MUURIANKKURI. SUOMEN KULTTUURIPERINNÖN TUKI r.y. FRÄMJANDET AV KULTURARVET I FINLAND r.f.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUURIANKKURI. SUOMEN KULTTUURIPERINNÖN TUKI r.y. FRÄMJANDET AV KULTURARVET I FINLAND r.f."

Transkriptio

1 MUURIANKKURI SUOMEN KULTTUURIPERINNÖN TUKI r.y. FRÄMJANDET AV KULTURARVET I FINLAND r.f. Pääkirjoitus Joukot liikkeelle Kulttuuriperintösemiaari Retulan Ylikartanossa Maaseudun maiseman - ja luonnonhoito neuvontaa ja yhteistyötä Rakennusperinteen Ystävät esittely Europa nostra in Finland esittely Vanhat talot kalliit korjaukset Kuulumisia kohteista

2 MUURIANKKURI 10. vuosikerta Julkaisija: Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry Toimitus: Immo Aakkula Puh Fax Taitto: Tiina Naukkarinen Osoitteenmuutokset ja tilaukset: Suomen Kuttuuriperinnön tuki ry Unioninkatu Helsinki Kirjoittajat: Immo Aakkula Seija Flink Antti Haapanen Eija Hagelberg Eero Ojanen Hannele Partanen Liisa Tarjanne Viri Teppo-Pärnä Eeva Sinerjoki Painos: 500 kpl Kansikuvat: Brinkhallin uimahuone. Kuva Tauno Tarna Kirkonovi. Kuva Markku Karvonen Linkit: KOKOUSKUTSU - KALLELSE TILL MÖTE Suomen kulttuuriperinnön Tuki ry - Främjandet av Kulturarvet i Finland rf Syyskokous - Höstmöte tiistaina klo Olkkalan kartanossa Vihdissä Olkkalankuja VIHTI Kokouksessa valitaan yhdistyksen hallitus vuodelle 2006, suunnitellaan tulevaa ja päätetään ensi kauden toimintasuunnitelmassta sekä talousarviosta. Mahdollisuus liittyä jäseneksi. Kartanon esittely klo Kokouksen jälkeen Jorma Pulla esittelee Armas J. Pullan muistohuonetta sekä julkisivujen restaurointimenetelmiä. Helsingistä järjestetään kuljetus Vihtiin. Lisätietoja asiamieheltä.

3 Pääkirjoitus JÄSENET LIIKKEELLE Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry:n toiminta pitäisi saada nyt kaikin puolin tehohoitoon. Tässä mielessä myös Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry:n säännöt on uusittu kevätkokouksessa ja niiden rekisteröinti yhdistysrekisterissä on meneillään. Yhdistyksemme on nyt virallisesti kaksikielinen, vaikka näin on käytännössä toimittu tähänkin asti. Säännöt kokonaisuudessaan ovat kotisivuilla. Uudistuksen keskeinen kohta oli kulttuuriperinnön määritelmä sellaisena kuin se on meidän tavoitteissamme. Toinen tärkeä uudistus oli toimintamuotojen tarkempi määrittely. Oleellista on nyt, että saamme yhdistyksen jäsenkuntaan paljon eri asiantuntemusta edustavia jäseniä. Kukaan tuskin voi hallita koko kulttuuriperinnön kirjoa. Sääntöuudistuksen eräänä tavoitteena oli hajottaa toimintaa maakuntiin, erityisesti Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön omistamien kiinteistöjen ympärille muodostamalla kohteiden ympärille alueen ystävätoimintaa. Tällaista toimintaa ollaan virittelemässä kaikissa kohteissa. Viime kesän monet tapahtumat Brinkhallissa, Lammin talossa ja Ylikartanossa osoittavat, että näiden paikkojen käyttö kulttuuritapahtumiin on lähdössä hyvin liikkeelle. On muistettava, että kulttuuri merkitsee viljelyä. Täten myös esimerkiksi Brinkhallin maisemametsien kunnostus on kulttuuritoimintaa siinä kuin Lammin talon pirtin uunin kunnostus. Sääntömääräinen syyskokouksemme lähestyy. Se on Vihdissä Olkkalan kartanossa klo Toivon, että jäsenkuntaamme kokoontuu runsain mitoin tähän yksityisen omistajan kunnostamaan, kulttuurihistoriallisesti merkittävään paikkaan. Isäntäväki on luvannut esitellä kartanoa. Uusien sääntöjen mukaan yhdistykselle valitaan kokonaan uusi hallitus. Kaikki paikat ovat siis auki. Tarvitsemme aktiivisen hallituksen, jossa jokaisella on jokin tehtävä hallituksen jäsenyyden lisäksi. Näitä tehtäviä on muun muassa sihteerin ja taloudenhoitajan tehtävät, jäsenasioiden hoito, Muuriankkurin toimitus, kotisivujen ylläpito sekä talkoomestarin ja retkimestarin tehtävät. Kunniavakansseja ei ole jaossa. Toivomme, että löydämme aktiivisia jäseniä, jotka ovat valmiita hoitamaan tällaisia tehtäviä. Näin voimme saada myös jäsenkuntamme kasvamaan. Jäsenkunnan kasvusta on hyviä oireita. Jos laskemme kasvun prosenteissa, kuten tapana on, tulos näyttää jo nyt hyvältä. Pyrkimyksemme on, että Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry:stä kasvaisi merkittävä kansalaisjärjestö, jolla olisi vaikutusta kulttuuriperintömme vaalimisessa. Antti Haapanen puheenjohtaja 3

4 KULTTUURIPERINTÖSEMINAARI RETULANSAAREN YLIKARTANOSSA Liisa Tarjanne, Eija Hagelberg ja Eeva Sinerjoki Päivään kuului tutustuminen Ylikartanon ympäristöön ja rakennuksiin. Kuvassa monitoimitulaksi monitoimitilaksi syksyn aikana valmistuva talli. Kuva Markku Karvonen Syyskokouksessa hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti Suomen Kulttuuriperinnön Tuki järjesti rakennus- ja perinnemaisemien suojelusta kiinnostuneille kansalaisjärjestöille sekä jäsenilleen neuvottelupäivän Retulansaaren Ylikartanossa Tilaisuuden luonne oli tutustumishenkinen yhteistyökokous, jonka tarkoituksena oli koota alan järjestöjen voimavaroja sekä keskustella mahdollisista yhteistyön muodoista. Osanottajiksi oli kutsuttu muun muassa Suomen Kotiseutuliiton, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:n, Suomen museoliiton, Talonpoikaiskulttuurisäätiön, Hämeen Heimoliiton ja Suomen Kylätoiminta ry: n edustajia. Mukana oli edustettuna myös muutamia kotiseutuyhdistyksiä, jotka liittyvät yhdistyksemme toimintaan sekä muita rakennus- ja puistokulttuurin edistämisjärjestöjä. Osanottajia oli yhteensä noin kolmekymmentä henkeä. Ylikartanon piha oli vielä osin työmaana ja näin ollen vierailijat saivat hyvän käsityksen korjaustyön laajuudesta. Kokous pidettiin pirtissä, mihin osanottajat hyvin mahtuivat. Tulokahvien jälkeen Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry:n puheenjohtaja 4

5 Antti Haapanen toivotti joukon tervetulleeksi ja käytiin läpi esittelykierros. Sen jälkeen kuultiin säätiön puheenjohtajan Pekka Kärjen esittämä säätiön ja Tuki ry:n historiikki. Ensimmäisen kutsuttujen yhteistyökumppaneiden puheenvuoron piti Turussa toimivan Rakennusperinteen Ystävät ry:n puheenjohtaja arkkitehti Viri Teppo-Pärnä. Hän totesi vuonna 1997 perustetun yhdistyksen tarkoituksen olevan edistää vanhan rakennusperinteen säilymistä, perinnerakentamisen taitojen ylläpitämistä sekä perinteisten rakennusmateriaalien arvostuksen kohottamista. Pääasialliset toimintamuodot ovat tiedotus ja valistustoiminta, työnäytökset ja opintomatkat. Yhdistys julkaisee Tuuma-nimistä jäsenlehteä, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Rakennusperinnön Ystävät ry:n avainteemoja ovat inhimillisyys ja lämpö, materiaalit ja taidot sekä mukavien ihmisten verkosto. Jäsenmäärä on yli 600 henkilöä. Yhdistys on tuottanut Talon henki -näyttelyn, joka kiertänyt eri paikkakunnilla ja on lainattavissa. Puutarhataiteen Seuran puheenvuoro jäi yllättäen pois ja sen sijaan kuulimme Lepaalla opiskelevan Yrjö Vähäkallion mietteitä Ylikartanon puutarhan syntyvaiheista ja kehittämisestä. Tulevan kunnostuksen linjoista hän totesi, että ihmiset ovat oppineet vääränlaiseen estetiikkaan: halutaan kiiltävät, uudet pinnoitteet ja uusi nurmikko. Vähäkallion mielestä tärkeää olisi vanhan puutarhan hengen löytäminen ja sen mukaan toimiminen. Kehityspäällikkö Hannele Partanen Maaja kotitalousnaisten Keskuksesta kertoi järjestön toiminnasta perinnemaisemien hoidossa. Häneltä on Muuriankkurissa oma artikkelinsa, joten tässä voi todeta lyhykäisesti yhteistyön laajakantoisuuden: järjestössä on naista! Kannattaa siis yhdistää voimat! Idearikas Hannele Partanen kertoi projektista Kuntoillen kylät kuntoon ja totesi, että massoja liikutellaan rahoilla! Maisemanhoidon tuki on hänen mielestään väärä sana, puhuttakoon korvauksesta. Uutena terminä ja toimintana tuli esiin maisemanhoitoyrittäjyys ja laiduneläinpankki. Suomen Kotiseutuliiton toiminnasta kertoivat liiton hallituksen puheenjohtaja Heikki Kukkonen ja tiedottaja Anna-Maija Halme. Järjestöön kuuluu yli tuhat yhdistystä ja niiden myötä noin jäsentä. Liitto järjestää kuluvan vuoden marraskuussa Turussa ja Helsingissä sekä jatkaen ensi vuoden puolella maakunnallisia koulutustilaisuuksia, joiden tarkoituksena on aktivoida paikallisia kotiseutujärjestöjä ja kaupunginosayhdistyksiä kulttuuriympäristön hoidossa. Lisää tietoa löytyy osoitteesta Kotiseutuliiton vastuulla on Euroopan rakennusperintöpäivän järjestelyt, Europa Nostra -toiminta sekä seurantalojen kunnostukseen osoitettujen avustusrahojen jako. Lounastauko saatettiin viettää kuistilla ja pihalla auringon paisteessa. Kunnostetut piharakennukset ja tekeillä oleva lämpökeskustyö puhuttivat osanottajia ja herättivät kysymyksiä. Näihin saimme pian selvitystä Erkki Ulamon ja Eero Ojasen esitellessä Ylikartanon historiaa ja meneillään olevia kehittämishankkeita. Ohjelma jatkui pirtissä. Osallistujat pitivät parhaimpana jatkaa keskustelua koko osanottajajoukon kesken, joten ryhmätöistä luovuttiin. KESKUSTELUAIHE 1: Kansalaisjärjestöjen asema rakennusperinnön suojelussa. Esillä oli Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen uusi tilanne, mikä siirsi kunnille pääosan ennen valtiolla ollutta päätösvaltaa. Kunnassa osallisten ja kansalaisjärjestöjen merkitys ja tiedontarve on sen johdosta korostunut ja kasvanut. Tämä toteamus on ollut esillä jo 5

6 Seminaarin osanottajia Ylikartanon pirtissä: vasemmalta eturivissä kurkistaa kirjoittaja, Viri Teppo-Pärnä, Teuvo Ranki, Katariina Entonen (Rakennusperinteen Ystävät ry) ja pöydän ääressä edessä Antti Haapanen sekä Kalle Saarinen (Tammela, Vanhan Rauman korjausrakentamiskeskus). Kuva Heikki Kukkonen valtioneuvoston vuonna 2001 hyväksymässä Rakennusperintöstrategiassa ja edelleen sen kesällä 2005 julkaistussa strategian toteutumista koskevassa seurantaraportissa Rakennusperinnön hoidon peruskivet. Moniste on luettavissa osoitteessa -> Maankäyttö ja rakentaminen -> Rakennusperintö ja kulttuuriympäristö. Molemmissa on mainittu seuraavat strategian toteutumisen ja järjestöjen toiminnan kannalta tärkeät toimenpiteet: 1. Huolehditaan, että kaikkien käytössä on laadukasta, ajantasaista ja helposti saatavaa tietoa rakennusperinnöstä. Tätä tietoa kansalaiset tarvitsevat, sillä heiltä edellytetään perustuslain ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kannanottoja ja aktiivista toimintaa ympäristöasioissa. 9. Edistetään kulttuuriympäristöohjelmien ja kotiseutukirjojen laadintaa ja ohjausvaikutusta 16. Tuetaan järjestö- ja muuta kansalaistoimintaa, joka kohdistuu rakennusperinnön tunnetuksi tekemiseen, säilyttämiseen ja kunnossapitoon. Edellisten teemojen pohjalta käyty keskustelu oli vilkasta ja toi esiin muutamia toimenpide-ehdotuksia: Luotettavaa ja helposti käsille saatavaa tietoa on oltava kansalaisten ja järjestöjen käytössä myös muussakin kuin sähköisessä muodossa. Rakennettu kulttuuriympäristö ja Arvokkaat maisema-alueet -julkaisuista tulee saada uudet painokset kansalaisten käyttöön. Näistä asioista päätettiin laatia kirje ympäristöministeriöön ja Museovirastoon! Kotiseutukirjojen ja kulttuuriympäristöohjelmien laatimista on tuettava. Hannele Partanen totesi, että kulttuuriympäristöohjelma on valmis keino - se sisältää kaikki elementit. Yhdistysten tulee vaatia sitä kunnilta! Ympäristöministeriössä tekeillä oleva opas saatava valmiiksi. Ruohtula ehdotti kansalaisopistojen kytkemistä mukaan valistustyöhön. Onnistuneena esimerkkinä mainittiin Porvoossa, Loviisassa ja Haminassa pidetty luentosarjakokonaisuus. Kaavoituksen yhteydessä tehtävien kulttuuriympäristöä koskevien vaikutusten arviointia on kehitettävä. Ympäristöhallinnon on julkaistava hyviä esimerkkejä, joista käy ilmi, mitä kulttuuriympäristön arvot ovat, miten ne kuvaillaan ja miten arvioidaan, säilyvätkö vai vähenevätkö arvot ja ominaispiirteet. Malliesimerkkien tulee kirjallisesti ja kuvallisesti havainnollistaa kohteen nykyiset 6

7 arvot ja merkitys, sekä vaihtoehdoilla esittää erilaisten suunnitteluratkaisujen aiheuttamat muutokset. Huolellinen arviointi on todettava välttämättömäksi jos kyseessä on valtakunnallisesti merkittävä kohde. Tämä kanta olisi saatettava ympäristöministeriölle ja alueellisille ympäristökeskuksille tiedoksi! KESKUSTELUAIHE 2: Perinnemaisemien hoito kansalaisjärjestöjen toiminnassa 1. Antti Haapanen alusti aiheesta: Suomessa on tällä hetkellä noin hehtaaria perinnemaisemia hoidon piirissä. Suomen tavoite on seuraavien vuosien aikana nostaa luku hehtaariin. Ruotsissa oli jo 1970-luvun alussa noin hehtaaria perinnemaisemia hoidon piirissä. Tällä hetkellä luku Ruotsissa on noin hehtaaria ja tavoite hehtaaria. Kun karjan pitäminen 1970-luvulta lähtien Suomessa lopetettiin monilla tiloilla, vanhat laidunmaat jäivät käyttämättömiksi. Sen aikaisen ajattelun mukaan vanhat laitumet metsitettiin idealla tuottamattomat maat tuottaviksi. 2. Viime vuosina asenteet ovat muuttuneet, metsitystä ei enää pidetä ainoana vaihtoehtona vanhojen, tuottamattomien maatalousmaiden käytölle. Vanhojen laidunmaiden muut arvot on vihdoin nostettu esille: luonnon monimuotoisuus, kulttuuriperintö, virkistyskäyttöarvot ja matkailuarvot eivät aina ole suoraan taloudellisia arvoja, mutta epäsuorasti voivat olla hyvinkin arvokkaita myös taloudellisessa mielessä. Metsitettyjä niittyjä ja hakamaita on paikoitellen jo palautettu perinnemaisemiksi kaatamalla keskenkasvuinen istutuspuusto pois. 3. Maisemanhoidossa perinteisen toimintatavan (viljelijä hoitaa omat maansa) rinnalle on tullut muita vaihtoehtoja: erityisympäristötukien avulla hoidetaan maisemaa ja luonnon monimuotoisuutta vuokramailla ja myös ammattimaiset maisemanhoitourakoitsijat tekevät töitä. Kuntien mailla perinnemaisemia kunnostetaan nimenomaan urakoitsijoiden voimin. Esimerkiksi Espoossa sama yrittäjä hoitaa kaupungin mailla noin 50 hehtaaria niittyjä. 4. Niittyjen ekstensiivinen hoito on huomattavasti nurmikon hoitoa edullisempaa: nurmikon hoitokustannukset ovat 1 euro / m2 / vuosi, luonnonniityn vastaavat luvut ovat 0,05 euroa / m2 / vuosi. Taloudellisiin tekijöihin vedoten luonnonniittyjen hoitoa tulisi tuoda enemmän esille juuri kunnissa, koska kuntien viheralueita kuitenkin hoidetaan verorahoilla. Ylikartanon kynnepää eli kynäjalava. Kuva Markku Karvonen 7

8 Talvinen Retulansaari. Kuva Markku Karvonen 5. Perinnemaisemia ei riittävästi huomioida maankäyttösuunnittelussa. Esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslaissa ei perinnemaisemia mainita. Sen sijaan kulttuuriympäristöt mainitaan laissa 19:ssa kohdassa. Perinnemaisemat kuuluvat kiinteästi kulttuuriympäristöön, tätä seikkaa tulisi korostaa, koska sitä kautta niille saataisiin enemmän myös juridista arvoa. 6. Valitettavan usein perinnemaisemien hoitoon kipeästi tarvittavaa rahaa käytetään laajoihin suunnitelmiin, joita ei kuitenkaan aina päästä toteuttamaan. Kalliiden nelivärisuunnitelmien sijaan rahoitus pitäisikin suunnata käytännön toimiin ja käytännönläheiseen suunnittelutyöhön sekä neuvontaan. 7. Liisa Tarjanne totesi, että avoin maisema ja avoimuus ovat käsitteitä, joita ei myöskään osata vielä tarpeeksi huomioida alueiden käytön suunnittelussa. Erityisesti kaavoituskäytännössä avoimet maisemat tulisi tuoda selkeästi esille. 8. Myös yhdistyksillä tulisi olla järjestelmällinen rahoituskanava perinnemaisemien hoitamiseksi. Esimerkiksi pienet kedot sopisivat monen yhdistyksen hoitokohteiksi, mutta yhdistyksillä ei ole mahdollista saada rahoitusta tälle työlle. Hannele Partanen kertoi, että tällä hetkellä on suunnitteilla Leader-varaus, jonka kautta saataisiin erityistukirahoitusta myös yhdistyksille esim. perinnemaisemien hoitoon. Ehdotus on esillä juuri nyt. 9. Keskusteltiin myös muista mahdollisista toimintatavoista, joiden kautta perinnemaisemien hoitoa voitaisiin tehostaa kansalaisjärjestöjen toiminnassa. Talkoisiin ei enää saada paljon väkeä, mutta muita vaihtoehtoja voitaisiin kokeilla: kumminiittyjä paikallisille yrityksille ja kouluille. 10. Paljon on projekteja käynnissä, yhteistyötä tehdään, mutta viranomaisten ja yhdistysten välistä yhteistyötä voitaisiin vielä kehittää, esimerkiksi urakoinnin muodossa. Erilaisia toimintamalleja tulisi kokeilla ja kehittää rohkeasti. Esimerkiksi Lounais-Suomessa ympäristökeskus ja luonnonsuojelupiiri tekevät yhteistyötä Alma-rahoitteisessa maisemanhoitoprojektissa (Maisemajuna-projekti). Monipuolinen yhteistyö eri toimijoiden kanssa on ylipäätään elinehto kansalaisjärjestöille niin perinnemaisemien hoidossa kuin muussakin kulttuuriympäris- 8

9 töön liittyvässä toiminnassa, koska aiheeseen liittyy runsaasti eri näkökulmia ja toimijoita. Paikallistuntemus ja luotettavuus voivat olla kansalaisjärjestöjen valtteja. 11. Lapset ja nuoret ovat valitettavan usein vieraantuneet luonnosta ja myös perinnemaisemista. Erilaisia ympäristökasvatuspäiviä on suunnitteilla eri puolilla Suomea. Asennekasvatukseen tulisi kiinnittää erittäin runsaasti huomiota. KESKUSTELUAIHE 3: Kansalaisjärjestöjen yhteistyö Todettiin yleisenä ongelmana järjestöissä, että vaikka jäseniä on paljon, aktiivisia on kuitenkin aina vähän. Aktiiviset toimijat väsyvät aika ajoin siihen, että näkyvää tulosta ei saada vaivatta. Keskinäinen kanssakäyminen on paljolti kiinni jaksamisesta. Toiminta on muutamien aktiivien vastuulla. Ehdotettiin rakennusperinnön verkostoa mm. Kotiseutuliiton, Rakennusperinnön Ystävien ja Suomen Kulttuuriperinnön Tuen muodostaman rungon ympärille. Eräänä tapaamisareenana tuotiin esiin internet, sähköinen verkosto tai sähköinen keskustelupalsta. Kesäisin voitaisiin tavata kesäkokouksissa. Ensi kesäksi suunniteltiin kokousta Brinkhalliin (mahdollisesti kaksipäiväinen tapaaminen). Internetissä on seuraavia mahdollisuuksia: a) sähköpostiverkko - organisaattori hoitaa helposti alulle niin, että joko ilmoittaudutaan tai haetaan jäsenyyttä - hakemuksella voisi karsia mahd. häiriköt pois b) keskustelupalsta - chat-ohjelmiston perustaminen hivenen hankalampi, kuitenkin helppo ja mahdollinen c) kotisivujen laaja linkittäminen järjestöjen ja viranomaisten kesken helppo toteuttaa. Paikallaolijoiden mielestä sähköpostilista on hyvä laatia jo nyt, jokainen voi omia saamiaan posteja lähettää sopiville tahoille. Listalla olevat voivat muun muassa saada suoraan kutsut erilaisiin tapahtumiin. Esitettiin myös internetiä suosivan linjan kritiikkiä. Kaikilla ei ole nettipääte käytössä jatkuvasti. Julkaisuista sekä sanoma- ja aikakauslehdistä tieto löytyy joillekin paremmin. Todettiin, että molempia kanavia on käytettävä rinnan. Osa julkaistuista artikkeleista olisi syytä panna verkkoon luettavaksi. Rakennusperinteen Ystävien Tuuma-lehti todettiin erinomaiseksi. Hiidenkivi-lehteen voi myös saada julkaistuksi rakennusperintöartikkeleita. Laajan jäsenkunnan tarpeita tulee palvelemaan Museoviraston tekeillä oleva rakennusperintöportaali: joka avataan lähiaikoina. Koulutusyhteistyön jatkaminen eri tahojen kanssa on tärkeää. Muun muassa ympäristöministeriö rahoittaa Kotiseutuliiton järjestämää maankäyttö- ja rakennuslain koulutusta, johon järjestötkin voivat osallistua. Kansalaisopistojen yhteistyö rakennusperinnön alalla toimii hyvin muun muassa Itä-Uudellamaalla. Rahoitus on järjestöille aina ongelmallinen. Jäsenmaksut eivät riitä toiminnan pyörittämisen välttämättömiin menoihin, mutta niitä ei voi nostaakaan. Ilmoitus- ja sponsoritulot ovat hyvä lähde, mutta eivät saa olla ristiriidassa omien eettisten näkemysten kanssa. Varainkeruu yleishyödylliselle yhdistykselle on myös mahdollinen esimerkiksi merkkipäivälahjoituksena. Rakennusperintökohteista koottava joulu- tai muu postikorttisarja (esimerkiksi vanha ja uusi näkymä rinnakkain) voi paitsi tuottaa rahaa, myös tuoda esille tärkeitä teemoja. Yhdistyksille tulevat lahjoitukset ovat verottomia. 9

10 MAASEUDUN MAISEMAN- JA LUONNONHOITO - NEUVONTAA JA YHTEISTYÖTÄ Hannele Partanen Maaseutumaisema ja luonto vaikuttaa osaltaan mielikuvaan maaseudusta. Osataanko viljelijän työtä arvostaa, jos tiemaisema on pajukkoista peltoa ja näkymättöminä olevia järviä. Suoramyyntitilan mansikanpoimija viettää mielellään lepohetkensä katajakedolla istuen. Asukkaat haluavat asua kauniissa kulttuurimaisemassa ja kesämökkiläiset kaipaavat järvinäkymiä ja kukkaniittyjä. Muun muassa näiden asioiden eteen tekevät työtä maa- ja kotitalousnaisten maisemanhoidon neuvojat. Maa- ja kotitalousnaiset on valtakunnallinen neuvontajärjestö, joka kuuluu lähes jäsenellään maan suurimpiin naisjärjestöihin. Neuvontatyö tehdään 16 maakunnallisessa piirikeskuksessa. Ne toimivat ProAgria Maaseutukeskusten yhteydessä. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus on valtakunnallinen keskusjärjestö. Järjestön 20 maisemanhoidon neuvojaa muodostavat asiantuntijaverkoston, joka on erikoistunut maaseudun maiseman- ja luonnonhoitoon. Neuvojat ovat työllään vaikuttaneet maaseudun kylämaisemien arvostuksen ja hoidon lisääntymiseen. Viljelijöiden kiinnostuksen lisääntyminen maisemaan ja luonnon monimuotoisuuteen kertoo myös neuvontatyön tuloksellisuudesta. 10

11 Tietoa on viety eteenpäin koulutuksin, hankkein, kylä- ja tiemaisemasuunnitelmin sekä erilaisin kampanjoin. Työtä on tehty ruohonjuuritasolla, asukkaiden ja maanomistajien kanssa. Maa- ja kotitalousnaisten järjestön jäsenien avulla on ollut helppo päästä kosketuksiin kyläläisten kanssa. Hankkeet on toteutettu yhdessä mm. metsä- ja ympäristöalan asiantuntijoiden ja organisaatioiden kanssa. KYLÄN MAISEMANHOITO- SUUNNITELMAT YHDESSÄ ASUKKAIDEN KANSSA Kylämaisemahankkeissa on saatu kyläkyselyjen, työryhmien ja lukuisten asukasiltojen avulla selville kyläläisten mielipiteet. Kyläläiset ovat saaneet käytännönläheiset ohjeet kylämaisemansa kunnostamiseen ja hoitoon. Yhdessä tehty suunnittelu on varmistanut, että työt on tehty ja maisemanhoito on jatkunut myös seuraavina vuosina. Suunnitelmaa tehtäessä on selvitetty sekä toteuttamisen eri rahoitusmahdollisuuksia että maiseman merkitystä elinkeinojen kehittämiseen. Tapahtumissa raivataan esille kauniita näkymiä. Perinnemaisemat kunnostetaan kylän kohokohdiksi. Nurkat siistiytyvät unohtuneista tavaroista. Riukuaidan teko opitaan yhdessä ja kiviaitoja kunnostetaan entiselleen. Punamultaa keitetään latojen ja maitolaitureiden maalaamiseksi ja pärekattoja uusitaan. Yhdessä tekemällä saadaan paljon aikaan ja samalla opitaan perinteisiä, välillä jo unhoon menneitä taitoja. Kulttuuriympäristön hoito muuttuu itselle läheiseksi teoksi. Suunnitelmat antavat arvokasta tietoa asukkaiden toivomuksista kunnan käyttöön. Niitä voidaan käyttää kyläkaavoituksen sekä kulttuuriympäristöohjelman pohjamateriaalina. Suunnitelmien avulla on mahdollista hakea myös EU-rahaa kylien yhteisiin ja kyläkohtaisiin hankkeisiin. KAMPANJAT LISÄNNEET KIINNOSTUSTA Erilaiset kampanjat ja kilpailut ovat herättäneet kiinnostusta kulttuurimaisemiin. Neuvojat ovat aktivoineet asukkaita, kouluttaneet heitä sekä tehneet tarvittaessa hoitosuunnitelmia. Tapahtumista tehdyt lehtijutut vievät asioita eteenpäin ja motivoivat uusiin tapahtumiin. Ne myös lisäävät myönteistä suhtautumista kulttuurimaiseman hoitoon. Etsi kaunein maitotie -kilpailussa vuonna 1997 oli tärkeintä aukaista maaseudun ihmisten silmät näkemään oman kotimaiseman kauneus. Toisena tavoitteena oli saada kaupunkilaiset ymmärtämään, että maatalous hoitaa maaseutumaisemaa. Kilpailuun tuli kaikkiaan 80 ehdotusta kauneimmaksi maitotieksi. Kilpailussa parhaimmin menestyneet ovat hyödyntäneet kauneinta maitotietä esimerkiksi maaseutumatkailussa. Emäntien ekoteko -kampanjan tavoitteena vuonna 1998 oli tuoda kulttuuriympäristöasiat lähelle jokaista kyläläistä. Omassa kylässä tehty ympäristön kohentaminen koettiin myönteiseksi, kylää yhdistäväksi tekijäksi. Kyliä kunnostettiin 250 kohteessa ja mukana oli kyläläistä. Kuntoillen kylät kuntoon -haastekampanjassa vuosina toteutettiin erilaisia tapahtumia oman kylämaiseman parantamiseksi sekä hyötyliikunnan arvon nostamiseksi. Yhdessäolon merkeissä punamultapadat porisivat, viikatteet viuhuivat, pusikot puhdistuivat ja kylät kaunistuivat. Tapahtumia oli kaikkiaan 340 ja tapahtumiin osallistuneita Kampanjan tapahtumat olivat myönteisiä ja iloisia tapahtumia. Suosituimmiksi tapahtumiksi nousivat kyläkävelyt ja naisten raivaussahakurssit. Kyläkävelyt yhdessä 11

12 ulkopuolisen asiantuntijan kanssa opettivat katsomaan omia kotimaisemia uusin silmin. Monet kampanjan kyläkävelyistä ovat aktivoineet asukkaat kohentamaan kyliä ja suunnittelemaan erilaisten aluerahoitusten hakemista. VILJELIJÄT HOITAVAT MAASEUDUN MAISEMAA JA LUONTOA Maatalousympäristössä luonnon monimuotoisuus on syntynyt viljelijöiden työn tuloksena ja säilyy vain heidän avullaan. Luonnon monimuotoisuuden hoidolla on tulevaisuudessa yhä suurempi vaikutus maatalouden kannattavuuteen ja arvostukseen. Maatila peltoineen, rakennuksineen ja kotieläimineen on viljelijän työympäristö. Samalla se on myös tuhansien eri lajien elinympäristö, sillä noin neljännes Suomen eliölajeista elää maatalousympäristössä. Lajeja eivät ole pelkästään viljelykasvit ja kotieläimet. Maatalousympäristössä elää myös tuhansia luonnonvaraisia kasveja ja eläimiä. Kysymys on erittäin tärkeästä osasta luontomme rikkautta, joka pitää säilyttää. Viljelyalueiden luontoon ja perinnemaisemiin liittyvillä kursseilla neuvotaan käytännönläheisesti, mitä maanomistaja voi tehdä niiden eteen. Suurin osa kursseista liittyy ympäristötukeen. Maisemanhoidon neuvojat järjestävät kurssien lisäksi yhteisiä retkiä tiloille tutustumaan hoidettuihin ja hoitoa vaativiin kohteisiin. Neuvojat tekevät maisemaan, luonnon monimuotoisuuteen sekä perinnebiotooppeihin kuuluvia erityistukisuunnitelmia tiloille. Yleisin rahoitettava työ näissä tuissa on maatalousympäristöön liittyvää raivausta, niittoa tai laidunnusta. Eniten on haettu perinnemaisemien hoitoon liittyvää tukea. Usealta tilalta löytyy hakamaan tyyppisiä metsänreunoja ja ranta-alueita, jotka ovat aikoinaan olleet laitumina. Pellon reunavyöhykkeiden, rantojen ja metsänreunojen harventaminen on yksi tuen kohde. Muita kohteita ovat muun muassa jonkin peltolohkon kylväminen maisemakasvilla tai peltoihin liittyvän koivukujanteen uusiminen. Myös kiviraunioiden, lohkareiden tai rakennelmien ympärillä olevien piennaralueiden hoitoa tuetaan. KUNTIEN NIITYJEN LUONTOA Peltojen ja niittyjen arvostus hoidettuina viheralueina on kasvamassa kunnissa ja seurakunnissa. Taajamien niityt ovat hoidettavissa helpommin ja pienemmällä kustannuksella kuin nurmikot. Hoidolla myös säilytetään niittyjen kasvi- ja eläinlajistoa. Yhä lisääntyvien kevyiden väylien pientareet ovat tärkeitä sekä luonnolle että liikkujalle. Kaupungeissa hoidon tavoitteena on yleensä luonnon monimuotoisuus ja maiseman avoimena säilyttäminen sekä alueiden käyttö virkistykseen. Neuvojat tekevät kunnille ja kaupungeille hoitosuunnitelmia peltojen ja niittyjen hoidosta sekä etsivät maaseutuyrittäjiä hoitamaan alueita. Maisemanhoito maaseutuyrittäjyyden muotona onkin neuvonnan uusimpia haasteita. Myös sopimuslaiduntaminen on kunnille mahdollinen ratkaisu laajojen maaseutumaisten alueiden hoitoon. Viljelijälle sopimuslaiduntamisen täytyy olla taloudellisesti kannattavaa toimintaa, jotta hän lähtee mukaan toimintaan. Kirjoittaja on Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen kehityspäällikkö Lisätietoja: 12

13 Maisemanhoidon neuvojat retkellä Kihdin Jungfruskärin lehdesniittymaisemissa. Maa- ja kotitalousnaisten maiseman- ja luonnonhoidon tilastoja Maa- ja kotitalousnaisten maisemanhoidon neuvojia ollut vuodesta riippuen henkilöä Kylän maisemanhoitosuunnitelmat ja osasuunnitelmat 366 kpl Kylä-jakulttuurimaisemaan liittyvät koulutustilaisuudet 2210 kurssia osallistujaa Etsi kaunein maitotie -kilpailu ehdotusta Emäntien ekoteko -kampanja tapahtumaa osallistujaa Kuntoillen kylät kuntoon -kampanja tapahtumaa osallistujaa 25 maisemaan ja luontoon liittyvää opasta painokset yhteensä noin kpl 13

14 RAKENNUSPERINTEEN YSTÄVÄT - ESITTELY Viri Teppo-Pärnä Rakennusperinteen Ystävät ry / Byggnadstraditionens Vänner Rf :n tarkoituksena on edistää vanhan rakennuskannan säilymistä, perinnerakentamisen taitojen ylläpitämistä ja tiedon soveltamista uudisrakentamiseen sekä perinteisten rakennusmateriaalien arvostuksen kohottamista ja uusiokäyttöä. Toiminnan tarkoituksena on saada vanhat rakennukset ja kulttuuriympäristöt säilymään siten, että ei tuhota niiden alkuperäistä tai kehitysvaiheiden kautta syntynyttä omaleimaisuutta ja tunnelmaa. Yhdistyksen pääasialliset toiminatamuodot ovat tiedotus-, valistus-, ja koulutustoiminta sekä opintomatkat. Yhdistys on julkaissut vuodesta 2001 alkaen Tuuma-nimistä jäsenlehteä, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Yhdistys julkaisee vuosittain myös laajempisisältöisen vuosijulkaisun. Yhdistyksen tavoitteena on jakaa valistusta rakennusperinteen arvoista pitkäjänteisesti ja ihmisiä ymmärtäen, niin että toiminta ja tiedonjakamistapa koettaisiin läheisenä ja yksityisten ihmisten ongelmiin apua tuovana. Lisätietoja: Viri Teppo-Pärnä, puheenjohtaja , NYT MUKAAN VAIKUTTAMAAN EUROOPPALAISEEN KULTTUURIPOLITIIKKAAN Europa Nostra in Finland -yhteistyöverkosto kutsuu suomalaisia kulttuuriperintöyhdistyksiä ja yksityishenkilöitä liittymään Europa Nostraan ja vaikuttamaan kulttuuriperintöämme koskevaan politiikkaan Euroopan tasolla. Suomen Kotiseutuliitto ja Suomen Arkkitehtiliitto sopivat vuoden vaihteessa Europa Nostra in Finland (EN-F) -yhteistyöverkoston muodostamisesta. Yhteistyöverkoston tarkoituksena on kehittää Europa Nostran toimintaa Suomessa ja hankkia järjestölle lisää jäseniä. Europa Nostra on kulttuuriperintöä vaalivien yhdistysten liitto, johon voi liittyä myös yksityisjäsenenä. Europa Nostralla on 225 jäsenjärjestöä, joista kuusi on suomalaisia. Myös Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö on hakenut Europa Nostran jäsenyyttä. Yksityishenkilöt mukaan lukien suomalaisia jäseniä on tällä hetkellä parisenkymmentä. Europa Nostra toimii läheisessä yhteistyössä Euroopan unionin, Euroopan neuvoston ja Unescon kanssa. Järjestö jakaa kulttuuriperintöä koskevaa tietoa, antaa neuvontaa sekä järjestää tiedotuskampanjoita kulttuuriperinnön säilyttämisen puolesta. Yksi näkyvimmistä toimintamuodoista on vuotuisten palkintojen jakaminen kulttuuriperintöä säilyttäville hankkeille. Järjestö vastaa omien 14

15 palkintojensa lisäksi Euroopan unionin kulttuuriperintöpalkintojen jakamisesta. Europa Nostra organisoi myös korkeatasoisia opintomatkoja ja konferensseja, mikä on ollut monen yksityishenkilön tärkein vaikutin jäseneksi liittymiselle. Opintomatkat suuntautuvat usein sellaisiin rakennuksiin ja kulttuuriperintökohteisiin, joihin yksityishenkilöillä ei ole normaalisti pääsyä. Europa Nostran verkkosivuilla sekä Kotiseutuliiton sivuilla osoitteessa on lisää tietoa järjestön toiminnasta ja Europa Nostran viimeisimpiä kannanottoja. Verkoston toimisto sijaitsee Kotiseutuliiton tiloissa Helsingin keskustassa. Europa Nostra in Finlandin jäseniä ja jäsenyydestä kiinnostuneita ihmisiä kokoontui 23. syyskuuta Nurmijärvelle keskustelemaan verkoston toiminnasta ja ajankohtaisista kulttuuriperintöasioista. Kuvassa etualalla vasemmalta Museoliiton Marja-Liisa Pohjanvirta, Inari Grönholm sekä Bo Grönholm Espoon kulttuurilautakunnasta ja Suomen Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Heikki Kukkonen. Takana vasemmalta Europa Nostran valtuuston jäsen Markus Bernoulli, Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Markku Tanner ja järjestösihteeri Juhani Railo. Kuva Anna-Maija Halme. 15

16 VANHAT TALOT - KALLIIT KORJAUKSET Seija Flink Ylikartanon talli korjausvaiheessa. Kuva Markku Karvonen Loviisassa järjestettiin syyskuun alussa Wanhassa wara parempi -päivät tarkoituksena esitellä yleisölle puukaupungin korjauskohteita. Toistakymmentä talonomistajaa oli avannut korjatun tai korjauksen alla olevan talonsa kiinnostuneille. Päivät olivat huikea menestys: noin 7000 ihmistä, läheltä ja kaukaa, kierteli kaupungissa tutustuen talojen mahdollisuuksiin ja ongelmiin ja osallistuen seminaareihin. Päivien järjestelystä vastasi pääasiassa Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliike ry:n aktiiviset henkilöjäsenet. Päivien kotisivu on osoitteessa: Museoviraston arkkitehti Selja Flink piti päivien yhteydessä järjestetyssä seminaarissa oheisen esitelmän, jossa hän kansantajuisesti käsittelee vanhan talon korjaajalle hyödyllisiä näkökohtia. Harvalla vanhan talon omistajalla on riittävästi rahaa talonsa korjauksiin. Tämän on hyvin voinut nähdä niistä noin 1500 avustushakemuksesta, joita olen viime vuosina käsitellyt Museovirastossa. Samalla on tullut tutuksi millaisia korjauksia taloissa halutaan tehdä. Tavanomaisimmat syyt siihen, että rahat uhkaavat loppua kesken projektin ovat seuraavat: - Talo ei ole alun perin sopiva. - Talon kunto on oletettua huonompi. - Korjataan liikaa tai vääriä asioita väärään aikaan. 16

17 SOPIVAN TALON HANKINTA Korjauskustannuksissa säästää, kun hankkii jo alun perin omiin tarpeisiin ja toiveisiin mahdollisimman hyvin sopivan talon. Oleelliset kysymykset liittyvät talon kuntoon ja tilantarpeeseen: Kuinka paljon rahaa on varattava välttämättömiin korjauksiin? Mitä isoja korjauksia on tulossa lähivuosina? Mahdummeko taloon vai onko laajentamispainetta heti toinen mokoma? Jos näyttää siltä etteivät omat toiveet mahdu juuri tähän talon, olisi viisainta harkita toista taloa. On myös syytä miettiä, haluaako oikeasti asua vanhassa talossa narinoineen, vinoine seinineen ja ötököineen. Rakennussuojelija toivoisi, että ihmiset oikeasti hyväksyisivät vanhan talon, myös sisäpuolelta. Monella on kuitenkin unelma asua vanhan näköisessä talossa, joka on sisäpuolelta kuin uusi kerrostaloasunto. Silloin uusi talo voisi olla parempi vaihtoehto. Talokauppaa varten tehty kuntoarvio on yleensä ns. pintoja avaamaton, joten yllätyksiä on luvassa. Kaikkein vaarallisimpia ovat kokemuksieni mukaan 1970-luvulla lastulevy-peruskorjatut puutalot. Tuohon aikaan käytettiin surutta muovikelmuja ja mineraalivillaa paikoissa, joihin ne eivät sovi. Eräässä kohteessa oli alapohjan paksu haltijapalkki saatu lahotettua olemattomiin käärimällä se huolellisesti muoviin. Itse ostaisin mahdollisimman vähän korjatun talon, jonka katto ei ole vuotanut. Lahohysteriaan ei silti kannata vaipua. Lahoa ja vaurioita on kaikissa vanhoissa puutaloissa, talo ei siihen yleensä kaadu. Etenkin hirsitalo on ihmeen kestävä. Tunnuslause voisi olla: Laho etenee hitaasti, etene sinä kin. OMAT VOIMAVARAT Talon hankintavaiheessa on oltava yltiörehellinen itselleen ja kukkarolleen. Talon ja tontin ostohintaan täytyy siis lisätä tarvittavien korjausten hinta. Kuinka suuri laina on järkevä? Omia remonttitaitojakin pitäisi pohtia kriittisesti. Monia hommia voi tehdä itse ja säästää siten selvää rahaa. Sen sijaan esimerkiksi peltitöitä, hirsikorjauksia, koristemaalauksia, konservointia ja sähkö- sekä putkitöitä ei kannattaisi kokemattoman edes yrittää. Ammattilaiselta työt sujuvat nopeammin ja turvallisemmin. Omalle työlle ja ajalle pitää laskea hinta. Voisiko vastaavan ajan käyttää omassa palkkatyössä ansaitsemiseen? Perheelläkin saattaa olla asiaan sana sanottavana. Pienet lapset tarvitsevat sinua nyt, viiden vuoden päästä remonttipölystä kuoriutuva isä (tavallisimmin...) on outo otus. KORJAUKSIIN VARAUTUMINNEN Korjaamiseen pitäisi ryhtyä maltillisesti ja realistisesti. Mitä enemmän asioista ottaa etukäteen selvää, sen paremmin hanke onnistuu. Valmisteluvaiheeseen olisi hyvä varata jopa vuosi aikaa! Järkevä korjaaminen perustuu siihen, että tuntee talonsa. Asiantuntijalla teetetty kuntoarvio on hyvä pohja tälle, niiden laatu ja tarkkuus kuitenkin vaihtelee aikalailla. Omistajan on itsekin hyvä tutustua taloonsa kellarista ullakolle, rakennusosa rakennusosalta. Tutkimuksen nimissä kaikkea ei silti tarvitse repiä auki. Havainnot laitetaan paperille ja arvioidaan milloin mikäkin rakennusosa on korjattava. Hienommin tätä kutsutaan pitkän tähtäimen suunnitelmaksi (PTS). Välttämättömät korjaustyöt tehdään ensin: Katto ei saa vuotaa, lattia ei saa romahtaa, homeelle ei saa altistua. Jos talossa halutaan asua, jonkinmoiset pesutilat ja keittiö täytyy olla. Moni muu asia voi odottaa. 17

18 18 Brinkhallin kellarin ovi. Kuva Seppo Aakkula.

19 Korjauskustannuksiin vaikuttavat asiat määräytyvät pääasiassa suunnitteluvaiheessa. Vanhoihin taloihin perehtynyt suunnittelija on painonsa arvosta kultaa. Mitä arvokkaampi talo, mitä mittavammat korjaustyöt - sen tärkeämpää hankkia osaavat suunnittelijat. Rakennuslupaa vaativissa muutostöissä täytyy joka tapauksessa olla pääsuunnittelija, yleensä arkkitehti. Hyvä uudisrakennusten suunnittelija ei kuitenkaan välttämättä ole hyvä korjaus- ja restaurointisuunnittelija. Perinteisiin rakenteisiin ja niiden toimintaan perehtyminen vaatii vuosien opiskelua. Suunnittelijan referenssiluettelosta voi tarkistaa, onko hän aiemmin suunnitellut vastaavanlaisia kohteita. Kaiken tämän jälkeen korjaamisen laskentakaava: Kun alustava aikataulu ja budjetti on tehty, kerrotaan ne molemmat kolmella. VÄHITEN JA VÄHITELLEN Korjauskustannuksissa on mahdollista säästää tekemällä oikeita toimenpiteitä oikeaan aikaan. Kun uhraa vähän rahaa ylläpitoon joka vuosi, voi isoja korjauksia siirtää vaikka loputtomiin. Esimerkiksi pari litraa valkoista pellavaöljymaalia vuosittain ikkunoiden ja listojen paikkamaalaukseen suojaa niitä perusteellisempaa korjausta odotellessa. Viisaan vitkuttelun aikana asioihin muodostuu suhteellisuudentajua ja epäolennaiset korjaukset unohtuvat. Vuoden asumisen jälkeen tietää oikeasti, mitkä asiat häiritsevät elämistä ja mitkä ovat vain estetiikkaa. Mitä vähe mmän tekee, sen paremmin vanhan talon ominaispiirteet säilyvät. Kun korjaa rikkimenneen ja hoitaa taloa, kustannuksia ei vanhasta talosta synny normaalia enempää. YHTEISKUNNAN TUET KORJAAMISEEN Valitettava tosiasia on se, että talon ylläpito on omistajan vastuulla. Edes suojelumerkintä ei oikeuta automaattisesti minkäänlaiseen yhteiskunnan tukeen. Suomen valtio ei myöskään suhtaudu erityisen anteliaasti kulttuuriperinnön tukemiseen. Viime vuosien uutuus kotitalousvähennys auttaa kovasti pikkuremonteissa ja sopii juuri vähitellen tekemisen filosofiaan. Kunnat myöntävät sosiaalisiin peruskorjauksiin (mummoille vessa) korjausavustuksia. Ympäristökeskusten kautta haettavat energia-avustuksen valitettavasti pikemminkin tuhoavat taloja kuin suojelevat niitä. Paksu lisälämmöneristys ja ikkunoiden uusiminen vähentävät rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaille rakennuksille on valtion budjetissa muutamia omia avustusmuotoja. Tärkeimmät yksityisiä ihmisiä koskevat ovat alueellisten ympäristökeskusten avustus rakennusperinnön hoitoon (2005: 2,3 miljoonaa euroa) ja Museoviraston entistämisavustus (2005: 0,8 miljoonaa euroa). Kummasta sitten kannattaa hakea? Yksiselitteistä ja selkeää vastausta ei ole, ja monet hakevatkin molemmista. Koska Museovirastolla on paljon vähemmän rahaa jaettavanaan, on sen avustusta pyritty tiukemmin ohjaamaan valtakunnallisesti merkittäville niin sanoituille huippukohteille. Erityisasemassa ovat noin 250 rakennussuojelulailla suojeltua kohdetta, mitä varten avustus alun perin saatiinkin. Avustusten varaan ei kannata heittäytyä, sillä määrärahat ovat pieniä ja hakijoita paljon. On myös hyvä muistaa, että avustuksen saaja sitoutuu noudattamaan tiettyjä määräyksiä ja ohjeita. Lisätietoja avustuksista esimerkiksi Museoviraston kotisivulta entavustus ja syksyllä avattavasta rakennusperinto.fi-portaalista. 19

20 KUULUMISIA KOHTEISTA BRINKHALL Immo Aakkula Refugium musicum -kamariorkesterin muusikoita Brinkhall soi -päivässä. Kuva Anna Hietala Mennyt kesä oli Brinkhallissa poikkeuksellinen. Heinäkuussa järjestetty Brinkhall soi tapahtuman saama suuri suosio ja julkisuus aiheuttivat yleisörynnistyksen, joka jatkui läpi koko kesän. Turkulaisten kiinnostu Brinkhallia kohtaan on kova. Pitkään uinunut kartano herättää suurta uteliaisuutta. Tapahtumapäiviä on Brinkhallissa toukokuun jälkeen ollut yli 60 ja rekisteröityjä vierailijoita yli 2 000! Omatoimisia vierailijoita voi olla toinen mokoma, koska puisto on suosittu retkikohde. Varsinaisia aukiolopäiviä oli Brinkhall soi -tapahtuman lisäksi vain kaksi. Jatkossa täytynee harkita säännöllistä viikonloppuaukioloa. Muut vierailijat olivat ryhmiä, joita opasti pääasiassa Heikki Toimi. Kartanolla pidettiin kolmet yksityiset juhlat, joitakin yhdistysten kokouksia, yksi puhtaasti kaupallinen tapahtuma sekä Pohjoismainen globalisaatioseminaari. Tasavallan presidentti kunnioitti läsnäolollaan Pohjoismaista globalisaatioseminaari, sen järjestäjää Göran von Bonsdorffia sekä Brinkhallia. Presidenti totesi paikan olevan aivan upean ja soveltuvan jo nykyisellään hyvin seminaari- ja kulttuurikäyttöön. Merkittävä yhteistyö on käynnistynyt Turun suomalaisen yhteiskoulun kanssa. Heidän Garderobi-projektinsa toteutetaan Brinkhallissa. Projektissa tuotetaan luvun vaihteen asuja kierrätysmateriaaleista. Puvut kuvataan Brikhallissa ja niihin liitetään historiallista taustakertomukset suomeksi ja ruotsiksi. Projektin tulokset esitellään Helsingissä Sinebrychoffin museon näyttelyssä, joka avautuu

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Avustukset rakennusperinnön hoitoon miksi, paljonko ja millä perusteella myönnetään? Henrik Wager

Avustukset rakennusperinnön hoitoon miksi, paljonko ja millä perusteella myönnetään? Henrik Wager Avustukset rakennusperinnön hoitoon miksi, paljonko ja millä perusteella myönnetään? Henrik Wager 26.10.2016 15 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla

Lisätiedot

Rakennusperinnön kunnostusavustukset

Rakennusperinnön kunnostusavustukset Rakennusperinnön kunnostusavustukset Vanhat rakennukset kuntoon 19.4.2017 Pieksämäen Veturitallit KYNÄ Kulttuuriympäristöt näkyväksi 19.4.2017 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennusperinnön hoitoon

Lisätiedot

Avustukset rakennusperinnön hoitoon:

Avustukset rakennusperinnön hoitoon: AVUSTUKSET RAKENNUSPERINNÖN HOITOON Ympäristöhallinnon määrärahoista myönnettävät harkinnanvaraiset valtion avustukset Jämsä, Rakennusperintöilta 23.9.2013 Arkkitehti Liisa Bergius Avustukset rakennusperinnön

Lisätiedot

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014 2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus

Lisätiedot

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA Lahti 15.4.2014 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevonen nauttii laiduntamisesta. Se on osa hevosen luontaista elämää. Laumaeläin,

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

PERUSPARANNUSHANKKEEN ESITTELYTILAISUUS NSPY RY

PERUSPARANNUSHANKKEEN ESITTELYTILAISUUS NSPY RY PERUSPARANNUSHANKKEEN ESITTELYTILAISUUS 9.6.2014 1 PERUSPARANNUSHANKE Tarkoittaa yhdistyksen alueen Kesävesijohdon Katujen Katuvalaistuksen Uusimista / Saneeraamista Sähköverkon 2 ESITYKSEN SISÄLTÖ Hankkeen

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta

Lisätiedot

2016 TOIMINTAKERTOMUS

2016 TOIMINTAKERTOMUS TOIMINTAKERTOMUS 2016 TOIMINTAKERTOMUS 2016 Ylimattilantie 86110 PARHALAHTI http://www.parha.net Toimintakertomus 1.1. 31.12.2016 YLEISTÄ Yhdistys perustettiin 16.10.2010. Yhdistyksen virallinen rekisteröintipäivämäärä

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta VYYHTI työpaja Taivalkoskella 10.4.2014 Kalle Hellström ProAgria Oulu/maa ja kotitalousnaiset Kuva: Aili Jussila Arvokkaiden maisema alueiden päivitysinventointi

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Näköalapaikoilta ja ruohonjuuresta

Näköalapaikoilta ja ruohonjuuresta Näköalapaikoilta ja ruohonjuuresta Elossa luonto ja elävä perintö 9.11.2016 Sini Hirvonen sini.hirvonen@kotiseutuliitto.fi Suomen suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö Yli 840 yhteisöjäsentä ja 220 henkilöjäsentä

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Arimo Helmisaari. Kokouksen sihteeriksi valittiin Tapio Rastas.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Arimo Helmisaari. Kokouksen sihteeriksi valittiin Tapio Rastas. Hallituksen kokous Aika: 27.11.2009 klo 18.00 Paikka: Yläneen kirjasto Läsnä: [x] Päivi Erävesi, [x] Arimo Helmisaari [ ] Timo Hämäläinen [x] Elisa Niittymaa [x] Pertti Peltola [x] Tiina Pihajoki [x] Heimo

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 4. KOKOUS MOREENIASSA 30.10.2012. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 4. KOKOUS MOREENIASSA 30.10.2012. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 4. KOKOUS MOREENIASSA 30.10.2012 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti PROJEKTIN TAPAHTUMIA 2.8. Tutustuminen Vuoreksen asuntomessuihin Ekotehokkuus, hulevesien

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN

HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN Luonnon- ja maisemanhoitopalvelut -seminaari Tampere 16.9.2009 Marketta Nummijärvi Kauhajoki HYYPPÄ: SIJAINTI MAISEMA- RAKENNE ARVOT

Lisätiedot

Eija Suna, Varsinais-Suomen maakuntamuseo Rakennusten entistämisavustus

Eija Suna, Varsinais-Suomen maakuntamuseo Rakennusten entistämisavustus Eija Suna, Varsinais-Suomen maakuntamuseo Rakennusten entistämisavustus Entistämisavustuksia myönnetään ensisijaisesti rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla (498/2010) suojeltuihin kohteisiin

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous Aika: 28.11.2009 klo 9.00 Paikka: Läsnä: Luontokapinetti Kopan koulu Jorma Kaarto (Viikkolehti), Päivi Erävesi, Ulla Helmisaari, Jari Helmisaari, Arimo Helmisaari, Timo Hämäläinen,

Lisätiedot

Vanhat rakennukset kuntoon Ke klo Pieksämäen Veturitallit

Vanhat rakennukset kuntoon Ke klo Pieksämäen Veturitallit Vanhat rakennukset kuntoon Ke 19.4. klo 18-20.30 Pieksämäen Veturitallit Vanhat rakennukset kuntoon klo 18 Avaussanat, Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke Hankevastaava Saara Ryhänen klo 18.05 Sielukas

Lisätiedot

TYÖTÄ JA RESTAUROINTIOSAAMISTA JOENSUUN MAASEUDULLE

TYÖTÄ JA RESTAUROINTIOSAAMISTA JOENSUUN MAASEUDULLE TYÖTÄ JA RESTAUROINTIOSAAMISTA JOENSUUN MAASEUDULLE Pohjois-Karjalan Ely-keskus, TEkeskus, Tuupovaara- Seura, Joensuun kaupunki, EU:n sosiaalirahasto Joensuun maaseutualue muodostuu v. 2005 liitetyistä

Lisätiedot

18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki

18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton ja yhdistyksien sääntöjen tarkastelua / Aluetyö AlueAvaimet: 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Maisema, virkistyskäyttö ja monimuotoisuus alueiden käytön suunnittelussa, Oulu 7.5.2014. Aili Jussila Maisemat, Ruotuun hanke, Kainuun ELY keskus

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuyritykset tutuksi-kiertue Kalajoen kaupungin hallinnoima Masva-hanke järjesti marraskuun aikana viiden

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta

Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta Kaupunginhallitus 181 25.03.2013 Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta 14/10.03.02.01/2013 KH 181 Aloite 7.1.2013: Valmistelija/lisätietoja: EU-asiamies Krista Huovila, puh.

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS. Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19.

KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS. Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19. KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19.00 Läsnä osanottajaluettelossa mainitut 55

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

Laadukasta yhdistystoimintaa, kokemuksia vuoden ajalta. Piia Iivonen, kyläkehittäjä , Kalanti

Laadukasta yhdistystoimintaa, kokemuksia vuoden ajalta. Piia Iivonen, kyläkehittäjä , Kalanti Laadukasta yhdistystoimintaa, kokemuksia vuoden ajalta Piia Iivonen, kyläkehittäjä 18.11.2014, Kalanti Varsinais-Suomen Kylät ry:n Leader-rahoitteinen kehittämishanke Tarkoituksena yhdistystoiminnan kehittäminen

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 1 SISÄLTÖ 1) Uudet seura-asut 3 2) Yhteistyösopimus Aito Säästöpankin kanssa 3 3) Perjantaipalaverit 4 4) Varainhankintaa 5 5) Ajankohtaiset pelaaja- ja joukkueasiat 5

Lisätiedot

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu -

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu - KOJONKULMA - Mahdollisuuksien maaseutu - Kyläkävelyraportti KOJONKULMA 10.7.2012 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa-

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

4. Hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma; Hyväksyttiin vuoden 2013 ja 2014 toimintasuunnitelma (liite 2).

4. Hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma; Hyväksyttiin vuoden 2013 ja 2014 toimintasuunnitelma (liite 2). 1 Selkämeren kansallispuiston ystävät yhdistys Yhdistyksen ensimmäinen kokous Aika: 28.8.2013 klo 19-20 Paikka: Luontotalo Arkki, Pori Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus Lasse Lovén avasi kokouksen ja totesi,

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Aika: perjantai 13.11.2015 klo 12.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä

Lisätiedot

Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat. Hyvät ystävät.

Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat. Hyvät ystävät. Käsikirjoitus Yhdistyksen kokouksen -video -esitykseen. Kaupunginosayhdistyksen perustamiskokouksen asialista: Kop, kop, kop 1. Kokouksen avaus Avaaja Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat.

Lisätiedot

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013 Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

JOY-KAMPANJASTA KUKU- KOULUTUKSEEN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE

JOY-KAMPANJASTA KUKU- KOULUTUKSEEN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE JOY-KAMPANJASTA KUKU- KOULUTUKSEEN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN KOULUTUS 14.1.2012 TORNIO ANNI WALLENIUS Suomen Kotiseutuliitto valtakunnallinen keskusjärjestö perustettu 1949 Jäsenet:

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

Töölön kirjasto. Kuva Teuvo Kanerva, MFA. RTS_4_16.indd

Töölön kirjasto. Kuva Teuvo Kanerva, MFA. RTS_4_16.indd R A K E N N U S T A I T E E N S E U R A K u t s u S Y Y S K O K O U K S E E N Töölön kirjasto. Kuva Teuvo Kanerva, MFA J Ä S E N T I E D O T E 4 : 2 0 1 6 RTS_4_16.indd 1 15.11.2016 16.22 R A K E N N U

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

Omalta kylältä yhdistykset paikallisten palveluiden edistäjinä

Omalta kylältä yhdistykset paikallisten palveluiden edistäjinä Turvallisuuden ja hyvinvoinnin TKI-foorumi 16.3. SataKylät ry Kyläasiamies Hanna Ruohola Omalta kylältä yhdistykset paikallisten palveluiden edistäjinä Miksi hanke suunniteltiin? Kylien lähipalvelujen

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015 Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Malliyhdistys Ry Puh. 040 123 4567 Y-tunnus 12345-6 Tiekatu 23 A 15 00120 PAIKKAKUNTA www.malliyhdistys.fi

Lisätiedot

Saamelainen maisema. Valtakunnalliset museopäivät Anár Inari. Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida

Saamelainen maisema. Valtakunnalliset museopäivät Anár Inari. Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida Saamelainen maisema Valtakunnalliset museopäivät 25.5.2016 Anár Inari Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida Esityksen rakenne Saamelaismuseo Siida hankepolku => Siidan saamelainen kulttuuriyksikkö

Lisätiedot

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 10. KOKOUS MOREENIASSA 16.4.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 10. KOKOUS MOREENIASSA 16.4.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 10. KOKOUS MOREENIASSA 16.4.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston tehtävä ja tarkoitus 1. Koota palvelu- ja niitä lähellä olevilla aloilla työskenteleviä jäseniksi 2. Toimia palkka- ja työehtojen parantamiseksi

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

KoLVI Kouvolan LVI-yhdistys, KoLVI ry

KoLVI Kouvolan LVI-yhdistys, KoLVI ry Syyskokouksen pöytäkirja, verkkoversio 1. (3) SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2015 Aika: 11.11.2015 klo 17.30 Paikka: Ravintola Nevillen Kammari, Kouvola Läsnä: 15 jäsentä 1. Kokouksen avaus KoLVIn puheenjohtaja

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 3. KOKOUS MOREENIASSA 14.6.2012. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 3. KOKOUS MOREENIASSA 14.6.2012. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 3. KOKOUS MOREENIASSA 14.6.2012 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti VÄLIRAPORTIN LUONNOS Lähtökohta ja tavoitteet verkoston luominen toimintamallin luominen

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/3 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/3 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6 Aika: Keskiviikko 25.3.2015 klo 11.45 14.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

ARKEOLOGIPÄIVÄT 2012

ARKEOLOGIPÄIVÄT 2012 ARKEOLOGIPÄIVÄT 2012 Suomen muinaismuistolaki 50 vuotta: vetreä keski-ikäinen vai raihnainen vanhus? & Arkeopeda - opetusta, opastusta, oppimista Toimittaneet: Johanna Enqvist, Juha Ruohonen & Mervi Suhonen

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

Klubisihteerin koulutus

Klubisihteerin koulutus Klubisihteerin koulutus 10.5.2017 Sihteerin koulutus 2017 1 Koulutuksen sisältö Sihteerin toimenkuva Sihteerin avaintehtävät Vuosikello Tehtävät kokouksessa Pöytäkirja & tiedottaminen Toimintakertomus

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE

POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE 1. PALOKUNTANAISTYÖ Palokuntanaistyö on palokunnissa tehtävää harrastustoimintaa. Palokuntanaisosasto on palokunnan jäsenistä muodostettu alajaosto

Lisätiedot