LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI- SUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI- SUUNNITELMA 2012-2016"

Transkriptio

1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI- SUUNNITELMA

2 1 JOHDANTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI SALLASSA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT JA TOIMENPITEET SALLASSA PERUSTERVEYDENHUOLTOPALVELUT... 4 Äitiysneuvola... 4 Lastenneuvola... 5 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto... 5 Mielenterveystyö... 6 Hammashuolto... 7 Silmälääkäri... 7 Kuntoutus VARHAISKASVATUSPALVELUT... 8 Päivähoito... 8 Kiertävä kerhotoiminta PERUSOPETUS- JA LUKIOPALVELUT... 9 Aamu- ja iltapäivätoiminta KANSALAISOPISTON JA MUSIIKKIOPISTON KOULUTUSPALVELUT KIRJASTO- JA KULTTUURIPALVELUT NUORISOPALVELUT Nuorisotiedotus Nuorisotilatoiminta Nuorten työpajatoiminta Nuorten kesätyö Nuorisoedustajisto LIIKUNTAPALVELUT SOSIAALIPALVELUT Sosiaalityö Lastensuojelu Perhetyö Lapsiperheiden kotipalvelu POLIISI SEURAKUNTA Päiväkerhotyö Pyhäkoulutyö Rippikoulutyö Varhaisnuorisotyö Nuorisotyö Diakoniatyö Lähetystyö JÄRJESTÖT LASTENSUOJELUASIAKKUUS...19 Avohuollon tukitoimenpiteet Sallassa MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEKSI...22 YHTEENVETO...24 LIITTEET...26

3 1 JOHDANTO Terveyden edistämisen säästöt tapahtuvat tulevaisuudessa, kun taas kustannukset joudutaan maksamaan heti. Yleisesti ymmärretään, että ongelman estäminen tulee halvemmaksi kuin tapahtuneen vaurion korjaaminen. (Kurenniemi, M. Stakes.) Vuoden 2008 alussa voimaan astunut uudistettu lastensuojelulaki (L417/2007,12 ) velvoittaa yksittäisen kunnan tai kuntia yhteistyössä valmistelemaan suunnitelman siitä, miten lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään ja kuinka lastensuojelupalveluja järjestetään ja kehitetään. Uudistetun lain tavoitteena on siirtää painopiste ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja avohuoltoon, joka velvoittaa hallintokuntia tekemään yhteistyötä. Tehtävä koskee kokonaisvaltaisesti lasten ja nuorten palvelujen tuottamista. Suunnitelma pohjautuu kunnan toiminnan arvoihin. Se huomioidaan kunnan strategiassa ja talousarviossa. Nuorisolaki ( /72) velvoittaa kuntia monialaiseen yhteistyöhön. Nuorisolain 3. luku 7 a :n mukaan paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Lisäksi verkostoon voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Kunnat voivat koota myös yhteisen verkoston. Verkosto ei käsittele yksittäistä nuorta koskevia asioita. Lastensuojelulaki edellyttää, että suunnitelman on sisällettävä seuraavat tiedot lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät sekä ongelmia ehkäisevät toimet ja palvelut lastensuojelun tarve kunnassa lastensuojeluun varattavat voimavarat lastensuojelupalvelujärjestelmä yhteistyö eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä suunnitelman toteuttaminen ja seuranta 1

4 Sallan kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on laadittu yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Suunnitelmaa tehtäessä on huomioitu lastensuojelulain lisäksi myös muu lainsäädäntö, joka määrittää lasten ja nuorten kanssa toimivien työtä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta ilmenee, kuinka lasten ja nuorten palveluja tullaan kunnassa toteuttamaan ja kuinka ne resursoidaan. Yksi suunnitelman oleellisista tavoitteista on antaa kuntapäättäjille ja käytännön toteuttajille sekä kuntalaisille tietoa kokonaisvaltaisesti lasten ja nuorten kasvuolosuhteista sekä palveluista, joita kunnalla on tarjota tai joita on tarpeen tarjota tulevaisuudessa. Suunnitelman tarkoitus on olla eri hallintokuntien yhteinen sopimus siitä, millaisia palveluja lapsille, nuorille ja perheille tarjotaan ja miten ne toteutetaan. 2

5 2 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI SALLASSA Sallan kunnassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin varmistamiseksi on huolehdittava siitä, että lapsen ja nuoren elämässä aikuiset ovat läsnä niissä tilanteissa, missä he toimivat. Hyvinvointia tuetaan sillä, että lasta ja nuorta tukevat aikuiset ovat ammattitaitoisia, heitä on riittävästi sekä myös he ovat hyvinvoivia ja jaksavat tehdä työtään lasten ja nuorten parissa. Huomioitavaa on myös saumattoman moniammatillisen yhteistyön tekeminen hallintoaloista riippumatta. Kunnassa työskentelevien aikuisten ammattilaisten avulla myös vanhemmat saavat tukea omaan kotona tehtävään kasvatustyöhönsä. Hyvinvoinnin myönteisiä ulottuvuuksia Sallan kunnassa on nähtävissä monella tavalla: hyvät varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, aktiiviset kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä turvallinen ja monipuolinen elinympäristö luovat tukevan pohjan tasapainoisen elämän luomiseen. Valtakunnallisesti huomioitavaa on työttömyyden väheneminen, mutta kuitenkin useammassa sukupolvessa etenevä heikko työllistyminen ja pitkäaikaistyöttömyys vaikuttaa monen lapsen ja nuoren arkeen. Kunnassa toimivan hyvinvointivalmennuksen avulla eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointiin kiinnitetään huomiota ja sitä parannetaan. (Sallan kunta Hyvinvointikertomus 2009.) Eri hallintokuntien välisessä vuoropuhelussa on noussut esiin erilaisia huolia (LIITE 1), joiden pohjalta on kirjattu seuraavat lapsia ja nuoria koskevat hyvinvointitavoitteet: Vanhemmuuden tukeminen o Vanhemmuuden vertaistuki o Luennot eri-ikäisten lasten ja nuorten tarpeista ja tukimuodoista o Ammatillinen tuki Lasten ja nuorten tasapainoisen ja turvallisen kehityksen turvaaminen o Ennaltaehkäisevä työ, varhainen puuttuminen o Korjaavat palvelut Moniammatillisuuden vahvistaminen o Avoimuus, joustavuus ja luottamus eri hallintokuntien välillä o Tiedonsiirto Palveluiden saatavuus 3

6 3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVE- LUT JA TOIMENPITEET SALLASSA Sallan kunnassa on eri hallintokuntien ja järjestöjen palveluita, joiden tarkoituksena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. 3.1 Perusterveydenhuoltopalvelut Perusterveydenhuollon palveluita Sallassa ovat lääkärin ja akuuttisairaanhoitajan ajanvarausvastaanotot, laboratorio- ja röntgenpalvelut, neuvolapalvelut, kouluterveydenhuollon, astma- ja diabetespoliklinikan palvelut sekä perhe- ja mielenterveysklinikan ostopalvelut, johon sisältyy puheterapeutin, psykologi ja perheterapeutin palvelut. Hammashuolto kutsuu lapsia ja nuoria tarkastuksiin oman ehkäisevän suun terveydenhuoltoa koskevien asetuksen säännösten mukaan. Lääkärin päivystysvastaanotto on arkisin klo Sallan terveyskeskuksessa. Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin vastaanotto on sairaala Lapponiassa. Lasten ja nuorten hyvinvointia on huomioitu terveydenhuollossa käyttöön otetuilla äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon suunnitelmilla (LIITE 2). Äitiysneuvola Tavoitteena on seurata lapsen ja äidin, sekä koko perheen hyvinvointia raskauden aikana sekä tunnistaa mahdollisia häiriöitä raskaudessa ja lapsen kehityksessä. Seurantaan osallistuvat lääkäri ja terveydenhoitaja. Tarvittavat erikoislääkäripalvelut ostetaan Lapin sairaanhoitopiiriltä. Tarvittaessa myös muiden ammattiryhmien erikoisosaamista hyödynnetään. Lapsen syntymän jälkeen terveydenhoitaja tekee vastasyntyneen kotiin 1-2 kotikäyntiä. Vanhemmuuden tukeminen alkaa jo äitiysneuvolassa yksilöllisten neuvolakäyntien ja perhevalmennuksen yhteydessä. Perhevalmennus sisältää äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajan, fysioterapeutin, suuhygienistin ja sosiaalityöntekijän/perhetyöntekijän antamaa ohjausta ja neuvontaa. Lisäksi ensimmäistä lasta odottavalle perheelle tarjotaan mahdollisuus käydä synnytysvalmennuksessa ja tutustumiskäynnillä Lapin keskussairaa- 4

7 lassa. Äitiysneuvolatyö on keskitetty yhdelle terveydenhoitajalle, joka vastaa myös lastenneuvolatyöstä. Lastenneuvola Tavoitteena on lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen seuranta ja tukeminen. Lastenneuvolassa pyritään edistämään koko perheen hyvinvointia ja tukemaan perhettä omaksumaan terveellisiä elämäntapoja. Keskusteluissa pyritään tukemaan vanhempia luottamaan omiin kykyihinsä kasvattajina ja löytämään keinoja mahdollisten ongelmien ratkaisuun. Neuvola huolehtii lapsen perusrokotuksista. Lapsi käy neuvolassa yksilöllisen suunnitelman mukaisesti, jossa on otettu huomioon yleiset suositukset, vuonna 2009 voimaan tullut neuvola-asetus sekä lapsen ja perheen yksilölliset tarpeet. Lastenneuvolan keskeiset työntekijät ovat terveydenhoitaja ja lääkäri. Tarvittaessa neuvolasta ohjataan puheterapeutin vastaanotolle (ostopalveluna Sairaala Lapponian perhe- ja mielenterveysklinikalta, vastaanotto Tennontien päiväkodilla). Päiväkodin kanssa on yhteistyötä ja tiedonvaihtoa kehitetty. Myös sosiaalityöntekijät /perhetyöntekijä yhteistyökumppaneina. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Koulu ja opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on tukea ja edistää lapsen/nuoren tervettä kasvua ja kehitystä. Toimintaa ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön asetus 380/2009 Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä suun ehkäisevä terveydenhoito. Tällä hetkellä kouluterveydenhuolto on keskittymässä yhden terveydenhoitajan tehtäväalueeksi, jonka työpanos koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon on noin 80 % työajasta. Tähän toimintaan on sisällytetty myös ennaltaehkäisevän päihdetyön asiat. Kouluterveydenhoitaja huolehtii Sallatunturin koulun ja lukion opiskeluterveydenhuollosta noin 3 päivänä viikossa. Lisäksi alakouluista Kirkonkylän koululla käydään kerran viikossa 6 tuntia, Kursussa, Kelloselässä ja Hautajärvellä kerran kuukaudessa 2 tuntia. Koululääkärin tarkastukset tehdään ns. laaja-alaisina terveystarkastuksina 1., 5. ja 8. luokan oppilaille. Näihin terveystarkastuksiin vanhemmat antavat kirjallisen palautteen oppilaan terveydentilasta ja heidät kutsutaan mukaan tarkastukseen. Opettajalta pyydetään kirjallinen palaute oppilaan koulunkäynnistä, mikäli huoltaja antaa luvan. Laaja-alaisen ter- 5

8 veystarkastuksen palaute annetaan yhteenvetona luokanopettajalle / luokanohjaajalle ja koulunjohtajalle yhdessä lääkärin ja kouluterveydenhoitajan kanssa. Lukiolaisten tarkastukset terveydenhoitajan luona ovat 1. ja 3. luokalla. Oppilaat käyvät opiskeluterveydenhuollon lääkärillä 2. luokalla. Lukion poikien lääkärintarkastus on samalla kutsuntatarkastus, joka tehdään neuvolassa. Jokaisella koululla toimii oppilas- / opiskelijahuoltoryhmät, johon osallistuu kouluterveydenhoitaja ja tarvittaessa koululääkäri. Koulujen terveydelliset olot (fyysiset olot; mm. valaistus, lämpötilat, ilmastointi) tarkastetaan kolmen vuoden välein. Kokoonkutsujana toimii kouluterveydenhoitaja ja ryhmään kuuluu koulun johtaja, terveystarkastaja, siivoustyönjohtaja, vastaava kiinteistönhoitaja, tekninen johtaja, ruokahuoltopäällikkö, työterveyshoitaja sekä koululääkäri. Tarkastukset tehdään kevään 2012 aikana ja jatkossa kolmen vuoden välein. Kouluterveydenhoitaja toimii kunnan raittiussihteerinä ja ennaltaehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilönä. Ks. päihdestrategia. Mielenterveystyö Kunnassa on päivitetty vuonna 2011 mielenterveyssuunnitelma, jossa on suunnitelma lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävistä toimenpiteistä. Suunnitelman liitteenä on hoitopolku hoitoon ohjaamisesta. Sallan mielenterveystoimistossa työskentelee psykiatrian erikoissairaanhoitaja sekä mielenterveyshoitaja. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ostetaan Sairaala Lapponiasta Perhe- ja mielenterveysklinikalta. Psykologin ja perheterapeutin palvelut hoidetaan tällä hetkellä ostopalveluna. Puheterapeutin palveluita on saatavilla Tennontien päiväkodilla joka toinen viikko. Hän hoitaa alle kouluikäisten puheterapiapalvelut. Sallan kunta on osallistunut TUKEVA 2 - Lapsiperheiden hyvinvointihankkeeseen. Hankkeen työntekijä, psykiatrian erikoissairaanhoitaja (merkkari), kävi pitämässä vastaanottoa Sallatunturin koululla kouluterveydenhoitajan tilassa kerran viikossa. Koska käytäntö todet- 6

9 tiin hyödylliseksi ja tarpeelliseksi, toiminta on vakiinnutettu. Tällä hetkellä merkkari pitää vastaanottoaan kerran kuukaudessa Sallassa. Toiminta on ostopalvelua. Hankkeen puitteissa lapsiperheille ja nuorille tarjottiin myös videovastaanottopalveluita. Erikoissairaanhoitoa tarvitsevat lapset ja nuoret ohjataan kouluterveydenhuollon kautta lääkärin vastaanotolle, josta kirjoitetaan lähete lasten / nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Kiireellistä apua tarvitseva nuori ohjataan päivystävän lääkärin vastaanotolle, joka harkintansa mukaan huolehtii jatkohoidosta. Huolenaiheeksi on noussut hoitoonohjaus sekä välittömän tuen antaminen sitä tarvitseville. On havaittavissa, että nuoret tarvitsisivat aikuista keskustelukumppania arjessa kohtaamiinsa tilanteisiin, jotka eivät vielä ole muuttuneet vakavaksi hoidontarpeeksi. Näihin tilanteisiin nuorilta uupuu riittävä tuki. Hammashuolto Tavoitteena on lasten ja nuorten suun terveyden ylläpitäminen, jotta vältyttäisiin korjaavalta hoidolta. Pyritään neuvomaan lapsia ja nuoria sekä myös heidän vanhempiaan suunhoidon merkityksestä yleisterveyden kannalta. Suuhygienisti tarkastaa vuosittain alle kouluikäiset lapset ½ vuoden iästä alkaen. Kouluikäiset käyvät vuosittain suun terveystarkastuksissa joko suuhygienistin tai hammaslääkärin vastaanotolla. Alakoululaisille annetaan harjausopetusta noin kerran kuukaudessa hammashoitajan toimesta, päiväkoti-ikäisille harvemmin. Oikojahammaslääkäri ja suukirurgi käyvät säännöllisesti Sallassa, ja siten voidaan tarjota erikoissairaanhoitoa omalla paikkakunnalla. Silmälääkäri Kouluikäisen ensimmäisen silmälääkäritarkastuksen Sallassa kustantaa pääsääntöisesti kouluterveydenhuolto, silmälasit kukin kustantaa itse. 7

10 Kuntoutus Lapsi / nuori ohjataan tarpeen mukaan fysioterapiaan Sallan terveyskeskukseen. 3.2 Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut pitävät sisällään alle kouluikäisten päivähoidon ja kerhotoiminnan. Jokaisella lapsella on subjektiivinen oikeus päivähoitoon eli perheet hakevat lapselleen hoitopaikkaa tarvittaessa. Päivähoito Lasten päivähoito on varhaiskasvatuspalvelu, jossa yhdistyvät lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapselle päivähoitopaikka. Lasten päivähoidon keskeisenä tehtävänä on tukea perheitä heidän kasvatustehtävässään sekä edistää lapsen kehitystä ja oppimismahdollisuuksia. Tällöin korostuu myös varhaisen tukemisen näkökulma ja sitä kautta ehkäisevän toiminnan merkitys. Päivähoitoa järjestetään mahdollisuuksien mukaan eripuolilla kuntaa perheiden tarpeet huomioiden. Päivähoitoa on tarjolla Tennontien päiväkodissa, Kursussa ryhmäperhepäiväkodissa ja perhepäivähoitona sivukylillä. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden myötä päivähoitopaikka on järjestettävä kahden viikon kuluessa työn alkamisesta/opiskelusta ja muussa tapauksessa neljän kuukauden kuluttua. Kiertävä kerhotoiminta Kerhotoimintaa järjestetään sekä kunnan omana toimintana että yhteistyössä Sallan seurakunnan kanssa. Kerhotoiminta on tarkoitettu 3-5 -vuotiaille lapsille. Kerhotoimintaa järjestetään kylissä toimivilla kouluilla kerran viikossa ja kirkonkylällä seurakuntatalolla kaksi kertaa viikossa. 8

11 3.3 Perusopetus- ja lukiopalvelut Perusopetusta järjestetään Hautajärven, Kelloselän, Kirkonkylän ja Kursun alakouluilla sekä Sallatunturin yläkoululla. Lukio-opetuksesta vastaa Sallan lukio, jonka yhteydessä toimii myös rajalukio, jossa on oppilaita mm. Venäjältä. Sallan kunnan opetussuunnitelmat tarkentavat koulujen toimintaa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lähtökohtaisena tekijänä opetuspuolella on oppilaista / opiskelijoista välittäminen ja huolenpito. Valmius toimia nopeasti akuuteissakin tilanteissa on tärkeä osa hyvinvoinnin edistäjänä. Lisäksi pienet yksiköt mahdollistavat oppilas ja opiskelijanäkökulman huomioimisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa, millä on kokonaisvaltainen vaikutus yhteisöllisyyden kokemiseen ja sen vahvistamiseen. Asianmukaiset ja toimivat oppimisympäristöt ja -välineet ammattitaitoisen henkilökunnan opastuksella mahdollistavat monipuoliset, erilaisia oppijoita tukevat puitteet. Sopivankokoiset opiskeluryhmät edesauttavat oppilaiden / opiskelijoiden hyvinvointia koulussa. Tällöin myös oppilaan / opiskelijan kohtaaminen yksilönä ja kunkin koulunkäyntiin liittyvien tarpeiden huomioiminen erilaisia opetusmenetelmiä käyttämällä on mahdollista. Lisäksi oppilaiden / opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehditaan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen keinoin (Perusopetuslaki: Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010; Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: Opetushallituksen määräys 51/011/2010). Toimivan ja säännöllisen oppilas- ja opiskelijahuollon tukena ovat kouluissa toimivat koulukuraattori- ja terveydenhuoltopalvelut. Jotta oppijan kasvun ja kehityksen tukeminen onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla, tarvitaan koulun ulkopuolelle avointa yhteistyötä oppilaiden / opiskelijoiden huoltajien kanssa. Mm. säännölliset vanhempaintapaamiset ovat yksi merkittävä kodin ja koulun käyttämä yhteistyömuoto. Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä on merkittävää myös lasten ja nuorten osallisuus. Kouluissa heidän mukana oloa ja toimintaa parannetaan oppilaskunta-, tukioppilas- ja kummioppilastoiminnalla. Myös koulujen järjestämä kerhotoiminta lisää las- 9

12 ten ja nuorten aktiivisuutta, sosiaalisten taitojen harjoittelua sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämistä. Aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1. ja 2. luokan oppilaille sekä erityisen tuen tarpeessa oleville oppilaille. Sitä järjestetään kaikilla alakouluilla. Toiminta on vapaaehtoista. Ammattitaitoisten ohjaajien avulla aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuville lapsille on järjestetty turvallinen kasvuympäristö, jonka myötä lasten yksinäistä aikaa ilman turvallisen aikuisen läsnäoloa pystytään vähentämään. Tärkeää on toimia yhteistyössä kodin ja koulun kanssa. Aamu- ja iltapäivätoimintaan on mahdollista osallistua säännöllisesti tai tarpeen mukaan, ennen koulupäivää ja / tai sen jälkeen. Mukana oleville lapsille tarjotaan aamu- ja välipalaa. 3.4 Kansalaisopiston ja musiikkiopiston koulutuspalvelut Kansalaisopisto tarjoaa tarpeiden ja toiveiden mukaan erilaisia kursseja lapsille ja nuorille. Myös aikuisille tarkoitetuille kursseille voivat osallistua 6 vuotta täyttäneet lapset. Musiikkiopistopalvelut ostetaan Kemijärven kaupungilta. Pääsykokeen kautta haetaan opiskelupaikkaa opiston tarjoamiin musiikkiopintoihin. 3.5 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Sallan kunnan tarjoamia kirjastopalveluita on saatavilla kirkonkylän kirjastossa, kirjastoautossa, Sallatunturin koulukirjastossa sekä Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museon tutkijatilassa. Näin kirjastopalvelut ovat hyvin eri käyttäjäryhmien saavutettavissa eri puolilla kuntaa. Kirjasto tarjoaa fyysisen tilan, monipuolista aineistoa ja lähipalvelua rinnakkain verkko- ja etäpalvelujen kanssa. Ammattitaitoinen kirjastohenkilökunta, monipuolinen kirjastoaineisto ja toimiva ja ajantasainen kirjastojärjestelmä lisäävät alueen kilpailukykyä ja 10

13 menestystä ja vaikuttavat myönteisesti Sallan kehitykseen. Näin Sallan kirjastotoimi tukee omalta osaltaan sallalaisten kehitystä omatoimiseen ja osaavaan kansalaisuuteen. Kulttuuritoimi tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuden henkiseen virkistäytymiseen, mikä lisää yksilön hyvinvointia sekä psyykkisellä, fyysisellä että sosiaalisella tasolla. Kulttuuritoimi pyrkii toimimaan laajasti yli sektorirajojen tarjoamalla kuntalaisille monipuolisten tapahtumien kirjon. Kulttuuritoimi toimii yhdessä muiden hallintokuntien, hyvinvointivalmentajien, yritysten, yhdistysten ja seurakunnan kanssa. Vuonna 2010 avattu Sallan sota- ja jälleenrakennusajanmuseo pyrkii toiminnallaan ylläpitämään ja lisäämään tietoutta kotiseudun kulttuurista, historiasta ja ympäristöstä ja näin vahvistamaan sallalaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. 3.5 Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut sisältävät nuorisotiedotuksen, nuorisotilatoiminnan, nuorten työpajatoiminnan sekä kilpailujen ja tapahtumien järjestämisen. Nuorisotyötä on ennen kaikkea se perusnuorisotyö, jota toteutetaan paikallisella tasolla. Nuorisotoimen painopistealueet ovat nuorisotilatoiminta, nuorisotiedotus ja nuorten kuuleminen heitä koskevassa päätöksenteossa. Tavoitteena on tarjota nuorisopalveluita lähipalveluina. Nuorisotyötä kehitetään tehostamalla erityisesti nuorisotoimen eri viranhaltijoiden, koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Nuorisotiedotus Nuorisotiedotus on yksi nuorisotyön osa-alue, jonka tarkoituksena on tarjota sallalaisille nuorille tasapuolisesti nuoria koskevaa ja kiinnostavaa tietoa. Nuorisotiedotuksen avulla kannustetaan nuoria olemaan aktiivisia yhteiskunnallisissa asioissa. Sallan kunta on mukana Lapin nuorisotiedotusportaalissa (www.lanuti.fi), joka palvelee nuoria, heidän vanhempiaan ja nuorten kanssa työskenteleviä. Kaikkia lappilaisia koskevat asiat löytyvät etusivulta, kuntakohtaiset asiat kuntien omilta sivuilta. 11

14 Nuorisotilatoiminta Nuorisotilatoiminta on ennaltaehkäisevää nuorisotyötä, jonka keskeinen toimintamuoto on kodin, huoltajien ja muiden hallintokuntien kanssa tehtävä yhteistyö. Nuorisotilat Noris tarjoaa nuorille päihteettömän ja valvotun vapaa-ajanviettomahdollisuuden. Noriksella on nuorilla mahdollisuus mm. pelata erilaisia pelejä, tavata toisia nuoria, osallistua nuorille suunnattuihin tapahtumiin ja kerhotoimintaan, suunnitella nuorille järjestettäviä tapahtumia ja keskustella Noriksen valvojien kanssa. Nuorisotilat ovat avoinna 5 pv viikossa tiistaista lauantaihin. Nuorisotiloilla ei ole tällä hetkellä varsinaista nuorisotyöntekijää, vaan nuorisotilatoimintaa järjestetään vuoropäivin nuorten työpajaohjaajan ja etsivä nuorisotyöntekijän toimesta. Lisäksi perjantaisin tiloilla työskentelee nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintoa opiskeleva oppisopimusopiskelija. Nuorten työpajatoiminta Työpajatoiminnan tavoitteena on ehkäistä koulutuksellista ja muuta syrjäytymistä, lisätä nuorten elämänhallintaa ja itseohjautuvuutta sekä parantaa mahdollisuuksia päästä kiinnostavalle jatko-opintouralle, oppisopimuskoulutukseen tai työhön. Työpajalla nuoria tuetaan aikuistumisessa, jolloin he saavat voimavaroja tulevaisuutta varten. Työpajatoimintaan mukaan tuleville nuorille räätälöidään asiakaslähtöinen polku tulevaisuuden suunnitelmat huomioiden kohti tasapainoista aikuisuutta. Toimintaan mukaan tulevilla nuorilla on mahdollisuus hankkia työkokemusta kaikilta kunnan toimialueilta, jotka tukevat hänen tulevaisuuden suunnitelmiaan. Työpajatoiminta voidaan nähdä ennaltaehkäisevänä toimintana, jossa nuoret voivat miettiä tulevaisuuttaan ja kokeilla erilaisia työtehtäviä. Työpajatoimintaa toteutetaan kunnan eri hallintokuntien tehtävissä. Lisäksi työpajatoiminta sisältää kirpputori Välikäden sekä teknisen työpajan, jossa toimintaa ohjaavat työpajaohjaajat. Työpajajakson aikana suoritetaan myös lyhytkoulutuksia, jotka edistävät nuoren työllistymistä tai koulutukseen sijoittumista. Työpajalle tuleville nuorille tehdään henkilökohtainen suunnitelma, joka tukee asteittain opintojen alkamista tai työllistymistä ja järjestetään terveystarkastus. Työpajalla olevat nuoret kuuluvat kouluruokailun piiriin. 12

15 Jokainen pajanuori kuuluu hyvinvointivalmennuksen piiriin = terveysmittaukset (firstbeat ja kehonkoostumus) ravitsemus- ja kuntoliikuntatietous. Työpajatoiminnassa mukana olevia nuoria kannustetaan harrastamaan liikuntaa tarjoamalla mahdollisuus maksuttomaan Sallan liikuntakeskuksen palveluiden käyttöön. Nuorten kesätyö Kaikilla sallalaisilla 16 vuotta täyttäneillä koululaisilla ja opiskelijoilla sekä Sallan lukiossa opiskelevilla ulkopaikkakuntalaisilla nuorilla on mahdollisuus saada vuosittain kesätyötä Sallan kunnasta. Kesätyöjaksojen pituudet ovat 3-8 viikkoa. Työkohteina ovat Sallan kunnan hallintokuntien eri yksiköt tai paikalliset yritykset. Nuorisoedustajisto Nuorilla on nuorisoedustajiston kautta mahdollisuus tuoda oma ääni kuuluviin kunnallisessa päätöksenteossa ja osallistua aktiivisesti käytännön nuorisotyöhön. Nuorisoedustajistoon valitaan uusia jäseniä vuosittain kouluille tehdyn tiedotuskampanjan yhteydessä. 3.6 Liikuntapalvelut Liikuntapalvelut sisältävät liikunta- ja nuorisotoimen hallinnolliset tehtävät, liikunta- ja ulkoilupaikkojen kunnossapidon ja ohjatun liikunnan. Tehtäväalueen yleisenä tavoitteena on avustaa paikallisia urheiluseuroja, jotka järjestävät junioritoimintaa, liikuntatapahtumia sekä kilpailuja. Sallassa on mahdollisuus harrastaa edullisesti monipuolista liikuntaa sisä- ja ulkotiloissa (www.salla.fi). Liikuntatoimi järjestää ohjattua kuntoliikuntaa ja kuntoliikuntakursseja. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni kuntalainen kiinnostumaan terveys- ja kuntoliikunnasta. Nykyiset kunnan alueella olevat liikuntapaikat pidetään mahdollisimman hyvässä kunnossa, jotta niissä voidaan järjestää toimintaa turvallisesti. 13

16 3.7 Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluilla edistetään kuntalaisten hyvinvointia ja ehkäistään ongelmien syntymistä ja vaikeutumista. Näin ollen sillä hyvin laaja-alaisesti vaikutetaan lasten ja nuorten kasvuoloihin ja hyvinvointiin. Sosiaalityö Sallan sosiaalitoimistossa työskentelee sosiaali- ja terveysjohtaja, kaksi sosiaalityöntekijää, joista toinen on johtava sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja, etuuskäsittelijä, perhetyöntekijä ja toimistosihteeri. Sosiaalityöntekijöiden vastuulla on lastensuojelun lisäksi aikuissosiaalityö, lastenvalvojan tehtävät kuten isyysasiat, elatus- ja huoltosopimukset, olosuhdeselvitykset, vammaispalvelu, kuntouttava työtoiminta sekä toimeentulotukiasiat. Sosiaalityöntekijät ottavat vastaan pääasiassa nuoret ja ensimmäistä kertaa asiakkaaksi tulevat toimeentulotukiasiakkaat sekä päättävät täydentävästä ja ehkäisevästä toimentulotuesta. Etuuskäsittelijä ottaa vastaan pitkäaikaiset toimeentulotukiasiakkaat, joille tehdään toimeentulotukipäätökset. Lisäksi sosiaalityöntekijät osallistuvat sosiaalipäivystykseen yhdessä muiden Itä-Lapin sosiaalityöntekijöiden kanssa. Sosiaalipäivystys toimii virka-ajan ulkopuolella kiireellisissä lastensuojelutapauksissa. Päivystykseen saa yhteyden hätäkeskuksen kautta soittamalla numeroon 112. Molemmat sosiaalityöntekijät työskentelevät lastensuojelussa toimien lapsen asioista vastaavina sosiaalityöntekijänä. Lastensuojelu Lastensuojelulain mukaista toimintaa määrittää vahvasti lastensuojelulaki. Lastensuojelulakiin on myös kirjattu, kuinka eri viranhaltijoiden kuuluu toimia, mikäli huoli lapsesta tai nuoresta herää. Viranomaistahoilla ja viranomaisessa työskentelevillä henkilöillä on ilmoitusvelvollisuus lastensuojeluun (Lastensuojelulaki 25, 1 mom.). Ilmoitusvelvolliset eivät voi tehdä lastensuojeluilmoitusta nimettömänä. 14

17 Kun lapsesta tai nuoresta tehdään lastensuojeluilmoitus, on lastensuojelun sosiaalityöntekijällä velvollisuus aloittaa ilmoituksen selvittäminen viivytyksettä. Lastensuojeluasian tultua vireille on arvioitava välittömästi lapsen mahdollinen kiireellisen lastensuojelun tarve. Lisäksi sosiaalityöntekijän on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen tai vastaavan yhteydenoton vastaanottamisesta arvioitava, onko asiassa ryhdyttävä lastensuojelutarpeen selvitykseen vai onko asia sellainen, ettei se johda toimenpiteisiin. Lastensuojeluasiakkuus alkaa, kun lastensuojeluilmoituksen johdosta ryhdytään kiireellisiin toimenpiteisiin tai päätetään tehdä lastensuojelutarpeen selvitys. Lastensuojelutarpeen selvitys on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja sen tulee valmistua viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. Sen tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä yhteistyössä tarvittavien tahojen kanssa. Selvityksessä arvioidaan lapsen kasvuoloja, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavien mahdollisuuksia huolehtia hoidosta ja kasvatuksesta sekä mahdollisten lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Perhetyö Perhetyöntekijä työskentelee lastensuojelun perhetyössä. Asiakkaaksi tullaan sosiaalityöntekijän tekemän arvioinnin ja päätöksen teon kautta. Lastensuojeluperheessä perhetyö on lastensuojelun avohuollon tukitoimi. Perhetyötä tehdään suunnitellusti ja määräaikaisesti yhdessä asiakasperheen kanssa. Tavoitteena on lapsen edun turvaaminen ja perheen voimavarojen vahvistaminen niin, että perhe selviää jatkossa itsenäisesti. Jokaisessa perheessä tarve on erilainen. Perhetyö voi olla tarpeen esimerkiksi vanhemmuuden tai lasten kasvatuksen tukemisessa, arjen ongelmissa (käytännön asiat, rahankäyttö, kodinhoito), perhettä kohdanneissa kriiseissä tai vanhemman uupumus/ masennus. Lapsiperheiden kotipalvelu Kotipalvelu kohdistuu pääsääntöisesti kotona asuvien vanhusten hoitoon. Osa palvelusta kohdistetaan myös pieniin ja alakouluikäisiin lapsiin sekä heidän perheisiinsä, ei niinkään nuorisoon. Tuki konkreettisessa avuntarpeessa ja vanhempien väsyessä ehkäisee omalta osaltaan myöhempää lastensuojelun tarvetta. Jokainen tilanne harkitaan erikseen. Jos perheessä on monta pientä lasta, voidaan tueksi tarvita ulkopuolinen henkilö, mieluiten 15

18 aina sama kotihoitohenkilö. Silloin on mahdollista esimerkiksi kotihoidon työntekijän palvelut muutamana tuntina viikossa, jolloin vanhempi voi hengähtää ja päästä vaikkapa yksin käymään lenkillä tai asioilla. Apu voi olla tarpeen vanhemman sairastuessa tai jos kyseessä on yksinhuoltajaperhe. Tarpeen vähetessä palvelu vähitellen lopetetaan. 3.8 Poliisi Poliisilla ei ole erikseen tiettyjä poliisipalveluita, jotka olisi suunnattu ainoastaan lapsia ja nuoria varten. Poliisi käy mahdollisuuksien mukaan vierailemassa paikallisissa oppilaitoksissa ja päiväkodissa. Vierailuiden tarkoitus on antaa valistusta ja laillisuuskasvatusta, vastata lasten ja nuorten kysymyksiin sekä esitellä poliisin työtä ja kalustoa. 3.9 Seurakunta Sallan seurakunnassa järjestetään päiväkerho-, rippikoulu-, nuoriso- ja diakoniatyötä sekä lähetyskasvatusta, joiden avulla tuetaan lasten ja nuorten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Seurakunta on kristillinen kasvattaja, jonka toiminta-ajatuksena on tukea vanhempia kasvatustyössä yhteistyössä päivähoidon ja koulujen kanssa. Sen toiminta perustuu kaste- ja lähetyskäskyyn. Päiväkerhotyö Päiväkerhotoimintaa järjestetään 3-5 -vuotiaille seurakuntatalolla kaksi kertaa viikossa sekä Kelloselässä ja Kursussa kerran viikossa. Pienten lasten kanssa kotona oleville vanhemmille, isovanhemmille jne. tarkoitettu avoin perhekerho kokoontuu kerran viikossa. Toimintaan kuuluu 1. Päiväkerhon järjestäminen ja kehittäminen 2. Seurakunnan ja kotien yhteistyön vahvistaminen 3. Seurakunnan ja päiväkotien/koulujen yhteistyön kehittäminen 4. Perhe- ja teemakirkkojen järjestäminen 5. Retkien ja lasten tapahtumien järjestäminen 16

19 Pyhäkoulutyö Pyhäkoulu on kristillisen perinteen siirtäjä. Pyhäkoulu on lasten oma jumalanpalvelus ja se kokoontuu kerran kuukaudessa sunnuntaina seurakuntatalolla. Rippikoulutyö Rippikoulu järjestetään leiri- tai päivärippikouluna, ja se on seurakunnan antamaa kasteopetusta. Seurakunnan rippikoulutyötä tekevät kirkkoherra, seurakuntapastorit, nuorisotyönohjaaja, kanttori, diakoniaviranhaltija, lähetyssihteeri, emäntä sekä isoiset ja mahdolliset kesätyöntekijät. Toimintaan kuuluu 1. Kasteen merkityksen ja seurakuntayhteyden korostaminen opetuksessa 2. Koko rippikouluikäisen nuorison tavoittaminen vuosittain 3. Jumalanpalveluksella aloittaminen ja lopettaminen 4. Yhteydenpito rippikouluikäisten nuorten vanhempiin 5. Yhteydenpito kouluihin Varhaisnuorisotyö Varhaisnuorisotyötä toteutetaan alle rippikouluikäisten koululaisten parissa. Toimintaan kuuluu 1. Kerhotoiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen 2. Kymppisynttäreiden järjestäminen 3. Yhteistyön kehittäminen koulujen kanssa 4. Kouluvierailujen järjestäminen 5. Retkien ja leirien järjestäminen 17

20 Nuorisotyö Nuorisotyötä toteutetaan rippikoulun käyneiden nuorten parissa. Toimintaan kuuluu 1. Nuorisotyön kehittäminen 2. Rovastikunnallinen yhteistyö nuorisotyön alalla 3. Isoiskoulutuksen ja kerhonohjaajakoulutuksen järjestäminen 4. Nuorteniltojen ja veisuiltojen järjestäminen 5. Retkien järjestäminen Diakoniatyö Diakoniatyön tarkoituksena on kristilliseen rakkauteen perustuva avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. Toimintaan kuuluu 1. Panostaminen kotikäyntityöhön 2. Perhetyön vahvistaminen ja kehittäminen 3. Diakoniakasvatuksen antaminen eri ikäryhmille 4. Yhteydenpidon kehittäminen 5. Vapaaehtoisten kouluttaminen Lähetystyö Lähetystyö on kirkon perustehtävä. Se on evankeliumin levittämistä niiden keskuuteen, jotka eivät ole kristittyjä tai jotka ovat vieraantuneet kristillisestä uskosta. Toimintaan kuuluu 1. Kouluvierailut lähetyskasvatuksen merkeissä 2. Lähetyskasvatuksen vahvistaminen rippikouluissa 3. Talkoolaisten innostaminen ja kannustaminen 4. Seurakunnan lähetyskannatuksen kasvattaminen 18

21 3.10 Järjestöt Sallan kunnassa toimii monia erilaisia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä järjestöjä ja yhdistyksiä, jotka tekevät työtä lasten ja nuorten parissa aktiivisesti ja vapaaehtoisesti. Toimintaa on liikuntaan, luontoon, metsästykseen, kalastukseen ja muihin erilaisiin harrastuksiin liittyen. 4 LASTENSUOJELUASIAKKUUS Lastensuojelun kokonaisuutta voisi kuvata siten, että kunnan peruspalvelut edistävät lapsen kasvua ja kehitystä, ehkäisevä lastensuojelu tukee ja lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu korjaa lapsen kasvua. Lastensuojelu on laaja kokonaisuus, johon kaikkien tulee osallistua. Sallan kunnassa lastensuojeluilmoituksia tulee vuosittain Valtaosa ilmoituksista on tullut poliisilta, osa terveydenhuollosta ja osa kouluilta. Viranomaisten on ilmoitettava lastensuojelutarpeesta. Lastensuojelun tarpeesta voi ilmoittaa myös yksityinen henkilö, jolloin ilmoituksen voi tehdä nimettömänä. Jokainen lastensuojeluilmoitus on tarkistettava ja kirjattava. Samasta lapsesta voi olla useita ilmoituksia. Kaikki eivät johda asiakkuuteen tai asiakkuus voi olla jo olemassa. Siitä huolimatta lastensuojeluilmoitus on tehtävä aina uuden huolenaiheen ilmettyä. Lastensuojelun asiakasprosessi on kuvattu seuraavassa kuviossa. 19

22 Asian vireille tulo 7 arkipäivän sisällä ratkaistava aloitetaanko Lastensuojelun asiakkuus ja aloitustapaaminen Lastensuojelutarpeen selvitystyöskentely Ei johda toimenpiteisiin Lapsen ja vanhempien teemoitetut tapaamiset 3 k u u k a u t t a Yhteinen lastensuojelutarpeen selvityksen yhteenveto Asiakkuus jatkuu laaditaan asiakassuunnitelma Asiakkuus päättyy (Paaso, S.-A., 2010, Mitä lapselle kuuluu? - Opas lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen.) Osa lastensuojeluilmoituksista on johtanut lastensuojelutarpeen selvitykseen ja lastensuojeluasiakkuuden alkamiseen. Vuonna 2011 lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin 9 (vuonna ), uusia lastensuojeluasiakkuuksia aloitettiin seitsemän. Lastensuojelutarpeen selvitys on prosessi, missä tavataan lasta ja huoltajia ja lähipiiriä. Painopisteenä on lapsi, hänen hoidostaan ja hyvinvoinnistaan vastuussa olevien aikuisten arjen olosuhteiden, riskien ja voimavarojen tarkastelu. Avohuollon tukitoimenpiteet Sallassa Avohuollon tukitoimiin on ryhdyttävä, jos kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä ja kehitystä tai jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Avohuollon tukitoimet ovat aina ensisijaisia ja niitä on tarjottava perheen tarpeen 20

23 mukaan. Avohuollon tukitoimet kirjataan lapsen asiakassuunnitelmaan ja suunnitelmaa seurataan säännöllisesti. Mikäli käy niin, että huolimatta avohuollon tukitoimista tilanne ei muutu, ja huoli lapsesta jatkuu, tai avohuollon tuki ei ole tarkoituksen mukaista tai riittävää, voidaan lapsi sijoittaa sijaishuoltoon joko suostumuksella tai hakemalla hallinto-oikeudelta päätöstä. Sijoituksen täytyy olla myös lapsen edun mukaista. Kysymyksessä on tällöin huostaanotto, mikä on viimesijaisin keino puuttua tilanteeseen. Lapsi voidaan sijoittaa myös avohuollon tukitoimena perhehoitoon kodin ulkopuolelle. Vuosittain avohuollon tukitoimin sijoitettuja lapsia ja nuoria on muutama. Mikäli lapsi tai nuori on ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle joko huostaanoton kautta tai avohuollon tukitoimena, hänellä on oikeus jälkihuoltoon 21 -vuotiaaksi. Jälkihuolto tukee nuoren itsenäistymistä ja koulutuksen tai asunnon hankkimista. Käytännössä nuoren opiskelua ammattiin tuetaan esimerkiksi toimeentulotuella. Avohuollon tukitoimien piirissä vuonna 2011 oli 33 sallalaista lasta / nuorta. Sallassa käytössä olevat avohuollon palvelut ja tukitoimet: sosiaalityöntekijän ohjaus ja neuvonta perheen taloudellinen tukeminen mm. kodin hankinnat, tukiasuminen lapsen taloudellinen tukeminen esimerkiksi harrastukset, koulukirjat, opintojen tukeminen terapiapalveluihin ohjaaminen, perhe- ja mielenterveysklinikka Lapponia, muut terapiapalvelut ostopalveluna esimerkiksi perheterapia päihdepalveluihin ohjaaminen lapsiperheiden kotipalvelu päivähoito ja päiväkerhot perhekuntoutus perhetyö vertaisryhmätoiminta leiri- ja virkistystoiminta, tuetut perhelomat perhekotisijoitus avohuollon tukitoimena 21

24 5 MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEKSI Lapsen ja nuoren kehityksen ja hyvinvoinnin jatkuvuuden ja kokonaiskuvan selkiytymisen kannalta on tärkeää moniammatillisen yhteistyön toimivuus. Näin vältytään toimenpiteiden päällekkäisyyksiltä ja turhautumiselta. Moniammatillisella yhteistyöllä taataan varhainen ja oikeanlainen tuki. Toimivan yhteistyön edellytyksenä on luottamuksellinen ja toista kunnioittava oleellinen tiedonsiirto. Huomioitavaa on, että esimerkiksi opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. (HE 109/2009, 41 Tietojensaantioikeus.) Tämä tarkoittaa, että oikeus tietojen saamiseen maksutta on vain, jos tiedot ovat välttämättömiä oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta; terveydenhuoltopuolella tehdään diagnoosit, opetuksen järjestäjä huolehtii käytännön opetuksen toteutuksesta. Ensisijaisesti vanhemmilla on vastuu lastaan koskevan tiedon välittämisessä. Suunnitelmallisilla ja säännöllisillä moniammatillisilla palavereilla asioihin saadaan yhteistä käsitystä, jonka tavoitteena on saada konkreettisia keinoja lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä tukevaan työhön. Huomioitavaa myös on, että esille tuotua huolta ei saa mitätöidä. Seuraava kuva selvittää, miten toimitaan, kun huoli lapsesta, nuoresta tai häneen liittyvästä asiasta herää. 22

25 Huoli herää: terveystarkastuksessa paljon sairastamista lapsen/nuoren/jonkun toisen kertomasta asiasta ulkoinen olemus käyttäytyminen oppitunti- ja välituntitilanteet keskustelu poissaolot kiusaaminen eristäytyminen Kenenkään huolta ei saa mitätöidä! Tukea kollegalta, lääkäriltä, sosiaalityöntekijältä, koululta /päiväkodilta, seurakunnasta ja / tai moniammatilliselta ryhmältä. Aikuisen keskustelu lapsen / nuoren kanssa, autetaan asian hoitamisessa Keskustelut huoltajien kanssa (alle 18-vuotiaan) lapsen/nuoren läsnäolo tapauskohtaisesti yhteisten tavoitteiden asettaminen arvioidaan moniammatillisen yhteistyön tarve sekä ryhmän kokoonpano arvioidaan lastensuojeluilmoituksen tekemisen tarve toimenpiteiden kirjaaminen muistioon, jonka läsnäolijat allekirjoittavat, annetaan kopio muistiosta huoltajille Huoli jatkuu seuranta ja palaute huoltajille Huoli jatkuu Asia hoidettu Asia hoidettu Moniammatillinen työryhmä kokoontuu tarvittavalla kokoonpanolla Työryhmässä nimetään AINA vastuuhenkilöksi yksi viranhaltija, joka koordinoi sovittuja jatkotoimenpiteitä ja seurantaa, toimii asiantuntijoiden ja perheen yhteyshenkilönä ja tekee palavereista muistion, joka sisältää ainakin: huolenaihe paikallaolijat käsiteltävän asian vaatimat kirjalliset ja suulliset luvat toimenpiteet aikatauluineen (kuka tekee, mitä tekee ja milloin tekee) huoltajayhteistyön jatkamisen tavat seuranta- ja jatkotoimenpiteet ja niiden aikataulu seurantapalaverin ajankohta ja kokoonpano. Arvioidaan lastensuojelun tarve. Huoli jatkuu Moniammatillinen ryhmä arvioi tilanteen seurantapalavereissa ja tarvittaessa ryhmän kokoonpanoa laajennetaan ja / tai jatkotoimenpiteistä sovitaan (esim. lääkäripalvelut, huostaanotto). Työryhmän vastuuhenkilö informoi tilanteesta asianosaisia moniammatillisen ryhmän 23 jäseniä.

26 YHTEENVETO Sallan kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttamisesta sekä hyvinvoinnin seurannasta ovat vastuussa kunnan virkahenkilöt ja muut toimijat sekä kunnan päättäjät. Lautakunnat Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen tilannetieto lautakunnissa vähintään vuosittain (tiedottajana moniammatillisen ryhmän jäsen, joka kertoo, mitä on tehty ja missä ollaan menossa). Edellisen vuoden tilinpäätös ohjaa seuraavan vuoden talousarvion suunnittelua Seuraavan vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä otetaan huomioon edellisen vuoden toteutuneet/toteutumattomat tavoitteet. Ne otetaan huomioon talous- ja toimintasuunnitelmaa tehtäessä. Varataan riittävät resurssit lastensuojelun toteuttamiseksi tulevana vuonna. Lautakunnilla on valvontavastuu suunnitelman toteuttamisen onnistumisesta. Tarkastuslautakunta valvoo suunnitelman toteutumista. Kunnanhallitus Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen tarkistus kunnanhallituksessa vähintään vuosittain. Edellisen vuoden tilinpäätös ohjaa seuraavan vuoden talousarvion suunnittelua. Seuraavan vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä otetaan huomioon edellisen vuoden toteutuneet/toteutumattomat tavoitteet. Ne otetaan huomioon talous- ja toimintasuunnitelmaa tehtäessä. Varataan riittävät resurssit lastensuojelun toteuttamiseksi tulevana vuonna. Kunnanhallituksella on valvontavastuu suunnitelman toteuttamisen onnistumisesta. Kunnanvaltuusto Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen tarkistus kunnanvaltuustossa vähintään kerran valtuustokaudessa. Edellisen vuoden tilinpäätös ohjaa seuraavan vuoden talousarvion suunnittelua, joten suunnitelman tarkistus valtuustossa on aiheellista tehdä tässä yhteydessä. 24

27 Seuraavan vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä otetaan huomioon edellisen vuoden toteutuneet/toteutumattomat tavoitteet. Ne otetaan huomioon talous- ja toimintasuunnitelmaa tehtäessä. Varataan riittävät resurssit lastensuojelun toteuttamiseksi tulevana vuonna - ehkäisevä ja korjaava toiminta. Kunnanvaltuusto on valvontavastuussa suunnitelman toteuttamisen onnistumisesta. Tavoitteena on, että tämä hyvinvointisuunnitelma otetaan käyttöön hyväksymiskierroksen jälkeen syksyllä

28 LIITTEET LIITE 1 Huolitaulukko LIITE 2 Lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon suunnitelmat LIITE 3 Vanhemmuuden ja itsenäistyvän nuoren roolikartat 26

29 LIITE 1 Moniammatillisessa yhteistyössä on noussut huolia, jotka liittyvät mm. vanhemmuuteen, yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa ja palvelujen saatavuuteen. Vanhemmuuteen liittyvät Vanhemmuuteen liittyviä huolenaiheita ovat vanhempien liiallinen päihteidenkäyttö, lasten ja nuorten päihteidenkäyttö, lapsiperheiden eriarvoistuminen ja köyhtyminen. Nämä alkavat näkyä lasten elämässä jo päiväkoti-iässä. Lisäksi vanhempien riitaisat avioerot ja huoltajuuskiistat näkyvät lasten ja nuorten arjessa. Osaltaan kunnan pienuuden vuoksi vanhemmilla voi olla huoli siitä, että perheen sisäiset ongelmat tulevat julkisiksi, mikä voi vaikuttaa avun pyytämiseen. Huolenaihe Kehittämistavoite Vastuutaho Toimenpide Aikataulu Seurantatavat Haasteet kasvattamisessa; vanhemmat toimivat rajattomasti tai liian rajoittavasti (ylihuolehtiminen) Mahdollisimman varhainen puuttuminen Neuvolapuolen perhetyöntekijä Vanhemmuuden ja itsenäistyvän nuoren roolikarttojen käyttöönottaminen yhteistyövälineeksi (LIITE 3 ja 4) - neuvola / terveydenhuolto - perhetyö - oppilas- / opiskelijahuolto - päivähoito ja koulut - kasvatusyhteistyö - lapsen / nuoren arjen tukeminen - roolikarttojen hyödyntäminen vanhempaintapaamisissa ja keskusteluissa - aina - henkilöstön havainnot ja huolen määrän muutokset Seurannan aikataulu - vuosittain Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Yhteistyö oheiskasvattajien kanssa Päihteiden käytön vähentäminen Parantaa yhteistyötä haasteellisissa tilanteissa; esim. kun lapsella / nuorella on käyttäytymiseen / kehitykseen liittyviä ongelmia - vanhemmat - lasten ja nuorten kanssa toimivat - päihteiden käyttöön puuttuminen - päihteettömyyteen ohjaaminen - päihdevalistus - työntekijät - kuunteleminen - tiedottaminen ja saatavilla olevista palveluista ja toimintatavoista kertominen - aina - henkilöstön havainnot - kouluterveyskyselyt - aina - henkilöstön havainnot - kouluterveyskyselyn yhteydessä - vuosittain 1

30 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa Vanhemmat eivät saa tarvittavaa apua ammattilaisilta, eivät osaa sitä pyytää tai ottaa sitä vastaan. Salassapitosäädösten tulkinnassa tulisi aina olla etusijalla lapsen ja nuoren etu. Mitä aiemmin huoli tuodaan esille ja mitä varhaisemmassa vaiheessa tilanteeseen pystytään puuttumaan, ovat ratkaisumahdollisuudet paremmat. Oman hankaluutensa aiheuttaa myös se, että moniammatillisen yhteistyön tekeminen laajentuu toisinaan yli kuntarajojen, jolloin tiedonkulku ja jatkotoimenpiteiden suunnittelu tulee paikallista tasoa haasteellisemmaksi. Huolenaihe Kehittämistavoite Vastuutaho Toimenpide Aikataulu Seurantatavat Moniammatillisen yhteistyön toimimattomuus 1) Suuri moniammatillinen ryhmä saadaan toimimaan, myös nuoret mukana toiminnassa 2) Muiden moniammatillisten tapaamisten järjestäminen tarpeen mukaan 3) Oppilas-/ opiskelijakohtaiset moniammatilliset palaverit - sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen johtajat - terveydenhoitaja - lääkäri - mielenterveys- ja päihdetyöntekijä - sosiaalityöntekijä - nuorisotyöntekijä - päivähoidon- ja koulunjohtajat - koulukuraattori - kokoontuu tarpeen mukaan, vähintään kaksi kertaa vuodessa - käsitellään toiminnan suuria linjauksia - kokoonkutsujana koulukuraattori - myös nuorten mukana olo huomioitava - muistion kirjaaminen (dokumentointi) - lapsen ja nuoren tukeminen - muistion kirjaaminen (dokumentointi) - koulunjohtajat - oppilaan / opiskelijan tukeminen - muistion kirjaaminen (dokumentointi) - syksy kevät tarpeen mukaan - tarpeen mukaan - toiminta-/ kehittämissuunnitelman tarkistaminen - tuen toteutumisen tarkistaminen (asiakastai muu suunnitelma) - tuen toteutumisen tarkistaminen Seurannan aikataulu - syksy edellisessä palaverissa sovittu ajankohta - edellisessä palaverissa sovittu ajankohta 2

31 Lapsi / nuori ei tule itse kuulluksi omassa asiassaan Lapset ja nuoret eivät saa vaikuttaa yhteisiin asioihin Lapsen / nuoren mielipiteen selvittäminen 1) NEDU (Lasten ja nuorten foorumi) toiminnan vakiinnuttaminen 2) Oppilas- ja opiskelijakuntatoiminta - terveydenhoitaja - lääkäri - mielenterveys- ja päihdetyöntekijä - sosiaalityöntekijä - nuorisotyöntekijä - päivähoidon- ja koulunjohtajat - päivähoidon ja koulun henkilöstö - koulukuraattori - lapsen ja nuoren tukeminen - lapsen ja nuoren mielipiteen kirjaaminen (dokumentointi) - nuorisotoimi - toiminnasta tiedottaminen ja toiminnan näkyväksi tekeminen - oppilaskunnan ohjaava opettaja - toiminnasta tiedottaminen ja toiminnan näkyväksi tekeminen 3) Tukioppilastoiminta - tukioppilasohjaaja - toiminnasta tiedottaminen ja toiminnan näkyväksi tekeminen 4) Kummioppilastoiminta - luokanopettajat - toiminnasta tiedottaminen ja toiminnan näkyväksi tekeminen - huomioitava aina asian esille tullessa - tarpeen mukaan - lukuvuosi lukuvuosi lukuvuosi tarkistetaan, onko lapsen / nuoren mielipide selvitetty ja kirjattu - toimintasuunnitelman tarkastaminen - toimintasuunnitelman tarkastaminen - osa koulun työsuunnitelmaa - osa koulujen työsuunnitelmaa - lasta / nuorta koskeva palaveri - vähintään 2 kertaa vuodessa, syksy / kevät - lukuvuoden loppu - lukuvuoden loppu - lukuvuoden loppu 3

32 Palvelujen saatavuus Kaukana kasvukeskuksista sijaitsevan pienen paikkakunnan ongelmana on erilaisten palveluiden saatavuus. Muun muassa perusterveydenhuollon toiminta ja päivystyspalvelut terveyskeskuksessa on kaikkien kuntalaisten arjen kannalta tärkeää. Koska matkat psykologi- ja terapiapalveluiden saamiseksi ovat pitkiä, se hankaloittaa osaltaan niihin hakeutumista ja nostaa kynnystä palveluiden käyttämiseen. Julkisten kulkuyhteyksien puuttuminen ja väheneminen entisestään vaikuttaa myös terveyspalveluiden käyttöön, ja sillä on vaikutus muidenkin palveluiden saatavuuteen. Pienessä kunnassa palvelut keskittyvät väistämättä kirkonkylälle, ja kuntalaisilla on pitkät matkat useimpiin peruspalveluihin. Valtion virastojen keskittäminen ja palvelupisteiden (muun muassa poliisi, verotoimisto, Kela ja työvoimatoimisto) karsiminen on vaikuttanut palveluiden saatavuuteen. Sallan kunnassa työttömyysprosentti on korkea valtakunnalliseen tasoon nähden, ja nuorten työllisyystilanne on heikko kunnassa olevien vähäisten työpaikkojen takia. Pohdittava on, miten nuoret aikuiset saadaan muuttamaan ja jäämään seudulle. Sallan lukio on ainoa toisen asteen oppilaitos kunnassa. Muihin opintoihin on tällä hetkellä lähdettävä muualle opiskelemaan. Huolenaihe Kehittämistavoite Vastuutaho Toimenpide Aikataulu Seurantatavat Lääkäripalveluiden saatavuus neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Psykologi- ja terapiapalveluiden saatavuus. Henkilöstöresurssien puute nuorisotoimessa / osa peruspalveluista työllistämistuen varassa Nimetty lääkäri ja terveydenhoitaja tietyn alueen asiakaskunnille. Kartoitetaan terapiapalveluiden tarve. Parannettava palvelun saatavuutta. Vakituisten työntekijöiden saaminen, jotka kehittävät toimintaa ja ovat siihen sitoutuneita. Seurannan aikataulu - johtava lääkäri - syksyllä johtava lääkäri - Tarpeen mukaisesti hankitaan palveluita joko ostopalveluna tai palkkaamalla oma. - sivistystoimenjohtaja - Nuoriso- ja vapaaajanohjaajan oppisopimuskoulutus - - Nuorisoja vapaa-ajanohjaajan toimen vakinaistaminen. - kartoitus syksy jatkuva seuranta - syksy jatkuva seuranta - syksyllä syksyllä

33 Työpajatoiminnan tilat puutteelliset (tekninen paja) Tilat ajanmukaiseksi. - tekninen johtaja ja sivistystoimenjohtaja - Etsivän nuorisotyön toimen paikka auki ja toimen vakinaistaminen - Työaikojen ja - tehtävien uudelleen organisointi. - Työllisyysohjelma ja työllisyysyksikön rakentaminen Sallatexiin - syksy syksy 2013 Toisen asteen opiskelumahdollisuudet Palveluiden keskittyminen kirkonkylälle Ammattilukion kehittäminen ja lukiopalveluiden säilyttäminen. Kunnan strategian mukainen toiminta. - sivistystoimi; sivistystoimen johtaja ja lukion johtaja - kunnanhallitus ja - valtuusto - ammattilukiotoiminta - rajalukiotoiminnan vakiinnuttaminen (valtion taholta) - strategian toimeenpaneminen jatkuva - syksy strategian mukaisesti - strategian mukaisesti -strategian mukaisesti 5

34 LIITE 2 1 (8) LASTENNEUVOLAOHJELMA 2012 IKÄ TEKIJÄT/ SISÄLTÖ KESKUSTELUNAIHEET OSALLISTUJAT 1 vko Kotikäynti TH Paino, päänympärys, heijasteet, Keskustelu raskauden ja synnytyksen napa, silmät, suu, iho, yleisvointi, kulusta. Vauvan syntymän eritys, imeminen 2 vko Kotikäynti tarvittaessa tai käynti neuvolassa TH ja tarv. sosiaalityöntekijä Äidin yleisvointi, vuorovaikutus vauvan kanssa. Ulkoiluohjeet ja D-vitamiinilisä (kirjallinen ohje). Paino, (pituus), päänympärys, heijasteet, napa, silmät, suu, iho, yleisvointi. Katsekontakti. Perheen jaksaminen, vuorovaikutus vauvan kanssa. Perhelomakkeen antaminen täytettäväksi. 4 vko TH Paino, pituus, päänympärys, heijasteet, imeminen. Yleisvaikutelma. 6 vkoa TH+ LÄÄKÄRI Pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys, yleisvaikutelma. Vuorovaikutus, Imeminen. Heijasteet. Katsekontakti. Kuulo tiu lla. Perheväkivalta; Lomake perhesuhdeväkivallan seulontaan äitiys- ja lastenneuvolassa. 2 kk TH Pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys, jäntevyys, heijasteet. Vuorovaikutus ja katsekontakti. Punaheijaste. Ääntely. Lapsen reagointi äänille (tiuku). Rokotukset: Rotavirus 1 3kk TH Yleisvaikutelma. Pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys. Iänmukainen kehitysarvio (varhaisheijasteet ja kontakti). Vauvaperheen arjen voimavarat lomake täytettäväksi. Rokotukset: Dtap-IPV-Hib 1, Pneumokokki 1, Rotavirus 2. aiheuttamat muutokset perheen elämään ja selviytyminen niistä. Parisuhde. Täysimetys. Synnytyksen jälkeisen masennuksen mahdollisuus. Mahdolliset huolenaiheet. Täysimetys. Vanhempien esille tuomat tarpeet ja huolenaiheet. Keskustelunaiheet terveydenhoitajan huomioiden pohjalta. Vanhempien esille tuomat asiat. Vanhempien esiin tuomat ilot ja huolet. Varhainen vuorovaikutus ja sen merkitys. Vanhempien luottaminen omaan vanhemmuuteen. Täysimetys. Parisuhde ja seksuaalisuus. Perheväkivalta; lomake perhesuhdeväkivallan seulontaan äitiys- ja lastenneuvolassa). Äidin mieliala. Keskustelun aiheet samat kuin edellä. Lisäksi keskustelua vanhempien elämäntilanteesta ja voimavaroista. Äidin mieliala. Vanhempien havainnot ja ilonaiheet ja mahdolliset huolet. Rokotuksiin liittyvä informaatio. Ruokinta (täysimetys/korvike). Esite: Lapsen ensimmäinen ruokavuosi MLL (ensimmäisen lapsen perheille).

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos SORA-KOULUTUS 31.1.2013 Anne Heikinkangas Lyhennelty OKM:n ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhosen esityksestä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistuu Koskee esi- ja perusopetusta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN 1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI LUKUVUOSI 2016-2017 TOIMINNAN PERUSTEET Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Perusopetuslain 48 a 3 momentin ja Opetushallituksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015 Itä-Suomen

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Etsivä työ osana organisaatiota

Etsivä työ osana organisaatiota ETSIVÄ NUORISOTYÖ Etsivä työ osana organisaatiota Nuorisojohtaja Kehittämistoiminta Ulkoiset ohjaus- ja neuvontapalvelut Alueellisen- ja kulttuurisen nuorisotyön palvelut Sosiaalisen tuen palvelut Nuorisosihteeri

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä 30.11.2011 Helsinki, Paasitorni Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilashuollon määritelmä perusopetuslaissa Perusopetuslaki (628/1998) 31 a 1 ja 2 mom.

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot