Talvivaara Projekti Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talvivaara Projekti Oy"

Transkriptio

1 täydennys Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelma

2 Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelma 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 HANKKEEN KUVAUS JA AIKATAULU 1 3 TARKKAILUALUE 2 4 RAKENTAMISVAIHEEN AIKAINEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Rakentamisvaiheen aikainen kiintoaine- ja nikkelipitoisuuden tarkkailu Vesitaloushankkeisiin liittyvä tarkkailu 4 5 TUOTANNON KÄYTTÖTARKKAILU 5 6 PÄÄSTÖTARKKAILU Vesipäästöjen tarkkailu Prosessin ylijäämävedet Saniteettijätevedet Ilmapäästöjen tarkkailu Pistemäiset lähteet Mittausohjelma ja menetelmät Diffuusit päästölähteet 12 7 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU Pintavedet Veden fysikaalis-kemiallinen laatu Biologinen tarkkailu pintavesissä Kalasto ja kalastus Sedimentin laatu Pohjavedet Biologinen tarkkailu maa-alueilla Liito-orava Lepakot Kangasrouskun ja kekomuurahaisten raskasmetallipitoisuudet Ilman laatu Pölylaskeuma Leijuma Melu Tärinä 26 8 JÄTEJAKEIDEN KAATOPAIKKAKELPOISUUS Sivukivi 27

3 2 8.2 Liuotukseen siirrettävä kiviaines Loppuun liuotettu kiviaines Metallitehtaalta muodostuvat mineraalijätteet Kipsi- ja välineutralointisakka Näytteenottosuunnitelmat Näytemäärä Testimenetelmät ja analysoitavat alkuaineet 30 9 YHTEENVETO TARKKAILUISTA MENETTELY POIKKEUSTILANTEISSA JA SUUNNITELMASTA POIKKEAMINEN RAPORTOINTI SUUNNITELMAN MUUTOKSET STANDARDIT VIITTEET 33 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Pintavesien tarkkailun havaintopaikat Tarkkailtavat kaivot Liito-oravan ja lepakkojen tarkkailun seurantapaikat Maa-alueiden biologisen tarkkailun havaintopaikat Pölylaskeuman, leijuman, melun ja tärinän tarkkailun mittauspisteet Kekomuurahaisten näytteenotto-ohje Kaatopaikkakelpoisuustestaus Pöyry Environment Oy Tuija Hilli, MMM limnologi Juha Parviainen, FM biologi Sari Ylitulkkila, FM biologi Sakari Lotvonen, TkL geotekniikka Paula Juuti, FM ympäristöhygienia (Pöyry Energy OY) Eero Taskila, FM biologi Carlo di Napoli, DI energiatekniikka (Pöyry Energy Oy) Pekka Tuomela, FM geologi Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh sähköposti Copyright Pöyry Environment Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

4 1 1 JOHDANTO Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antanut Talvivaara kaivokselle ympäristö- ja vesitalousluvan 33/07/1 ( ). Luvasta on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, joten se ei ole vielä lainvoimainen. Lupapäätöksen mukaisesti ympäristöluvan mukainen toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. Toiminnan aloituslupa ei koske Kolmisopen säännöstelyä, padon rakentamista, louhoksen hyödyntämistä ja siihen liittyvien läjitys- ja liuotusalueen rakentamista ja käyttöönottoa. Lisäksi lupapäätöksen mukaisesti luvan saaja voi muutoksen hausta huolimatta ryhtyä lupapäätöksessä määriteltyjen vesitaloushankkeiden toteuttamista tarkoittaviin töihin. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräyksen 96 mukaisesti yksityiskohtainen ja kokonaisvaltainen tarkkailusuunnitelma on toimitettava Kainuun ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi sen määräämänä aikana. Lisäksi tarkempi kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma on toimitettava Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksyttäväksi sen määräämänä aikana. Ympäristökeskus ja työvoima- ja elinkeinokeskus voivat tarkentaa tarkkailuohjelmien sisältöä. Tässä tarkkailusuunnitelmassa esitetään Talvivaaran kaivoksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu kokonaisuutena käsittäen sekä rakennus- että tuotantovaiheen. Ympäristö- ja vesitalousluvassa on useassa eri kohdassa viitattu kaivoksen tarkkailuun. Kaikki lupamääräykset on pyritty ottamaan huomioon tätä tarkkailusuunnitelmaa laadittaessa. Tarkkailulla tuotetaan tietoa sekä rakentamis- että tuotantovaiheen päästöistä ympäristöön ja päästöjen vaikutuksista ympäristön tilaan ja ihmisten viihtyvyyteen. Tarkkailusuunnitelman laadinnassa on soveltuvin osin käytetty hyväksi ympäristön perustilaselvitysten ja ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tehtyjä tutkimuksia. Kaivoksen suunnittelu on vielä monilta osin kesken, mistä johtuen kaivosympäristössä voi tapahtua tarkkailuun vaikuttavia muutoksia. Mikäli tarkkailua on tarvetta muuttaa, toteutetaan se luvussa 12 esitetyllä tavalla. Tarkkailusuunnitelma esitettään hyväksyttäväksi Kainuun ympäristökeskukselle ja Kainuun TEkeskuksen kalatalousyksikölle. Kainuun ympäristökeskus on hyväksynyt tarkkailusuunnitelman päätöksellään KAI-2006-Y-59 ( ) ja Kainuun TE-keskus päätöksellään 914/ ( ). Lisäksi Vaasan hallinto-oikeus on ratkaissut Talvivaaran ympäristölupaa koskevan asian päätöksellään 08/0039/1 ( ). Tähän tarkkailusuunnitelmaan on täydennetty ko. päätösten aiheuttamat muutokset kursiivitekstinä. 2 HANKKEEN KUVAUS JA AIKATAULU Talvivaaran kaivoksella louhitaan biokasaliuotuksella rikastettavaa malmia vuosittain 15 Mt. Kaivoksella tuotetaan kuparisulfidia, sinkkisulfidia ja nikkeli-kobolttisulfidia. Tuotantotoiminta on jatkuvaa. Tuotantoprosessin keskeisimmät vaiheet ovat: louhinta, murskaus, agglomerointi, biokasaliuotus ja metallien talteenotto. Kaivoksen rakentamistyöt on aloitettu keväällä 2007 alueen raivauksella sekä teiden rakentamisella. Ympäristölupahakemuksen mukainen aikataulu kaivoksen koko elinkaarelle on: 1. rakentamisvuosi 2007 rakennustyöt käynnistyvät 2. rakentamisvuosi 2008 malmin louhinta ja 1. vaiheen bioliuotus alkavat 1. tuotantovuosi tuotantovuosi vaiheen liuotusalue täydessä tuotannossa, tuotteiden valmistus käynnistyy

5 3. tuotantovuosi vaiheen bioliuotus alkaa 4. tuotantovuosi tuotantovuosi 2013 kaivosalueen vaiheittainen jälkihoito alkaa 6. tuotantovuosi 2014 Kolmisopen louhoksen käyttöönoton valmistelu 7. tuotantovuosi 2015 tuotanto Kolmisopella alkaa tuotantovuosi tuotantovuosi 2031 louhinta päättyy 25. tuotantovuosi 2032 lopulliset jälkihoitotoimet käynnistyvät 1. jälkihoitovuosi jälkihoitovuosi 2033 metallien tuotanto päättyy 2 Rakentamistöiden osalta seuraavassa on esitetty yksityiskohtaisemmin vuosittain toteutettavat rakentamistyöt ja kaivostoiminnan aloittaminen Tieyhteys Kuusilammen avolouhoksen ja tehdasalueen välillä on valmis. Rakentamistyöt käynnistyvät primääri- ja sekundäärikasan, kipsisakka-altaan, tehdasalueen ja vesialtaan (DP 0) alueilla. Eteläinen vesienkäsittely-yksikkö ja Kaivoslammen vesienkäsittely-yksikkö rakennetaan. Voimalinja tehdasalueelle on valmis Vuonna 2007 aloitettujen alueiden ja uusien altaiden rakentaminen jatkuu. Kuusilammen avolouhoksen louhinta alkaa. Pohjoinen vesienkäsittely-yksikkö rakennetaan. Kolmisopen vedenottamo on valmis Rakenteilla olevien alueiden rakentaminen jatkuu. Rautatie on valmis. Kolmisopen säännöstelyn ja siihen liittyvän rakentamisen osalta lupapäätöksessä ei ole annettu töiden aloittamislupaa ja lisäksi kaivoksen suunnitellun rakentamisaikataulun mukaisesti Kolmisopen alueen rakentamistyöt aloitetaan vasta vuonna 2014, mistä johtuen Kolmisopen säännöstelyyn liittyviä tarkkailumääräyksiä ei ole otettu huomioon tässä tarkkailusuunnitelmassa, vaan tarkkailusuunnitelmaa täydennetään niiltä osin myöhemmin kun ko. tarkkailut tulevat ajankohtaiseksi. Myöskään Kalliojoen virtaaman mittauksen toteuttamistapaa ei ole esitetty, koska sitä ei vielä ole päätetty. 3 TARKKAILUALUE Talvivaaran kaivosalue sijaitsee Sotkamon ja Kajaanin kuntien alueella, noin 23 km Sotkamon keskustasta lounaaseen. Kaivospiirin pinta-ala on noin 60 km 2. Talvivaaran alue on Kainuun vaaramaisemille tyypillistä metsien, soiden, lampien ja järvien vuorottelua. Vaaroilla kasvaa sekä kuusi- että mäntymetsää. Vaarajaksojen välissä olevilla alavilla mailla on soita ja lampia. Pieniä lampia alueella on varsin runsaasti. Alueen suot on ojitettu ja muutoinkin alue on ollut metsätalouskäytössä. Talvivaaran kaivosalue kuuluu Kainuun liuskekivijaksona tunnetun geologisen vyöhykkeen eteläosaan, jossa vallitsevina kivilajeina ovat kvartsiitit, mustaliuskeet ja kiilleliuskeet. Kaivosalueella maapeite on ohut, keskimäärin 1,8 m. Maapeite on korkeilla maastonkohdilla moreenia ja alavilla alueilla turvetta. Niin kasvillisuus, eläimistö kuin linnustokin alueella on Kainuulle tyypillistä. Huomionarvoiset lajit alueella ovat liito-orava ja lepakot (pohjanlepakko, viiksisiippa ja isoviiksisiippa). Kaivospiirin alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Lähimmät Natura 2000 verkoston alueet sijaitsevat yli kahden kilometrin päässä laajennetun kaivospiirin rajasta.

6 Talvivaaran kaivosalue sijaitsee Oulujoen ja Vuoksen vesistöalueen vedenjakajalla. Vesiä on suunniteltu johdettavan kaivosalueelta molempiin vesistöihin. Oulujoen suuntaan purkureitti kulkee Salmisen, Kalliojärven, Kalliojoen, Kolmisopen, Tuhkajoen, Jormasjärven ja Jormasjoen kautta Nuasjärveen. Vuoksen vesistöalueen puolella purkureitti on Ylä-Lumijärvi, Lumijoki, Kivijärvi, Kivijoki ja Laakajärvi. Talvivaaran kaivosalueen lähivedet ovat pieniä puroja ja lampia. Vesistöjen vesi on tyypillisesti humuspitoista, hapanta ja väriltään tummaa. Mustaliuskealueella sijaitsevien pienten lampien ja purojen ph on alhainen ja puskurikyky pieni. Paikoin alueen vesistöissä tavataan luonnostaan kohonneita metallipitoisuuksia. Alueen vesistöt ovat tyypillisesti fosforirajoitteisia. Kaivospiirin alueella olevista kiinteistöistä valtaosa on kaivosyhtiön hallinnassa ja loputkin kiinteistöt tullaan lunastamaan. Vakituista ja loma-asutusta kaivospiirin välittömässä läheisyydessä on mm. Pirttimäessä, Hakosen ympäristössä, Sorsalan kiinteistö Kolmisopen louhoksen itäpuolella, Metsäpirtin kiinteistö Kolmisopen pohjoispuolella, loma-asunto Kalliojärven rannalla sekä Pappilan tila kaivospiirin länsipuolella. Hieman kauempana asutusta on Puhakan alueella, Paavolan tila kaivospiirin itäpuolella sekä Tuhkakylä kaivospiirin koillispuolella. 3 4 RAKENTAMISVAIHEEN AIKAINEN TARKKAILU 4.1 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu toteutetaan ympäristölupapäätöksen liitteen 2 mukaisesti täydennettynä tietyillä kohdilla seuraavasti: Rakentamistöiden tarkkailu Kaivoksen rakennustyömaalla ja myöhemmin toimivalla kaivoksella, jossa rakentaminen jatkuu, pidetään päiväkirjaa, johon merkitään ainakin: - tiedot rakentamistöiden etenemisestä päivittäin - käytössä olevat työmenetelmät - ojitusten ja uomien siirtojen yhteydessä tarkat kaivuajat ja paikat - vesialueiden kuivattamisen toteuttamisen ajankohta ja toteutustapa - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä kaikki, myös väliaikaiset poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmasta - ojien lietealtaiden ja -syvennysten tyhjentäminen - vesinäytteiden ottoajat ja paikat (ympäristöpäällikkö vastaa seurannasta) - sadanta, lämpötila ja tuulen suunta - räjäytysaineiden laatu ja määrä - kaikki muut mahdolliset tapahtumat, joilla arvellaan olevan vaikutusta työmailta lähtevän veden laatuun tai vesistökuormitukseen. Merkinnät tehdään Kainuun ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Päiväkirja säilytetään työmaalla ja sen käytöstä vastuullisen henkilön yhteystiedot ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Käyttötarkkailua tehdään jatkuvasti siihen saakka kunnes rakentamistyöt ovat loppuneet. Osin rakentaminen jatkuu myös kaivoksen toiminta-aikana. 4.2 Rakentamisvaiheen aikainen kiintoaine- ja nikkelipitoisuuden tarkkailu Lupamääräyksen 5 mukaisesti rakentamisvaiheessa yli 10 ha:n suuruisten yhtenäisten rakentamisalueilta lähtevän veden kiintoainepitoisuus on oltava alle 30 mg/l.

7 Kiintoainepitoisuus määritetään viikoittain Kortelammen jälkikäsittely-yksiköltä (tarkkailupiste Mourunpuro, Kortlammen eteläpuoli ) ja Kärsälammen jälkikäsittelyyksiköltä lähtevästä vedestä. Muiden tarkkailupisteiden sijainti sovitaan toiminnanharjoittajan ja ympäristökeskuksen edustajien kesken tilanteen mukaan. Näytteet ovat kertanäytteitä. Seurantaa jatketaan niin kauan kuin rakentamisvaiheen vesiä joutuu vesistöön ko. pisteiden kautta. Nikkeli lisätään määritysvalikkoon siinä vaiheessa kun sekundaarikasan ensimmäisen lohkon tai Kuusilammen avolouhoksen rakentamistyöt mustaliuskealueella alkavat. Kuusilammen avolouhoksen rakentamisvaiheessa vesiä johdetaan Kaivoslammen eteläpuolelle rakennettavan vesienkäsittely-yksikön kautta. Tällöin näytteet otetaan Kaivoslammen luusuasta sekä Härkäpuron näytepisteeltä viikoittain. Mikäli 2. vaiheen liuotusalueen rakentamisvaiheessa vesiä joutuu Syvälammen tai Härkälammen suuntaan, otetaan näytteet lisäksi ko. lampien luusuasta. Näytteistä määritetään kiintoaineen ja nikkelin pitoisuus. Kaikkia rakentamisvaiheen tarkkailukohteita ei tässä vaiheessa voida välttämättä määritellä. Tarkkailusuunnitelmaa täydennetään tältä osin tarvittaessa ympäristökeskuksen kanssa erikseen sovittavalla tavalla Vesitaloushankkeisiin liittyvä tarkkailu Ympäristölupapäätöksen 33/07/1 liitteen 2 mukaisesti: Vesirakentamisen aiheuttamaa samenemista rakentamiskohteiden ympäristössä seurataan kullekin rakentamiskohteelle laadittavan erillisen tarkkailusuunnitelman perusteella. Tässä koko Talvivaaran kaivoshanketta koskevassa tarkkailuohjelmassa esitetään periaatteet vesirakentamiseen liittyvästä tarkkailusta, mutta tarkemmin tarkkailut (mm. aikataulut ja tarkat seurantapaikat) määritellään erikseen kunkin hankeen osalta ja esitetään Kainuun ympäristökeskukselle. Muutettavat kohteet ovat: Mourunlampi Tammanlampi Kuikkalampi Mustalampi Mustapuro Kuusilampi Honkalampi Pirttilampi Heittimenpuro Vesitaloushankeen osalta ympäristö- ja vesitalousluvassa 33/07/2 ei myönnetty töiden aloittamislupaa ja päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, joten ko. hankkeiden osalta töiden aloittamisajankohtaa ei voida vielä tässä vaiheessa määritellä. Kunkin rakentamiskohteen alapuolisesta vesistöstä otetaan näyte ennen ko. kohteen rakentamistöiden aloittamista sekä rakentamistöiden aikana kahden viikon välein. Tarkat näytteenottokohdat määritellään ennakkonäytteenoton yhteydessä maastossa. Näytteitä ei kuitenkaan oteta kaivetuista ojista. Näytteistä määritetään kiintoainepitoisuus sekä mustaliuskealueella nikkelipitoisuus. Mikäli kahden tai useamman em. kohteen kuivatus /rakentaminen tapahtuu samaan aikaan ja vaikutusalue on sama, voidaan tarkkailupisteet yhdistää. Samoin tarkkailu voidaan yhdistää muuhun alueen tarkkailuun (esim. Mourunpuron tarkkailu), mikäli se vaikutusalueen ja tarkkailun ajoittumisen osalta on mahdollista. Mikäli vedet ohjataan kaivoksen toiminta-aikana jälkikäsittely-yksiköiden kautta vesistöön, erillistä vesitaloushankkeisiin liittyvää tarkkailua ei tarvita.

8 5 TUOTANNON KÄYTTÖTARKKAILU 5 Käyttötarkkailu toteutetaan ympäristölupapäätöksen liitteen 2 mukaisesti seuraavasti: Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun. Käyttötarkkailun havainnot kirjataan käyttöpäiväkirjaan tai muuhun soveltuvaan tietojen tallennusjärjestelmään. Käyttötarkkailu alkaa heti kaivoksen toiminnan käynnistyessä. Käyttötarkkailu on jatkuvaa. Käyttötarkkailutietoja hyödynnetään tarkkailun raportoinnissa, mm. poikkeuksellisten kuormitustilanteiden tarkastelussa. Käyttötarkkailussa kirjataan ainakin: - louhinnan edistyminen - liuotuksen eteneminen ja erityisesti metallien liukenemisen seuranta (kuuluu liikesalaisuuden piiriin, tiedot toimitetaan luottamuksellisena valvovalle viranomaiselle) - malmin siirrot primääriliuotuksesta 2 vaiheen liuotukseen - kaivoksen ja metallitehtaan tuotantomäärät - liikennemäärät - kemikaalien, polttoaineiden ja energian kulutus - louhoksesta pumpatut vesimäärät ja vesistöön johdettava vesimäärä - johdettu vesimäärä Nuasjärvestä ja Kolmisopesta - jäteveden puhdistusprosessien toiminta; käyttöajat, toimintahäiriöt - pölynpoistolaitteiden käyttöajat ja häiriöt - tuotetut jätteet; määrä, laatu ja sijoitus - pöly- ja meluhavainnot - sivukivialueen täyttömäärä ja täyttöalueen laajuus - jälkihoitotoimet; laajuus, toteutustapa, käytettyjen menetelmien toimivuus - alueiden kunnossapito; vesien hallintajärjestelyt ja tieverkko - poikkeustilanteet, ympäristövahingot ja -onnettomuudet - näytteenottopäivät ja paikat (ympäristöpäällikkö vastaa seurannasta) - pintavalutuskenttien ja kosteikkojen toimintaa sekä ympäryspenkereitä tarkkaillaan silmämääräisesti, tarkastukset ja mahdollisesti niissä havaitut viat ja puutteet sekä niiden korjaus kirjataan käyttöpäiväkirjaan (lisäys lupamääräyksen kohdasta päästötarkkailu) - kaikki mahdolliset muut tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta päästöihin tai niiden vaikutuksiin Kaivoksen hajapäästöistä aiheutuvan pölyämisen rajoittamiseksi laaditaan tarkkailusuunnitelman osana kunnossapitosuunnitelma, joka laaditaan kaivoksen toimesta erikseen. Merkinnät tehdään Kainuun ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Päiväkirja säilytetään kaivoksella ja sen ylläpidosta vastuullisen henkilön yhteystiedot ilmoitetaan Kainuun ympäristökeskukselle. Päiväkirja säilytetään niin kauan kuin toimintaa jatketaan. Siitä laaditaan vuosittain yhteenveto, joka esitetään vaadittaessa viranomaisille ja liitetään lupamääräysten tarkistamishakemuksen asiakirjoihin. Vuosiyhteenveto toimitetaan lisäksi päästö- ja vaikutustarkkailun toteuttajalle vuosiyhteenvedon laadintaa varten.

9 6 PÄÄSTÖTARKKAILU Vesipäästöjen tarkkailu Prosessin ylijäämävedet Kaivoksen vesitaseeseen liittyviä vedenkorkeuksien ja virtaamien ym. mittauksia ei ole esitetty tässä tarkkailusuunnitelmassa, vaan niistä sovitaan erikseen Kainuun ympäristökeskuksen kanssa kaivoksen suunnittelun ja rakennustöiden edetessä siten, että ko. mittauksien toteuttamistapa voidaan esittää. Ainakin jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettava vesimäärä mitataan. Kaivoksen vesikierto on lähes suljettu. Biokasaliuotuksen vaatima vesimäärä on suuri, mistä johtuen kaikki alueella muodostuva vesi pyritään johtamaan mahdollisuuksien mukaan biokasaliuotukseen. Metallien talteenottolaitoksen käsiteltyjä prosessivesiä joudutaan kuitenkin vähäisessä määrin johtamaan vesistöön, koska prosessiveteen konsentroituu liiaksi ioneja. Arvioitu vesistöön johdettava vesimäärä on enintään 150 m 3 /h. Vesistöön jätevesi johdetaan jälkikäsittely-yksiköinä toimivien pintavalutuskenttien kautta. Jälkikäsittely-yksiköille vesi johdetaan joko kipsisakka-altaalta tai suoraan prosessista loppusaostuksen ja ph:n säädön jälkeen. Loppusaostuksessa prosessiveteen jäljelle jääneet metallit saostetaan hydroksideina, minkä jälkeen ph säädetään ympäristölle haitattomalle tasolle ennen ympäristöön johtamista. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti Kipsisakka-altaan ylivuotovedet on käsiteltävä siten, että jälkikäsittely-yksiköihin johdettavan jäteveden ph-arvo on 6 9,5 ja nikkelipitoisuus alle 0,5 mg/l, kuparipitoisuus alle 0,5 mg/l ja sinkkipitoisuus alle 1,5 mg/l ja kiintoaineen pitoisuus alle 10 mg/l laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona. Kiintoaineen raja-arvo on tavoitteellinen jälkikäsittely-yksiköihin johdettavalle jätevedelle. Jälkikäsittely-yksiköistä vesistöön johdettavan kiintoaineen hehkutusjäännöksen on oltava alle 10 mg/l johtamisvuorokausien neljännesvuosikeskiarvona laskettuna. Yksittäisen näytteen nikkeli- tai kuparipitoisuus ei saa olla yli 1,0 mg/l eikä sinkkipitoisuus yli 2,0 mg/l. Vesipäästöjen tarkkailemiseksi otetaan näytteet johtamisvuorokausina päivittäin jälkikäsittelyyksiköille johdettavasta vedestä sekä jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavasta vedestä. Molemmat näytteet ovat kertanäytteitä. Kipsisakka-altaan tilavuus on varsin suuri, mistä johtuen veden laadun ei arvioida oleellisesti vaihtelevan vuorokauden aikana. Myös jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavan veden kiintoaineen hehkutushäviön määrittämistä varten kertanäyte kerran vuorokaudessa otettuna on riittävä. Näytteistä määrittään: jälkikäsittely-yksiköille johdettava jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettava ph kiintoaineen hehkutusjäännös kiintoaine Ni Cu Zn

10 Jälkikäsittely-yksiköille johdettavasta vedestä määritetään kerran viikossa lisäksi: 7 lämpötila Al happi As hapen kyllästysaste Ba alkaliniteetti Ca kokonaiskovuus Cd sähkönjohtavuus Co COD Mn Cr kiintoaine Fe Cl Hg SO 4 Mg kok.n Mn NO 3 N Na NH 4 N Sb kok.p V PO 4 -P öljyhiilivedyt Ympäristölupapäätöksen 33/07/1 liitteen 2 mukaisia lupamääräyksen 5 tarkoittamia muita kuin prosessivesien johtamispisteitä on tämän hetkisen tietämyksen mukaan ainoastaan puhtaille valumavesille rakennettava käsittely-yksikkö Kaivoslammen eteläpuolella. Ko. käsittelyyksikölle johdetaan ainoastaan Kuusilammen avolouhoksen avaamiseen liittyvien rakentamistöiden aikaisia kiintoainepitoisia valumavesiä. Käsittelyyn ei johdeta toiminnan aikana läjitysalueella muodostuvia suotovesiä tai prosessivesiä. Käsittely-yksikkö rakennetaan siten, että vedet suotautuvat laajalta alueelta alapuoliseen Kaivoslampeen, joten näytteenotto käsittely-yksiköstä lähtevästä vedestä ei ole mahdollista. Kaivoslammen veden laatua seurataan kuitenkin kolme kertaa vuodessa otettavin näyttein, joten mahdolliset vaikutukset tulevat esille sitä kautta. Toksisuustestaus Jälkikäsittely-yksiköille johdettavan veden toksisuus selvitetään kertaluontoisesti kaivostoiminnan alettua. Toksisuustestaus tehdään vuoden kuluessa jätevesien johtamisen aloittamisesta tilanteessa, jolloin toiminta kaivoksella on normaalia. Jätevesien toksisuuden testaukseen käytetään kolmea erilaista testiä, jotta voidaan todentaa jätevesien toksisuus eritasoisille organismeille. Näytteet otetaan jälkikäsittelyyn johdettavasta vedestä kolmena eri ajankohtana testauksen suorittavasta laboratoriosta saatavien ohjeiden mukaisesti. Käytettävät testit ja standardit, joiden perusteella testit tehdään, ovat: valobakteeritesti SFS-EN ISO viherlevätesti SFS-EN ISO 8692 vesikirpputesti SFS-EN ISO Ympäristölupapäätöksen mukaisesti testit uusitaan, mikäli jäteveden laatu prosessimuutoksien seurauksena toiminnan aikana muuttuu tai vaikutustarkkailu antaa olettaa, että veden toksisuudessa on tapahtunut muutoksia Saniteettijätevedet Talvivaaran kaivokselle rakennettavan saniteettijätevedenpuhdistamon suunniteltu avl on 500. Puhdistamo on tyypiltään bioroottorilaitos. Lupamääräysten mukaisesti puhdistamon tehon on oltava vuosikeskiarvona BOD 7 :n osalta 90 % ja kokonaisfosforin osalta 85 %. Ympäristölupapäätöksen mukaisesti näytteet otetaan puhdistamolle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä neljä kertaa vuodessa. Valtioneuvoston asetuksen yhdyskuntajätevesistä (888/06) mukaisesti puhdistamoilla, joiden avl < 500 riittää kaksi näytettä vuodessa. Talvivaaran

11 8 kaivoksen saniteettijätevedenpuhdistamolta jätevedet johdetaan joko kipsisakka-altaan kautta tai suoraan puhdistamolta kaivoksen jätevesien jälkikäsittely-yksikköön. Puhdistamolla suoritetaan työpäivittäin käyttöhenkilökunnan toimesta käyttötarkkailua puhdistamon toiminnan, jäteveden määrän, mahdollisten ohijuoksutusten, häiriöiden, kemikaalikulutuksen yms. selvittämiseksi. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa. Käyttötarkkailun yhteenvetolomakkeet (viikkovirtaamat, päivittäiset ohitukset sekä käyttötarkkailun yhteenveto) toimitetaan Kainuun ympäristökeskukselle ja tarkkailun toteuttajalle seuraavan vuoden tammikuun 15. päivään mennessä. Ympäristökeskukselle tiedot voidaan toimittaa myös sähköisesti TYVI-palvelun kautta. Saniteettijätevedenpuhdistamon toimintaa tarkkaillaan ottamalla näytteet puhdistamolle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä neljä kertaa vuodessa. Näytteet otetaan joko automaattisella näytteenottimella vuorokauden kokoomanäytteenä tai 8 h kokoomana koottuna kerran tunnissa otetuista osanäytteistä. Näytteitä tehdään seuraavat määritykset: tuleva ja lähtevä vesi vain lähtevä vesi lämpötila happi ph NH 4 N alkaliniteetti NO 3 N sähkönjohtavuus PO 4 P kiintoaine fekaaliset koliformiset bakteerit BOD 7ATU saostuskemikaalin jäännöspitoisuus COD Cr kok.p kok.n Kullakin näytteenottokerralla selvitetään lisäksi: - näytteenottovuorokauden virtaama m 3 /d - bioroottorialtaan happipitoisuus mg O 2 /l tilakuorma kg BOD 7 /m 2 - selkeytysaltaiden näkösyvyys cm pintakuorma (qmax) m/h - kemikaalin- ja sähkönkulutus - mahdollisten ohijuoksutusten ja häiriöiden syyt Kuormitukset ja puhdistamon teho lasketaan virtaaman ja veden laadun perusteella vuosikeskiarvona. Puhdistamolla syntyvä liete kuljetetaan märkälietteenä kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle, joten lietteen laatua ei tutkita Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamolla.

12 6.2 Ilmapäästöjen tarkkailu 9 Talvivaaran kaivosalueella päästöjä ilmaan aiheuttavia lähteitä karkeasti jaoteltuna on kahdenlaisia: pistemäisiä tai kanavoituja päästölähteitä sekä diffuusit päästölähteet. Päästöjen tarkkailuun kuuluu käytön aikainen prosessin tarkkailu päästöjen synnyn minimoimiseksi sekä päästöjen määritys päästökohteista. Seuraavassa on osaprosesseittain esitetty käyttötarkkailu sekä mittauksin toteutettavan päästöjen tarkkailun suunnitelma. Kaivoksen suunnittelu on ilmapäästöjä aiheuttavien kohteiden osalta vielä kesken, mistä johtuen kovin yksityiskohtaista ilmapäästöjen tarkkailusuunnitelmaa ei tässä vaiheessa voida esittää Pistemäiset lähteet Murskaus- ja agglomerointiasema Hienomurskaimen, seulan ja agglomerointiasema pölyn leviämistä rajoitetaan rakennelmin. Muodostuva pöly kerätään kohdepoiston ja johdetaan pölynpoistolaitteiston kautta ulkoilmaan. Pölynpoistolaitteiston toimintaa seurataan laitteiston käyttö- ja huolto-ohjeistuksen mukaisesti. Häiriöt kirjataan käyttötarkkailun käyttöpäiväkirjaan. Poistokaasun hiukkaspitoisuus määritetään vuoden sisällä käyttöönotosta ja tämän jälkeen kolmen vuoden välein taulukon 1 mukaisesti. Yksikään mittaussarjan kolmesta raja-arvoon verrattavasta mittaustuloksesta ei saa ylittää 10 mg/m 3 (n) pitoisuutta. Kalkin poltto Kalkin poltossa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,0 painoprosenttia. Polttoaineiden käytöstä pidetään kirjaa käytöntarkkailusuunnitelman mukaisesti. Kalkin poltossa muodostuvat savukaasut johdetaan pölynpoistolaitteiston kautta ulkoilmaan 50 m korkean piipun kautta. Hiukkassuotimien kuntoa ja huoltotarvetta tarkkaillaan paine-ero mittauksiin perustuen. Häiriötilanteet kirjataan käyttöpäiväkirjaan. Savukaasun hiukkaspitoisuudet määritetään vuoden sisällä laitoksen käyttöönotosta ja tämän jälkeen joka kolmas vuosi taulukon 1 mukaisesti. Yksikään mittaussarjan kolmesta raja-arvoon verrattavasta mittaustuloksesta ei saa olla yli 10 mg/m 3 (n). Uunin käytöntarkkailun ja polttimien säätötarpeen määrittämisen vuoksi vähintäänkin hiukkasmittausten yhteydessä määritetään savukaasun typen oksidien (NO x ), hiilimonoksidin (CO) ja hapen (O 2 ) pitoisuus. Koska polttoaineen rikkiä sitoutuu kalkkipölyyn, rikkidioksidin (SO 2 ) pitoisuus savukaasussa tarkistetaan myös em. mittausten yhteydessä. Mitattujen pitoisuuksien mukaan määritetään tuotettua kalkkitonnia kohti ominaispäästökertoimet, joiden avulla lasketaan vuosittaiset typen oksidien ja rikkidioksidin päästöt. Öljykattila Rikkipäästöjen hallitsemiseksi öljykattilassa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,0 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn enintään 0,1 painoprosenttia. Polttoaineen käyttöä seurataan käytöntarkkailusuunnitelman mukaisesti. Öljykattilan savukaasun hiukkaspitoisuus saa olla enintään 50 mg/m 3 (n) ja typen oksidien pitoisuus 600 mgno 2 /m 3 (n) kuivassa kaasussa 3 % happipitoisuuteen laskettuna. Savukaasun pitoisuudet mitataan vuoden sisällä laitoksen käyttöön otosta ja tämän jälkeen kolmen vuoden välein. Mittaussarjassa on oltava vähintään kolme yli 30 minuutin mittausta. Yksikään kolmesta raja-arvoon verrattavasta pitoisuudesta ei saa ylittää raja-arvoa.

13 Metallitehdas 10 Metallien talteenottolaitoksen rakennusvaiheiden mukaisten sulfidisaostuslinjojen CuS, ZnS NiS/CoS vaiheiden reaktoreiden poistohöngät ohjataan linjakohtaisiin absorptioreaktoreihin natronlipeäpitoiseen pesuliuokseen (vapaata natronlipeää liuoksessa noin 100 g/l), joista höngät johdetaan linjakohtaisille H 2 S pesureille. Absorptioreaktoriin syötetään 18 p-% natronlipeää ylimäärin ja reaktorin pesuliuosta käytetään kierrätystä hyödyntäen H 2 S pesureissa vapaan rikkivedyn sitomiseksi. H 2 S pesureista puhdistetut hönkäkaasut johdetaan ulkoilmaan. Natronlipeäpitoinen natriumsulfidi pesuliuos palautetaan takaisin prosessiin, ph:n ja saostuksen kontrollointiin. Rikkivedyn hyötysuhde on lähes 100 %. Esi- ja loppuneutraloinnin reaktoreiden höngät johdetaan rakennusvaiheen linjakohtaisille neutralointipiirien vesipesureille, joille syötetään pesuvettä höngän sisältämien pisaroiden sitomiseksi. Pesurien jälkeen höngät johdetaan ulkoilmaan. Rautasaostuksen reaktoreiden höngät johdetaan rakennusvaiheen linjakohtaisille rautasaostuksen vesipesurille, jolle syötetään pesuvettä höngän sisältämien pisaroiden sitomiseksi. Pesurien jälkeen höngät johdetaan ulkoilmaan. Pesurien jälkeen höngät johdetaan ulkoilmaan. Nauhasuotimien huuvienpoistohöngät johdetaan suoraan ulkoilmaan, koska huuvahöngissä ei katsota olevan rikkivetyä.. Nauhasuotimella kakun yli alipaineen aiheuttavat imukoneet vetävät nesteen (emäliuos) ja mahdollisesti rikkivetyä vähäisiä määriä sisältävän kaasun muodostuvasta suodinkakusta syklonin kautta tyhjöpumpulle ja sieltä edelleen pisaranerottimelle ja äänenvaimentimelle. Tyhjöpumpulle syötetään rikkivetyyn nähden ekvimolaarisesti ylimäärä natronlipeää, mikä vähentää materiaalien korroosiota ja vähentää rikkivedystä aiheutuvaa hajuhaittaa. Rikkivetyä sitovien hönkäpesurien (ensisijaisesti rikkivetyreaktorien hönkäkaasut) käytöntarkkailussa seurataan ja säädetään pesurien ph:ta, natronlipeäsyöttöä ja lämpötilaa riittävän puhdistustehon varmistamiseksi. Mitta-anturit (ph) kytketään säännöllisen tarkistuksen piiriin. Häiriöt pesurien toiminnassa kirjataan käyttöpäiväkirjaan. Mikäli jokin pesureista ei ole käytössä, huolehditaan, että raja-arvo ei ylity häiriön aikana. Käyttöönoton jälkeen vuoden sisällä määritetään poistokaasun rikkivetypitoisuudet sekä nikkelin (Ni), sinkin (Zn), kuparin (Cu), koboltin (Co) ja arseenin (As) pitoisuudet kolmen näytteen mittaussarjalla ja tämän jälkeen samoin kolmen vuoden välein (taulukko 1). Yhdenkään mittaussarjan näytteen rikkivetypitoisuus ei saa ylittää raja-arvo 50 mg/m 3 (n) kuivassa kaasussa. Edellä mainittujen metallien yhteenlaskettu pitoisuus ei saa ylittää yhdessäkään näytteessä 1 mg/m 3 (n) kuivassa kaasussa Mittausohjelma ja menetelmät Taulukossa 1 on esitetty mittauskohteittain määritettävät päästö- sekä apusuureet mittaussykleittäin sekä kohteelle ympäristöluvassa esitetty raja-arvo. Mikäli asetettu raja-arvo ylitetään suoritetaan tarvittavat korjaustoimenpiteet ja niiden jälkeen tehdään tarkistusmittaus. Mittauksien toteuttajalla on oltava hyväksyttävä pätevyys, kalusto ja ammattitaito toteuttaa ko. mittauksia taulukossa 2 esitettyjen standardien tai menetelmien mukaisesti. Suoritettavista mittauksista toimitetaan mittaussuunnitelma Kainuun ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ennen mittausten toteutusta. Mittaukset tehdään toiminnan normaalitilanteessa.

14 Taulukko 1 Päästötarkkailun kohteittaiset mittaukset sykleineen ja raja-arvo pitoisuudet. Kohde Hienomurskauksen ja agglemeroinnin poistokaasut pölyn erotuksen jälkeen Mitattavat Mittaussykli Raja-arvo Hiukkaset* x x x 10 mg/m 3 (n) Virtaus x x x - Kalkin poltto suotimien jälkeen Hiukkaset* x x x 10 mg/m 3 (n) NO x NO 2 :na (kt) x x x - SO 2 (kt) x x x - O 2 x x x - Virtaus x x x - Öljykattila Hiukkaset* x x x 50 mg/m 3 (n) 3 % O 2 NO x NO 2 :na* x x x 600 mgno 2 3 % O 2 O 2 x x x Virtaus x x x Saostuslinja 1 poistohöngät Ni,Zn,Cu,Co,As* x x x Summa 1 mg/m 3 (n) H 2 S pesuri 1 jälkeen H 2 S* x x x 50 mgh 2 S/m 3 (n) Virtaus x x x Saostuslinja 2 poistohöngät Ni,Zn,Cu,Co,As* x x x Summa 1 mg/m 3 (n) H 2 S pesuri 2 jälkeen H 2 S* x x x 50 mgh 2 S/m 3 (n) Virtaus x x x Linja 1 neutralointireaktoreiden Ni,Zn,Cu,Co,As* x x x Summa 1 mg/m 3 (n) pesurin jälkeen H 2 S* x x x 50 mgh 2 S/m 3 (n) Virtaus x x x Linja 2 neutralointireaktoreiden Ni,Zn,Cu,Co,As* x x x Summa 1 mg/m 3 (n) pesurin jälkeen H 2 S* x x x 50 mgh 2 S/m 3 (n) Virtaus x x x Linja 1 rautasaostuksen Ni,Zn,Cu,Co,As* x x x Summa 1 mg/m 3 (n) hönkäpesurin jälkeen H 2 S* x x x 50 mgh 2 S/m 3 (n) Virtaus x x x Linja 2 rautasaostuksen Ni,Zn,Cu,Co,As* x x x Summa 1 mg/m 3 (n) hönkäpesurin jälkeen H 2 S* x x x 50 mgh 2 S/m 3 (n) Virtaus x x x Linja 1 nauhasuotimien höngät Ni,Zn,Cu,Co,As* x x x Summa 1 mg/m 3 (n) pesurin jälkeen H 2 S* x x 50 mgh 2 S/m 3 (n) Virtaus x x x Linja 2 nauhasuotimien höngät Ni,Zn,Cu,Co,As* x x x Summa 1 mg/m 3 (n) pesurin jälkeen H 2 S* x x 50 mgh 2 S/m 3 (n) Virtaus x x x * Mittaussarjassa on vähintää kolme mittausta (kt) käytön tarkkailuun liittyvä mittaus, jota hyödynnetään päästöjen laskennassa 11

15 Taulukko 2 Vaihtoehtoiset ilmapäästöjen määritysmenetelmät. Mitattava Hiukkaset Menetelmä SFS-EN Stationary source emissions. Determination of low range mass concentration of dust. Part 1: Manual gravimetric method 12 Ni, Zn, Cu, Co, As* H 2 S SFS-EN Stationary source emissions. Determination of the total emission of As, Cd, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, Pb, Sb, Tl and V (Sn) EPA 16B Determination of total reduced sulfur emissions from stationary sources (GC) SFS-5727 Ilmansuojelu.Päästöt. Relkistyneiden rikkiyhdisteiden massakonsentraation määritys nesteabsorptiotekniikalla Metsäteollisuudessa käytetty menetelmä Kaasun H 2 S konvertointi SO 2 :ksi ja mittaus IR tai UV fluoresenssiin perustuvalla analysaattorilla NO x SFS-EN Stationary source emissions. Determination of mass concenttration of nitroden oxides (NOx). Reference method: Chemiluminescence SFS-3869 Ilmansuojelu. Kaasumaisten päästöjen määritys Yleisesti käytetty menetelmä Kaasun NO x mittaus kemiluminesenssiin tai NDIR menetelmään perustuvalla analysaattorilla O 2 SFS-EN Stadionary cource emissions Determination of volume condentration of oxygen (O 2 ) Reference method Paramagnetism SFS-5624 Ilmansuojelu. Päästöt. Savukaasun tilan määritys SO 2 Virtaus Yleisesti käytetty menetelmä Kaasun SO 2 mittaus UV fluoresenssiin tai NDIR menetelmään perustuvalla analysaattorilla SFS-3866 Ilmansuojelu. Päästöt. Kiintoaineen määritys manuaalisella menetelmällä SFS-3869 Ilmansuojelu. Kaasumaisten päästöjen määritys Diffuusit päästölähteet Louhosalueen hiukkaspäästöt Louhosalueen hiukkaspäästöjä hallitaan varustamalla esimurskain ja käytettävät poravaunut pölynkeräysjärjestelmällä. Tarvittaessa pölyämisen estoa tehostetaan kastelulla lukuun ottamatta talviaikaa. Esimurskauksen syötöstä ja tehdasalueella murskatun malmin hihnakuljetuksesta aiheutuvaa pölyä rajoitetaan koteloimalla maan pinnalla olevat kuljettimet ja tarvittaessa käyttämällä kastelua talviaikaa lukuun ottamatta. Kaivostoiminnan käyttötarkkailun suunnitelman mukaisesti pölynerotuslaitteiden käyttöajat ja häiriöt sekä pölyhavainnot kirjataan käyttöpäiväkirjaan. Pölyn leviämistä ympäristöön seurataan kohdan mukaisesti pölylaskeumamittauksin 9 kohteessa.

16 Tiestö-, lastaus-, varasto- ja läjitysalueet 13 Louhosalueen tiestön ja lastauksen sekä varasto- ja läjitysalueiden aiheutuvan pölyämisen rajoittamiseksi laaditaan kaivostoiminnan tarkkailusuunnitelman osana kunnossapitosuunnitelma (luku 5), jonka mukaisesti pölyämistä rajoitetaan. 7 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU 7.1 Pintavedet Veden fysikaalis-kemiallinen laatu Talvivaaran kaivoshankkeeseen liittyen pintavesien laatua on tutkittu perustilaselvityksessä sekä YVA-selvityksissä. Myös YVA:n jälkeen pintavesien seurantaa on kaivosyhtiön toimesta jatkettu riittävän ennakkoaineiston keräämiseksi. Pintavesien tarkkailu perustuu samoihin seurantapaikkoihin, joista ennakkoaineistoa on kerätty. Lisäksi tarkkailusuunnitelmassa on otettu huomioon ympäristölupapäätöksen 33/07/1 varsin tarkat pintavesien tarkkailua koskevat määräykset, joskin osin tarkkailu on sovittu ympäristökeskuksen kanssa toteutettavan lupamääräyksestä poikkeavalla tavalla. Pintavesien fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailupaikat on esitetty taulukossa 3 sekä kartalla liitteessä 1. Syvyystiedot taulukossa 3 perustuvat ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän sekä perustilaselvityksen tietoihin. Näytteet otetaan ympäristölupapäätöksessä määrätyllä näytteenottotiheydellä vuosittain. Näytteenottoajankohdat on esitetty taulukossa 4. Marras- ja joulukuulle näytteenottoa ei esitetä, koska heikon jäätilanteen vuoksi näytteenoton onnistuminen olisi epätodennäköistä. Joki ja puro pisteillä näytteenottosyvyys on 1 m tai puolet vesisyvyydestä, mikäli vesisyvyys on alle 2 m. Järvistä ja lammista näytteet otetaan seuraavasti: kokonaissyvyys näytteet < 3 m 1 m 3 5 m 1 m ja 1 m pohja yläpuolelta > 5 m 1 m, vesipatsaan puoliväli ja 1 m pohjan yläpuolelta Jormasjärven näytepisteiltä Jor5 ja Jor3 näytteet otetaan kuitenkin syvyyksiltä: 1 m, 5 m, vesipatsaan puoliväli ja 1 m pohja yläpuolelta Kokoomanäyte a-klorofyllin määrittämistä varten otetaan järvistä 0-2 m vesikerroksesta. Näytteenotossa noudatetaan vesi- ja ympäristöhallinnon antamia ohjeita (Mäkelä, ym. 1992).

17 14 Taulukko 3 Pintavesien fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailupaikat. Syvyystiedot ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta. paikka tunnus koordinaatit (YK) syvyys (m) vesistöalue Salminen Sal , Kalliojärvi 1) Kal Korentojoki Kor , Kalliojoki, suu Kal su Kolmisoppi Kol , Aittopuro Ait Kolmisoppi lähtevä Kol läh Tuhkajoki 1 Tuh , Jormasjärvi 5 Jor , Jormasjärvi syv p3 Jor , Jormasjoki 9 FM Jormaslahti 6 2) FM , Nuasjärvi 23 2) FM , Ylä-Lumijärvi Ylu , Lumijoki Lum Kivijärvi Kiv Kivijärvi Kiv , Laakajärvi 9 Laa , Laakajärvi Itkonniemi Laa , Mustalampi Mus , Valkealampi Val , Myllylampi Myl talvi kesä Mäkijärvi Mäk , Hoikkalampi Hoik talvi kesä Munninlampi Mun Iso-Savonjärvi IsoS Kivipuro 1 Kip Pirttipuro 1 Pirt Kaivoslampi Kai Syvälampi Syvä talvi kesä Härkälampi Här Härkäpuro1 Härp Kuusilampi(Rahvaanmäki) Kuus Hakonen Hako Pikku Hakonen Phako ) näytepiste esitetty siirrettäväksi keskemmälle järveä 2) tarkkailu yhdessä Mondo Minerals Oy:n kanssa

18 Taulukko 4 Näytteenottoaikataulu pintavesien fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailussa. 9M paikka tunnus syvyys näytteet kuukausi m krt I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Salminen Sal 8, Kalliojärvi Kal Korentojoki Kor 0, Kalliojoki, suu Kal su Kolmisoppi Kol1 13, Aittopuro 1) Ait Kolmisoppi lähtevä Kol läh Tuhkajoki 1 Tuh1 0, Jormasjärvi 5 Jor5 18, Jormasjärvi syv p3 Jor3 26, Jormasjoki 9 FM Jormaslahti 6 2) FM6 2, Nuasjärvi 23 2) FM12 23, Ylä-Lumijärvi Ylu 1, Lumijoki Lum Kivijärvi 1 Kiv Kivijärvi 1) Kiv2 8, Laakajärvi 9 Laa9 3, Laakajärvi Itkonniemi Laa10 3, Mustalampi Mus 7, Valkealampi Val 6, Myllylampi Myl Mäkijärvi Mäk 11, Hoikkalampi Hoik Munninlampi Mun 1 1 Iso-Savonjärvi IsoS Kivipuro 1 Kip Pirttipuro 1 Pirt Kaivoslampi Kai Syvälampi Syvä Härkälampi Här Härkäpuro1 Härp Kuusilampi(Rahvaanmäki) Kuus Hakonen Hako Pikku Hakonen Phako ) näytteet 2008, 2010 ja sen jälkeen joka 3. vuosi 2) tarkkailu yhdessä Mondo Minerals Oy:n kanssa, Mondon näytteenotot huhtikuu, kesäkuu ja elokuu Näytteistä tehdään joka kerta seuraavat määritykset: lämpötila Co happi Cu hapen kyllästysaste Ni ph Zn alkaliniteetti sähkönjohtavuus kiintoaine sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P (touko-marraskuu) kok.n NO 2 + NO 3 N (touko-marraskuu) NH 4 -N (touko-marraskuu) a-klorofylli (järvet, avovesikausi)

19 Lisäksi maaliskuussa sekä kerran heinäkuussa ja elokuussa märitetään: kokonaiskovuus Al Hg Cl As Mn SO 4 Ba Na Cd Sb Cr V Fe 16 Kaikki määritykset tehdään SFS-standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti Biologinen tarkkailu pintavesissä Kasviplankton lajisto- ja biomassa Kasviplanktonnäytteet otetaan Kalliojärvestä, Kolmisopesta, Jormasjärvestä ja Kivijärvestä vesistötarkkailun havaintopaikoilta (liite 1). Näytteet otetaan kesä-, heinä- ja elokuussa vesinäytteiden yhteydessä. Näytteet otetaan 0-2 m kokoomanäytteenä. Näytteet kestävöidään välittömästi happamalla Lugolin liuoksella (0,5 ml / 200 ml näytettä). Näytteisiin voidaan lisätä jälkeenpäin laboratoriossa neutraloitua formaliinia (2 ml/ 200 ml näytettä). Näytteet kuljetetaan ja säilytetään pimeässä ja viileässä. Näytteiden esikäsittely ja mikroskopointi toteutetaan teoksessa Suomessa käytetyt biologiset vesitutkimusmenetelmät (Ruoppa & Heinonen 2004) esitetyllä tavalla tai mikäli käytäntö muuttuu noudatetaan ympäristöhallinnon antamia ohjeita. Solut lasketaan tarvittaessa kokoluokittain ja solujen ja/tai kolonioiden koko mitataan tarvittaessa tarkan tilavuuden määrittämiseksi. Tulokset ilmoitetaan taksonimäärinä ja biomassana 100 ml:ssa näytettä. Solumäärät muunnetaan tilavuuksiksi SYKE:n biorekisteriin tallennettujen tilavuuksien mukaisesti. Kasviplanktonin levätuotantopotentiaali Leväntuotantopotentiaali eli kasviplanktonin perustuotantokyky määritetään standardin SFS 3049 mukaisesti radiohiili ( 14 C) -menetelmällä. Perustuotantokyky määritetään lupamääräysten mukaisesti kertaalleen ennen toiminnan aloittamista ja sen jälkeen 5 vuoden välein, eli perustuotantokyky määritetään vuosina 2008 ja 2013 ja sen jälkeen aina viiden vuoden välein. Näytteet perustuotantokyvyn määrittämistä varten otetaan elokuun näytteenoton yhteydessä. Perustuotantokyvyn määritys tehdään lupamääräysten mukaisesti Kalliojärvestä, Kolmisopesta, Jormasjärvestä ja Kivijärvestä vesistötarkkailun havaintopaikoilta (liite 1). Perifytonin piilevästö Perifytonilla tarkoitetaan erilaisilla pinnoilla kasvavia eliöyhteisöjä. Perifytonista voidaan tutkia periaatteessa mitä tahansa eliöryhmää, mutta parhaiten tunnettu ja sen takia käyttökelpoisin on perifytonin piileväyhteisö. Perifytonin piileväyhteisö kuvastaa jokivesistöissä hyvin ohivirtaavan veden laatua. Perifytontarkkailu toteutetaan vuosina 2008 ja 2010 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Tarkkailu toteutetaan keräämällä luonnon kasvualustoilla kasvavaa perifytonia. Ensisijaisesti näytteet kerätään kivien pinnoilta harjaamalla. Mikäli näytealueella ei ole sopivia kiviä, voidaan näytteenottopaikkaa siirtää ensimmäisen näytteenoton yhteydessä. Perifytontarkkailun onnistumisen edellytyksenä on, että kivet ovat olleet veden peittämänä ainakin kuukauden ajan ennen näytteenottoa, mutta niiden on oltava valaistussa vyöhykkeessä. Näytteenotto toteutetaan Ympäristöoppaan Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa

20 17 menetelmäohjeet (Eloranta, ym. 2007) mukaisesti. Näytteet otetaan pohjaeläintarkkailun yhteydessä syksyllä Kalliojoesta, Tuhkajoesta ja Lumijoesta samoilta kohteilta kuin pohjaeläinnäytteet (liite 1). Näytteenoton yhteydessä täytetään piilevänäytteenoton maastohavaintolomake. Näytteiden säilöntään käytetään ensisijaisesti laimentamatonta etanolia (lopullinen konsentaraatio 70 %), mutta myös Lugolin liuosta voidaan käyttää lyhytaikaiseen säilytykseen. Piilevänäytteiden käsittely, mikroskopointi sekä analysointi toteutetaan Ympäristöoppaan Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet (Eloranta, ym. 2007) mukaisesti. Kuormituksen vaikutusta piileväyhteisöjen rakenteeseen tarkastellaan yhteisöanalyysimenetelmällä sekä erilaisia veden laatua kuvaavilla soveltuvilla indekseillä. Pohjaeläimet Pohjaeläintarkkailu tehdään uuden ympäristöhallinnon vesienhoitoalueiden seurantaohjelman luonnoksen mukaisesti. Tarkkailussa käytetään ympäristöhallinnon POHJE -tietojärjestelmästä tulostettuja maastolomakkeita ja havaintopaikkatiedot sekä määritystulokset tallennetaan POHJE tietojärjestelmään. Näytteet otetaan v ja 2010 sekä sen jälkeen kolmen vuoden välein. Järvinäytteet otetaan Kalliojärvestä, Kolmisopesta, Jormasjärvestä (molemmat vesinäytepisteet) ja Kivijärvestä (liite 1). Kultakin havaintopaikalta otetaan syyskuussa pohjaaineksesta 5 näytettä Ekman-tyypin nostimella standardia SFS 5076 soveltaen (1 näyte = 1 nostimellinen). Näytteet seulotaan solmuväliltään 0,5 mm:n seulalla ja kunkin havaintopaikan 5 näytettä käsitellään erillisinä näytteinä. Eläimet, pois lukien Acari, Ceratopogonidae ja Sphaeridae määritetään lajitasolle. Harvasukamatojen (Oligochaeta) ja surviaissääskitoukkien (Chironomidae) lajimääritykset tehdään runsaasta yksilömäärästä tarvittaessa edustavana otoksena. Pohjaeläinnäytteistä tulostetaan yksilötiheys ja tuorebiomassa/m 2 sekä lasketaan pohjan rehevyystasoa kuvaavia indeksilukuja. Tuloksia tarkastellaan vuosisarjoina siten, että eläimistön mahdolliset vesistön tilaan liittyvät muutokset voidaan todeta. Koskinäytteet otetaan Kalliojoesta, Tuhkajoesta ja Lumijoesta (liite 1). Kultakin havaintopaikalta otetaan syyskuussa potkuhaavinäytteet standardia SFS 5077 soveltaen. Kunkin havaintopaikan kolmelta eri pohjanlaatutyypiltä otetaan 2 rinnakkaisnäytettä 30 sekunnin potkintana. Näytteet seulotaan solmuväliltään 0,5 mm:n seulalla ja kunkin havaintopaikan 6 näytettä käsitellään erillisinä näytteinä. Eläimet, pois lukien Nematoda, Nematomorpha, Oligochaeta, Turbellaria, Acari, Culicidae, Simulidae, Ceratopogonidae, Chironomidae, Tabanidae ja Sphaeridae, määritetään lajitasolle. Pohjaeläinnäytteistä tulostetaan yksilömäärät sekä lasketaan vesistön tilaa kuvaavia indeksilukuja. Tuloksia tarkastellaan aineiston kertyessä vuosisarjoina siten, että eläimistön mahdolliset vesistön tilaan liittyvät muutokset voidaan todeta. Pohjaeläinten metallipitoisuus Pohjaeläinten metallipitoisuuksia tutkitaan pohjaeläinnäytepisteillä Tuhkajoella, Kalliojoella ja Lumijoella vuosina 2008 ja 2010 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Näytteistä määritetään Ni-, As-, Hg-, Zn-, Cu-, Cd-, Pb- ja Co-pitoisuus. Vesikasvit Vesikasvillisuutta tarkkaillaan neljässä järvessä: Kolmisoppi, Kalliojärvi, Kivijärvi ja Jormasjärvi. Vesikasvillisuuden tilaa selvitetään ilmakuvausten ja maastossa tehtävien kasvillisuuden linjalaskentojen avulla. Vesikasvillisuus ilmakuvataan kymmenen vuoden välein. Lähtötilanne määritetään v ennen ensimmäistä linjalaskentaa. Ilmakuvaukset suoritetaan aamupäivällä elokuun lopussa tai

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY LISÄTÖIDEN TARKKAILUSUUNNITELMA 16WWE0005.720L3 30.11.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY Kipsisakka-altaan vuoto, lisätöiden tarkkailusuunnitelma 1 Talvivaara Sotkamo Oy Kipsisakka-altaan vuoto, lisätöiden tarkkailusuunnitelma

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY TARKKAILU 2011 16WWE0993 30.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 1 Yhteenveto 2 Osa I: Tarkkailun taustatiedot 3 Osa II a: Käyttötarkkailu 4 Osa II b: Rakentamisvaiheen tarkkailu

Lisätiedot

Talvivaara Projekti Oy

Talvivaara Projekti Oy 19.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa II Käyttötarkkailu ja rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa II Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Sonkajärvi 22.3.2012 Pohjois-Savon ELY-keskus 26.3.2012 1 Talvivaaran velvoitetarkkailupaikat ja tarkkailuohjelma (tilanne 1/2012) Aineisto:Talvivaara

Lisätiedot

PLS-ALLAS RAFFINAATTIALLAS

PLS-ALLAS RAFFINAATTIALLAS TALTEENOTTOLAITOS PLS-ALLAS RAFFINAATTIALLAS Pa DETALJI 1 1:2000 ja in l to Kolmisopen avolouhos 2. vaiheen liuotusalue (Kolmisoppi) Pohjoinen jälkikäsittely-yksikkö W:\1600-YVA\Talvivaara\82132932 Ympäristölupahakemus

Lisätiedot

Talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaara Sotkamo Oy 24.2.2011 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2010 Osa II Käyttötarkkailu ja rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2010 Osa II Käyttötarkkailu ja

Lisätiedot

PAMILON VESIVOIMALAITOKSEN VESISTÖ- JA KALATALOUS- TARKKAILUOHJELMA

PAMILON VESIVOIMALAITOKSEN VESISTÖ- JA KALATALOUS- TARKKAILUOHJELMA Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy A 5120 B 5121 Vattenfall Oy PAMILON VESIVOIMALAITOKSEN VESISTÖ- JA KALATALOUS- TARKKAILUOHJELMA 30.9.2016 JUKKA HARTIKAINEN Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2 1. TARKKAILUN

Lisätiedot

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Vuosiraportti Päivämäärä 2.5.2016 Viite 1510016678 ja 1510021110 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET TERRAFAME OY TERRAFAMEN

Lisätiedot

Talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaara Sotkamo Oy 16WWE0242 28.1.2011 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2010 Osa IV d Biologinen tarkkailu maa-alueilla 16WWE0242 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2010 Osa IV d Biologinen tarkkailu

Lisätiedot

HEPONIEMEN KAIVOS VELVOITETARKKAILUOHJELMA

HEPONIEMEN KAIVOS VELVOITETARKKAILUOHJELMA Vastaanottaja Juuan Dolomiittikalkki Oy Asiakirjatyyppi Tarkkailuohjelma Päivämäärä 6.6.2014 HEPONIEMEN KAIVOS VELVOITETARKKAILUOHJELMA HEPONIEMEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA SISÄLTÖ 1. Johdanto 2 2. Vesien

Lisätiedot

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Sisällysluettelo 1. Turvetuotannon ympäristötarkkailut tarkkailutyypeittäin 2. Käyttötarkkailu 3. Päästötarkkailu 4. Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailu 5. Vaikutustarkkailu

Lisätiedot

Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys Liite 11

Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys Liite 11 26.5.2016 Liite 11 Tarkkailuun liittyvät täydennykset 1. Vesistötarkkailu Kallaveden yhteistarkkailuohjelma 2015 2016 (Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2015) on esitetty liitteenä 13. Yhteistarkkailuohjelmaan

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4.

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4. Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN

Lisätiedot

Talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaara Sotkamo Oy 9M609005 23.3.2010 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa IV d Pölylaskeuman tarkkailu 9M609005 1 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa IV d Pölylaskeuman tarkkailu Sisältö

Lisätiedot

Talvivaara Projekti Oy

Talvivaara Projekti Oy 16.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa III Päästötarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 PROSESSIN YLIJÄÄMÄVEDET

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna 2014 Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus 2 Kolmisoppi ekologinen tila välttävä Kasviplankton (2008, 2010, 2012) erinomainen (2013) Lajistomuutoksia

Lisätiedot

Talvivaara Projekti Oy

Talvivaara Projekti Oy 9M607035 24.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa IV a Pintavesien tarkkailu 9M607035 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa IV a Pintavesien tarkkailu 1 Sisältö

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2013

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2013 Tiedote 7..213 Julkaisuvapaa 8..213 klo 1. Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 213 Talvivaaran kaivosyhtiö on kamppaillut viime ajat kaivosalueella olevien ylimääräisten vesien kanssa. Kainuun

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Lupahakemuksen täydennys

Lupahakemuksen täydennys Lupahakemuksen täydennys 26.4.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-04-26 2 / 6 Lupahakemuksen täydennys Täydennyskehotuksessa (11.4.2012) täsmennettäväksi pyydetyt

Lisätiedot

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA Alustus perustuu Kainuun ELY-keskuksen Kainuun maakunnalle tehtyyn kaivoshankeselvitykseen Lahnaslammen talkkikaivos Mondo Minerals B.V. Branch Finland Talvivaaran nikkelikaivos

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY PÄÄSTÖTARKKAILU 2012 16UEC0005 28.3.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Osa III Päästötarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2012 Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

LAUSUNTO /36/2014. Pohjois-Suomen AVI. PL 293 (Linnankatu 1-3) OULU. Lausuntopyyntö , PSAVI/55/04.

LAUSUNTO /36/2014. Pohjois-Suomen AVI. PL 293 (Linnankatu 1-3) OULU. Lausuntopyyntö , PSAVI/55/04. LAUSUNTO 7.8.2014 5431/36/2014 Pohjois-Suomen AVI PL 293 (Linnankatu 1-3) 90101 OULU Lausuntopyyntö 11.7.2014, PSAVI/55/04.08/2014 Lausunto Talvivaara Sotkamo Oy:n vesienkäsittelystä Tukes on vastaanottanut

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Asiakirjatyyppi Yhteenvetoraportti Päivämäärä 30.3.2015 Viite 1510010636 006 TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA

Lisätiedot

KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA

KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 4114 KUOPION KAUPUNKI SAVON SELLU OY KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA KUOPIO 12.5.2011 PÄIVITETTY 7.2.2012 JUKKA HARTIKAINEN KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaara Sotkamo Oy 9M609005 18.3.2010 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa IV c Biologinen tarkkailu maa-alueilla 9M608035 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa IVc Biologinen tarkkailu

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 4/2016, 20.4.2016 (5kanka). Kankaanpään jätevedenpuhdistamolle tuli tarkkailuajankohtana lähes yhtä suuri jätevesivirtaama kuin maaliskuun tarkkailun (31.3.2016)

Lisätiedot

Kemira Chemicals Oy PL Sastamala TARKKAILUN PERUSTE. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätös no 12/2015/1, annettu

Kemira Chemicals Oy PL Sastamala TARKKAILUN PERUSTE. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätös no 12/2015/1, annettu Tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätös annettu julkipanon jälkeen PIRELY/5427/2015 10.10.2016 1(5) ASIA HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain mukaisesta tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä, joka koskee

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Osaraportti II a Käyttötarkkailu

Osaraportti II a Käyttötarkkailu Osaraportti II a Käyttötarkkailu 2.1 Tarkkailun toteuttaminen Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun ja tarkkailun havainnot kirjataan kuukausittain vastuuhenkilöiden toimesta excel-taulukkoon.

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Katsaus Julkaistavissa 9.6.2015 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on johtanut vuoden 2015 alusta toukokuun loppuun mennessä yhteensä n. 3,7 miljoonaa

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja

Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q4 2016 Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja nikkeli sinkki koboltti Jatkojalostajat Valmistajat 2 »Pääkohdat Q4:llä LOKA MARRAS JOULU Primäärialueen 3. lohkon kasaaminen valmistuu

Lisätiedot

Talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaara Sotkamo Oy 29.3.2011 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2010 Yhteenveto Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2010, Yhteenveto 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILUN TAUSTATIEDOT JA TOTEUTUS 1 3

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Kuopion Vesi/ B 4114 Kirsi Laamanen (email) Jarmo Hiltunen (email) Savon Sellu Oy/ Kari Koistinen (email) 7.2.2012 Tiedoksi: Pohjois-Savon

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

3/18 4/18 5/18 6/18 7/18 8/18 BENSIINI (20 000 L) GLYKOLI (40 000 L) DIESELÖLJY (4 500 L) GLYKOLI- JÄTE (1000 L) BENSIININ TÄYTTÖ- ASEMA MATERIAALI- LABORATORIO (vähäisiä määriä kaasuja) LIUOTINVÄRI- PUMPPAAMO

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta olemassa oleva

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN VESIENHALLINTA SEKÄ VESISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN VESIENHALLINTA SEKÄ VESISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN VESIENHALLINTA SEKÄ VESISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET LAPIN VESITUTKIMUS OY i Talvivaara Sotkamo Oy TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN VESIENHALLINTA

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila loppuvuonna 2013

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila loppuvuonna 2013 Tiedote 12.12.2013 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila loppuvuonna 2013 Talvivaara on jatkanut syksyn ajan käsiteltyjen jätevesien johtamista sekä pohjoiseen Oulujoen vesistöön että etelään Vuoksen

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

Ympäristö- ja tekninen lautakunta 138 12.09.2012 Ympäristö- ja tekninen lautakunta 175 21.11.2012

Ympäristö- ja tekninen lautakunta 138 12.09.2012 Ympäristö- ja tekninen lautakunta 175 21.11.2012 Ympäristö- ja tekninen lautakunta 138 12.09.2012 Ympäristö- ja tekninen lautakunta 175 21.11.2012 Annetun lausunnon täydentäminen, ympteknltk 12.9.2012 138 Lausunto Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 20.4.2016 UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Pyhtään kunta, Siltakyläntie 175, 49220 Siltakylä 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3

Lisätiedot

TERRAFAMEN KAIVOSTOIMINNAN JATKAMISEN TAI VAIHTOEHTOISESTI SULKEMISEN YVA-MENETTELY YLEISÖTILAISUUS KLO SOTKAMO

TERRAFAMEN KAIVOSTOIMINNAN JATKAMISEN TAI VAIHTOEHTOISESTI SULKEMISEN YVA-MENETTELY YLEISÖTILAISUUS KLO SOTKAMO TERRAFAMEN KAIVOSTOIMINNAN JATKAMISEN TAI VAIHTOEHTOISESTI SULKEMISEN YVA-MENETTELY YLEISÖTILAISUUS 24.11.2016 KLO 18-20 SOTKAMO HANKKEEN TAUSTA Tämä YVA-menettely koskee Terrafame Oy:n kaivostoiminnan

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI VIINAVUORI, LUMIJOKI

UIMAVESIPROFIILI VIINAVUORI, LUMIJOKI Päivitetty 2013 UIMAVESIPROFIILI VIINAVUORI, LUMIJOKI SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen

Lisätiedot

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ 1(5) PÄÄTÖS Nro Dnro 3 YLO LOS-2003-Y-1283-121 Annettu julkipanon jälkeen 12.1.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA Ympäristömelu Suunnitelma PR3698 TY01 Sivu 1 (6) Rudus Oy Liisa Suhonen Turku 10.2.2016 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA Soran murskaus Kunnioittavasti Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti

Lisätiedot

Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy. Results From Assets Environmental Excellence

Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy. Results From Assets Environmental Excellence Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy Results From Assets Environmental Excellence Sisältö Taustaa - Laitoksen esittely - Ympäristöluvan tarkkailuvaatimukset Päästöjen valvontaratkaisu - Päästölaskennat,

Lisätiedot

Tuotantopäivitys 07.4.2011

Tuotantopäivitys 07.4.2011 Tuotantopäivitys 07.4.2011 DISCLAIMER The following information contains, or may be deemed to contain, forward-looking statements (as defined in the U.S. Private Securities Litigation Reform Act of 1995).

Lisätiedot

Raahen edustan merialue on luokiteltu ekologiseltaan tilaltaan tyydyttäväksi. Alueen tavoitetilana on hyvä tila.

Raahen edustan merialue on luokiteltu ekologiseltaan tilaltaan tyydyttäväksi. Alueen tavoitetilana on hyvä tila. 13. Kuvaus (sanallinen yhteenveto) hankkeen vaikutusalueen ympäristön ja vesistön tilasta sekä kalastosta ja kalastuksesta ja tilan kehittymisestä sen jälkeen, kun kaivoksen vesiä on alettu johtamaan purkuputken

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU 211 16WWE993 3.3.212 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 211 Osa IV a Pintavesien tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 211 Osa IV a Pintavesien

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät. Pv: 19.3.2014 1/6 Talvivaara Sotkao Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkiuksen nii: Talvivaara, vedet, aaliskuu 2014, kierros I, Vuoksen suunta Näytteenottopv: 10.3.2014 Näyte saapui: 11.3.2014 Näytteenottaja:

Lisätiedot

KEMIKAALIT JA YMPÄRISTÖ TALVIVAARAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN SUUNTAVIIVAT EEVA RUOKONEN

KEMIKAALIT JA YMPÄRISTÖ TALVIVAARAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN SUUNTAVIIVAT EEVA RUOKONEN KEMIKAALIT JA YMPÄRISTÖ 25.4.2012 TALVIVAARAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN SUUNTAVIIVAT EEVA RUOKONEN 1 TALVIVAARA LYHYESTI Maailmanluokan nikkelikaivoksen ylösajo käynnissä Sotkamossa Kansainvälisesti merkittävä

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen

Lisätiedot

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU?

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? Pekka Sojakka Etelä-Savon ELY-keskus MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? MIKÄ ON KOTIJÄRVENI TILA? PÄÄTEEMA: REHEVÖITYMINEN KÄSITTEET REHEVÖITYMINEN(eutrofoituminen) -REHEVÖITYMINEN on yksi LIKAANTUMISEN ja PILAANTUMISEN

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2015

KERTARAPORTTI 25.8.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Antopäivä PL 204, 65101 VAASA Puhelin 0100 86360, (lisämaksuton) Faksi 010 36 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi 27.9.

Antopäivä PL 204, 65101 VAASA Puhelin 0100 86360, (lisämaksuton) Faksi 010 36 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi 27.9. VAASAN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS Nro 11/0436/3 Korsholmanpuistikko 43 Antopäivä PL 204, 65101 VAASA Puhelin 0100 86360, (lisämaksuton) Faksi 010 36 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi 27.9.2011 01220/11/5139

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUDET KAJAANISSA 13.3.2012 JA SOTKAMOSSA 14.3.2012

YLEISÖTILAISUUDET KAJAANISSA 13.3.2012 JA SOTKAMOSSA 14.3.2012 TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YLEISÖTILAISUUDET KAJAANISSA 13.3.2012 JA SOTKAMOSSA YLEISÖTILAISUUDEN OHJELMA Klo 16 18 Vapaamuotoinen tutustuminen suunnitelmiin Klo 18

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy

Lisätiedot

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Longinoja Sijainti Maankäyttö Asuinalueet 36 % Kaupunkimainen maankäyttö 75 % Tutkimuskysymykset 1. Millainen on Longinojan veden laadun

Lisätiedot

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi Sotkamon Talvivaaran ympäristön vesien harvinaiset maametallien sekä talliumin, lyijyn ja uraanin pitoisuudet GTK:n tekemän selvityksen tulosten esittely Esityksen sisältö Mitä ovat harvinaiset maametallit

Lisätiedot

Lausunto ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuudesta/talvivaara Sotkamo Oy

Lausunto ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuudesta/talvivaara Sotkamo Oy Kunnanhallitus 142 23.06.2014 Lausunto ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuudesta/talvivaara Sotkamo Oy 124/00.04/2014 KHALL 142 Ympäristötarkastaja Talvivaara Sotkamo Oy (myöhemmin Talvivaara)

Lisätiedot

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt RAPORTTI 16X142729.10.Q850-002 6.9.2013 METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt Joutseno 21.8.2013 PÖYRY FINLAND OY Viite 16X142729.10.Q850-002

Lisätiedot

Talvivaara Projekti Oy

Talvivaara Projekti Oy 9M608035 26.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa IV e Biologinen tarkkailu maa-alueilla 9M608035 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa IV e Biologinen tarkkailu

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Terveysriskin näkökulmasta tilanne ei ole oleellisesti muuttunut Tilanne

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ- JA VESITALOUSLUPAHAKEMUS KALANKASVATUKSELLE

YMPÄRISTÖ- JA VESITALOUSLUPAHAKEMUS KALANKASVATUKSELLE YMPÄRISTÖ- JA VESITALOUSLUPAHAKEMUS KALANKASVATUKSELLE (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN uusi toiminta toiminnan

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen

Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen tilanne Keskuspuhdistamoseminaari 17.11.2011 Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi HANKKEEN KEHITYSVAIHEET 2005: Pirkanmaan vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma: Idea

Lisätiedot

Kuva 1. Ilmakuvassa esitetty massanvaihtoalue.

Kuva 1. Ilmakuvassa esitetty massanvaihtoalue. Pöyry Finland Oy PL 50 (Jaakonkatu 3) 01621 Vantaa Kotipaikka Vantaa Jukka Ikäheimo Puh. 040 504 3764 www.poyry.com HYVINKÄÄN KAUPUNKI Päivä 3.1.2017 SEURANTAOHJELMA HANGONSILLAN KAAVA-ALUEEN PILAANTUNEEN

Lisätiedot

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut) Suunnittelu- ja mitoitusohjeita ojitettujen kosteikkojen suunnitteluun Björn Klöve (Oulun yliopisto) Taustaa Ojitetuillet ill kosteikoille ill ei ole olemassa mitoitus- ja suunnitteluohjeita (mitoitus

Lisätiedot

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymät Messukeskus,11. maaliskuuta 2011 Outi Pyy/Suomen ympäristökeskus OSA C LUPAVIRANOMAISELLE

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila alkuvuonna 2014

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila alkuvuonna 2014 Katsaus Julkaisuvapaa 15.5.2014 klo 10.00 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila alkuvuonna 2014 Talvivaaran kaivosyhtiö on johtanut kalkkikäsiteltyjä jätevesiä vesistöihin tammi huhtikuussa 2014 yhteensä

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA 2010 2016 3.1.2017 Nro 615-17-12 2 (10) KEMIÖNSAAREN VESI JÄTEVESIEN KUORMITUS VESISTÖÖN 2010-2016 Sisällys 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 10.3.2015 TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 OSA III: VESIPÄÄSTÖJEN

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY TAUSTATIEDOT 2012 16UEC0005 25.3.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Osa I Tarkkailun taustatiedot 1 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2012 Osa I Tarkkailun taustatiedot Sisältö

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa Tekes seminaari 23.11.2009 Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Markku Maunula Suomen Ympäristökeskus Havaitut

Lisätiedot