LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI- SUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI- SUUNNITELMA 2012-2016"

Transkriptio

1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI- SUUNNITELMA

2 1 JOHDANTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI SALLASSA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT JA TOIMENPITEET SALLASSA PERUSTERVEYDENHUOLTOPALVELUT... 4 Äitiysneuvola... 4 Lastenneuvola... 5 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto... 5 Mielenterveystyö... 6 Hammashuolto... 7 Silmälääkäri... 7 Kuntoutus VARHAISKASVATUSPALVELUT... 8 Päivähoito... 8 Kiertävä kerhotoiminta PERUSOPETUS- JA LUKIOPALVELUT... 9 Aamu- ja iltapäivätoiminta KANSALAISOPISTON JA MUSIIKKIOPISTON KOULUTUSPALVELUT KIRJASTO- JA KULTTUURIPALVELUT NUORISOPALVELUT Nuorisotiedotus Nuorisotilatoiminta Nuorten työpajatoiminta Nuorten kesätyö Nuorisoedustajisto LIIKUNTAPALVELUT SOSIAALIPALVELUT Sosiaalityö Lastensuojelu Perhetyö Lapsiperheiden kotipalvelu POLIISI SEURAKUNTA Päiväkerhotyö Pyhäkoulutyö Rippikoulutyö Varhaisnuorisotyö Nuorisotyö Diakoniatyö Lähetystyö JÄRJESTÖT LASTENSUOJELUASIAKKUUS...19 Avohuollon tukitoimenpiteet Sallassa MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEKSI...22 YHTEENVETO...24 LIITTEET...26

3 1 JOHDANTO Terveyden edistämisen säästöt tapahtuvat tulevaisuudessa, kun taas kustannukset joudutaan maksamaan heti. Yleisesti ymmärretään, että ongelman estäminen tulee halvemmaksi kuin tapahtuneen vaurion korjaaminen. (Kurenniemi, M. Stakes.) Vuoden 2008 alussa voimaan astunut uudistettu lastensuojelulaki (L417/2007,12 ) velvoittaa yksittäisen kunnan tai kuntia yhteistyössä valmistelemaan suunnitelman siitä, miten lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään ja kuinka lastensuojelupalveluja järjestetään ja kehitetään. Uudistetun lain tavoitteena on siirtää painopiste ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja avohuoltoon, joka velvoittaa hallintokuntia tekemään yhteistyötä. Tehtävä koskee kokonaisvaltaisesti lasten ja nuorten palvelujen tuottamista. Suunnitelma pohjautuu kunnan toiminnan arvoihin. Se huomioidaan kunnan strategiassa ja talousarviossa. Nuorisolaki ( /72) velvoittaa kuntia monialaiseen yhteistyöhön. Nuorisolain 3. luku 7 a :n mukaan paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Lisäksi verkostoon voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Kunnat voivat koota myös yhteisen verkoston. Verkosto ei käsittele yksittäistä nuorta koskevia asioita. Lastensuojelulaki edellyttää, että suunnitelman on sisällettävä seuraavat tiedot lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät sekä ongelmia ehkäisevät toimet ja palvelut lastensuojelun tarve kunnassa lastensuojeluun varattavat voimavarat lastensuojelupalvelujärjestelmä yhteistyö eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä suunnitelman toteuttaminen ja seuranta 1

4 Sallan kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on laadittu yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Suunnitelmaa tehtäessä on huomioitu lastensuojelulain lisäksi myös muu lainsäädäntö, joka määrittää lasten ja nuorten kanssa toimivien työtä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta ilmenee, kuinka lasten ja nuorten palveluja tullaan kunnassa toteuttamaan ja kuinka ne resursoidaan. Yksi suunnitelman oleellisista tavoitteista on antaa kuntapäättäjille ja käytännön toteuttajille sekä kuntalaisille tietoa kokonaisvaltaisesti lasten ja nuorten kasvuolosuhteista sekä palveluista, joita kunnalla on tarjota tai joita on tarpeen tarjota tulevaisuudessa. Suunnitelman tarkoitus on olla eri hallintokuntien yhteinen sopimus siitä, millaisia palveluja lapsille, nuorille ja perheille tarjotaan ja miten ne toteutetaan. 2

5 2 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI SALLASSA Sallan kunnassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin varmistamiseksi on huolehdittava siitä, että lapsen ja nuoren elämässä aikuiset ovat läsnä niissä tilanteissa, missä he toimivat. Hyvinvointia tuetaan sillä, että lasta ja nuorta tukevat aikuiset ovat ammattitaitoisia, heitä on riittävästi sekä myös he ovat hyvinvoivia ja jaksavat tehdä työtään lasten ja nuorten parissa. Huomioitavaa on myös saumattoman moniammatillisen yhteistyön tekeminen hallintoaloista riippumatta. Kunnassa työskentelevien aikuisten ammattilaisten avulla myös vanhemmat saavat tukea omaan kotona tehtävään kasvatustyöhönsä. Hyvinvoinnin myönteisiä ulottuvuuksia Sallan kunnassa on nähtävissä monella tavalla: hyvät varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, aktiiviset kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä turvallinen ja monipuolinen elinympäristö luovat tukevan pohjan tasapainoisen elämän luomiseen. Valtakunnallisesti huomioitavaa on työttömyyden väheneminen, mutta kuitenkin useammassa sukupolvessa etenevä heikko työllistyminen ja pitkäaikaistyöttömyys vaikuttaa monen lapsen ja nuoren arkeen. Kunnassa toimivan hyvinvointivalmennuksen avulla eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointiin kiinnitetään huomiota ja sitä parannetaan. (Sallan kunta Hyvinvointikertomus 2009.) Eri hallintokuntien välisessä vuoropuhelussa on noussut esiin erilaisia huolia (LIITE 1), joiden pohjalta on kirjattu seuraavat lapsia ja nuoria koskevat hyvinvointitavoitteet: Vanhemmuuden tukeminen o Vanhemmuuden vertaistuki o Luennot eri-ikäisten lasten ja nuorten tarpeista ja tukimuodoista o Ammatillinen tuki Lasten ja nuorten tasapainoisen ja turvallisen kehityksen turvaaminen o Ennaltaehkäisevä työ, varhainen puuttuminen o Korjaavat palvelut Moniammatillisuuden vahvistaminen o Avoimuus, joustavuus ja luottamus eri hallintokuntien välillä o Tiedonsiirto Palveluiden saatavuus 3

6 3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVE- LUT JA TOIMENPITEET SALLASSA Sallan kunnassa on eri hallintokuntien ja järjestöjen palveluita, joiden tarkoituksena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. 3.1 Perusterveydenhuoltopalvelut Perusterveydenhuollon palveluita Sallassa ovat lääkärin ja akuuttisairaanhoitajan ajanvarausvastaanotot, laboratorio- ja röntgenpalvelut, neuvolapalvelut, kouluterveydenhuollon, astma- ja diabetespoliklinikan palvelut sekä perhe- ja mielenterveysklinikan ostopalvelut, johon sisältyy puheterapeutin, psykologi ja perheterapeutin palvelut. Hammashuolto kutsuu lapsia ja nuoria tarkastuksiin oman ehkäisevän suun terveydenhuoltoa koskevien asetuksen säännösten mukaan. Lääkärin päivystysvastaanotto on arkisin klo Sallan terveyskeskuksessa. Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin vastaanotto on sairaala Lapponiassa. Lasten ja nuorten hyvinvointia on huomioitu terveydenhuollossa käyttöön otetuilla äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon suunnitelmilla (LIITE 2). Äitiysneuvola Tavoitteena on seurata lapsen ja äidin, sekä koko perheen hyvinvointia raskauden aikana sekä tunnistaa mahdollisia häiriöitä raskaudessa ja lapsen kehityksessä. Seurantaan osallistuvat lääkäri ja terveydenhoitaja. Tarvittavat erikoislääkäripalvelut ostetaan Lapin sairaanhoitopiiriltä. Tarvittaessa myös muiden ammattiryhmien erikoisosaamista hyödynnetään. Lapsen syntymän jälkeen terveydenhoitaja tekee vastasyntyneen kotiin 1-2 kotikäyntiä. Vanhemmuuden tukeminen alkaa jo äitiysneuvolassa yksilöllisten neuvolakäyntien ja perhevalmennuksen yhteydessä. Perhevalmennus sisältää äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajan, fysioterapeutin, suuhygienistin ja sosiaalityöntekijän/perhetyöntekijän antamaa ohjausta ja neuvontaa. Lisäksi ensimmäistä lasta odottavalle perheelle tarjotaan mahdollisuus käydä synnytysvalmennuksessa ja tutustumiskäynnillä Lapin keskussairaa- 4

7 lassa. Äitiysneuvolatyö on keskitetty yhdelle terveydenhoitajalle, joka vastaa myös lastenneuvolatyöstä. Lastenneuvola Tavoitteena on lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen seuranta ja tukeminen. Lastenneuvolassa pyritään edistämään koko perheen hyvinvointia ja tukemaan perhettä omaksumaan terveellisiä elämäntapoja. Keskusteluissa pyritään tukemaan vanhempia luottamaan omiin kykyihinsä kasvattajina ja löytämään keinoja mahdollisten ongelmien ratkaisuun. Neuvola huolehtii lapsen perusrokotuksista. Lapsi käy neuvolassa yksilöllisen suunnitelman mukaisesti, jossa on otettu huomioon yleiset suositukset, vuonna 2009 voimaan tullut neuvola-asetus sekä lapsen ja perheen yksilölliset tarpeet. Lastenneuvolan keskeiset työntekijät ovat terveydenhoitaja ja lääkäri. Tarvittaessa neuvolasta ohjataan puheterapeutin vastaanotolle (ostopalveluna Sairaala Lapponian perhe- ja mielenterveysklinikalta, vastaanotto Tennontien päiväkodilla). Päiväkodin kanssa on yhteistyötä ja tiedonvaihtoa kehitetty. Myös sosiaalityöntekijät /perhetyöntekijä yhteistyökumppaneina. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Koulu ja opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on tukea ja edistää lapsen/nuoren tervettä kasvua ja kehitystä. Toimintaa ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön asetus 380/2009 Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä suun ehkäisevä terveydenhoito. Tällä hetkellä kouluterveydenhuolto on keskittymässä yhden terveydenhoitajan tehtäväalueeksi, jonka työpanos koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon on noin 80 % työajasta. Tähän toimintaan on sisällytetty myös ennaltaehkäisevän päihdetyön asiat. Kouluterveydenhoitaja huolehtii Sallatunturin koulun ja lukion opiskeluterveydenhuollosta noin 3 päivänä viikossa. Lisäksi alakouluista Kirkonkylän koululla käydään kerran viikossa 6 tuntia, Kursussa, Kelloselässä ja Hautajärvellä kerran kuukaudessa 2 tuntia. Koululääkärin tarkastukset tehdään ns. laaja-alaisina terveystarkastuksina 1., 5. ja 8. luokan oppilaille. Näihin terveystarkastuksiin vanhemmat antavat kirjallisen palautteen oppilaan terveydentilasta ja heidät kutsutaan mukaan tarkastukseen. Opettajalta pyydetään kirjallinen palaute oppilaan koulunkäynnistä, mikäli huoltaja antaa luvan. Laaja-alaisen ter- 5

8 veystarkastuksen palaute annetaan yhteenvetona luokanopettajalle / luokanohjaajalle ja koulunjohtajalle yhdessä lääkärin ja kouluterveydenhoitajan kanssa. Lukiolaisten tarkastukset terveydenhoitajan luona ovat 1. ja 3. luokalla. Oppilaat käyvät opiskeluterveydenhuollon lääkärillä 2. luokalla. Lukion poikien lääkärintarkastus on samalla kutsuntatarkastus, joka tehdään neuvolassa. Jokaisella koululla toimii oppilas- / opiskelijahuoltoryhmät, johon osallistuu kouluterveydenhoitaja ja tarvittaessa koululääkäri. Koulujen terveydelliset olot (fyysiset olot; mm. valaistus, lämpötilat, ilmastointi) tarkastetaan kolmen vuoden välein. Kokoonkutsujana toimii kouluterveydenhoitaja ja ryhmään kuuluu koulun johtaja, terveystarkastaja, siivoustyönjohtaja, vastaava kiinteistönhoitaja, tekninen johtaja, ruokahuoltopäällikkö, työterveyshoitaja sekä koululääkäri. Tarkastukset tehdään kevään 2012 aikana ja jatkossa kolmen vuoden välein. Kouluterveydenhoitaja toimii kunnan raittiussihteerinä ja ennaltaehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilönä. Ks. päihdestrategia. Mielenterveystyö Kunnassa on päivitetty vuonna 2011 mielenterveyssuunnitelma, jossa on suunnitelma lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävistä toimenpiteistä. Suunnitelman liitteenä on hoitopolku hoitoon ohjaamisesta. Sallan mielenterveystoimistossa työskentelee psykiatrian erikoissairaanhoitaja sekä mielenterveyshoitaja. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ostetaan Sairaala Lapponiasta Perhe- ja mielenterveysklinikalta. Psykologin ja perheterapeutin palvelut hoidetaan tällä hetkellä ostopalveluna. Puheterapeutin palveluita on saatavilla Tennontien päiväkodilla joka toinen viikko. Hän hoitaa alle kouluikäisten puheterapiapalvelut. Sallan kunta on osallistunut TUKEVA 2 - Lapsiperheiden hyvinvointihankkeeseen. Hankkeen työntekijä, psykiatrian erikoissairaanhoitaja (merkkari), kävi pitämässä vastaanottoa Sallatunturin koululla kouluterveydenhoitajan tilassa kerran viikossa. Koska käytäntö todet- 6

9 tiin hyödylliseksi ja tarpeelliseksi, toiminta on vakiinnutettu. Tällä hetkellä merkkari pitää vastaanottoaan kerran kuukaudessa Sallassa. Toiminta on ostopalvelua. Hankkeen puitteissa lapsiperheille ja nuorille tarjottiin myös videovastaanottopalveluita. Erikoissairaanhoitoa tarvitsevat lapset ja nuoret ohjataan kouluterveydenhuollon kautta lääkärin vastaanotolle, josta kirjoitetaan lähete lasten / nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Kiireellistä apua tarvitseva nuori ohjataan päivystävän lääkärin vastaanotolle, joka harkintansa mukaan huolehtii jatkohoidosta. Huolenaiheeksi on noussut hoitoonohjaus sekä välittömän tuen antaminen sitä tarvitseville. On havaittavissa, että nuoret tarvitsisivat aikuista keskustelukumppania arjessa kohtaamiinsa tilanteisiin, jotka eivät vielä ole muuttuneet vakavaksi hoidontarpeeksi. Näihin tilanteisiin nuorilta uupuu riittävä tuki. Hammashuolto Tavoitteena on lasten ja nuorten suun terveyden ylläpitäminen, jotta vältyttäisiin korjaavalta hoidolta. Pyritään neuvomaan lapsia ja nuoria sekä myös heidän vanhempiaan suunhoidon merkityksestä yleisterveyden kannalta. Suuhygienisti tarkastaa vuosittain alle kouluikäiset lapset ½ vuoden iästä alkaen. Kouluikäiset käyvät vuosittain suun terveystarkastuksissa joko suuhygienistin tai hammaslääkärin vastaanotolla. Alakoululaisille annetaan harjausopetusta noin kerran kuukaudessa hammashoitajan toimesta, päiväkoti-ikäisille harvemmin. Oikojahammaslääkäri ja suukirurgi käyvät säännöllisesti Sallassa, ja siten voidaan tarjota erikoissairaanhoitoa omalla paikkakunnalla. Silmälääkäri Kouluikäisen ensimmäisen silmälääkäritarkastuksen Sallassa kustantaa pääsääntöisesti kouluterveydenhuolto, silmälasit kukin kustantaa itse. 7

10 Kuntoutus Lapsi / nuori ohjataan tarpeen mukaan fysioterapiaan Sallan terveyskeskukseen. 3.2 Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut pitävät sisällään alle kouluikäisten päivähoidon ja kerhotoiminnan. Jokaisella lapsella on subjektiivinen oikeus päivähoitoon eli perheet hakevat lapselleen hoitopaikkaa tarvittaessa. Päivähoito Lasten päivähoito on varhaiskasvatuspalvelu, jossa yhdistyvät lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapselle päivähoitopaikka. Lasten päivähoidon keskeisenä tehtävänä on tukea perheitä heidän kasvatustehtävässään sekä edistää lapsen kehitystä ja oppimismahdollisuuksia. Tällöin korostuu myös varhaisen tukemisen näkökulma ja sitä kautta ehkäisevän toiminnan merkitys. Päivähoitoa järjestetään mahdollisuuksien mukaan eripuolilla kuntaa perheiden tarpeet huomioiden. Päivähoitoa on tarjolla Tennontien päiväkodissa, Kursussa ryhmäperhepäiväkodissa ja perhepäivähoitona sivukylillä. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden myötä päivähoitopaikka on järjestettävä kahden viikon kuluessa työn alkamisesta/opiskelusta ja muussa tapauksessa neljän kuukauden kuluttua. Kiertävä kerhotoiminta Kerhotoimintaa järjestetään sekä kunnan omana toimintana että yhteistyössä Sallan seurakunnan kanssa. Kerhotoiminta on tarkoitettu 3-5 -vuotiaille lapsille. Kerhotoimintaa järjestetään kylissä toimivilla kouluilla kerran viikossa ja kirkonkylällä seurakuntatalolla kaksi kertaa viikossa. 8

11 3.3 Perusopetus- ja lukiopalvelut Perusopetusta järjestetään Hautajärven, Kelloselän, Kirkonkylän ja Kursun alakouluilla sekä Sallatunturin yläkoululla. Lukio-opetuksesta vastaa Sallan lukio, jonka yhteydessä toimii myös rajalukio, jossa on oppilaita mm. Venäjältä. Sallan kunnan opetussuunnitelmat tarkentavat koulujen toimintaa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lähtökohtaisena tekijänä opetuspuolella on oppilaista / opiskelijoista välittäminen ja huolenpito. Valmius toimia nopeasti akuuteissakin tilanteissa on tärkeä osa hyvinvoinnin edistäjänä. Lisäksi pienet yksiköt mahdollistavat oppilas ja opiskelijanäkökulman huomioimisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa, millä on kokonaisvaltainen vaikutus yhteisöllisyyden kokemiseen ja sen vahvistamiseen. Asianmukaiset ja toimivat oppimisympäristöt ja -välineet ammattitaitoisen henkilökunnan opastuksella mahdollistavat monipuoliset, erilaisia oppijoita tukevat puitteet. Sopivankokoiset opiskeluryhmät edesauttavat oppilaiden / opiskelijoiden hyvinvointia koulussa. Tällöin myös oppilaan / opiskelijan kohtaaminen yksilönä ja kunkin koulunkäyntiin liittyvien tarpeiden huomioiminen erilaisia opetusmenetelmiä käyttämällä on mahdollista. Lisäksi oppilaiden / opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehditaan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen keinoin (Perusopetuslaki: Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010; Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: Opetushallituksen määräys 51/011/2010). Toimivan ja säännöllisen oppilas- ja opiskelijahuollon tukena ovat kouluissa toimivat koulukuraattori- ja terveydenhuoltopalvelut. Jotta oppijan kasvun ja kehityksen tukeminen onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla, tarvitaan koulun ulkopuolelle avointa yhteistyötä oppilaiden / opiskelijoiden huoltajien kanssa. Mm. säännölliset vanhempaintapaamiset ovat yksi merkittävä kodin ja koulun käyttämä yhteistyömuoto. Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä on merkittävää myös lasten ja nuorten osallisuus. Kouluissa heidän mukana oloa ja toimintaa parannetaan oppilaskunta-, tukioppilas- ja kummioppilastoiminnalla. Myös koulujen järjestämä kerhotoiminta lisää las- 9

12 ten ja nuorten aktiivisuutta, sosiaalisten taitojen harjoittelua sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämistä. Aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1. ja 2. luokan oppilaille sekä erityisen tuen tarpeessa oleville oppilaille. Sitä järjestetään kaikilla alakouluilla. Toiminta on vapaaehtoista. Ammattitaitoisten ohjaajien avulla aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuville lapsille on järjestetty turvallinen kasvuympäristö, jonka myötä lasten yksinäistä aikaa ilman turvallisen aikuisen läsnäoloa pystytään vähentämään. Tärkeää on toimia yhteistyössä kodin ja koulun kanssa. Aamu- ja iltapäivätoimintaan on mahdollista osallistua säännöllisesti tai tarpeen mukaan, ennen koulupäivää ja / tai sen jälkeen. Mukana oleville lapsille tarjotaan aamu- ja välipalaa. 3.4 Kansalaisopiston ja musiikkiopiston koulutuspalvelut Kansalaisopisto tarjoaa tarpeiden ja toiveiden mukaan erilaisia kursseja lapsille ja nuorille. Myös aikuisille tarkoitetuille kursseille voivat osallistua 6 vuotta täyttäneet lapset. Musiikkiopistopalvelut ostetaan Kemijärven kaupungilta. Pääsykokeen kautta haetaan opiskelupaikkaa opiston tarjoamiin musiikkiopintoihin. 3.5 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Sallan kunnan tarjoamia kirjastopalveluita on saatavilla kirkonkylän kirjastossa, kirjastoautossa, Sallatunturin koulukirjastossa sekä Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museon tutkijatilassa. Näin kirjastopalvelut ovat hyvin eri käyttäjäryhmien saavutettavissa eri puolilla kuntaa. Kirjasto tarjoaa fyysisen tilan, monipuolista aineistoa ja lähipalvelua rinnakkain verkko- ja etäpalvelujen kanssa. Ammattitaitoinen kirjastohenkilökunta, monipuolinen kirjastoaineisto ja toimiva ja ajantasainen kirjastojärjestelmä lisäävät alueen kilpailukykyä ja 10

13 menestystä ja vaikuttavat myönteisesti Sallan kehitykseen. Näin Sallan kirjastotoimi tukee omalta osaltaan sallalaisten kehitystä omatoimiseen ja osaavaan kansalaisuuteen. Kulttuuritoimi tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuden henkiseen virkistäytymiseen, mikä lisää yksilön hyvinvointia sekä psyykkisellä, fyysisellä että sosiaalisella tasolla. Kulttuuritoimi pyrkii toimimaan laajasti yli sektorirajojen tarjoamalla kuntalaisille monipuolisten tapahtumien kirjon. Kulttuuritoimi toimii yhdessä muiden hallintokuntien, hyvinvointivalmentajien, yritysten, yhdistysten ja seurakunnan kanssa. Vuonna 2010 avattu Sallan sota- ja jälleenrakennusajanmuseo pyrkii toiminnallaan ylläpitämään ja lisäämään tietoutta kotiseudun kulttuurista, historiasta ja ympäristöstä ja näin vahvistamaan sallalaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. 3.5 Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut sisältävät nuorisotiedotuksen, nuorisotilatoiminnan, nuorten työpajatoiminnan sekä kilpailujen ja tapahtumien järjestämisen. Nuorisotyötä on ennen kaikkea se perusnuorisotyö, jota toteutetaan paikallisella tasolla. Nuorisotoimen painopistealueet ovat nuorisotilatoiminta, nuorisotiedotus ja nuorten kuuleminen heitä koskevassa päätöksenteossa. Tavoitteena on tarjota nuorisopalveluita lähipalveluina. Nuorisotyötä kehitetään tehostamalla erityisesti nuorisotoimen eri viranhaltijoiden, koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Nuorisotiedotus Nuorisotiedotus on yksi nuorisotyön osa-alue, jonka tarkoituksena on tarjota sallalaisille nuorille tasapuolisesti nuoria koskevaa ja kiinnostavaa tietoa. Nuorisotiedotuksen avulla kannustetaan nuoria olemaan aktiivisia yhteiskunnallisissa asioissa. Sallan kunta on mukana Lapin nuorisotiedotusportaalissa (www.lanuti.fi), joka palvelee nuoria, heidän vanhempiaan ja nuorten kanssa työskenteleviä. Kaikkia lappilaisia koskevat asiat löytyvät etusivulta, kuntakohtaiset asiat kuntien omilta sivuilta. 11

14 Nuorisotilatoiminta Nuorisotilatoiminta on ennaltaehkäisevää nuorisotyötä, jonka keskeinen toimintamuoto on kodin, huoltajien ja muiden hallintokuntien kanssa tehtävä yhteistyö. Nuorisotilat Noris tarjoaa nuorille päihteettömän ja valvotun vapaa-ajanviettomahdollisuuden. Noriksella on nuorilla mahdollisuus mm. pelata erilaisia pelejä, tavata toisia nuoria, osallistua nuorille suunnattuihin tapahtumiin ja kerhotoimintaan, suunnitella nuorille järjestettäviä tapahtumia ja keskustella Noriksen valvojien kanssa. Nuorisotilat ovat avoinna 5 pv viikossa tiistaista lauantaihin. Nuorisotiloilla ei ole tällä hetkellä varsinaista nuorisotyöntekijää, vaan nuorisotilatoimintaa järjestetään vuoropäivin nuorten työpajaohjaajan ja etsivä nuorisotyöntekijän toimesta. Lisäksi perjantaisin tiloilla työskentelee nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintoa opiskeleva oppisopimusopiskelija. Nuorten työpajatoiminta Työpajatoiminnan tavoitteena on ehkäistä koulutuksellista ja muuta syrjäytymistä, lisätä nuorten elämänhallintaa ja itseohjautuvuutta sekä parantaa mahdollisuuksia päästä kiinnostavalle jatko-opintouralle, oppisopimuskoulutukseen tai työhön. Työpajalla nuoria tuetaan aikuistumisessa, jolloin he saavat voimavaroja tulevaisuutta varten. Työpajatoimintaan mukaan tuleville nuorille räätälöidään asiakaslähtöinen polku tulevaisuuden suunnitelmat huomioiden kohti tasapainoista aikuisuutta. Toimintaan mukaan tulevilla nuorilla on mahdollisuus hankkia työkokemusta kaikilta kunnan toimialueilta, jotka tukevat hänen tulevaisuuden suunnitelmiaan. Työpajatoiminta voidaan nähdä ennaltaehkäisevänä toimintana, jossa nuoret voivat miettiä tulevaisuuttaan ja kokeilla erilaisia työtehtäviä. Työpajatoimintaa toteutetaan kunnan eri hallintokuntien tehtävissä. Lisäksi työpajatoiminta sisältää kirpputori Välikäden sekä teknisen työpajan, jossa toimintaa ohjaavat työpajaohjaajat. Työpajajakson aikana suoritetaan myös lyhytkoulutuksia, jotka edistävät nuoren työllistymistä tai koulutukseen sijoittumista. Työpajalle tuleville nuorille tehdään henkilökohtainen suunnitelma, joka tukee asteittain opintojen alkamista tai työllistymistä ja järjestetään terveystarkastus. Työpajalla olevat nuoret kuuluvat kouluruokailun piiriin. 12

15 Jokainen pajanuori kuuluu hyvinvointivalmennuksen piiriin = terveysmittaukset (firstbeat ja kehonkoostumus) ravitsemus- ja kuntoliikuntatietous. Työpajatoiminnassa mukana olevia nuoria kannustetaan harrastamaan liikuntaa tarjoamalla mahdollisuus maksuttomaan Sallan liikuntakeskuksen palveluiden käyttöön. Nuorten kesätyö Kaikilla sallalaisilla 16 vuotta täyttäneillä koululaisilla ja opiskelijoilla sekä Sallan lukiossa opiskelevilla ulkopaikkakuntalaisilla nuorilla on mahdollisuus saada vuosittain kesätyötä Sallan kunnasta. Kesätyöjaksojen pituudet ovat 3-8 viikkoa. Työkohteina ovat Sallan kunnan hallintokuntien eri yksiköt tai paikalliset yritykset. Nuorisoedustajisto Nuorilla on nuorisoedustajiston kautta mahdollisuus tuoda oma ääni kuuluviin kunnallisessa päätöksenteossa ja osallistua aktiivisesti käytännön nuorisotyöhön. Nuorisoedustajistoon valitaan uusia jäseniä vuosittain kouluille tehdyn tiedotuskampanjan yhteydessä. 3.6 Liikuntapalvelut Liikuntapalvelut sisältävät liikunta- ja nuorisotoimen hallinnolliset tehtävät, liikunta- ja ulkoilupaikkojen kunnossapidon ja ohjatun liikunnan. Tehtäväalueen yleisenä tavoitteena on avustaa paikallisia urheiluseuroja, jotka järjestävät junioritoimintaa, liikuntatapahtumia sekä kilpailuja. Sallassa on mahdollisuus harrastaa edullisesti monipuolista liikuntaa sisä- ja ulkotiloissa (www.salla.fi). Liikuntatoimi järjestää ohjattua kuntoliikuntaa ja kuntoliikuntakursseja. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni kuntalainen kiinnostumaan terveys- ja kuntoliikunnasta. Nykyiset kunnan alueella olevat liikuntapaikat pidetään mahdollisimman hyvässä kunnossa, jotta niissä voidaan järjestää toimintaa turvallisesti. 13

16 3.7 Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluilla edistetään kuntalaisten hyvinvointia ja ehkäistään ongelmien syntymistä ja vaikeutumista. Näin ollen sillä hyvin laaja-alaisesti vaikutetaan lasten ja nuorten kasvuoloihin ja hyvinvointiin. Sosiaalityö Sallan sosiaalitoimistossa työskentelee sosiaali- ja terveysjohtaja, kaksi sosiaalityöntekijää, joista toinen on johtava sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja, etuuskäsittelijä, perhetyöntekijä ja toimistosihteeri. Sosiaalityöntekijöiden vastuulla on lastensuojelun lisäksi aikuissosiaalityö, lastenvalvojan tehtävät kuten isyysasiat, elatus- ja huoltosopimukset, olosuhdeselvitykset, vammaispalvelu, kuntouttava työtoiminta sekä toimeentulotukiasiat. Sosiaalityöntekijät ottavat vastaan pääasiassa nuoret ja ensimmäistä kertaa asiakkaaksi tulevat toimeentulotukiasiakkaat sekä päättävät täydentävästä ja ehkäisevästä toimentulotuesta. Etuuskäsittelijä ottaa vastaan pitkäaikaiset toimeentulotukiasiakkaat, joille tehdään toimeentulotukipäätökset. Lisäksi sosiaalityöntekijät osallistuvat sosiaalipäivystykseen yhdessä muiden Itä-Lapin sosiaalityöntekijöiden kanssa. Sosiaalipäivystys toimii virka-ajan ulkopuolella kiireellisissä lastensuojelutapauksissa. Päivystykseen saa yhteyden hätäkeskuksen kautta soittamalla numeroon 112. Molemmat sosiaalityöntekijät työskentelevät lastensuojelussa toimien lapsen asioista vastaavina sosiaalityöntekijänä. Lastensuojelu Lastensuojelulain mukaista toimintaa määrittää vahvasti lastensuojelulaki. Lastensuojelulakiin on myös kirjattu, kuinka eri viranhaltijoiden kuuluu toimia, mikäli huoli lapsesta tai nuoresta herää. Viranomaistahoilla ja viranomaisessa työskentelevillä henkilöillä on ilmoitusvelvollisuus lastensuojeluun (Lastensuojelulaki 25, 1 mom.). Ilmoitusvelvolliset eivät voi tehdä lastensuojeluilmoitusta nimettömänä. 14

17 Kun lapsesta tai nuoresta tehdään lastensuojeluilmoitus, on lastensuojelun sosiaalityöntekijällä velvollisuus aloittaa ilmoituksen selvittäminen viivytyksettä. Lastensuojeluasian tultua vireille on arvioitava välittömästi lapsen mahdollinen kiireellisen lastensuojelun tarve. Lisäksi sosiaalityöntekijän on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen tai vastaavan yhteydenoton vastaanottamisesta arvioitava, onko asiassa ryhdyttävä lastensuojelutarpeen selvitykseen vai onko asia sellainen, ettei se johda toimenpiteisiin. Lastensuojeluasiakkuus alkaa, kun lastensuojeluilmoituksen johdosta ryhdytään kiireellisiin toimenpiteisiin tai päätetään tehdä lastensuojelutarpeen selvitys. Lastensuojelutarpeen selvitys on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja sen tulee valmistua viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. Sen tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä yhteistyössä tarvittavien tahojen kanssa. Selvityksessä arvioidaan lapsen kasvuoloja, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavien mahdollisuuksia huolehtia hoidosta ja kasvatuksesta sekä mahdollisten lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Perhetyö Perhetyöntekijä työskentelee lastensuojelun perhetyössä. Asiakkaaksi tullaan sosiaalityöntekijän tekemän arvioinnin ja päätöksen teon kautta. Lastensuojeluperheessä perhetyö on lastensuojelun avohuollon tukitoimi. Perhetyötä tehdään suunnitellusti ja määräaikaisesti yhdessä asiakasperheen kanssa. Tavoitteena on lapsen edun turvaaminen ja perheen voimavarojen vahvistaminen niin, että perhe selviää jatkossa itsenäisesti. Jokaisessa perheessä tarve on erilainen. Perhetyö voi olla tarpeen esimerkiksi vanhemmuuden tai lasten kasvatuksen tukemisessa, arjen ongelmissa (käytännön asiat, rahankäyttö, kodinhoito), perhettä kohdanneissa kriiseissä tai vanhemman uupumus/ masennus. Lapsiperheiden kotipalvelu Kotipalvelu kohdistuu pääsääntöisesti kotona asuvien vanhusten hoitoon. Osa palvelusta kohdistetaan myös pieniin ja alakouluikäisiin lapsiin sekä heidän perheisiinsä, ei niinkään nuorisoon. Tuki konkreettisessa avuntarpeessa ja vanhempien väsyessä ehkäisee omalta osaltaan myöhempää lastensuojelun tarvetta. Jokainen tilanne harkitaan erikseen. Jos perheessä on monta pientä lasta, voidaan tueksi tarvita ulkopuolinen henkilö, mieluiten 15

18 aina sama kotihoitohenkilö. Silloin on mahdollista esimerkiksi kotihoidon työntekijän palvelut muutamana tuntina viikossa, jolloin vanhempi voi hengähtää ja päästä vaikkapa yksin käymään lenkillä tai asioilla. Apu voi olla tarpeen vanhemman sairastuessa tai jos kyseessä on yksinhuoltajaperhe. Tarpeen vähetessä palvelu vähitellen lopetetaan. 3.8 Poliisi Poliisilla ei ole erikseen tiettyjä poliisipalveluita, jotka olisi suunnattu ainoastaan lapsia ja nuoria varten. Poliisi käy mahdollisuuksien mukaan vierailemassa paikallisissa oppilaitoksissa ja päiväkodissa. Vierailuiden tarkoitus on antaa valistusta ja laillisuuskasvatusta, vastata lasten ja nuorten kysymyksiin sekä esitellä poliisin työtä ja kalustoa. 3.9 Seurakunta Sallan seurakunnassa järjestetään päiväkerho-, rippikoulu-, nuoriso- ja diakoniatyötä sekä lähetyskasvatusta, joiden avulla tuetaan lasten ja nuorten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Seurakunta on kristillinen kasvattaja, jonka toiminta-ajatuksena on tukea vanhempia kasvatustyössä yhteistyössä päivähoidon ja koulujen kanssa. Sen toiminta perustuu kaste- ja lähetyskäskyyn. Päiväkerhotyö Päiväkerhotoimintaa järjestetään 3-5 -vuotiaille seurakuntatalolla kaksi kertaa viikossa sekä Kelloselässä ja Kursussa kerran viikossa. Pienten lasten kanssa kotona oleville vanhemmille, isovanhemmille jne. tarkoitettu avoin perhekerho kokoontuu kerran viikossa. Toimintaan kuuluu 1. Päiväkerhon järjestäminen ja kehittäminen 2. Seurakunnan ja kotien yhteistyön vahvistaminen 3. Seurakunnan ja päiväkotien/koulujen yhteistyön kehittäminen 4. Perhe- ja teemakirkkojen järjestäminen 5. Retkien ja lasten tapahtumien järjestäminen 16

19 Pyhäkoulutyö Pyhäkoulu on kristillisen perinteen siirtäjä. Pyhäkoulu on lasten oma jumalanpalvelus ja se kokoontuu kerran kuukaudessa sunnuntaina seurakuntatalolla. Rippikoulutyö Rippikoulu järjestetään leiri- tai päivärippikouluna, ja se on seurakunnan antamaa kasteopetusta. Seurakunnan rippikoulutyötä tekevät kirkkoherra, seurakuntapastorit, nuorisotyönohjaaja, kanttori, diakoniaviranhaltija, lähetyssihteeri, emäntä sekä isoiset ja mahdolliset kesätyöntekijät. Toimintaan kuuluu 1. Kasteen merkityksen ja seurakuntayhteyden korostaminen opetuksessa 2. Koko rippikouluikäisen nuorison tavoittaminen vuosittain 3. Jumalanpalveluksella aloittaminen ja lopettaminen 4. Yhteydenpito rippikouluikäisten nuorten vanhempiin 5. Yhteydenpito kouluihin Varhaisnuorisotyö Varhaisnuorisotyötä toteutetaan alle rippikouluikäisten koululaisten parissa. Toimintaan kuuluu 1. Kerhotoiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen 2. Kymppisynttäreiden järjestäminen 3. Yhteistyön kehittäminen koulujen kanssa 4. Kouluvierailujen järjestäminen 5. Retkien ja leirien järjestäminen 17

20 Nuorisotyö Nuorisotyötä toteutetaan rippikoulun käyneiden nuorten parissa. Toimintaan kuuluu 1. Nuorisotyön kehittäminen 2. Rovastikunnallinen yhteistyö nuorisotyön alalla 3. Isoiskoulutuksen ja kerhonohjaajakoulutuksen järjestäminen 4. Nuorteniltojen ja veisuiltojen järjestäminen 5. Retkien järjestäminen Diakoniatyö Diakoniatyön tarkoituksena on kristilliseen rakkauteen perustuva avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. Toimintaan kuuluu 1. Panostaminen kotikäyntityöhön 2. Perhetyön vahvistaminen ja kehittäminen 3. Diakoniakasvatuksen antaminen eri ikäryhmille 4. Yhteydenpidon kehittäminen 5. Vapaaehtoisten kouluttaminen Lähetystyö Lähetystyö on kirkon perustehtävä. Se on evankeliumin levittämistä niiden keskuuteen, jotka eivät ole kristittyjä tai jotka ovat vieraantuneet kristillisestä uskosta. Toimintaan kuuluu 1. Kouluvierailut lähetyskasvatuksen merkeissä 2. Lähetyskasvatuksen vahvistaminen rippikouluissa 3. Talkoolaisten innostaminen ja kannustaminen 4. Seurakunnan lähetyskannatuksen kasvattaminen 18

21 3.10 Järjestöt Sallan kunnassa toimii monia erilaisia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä järjestöjä ja yhdistyksiä, jotka tekevät työtä lasten ja nuorten parissa aktiivisesti ja vapaaehtoisesti. Toimintaa on liikuntaan, luontoon, metsästykseen, kalastukseen ja muihin erilaisiin harrastuksiin liittyen. 4 LASTENSUOJELUASIAKKUUS Lastensuojelun kokonaisuutta voisi kuvata siten, että kunnan peruspalvelut edistävät lapsen kasvua ja kehitystä, ehkäisevä lastensuojelu tukee ja lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu korjaa lapsen kasvua. Lastensuojelu on laaja kokonaisuus, johon kaikkien tulee osallistua. Sallan kunnassa lastensuojeluilmoituksia tulee vuosittain Valtaosa ilmoituksista on tullut poliisilta, osa terveydenhuollosta ja osa kouluilta. Viranomaisten on ilmoitettava lastensuojelutarpeesta. Lastensuojelun tarpeesta voi ilmoittaa myös yksityinen henkilö, jolloin ilmoituksen voi tehdä nimettömänä. Jokainen lastensuojeluilmoitus on tarkistettava ja kirjattava. Samasta lapsesta voi olla useita ilmoituksia. Kaikki eivät johda asiakkuuteen tai asiakkuus voi olla jo olemassa. Siitä huolimatta lastensuojeluilmoitus on tehtävä aina uuden huolenaiheen ilmettyä. Lastensuojelun asiakasprosessi on kuvattu seuraavassa kuviossa. 19

22 Asian vireille tulo 7 arkipäivän sisällä ratkaistava aloitetaanko Lastensuojelun asiakkuus ja aloitustapaaminen Lastensuojelutarpeen selvitystyöskentely Ei johda toimenpiteisiin Lapsen ja vanhempien teemoitetut tapaamiset 3 k u u k a u t t a Yhteinen lastensuojelutarpeen selvityksen yhteenveto Asiakkuus jatkuu laaditaan asiakassuunnitelma Asiakkuus päättyy (Paaso, S.-A., 2010, Mitä lapselle kuuluu? - Opas lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen.) Osa lastensuojeluilmoituksista on johtanut lastensuojelutarpeen selvitykseen ja lastensuojeluasiakkuuden alkamiseen. Vuonna 2011 lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin 9 (vuonna ), uusia lastensuojeluasiakkuuksia aloitettiin seitsemän. Lastensuojelutarpeen selvitys on prosessi, missä tavataan lasta ja huoltajia ja lähipiiriä. Painopisteenä on lapsi, hänen hoidostaan ja hyvinvoinnistaan vastuussa olevien aikuisten arjen olosuhteiden, riskien ja voimavarojen tarkastelu. Avohuollon tukitoimenpiteet Sallassa Avohuollon tukitoimiin on ryhdyttävä, jos kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä ja kehitystä tai jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Avohuollon tukitoimet ovat aina ensisijaisia ja niitä on tarjottava perheen tarpeen 20

23 mukaan. Avohuollon tukitoimet kirjataan lapsen asiakassuunnitelmaan ja suunnitelmaa seurataan säännöllisesti. Mikäli käy niin, että huolimatta avohuollon tukitoimista tilanne ei muutu, ja huoli lapsesta jatkuu, tai avohuollon tuki ei ole tarkoituksen mukaista tai riittävää, voidaan lapsi sijoittaa sijaishuoltoon joko suostumuksella tai hakemalla hallinto-oikeudelta päätöstä. Sijoituksen täytyy olla myös lapsen edun mukaista. Kysymyksessä on tällöin huostaanotto, mikä on viimesijaisin keino puuttua tilanteeseen. Lapsi voidaan sijoittaa myös avohuollon tukitoimena perhehoitoon kodin ulkopuolelle. Vuosittain avohuollon tukitoimin sijoitettuja lapsia ja nuoria on muutama. Mikäli lapsi tai nuori on ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle joko huostaanoton kautta tai avohuollon tukitoimena, hänellä on oikeus jälkihuoltoon 21 -vuotiaaksi. Jälkihuolto tukee nuoren itsenäistymistä ja koulutuksen tai asunnon hankkimista. Käytännössä nuoren opiskelua ammattiin tuetaan esimerkiksi toimeentulotuella. Avohuollon tukitoimien piirissä vuonna 2011 oli 33 sallalaista lasta / nuorta. Sallassa käytössä olevat avohuollon palvelut ja tukitoimet: sosiaalityöntekijän ohjaus ja neuvonta perheen taloudellinen tukeminen mm. kodin hankinnat, tukiasuminen lapsen taloudellinen tukeminen esimerkiksi harrastukset, koulukirjat, opintojen tukeminen terapiapalveluihin ohjaaminen, perhe- ja mielenterveysklinikka Lapponia, muut terapiapalvelut ostopalveluna esimerkiksi perheterapia päihdepalveluihin ohjaaminen lapsiperheiden kotipalvelu päivähoito ja päiväkerhot perhekuntoutus perhetyö vertaisryhmätoiminta leiri- ja virkistystoiminta, tuetut perhelomat perhekotisijoitus avohuollon tukitoimena 21

24 5 MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEKSI Lapsen ja nuoren kehityksen ja hyvinvoinnin jatkuvuuden ja kokonaiskuvan selkiytymisen kannalta on tärkeää moniammatillisen yhteistyön toimivuus. Näin vältytään toimenpiteiden päällekkäisyyksiltä ja turhautumiselta. Moniammatillisella yhteistyöllä taataan varhainen ja oikeanlainen tuki. Toimivan yhteistyön edellytyksenä on luottamuksellinen ja toista kunnioittava oleellinen tiedonsiirto. Huomioitavaa on, että esimerkiksi opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. (HE 109/2009, 41 Tietojensaantioikeus.) Tämä tarkoittaa, että oikeus tietojen saamiseen maksutta on vain, jos tiedot ovat välttämättömiä oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta; terveydenhuoltopuolella tehdään diagnoosit, opetuksen järjestäjä huolehtii käytännön opetuksen toteutuksesta. Ensisijaisesti vanhemmilla on vastuu lastaan koskevan tiedon välittämisessä. Suunnitelmallisilla ja säännöllisillä moniammatillisilla palavereilla asioihin saadaan yhteistä käsitystä, jonka tavoitteena on saada konkreettisia keinoja lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä tukevaan työhön. Huomioitavaa myös on, että esille tuotua huolta ei saa mitätöidä. Seuraava kuva selvittää, miten toimitaan, kun huoli lapsesta, nuoresta tai häneen liittyvästä asiasta herää. 22

25 Huoli herää: terveystarkastuksessa paljon sairastamista lapsen/nuoren/jonkun toisen kertomasta asiasta ulkoinen olemus käyttäytyminen oppitunti- ja välituntitilanteet keskustelu poissaolot kiusaaminen eristäytyminen Kenenkään huolta ei saa mitätöidä! Tukea kollegalta, lääkäriltä, sosiaalityöntekijältä, koululta /päiväkodilta, seurakunnasta ja / tai moniammatilliselta ryhmältä. Aikuisen keskustelu lapsen / nuoren kanssa, autetaan asian hoitamisessa Keskustelut huoltajien kanssa (alle 18-vuotiaan) lapsen/nuoren läsnäolo tapauskohtaisesti yhteisten tavoitteiden asettaminen arvioidaan moniammatillisen yhteistyön tarve sekä ryhmän kokoonpano arvioidaan lastensuojeluilmoituksen tekemisen tarve toimenpiteiden kirjaaminen muistioon, jonka läsnäolijat allekirjoittavat, annetaan kopio muistiosta huoltajille Huoli jatkuu seuranta ja palaute huoltajille Huoli jatkuu Asia hoidettu Asia hoidettu Moniammatillinen työryhmä kokoontuu tarvittavalla kokoonpanolla Työryhmässä nimetään AINA vastuuhenkilöksi yksi viranhaltija, joka koordinoi sovittuja jatkotoimenpiteitä ja seurantaa, toimii asiantuntijoiden ja perheen yhteyshenkilönä ja tekee palavereista muistion, joka sisältää ainakin: huolenaihe paikallaolijat käsiteltävän asian vaatimat kirjalliset ja suulliset luvat toimenpiteet aikatauluineen (kuka tekee, mitä tekee ja milloin tekee) huoltajayhteistyön jatkamisen tavat seuranta- ja jatkotoimenpiteet ja niiden aikataulu seurantapalaverin ajankohta ja kokoonpano. Arvioidaan lastensuojelun tarve. Huoli jatkuu Moniammatillinen ryhmä arvioi tilanteen seurantapalavereissa ja tarvittaessa ryhmän kokoonpanoa laajennetaan ja / tai jatkotoimenpiteistä sovitaan (esim. lääkäripalvelut, huostaanotto). Työryhmän vastuuhenkilö informoi tilanteesta asianosaisia moniammatillisen ryhmän 23 jäseniä.

26 YHTEENVETO Sallan kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttamisesta sekä hyvinvoinnin seurannasta ovat vastuussa kunnan virkahenkilöt ja muut toimijat sekä kunnan päättäjät. Lautakunnat Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen tilannetieto lautakunnissa vähintään vuosittain (tiedottajana moniammatillisen ryhmän jäsen, joka kertoo, mitä on tehty ja missä ollaan menossa). Edellisen vuoden tilinpäätös ohjaa seuraavan vuoden talousarvion suunnittelua Seuraavan vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä otetaan huomioon edellisen vuoden toteutuneet/toteutumattomat tavoitteet. Ne otetaan huomioon talous- ja toimintasuunnitelmaa tehtäessä. Varataan riittävät resurssit lastensuojelun toteuttamiseksi tulevana vuonna. Lautakunnilla on valvontavastuu suunnitelman toteuttamisen onnistumisesta. Tarkastuslautakunta valvoo suunnitelman toteutumista. Kunnanhallitus Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen tarkistus kunnanhallituksessa vähintään vuosittain. Edellisen vuoden tilinpäätös ohjaa seuraavan vuoden talousarvion suunnittelua. Seuraavan vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä otetaan huomioon edellisen vuoden toteutuneet/toteutumattomat tavoitteet. Ne otetaan huomioon talous- ja toimintasuunnitelmaa tehtäessä. Varataan riittävät resurssit lastensuojelun toteuttamiseksi tulevana vuonna. Kunnanhallituksella on valvontavastuu suunnitelman toteuttamisen onnistumisesta. Kunnanvaltuusto Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen tarkistus kunnanvaltuustossa vähintään kerran valtuustokaudessa. Edellisen vuoden tilinpäätös ohjaa seuraavan vuoden talousarvion suunnittelua, joten suunnitelman tarkistus valtuustossa on aiheellista tehdä tässä yhteydessä. 24

27 Seuraavan vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä otetaan huomioon edellisen vuoden toteutuneet/toteutumattomat tavoitteet. Ne otetaan huomioon talous- ja toimintasuunnitelmaa tehtäessä. Varataan riittävät resurssit lastensuojelun toteuttamiseksi tulevana vuonna - ehkäisevä ja korjaava toiminta. Kunnanvaltuusto on valvontavastuussa suunnitelman toteuttamisen onnistumisesta. Tavoitteena on, että tämä hyvinvointisuunnitelma otetaan käyttöön hyväksymiskierroksen jälkeen syksyllä

28 LIITTEET LIITE 1 Huolitaulukko LIITE 2 Lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon suunnitelmat LIITE 3 Vanhemmuuden ja itsenäistyvän nuoren roolikartat 26

29 LIITE 1 Moniammatillisessa yhteistyössä on noussut huolia, jotka liittyvät mm. vanhemmuuteen, yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa ja palvelujen saatavuuteen. Vanhemmuuteen liittyvät Vanhemmuuteen liittyviä huolenaiheita ovat vanhempien liiallinen päihteidenkäyttö, lasten ja nuorten päihteidenkäyttö, lapsiperheiden eriarvoistuminen ja köyhtyminen. Nämä alkavat näkyä lasten elämässä jo päiväkoti-iässä. Lisäksi vanhempien riitaisat avioerot ja huoltajuuskiistat näkyvät lasten ja nuorten arjessa. Osaltaan kunnan pienuuden vuoksi vanhemmilla voi olla huoli siitä, että perheen sisäiset ongelmat tulevat julkisiksi, mikä voi vaikuttaa avun pyytämiseen. Huolenaihe Kehittämistavoite Vastuutaho Toimenpide Aikataulu Seurantatavat Haasteet kasvattamisessa; vanhemmat toimivat rajattomasti tai liian rajoittavasti (ylihuolehtiminen) Mahdollisimman varhainen puuttuminen Neuvolapuolen perhetyöntekijä Vanhemmuuden ja itsenäistyvän nuoren roolikarttojen käyttöönottaminen yhteistyövälineeksi (LIITE 3 ja 4) - neuvola / terveydenhuolto - perhetyö - oppilas- / opiskelijahuolto - päivähoito ja koulut - kasvatusyhteistyö - lapsen / nuoren arjen tukeminen - roolikarttojen hyödyntäminen vanhempaintapaamisissa ja keskusteluissa - aina - henkilöstön havainnot ja huolen määrän muutokset Seurannan aikataulu - vuosittain Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Yhteistyö oheiskasvattajien kanssa Päihteiden käytön vähentäminen Parantaa yhteistyötä haasteellisissa tilanteissa; esim. kun lapsella / nuorella on käyttäytymiseen / kehitykseen liittyviä ongelmia - vanhemmat - lasten ja nuorten kanssa toimivat - päihteiden käyttöön puuttuminen - päihteettömyyteen ohjaaminen - päihdevalistus - työntekijät - kuunteleminen - tiedottaminen ja saatavilla olevista palveluista ja toimintatavoista kertominen - aina - henkilöstön havainnot - kouluterveyskyselyt - aina - henkilöstön havainnot - kouluterveyskyselyn yhteydessä - vuosittain 1

30 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa Vanhemmat eivät saa tarvittavaa apua ammattilaisilta, eivät osaa sitä pyytää tai ottaa sitä vastaan. Salassapitosäädösten tulkinnassa tulisi aina olla etusijalla lapsen ja nuoren etu. Mitä aiemmin huoli tuodaan esille ja mitä varhaisemmassa vaiheessa tilanteeseen pystytään puuttumaan, ovat ratkaisumahdollisuudet paremmat. Oman hankaluutensa aiheuttaa myös se, että moniammatillisen yhteistyön tekeminen laajentuu toisinaan yli kuntarajojen, jolloin tiedonkulku ja jatkotoimenpiteiden suunnittelu tulee paikallista tasoa haasteellisemmaksi. Huolenaihe Kehittämistavoite Vastuutaho Toimenpide Aikataulu Seurantatavat Moniammatillisen yhteistyön toimimattomuus 1) Suuri moniammatillinen ryhmä saadaan toimimaan, myös nuoret mukana toiminnassa 2) Muiden moniammatillisten tapaamisten järjestäminen tarpeen mukaan 3) Oppilas-/ opiskelijakohtaiset moniammatilliset palaverit - sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen johtajat - terveydenhoitaja - lääkäri - mielenterveys- ja päihdetyöntekijä - sosiaalityöntekijä - nuorisotyöntekijä - päivähoidon- ja koulunjohtajat - koulukuraattori - kokoontuu tarpeen mukaan, vähintään kaksi kertaa vuodessa - käsitellään toiminnan suuria linjauksia - kokoonkutsujana koulukuraattori - myös nuorten mukana olo huomioitava - muistion kirjaaminen (dokumentointi) - lapsen ja nuoren tukeminen - muistion kirjaaminen (dokumentointi) - koulunjohtajat - oppilaan / opiskelijan tukeminen - muistion kirjaaminen (dokumentointi) - syksy kevät tarpeen mukaan - tarpeen mukaan - toiminta-/ kehittämissuunnitelman tarkistaminen - tuen toteutumisen tarkistaminen (asiakastai muu suunnitelma) - tuen toteutumisen tarkistaminen Seurannan aikataulu - syksy edellisessä palaverissa sovittu ajankohta - edellisessä palaverissa sovittu ajankohta 2

31 Lapsi / nuori ei tule itse kuulluksi omassa asiassaan Lapset ja nuoret eivät saa vaikuttaa yhteisiin asioihin Lapsen / nuoren mielipiteen selvittäminen 1) NEDU (Lasten ja nuorten foorumi) toiminnan vakiinnuttaminen 2) Oppilas- ja opiskelijakuntatoiminta - terveydenhoitaja - lääkäri - mielenterveys- ja päihdetyöntekijä - sosiaalityöntekijä - nuorisotyöntekijä - päivähoidon- ja koulunjohtajat - päivähoidon ja koulun henkilöstö - koulukuraattori - lapsen ja nuoren tukeminen - lapsen ja nuoren mielipiteen kirjaaminen (dokumentointi) - nuorisotoimi - toiminnasta tiedottaminen ja toiminnan näkyväksi tekeminen - oppilaskunnan ohjaava opettaja - toiminnasta tiedottaminen ja toiminnan näkyväksi tekeminen 3) Tukioppilastoiminta - tukioppilasohjaaja - toiminnasta tiedottaminen ja toiminnan näkyväksi tekeminen 4) Kummioppilastoiminta - luokanopettajat - toiminnasta tiedottaminen ja toiminnan näkyväksi tekeminen - huomioitava aina asian esille tullessa - tarpeen mukaan - lukuvuosi lukuvuosi lukuvuosi tarkistetaan, onko lapsen / nuoren mielipide selvitetty ja kirjattu - toimintasuunnitelman tarkastaminen - toimintasuunnitelman tarkastaminen - osa koulun työsuunnitelmaa - osa koulujen työsuunnitelmaa - lasta / nuorta koskeva palaveri - vähintään 2 kertaa vuodessa, syksy / kevät - lukuvuoden loppu - lukuvuoden loppu - lukuvuoden loppu 3

32 Palvelujen saatavuus Kaukana kasvukeskuksista sijaitsevan pienen paikkakunnan ongelmana on erilaisten palveluiden saatavuus. Muun muassa perusterveydenhuollon toiminta ja päivystyspalvelut terveyskeskuksessa on kaikkien kuntalaisten arjen kannalta tärkeää. Koska matkat psykologi- ja terapiapalveluiden saamiseksi ovat pitkiä, se hankaloittaa osaltaan niihin hakeutumista ja nostaa kynnystä palveluiden käyttämiseen. Julkisten kulkuyhteyksien puuttuminen ja väheneminen entisestään vaikuttaa myös terveyspalveluiden käyttöön, ja sillä on vaikutus muidenkin palveluiden saatavuuteen. Pienessä kunnassa palvelut keskittyvät väistämättä kirkonkylälle, ja kuntalaisilla on pitkät matkat useimpiin peruspalveluihin. Valtion virastojen keskittäminen ja palvelupisteiden (muun muassa poliisi, verotoimisto, Kela ja työvoimatoimisto) karsiminen on vaikuttanut palveluiden saatavuuteen. Sallan kunnassa työttömyysprosentti on korkea valtakunnalliseen tasoon nähden, ja nuorten työllisyystilanne on heikko kunnassa olevien vähäisten työpaikkojen takia. Pohdittava on, miten nuoret aikuiset saadaan muuttamaan ja jäämään seudulle. Sallan lukio on ainoa toisen asteen oppilaitos kunnassa. Muihin opintoihin on tällä hetkellä lähdettävä muualle opiskelemaan. Huolenaihe Kehittämistavoite Vastuutaho Toimenpide Aikataulu Seurantatavat Lääkäripalveluiden saatavuus neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Psykologi- ja terapiapalveluiden saatavuus. Henkilöstöresurssien puute nuorisotoimessa / osa peruspalveluista työllistämistuen varassa Nimetty lääkäri ja terveydenhoitaja tietyn alueen asiakaskunnille. Kartoitetaan terapiapalveluiden tarve. Parannettava palvelun saatavuutta. Vakituisten työntekijöiden saaminen, jotka kehittävät toimintaa ja ovat siihen sitoutuneita. Seurannan aikataulu - johtava lääkäri - syksyllä johtava lääkäri - Tarpeen mukaisesti hankitaan palveluita joko ostopalveluna tai palkkaamalla oma. - sivistystoimenjohtaja - Nuoriso- ja vapaaajanohjaajan oppisopimuskoulutus - - Nuorisoja vapaa-ajanohjaajan toimen vakinaistaminen. - kartoitus syksy jatkuva seuranta - syksy jatkuva seuranta - syksyllä syksyllä

33 Työpajatoiminnan tilat puutteelliset (tekninen paja) Tilat ajanmukaiseksi. - tekninen johtaja ja sivistystoimenjohtaja - Etsivän nuorisotyön toimen paikka auki ja toimen vakinaistaminen - Työaikojen ja - tehtävien uudelleen organisointi. - Työllisyysohjelma ja työllisyysyksikön rakentaminen Sallatexiin - syksy syksy 2013 Toisen asteen opiskelumahdollisuudet Palveluiden keskittyminen kirkonkylälle Ammattilukion kehittäminen ja lukiopalveluiden säilyttäminen. Kunnan strategian mukainen toiminta. - sivistystoimi; sivistystoimen johtaja ja lukion johtaja - kunnanhallitus ja - valtuusto - ammattilukiotoiminta - rajalukiotoiminnan vakiinnuttaminen (valtion taholta) - strategian toimeenpaneminen jatkuva - syksy strategian mukaisesti - strategian mukaisesti -strategian mukaisesti 5

34 LIITE 2 1 (8) LASTENNEUVOLAOHJELMA 2012 IKÄ TEKIJÄT/ SISÄLTÖ KESKUSTELUNAIHEET OSALLISTUJAT 1 vko Kotikäynti TH Paino, päänympärys, heijasteet, Keskustelu raskauden ja synnytyksen napa, silmät, suu, iho, yleisvointi, kulusta. Vauvan syntymän eritys, imeminen 2 vko Kotikäynti tarvittaessa tai käynti neuvolassa TH ja tarv. sosiaalityöntekijä Äidin yleisvointi, vuorovaikutus vauvan kanssa. Ulkoiluohjeet ja D-vitamiinilisä (kirjallinen ohje). Paino, (pituus), päänympärys, heijasteet, napa, silmät, suu, iho, yleisvointi. Katsekontakti. Perheen jaksaminen, vuorovaikutus vauvan kanssa. Perhelomakkeen antaminen täytettäväksi. 4 vko TH Paino, pituus, päänympärys, heijasteet, imeminen. Yleisvaikutelma. 6 vkoa TH+ LÄÄKÄRI Pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys, yleisvaikutelma. Vuorovaikutus, Imeminen. Heijasteet. Katsekontakti. Kuulo tiu lla. Perheväkivalta; Lomake perhesuhdeväkivallan seulontaan äitiys- ja lastenneuvolassa. 2 kk TH Pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys, jäntevyys, heijasteet. Vuorovaikutus ja katsekontakti. Punaheijaste. Ääntely. Lapsen reagointi äänille (tiuku). Rokotukset: Rotavirus 1 3kk TH Yleisvaikutelma. Pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys. Iänmukainen kehitysarvio (varhaisheijasteet ja kontakti). Vauvaperheen arjen voimavarat lomake täytettäväksi. Rokotukset: Dtap-IPV-Hib 1, Pneumokokki 1, Rotavirus 2. aiheuttamat muutokset perheen elämään ja selviytyminen niistä. Parisuhde. Täysimetys. Synnytyksen jälkeisen masennuksen mahdollisuus. Mahdolliset huolenaiheet. Täysimetys. Vanhempien esille tuomat tarpeet ja huolenaiheet. Keskustelunaiheet terveydenhoitajan huomioiden pohjalta. Vanhempien esille tuomat asiat. Vanhempien esiin tuomat ilot ja huolet. Varhainen vuorovaikutus ja sen merkitys. Vanhempien luottaminen omaan vanhemmuuteen. Täysimetys. Parisuhde ja seksuaalisuus. Perheväkivalta; lomake perhesuhdeväkivallan seulontaan äitiys- ja lastenneuvolassa). Äidin mieliala. Keskustelun aiheet samat kuin edellä. Lisäksi keskustelua vanhempien elämäntilanteesta ja voimavaroista. Äidin mieliala. Vanhempien havainnot ja ilonaiheet ja mahdolliset huolet. Rokotuksiin liittyvä informaatio. Ruokinta (täysimetys/korvike). Esite: Lapsen ensimmäinen ruokavuosi MLL (ensimmäisen lapsen perheille).

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Lastenneuvola / kouluterveydenhuolto

Lastenneuvola / kouluterveydenhuolto 1 Lastenneuvola / kouluterveydenhuolto Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 4) Hoitava taho

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1302/2014 Laki lastensuojelulain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Lumijoen kunta päivitetty 4/11 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan laki astui voimaan 1.8.2004. Kunta vastaa järjestetystä iltapäivätoiminnan lainmukaisuudesta.

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa

Lisätiedot

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ 4.11.2013 Karoliina Taruvuori, apulaisjohtaja Riihimäen vankila Perusteet lapsi- ja perhetyölle Rikosseuraamuslaitoksessa YK:n lapsen oikeudet lapsella on oikeus

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET 21.4. 2015 Peruspalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluihin ohjautuminen Erityishuolto-ohjelman piirissä olevan lapsen

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO OPPILAS- JA OPISKELUHUOLLON OSA-ALUEET YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO yhteisöllistä, ensisijaisesti ehkäisevää työtä YKSILÖKOHTAINEN OPISKELUHUOLTO yksilöllistä tukea monialaista

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot