voi olla tärkeä rooli mm. kun muutetaan uudelle paikkakunnalle. Koin suurta riemua ja ylpeyttä opintopiiriemme toiminnasta kun yhdistyksemme jäsen fysioterapeutti Patricia Hirn Espoosta tuskaili muuttoonsa Kouvolan alueelle liittyviä ongelmia. Kehotin häntä ottamaan yhteyttä Kymenlaakson opintopiirin vetäjään. Hän soitti fysioterapeutti Leena Kaupille. Patricia sai hyödyllistä tietoa ja arvokkaan yhteyshenkilön alueen uutena toimijana. Opintopiirien vetäjiä kiittäen yhdistykselle tärkeästä työstä. Hannele Merikoski, pj 7

8 Krista Heimonen, Fm, laillistettu puheterapeutti, Helsinki. Kirsi Neuvonen, Fm, laillistettu puheterapeutti, Lappeenranta. KERRO SE KUVIN kokemuksia sadutuksesta avusteisen viestinnän keinoin Tämä kirjoituksemme pohjautuu terapiatyöhömme yhdistettyyn pienimuotoiseen tutkimukseen ja siitä tuotettuun posteriesitykseen Tell it with pictures (Neuvonen & Heimonen), mikä esitettiin Isaacin kansainvälisessä konferenssissa Montrealissa kesällä Tavoitteenamme on ollut tarkastella kertomista avusteisen viestinnän näkökulmasta. Olemme käyttäneet menetelmänä sadutusta ja tarkastelleet yhdessä tuotettuja kertomuksia NAP-arviointiprofiilin keinoin. Sadutus on Suomessa kehitetty kertomisen menetelmä, jossa uusi satu tai tarina syntyy kertojan (lapsen) ja saduttajan (tavallisesti aikuisen) välille (Monika Riihelä 2001.) Sadutuksen idea perustuu sille, että kaikilla on ajatuksia, tietoa ja tarinoita, joita muilla ei ole jokaisen tarina on arvokas. Sadutus poikkeaa sadunkerronnasta siinä, että lapsen kertoessa tarinaa aikuinen kirjaa tarinan sellaisenaan ja lukee sen kertojalle, jotta tämä voi halutessaan tehdä korjauksia. Saduttaessa aikuinen antaa lapselle ohjeen: Kerro satu. Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot. Lopuksi luen tarinasi ja voit muuttaa tai korjata sitä, mikäli haluat. Kirsi Neuvonen (vas.) ja Krista Heimonen Montreal, Isaacin konferenssi Kuva: Riikka Hämäläinen. Tutkittavat: Tässä tutkimuksessa tarkastelimme kahta lasta, jotka olivat juuri aloittaneet kertomusten ja satujen kerronnan harjoittelun omilla avusteisen viestinnän keinoillaan. Y oli 9 v 10 kk ikäinen tyttö, joka käytti kommunikoidessaan yksittäisiä viittomia ja ääntelyä sekä dynaamista kommunikointikansiota. S oli 8v 10 kk ikäinen poika, joka käytti pääasiallisena viestinnän keinonaan laajaa dynaamista kommunikointikansiota. S käytti kuvakansion ohella myös yksinkertaista ääntelyä, katsetta ja osoittamista. Menetelmä: Käytimme sadutusta houkutellaksemme tutkittavia mahdollisimman itsenäiseen ja sadunomaiseen kerrontaan. Tarkastelun välineenä käytimme Narrative Assessment Profile Tool -arviointimenetelmää (NAP; Bliss, McCabe & Miranda 1998), missä kertomuksen muodostumista tarkastellaan kuuden eri osaalueen kautta (ks. jäljempänä kursivoituna.) Tarkastelimme tutkittavien tuottoa sekä itsenäisenä tuotoksena että kommunikaatiokumppanin kanssa yhteisesti rakennettuna kertomuksena. Tulokset: Aineistomme tarkastelun perusteella voimme todeta, että avusteisen viestinnän keinoin kerrottu kertomus poikkeaa huomattavasti puheella tuotetusta kertomuksesta. Molemmat tutkittavat innostuivat sadunomaisten kertomusten laadintaan, mutta itsenäisesti tuotetut kertomukset olivat huomattavasti suppeampia ja epätäydellisempiä, kuin yhdessä kommunikaatiokumppanin tuella täydennetyt kertomukset. Topiikin ylläpitäminen oli molempien tutkittavien vahvuus. Ilmaukset pysyivät samassa aiheessa ja tutkittavat kertoivat aina yhdestä tapahtumasarjasta kerrallaan ainakin kommunikaatiokumppanin tulkinnan mukaan. Sanaston käyttö liittyi aiheeseen, vaikka oli suppeaa. Tapahtumien järjestyksen ylläpitäminen oli keskinkertaista. Tapahtumat olivat yhteyksissä toisiinsa, mutta ilmauksissa ei ollut ajan käsitteitä, jotka olisivat sitoneet tarinaa ajallisesti yhteen. Ilmaukset olivat eksplisiittisesti selkeitä, mutta hyvin yksinkertaisia (ks. lisää Soto & al 2006, 2007a, 2007b). Kuulijalle tuli paljon mm. epätäydellisistä lauserakenteista johtuen tulkinnanvaraista informaatiota, ja tarinasta näytti muotoutuvan kertomus vain yhdessä rakennettujen ja tuotettujen merkityssisältöjen myötä. Kommunikaatiokumppanin täytyi siis olla osa tarinan rakentamista, jotta tarina ei olisi jäänyt epätäydelliseksi (von Tetzchner & al 1996.) Molempien tutkittavien tarinoista voimme löytää yksinkertaisen episodirakenteen, mikä sisälsi orientaation eli esittelyvaiheen ja komplikaation eli kehittelyvaiheen, mutta ei evaluaatiota eli arviointijaksoa (Labov 1977). Viittausten käyttö oli erittäin vähäistä, ja sanaston käyttö oli suppeaa, vaikka sanaston hallinta oli tuttua muissa ohjatuissa tilanteissa. Tutkittavat näyttivät käyttävän apuvälineitään hyvin säästeliäästi käyttäen esim. vain muutamia kansion aukeamia koko tarinan muodostamiseen. Tutkittavat myös luottivat kommunikaatiokumppaniin tarjoamiin merkityksiin kertomuksen rakentamisessa ja puuttuvien kohtien täydentämisessä. Koheesio oli puutteellista; kerronnassa ei ollut havaittavissa lauseita yhdistäviä merkkejä, ja esim. ja -sanan käyttö oli puutteel- 8

9 lista. Toisaalta tutkittavat näyttivät käyttävän esim. katsetta merkkinä lauseiden päättymisestä. Kertomusten muodostaminen oli hidasta, mikä vaikutti mm. ajalliseen sujuvuuteen. Korjauksia ja toistoja oli havaittavissa jonkin verran, mutta ajoittain tutkittavat saattoivat myös tyytyä kommunikaatiokumppanin tekemään tulkintaan, vaikka se ei olisikaan ollut täysin oikea. Multimodaalisuus oli olennainen osa kertomusten muodostamista (ks. myös Grove & al. 2003). Katseen käyttö, ilmeet ja eleet tukivat avusteisen viestinnän keinolla tuotettua kertomusta. S käytti katsetta erityisesti tarkistaakseen kommunikaatiokumppaniin huomion kohdentumista. S saattoi katseella ja eleellä ilmaista, että molemminpuolinen ymmärtämys aiheesta oli saavutettu. Lisäksi S näytti käyttävän katsetta ilmaisemaan jonkin lyhyen kokonaisuuden (esim. yksinkertaisen lauseen) loppumista. Y käytti tarinaansa täydentääkseen ja selventääkseen yksittäisiä viittomia sekä osaamiaan sanoja. Y käytti myös ääntelyä merkkinä kommunikaatiokumppanin tulkinnan hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Pohdintaa: Tämän kokemuksemme myötä emme voi verrata sadutusta muihin kertomisen menetelmiin, mutta pidämme sitä hyvänä keinona innostaa myös avusteista viestintää käyttäviä lapsia vapaaseen kertomiseen. Lapsille tulisi tarjota paljon kokemuksia kertomisesta arkipäivän lomassa, ja kertomisen harjoittelun tulisi olla tärkeä osa lasten kuntoutusta. Lähihenkilöiden tulisi huolehtia siitä, että avusteisen viestinnän käyttäjillä on mahdollisimman laajat mahdollisuudet kertomiseen myös erilaisten apuvälineiden myötä. Kertomisen kuntouttamisen tulisi olla monimuotoista; sekä todellisista arkipäivän kokemuksista kertomista että kuvitteellisten tarinoiden kerrontaa. Kommunikaatiokumppaneita tulisi ohjata yhteiseen kertomuksen rakentamiseen ilman, että aikuinen ottaa ohjaavaa roolia kerronnassa. Koska avusteista viestintää käyttävät lapset saattavat joskus tyytyä kommunikaatiokumppanin tekemään tulkintaan, tulisi aikuisen olla erityisen varma siitä, että kertomus todella on lapsen oma. Kertomus lähtee aina tunteesta ja kokemuksesta ja yhteisesti rakennettu kertomus on merkityksellistä sekä kertojalle että kuulijalle. Lähteet: Bliss, L., McCabe A. & Miranda, A. E. (1998). Narrative assessment profile: Discourse analysis for school-age children. Journal of Communication Disorders, 31, Grove, N. & Tucker, S. (2003). Narratives in manual sign by children with intellectual impairments. In S. von Tetzchner & N. Grove (Eds.) Augmentative and alternative communication. Developmental issues (s ). London: Whurr. Labov, W. (1977). Language in the inner city. Studies in the black Englishvernacular. Oxford: Basil Blackwell. Neuvonen, K. & Heimonen, K. (2008) Tell it with pictures. Poster presentation. 13th Biennial Conference of the International Society for Augmentative and Alternative Communication, Montreal, Canada. Riihelä, M. (2001) The Storycrafting method. Stakes Helsinki, Finland. Publ. on internet Soto, G., Hartmann, E., & Wilkins, D. (2006). Exploring the Elements of Narrative that Emerge in the Interactions between an 8-Year-Old Child who uses an AAC-Device and her Teacher. Augmentative and Alternative Communication, 22, Soto, G., Dukhovny, E. & Vestli, T. (2007a). Increasing Storybook Reading Participation for Children Who Use Augmentative and Alternative Communication Systems. In L. Justice (Eds.). Clinical approaches to Emergent Literacy intervention (s ). San Diego: Plural Publishing. Soto, G., Yu, B., & Henneberry, S. (2007b). Supporting the development of narrative skills of an eight-year old child who uses an augmentative and alternative communication device. Child Language Teaching and Therapy, 23, Kerrontaa Yasminen malliin kuva: Krista Heimonen Esimerkki tarinan muodostumisesta kuvien ja yhteisesti rakennettujen merkitysten avulla: S = lapsi T = terapeutti / KUVA/ puhe S: /AUTO/ T: auto S: /AJAA/ T: ajaa S: /OHITTAA/ T: ohittaa S: /TÖRMÄTÄ/ T: törmätä S: /PYSÄHTYÄ/ T: pysähtyä S: katsoo terapeuttia T: mä kirjotan.. joo-o S: /TAKSI/ T: taksi S: /TÖRMÄTÄ/ T: törmää S: /AJAA PÄIN PUNAISTA/ [katsoo terapeuttia] T: ajaa päin punaista [ootas] taksi törmää ja ajaa päin punaista S: ee /PYSÄHTYÄ/ T: pysähtyy aha S: /BUSSI/ katsoo terapeuttia T: bussi S: /PYSÄHTYÄ/ T: pysähtyy von Tetzchner, S. & Martinsen, H. (1996). Words and strategies: Conversations with young children who use aided language. In S. von Tetzchner & M. H. Jensen (Eds.). Augmentative and Alternative Communication: European Perspectives (s ). London: Whurr. 9

10 Paula Lehtomäki, toimintaterapeutti (NDT,SI) Minä näen ihan hyvin! Liikuntavamman syyn ollessa aivoperäinen, tarvitaan moniammatillista yhteistyötä toiminnallisen näönkäytön arviointiin. Osallistuin toiminnallisen näönkäytön tutkimushankkeeseen toimintaterapeuttina, aluksi virkatyöni ohella ja siirryttyäni ammatinharjoittajaksi, oman työn ohella. Paneuduin osana työryhmää erityisesti havainnoimaan ja arvioimaan sitä, miten toiminnallisen näönkäytön vaikeudet näkyvät arkielämässä ja koulunkäynnissä (päivittäiset toiminnot, kommunikaatio, lähityöskentely ja ympäristössä liikkuminen). Koko kolmivuotisen hankkeen aikana me työryhmässä mukana olleet opettelimme itse tunnistamaan näönkäytön vaikeuksien monitahoista kenttää osallistumalla alan koulutuksiin, kokeilemalla itse miltä tuntuu työskennellä heikkonäköisenä, tekemällä tutustumiskäyntejä näönkäyttöön liittyviin asiantuntijakohteisiin sekä harjoittelemalla itse arvioimaan liikuntavammaisten koululaisten näönkäyttöä testeillä ja havainnoiden eri ympäristöissä. Tärkeimpinä opastajina koko projektin ajan olivat kokenut silmälääkäri, dosentti Lea Hyvärinen ja arjen tasolla näönkäytön ohjaaja Ulla Eronen Ruskeasuon koululta. Tutkimushanke toteutettiin moniammatillisena ja usean organisaation yhteistyönä, mikä toisaalta rikastutti keskustelua ja pohdintaa, toisaalta pitkitti loppuvaiheessa raportin valmistumista. Jokaiselta koululta varsinaiseen työryhmään osallistui lääkäri, psykologi, terapeutteja tai näönkäytönohjaaja ja opettajia. Lisäksi muu koulujen henkilöstö sai koulutusta ja ohjausta toiminnalliseen näönkäyttöön. Minä näen ihan hyvin! Kiinnostus tutkia toiminnallista näönkäyttöä tarkemmin kasvoi koko ajan tiedon lisääntyessä. Omatkin silmät aukenivat vähitellen näkemään miten monitahoinen asia toiminnallinen näönkäyttö on ja miten vähän oikeastaan olinkaan tiennyt ja ymmärtänyt esimerkiksi käytettävissä olevasta keskussairaalan silmälääkärin lausunnosta. Mahdolliset koululaisen silmälasit olivat saattaneet ehkä roikkua lapsen nenällä ja pahimmassa tapauksessa olla unohtuneena reppuun. Lapsi itsekään ei välttämättä tiennyt mitä hyötyä niistä on. Kuvamateriaalia oli voitu tarjota lapselle toimintaterapiassa sen kummemmin selvittämättä mitä ja miten lapsi kuvat näkee tai hahmottaa. Ympärillä oli saattanut olla paljon visuaalista ja auditiivista häiriötä, jolloin lapsen on vaikeaa poimia olennaista. Ja lapsi itse sanoo: Minä näen ihan hyvin! Tutkimushankkeen tarkoitus ja toteutus Tutkimushankkeen tarkoituksena oli selvittää, millaisilla menetelmillä toiminnallisen näönkäytön vaikeuksia voidaan tutkia, miten yleisiä ne ovat liikuntavammaisilla lapsilla ja nuorilla ja miten käytössä olevat menetelmät soveltuvat vaikeasti liikuntavammaisten lasten tutkimiseen. Tavoitteena oli myös suunnitella tarvittavia jatkotoimenpiteitä näönkäytön tukemiseen koulussa, kuntoutuksessa ja muissa ohjaustilanteissa sekä selvittää miten nyt käytössä olevat opetusmateriaalit soveltuvat niiden oppilaiden ohjaukseen, joilla on toiminnallisen näönkäytön ongelmia. Tutkimukseen osallistui 53 lasta ja nuorta, joista suurimmalla osalla oli CP-vamma (87 %). Iältään lapset olivat 5-17-vuotiaita. Oppilaista 77 % opiskeli valtion erityiskouluissa ja 23 % kuntien kouluissa. Tutkimusryhmän lapsilta tutkittiin näkötoiminnot mahdollisimman laajasti kattaen mm. näöntarkkuustoiminnot (kauko- ja lähinäöntarkkuus, myös tiheään ryhmitellyillä symboleilla, juovastonäöntarkkuus), näkökenttätoiminnot, värinäön, kontrastiherkkyyden, viivojen pituudet ja suunnat, kuvien näkemisen ja silmien motoriset toiminnot (seuraamisliikkeet, fiksaatio, sakkadit, karsastus, nystagmus, akkomodaatio). Näönkäytön arviointitilanteissa olivat mukana kaikki lapsen kanssa työskentelevät henkilöt ja lapsen asennon hallintaan ja kommunikaatioon liittyvät tarpeet huomioitiin. Arviointitilanteet videoitiin. Arvioinnit toistettiin kaikilla lapsilla tutkimusjakson myöhemmässä vaiheessa. Lisäksi kerättiin tietoja oppilaiden perheiltä ja heidän muilta lähihenkilöiltään siitä, miten näönkäytön vaikeudet näkyvät arkielämässä ja koulunkäynnissä. Kaikille lapsille tehtiin neuropsykologiset tutkimukset visuaaliseen hahmottamiseen ja visuaalisten kognitiivisten toimintojen arviointiin painottuen. Kunkin lapsen lukemisen ja matematiikan taidot testattiin yksilöllisesti. Tutkimushankkeeseen kuului myös näönkäytön apuvälineiden kokeilu kolmivuotisen hankkeen aikana. Millaisia vaikeuksia yleisimmin havaittiin? Sekä lapsi itse että hänen ympärillään olevat ihmiset usein olettivat näkemisen olevan parempaa kuin mitä se oli tarkemmin tutkittaessa. Näönkäytön vaihtelut olivat yleisiä eri tilanteissa. Liikuntavammaan yleisimmin liittyviä toiminnallisen näönkäytön vaikeuksia ovat lähinäön osalta erityisesti vaikeus erottaa tiheästi ryhmitellyt symbolit ja kuviot, mitä kutsutaan crowding-ilmiöksi tai ruuhkailmiöksi. Crowding-ilmiö voi vaikeuttaa esimerkiksi lukemaan oppimista ja kuvien tutkimista tai olennaisen tiedon poimimista koulukirjan sivulta. Karsastus oli liikuntavammaisilla lapsilla yleisin ilmiö, mutta siitä on harvoin toiminnallista haittaa lukuun ottamatta sosiaalisia tilanteita. Vaikeuksia todettiin 10

11 usein myös silmien tarkkojen liikkeiden hallinnassa, silmien yhteisnäössä, haaleiden sävyjen erottamisessa (kontrastiherkkyys) ja monimutkaisten kuvioiden ja kuvien tunnistamisessa ja tulkinnassa. Lisäksi liikkumista ja toimintaa voivat vaikeuttaa näkökentän puutokset, joista tavallisin on näkökentän alaosan puutos. Tyypillisimpiä esille tulleita oppimisvaikeuksia olivat matematiikan oppimisvaikeudet. Lukemaan ja kirjoittamaan oppimistakin voivat näönkäytön vaikeudet hidastaa ja vaikeuttaa, mutta kielelliset toiminnot olivat liikuntavammaisilla lapsilla kuitenkin selkeästi paremmat kuin visuaalinen ja matemaattinen osaaminen. Neuropsykologisissa tutkimuksissa todettiin vaikeuksia tilahavaintoihin pohjautuvassa hahmottamisessa. Erityisen vaikeaa oli osata mieltää avaruudellisia suhteita, suuntia ja sijainteja ja järjestellä mielessä näkömielteitä. Silmien liikkeissä todetut vaikeudet ja asennon hallinnan puutteet vaikeuttivat osaltaan visuaalisen skannauspolun tekemistä ja hyödyntämistä tarkkaavaisuuden ohjaamisessa. Kuvien näkemisessä oli enemmän vaikeuksia mitä etukäteen olisi osattu odottaa. Etenkin kauempana oleva kuvamateriaali havaittiin usein heikosti ja siitä tehtiin virheellisiä johtopäätöksiä. Kuvia kuitenkin käytetään pienillä lapsilla ja liikuntavammaisilla opetustilanteissa paljon. Vaikutukset sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja arkielämään Yli puolella tutkituista lapsista oli poikkeava katsekontakti ja lisäksi yli puolella oli vaikeutta tulkita ilmeitä. Joka kolmas oli epävarma tuttujenkin kasvojen tunnistamisessa, osalla lapsilla tunnistettiin spesifi kasvojen tunnistamisen vaikeus. Nämä vaikeudet vaikuttavat sosiaalisiin tilanteisiin merkittävästi ja tähän on syytä kuntoutuksellisesti paneutua mahdollisimman varhaisessa ikävaiheessa ja edelleen kouluiässä. Etenkin silloin kun lapsi käyttää vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä, näkötoiminnat olisi selvitettävä tarkasti. Arkitilanteissa ja päivittäisissä toiminnoissa suurimmat pulmat tulivat esiin vieraan tilan hahmottamisessa ja uusien reittien oppimisessa. Näönkäytön ergonomia ja apuvälineet Lähes puolet tutkituista lapsista tarvitsi jonkinlaisia ergonomisia muutoksia luokkatyöskentelyyn. Yleisin muutos oli kohotason, lukutelineen tai kohopulpetin käyttö tarkassa lähityössä sekä luokan ja työskentelyalueen valaistuksen tarkistaminen. Apuvälinetarpeen arviointi on usein liikuntavammaisilla lapsilla pitkä prosessi ja edellyttää sekä lapsen että hänen lähihenkilöidensä säännöllistä ohjausta ja motivointia. Työympäristö ja apuvälineet tarvitsevat mahdollisimman varhaista paneutumista, jotta tehokas näönkäyttö, apuvälineiden hyödyntäminen ja mahdollisimman hyvä näköergonomia tulisivat tavaksi pienestä pitäen. Muiden aistien vaikutus näkemiseen Lähde: Useimmilla tutkituilla lapsilla kuulo oli ensisijainen aisti. Auditiiviset aistimukset toisaalta kompensoivat näönkäytön puutteita, toisaalta saattavat häiritä keskittymistä näkemiseen. Tuntohavainnot harvoin täydentävät tai auttavat liikuntavammaista näkemisen tukena, sillä tuntoaistin kautta saatava tieto on usein epätarkkaa eikä sitä ole opittu käyttämään systemaattisesti. Tämän vuoksi liikuntavammainen voi harvoin suoraan hyödyntää sokeain tekniikoita. Ympäristön ylimääräiset visuaaliset ärsykkeet saattavat helposti häiritä keskittymistä. Vireystilan vaihtelut ovat usein liikuntavammaisilla lapsilla voimakkaampia kuin muilla lapsilla. Tarkan työskentelyn jälkeen vireys saattaa laskea voimakkaasti. Tilanteissa, joissa tulee suunnata kaikki tarkkaavaisuus näkemiseen, on syytä rajata muuta aistitietoa, jotta lapsi ei kuormitu liikaa. Lopuksi Omasta mielestään lapsi näkee ihan hyvin, koska kokemusta paremmasta näkemisestä ei ole ja heikompaankin näkemiseen tottuu nopeasti. Kuitenkin jo lapsen otsan rypistyminen ja pään kumartuminen lähelle katseltavaa kohdetta antaa vihjeen siitä, että näkemistä olisi syytä tutkia tarkemmin. Jokainen meistä varmasti yrittääkin käyttää näköään mahdollisimman hyvin, mutta antaako ympäristö siihen riittävät mahdollisuudet? Tämä tutkimus osoitti, että monipuolinen huolellinen toiminnallisen näönkäytön arviointi on erittäin tärkeää jokaiselle liikuntavammaiselle lapselle. Moniammatillinen, pitkäjänteinen arviointi auttaa huomioimaan monitahoiset, eri syistä johtuvat toiminnallisen näönkäytön vaikeudet. Tämä antaa pohjaa paneutua näönkäytön harjaannuttamiseen sekä näönkäyttöä helpottavien keinojen käyttöön. On erittäin tärkeää, että lapselle itselleen tulee realistinen käsitys omasta näkötilanteestaan jo mahdollisimman varhain ja hän osaisi tarvittaessa pyytää apua. Selkeä visuaalinen toimintaympäristö, hyvä valaistus ja kulkureittien selkeä merkintä helpottavat kaikkien arkea. Tässä tutkimuksessa paneuduttiin kouluikäisiin lapsiin, mutta mitä aiemmin näönkäytön vaikeuksiin puututaan, sitä paremmin tulevat kuntoutukselliset keinot hyödynnettyä. Kiviranta, T., Eronen U., Heikkinen, E., Miinalainen, I., Tervo, A Näkökulmia näköpulmiin Liikuntavammaisten koululaisten toiminnallisen näönkäytön arviointi. Art-Print Oy Liikuntavammaisten kouluikäisten lasten toiminnalliseen näönkäyttöön liittyviä asioita tutkittiin kolmivutisessa hankkeessa valtion erityiskouluilla (Mäntykankaan koulu Kuopiossa, Ruskeasuon koulu Helsingissä ja Tervaväylän koulu Oulussa), jotka ovat erikoistuneet liikuntavammaisten ja pitkäaikaissairaiden koululaisten opetukseen ja kuntoutukseen. Vuoden 2008 lopulla julkaistiin tutkimuksen loppuraportti: Näkökulmia näköpulmiin Liikuntavammaisten koululaisten toiminnallisen näönkäytön arviointi (Kiviranta T, Eronen U, Heikkinen E, Miinalainen I, Tervo A). Kirjaa voi tilata: Tervaväylän, Mäntykankaan ja Ruskeasuon kouluilta

12 Ensiapua arjen työnteon tueksi Työskentely-ympäristö: - huomioi, ettei visuaalista hälyä ole liikaa - järjestele ympäristö visuaalisesti selkeäksi - vähennä äänihäly mahdollisimman pieneksi - tarkista valaistus: yleisvalo, kohdevalo, häikäisyn esto, valo oppilaan takaa tai sivusta, ei kasvot ikkunaan päin - huomioi kommunikaatio- ja katseluetäisyys - optimoi työskentely- ja katseluasento - sijoita opittava kohde niin, että oppilas näkee sen mahdollisimman hyvin - huomioi oppilaan paikka luokassa siten, että hän näkee mahdollisimman laajan alueen - pidä tavarat omilla paikoillaan, kerro oppilaalle, jos tavaroiden paikkaa on vaihdettu Oppimateriaali: - valitse selkeää oppimateriaalia ja muokkaa sitä tarvittaessa - vältä liiallista visuaalista informaatiota sisältäviä kuvia ja liian tiheässä olevia kuvan osia - määrittele oppilaalle mieleinen kuvakoko - arvioi tekstin koko, harvennukset, rivivälit, kirjasintyyppi - arvioi väri- ja kontrastierot, tummenna ääriviivoja tarvittaessa - käytä samoja visuaalisia vihjeitä ja materiaaleja eri tilanteissa oppimisen yleistämiseksi Liikkuminen ja ympäristön havainnoiminen - ohjaa oppilasta havainnoimaan tietoisesti ympäristöään - harjaannuta suuntakäsitteitä sekä tilaan ja sijainteihin liittyviä käsitteitä - tutustuta oppilas uusiin tiloihin ja ohjaa tilan jäsentämiseen - harjoittele oppilaiden kanssa reittien suunnittelua - ohjaa maamerkkien huomaamiseen - opettele oppilaan kanssa opasmerkit - harjoittele oppilaan kanssa muiden huomioimista liikkuessa ja liikenteessä Opetustilanne: - anna oppilaalle aikaa vastata niin kauan kuin hän tarvitsee - arvioi, mikä aisti on ensisijainen ja mikä toimii parhaiten näön tukena - kertaa, kertaa, kertaa - tee muutokset hitaasti - esittele uudet asiat koskettelemalla ja verbaalisesti kuvaillen - varmista, että oppimateriaali on oppilasta motivoivaa - pidä taukoja - hyödynnä toistoja ja rutiineja eri tilanteissa - puhuttele ihmisiä nimeltä ryhmätilanteissa Apuvälineet - tarkista näönkäytön apuvälineiden ajantasaisuus - muista oikeat apuvälineet oikeaan tilanteeseen (esim. silmälasit, suurennuslasit, kiikarit, lukutelevisio, kohotaso, kohdevalaisimet, äänikirjat) Ohjaus - ota huomioon oppilaan vireystila ja sen vaihtelut - ota huomioon ajan tarve - harjaannuta silmäilytaitoja - ohjaa kuvien tutkimisessa ja auta kehittämään kuvan lukemisen taitoa - ole tietoinen oppilaan vasteesta, seuraa oppilaan reaktioita, kielen käyttö voi jopa häiritä oppilaan huomion suuntaamista tehtävään - salli oppilaan katsoa kohteita siltä etäisyydeltä kuin hän haluaa Tämä artikkeli on julkaistu Toimintaterapeutti lehdessä 1/

13 Terveysalan yrittäjille räätälöity liiketalouden perustutkinto Syksyllä aloittavat ensimmäiset opiskelijat liiketalouden perustutkintoon johtavassa koulutuksessa, joka on räätälöity erityisesti terveydenhoitoalalle. Ohjelma kestää noin 2,5 vuotta ja koulutuspäiviä on noin 10 vuodessa. Dingerin oppisopimuksena toteutettavalle kurssille on kysyntää. Terveydenhoitoalalla toimivilta ihmisiltä löytyy motivaatiota kehittää liiketoimintaansa. Alalla on paljon yrittäjiä ja ammatinharjoittajia, jotka ovat huippuammattilaisia työssään mutta tieto markkinoinnista, kustannuslaskennasta ja liiketaloudesta on vähäisempää tai puutuu kokonaan. Kurssimme on juuri oikea heille. Osaksi Helsingissä suoritettava tutkinto suoritetaan oppisopimusmenetelmällä työn ohessa. Tällöin osallistuja pystyy hyödyntämään työkokemuksensa opiskelussa ja vastaavasti opitut asiat voidaan nopeasti viedä arkeen hyödyntäen niitä saman tien käytännön työssä. Koulutukseen liittyy monia eri osa-alueita, joista jokaisesta opiskelijat suorittavat etätehtäviä omalla työpaikallaan. - Koulutuksen tavoitteena on, että terapiatyöhön tottunut terapeutti saa laaja-alaisen näkemyksen myös liiketoiminnasta. Helposti ammatissa saattaa tulla keskityttyä vain pääasiaan, eli perustehtävään terapian ja kuntoutuksen tekemiseen. Liiketalouden perustutkinto terveysalalle on suunnattu kaikille alan yrittäjille, ammatinharjoittajille tai niille, jotka ovat työsuhteessa terveysalan yritykseen. - Opiskelijan tulee olla täysi-ikäinen, mutta yläikärajaa ei ole. Ryhmiä järjestetään niin paljon kuin on tarvetta ja yhden ryhmän koko on noin 20 henkilöä. Koska kaikkien opiskelijoiden tietous ei ole lähtökohtaisesti samalla tasolla, on koulutuksen alussa henkilökohtainen tasokartoitus. Kartoituksen tulokset otetaan huomioon opetuksessa. Koulutuspäivien ohjelma on vuorovaikutukseen perustuvaa ja se on erittäin kattavaa: ohjelman myötä opitaan mm. asiakaspalvelua, markkinointiviestintää ja suunnittelua, kustannuslaskentaa, yrityksen hallintoa ja oikeusoppia, ATK:n hyödyntämistä työssä sekä vieraskielisen asiakkaan kohtaamista. Ainoat kustannukset työnantajalle tai osallistujalle koulutuksesta ovat mahdolliset matkakorvaukset koulutuspäivistä ja majoitukset sekä aloitusvaiheessa tutkintomaksu, joka on 50,50 euroa. Liiketalouden perustutkinto on sama kuin merkonomin tutkinto, jonka voi suorittaa päiväkoulussa. Tämä on tosin suunniteltu terveydenhoitoalalla toimiville ammattilaisille ja se tukee myös yrittäjänä toimimista. - Tämä tarkoittaa sitä, että valmistuneella merkonomilla on ovet auki kaupallisellekin alalle. Terveydenhoitoalalle räätälöity liiketalouden perustutkinto oppisopimuskoulutuksena alkaa taas syyskuussa. Hakemukset elokuun 1. päivä mennessä puhelimitse numeroon Hanna Heininen tai Marko Heininen Ilmoittautuminen sähköpostitse:

14 Apuvälineiden vaikuttavuudesta Minun piti kirjoittaa tunnelmia pitkäaikaisen tehtäväni muuttuessa, siitä miltä tuntuu jättää Lastenlinna taakse yli kahdenkymmenen vuoden työrupeaman jälkeen. Yritin. Siksi sen tilalla on tämä suomennettu lyhennelmä englanniksi pitämästäni puheenvuorosta Nordic Assistive Technology Seminarissa Stakesissa marraskuuta Stakes on muuttunut sittemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseksi ja minä olen muuttunut HUS Naisten- ja lastentautien tulosyksikön apuvälinekeskuksen osastonhoitajasta Etevaksi muuttuneen Uudenmaan erityispalvelujen ja Pääjärven kuntayhtymän alueella toimivan ESR-projektin (Euroopan Sosiaalirahasto) projektikoordinaattoriksi. Projektin nimi on Yhteinen elämä. Siitä on tietoa internetissä osoitteesta: Liike-elämässä korkeassa asemassa toimiva ystäväni lohdutti minua kun nillitin jatkuvia organisaatiomuutoksia julkisessa terveydenhuollossa: Aivan normaalia. Se on keino pitää työntekijät hereillä. Miksi minua vielä väsyttää? Nuutti Hiltunen Jälkeenpäin on aivan selvää, että elääkseni ja toimiakseni, minun oli yhdeksän vuotta sitten tapahtuneen vammautumiseni jälkeen saavutettava uudelleen illuusio siitä, ettei minulle voi tapahtua mitään niin pahaa. Sanon illuusio hyvässä merkityksessä. Uskon, että se on välttämätön asenne tosiasiallisen epävarmuuden keskellä, josta elämä rakentuu. Tarvitsen riittävästi uskoa siihen, että huominen koittaa, että selviän, ettei kaikkia mahdollisuuksia ole vielä käytetty. Ja kun löydän itseni ajattelemasta vammautumiseni jälkeen taas näin, tiedän että olen kuntoutunut. Jos kuntoutuminen on tätä, jos elämäni laatu riippuu siitä miten suhtaudun mahdollisuuksiini selvitä siitä, mikä merkitys apuvälineillä on minulle? Miten lopulta käynnistyy kehä, jossa haluan itselleni mahdollisimman ketterän pyörätuolin, että saavutan toivomani olosuhteet, joissa tarvitsen ketterää pyörätuolia? Elämä koostuu fragmenteista. Inhimillinen ajattelu pyrkii muodostamaan niistä kokonaisuuksia kaikesta päätellen sitkeästi vastoin sitä millaista todellisuus on. Luin tästä vakuuttavan kirjan: The Black Swan, The Impact of the Highly Improbable (Nassim Nicholas Taleb). Kirjan Musta Joutsen on mikä tahansa hyvin epätodennäköinen tapahtuma, jolla on kolme luonteenomaista piirrettä: se ei missään tapauksessa ole ennustettava, sillä on valtava vaikutus ja siihen on mahdollista kehittää selitys, jonka ansiosta se vaikuttaa vähemmän satunnaiselta ja ennustettavammalta kuin todellisuudessa on. Kirja ei liity apuvälineisiin, vaan siihen, miten selittämättömän järkyttyneitä olemme kun kohtaamme odottamattomia tapahtumia. Suomenkielen sana apuväline paljastaa mielestäni tarkalleen sen, mikä merkitys apuvälineellä on. Sana apuväline muodostuu kahdesta itsenäisestä sanasta: apu ja väline. Sana apu viittaa siihen, että apuvälineeksi kasattu laite ei ole ongelman ratkaisu itsessään, vaan osallistuu siihen ja auttaa jotain toisaalla olevaa samaan lopputulokseen tähtäävää prosessia. Sana väline on suomenkielessä synonyymi tekniselle laitteelle, mutta se tarkoittaa myös keinoa tai epäsuoraa tapaa toimia. Harrastelijaetymologi voi siis päätellä, että apuväline on epäsuora keino avustaa jossain toisaalla tapahtuvaa prosessia. Tietenkin. Minulla on myös huojuva ajatusrakennelma siitä miten väline -sana jakautuu edelleen osiin. Miten alkusuomalaiset miettivät sanaa savupirteissään ja ajattelivat kahden erillisen asian välissä olevaa tilaa, väliä, ja muodostivat sanasta ajan saatossa monimerkityksellisen verbin välittää, tarkoittaen sillä yhdistämistä tai erottamista sekä sattuvasti samalla myös myötätuntoa ja huolehtimista mutta tuo ajatusrakennelma on liian nolo yksityiskohtaisempaan tarkasteluun. Yleiskiinan kielessä sen sijaan on aivan tosi ja monissa puheenvuoroissa esiin otettu kriisiä tarkoittava merkkiyhdistelmä. Kiinan kielen sana kriisi muodostuu kahdesta merkistä wei, mikä tarkoittaa vaaraa, uhkaa, ja ji, (lausutaan chi ilman aspiraatiota terävästi), mikä tarkoittaa mahdollisuutta. Ei tarvitse olla kummoinenkaan yrityskonsultti, että ymmärtää näiden merkkien esiin ottamiseen liittyvän houkutuksen. Niitä ei ole myöskään vaikea valjastaa puheeseen apuvälineiden vaikuttavuudesta. Kaikissa ongelmissa, kriiseissä, on niiden tuoman uhan lisäksi myös uuden mahdollisuus, seikka, mikä ei lohduta kun tilanne on päällä mutta mikä ennemmin tai myöhemmin osoittautuu todeksi. Näin johdatellen apuväline on siis vaikuttava (ainakin) silloin, kun se on osallisena kuntoutujan siirtymisessä uhkakuvien kokemisesta mahdollisuuksien näkemiseen. Apuväline on vaikuttava, jos se osallistuu käyttäjänsä toivon lisääntymiseen tai sen säilymiseen. Monista vammattomista on epämiellyttävää kokeilla pyörätuolissa istumis- 14

15 ta. Se tuottaa ikään kuin huonoa onnea. Pyörätuoli on uhka sille, joka ei sitä tarvitse. Kaiken tämän jälkeen mitä minulle on tapahtunut, pyörätuoli on mitä tervetullein mahdollisuus minulle. Käytän pyörätuolia, en sen vuoksi, etten kykene kävelemään, vaan sen vuoksi, että voisin liikkua. Suomessa julkisin varoin toteutettu apuvälinetoiminta perustuu käytännössä kolmeen tai neljään lakiin sekä asetukseen lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Tuossa asetuksessa sanotaan, että kuntoutuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistämään ja tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja itsenäistä suoriutumista päivittäisissä toiminnoissa. Asetuksen tässä kohdassa puhutaan parantamisesta, ylläpitämisestä ja edistämisestä. Se on hyvää puhetta. Se sopii kuntoutukseen hyvin, erottaa sen hoidon ja sankarilääketieteen valtavirroista. Kuntoutuja määritellään tässä kohdassa positiivisesti. Astiaa ei kuntoutuksen silmälaseilla nähdäkään puoliksi tyhjänä, vaan puoliksi täytenä. Sama asetus sortuu kuitenkin myöhemmin kompensoimaan ja korvaamaan vammaisuutta. Todellisuudessa en saa ainuttakaan tukitointa tai palvelua, ellen ensin nöyrry piehtaroimaan lääketieteellisessä diagnoosissa, jossakin mikä kertoo aina sen mitä minulta puuttuu ja mikä on mennyt rikki. Tämäkin lähtemätön ristiriita erottaa hoidon kuntoutuksesta. Hoito, oli se kuinka kuntoutusmyönteistä tahansa, kiinnittää lopulta huomion siihen, mitä ei voi enää kuntouttaa. Minä käytän pyörätuolia, en sen vuoksi, etten kykene kävelemään, vaan sen vuoksi, että voisin liikkua. Tämän sanominen ei ole tosiasioiden kieltämistä, vaan niiden kanssa eteenpäin siirtymistä uhkakuvista uuteen mahdollisuuteen. Seuraavasta olen sen sijaan hieman epävarmempi. Siirtymisten teema kuitenkin jatkuu. Nyt siirryn sairaalasta kotiin ja takaisin arkeen äkillisen vammautumisen jälkeen. Ajattelen, että siirryn samalla erilaisten roolien läpi ja että siirtymisessä näiden roolien välillä on oma merkityksensä. Sairaalassa minä olin potilas. Kotiutuessani ja pian sen jälkeen toimin kuin asiakas. Mutta mitä pidemmälle pyörätuolillani pääsen, sitä enemmän roolini suhteessa tarjolla oleviin palveluihin muistuttaa kuluttajan roolia. Potilaan rooli on siunattu silloin kun en pysty tai jaksa kantaa huolta itsestäni. Potilaana annan vastuu itsestäni muille. Kukaan ei kuitenkaan haluaisi olla aina potilas. Kun aika koittaa, potilaan roolista on tervehdyttävää päästä eroon. Sanomme sarkastisesti, että asiakas on aina oikeassa. Se on kuitenkin siinä määrin totta, että saatamme tuntea palvelutoiminnan järjestämisen asiakkaita varten uhkaavaksi. Asiakkaalla on oma tahto ja asiakkaan tahtoon ja ymmärrykseen vaikuttamien on tunnetusti työlästä ja hidasta. Mutta kuluttaja on viimein vapaa tulemaan ja menemään. Minä tunnen ja tiedän varmasti olevani kuluttaja suhteessa apuvälinepalvelun ja terveydenhuollon ammattilaisiin. Voi olla että se johtuu siitä, että tunnen apuvälinepalvelukentän ja tiedän myös omasta kuntoutuksestani enemmän kuin laki sallii. Laki kun sallii minulle usein vain päätöksenteon kohteena olevan, mahdollisuuksiani menettäneen potilaan roolin. Mikä merkitys apuvälineillä on näin kuvatuille potilaalle, asiakkaalle, kuluttajalle? Apuvälineen vaikuttavuutta tarkasteltaessa pitäisi huomioida se, missä kuntoutumisen vaiheessa apuvälinen käyttäjä on. On kai niin, että suurin mielenkiinto apuvälineen vaikuttavuudessa kohdistuu hetkeen, jossa potilasta ollaan kotiuttamassa. Ja on kai myös niin, että sen myötä apuvälineen kustannusvaikuttavuus on kiinnostavin seikka kaikkien apuvälineiden vaikutusten joukossa. Se on sääli, sillä vaikuttava apuväline sellaisena kuin minä sen merkityksen näen, maksaa aina enemmän kuin vaihtoehto, jossa apuvälinettä ei ole. Elämän laatua, mukavuutta, jonka asiakas, kuluttaja samalla menettää, ei sen sijaan voi hinnoitella. Raha ei koskaan voi olla terveydenhuollon ja kuntoutuksen keskeisin tarkastelukohde, eivätkä terveydenhuolto ja kuntoutus voi kokonaisuutena koskaan tuottaa taloudellista voittoa. Suomessa on ollut viisaita lainlaatijoita, ainakin vuonna 1986, jolloin lakia vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista eli vammaispalvelulakia esiteltiin eduskunnalle. Lakia, joka kirjoitetaan uusiksi tämän vuoden syyskuussa. Hallituksen esityksen lähtökohtana oli käsitys siitä, että vammaisuus on yksilön rajoitusten ja ympäristön suhteesta syntynyt tila. Kuntoutujana korjaisin ajatusta hiukan: vammaisuus on yksilön ominaisuuksien ja ympäristön suhteesta syntynyt tila, mutta ehkä ajatus tuli jo selväksi. Nautin vieläkin lauseesta, jonka lääkärini kirjoitti Käpylässä oman kotiutumiseeni tähtäävän kuntoutuksen päätteeksi: Kuntoutuja on itsenäinen pyörätuolin käyttäjälle soveltuvassa ympäristössä. Kuntoutuja on kuntoutunut. On ympäristön vuoro toimia. Liian usein epäoikeudenmukaisuudelle herkkä ja kriittinen sieluni aistii, että saan taakaksi oman toimintavajavuuteni lisäksi ympäristön vammaisuutta. Minulla on käytössä paras mahdollinen liikkumisen apuväline, mutta monta kertaa päädyn kantamaan raskaana taakkaa, josta asiantuntematon, laiska, eläytymiskyvyltään vammautunut liikkeenomistaja tai kaupungin katupäällikkö ei edes tiedä kärsivänsä. Kotikaupungissani toimii invalidien ammattioppilaitos. Silti sen pääkadulla on toinen toisensa vieressä liikkeitä, joihin en pyörätuolillani pääse. Jos nämä liikkeet kirjoittaisivat suurin kirjaimin näyteikkunoihinsa, ettei liike ole tarkoitettu hassulla tavallani liikkuville, ne saisivat syytteen syrjinnästä. Tosiasiassa portaissa liikkeen ovella lukee juuri niin. Minä ainakin näen kärventyneet sanat niissä Tapaan työssäni paljon lapsia, joille ollaan etsimässä kommunikointikeinoa. Yleensä ratkaisu on jonkinlaisen kuvakommunikaation käyttöönotto. Joskus ratkaisu saavutetaan mekaanisen apuvälineen avulla. Kummassakin tapauksessa apuväline ei toimi, ellei asiakkaan lähiympäristö opettele myös käyttämään samaa kommunikointitapaa. Tähän tähtäävä työ asiakkaan lähiyhteisöjen parissa on vaativaa ja vie suuren osan yksikön puheterapeuttien ja AAC-työntekijän työajasta. Kommunikoinnin apuväline itsessään siis ei ole kovin vaikuttava, ellei oikeutta puhua omalla kielellä kunnioiteta riittävästi, ellei olla valmiit näkemään vaivaa sen eteen, että kommunikointiapuvälineen käyttäjä saa todellisen mahdollisuuden ilmaista itseään. Kommunikointiapuvälineen käyttäjään on helppo samaistua vieraassa kieliympäristössä. Jos siitä tuntuu lähellekään samalta kuin minusta, kun yritän tehdä itseäni ymmärretyksi vieraalla kielellä, en rohkene kuvitella pahoinvointia, joka seuraa täydellisestä kyvyttömyydestä ilmaista itseään. Vaikuttava apuväline ei tee vammastani jaettua. Se on sitä yhteisen inhimillisen epätäydellisyyden vuoksi, jota vammaiset tekevät näkyväksi monien puolesta. Wei Ji 15

16 Kuvasivut palvelevat kaikenikäisiä käyttäjiä Papunetin uudistetuilla Kuvasivuilla on tarjolla monipuolinen paketti arjessa tarvittavaa tietoa sekä hauskoja lauluja ja loruja. Kaikkia aineistoja voi paitsi katsella ja lukea, myös kuunnella. Erityisluokanopettaja Anna Karjalaisen mielestä Papunetin uudistetut Kuvasivut ovat entisiä helpommat käyttää. Kuvaaja: Panu Koski Papunet-verkkopalvelun Kuvasivut on suunniteltu ihmisille, joilla on rajoitteita kommunikoinnissa, havaitsemisessa, motoriikassa tai tiedon käsittelyssä. Helmikuussa 2009 avatut uudistetut kuvasivut palvelevat laajan käyttäjätutkimuksen ansiosta entistä paremmin kaikenikäisiä käyttäjiä. Lapsille kuvasivuilta löytyy hauskoja loruja, perinteisiä lauluja, mukaansatempaavia jatkokertomuksia ja seikkaperäisiä askarteluohjeita. Nuorille ja aikuisille on tarjolla muun muassa monipuolisia ruuanlaitto-ohjeita sekä runoja. Lisäksi sivuille on koottu koko joukko kaikenikäisille sopivaa tietoa harrastuksista liikenneturvallisuuteen. Käyttäjät uudistuksessa mukana Vuonna 2002 avatuista Kuvasivuista on kerätty alusta alkaen monipuolista käyttäjätietoa. Pian sivuston perustamisen jälkeen käyttäjät alkoivat toivoa lisää nuorille ja aikuisille sopivaa aineistoa. Kuvasivuston ensimmäisessä uudistuksessa vuonna 2005 sivuille lisättiinkin sananlaskuja ja kansanlauluja sekä uusittiin kuvitusta. Vuonna 2007 Kuvasivuilla tehtiin laaja kävijäkysely, johon vastasi yli 300 käyttäjää. Kyselyn lisäksi pariakymmentä käyttäjää haastateltiin. Käyttäjätiedon keruu oli Kuvasivujen uudistuksen tärkeimpiä vaiheita. Kaikki sivuilla tehdyt uudistukset perustuvat käyttäjiltä saatuun palautteeseen sivujen uudistuksesta vastannut Maija Ylätupa Papunetistä kertoo. Selkeämmät ja helpommat käyttää Kuvasivuja viitisen vuotta käyttänyt erityisluokanopettaja Anna Karjalainen osallistui sekä sivujen kävijäkyselyyn että haastatteluun. Hän on ehtinyt tutustua myös uudistettuihin sivuihin. Uudet Kuvasivut ovat entisiä paljon selkeämmät ja helpommat käyttää, Karjalainen kiittelee. Sivujen yläreunassa olevat kuvat, jotka osoittavat käyttäjän sijainnin sivuilla, helpottavat liikkumista huomattavasti. Karjalaisen nykyisellä luokalla Kivenpuiston koulussa on oppilaita esikoululaisista kolmasluokkalaisiin. Vanhimpien oppilaiden kanssa käytän paljon esimerkiksi ruuanvalmistusohjeita. Printtaan ja laminoin reseptit ja annan ne oppilaiden mukaan kotitaloustunnille. Karjalaisen toinen kestosuosikki ovat kuvitetut ohjeet uimahallivierailulle. Opettaja on printannut ohjeet kansioon, joka käydään oppilaiden kanssa läpi ennen uimaan lähtöä ja otetaan mukaan hallille. 16

17 Aina Kuvasivujen materiaaleja ei tarvitse tulostaa paperille, vaan niitä voi yhtä hyvin lueskella, katsella ja kuunnella suoraan koneelta. Luokassa heijastan kuvasivuja usein myös dataprojektorilla seinälle, jolloin kaikki näkevät samat kuvat ja tekstit, Karjalainen kertoo. Jokaiselle jotakin Kuvasivujen Tietoa-osiosta löytyy ruuanvalmistusohjeita. Uudet Kuvasivut suunniteltiin käyttäjätiedon perusteella palvelemaan mahdollisimman erilaisia käyttäjiä. Käyttäjät voivatkin muokata sivujen kuvia ja tekstejä tarpeidensa mukaan. Tekstin voi esimerkiksi lukea sekä tavutettuna että ilman tavutusta. Myös kirjaintyyliä voi vaihdella pikkukirjaimista isoihin kirjaimiin. Samoin tekstien kokoa voi muuttaa isosta pieneksi ja toisinpäin. Jutun voi myös lukea joko yhdeltä sivulta tai jakaa useammalle sivulle, jolloin sivua ei tarvitse rullata hiirellä alaspäin, Ylätupa luettelee. Uusilla kuvasivuilla on käytetty Piktogrammi-kuvia, PCS- ja Rebus-symboleja sekä Papunetin kuvapankin kuvia. Halusimme käyttää erilaisia kuvia, koska eri ihmiset hahmottavat näkemänsä eri tavalla. Toiset esimerkiksi hahmottavat paremmin mustavalkoisia kuvia, toisille värit ovat tärkeitä. Uudistuksen yhteydessä sivujen kuvailmaisua haluttiin myös pelkistää ja selkeyttää. Nykyisillä sivuilla kuvilla esitetään vain keskeisimmät asiasanat. Ennen kuvilla esitettiin myös monet kieliopilliset pikkusanat. Päädyimme kuvittamaan teksteistä vain keskeisimmät asiasanat, koska Suomessa ei vielä ole käytössä yhtenäistä, valtakunnallista kuvakielioppia. Lausetasoinen kuvilla ilmaisu on meillä vasta hyvin nuorta, Ylätupa perustelee. Kuvakieliopin tuominen sivuillemme riippuu tulevaisuudessa ihan siitä, miten lausetasoinen kuvilla ilmaisu maassamme edistyy. Sivujen käytettävyyttä lisättiin myös kaksinkertaistamalla kuvien koko. Tätä oli toivonut suuri osa käyttäjäkyselyyn ja haastatteluihin osallistuneista. Myös tekstien sijoitteluun on kiinnitetty uusilla sivuilla entistä enemmän huomiota. Tekstejä on sijoitettu jutusta riippuen eri kohtiin suhteessa kuvaan. Joissain jutuissa teksti on kuvan yläpuolella, joissain alapuolella ja joissain vieressä. Jälleen kerran olemme halunneet käyttää erilaisia ratkaisuja palvelemaan erilaisia käyttäjiä. Käytettävyyden kannalta merkittävä uudistus on sekin, että uusilla sivuilla lukemisen ja kuuntelemisen helpottamiseksi tekstien rinnalla askeltaa osoitin, joka kertoo, mihin kuvaan kyseinen ääni ja teksti liittyvät. Juuri sellaisia juttuja, joita käyttäjät toivovat Kuvasivujen Vinkit -osioon on koottu neuvoja ja oheismateriaaleja kuvasivujen käyttöön. Vinkit -osion kautta voi myös lähettää palautetta sekä omia juttuja sivuilla julkaistavaksi. Ylätupa toivookin, että käyttäjät lähettäisivät heille Papunettiin mahdollisim- Mikä ihmeen Papunet? Lisätietoa: Teksti: Jenni Sipilä, Kehitysvammaliiton tiedottaja man paljon palautetta ja aineistoja julkaistaviksi: Haluaisin tuottaa sivuille juuri sellaisia juttuja, joita käyttäjät tarvitsevat ja toivovat. Mitä Kuvasivujen uskollinen käyttäjä Anna Karjalainen sivuilta sitten odottaa? Mitä runsaammin sivuilla on sisältöä sen parempi. Tietoa -osasto on ollut minulle ehdottomasti hyödyllisin. Käytän säännöllisesti eri vuodenajoista ja juhlapyhistä kertovia juttuja. Ympäristötietoon liittyviä aiheita toivoisin kuitenkin vielä lisää. Löytyykö sinulta Karjalaisen kaipaamia ympäristöaiheisia juttuja? Tai etsitkö itse vaikkapa kesäisistä harrastuksista kertovia valmiiksi kuvitettuja tekstejä? Klikkaa itsesi osoitteeseen net/kuva. Papunet on verkkosivusto puhevammaisuudesta ja selkokielestä. Sivusto on suunnattu erityisesti ihmisille, joilla on vaikeuksia puheen tuottamisessa, ymmärtämisessä tai tietokoneen käytössä, selkokielen käyttäjille sekä heidän lähi-ihmisilleen ja alan ammattilaisille. Sivustoon on koottu laajasti ja keskitetysti alan tietoa, mutta se on myös esteetön toimintaympäristö eri tavoin kommunikoiville ja tietokonetta käyttäville ihmisille. Papunetin peli-, kuva-, bliss- ja selkosivut tarjoavat tietoa, tarinoita ja tehtäviä sekä mahdollisuuden toimintaan ja itsensä ilmaisuun. Sivut sopivat sekä vapaa-aikaan että kuntoutukseen ja opetukseen. Ne soveltuvat niin vuorovaikutustaitojen, puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen kuin tietokoneen käytön harjoitteluun. Papunetin yleiskielisillä sivuilla on tietoa vuorovaikutuksesta, puhetta tukevasta ja korvaavasta kommunikoinnista, kommunikointikeinoista, apuvälineistä, ohjelmista ja puhevammaisten tulkkipalvelusta sekä ideoita ja materiaaleja arkeen, vapaa-aikaan ja kuntoutukseen. Sivuilla voi myös osallistua keskusteluun sekä saada tietoa alan koulutuksista ja ajankohtaisista asioista. Papunetin yleis-, selko- ja pelisivut on toteutettu myös ruotsiksi ja pelisivut englanniksi. Papunet-verkkosivustoa ylläpitää Kehitysvammaliitossa toimiva Papunet-verkkopalveluyksikkö. 17

18 Anna-Elina Leskelä-Ranta, vauvaperhetyön psykologi Työkokemuksia järjestötyöstä vauvaperheisiin - psykologi etsii virrasta suvantopaikkoja Usein sanotaan, että työelämä edellyttää yhä enemmän epävarmuuden ja paineen sietokykyä - vastapainoksi tarjotaan urasuunnittelua. Minulle työelämä on ollut silppusalaatti, jossa sanat ura ja suunnittelu eivät ole tuntuneet kuvaavan mitään olennaista. Työ on ollut pikemminkin mielentila, jossa pyrin ratkomaan erilaisia kysymyksiä kunkin työnantajan tarjoamien puitteiden ja oman ymmärryksen mahdollisuuksien rajoissa. Minulle työ on ollut myös hyvin henkilökohtainen projekti, jossa ymmärrykseni ja asiantuntemukseni kasvavat hitaasti. Opiskellessani 90-luvulla psykologiaa olin kiinnostunut ihmisen kehityspsykologiasta, lapsista ja perheistä, mutta ajauduin kuitenkin harjoittelemaan raskaansarjan aikuispsykiatriaan. Gradu tuli kasattua vihamielisyyden ja A-tyyppisen käyttäytymisen teemojen ympärille, eikä se tuntunut liittyvän yhtään mihinkään työelämässä. Sitten löytyi jatkoharjoittelupaikka vammaisjärjestöstä ja valmistuttuani jäin vuosiksi kehittämisen, kouluttamisen ja konsultaation maisemiin. Muistan, että nautin tuolloin osaamiseni rajoilla toimimisesta ja hiljalleen karttuvista onnistumisen kokemuksista. Seuraava etappi määräaikaisten työsuhteiden ketjussa löytyi kuitenkin pikkulapsipsykiatriasta ja sitten perheneuvolasijaisuudesta. Nyt laajensin osaamista ammatillisesta yhteystyöstä ja perheiden kohtaamisesta. Samaan aikaan kuitenkin henkilökohtainen elämäni kuljetti minut suurten mullistusten kautta uusioperheen arkeen ja kun kuopus teki tuloaan, tunsin että tarvitsen leipäpuun jonka emotionaalinen kuormitus jättää tilaa oman elämän haasteille. Asiakasperheiden hätä ja pulmat tuntuivat jotenkin tulevan ihon alle ja koin tarvitsevani tilaa oman pesueeni turvaamiseen. Äitiysloman jälkeen sain suunnittelijan pestin vanhasta ja tutusta työyhteisöstä vammaisjärjestöstä, jossa siis työskentelin opintojeni jälkeen. Viivyin konsultaatioiden, koulutuksen ja erilaisten projektien parissa melkein viisi vuotta. Työtehtävät olivat mielenkiintoisia ja niitä saattoi hoitaa melko kapealla persoonallisuuden siivulla. Kouluttajan ja konsultin roolit vakiintuivat osaksi minua ja ne alkoivat tuntua kuin paidalta, jonka sujautan aamulla päälleni. Työroolini rakentuivat aiempien kokemusteni päälle ja tunsin onnistuvani. Tämän paidan saattoi helpostikin pukea, vaikka aamu olisi tahmea ja itsellä olisi huono päivä. Aivan toisin, kuin perheiden ja lasten kanssa tehtävässä työssä, jossa omia särökohtia ei tahdo saada paidan alle piiloon. Mikähän se ihmisessä laittaa aina liikkeelle halun kohdata uusia haasteita ja kasvattaa edellisten juonteiden päälle jotain mielekästä. Kun lapseni kasvoivat, huomasin taas kaipaavani kosketusta asiakastyöhön. Muistot intensiivisistä ja koko persoonan vaativista asiakastyön vuosista alkoivat elää mielessäni, kun haasteet koulutuksissa ja konsultaatioissa alkoivat loppua. Pian koin jo työni kehittämishankkeiden viidakoissa tyhjäksi. Epäilin, ettei hankkeillamme ollut sen suurempaa merkitystä kellekään. Aloin myös väsyä projektityön sykleihin ja lyhytjänteisyyteen. Aina uudet ja vaihtuvat kokoonpanot projektitiimeissä, jatkuva sovittautuminen erilaisten projektipäälliköiden ja työtovereiden muodostamiin tiimeihin alkoivat tuntua rasittavalta. Ja juuri, kun pieni kliinikko sisälläni alkoi kolkutella, tarjoutui minulle mahdollisuus vauvaperhepsykologin työhön perheneuvolassa, jossa olin aiemmin sijaistanut muutaman vuoden. Ja minä tein hypyn, hain paikkaa. Nyt olen siis uuden ammatillisen vaiheen kynnyksellä jälleen. Uutta rakentamassa ja jälleen mielessä kysymys siitä, voisinko nyt tehdä jotain itselleni merkityksellistä? Voisinko ja saisinko nyt keskittyä yhteen työsisältöön rauhassa? Merkityksellisempää työtä on ainakin vaikea kuvitella, minullahan on nyt mahdollisuus paneutua yhteen elämän ydinkysymykseen. Saan viivähtää ihmiselämän alkutaipaleen äärelle. Tärkeitä sanoja työssäni ovat nyt kotiin kannettu tuki, intensiivinen ja tiivis kontakti perheisiin. Minua lämmittää ajatus siitä, että vauvan ja vanhemman ei anneta odottaa ja jonottaa vaan asioihin tartutaan silloin, kun perheissä on aito tarve interventiolle. Palautan nyt mieleeni jo menetetyksi luulemiani taitoja, kuten taitoa soittaa ovikelloa, katsoa mitä eteen tulee ja asettua perheen tilanteisiin. Salaa minä toivon, että saisin rauhassa kasvattaa tämän työotteen vaatimia siipiä. Saisinko nyt keskittyä, kiitos. Sukupolveni työtarinoissa omani lienee varsin tavallinen. Tätä kutsutaan elinikäiseksi oppimiseksi, meidän tulisi olla valmiita opiskelemaan, ehkä muutamaankin eri ammattiin ja tulisi sietää epävarmuutta (niin taloudellisesti kuin ammatillisen orientaation tai osaamisen jatkuvuuden suhteen). Minun kai oletetaan ohjailevan ja säätelevän tätä työelämän kokonaisuutta, sitä kutsutaan urasuunnitteluksi. En vaan edelleenkään tahdo löytää tästä sen enempää uraa kuin suunnitelmallisuutta. Reagointia työelämä kyllä on vaatinut, kuin olisin sukeltanut vähän sameassa koskessa, väistellyt kiviä ja karikoita ja aina välillä haukannut pinnalta raikasta happea tarkistaakseni, mihin suuntaan ollaan menossa. Työn sisällöt ja intohimo inhimillisiin kysymyksiin, kuten vauvuus ja vammaisuus yhteiskunnassamme, ovat toimineet minulla karttana tässä sumeassa virrassa. 18

19 Opintopiirit Lahden opintopiiri Aihe: Tutustuminen Hämeen Kahvakeskukseen AAC asioiden merkeissä. Aika: Ti klo: Paikka: Hämeen Kahvakeskus, Rauhankatu 19, Lahti Aihe: Epilepsia Aika: Lokakuun 2009 alkupuoli, aika myömemmin tarkentuu Luennoitsija: Lastenneurologi Anna-Barbara Kress Paikka: PHSOTEY/ fysiatrian osasto, 1K kerros Keskussairaalankatu 7, Lahti Ilta on jäsenille maksuton, ei jäseniltä 2 euroa kahviraha. Tampereen opintopiiri Aihe: NDT-terapia ennen ja nyt -keskustelua eri vuosikymmenillä NDT-koulutuksen käyneiden terapeuttien alustamana Aika: klo Paikka: Terapia-Team, Pyhäjärvenkatu 5 A (2. krs) Yh. Maritta Koivunen TERVETULOA JOUKOLLA MUKAAN! Syksyn opintopiiriohjelmat seuraavassa jäsentiedotteessa ja www-sivuilla! Aihe: Sensorisen integraation toimintaterapia-case Aika: Ti klo: Luennoitsijat: Toimintaterapeutti Mirka Norta, Paikka: toimintaterapeutti Katri Komonen Fysikaalinen Hoitopaikka Paavola (HUOM! Uusi osoite) Hämeenkatu 9 A 20, 4 krs Lahti Vietämme samalla mukavaa pikkujoulu-iltaa! Yhteyshenkilöt: Anneli Huhtala p: Eija Remes, p , Suomen CP-terapiayhdistys tiedottaa: Yhdistykseen liittyminen tapahtuu ilmoittamalla jäsenvastaavalle yhteystietosi. Jäsenvastaavan Kirsi Neuvosen tiedot löydät tästä lehdestä. Jäseneksi voi ilmoittautua myös internetissä osoitteessa Yleisin tapa liittyä jäseneksi on koulutukseen osallistuminen. Koulutustarjonta on moniammatillista ja räätälöityä seuraa ilmoittelua julkaisuissamme ja netissä! Yhdistyksen toiminta on avointa kaikille jäsenille, jos kiinnostuit johtokunta- tai toimikuntatyöskentelystä, ota yhteys puheenjohtaja Hannele Merikoskeen ja tervetuloa mukaan! Yhdistys myöntää apurahoja 2 kertaa vuodessa. Apurahoista päätetään kaksi kertaa vuodessa; hakemukset tulee lähettää/postittaa puheenjohtajalle huhtikuun (kevään apurahat) ja syyskuun (syksyn apurahat) loppuun mennessä. Syksyn apuraha-anomukset tulee toimittaa yhdistyksen puheenjohtajalle mennessä. Yhdistyksen johtokunta tekee päätöksen apurahan myöntämisestä anomusten perusteella. Apuraha myönnetään pitkäaikaiselle jäsenelle (vähintään vuoden jäsenyys), ja sen tarkoituksena on edistää kouluttautumista ja tutkimusta lasten kuntoutuksen alalla. Kiinnostaako kollegiaalinen keskustelu ja täsmäkouluttautuminen? Silloin kannattaa osallistua Suomen CP-terapia yhdistyksen opintopiiritoimintaan omalla alueellasi. Opintopiirejä toimii tällä hetkellä 8 eri alueella eri puolella Suomea. Ota rohkeasti yhteyttä opintopiirien yhdyshenkilöihin tai yhdistyksen uuteen opintopiirivastaavaan Taina Olkinuoraan (yhteystiedot tässä lehdessä sivulla 2.) Jäsen, muista maksaa jäsenmaksusi! Jäsenmaksunsa maksamatta jättäneet poistetaan jäsenrekisteristä automaattisesti Suomen CP-terapiayhdistys toivottaa hyvää kesää kaikille jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen! 19

20 Suomen CP-terapiayhdistys järjestää koulutuksen: Lapsi ja vanhemmat kuntoutuksen kentässä - miten lapsen hyvinvointi siinä todentuu Aika: klo 8-14 Ilmoittautuminen ja aamukahvi klo 8-9, tunnin ruokatauko puolen päivän aikaan. Paikka: Kenelle: Folkhälsanin senioritalo, luentosali Mannerheimintie 97, Helsinki Lasten kuntoutuksen parissa työskenteleville. Kouluttajat: Kirsi Pollari, yhteiskuntatieteiden maisteri, ft Liisa Roine-Reinikka, lasten psykoterapeutti, perheterapeutti Karla Pesonen-Wikman, fysioterapeutti, NDT-seniorikouluttaja Terapiakeskus Lapsenasema, Helsinki Koulutuspäivän teemat: - Lapsen hyvinvoinnin arviointi kuntoutumisen aikana. - Lapsen mahdollisuus hyötyä kuntoutuksesta eri elämäntilanteissa. - Arjessa rakentuva toimijuus perheessä, jossa lapsella liikuntavamma näkökulmana laaja-alainen toimintakyky. Päivän tavoite: Ammatillisen osaamisen syveneminen oman toiminnan ja sen vaikutusten reflektoinnin ja pohdinnan kautta. Näkemys lapsen ja vanhempien hyvinvoinnista kuntoutuksen kentässä laajenee. Kouluttajat ottavat mielellään vastaan kysymyksiä, joiden aihepiiriä toivot käsiteltävän. Kysymykset voit lähettää sähköpostitse osoitteeseen Ohjelma: Ilmoittautuminen ja aamukahvi Lapsen mahdollisuus kuntoutua eri elämäntilanteissa - kliininen näkökulma kuntoutuksen hyödyllisyyteen Karla Pesonen-Wikman Arjessa rakentuva toimijuus perheessä, jossa lapsella on liikuntavamma Kirsi Pollari L O U N A S Lapsen hyvinvoinnin arviointi kuntoutumisen aikana Liisa Roine-Reinikka Keskustelua päivän aiheista Yhteenveto ja päivän päätös Hinta: Jäsenille 95 euroa ei-jäsenille 95 euroa + jäsenmaksu 52 euroa Kurssimaksu maksetaan tilille: Ålandsbanken Hinta sisältää aamukahvin. Ruokailumahdollisuus Folkhälsanin alakerrassa, ruokailu omakustanteinen. Sitovat ilmoittautumiset koulutuksesta viimeistään mennessä: Henna Martikainen, puh Ilmoittautuessasi kerro seuraavat tiedot: 1. Nimi 2. Kotiosoite 3. Sähköpostiosoite 4. Puhelinnumero 5. Ammatti 6. Koulutus, johon ilmoittaudut 7. Oletko yhdistyksen jäsen Lisätietoja: Hanna Muranen, puh suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa 20

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö 1 OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN Sisältö Kaikilla on tarve kommunikoida 2 Mitä kommunikointi on 2 Jos puhuminen ei suju 3 Kommunikointitarpeet vaihtelevat 4 Miten voi viestiä puhevammaisen henkilön

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon. 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti

Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon. 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Kommunikointi on kielellä, merkeillä tai symboleilla viestimistä mukaan lukien viestien ymmärtäminen ja

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Tukea oppilaiden välisiin keskusteluihin Ei me kyllä yleensä jutella koulussa

Tukea oppilaiden välisiin keskusteluihin Ei me kyllä yleensä jutella koulussa Tukea oppilaiden välisiin keskusteluihin Ei me kyllä yleensä jutella koulussa Sillalla-seminaari 6. 2. 2014 Irina Savolainen 2014 ICF = kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus

Lisätiedot

Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto

Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi -kommunikointisovelluksella.

Lisätiedot

Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa

Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa Kehitysvammaisten ja autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden psykiatriset ja neuropsykiatriset palvelut seminaari 22.11.2012 Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa Pirjo Levo klinikkaopetuksen palvelukehittäjä,

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu. KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN PURESKELUA? VIERAAN KIELEN OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.fi KIELITAITOMALLEJA kämmenmalli: kielitaidon osa-alueet

Lisätiedot

Miten opettaja voi tukea?

Miten opettaja voi tukea? Miten opettaja voi tukea? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet JEDU 12.12.2013 JAMK/AOKK Maija Hirvonen 2013 Tuen tarpeiden kartoittaminen HAASTATTELUT, KYSELYT, SEURANTA hakeutumisvaihe, orientaatiojakso TIEDON-

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

KOMMUNIKOINTI KIELIHÄIRIÖISEN LAPSEN KANSSA Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Stroke- och dysfasiförbundet rf OHJEITA PUHEEN JA KIELEN KEHITYKSEN TUKEMISEKSI KOTIOLOISSA: 1. Puhu lapsen kanssa kieli kehittyy

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

VISUAALISET HAHMOTTAMIS-VAIKEUDET KOULUTYÖSSÄ EO, KM KRISTIINA JOKINEN JOENSUU 28.1.2010

VISUAALISET HAHMOTTAMIS-VAIKEUDET KOULUTYÖSSÄ EO, KM KRISTIINA JOKINEN JOENSUU 28.1.2010 VISUAALISET HAHMOTTAMIS-VAIKEUDET KOULUTYÖSSÄ EO, KM KRISTIINA JOKINEN JOENSUU 28.1.2010 MUISTA! LAPSI JOLLA ON PULMIA NÄKEMISESSÄ JA VISUAALISESSA HAHMOTTAMISESSA VÄSYY NÄKÖTIEDON KÄSITTELYYN HERKEMMIN!

Lisätiedot

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke Dia 1 MOT-hanke Mat ematiikan Oppimat eriaalin Tutkimuksen hanke 2005-2006 Hämeenlinnan OKL:ssa Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 1 MOT-hanke Osallistujat:13 gradun tekijää (8 gradua)

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN

KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN Erityistä tukea tarvitsevien nuorten koulutuspolut Anna-Leena Klemetti-Falenius, lehtori Marjaana Salmi, erityisopettaja Seurakuntaopisto Tuurilla vai tutkinnolla Koulutuksen

Lisätiedot

OPAS. kommunikoinnin mahdollisuuksiin

OPAS. kommunikoinnin mahdollisuuksiin OPAS kommunikoinnin mahdollisuuksiin S i s ä l t ö Kaikilla on tarve kommunikoida 3 Mitä kommunikointi on 3 Jos puhuminen ei suju 4 Kommunikointitarpeet ja kommunikoinnin tukemisen tarpeet vaihtelevat

Lisätiedot

Kuuntele ja odota, kun kerron katseella

Kuuntele ja odota, kun kerron katseella Kuuntele ja odota, kun kerron katseella Teksti: puheterapeutti Anna-Leena Widell, kuvat: Marjo Lamminen Puhutaan eläimistä. Leikitään jotakin. Tää on tylsää! Lauletaan yhdessä. Tarvitsen apua. 11-vuotiaan

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA Varhaiskasvatusjohdon päivä 15.52014 Eila Estola 1 Kaksi tutkimushanketta TELL I S - H A N K E (2010-2013) - Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Kohdistuu

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot