Teollisen talovalmistuksen ilmanpitävyyden laadunvarmistus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teollisen talovalmistuksen ilmanpitävyyden laadunvarmistus"

Transkriptio

1 1 RTS 08: Teollisen talovalmistuksen ilmanpitävyyden laadunvarmistus Tässä ohjekortissa esitetään ilmanpitävyyden laadunvarmistuksen periaatteet, jotka soveltuvat käytettäväksi teollisessa talovalmistuksessa. Ohje koskee erityisesti pientaloja ja kerrostaloja, mutta sitä voidaan soveltaa muihinkin vakioiduilla rakenteilla ja toteutustavoilla tehtäviin rakennuksiin. Yritykset voivat sisällyttää tässä ohjekortissa esitetyt periaatteet omaan laadunvarmistusjärjestelmäänsä ja valvoa niiden avulla kriittisten työvaiheiden asianmukaista suorittamista ja lopputuloksen laatua ilmanpitävyyden osalta. Kriittisten työvaiheiden määrittämiseksi esitetään ohjeistus ilmanpitävyyteen vaikuttavien tekijöiden, kuten rakenteellisten yksityiskohtien, rakennusprosessin, työnsuorituksen, rakennustavan ja työmaavalvonnan osalta. Kuvatulla ilmoitusmenettelyllä yritys voi antaa talotyyppikohtaisen arvon ilmanvuotoluvulle, jota käytetään rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuutta osoitettaessa sekä energiankulutusta ja energiatehokkuuslukua laskettaessa. Määritelmät Ilmansulku Ainekerros, jonka pääasiallinen tehtävä on estää haitallinen ilmavirtaus rakenteen läpi puolelta toiselle. Kerroksellisissa vaipparakenteissa tarvitaan rakenteen lämpimällä puolella ilmansulun lisäksi aina riittävän vesihöyrytiivis höyrynsulku. Sama ainekerros voi toimia sekä ilman- että höyrynsulkuna. Ilmanvuotoluku, n 50 [1/h] Ilmanvuotoluku n 50 kertoo montako kertaa rakennuksen ilmatilavuus vaihtuu tunnissa rakennusvaipan vuotoreittien kautta, kun rakennukseen aiheutetaan 50 Pa (pascal) ali- tai ylipaine. Ilmanvuotoluku kuvaa rakennusvaipan ilmanpitävyyttä ja se mitataan luvussa 4 esitetyllä tavalla. Ilmoitettu ilmanvuotoluku, n 50,ilm [1/h] Talotoimittajan antama ilmanvuotoluku tietylle talotyypille. Ilmoitettu ilmanvuotoluku lasketaan rakennuksista mitattujen ilmanvuotolukujen avulla luvussa ja liitteessä 1 esitetyllä tavalla. Ilmoitetussa ilmanvuotoluvussa otetaan huomioon mittaustulosten lukumäärän ja hajonnan vaikutus. Ilmoitusmenettely Se osa talotoimittajan käyttämästä laadunvarmistusjärjestelmästä, jolla varmennetaan ja ilmoitetaan rakennusvaipan ilmanpitävyys. Talotoimittaja Rakennuksen ilmanpitävyydestä vastaava rakennusurakoitsija, materiaali- tai elementtiteollisuuden yritys tai samaa talotyyppiä valmistava yritysryhmä, joka käyttää luvussa esitettyä ilmoitusmenettelyä. Talotyyppi Talotyypillä tarkoitetaan tässä ohjekortissa tietyillä tyyppirakenneratkaisuilla ja - materiaaleilla rakennettua rakennusvaippaa. Talotoimittajalla voi olla ilmoitusmenettelyssä yksi tai useampi talotyyppi riippuen siitä, kuinka oleellisesti niiden ratkaisut poikkeavat ilmanpitävyyden kannalta toisistaan.

2 Teollinen talovalmistus Teollisesti valmistettujen rakennusmateriaalien tai rakennusvaipan osien toimittaminen ilmoitusmenettelyn mukaisesti tai sarjatuotannon tyyppinen, ilmoitusmenettelyä noudattava rakennusten paikalla rakentaminen. Tuulensuoja Ainekerros, jonka pääasiallinen tehtävä on estää tuulen aiheuttamat haitalliset ilmavirtaukset rakenteen eristekerroksessa. Ulkopuolinen taho Puolueeton organisaatio, jolla on riittävä ammattitaito ja kokemus rakennusten ilmanpitävyysmittausten ja lämpökamerakuvausten toteuttamisessa sekä tulosten analysoinnissa (esim. teknillinen yliopisto tai korkeakoulu, VTT, ammattikorkeakoulu tai konsulttiyritys). 1 Yleistä Rakennuksen ilmanvuotoluku n 50 tarvitaan lähtötietona lämmöntarpeen laskennassa. Erinomainen arvo pientalossa on alle 1,0 1/h, normaali n. 4,0 1/h ja heikko n. 10 1/h. Suuremmissa rakennuksissa n 50 arvot ovat yleensä hiukan parempia eli pienempiä. Lämmöntarvetta tarkastellaan uudisrakennusten osalta rakennuslupavaiheessa energiaselvitystä ja todistusta laadittaessa energiatodistuksen tietoa tarkistettaessa ennen rakennuksen vastaanottoa Käytössä olevien rakennusten osalta lämmöntarvetta tarkastellaan energiakatselmuksen yhteydessä mahdollisen energiatodistuksen laatimisen yhteydessä Vuoden 008 alusta voimaan tulleissa rakentamismääräyksissä ilmanpitävyys kuuluu lämmönläpäisykertoimien ja lämmön talteenoton ohella ns. lämpöhäviöiden tasauksen piiriin. Vertailuarvoa (n 50 = 4,0 1/h) pienempien lukujen käyttäminen edellyttää, että ko. arvo on osoitettu mittaamalla tai muulla menettelyllä /1/. Rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuuden osoittamisessa ja energialaskennassa voidaan siis käyttää vertailuarvoa pienempää ilmanvuotoluvun arvoa, jos sen saavutettavuus pystytään perustelemaan rakennusvalvonnalle. Käytännössä tämä edellyttää joko ilmanvuotoluvun mittaamista rakennuskohteessa tai esim. luvussa kuvatun ilmoitusmenettelyn mukaista toimintaa. Luvussa esitetty ilmoitusmenettely on yksi mahdollinen menettely ilmanpitävyyden osoittamiseksi. Ilmoitusmenettelyn sijaan on aina mahdollista toteuttaa kohdekohtainen ulkopuolisen asiantuntevan tahon tekemä ilmanvuotoluvun mittaus, jolloin voidaan myös käyttää vertailuarvoa pienempää ilmanvuotoluvun arvoa. ilmanvuotoluvun mittaus on kuvattu luvussa 4. Mittaus on suoritettava siinä vaiheessa rakentamista, kun rakennus on ulkovaipaltaan lopullisessa laajuudessaan valmis, mutta vaipan mahdollista lisätiivistämistä voidaan suorittaa. Mikäli mittaustulos poikkeaa tavoitearvosta huonompaan suuntaan, tehdään lisätiivistäminen ja uusintamittaus, ja tarvittaessa sitä jatketaan kunnes päästään tavoitetasolle. Vaikka hyvällä ilmanpitävyydellä rakentamismääräysten mukaan voidaan tasata muita lämpöhäviöitä, on kuitenkin tavoiteltavaa, että sitä käytetään ensisijaisesti rakennuksen

3 3 energiatehokkuutta parantavana tekijänä heikentämättä lämmöneristys- ja lämmön talteenottotasoja. Hyvällä ilmanpitävyydellä voidaan parantaa rakennuksen energiatehokkuusluokkaa energiatodistuksessa. Lisäksi hyvä ilmanpitävyys varmistaa rakenteiden kosteusteknistä toimintaa varsinkin kohdissa, joissa kostea sisäilma pyrkii virtamaan rakenteiden läpi ulos tai kylmä ulkoilma jäähdyttämään rakennetta aiheuttaen kosteuden tiivistymisriskin. Vuotoilmalla on suuri vaikutus lämmöntarpeeseen. Lämmöntarve kasvaa tyypillisessä asuintalossa % verrattuna erinomaisen ilmanpitävyystasoon (n 50 alle 1,0 1/h). Vaikutus lämmöntarpeeseen on karkeasti 7 % jokaista n 50 -luvun kokonaisyksikön muutosta kohti //. Tämä vaikutus on nykyisillä lämmöneristepaksuuksilla merkittävimpiä ja ennen kaikkea edullisimpia keinoja jo sinällään energiataloudeltaan hyvien rakennusten edelleen parantamisessa. Toimivalla ilmanvaihdolla on suuri merkitys hyvin ilmanpitävässä rakennuksessa. Koska ilma ei käytännössä vaihdu ollenkaan vuotokohtien kautta, tulee rakennuksessa olla hyvin tasapainotettu ja myös riittävä ilmanvaihto, jolla taataan terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto. Ilmanpitävässä rakennuksessa ilmanvaihdon lämmön talteenotosta saadaan suurin mahdollinen hyödy, koska lähes kaikki ilma virtaa rakennukseen ja sieltä pois lämmön talteenoton kautta. Valmistajakohtainen arvo ilmanvuotoluvulle (ilmoitusmenettely) Laadunvarmistuksen piiriin tulee kuulua kaikki kriittiset ilmanpitävyyteen vaikuttavat vaiheet suunnittelussa, urakoinnissa, rakennustöissä ja työmaavalvonnassa. Kriittisten vaiheiden määrityksessä ja ohjeistuksessa tulisi ottaa huomioon vähintään luvussa 3 esitetyt ilmanpitävyyteen vaikuttavat tekijät. Tehtävien mittausten yhteydessä on järkevää käyttää lämpökameraa, jolla on helppo paikallistaa vuodot ja siten kehittää ratkaisua mittausten yhteydessä. Talotoimittaja voi omissa ratkaisuissaan käyttää ilmoittamiaan rakennuksen ilmanvuotoluvun arvoja, mikäli hänen laadunvarmistusjärjestelmänsä takaa niiden saavuttamisen määrätyissä talotyypeissä. Mikäli talotoimittaja ei tee rakennuksen suunnittelu- tai työmaatöitä kokonaisuudessaan, tulee hänen vastata kohteen riittävistä suunnittelu-, asennus- ja laadunvarmistusohjeista ilmanpitävyyden osalta tätä ilmoitusmenettelyä käytettäessä. Hankkeeseen ryhtyvä tai hänen siihen valtuuttamansa taho vastaa näiden suunnitelmien ja ohjeiden noudattamisesta. Talotoimittaja ilmoittaa ilmanvuotoluvun kullekin valitsemalleen talotyypille. Mikäli talotyypin rakenteissa, materiaaleissa tai valmistustavassa tapahtuu oleellisia muutoksia, on ilmoitusmenettelyn vaiheet, siltä osin kuin muutoksia on tapahtunut, käytävä uudestaan läpi. Ilmoitusmenettely koostuu kolmesta osasta, jotka ovat: Tutkimus Seuranta Ilmoitus Ulkopuolinen taho tekee ilmoitusmenettelyyn liittyvän tutkimuksen sekä seurantaan sisältyvät mittaukset kolmelle uudelle ja kolmelle vähintään kolmen vuoden ikäiselle

4 4 kohteelle kolmen vuoden välein. Talotoimittaja voi tehdä itse tai teettää haluamallaan taholla muut mittaukset ja toimenpiteet..1 Tutkimus Talotoimittajan on teetettävä ulkopuolisella taholla tutkimus kunkin valitsemansa talotyypin ilmanpitävyydestä. Talotoimittaja ja ulkopuolinen taho sopivat yhdessä, mitkä talotoimittajan ratkaisut kuuluvat kunkin valitun talotyypin piiriin. Tutkimuksen yhteydessä on samalla mahdollista kehittää ratkaisuja paremmiksi. Tutkimuksen tulee sisältää määrittelyt ainakin talotyypin kuvauksesta, käytettävistä detaljeista, rakennustavoista, rakennusmateriaaleista, rakennusprosessista ja työmaavalvonnasta sekä ulkopuolisen tahon tekemästä rakennettujen kohteiden mittauksista. Tutkimus sisältää vähintään 6:n uuden rakennuksen ilmanvuotoluvun mittaukset kustakin valitusta talotyypistä. Talotoimittaja antaa listan kunkin talotyypin rakennuksista ulkopuoliselle taholle, joka valitsee mitattavat kohteet. Jos kyseessä on uusi juuri tuotantoon otettu talotyyppi, mitataan vähintään 6 ensimmäistä ko. talotyypin rakennusta. Ilmanvuotoluvun mittaukset voivat olla myös aikaisemmin tehtyjä, mikäli ko. mittaukset ovat ulkopuolisen tahon tekemiä ja ne on asianmukaisesti dokumentoitu. Mitatuista kohteista ja mittauksien suorituksesta esitetään vähintään lähteessä /3/ luetellut tiedot. Ilmoitusmenettely vaatii lisäksi selvityksen kyseisen talotyypin ilmanpitävyyden pitkäaikaispysyvyydestä vähintään kolmen vuoden ajanjaksolta. Tämä osoitetaan mittaamalla vähintään 3 kohdetta kustakin talotyypistä rakennuksen valmistuttua ja vähintään kolmen vuoden kuluttua siitä. Jos talotyypin ilmanpitävyys heikkenee pitkäaikaisuusmittausten perusteella, selvitetään ilmanpitävyyden heikkenemisen syyt lämpökamerakuvauksella ja parannetaan tarvittaessa talotyypin liitosratkaisuja sekä suunnittelu-, asennus- ja laadunvarmistusohjeita siten, että heikkenemistä ei enää jatkossa merkittävissä määrin tapahdu. Mikäli pitkäaikaisuusmittauksia ei heti voida tehdä, ne toteutetaan tutkimuksen jälkeen alkavan ensimmäisen seurantajakson kuluessa. Tällöin ensimmäisellä seurantajaksolla ei tehdä varsinaiseen seurantaan liittyviä vanhojen kohteiden mittauksia.. Seuranta Talotoimittajan seurantaan ja laadunvarmistukseen tulee sisältyä ainakin seuraavaa: Riittävän yksityiskohtaiset suunnitteluohjeet tai kohdekohtaiset suunnitelmat sekä asennus- ja laadunvarmistusohjeet kustakin talotyypistä. Oma seuranta, jossa mitataan satunnaisesti (eri asentajat ja mahdollisuuksien mukaan eri maantieteellinen alue) vähintään 3 % kunkin talotyypin kohteista aina kunkin kolmen vuoden seurantajakson aikana. Mittauksia tehdään kuitenkin vähintään 3:ssa ja enintään 10:ssä rakennuksessa talotyyppiä kohden. Ensimmäinen kolmen vuoden seurantajakso alkaa ko. talotyyppiä koskevan tutkimuksen valmistuttua. Jos mittauksia tehdään enintään 3:ssa kohteessa kolmen vuoden aikana, seurantamittaukset suorittaa kokonaisuudessaan ulkopuolinen taho. Ulkopuolisen tahon tekemät mittaukset, jossa mitataan satunnaisesti valittuna 3 uutta rakennusta sekä 3 kpl vähintään kolme vuotta vanhaa rakennusta kolmen vuoden välein. Talotoimittaja antaa listan ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluvista kunkin talotyypin rakennuksista ulkopuoliselle taholle, joka valitsee mitattavat kohteet. Uudet kohteet

5 5 sisällytetään talotoimittajan oman seurannan kohteisiin. Vanhoista mittauskohteista tulee olla valmistuksen jälkeinen ilmanvuotoluvun arvo tiedossa. Jos rakennuksia tehdään kolmen vuoden aikana vähemmän kuin 3 kpl, seurantajaksoa pidennetään niin, että seurantaan saadaan vähintään 3 rakennusta. Ulkopuolinen taho analysoi eri tahojen tekemien seurantamittauksien keskinäiset erot sekä mahdolliset erot tutkimuksen yhteydessä saatuihin mittaustuloksiin ja sopii talotoimittajan kanssa mahdollisista lisämittauksista sekä tarvittaessa muutoksista ohjeisiin, laadunvalvontaan, detaljeihin tai ilmoitettavaan ilmanvuotolukuun..3 Ilmoitus Valmistajakohtaisiin, ilmoitettuihin ilmanvuotolukuihin on jätettävä riittävä varmuus em. rakennusten tai ratkaisujen mittaustuloksiin verrattuna. Varmuus riippuu mitattavien kohteiden lukumäärästä ja mittaustulosten keskihajonnasta. Ilmoitettu ilmanvuotoluku (n 50,ilm ) [1/h] lasketaan kaavalla: n 50,ilm n50 + k sn50 = (1) missä n 50 = talotyypin mitattujen rakennuksen ilmanvuotolukujen keskiarvo [1/h] k = kerroin, joka riippuu mitattujen rakennusten lukumäärästä [-] s n50 = talotyypin mitattujen rakennusten ilmanvuotolukujen keskihajonta [1/h] Keskihajonta s n50 lasketaan kaavalla: s n50 n (n50,i n50 ) i= 1 = () n 1 missä n 50,i = yksittäinen rakennuksen ilmanvuotoluvun mittaustulos [1/h] n = talotyypin mitattujen rakennusten lukumäärä Kerroin k lasketaan kaavasta: 1,645 k = (3) n Kaavan 3 perustana on normaalijakauman mukaisessa otoksessa 50 % fraktiili ja 95 % luotettavuustaso. Seurantamittausten yhteydessä ilmoitettu ilmanvuotoluku lasketaan käyttämällä kertoimen k arvona samaa arvoa, kuin on käytetty ko. talotyypin tutkimuksen yhteydessä. Tällöin on mahdollista päästä samaan ilmoitetun ilmanvuotoluvun arvoon pienemmällä seurattavien kohteiden lukumäärällä. Toisin sanoen seurantamittauksissa verrataan pelkästään ko. talotyypin ilmanvuotolukujen keskiarvoa ja keskihajontaa tutkimuksen yhteydessä saatuihin tuloksiin. Ilmoitetun ilmanvuotoluvun arvo pyöristetään 0,1 1/h tarkkuudella normaalien pyöristyssääntöjen mukaisesti. Liitteessä 1 on esitetty laskuesimerkkejä ilmoitetun ilmanvuotoluvun laskennasta.

6 6 Ilmoitetun ilmanvuotoluvun pohjana olevat yksittäisten rakennusten mittaustulokset on esitettävä pyydettäessä rakennushankkeeseen ryhtyvälle, rakennuksen käyttäjälle, omistajalle, valvojalle ja rakennusvalvonnan edustajalle. 3 Ohjeita rakennusvaipan ilmanpitävyyden varmistamiseksi Tässä luvussa esitetyt ohjeet ovat suosituksia, joiden tarkoitus on edesauttaa rakennuksen hyvän ilmanpitävyyden saavuttamista. 3.1 Rakennusprosessin vaikutus Tehtyjen mittausten ja tutkimusten mukaan erinomaiseen ilmanpitävyyteen eli n 50 -arvoon alle 1,0 1/h, on mahdollista päästä lähes kaikilla rakennusmateriaaleilla ja tavoilla /4/, /5/. Tämä edellyttää kuitenkin, että ilmanpitävyyteen on kiinnitetty huomiota sekä rakennuksen suunnittelussa että toteutuksessa. Rakennuksen ilmanpitävyys tulisi ottaa huomioon jo rakennuksen arkkitehtisuunnittelusta alkaen. Rakennuksen suunnittelussa tulee välttää riskialttiiden liitosratkaisujen käyttöä, läpivientien määrää tulee minimoida ja läpivientien sijoituspaikat tulisi miettiä ennakolta valmiiksi. Rakennusvaipan osat ja niiden väliset liitokset sekä läpiviennit on suunniteltava ja toteutettava niin, että niistä tulee ilmanpitäviä ja että niiden ilmanpitävyys ei vaarannu rakennuksen ikääntyessä esim. rakenteiden taipumien tai muiden muodonmuutosten tai materiaalien vanhenemisen johdosta. Piiloon jäävien liitoskohtien ilmanpitävyyden varmistaminen on erityisen tärkeää. Rakenteiden ja liitosten suunnittelussa ja toteutuksessa tulee myös aina ottaa huomioon rakenteiden lämpö- ja kosteusteknisen toiminnan sekä voimassa olevien palomääräysten asettamat vaatimukset. On huomattava, että rakenteiden läpi tapahtuvat pienetkin ilmavuodot voivat aiheuttaa ongelmia asukkaille (esim. maapohjasta tuleva radon tai homeen haju) ja rakenteille (esim. sisäilmasta rakenteisiin siirtyvä kosteus), vaikka rakennuksen ilmanvuotoluku olisikin alhainen. Siksi alhainen ilmanvuotoluku ei takaa yksistään rakennusvaipan moitteetonta toimintaa. Kaikki saumat ja liitoskohdat tulee tiivistää työmaalla huolellisesti ja varmistaa, että lopputulosta ei pilata sähkö ja lvi-asennusten tai viimeistelytöiden aikana. Vakioidussakin rakentamistavassa, esimerkiksi tyyppitalotuotannossa, voi lähes huomaamatta syntyä vuotokohtia, jos esim. sähkö- ja lvi-töiden yhteydessä tehtävät läpiviennit tiivistetään huolimattomasti. Samoin on huolehdittava siitä, että ikkunat ja ovet asennetaan suoraan kulmaan, jotta karmien tiivisteet ottavat kaikissa kohdissa tasaisesti kiinni ikkunoiden ja ovien reunoihin. Edellä kuvatuista syistä johtuen ilmanvuotolukua ei voida sitoa pelkästään rakenneratkaisuun tai talotyyppiin, vaan on määriteltävä ohjeet myös työmaan toteutukselle ja työsuorituksen valvonnalle. Siten vaaditaan sekä hyvä suunnittelu, toteutus että valvonta, jotta rakennuksessa voidaan saavuttaa erinomainen ilmanpitävyystaso. Koska etukäteen ei voida olla täysin varmoja tulevan rakennuksen ilmanpitävyystasosta, on rakennuslupavaiheessa syytä käyttää jonkin verran varman päällä olevaa ilmanvuotolukua. Käytettäessä energiatodistuksen pohjana laskennallista energiankulutusta on ilmanvuotoluku syytä aina mitata, koska muutoin tämä suuri muuttuja voidaan valita väärin. Poikkeuksena tästä voi olla uudistuotanto, jossa ilmanpitävyyden

7 7 todentaminen kuuluu luvussa esitetyn ilmoitusmenettelyn piiriin niin, että pelkästään tietty osa tuotannosta mitataan. Käytössä olevissa rakennuksissa energiatodistuksen tai -katselmuksen yhteydessä tehtävää mittausta puoltaa myös korjausehdotusten laatimistarve. Mittauksen yhteydessä vuotoreitit voidaan paikallistaa joko lämpökameralla tai merkkisavuilla ja siten mahdollistetaan niiden välitön tiivistäminen. 3. Rakenteelliset seikat Rakennusvaipan ilmanpitävyydestä vastaava ainekerros eli ilmansulku sijoitetaan kerroksellisessa rakenteessa yleensä lämpimälle puolelle sisäpinnan lähelle. Lämmöneristeet asennetaan siten, että ne täyttävät niille varatun tilan mahdollisimman hyvin ja liittyvät tiiviisti ympäröiviin rakenteisiin. Avohuokoisia lämmöneristeitä käytettäessä eristeen ulkopintaan laitetaan lisäksi tuulensuoja, joka estää tuulen aiheuttamat haitalliset ilmavirtaukset lämmöneristekerroksessa. Massiivirakenteisessa vaipassa (esim. hirsi-, tiilitai kevytbetonielementtirakenne), jossa ei ole erillistä lämmöneristekerrosta, koko rakenne toimii ilmansulkuna kunhan kaikki sauma- ja liitoskohdat tiivistetään huolellisesti. Hyvän ilmanpitävyyden saavuttaminen edellyttää, että rakennusvaipan kaikki osat ja niiden väliset liitokset ovat ilmanpitäviä. Seuraavassa on annettu rakenteellisia ohjeita, jotka edesauttavat rakennuksen hyvän ilmanpitävyyden saavuttamista. Näitä ohjeita on tarvittaessa sovellettava, jotta toteutuksesta syntyy rakentamiskelpoinen. Betonisten vaipparakenteiden liitokset tehdään juotosvaluilla tai joustavien elastisten saumojen avulla (esim. kittaamalla). Suurten halkeamien syntyminen estetään esim. riittävällä raudoituksella tai tiivistämällä syntyneet halkeamat esim. pintakäsittelyillä tai joustavalla massalla kittaamalla. Yläpohjassa betoni- ja kevytbetonielementtien väliset juotetut pitkittäissaumat tiivistetään saumojen päälle asennetuilla ilmansulkukaistoilla (esim. liimattavilla tai hitsattavilla bitumikermikaistoilla), kauttaaltaan elementtien päälle levitetyllä ilmansulkumateriaalilla (esim. muovikalvolla), laataston päälle valettavalla erillisellä tasausvalulla tai muulla vastaavalla tavalla, joka varmistaa saumojen ilmanpitävyyden. Käytettäessä elementtejä, joiden pitkittäissaumoja ei juoteta (esim. TT-laatat), laattojen päälle laitetaan yläpohjassa joustava ja repeytymätön ilmansulkukalvo (esim. muovikalvo). Ryömintätilaisissa alapohjissa elementtien alapuolisten solumuovieristeiden väliset saumat tiivistetään esim. polyuretaanivaahdolla. Rankarakenteisen vaipan lämpimällä puolella tulee aina olla ilmansulku, joka voi olla joko kalvomainen tai levymäinen (esim. ilmanpitävä solumuovieristelevy). Kalvomaiset ilmansulut liitetään toisiinsa (esim. jatkokset, rakenteiden pysty- ja vaakanurkat yms.) puristettuna liitoksena (kalvojen jatkoskohta on puristettu ruuvaamalla kahden jäykän materiaalin väliin) tai limittämällä ja teippaamalla kalvo huolellisesti riittävän tartuntakyvyn ja pitkäaikaiskestävyyden omaavalla teipillä. Mikäli teipin tartuntakyvystä ja pitkäaikaiskestävyydestä ei ole varmuutta, tulee kalvojen liitoskohtien ilmanpitävyys varmistaa puristusliitosten avulla. Levymäiset ilmansulut voidaan liittää toisiinsa vaahdottamalla polyuretaanivaahdolla tai teippaamalla riittävän tartuntakyvyn ja pitkäaikaiskestävyyden omaavalla teipillä. Levymäisen ilmansulun paksuuden tulee olla vähintään 0 mm, jotta sen saumat, liitokset ja läpiviennit voidaan tiivistää luotettavasti vaahdolla. Ilmansulku sijoitetaan rakenteeseen niin, että sähkörasiat ja johdot voidaan asentaa ilmansulkua rikkomatta. Tämä voidaan toteuttaa esim. asentamalla ilmansulku noin 50

8 8 mm etäisyydelle rakenteen sisäpinnasta tai asentamalla kalvomainen ilmansulku sisäverhouksen taakse riittävän löysästi, jotta sähköasennukset voidaan tehdä sisälevyn ja ilmansulun väliin. Jos ilmansulun sisäpuolelle laitetaan lämmöneristettä, se tulee asentaa paikalleen vasta sen jälkeen, kun suurin osa rakennusaikaisesta ylimääräisestä kosteudesta on kuivunut pois rakennuksesta. Kalvomaisia ilmansulkuja ei saa kuormittaa esim. yläpohjan lämmöneristeellä niin, että kuormitus voi ajan mittaan venyttää ja rikkoa kalvon tai sen jatkoskohdan. Kevyt lämmöneriste voidaan asentaa kalvomaisen ilmansulun varaan, mikäli kalvo on tuettu niin, että se ei pääse haitallisesti painumaan (esim. tiheä rimoitus, profiilipelti tai levy ilmansulun alapuolella). Yläpohjan kalvomainen ilmansulku liitetään sellaisiin ulkoseinärakenteisiin, joissa ei ole erillistä kalvomaista ilmansulkua (esim. tiili- tai harkkoseinä, betonielementti), joko puristusliitoksen ja elastisen kittauksen avulla tai limittämällä ilmansulku rakenteen kanssa riittävästi (esim. viemällä ilmansulkukalvo tiilestä muuratun sisäkuoren ulkopintaan). Maanvaraisen betonilaatan ja ulkoseinän liitos tiivistetään bitumikermikaistalla, joka estää samalla maaperästä tulevan radonin ja homeiden kulkeutumisen sisäilmaan. Bitumikermikaista viedään kummaltakin puolelta riittävän pitkälle saumakohdan yli (esim. toinen pää asennetaan ulkoseinän ja perusmuurin väliin tai perusmuurin viereen ja toinen pää viedään riittävän pitkälle betonilaatan alle). Ulkoseinän ja perusmuurin välinen liitos tiivistetään joko listauraan tehdyn elastisen kittauksen tai polyuretaanivaahdotuksen avulla. Joissakin harkkorakenteissa rakenteen ilmanpitävyys perustuu pintakäsittelyihin (kevytsoraharkot ja harkkorakenteet, joiden saumat eivät ole ilmatiiviitä). Tällaisen harkkorakenteisen ulkoseinän kummatkin pinnat tulee käsitellä rappaamalla tai tasoittamalla. Sisäpinnassa tasoite levitetään kauttaaltaan ja niin, että se voidaan liittää toimivasti mm. ala- ja yläpohjan ilmanpitäviin kerroksiin sekä ikkunoihin ja oviin yms. Tasoite levitetään aina myös esim. kiintokalusteiden taakse ja alaslaskettujen kattojen yläpuoliseen seinänosaan. Hirsirakennuksien ilmanpitävyyttä suunniteltaessa on otettava huomioon myös hirsikehikon painuminen ja eri rakenneosien väliset painumaerot. Hirsien välisissä saumoissa ja nurkkaliitoksissa on suositeltavaa käyttää joustavia solumuovi- tai kumitiivisteitä. Ovien ja ikkunoiden päälle jätetään riittävä painumavara, joka täytetään avohuokoisella lämmöneristeellä tai elastisella umpisoluisella eristeellä. Avohuokoisen eristeen sisäpuolelle asennetaan esim. joustava ilmansulkukalvo, joka kiinnitetään hirsirunkoon ja ikkunan/ oven karmiin puristusliitoksilla tai teippaamalla kalvo huolellisesti riittävän tartuntakyvyn ja pitkäaikaiskestävyyden omaavalla teipillä. Hirsirakennuksen ilmanpitävyyttä voidaan yleensä merkittävästi parantaa, kun liitos- ja saumakohtia tiivistetään elastisella tiivistenauhalla, vaahdottamalla tai kittaamalla sen jälkeen kun rakennuksen painuminen on pääosin tapahtunut. Läpiviennit kivi- ja hirsirungon tai levymäisen ilmansulun läpi tiivistetään polyuretaanivaahdolla ja kittaamalla. Kalvomaisen ilmansulun läpi tehtävät läpiviennit tiivistetään joko läpivientilaipoilla tai levyistä tehtyjen läpivientikaulusten (esim. ilmanpitävä solumuovieristelevy) avulla. Ilmansulkukalvo liitetään läpivientikaulukseen joko puristusliitoksella tai riittävän tartuntakyvyn ja pitkäaikaiskestävyyden omaavalla teipillä. Läpivientikaulus tiivistetään läpiviennin ympärille polyuretaanivaahdon avulla.

9 9 Ilmansulkuun syntyvät reiät paikataan joko vaahdottamalla tai kittaamalla (kivi- ja hirsirungot ja levyt) tai riittävän tartuntakyvyn ja pitkäaikaiskestävyyden omaavalla teipillä (kalvot). Liikuntasaumat ja muut vastaavat rakenneosien väliset yksityiskohdat toteutetaan niin, että rakenteiden liikkeet eivät heikennä oleellisesti saumojen ilmanpitävyyttä (esim. käytetään liitoksissa riittävän muodonmuutoskyvyn omaavaa saumausmassaa/ tiivistenauhaa tai irrotetaan liimattavat tai hitsattavat bitumikermit alustastaan riittävän pitkällä matkalla liikkeiden sallimiseksi). Suuret ja tyhjää tilaa sisältävät vaipan läpäisevät kaapelikanavat yms. on suositeltavaa tiivistää kanavien sisältä esim. villasullonnalla tai pursottamalla polyuretaanivaahtoa putkeen asennetun muovipussin sisään. Tiivistykset tulee toteuttaa niin, että kaapeleita ja johtoja voidaan tarvittaessa lisätä ja poistaa kanavasta. Ikkunoiden ja ovien sekä muiden vastaavien rakennusosien liittymät ilmansulkuun toteutetaan polyuretaanivaahdolla, elastisella kittauksella tai riittävän tartuntakyvyn ja pitkäaikaiskestävyyden omaavalla teipillä. Myös ikkuna- ja ovikarmien tiivisteiden kunto ja toiminta tulee tarkistaa niiden asentamisen yhteydessä. Yksityiskohtaisempia ohjeita rakenteiden ja liitosten ilmanpitävyyden toteuttamiseksi löytyy mm. lähteestä /6/. 3.3 Valvonnan vaikutus ilmanpitävyyteen Parhaaseen tulokseen päästään, mikäli mahdolliset toteutuksen virheet ja puutteet poistetaan välittömästi ja tehokkaasti. Tämä voi tapahtua esim. siten että useampi eri henkilö tarkastaa tilanteen omasta näkökulmastaan. Alla on mainittu toimenpiteitä virheiden vähentämiseksi. Mitä useampaa niistä voidaan käyttää, sitä parempaan tulokseen päästään. Rakennesuunnittelija tutkii kohteen tai talotyypin rakenteet ja yksityiskohdat ilmanpitävyyden kannalta. Rakennesuunnittelija, työnjohtaja ja valvoja käyvät yhdessä läpi ilmanpitävyyden kannalta kriittiset kohdat ja niiden työmaatoteutuksen. Valvoja seuraa työmaata ilmanpitävyyden kannalta keskeisten tekijöiden näkökulmasta. Työnjohtaja opastaa työntekijöitä ennen tärkeiden työvaiheiden suoritusta toteuttamaan liitokset ja yksityiskohdat niin, että niistä tulee luotettavasti ilmanpitäviä. Työnjohtaja ja mahdollisuuksien mukaan myös rakennesuunnittelija tarkastavat ilmanpitävyyden kannalta kriittisten kohtien toteutuksen ennen kuin niitä peitetään pintaverhouksilla yms. rakenteilla. Elementtirakenteiden osalta valmistuksen opastuksen ja elementtitehtaalla tehtävät tarkastukset tekee elementtivalmistuksen työnjohtaja. Valvoja, rakennesuunnittelija ja työnjohtaja tarkastavat yllä kuvatulla tavalla, että rakenteet ja niiden liitokset ja läpiviennit on tehty suunnitelmien ja ohjeiden mukaan. Tarkastukset tehdään läpivientien ja rakenteiden liittymien osalta ennen kuin rakenteet on peitetty pintarakentein. Kustakin tarkastuksesta tehdään erilliset allekirjoituksin varustetut pöytäkirjat, jotka liitetään työmaan asiakirjoihin ja kunnan rakennusvalvonta tarkastaa halutessaan niiden olemassaolon. Tarkastusasiakirjojen malleja on esitetty mm. lähteissä /7/, /8/ ja /9/.

10 10 4 Rakennusvaipan ilmanvuotoluvun mittaus Rakennusvaipan ilmanvuotoluku 50 Pa paine-erolla määritetään standardissa SFS-EN 1389 /10/ määritetyllä tavalla tässä luvussa esitettyjen tarkennusten mukaan. Standardissa käytetään mittausmenetelmää B (rakennuksen vaipan testaus) siten, että rakennukseen tarkoituksellisesti ilmanvaihtoa varten tehdyt aukot (ilmanvaihtokoneen tuloja poistokanavat, korvausilmaventtiilit), tulisijat ja hormit suljetaan tiiviisti tarvittaessa teippaamalla. Mittaus voidaan suorittaa myös rakennuksen omilla ilmanvaihtolaitteilla, jolloin standardin B mittausmenetelmää noudatetaan soveltuvin osin. Rakennuksen omilla ilmanvaihtolaitteilla mitattaessa on kuitenkin aikaansaatava vähintään 30 Pa paine-ero, jotta mittaustulos olisi luotettava. Kesäaikana ja tuulettomalla säällä (tuulen nopeus alle 1 m/s) voidaan hyväksyä myös vähintään 0 Pa paine-ero. Rakennuksen mitattavaan alueeseen otetaan mukaan kaikki lämmitetyt ja jäähdytetyt tilat tai tilat, joissa on koneellinen ilmanvaihto ja sellaiset tilat, jotka selkeästi ovat ilmanpitävän vaipan sisäpuolella. Ilmanvuotoluvun laskennassa käytettävä rakennuksen sisätilavuus lasketaan rakentamismääräyskokoelmassa D5 määritetyn rakennuksen ilmatilavuuden mukaan. Rakennuksen ilmatilavuus on huonekorkeuden ja kokonaissisämittojen mukaan lasketun pinta-alan tulo. Välipohjia ei lasketa rakennuksen ilmatilavuuteen. Huoneiston ilmatilavuus lasketaan vastaavasti rakentamismääräyskokoelmassa D5 määritetyn huoneiston ilmatilavuuden mukaan. Huoneiston ilmatilavuus on sen sisäpintojen rajoittaman tilakappaleen tilavuus. Väliseiniä ja välipohjia ei lasketa huoneiston ilmatilavuuteen. /11/ Mikäli rakennuksen ilmanvuotoluku on annettu standardissa esitettynä q 50 -lukuna [m 3 /(h m )], voidaan se muuttaa tässä ohjeessa esitetyksi n 50 -luvuksi kaavalla: n AE = q50 (4) V 50 missä A E = rakennuksen vaipan ala sisämittojen mukaan laskettuna [m ] V = n 50 -luvun laskennassa käytettävä rakennuksen sisätilavuus [m 3 ] Suhde A E /V vaihtelee pientaloissa tyypillisesti 0,7 1,3 välillä. Kerrostalojen tapauksessa ilmanpitävyys mitataan joko yksittäisistä huoneistoista, porras kerrallaan tai koko rakennus kerrallaan. Alipaineistuslaitteistolla mitataan helpoiten yksittäisiä huoneistoja; rakennuksen omalla keskitetyllä ilmanvaihtokoneella taas kaikki ilmanvaihtokoneen palvelualueen huoneistot. Ulkovaipan ja huoneistojen välisiä ilmavuotoja ei eritellä. Koko kerrostalon ilmanpitävyyden arvioimiseksi yksittäisten huoneistojen mittausten pohjalta on mitattava huoneistoja pistemäisesti, esim. yksi huoneisto alimmasta ja ylimmästä kerroksesta ja lisäksi yksi huoneisto joka toisesta välikerroksesta.

11 11 Lähdeluettelo 1. RakMK D3, Rakennusten energiatehokkuus, Määräykset ja ohjeet 007. Suomen rakentamismääräyskokoelma, Ympäristöministeriö.. Jokisalo, J., Kurnitski, J., Kalamees, T., Eskola, L., Jokiranta, K. Ilmanpitävyyden vaikutus vuotoilmanvaihtoon ja energiankulutukseen pientaloissa. SIY Raportti 5, Sisäilmastoseminaari 007, Espoo , s Tasauslaskentaopas 007. Rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuuden osoittaminen. Ympäristöministeriö. (Ympäristöministeriön www-sivut) 4. Vinha, J., Korpi, M., Kalamees, T., Eskola, L., Palonen, J., Kurnitski, J., Valovirta, I., Mikkilä, A., Jokisalo, J. Puurunkoisten pientalojen kosteus- ja lämpötilaolosuhteet, ilmanvaihto ja ilmatiiviys. Tutkimusraportti 131, Tampereen Teknillinen Yliopisto, Talonrakennustekniikan laboratorio, Tampere Vinha, J., Korpi, M., Kalamees, T., Jokisalo, J., Eskola, L., Palonen, J., Kurnitski, J., Salminen, K., Aho, H., Salminen, M. Asuinrakennusten ilmanpitävyys, sisäilmasto ja energiatalous. Tutkimusraportti 140, Tampereen teknillinen yliopisto, Talonrakennustekniikka, Tampere. (julkaistaan v. 008) 6. Aho, H., Korpi, M. (toim.) Ilmanpitävien rakenteiden ja liitosten toteutus asuinrakennuksissa. Tutkimusraportti 141, Tampereen teknillinen yliopisto, Talonrakennustekniikka, Tampere. (julkaistaan v. 008) 7. Pientalon päiväkirja Rakennuksen käyttö- ja huoltokirja Rakentamisen ja korjaamisen seuranta. Rakennustutkimus RTS Oy. 8. Pientalotyömaan valvonta ja tarkastusasiakirja. Ympäristöopas 76, Ympäristöministeriö. 9. Rakennustyömaan päiväkirja 101. Rakennusalan Kustantajat RAK. 10. SFS-EN 1389 Thermal performance of buildings. Determination of air permeability of buildings. Fan pressurization method (ISO 997:1996, modified). European standard, CEN RakMK D5, Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta, Ohjeet 007. Suomen rakentamismääräyskokoelma, Ympäristöministeriö. Tämä ohje on laadittu Asuinrakennusten ilmanpitävyys, sisäilmasto ja energiatalous (AISE) tutkimusprojektin yhteydessä. Ohjeen sisällön kirjoittamiseen ja laatimiseen on osallistunut monia henkilöitä Tampereen teknillisen yliopiston Rakennetekniikan laitokselta, Teknillisen korkeakoulun LVI-laboratoriosta, Ympäristöministeriöstä sekä AISE projektissa mukana olleista yrityksistä ja yhdistyksistä. Työssä on hyödynnetty myös monien aikaisempien tutkimusprojektien yhteydessä ja käytännön kokemusten perusteella saatuja tuloksia.

12 1 Liite 1 Ilmoitetun ilmanvuotoluvun laskentaesimerkkejä Esimerkki 1 Tutkimuksessa mitatut ilmanvuotoluvut: Talotyyppi n 50 -luku [1/h] rakennus 1 1,5 rakennus 1,8 rakennus 3,0 rakennus 4,8 rakennus 5 1, rakennus 6,6 Keskiarvo: 1,5 + 1,8 +,0 +,8 + 1, +,6 n 50 = = 1,983 6 Keskihajonta: s (1,5 1,983) + (1,8 1,983) (,6 1,983) n 50 = = 0,514 Kerroin k: 1,645 k = = 0,67 6 Mittaustulosten perusteella laskettu ilmoitettu ilmanvuotoluku: n 50, ilm = 1, ,67 0,514 =,137,1

13 13 Liite 1 Esimerkki Tutkimuksessa mitatut ilmanvuotoluvut: Talotyyppi n 50 -luku [1/h] rakennus 1 3,6 rakennus 1,9 rakennus 3 4, rakennus 4,6 rakennus 5 5,5 rakennus 6 4, rakennus 7 3,5 rakennus 8 3,8 rakennus 9 4,6 rakennus 10 1,6 rakennus 11 3,1 rakennus 1 4,7 Keskiarvo: 3,6 + 1,9 + 4, +,6 + 5,5 + 4, + 3,5 + 3,8 + 4,6 + 1,6 + 3,1 + 4,7 n 50 = = 3,608 1 Keskihajonta: s (3,6 3,608) + (1,9 3,608) (4,7 3,608) n 50 = = 1,157 Kerroin k: 1,645 k = = 1 0,475 Mittaustulosten perusteella laskettu ilmoitettu ilmanvuotoluku: n 50, ilm = 3, ,475 1,157 = 4,158 4, Ilmoitettu ilmanvuotoluku on yli 4,0 1/h, joten talotyypille käytetään laskelmissa ilmanvuotoluvun vertailuarvoa 4,0 1/h.

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS tutkimustuloksia suunnitteluohjeet laadunvarmistuksessa Julkisivuyhdistyksen syyskokousseminaari Julkisivut ja energiatehokkuus 25.11.2008 Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan

Lisätiedot

RAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYS

RAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYS 1 466111S Rakennusfysiikka 5 op. RAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA Paloniitty Sauli. 2012. Rakennusten tiiviysmittaus.

Lisätiedot

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET 14.4.2009 TkT Juha Vinha Kestävä rakentaminen -seminaari, 14.4.2009 Vaasa LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIAN- KULUTUSMÄÄRÄYSTEN

Lisätiedot

TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI

TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI SIVU 1/6 Talo Suomalainen, Mittaripolku 8, 01230 Mallila n 50 -luku 1,2 1/h Insinööritoimisto Realtest Sidetie 11 D 00730 Helsinki Puh. 0400 728733 matti.pirkola@realtest.fi SIVU 2/6 1.KOHTEEN YLEISTIEDOT

Lisätiedot

Energiatehokas koti seminaari 07.04.2011. Rakennusten ilmanpitävyys ja mittaukset

Energiatehokas koti seminaari 07.04.2011. Rakennusten ilmanpitävyys ja mittaukset Energiatehokas koti seminaari 07.04.2011 Rakennusten ilmanpitävyys ja mittaukset Vaipan ilmanpitävyyden edut Lämmitysenergian kulutus laskee (Juha Jokisalo, TKK) Yksikön lisäys ilmanvuotoluvussa n50 tarkoittaa

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

ILMANPITÄVIEN RAKENTEIDEN JA LIITOSTEN TOTEUTUS KIVITALOISSA

ILMANPITÄVIEN RAKENTEIDEN JA LIITOSTEN TOTEUTUS KIVITALOISSA ILMANPITÄVIEN RAKENTEIDEN JA LIITOSTEN TOTEUTUS KIVITALOISSA Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) ja Teknillisen korkeakoulun (TKK) AISEtutkimushankkeen (Asuinrakennusten ilmanpitävyys, sisäilmasto ja

Lisätiedot

RUNKOVAIHEEN TYÖT (Runkovaiheen mittaustyöt, runko- ja eristystyöt 1 ja 2 sekä vesikattorunkotyöt yht. 35 ov.)

RUNKOVAIHEEN TYÖT (Runkovaiheen mittaustyöt, runko- ja eristystyöt 1 ja 2 sekä vesikattorunkotyöt yht. 35 ov.) RUNKOVAIHEEN TYÖT (Runkovaiheen mittaustyöt, runko- ja eristystyöt 1 ja 2 sekä vesikattorunkotyöt yht. 35 ov.) Runkovaiheen työt on suurin opintokokonaisuus talonrakentajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa.

Lisätiedot

Pientalon laatu: ENERGIAKORTTI versio 25.2.2009 1 (2) www.pientalonlaatu.fi Säästä ilmastoa ja50% lämmityskuluissa* - tee matalaenergiatalo ) MATALAENERGIAVALINTOJA YM:n esimerkkitalolle (D3-2007). Ulkoseinän,

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 LÄMMÖNERISTYS-

Lisätiedot

2) varmistaa rakenteiden riittävä kuivumiskyky 3) ehkäistä rakenteiden ja materiaalien turmeltumista 4) parantaa sisätilojen kosteusviihtyvyyttä.

2) varmistaa rakenteiden riittävä kuivumiskyky 3) ehkäistä rakenteiden ja materiaalien turmeltumista 4) parantaa sisätilojen kosteusviihtyvyyttä. Rakennusten rakennusfysikaalisen suunnittelun ja rakentamisen periaatteet Juha Vinha, tekniikan tohtori Yliassistentti, Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos RIL:n rakennusfysiikan

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

Tiiveysmittausten koosteraportti Rakennusliike Mallikas, tammi-kesäkuu 2015

Tiiveysmittausten koosteraportti Rakennusliike Mallikas, tammi-kesäkuu 2015 Tiiveysmittausten koosteraportti Rakennusliike Mallikas, tammi-kesäkuu 2015 Vertia Oy 26.6.2015 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja heikki.jussila@vertia.fi 040 900 5609 www.vertia.fi Kohtalaiset + suuret

Lisätiedot

ILMATIIVIIDEN RAKENTEIDEN TOTEUTUS

ILMATIIVIIDEN RAKENTEIDEN TOTEUTUS ILMATIIVIIDEN RAKENTEIDEN TOTEUTUS 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 ILMANPITÄVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELU-

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS 1 2013 Sauli Paloniitty, RI YAMK Lehtori, HAMK sauli.paloniitty@hamk.fi RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS Rakennusten ilmanpitävyyden mittaaminen rakennusten laadunvalvontamittauksena on yleistynyt merkittävästi

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

RAKENTEET. Yksityiskohdat Höyrynsulun läpimenot Höyrynsulun liitokset kivitalot Höyrynsulun liitokset - puutalot

RAKENTEET. Yksityiskohdat Höyrynsulun läpimenot Höyrynsulun liitokset kivitalot Höyrynsulun liitokset - puutalot Yksityiskohdat Höyrynsulun läpimenot Höyrynsulun liitokset kivitalot Höyrynsulun liitokset - puutalot 3 4 1 YKSITYISKOHDAT Yksityiskohdissa käydään läpi höyrynsulun läpimenoja ja liitoksia. HÖYRYNSULUN

Lisätiedot

Ilmanpitävien rakenteiden ja liitosten toteutus asuinrakennuksissa

Ilmanpitävien rakenteiden ja liitosten toteutus asuinrakennuksissa Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti 141 Tampere University of Technology. Department of Civil Engineering. Structural Engineering. Research Report

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Rakennuksen tiiviys Asko Sarja, Tekn. tri Professori (emeritus), Innokas Ky asko.sarja@innokas.com

Rakennuksen tiiviys Asko Sarja, Tekn. tri Professori (emeritus), Innokas Ky asko.sarja@innokas.com Asko Sarja, Tekn. tri Professori (emeritus), Innokas Ky asko.sarja@innokas.com 1 Rakennuksen tiiviys energiatehokkaan rakennuskonseptin osana Rakennuksen tiiviyteen kiinnitetään yhä lisääntyvää huomiota

Lisätiedot

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA 10.3.2009 TkT Juha Vinha Puista bisnestä Rakentamisen uudet määräykset ja ohjeet 2010, 10.3.2009 Ylivieska YLEISTÄ Lämmöneristyksen

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 3/2014 Vertia Oy 4.11.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro 106

Kingspan-ohjekortti nro 106 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro 106 HÖYRYNSULKURATKAISUOHJE Kingspan Therma -eristeet höyrynsulkuratkaisuna Kingspan Therma -eristeet alhaisen lämmönjohtavuuden ja korkean vesihöyrynvastuksen ansiosta

Lisätiedot

Kustantajan huomautus

Kustantajan huomautus Kustantajan huomautus Rakentajain kalenterin artikkeli Rakennusfysiikan perussäännöt suunnittelussa ja rakentamisessa on julkaistu päivitettynä 2009 Artikkelit-osiossa uudella otsikolla Rakennusten rakennusfysikaalisen

Lisätiedot

SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta. Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus

SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta. Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus Ilmatiiveysraportti 2010 SISÄLTÖ 1 KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Mittauksen tavoite... 3 1.2 Mittauksen tekijä... 3

Lisätiedot

Rakennusten tiiviysmittaus

Rakennusten tiiviysmittaus Rakennusten tiiviysmittaus Sauli Paloniitty, RI YAMK Lehtori, HAMK sauli.paloniitty@hamk.fi Rakentajain kalenteri 2013 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL

Lisätiedot

Ossi Kivimäki PUURAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYDEN VARMISTUS VUODEN 2012 ENERGIAMÄÄRÄYSTEN MUKAAN

Ossi Kivimäki PUURAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYDEN VARMISTUS VUODEN 2012 ENERGIAMÄÄRÄYSTEN MUKAAN Ossi Kivimäki PUURAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYDEN VARMISTUS VUODEN 2012 ENERGIAMÄÄRÄYSTEN MUKAAN Rakennustekniikan koulutusohjelma 2012 PUURAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYDEN VARMISTUS VUODEN 2012 ENERGIAMÄÄRÄYSTEN

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa rakennuksissa 3/2015

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa rakennuksissa 3/2015 Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa rakennuksissa 3/2015 Vertia Oy 13.10.2015 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Yhteenveto Rakennuksen ilmavuotokohdat voivat aiheuttaa muun muassa

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 4/2014 Vertia Oy 11.1.2015 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

EVAKO EDULLISEN VIIHTYISÄN ASUMISEN VARMISTAMINEN LÄHIÖKORTTELIKORJAAMISEN PÄÄTÖKSENTEON KRITEERISTÖN AVULLA

EVAKO EDULLISEN VIIHTYISÄN ASUMISEN VARMISTAMINEN LÄHIÖKORTTELIKORJAAMISEN PÄÄTÖKSENTEON KRITEERISTÖN AVULLA Lähiöohjelma 2008 2011 YM69/611/2008 EVAKO EDULLISEN VIIHTYISÄN ASUMISEN VARMISTAMINEN LÄHIÖKORTTELIKORJAAMISEN PÄÄTÖKSENTEON KRITEERISTÖN AVULLA SISÄISEN TIIVIYDEN MITTAMINEN YHTEENVETO 2009 2010 TEHDYISTÄ

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokkaan talon rakentaminen M Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava

Lisätiedot

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS Ovikehikko ja kangas Puhallin ja ilmamäärämittaus Ulkoilman paine-eroletku Ohjausyksikkö ja paine-eromittaus Puhaltimen kuristusrenkaat RAKENNUSTEN Virtalähde Puhaltimen kotelo RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 2/2015

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 2/2015 Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 2/2015 Vertia Oy 31.7.2015 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Yhteenveto Rakennuksen ilmavuotokohdat voivat aiheuttaa muun muassa

Lisätiedot

RAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYDEN LAADUN- VARMISTUS TYÖMAALLA

RAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYDEN LAADUN- VARMISTUS TYÖMAALLA SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan Lappeenranta Rakennustekniikan koulutusohjelma Rakennustuotannon suuntautumisvaihtoehto Juha-Pekka Purtilo RAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYDEN LAADUN- VARMISTUS TYÖMAALLA Opinnäytetyö

Lisätiedot

Rakennuksen lämmöneristys

Rakennuksen lämmöneristys Rakennuksen lämmöneristys MÄÄRÄYKSET 2007 Y M P Ä R I S T Ö M I N I S T E R I Ö C3 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennuksen lämmöneristys Määräykset 2007 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen lämmöneristyksestä

Lisätiedot

Energiavaatimukset uudis- ja korjausrakentamisen lupamenettelyssä

Energiavaatimukset uudis- ja korjausrakentamisen lupamenettelyssä Energiavaatimukset uudis- ja korjausrakentamisen lupamenettelyssä Johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki Rakennusvalvonta, Järvenpää p. 0403152581 Järvenpään kaupunki Tekijä, muokkaa Perustyylissä

Lisätiedot

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Pekka Väisälä Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Esityksen sisältö Näkökulmia Hankkeen alkuvaiheet Energian kulutus Esimerkkejä U-arvoista Tavallisia ongelmia Pekka Väisälä 7.11.2012 2

Lisätiedot

Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin 1. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta).

Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin 1. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta). Kuva Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta). 2,4 2,3 00 5 35 Mittausalue 3 min 4 3 Tuuletusluukun reunasta tapahtuu ilmavuotoa, joka saattaa aiheuttaa kosteuden

Lisätiedot

Keijo, Laamanen, Jarmo ja Vähäsöyrinki, Erkki

Keijo, Laamanen, Jarmo ja Vähäsöyrinki, Erkki RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS Kauppinen Timo Ojanen Tuomo Kovanen Kauppinen, Timo, Ojanen, Tuomo, Kovanen, Keijo, Laamanen, Jarmo ja Vähäsöyrinki, Erkki Rakennusten ilmanpitävyys Ilmanpitävyyden mittaukset

Lisätiedot

Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta

Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta Ennakoiva laadunohjaus rakennusvalvonnan suuri mahdollisuus vähän hyödynnetty www.pientalonlaatu.fi Energiajunior laskentaohjelma Energiakortti Tiiveyskortti

Lisätiedot

ILMATIIVEYSTUTKIMUS 51392.62 25.3.2014. Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 13 01300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa.

ILMATIIVEYSTUTKIMUS 51392.62 25.3.2014. Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 13 01300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa. 539.6 5.3.04 Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 3 0300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa.fi Tutkimuskohde Martinlaakson koulu ILMATIIVEYSTUTKIMUS MERKKIAINEKOKEET JA VUOTOLUKUMITTAUS TULOSTEN

Lisätiedot

Rakennusten lämmöneristys Määräykset 2010

Rakennusten lämmöneristys Määräykset 2010 C3 Suomen rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Rakennusten lämmöneristys Määräykset 2010 Ympäristöministeriön asetus rakennusten lämmöneristyksestä Annettu Helsingissä

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

Tiiveysmittausten koosteraportti

Tiiveysmittausten koosteraportti Tiiveysmittausten koosteraportti Timon Talot Oy, heinä-syyskuu 2014 Vertia Oy 5.11.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja heikki.jussila@vertia.fi 040 900 5609 www.vertia.fi Yhteenveto Yleisarvio Ilmatiiveydessä

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions

FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions 1.9.2010 Dos. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos TAUSTA TTY teki Ympäristöministeriölle v. 2008 selvityksen, jossa tuotiin esiin useita

Lisätiedot

Ilmanpitävyyden mittausraportti

Ilmanpitävyyden mittausraportti Pientalo Ilmanpitävyysmittauksen raportti 1 Ilmanpitävyyden mittausraportti Pientalo Ylätalonkuja 1 Laatija: Suunnittelutoimisto Dimensio Oy 26.9.2014 Pientalo Ilmanpitävyysmittauksen raportti 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

HAASTEET RAKENNUSFYSIIKAN

HAASTEET RAKENNUSFYSIIKAN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEET RAKENNUSFYSIIKAN NÄKÖKULMASTA 6.9.2011 Tutk. joht. Juha Vinha Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Rakennusfoorumi, Korjausrakentaminen ja energiatehokkuus,

Lisätiedot

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt. Johdanto

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt. Johdanto Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Johdanto Teemat Laaditaan oppimateriaalia: 1. Perusteet; lämmön siirtyminen, kastepiste,... 2. Työmaan olosuhdehallinta; sääsuojaus, lämmitys, kuivatus,

Lisätiedot

Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013

Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013 Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013 Rakennusten energiatehokkuus Rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen on sitouduttu koko Euroopan Unionin piirissä. Vuoteen 2020

Lisätiedot

SISÄOLOSUHTEISIIN JA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA. Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3

SISÄOLOSUHTEISIIN JA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA. Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3 ILMAVUOTOJEN VAIKUTUS SISÄOLOSUHTEISIIN JA ENERGIATEHOKKUUTEEN - KENTTÄTULOKSIA KOULUISTA JA PÄIVÄKODEISTA Kauppinen, Timo 1, Siikanen, Sami 1, Rissanen, Juho 2, Partanen, Hannu 2, Räisänen, Mervi 3 1

Lisätiedot

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET Rakennusten tiiviysmittaus MITTALAITTTEET 1/6 RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET Kuva 1. Retrotec tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 2. Minneapolis tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 3. Wöhler tiiviysmittauslaitteisto.

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos

FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää monien vaipparakenteiden kosteusteknistä toimintaa:

Lisätiedot

Ala-aulan välioven kohdalla olevan pilarin ja ulkoseinän liitos.

Ala-aulan välioven kohdalla olevan pilarin ja ulkoseinän liitos. LÄMPÖKUVAUS MITTAUSRAPORTTI 1 RUOKASALI Kuva 1 Ala-aulan välioven kohdalla olevan pilarin ja ulkoseinän liitos. -3,8 19,4 Referenssipiste R 15,7 84 - Mittausalue 2 min 13 72 3 Mittausalue 3 min 13,1 73

Lisätiedot

Rakennus- tai toimenpideluvan tunnus

Rakennus- tai toimenpideluvan tunnus RAKENNUKSEN KORJAUS- JA MUUTOSTYÖN ENERGIASELVITYS Luontipäivämäärä Muutospäivämäärä Muutostunnus Muutosselite Rakennus- tai toimenpideluvan tunnus Lupatunnus Rakennuskohde Kaupunginosa Rakennuksen Juokseva

Lisätiedot

HIRSI- JA PUURAKENTEIDEN TIIVISTYSOHJEET

HIRSI- JA PUURAKENTEIDEN TIIVISTYSOHJEET 1. SOKKELI JA PILARIT ISO-CONNECT HB-Band sokkelikaistatiiviste Korkea kuormituksen kesto, integroidut paisuvat tiivistekaistat ja yhteensopiva bitumipohjaisten tuotteidenkanssa. ISO-CONNECET HB-Band asennetaan

Lisätiedot

Ohje: RIL 225-2004 Rakennusosien lämmönläpäisykertoimen laskenta

Ohje: RIL 225-2004 Rakennusosien lämmönläpäisykertoimen laskenta ISOVER_RIL_225 Tällä ohjelmalla ISOVER_RIL_225 esitetään erityisesti ohjeet lämmöneristeen ilmanläpäisevyyden vaikutuksen huomioon ottavan korjaustekijän ΔU a määrittämiseksi ISOVER-rakennuseristeillä

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Tampereen kaupunki, rakennusvalvontavirasto rakennustarkastusinsinööri Jyrki Ottman 03.10.2013

Tampereen kaupunki, rakennusvalvontavirasto rakennustarkastusinsinööri Jyrki Ottman 03.10.2013 Tampereen kaupunki, rakennusvalvontavirasto rakennustarkastusinsinööri Jyrki Ottman voimaan 1.7.2013, kaupan esteiden poisto jäsenmaiden välillä pakollinen CE-merkintä koskee niitä rakennustuotteita, joille

Lisätiedot

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen MERKKIAINEKOE Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Tiivistyskorjauksen laadunvalvonta, mallihuoneen merkkiainekoe TILAAJA Vantaan kaupunki KOHDE Lintukallionkuja 6, 01620 Vantaa 2(8) SISÄLTÖ 1. YHTEYSTIEDOT...

Lisätiedot

Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella

Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella RIL Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä, kustannustehokas rakentaminen Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella Juha-Pekka Smolander Teknisen myynnin päällikkö 1 Sisältö 1. Energiamääräykset

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen FRAME 08.11.2012 Tomi Pakkanen Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen - Kokeellinen tutkimus - Diplomityö Laboratoriokokeet

Lisätiedot

Passiivitalon rakennesuunnittelu. Jyri Nieminen Jenni Jahn Miimu Airaksinen

Passiivitalon rakennesuunnittelu. Jyri Nieminen Jenni Jahn Miimu Airaksinen Passiivitalon rakennesuunnittelu Jyri Nieminen Jenni Jahn Miimu Airaksinen PEP PEP eli Promotion of European Passive Houses on eurooppalainen hanke, jonka tarkoituksena on edistää passiivitalojen rakentamista.

Lisätiedot

Lammi Kivitalot oy:n teollisesti valmistettujen asuinrakennusten laadunvarmistusohje

Lammi Kivitalot oy:n teollisesti valmistettujen asuinrakennusten laadunvarmistusohje Lammi Kivitalot oy:n teollisesti valmistettujen asuinrakennusten laadunvarmistusohje Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Rakennustekniikan koulutusohjelma Visamäki 31.1.2013 Risto Nurmi TIIVISTELMÄ TOIMIPISTE

Lisätiedot

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen MERKKIAINEKOE Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Tiivistyskorjauksen laadunvalvonta, uusitut ikkunat TILAAJA Vantaan kaupunki KOHDE Lintukallionkuja 6, 01620 Vantaa 2(11) SISÄLTÖ 1. YHTEYSTIEDOT... 3

Lisätiedot

KOSTEUS- JA HOMETALKOIDEN SATOA:

KOSTEUS- JA HOMETALKOIDEN SATOA: KOSTEUS- JA HOMETALKOIDEN SATOA: HYVÄT KÄYTÄNNÖT JA TOIMINTATAVAT ILMANVAIHDON JA ILMATIIVEYDEN SARALLA SANEERATUN KOHTEEN ILMATIIVEYS JA ILMANVAIHTO SEMINAARI Suomen ympäristöopisto SYKLI ja Satahima

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

Ilmanpitävyyden mittausraportti

Ilmanpitävyyden mittausraportti Omakotitalo Lindblom Ilmanpitävyysmittauksen raportti 1 Ilmanpitävyyden mittausraportti Omakotitalo Lindblom Kannaksentie 2 Laatija: Suunnittelutoimisto Dimensio Oy 14.2.2015 Omakotitalo Lindblom Ilmanpitävyysmittauksen

Lisätiedot

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11. Uudistuvat energiamääräykset uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.28 Uusia energiamääräyksiä v 21 ja 212 21 Tiukennetaan noin

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat pientaloissa Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelma Heikki Jussila Ilmatiiveys ja vuotokohdat pientaloissa Diplomityö, joka on jätetty tarkistettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten. Helsinki 31.3.2015 Valvoja:

Lisätiedot

Isola seinäjärjestelmä

Isola seinäjärjestelmä Isola seinäjärjestelmä Sokkelin tiivistyskaista, runkoside, tuulensuoja, hiirilista Tammikuu 2003 Ja talosi voi hyvin Isola seinäjärjestelmä on toimiv Se pitää tuulta ja läpäisee vesih Sokkelin tiivistyskaista

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI

LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI 1(28) LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI 2(28) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTIETOA KOHTEESTA... 3 2 YLEISTIETOA KUVAUKSESTA JA KUVAUSOLOSUHTEET... 3 2.1 Yleistietoa kuvauksesta... 3 2.2 Kuvausolosuhteet... 4 3

Lisätiedot

ASENNUSOHJE ALUSKATTEET

ASENNUSOHJE ALUSKATTEET Päivitetty 03.04.2014 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 6 Yleistä Monierin hengittävät aluskatteet Divoroll Universal ja Divoroll

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY Pesuhuoneremontit Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai

Lisätiedot

Rakennuksen tiiviysmittaus

Rakennuksen tiiviysmittaus Tommi Leppänen Rakennuksen tiiviysmittaus Opinnäytetyö Talotekniikka Syyskuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Tommi Leppänen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Talotekniikka Nimeke Rakennuksen

Lisätiedot

Puuteollisuuden ajankohtaisseminaari Ylivieskassa 1.2.2011. Turvallista ja toimivaa energiatehokkuutta rakentamiseen

Puuteollisuuden ajankohtaisseminaari Ylivieskassa 1.2.2011. Turvallista ja toimivaa energiatehokkuutta rakentamiseen Puista bisnestä 2011 Puuteollisuuden ajankohtaisseminaari Ylivieskassa 1.2.2011 Turvallista ja toimivaa energiatehokkuutta rakentamiseen Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n. J a n n e T o l p p a n e n S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O

R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n. J a n n e T o l p p a n e n S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n J a n n e T o l p p a n e n Markku Karjalainen, Tero Lahtela, Mikko Viljakainen 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto

Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto Dekaani, Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennetun ympäristön tiedekunta 1.1.2008-31.12.2009 Rakennustekniikan osaston varajohtaja, Tampereen

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Rakennusteollisuus RT RakMK luotiin 1970 luvun jälkipuoliskolla Rakennusteollisuus RT ry 2 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Ruukki energiapaneelijärjestelmä Keskity energiatehokkuuteen ja säästä rahaa. 31 May, 2011 www.ruukki.com

Ruukki energiapaneelijärjestelmä Keskity energiatehokkuuteen ja säästä rahaa. 31 May, 2011 www.ruukki.com Ruukki energiapaneelijärjestelmä Keskity energiatehokkuuteen ja säästä rahaa. 31 May, 2011 www.ruukki.com Ruukki energiapaneeli Säästää merkittävästi lämmityskuluissa Vähentää hiilidioksidipäästöjä Nostaa

Lisätiedot

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero: RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

Näin lisäeristät 3. Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 3. Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 3 Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristäminen PAROC extralla ja PAROC WPS 3n -levyillä Oikein tehty

Lisätiedot

FRAME-hankkeen johtopäätöksiä

FRAME-hankkeen johtopäätöksiä FRAME-hankkeen johtopäätöksiä Vaipan ilmanpitävyys Vaipan ilmanpitävyyden parantamisella on lähes pelkästään positiivisia vaikutuksia ja se on keskeinen edellytys matalaenergiarakentamiselle Erilaisten

Lisätiedot

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta 1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät

Lisätiedot

SERTIFIKAATTI Nro VTT-C-8580-12 Myöntämispäivä 11.6.2012 TUOTTEEN NIMI SERTIFIKAATIN HALTIJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY.

SERTIFIKAATTI Nro VTT-C-8580-12 Myöntämispäivä 11.6.2012 TUOTTEEN NIMI SERTIFIKAATIN HALTIJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. SERTIFIKAATTI Nro VTT-C-8580-12 Myöntämispäivä 11.6.2012 TUOTTEEN NIMI System Intello SERTIFIKAATIN HALTIJA Redi-yhtiöt Oy Yrittäjäntie 23 01800 Klaukkala TUOTEKUVAUS System Intello on rakennuksen vaipan

Lisätiedot

VUOTOKOHTIEN PAIKANNUS Esimerkkitie 1 00100 Esimerkkilä 1234 Tutkimuspäivämäärä 01.10.2015

VUOTOKOHTIEN PAIKANNUS Esimerkkitie 1 00100 Esimerkkilä 1234 Tutkimuspäivämäärä 01.10.2015 VUOTOKOHTIEN PAIKANNUS Esimerkkitie 1 00100 Esimerkkilä 1234 Tutkimuspäivämäärä 01.10.2015 YHTEENVETO Vuotokohtien paikannus tehtiin tiiveysmittauksen yhteydessä alipaineessa. Paikannus tehtiin lämpökameralla

Lisätiedot

RAKENNUKSEN TIIVIYSMITTAUS

RAKENNUKSEN TIIVIYSMITTAUS Insinööri (ylempi AMK) RAKENNUKSEN TIIVIYSMITTAUS KOHDE: 1 krs. pientalo Osoite: Nuotiokatu 11, Joensuu q 50 -luku n 50 -luku 1.7.2012 alkaen ennen 1.7.2012 0,4 0,5 TUTKIJA: Mari Hälinen 19.12.2013 Selkie,

Lisätiedot

TIIVEYSKORJAUS KUINKA TIIVIITÄ TALOT OVAT?? Vanhan rakennuksen lämmitysenergiasta jopa 25 % poistuu vuotoilman mukana.

TIIVEYSKORJAUS KUINKA TIIVIITÄ TALOT OVAT?? Vanhan rakennuksen lämmitysenergiasta jopa 25 % poistuu vuotoilman mukana. 1.2.2013 Energiakorjaus Tekninen kortti kortti 9 TIIVEYSKORJAUS pientalot TIIVIS RAKENNUS ON ENERGIATEHOKAS JA VIIHTYISÄ Uudet rakennukset rakennetaan erittäin ilmatiiviiksi. Ilmatiiveyden edut on ymmärretty

Lisätiedot