KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010 2017"

Transkriptio

1 KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

2 Ulkoasu ja taitto: Hanna Söderström Kustantaja: Keuruun seudun aikuiset työelämään Koulutuksella on katetta -hanke, Kehittämisyhtiö KeuLink Oy, Painopaikka: Keuruskopio Oy, KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

3 AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Keuruun seudun kilpailukyky sekä tasapainoinen ja kestävä alueellinen kehitys pohjautuvat yritteliäisyyteen, osaamiseen ja sen elinikäiseen ylläpitämiseen. Keuruu haluaa kehittyä oppivana alueena, jolle on ominaista yhdessä oppiminen, toimijoiden tiivis yhteistyö ja kehittämiskumppanuudet. Keuruun seudun tavoitteena on kehittää toimiva aikuiskoulutuksen toimintatapa, jolla turvataan Keuruun seudun aikuisväestön yleissivistävä, ammatillinen perus- ja lisäkoulutus elinkeinoelämän osaamistarpeita varten sekä osaamistason nosto kaikilla tasoilla korkeakoulutasolle saakka. Visio 2017 Aikuiskoulutuksella varmistetaan Keuruun seudun työelämän ja asukkaiden osaaminen ennakoimalla tarpeet ja toimimalla tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa verkostoissa. Arvot elinikäinen oppiminen ja ohjaus yritteliäisyys ja osaaminen yhteistyö Kehittämisen strategiset painopisteet: 1. Seudun osaamis- ja koulutustarpeisiin vastaaminen sekä osaamistason nosto - Aikuiskoulutuksen tarpeen tunnistaminen ja seudullinen ennakointi - Edellytykset osaavan työvoiman turvaamiseksi työelämässä - Yhteistyösopimukset koulutuskuntayhtymien kanssa - Osatoteuttajarooli aikuiskoulutuksessa 2. Aikuiskoulutuksen organisointi ja koordinointi Keuruun seudulla - Aikuiskoulutuksen koordinointi - Maakunnan parhaimmat paikalliset aikuisohjauksen ja neuvonnan pysyvät toimintatavat - Toimijoiden välinen tiivis yhteistyö, verkostomainen työskentely sekä johdon voimakas sitoutuminen 3. Aikuiskoulutuksen tilat 4. Rahoituskanavien hyödyntäminen 5. Seuranta ja arviointi KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

4 5. Seuranta ja arviointi Aikuiskoulutuksen kehittämistä tukeva toimintamalli Keuruun seudulla on kuvattu alla olevassa kuviossa. Aikuiskoulutuksen kehittämistä tukeva toimintamalli Keuruun seudulla on kuvattu alla olevassa kuviossa. ELY-keskus Oppisopimuskeskukset OPM, OPH AVI KOULUTUKSEN RAHOITUSMUODOT 1) Ammatillinen lisä- ja peruskoulutus 2) Henkilöstökoulutus 3) Työvoimakoulutus ja yhteishankintakoulutus 4) Oppisopimuskoulutus AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISTÄ TUKEVA TOIMINTAMALLI KEURUUN SEUDULLA Paikallinen koordinointi Ammatinvalintapsykologin palvelut Koulutuksen nivelvaiheiden ohjaus Työvoimapoliittiset koulutukset Yhteydet eri toimijoihin Koulutuksen ja osaamisen kehittämisen rahoitus Työvoima- ja ohjauspalvelut Vastuu Keuruun kaupunki Seutukunnalliset, maakunnalliset, valtakunnalliset ja globaalit toimijat UUDET OPPIMISMALLIT Esim. virtuaaliopiskelu Koulutus- ja kehittämispalvelujen tuottaminen Työnantajat Elinkeinoelämän osaamistarpeiden ennakointi ja rekrytointipalvelut Kehittäjäkumppanit Kuvio. Aikuiskoulutuksen kehittämistä tukeva toimintamalli Keuruun seudulla. Kuvio. Aikuiskoulutuksen kehittämistä tukeva toimintamalli Keuruun seudulla. 3 4 KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

5 SISÄLLYSLUETTELO KUVIOLUETTELO...6 TAULUKKOLUETTELO...6 ESIPUHE AIKUISKOULUTUSJÄRJESTELMÄ AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Globalisaatio, kansainvälistyminen ja ympäristöongelmat Työelämä- ja väestömuutokset Koulun kehityslinjat Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus aikuisten ohjausverkosto Teoriaa ja keskeisiä käsitteitä Aikuiskoulutuksen kehittämisen valtakunnalliset linjaukset Koulutus ja tutkimus vuosina kehittämissuunnitelma Koulutus- ja tiedepolitiikan aluestrategia vuoteen Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Aikuiskoulutuksen kehittäminen Keski-Suomessa Aikuiskoulutuksen kehittäminen Keuruun seudulla AIKUISKOULUTUKSEN NYKYTILANNE Keuruun seudun elinkeinorakenne Koulutusrakenne ja osaamistarpeet Keuruun seudulla Keskeiset aikuiskoulutuksen järjestäjät Keuruun seudulla Yleissivistävä aikuiskoulutus Ammatillinen aikuiskoulutus Korkea-asteen koulutus Vapaa sivistystyö Työvoimakoulutus EHDOTUS AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI PAINOPISTEET AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI Seudun osaamis- ja koulutustarpeisiin vastaaminen sekä osaamistason nosto Aikuiskoulutuksen organisointi ja koordinointi Keuruun seudulla...42 KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

6 5.3. Aikuiskoulutuksen tilat Rahoituskanavien hyödyntäminen Seuranta ja arviointi...46 LOPPUSANAT...48 LÄHDELUETTELO...50 LIITTEET LIITE 1. Keuruun kaupungin organisaatiokaavio...54 LIITE 2. Keuruun kaupungin sivistystoimen organisaatiokaavio...54 LIITE 3. Keuruun seudun koulutuksen oppimispaikka...55 LIITE 4. KATE-hankkeen ohjausryhmän kokoonpano KUVIOLUETTELO... Kuvio 1. Koulutusjärjestelmäkaavio...9 Kuvio 2. Aikuiskoulutukseen osallistuminen vuosina 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2006 (18-64-vuotias väestö)...11 Kuvio 3. Näyttötutkinnot tutkintojärjestelmässä...12 Kuvio 4. Keuruun seudun väestöennuste ikäluokittain Kuvio 5. Väestöllinen huoltosuhde vuodesta 2010 vuoteen Kuvio 6. Aikuisten ohjausverkosto...19 Kuvio 7. Työpaikat toimialoittain Keuruun-Multian alueella Kuvio 8. Väestön koulutusrakenne koulutusasteittain Keuruulla ja Multialla vuonna Kuvio 9. Yrityskyselyyn osallistuneet työnantajat päätoimialoittain...28 Kuvio 10. Aikuiskoulutuksen kehittämistä tukeva toimintamalli Keuruun seudulla Kuvio 11. Tärkeimmät ennakointityötä tekevät organisaatiot...37 Kuvio 12. Osaamisen kehittämisprosessi...43 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Alueiden toimintaympäristöön vaikuttavia megatrendejä PESTEC-jaottelun mukaan...13 Taulukko 2. Yritysten toivomat yhteistyötavat oppilaitosten kanssa Keuruun seudulla...29 Taulukko 3. Keskeiset aikuiskoulutuksen järjestäjät...30 Taulukko 4. Aikuiskoulutuksen rahoitusmahdollisuuksia...40 Taulukko 5. Opiskelun rahoituskanavat aikuisopiskelijan kannalta KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

7 ESIPUHE Aikuiskoulutus on noussut yhä tärkeämpään rooliin yhteiskunnassa ja koulutusjärjestelmässä. Eräs syy merkityksen kasvamiseen ovat työelämän rajut muutokset, johon vaikuttavat väestön kehitys ja toisaalta uuden oppimista edellyttävä tietotekninen kehitys. Elinikäinen oppiminen on noussut koulutuspoliittiseksi linjaukseksi niin kansainvälisellä, kansallisella kuin maakunnallisella tasolla. Keuruun seudulla työelämän ja koulutuksen välistä yhteistyötä halutaan kehittää edelleen. Tavoitteena on turvata edellytykset vastata tulevaisuuden muutoksiin, kuten työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen. Aikuiskoulutuksessa työelämän lisäksi korostetaan ihmisen itsensä toteuttamisen tarpeita. Koulutuksesta saatava osaaminen palvelee sekä tuottavuutta että työyhteisön toimivuutta sekä yksilön työsuoritusta. Tämän kehittämissuunnitelman yhtenä tavoitteena on kehittää Keuruun seudulle sellainen aikuiskoulutuksen toimintatapa, jolla pyritään turvaamaan aikuisväestön yleissivistävä, ammatillinen perus- ja lisäkoulutus sekä haetaan myös mahdollisuuksia osaamistason nostamiseksi korkeakoulutasolle saakka. Toimintatapaa kehitetään eri verkostojen ja yhteistyötahojen kanssa siihen suuntaan, että asiakas löytää opin polkunsa koulutukseen työelämän tarpeita silmällä pitäen. Toimintamallissa aikuiskoulutuksen koordinoinnin vetovastuu on Keuruun kaupungilla. Keuruun kaupungissa on valmistumassa Perusasteen kehittämissuunnitelma vuoteen 2017 sekä Toisen asteen kehittämissuunnitelma vuoteen Kehittämissuunnitelma on jatkoa Keuruun toisen asteen koulutuksen kehittämiselle ja sillä luodaan mahdollisuuksia aikuisväestön elinikäiseen oppimiseen. Aikuiskoulutuksen kehittämissuunnitelman laatiminen annettiin Keuruun seudun aikuiset työelämään Koulutuksella on katetta eli KATE-hankkeen tehtäväksi syksyllä Eri prosessien kautta työ on valmistunut lopulliseen muotoon marraskuussa Aikuiskoulutuksen kehittämissuunnitelma on syntynyt prosessimaisesti. Kehittämissuunnitelmaan on haettu linjauksia KATE-hankkeen ajan ohjausryhmän kokouksissa sekä sidosryhmien kanssa työskennellessä. Oh- KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

8 jausryhmä on kokoontunut yhteensä seitsemän kertaa. Suunnittelu- ja kirjoitustyötä on viety eteenpäin työryhmässä, johon ovat osallistuneet Keuruun kaupungin sivistysjohtaja Kerttu Ruhanen, Kate-hankkeen projektipäällikkö Hanne Ylitalo sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy:n koulutuskoordinaattori Satu Pölkki. Kehittämissuunnitelmaa on käsitelty ja/tai annettu kommentoitavaksi seuraavissa tilaisuuksissa: Keuruun toisen asteen johtoryhmä , , , KATE -hankkeen ohjausryhmän kokoukset Keuruun kaupungin sivistyslautakunta Keuruun seudun aikuiskoulutuksen kehittämispäivä Keuruun seudun aikuisohjauksen verkostopalaveri Tässä kehittämissuunnitelmassa kuvataan aikuiskoulutuksen kehittämistä tukeva toimintatapa Keuruun seudulla, painopisteitä aikuiskoulutuksen kehittämiseksi sekä keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Kehittämissuunnitelmaa on muokattu annetun palautteen perusteella. EU on osallistunut KATE-hankkeen rahoitukseen. Keuruulla Kerttu Ruhanen Sivistysjohtaja Keuruun kaupunki Hanne Ylitalo Projektipäällikkö, Kate-hanke Kehittämisyhtiö Keulink Oy Satu Pölkki Koulutuskoordinaattori Kehittämisyhtiö Keulink Oy 8 KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

9 KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AIKUISKOULUTUSJÄRJESTELMÄ 1. AIKUISKOULUTUSJÄRJESTELMÄ Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu: yhdeksänvuotisesta yleissivistävästä perusopetuksesta (peruskoulu), jota ennen yhdeksänvuotisesta yleissivistävästä perusopetuksesta (peruskoulu), jota ennen lapsilla on lapsilla on oikeus osallistua vuoden kestävään esiopetukseen oikeus osallistua vuoden kestävään esiopetukseen peruskoulun jälkeisestä koulutuksesta, johon kuuluvat ammatillinen koulutus ja peruskoulun jälkeisestä koulutuksesta, johon kuuluvat ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus lukiokoulutus korkea-asteen koulutuksesta, jota annetaan ammattikorkeakouluissa ja korkea-asteen yliopistoissa. koulutuksesta, jota annetaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Aikuiskoulutusta on tarjolla on tarjolla kaikilla kaikilla koulutusasteilla. koulutusasteilla. Suomalainen Suomalainen aikuiskoulutusjärjestelmä aikuiskoulutusjärjestelmä jakautuu kuitenkin kahteen pääalueeseen: jakautuu kuitenkin kahteen pääalueeseen: vapaa sivistystyö ja yleissivistävä aikuiskoulutus sekä vapaa sivistystyö ja yleissivistävä aikuiskoulutus sekä ammatillinen aikuiskoulutus ammatillinen aikuiskoulutus Kuvio 1. Koulutusjärjestelmäkaavio (www.oph.fi, ). Kuvio 1. Koulutusjärjestelmäkaavio (www.oph.fi, ). KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

10 Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämishaasteita ja mahdollisuuksia ovat: 1) uudenlaiset työmallit ja verkostot 2) opetuksen laadun turvaaminen 3) koulutusrakenteiden joustavuus ja 4) koulutuksen painopisteen siirtäminen reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen. Erityisesti koulutuksen laatuun sekä jatko- ja täydennyskoulutukseen liittyvät kysymykset ovat nousseet suurimman muutospaineen kohteiksi. (Aalto, Ahokas & Kuosa 2008.) Aikuiskoulutuksen määritelmä Aikuiskoulutuksesta on esitetty erilaisia määritelmiä. Aikuiskoulutuksessa opetuksen sisällössä ja järjestelyissä huomioidaan opiskelijan aiemmat tiedot, taidot ja elämäntilanne. Aikuiskoulutus voi olla perustutkintoopetusta, tutkintoon kuuluvia opintoja, näyttötutkintoihin valmentavaa koulutusta, oppisopimuskoulutusta, ammattitaitoa uudistavaa ja laajentavaa lisä- ja täydennyskoulutusta tai kansalais- ja työelämätaitoihin valmentavia yhteiskunnallisia opintoja ja harrastusopintoja. Koulutus voi olla opiskelijan kustantamaa, työvoimapoliittista, oppisopimus- tai henkilöstökoulutusta. Aikuiskoulutusta järjestetään niin nuorten koulutusjärjestelmään kuuluvissa oppilaitoksissa, yksinomaan aikuiskoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa, yrityksissä kuin myös henkilöstökoulutuksena työpaikoilla. Tässä kehittämissuunnitelmassa aikuiskoulutuksella tarkoitetaan aikuisille suunniteltua ja järjestettyä koulutusta kattaen kaikki aikuiskoulutuksen järjestämistavat, rahoitusmuodot ja kouluasteet. Osaamisen kehittämisellä tarkoitetaan koulutuksen lisäksi kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla yksilön tai yhteisön todettu osaamistarve saadaan tyydytetyksi. Aikuiskoulutuksen keskeisiä tehtäviä ovat työelämässä tarvittavan osaamisen vahvistaminen, työllistymisen edistäminen ja työttömyyden vaikutusten lieventäminen. Nämä tehtävät ovat korostuneesti esillä lähitulevaisuudessa. Samalla tavoitteena on osallistumispohjan laajentaminen ja tasa-arvon lisääminen aikuiskoulutukseen osallistumisessa. (Opetusministeriö 2009 a.) Aikuiskoulutukseen osallistui vuonna 2006 joka toinen vuotias eli yli 1,7 miljoonaa henkilöä. Aikuiskoulutukseen osallistuminen on pysynyt lähes samalla tasolla kuin se oli vuonna 2000 (ks. kuvio 2). 10 KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

11 KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kuvio 2. Aikuiskoulutukseen osallistuminen vuosina 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2006 (18-64-vuotias väestö) Kuvio 2. Aikuiskoulutukseen osallistuminen vuosina 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2006 ( (Tilastokeskus 2008). vuotias väestö) (Tilastokeskus 2008). Aikuisten on mahdollista suorittaa ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot näyttötutkintona. Aikuisten on mahdollista suorittaa ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot näyttötutkintona. Julkinen panostus (valtio ja kunnat) nuorten ja aikuisten ammatilliseen koulutukseen on noin 86 % ja panostus nousee Julkinen noin panostus 96 %:n, kun (valtio otetaan ja huomioon kunnat) nuorten työvoimahallinnon ja aikuistenkustantama ammatilliseen koulutus. koulutukseen (Tammilehto on 2010.) noin 86 % ja panostus nousee noin 96 %:n, kun otetaan huomioon työvoimahallinnon kustantama koulutus. (Tammilehto 2010.) Aikuisten näyttötutkinnot Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa. Kaikki ammatilliset Aikuisten näyttötutkinnot perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot voidaan suorittaa näyttötutkintona. Näyttötutkinnossa ammatillinen osaaminen osoitetaan ensisijaisesti tyypillisissä työtehtävissä aidossa työympä- Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa. Kaikki ristössä. ammatilliset Tutkinnon perustutkinnot, suorittaja osallistuu ammattitutkinnot usein koulutukseen, ja jonka erikoisammattitutkinnot avulla hän hankkii tarvittavan voidaan ammattitaidon. näyttötutkintona. Mikäli tutkinnon Näyttötutkinnossa suorittajalla on jo ammatillinen riittävä ammattitaito, osaaminen hän osoitetaan voi suorittaa ensisijaisesti näyttötutkinnon tyypillisissä tai sen suorittaa osan työtehtävissä osallistumatta aidossa koulutukseen. työympäristössä. (Opetushallitus Tutkinnon 2010, 43.) suorittaja osallistuu usein koulutukseen, jonka avulla hän hankkii tarvittavan ammattitaidon. Mikäli tutkinnon suorittajalla on jo riittävä ammattitaito, hän voi suorittaa näyttötutkinnon tai sen osan osallistumatta koulutukseen. (Opetushallitus 2010, 43.) 11 KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

12 NÄYTTÖTUTKINNOT TUTKINTOJÄRJESTELMÄSSÄ Yliopistotutkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Suoritetan näyttötutkintona T Y Ö E L Ä M Ä Yliopistotutkinto Perusopetus Ammatilliset perustutkinnot Erikoisammattitutkinnot Ammattitutkinnot Kuvio 3. Näyttötutkinnot tutkintojärjestelmässä (Opetushallitus 2010, 43). Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen koulutusjärjestelmässä Yksilökohtaisuus toimii aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen ohjaavana periaatteena. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella pyritään opiskelijan tai tutkinnon suorittajan kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisiin koulutus- ja tutkintoprosesseihin. Aikaisemman osaamisen tunnustaminen kiinnittää huomiota siihen tosiasiaan, että opimme ja hankimme tietoja, taitoja ja valmiuksia koulutusjärjestelmässä, mutta myös työelämässä, järjestötoiminnassa, harrastuksissa ja vapaa-aikana. (Opetusministeriö 2002 a, ) Aikuisten oppimisvaikeudet Opiskelijan tuen tarve voi johtua eriasteisista ja laajuisista oppimisen esteistä, joita ovat esimerkiksi lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet, matemaattiset vaikeudet, keskittymisen ja tarkkaavuuden häiriöt. Opintoja voivat myös haitata esimerkiksi opiskelijan hankala elämäntilanne ja siihen mahdollisesti liittyvät mielenterveys- sekä sopeutumisvaikeudet. Esimerkiksi Jyväskylän aikuisopistolta löytyy erityisopetussuunnitelma, joka linjaa erityisopetuksen toimintatapaa sekä varmistaa yhdessä tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien kanssa opiskelijan henkilökohtaisten opinpolkujen toteutumisen sekä yhtenäiset menettelytavat. Aikuisopiston erityisopetussuunnitelma varmistaa myös osaltaan erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille tavoitteen mukaiset avoimet, joustavat ja monipuoliset oppimisympäristöt, jotka luovat mahdollisuuksia opiskelijan yksilöllisiin ratkaisuihin, kun rakennetaan opiskelijan opinpolkua. 12 KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

13 2. AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Aikuiskoulutuksen toimintaympäristö on jatkuvassa muutostilassa. Alueiden toimintaympäristöön 2. AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET vaikuttavia megatrendejä voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti ja systemaattisesti jakaen esim. PESTEC-ryhmittelyyn (P= political, E= economic, S= social, T= technological, E= environmental, Aikuiskoulutuksen toimintaympäristö on jatkuvassa muutostilassa. Alueiden toimintaympäristöön vaikuttavia megatrendejä C= cultural/citizen/customer): voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti ja systemaattisesti jakaen esim. PESTEC-ryhmittelyyn (P= political, E= economic, S= social, T= technological, E= environmental, C= cultural/citizen/customer): Globalisaatio eli eli pääomien pääomien ja tavaran ja tavaran vapaa vapaa liikkuminen liikkuminen maailmassa maailmassa sekä tekniikan sekä tekniikan kehittyminen kehittyminen ovat muuttaneet maailman taloussuhteita, työn jakaantumista maapallolla sekä työn ja työsuhteiden luonnetta. Maapallon ekosysteemejä muuttavat ja uhkaavat ympäristöongelmat ovat nousseet uuteen suuruusluokkaan. Niitä on ovat muuttaneet maailman taloussuhteita, työn jakaantumista maapallolla sekä työn ja työsuhteiden luonnetta. Maapallon ekosysteemejä muuttavat ja uhkaavat ympäristöongelmat ovat nousseet mahdoton ohittaa. Maamme väestö vanhenee ja työvoiman määrä supistuu. Tieto- ja viestintätekniikan ja tietoverkkojen kehitys vaikuttaa ihmisten arkeen ja kanssakäymiseen suuresti. Nämä käynnissä olevat muutok- uuteen suuruusluokkaan. Niitä on mahdoton ohittaa. Maamme väestö vanhenee ja työvoiman määrä set supistuu. asettavat Tietomerkittäviä ja viestintätekniikan haasteita nykyiselle ja aikuiskoulutukselle. tietoverkkojen kehitys (Aikuiskoulutuspolitiikka vaikuttaa ihmisten Suomessa arkeen 2010 ja -luvun alkuvuosina ) 13 Globaalissa kilpailussa menestyminen edellyttää yrityksiltä erikoistumista, muutosvalmiutta, omien vahvuuksien hyväksikäyttöä sekä jatkuvaa tuottavuuden parantamista. Sekä teollista että palvelujen tuotantoa kehite- Taulukko 1. Alueiden toimintaympäristöön vaikuttavia megatrendejä PESTEC-jaottelun mukaan (Heinonen 2009, 9). Taulukko 1. Alueiden toimintaympäristöön vaikuttavia megatrendejä PESTEC-jaottelun mukaan (Heinonen 2009, 9). PESTECjaottelu - KOKONAIS- JA Alueiden toimintaympäristön muutoksiin vaikuttavia megatrendejä KYSYNTÄTARKASTELUA Politiikka (P) Talous (E) Yhteiskunta (S) Teknologia (T) Ympäristö (E) Asukas (C) EU:n laajeneminen ja sen lähialueiden kehityskulun epävarmuus talouden globalisoituminen ja digitalisoituminen väestön ikääntyminen, aluekehityksen eriytyminen kasvaviin kaupunkiseutuihin ja muuttotappioalueisiin, väestön taloudellinen ja sosiaalinen polarisaatio, median kasvava läsnäolo, kompleksisuuden lisääntyminen, siirtymä tietoyhteiskuntaa seuraavaan yhteiskunnalliseen kehitysvaiheeseen aikaisempien kehitysvaiheiden kerrostumien säilyessä taustalla, turvallisuus- ja terveellisyyshakuisuuden kasvaminen kiihtyvä teknologinen muutos, tieto- ja viestintätekniikan yhdentyminen ja inhimillistyminen, bio- ja nanoteknologia ympäristöongelmien kärjistyminen/ilmastonmuutos ja vahvojen ekologisten ja energiatehokkaiden reunaehtojen määrittyminen, eettinen ja ekologinen vastuunkanto liikkumisen ja vuorovaikutuksen lisääntyminen, elämäntapojen ja toimintatapojen yksilöllistyminen, verkottuminen, toimintojen eriaikaistuminen, 24/7-yhteiskunta 2.1. Globalisaatio, kansainvälistyminen ja ja ympäristöongelmat KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

14 tään tehokkaammaksi ja taloudellisemmaksi. Tämä tapahtuu viimeisimpien tieteen ja tekniikan saavutusten avulla. Työelämä kansainvälistyy voimakkaasti ja niin ammattirakenteet, työtehtävät kuin myös työn sisällöt muuttuvat. Uudet, syntyvät työpaikat edellyttävät korkeatasoista ja monipuolista osaamista. Menestyminen edellyttääkin panostusta inhimilliseen pääomaan perinteisempien pääomamuotojen rinnalla. Osaamisen kehittämisessä korostuvat sekä toiminnan laatuun että verkostoitumiseen liittyvät tekijät. (Opetusministeriö 2002 b.) 2.2. Työelämä- ja väestömuutokset Globaalissa kilpailussa ja elinkeinoelämän rakennemuutoksessa työntekijöiden osaamisen vahvistamista voidaan pitää keskeisenä keinona lisätä yritysten kilpailukykyä. Nuorena hankittu koulutus ei aina riitä muuttuvilla työmarkkinoilla, vaan osaamista tulee täydentää työuran eri vaiheissa. Osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen nähdään keinoina parantaa työmarkkinoiden kohtaantoa, ikääntyvien työntekijöiden työllisyyttä, tuottavuutta ja työhyvinvointia. Työmarkkinoiden muutos koskettaa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla työskenteleviä. Työn muuttuvat vaatimukset ja uudet haasteet edellyttävät oppimista. Tärkeää on reagointi osaamisen taitepisteistä. (Keski-Suomen liitto 2009.) Työelämän jatkuvat muutokset heikentävät työssä jaksamista. Mahdollisuus koulutukseen puolestaan lisää työssä jaksamista. Globaalin talouden kehityksen ja meneillään olevan taantuman rakenteellisten vaikutusten johdosta Suomen tulee toisaalta etsiä kilpailukyvyn säilyttämiseksi uusia ratkaisuja ja toisaalta vahvistaa myös niitä olemassaolevia osaamisalueita, jotka ovat tulevaisuudessa kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta tärkeitä. Koulutuksen ja työelämän yhteys nähdään tärkeäksi tekijäksi tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamisessa. Sekä työn uusien osaamisvaatimusten että muuttuvan ikärakenteen vuoksi kasvavat haasteet osaavan ja motivoituneen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. (Opetusministeriö 2009 b.) 14 KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

15 KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kuvio 4. Keuruun seudun väestöennuste ikäluokittain (Tilastokeskus, tietojen koordinointi Kuvio 4. Keuruun seudun väestöennuste ikäluokittain (Tilastokeskus, tietojen KeuMu Pro 2 hanke). koordinointi KeuMu Pro 2 hanke). Lähitulevaisuudessa on edessä kaksoishaaste: nuorisoikäluokat pienenevät ja ikääntyvän työvoiman määrä kasvaa (ks. kuvio yllä). Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy. Työvoiman koulutustaso muuttuu työvoiman määrällisten Lähitulevaisuudessa muutosten ohella, on edessä mikä kaksoishaaste: aiheuttaa aikuiskoulutuksen nuorisoikäluokat merkityksen pienenevät kasvun. ja ikääntyvän Kuviossa 5, seuraavalla määrä sivulla, kasvaa on esitetty (ks. väestöllinen kuvio yllä). huoltosuhde Kilpailu osaavasta vuodesta 2010 työvoimasta vuoteen kiristyy. Väestöllisessä Työvoiman huoltosuhteessa koulutustaso työvoiman verrataan lasten ja vanhuseläkeläisten määrää työikäisen väestön määrään. Luvut on esitetty 100 työikäistä muuttuu työvoiman määrällisten muutosten ohella, mikä aiheuttaa aikuiskoulutuksen merkityksen kohden. kasvun. Kuviossa 5 on esitetty väestöllinen huoltosuhde vuodesta 2010 vuoteen Väestöllisessä huoltosuhteessa verrataan lasten ja vanhuseläkeläisten määrää työikäisen väestön määrään. Luvut on esitetty 100 työikäistä kohden. KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

16 KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE VUODESTA 2010 VUOTEEN 2040 (Lähde: Tilastokeskus (Väestöennuste 2009): tietojen muokkaus KeuMu Pro2 -hanke) Kuvio 5. Väestöllinen huoltosuhde vuodesta 2010 vuoteen 2040 (Tilastokeskus, väestöennuste 2009; tietojen Kuvio muokkaus 5. Väestöllinen KeuMu Pro2 huoltosuhde hanke). vuodesta 2010 vuoteen 2040 (Tilastokeskus, väestöennuste 2009; tietojen muokkaus KeuMu Pro2 hanke) Koulun kehityslinjat Koulutuksen toimintaympäristö on monin tavoin muutoksessa. Yleismaailmalliset megatrendit vaikuttavat 2.3. Koulun kehityslinjat koulutukseen. Helakorpi (2005, ) esittää koulun megatrendeiksi seuraavia kymmentä kehityslinjaa: 1. Asiakaslähtöinen toiminta Koulutuksen toimintaympäristö on monin tavoin muutoksessa. Yleismaailmalliset megatrendit 2. Uudet tiedon ja oppimisen käsitykset vaikuttavat koulutukseen. Helakorpi (2005, ) esittää koulun megatrendeiksi seuraavia 3. Oppilaitoksen sisäisen toiminnan uudistuminen kymmentä kehityslinjaa: 4. Oppisisältöjen uusiminen 5. Tietotekniikan laaja hyväksikäyttö 6. Oppilaitosten keskinäinen yhteistyö 1. Asiakaslähtöinen toiminta 7. Oppilaitoksen päätösvallan lisääntyminen, tulosvastuullisuus 2. Uudet tiedon ja oppimisen käsitykset 8. Oppilaitosten omistuspohjan yhtenäistäminen 3. Oppilaitoksen sisäisen toiminnan uudistuminen 9. Kansainvälinen yhteistyö 4. Oppisisältöjen uusiminen 10. Uusi maailman- ja ihmiskuva 5. Tietotekniikan laaja hyväksikäyttö 16 KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

17 Tulevaisuudessa tulee lisääntymään mm. informaalinen oppiminen, oppilaitosten verkostoituminen keskenään ja muihin alueen vaikuttajiin, kansainvälistyminen (monikansallisuus), tietotekniikka ja tietoverkot, itseohjautuvuuden tarve, uusmedian osuus koulutuksessa, viestinnälliset taidot sekä koulutuksen ja muun yhteiskunnan vuorovaikutus. Tulevaisuuden koulussa puolestaan voidaan nähdä vähenevän mm. muodollinen koulutus, perinteinen luokkahuoneopetus sekä opettajan kiinteä työrooli. (Helakorpi 2005, 137.) Meneillään olevat koulun kehityslinjat luovat uusia mahdollisuuksia opintojen toteuttamiseen yksilöllisesti, mutta myös opintoja henkilökohtaistaen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus aikuisten ohjausverkosto Elinikäinen oppiminen Elinikäisen oppimisen käsitteen tavoite on ottaa haltuun koko ihmisen elämänkaari kattaen kaikki elämänvaiheet ja oppimisen ympäristöt. Ihmisten elämässä ei ole enää selkeätä uraa lapsuudesta työn kautta vanhuuteen, vaan on oltava yhä valmiimpi opiskelemaan, vaihtamaan ammattia ja alaa sekä sopeutumaan uusiin vaatimuksiin työssä ja vapaa-ajalla. Oppimista tapahtuukin niin kouluissa ja oppilaitoksissa, työpaikoilla, toimimalla järjestöissä ryhmissä, perheen piirissä kuin myös vapaa-ajalla. Entistä useammin kyse onkin oppimista työssä ja muissa arjen tilanteissa. (Karjalainen 2010, 13; Lehtinen 2003; Lempinen 2010, 149.) Euroopan parlamentti ja neuvosto (päätös 2006/1720/EY) ovat määritelleet elinikäisen oppimisen tarkoittavan kaikkea sellaista ihmisen koko elinikänsä aikana hankkimaa koulutusta, virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelta annettavaa epävirallista koulutusta ja arkioppimista, jonka tuloksena henkilökohtaiset, kansalaisuuteen liittyvät, sosiaaliset ja/tai työhön liittyvät tiedot, taidot ja pätevyydet paranevat. Siihen sisältyy ohjaus- ja neuvontapalveluiden tarjoaminen. Aikuiskoulutus on keskeinen osa elinikäistä oppimista. Elinikäistä oppimista kehitetään reagoimaan yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin, jotta väestön ikääntymisen aiheuttama työvoimavaje saadaan katetuksi. Tämän lisäksi syrjäytymisuhan alla oleva aktiivi-ikäinen väestö on aikuiskoulutusmahdollisuuksia hyödyntäen pyrittävä saamaan takaisin työelämään. (Opetusministeriö 2002 b.) Elinikäisellä oppimisella varmistetaan sivistys ja osaaminen, jolle maamme tulevaisuus rakentuu. Osaavat suomalaiset nähdään tärkeimpänä voimavaranamme, jolle hyvinvointi ja elinkeinoelämän menestys perustuvat. (Elinikäisen oppimisen neuvoston ohjelmajulistus 2010.) Elinikäinen ohjaus Elinikäisen oppimisen rinnalle on tuotu elinikäisen ohjauksen käsite. Elinikäiseen oppimiseen liitettävällä ohjauksella tarkoitetaan toimia, joiden avulla eri ikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa ja kiinnostuksensa, missä tahansa elämänvaiheessa, tehdä koulutukseen ja ammattiin liittyviä päätöksiä. Ohjauspalveluja tuotetaan erilaisissa toimintaympäristöissä, kuten oppilaitoksissa ja työvoimatoimistoissa, työpaikoilla, järjestöissä sekä yksityisinä palveluina. Aikuisen eri roolit vaikuttavana kansalaisena, kasvattajana ja tuotannon tekijänä vaikuttavat aikuisten ohjaustarpeisiin. Laajasti tarkastellen ohjauksen tavoite on aut- KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

18 taa aikuista yksilöä tekemään perusteltuja päätöksiä ja siirtymiä henkilökohtaisessa, koulutuksellisessa sekä työuraan liittyvässä elämänkulussa. (Aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 2006, 7.) Elinikäinen ohjaus on olennainen tekijä, kun halutaan varmistaa, että kansalaisten koulutus- ja urapäätökset perustuvat vakaalle pohjalle. Ohjauksen merkitys korostuu nivelvaiheissa, ts. siirryttäessä koulutusjärjestelmän eri tasoilta ja sektoreilta toisille tai koulusta aikuis- ja työelämään, hakeuduttaessa uudelleen koulutukseen, palattaessa työmarkkinoille työttömyyskausien tai kodinhoitojaksojen jälkeen tai siirryttäessä muunlaiseen työhön. (Spangar, Arnkil & Vuorinen 2008, 15.) Ohjaus nähdään yhtä olennaisena osana elinikäisen oppimisen palveluita kuin koulutuksen järjestäminenkin (Elinikäisen oppimisen neuvoston ohjelmajulistus 2010). Aikuisten ohjausverkosto Yksilölliseen kehityskaareen liittyen tarvitaan elämänpituista ohjausta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yksilöillä olisi jatkuva tarve ohjaukselle ja tuelle, vaan tarve ohjaukselle aktivoituu eri tavoin elämänkaaren eri vaiheissa. Kuhunkin kehitykselliseen tarpeeseen saadaan tukea ja ohjausta eri tahoilta. Kuvioon 6, seuraavalla sivulla, on koottu työssä olevien aikuisten ohjausverkoston keskeiset toimijat. Kuviossa on myös esitetty esimerkkejä niiden toiminnoista. Esimerkiksi tämä aikuisten ohjausverkosto rakentuu eri toimijoista, joiden palveluja yksilöt hakevat kulloiseenkin tarpeeseen. (Karjalainen 2010, 17.) 18 KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

19 mm. perehdytys, työnopastus mentorointi työnohjaus TYÖPAIKKA valmennus työssäoppimisen ohjaus kehityskeskustelut urasuunnitelmien laatiminen AMMATTIJÄRJESTÖT keskustelu, pohdinta, materiaalien tulkinta kokemusten vaihtaminen informaali mentorointi INFORMAALIT TOIMIJAT perheenjäsenet, ystävät, kollegat AIKUISTEN OHJAUSVERKOS- TO tiedonhaku: opintoluotsi, ammattinetti, A-URA, koulutuslinja itsearviointitehtävät: AVO ja tehtäväkori (MOL-verkkosivusto) itsearviointivälineet ja itsenäisen työskentelyn materiaalit OMAEHTOISEN TYÖSKENTELYN MATERIAALIT tiedottaminen opinnoista opintoneuvonta opintojen henkilökohtaistaminen, HOPS, AHOT tuutorointi AIKUISOPPILAITOKSET mm. aikuislukiot, ammatilliset oppilaitokser, avoimet yliopistot verkkopalvelut koulutukset ja valmennukset työuraneuvonta kouluttautumisväylien etsiminen stipendit osaamisen OHJAUSPALVELUJA kehittämiseksi TARJOAVAT YKSITYISET YRITYKSET outplacementi couching työnohjaus henkilöarvioinnit uraohjaus TYÖ- JA ELINKEINOHALLINTO koulutus ja ammattitietopalvelujen tuottaminen koulutusneuvonta ammatinvalinnanohjaus ja urasuunnittelu työvoimakoulutus ammatillinen kuntoutus Kuvio 6. Aikuisten ohjausverkosto (Karjalainen 2010, 22). Aikuisten ohjausverkostoon kuuluu useita toimijoita, joista esimerkkinä mainittakoon aikuisoppilaitokset, työ- ja elinkeinohallinto, ohjauspalveluja tarjoavat yritykset, ammattijärjestöt, työpaikka sekä informaalit toimijat. Tämän lisäksi aikuisella on käytettävissään omaehtoiseen työskentelyyn tarkoitettuja materiaaleja (esim. TE-hallinnon tuottamat materiaalit verkkosivuilleen). (Karjalainen 2010.) KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

20 2.5. Teoriaa ja keskeisiä käsitteitä Aikuisuuden hämärtyminen Aikuisuuden raja on hämärtynyt. Kuten Koski ja Moore (2001) toteavat, aikuisuutta ei voi pitää yksiselitteisenä ikävaiheena tai selkeänä siirtymänä elämänkulussa. Aikuisuus saa poikkeavia kriteerejä sen mukaan, tarkastellaanko lainsäädäntöä, koulutusjärjestelmää tai työelämän käytäntöjä. Ihmisten elämänkulku ja valinnat niin työelämän, perhe-elämän kuin myös formaalin koulutuksen alueella osoittavat, että kehityspsykologian ja erilaisten säädösten normittaman elämänkulun ylitykset ovat mahdollisia, mutta myös yleisiä. (Emt.) Itseohjautuvuus Itseohjautuvuudella tarkoitetaan yksilön kykyä ohjata omaa toimintaa ja oppimista. Itseohjautuvuus nähdään elinikäisen oppimisen välineenä. Itseohjautuvan oppimisen prosessissa oppijalla on vastuu omasta oppimisestaan. Itseohjautuvuuden kehittyminen on tärkeä aikuiskoulutuksen tavoite. Mentorointi Nopeasti muuttuvassa työelämässä tarvitaan yhä enemmän erilaisia ohjauksellisia interventioita tukemaan työntekijöiden kehitystä, työuria, työssä oppimista ja työssä jaksamista. Työpaikoilla tapahtuva mentorointi nähdään yhtenä tällaisena tukimuotona ollen myös yksi elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaustoimi. Mentorointi nähdään toimintana, joka perustuu kahden ihmisen väliseen luottamukselliseen vuorovaikutukseen. Mentori on henkilö, joka tarjoaa neuvoa, tukea ja ohjausta aktorille eli mentoroitavalle. (Karjalainen 2010, 12, 19, 31; Korhonen 2010, 94.) Muutosjohtaminen Muutosjohtaminen on systemaattinen ja hallittu tapa vielä muutosta eteenpäin. Vuorinen (2008, 29) mainitsee muutosjohtamisen voiman olevan siinä, että muutosjohtaja etsii uusia työntekotapoja ja uskaltaa kyseenalaistaa olemassa olevia, mikäli ne eivät enää ole tehokkaita. Muutosjohtaja ei vain reagoi ympäristöön, vaan toimii proaktiivisesti haluten luoda ja muokata ympäristöä (emt.). Nykänen (2010) on laatinut väitöskirjan ohjauksen palvelujärjestelyihin liittyen. Hänen mukaansa palvelujärjestelyiden verkoston menestyksellisessä toiminnassa näyttäisivät korostuvan yksilöllinen ja moniääninen tiedonmuodostus, kaikkien osallisuuden mahdollistava toiminta sekä verkostossa toimimisen aiheuttava muutos. Tutkimustulosten merkitystä pohtiessaan Nykänen (emt. 273) mainitsee emt. tekijöiden näyttävän muuttavan tapaa ajatella organisoitumista ja johtajan roolinmuutoksen tutkimustarvetta toiminnan verkostoituessa. 20 KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

21 Sivistystoimen johtamisen resursointi Kuntien yleissivistävän sivistystoimen johtamisen resurssien puute on todettu haittaavan merkittävästi sekä sivistystoimen käytännön että strategista johtamista. Kuntien sivistystoimen johtamisen resursseja tulisi kehittää Opetusministeriön tutkimuksen mukaan erityisesti lisähenkilöstön palkkaamisen sekä koulutuksen avulla. (Opetusministeriö 2009 c, 117.) Sivistystoimen strateginen kehittäminen koetaan yhä tärkeämmäksi ja sen tavoitteena on etenkin kuntalaisten opetuspalvelujen varmistaminen. Kunnat pyrkivät sopeuttamaan toimintojaan muuttuvaan toimintaympäristöön turvatakseen palvelut ja varmistaakseen kunnan kestävän talouden. Kuntien sivistystoimen johtamiseen vaikuttavat tulevaisuudessa opetuspalvelujen tarpeen ja tarjonnan sekä palvelujen toteuttamistavan muutokset. Opetuspalvelujen tarpeen ja tarjonnan sekä opetuspalvelujen toteuttamistavan muutosten ennakoiminen on erittäin tärkeää kuntien koulutuksen kestävälle kehittämiselle. (Opetusministeriö 2009 c, ) Verkostot Verkoston tai verkostojen käsitteellä viitataan usein sosiaalisiin verkostoihin, joilla tarkoitetaan yksilöiden välille muodostuvia heikkoja tai vahvoja siteitä (Kohtamäki 2005, 22). Sosiaaliset verkostot ovat organisaatioille resurssien lisäksi tärkeitä viestintäkanavia, joiden kautta tietämys leviää organisaation sisällä ja organisaatioiden välillä (Kantola, Hautala & Lind 2006). Verkostoille on ominaista, että ne itsekin muuttuvat ympäristön muutoksen mukaan (ks. esim. Niemelä 2002, 18; Suominen, Aaltonen, Ikävalko, Hämäläinen & Mantere 2007). Engeström (2004, 85) tarkoittaa verkostolla moniorganisatorisessa kentässä tai maastossa vaikuttavien toimintajärjestelmien suhteellisen vakiintuneiden, stabiilien keskinäisten yhteyksien muodostamaa kokonaisuutta, joka usein ankkuroituu aineelliseen infrastruktuuriin, nykyisin ennen muuta tietoverkkoihin. Yksilölliset ja joustavat opintopolut Yksiköllisillä opintopoluilla mahdollistetaan sekä erilaisten oppijoiden taipumusten ja lahjakkuuksien että erilaisten osaamisvaatimusten huomioiminen. Näin on mahdollista paremmin vastata muuttuviin työelämän tarpeisiin. Oppimisen yleistyminen työelämässä, verkostoissa ja sähköisissä ympäristöissä muuttaa perinteisiä oppilaitoskeskeisiä oppimisympäristöjä ja samalla opettajan työtä, jossa korostuu oppijoiden mahdollisuuksien esiin nostaminen ja aiempaa parempi työelämän tuntemus. Yksilölliset opintopolut perustuvat henkilökohtaistamiseen ja niiden perustana ovat ohjauspalveluiden toimivuus, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä työpaikalla tapahtuva oppiminen. Käytännössä yksilöllisten polkujen toteutuminen varmistetaan koulutuksen rahoituksella ja muulla koulutuksen järjestäjien ohjauksella. (Elinikäisen oppimisen neuvoston ohjelmajulistus ) Oppijat tarvitsevat erilaista tukea oppimisessaan, urasuuntautumisessaan sekä siirtyessään opinpolun vaiheesta toiseen (Nykänen 2010, 44). KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

22 2.6. Aikuiskoulutuksen kehittämisen valtakunnalliset linjaukset Koulutus ja tutkimus vuosina kehittämissuunnitelma Nykyiset koulutuspoliittiset suunnitelmat on kirjattu valtioneuvoston hyväksymään Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosiksi Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma perustuu pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa asetettuihin koulutus- ja tiedepoliittisiin tavoitteisiin. Osaaminen ja korkea sivistystaso sekä luovuus ja innovatiivisuus nähdään edellytyksinä Suomen ja suomalaisten menestymiselle. Hallitusohjelman mukaisesti koulutusjärjestelmää ollaan kehittämässä kokonaisuutena siten, että se vastaa globaaliin haasteeseen ja väestö- ja ammattirakenteen muutokseen. Kehittämisen erityisiksi painopisteiksi kehittämissuunnitelmassa on asetettu tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet, koulutuksen laatu, osaavan työvoiman varmistaminen, korkeakoulujen kehittäminen sekä opettajat voimavarana.(opetusministeriö 2007.) Työelämän muutoksen ja ikärakenteen kehityksen sekä tuottavuuden parantamispyrkimykset korostavat aikuiskoulutuksen tehtäviä. Osallistumisasteen kasvattamisen lisäksi tarvitaan laadun, osuvuuden ja tehokkuuden parantamista. Työssäkäyvällä väestöllä on tarve jatkuvaluonteiseen osaamisen päivittämiseen ja lisäämiseen, minkä lisäksi työelämän muutostilanteissa korostuvat tarpeet osaamisen uudelleen suuntaamiseen. Työikäisen aikuisväestön osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vaaditaan toimiva aikuiskoulutusjärjestelmä. (Opetusministeriö 2007, 34.) Kehittämissuunnitelman (emt.) mukaan lukioverkon kehittämisessä tulee huomioida aikuisväestön koulutustarpeet. Koulutuksen saavutettavuutta voidaan tukea koulutuksen järjestäjien yhteistyöllä Koulutus- ja tiedepolitiikan aluestrategia vuoteen 2013 Opetusministeriö on laatinut vuonna 2002 hallinnonalaansa koskevan strategian vuoteen 2013 (Opetusministeriö 2003). Aluestrategiassa opetusministeriö on määritellyt aluekehittämisen vision seuraavasti: Suomessa on korkealaatuiset, maan kaikki alueet kattavat koulutus-, tutkimus- ja kulttuuripalvelut, jotka edistävät kansalaisten ja yhteiskunnan hyvinvointia ja tasa-arvoa sekä ottavat huomioon toimintaympäristön muutokset. Strategiassa koulutuksen ja tutkimuksen yleisiä toimintalinjauksia täsmennetään sektorikohtaisilla ja sektorien välisillä aluekehittämisen visioilla ja strategisilla linjauksilla. Opetusministeriön aluestrategiassa on määritelty visio aikuiskoulutukselle: Yhteiskunnan muuttuviin osaamistarpeisiin sekä aikuisten koulutus- ja sivistystarpeisiin vastaava aikuiskoulutusjärjestelmä tarjoaa mahdollisuudet laadukkaalle elinikäiselle oppimiselle koko maassa. 22 KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

23 Aikuiskoulutuksen strategiset linjaukset on aluestrategiassa määritelty seuraavasti: Turvataan aikuiskoulutuksen tarjonta ja saavutettavuus kaikilla alueilla edistämällä koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja korkeakoulujen yhteistyötä sekä hyödyntämällä ja kehittämällä uuden teknologian suomia mahdollisuuksia. Kannustetaan maakuntia ja seutukuntia laatimaan kaikkea aikuiskoulutusta kattavat kehittämissuunnitelmat niin, että mukana ovat alueen kunnat, koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut, elinkeinoelämä sekä kansalaisjärjestöt. Kehitetään aikuiskoulutuksen ohjausjärjestelmää niin, että aikuiskoulutusta voidaan suunnitella, ohjata ja seurata sekä kokonaisuutena että osa-alueittain alueiden ja valtakunnan tasolla. Toteutetaan työikäisen väestön koulutustason määräaikainen kohottamisohjelma alueellisten yhteistyöverkostojen avulla ja turvataan myös ohjelman päätyttyä vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevien aikuisten mahdollisuudet koulutus tasonsa parantamiseen. Tuetaan aikuiskoulutuksen keinoin kaikkien kansalaisten mahdollisuuksia hankkia työn, opiskelun, asioiden hoitamisen ja muun vuorovaikutuksen kannalta välttämättömät tietotekniikan perustaidot. Aikuiskoulutusorganisaatiot toimivat erilaisissa yhteistyöhankkeissa. Parannetaan aikuisten mahdollisuuksia saada ajantasaista tietoa tarpeisiinsa soveltuvasta alueensa koulutustarjonnasta. Turvataan vapaan sivistystyön tarjoamien koulutus- ja harrastusmahdollisuuksien saavutettavuus maan eri alueilla. Kasvavan eläkeläisväestön koulutus- ja sivistystarpeet huomioidaan erityisesti vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintaedellytyksiä vahvistamalla sekä kehittämällä yhteistyötä paikalliseen ja alueelliseen kulttuurihallintoon, kansalaistoimintaan sekä sosiaali- ja terveyssektoriin Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman mukaan työikäisen aikuisväestön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii toimivaa aikuiskoulutusjärjestelmää. Tässä tarkoituksessa hallituskaudella toimeenpannaan ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. Kokonaisuudistuksessa selkiytetään hajanainen hallinto, tarjonta, rahoitus ja etuudet. Uudistus kattaa ammatillisen aikuiskoulutuksen, korkeakoulujen aikuiskoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja henkilöstökoulutuksen. Kokonaisuudistuksella tuetaan ammatillista liikkuvuutta, tuottavuuden parantamista, työurien pidentämistä ja työllisyysasteen nostamista sekä työvoiman saatavuutta luvun aikuiskoulutuspolitiikan kehityssuuntia ovat kysyntälähtöisyyden vahvistaminen ja työelämässä tapahtuvan oppimisen lisääminen. (Opetusministeriö 2009 a.) KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

24 2.7. Aikuiskoulutuksen kehittäminen Keski-Suomessa Keski-Suomen visio 2030: Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa ulottuen vuoteen 2030 on esitetty haasteina väestörakenteen muutos ja työvoiman riittävyys, yritystoiminnan uusiutuminen sekä osaamistason nostaminen. Keski-Suomen voidaan sanoa profiloituvan osaamisen ja koulutuksen maakuntana. Maakunnan koulutusorganisaatiot tuottavat osaajia kansainvälisiin huipputehtäviin sekä työelämän tarpeiden mukaan erityisosaajia sekä valtakunnallisiin että maakunnallisiin tehtäviin. Maakuntaohjelman toimenpiteillä vahvistetaan ennakoinnin osuvuutta ja vaikutetaan koulutussisältöjen työelämävastaavuuteen. Maakuntaohjelman strategisia tavoitteita osaamisen osalta ovat: - Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi kehitetään alueellista ennakointijärjestelmää siten, että se reagoi herkästi työelämän osaamistarpeisiin ja ohjaa koulutuksen sisällön sekä volyymin muutoksia. - Kehitetään aikuiskoulutusta niin, että se tukee asiakaslähtöisesti ihmisten työuria ja työyhteisöjä koko maakunnassa. - Jalostetaan osaamista yritys- ja käytäntöläheisesti innovaatioiksi sekä kaupallisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. - Kehitetään laadukasta perusopetusta ja koulujen kannustavia oppimisympäristöjä koko maakunnassa. (Keski-Suomen liitto 2010 a). Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen kehittämisohjelmassa on puolestaan asetettu seuraava tavoitetila vuoteen 2015 (Keski-Suomen liitto 2010 b): Keski-Suomen työmarkkinoilla kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Maakunnan työllisyysaste ylittää koko maan keskiarvon ja työttömyysaste alittaa koko maan keskiarvon vuoteen 2015 mennessä. Keski-Suomen suhteellinen asema maakuntien joukossa paranee ja keskeisillä talousindikaattoreilla mitattuna kehitys Keski-Suomessa on vuositasolla myönteinen. 24 KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

25 Koulutusklusteri EduCluster Finland EduCluster Finland on keskisuomalainen koulutusosaamisen asiantuntijaverkosto, joka tuottaa erilaisia asiakaslähtöisiä koulutus- ja kehittämispalveluja kansallisille ja kansainvälisille markkinoille. EduCluster Finlandin toiminnan tavoitteena on maakunnan koulutustoimijoiden kilpailukyvyn ja tunnettuuden lisääminen koulutusmarkkinoilla. Yhteistyön keinoin on tarkoitus luoda uudenlaisia osaamisen kehittämisen toimintamalleja elinkeinoelämän käyttöön. Verkoston toimijoita ovat sekä maakunnan julkiset koulutusorganisaatiot että pienemmät yksityiset koulutusyritykset. (www.keskisuomi.fi.) 2.8. Aikuiskoulutuksen kehittäminen Keuruun seudulla Keuruun seudun aikuiset työelämään Koulutuksella on katetta eli KATE-hankkeessa on kehitetty aikuiskoulutuksen toimintamallia Keuruun seudulla. ESR-rahoitteisessa hankkeessa on haettu uusia yhteistyörakenteita Keuruun seudun aikuiskoulutuksen kehittämiseksi ja aikuiskoulutuksen järjestämiseksi. Vuodesta 2008 vuoden 2011 loppuun saakka toimivan KATE-hankkeen yhtenä keskeisenä toimenpiteenä on ollut aikuiskoulutuksen kehittämissuunnitelman laatiminen. Yrityslähtöisen toimintamallin avulla yritykset ja koulutusorganisaatiot ovat sitoutuneet aikuiskoulutuksen kehittämiseen. Aikuiskoulutuksen kehittämisen taustalla ovat tavoitteet Keuruun seudun osaamistason nostamisesta sekä kilpailukyvyn, innovaatioiden ja työllisyyden lisäämisestä. KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

26 3. AIKUISKOULUTUKSEN NYKYTILANNE Tässä luvussa kuvataan sekä aikuiskoulutuksen kysyntää Keuruun seudulla seudun elinkeino- ja koulutusrakenteen avulla että koulutustarjontaa esittelemällä keskeiset aikuiskoulutuksen järjestäjät Keuruun seudulla Keuruun seudun elinkeinorakenne Vuonna 2008 Keuruun seutukunnassa oli 825 yritystoimipaikkaa (Alueelliset talousnäkymät Keski-Suomessa syksyllä 2010). Seudun elinkeinorakennetta voidaan kuvata alla olevalla kuviolla (kuvio 7) toimialoittaisesta työpaikkajakaumasta. Keuruun seudun elinkeinorakenteen vahvuutena on sen monipuolinen tuotanto- ja toimialarakenne. Seudun metalliverkoston, erityisesti ohutlevy- ja laserteollisuuden sekä viestintäteknologian osaaminen ovat kansallista huipputasoa. Tulevaisuuden merkittäviä kasvualueita ovat biometalli ja bioraakaaineen jalostusketju. Seudun avaintuotteita ovat kirjat, kalustekomponentit, kaapelit, tekstiilinauhat, tarrat, konepajatuotteet, ohutlevykomponentit, pellavatuotteet, erikoisvanerit, pelletit, kynttilät sekä kaalijalosteet. Keuruun seudun vahvuuksia ovat myös keskeinen, logistinen sijainti sekä toimiva infrastruktuuri. Keuruun kaupungin ja Puolustusvoimien jälkeen suurin työllistäjä Keuruulla on Otavan Kirjapaino Oy. Multialla suurin yksityinen työnantaja on Multimek Oy. (Kujanpää 2009, 35.) KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kuvio Työpaikat toimialoittain Keuruun-Multian alueella 2007 (Tilastokeskus) Koulutusrakenne ja osaamistarpeet Keuruun seudulla 26 KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Keuruun seudulla oli vuonna 2009 asukkaita noin , josta aikuisväestön vuotiaiden

27 3.2. Koulutusrakenne ja osaamistarpeet Keuruun seudulla Keuruun seudulla oli vuonna 2009 asukkaita noin , josta aikuisväestön vuotiaiden osuus oli 7008 henkeä. Aikuisväestön osuus seudulla on siis noin 55 %. Väestöennusteiden mukaan alueen väestömäärä vähenee edelleen ja alueella arvioidaan asuvan vuonna 2025 noin henkeä. (www.keskisuomi.fi.) Keuruun seudun väestön koulutusrakenne on painottunut merkittävästi keskiasteen koulutukseen (kuvio 8). Keuruun seudun aikuisväestöstä noin 63 % on keski-asteen koulutus. Alimman korkea-asteen koulutuksen omaa noin 17 % aikuisväestöstä. Alemman korkea-asteen koulutuksen sekä ylemmän korkeakoulututkinnon yleisyys on samaa luokkaa, eli nämä tutkinnot on suorittanut noin 5 % Keuruun seudun aikuisista. Tutkijakoulutusasteen SEUDUN tutkinto AIKUISKOULUTUKSEN oli vain 13 henkilöllä KEHITTÄMISSUUNNITELMA Keuruun seudulla vuonna KEURUUN VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE V KEURUUN JA MULTIAN ALUEELLA (Lähde: Tilastokeskus; tietojen muokkaus KeuMu Pro2 -hanke) Kuvio 8. Väestön koulutusrakenne koulutusasteittain Keuruulla ja Multialla vuonna 2008 (Tilastokeskus; Kuvio 8. Väestön koulutusrakenne koulutusasteittain Keuruulla ja Multialla vuonna 2008 tietojen muokkaus KeuMu Pro2 hanke). (Tilastokeskus; tietojen muokkaus KeuMu Pro2 hanke). Kysyntä osaavista työntekijöistä lisääntyy Keuruun seudulla lähitulevaisuudessa, koska työmarkkinoilta poistuu eläköitymisen takia suuri joukko työntekijöitä. Läheisten kasvukeskusten mahdollisuudet houkuttelevat Kysyntä osaavista työntekijöistä lisääntyy Keuruun seudulla lähitulevaisuudessa, koska nuoria aikuisia, mikä lisää kilpailua osaavasta työvoimasta. Väestön koulutusrakenteeseen peilattuna Keuruun työmarkkinoilta poistuu eläköitymisen takia suuri joukko työntekijöitä. Läheisten kasvukeskusten seudulla on siis selkeästi tarvetta osaamistason nostolle. mahdollisuudet houkuttelevat nuoria aikuisia, mikä lisää kilpailua osaavasta työvoimasta. Väestön koulutusrakenteeseen peilattuna Keuruun seudulla on siis selkeästi tarvetta osaamistason nostolle. Keuruun seudulla työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli kesäkuun 2010 lopussa 12,7 %, KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ja työttömiä työnhakijoita oli 696 henkilöä. Keuruun seudun rakennetyöttömien määrä on suuri.

28 Keuruun seudulla työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli kesäkuun 2010 lopussa 12,7 %, ja työttömiä UN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN työnhakijoita oli 696 KEHITTÄMISSUUNNITELMA henkilöä. Keuruun seudun rakennetyöttömien määrä on suuri. Alueella on myös runsaasti ammattitaitoista, korkeasti koulutettua työvoimaa useiden eri toimialojen käyttöön. Seudulla työvoimaa kysely 2010 tullaan tarvitsemaan loppuvuonna 2010 edelleen hoiva-alalla erityisesti vanhuspalveluissa, päivähoidossa ja terveydenhoidossa. Kausiluonteisesti työntekijöitä tarvitaan runsaasti elintarviketeollisuudessa, joka tarjoaa un seudun yritysten etenkin naistyöpaikkoja. koulutus- osaamistarpeita (Alueelliset talousnäkymät on selvitetty Keski-Suomessa mm. vuonna syksyllä 2010 toteutetussa 2010.) Aikuisväestön uudelleen ssä. Eri tahojen kouluttautumismahdollisuudet yhteistyössä toteuttamalla tulisi turvata kyselyllä ainakin näille kartoitettiin aloille. Keuruun seudulla vien yritysten halukkuutta yhteistyöhön eri koulutustoimijoiden kanssa, niiden osaamis- ja ustarpeita Yrityskysely sekä kiinnostusta 2010 yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen. Kyselystä tiedotettiin sesti ja kutsu Keuruun sähköisenä seudun yritysten toteutettuun koulutus- ja kyselyyn osaamistarpeita lähetettiin on selvitetty Keuruun mm. vuonna yrittäjät 2010 ry:n toteutetussa kyselyssä. Eri tahojen yhteistyössä toteuttamalla kyselyllä kartoitettiin Keuruun seudulla sijaitsevien yritysten halukkuutta yhteistyöhön eri koulutustoimijoiden kanssa, niiden osaamis- ja koulutustarpeita sekä kiinnostusta rityksille sekä kehittämisyhtiön ylläpitämälle Keuruun seudun yritysrekisterin yrityksille. yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen. Kyselystä tiedotettiin aktiivisesti ja kutsu sähköisenä toteutettuun kyselyyn lähetettiin Keuruun yrittäjät ry:n jäsenyrityksille sekä kehittämisyhtiön ylläpitämälle Keuruun seudun n kohderyhmä oli 944 yritystä, joista kyselyyn osallistui yhteensä 87 työnantajaa. sprosentiksi yritysrekisterin muodostui näin yrityksille. ollen noin 9. Kyselyyn vastanneet yritykset olivat pääasiassa rittäjiä tai 1-2 henkilöä työllistäviä yrityksiä (54 %). Kolmasosa (33 %) vastaajista oli 3-10 yrityksiä. Kyselyn Suurin kohderyhmä osa vastanneista oli 944 yritystä, yrityksistä joista toimii kyselyyn palvelutoimialalla. osallistui yhteensä Kuviossa 87 työnantajaa. 9 on Vastausprosentiksi muodostui näin ollen noin 9. Kyselyyn vastanneet yritykset olivat pääasiassa yksinyrittäjiä tai 1-2 henkilöä vastausprosentit päätoimialoittain. työllistäviä yrityksiä (54 %). Kolmasosa (33 %) vastaajista oli 3-10 hengen yrityksiä. Suurin osa vastanneista yrityksistä toimii palvelutoimialalla. Kuviossa 9 on esitetty vastausprosentit päätoimialoittain. Kuvio 9. Yrityskyselyyn osallistuneet työnantajat päätoimialoittain. 9. Yrityskyselyyn osallistuneet työnantajat päätoimialoittain. Yrityskyselyn mukaan vajaalla puolella (46 %) Keuruun seudun yrityksistä on koulutustarpeita. Yritykset nimesivät tulevaisuuden osaamistarpeiksi toisaalta toimialasidonnaisia ja yritysspesifejä osaamisalueita, ja kyselyn mukaan toisaalta vajaalla yleisiä, puolella toimialat (46 ylittäviä %) osaamisia, Keuruun seudun kuten esimerkiksi yrityksistä kielitaito, on koulutustarpeita. taloushallinnon osaaminen, sekä sen nimesivät myynti- tulevaisuuden ja markkinointiosaaminen. osaamistarpeiksi toisaalta toimialasidonnaisia ja yritysspesifejä Lähes puolet yrityksistä (46 %) koki, että heidän koulutus- ja osaamistarpeisiinsa voisi parhaiten vastata lyisalueita, ja toisaalta yleisiä, toimialat ylittäviä osaamisia, kuten esimerkiksi kielitaito, hallinnon osaaminen, sekä myynti- ja markkinointiosaaminen. 28 KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

29 hytkestoisella koulutuksella. Vain pieni osa vastanneista koki yrityksensä tarvitsevan ammatillista koulutusta (13 %) tai opintokokonaisuuksiin/tutkintoon tähtäävää koulutusta (11 %). Korkea-asteen koulutusta tai mentorointia toivoi 8 % vastanneista. Yritykset toivoivat eniten lisätietoja ammatillisen koulutuksen tarjonnasta (69 %) ja toiseksi eniten aikuislukion koulutustarjonnasta (50 %). Keuruun seudun yritykset ovat kiinnostuneita yhteistyön kehittämisestä oppilaitosten kanssa (59 %). Suurimpana esteenä yhteistyölle nähtiin ajanpuute (12 %). Kiinnostavimpia yhteistyötapoja oppilaitosten kanssa aikuiskoulutuksen osalta olivat työssäoppimis- ja oppisopimuspaikan tarjoaminen opiskelijalle sekä oppilaitosten koulutuspalvelujen käyttäminen eli koulutusten ja kurssien järjestäminen. Taulukko 2. Yritysten toivomat yhteistyötavat oppilaitosten kanssa Keuruun seudulla. TOIVOTUT YHTEISTYÖTAVAT % vastanneista Kiinnostuneiden lukumäärä Työssä oppimispaikan tarjoaminen toisen asteen opiskelijoille 68 % 40 Oppisopimuskoulutuspaikan tarjoaminen opiskelijalle Erilliset kurssit koulutusorganisaation kanssa (aikuisopistot, ammattikorkeat, yliopistot, tmv.) Muut vierailut oppilaitoksesta / oppilaitokseen Yhteinen kehittämistyö oppilaitoksen/koulutusorganisaation kanssa 41 % % % % 11 Opetussisältöjen kehittämistyö oppilaitoksen/koulutusorganisaation kanssa (esim. yrittäjyys) 17 % Keskeiset aikuiskoulutuksen järjestäjät Keuruun seudulla Taulukossa 3 on esitetty keskeisiä Keuruun seudulla toimivia, maakunnallisia sekä valtakunnallisia alueella vaikuttavia koulutuksen järjestäjiä. Alaluvuissa on esitetty keskeiset toimijat koulutusasteittain. KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

30 KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Taulukko 3. Keskeiset aikuiskoulutuksen järjestäjät. Keuruun seudulla toimivat Maakunnalliset alueella vaikuttavat Valtakunnalliset alueella vaikuttavat Yleissivistävä aikuiskoulutus Keuruun lukio / Aikuislukio* Jyväskylän aikuislukio Vapaa Keuruun Kansanopistot, sivistystyö kansalaisopisto ja kansalaisopistot, musiikkiopistot työväenopistot, Iso Kirja opisto musiikkiopistot Ammatillinen Jyväskylän Pohjoisen Keski-Suomen Ammatilliset aikuiskoulutus koulutuskuntayhtymä oppimiskeskus oppilaitokset Sastamalan koulutuskuntayhtymä / Mäntän seudun koulutuskeskus Työvoimapoliittiset koulutukset / TE-toimisto Korkea-asteen Pioneerirykmentti / Jyväskylän AMK Ammattikorkeakoulut koulutus Pioneeri- ja suojelukoulu Avoin AMK Korkeakoulut Jyväskylän yliopisto Yliopistot Työvoimapoliittiset koulutukset / TE-toimisto Täydennyskoulutuskeskus Kesäyliopisto Avoin yliopisto (* Kehittämissuunnitelman kirjoitusvaiheessa Keuruun kaupungilla oli puitesopimus Pirkanmaan aikuislukion kanssa lukiokoulutuksen järjestämiseksi Keuruulla.) Aikuiskoulutusta (* Kehittämissuunnitelman järjestää taulukossa kirjoitusvaiheessa esiteltyjen organisaatioiden Keuruun kaupungilla lisäksi yksityiset oli puitesopimus koulutusorganisaatiot, Pirkanmaan joita aikuislukion ylläpitää yhdistys, kanssa säätiö lukiokoulutuksen tai osakeyhtiö. järjestämiseksi Keuruulla.) Eri kouluasteilla tarjotaan koulutuksen lisäksi monipuolisia osaamisen kehittämispalveluja, työelämälähtöistä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä. Kehittämistoimenpiteet räätälöidään yrityksen toimintaympäristöön KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

31 Yleissivistävä aikuiskoulutus Keuruun seudulla on jatkettu yhteistyötä Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän Pirkanmaan aikuislukion kanssa etälukiomahdollisuuden järjestämiseksi. Aikuislukiossa kursseja voi suorittaa joko erillisinä aineopintoina tai tutkinto-opintoina. Keuruun aikuislukioryhmä käynnistyi opiskelijan voimin. Kehittämissuunnitelmana on aloittaa uusia aikuislukioryhmiä määrävuosina, noin kolmen vuoden välein. Aikuislukiotoiminta tukee myös mahdollisten koulupudokkaiden sijoittumista opintojen piiriin Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatilliset oppilaitokset Keuruun seudulla keskeisimmät ammatillista aikuiskoulutusta tarjoavat oppilaitokset ovat Jyväskylän aikuisopisto ja Mäntän seudun koulutuskeskus. Keuruun kaupunki on Jyväskylän koulutuskuntayhtymän omistajaosakas ja Sastamalan koulutuskuntayhtymän omistajaosakas. Jyväskylän aikuisopisto Jyväskylän aikuisopisto edistää aikuisten ammatillista osaamista sekä yritysten ja yhteisöjen kehittymisedellytyksiä tarjoamalla aikuiskoulutusta. Jyväskylän aikuisopiston koulutuksessa on keskeistä näyttötutkintoihin valmistavan koulutuksen ja näyttötutkintotilaisuuksien järjestäminen. Aikuisopisto järjestää koulutusta yli 100 perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon seuraavilla aloilla: tekniikka ja liikenne, hallinto ja kauppa, palvelualat sekä sosiaali- ja terveysala. Jyväskylän aikuisopisto on osa Jyväskylän koulutuskuntayhtymää. (www.jao.fi.) Keuruulla sijaitsee Jyväskylän aikuisopiston toimipiste. Toimipisteessä järjestetään nuorisoasteen sosiaali- ja terveysalan peruskoulutusta. Mäntän seudun koulutuskeskuksen (MSKK) toimipiste sijaitsee Mäntässä. Oppilaitos tarjoaa mahdollisuuden yksilölliseen ja monipuoliseen käytännön tason ammatilliseen opiskeluun. MSKK:ssa voi suorittaa aikuisopintoja ammatillisena lisäkoulutuksena (mm. lyhytkurssit), oppisopimuskoulutuksena, työvoimakoulutuksena sekä henkilöstökoulutuksena. MSKK tarjoaa perustutkintoon johtavana koulutuksena lentokoneasennuksen perustutkintoa sekä ammatillisena lisäkoulutuksena lentokoneteknistä koulutusta ja tekniikan alan koulutuksia. MSKK tarjoaa myös lyhytkursseja, kuten tietojenkäsittelyä, yrittäjyyden opintoja sekä kortti- ja passikoulutuksia. Mäntän seudun koulutuskeskuksen kautta voi opiskella oppisopimuskoulutuksena erityisesti eristysalan, kone- ja metallialan sekä talouden ja hallinnon alan perus- ja ammattitutkintoja. Mäntän seudun koulutuskeskus on osa Sastamalan koulutuskuntayhtymää. (www.mskk.fi) Oppisopimuskeskukset Oppisopimuskoulutus on määräaikaiseen työsuhteeseen perustuvaa ammatillista koulutusta, jossa suurin osa ammattitaidosta opitaan tekemällä käytännön työtä työpaikalla. Oppisopimuskoulutus on keskeisin työelämässä tapahtuva oppimisen muoto. Yhä suurempi osa ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista lisäkoulu- KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

32 tusta järjestetään oppisopimuksena. Oppisopimustyyppinen koulutus on laajennettu vuonna 2009, ja korkeakoulutettujen työvoimapoliittista koulutustakin järjestetään oppisopimustyyppisenä. (www.minedu.fi). Oppisopimuksella voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja sekä erikoisammattitutkintoja. Oppisopimuskoulutusta voidaan käyttää koulutusmuotona uuden työntekijän rekrytoinnin lisäksi myös vanhan työntekijän siirtyessä uusiin tehtäviin. Keuruun seudulla oppisopimuskoulutukseen liittyvissä asioissa palvelee sekä Jyväskylän oppisopimuskeskus, jolla on toimipisteet Jyväskylässä ja Jämsässä, että oppisopimuskoulutusta järjestävät oppilaitokset Korkea-asteen koulutus Suomen korkeakoulujärjestelmä muodostuu ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Niiden vahvuusalueet ja profiilit täydentävät toisiaan. Ammattikorkeakoulut (AMK) ovat luonteeltaan pääosin monialaisia ja alueellisia korkeakouluja, joiden toiminnassa korostuu yhteys työelämään ja alueelliseen kehittämiseen. Niissä suoritettavat tutkinnot ovat ammatillispainotteisia korkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakouluissa suuntaudutaan työelämään ja tarjotaan työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta. Yliopistoissa tehdään tieteellistä tutkimusta ja annetaan siihen perustuvaa ylintä opetusta maassamme. (www.minedu.fi.) Keuruun seudulla keskeisimmät korkea-asteen koulutusta tarjoavat oppilaitokset ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Jyväskylän yliopisto. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) tarjoaa korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, ammatillista opettajakoulutusta, avoimia ammattikorkeakouluopintoja, täydennyskoulutusta ja myös oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta nuorille ja aikuisille. Oppilaitoksen opintotarjonta on laaja. Alueellisen tutkimus- ja kehitystyön painopisteisiin kuuluu mm. bioenergiaosaaminen. JAMK toimii korkeakoulukonsortiossa yhdessä Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) kanssa. Ammattikorkeakoulujen käynnistämä konsortio on ainutlaatuinen maakuntarajojen yli ulottuva ammattikorkeakoulujen yhteistyömuoto, joka tarjoaa tulevaisuudessa joustavan ja monipuolisen palvelutarjonnan. Yhteinen korkeakouluasiamiestoiminta tuo näitä mahdollisuuksia myös pienille kaupunkiseuduille. Myös yhteistyö Jyväskylän yliopiston kanssa on tiivistä. Jyväskylän yliopisto on sekä kansallisesti että kansainvälisesti merkittävä tiedeyliopisto, joka keskittyy ihmistieteisiin ja luonnontieteisiin. Yliopisto on maamme johtava koulutuksen asiantuntija, opettajankouluttaja, aikuiskouluttaja ja koulutusviejä. Maamme ainoa liikunta- ja terveystieteiden kokonaisuus löytyy Jyväskylän yliopistosta. Elinikäisen oppimisen ideaa toteuttavat avoin yliopisto, täydennyskoulutuskeskus ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. (www.jyu.fi.) Jyväskylän yliopiston Rehtori-instituutin tavoitteena on koko toimialan kehittäminen. Instituutin perustehtävä on kehittää opetustoimen johtajuutta siten, että oppilaitokset ja muut alan toimijat parhaalla mahdollisella 32 KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

33 tavalla onnistuvat tehtävässään. Rehtori-instituutin toiminnan lähtökohtana on ollut rehtorin kelpoisuuden tuottavan koulutuksen järjestäminen, mutta sen työ tulee nähdä tänä päivänä huomattavasti laajempana. (Emt.) Pioneerirykmentti Pioneerirykmentti on valtakunnallinen pioneeri- ja suojelualan koulutus- ja kehittämiskeskus. Pioneerirykmentti on Maavoimiin kuuluva joukko-osasto, joka hallinnollisesti kuuluu Länsi-Suomen Sotilasläänin komentajan alaisuuteen. (http://www.mil.fi/maavoimat/joukot/pionr/.) Rykmentti kouluttaa sodan ajan tehtäviin joukkotuotantotehtävänsä mukaisesti vuositasolla noin 1000 varusmiestä. Koulutus annetaan Keski-Suomen Pioneeripataljoonassa, joka tuottaa valtakunnallisia pioneerijoukkoja sekä raivaaja- ja suojeluyksiköitä maa-, meri- ja ilmavoimille. Pioneeri- ja Suojelukoulu järjestää palkatun henkilöstön pioneeri- ja suojelualan koulutusta sekä osallistuu aselajin tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Hankkeistettu (yrityslähtöinen) koulutus / yhteistyön malli Yritysten kehittäminen materiaalitekniikan täydennyskoulutuksen avulla hanke ( ) toimii erinomaisena esimerkkinä hankkeistetusta, yrityslähtöisestä koulutuksesta. Koulutukseen osallistuville insinööreille / AMK-insinööreille tarjotaan kolmen vuoden aikana täydennyskoulutuspaketti, jonka avulla heillä on mahdollisuus kehittää omaa ja yrityksen teknologista osaamista ja samalla suorittaa materiaalitekniikan diplomi-insinööritutkinto. Täydennyskoulutuksen järjestää Tampereen teknillinen yliopisto ja opetusta tarjotaan vuoroin Jämsässä, Keuruulla ja Mänttä-Vilppulassa. Hankkeeseen on myönnetty rahoitusta maakunnan kehittämisrahasta (Keski-Suomen ja Pirkanmaan liitto). Rahoittajina toimivat lisäksi kunnat ja yritykset. Hankkeen hallinnoijana toimii Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Seudullisina yhteistyökumppaneina Kehittämisyhtiö Keulink Oy:llä ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä / Jämsän ammattiopisto sekä Pirkanmaan maakuntakorkeakoulu Vapaa sivistystyö Iso Kirja opisto Iso Kirja opisto on raamattukoulu ja kristillinen kansanopisto. Helluntaiseurakuntien ylläpitämä kansanopisto Iso Kirja tarjoaa tutkintotavoitteisen koulutuksen lisäksi monimuotokoulutusta ja lyhytkursseja. Iso Kirjan yhteydessä toimii Global University Finland etäopiskeluyksikkö, jossa on mahdollista suorittaa 1-4 opintoviikon laajuisia etäopiskelukursseja ja korkeakoulututkintoja. Iso-Britanniassa sijaitsevan Walesin yliopiston kanssa tehtävä yhteistyö mahdollistaa niin ylemmän kuin alemman tason korkeakoulututkintojen suorittamisen. Suurin osa koulutuksesta, jota Iso Kirja antaa, on ammatillisesti suuntautuvaa, mutta lainsäädännöllisesti vapaan sivistystyön piiriin kuuluvaa toimintaa. KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

34 Keuruun kansalaisopisto Keuruun kansalaisopisto on Keuruun kaupungin sekä Multian ja Petäjäveden kuntien ylläpitämä vapaan sivistystyön oppilaitos, jonka tehtävänä on edistää elinikäistä inhimillistä kasvua ja kulttuuria järjestämällä mahdollisuuksia monipuoliseen oppimiseen. Kansalaisopistossa voivat opiskella kaikki peruskoulutuksesta ja asuinpaikasta riippumatta. Opisto on tarkoitettu ensisijaisesti 16 vuotta täyttäneille, mutta muodollista ala- tai yläikärajaa ei ole. Opistossa on myös erillisiä alle 16-vuotiaiden opintoryhmiä. Keuruun kansalaisopisto on 1970-luvulta lähtien järjestänyt vuosittain avoimen yliopiston opintoja, yhteistyössä tavallisimmin Jyväskylän avoimen yliopiston kanssa, mutta myös Turun ja Helsingin yliopistojen kanssa. Kansalaisopisto on mukana Keuruun toisen asteen koulutusyhteistyössä ja tarjoaa myös lukion tai ammatillisen koulutuksen soveltaviksi kursseiksi hyväksyttäviä kursseja. Keuruun kansalaisopisto voi myös järjestää tilauksesta yksilöllisesti suunniteltua ja toteutettua maksupalvelukoulutusta yrityksille ja yhteisöille. Läntisen Keski-Suomen musiikkiopisto Läntisen Keski-Suomen musiikkiopisto on Keuruun kaupungin ylläpitämä taiteen perusopetuslain mukaista tavoitteellista musiikin- ja tanssinopetusta antava oppilaitos, jossa voi opiskella 20-vuotiaaksi asti. Syksystä 2002 alkaen musiikkiopistossa on annettu myös tanssin perusopetusta. (www.keuruu.fi.) Työvoimakoulutus Työvoimakoulutuksen (työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen) tehtävänä on kehittää ja ylläpitää aikuisten ammatillista osaamista. Työvoimakoulutus on tarkoitettu ensisijaisesti työttömille tai työttömyysuhan alaisille oppivelvollisuutensa suorittaneille aikuisille ja se on pääasiassa tutkintotavoitteista koulutusta. TE-toimistot voivat lisäksi järjestää jatko- tai täydennyskoulutusta sekä yrittäjäkoulutusta yritystoimintaa käynnistäville tai harkitseville. Työvoimakoulutuksiin hakeudutaan lähimmän työ- ja elinkeinotoimiston kautta. Työvoimakoulutuksen rahoituksesta vastaa työhallinto. Työ- ja elinkeinohallinto hankkii koulutusta mm. ammatillisilta aikuiskoulutuskeskuksilta, korkeakouluilta ja muilta koulutuspalvelujen tuottajilta. Paikallisista hankinnoista vastaavat alueelliset työvoima- ja elinkeinokeskukset. Koulutuksen hankinnassa huomioidaan alueelliset työvoimatarpeet. (www.mol.fi) Työvoimakoulutus on opiskelijalle maksutonta. Työvoimakoulutuksen ajalta opiskelijalle voidaan maksaa työttömyysturvaa vastaavaa koulutustukea tai työmarkkinatukea sekä ylläpitokorvausta. Ammatillista koulutusta voidaan järjestää myös yhteistyössä työnantajan kanssa ns. yhteishankintakoulutuksena. Koulutus suunnitellaan tällöin työnantajan kanssa ja työnantaja myös osallistuu koulutuksen rahoitukseen ja opiskelijavalintaan. Yhteishankintakoulutuksena voidaan tällä hetkellä järjestää Täsmä-, Rekry- ja MuutosKoulutuksia. (Emt.) Keuruun seutu kuuluu Jämsän TE-toimiston alueeseen. Keuruulla palvelee Jämsän TE-toimiston toimipiste, josta saa työnvälityksen lisäksi myös ammatinvalintapsykologin palveluita. 34 KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

35 4. EHDOTUS AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI Keuruun seudun kilpailukyky sekä tasapainoinen ja kestävä alueellinen kehitys pohjautuvat yritteliäisyyteen, osaamiseen ja sen elinikäiseen ylläpitämiseen. Keuruu haluaa kehittyä oppivana alueena, jolle ominaista on yhdessä oppiminen, toimijoiden tiivis yhteistyö ja kehittämiskumppanuudet. Keuruun seudun tavoitteena on kehittää toimiva aikuiskoulutuksen toimintatapa, jolla turvataan Keuruun seudun aikuisväestön yleissivistävä, ammatillinen perus- ja lisäkoulutus elinkeinoelämän osaamistarpeita varten sekä osaamistason nosto kaikilla tasoilla korkeakoulutasolle saakka. Visio 2017 Aikuiskoulutuksella varmistetaan Keuruun seudun työelämän ja asukkaiden osaaminen ennakoimalla tarpeet ja toimimalla tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa verkostoissa. Arvot elinikäinen oppiminen ja ohjaus yritteliäisyys ja osaaminen yhteistyö Kehittämisen strategiset painopisteet: 1. Seudun osaamis- ja koulutustarpeisiin vastaaminen sekä osaamistason nosto - Aikuiskoulutuksen tarpeen tunnistaminen ja seudullinen ennakointi - Edellytykset osaavan työvoiman turvaamiseksi työelämässä - Yhteistyösopimukset koulutuskuntayhtymien kanssa - Osatoteuttajarooli aikuiskoulutuksessa 2. Aikuiskoulutuksen organisointi ja koordinointi Keuruun seudulla - Aikuiskoulutuksen koordinointi - Maakunnan parhaimmat paikalliset aikuisohjauksen ja neuvonnan pysyvät toimintatavat - Toimijoiden välinen tiivis yhteistyö, verkostomainen työskentely sekä johdon voimakas sitoutuminen 3. Aikuiskoulutuksen tilat 4. Rahoituskanavien hyödyntäminen 5. Seuranta ja arviointi KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

36 5. Seuranta ja arviointi Aikuiskoulutuksen kehittämistä tukeva toimintamalli Keuruun seudulla on kuvattu alla olevassa kuviossa. Aikuiskoulutuksen kehittämistä tukeva toimintamalli Keuruun seudulla on kuvattu alla olevassa kuviossa 10. ELY-keskus Oppisopimuskeskukset OPM, OPH AVI KOULUTUKSEN RAHOITUSMUODOT 1) Ammatillinen lisä- ja peruskoulutus 2) Henkilöstökoulutus 3) Työvoimakoulutus ja yhteishankintakoulutus 4) Oppisopimuskoulutus AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISTÄ TUKEVA TOIMINTAMALLI KEURUUN SEUDULLA Paikallinen koordinointi Ammatinvalintapsykologin palvelut Koulutuksen nivelvaiheiden ohjaus Työvoimapoliittiset koulutukset Yhteydet eri toimijoihin Koulutuksen ja osaamisen kehittämisen rahoitus Työvoima- ja ohjauspalvelut Vastuu Keuruun kaupunki Seutukunnalliset, maakunnalliset, valtakunnalliset ja globaalit toimijat UUDET OPPIMISMALLIT Esim. virtuaaliopiskelu Koulutus- ja kehittämispalvelujen tuottaminen Työnantajat Elinkeinoelämän osaamistarpeiden ennakointi ja rekrytointipalvelut Kehittäjäkumppanit Kuvio 10. Aikuiskoulutuksen kehittämistä tukeva toimintamalli Keuruun seudulla. Kuvio 10. Aikuiskoulutuksen kehittämistä tukeva toimintamalli Keuruun seudulla KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

37 5. PAINOPISTEET AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI 5.1. Seudun osaamis- ja koulutustarpeisiin vastaaminen sekä osaamistason nosto Elinikäinen oppiminen on paikallisen ja alueellisen uudistumisen lähde, ja tästä syystä Keuruun seudulla tulee olla opiskelumahdollisuuksia aikuisväestölle. Koulutuksella on suuri merkitys seudun väestönkehityksen kannalta. Keuruun seudulla on tavoitteena kehittää toimiva aikuiskoulutuksen toimintatapa, jolla turvataan seudun aikuisväestön yleissivistävä, ammatillinen perus- ja lisäkoulutus elinkeinoelämän osaamistarpeita varten sekä osaamistason nosto korkeakoulutasolle saakka. Tavoite 1. Aikuiskoulutuksen tarpeen tunnistaminen ja seudullinen ennakointi Ennakoinnin tarkoitus on tarjota perusteltuja näkemyksiä tulevaisuudesta ja sen eri kehitysvaihtoehdoista suunnittelun, päätöksenteon ja toiminnan perustaksi. Ennakointi perustuu tarpeeseemme pyrkiä laajentamaan näkyvissä olevien valintojen määrää ja antamaan merkityksen nykyhetkessä tekemillemme valinnoille. (Opetusministeriö 2008, 14.) Ennakoinnin kenttää on kuvattu alla olevassa kuviossa (kuvio 11). EDUSKUNTA VALTIONEUVOSTO MINISTERIÖT SITRA TULEVAISUUSVALIOKUNTA OPETUSMINISTERIÖ VALTAKUNNALLINEN OPETUSHALLITUS TEKES YLIOPISTOT SUOMEN AKATEMIA YLIOPISTOJEN ALAISET TUTKIMUSLAITOKSET AMMATTI- KORKEAKOULUT MAAKUNNAT KUNNAT JA KUNTIEN YHTEISTYÖELIMET KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT ALUEELLINEN ELINKEINOELÄMÄN JÄRJESTÖT TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT ELY-KESKUKSET TUTKIMUSLAITOKSET ETLA MTT PT PTT VATT VTT Kuvio 11. Tärkeimmät ennakointityötä tekevät organisaatiot (mukaillen Opetusministeriö 2008, 17). KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

38 Keski-Suomessa tehdään erilaisia ja eritasoisia alueellisia ennakointeja. Näiden ennakointien tehtävänä on tukea alueellisia suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseja. Ennakointitietoa kerätään: 1) maakunnan yleisen kehittämisen tueksi, 2) alueellisen koulutustarjonnan suuntaamiseksi, sekä 3) ajantasaisen alueen kehityskuvan muodostamiseksi. (www.keskisuomi.fi, ) Keuruun seudun ennakointitietoa tuotetaan kaupungin, kehittämisyhtiön ja työvoimahallinnon yhteistyönä. Käytännön työtä on koordinoinut erityisesti Keuruun kaupungin hallinnoima KeuMuPro2 -hanke heinäkuuhun 2010 saakka. Toimintaa jatketaan Kehittämisyhtiö KeuLink Oy:n toimesta. Yritykset ja työnantajat ennakoivat jatkuvasti henkilöstönsä osaamis- ja koulutustarpeita. Keinot: Kehitetään seudullista koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointiprosessia Sovitaan eri toimijoiden roolit Kehitetään yritysten osaamistarpeiden ennakointia (esim. pilotit, valmennukset, koulutus) Hyödynnetään maakunnallinen ennakointitieto Kootaan eri tahojen tuottama ennakointitieto ja hyödynnetään sitä aikuiskoulutuksen suunnittelussa ja analysoinnissa Käytetään ennakoinnin työkaluina hankkeita ja kyselyjä Tavoite 2. Edellytykset osaavan työvoiman turvaamiseksi työelämässä Aikuiskoulutuksella tulee varmistaa työvoiman saatavuus eri aloilla sekä työelämässä tarvittava osaaminen. Heikkona signaalina nähdään vanhemmuuden tukeminen aikuiskoulutuksen avulla. Keuruun seudun aikuiskoulutuksen tarveperusteinen toimintamalli edellyttää eri toimijoiden välistä yhteistyötä, verkostomaista työskentelyä sekä johdon voimakasta sitoutumista. Keuruun kaupungin koordinoima verkosto muodostuu seuraavista päätoimijoista: Koulutusorganisaatiot TE-hallinto Työnantajat Rahoittajatahot Koulutusorganisaatiot vastaavat koulutus- ja kehittämispalveluiden tuottamisesta, osaamisen kehittämisestä sekä uusien, joustavien ja työelämälähtöisten oppimismallien kehittämisestä, kuten esimerkiksi virtuaaliopiskelu ja oppimisympäristöt. Koulutusorganisaatioilla on lakisääteinen tutkimus-, kehitys- ja aluekehitys- 38 KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

39 tehtävä. Koulutusorganisaatiot voivat toteuttaa koulutuksia myös eri osatoteuttajien kanssa. Koulutusorganisaatioiden toiminta Keuruun seudulla tapahtuu pääasiassa avainhenkilöiden verkostojen kautta. Oppilaitosten avainhenkilöitä seutukunnan näkökulmasta ovat oppilaitosten aluevastaavat, koulutuspäälliköt, korkeakouluasiamiehet sekä muut vastaavat henkilöt. Keinot: Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointiin osallistuminen Keuruun seudulla Keuruun kansalaisopiston yhteistyö yritysten ja julkisen sektorin kanssa Korkeakouluasiamiestoiminnan sekä muiden oppilaitosten yhteistyön kehittäminen Keuruun seudulla Avoimen AMK:n tarjonnan hyödyntäminen: koulutuskokonaisuudet sekä omat erillisryhmät Oppisopimuskoulutuksen vahvistaminen Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monimuotoistaminen (virtuaalitaidot) Vaihtoehtoisten ja joustavien opiskeluväylien kehittäminen Kansainvälisen yhteistyön kehittäminen Joustava eteneminen eri nivelvaiheissa TE-hallinnon Keuruun toimipiste toimii Keuruun seudun työvoiman paikallisena koordinoijana kysynnän ja tarjonnan välillä. TE-hallinto vastaa työvoimapoliittisten koulutusten käynnistämisestä ja toteuttamisesta yhdessä koulutusorganisaatioiden kanssa. TE-toimiston Keuruun toimipisteessä on saatavilla myös ammatinvalintapsykologin palveluja. Keinot: TE-hallinnon yhteyksien kehittäminen eri toimijoiden kanssa työvoimapoliittisten koulutusten järjestämiseksi Ammatinvalintapsykologi -palvelujen kehittäminen ja varmistaminen Keuruun seudulla Työnvälitys Ely-keskuksen tuotteistetut palvelut sekä osaamisen kehittämispalvelut Työnantajat sekä seudun oppijat ovat aikuiskoulutuksen asiakkaita. Tarvelähtöinen aikuiskoulutuksen toimintamalli edellyttää toimiakseen ennakointitietoa työnantajilta ja yrityksiltä. Keuruun seudun yritykset ovat pieniä tai keskisuuria yrityksiä eikä yrityksissä ole pääsääntöisesti nimetty henkilöstön kehittämisestä vastaavaa henkilöä. Pienissä yrityksissä henkilöstön koulutussuunnittelu on pääosin sattumanvaraista ajan ja valmiuksien puuttuessa. Yritykset tarvitsevat tukea osaamisensa ylläpitoon ja kehittämiseen. Kehittämisyhtiö Keulink Oy palvelee Keuruun seudun yrityksiä ja yrittäjäksi aikovia yrityksen perustamis- ja kehittämisasioissa. Kehittämisyhtiö tarjoaa palvelut kaikissa yrityksen elinkaaren vaiheissa aina yrityksen perustamisesta omistajanvaihdokseen. KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

40 OPISKELUN RAHOITUS Keinot: Ennakointiosaamisen kehittäminen yrityksissä: Tulevaisuuden osaamistarpeiden määrittely ja kehittämistoimenpiteiden suunnittelu Ennakoinnin kehittäminen kehittämisyhtiössä: asiakkuudenhallintajärjestelmän käyttöönotto Työnantaja- ja yritysimagon kehittäminen nuorten sekä työväestön houkuttelemiseksi Ohjaamisen kehittäminen ja työpaikkaohjaajien koulutus työpaikoilla Rahoittajatahot vastaavat aikuiskoulutuksen ja osaamisen kehittämisen rahoituksesta. Aikuiskoulutuksella on lukuisia eri rahoituskanavia. Valtio rahoittaa aikuiskoulutusta oppilaitosten kautta sekä valvoo sen laatua rahoitus- ja normiohjauksen kautta. Aikuiskoulutukseen liittyen valtion alueellisina viranomaisorganisaatioina toimivat aluehallintovirasto (AVI) sekä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY). Valtakunnallisia toimijoita ovat Opetusministeriö ja Opetushallitus. Pääosa aikuiskoulutuksen rahoituksesta kanavoituu oppilaitosten kautta. Oppilaitokset saavat rahoitusta valtionosuusjärjestelmän, valtionavustusten ja muun rahoituksen kautta. Aikuiskoulutukseen sekä osaamisen kehittämiseen ja vahvistamiseen on saatavilla lisäksi rahoitusta mm. EU:n rakennerahastoista ja maakuntaliitoista. Lisäksi koulutuksen voi rahoittaa yritys, organisaatio tai koulutukseen hakeutuva henkilö itse. KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Taulukko 4. Aikuiskoulutuksen rahoitusmahdollisuuksia. Taulukko 4. Aikuiskoulutuksen rahoitusmahdollisuuksia. AIKUISKOULUTUKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUKSIA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄLLE Valtionosuusrahoitteinen koulutus: ammatilliset perustutkinnot Valtionosuusrahoitus: ammatillinen lisäkoulutus sekä omaehtoinen ja henkilöstökoulutus Oppisopimuskoulutus Työvoimakoulutus Kehittämishankkeet Uudelleenkoulutus ja alanvaihdot Vailla tutkintoa / vanhentuneen tutkinnon varassa olevat Täydennys- ja lisäkoulutus Henkilöstökoulutus Oppisopimuskeskukset TE-toimistot ELY-keskukset Maakunnan liitto / Maakunnan kehittämisrahasto EU:n rakennerahastot / ESR TYKE Opintojen rahoituskanavat aikuiselle Opiskeluun on saatavilla monenlaista rahoitusta. Tuen saaminen riippuu paljon hakijan elämäntilanteesta. Peruskoulun jälkeisiä opintoja aloitteleville nuorille myönnetään erilaisia tukia kuin jo työelämässä toimiville. Lisäksi työttömille on tarjolla omia tukimuotoja, ja asumista tuetaan yleensä erikseen. Koulutuksen voi myös rahoittaa yritys, organisaatio tai koulutukseen hakeutuva itse. 40 KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Taulukko 5. Opiskelun rahoituskanavat aikuisopiskelijan kannalta (www.opintoluotsi.fi, ).

41 TYKE Opintojen rahoituskanavat aikuiselle Opintojen rahoituskanavat aikuiselle Opiskeluun Opiskeluun on on saatavilla saatavilla monenlaista monenlaista rahoitusta. rahoitusta. Tuen saaminen Tuen saaminen riippuu paljon riippuu hakijan paljon elämäntilanteesta. hakijan Peruskoulun elämäntilanteesta. jälkeisiä Peruskoulun opintoja aloitteleville jälkeisiä nuorille opintoja myönnetään aloitteleville erilaisia nuorille tukia myönnetään kuin jo työelämässä erilaisia toimiville. tukia Lisäksi kuin jo työttömille työelämässä on toimiville. tarjolla omia Lisäksi tukimuotoja, työttömille ja asumista on tarjolla tuetaan omia yleensä tukimuotoja, erikseen. ja Koulutuksen asumista tuetaan voi myös rahoittaa yleensä erikseen. yritys, organisaatio Koulutuksen tai koulutukseen voi myös rahoittaa hakeutuva yritys, henkilö organisaatio itse. tai koulutukseen hakeutuva itse. Taulukko Opiskelun rahoituskanavat aikuisopiskelijan kannalta (www.opintoluotsi.fi, ). OPISKELUN RAHOITUS Yleiset tuet Työttömille Oppisopimuskoulutukseen Kuntoutujille Työssä käyville Opintotuki Työttömyyskorvaus Oppisopimuskoulutuksen tuki Kuntoutusraha Aikuiskoulutustuki Koulumatkatuki Koulutuspäiväraha Maatalousyrittäjien opintoraha Työvoimakoulutuksen tuet Ammattitutkintostipendi Ammattitutkintostipendi Opintovapaa Vuorotteluvapaa Osa-aikalisä 46 Keinot: Eri rahoitusmuotojen tehokkaampi käyttö koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi Keuruun seudulla Työvoimakoulutusten kehittäminen ja toteuttaminen Keuruun seudulla Tavoite 3. Yhteistyösopimukset koulutuskuntayhtymien kanssa Keuruun kaupunki tekee koulutuskuntayhtymien (esimerkiksi Jyväskylän ja Sastamalan) kanssa yhteistyön puitesopimuksia ammatillisen koulutuksen järjestämiseksi sekä nuorille että aikuisille. Lisäksi kaupungin on mahdollista tehdä koulutusorganisaatioiden kanssa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta sopimuksia, joissa se toimii osatoteuttajan roolissa. KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

42 Keinot: Yhteistyösopimuksella Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kanssa turvataan lähihoitajakoulutus Keuruun seudulla Keuruun kaupungin sivistystoimi järjestää yleissivistävien aineiden opetuksen voimassa olevin sopimuksin Keuruun kaupunki vastaa ammatillisten opintojen ohjauksesta 50 %:n panoksella Keuruun kaupunki järjestää tilat ammatillisen koulutuksen käyttöön sovituin korvauksin Teollisuusammatteihin valmistuvat ohjataan yritystiloihin Keuruun kaupungin sivistystoimi vastaa yleissivistävien aineiden tarjonnasta aikuislukiokoulutuksessa. Tavoite 4. Osatoteuttajarooli aikuiskoulutuksessa Keuruun kaupunki toteuttaa eri koulutusorganisaatioiden kanssa tutkintoon johtavaa koulutusta seutukunnallaan. Toteutusmuodot ovat riippuvaisia koulutuksen rahoituskanavasta. Osatoteuttajan rooli voi pitää sisällään mitä tahansa tehtäviä, kuten esimerkiksi koulutusryhmän koonti, koulutustilojen järjestäminen sekä koulutuksen toteutus, kuitenkin pois lukien tutkinnonanto. Keinot: Ennakointi Yhteistyö eri toimijoiden välillä Yhteistyösopimukset eri toimijoiden välillä Rahoituskanavat 5.2. Aikuiskoulutuksen organisointi ja koordinointi Keuruun seudulla Keuruun kaupunki vastaa Keuruun seudun aikuiskoulutuksen organisoinnista. Aikuiskoulutuksen toimintamallin juurruttamiseksi sekä toiminnan organisointia ja koordinointia varten Keuruun seudulle perustetaan aikuiskoulutuspäällikön virka, varmistetaan paikalliset aikuisohjauksen ja -neuvonnan pysyvät toimintatavat sekä jatketaan Keuruun seudun osaamistyöryhmän toimintaa. Tavoite 1. Aikuiskoulutuksen koordinointi Aikuiskoulutuksen seudullisen koordinoinnin tarkoituksena on varmistaa tarvelähtöisten koulutus- ja osaamispalveluiden saatavuus ja tarjonta Keuruun seudulla. Koordinoinnin avulla on mahdollista saada koko verkoston resurssit käyttöön yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. 42 KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

43 Keinot: Keuruun KEURUUN kaupunkiin SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN sivistystoimen tulosalueelle KEHITTÄMISSUUNNITELMA perustetaan aikuiskoulutuspäällikön virka. Aikuiskoulutuspäällikkö toimii aikuiskoulutuksen seudullisena koordinoijana. Aikuiskoulutuspäällikön Muutoksen tehtäviä ovat johtaminen mm.: Seudun Markkinointi tarpeita vastaavien ja viestintä koulutuspalvelujen hankinnasta ja tilauksesta vastaaminen Seudun koulutuksen koulutuksen tarjoajilta laadun eri rahoituskanavia kehittäminen hyväksikäyttäen Hankerahoituksen suunnittelu ja hakeminen Nettisivujen kehittäminen seudulliseen tarpeeseen Seudun osaamisen kehittämisprosessien etenemisestä ja koordinoinnista vastaaminen Muutoksen Opinnäytetyöpankin johtaminen ylläpito ja projektitoimeksiantojen koordinointi työnantajien ja Markkinointi ja viestintä koulutusorganisaatioiden välillä Seudun koulutuksen laadun kehittäminen Nettisivujen Keuruun kehittäminen kaupungin seudulliseen henkilöstön tarpeeseen täydennyskoulutuksen kehittäminen ja tulevaisuuden Opinnäytetyöpankin rekrytointitarpeet ylläpito ja projektitoimeksiantojen koordinointi työnantajien ja koulutusorganisaatioiden välillä Keuruun Verkostojohtamisen kaupungin henkilöstön kehittäminen täydennyskoulutuksen kehittäminen ja tulevaisuuden rekrytointitarpeet Verkostojohtamisen kehittäminen Osaamisen kehittämisprosessi on esitetty alla olevassa kuviossa. Osaamisen kehittämisprosessi Keuruun seudulla on esitetty alla olevassa kuviossa. Seuranta ja arviointi Toteutus Aikuiskoulutuspäällikkö Osaamistyöryhmä Koulutuksen asiakasohjauksen ryhmä Ennakointi/ osaamistarpeet Ohjaus ja suunnittelu Kuvio 12. Osaamisen kehittämisprosessi. Kuvio 12. Osaamisen kehittämisprosessi. KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010 2017 26.11.2010 2 KEURUUN SEUDUN AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010 2017 AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Keuruun seudun kilpailukyky

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset,

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset, Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset, OKM 2009:11 Aikuisopiskelun osuvuutta parannetaan ohjaus- ja neuvontapalveluita tehostamalla opetus-

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedepolitiikan aluestrategia vuoteen 2013

Koulutus- ja tiedepolitiikan aluestrategia vuoteen 2013 a Koulutus- ja tiedepolitiikan aluestrategia vuoteen 2013 Opetusministeriö Undervisningsministeriet Opetusministeriön julkaisuja 2003:40 Koulutus- ja tiedepolitiikan aluestrategia vuoteen 2013 Opetusministeriön

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

EKA Opin Ovi -projekti

EKA Opin Ovi -projekti EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 31.12.2011 Projektipäällikkö Minna Miikki Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Puh. 040 741 2273 minna.miikki@ek-aktiva.fi Taustaa EKA Opin Ovi -projektille Valtakunnallinen

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden varmistaminen nyt ja lähitulevaisuudessa osaaminen osana elinkeinoelämän kehittämistä

Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden varmistaminen nyt ja lähitulevaisuudessa osaaminen osana elinkeinoelämän kehittämistä Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden varmistaminen nyt ja lähitulevaisuudessa osaaminen osana elinkeinoelämän kehittämistä Markku Koponen Kajaani 26.11.2009 Sisältö Oivalluksia toimintaympäristön ja

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Elinkäinen oppiminen ja ohjaus Opin Ovi Pirkanmaa-projektin seminaari

Elinkäinen oppiminen ja ohjaus Opin Ovi Pirkanmaa-projektin seminaari Elinkäinen oppiminen ja ohjaus Opin Ovi Pirkanmaa-projektin seminaari 11.11.2010 Hallitusohjelma Hallitusohjelman mukaan tulevaisuuden talouskasvun yhä tärkeämpi tekijä on osaavan työvoiman riittävä määrä.

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari 2.5.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Mitä tapahtuu tai on tapahtumassa? Muutokset tutkintojen perusteissa Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintotoimikuntakauden

Lisätiedot

Aikuisten neuvonta ja ohjaus - nykytila, haasteet ja käsitteet. Taustamateriaalit

Aikuisten neuvonta ja ohjaus - nykytila, haasteet ja käsitteet. Taustamateriaalit Aikuisten neuvonta ja ohjaus - nykytila, haasteet ja käsitteet 4.10.2007/Seppo Piiparinen Avoin yliopisto Taustamateriaalit Ulla Numminen (toim.): Opinto-ohjauksen tila aikuisoppilaitoksissa (OPH Arviointi

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1 SAMIedun organisaatio Yhteensä noin 5500 Opiskelijaa

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista

Ajankohtaista näyttötutkinnoista Ajankohtaista näyttötutkinnoista Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen opetusneuvos, yksikön päällikkö 10/2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AJANKOHTAISTA OPETUSHALLITUKSEN TOIMIALALLA

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä Pätevyyden osoittaminen Marita Mäkinen MIKÄ ON AHOT? AHOT = aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimista tapahtuu monissa ympäristöissä

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa Finlandia-talo 5.2.2014 pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Kehittämisviraston lähtökohdat

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellisesta yhteistyöstä

Elinikäisen ohjauksen alueellisesta yhteistyöstä Elinikäisen ohjauksen alueellisesta yhteistyöstä Antti Laitinen, LAITURI-projekti Salmia 12.11.2013 Kanta-Hämeen ELO 13.11.2013 Päijä-Hämeen ELO Elinikäisen ohjauksen määritelmä Elinikäiseen oppimiseen

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa Koulutuksen järjestäjän tiedot (yhteystahona toimivan koulutuksen järjestäjän tiedot) Seinäjoen koulutuskuntayhtymä,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Päämäärät: Tavoitteet

Päämäärät: Tavoitteet Visio: Kestävää kilpailukykyä ja osaamista jokaiselle Varsinais-Suomen ennakoiva, osuva ja verkostoitunut koulutusjärjestelmä varmistaa asukkaiden ja työelämän osaamisen, tukee hyvinvointia sekä toimii

Lisätiedot

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot