Peruste # kasvun anatomia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Peruste #1 2012. kasvun anatomia"

Transkriptio

1 034 kasvun anatomia Talouden kasvu on merkitykseltään liioiteltu abstraktio, mutta kasvua tavoitteleva ja kasvulla itsensä oikeuttava politiikka mitä todellisinta. Kasvua tavoitteleva politiikka tuottaa ongelmia, mutta nämä ongelmat ovat pikemmin poliittisia kuin ekologisia. Luonnonresurssien ja saastenielujen ehtyessä kasvua tavoittelevan politiikan aiheuttamat haitat ovat entistä suurempia ja kasautuvat poliittisesti puolustuskyvyttömille. Tämä on kasvun rajojen uskottavin merkitys. Keskeistä olisikin tutkia erilaisia kasvuna näkyviä toimia oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, kun ekologinen tarina päätyy helposti toistamaan ongelmallisia käsityksiä talouden perusluonteesta. teppo eskelinen

2 Kasvun anatomia 035 alouskasvun yleinen toivottavuus on ollut jonkinlainen teollisen yhteiskunnan suuri konsensus. Toisaalta vaatimus talouden supistamisesta on elänyt vastapoolina jokseenkin yhtä kauan kun talouskasvun käsite on ollut olemassa, joissain kulttuurikritiikin muodoissa tavallaan jo ennen sitä. 1 Keskustelu talouden supistamisesta siirtyilee marginaalin ja tunnustetumman keskustelun välimaastossa. Viime aikoina teema on taas valtavirtaistunut, erityisesti degrowth-liikkeen ansiosta (Victor 2008, Latouche 2010, Ulvila & Pasanen 2010). Kiinnostavaa on, että keskustelu on noussut pintaan taloudellisen taantuman ja epävarmuuden aikana. Näin sitä ei voida mitätöidä banaalilla materialismilla, jonka mukaan kasvutavoitteen kritiikkiä esiintyy ainoastaan taloudellisesti hyvinä aikoina, jolloin siihen on varaa. Talouden supistamista koskeva keskustelu on ennen kaikkea ekologisten huolien motivoimaa. Tämä on hyvin ymmärrettävää, ovathan resurssit, saasteet ja ilmastonmuutos nykypäivän yhteiskunnallisen keskustelun ydintä. Talouden supistamisen vaatimus esitetäänkin lähes poikkeuksetta tässä kontekstissa. Näin se esiintyy vastapoolina kestävän kehityksen politiikalle, joka lanseerattiin 1980-luvun lopulla maailmanjärjestelmän viralliseksi vastaukseksi luonnonresurssien ehtymiseen ja saastumiseen (WCED 1987). Kestävän kehityksen politiikkalinjan ydinkysymys on, minkälaisilla hallinnollisilla toimilla (itsestään selvästi toivottavaksi koettua) kasvua voidaan jatkaa periaatteessa loputtomiin. Talouden supistamisen vaatimus taas nojaa jo 1970-luvulla lanseerattuun kasvun rajat -politiikkaan. Ydinajatus on, että jatkuva tuotannon kasvu on rajallisten luonnonresurssien ja rajallisten saastenielujen puitteissa mahdotonta. Normatiivinen keskustelu talouskasvusta on jäsentynyt pitkälti näiden kantojen väliseksi. Ydinkysymykseksi mielletään, pakottavatko resurssien niukkuus ja saastuminen supistamaan taloutta jollakin aikajänteellä (useimpien arvioiden mukaan erittäin lyhyellä). Suosittu jatkokysymys on ollut, onko taloudellisen kasvun irtikytkentä resurssien kulutuksesta tai ilmastopäästöistä mahdollista. Kestävän kehityksen linjan mukaan se on mahdollista ja talouden supistamislinjan mukaan ei. Näin keskustelun molemmat osapuolet ovat päätyneet tuottamaan yksimielisyyttä siitä, että kasvu on periaatteessa toivottavaa, ongelmana ja erimielisyyden kohteena ovat vain luonnon kasvulle asettamat rajoitukset. Analysoin alla, miksi keskustelun asemoituminen tällä tavoin on ongelmallista ja miksi talouden supistamisen vaatimus kannattaisi muotoilla toisin. Tarkastelen ensin sitä, mitä kasvu it- 1 Viittaan tällä ennen kaikkea gandhilaiseen kulttuurikritiikkiin, jossa teollistuminen on nähty epäsuotavaksi ihmisten moraalisen kehityksen kannalta, ks. esim. Gandhi 2008 [1909].

3 036 Anna Löfström: Kenen leipää syöt II, 2011, 60 x 50 cm, akvarelli paperille.

4 Kasvun anatomia 037 se asiassa tarkoittaa. Siirryn tämän jälkeen tutkimaan taloustieteen metodologisia taustaoletuksia, minkä jälkeen esitän muutamia talouden supistamisen vaatimuksen ongelmakohtia ja mahdollisesti parempia muotoiluja asiaan. mitä kasvu on? ON MYÖS TÄRKEÄÄ HUOMATA, ETTÄ KASVU EI OLE TAPAHTUMA. KASVU ON ABSTRAKTIO JA JÄLKIKÄTEINEN MITTAUSTULOS, JOSSA VALTIONHALLINNON KIRJAN- PITÄJÄT ARVIOIVAT MENNEEN VUODEN TUOTANNON ARVON- LISÄYKSEN MARKKINA-ARVOA. On syytä aloittaa siitä, mitä kasvu itse asiassa tarkoittaa. Standardimääritelmän mukaan kasvu on niukkojen hyödykkeiden lisääntynyttä tuotantoa. Jotkut tarpeelliset asiat ovat runsaasti ja vapaasti saatavilla, esimerkiksi auringonvalo. Jotkut taas ovat niukkoja. Niitä on rajallinen määrä tai jonkun täytyy tuottaa ne. Talouden kasvu on tällaisten niukkojen hyödykkeiden määrän, tai tarkemmin kysynnän määrittämän arvon, lisäystä. Määritelmästä näkyy kuitenkin talouden kasvun eräs ongelma: ei ole ennalta määrättyä, mitkä asiat ovat luonteeltaan runsaita ja mitkä niukkoja. Vapaasti saatavan muuttuminen niukaksi merkitsee yhtä lailla niukkojen asioiden arvon kasvua, vaikka ihmisillä on sen myötä vähemmän materiaalista hyvää saatavilla. Jo Marx analysoi tätä ongelmaa käsitellessään yhteismaiden aitaamista. Erityisesti eläinten laiduntamiseen käytetyt yhteismaat olivat ennen kapitalismia vapaasti käytettävissä eli ne edustivat runsautta - toki niiden käyttöä sääntelivät monenlaiset sosiaaliset koodit. Kapitalismin myötä ne aidattiin yksityisomaisuudeksi eli niistä tuli niukka hyödyke. Kun pääsyä yhteismaille rajoitettiin, maankäytöstä ruvettiin luonnollisesti perimään vuokraa. (Marx 1957 [1867], 24. luku.) Tämän ongelman vuoksi on havainnollisempaa määritellä talouskasvu rahavirtojen lisääntymiseksi kansantaloudessa. Rahavirtojen kasvun syynä on, että taloudessa on eri syistä enemmän potentiaalisesti kannattavaa liiketoimintaa. Osa tällaisesta liiketoiminnasta on aina jostain näkökulmasta toivottavaa ja osa epätoivottavaa. Kasvu onkin kuvaus liian suuresta ja kirjavasta tapahtumien joukosta, jotta sitä voisi arvottaa kategorisesti. Sama pätee luonnollisesti talouden supistumiseen. On myös tärkeää huomata, että kasvu ei ole tapahtuma. Kasvu on abstraktio ja jälkikäteinen mittaustulos, jossa valtionhallinnon kirjanpitäjät arvioivat menneen vuoden tuotannon arvonlisäyksen markkina-arvoa. Vain tapahtumiin on mielekästä suhtautua normatiivisesti: esimerkiksi rakennushanketta on mielekästä kannattaa tai vastustaa. Mittari on sen sijaan jälkikäteinen ja teoreettinen abstraktio tapahtumista. Kovalla pakkasella voi toivoa elohopean nousevan lämpömittarissa, mutta olisi järjetöntä haluta elohopean nousua sen itsensä vuoksi. Toki kylmissään lämpömittaria intensiivisesti tuijottaessa on psykologi-

5 038 sesti ymmärrettävää, että nämä saattavat mennä sekaisin. Yhteiskunnallisista mittareista puhuttaessa virhe on vakavampi, koska abstraktiotaso on korkea. Elohopean nousu kuvaa tapahtumia, jotka ovat hyvin samankaltaisia. Kasvu taas voi johtua hyvinkin erilaisista tapahtumista, joille on yhteistä vain se, että ne näkyvät rahavirtojen kasvuna kansantaloudessa. Kasvun käsite myös abstrahoi näkyvistä sen, mitä on syytä pitää kaikista olennaisimpana: tuotanto- ja valtasuhteet. Samansuuruiset rahavirrat tai jopa samat tavarat voivat syntyä hyvin erilaisissa olosuhteissa. Kasvua ei toisin sanoen tiukasti ottaen ole. On ainoastaan erilaisia tapahtumia, joita voi mitata kasvun abstraktion kautta, poliittista tietoisuutta eri poliittisten toimien ja tulevaisuuden kasvulukujen yhteyksistä sekä tietysti pitkään vallinnut konsensus siitä, että kasvuna näkyvät toimet ovat lähtökohtaisesti myönteisiä. hyvinvointi ja taloustiede Mutta miksi talouden kasvua on totuttu pitämään niin tärkeänä? Tässä yhteydessä on syytä luoda katsaus taloustieteen metodologiaan. Taloustieteen lähtökohtana on nimittäin ennen kaikkea hyvinvointi, ja bruttokansantuotteen on perinteisesti katsottu kuvaavan varsin suoraan hyvinvoinnin tasoa. Bruttokansantuote seurailee kohtuullisesti ostovoimaa, ja ostovoima merkitsee ihmisten kykyä hankkia haluamiaan asioita. Taloustieteellisen 2 hyvinvointiteorian lähtökohta onkin se, että ihmiset aina tietävät mitä haluavat ( tuntevat preferenssinsä ) ja että ihmisten hyvinvointi on yhtä kuin heidän preferenssijärjestystensä maksimaalinen tyydyttyminen (Griffin 1986, 10-11). Ajatus sisältää oletuksia sekä preferensseistä itsestään että markkinoista. Ensinnäkin preferenssien oletetaan olevan ihmisen täysin tuntemia, niin että jokainen osaa aina järjestää preferenssinsä, hänellä ei ole epäselvyyttä lyhyen ja pitkän aikavälin preferensseistään, ja hän tuntee aina relevantit keinot preferenssiensä tyydytykseen (Hausman & MacPherson 1996, luku 5.2; Wolff & Resnick 1987, luku 2.B.3). Toiseksi preferenssit ovat aina yksilöllisiä ja sosiaalisiin suhteisiin viittaamattomia, ne voidaan tyydyttää täydellisesti markkinavaihdon avulla, ja täydelliset markkinat tuottavat optimaalisesti preferenssien tyydytystä. Taloustieteessä ei teoretisoida talouden ulkopuolista sosiaalista ja ekologista todellisuutta hyvinvoinnin näkökulmasta, vaan kiinnitetään huomiota ainoastaan tuotettuihin hyödykkeisiin. Tuotetut hyödykkeet taas ajatellaan hyödykkeen käsitteen implikoimalla tavalla aina hyvinvointia lisääviksi: niistä ulosmitataan utiliteetteja. Toisin sanoen hyödykkeessä ajatellaan olevan potentiaalinen hyöty, joka siirtyy lisäämään kuluttajan hyvinvointia kulutustapahtuman myötä. Teorian taustaoletusten puutteet ja ongelmat ovat varsin ilmeisiä. Ihmisen hyvinvointi riippuu tosiasiassa monista subjektiivisiin preferensseihin palautumattomista sosiaalisista ja yhteiskunnallisista tekijöistä. Hyvinvointi ei 2 Puhun taloustieteestä, mutta tarkemmin tarkoitan uusklassista taloustiedettä. Monissa marginaalisemmissa taloustieteen suuntauksissa asia teoretisoidaan toisin ja järkevämmin. Uusklassinen taloustiede on kuitenkin hyvin hallitseva suuntaus.

6 Kasvun anatomia 039 VAURAIDEN YHTEISKUNTIEN KONTEKSTISSA UUDEN MARKKINAPREFERENSSIN TYYDYTTYMÄTTÄ JÄÄMINEN EI VÄLTTÄMÄTTÄ OLE NIINKÄÄN HAITAKSI IHMISEN HYVINVOINNILLE, VAAN PIKEMMIN TRIVIAALIMMAN HARMITUKSEN LÄHDE. esimerkiksi tyhjene ihmisen mahdollisuuksiin kuluttajana, vaan kokemukset tuottajana (työn tekemisen ehdot) voivat olla paljon tärkeämpiä käyttäväthän ihmiset yleensä huomattavasti enemmän aikaa työn tekemiseen kuin kuluttamiseen tai edes kulutushyödykkeistä nauttimiseen. Lisäksi erityisesti varakkaissa yhteiskunnissa hyvinvoinnin tekijät ovat monimutkaisempia kuin markkinavaihdon käsitteistö olettaa. Ajatus kulutusmahdollisuuksien lisääntymisestä hyvinvoinnin keskeisenä tekijänä on syntynyt yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa perustarpeiden tyydyttyminen oli aito haaste ja materiaalinen puute oli yleinen ilmiö (Achterhuis 1993, Galbraith 1999 [1958]). Vauraiden yhteiskuntien kontekstissa uuden markkinapreferenssin tyydyttymättä jääminen ei välttämättä ole niinkään haitaksi ihmisen hyvinvoinnille, vaan pikemmin triviaalimman harmituksen lähde. Uskottavampi hyvinvointiteoria huomioisi ihmisen roolit kuluttajaroolia laajemmin, tunnistaisi tiettyjä preferensseistä riippumattomia perustarpeita, näkisi taloudellisen vaihdon sopivissa yhteiskunnallisissa puitteissa ja laajentaisi käsitystä hyvinvoinnista ottaen mukaan esimerkiksi sellaisia käsitteitä kuten itseilmaisu, leikki tai terveys (esim. Nussbaum, 2000; luku 1.IV; Sen 1993). Keskustelu siitä, onko taloutta mahdollista kasvattaa ekologisten rajojen tullessa vastaan, sisältää uskottavamman hyvinvointiteorian tarpeen näkökulmasta kaksikin ongelmallista ajatusta. Ensinnäkin talouden kasvu näyttäytyy periaatteessa aina toivottavana sen hyvinvointivaikutusten vuoksi miksi muuten irtikytkennästä puhuttaisiin niin innokkaasti ja miksi muuten talouden supistamisen vaatimus nojaisi niin vahvasti irtikytkennän mahdottomuuteen? Toiseksi ekologisista rajoista puhutaan tekijänä, joka pakottaa ihmiset tinkimään hyvinvoinnistaan. On kuitenkin täysin eri asia vähentää ostovoimaansa kuin tinkiä hyvinvoinnistaan. Miksi hyvinvoinnista tinkimistä pitäisi odottaa keneltäkään? hyötyjen ja haittojen jakaminen Taloutta kasvattavat prosessit tuottavat ovat aina tuottaneet ja tulevat aina tuottamaan sekä hyötyä että haittaa. Useimmiten se, että tuotantoa on ja sitä lisätään, on merkki siitä, että hyödyt koetaan suuremmiksi. Toisinaan tällainen hyötyjen ja haittojen vertailu ilmaistaan hyvinkin suoraan, esimerkkinä paperikaupunkilaisten tapa kuitata tehtaiden epämiellyttävä haju rahan hajuna. Kun tuotannon hyödyt ovat haittoja merkittävämpiä, primitiivisyysromantiikka tuotantoa kasvattavien prosessien haittoihin vetoamalla ei ole perusteltua. Globaalissa maailman-

7 040 Anna Löfström: Punainen yö, 2012, 55 x 55 cm, akvarelli ja sumi-muste paperille. järjestelmässä on kuitenkin entistä helpompaa siirtää haittoja maantieteellisesti. Haitta ei lakkaa olemasta siksi, ettei siitä joudu kärsimään itse. Tuotannon ja tuotantoketjun ekologinen jälki painautuu aina jonnekin, ja resurssien käytön ja saastumisen kiihtyessä sitä painetaan entistä kovemmalla kädellä kauas kulutuspaikasta. Poliittisen talouden ja politiikan ydin on distribuution, eli jakamisen, logiikassa. Havainto siitä, että talous tuottaa sekä hyötyjä että haittoja on ekologisen kriisin kehystyksenä kiinnostava siksi, että kysymys distribuutiosta muuttuu akuutimmaksi. Tämä ei johdu siitä, että kasvun rajojen sisällä olisi jaettava hyvinvointia, vaan siitä, että ekologisen kriisin myötä tuotannon haitat tulevat entistä suuremmiksi ja niitä py-

8 Kasvun anatomia 041 ritään jakamaan entistä epäoikeudenmukaisemmin. Taloustieteellä on yllämainituista metodologisista syistä vaikeuksia käsitellä haittojen tuotantoa, mutta erityisen hankalaa on haittojen jakamisen käsittely olkoonkin että taloudellistettuja ulkoisvaikutuksia voidaan käsitellä jonkinlaisena negatiivisena hyödykkeenä. Teoria markkinoilla vaihdettavien hyödykkeiden arvon kasvun automaattisesta hyvinvointivaikutuksesta sisältää oletuksen, jonka mukaan taloutta kasvattamalla tuotetaan laskettavissa oleva määrä hyvää. Ajatuksen mukaan tilanne, jossa henkilöillä A ja B on 3 rahayksikköä, on aina huonompi kuin sellainen jossa henkilöllä A on 3 yksikköä ja B:llä 5 kokonaishyvinvointi on kasvanut. Tämä ideologinen käsitys peittää näkyvistä paitsi haittojen jakautumisen, myös sen, että raha ei koskaan ole hyödyke, vaan yhteiskunnallinen valtasuhde. 3 Raha määrittää, minkälaisilla ehdoilla yhteiskunnassa voi toimia, miten olemassaolevat hyödykkeet ja varallisuudet jakautuvat, ja mitä taloudellisia vaateita voi muille yhteiskunnan jäsenille esittää. Hyödykkeet eivät ole toisilta pois, muuten kuin distribuutiomielessä. Jos naapurilla on kymmenen kirjaa ja sinulla kolme, tilanteesi kirjojen suhteen on aivan yhtä hyvä kuin tilanne, jossa naapurilla on sata kirjaa ja sinulla kolme. Ongelma herää vasta, kun rajallinen määrä kirjoja pitäisi jakaa. Raha sen sijaan määrittää ihmisten asemia ja sitä, miten eri ihmisten tekemän työn arvo suhtautuu toisiin. Raha on toisten velkaa rahan omistajalle, ja RAHATALOUDELLISTEN SUHTEIDEN LISÄÄNTYMISESSÄ ON MYÖS AINA KYSE TALOUDELLISEN ELÄMÄNPIIRIN JA MUIDEN ELÄMÄNPIIRIEN VÄLISESTÄ NEUVOTTELUSTA. YHTEISMAIDEN AITAAMISEN TAPAUS NÄYTTI, MITEN RAHATALOUDELLISET SUHTEET VOIVAT LISÄÄNTYÄ NIIN, ETTÄ IHMISTEN ENEMMISTÖ KÖYHTYY. ihmisten välisissä taloudellisissa suhteissa juuri sillä on väliä, paljonko toiset ovat velkaa. Rahatalouden kasvaessa rahatalouden määrittämät hierarkiat kasvavat. On tärkeää huomata, että numeromääräinen tulojen ja varallisuuden kasvu ei kerro vielä mitään ihmisen yhteiskunnallisesta asemasta, toimintamahdollisuuksista tai hyvinvoinnista. Usein ne kyllä ovat varsin luotettavia indikaattoreita. Rahataloudellisten suhteiden lisääntymisessä on myös aina kyse taloudellisen elämänpiirin ja muiden elämänpiirien välisestä neuvottelusta. Yhteismaiden aitaamisen tapaus näytti, miten rahataloudelliset suhteet voivat lisääntyä niin, että ihmisten enemmistö köyhtyy. Voittomotiiviin ja rahataloudellisten suhteiden kasvuun liittyvä haitta ei tällöin siis ole saastuminen vaan köyhtyminen. Tämä on hyödykenäkökulmasta ja myös alussa kuvatun ekologisen tarinan näkökulmasta outo ajatus, mutta kapitalismin ekspansiota tutkittaessa hyvinkin tavallista. Esimerkiksi Intiassa nälkäänäkevien mää- 3 Rahan hyödyketeorian ja valtateorian vertailusta ks. esim. Ingham 2004, Auvinen 2010.

9 042 rä on lisääntynyt samaan aikaan kun sadat miljoonat ihmiset ovat ylittäneet köyhyysrajan: valtavalla joukolla ihmisiä on enemmän rahaa kuin ennen, mutta sitäkin enemmän he tarvitsevat rahaa asioihin, jotka olivat aiemmin ilmaiseksi saatavilla (maa, siemenvilja, koulutus, terveydenhuolto ja niin edespäin) (Tammilehto 2003, Mehta 2005). Kasvun ongelman jäsentäminen ensi sijassa ekologisten rajojen ongelmana johtaa myös siihen, että aineeton kasvu alkaa näyttää lähtökohtaisesti toivottavalta. Kuitenkin aineeton kasvu voi olla hyvinvoinnin näkökulmasta harmillista siinä missä materiaalinen kasvukin, kuten mainitusta Intian esimerkistä käy ilmi. Sekä materiaalinen että aineeton kasvu ovat yhteiskunnan muokkaamisen mekanismeja, joissa muutetaan fyysistä ja kulttuurista todellisuutta ja neuvotellaan valtasuhteita omistamisen ja rahatalouden kentillä. Kuten todettua, talouden kasvuna näkyvistä prosesseista on aina sekä hyötyä että haittaa. Ekologinen narratiivi pakottaa tarpeettoman normatiivisen eron aineellisen ja aineettoman kasvun väliin. kasvun rajat Ekologisen tarinan mukaan kasvu siis tuottaa hyvinvointia, mutta koska elämme rajallisella planeetalla, meidän täytyy rajata talouskasvu luonnon ON MYÖS KYSEENALAISTA, ONKO TALOUSKASVULLA TODELLA RAJAA kantokyvyn sanelemiin rajoihin. Tätä ajatusta kutsutaan toisinaan kasvupolitiikan mahdottomuuskritiikiksi (Sutcliffe 1999). Jatkuvaa kasvua pidetään periaatteessa toivottavana, mutta valitettavasti mahdottomana. Ihmisten intressien ja luonnon asettamien rajojen asettaminen vastakkain kasvunarratiivissa ylläpitää paitsi ajatusta kasvun periaatteellisesta toivottavuudesta, myös käsitystä ihmisten jaetusta intressistä. Toki maailmaa empiirisesti katsomalla näyttää helposti siltä, että ihmiskunta haalii hyvinvointia kollektiivisella pyrkimyksellä kasvattaa globaalia bruttokansantuotetta, ja luonto asettaa jonkinlaisia rajoja tälle toiminnalle. Toki osa luonnonvaroista on uusiutumattomia ja toki ilmastopäästöjä olisi pitänyt alkaa hillitä jo rajusti. Ihmiskunta, ja jokainen poliittinen yhteisö, kuitenkin muodostuu keskenään ristiriitaisista intresseistä. Kasvu ei ole ihmiskunnan yhteinen tavoite, vaan eräs jälkikäteinen mittaustulos niistä kompromisseista, joita taloudellis-poliittiset prosessit ovat tuottaneet. On myös kyseenalaista, onko talouskasvulla todella rajaa. Jos kasvulla olisi raja jossain pakottavassa mielessä, ei siitä olisi erityistä syytä välittää muuten kuin kenties varautumissyistä: pakottavasta rajasta ei pääse yli vaikka yrittäisi. Talouskasvun rajat eivät olekaan ensi sijassa ekologisia, vaan taakkojen distribuutioon liittyviä. Kasvuna näkyvien prosessien kiistattomien hyötyjen lisäksi haitat alkavat kasvaa, kunnes jossain pisteessä ne pakottavat kysymään, kannattaako näitä prosesseja enää pitää yllä. Saastuminen tuhoaa elinkeinoja. Rahatalouden alaa on pakko laajentaa myös alueille, joi-

10 Kasvun anatomia 043 TALOUSKASVUN RAJAT EIVÄT OLEKAAN ENSI SIJASSA EKOLOGISIA, VAAN TAAKKOJEN DISTRIBUUTIOON LIITTYVIÄ. den olisi toivottavaa toimia eri logiikalla esimerkiksi yhteistyön ja yhteisomistuksen logiikalla. Resurssien ja saastenielujen ehtyminen tuottaa entistä enemmän äärimmäisiä sääilmiöitä, pakkomuuttoja, romahtaneita kalakantoja, riistotyötä ja niin edespäin. Fyysinen elintila sekä maaseudulla että kaupunkislummeissa kaventuu, eritoten kehitysmaissa. Ekologisen kriisin syventyessä tällaisia haittoja nähdään enemmän. Mutta ei se tarkoita, etteikö teollista tuotantoa voisi lisätä vielä hyvinkin paljon. On puhtaasti poliittinen kysymys, miten haitoista pääasiallisen vahingon kantavat tahot suostutellaan tai pakotetaan kantamaan nämä haitat. Kategorisesti kasvuun sitoutuneessa politiikassa on piirteitä, jotka ovat epätoivottavia. Mutta ne eivät ole epätoivottavia siksi, että ne edustaisivat mahdotonta rajojen ylittämistä, vaan siksi, että ne ovat globaalisti epäoikeudenmukaisia. Hyötyjen ja haittojen punnitseminen ei valitettavasti koskaan ole oikeudenmukaista, vaan paremmassa valta-asemassa olevien intressit painavat enemmän. Eritoten kehitysmaissa kovaan kasvuun pyrkiminen on paitsi joillekin merkki köyhyydestä nousemisesta, myös useiden ihmisryhmien huolenaihe. Tämä ei tarkoita, että köyhyyttä, perinnettä tai agraariyhteiskuntaa tulisi romantisoida. Pikemmin kyse on siitä, että kasvun haitat kasaantuvat poliittisesti puolustuskyvyttömille. Useimmiten hyötyjen ja haittojen objektiivinen vertailu on mahdotonta. Kuitenkin varsin usein niiden suhteellinen painoarvo tuntuu intuitiivisesti varsin selvältä. On mahdotonta verrata objektiivisesti esimerkiksi uraanikaivosten tieltä häädettyjen ja kaivosten takia terveytensä menettävien ihmisten kärsimyksiä hyötyihin, joita ydinsähkön tietty kilpailuetu tuo jonkun markkina-alueen asukkaille. Vaikuttaa silti varsin selvältä, että uhraukset ovat kohtuuttomia hyötyihin nähden. Kasvupolitiikka tuottaa siis huomattavia oikeudenmukaisuusongelmia. Nämä ovat nimenomaan sukupolvien sisäisiä ristiriitoja. Sukupolven sisäiset ristiriidat ovat ensisijaisia oikeudenmukaisuusongelmia, koska ekologinen tuho ei ole koskemassa ensi sijassa lapsiamme, vaan ihmisiä toisella puolella maapalloa ja heidän jälkeläisiään. Järjestelmä on organisoitu niin hyvin, että lapsemme ovat turvassa, ellei täysromahdusta koeta. Vain moraalinen hinta kasvaa. Kasvu ei ole ylipäänsä edellytys sille, että kasvun hedelmiä voidaan ruveta joskus tulevaisuudessa jakamaan tasaisemmin, toisin kuin perinteinen trickle-down-narratiivi esittää. Päinvastoin kohtuullisen tasa-arvon (poliittisen, taloudellisen) täytyy vallita ensin, jotta tuotannon ja rahatalouden kasvu näkyisi koko yhteiskunnan näkökulmasta toivottavana ilmiönä. Tämä on tärkeää ennen kaikkea siksi, että kasvua usein perustellaan köyhien asialla. Toki tuotannon kasvu voi olla hyödyksi köyhille ja historiassa se on tietysti usein ollutkin, mutta tänä päivänä päinvastaisen riskit ovat suuremmat. Marginalisoi-

11 044 Anna Löfström: Kultakutri, 2012, 55 x 55 cm, akvarelli, sumi-muste ja lyöntimetalli paperille. duista ihmisryhmistä puhuttaessa tasa-arvoa painottava politiikka on välttämätöntä. uusliberalismi ja kasvu Kasvukritiikissä päädytään myös hämmentävän usein toistamaan käsitystä, jonka mukaan sääntelemättömämpi talous kasvaa nopeammin. Usein kuullun ekologisen kritiikin mukaan keynesiläinen kasvutalous oli juuri kasvutendenssinsä mukaan syvästi ongelmallinen, mutta uusliberalismin myönnetään olevan vielä ongelmallisempaa. Niinpä päädytään herkästi ajatukseen, jonka mukaan uusliberalismin ongelma on talouden entistä kovempi kasvattaminen. Uusliberaali politiikka on usein ympäristölle erittäin vahingollista, koska uusliberalismiin kuuluu luonnonvaroihin investoivien yritysten vastuiden väheneminen (Gallagher et al. 2008). On kuitenkin virheellistä väittää, että mahdollisimman sääntelemätön kapitalismi tuottaisi maksimaalista kas-

12 Kasvun anatomia 045 NÄYTTÄÄ SILTÄ, ETTÄ TALOUS KASVAA NOPEIMMIN PIKEMMIN SELLAISISSA OLOSUHTEISSA, JOISSA ERITYISESTI RAHOITUSMARKKINAT OVAT TEHOKKAASTI SÄÄDELTYJÄ, TULONJAKO SUHTEELLISEN TASAISTA JA TYÖNTEKIJÖIDEN SUHTEELLISEN VAHVA NEUVOTTELUASEMA TAKAA OSTOVOIMAN KASVUN. vua, ja yhdistää näin talouskasvu ja tuloerot. Tällöin nimittäin hyväksytään uusliberaali faktaväite, jonka mukaan vapaa markkinatalous on tehokkain tapa kasvattaa BKT:tä, vaikka faktaväitteestä päädytäänkin eri suosituksiin. Uusliberaali taloustiede on kyllä pyrkinyt esittämään taloudellisen kasvun ja vapauden yhteyttä ahkerasti, mutta empiirinen evidenssi puhuu vastakkaista. Näyttää siltä, että talous kasvaa nopeimmin pikemmin sellaisissa olosuhteissa, joissa erityisesti rahoitusmarkkinat ovat tehokkaasti säädeltyjä, tulonjako suhteellisen tasaista ja työntekijöiden suhteellisen vahva neuvotteluasema takaa ostovoiman kasvun. 4 Kasvukritiikiltä on paitsi empiirisesti virheellistä, myös poliittisesti ongelmallista toistaa tätä uusliberaalia käsitystä. Suhtautumisessa kasvupolitiikkaan on kyse aidosta dilemmasta: yhteiskunnallista tasa-arvoa lisäävät toimet tuottavat hyvin rahataloudellista kasvua tai ovat vähintäänkin tuottaneet tähän mennessä tunnetuissa kapitalismin versioissa. Suurten tuloerojen yhteiskunnat ovat tyypillisesti heikon kysynnän, spekulaation ja tuotannottomien voittojen yhteiskuntia. Kasvu on merkki siitä, että kapitalismissa mahdolliset varallisuuden ja vallan distribuutiot on tehty kohtuullisesti. Kapitalismin ydinmotiivi ei ole kasvu vaan voitto, ja voiton maksimointi lopettaa kasvun äkkiä. Se onnistuu parhaiten esimerkiksi spekulatiivisilla rahamarkkinoilla, ja rahamarkkinavoittoja maksimoiva talousjärjestelmä kanavoi huonosti rahaa tuotannollisiin investointeihin. Pääomien tehokas kanavointi tuotantoon on kasvun edellytys ja kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys. Kasvukritiikki epäonnistuu, jos se nojaa uskomukseen, että kapitalistinen talous pyrkii pohjimmiltaan kasvuun. Usein voittojen sivutuotteena syntyy kasvua, ja talouspolitiikan pitkäaikainen tavoite on tämän sivutuotteen maksimointi. Voittojen tuottamisessa tarvitaan kasvua lähinnä silloin, kun kasvu merkitsee talouden alan laajenemista, toisin sanoen yhteiskäytön piiriin kuuluvien aineellisten tai kulttuuristen resurssien rahataloudellistamista. Kasvun supistumisen vaatimus onkin sellaisenaan ongelmallinen juuri siitä syystä, että uusliberaali talouspolitiikka tuottaa jonkinlaista perverssiä 4 Asiaa voi todentaa kahdella tavalla. Voidaan katsoa yksittäisiä valtioita, joista yleensä epätasa-arvoisissa talous kasvaa hitaammin kuin tasa-arvoisemmissa (Benabou 1997, Berg & Ostry 2011). Toisaalta voidaan katsoa globaalilla tasolla sääntelytrendien aiheuttamia muutoksia. Säännellyn talouden kausi luvuilla oli kovan kasvun aikaa, rahoitusmarkkinoiden vapauttamisen myötä talouden kasvun globaali vauhti heikkeni 1980-luvulla. Molemmilla tavoilla voidaan argumentti osoittaa suhteellisen vahvasti. On kuitenkin pidettävä mielessä, että tällaisista poliittis-tilastollisista yhteyksistä puhuttaessa syy-seuraussuhteet ovat välttämättä epäselviä, vaihtuvia muuttujia valtava määrä ja abstraktiotaso korkea, joten todistamisesta puhumiseen on suhtauduttava varovaisesti. Hyvä populaari esitys sääntelemättömän talouden myyteistä on Chang 2012.

13 046 KASVUKRITIIKKI EPÄONNISTUU, JOS SE NOJAA USKOMUKSEEN, ETTÄ KAPITALISTINEN TALOUS PYRKII POHJIMMILTAAN KASVUUN. degrowth-taloutta: taloudellista tuotantoa todella on vähemmän kuin sitä olisi kysynnänsääntelypolitiikkaa noudattamalla. Samalla vapaasti käytettävissä olevat asiat pyritään kutistamaan minimiin (mikä näkyy esimerkiksi yritysten oikeuksissa aineettomaan omaisuuteen ), tulot ja varallisuus polarisoituvat äärimmilleen, ja koko järjestelmä on äärimmäisen epävakaa. Myös resurssien käytön rajoittamiseen uusliberalismi tarjoaa jonkinlaisen perverssin ratkaisun: resursseja todella käytetään vähemmän, mikäli niihin kohdistuu rajua hintoja nostavaa spekulaatiota. Sosiaalinen lasku on tässäkin tapauksessa valtavan suuri. Esimerkiksi muutama vuosi sitten nälänhätä lisääntyi useissa kehitysmaissa ja eskaloitui ruokamellakoiksi asti, kun perusruokatarvikkeiden hinnat olivat nousseet spekulaation vuoksi. lopuksi Olen tässä artikkelissa pyrkinyt kuvaamaan niitä poliittisia ongelmia, joita syntyy kun kasvun ongelma kehystetään puhtaasti ekologisena ongelmana. Tällöin kasvu päädytään kuvaamaan samansuuntaisesti kuin uusklassisessa taloustieteessä, tai ainakin uusklassisen taloustieteen käsityksiä kyseenalaistamatta. Kasvu näyttäytyy hyvinvointia kasvattavana projektina, jota rajoittavat valitettavat ja ihmisten intresseille ulkoiset ekologiset rajat. Kuitenkin juuri hyvinvoinnin käsittely taloustieteen käsitystä uskottavammin olisi keskeistä. Kasvu on lopulta vain eräs yhteiskunnallinen mittari, eikä kovin kiinnostava muuten kuin eräänä kuvauksena yhteiskunnan kyvystä kanavoida kollektiivisen voittomotiivin seurauksia tuotantoon. Kapitalismin dynamiikan ja sen ohjaamismahdollisuuksien kuvaajana voittomotiivi on paljon osuvampi. Yhteiskunnallisena tavoitteena taas hyvinvointi on huomattavasti relevantimpi. Hyvinvoinnin kasvun edellytyksenä ei ole (välttämättä) ostovoiman kasvu. Paljon keskeisempää olisi puolustaa julkisesti tuotettuja yhteishyviä ja sosiaalisia resursseja sekä kehittää hyvinvointia koko elämässä, työelämä mukaan lukien. Kasvua sinänsä tärkeämpiä ovat hyödyt ja haitat, joita tulisi katsoa suoraan : miten hyödyt ja haitat jakautuvat ja milloin haitat ovat sietämättömiä. Keskeistä on huomata, että hyötyjen ja haittojen vertailut ovat aina valtapainotettuja : toisten ihmisten intressit painavat enemmän. Kyse on ennen kaikkea siitä, millä ehdoilla taloudellisten voittojen tuotanto hyväksytään. Lisääntyviä ja kasautuvia haittoja kantavien ihmisryhmien puolustaminen on tärkeä poliittinen kysymys. Suurin osa näistä ihmisistä asuu kehitysmaissa, joten he eivät ole välittömässä näköpiirissämme tarkoituksella. Vasta valta-asemien kohtuullisten jakautumien olosuhteissa eri kasvua tuottavien prosessien toivottavuudesta voitaisiin puhua rehellisesti. Kirjoittaja on yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella.

14 Kasvun anatomia 047 lähteet Achterhuis, Hans (1993) Scarcity and Sustainability. Teoksessa Wolfgang Sachs (ed.) Global ecology. A new Arena of Political Conflict. Zed Books, Lontoo. Auvinen, Tero (2010) On money. Lapland University press, Rovaniemi. Benabou, Ronald (1997) Inequality and Growth. NBER Working Paper National Bureau of Economic Research, Cambridge MA. Berg, Andrew & Ostry, Jonathan (2011) Equality and Efficiency. Finance and Development vol. 48, no 3. Chang, Ha-Joon (2012) 23 tosiasiaa kapitalismista. Into Kustannus, Helsinki. Galbraith, John Kenneth (1999 [1958]): The affluent Society. Penguin Books, Lontoo. Gallargher, Kevin et al. (eds.) (2008) Foreign Investment and Sustainable Development. Lessons from the Americas. Working Group on Development and the Environment in the Americas. Heinrich Böll Foundation North America, Washington DC. Gandhi, Mohandas (2008) Vapaudesta Hind Swaraj. Into Kustannus, Helsinki. Englanninkielinen alkuteos Griffin, James (1986) Well-Being. Its Meaning, Measurement and moral Importance. Clarendon Press, Oxford. Hausman, Daniel & McPherson, Michael (2006) Economic Analysis, Moral Philosophy and Public Policy. 2 nd edition. Cambridge University Press, Cambridge ym. Ingham, Geoffrey (2004) The Nature of Money. Polity Press, Cambridge. Latouche, Serge (2010) Jäähyväiset kasvulle. Like Kustannus, Helsinki Marx, Karl (1957) Pääoma. Kansantaloustieteen arvostelua. Ensimmäinen osa. Karjalan ASNT:n valtion kustannusliike, Petroskoi. Saksankielinen alkuteos Mehta, Jaya (2005) Poverty in India. Teoksessa The Alternative Survey Group: India. Alternative Economic Survey Zed Books, Lontoo. Nussbaum, Martha (2000) Women and Human Development. The Capabilities Approach. Cambridge University Press, Cambridge. Sen, Amartya (1993) Capability and Well-Being. Teoksessa Martha Nussbaum & Amartya Sen (eds) The Quality of Life. Oxford University Press India, New Delhi. Sutcliffe, Bob (1999) The Place of Development in Theories of Imperialism and Globalization. Teoksessa Ronaldo Munck & Denis O Hearn (eds) Critical Development Theory. Contributions to a New Paradigm. Zed Books, Lontoo. Tammilehto, Olli (2003) Yhden taalan kysymys. Globalisaatio ja köyhyyskiista. Like Kustannus, Helsinki. Ulvila, Marko & Pasanen, Jarna (2010) Vihreä uusjako. Fossiilikapitalismista vapauteen. Like Kustannus, Helsinki. Victor, Peter (2008) Managing without Growth. Slower by Design, not Disaster. Edward Elgar, Cheltenham. Wolff, Richard & Resnick, Stephen (1987) Economics. Marxian versus Neoclassical. The Johns Hopkins University Press, Baltimore MD World Commission on Environment and Development [WCED] (1987) Our common Future. Oxford University Press, Oxford.

15 048 NÄKÖKULMA 12 tietä oikeudenmukaisempaan talouteen kasvun tuolla puolen alexis j. passadakis & matthias schmelzer

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, TAF-seminaari Tekniikan Opettajat TOP ry 28.1.2011 Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi 1. Talouskasvu,

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastokeskus 19.4.2007 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori paavo.okko@tse.fi Näkökulmia aluetietoon Tutkimus Aluekehittäminen/alueintressin

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä

Lisätiedot

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Kestävä käsityö muutosvoimana Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Muutospaineita syntymässä Ilmaston lämpeneminen (hiilijalanjälki) Luonnonvarojen

Lisätiedot

reformisti ja radikaali

reformisti ja radikaali 028 HAASTATTELU reformisti ja radikaali Yhdysvaltalainen taloustieteen emeritusprofessori Robin Hahnel kiertää maailmaa markkinakriittisenä osallisuustalousmallin saarnamiehenä. Samaan aikaan hän vaatii

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Normatiivisuus on monitulkintainen

Normatiivisuus on monitulkintainen Teppo Eskelinen Taloustieteen normatiivisuus ja hyvinvoinnin tulkinnat Talouden ongelma esiintyy yleensä tarpeena suhteuttaa toisiinsa taloudelliset ja eettiset tekijät, jotka näyttäytyvät keskenään ristiriitaisina.

Lisätiedot

Pakko ei ole keksintöjen äiti: teknologian ja sääntelyn epäpyhästä yhteydestä

Pakko ei ole keksintöjen äiti: teknologian ja sääntelyn epäpyhästä yhteydestä Pakko ei ole keksintöjen äiti: teknologian ja sääntelyn epäpyhästä yhteydestä Janne M. Korhonen / janne.m.korhonen@aalto.fi / jmkorhonen.net 38. Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta, 20.8.2013 Ympäristönsuojelusta

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Eettinen liiketoiminta, vastuu ympäristöstä ja kestävä kehitys

Eettinen liiketoiminta, vastuu ympäristöstä ja kestävä kehitys Eettinen liiketoiminta, vastuu ympäristöstä ja kestävä kehitys Usein esitetään, että liiketoiminnalla on moraalinen velvollisuus kehittää teknologioita, jotka vähentävät riippuvuuttamme vähenevistä luonnonvaroista

Lisätiedot

Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi

Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi Kansainvälisen sosiaalipolitiikan iltapäivä 1.12.2014 Helsinki Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013

Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013 Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013 1 Sayn laki modernissa uusklassisessa talousteoriassa Sayn laki: tarjonta luo oman kysyntänsä Moderni versio:

Lisätiedot

Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy

Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta Kestävä kehitys on vakiintunut globaalin hallinnan politiikkaprosessi,

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden arvoperusta

Tulevaisuuden arvoperusta Tulevaisuuden arvoperusta Lea Pulkkinen Arvoseminaari, Seinäjoki 24.10.2012 Kulttuuriset arvo-orientaatiot (Schwartz, 2011) HARMONIA Islamilainen lähi-itä Länsi- Eurooppa Englantia puhuva alue TASA-ARVO

Lisätiedot

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4. Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.2013 Hyvinvointikysymysten kaksi kulttuuria Nykyinen hyvinvointivaltio

Lisätiedot

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. .. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO

Lisätiedot

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Luennon sisältö Kertaus: Moderni raha ja rahatalous Toimintamotiivit rahataloudessa miksi kerrytämme rahavarallisuutta?

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3. Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN HISTORIA

YRITTÄJYYDEN HISTORIA YRITTÄJYYDEN HISTORIA Kuka on yrittäjä? Mitä on yrittäjyys? Mikä on yrittäjäuran polku? (omavaraistaloudesta vaihdantatalouteen) Entrepreneur = yrittäjä Entrepreneur on ranskaa ja tarkoittaa: toimija,

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen Kommentti Yksilön ääni -kirjaan Timo Hämäläinen Maailmantalouden murros ja hyvinvointivaltion haasteet dominoivat yhteiskunnallista keskustelua - arkielämän hyvinvoinnin murros jäänyt huomiotta Talous

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Kristian Ovaska HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Seminaari: Peliteoria Helsinki 18. syyskuuta 2006 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Nollasummapelit 1 2.1

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Johdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner

Johdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner Johdattelu skenaariotyöskentelyyn Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner 1.-2.6.2010 Majvik 1 Skenaariotyöskentelyn tausta ja tavoitteet Virittäydytään työskentelyyn World Economic Forumin WEF)

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Terveys ja hyvinvointi

Terveys ja hyvinvointi Terveys ja hyvinvointi 1. Henkilökohtainen lääketiede/personalized medicine 2. Hoitojen yksilöillistyminen (personalized medicine) ja julkinen terveydenhuolto 3. Personalized nutrition, in particular the

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo?

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Riikka Aro, Terhi-Anna Wilska riikka.aro@jyu.fi, terhi-anna.wilska@jyu.fi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto Tutkimuksen

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIEDE. Mikrotaloustiede

KANSANTALOUSTIEDE. Mikrotaloustiede KANSANTALOUSTIEDE - yhteiskuntatiede, tutkii yhteiskuntaa o positivistinen pyrkii kuvaamaan miten asia on, ei miten sen pitäisi olla - Kansantaloustiede tutkii kokonaisia kansantalouksia, jonkin maantieteellisen

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes. Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.fi 1 Esitys pohjautuu artikkeliin: Seppänen, Marjaana & Toikkanen, Tuulikki

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään

Lisätiedot

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja 12.11.2009 Tero Haahtela Olavi Kallio Pekka Malinen Pentti Siitonen TKK BIT 1 Teknisen sektorin roolin kokeminen Teknistä sektoria ei koeta miellettävän

Lisätiedot

Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden käsitteellinen perusta

Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden käsitteellinen perusta Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden käsitteellinen perusta Kaisa Herne Johdanto Sukupolvien välisessä distributiivisessa oikeudenmukaisuudessa on kyse resurssien jaosta eri sukupolvien kesken. Onko

Lisätiedot

Globaalin kehityksen epävarmuus

Globaalin kehityksen epävarmuus Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008

Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008 Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008 Tieteen päivät; Rahamuseo 7.1.2009 Ekonomisti Pentti Forsman Suomen Pankki 1 Evoluutio rahoitusmarkkinoilla esityksen rakenne Darwinin ideat ja rahoitusmarkkinat

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalisen tilanteen trendi Lapsiköyhyys V. 1990 köyhissä kotitalouksissa

Lisätiedot

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)

Lisätiedot

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Globalisaatio Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Palvelujen ulkomaankaupan tilasto Kuvaa palvelujen vientiä ja tuontia palvelutyypeittäin ja kohdemaittain Sisältää konsernien sisäisen kaupan

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen 6.2.2014

NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen 6.2.2014 NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO Satu Selvinen 6.2.2014 ELÄMYKSEN ELEMENTITI Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO AINUTKERTAISUUS AITOUS TARINA MONISAISTISUUS KONTRASTI VUOROVAIKUTUS Hyvä tarina antaa

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

taiteellinen työskentely

taiteellinen työskentely taiteellinen työskentely lasten suojelun resurssina Pauline von Bonsdorff Lastensuojelun tieto ja tutkimus Seminaari 27.10.2011 Kysymys ja vastaus + ulottuvuuksia Onko taide tärkeä osa lasten elämää? Musiikki,

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Seurausetiikka (utilitarismi) IV luento SL 2014

Seurausetiikka (utilitarismi) IV luento SL 2014 Seurausetiikka (utilitarismi) IV luento SL 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 10.11.2014 1 Velvollisuusetiikka Mikä on Kantin etiikassa

Lisätiedot

Kiinteistöt. Vaativat jatkuvaa hoitamista. Sitovat pääomaa ja riskejä. Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä

Kiinteistöt. Vaativat jatkuvaa hoitamista. Sitovat pääomaa ja riskejä. Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä Yritysesittely Kiinteistöt Vaativat jatkuvaa hoitamista Sitovat pääomaa ja riskejä Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä Kustannukset nousussa, varsinkin energian Ovat monimutkaisia ja herkkiä

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta?

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Kunta-järjestö yhteistyöseminaari, 23.9.2015 Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous-tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys 1. Mitä on hyvinvointitalous?

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa?

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy? -seminaari Suomen Akatemia 12.6.2007 Ville-Pekka Sorsa assistentti

Lisätiedot

Designerin rooli tuotteistamisessa. Kaarle Holmberg, Sisustusarkkitehti SIO

Designerin rooli tuotteistamisessa. Kaarle Holmberg, Sisustusarkkitehti SIO Designerin rooli tuotteistamisessa Kaarle Holmberg, Sisustusarkkitehti SIO Muotoilutyön taustaa Muotoilun laatu on kilpailukyvyn avain Se joka osaa parhaiten muotoilun, hallitsee koko tuotantoketjua. Siksi

Lisätiedot

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot