SISÄLLYS. Lukijalle Toiminta-ajatus ja tavoitteet Muuttuva toimintaympäristö Kilpailuvirasto työpaikkana 12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYS. Lukijalle 6. 1. Toiminta-ajatus ja tavoitteet 8. 2. Muuttuva toimintaympäristö 10. 3. Kilpailuvirasto työpaikkana 12"

Transkriptio

1 KILPAILUVIRASTON VUOSIKIRJA 2007

2

3 KILPAILUVIRASTON VUOSIKIRJA 2007

4

5 SISÄLLYS Lukijalle 6 1. Toiminta-ajatus ja tavoitteet 8 2. Muuttuva toimintaympäristö Kilpailuvirasto työpaikkana Toiminnan tuloksellisuus Kilpailun edistäminen Kilpailuvalvonta 24 Yrityskauppavalvonta 24 Määräävän aseman väärinkäytön valvonta 26 Kartellivalvonta 28 Jakelusopimuksia koskevat kilpailunrajoitukset Kansainväliset asiat Viestintä 36 Kilpailuviraston ratkaisuja Kilpailuviraston lausuntoja Asiantuntijaluentoja Markkinaoikeuden päätöksiä Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä Viraston yhteystiedot

6 LUKIJALLE Kartellien ja vertikaalisten kilpailunrajoitusten alalla tehtiin viime vuonna joulukuussa tehty raakapuukartelliesitys mukaan lukien kuusi markkinaoikeusesitystä, joissa virasto vaatii yhteensä 55,5 miljoonan euron kilpailunrikkomismaksujen tuomitsemista. Monopolivalvonnassa virasto keskittyi useiden vakavien telealan kilpailunrajoitusten selvittämiseen. Ensimmäinen kilpailunrajoituslain 13 :ssä tarkoitettu sitoumuspäätös tehtiin sementtikaupan alennuksia koskevassa määräävän markkina-aseman väärinkäyttöepäilyä koskeneessa asiassa. Toiminnastamme saa kuitenkin väärän kuvan, ellei kilpailuvalvonnan ohella tuoda esiin viraston kilpailunedistämisryhmän sinnikkäitä ponnisteluja, joiden tuloksena markkinaohjautuvuuden merkitys hyvinvoinnin ylläpitämisessä on saanut lisää merkitystä. Muutkin tahot ovat toki kehitykseen vaikuttaneet. Hyviä esimerkkejä ovat jätelainsäädännön uudistaminen sekä ministeriöyhteistyössä syntyneet mietinnöt yksityisen palvelutuotannon kehittämiseksi. Toiminnan vaikuttavuuden lisääminen edellyttää vastaisuudessa entistä tiukempaa keskittymistä vain kaikkein merkittävimpiin asioihin. Viraston resurssit eivät yksinkertaisesti riitä kymmenien uusien kilpailunrajoitusten tutkimiseen samalla kun markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa on ajettavana raakapuukartellin, asfalttikartellin tai Fortum/E.ON Finland -keskittymän kaltaisia asioita. Tarvittavat painopistelinjaukset näkyvät viraston tulevien vuosien toimintasuunnitelmissa. Päätavoitteita ovat kilpailuneutraliteetin lisääminen julkisen sektorin elinkeinotoiminnassa, haitallisia oligopoleja vahvistavien rajoitusten poistaminen sekä kilpailun edistäminen perinteisesti vahvan sääntelyn ja alalle tulon esteiden leimaamilla markkinoilla. Matti Vanhasen II:n hallituksen ohjelma edellyttää kilpailunrajoituslain muutostarpeiden selvittämistä. Osa muutostarpeista liittyy yhteisön oikeuden kehitykseen. Esimerkiksi yrityskauppavalvonnassa on harkittava, tulisiko puuttumiskynnyksen olla yhdenmukainen yhteisön sulautuma-asetuksessa säädetyn testin kanssa. Käytännölliseltä kannalta asia on kohtuullisen laajakantoinen sulautuma-asetuksen testin omaksuminen kansalliseen lakiin merkitsisi ainakin jonkinasteista puuttumiskynnyksen alentumista. Oligopolien leimaamilla kotimarkkinoilla ajatus tuntuu houkuttelevalta. Myös sakkojen armahdusjärjestelmä ja vanhentumissäännökset kaipaavat täsmennyksiä ja selkeyttämistä ja sakkojen tason määritteleminen ehkä jonkinlaisia linjauksia yhdenmukaisen eurooppalaisen sakotuskäytännön varmistamiseksi. Uudistusagendan keskeisin kysymys liittynee kuitenkin julkisen elinkeinotoiminnan etupäässä palvelualoilla aiheuttamiin kilpailun rajoituksiin ja vääristymiin, joihin lain nykysäännökset eivät ulotu. Kysymys olisi lain 4 :n yleisen kilpailunrajoituskiellon ja 6 :n määräävän markkina-aseman väärinkäyttökiellon välisen aukon täyttämisestä eli käytännössä jonkinlaisen uuden puuttumismekanismin kehittämisestä palveluelinkeinon toimintaedellytysten parantamiseksi. Haasteita näyttää Kilpailuvirastolle ja sen henkilöstölle riittävän. Uuden lainsäädännön valmistelu on alkamassa, ja hallitusohjelma asettaa selkeitä tavoitteita kilpailupolitiikalle ja kilpailunrajoituslain toimeenpanolle yhteiskunnan kehittämisessä. Myös viraston sisäisiä työskentelytapoja uudistetaan. Toukokuussa 2007 Juhani Jokinen 6

7 Kuva: Nina Kaverinen 7

8 TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET Kilpailuviraston toiminta-ajatuksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen ja talouden tehokkuuden lisääminen sekä yksityisessä että julkisessa toiminnassa. Viraston toiminta tähtää hyvinvoinnin lisäämiseen yhteiskunnassa. Kilpailuvirasto puuttuu kilpailunrajoituksiin, jotka ovat Suomen ja EU:n kilpailusääntöjen vastaisia ja vaikuttaa yleisesti kilpailun toimivuuteen. Lisäksi virasto valvoo yrityskauppoja ja hoitaa sen vastuualueelle kuuluvat kansainväliset tehtävät. Kilpailun edistämisellä ja kilpailuvalvonnalla turvataan avoin ja toimiva kilpailu ja yrityksille yhtäläiset kilpailuolosuhteet. Asiakkaat ja kuluttajat hyötyvät toimivista markkinoista. Kilpailu lisää valinnan mahdollisuuksia, synnyttää innovaatioita, parantaa hyödykkeiden laatua ja laskee niiden hintoja. Toimivat markkinat edistävät myös yritystoimintaa. Kilpailupolitiikka on tärkeä osa talouspolitiikan kokonaisstrategiaa, ja Kilpailuvirastolla on sen käytännön toteuttajana yhteiskunnallisesti merkittävä tehtävä. 8

9 9 KILPAILUPOLITIIKAN TOIMIVUUDEN JA VIRASTON TOIMINNAN KANNALTA KESKEISIÄ TAVOITTEITA OVAT keskittyminen kansantalouden kannalta olennaisten kilpailunrajoitusten sekä institutionaalisten kilpailunesteiden ja -rajoitusten selvittämiseen keskittyneisiin tai kilpailun kannalta muuten haasteellisiin sektoreihin liittyvä kilpailuvalvonta ja kilpailun edistäminen; toiminnan kohteena ovat erityisesti palvelualat ja ns. infrastruktuuritoimialat julkisen palvelutuotannon markkinaehtoistamisen edistäminen ja seuranta sekä kilpailunäkökulman vahvistaminen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa julkisen hallinnon sisäisen yhteistyön lisääminen ja kilpailupolitiikan roolin vahvistaminen sääntelyuudistusten valmistelussa; toiminnan kohteena ovat erityisesti regulaation kannalta vaikeat toimialat ennaltaehkäisevän ja oma-aloitteisen toiminnan lisääminen sekä kilpailun edistämisessä että kilpailuvalvonnassa kilpailuviranomaisten kansainvälisen yhteistyön tehokas hyödyntäminen kilpailupolitiikkaa ja sen vaikutuksia arvioivan tutkimuksen edistäminen ja hyväksikäyttö; virasto vahvistaa osallistumistaan toimintaansa liittyvään tieteelliseen keskusteluun ja pyrkii luomaan sille uusia tarkoituksenmukaisia foorumeita kilpailuasioihin liittyvän asiantuntijaviestinnän aktivoiminen ja monipuolistaminen sekä ratkaisujen läpinäkyvyyden lisääminen henkilöresurssien riittävyyden varmistaminen ja henkilöstön asiantuntemuksen vahvistaminen; viraston tavoitteena on olla kilpailupolitiikan, markkinoiden ja kilpailun toimivuuden sekä kilpailuoikeuden johtava asiantuntija Suomessa viraston organisaation toimivuuden varmistaminen, tuottavuuden lisääminen ja toiminnan jatkuva kehittäminen.

10 MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden kasvu on yleisesti ottaen vahvaa, vakaata ja laaja-alaista. Protektionismi ja sääntelyn vahvistuminen sekä raakaöljyn ja muidenkin tärkeiden raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat saattavat kuitenkin tulevina vuosina haitata taloudellista kehitystä. Myös eräiden merkittävien kansantalouksien kehityksen epätasapainoisuus sekä erityyppiset poliittiset ja sotilaalliset kriisit voivat heikentää taloudellista aktiviteettia tai pysäyttää kasvun jopa kokonaan. EU:n alueella taloudellinen kasvu on nopeinta uusissa jäsenmaissa. Vanhojen jäsenmaiden ja etenkin euroalueen maiden keskimääräinen taloudellinen kasvu on hidasta mutta vakaata. Julkistalous on useissa EU-maissa merkittävästi alijäämäinen, ja työttömyys on edelleen merkittävää. Suomessa talouden kasvu on ollut olennaisesti vahvempaa kuin euroalueella keskimäärin, mutta hidastunee selvästi tulevina vuosina. Kansantalouden kehitystä uhkaavat meillä samat ongelmat kuin muitakin vanhoja EU-maita: väestö vanhenee ja julkisten hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa merkittävästi aiempaan verrattuna. Suomen talous on jakaantunut yhä jyrkemmin kansainvälisen kilpailun piirissä toimivaan avoimen sektorin tuotantoon ja kilpailulta suojattuun suljettuun tuotantosektoriin. Avoimeen sektoriin kuuluu lähinnä teollisuus, suljettuun sektoriin kuuluvat useimmat palvelualat, maatalous ja julkinen sektori. Talouden suljetun sektorin tuottavuus on Suomessa muihin vastaavalla kehitystasolla oleviin maihin nähden pääosin alhainen. Palvelusektori on muutoinkin muihin teollisuusmaihin verrattuna alikehittynyt ja olennainen syy sille, että Suomen hintataso on EU-maiden keskitasoon verrattuna edelleen korkea. Työvoiman määrä kääntyy tulevina vuosina laskuun, minkä vuoksi osin jo nyt esiintyvä työvoimapula pahenee olennaisesti. Työmarkkinoiden jäykkyydet ja sosiaaliturvan kielteiset kannusteet hidastavat työvoiman siirtymistä tuottaville ja kannattaville sektoreille. Työttömyysaste laskenee siten työvoimapulasta huolimatta hitaasti. Myös energian saatavuus ja kustannukset voivat rajoittaa merkittävästi talouden kasvumahdollisuuksia ja heikentää väestön ostovoimaa. Öljyriippuvuus ei merkittävästi vähene, ja kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien rajoittaminen nostanee olennaisesti sähkön ja lämmön hintaa. Elinkeinoelämän rakenteelliset muutokset Talouden globalisoituminen on viime vuosina jatkunut ja vahvistunut, ja Suomessa toimivien yritysten omistuspohja on kansainvälistynyt. Myös suomalaisten yritysten omat kansainväliset operaatiot ovat laajentuneet ja monipuolistuneet. Tulevaisuudessa tietotalouden tunnusmerkit vahvistuvat edelleen, ja innovatiivisuuden merkitys kilpailutekijänä kas- 10

11 11 vaa. Taloudellinen toiminta perustuu aiempaa enemmän uuden tiedon luomiseen ja hyväksikäyttöön. Talouden kehitystä edistävät tieteellinen tutkimus ja teknologiset edistysaskeleet, investoinnit koulutukseen ja tutkimukseen, uusien menettelytapojen aktiivinen hyväksikäyttö tuotannossa sekä avoimuus erilaisia sosiaalisia, taloudellisia ja kulttuuri-innovaatioita kohtaan. Tietoon pohjautuvat toimialat, joiden merkityksen kasvu on nähtävissä myös Suomen viennin monipuolistumisena, laajenevat edelleen sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Suomen pitkälle kehittynyttä innovaatiojärjestelmää kehitetään edelleen myös kaupallista toteutusta tukevaksi ja T&K - menojen osuutta BKT:sta lisätään. ICT-teknologiaa käytetään aiempaa tehokkaammin hyväksi sekä yksityisen että julkisen sektorin toimintoja kehitettäessä. Myös allianssien ja klusterien merkitys yrityksille kasvaa, ja kilpailun ja yhteistyön työnjako taloudessa monimutkaistuu. Yritykset muodostavat eräänlaisen yhteistyösuhteiden verkoston, jolle on tyypillistä se, että pitkäaikaista kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä tehdään osittain myös kilpailijoiden kanssa. Yritysten verkostoituminen laajempia hyödykekokonaisuuksia tarjoaviin tai uusia hyödykkeitä tai muita innovaatioita kehittäviin alliansseihin, joihin osallistuu myös muuntyyppisiä organisaatioita, etenee jatkossa edelleen. Allianssit tulevat olemaan yhä merkittävämpi väylä myös pk-yritysten kansainvälistymiselle. Haasteena on mm. selvittää kilpailusääntöjen soveltuminen julkisyhteisöjen harjoittamaan yritystoimintaan. Muut yhteiskunnalliset muutostekijät Kilpailuun ja kilpailupolitiikkaan kohdistuu yhteiskunnassa yhä enemmän kiinnostusta ja odotuksia, ja kilpailua talouden ongelmallisilla sektoreilla pyritään vahvistamaan eri keinoin. Kilpailuasiantuntemuksen määrä ja merkitys tutkimuksessa, taloudessa ja oikeudenkäytössä kasvaa. Kansallista kilpailulainsäädäntöä ja EU:n kilpailusääntöjen soveltamiskäytäntöjä kehitetään. Myös julkisia hankintoja koskevaa oikeussuojaa vahvistetaan, ja valtiontukia koskevaa täytäntöönpanojärjestelmää uudistetaan. Haasteena on mm. selvittää kilpailusääntöjen soveltuminen julkisyhteisöjen harjoittamaan yritystoimintaan.

12 KILPAILUVIRASTO TYÖPAIKKANA Nuorekas ja dynaaminen työilmapiiri Kilpailuviraston henkilöstö pääsee työssään perehtymään monipuolisesti suomalaiseen elinkeinoelämään ja julkisen sektorin toimintaan. Työ tarjoaa näköalapaikan myös kansainvälisen yritystoiminnan seuraamiseen. Työilmapiiri on tehtävien luonteesta johtuen dynaaminen. Keskeisiä sidosryhmiä ovat yritykset ja niiden neuvonantajat, poliittiset päättäjät, toiset virkamiehet ministeriöissä ja muissa virastoissa, elinkeinoelämän eri järjestöjen edustajat, tutkijat yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa sekä median edustajat. Myös kilpailuviranomaisten välinen kansainvälinen yhteistyö on vilkasta. Henkilöstön keskeisiä osaamisalueita ovat kilpailulainsäädännön hallitseminen, elinkeinotoiminnan ja yhteiskunnan tuntemus sekä kyky taloudelliseen analyysiin. Näiden lisäksi on hallittava selvitysmenetelmät sekä hallinto-, julkisuus- ja prosessilainsäädäntö. Myös toimialatuntemuksen ylläpitäminen on tutkijoille jatkuva haaste. Pääosalla tutkijoista on ylempi korkeakoulututkinto joko oikeus-, kauppa- tai taloustieteen alalta. Joukossa on myös useita tutkijakoulutuksen hankkineita ja useamman kuin yhden loppututkinnon suorittaneita. Myös muissa kuin tutkimustehtävissä työskentelevillä henkilöillä on tyypillisesti hyvä peruskoulutus; korkea-asteen tutkintojen osuus koko henkilöstöstä oli viime vuoden lopussa 76,5 %. Henkilöstön keski-ikä on alempi kuin valtionhallinnossa keskimäärin, noin 42 vuotta. Alle 30-vuotiaita ja yli 55-vuotiaita on suunnilleen yhtä paljon, noin 15 % koko henkilöstöstä. Tehtävät monipuolisia ja haasteellisia Kilpailuviraston organisaatio on jo usean vuoden ajan perustunut viraston päätoimintoihin, joita ovat monopolivalvonta, kartellivalvonta, kilpailun edistäminen ja kansainväliset asiat. Ns. tukipalveluja tuottavat viestintä- ja valmennus- sekä hallintoryhmä. Organisaatiomallin tavoitteena on ollut tukea mahdollisimman hyvin vuonna 2004 voimaan tulleen uuden kilpailulainsäädännön soveltamista. Monopoliryhmän vastuualueeseen kuuluvat määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvät asiat sekä yrityskauppavalvonta. Kartelliryhmä käsittelee kartelli- ja muita kilpailijoiden välisiä yhteistyösopimuksia sekä jakelutierajoituksia. Kilpailunedistämisryhmän tavoitteena on vaikuttaa ennaltaehkäisevästi elinkeinoelämän ja julkisen vallan aikaansaamiin kilpailunrajoituksiin. Kansainvälisen ryhmän vastuulle kuuluvat mm. EU-asioiden koordinointi, OECD-, pohjoismainen ja muu kansainvälinen yhteistyö sekä lähialueyhteistyö. 12 Henkilöstön kertomaa: KIVI on yritysmäisempi kuin virasto, mutta virastomaisempi kuin yritys, ei varmaankaan ihan tyypillinen valtion virasto. (www.valtiolle.fi) Viraston johtaja OTK, LL.M. Kirsi Leivo palasi tammikuussa 2007 virkavapaaltaan ja aloitti jälleen työnsä kartelliryhmän päällikkönä. Leivon sijaisena toiminut apulaisjohtaja Rainer Lindberg palasi samassa yhteydessä aiempaan tehtäväänsä kansainvälisten asioiden ryhmän päälliköksi.

13 ORGANISAATIO ALKAEN YLIJOHTAJA Juhani Jokinen MONOPOLIRYHMÄ Apulaisjohtaja Timo Mattila KARTELLIRYHMÄ Johtaja Kirsi Leivo 13 KILPAILUNEDISTÄMISRYHMÄ Johtaja Martti Virtanen KANSAINVÄLISET ASIAT Apulaisjohtaja Rainer Lindberg VIESTINTÄ JA VALMENNUS Viestintäpäällikkö Päivi Kari HALLINTO Hallintopäällikkö Marja-Terttu Kyttälä Virastossa on vuodesta 2005 alkaen ollut 70 virkaa, joista noin 4/5 on sijoitettu suoraan päätoimintoihin kohdistuviin tehtäviin. Loput resursseista noin 13 henkilötyövuotta tarvitaan yhteisten asioiden kuten henkilöstö-, talous-, tietotekniikka-, tietopalvelu- ja viestintäasioiden hoitamiseen. Henkilöstön kokonaispoistuma oli viime vuonna pääosin äitiys- ja vanhempainvapaista johtuen varsin korkea (23,2 %) ja kohdistui pitkälti päätoimintoihin, joissa resurssit ovat muutenkin vähäiset. Vapautuneita viransijaisuuksia hoitamaan rekrytoitiin vuoden aikana 12 uutta määräaikaista tutkijaa. Toteutunut henkilötyövuosimäärä (69,2 htv) nousi vaihtuvuudesta huolimatta neljällä henkilötyövuodella edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäys näkyi päätoimintojen resurssien kasvamisena 52:sta 56 henkilötyövuoteen. Vakinaisten ja määräaikaisten virkamiesten lisäksi virasto on jo usean vuoden ajan käyttänyt lähinnä tukitehtävien hoitamiseen lisäresursseina siviilipalvelusmiehiä ja sihteeriharjoittelijoita. Lisäksi virastossa työskentelee aina kesäisin kymmenkunta yliopistoharjoittelijaa. Nämä mukaan lukien henkilötyövuosimäärä nousi viime vuonna 76,8 henkilötyövuoteen. Lääninhallitusten kilpailuasioita hoitavat virkamiehet avustavat Kilpailuvirastoa kilpailun edistämisessä ja kilpailunrajoitusten tutkinnassa. Kilpailuasioihin käytettyjä henkilötyövuosia on kuitenkin viime vuosina kertynyt lääninhallituksissa niukasti; vuonna 2006 niitä kertyi yhteensä neljä. Lääninhallituksissa käsiteltyjen kilpailutapausten lukumäärä (51) oli kuitenkin edelleen varsin mittava. Osaaminen ja työhyvinvointi Kilpailuvirasto solmi keväällä 2006 Helsingin taloustieteellisen tutkimuskeskuksen HECERin kanssa yhteistyösopimuksen, jonka perusteella viraston tutkijoilla oli mahdollisuus osallistua laitoksen järjestämään kilpailuaiheiseen koulutukseen. Viraston taloustieteilijät ovat lisäksi perustaneet lukupiirin, joka kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan kilpailun taloustieteeseen liittyvistä kysymyksistä, esimerkkeinä tietojenvaihto oligopolimarkkinoilla, hiljainen kolluusio ja ekonometrian ja peliteorian käsitteet. Tutkimuspäälliköiden vetämät tiimit huolehtivat vastuullaan olevien toimialojen seurannasta, toimintojen kehittämisestä sekä tarvittavan lisäkoulutuksen hankinnasta. Tutkijat

14 KILPAILUVIRASTO TYÖPAIKKANA osallistuvat säännöllisesti oman alansa kursseille ja asiantuntijatapaamisiin sekä kotimaassa että ulkomailla. Vuonna 2006 ulkomaisia kurssipäiviä kertyi yhteensä 30. EU:n komission kilpailupääosasto on lisäksi viime vuosina varannut kansallisille kilpailuviranomaisille mahdollisuuden lähettää tutkijoita kahdesti vuodessa kuukauden mittaiseen työharjoitteluun komissiossa. Tutkijat voivat harjoitteluaikana perehtyä joko eri kilpailunrajoitusmuotojen tai toimialojen käsittelyyn komissiossa. Henkilöstön työtyytyväisyyttä selvitetään säännöllisesti ns. VMBaro-kyselyn ja työterveyshuollon tekemien kyselyjen avulla. Vuoden 2006 kyselyissä esiin nousseet kehittämistarpeet liittyivät mm. sisäisen viestinnän ja esimiestyön kehittämiseen sekä henkilöstön osallistumismahdollisuuksien kasvattamiseen. Viraston johtoryhmälle ja esimiehinä toimiville tutkimuspäälliköille järjestettiin tuloksiin liittyen kahden päi- vän mittainen koulutus esimiesviestinnästä. Lisäksi virastossa käynnistettiin Valtiokonttorin KAIKU-ohjelmaan nojaava hanke sisäisen viestinnän kehittämiseksi. Virastossa otettiin keväällä 2006 käyttöön uusi tehtävien vaativuuteen ja suoritusarviointeihin perustuva palkkausjärjestelmä, jonka toivotaan kannustavan henkilöstöä ammattitaitonsa ja toimintansa jatkuvaan kehittämiseen. Järjestelmään liittyviä kehityskeskusteluja varten laadittiin yhdessä henkilöstön kanssa ohje, jolla pyritään yhdenmukaistamaan ja parantamaan muutenkin keskustelujen laatua. Varsinaisten kehityskeskustelujen lisäksi työntekijöiden kanssa käydään vuosittain vähintään kaksi kolme muutakin määrämuotoista keskustelua, joiden tavoitteena on tukea työntekijöitä vuoden alussa sovittujen tavoitteiden saavuttamisessa. 14 HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS Virkojen lukumäärä uudet virat Virkojen lukumäärä Henkilötyövuodet, htv 1 - toteutuneet 66,4 64,8 69,2 Henkilötyövuodet, htv 2 -toteutuneet ,8 Kokonaispoistuma, % 14,7 9,0 23,2 Tulovaihtuvuus, % 8,8 11,9 23,2 1) virassa olevat ja määräaikaiset 2) sisältää myös harjoittelijat ja siviilipalvelusmiehet HENKILÖSTÖTUNNUSLUKUJA Keski-ikä, vuotta 42,3 41,5 42,4 Tutkijakoulutus- ja korkea-asteen tutkintojen osuus, % 80,6 78,3 76,5 Määräaikaiset (ei taustavirkaa), % 7,5 10,1 20,6 Osa-aikaiset, % 3,0 2,9 5,8 Sairauspoissaolot, pv / htv 6,7 9,2 9,2 Työterveyshuollon kustannukset, euroa / htv Työkunnon ja työtyytyväisyyden edistämiskustannukset, euroa / htv Koulutukseen käytetyt työpäivät / htv 12,0 9,8 9,0 Koulutuskustannukset, euroa / htv, ) ei sis. palkkakustannuksia

15 % % % % % 15 HENKILÖTYÖVUOSIEN JAKAUTUMINEN TOIMINNOITTAIN 2006 HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA Tukitoiminnot 19 % Monopolivalvonta 30 % Kansainväliset asiat 13 % Kilpailunedistäminen 12 % Kartellivalvonta 26 %

16 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Ennätysmäärä suoritteita Kilpailuvirasto teki vuonna 2006 kartellien ja vertikaalisten rajoitusten alalla kuusi markkinaoikeusesitystä seuraamusmaksujen määräämiseksi. Esitysten lukumäärä oli yhtä suuri kuin kahtena edellisenä vuonna yhteensä. Myös muiden ratkaistujen asioiden ja annettujen lausuntojen määrä oli viime vuonna poikkeuksellisen suuri. Viraston resurssit suunnattiin pääosin kansantalouden kannalta olennaisten kilpailunrajoitusten ja institutionaalisten kilpailunesteiden selvittämiseen. Selkeästi vähämerkityksellisiä asioita ei otettu ollenkaan yksityiskohtaiseen käsittelyyn, ja merkitykseltään vähäiset tapaukset käsiteltiin nopeasti hallintolain viranomaistoiminnalle asettamat velvoitteet huomioon ottaen. Virastossa oli vuoden aikana käsittelyssä yrityskaupat ja lausunnot mukaan lukien runsaat 700 kotimaista ja runsaat 400 EU-asiaa. Vuoden aikana avattuja uusia kotimaisia tapauksia oli 506 ja ratkaistuja tapauksia 534. Keskeneräisiä kotimaisia tapauksia oli vuoden lopussa 173 eli noin viidennes vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toimenpidepyyntöihin perustuvien selvitysten ohella virastossa käynnistettiin oma-aloitteisesti useita uusia, pääosin kartellivalvontaan, liittyviä selvityksiä. Lisäksi käynnistettiin rakennusalaa koskeva selvitysprojekti ja useita siihen liittyviä tapausselvityksiä. Resursseja kului runsaasti myös markkinaoikeudessa jo aiemmin vireille tulleiden kuuden seuraamusmaksuesityksen sekä viraston päätöksiin liittyvien valitusprosessien käsittelyyn. Kartellitapauksiin liittyneitä asiakirjapyyntöjä tuli lisäksi vuoden aikana vireille vajaat 50. Pyynnöt koskivat useita satoja asiakirjoja, ja niihin liittyen jouduttiin arvioimaan liikesalaisuuksia yhteensä kymmenistä tuhansista asiakirjasivuista. Virastossa tehdään myös paljon sellaista työtä, joka ei näy tapaustilastoissa. Tällainen työ liittyy erityisesti kilpailun edistämiseen, jossa toiminnan pääpaino on työryhmä- ja muussa sidosryhmäyhteistyössä. Esimerkiksi viime vuonna virastolla oli edustus noin 30 kotimaisessa ja yli 35 kansainvälisessä työryhmässä. Viraston asiantuntijat pitivät lisäksi vuoden mittaan eri tilaisuuksissa yhteensä noin 50 luentoa. Viraston kustannukset (5,17 miljoonaa euroa) nousivat edelliseen vuoteen verrattuna noin 10 prosentilla. Pääsyinä tähän olivat henkilötyövuosien määrän kasvaminen ja uuteen palkkausjärjestelmään siirtyminen.

17 17 KOTIMAISET KILPAILUNRAJOITUSASIAT, LKM Avatut Ratkaistut tapaukset - päätökset poikkeusluvat ja puuttumattomuustodistukset kirjeratkaisut lausunnot ja aloitteet muulla tavoin päättyneet asiat Ratkaistut tapaukset yhteensä Keskeneräiset YRITYSKAUPPA-ASIAT, LKM Avatut Ratkaistut - yrityskauppapäätökset muut päättyneet asiat Ratkaistut yhteensä TAPAUSTEN MEDIAANIKÄSITTELYAJAT päätökset, pv ns. kirjeratkaisut, pv vaiheen yrityskaupparatkaisut, pv

18 MARKKINAOIKEUDESSA VIREILLÄ OLLEET SEURAAMUSMAKSUESITYKSET Esityksen tekoajankohta Asianosaiset, joita esitykset koskevat ja Esitettyjen seuraamusperuste esityksen tekemiselle maksujen suuruus Interasfaltti Oy / NCC Roads Oy, Lemminkäinen Oyj, Rudus Asfaltti Oy, Skanska Asfaltti Oy, SA-Capital Oy (Savatie Oy), Super Asfaltti Oy, Valtatie Oy, Asfalttiliitto ry; kielletty hinta- ja tarjousyhteistyö, markkinoiden jakaminen ja tietojenvaihto asfalttimarkkinoilla euroa (yht.) Lännen Puhelin Oy, määräävän markkina-aseman väärinkäyttö laajakaistamarkkinoilla euroa Kesko Oyj ja K-ruokakauppiasyhdistys ry; kielletty hintayhteistyö K-Market, K-Lähikauppa ja K-Extra -ketjuissa Eräät enontekiöläiset taksiautoilijat; tarjouskartelli kunnan järjestämässä koululaiskuljetusten tarjouskilpailussa Suomen Numeropalvelu Oy (SNOY); määräävän markkina-aseman väärinkäyttö hakemisto- ja luettelomarkkinoilla euroa (yht.) euroa (yht.) euroa Greendoor Oy; kielletty määrähinnoittelu retkeilyvälinemarkkinoilla euroa Oy Tecalemit Ab; kielletty määrähinnoittelu koneiden ja laitteiden huoltovaltuutussopimuksessa euroa Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry ja 19 sen hallitukseen vuosina kuulunutta huoltoliikettä; kielletty hintayhteistyö euroa (yht.) Nikon Nordic AB; rinnakkaistuonnin estäminen digitaalikameroiden markkinoilla euroa HL Group Oy, Koivunen Oy, Oy Kaha Ab, Örum Oy Ab; kielletty yhteistyö autovaraosien tukkukaupassa Lastentarvike Oy; kilpailusääntöjen vastainen menettely lastenvaunujen ja -rattaiden jälleenmyynnissä Metsäliitto Osuuskunta ja Stora Enso Oyj; kielletty hintayhteistyö ja tietojenvaihto raakapuun hankinnassa euroa (yht.) euroa euroa (yht.)

19 Palvelukyky ja laatu Viraston tavoitteena on pitää tapausten selvitys- ja käsittelyajat asianosaisten oikeusturvan kannalta kohtuullisina. Yrityskauppatapausten ja ns. vähämerkityksellisten tapausten käsittelyajat ovatkin viime vuosina lyhentyneet. Ns. ensimmäisessä vaiheessa ratkaistujen yrityskauppatapausten keskimääräinen käsittelyaika oli viime vuonna enää 15 päivää ja ns. kirjeratkaisujen 30 päivää. Varsinaisten päätösten mediaanikäsittelyaika oli kuitenkin viime vuonna selvästi pidempi kuin aikaisemmin (826 päivää). Syynä tähän olivat muut virastossa samanaikaisesti käsitellyt laajat ja merkittävät asiat sekä se, että virastossa päätettiin viime vuonna aiempaa suurempi määrä pitkään vireillä olleita tapauksia. Osasyynä käsittelyaikojen pitenemiseen on ollut myös perhevapaista ja muista virkavapauksista johtuva poikkeuksellisen suuri henkilöstövaihtuvuus, joka on kohdistunut ennen muuta tutkijaresursseihin. Tapauksen käsittelijän vaihtuminen kesken käsittelyprosessin viivästyttää aina käsittelyä, ja uusien työntekijöiden perehdyttäminen sitoo lisäksi myös kokeneempien tutkijoiden työaikaa. Viraston palvelukykyä ja toiminnan laatua on pyritty kehittämään mm. henkilöstökoulutuksen avulla sekä laatimalla eri toimintokokonaisuuksista prosessikuvauksia ja niihin liittyviä sisäisiä ohjeita. Virastossa järjestettiin lisäksi elokuussa 2006 sisäinen koulutuspäivä, jonka aiheena oli toiminnan laadun kehittäminen. Tilaisuudessa keskusteltiin mm. siitä, millaista osaamista laadukas työ edellyttää. Yrityksille ja niitä edustaville järjestöille annetaan jatkuvasti sekä suullista että kirjallista neuvontaa. Horisontaalisissa järjestelyissä poikkeusluvista luopuminen on johtanut siihen, että yritykset ovat ryhtyneet esittelemään ns. itsearviointiensa tuloksia Kilpailuvirastolle. Myös jakelusopimusten kilpailuoikeudelliseen arviointiin liittyvää neuvontaa annetaan runsaasti. 19

20 KILPAILUN EDISTÄMINEN 5 20 Päätavoitteena ongelmien ennaltaehkäisy Kilpailun edistäminen on luonteeltaan vuorovaikutuksessa tapahtuvaa, pitkäkestoista vaikuttamista talouden toimijoihin ja poliittisiin päätöksentekijöihin. Toiminnan painopisteinä ovat erityisesti julkinen tuotanto ja sen markkinaehtoistuminen, sääntelyn karsimisen kannalta vaikeat toimialat sekä kilpailuolosuhteiden ja -edellytysten kannalta haasteelliset sektorit. Julkisen palvelutuotannon osalta tavoitteena on raivata pitkäjänteisesti tilaa markkinadynamiikalle, turvata kilpailuneutraliteetti eri tuotantotapojen välillä ja ennaltaehkäistä kiellettyjä kilpailunrajoituksia. Havaittuihin julkisen sektorin aiheuttamiin kilpailunrajoituksiin puututaan luonnollisesti myös muiden viraston käytössä olevien keinojen avulla. Muun kuin julkisen tuotannon osalta toiminta kohdistetaan erityisesti niihin kysymyksiin, joiden osalta Kilpailuvirasto on tai on ollut mukana säädösten uudistamisessa. Tällaisia asioita ovat viime vuosina olleet mm. kaupan ja työeläkealan kilpailuolosuhteet, maanteiden ja rautateiden tavaraliikenne sekä jätehuoltoa ja päästöoikeuksien jakoa koskevat kysymykset. Näiden ohella virasto on osallistunut mm. rakennuspoliittisen ohjelman ja kansallisen laajakaistastrategian toimeenpanoa seuraavien työryhmien työskentelyyn. Kilpailun edistämisen tavoitteena on vahvistaa eri tavoin kilpailunäkökulman asemaa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tähän pyritään mm. vahvistamalla poikkihallinnollista yhteistyötä, edistämällä kilpailua koskevaa tutkimusta sekä lisäämällä muutakin vuorovaikutusta korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Käytännön kilpailunedistämistyöhön osallistuvat Kilpailuviraston omien asiantuntijoiden ohella myös lääninhallituksissa työskentelevät kilpailuvirkamiehet. Heidän roolinsa on ollut viime vuosina merkittävä erityisesti julkisen tuotannon markkinaehtoistamiseen liittyvissä kilpailunedistämiskysymyksissä. Tulokset vastanneet hyvin odotuksia Kilpailun edistämisen tulokset ovat viime vuosina vastanneet hyvin toimintaan kohdistuneita odotuksia. Virastolta pyydetään nykyisin aiempaa useammin kannanottoja vireillä olevista lainsäädäntö- ja muista uudistuksista, toiminnan pääkohteena ollut julkisen palvelutuotannon markkinaehtoistaminen on edennyt ripeästi ja virasto on kyennyt vaikuttamaan tuloksellisesti moniin muihinkin yhteiskunnan kehityksen kannalta keskeisiin asioihin kuten työeläkejärjestelmän kilpailuongelmien selvittämiseen. Virasto antoi vuosina työeläkelainsäädäntöön liittyen mm. eduskunnan eri valiokunnille ja sosiaali- ja terveysministeriölle useita aloitteita ja lausuntoja, joissa kiinnitettiin huomiota työeläkelaitoksia koskevan sääntelyn ja alalla noudatettavien käytäntöjen mahdollisesti aiheuttamiin kielteisiin kilpailuvaikutuksiin. Viraston aloitteellisuus johti osaltaan siihen, että STM nimitti kesäkuussa 2006 selvitysmiehen arvioimaan järjestelmään liittyviä kilpailukysymyksiä. Tammikuussa julkaistun hallitusneuvos Erkki Rajaniemen raportin keskeisenä sisältönä ovat asiat, joita Kilpailuvirasto oli käsitellyt lausunnoissaan. Työeläkevakuuttamisen kilpailukysymyksiä tarkastellaan raportissa johdonmukaisesti sekä yksittäisten työnantajien ja eläkelaitosten että koko järjestelmän näkökulmasta. Huhtikuussa työnsä aloittanut uusi hallitus on luvannut ohjelmassaan edistää kilpailua työeläkealalla työeläkejärjestelmän kilpailuolosuhteista tehdyn selvityksen pohjalta. Kilpailun edistämisen konkreettisimmat tulokset on viime vuosina saavutettu jätehuollon ja rautateiden tavaraliikenteen kohdalla. Merkittävä osa jätehuollosta on jätelain muutoksella avautumassa kilpailulle, ja kansallinen tavaraliikenne avattiin kilpailulle jo vuoden 2007 alussa. Hallituksen vuonna 2006 eduskunnalle antama esitys jätelain muuttamisesta perustui Kilpailuviraston aloitteesta perustetun ympäristöministeriön työryhmän tekemiin ehdotuksiin. Vähiten tuloksia on toistaiseksi saavutettu kaupan sääntelyn purkamisessa ja esimerkiksi taksiliikenteen tarveharkinnan poistamisessa. Kaupan osalta virasto on osallistunut mm. aukioloajoista, myymälöiden sijoittamiseen liittyvästä sääntelystä ja itsehoitolääkkeitten myyntikanavista käytävään keskusteluun. Virasto on mukana myös ympäristöministeriön viime vuonna perustamassa työryhmässä, jonka tehtävänä on selvittää nykyisen sääntelyn vaikutuksia vähittäiskaupan kilpailuolosuhteisiin. Ryhmän toimikausi päättyy Tavoitteena ollut poikkihallinnollisen yhteistyön lisääntyminen näkyy mm. siinä, että viraston antamien lausuntojen määrä kasvoi viime vuonna lähes 50 prosentilla edellisestä vuodesta. Noin kolmasosa lausunnoista (25) annettiin eduskunnan eri valiokuntien pyynnöstä. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 10. Hallinnonaloista eniten lausuntoja pyysivät liikenne- ja viestintäministeriö ja Viestintävirasto.

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Päivi Kari. Sidosryhmien rooli Kilpailuviraston toiminnassa

Päivi Kari. Sidosryhmien rooli Kilpailuviraston toiminnassa Päivi Kari Sidosryhmien rooli Kilpailuviraston toiminnassa Kilpailupolitiikan perustana olevan kilpailulain 1 :n 2 momentissa todetaan, että lakia sovellettaessa on erityisesti otettava huomioon markkinoiden

Lisätiedot

KILPAILUVIRASTON TILINPÄÄTÖS 2006

KILPAILUVIRASTON TILINPÄÄTÖS 2006 N TILINPÄÄTÖS 2006 2 1. Toimintakertomus...3 1.1 Johdon katsaus...3 1.2 Toiminnan vaikuttavuus...5 1.2.1 Kilpailun edistäminen...5 1.2.2 Kilpailuvalvonta...8 1.2.3 Kansainväliset asiat...16 1.2.4 Viestintä...19

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

COMP/M.3473 Metsäliitto Osuuskunta / Vapo ASETUS (EY) 139/2004 SULAUTUMISMENETTELY. 4 artiklan (4) päivämäärä:.04/11/2004

COMP/M.3473 Metsäliitto Osuuskunta / Vapo ASETUS (EY) 139/2004 SULAUTUMISMENETTELY. 4 artiklan (4) päivämäärä:.04/11/2004 FI Tapaus n:o COMP/M.3473 Metsäliitto Osuuskunta / Vapo Vain suomenkielinen teksti on saatavilla ja todistusvoimainen. ASETUS (EY) 139/2004 SULAUTUMISMENETTELY 4 artiklan (4) päivämäärä:.04/11/2004 EUROOPAN

Lisätiedot

MARKKINOIDEN KEHITTÄMINEN

MARKKINOIDEN KEHITTÄMINEN KILPAILULAINSÄÄDÄNTÖ JA MARKKINOIDEN KEHITTÄMINEN Martti Virtanen Palvelusetelilainsäädäntö uudistuu seminaari Helsinki 31.8.2009 PALVELUSETELIT JA KILPAILULAINSÄÄDÄNTÖ Palvelusetelit avaavat uusia palvelumarkkinoita

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA 7. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Paikka Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni Osallistujat Merja Muilu Oikeusministeriö Kirta Heine

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma

Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma Kuntaliiton ja KKV:n seminaari 15.11.2013: Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja kilpailuneutraliteetin valvonta Johtaja Antti Neimala, Suomen

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa. Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen

Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa. Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen Yritysten hallinnollinen taakka Yritysten hallinnollisella taakalla tarkoitetaan lainsäädännön

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Kilpailulainsäädännön noudattaminen Fingridin neuvottelukunnan ja en sekä vastaavien toiminnassa

Kilpailulainsäädännön noudattaminen Fingridin neuvottelukunnan ja en sekä vastaavien toiminnassa Ohje 1 (5) Kilpailulainsäädännön noudattaminen Fingridin neuvottelukunnan ja en sekä vastaavien toiminnassa 1 Yleistä Fingridin toiminnassa tulee noudattaa Suomen ja Euroopan yhteisön kilpailuoikeuden

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Pertti Lindberg Työmarkkinaseminaari 20110915 Energia-alan hankinta ja kilpailutus Energiateollisuus

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta 2 Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin on perustettu jokaiseen EU:n jäsenvaltioon ja sen

Lisätiedot

Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä. Johtava asiantuntija Tytti Peltonen

Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä. Johtava asiantuntija Tytti Peltonen Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä Johtava asiantuntija Tytti Peltonen Julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan tasavertaisuus Kilpailuneutraliteettiongelmat

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015 Yleistä kilpailuneutraliteettisääntelystä Kilpailulain 4 a luku ei kiellä julkisyhteisöjä harjoittamasta taloudellista toimintaa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla

Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla Päätös 1 (5) Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla 1 Asia 2 Osapuolet 3 Ratkaisu 4 Asian vireilletulo Epäily kilpailulainsäädännön vastaisesta kielletystä

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 21.5.2013 Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja Valtiovarainministeriö Talouden ja

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Kuntalain kokonaisuudistus. Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013

Kuntalain kokonaisuudistus. Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013 Kuntalain kokonaisuudistus Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013 Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän uudistaminen

Lisätiedot

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus 1 Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena järjestää varhaiskasvatuspalveluita,

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Kansainvälistymisen mallit, haasteet ja mahdollisuudet - Mitä Team Finland -verkosto tarjoaa yrityksille. Green Growth 10.10.2012

Kansainvälistymisen mallit, haasteet ja mahdollisuudet - Mitä Team Finland -verkosto tarjoaa yrityksille. Green Growth 10.10.2012 Kansainvälistymisen mallit, haasteet ja mahdollisuudet - Mitä Team Finland -verkosto tarjoaa yrityksille Green Growth 10.10.2012 Taustaa Nykyisen VKE-toimintamallin kehittämistarpeet: VKE-toimijoiden yhteisen

Lisätiedot

Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu

Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK ICT-hankintafoorumi 2.3.2012 Hankintasääntelyn vaikutus kilpailuun? Onnistuneen IT-hankinnan kannalta on haasteellista, jos ostoksen

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

Kilpailuviraston vuosikirja 2006

Kilpailuviraston vuosikirja 2006 Kilpailuviraston vuosikirja 2006 3 Kilpailuviraston vuosikirja 2006 Toimitus Kilpailuviraston viestintä Ulkoasu ja taitto Rainer Puolakka, radesign Oy Kuvat Jaanis Kerkis, Kuvakori.com Paino Libris Oy

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Auditointihanke, taustaa Tarve kunnallisen elintarvikevalvonnan (ja koko ympäristöterveydenhuollon)

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Päätös 1 (5) Dnro 379/KKV14.00.00/2014 11.3.2015. 1 Asia. Parikkalan kunnan vesihuoltolaitoksen hinnoittelu Melkoniemen vesiosuuskunnalle.

Päätös 1 (5) Dnro 379/KKV14.00.00/2014 11.3.2015. 1 Asia. Parikkalan kunnan vesihuoltolaitoksen hinnoittelu Melkoniemen vesiosuuskunnalle. Päätös 1 (5) 1 Asia Parikkalan kunnan vesihuoltolaitoksen hinnoittelu Melkoniemen vesiosuuskunnalle 2 Osapuolet Parikkalan kunta Toimenpidepyynnön tekijä: Melkoniemen vesiosuuskunta, Parikkala 3 Ratkaisu

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

KILPAILUVIRASTON TILINPÄÄTÖS

KILPAILUVIRASTON TILINPÄÄTÖS KILPAILUVIRASTON TILINPÄÄTÖS 2005 KILPAILUVIRASTO 2 (30) 1. Johdon katsaus toimintaan...3 2. Tuloksellisuuden kuvaus...5 2.1 Toiminnan vaikuttavuus...5 2.1.1 Kilpailun edistäminen...5 2.1.2 Määräävän markkina-aseman

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset 7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset Yt-laissa olevan koulutussuunnitelman perussisältöä selkeytetään.

Lisätiedot

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013 Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa Timo Martelius Hankintajohtaja 0 Espoon hankinnan painopistealueet 2013-2016: Kestävä kehitys Sosiaalinen ja eettinen kehitys Ekologinen kehitys Taloudellinen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ 3 Hallituksen koko 3 Riippumattomuus 3 Jäsenten valinta 4 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 2 Sampo Oyj:n hallituksen monimuotoisuuspolitiikka

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten sähköisiä toimintatapoja edistetään? Katariina Huikko, lakimies Kuntalaki uudistuu seminaari Kuntatalo 3.6.

Uusi kuntalaki: Miten sähköisiä toimintatapoja edistetään? Katariina Huikko, lakimies Kuntalaki uudistuu seminaari Kuntatalo 3.6. Uusi kuntalaki: Miten sähköisiä toimintatapoja edistetään? Katariina Huikko, lakimies Kuntalaki uudistuu seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Tavoitteena Ajasta ja paikasta riippumattoman päätöksenteon mahdollistaminen

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot