Teollisen talovalmistuksen ilmanpitävyyden laadunvarmistus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teollisen talovalmistuksen ilmanpitävyyden laadunvarmistus"

Transkriptio

1 1 RTS 08: Teollisen talovalmistuksen ilmanpitävyyden laadunvarmistus Tässä ohjekortissa esitetään ilmanpitävyyden laadunvarmistuksen periaatteet, jotka soveltuvat käytettäväksi teollisessa talovalmistuksessa. Ohje koskee erityisesti pientaloja ja kerrostaloja, mutta sitä voidaan soveltaa muihinkin vakioiduilla rakenteilla ja toteutustavoilla tehtäviin rakennuksiin. Yritykset voivat sisällyttää tässä ohjekortissa esitetyt periaatteet omaan laadunvarmistusjärjestelmäänsä ja valvoa niiden avulla kriittisten työvaiheiden asianmukaista suorittamista ja lopputuloksen laatua ilmanpitävyyden osalta. Kriittisten työvaiheiden määrittämiseksi esitetään ohjeistus ilmanpitävyyteen vaikuttavien tekijöiden, kuten rakenteellisten yksityiskohtien, rakennusprosessin, työnsuorituksen, rakennustavan ja työmaavalvonnan osalta. Kuvatulla ilmoitusmenettelyllä yritys voi antaa talotyyppikohtaisen arvon ilmanvuotoluvulle, jota käytetään rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuutta osoitettaessa sekä energiankulutusta ja energiatehokkuuslukua laskettaessa. Määritelmät Ilmansulku Ainekerros, jonka pääasiallinen tehtävä on estää haitallinen ilmavirtaus rakenteen läpi puolelta toiselle. Kerroksellisissa vaipparakenteissa tarvitaan rakenteen lämpimällä puolella ilmansulun lisäksi aina riittävän vesihöyrytiivis höyrynsulku. Sama ainekerros voi toimia sekä ilman- että höyrynsulkuna. Ilmanvuotoluku, n 50 [1/h] Ilmanvuotoluku n 50 kertoo montako kertaa rakennuksen ilmatilavuus vaihtuu tunnissa rakennusvaipan vuotoreittien kautta, kun rakennukseen aiheutetaan 50 Pa (pascal) ali- tai ylipaine. Ilmanvuotoluku kuvaa rakennusvaipan ilmanpitävyyttä ja se mitataan luvussa 4 esitetyllä tavalla. Ilmoitettu ilmanvuotoluku, n 50,ilm [1/h] Talotoimittajan antama ilmanvuotoluku tietylle talotyypille. Ilmoitettu ilmanvuotoluku lasketaan rakennuksista mitattujen ilmanvuotolukujen avulla luvussa ja liitteessä 1 esitetyllä tavalla. Ilmoitetussa ilmanvuotoluvussa otetaan huomioon mittaustulosten lukumäärän ja hajonnan vaikutus. Ilmoitusmenettely Se osa talotoimittajan käyttämästä laadunvarmistusjärjestelmästä, jolla varmennetaan ja ilmoitetaan rakennusvaipan ilmanpitävyys. Talotoimittaja Rakennuksen ilmanpitävyydestä vastaava rakennusurakoitsija, materiaali- tai elementtiteollisuuden yritys tai samaa talotyyppiä valmistava yritysryhmä, joka käyttää luvussa esitettyä ilmoitusmenettelyä. Talotyyppi Talotyypillä tarkoitetaan tässä ohjekortissa tietyillä tyyppirakenneratkaisuilla ja - materiaaleilla rakennettua rakennusvaippaa. Talotoimittajalla voi olla ilmoitusmenettelyssä yksi tai useampi talotyyppi riippuen siitä, kuinka oleellisesti niiden ratkaisut poikkeavat ilmanpitävyyden kannalta toisistaan.

2 Teollinen talovalmistus Teollisesti valmistettujen rakennusmateriaalien tai rakennusvaipan osien toimittaminen ilmoitusmenettelyn mukaisesti tai sarjatuotannon tyyppinen, ilmoitusmenettelyä noudattava rakennusten paikalla rakentaminen. Tuulensuoja Ainekerros, jonka pääasiallinen tehtävä on estää tuulen aiheuttamat haitalliset ilmavirtaukset rakenteen eristekerroksessa. Ulkopuolinen taho Puolueeton organisaatio, jolla on riittävä ammattitaito ja kokemus rakennusten ilmanpitävyysmittausten ja lämpökamerakuvausten toteuttamisessa sekä tulosten analysoinnissa (esim. teknillinen yliopisto tai korkeakoulu, VTT, ammattikorkeakoulu tai konsulttiyritys). 1 Yleistä Rakennuksen ilmanvuotoluku n 50 tarvitaan lähtötietona lämmöntarpeen laskennassa. Erinomainen arvo pientalossa on alle 1,0 1/h, normaali n. 4,0 1/h ja heikko n. 10 1/h. Suuremmissa rakennuksissa n 50 arvot ovat yleensä hiukan parempia eli pienempiä. Lämmöntarvetta tarkastellaan uudisrakennusten osalta rakennuslupavaiheessa energiaselvitystä ja todistusta laadittaessa energiatodistuksen tietoa tarkistettaessa ennen rakennuksen vastaanottoa Käytössä olevien rakennusten osalta lämmöntarvetta tarkastellaan energiakatselmuksen yhteydessä mahdollisen energiatodistuksen laatimisen yhteydessä Vuoden 008 alusta voimaan tulleissa rakentamismääräyksissä ilmanpitävyys kuuluu lämmönläpäisykertoimien ja lämmön talteenoton ohella ns. lämpöhäviöiden tasauksen piiriin. Vertailuarvoa (n 50 = 4,0 1/h) pienempien lukujen käyttäminen edellyttää, että ko. arvo on osoitettu mittaamalla tai muulla menettelyllä /1/. Rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuuden osoittamisessa ja energialaskennassa voidaan siis käyttää vertailuarvoa pienempää ilmanvuotoluvun arvoa, jos sen saavutettavuus pystytään perustelemaan rakennusvalvonnalle. Käytännössä tämä edellyttää joko ilmanvuotoluvun mittaamista rakennuskohteessa tai esim. luvussa kuvatun ilmoitusmenettelyn mukaista toimintaa. Luvussa esitetty ilmoitusmenettely on yksi mahdollinen menettely ilmanpitävyyden osoittamiseksi. Ilmoitusmenettelyn sijaan on aina mahdollista toteuttaa kohdekohtainen ulkopuolisen asiantuntevan tahon tekemä ilmanvuotoluvun mittaus, jolloin voidaan myös käyttää vertailuarvoa pienempää ilmanvuotoluvun arvoa. ilmanvuotoluvun mittaus on kuvattu luvussa 4. Mittaus on suoritettava siinä vaiheessa rakentamista, kun rakennus on ulkovaipaltaan lopullisessa laajuudessaan valmis, mutta vaipan mahdollista lisätiivistämistä voidaan suorittaa. Mikäli mittaustulos poikkeaa tavoitearvosta huonompaan suuntaan, tehdään lisätiivistäminen ja uusintamittaus, ja tarvittaessa sitä jatketaan kunnes päästään tavoitetasolle. Vaikka hyvällä ilmanpitävyydellä rakentamismääräysten mukaan voidaan tasata muita lämpöhäviöitä, on kuitenkin tavoiteltavaa, että sitä käytetään ensisijaisesti rakennuksen

3 3 energiatehokkuutta parantavana tekijänä heikentämättä lämmöneristys- ja lämmön talteenottotasoja. Hyvällä ilmanpitävyydellä voidaan parantaa rakennuksen energiatehokkuusluokkaa energiatodistuksessa. Lisäksi hyvä ilmanpitävyys varmistaa rakenteiden kosteusteknistä toimintaa varsinkin kohdissa, joissa kostea sisäilma pyrkii virtamaan rakenteiden läpi ulos tai kylmä ulkoilma jäähdyttämään rakennetta aiheuttaen kosteuden tiivistymisriskin. Vuotoilmalla on suuri vaikutus lämmöntarpeeseen. Lämmöntarve kasvaa tyypillisessä asuintalossa % verrattuna erinomaisen ilmanpitävyystasoon (n 50 alle 1,0 1/h). Vaikutus lämmöntarpeeseen on karkeasti 7 % jokaista n 50 -luvun kokonaisyksikön muutosta kohti //. Tämä vaikutus on nykyisillä lämmöneristepaksuuksilla merkittävimpiä ja ennen kaikkea edullisimpia keinoja jo sinällään energiataloudeltaan hyvien rakennusten edelleen parantamisessa. Toimivalla ilmanvaihdolla on suuri merkitys hyvin ilmanpitävässä rakennuksessa. Koska ilma ei käytännössä vaihdu ollenkaan vuotokohtien kautta, tulee rakennuksessa olla hyvin tasapainotettu ja myös riittävä ilmanvaihto, jolla taataan terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto. Ilmanpitävässä rakennuksessa ilmanvaihdon lämmön talteenotosta saadaan suurin mahdollinen hyödy, koska lähes kaikki ilma virtaa rakennukseen ja sieltä pois lämmön talteenoton kautta. Valmistajakohtainen arvo ilmanvuotoluvulle (ilmoitusmenettely) Laadunvarmistuksen piiriin tulee kuulua kaikki kriittiset ilmanpitävyyteen vaikuttavat vaiheet suunnittelussa, urakoinnissa, rakennustöissä ja työmaavalvonnassa. Kriittisten vaiheiden määrityksessä ja ohjeistuksessa tulisi ottaa huomioon vähintään luvussa 3 esitetyt ilmanpitävyyteen vaikuttavat tekijät. Tehtävien mittausten yhteydessä on järkevää käyttää lämpökameraa, jolla on helppo paikallistaa vuodot ja siten kehittää ratkaisua mittausten yhteydessä. Talotoimittaja voi omissa ratkaisuissaan käyttää ilmoittamiaan rakennuksen ilmanvuotoluvun arvoja, mikäli hänen laadunvarmistusjärjestelmänsä takaa niiden saavuttamisen määrätyissä talotyypeissä. Mikäli talotoimittaja ei tee rakennuksen suunnittelu- tai työmaatöitä kokonaisuudessaan, tulee hänen vastata kohteen riittävistä suunnittelu-, asennus- ja laadunvarmistusohjeista ilmanpitävyyden osalta tätä ilmoitusmenettelyä käytettäessä. Hankkeeseen ryhtyvä tai hänen siihen valtuuttamansa taho vastaa näiden suunnitelmien ja ohjeiden noudattamisesta. Talotoimittaja ilmoittaa ilmanvuotoluvun kullekin valitsemalleen talotyypille. Mikäli talotyypin rakenteissa, materiaaleissa tai valmistustavassa tapahtuu oleellisia muutoksia, on ilmoitusmenettelyn vaiheet, siltä osin kuin muutoksia on tapahtunut, käytävä uudestaan läpi. Ilmoitusmenettely koostuu kolmesta osasta, jotka ovat: Tutkimus Seuranta Ilmoitus Ulkopuolinen taho tekee ilmoitusmenettelyyn liittyvän tutkimuksen sekä seurantaan sisältyvät mittaukset kolmelle uudelle ja kolmelle vähintään kolmen vuoden ikäiselle

4 4 kohteelle kolmen vuoden välein. Talotoimittaja voi tehdä itse tai teettää haluamallaan taholla muut mittaukset ja toimenpiteet..1 Tutkimus Talotoimittajan on teetettävä ulkopuolisella taholla tutkimus kunkin valitsemansa talotyypin ilmanpitävyydestä. Talotoimittaja ja ulkopuolinen taho sopivat yhdessä, mitkä talotoimittajan ratkaisut kuuluvat kunkin valitun talotyypin piiriin. Tutkimuksen yhteydessä on samalla mahdollista kehittää ratkaisuja paremmiksi. Tutkimuksen tulee sisältää määrittelyt ainakin talotyypin kuvauksesta, käytettävistä detaljeista, rakennustavoista, rakennusmateriaaleista, rakennusprosessista ja työmaavalvonnasta sekä ulkopuolisen tahon tekemästä rakennettujen kohteiden mittauksista. Tutkimus sisältää vähintään 6:n uuden rakennuksen ilmanvuotoluvun mittaukset kustakin valitusta talotyypistä. Talotoimittaja antaa listan kunkin talotyypin rakennuksista ulkopuoliselle taholle, joka valitsee mitattavat kohteet. Jos kyseessä on uusi juuri tuotantoon otettu talotyyppi, mitataan vähintään 6 ensimmäistä ko. talotyypin rakennusta. Ilmanvuotoluvun mittaukset voivat olla myös aikaisemmin tehtyjä, mikäli ko. mittaukset ovat ulkopuolisen tahon tekemiä ja ne on asianmukaisesti dokumentoitu. Mitatuista kohteista ja mittauksien suorituksesta esitetään vähintään lähteessä /3/ luetellut tiedot. Ilmoitusmenettely vaatii lisäksi selvityksen kyseisen talotyypin ilmanpitävyyden pitkäaikaispysyvyydestä vähintään kolmen vuoden ajanjaksolta. Tämä osoitetaan mittaamalla vähintään 3 kohdetta kustakin talotyypistä rakennuksen valmistuttua ja vähintään kolmen vuoden kuluttua siitä. Jos talotyypin ilmanpitävyys heikkenee pitkäaikaisuusmittausten perusteella, selvitetään ilmanpitävyyden heikkenemisen syyt lämpökamerakuvauksella ja parannetaan tarvittaessa talotyypin liitosratkaisuja sekä suunnittelu-, asennus- ja laadunvarmistusohjeita siten, että heikkenemistä ei enää jatkossa merkittävissä määrin tapahdu. Mikäli pitkäaikaisuusmittauksia ei heti voida tehdä, ne toteutetaan tutkimuksen jälkeen alkavan ensimmäisen seurantajakson kuluessa. Tällöin ensimmäisellä seurantajaksolla ei tehdä varsinaiseen seurantaan liittyviä vanhojen kohteiden mittauksia.. Seuranta Talotoimittajan seurantaan ja laadunvarmistukseen tulee sisältyä ainakin seuraavaa: Riittävän yksityiskohtaiset suunnitteluohjeet tai kohdekohtaiset suunnitelmat sekä asennus- ja laadunvarmistusohjeet kustakin talotyypistä. Oma seuranta, jossa mitataan satunnaisesti (eri asentajat ja mahdollisuuksien mukaan eri maantieteellinen alue) vähintään 3 % kunkin talotyypin kohteista aina kunkin kolmen vuoden seurantajakson aikana. Mittauksia tehdään kuitenkin vähintään 3:ssa ja enintään 10:ssä rakennuksessa talotyyppiä kohden. Ensimmäinen kolmen vuoden seurantajakso alkaa ko. talotyyppiä koskevan tutkimuksen valmistuttua. Jos mittauksia tehdään enintään 3:ssa kohteessa kolmen vuoden aikana, seurantamittaukset suorittaa kokonaisuudessaan ulkopuolinen taho. Ulkopuolisen tahon tekemät mittaukset, jossa mitataan satunnaisesti valittuna 3 uutta rakennusta sekä 3 kpl vähintään kolme vuotta vanhaa rakennusta kolmen vuoden välein. Talotoimittaja antaa listan ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluvista kunkin talotyypin rakennuksista ulkopuoliselle taholle, joka valitsee mitattavat kohteet. Uudet kohteet

5 5 sisällytetään talotoimittajan oman seurannan kohteisiin. Vanhoista mittauskohteista tulee olla valmistuksen jälkeinen ilmanvuotoluvun arvo tiedossa. Jos rakennuksia tehdään kolmen vuoden aikana vähemmän kuin 3 kpl, seurantajaksoa pidennetään niin, että seurantaan saadaan vähintään 3 rakennusta. Ulkopuolinen taho analysoi eri tahojen tekemien seurantamittauksien keskinäiset erot sekä mahdolliset erot tutkimuksen yhteydessä saatuihin mittaustuloksiin ja sopii talotoimittajan kanssa mahdollisista lisämittauksista sekä tarvittaessa muutoksista ohjeisiin, laadunvalvontaan, detaljeihin tai ilmoitettavaan ilmanvuotolukuun..3 Ilmoitus Valmistajakohtaisiin, ilmoitettuihin ilmanvuotolukuihin on jätettävä riittävä varmuus em. rakennusten tai ratkaisujen mittaustuloksiin verrattuna. Varmuus riippuu mitattavien kohteiden lukumäärästä ja mittaustulosten keskihajonnasta. Ilmoitettu ilmanvuotoluku (n 50,ilm ) [1/h] lasketaan kaavalla: n 50,ilm n50 + k sn50 = (1) missä n 50 = talotyypin mitattujen rakennuksen ilmanvuotolukujen keskiarvo [1/h] k = kerroin, joka riippuu mitattujen rakennusten lukumäärästä [-] s n50 = talotyypin mitattujen rakennusten ilmanvuotolukujen keskihajonta [1/h] Keskihajonta s n50 lasketaan kaavalla: s n50 n (n50,i n50 ) i= 1 = () n 1 missä n 50,i = yksittäinen rakennuksen ilmanvuotoluvun mittaustulos [1/h] n = talotyypin mitattujen rakennusten lukumäärä Kerroin k lasketaan kaavasta: 1,645 k = (3) n Kaavan 3 perustana on normaalijakauman mukaisessa otoksessa 50 % fraktiili ja 95 % luotettavuustaso. Seurantamittausten yhteydessä ilmoitettu ilmanvuotoluku lasketaan käyttämällä kertoimen k arvona samaa arvoa, kuin on käytetty ko. talotyypin tutkimuksen yhteydessä. Tällöin on mahdollista päästä samaan ilmoitetun ilmanvuotoluvun arvoon pienemmällä seurattavien kohteiden lukumäärällä. Toisin sanoen seurantamittauksissa verrataan pelkästään ko. talotyypin ilmanvuotolukujen keskiarvoa ja keskihajontaa tutkimuksen yhteydessä saatuihin tuloksiin. Ilmoitetun ilmanvuotoluvun arvo pyöristetään 0,1 1/h tarkkuudella normaalien pyöristyssääntöjen mukaisesti. Liitteessä 1 on esitetty laskuesimerkkejä ilmoitetun ilmanvuotoluvun laskennasta.

6 6 Ilmoitetun ilmanvuotoluvun pohjana olevat yksittäisten rakennusten mittaustulokset on esitettävä pyydettäessä rakennushankkeeseen ryhtyvälle, rakennuksen käyttäjälle, omistajalle, valvojalle ja rakennusvalvonnan edustajalle. 3 Ohjeita rakennusvaipan ilmanpitävyyden varmistamiseksi Tässä luvussa esitetyt ohjeet ovat suosituksia, joiden tarkoitus on edesauttaa rakennuksen hyvän ilmanpitävyyden saavuttamista. 3.1 Rakennusprosessin vaikutus Tehtyjen mittausten ja tutkimusten mukaan erinomaiseen ilmanpitävyyteen eli n 50 -arvoon alle 1,0 1/h, on mahdollista päästä lähes kaikilla rakennusmateriaaleilla ja tavoilla /4/, /5/. Tämä edellyttää kuitenkin, että ilmanpitävyyteen on kiinnitetty huomiota sekä rakennuksen suunnittelussa että toteutuksessa. Rakennuksen ilmanpitävyys tulisi ottaa huomioon jo rakennuksen arkkitehtisuunnittelusta alkaen. Rakennuksen suunnittelussa tulee välttää riskialttiiden liitosratkaisujen käyttöä, läpivientien määrää tulee minimoida ja läpivientien sijoituspaikat tulisi miettiä ennakolta valmiiksi. Rakennusvaipan osat ja niiden väliset liitokset sekä läpiviennit on suunniteltava ja toteutettava niin, että niistä tulee ilmanpitäviä ja että niiden ilmanpitävyys ei vaarannu rakennuksen ikääntyessä esim. rakenteiden taipumien tai muiden muodonmuutosten tai materiaalien vanhenemisen johdosta. Piiloon jäävien liitoskohtien ilmanpitävyyden varmistaminen on erityisen tärkeää. Rakenteiden ja liitosten suunnittelussa ja toteutuksessa tulee myös aina ottaa huomioon rakenteiden lämpö- ja kosteusteknisen toiminnan sekä voimassa olevien palomääräysten asettamat vaatimukset. On huomattava, että rakenteiden läpi tapahtuvat pienetkin ilmavuodot voivat aiheuttaa ongelmia asukkaille (esim. maapohjasta tuleva radon tai homeen haju) ja rakenteille (esim. sisäilmasta rakenteisiin siirtyvä kosteus), vaikka rakennuksen ilmanvuotoluku olisikin alhainen. Siksi alhainen ilmanvuotoluku ei takaa yksistään rakennusvaipan moitteetonta toimintaa. Kaikki saumat ja liitoskohdat tulee tiivistää työmaalla huolellisesti ja varmistaa, että lopputulosta ei pilata sähkö ja lvi-asennusten tai viimeistelytöiden aikana. Vakioidussakin rakentamistavassa, esimerkiksi tyyppitalotuotannossa, voi lähes huomaamatta syntyä vuotokohtia, jos esim. sähkö- ja lvi-töiden yhteydessä tehtävät läpiviennit tiivistetään huolimattomasti. Samoin on huolehdittava siitä, että ikkunat ja ovet asennetaan suoraan kulmaan, jotta karmien tiivisteet ottavat kaikissa kohdissa tasaisesti kiinni ikkunoiden ja ovien reunoihin. Edellä kuvatuista syistä johtuen ilmanvuotolukua ei voida sitoa pelkästään rakenneratkaisuun tai talotyyppiin, vaan on määriteltävä ohjeet myös työmaan toteutukselle ja työsuorituksen valvonnalle. Siten vaaditaan sekä hyvä suunnittelu, toteutus että valvonta, jotta rakennuksessa voidaan saavuttaa erinomainen ilmanpitävyystaso. Koska etukäteen ei voida olla täysin varmoja tulevan rakennuksen ilmanpitävyystasosta, on rakennuslupavaiheessa syytä käyttää jonkin verran varman päällä olevaa ilmanvuotolukua. Käytettäessä energiatodistuksen pohjana laskennallista energiankulutusta on ilmanvuotoluku syytä aina mitata, koska muutoin tämä suuri muuttuja voidaan valita väärin. Poikkeuksena tästä voi olla uudistuotanto, jossa ilmanpitävyyden

7 7 todentaminen kuuluu luvussa esitetyn ilmoitusmenettelyn piiriin niin, että pelkästään tietty osa tuotannosta mitataan. Käytössä olevissa rakennuksissa energiatodistuksen tai -katselmuksen yhteydessä tehtävää mittausta puoltaa myös korjausehdotusten laatimistarve. Mittauksen yhteydessä vuotoreitit voidaan paikallistaa joko lämpökameralla tai merkkisavuilla ja siten mahdollistetaan niiden välitön tiivistäminen. 3. Rakenteelliset seikat Rakennusvaipan ilmanpitävyydestä vastaava ainekerros eli ilmansulku sijoitetaan kerroksellisessa rakenteessa yleensä lämpimälle puolelle sisäpinnan lähelle. Lämmöneristeet asennetaan siten, että ne täyttävät niille varatun tilan mahdollisimman hyvin ja liittyvät tiiviisti ympäröiviin rakenteisiin. Avohuokoisia lämmöneristeitä käytettäessä eristeen ulkopintaan laitetaan lisäksi tuulensuoja, joka estää tuulen aiheuttamat haitalliset ilmavirtaukset lämmöneristekerroksessa. Massiivirakenteisessa vaipassa (esim. hirsi-, tiilitai kevytbetonielementtirakenne), jossa ei ole erillistä lämmöneristekerrosta, koko rakenne toimii ilmansulkuna kunhan kaikki sauma- ja liitoskohdat tiivistetään huolellisesti. Hyvän ilmanpitävyyden saavuttaminen edellyttää, että rakennusvaipan kaikki osat ja niiden väliset liitokset ovat ilmanpitäviä. Seuraavassa on annettu rakenteellisia ohjeita, jotka edesauttavat rakennuksen hyvän ilmanpitävyyden saavuttamista. Näitä ohjeita on tarvittaessa sovellettava, jotta toteutuksesta syntyy rakentamiskelpoinen. Betonisten vaipparakenteiden liitokset tehdään juotosvaluilla tai joustavien elastisten saumojen avulla (esim. kittaamalla). Suurten halkeamien syntyminen estetään esim. riittävällä raudoituksella tai tiivistämällä syntyneet halkeamat esim. pintakäsittelyillä tai joustavalla massalla kittaamalla. Yläpohjassa betoni- ja kevytbetonielementtien väliset juotetut pitkittäissaumat tiivistetään saumojen päälle asennetuilla ilmansulkukaistoilla (esim. liimattavilla tai hitsattavilla bitumikermikaistoilla), kauttaaltaan elementtien päälle levitetyllä ilmansulkumateriaalilla (esim. muovikalvolla), laataston päälle valettavalla erillisellä tasausvalulla tai muulla vastaavalla tavalla, joka varmistaa saumojen ilmanpitävyyden. Käytettäessä elementtejä, joiden pitkittäissaumoja ei juoteta (esim. TT-laatat), laattojen päälle laitetaan yläpohjassa joustava ja repeytymätön ilmansulkukalvo (esim. muovikalvo). Ryömintätilaisissa alapohjissa elementtien alapuolisten solumuovieristeiden väliset saumat tiivistetään esim. polyuretaanivaahdolla. Rankarakenteisen vaipan lämpimällä puolella tulee aina olla ilmansulku, joka voi olla joko kalvomainen tai levymäinen (esim. ilmanpitävä solumuovieristelevy). Kalvomaiset ilmansulut liitetään toisiinsa (esim. jatkokset, rakenteiden pysty- ja vaakanurkat yms.) puristettuna liitoksena (kalvojen jatkoskohta on puristettu ruuvaamalla kahden jäykän materiaalin väliin) tai limittämällä ja teippaamalla kalvo huolellisesti riittävän tartuntakyvyn ja pitkäaikaiskestävyyden omaavalla teipillä. Mikäli teipin tartuntakyvystä ja pitkäaikaiskestävyydestä ei ole varmuutta, tulee kalvojen liitoskohtien ilmanpitävyys varmistaa puristusliitosten avulla. Levymäiset ilmansulut voidaan liittää toisiinsa vaahdottamalla polyuretaanivaahdolla tai teippaamalla riittävän tartuntakyvyn ja pitkäaikaiskestävyyden omaavalla teipillä. Levymäisen ilmansulun paksuuden tulee olla vähintään 0 mm, jotta sen saumat, liitokset ja läpiviennit voidaan tiivistää luotettavasti vaahdolla. Ilmansulku sijoitetaan rakenteeseen niin, että sähkörasiat ja johdot voidaan asentaa ilmansulkua rikkomatta. Tämä voidaan toteuttaa esim. asentamalla ilmansulku noin 50

8 8 mm etäisyydelle rakenteen sisäpinnasta tai asentamalla kalvomainen ilmansulku sisäverhouksen taakse riittävän löysästi, jotta sähköasennukset voidaan tehdä sisälevyn ja ilmansulun väliin. Jos ilmansulun sisäpuolelle laitetaan lämmöneristettä, se tulee asentaa paikalleen vasta sen jälkeen, kun suurin osa rakennusaikaisesta ylimääräisestä kosteudesta on kuivunut pois rakennuksesta. Kalvomaisia ilmansulkuja ei saa kuormittaa esim. yläpohjan lämmöneristeellä niin, että kuormitus voi ajan mittaan venyttää ja rikkoa kalvon tai sen jatkoskohdan. Kevyt lämmöneriste voidaan asentaa kalvomaisen ilmansulun varaan, mikäli kalvo on tuettu niin, että se ei pääse haitallisesti painumaan (esim. tiheä rimoitus, profiilipelti tai levy ilmansulun alapuolella). Yläpohjan kalvomainen ilmansulku liitetään sellaisiin ulkoseinärakenteisiin, joissa ei ole erillistä kalvomaista ilmansulkua (esim. tiili- tai harkkoseinä, betonielementti), joko puristusliitoksen ja elastisen kittauksen avulla tai limittämällä ilmansulku rakenteen kanssa riittävästi (esim. viemällä ilmansulkukalvo tiilestä muuratun sisäkuoren ulkopintaan). Maanvaraisen betonilaatan ja ulkoseinän liitos tiivistetään bitumikermikaistalla, joka estää samalla maaperästä tulevan radonin ja homeiden kulkeutumisen sisäilmaan. Bitumikermikaista viedään kummaltakin puolelta riittävän pitkälle saumakohdan yli (esim. toinen pää asennetaan ulkoseinän ja perusmuurin väliin tai perusmuurin viereen ja toinen pää viedään riittävän pitkälle betonilaatan alle). Ulkoseinän ja perusmuurin välinen liitos tiivistetään joko listauraan tehdyn elastisen kittauksen tai polyuretaanivaahdotuksen avulla. Joissakin harkkorakenteissa rakenteen ilmanpitävyys perustuu pintakäsittelyihin (kevytsoraharkot ja harkkorakenteet, joiden saumat eivät ole ilmatiiviitä). Tällaisen harkkorakenteisen ulkoseinän kummatkin pinnat tulee käsitellä rappaamalla tai tasoittamalla. Sisäpinnassa tasoite levitetään kauttaaltaan ja niin, että se voidaan liittää toimivasti mm. ala- ja yläpohjan ilmanpitäviin kerroksiin sekä ikkunoihin ja oviin yms. Tasoite levitetään aina myös esim. kiintokalusteiden taakse ja alaslaskettujen kattojen yläpuoliseen seinänosaan. Hirsirakennuksien ilmanpitävyyttä suunniteltaessa on otettava huomioon myös hirsikehikon painuminen ja eri rakenneosien väliset painumaerot. Hirsien välisissä saumoissa ja nurkkaliitoksissa on suositeltavaa käyttää joustavia solumuovi- tai kumitiivisteitä. Ovien ja ikkunoiden päälle jätetään riittävä painumavara, joka täytetään avohuokoisella lämmöneristeellä tai elastisella umpisoluisella eristeellä. Avohuokoisen eristeen sisäpuolelle asennetaan esim. joustava ilmansulkukalvo, joka kiinnitetään hirsirunkoon ja ikkunan/ oven karmiin puristusliitoksilla tai teippaamalla kalvo huolellisesti riittävän tartuntakyvyn ja pitkäaikaiskestävyyden omaavalla teipillä. Hirsirakennuksen ilmanpitävyyttä voidaan yleensä merkittävästi parantaa, kun liitos- ja saumakohtia tiivistetään elastisella tiivistenauhalla, vaahdottamalla tai kittaamalla sen jälkeen kun rakennuksen painuminen on pääosin tapahtunut. Läpiviennit kivi- ja hirsirungon tai levymäisen ilmansulun läpi tiivistetään polyuretaanivaahdolla ja kittaamalla. Kalvomaisen ilmansulun läpi tehtävät läpiviennit tiivistetään joko läpivientilaipoilla tai levyistä tehtyjen läpivientikaulusten (esim. ilmanpitävä solumuovieristelevy) avulla. Ilmansulkukalvo liitetään läpivientikaulukseen joko puristusliitoksella tai riittävän tartuntakyvyn ja pitkäaikaiskestävyyden omaavalla teipillä. Läpivientikaulus tiivistetään läpiviennin ympärille polyuretaanivaahdon avulla.

9 9 Ilmansulkuun syntyvät reiät paikataan joko vaahdottamalla tai kittaamalla (kivi- ja hirsirungot ja levyt) tai riittävän tartuntakyvyn ja pitkäaikaiskestävyyden omaavalla teipillä (kalvot). Liikuntasaumat ja muut vastaavat rakenneosien väliset yksityiskohdat toteutetaan niin, että rakenteiden liikkeet eivät heikennä oleellisesti saumojen ilmanpitävyyttä (esim. käytetään liitoksissa riittävän muodonmuutoskyvyn omaavaa saumausmassaa/ tiivistenauhaa tai irrotetaan liimattavat tai hitsattavat bitumikermit alustastaan riittävän pitkällä matkalla liikkeiden sallimiseksi). Suuret ja tyhjää tilaa sisältävät vaipan läpäisevät kaapelikanavat yms. on suositeltavaa tiivistää kanavien sisältä esim. villasullonnalla tai pursottamalla polyuretaanivaahtoa putkeen asennetun muovipussin sisään. Tiivistykset tulee toteuttaa niin, että kaapeleita ja johtoja voidaan tarvittaessa lisätä ja poistaa kanavasta. Ikkunoiden ja ovien sekä muiden vastaavien rakennusosien liittymät ilmansulkuun toteutetaan polyuretaanivaahdolla, elastisella kittauksella tai riittävän tartuntakyvyn ja pitkäaikaiskestävyyden omaavalla teipillä. Myös ikkuna- ja ovikarmien tiivisteiden kunto ja toiminta tulee tarkistaa niiden asentamisen yhteydessä. Yksityiskohtaisempia ohjeita rakenteiden ja liitosten ilmanpitävyyden toteuttamiseksi löytyy mm. lähteestä /6/. 3.3 Valvonnan vaikutus ilmanpitävyyteen Parhaaseen tulokseen päästään, mikäli mahdolliset toteutuksen virheet ja puutteet poistetaan välittömästi ja tehokkaasti. Tämä voi tapahtua esim. siten että useampi eri henkilö tarkastaa tilanteen omasta näkökulmastaan. Alla on mainittu toimenpiteitä virheiden vähentämiseksi. Mitä useampaa niistä voidaan käyttää, sitä parempaan tulokseen päästään. Rakennesuunnittelija tutkii kohteen tai talotyypin rakenteet ja yksityiskohdat ilmanpitävyyden kannalta. Rakennesuunnittelija, työnjohtaja ja valvoja käyvät yhdessä läpi ilmanpitävyyden kannalta kriittiset kohdat ja niiden työmaatoteutuksen. Valvoja seuraa työmaata ilmanpitävyyden kannalta keskeisten tekijöiden näkökulmasta. Työnjohtaja opastaa työntekijöitä ennen tärkeiden työvaiheiden suoritusta toteuttamaan liitokset ja yksityiskohdat niin, että niistä tulee luotettavasti ilmanpitäviä. Työnjohtaja ja mahdollisuuksien mukaan myös rakennesuunnittelija tarkastavat ilmanpitävyyden kannalta kriittisten kohtien toteutuksen ennen kuin niitä peitetään pintaverhouksilla yms. rakenteilla. Elementtirakenteiden osalta valmistuksen opastuksen ja elementtitehtaalla tehtävät tarkastukset tekee elementtivalmistuksen työnjohtaja. Valvoja, rakennesuunnittelija ja työnjohtaja tarkastavat yllä kuvatulla tavalla, että rakenteet ja niiden liitokset ja läpiviennit on tehty suunnitelmien ja ohjeiden mukaan. Tarkastukset tehdään läpivientien ja rakenteiden liittymien osalta ennen kuin rakenteet on peitetty pintarakentein. Kustakin tarkastuksesta tehdään erilliset allekirjoituksin varustetut pöytäkirjat, jotka liitetään työmaan asiakirjoihin ja kunnan rakennusvalvonta tarkastaa halutessaan niiden olemassaolon. Tarkastusasiakirjojen malleja on esitetty mm. lähteissä /7/, /8/ ja /9/.

10 10 4 Rakennusvaipan ilmanvuotoluvun mittaus Rakennusvaipan ilmanvuotoluku 50 Pa paine-erolla määritetään standardissa SFS-EN 1389 /10/ määritetyllä tavalla tässä luvussa esitettyjen tarkennusten mukaan. Standardissa käytetään mittausmenetelmää B (rakennuksen vaipan testaus) siten, että rakennukseen tarkoituksellisesti ilmanvaihtoa varten tehdyt aukot (ilmanvaihtokoneen tuloja poistokanavat, korvausilmaventtiilit), tulisijat ja hormit suljetaan tiiviisti tarvittaessa teippaamalla. Mittaus voidaan suorittaa myös rakennuksen omilla ilmanvaihtolaitteilla, jolloin standardin B mittausmenetelmää noudatetaan soveltuvin osin. Rakennuksen omilla ilmanvaihtolaitteilla mitattaessa on kuitenkin aikaansaatava vähintään 30 Pa paine-ero, jotta mittaustulos olisi luotettava. Kesäaikana ja tuulettomalla säällä (tuulen nopeus alle 1 m/s) voidaan hyväksyä myös vähintään 0 Pa paine-ero. Rakennuksen mitattavaan alueeseen otetaan mukaan kaikki lämmitetyt ja jäähdytetyt tilat tai tilat, joissa on koneellinen ilmanvaihto ja sellaiset tilat, jotka selkeästi ovat ilmanpitävän vaipan sisäpuolella. Ilmanvuotoluvun laskennassa käytettävä rakennuksen sisätilavuus lasketaan rakentamismääräyskokoelmassa D5 määritetyn rakennuksen ilmatilavuuden mukaan. Rakennuksen ilmatilavuus on huonekorkeuden ja kokonaissisämittojen mukaan lasketun pinta-alan tulo. Välipohjia ei lasketa rakennuksen ilmatilavuuteen. Huoneiston ilmatilavuus lasketaan vastaavasti rakentamismääräyskokoelmassa D5 määritetyn huoneiston ilmatilavuuden mukaan. Huoneiston ilmatilavuus on sen sisäpintojen rajoittaman tilakappaleen tilavuus. Väliseiniä ja välipohjia ei lasketa huoneiston ilmatilavuuteen. /11/ Mikäli rakennuksen ilmanvuotoluku on annettu standardissa esitettynä q 50 -lukuna [m 3 /(h m )], voidaan se muuttaa tässä ohjeessa esitetyksi n 50 -luvuksi kaavalla: n AE = q50 (4) V 50 missä A E = rakennuksen vaipan ala sisämittojen mukaan laskettuna [m ] V = n 50 -luvun laskennassa käytettävä rakennuksen sisätilavuus [m 3 ] Suhde A E /V vaihtelee pientaloissa tyypillisesti 0,7 1,3 välillä. Kerrostalojen tapauksessa ilmanpitävyys mitataan joko yksittäisistä huoneistoista, porras kerrallaan tai koko rakennus kerrallaan. Alipaineistuslaitteistolla mitataan helpoiten yksittäisiä huoneistoja; rakennuksen omalla keskitetyllä ilmanvaihtokoneella taas kaikki ilmanvaihtokoneen palvelualueen huoneistot. Ulkovaipan ja huoneistojen välisiä ilmavuotoja ei eritellä. Koko kerrostalon ilmanpitävyyden arvioimiseksi yksittäisten huoneistojen mittausten pohjalta on mitattava huoneistoja pistemäisesti, esim. yksi huoneisto alimmasta ja ylimmästä kerroksesta ja lisäksi yksi huoneisto joka toisesta välikerroksesta.

11 11 Lähdeluettelo 1. RakMK D3, Rakennusten energiatehokkuus, Määräykset ja ohjeet 007. Suomen rakentamismääräyskokoelma, Ympäristöministeriö.. Jokisalo, J., Kurnitski, J., Kalamees, T., Eskola, L., Jokiranta, K. Ilmanpitävyyden vaikutus vuotoilmanvaihtoon ja energiankulutukseen pientaloissa. SIY Raportti 5, Sisäilmastoseminaari 007, Espoo , s Tasauslaskentaopas 007. Rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuuden osoittaminen. Ympäristöministeriö. (Ympäristöministeriön www-sivut) 4. Vinha, J., Korpi, M., Kalamees, T., Eskola, L., Palonen, J., Kurnitski, J., Valovirta, I., Mikkilä, A., Jokisalo, J. Puurunkoisten pientalojen kosteus- ja lämpötilaolosuhteet, ilmanvaihto ja ilmatiiviys. Tutkimusraportti 131, Tampereen Teknillinen Yliopisto, Talonrakennustekniikan laboratorio, Tampere Vinha, J., Korpi, M., Kalamees, T., Jokisalo, J., Eskola, L., Palonen, J., Kurnitski, J., Salminen, K., Aho, H., Salminen, M. Asuinrakennusten ilmanpitävyys, sisäilmasto ja energiatalous. Tutkimusraportti 140, Tampereen teknillinen yliopisto, Talonrakennustekniikka, Tampere. (julkaistaan v. 008) 6. Aho, H., Korpi, M. (toim.) Ilmanpitävien rakenteiden ja liitosten toteutus asuinrakennuksissa. Tutkimusraportti 141, Tampereen teknillinen yliopisto, Talonrakennustekniikka, Tampere. (julkaistaan v. 008) 7. Pientalon päiväkirja Rakennuksen käyttö- ja huoltokirja Rakentamisen ja korjaamisen seuranta. Rakennustutkimus RTS Oy. 8. Pientalotyömaan valvonta ja tarkastusasiakirja. Ympäristöopas 76, Ympäristöministeriö. 9. Rakennustyömaan päiväkirja 101. Rakennusalan Kustantajat RAK. 10. SFS-EN 1389 Thermal performance of buildings. Determination of air permeability of buildings. Fan pressurization method (ISO 997:1996, modified). European standard, CEN RakMK D5, Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta, Ohjeet 007. Suomen rakentamismääräyskokoelma, Ympäristöministeriö. Tämä ohje on laadittu Asuinrakennusten ilmanpitävyys, sisäilmasto ja energiatalous (AISE) tutkimusprojektin yhteydessä. Ohjeen sisällön kirjoittamiseen ja laatimiseen on osallistunut monia henkilöitä Tampereen teknillisen yliopiston Rakennetekniikan laitokselta, Teknillisen korkeakoulun LVI-laboratoriosta, Ympäristöministeriöstä sekä AISE projektissa mukana olleista yrityksistä ja yhdistyksistä. Työssä on hyödynnetty myös monien aikaisempien tutkimusprojektien yhteydessä ja käytännön kokemusten perusteella saatuja tuloksia.

12 1 Liite 1 Ilmoitetun ilmanvuotoluvun laskentaesimerkkejä Esimerkki 1 Tutkimuksessa mitatut ilmanvuotoluvut: Talotyyppi n 50 -luku [1/h] rakennus 1 1,5 rakennus 1,8 rakennus 3,0 rakennus 4,8 rakennus 5 1, rakennus 6,6 Keskiarvo: 1,5 + 1,8 +,0 +,8 + 1, +,6 n 50 = = 1,983 6 Keskihajonta: s (1,5 1,983) + (1,8 1,983) (,6 1,983) n 50 = = 0,514 Kerroin k: 1,645 k = = 0,67 6 Mittaustulosten perusteella laskettu ilmoitettu ilmanvuotoluku: n 50, ilm = 1, ,67 0,514 =,137,1

13 13 Liite 1 Esimerkki Tutkimuksessa mitatut ilmanvuotoluvut: Talotyyppi n 50 -luku [1/h] rakennus 1 3,6 rakennus 1,9 rakennus 3 4, rakennus 4,6 rakennus 5 5,5 rakennus 6 4, rakennus 7 3,5 rakennus 8 3,8 rakennus 9 4,6 rakennus 10 1,6 rakennus 11 3,1 rakennus 1 4,7 Keskiarvo: 3,6 + 1,9 + 4, +,6 + 5,5 + 4, + 3,5 + 3,8 + 4,6 + 1,6 + 3,1 + 4,7 n 50 = = 3,608 1 Keskihajonta: s (3,6 3,608) + (1,9 3,608) (4,7 3,608) n 50 = = 1,157 Kerroin k: 1,645 k = = 1 0,475 Mittaustulosten perusteella laskettu ilmoitettu ilmanvuotoluku: n 50, ilm = 3, ,475 1,157 = 4,158 4, Ilmoitettu ilmanvuotoluku on yli 4,0 1/h, joten talotyypille käytetään laskelmissa ilmanvuotoluvun vertailuarvoa 4,0 1/h.

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

RUNKOVAIHEEN TYÖT (Runkovaiheen mittaustyöt, runko- ja eristystyöt 1 ja 2 sekä vesikattorunkotyöt yht. 35 ov.)

RUNKOVAIHEEN TYÖT (Runkovaiheen mittaustyöt, runko- ja eristystyöt 1 ja 2 sekä vesikattorunkotyöt yht. 35 ov.) RUNKOVAIHEEN TYÖT (Runkovaiheen mittaustyöt, runko- ja eristystyöt 1 ja 2 sekä vesikattorunkotyöt yht. 35 ov.) Runkovaiheen työt on suurin opintokokonaisuus talonrakentajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa.

Lisätiedot

ILMATIIVIIDEN RAKENTEIDEN TOTEUTUS

ILMATIIVIIDEN RAKENTEIDEN TOTEUTUS ILMATIIVIIDEN RAKENTEIDEN TOTEUTUS 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 ILMANPITÄVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELU-

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro 106

Kingspan-ohjekortti nro 106 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro 106 HÖYRYNSULKURATKAISUOHJE Kingspan Therma -eristeet höyrynsulkuratkaisuna Kingspan Therma -eristeet alhaisen lämmönjohtavuuden ja korkean vesihöyrynvastuksen ansiosta

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI Vastaanottaja: Seppo Rantanen Padasjoen kunta Työnumero: 051321701374 LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE 8 17500 PADASJOKI Kai Kylliäinen 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS Ovikehikko ja kangas Puhallin ja ilmamäärämittaus Ulkoilman paine-eroletku Ohjausyksikkö ja paine-eromittaus Puhaltimen kuristusrenkaat RAKENNUSTEN Virtalähde Puhaltimen kotelo RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS

RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS 12.12.2011 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Rakennusfysiikan käsikirja, esittely - ja keskustelutilaisuus, Helsinki 12.12. 2011 KÄSIKIRJAN TOTEUTUSTILANNE

Lisätiedot

Ohje: RIL 225-2004 Rakennusosien lämmönläpäisykertoimen laskenta

Ohje: RIL 225-2004 Rakennusosien lämmönläpäisykertoimen laskenta ISOVER_RIL_225 Tällä ohjelmalla ISOVER_RIL_225 esitetään erityisesti ohjeet lämmöneristeen ilmanläpäisevyyden vaikutuksen huomioon ottavan korjaustekijän ΔU a määrittämiseksi ISOVER-rakennuseristeillä

Lisätiedot

Keijo, Laamanen, Jarmo ja Vähäsöyrinki, Erkki

Keijo, Laamanen, Jarmo ja Vähäsöyrinki, Erkki RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS Kauppinen Timo Ojanen Tuomo Kovanen Kauppinen, Timo, Ojanen, Tuomo, Kovanen, Keijo, Laamanen, Jarmo ja Vähäsöyrinki, Erkki Rakennusten ilmanpitävyys Ilmanpitävyyden mittaukset

Lisätiedot

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys Tuomo Ojanen, erikoistutkija Miimu Airaksinen, tutkimusprofessori Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sairaat talot, sairaat

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos

FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää monien vaipparakenteiden kosteusteknistä toimintaa:

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS Rakennusvalvonnan ohjeita nro 28 LAHDEN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimiala Rakennusvalvonta Kärkölä, Lahti 12.4.2016 Rakennuttaja on vastuussa rakennustuotteiden kelpoisuuden

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTIN ESITTELY

FRAME-PROJEKTIN ESITTELY FRAME-PROJEKTIN ESITTELY 11.6.2009 TkT Juha Vinha TAUSTA TTY teki ympäristöministeriölle selvityksen, jossa tuotiin esiin useita erilaisia riskitekijöitä ja haasteita, joita liittyy rakennusvaipan lisälämmöneristämiseen.

Lisätiedot

Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella

Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella RIL Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä, kustannustehokas rakentaminen Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella Juha-Pekka Smolander Teknisen myynnin päällikkö 1 Sisältö 1. Energiamääräykset

Lisätiedot

RAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYDEN LAADUN- VARMISTUS TYÖMAALLA

RAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYDEN LAADUN- VARMISTUS TYÖMAALLA SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan Lappeenranta Rakennustekniikan koulutusohjelma Rakennustuotannon suuntautumisvaihtoehto Juha-Pekka Purtilo RAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYDEN LAADUN- VARMISTUS TYÖMAALLA Opinnäytetyö

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

Näin lisäeristät 3. Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 3. Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 3 Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristäminen PAROC extralla ja PAROC WPS 3n -levyillä Oikein tehty

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa rakennuksissa 1/2016

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa rakennuksissa 1/2016 Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa rakennuksissa 1/2016 Vertia Oy 11.5.2016 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Yhteenveto Rakennuksen ilmavuotokohdat voivat aiheuttaa muun muassa

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

PIENTALOJEN VUOTOILMANVAIHTUVUUDEN ARVIOINTIMENETELMÄ SUOMEN OLOSUHTEISIIN

PIENTALOJEN VUOTOILMANVAIHTUVUUDEN ARVIOINTIMENETELMÄ SUOMEN OLOSUHTEISIIN Sisäilmastoseminaari 2008 1 PIENTALOJEN VUOTOILMANVAIHTUVUUDEN ARVIOINTIMENETELMÄ SUOMEN OLOSUHTEISIIN Juha Jokisalo¹, Jarek Kurnitski¹, Targo Kalamees¹, Lari Eskola¹, Kai Jokiranta¹, Minna Korpi², Juha

Lisätiedot

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennusvalvonnan ajankohtaispäivä 12.12.2016 Savoy-teatteri, Helsinki Yli-insinööri Katja Outinen Tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

Kylmäsiltojen ja ilmavuotokohtien jakauma suomalaisissa pientaloissa ja kerrostaloasunnoissa

Kylmäsiltojen ja ilmavuotokohtien jakauma suomalaisissa pientaloissa ja kerrostaloasunnoissa Kylmäsiltojen ja ilmavuotokohtien jakauma suomalaisissa pientaloissa ja kerrostaloasunnoissa Targo Kalamees 1, Minna Korpi 2, Lari Eskola 1, Jarek Kurnitski 1, Juha Vinha 2 1 Teknillinen korkeakoulu, LVI-laboratorio,

Lisätiedot

SERTIFIKAATTI Nro VTT-C-8580-12 Myöntämispäivä 11.6.2012 TUOTTEEN NIMI SERTIFIKAATIN HALTIJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY.

SERTIFIKAATTI Nro VTT-C-8580-12 Myöntämispäivä 11.6.2012 TUOTTEEN NIMI SERTIFIKAATIN HALTIJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. SERTIFIKAATTI Nro VTT-C-8580-12 Myöntämispäivä 11.6.2012 TUOTTEEN NIMI System Intello SERTIFIKAATIN HALTIJA Redi-yhtiöt Oy Yrittäjäntie 23 01800 Klaukkala TUOTEKUVAUS System Intello on rakennuksen vaipan

Lisätiedot

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Talotekniikan toiminnanvarmistus Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Tarkoitus Osa Kuivaketju10 projektia Sisältöä talotekniikan toiminnanvarmistus ohjekorttiin.

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Jussi Romu. Työohje tiiviin asuinkerrostalon rakentamiseksi

Jussi Romu. Työohje tiiviin asuinkerrostalon rakentamiseksi 1 Jussi Romu Työohje tiiviin asuinkerrostalon rakentamiseksi Opinnäytetyö Kevät 2012 Tekniikan yksikkö Rakennustekniikan koulutusohjelma Talonrakennustekniikan suuntautumisvaihtoehto 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 1 Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova -levyllä Julkisivujen uusimisen yhteydessä

Lisätiedot

TIIVISTÄMINEN KORJAUSTAPANA

TIIVISTÄMINEN KORJAUSTAPANA TIIVISTÄMINEN KORJAUSTAPANA 18.5.2016 Petri Lönnblad RI, RTA (VTT 003/04) Onko tiivistäminen korjaamista? Huono maine menetelmänä, miksi? Kokemuksia noin 15 vuodelta Käyttöikä? Vahvat näkemykset puolesta

Lisätiedot

ÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE.

ÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE. 28.10.2004 HUONEISTOJEN VÄLISEN ACO-SEINÄN ÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE. YHTEISTYÖSSÄ: Rakennusbetoni- ja Elementti Oy VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka KATMI Consulting Oy 28.10.2004 ESIPUHE Huoneistojen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Tiiviysmittausraportti. raporttiosuus_omenaisenkuja Päivämäärä SIVU 2 (9)

Sisällysluettelo. Tiiviysmittausraportti. raporttiosuus_omenaisenkuja Päivämäärä SIVU 2 (9) SIVU 2 (9) Sisällysluettelo Yhteenveto...3 1. Kohteen yleistiedot...3 1.1 Tutkimuksen kohteen tunniste ja laajuustiedot...3 1.2 Yhteystiedot...3 1.3 Tutkimuksen tavoite ja kattavuus...3 1.4 Tutkimuksen

Lisätiedot

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi 4/2016 VIESKTLO Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen VIESKN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 lavieska www.vieskanelementti.fi Yleistä Kosteus- ja homevaurioiden välttämiseksi on tärkeää huolehtia siitä,

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Annettu: 28.3.2007. Voimassa: 31.12.2010

Annettu: 28.3.2007. Voimassa: 31.12.2010 Dno: YM268/6221/2006 1 (5) Annettu: 28.3.2007 Voimassa: 31.12.2010 Ympäristöministeriö on maankäyttö- ja rakennuslain 148 :n (231/2003) nojalla sekä huomioon ottaen rakennustuotteiden hyväksynnästä annetun

Lisätiedot

Ääni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo

Ääni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo Ääni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo Yli 30 vuoden asuntorakennuttamisen kokemus. 1 RATKAISU Ulkoseinät eps-eristeisiä, ohutrapattuja betonielementtejä

Lisätiedot

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos Lähdekirjallisuutta RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11. Ajankohtaista ympäristöministeriöstä Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.2016 Viimeisimmät muutokset energiatodistuksiin Uimahallit,

Lisätiedot

Näin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 2 Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova levyllä Puurunkoinen, purueristeinen talo,

Lisätiedot

RAKENNUKSEN TIIVIYSMITTAUS

RAKENNUKSEN TIIVIYSMITTAUS Insinööri (ylempi AMK) RAKENNUKSEN TIIVIYSMITTAUS KOHDE: 1 krs. pientalo Osoite: Nuotiokatu 11, Joensuu q 50 -luku n 50 -luku 1.7.2012 alkaen ennen 1.7.2012 0,4 0,5 TUTKIJA: Mari Hälinen 19.12.2013 Selkie,

Lisätiedot

Tiiviysmittaus / malliraportti Julkinen rakennus

Tiiviysmittaus / malliraportti Julkinen rakennus SIVU 1/26 Tiiviysmittaus / malliraportti Julkinen rakennus SIVU 2/26 n50 = 3,78 Tutkija : TermoLog Oy / Pekka Toivonen SIVU 3/26 SISÄLLYSLUETTELO Kohteen yleistiedot... 4 Tutkimuksen tilaaja... 4 Tutkimuksen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ 70-1351. Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ 70-1351. Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012 Työ 70-1351 KOHDE: TILAT: TILAAJA: Peltoniemenkuja 1 4, 01760 VANTAA Kytöpuiston koulun tiloissa toimivan hammashoitolan 2 kerroksen käytävä,

Lisätiedot

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen MERKKIAINEKOE Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Tiivistyskorjauksen laadunvalvonta, mallihuoneen merkkiainekoe TILAAJA Vantaan kaupunki KOHDE Lintukallionkuja 6, 01620 Vantaa 2(9) SISÄLTÖ 1. YHTEYSTIEDOT...

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudispientalon energiatodistusesimerkki 13.3.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudispientalon energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa. Hanna Keinänen, Vahanen Oy

LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa. Hanna Keinänen, Vahanen Oy LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa Hanna Keinänen, Vahanen Oy Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

RAKENTEIDEN TIIVISTÄMISEN YKSITYISKOHTIIN UUTTA TIETOA

RAKENTEIDEN TIIVISTÄMISEN YKSITYISKOHTIIN UUTTA TIETOA MIKKO KOSKIVUORI RAKENTEIDEN TIIVISTÄMISEN YKSITYISKOHTIIN UUTTA TIETOA VAHANEN RAKENNUSFYSIIKKA OY Uudet ohjeistukset ja tutkimukset RT 14 11197 Rakenteiden ilmatiiveyden tarkastelu merkkiainekokein Valmisteilla

Lisätiedot

Harri Koskenranta

Harri Koskenranta T-110.460 FYYSINEN TURVALLISUUS - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 3.2. 2005 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT 3.2. 2005 T-110.460 Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa,

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia Tiedotustilaisuus 24.11.2014 Sisäilmaongelmat ovat monimutkaisia kokonaisuuksia Sisäolosuhteisiin vaikuttavat useat eri tekijät: lämpö-, kosteus-, valaistus-

Lisätiedot

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Hämeenlinna 15.2.2017 Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Olli Holmgren 1 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992: Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Lohjan rakennusvalvonta 15.2.2016

Lohjan rakennusvalvonta 15.2.2016 Lohjan rakennusvalvonta 15.2.2016 Rakennusvalvonnan uudet puhelinajat Tulosalue esimies, johtava rakennustarkastaja Paula Mäenpää, soittoaika klo 12.00-13.00 - lupakäsittely / lautakunnan luvat Tarkastusinsinööri,

Lisätiedot

TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013. SPU Eristeet

TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013. SPU Eristeet SERTIFIKAATTI VTT-C-6665-11 Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013 TUOTTEEN NIMI SPU Eristeet VALMISTAJA SPU Oy Itsenäisyydenkatu 17 A 7, FI-33500 Tampere TUOTEKUVAUS SPU:n valmistamia polyuretaanieristeitä

Lisätiedot

Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit

Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Esityksen aiheet: Suomen rakentamismääräykset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin

Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin SPU Sauna-Satu soveltuu saunan seinien ja kattojen sekä kosteiden tilojen

Lisätiedot

BETONIELEMENTTIEN LÄMMÖN- ERISTÄMINEN ELEMENTTITEHTAALLA

BETONIELEMENTTIEN LÄMMÖN- ERISTÄMINEN ELEMENTTITEHTAALLA [104] Sivu 1 / 4 SPU ERISTEIDEN KÄYTTÖ BETONIELEMENTTIEN VALMISTUKSESSA SPU P on SPU EFR tuoteperheen ratkaisu betonielementtien teolliseen valmistamiseen. SPU P on betoniteollisuuden tarpeisiin kehitetty

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaisohjaus

Korjausrakentamisen viranomaisohjaus Korjausrakentamisen viranomaisohjaus Lauri Jääskeläinen Direktiivi pohjana Uudet rakennukset olleet jo aiemmin (v:n 2002 direktiivi täytäntöönpanon kautta) vähimmäisenergiatehokkuuden piirissä Suomessa

Lisätiedot

Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit

Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit - Mitä betoninormeihin (rakentamiskokoelmaan) jää jäljelle - Mitä suunnittelijan tulee tietää tuotestandardeista

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

CLT-KOETALON TÄYDENTÄVÄT TUTKIMUKSET

CLT-KOETALON TÄYDENTÄVÄT TUTKIMUKSET CLT-KOETALON TÄYDENTÄVÄT TUTKIMUKSET CLT-KOETALOPROJEKTI 2013 2015 EAKR-rahoitteinen kehittämisprojekti CLT-pientalon kokeellinen rakennushanke CLT-rakentamisen tiedonkeruuja esittelyhanke CLT-rakenteiden

Lisätiedot

PALOTURVALLISET TULISIJAN JA SAVUHORMIN YHDISTELMÄT Osa 1: Perustietoa laitteiden hankkimiseen ja käyttöön 26.5.2014 1

PALOTURVALLISET TULISIJAN JA SAVUHORMIN YHDISTELMÄT Osa 1: Perustietoa laitteiden hankkimiseen ja käyttöön 26.5.2014 1 PALOTURVALLISET TULISIJAN JA SAVUHORMIN YHDISTELMÄT Osa 1: Perustietoa laitteiden hankkimiseen ja käyttöön 1 Paloturvalliset tulisijan ja savuhormin yhdistelmät Tässä ohjeistuksessa annetaan hyödyllistä

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro. 109

Kingspan-ohjekortti nro. 109 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro. 109 MÖKKIOHJE Kingspan Therma -eristeiden vahvuudet mökkien lämmöneristämisessä Paremman lämmöneristyksen ansiosta mökkien vuosittainen käyttöaika pitenee. Mökit

Lisätiedot

RAKENNUSHANKKEEN OHJAUS KOSTEUDENHALLINNAN NÄKÖKULMASTA SISÄILMASTOSEMINAARI , HELSINKI KIIA MIETTUNEN JA TIMO TURUNEN

RAKENNUSHANKKEEN OHJAUS KOSTEUDENHALLINNAN NÄKÖKULMASTA SISÄILMASTOSEMINAARI , HELSINKI KIIA MIETTUNEN JA TIMO TURUNEN RAKENNUSHANKKEEN OHJAUS KOSTEUDENHALLINNAN NÄKÖKULMASTA SISÄILMASTOSEMINAARI 16.3.2016, HELSINKI KIIA MIETTUNEN JA TIMO TURUNEN TAUSTAA JA TAVOITTEET Kosteusteknisen toimivuuden ja kosteudenhallinnan kannalta

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

HE 220/2016 vp MRL:n muuttamisesta Lähes nollaenergiarakennukset. Ympäristövaliokunta Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos

HE 220/2016 vp MRL:n muuttamisesta Lähes nollaenergiarakennukset. Ympäristövaliokunta Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos HE 220/2016 vp MRL:n muuttamisesta Lähes nollaenergiarakennukset Ympäristövaliokunta 8.11.2016 Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

Lisätiedot

Puutalon energiatehokkaat liitokset

Puutalon energiatehokkaat liitokset Puutalon energiatehokkaat liitokset Lähde: Aho Hanna, Korpi Minna (toim.) ILMANPITÄVIEN RAKENTEIDEN JA LIITOSTEN TOTEUTUS ASUINRAKENNUKSISSA Tampereen teknillinen yliopisto Tutkimusraportti 4, 00 s. Energiatehokkaissa

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS N:o 1465 18.1.2006 XPS ERISTETYN PUURANKASEINÄN ILMANPITÄVYYDEN MÄÄRITTÄMINEN

TUTKIMUSSELOSTUS N:o 1465 18.1.2006 XPS ERISTETYN PUURANKASEINÄN ILMANPITÄVYYDEN MÄÄRITTÄMINEN TUTKIMUSSELOSTUS XPS ERISTETYN PUURANKASEINÄN ILMANPITÄVYYDEN MÄÄRITTÄMINEN Tampere 2006 1 (12) 12 sivua + 3 liitesivua Tilaaja Finnfoam Oy Satamakatu 5 24100 SALO Yhteyshenkilö: Henri Nieminen Tehtävä

Lisätiedot

Sisävaiheen kirvestyöt Välioviasennus

Sisävaiheen kirvestyöt Välioviasennus Sisävaiheen kirvestyöt Välioviasennus Topparilaudat Asennetaan topparilaudat oven aukeamispuolelle oviaukon pieliin. Mikäli lattian päällyste halutaan tehdä myöhemmin yhtenäiseksi oven kohdalla, asennetaan

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUS. Yhteenveto PÄIVÄTUULI KIUKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A Sivu 1 / 15

SISÄILMATUTKIMUS. Yhteenveto PÄIVÄTUULI KIUKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A Sivu 1 / 15 L E V O L A Sivu 1 / 15 PÄIVÄTUULI 27400 KIUKAINEN SISÄILMATUTKIMUS Yhteenveto 01.02.2016 L E V O L A Sivu 2 / 15 Tilaaja Euran kunta / Markus Rantanen Toimeksianto Rakennuksen sisäilmatutkimus käyttötarkoituksen

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer laatta saumoihin,

Lisätiedot

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Kimmo Lähdesmäki, DI, RTA Dimen Group Taustaa; CASE-kohteet Esitykseen on valittu omasta tutkimusaineistosta 1970-80 luvulla rakennetuista

Lisätiedot

LAY A-siipi, korjaukset YTHS

LAY A-siipi, korjaukset YTHS LAY A-siipi, korjaukset YTHS Katariina Laine, Vahanen Oy 1 Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa 29.10-1.11.2012

Lisätiedot

Kahikivitalo. Tiivistysohjeet. www.e-weber.fi. 4-34 / 7.10.2014 korvaa esitteen 4-34 10.6.2014

Kahikivitalo. Tiivistysohjeet. www.e-weber.fi. 4-34 / 7.10.2014 korvaa esitteen 4-34 10.6.2014 Kahikivitalo Tiivistysohjeet 4-34 / 7.10.2014 korvaa esitteen 4-34 10.6.2014 www.e-weber.fi SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS 3 KÄSITTEET JA MÄÄRITTEET 3 ILMANPITÄVYYDEN MERKITYS 4 YLEISIMMÄT

Lisätiedot

40700 Jyväskylä etunimi.sukunimi@prosolve.fi

40700 Jyväskylä etunimi.sukunimi@prosolve.fi 1(5) KOSTEUSMITTAUSTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN 2(5) 1 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Pienkerrostalohuoneisto Osoite Rakennusvuosi 1989 Käyttötarkoitus Asuinhuoneisto Tarkastuksen tilaaja(t) Tarkastuksen

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

TIIVISTYSOHJE. Kivitaloille, joissa on höyrynsulkulevy. Tiivistysjärjestelmät. Järjestelmäkomponentit

TIIVISTYSOHJE. Kivitaloille, joissa on höyrynsulkulevy. Tiivistysjärjestelmät. Järjestelmäkomponentit TIIVISTYSOHJE Kivitaloille, joissa on höyrynsulkulevy Tiivistysjärjestelmät Järjestelmäkomponentit IKKUNOIDEN JA OVIEN TIIVISTÄMINEN KIVIRAKENTEESSA Contega -liitosnauhat asennetaan ikkunan karmiin ennen

Lisätiedot

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus 9.12.2014 Yli-insinööri Jukka Bergman Asetus kantavista rakenteista ja asetus pohjarakenteista Esittäjän

Lisätiedot

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi. ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat Hannu Hirsi. SRakMK ja rakennusten energiatehokkuus : Lämmöneristävyys laskelmat, lämmöneristyksen termit, kertausta : Lämmönjohtavuus

Lisätiedot

FREDRIKA RUNEBERGIN KATU

FREDRIKA RUNEBERGIN KATU ATRI VALAN ATU JANNISBERGINTIE I II FREDRIA RUNEBERGIN ATU II +,0 II +7, +7, +, +, +7,0 +9, +0,0 +, +,0 +0, +7, +8,0 +8, +8, +7, VSS pihasauna PP ajo autotalliin +, 7 AP +,0 +, +,0 +,0 +, +7,0 +7, +, tomutus

Lisätiedot

IKKUNAN ASENNUS UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA

IKKUNAN ASENNUS UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA IKKUNAN ASENNUS UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Täyttää seuraavien rakentamismääräysten mukaiset vaatimukset: RIL 107-2012 (Suomi) RAL DIN 4107 (Saksa) ÖNORM B 5320 (Itävalta) 1 Oikea ja turvallinen ikkunan

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot