Seinäjärven kyläyhdistys KYLÄSUUNNITELMA 1 (1) versio1.3

Transkriptio

1 Seinäjärven kyläyhdistys KYLÄSUUNNITELMA 1 (1) SISÄLLYSLUETTELO 1 Suunnitteluprosessi Arvioita kylän kehittymisestä hankkeiden näkökulmasta Kylän kehittymien asukkaiden näkökulmasta Yritystoiminnan kehittyminen Kylän toiminnan kehittyminen KYLÄ ETSITÄÄN UUTTA, VAALITAAN VANHAA YMPÄRISTÖ Sulkavankylän tie Maisemanhoitosuunnitelma Vesistöjen kunnostuskohteet Talousjätevesien käsittely Rakennusten suojelu ENERGIATALOUS Biopolttoaineet Aurinkoenergia ja maalämpö Lämpöyrittäjyys YHTEISTYÖ Alavuden Eteläpään kylät OSAAMINEN MUITA KEHITTÄMISKOHTEITA... 9

2 Seinäjärven kyläyhdistys KYLÄSUUNNITELMA 2 (2) 1 Suunnitteluprosessi Kyläsuunnittelutyö aloitettiin keväällä 2006, jolloin kaikille vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille lähetettiin kirje ja kyselylomake. Vakituisten asukkaiden lomakkeet lähetettiin jokaiselle perheenjäsenelle henkilökohtaisesti. Vastauksia saatiin paperilla ja sähköpostilla vain muutamia 10 euron aloitepalkinnosta huolimatta. Myönteistä oli, että melkein kaikki aloitteet tulivat kylän lapsilta. Aloitteet koottiin kyläyhdistyksen www-sivuille kaikkien arvioitavaksi. Vuoden aikana kehittämisaloitteita on pyydetty lisää kyläkirjeissä ja johtokunta on koonnut ja otsikoinut ideoita neljässä kokouksessaan. Viimeiset ideat ja aloitteet pyydettiin kyläkirjeessä mennessä. Johtokunta käsitteli saatuja ehdotuksia ja päätyi sijoittamaan ne eri pääotsikoiden alle. Tavoitteena oli avoin interaktiivinen suunnitteluprosessi, jossa kaikilla oli mahdollisuus osallistua ja seurata prosessin etenemistä. Työskentelytapa oli helppo verrattuna ensimmäisen kyläsuunnitelman pohjana olleeseen perusteelliseen kyläkyselyyn, jossa vastaukset kerättiin ja analysoitiin työryhmissä. Silloin työryhmien jäseniä saatiin innostumaan kyläsuunnittelusta, jolloin jo suunnitteluprosessi sinänsä auttoi sitoutumaan kyläläisiä hankkeiden toteuttamisvaiheessa. Kyläkysely oli niin laaja, että osa vastauksista on edelleen hyödyntämättä. Nyt jäi sellainen vaikutelma, että kyläläiset eivät enää jaksaneet innostua asiasta, kun edellisen kauden hankkeet oli hädin tuskin saatu kunnialliseen päätökseen. Ohjelmaperustainen kehittämistyö ei ole vieläkään auennut kaikille hankkeilla aikaansaaduista tuloksista huolimatta. Edellisille ohjelmakausille laadittu ja päivitetty SEINÄJÄRVI 2000 LUVULLE - KYLÄN KEHITTÄMISSUUNNITELMA on tämän suunnitelman pohjana, siinä on kerrottu kylän perustiedot, ominaisuudet ja sen aikaiset hankkeet. Tässä suunnitelmassa arvioidaan suunnitelman toteutumista hankkeiden valossa sekä kylän kehittymistä suunnittelukauden aikana. Suunnittelun taustasiakirjoina ovat Eteläpohjalainen kyläohjelma sekä Kuusiokuntien toimintaryhmän ohjelma Kuudestaan hyvinvointia vauvasta vaariin. 2 Arvioita kylän kehittymisestä hankkeiden näkökulmasta Vuodesta 1997, jolloin ensimmäinen kylienkehittämishanke Poweria Alavuden kyliin alkoi, oli eräänlainen kylätoiminnan toinen tuleminen 1970-luvun kylätoimikunnan perustamisen jälkeen. Oli jonkinlaista innostusta havaittavissa, pontimena hankerahoituksen myötä tullut mahdollisuus toteuttaa tarpeellisia investointeja. Kyläyhdistyksen toiminta jämäköityi rekisteröitymisen myötä, perustavassa kokouksessa oli kyläläisiä huomattava määrä. Kun huomattiin, kuinka paljon työtä hankkeiden toteuttaminen vaatii, osallistujien määrä hiipui alkuinnostuksen pieneen ydinporukkaan, joka vei hankkeet päätökseen kun ne kerran oli aloitettu. Ensimmäinen suururakka oli kylätalon peruskorjaus ja keskuslämmityksen asentaminen. Talkoolistoja täytettiin ennen hankkeeseen ryhtymistä, joka auttoi osaltaan sitoutumista tal-

3 Seinäjärven kyläyhdistys KYLÄSUUNNITELMA 3 (3) kootyöhön. Kylätalon kentälle rakennettiin jääkiekkokaukalo, jossa oli innokkaita nuoria kyläläisiä kiitettävästi mukana. Jälkeenpäinkin on ollut havaittavissa, että jääkiekkokaukalon purkamiseen ja kokoamiseen on sama porukka hyvin osallistunut, samoin kentän kunnostustalkoisiin. Vaikuttaa varmasti, kun on oltu kaukaloa alun perinkin rakentamassa, ilmentää jonkinlaista sitoutumista sekin. Kylätalon peruskorjaamiseen olisi odottanut enemmän kylätalon käyttäjiä. Vielä nykyisinkin tuntuu, että ne jotka taloa eniten käyttävät, eivät ole kovin kiinnostuneita sen ylläpidosta. Kaupunginhallituksen päätökseen mukaan Alavuden kaupunki on luopumassa tuottamattomista kiinteistöistään ja Seinäjärven kylätalo on realisoitavien kiinteistöjen listalla. Se tuo taloudellisia haasteita kylälle tulevina vuosina. Toinen suuri hanke, joka toteutettiin osaa kyläläisiä koskettavana, oli Iso- Soukkajärven vesiensuojeluhanke. Haastavaksi sen teki se, että jätevesijärjestelmien rakentaminen vaati suhteellisen suuren rahallisen panoksen siihen osallisilta kiinteistöiltä. Rakentaminen järven rannalle sai vauhtia hankkeen mukana useita kesäasuntoja purettiin ja rakennettiin uusia ympärivuotiseen käyttöön soveltuvia vapaa-ajan asuntoja. Myös hankkeen pyörittäminen vaati paljon paperityötä, jokainen kiinteistö oli oma pieni osahankkeensa, jota oli seurattava erikseen. Ranta-asukkaan kokevat Iso- Soukkajärven olevan niin tärkeä elementti, että hanke lisäsi jonkinlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta siihen osallistuvien kesken. Kylän yhteisen varastolietealtaan rakentaminen oli positiivinen kokemus rakentajia saatiin liikkeelle kiitettävästi, mukana oli muitakin kun jätevesihankkeessa mukana olevia kyläläisiä. Hankkeeseen sisältyi myös uimarannan rakentaminen ja Majalahden puhdistaminen vesisammalesta ranta osoitti tarpeellisuutensa jo ensimmäisenä kesänä, muualla asuvat löysivät rannan vaikka se on vielä viimeistelyä vailla. Hanke sai myönteistä julkisuutta ja sille myönnettiinkin Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistyksen huomionosoitus vuoden 2006 vesiensuojelutekona. Kylälle muodostui hankkeen myötä osaamista mm. siten, että urakoitsija kouluttautui jätevesisuunnitelmien laatijaksi. Kolmas suuri voimanponnistus oli Kuusiokuntien reitistöhanke, johon Sulkavankylä ja Seinäjärvi osallistuivat yhteishankkeena. Kodan rakentaminen Huusankoskelle oli hankkeen onnistunein osuus kylän miehet olivat asialla itsenäisesti ja omatoimisesti. Kota on luonnonkauniilla paikalla Paavo Linnalta vuokratulla kalliolla kosken pauhatessa Vehkaluomassa. Huusasta on tullut suosittu patikka- ja retkikohde, sopiva rauhoittumispaikka kesällä ja talvella. Opasteet on vielä laittamatta paikoilleen, siitä huolimatta ihmiset ovat löytäneet kodalle heti sen valmistuttua. Metsäojitussuunnitelmat ovat häirinneet itse reitistön saamista täysin valmiiksi. Kylien yhteistoiminta oli koetuksella kun kylät etenivät hankkeissaan omaa tahtiaan. Hankebyrokratia oli luku sinänsä. TE-keskuksen ohjeet hankehakemusvaiheessa eivät pitäneet paikkaansa rahoituksia haettaessa. Esim. Iso- Soukkajärven ja reitistöhankkeen osalta oli melkoisia ongelmia ja ylimääräistä työtä saada rahoituskuviot TE-keskuksen edellyttämään muotoon. Myös väliaikasrahoituksia jouduttiin järjestelemään, lainaa otettiin eri tahoilta, mm. urakoitsijalta, Epk ry:ltä ja Alavuden osakaskunnalta. Tulevaisuudessa nämä vaikuttavat olennaisesti hankehalukkuuteen.

4 Seinäjärven kyläyhdistys KYLÄSUUNNITELMA 4 (4) Osallistuminen Ekylve-hankkeeseen (Eletroninen kyläverkosto) toi kylän eteläpohjalaisten kylien tietoisuuteen. Verohallinnon käytettyjen tietokoneiden kierrätystoiminta järjestettiin Seinäjärveltä. Satoja tietokoneita välitettiin ekylvekylille. Palkattujen henkilöiden toimesta tehtiin koneiden käyttökuntoon asennusta, laskutusta, perustettiin tietotupia ympäri maakuntaa ja lahjoitettiin koneet mm. Sulkavan ala-asteen käyttöön. Koneiden myynnistä laskutetut tulot jaettiin hankkeeseen osallistuneille kylille ja siitä tulikin niille merkittävä tulolähde ict-hankintoihin. Omalle kylätalolle rakennettiin sisäverkko ja hankittiin videotykki, kannettava tietokone ja digitaalikamera. Hankkeen hallinnoi Vaasan yliopisto ja sen merkittävämpänä saavutuksena oli se, että kylämme oli ensimmäisenä saamassa valokuitukaapelin kylälle. Monipalveluverkon myötä kylä siirtyi uudelle aikakaudelle ja kehitysvaiheeseen. Ict-hankkeiden ansiota on yhden henkilön työllistyminen alalle. Monipalveluverkon myötä ict:n ja -taitojen hyödyntäminen toi kylälle uusia mahdollisuuksia yritykset pystyvät hyödyntämään verkon kapasiteettia omassa toiminnassaan, karttoja, piirustuksia, kuvia, kuvaa, ääntä. Sosiaalinen kanssakäyminen on lisääntynyt, kun maantieteellisillä rajoituksia ei ole viestin välityksessä. Kylältä oltiin aktiivisia Eteläpohjalaiset kylät ry:n kotisivujen ja kylätietokannan rakentamisessa. Sivuja ylläpidetään edelleen täällä ja sivujen ja kylätietokannan hyödyntämisessä ja jäsenmaksuhallintoa kehitetään yhteistyössä epk:n kanssa. Maakuntakaavassa Seinäjärvi on merkinnällä at+r ja luonnehdinta pieni mutta aktiivinen ja aluerakenteellisesti merkittävä kylä, lomaasutuspainotus. Huolestuttaa, pystytäänkö määritelmä pitämään aktiivisuuden hiipuessa. 3 Kylän kehittymien asukkaiden näkökulmasta Edellisessä kyläsuunnitelmassa vuodesta 2001 kylän asukkaiden määrä oli 168 ja talouksia oli 58, keskimääräinen syntymävuosi oli Vuonna 2006 asukkaita oli 158, talouksien lukumäärä on pysynyt ennallaan. Keskimääräinen syntymävuosi on nyt 1965 eli keskimääräinen kyläläisten ikä on 42 vuotta. Eri vuosikymmeninä syntyneiden lukumäärää kuvaa seuraava taulukko yht Suunnittelukauden lopussa vuonna 2013 alle 80-vuotiaita vuoden 2006 tilanteen mukaan olisi 138 asukasta eli jos asukasmäärä pysyisi vuoden 2006 tasolla, pitäisi vuodessa syntyä 3 4 lasta. Suuntaus on siis aleneva ikääntyvien henkilöiden keskustaan muuton ja syntyvyyden alentumisen johdosta. Iloksemme on muutama talo saanut nuoren emännän, jolloin toiveita syntyvyyden lisääntymisestä on olemassa.

5 Seinäjärven kyläyhdistys KYLÄSUUNNITELMA 5 (5) Ainakin yksi vakituinen asuinrakennus on rakenteilla kylään. Vapaa-ajan asukkaita on jäsenrekisterissä n. 140 kpl, myös Seinäjärven ympäristön kesäasukkaiden osoitetiedot on nyt saatu jäsenrekisteriin. Myös kylältä poismuuttaneet on säilytetty jäsenrekisterissä vastaisen varalle 4 Yritystoiminnan kehittyminen Kylän yrityksistä suurin osa on laajentanut ja monipuolistanut toimintaansa. Maansiirto Soukkala on muuttunut Oy:ksi, samoin Marko Soukkalan osaksi omistama metsäkoneyritys JM-Forest Oy. Hietarannan Paja Ay on kasvanut ja edustaa oman alansa huippuosaamista. Seinäjärven Rajala Oy:ssä on tapahtunut sukupolvenvaihdos ja toiminta on entisestään kasvanut. Uutena yrityksenä on aloittanut kiinteistöjen energia-alalla toimiva Urakointi Jämsä. Alavuden Muovituote Oy on lopettanut toimintansa omistajan siirtyessä toisen yrityksen palvelukseen. Kylän yritykset ja yhdistykset löytyvät kylän kotisivuilla Maatilayritykset ovat kasvaneet edellisen kyläsuunnitelman ajoista voimallisesti Vuoriluoman, Norjan ja Sepposen navettainvestointien myötä. 5 Kylän toiminnan kehittyminen Kyläyhdistys toimii kylän yhdistysten, yritysten ja asukkaiden yhteistyöelimenä ja toiminnan koordinoijana. Johtokuntaan valitaan edustajia kaikista yhteistyötahoista. Päättyneiden hankkeiden toimeenpanijoina ja vastuutahoina kyläyhdistyksen lisäksi on ollut Soukkajärven al. kalastusseura. Reitistöhankkeessa yhteistyötä on tehty Sulkavankylän kyläyhdistyksen kanssa. Kyläyhdistyksen toiminnassa hyödynnetään tietotekniikkaa, tiedotusta tehdään kotisivuilla ja pyhäpostitiedotteilla sekä tekstiviesteillä. Kotisivuille viedään johtokunnan ja vuosikokousten pöytäkirjat ja toimintakertomukset. Kyläyhdistyksellä on oma sähköpostilaatikko seinajarvi@kuusnetikka.fi. Jäsenistä on jäsenrekisteri ja jäsenmaksutilisiirrot tehdään Tiltu-kirjanpitoohjelmalla. Säännöllisiä tuloja kyläyhdistyksellä jäsenmaksujen lisäksi on kaluston ja kylätalon vuokrista sekä kopiokoneen käyttömaksuista. Satunnaisia tuloja on ollut tapahtumien järjestämisestä ja tietokoneiden kierrätystoiminnasta. Soukkajärven al. kalastusseuran kirjanpito ja jäsenmaksuperintä tehdään samalla Tiltu-ohjelmalla. Yhteistyötä tehdään lähettämällä tiedotteita ja kokouskutsuja yhteislähetyksenä. Muiden yhdistysten yhteystiedot on kyläyhdistyksen kotisivuilla ja niillä on mahdollisuus käyttää sivuja tiedotuksessaan. Kylätalo on kaikkien kylän yhdistyksen käytettävissä kokousten ja muiden tilaisuuksien järjestämiseen. Edellytyksenä on kyläyhdistyksen jäsenmaksun maksaminen.

6 Seinäjärven kyläyhdistys KYLÄSUUNNITELMA 6 (6) Vakiintuneita tapahtumia ovat olleet kesäkauden avajaiset ja päättäjäiset, joissa on kokoonnuttu kylätalolle myyjäisten, arpajaisten ja erilaisten pelien merkeissä. Vuonna 2006 tosin nämäkin jäivät väliin kun johtokunta päätti kohdistaa resurssit kylän perustoimintojen pyörittämiseen. Osallistuminen kyläyhdistyksen vuosikokouksiin on viime vuosina vähentynyt huolestuttavasti. Uutta puheenjohtajaa ei ole löytynyt ja vanha on suostunut jatkamaan vuodesta toiseen. Samoin sihteeri on ilmoittanut jättävänsä tehtävät kunhan vanhat hankkeet on saatu päätökseen. Johtokunnan jäsenet on valittu entiset usean vuoden ajan kun uusia ehdokkaita ei ole ilmaantunut. Aikaisemmin johtokunta kokoontui milteipä kuukausittain mutta vuonna 2006 kokoontumisia oli ainoastaan neljä. Jonkinlaista hiipumista ja väsähtämistä toiminnassa on havaittavissa. Ilmeisesti pelätään sitä työmäärää, jota päättyneet hankkeet toivat mukanaan. Kylän nuoria ei toiveista huolimatta ole saatu kylän toimintaan mukaan, paitsi jääkiekkokaukaloon liittyen. Jo kylältä muuttaneet opiskelijat pyritään huomioimaan mm. tarjoamalla kylään liittyviä opinnäytetöiden aiheita. 6 KYLÄ ETSITÄÄN UUTTA, VAALITAAN VANHAA Kyläsuunnittelun työnimenä oli aluksi OSALLISTUVA KYLÄ Suunnittelun edetessä osuvampi nimi on SEINÄJÄRVI , OSAAVA KYLÄ - ETSITÄÄN UUTTA - VAALITAAN VANHAA. Nimi kuvaa kylässä vallitsevia arvoja, hyvää eri alojen osaamista ja ennakkoluulotonta kehittämisasennetta unohtamatta kylän elämää ja ihmisiä ennen meitä. Kantaviksi pääteemoiksi on valittu: 1. YMPÄRISTÖ 2. ENERGIATALOUS 3. YHTEISTYÖ 4. OSAAMINEN 6.1 YMPÄRISTÖ Ympäristöön liittyvät asiat koetaan edelleen tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi, onhan se kaikkia koskettava asia. Ympäristö-teema sisältää luonnonympäristön, vesistöt, pellot ja metsät, kalliot, rakennetun ympäristön, maankäytön suunnittelun, kulttuuriympäristön, vanhat polut ja tien- ja rakennusten paikat, ilma, äänimaailma, reitistön hyödyntäminen, uimaranta jne Sulkavankylän tie Vuosikausia on kylän toimintoja haittaavana puutteena ollut Isoniemi Sulkavankylä paikallistien väli Virtain rajalta Sulkavankylään n. 8 km matkalta. Asiasta on tehty useita aloitteita ja se on vuosittain Alavuden kaupungin toimesta ilmoitettu parannettavien kohteiden listalle. Tie on mainittu myös maakuntakaavan liitteessä toimenpiteitä vaativana kohteena. Erityisesti

7 Seinäjärven kyläyhdistys KYLÄSUUNNITELMA 7 (7) tien vaikutuspiirissä olevat yrittäjät kokevat tien kunnon haittaavan toimintojaan. Tutkitaan, mitkä mahdollisuudet on saada hanke tien parantamiseksi käynnistettyä Maisemanhoitosuunnitelma Kylä piirretään kerroksittain, jossa eri aikakaudet muodostavat eri tasot. Kylän historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta. Vanhat asuinpaikat, tienpaikat, kulkureitit, entiset asukkaat, koululaiset, vanhoihin valokuviin linkitettynä. Miten maisema on muuttunut, raivattavat pusikot, ennallistettavat maisemat. Säilytettäviä rakennuksia/rakennusryhmiä, niiden korjaussuunnitelmia. Nykytilanteen kartoitus, nykyinen asutus ja elinkeinot. Tulevaisuuden kuva millaisena haluaisimme kylän nähdä. Uudet rakennuspaikat (ranta-osayleiskaavassa uudet rantarakennuspaikat). Löytyisikö ranta-alueen läheisyydestä alue, johon voisi rakentaa asuntoosakeyhtiömuotoisen rakennusryhmän Vesistöjen kunnostuskohteet Seinäjärven Norrvikinlahden kunnostus Norrvikin osakaskunnan hanke. Ruopattava alue n. 25 ha. Ympäristökeskuksen lupa haettu, voimassa vuoteen Latolammen kunnostus Ari Sepposen hanke, luvannut toimittaa materiaalia Iso-Vehkajärven veneenlaskupaikka Ranta-osayleiskaavassa osoitettu veneenlaskupaikka, joka Alavuden osakaskunnan vesijättömaalla. Osakaskunta on ottanut järvien veneenlaskupaikkojen rakentamisen vuoden 2007 avustusten kohteeksi Talousjätevesien käsittely Iso-Soukkajärven vesiensuojeluhankkeen yhteydessä rakennetun yhteissäiliön hyödyntäminen koko kylän sakokaivolietteen välivarastointiin. Yhteistyö Lakeuden Etapin ja Alavuden kaupungin kanssa, tuleeko järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin? Jätevesiosuuskunnan tai yhtymän perustaminen. Jätevesijärjestelmien saneeraus muualla kuin Iso-Soukkajärven ympäristön kiinteistöillä ja jätevesisuunnitelmien laatiminen jätevesiasetuksen edellyttämälle tasolle Rakennusten suojelu Maisemanhoitosuunnitelman yhteydessä kartoitetaan kohteet, esim. riihet, ladot, aitat yms. säilytettävät rakennukset.

8 Seinäjärven kyläyhdistys KYLÄSUUNNITELMA 8 (8) 6.2 ENERGIATALOUS Tämän päivän energian hinnat pakottavat hakemaan uusia ratkaisuja asuinkiinteistöjen lämmitysratkaisuiksi. Sähkö- ja öljylämmityksen muuttaminen kotimaisella polttoaineella toimivaksi, aurinkoenergian hyödyntäminen, biopolttoaineet, lämpöyrittäjyys yms Biopolttoaineet Öljylämmityskohteiden muuttaminen kotimaiselle polttoaineella toimiviksi. Kartoitetaan kohteet ja laaditaan suunnitelmat. Yhteishankintoja. Lietelannan ja sakokaivolietteen hyödyntäminen, biokaasulaitoksen rakentaminen tai lietteen markkinointi jo toimivalle laitokselle Aurinkoenergia ja maalämpö Suorasähkölämmitteisissä taloissa, joissa ei ole vesikeskuslämmitystä, sähkön hinnan nousu on nostanut asumiskuluja huimasti. Aurinkoenergia ja maalämpö ovat laitteiden kehityttyä tulleet kilpailukykyisiksi vaihtoehdoiksi. Kartoitetaan kohteet ja laaditaan suunnitelmat. Yhteishankintoja Lämpöyrittäjyys Metsätalouden sivuelinkeinoksi sopiva lämpöurakointi keskuslämmityskohteita palvelemaan. Yrittäjä ottaisi hoitaakseen myös pienkiinteistöjen lämpöhuollon. 6.3 YHTEISTYÖ Kylän alueellinen merkitys on hämärtynyt, koska elämä ei ole enää rajoittunut pelkästään asuinpaikkaan. Tietoliikenneyhteydet mahdollistavat yhteydet mihin tahansa maailman kolkkaan. Kylän merkitys oman identiteetin muodostajana on kuitenkin tärkeä, on hyvä olla jostakin kotoisin ja hyvä jos on joku paikka, johon voi palata. Kylän väkimäärän pienentyminen merkitsee väistämättä, että aktiivisia osallistujia ei ole tarpeeksi ja vaihtuvuus pienenee eli samat henkilöt joutuvat vuodesta toiseen pyörittämän toimintaa. Voimia yhdistämällä naapurikylien kanssa toisi helpotusta rutiinitoimintojen pyörittämiseen. Suurempi asukaspohja tarjoaisi parempia mahdollisuuksia kylien palvelujen järjestämiseksi. Luonnollisia yhteistyökumppaneita olisivat Sulkavankylä ja Sapsalampi, varsinkin kun Sulkavan ala-aste on kylien yhteinen. Kylät muodostavat jo nyt esim. Sulkavankylän metsästysseuran toimialueen Alavuden Eteläpään kylät Sulkavankylä, Sapsalampi ja Seinäjärvi muodostavat alueellisesti ja toiminnallisesti yhtenäisen yhteistoiminta-alueen, jossa kylien palveluja organisoi-

9 Seinäjärven kyläyhdistys KYLÄSUUNNITELMA 9 (9) maan perustettava elin muodostuu kunkin kylän valitsemista henkilöistä. Kaikilla kylillä on omat perinteet ja identiteetti, joita ei ole tarkoituksenmukaista edes yrittää yhtenäistää. Kullakin kylällä olisi vetovastuu kylien toiminnoista vuosittain vaihtuen. Vuosikokoukset, jäsenrekisteri yms. rutiiniasioiden hoito olisi hoidettavissa yhtenäisin menetelmin. 6.4 OSAAMINEN Monipalveluverkko tarjoaa lähes rajattomat mahdollisuudet osallistua erilaisiin verkkokoulutuksiin. Kylätalolla on av-laitteet, joita on mahdollisuus hyödyntää. Kansainvälisyyden ja matkailun lisääntyessä kielitaidon merkitys kasvaa, esim. englannin opiskelu varttuneemman väen keskuudessa voisi olla tarpeellista. Myös kylien palvelujen järjestäminen vaatii ammattitaitoa ja ilman osaamisen lisäämistä työn tekijät tulevat kylän ulkopuolelta. Kylien sisäisten palvelujen tarjoaminen, esim. jäsenrekistereiden ja kotisivujen ylläpito muille kylille vaatii erityisosaamista. Kyläläisillä on osaamista, jota olisi hyvä saada hyödynnettyä kylän yhteiseksi hyväksi. 6.5 MUITA KEHITTÄMISKOHTEITA Täydentyy kerätyistä kehittämisaloitteista. (lisätty )