LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIKORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIKORTTI"

Transkriptio

1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIKORTTI NÄKÖKULMA: Sujuva arki. Kriittinen menestystekijä (missä on onnistuttava) 1. Nuoren ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen ja turvallisuuden tunteen lisääminen. Mittari(t) (onnistumisen osoitin) Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Keskivaikea tai vaikea masennus, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Arvo (suluissa koko maan ka 2011) (2007) (2009) Tavoite ja (2011) Tavoite ja (2013) 9 % 11 % 10 % (10 %) 8 % 9 % 13 % 10 % 10 % (13 %) 12 % 16 % 55 % 55 % 53 % (54 %) 53 % 57 % Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 45 % 43 % 38 % (38 %) 30 % 34 %

2 Nykytila 2011: Nuorten ja vanhempien välisestä vuorovaikutusta kuvaavassa menestystekijässä on havaittavissa sekä myönteistä sekä kielteistä kehitystä tarkastelujaksolla Raisiossa nuorten keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat vähentyneet ja vanhemmat ovat myös aiempaa tietoisempia lastensa viikonloppujen viettopaikoista. Sen sijaan yhteisiin ruokailuhetkiin kulutetaan Raisiossa vähemmän aikaa muihin kuntiin verrattuna. Raisiolaiset nuoret kärsivät myös muiden kuntien nuoria useammin keskivaikeasta tai vaikeasta masennuksesta, jonka määrä on lisääntynyt huolestuttavasti. Tavoitetila 2013: Positiivinen kehitys jatkuu nuorten ja vanhempien välistä vuorovaikutusta kuvaavissa mittareissa. Kielteinen kehitys taittuu masennuksen esiintyvyydessä. Uudet toimenpiteet: Mielialakyselyn täyttäminen 100 %:lla oppilaista vähintään kerran yläkoulun aikana Toimintaohjeiden käyttöönotto varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa koskien yleistä, tehostettua ja erityistä tukea Murrosikäisten vanhempien vertaistukiryhmätoiminta nuorten vastaanottokokeilu osana perheneuvolan toimintaa (Linkki-hanke) Kehitetään Turun AMK:n Tukialus-yhteystyönä malli yläkoululaisten hyvinvointiseulan käyttöön sekä palvelukartasto Remontti-hankkeen verkostotyön juurruttaminen ja koordinointi perhekuraattorin toimesta Poliiisin sosiaalityöntekijän ilta- ja viikonloppupartioinnit yhdessä virkakoiran ja seurakunnan kanssa Vanhempainilloissa Selvä peli -iltojen jatkaminen 2. Terveellisten elämäntapojen ja sosiaalisen verkostoitumisen edistäminen palvelujärjestelmän ja perheen yhteistyönä. Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Ei syö koululounasta päivittäin, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 40 % 33 % 31 % (34 %) 12 % 15 % % (29 %) 8 % 9 % Ylipainoisia, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 13 % 13 % 13 % (17 %) 13 % 15 % Ei syö aamupalaa joka arkiaamu, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 48 % 45 % 42 % (43 %) 35 % 16 %

3 Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 24 % 24 % 24 % (27 %) 23 % 13 % Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 13 % 15 % 15 % (15 %) 10 % 12 % Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 21 % 16 % 14 % (15 %) 8 % 10 % 14 % 12 % 10 % (9 %) 5 % 7 %

4 Nykytila 2011: Terveellisiä elämäntapoja ja sosiaalista verkostoitumista kuvaavassa menestystekijässä on havaittavissa pääosin myönteistä kehitystä tarkastelujaksolla Huomionarvoista on, että raisiolaiset nuoret voivat keskimääräistä paremmin kaikissa menestystekijän ulottuvuuksissa. Vapaa-ajalla hengästyttävää liikuntaa harrastavien osuus on lisääntynyt merkittävästi ja raisiolaiset nuoret harrastavat hengästyttävää liikuntaa enemmän kuin vastaavanikäiset muualla maassa keskimäärin. Tämä näkyy myös siinä, että Raisiossa on keskimääräistä vähemmän yläpainoisia 8. ja 9. luokkalaisia. Myönteistä on myös se, että tupakoivien ja humalahakuisesti juovien nuorten osuus on laskenut selkeästi muutaman viime vuoden aikana. Nuorten osuus, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää, on puolittunut tarkastelujakson aikana. Tavoitetila 2013: Kielteinen ja kehitys taittuu ja myönteinen kehitys terveellisiä elämäntapoja ja sosiaalista verkostoitumista kuvaavan menestystekijän ulottuvuuksissa jatkuu. Raisiolaiset nuoret voivat keskimäärin muiden kuntien nuoria paremmin. Nuorten päihdemittarin täyttäminen 100 %:lla oppilaista vähintään kerran yläkoulun aikana: koulutus päihdemittarin käytöstä pidetty keväällä 2013 ja Raision toimintamallin suunnittelu käynnissä Kehitetään hyvinvointiseulojen käyttöönottoon yhtenäinen ja käytännön auttamistyötä helpottava malli sekä otetaan nuorisoseula käyttöön 2013 yläkoulussa Kartoitetaan ylisektorisena yhteistyönä järjestettävän tupakastavieroitusryhmän toteuttamismahdollisuus (esim. seurakunta, nuorisopalvelut ja sote) Pysyvän päihdekasvatusmallin suunnittelu ja käyttöönotto alakouluissa: suunnittelu aloitettu yhteistyössä alakoulujen, nuorisopalvelujen, sosiaali- ja terveydenhuollon, seurakunnan ja hankkeiden (Yhdessä oikeaan aikaan II ja Länsi 2013) kanssa 3. Nuoren sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen suunnitelmallinen tukeminen Koulun työilmapiirissä ongelmia, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 30 % 25 % 23 % (27 %) 23 % 26 % 11 % 11 % 8 % (8 %) 4 % 4 % 18 % 23 % 17 % (19 %) 10 % 11 %

5 Kokenut seksuaalista väkivaltaa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana, % 8.- ja 9.luokan oppilaista - - (13 %) 0 % 12 % 10 % 9 % 9 % (9 %) 0 % 4 % Nykytila 2011: Nuoren sosiaalista ja emotionaalista kehitystä kuvaavassa menestystekijässä kehitys on pääosin myönteistä tarkastelujaksolla Huomionarvoista on, että raisiolaiset nuoret voivat keskimäärin muiden kuntien nuoria paremmin kaikissa menestystekijän ulottuvuuksissa ja lähes kaikissa menestystekijän ulottuvuuksissa kehitys on ollut myönteistä parin viime vuoden aikana. Erityisen huomionarvioista on, että vähintään kerran viikossa koulukiusattuina olleiden määrä on puolittunut kahden viime vuoden aikana. Tavoitetila 2013: Kielteinen ja kehitys taittuu ja myönteinen kehitys nuoren sosiaalista ja emotionaalista kehitystä kuvaavan menestystekijän ulottuvuuksissa jatkuu. Raisiolaiset nuoret voivat keskimäärin muiden kuntien nuoria paremmin. Kiusaamista ehkäisevän Kiva-koulu -ohjelman jatkaminen Vaisaaren yläkoulussa Ryhmätoimintojen tiiviimpi ylisektorinen yhteistyön kehittäminen (mm. järjestöjen, seurakunnan, sivistystoimen ja perhepalveluiden kesken) Nuorille suunnattujen Maestro- ja Art-ryhmien (stressinhallintaan ja epäsosiaaliseen käytökseen) tarpeen ja toteuttamismahdollisuuksien kartoittaminen Alakouluikäisille suunnatun Kohtaamistaidetta lapsille -ryhmän pilotointi syksyllä 2013 yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen ja kulttuuritoimen kanssa 4. Koulutyön psyykkisen kuormittavuuden vähentäminen. Avun puutetta itseä huolestuttavissa asioissa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista - - (21 %) 15 % 23 % Vaikeuksia opiskelussa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 31 % 29 % 28 % (32 %) 27 %

6 28 % Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 33 % 34 % 34 % (38 %) 34 % 38 % Koulu-uupumus, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 11 % 10 % 10 % (12 %) 10 % 7 % Nykytila 2011: Koulutyön psyykkistä kuormittavuutta kuvaavassa menestystekijässä on havaittavissa sekä myönteistä että kielteistä kehitystä tarkastelujaksolla Raisiolaisilla nuorilla on keskimäärin muiden kuntien nuoria vähemmän opiskeluvaikeuksia. Koulutyön kuormittavuus ja koulu-uupumus ovat kuitenkin lisääntyneet tarkastelujakson aikana. Raisiolaiset nuoret kokevat koulutyön keskimääräistä kuormittavampana. Tavoitetila 2013: Kielteinen ja kehitys taittuu ja myönteinen kehitys koulutyön psyykkistä kuormittavuutta kuvaavan menestystekijän ulottuvuuksissa jatkuu. Raisiolaiset nuoret voivat keskimäärin muiden kuntien nuoria paremmin. Oppilaskohtainen tuki on järjestetään yhteisten toimintaohjeiden mukaan koskien yleistä, erityistä ja tehostettua tukea Varmistetaan riittävä resurssointi oppilashuoltotoiminnassa: uudet esitykset (koulupsykologi, psykiatrian sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä) 5. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen koulun asioihin. Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Ei tiedä, miten voi vaikuttaa koulun asioihin, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 35 % 35 % 28 % (29 %) 28 % 42 % 61 % 58 % 45 % (46%) 45 % 50 %

7 Kommentointi Nykytila 2011: Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia kuvaavassa menestystekijässä on havaittavissa myönteistä kehitystä tarkastelujaksolla Myönteisestä kehityksestä huolimatta raisiolaiset nuoret kokevat edelleen vaikutusmahdollisuutensa koulun asioihin keskimääräistä heikommiksi. Tavoitetila 2013:. Raisiolaiset nuoret kokevat voivansa vaikuttaa koulun asioihin keskimäärin muiden kuntien nuoria paremmin. Osallistamisen varmistaminen mm. osana Hyve-työryhmää Hyvinvointiseulojen käyttöönotossa varmistettava oppilaiden kuuleminen Kerhotoiminnan jatkaminen kouluissa NÄKÖKULMA: Syrjäytymisen ehkäisy Kriittinen menestystekijä (missä on onnistuttava) Mittari(t) (onnistumisen osoitin) Arvo (suluissa koko maan ka 2009) (2007) (2009) Tavoite ja toteuma (2011) Tavoite ja toteuma (2013) 6. Koulutukseen ja työelämään integroitumisen varmistaminen. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 12,4 % 13,4 % 11,3 % (11,4 %) Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta 7,5 % 12,5 % 7,5 % (13,8 %) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % 2,3 % 4,1 % 2,3 % (2,9 %)

8 vastaavanikäisestä väestöstä Nykytila 2009: Koulutukseen ja työelämään integroitumista kuvaavassa menestystekijässä on havaittavissa pelkästään kielteistä kehitystä tarkastelujaksolla Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus on kasvanut prosenttiyksiköllä ja ikäluokasta on kaksi prosenttiyksikköä enemmän koulutuksen ulkopuolelle jääneitä kuin muussa maassa keskimäärin. Nuorisotyöttömien määrä on kasvanut ja toimeentuloa pitkäaikaisesti saavien määrä lähes kaksinkertaistunut tarkastelujakson aikana. Tavoitetila 2013:. Kielteinen kehitys taittuu kaikissa koulutukseen ja työelämään integroitumista kuvaavissa ulottuvuuksissa. Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmän perustaminen em. toiminnan koordinointiin Jaetaan osa kaupungin kesätyöpaikoista sosiaalisin perustein Kehitetään intensiivinen työhönvalmennusmalli peruskoulun lopettaville JOPO-luokan oppilaille (mahdollinen hankerahoitus) Jälkihuoltonuorien itsenäistymiseen kehitetään toiminnallinen työmalli Kosketuspinta-projektin toiminta (2/2012 ), jossa kohderyhmänä huonosti hoitoon sitoutuvat, vakavassa syrjäytymisriskissä olevat päihde- tai muulla riippuvuuskäyttäytymisellä oireilevat vuotiaat nuoret 7. Rikoksien ennalta ehkäiseminen. Alioikeuksissa tuomitut 15 vuotta täyttäneet henkilöt / 1000 vastaavanikäistä 13,2 14,1 12,1 % (12,2 %) Rikoksista syyllisiksi epäillyt 0-14-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä - 10,2 10,2 % (13,5 %) Rikoksista syyllisiksi epäillyt vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä - 117,1 117,1 (117,8) 20,8

9 85,6 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta Päihteiden vaikutuksen alaisina tehdyistä väkivaltarikoksista syyllisiksi epäillyt / 1000 asukasta 6,3 6,2 6,2 (6,7) 5,8 3,4 2,7 2,7 (3,5) 3,3 Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / 1000 asukasta 3,2 4,7 3,3 (3,3) 3,3 Nykytila 2009: Rikoksien ennaltaehkäisyä kuvaavassa menestystekijässä on havaittavissa sekä myönteistä että kielteistä kehitystä tarkastelujaksolla Alioikeuksissa tuomittujen 15 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut prosenttiyksiköllä. Tuomittujen määrä ikäluokasta on kaksi prosenttiyksikköä maan keskiarvon yläpuolella. Rikoksista syyllisiksi epäiltyjen määrä 0-14-vuotiaiden ikäluokassa on kääntynyt huolestuttavaan kasvuun ja on selkeästi muuta maata suurempi, kun taas vuotiaiden kohdalla vastaava luku on jonkin verran aiempaa pienempi. Tavoitetila 2013: Kielteinen ja kehitys taittuu ja myönteinen kehitys rikoksien ennaltaehkäisyä kuvaavan menestystekijän ulottuvuuksissa jatkuu. Raisiolaiset nuoret voivat keskimäärin muiden kuntien nuoria paremmin. Poliisin sosiaalityöntekijän lähityön turvaaminen ja katupartiointi Ankkuri-toimintamallin mukaisen palvelun kehittäminen osaksi poliisin sosiaalityöntekijän tehtävää NÄKÖKULMA: Kustannusvaikuttavat palvelut

10 Kriittinen menestystekijä (missä on onnistuttava) 8. Pahoinvoinnin ja korjaavien palvelujen tarpeen väheneminen. Mittari(t) (onnistumisen osoitin) Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Arvo (suluissa koko maan ka 2009) (2007) (2009) Tavoite ja toteuma (2011) 0,2 0,3 0,2 (0,5) 3,8 2,3 2,3 (4,8) Tavoite ja toteuma (2013) 0,2 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 2,2 5,8 2,7 (2,8) Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 5,4 % 5,5 % 5,5 (5,6) 4,7 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / vuotiasta Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiaista Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 5,6 9,0 8,6 (8,7) (198) (615) 4,2 % 4,0 % 4,0 (5,5)

11 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 1,3 % 1,1 % 1,0 % (1,2 %) Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat lapset, joiden sijoituspaikkana perhe, % kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 28,4 % 25,4 % 30,0 % (29,5 %) 46,2 114,8 114,8 (151,7)

12 Nykytila 2009: Pahoinvoinnin ja korjaavien palvelujen tarpeen vähenemistä kuvaavassa menestystekijässä on havaittavissa lähes pelkästään kielteistä kehitystä tarkastelujaksolla Välillä kuitenkin depressiolääkkeistä korvausta saaneiden vuotiaiden määrä on vähentynyt jonkin verran. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden vuotiaiden määrä on kasvanut rajusti, kuten myös päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden vuotiaiden määrä. Psykiatrisen laitos- ja avohoidon tarve on kasvanut räjähdysmäisesti. Vaikka tarkastelujaksolla lastensuojelun piirissä olevien perheiden määrä on ollut lievässä laskussa, on lastensuojeluasiakkuuksien ja perheen ulkopuolisten sijoitusten määrä lisääntynyt huomattavasti tultaessa vuoteen Tavoitetila 2013: Kielteinen kehitys taittuu kaikissa häiriöpalveluissa. Hyve-työryhmän toiminnan ja päätöksenteko prosessin avaaminen ja tapaamisten tiivistäminen aidon ylisektorisen koordinaation kehittämiseksi Hyve-työryhmän toiminnan hyödyntäminen kaupungin muun ohjelma- ja kehittämistyön tukena: mm. päihde- ja mielenterveysstrategian, perheväkivallan ehkäisyohjelman ja neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaohjelmien liittäminen osaksi hyvinvointikortin rakennetta lasten, nuorten ja perheiden osalta Lasten ja nuorten nopean mielenterveystyön työryhmän Ohukaisen perustaminen osana kaupungin sopeuttamisohjelmaa ylisektorisesti uudelleen järjestämällä nykyisiä resursseja sekä psyk. sairaanhoitajan palkkaaminen Lasten- ja nuortenpsykiatrin palvelujen hankkiminen ostopalveluina Lasten ja nuorten mielenterveysongelmia ennaltaehkäisevän Vertti-vertaisryhmätoiminnan juurruttaminen perheneuvolan tarjoamaksi pysyväksi palveluksi ylisektorisena yhteistyönä: käytännönläheisen Vertti-tukiryhmän perustaminen ryhmän juurtumista, suunnittelua ja tiedotusta tukemaan THL:n Lapset puheeksi -menetelmän käyttöönotto ja juurruttaminen sosiaali- ja terveyskeskukseen ja sivistyskeskukseen: Lapset puheeksi - johtoryhmä perustettu keväällä 2013, aloitusseminaari ja menetelmäkoulutukset syksyllä Seminaarin ja koulutusten kustannuksista vastaavat Yhdessä oikeaan aikaan II ja Länsi hankkeet. Palveluohjauksen ja tiedotuksen tehostaminen ja monipuolistaminen: työntekijöille suunnattu palvelukartta tarjolla olevista ryhmistä ja menetelmistä, lasten ja nuorten palveluoppaat, sisäisen tiedotuksen parantaminen esim. ryhmien alkaessa, ulkoisessa tiedotuksessa eri tiedotuskanavien parempi hyödyntäminen (Raisio tiedottaa -lehti, mediatiedotteet, internet, sosiaalinen media), tapahtumien ja tempausten järjestäminen ja hyödyntäminen (messutapahtumat, Ehkäisevän päihdetyön viikko, Vanhemmuuden viikko jne.) Lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivien ammattilaisten päihde- ja mielenterveystyön osaamisen lisääminen mm. hyödyntämällä kaupungin oman päihde- ja mielenterveysyksikön asiantuntijuutta (esim. pienryhmäkoulutukset, konsultoinnit, työparipyynnöt)

13 Kriittinen menestystekijä (missä on onnistuttava) Mittari(t) (onnistumisen osoitin) Arvo (euroa) 9. Resurssien kohdentaminen häiriöpalveluista ehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin. (2007) (2009) Tavoite ja toteuma (2011) Tavoite ja toteuma (2012) Lastensuojelun sosiaalityö Lastensuojelun perhetyö Palvelu- ja tukiasunnot Avohuollon lastensuojelutyö Perhehoito Ostettu laitoshoito ja ammatilliset perhekodit Jälkihuolto A-klinikka ENNUSTE 2013

14 Korvaus- ja yll.pit Mielenterveys Lastenpsykiatria (VSSHP) Nuortenpsykiatria (VSSHP) HÄIRIÖPALVELUT YHTEENSÄ

15 Nykytila 2011: Häiriöpalvelut vievät resurssit hyvinvointia edistävältä ehkäisevältä työltä. Pahoinvoinnin lisääntyessä ja ikärakenteen vinoutuessa resurssien kohdentaminen häiriöpalveluista ehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin ei nykyisen kehityksen jatkuessa ole mahdollista. Kokonaisuutena häiriöpalvelujen kustannuskasvu tarkastelujaksolla on ollut 7,6 %-yksikköä ja ,5 %- yksikköä. Neljän vuoden tarkastelujaksolla kasvuprosentti on ollut 35 %, jonka mukaan häiriöpalvelujen kustannusennuste vuodelle 2015 olisi Sijaishuollon laitospalvelut kattavat kustannusnoususta 36 %. Erikoissairaanhoidon lasten- ja nuortenpsykiatriassa kasvu on ollut eli liki 10 % koko häiriöpalvelujen kasvusta. Tavoitetila 2013: Häiriöpalvelujen aiempien vuosien keskimääräisen kasvuvauhdin mukaan laskien 2013 häiriöpalvelujen kustannukset ovat 8.6 milj.. eli kasvu vuoteen 2011 olisi Kielteinen kehitys taittuu kaikissa häiriöpalveluissa ja osa resursseista kohdennetaan hyvinvointia edistävään ennaltaehkäisyyn. Käytetään häiriöpalvelujen laskennallisesta kokonaiskustannuskasvusta 4 %:n osuus eli n ennaltaehkäisevään budjettiin, josta kaupungin lasten ja nuorten hyvinvoinnin johtoryhmä päättää hyvinvointityöryhmän esityksen perusteella Hyvinvointityöryhmän esityksen perusteella käytetään ehkäisevä budjetti työparin (psykiatrian sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä) palkkaamiseen kokeiluluonteisesti Vaisaaren yläkouluun päämääränä estää koulunkäyntiongelmien vuoksi syntyneiden lastensuojeluasiakkuuksien ja mahdollisten kodin ulkopuolelle sijoitusten tarve (säästö , mikäli pystytään estämään yksi sijoitus kodin ulkopuolelle) sekä erikoissairaanhoidon tarve lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien vuoksi (säästö , mikäli psyk.sairaanhoitajalla 168 käyntiä/v)

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet. Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen Hyvinvointi ja huonoosaisuus Kainuu 3.1.2017 Reija Paananen Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

OPISKELUN KUORMITTAVUUS Ypäjän Hevosopisto

OPISKELUN KUORMITTAVUUS Ypäjän Hevosopisto OPISKELUN KUORMITTAVUUS Vaikeuksia omatoimisuutta vaativissa tehtävissä Vaikeuksia sopivan opiskelutavan löytämisessä 21 20 Vaikeuksia läksyjen tekemisessä 14 Vaikeuksia kirjoittamista vaativissa tehtävissä

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

HEINOLAN STRATEGIA /HYVINVOINTIOHJELMA Pohjarakennelmia ja taustaa:

HEINOLAN STRATEGIA /HYVINVOINTIOHJELMA Pohjarakennelmia ja taustaa: HEINOLAN STRATEGIA /HYVINVOINTIOHJELMA Pohjarakennelmia ja taustaa: - www. Resurssiviisasheinola.fi /HYVINVOINTIOHJELMA, INTRAN TYÖTILA - 15.2. henkilökunnan ajatuksia hyvinvoinnista - 25.2. kuntalaisnäkökulmaa

Lisätiedot

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Tiina Laatikainen & Katja Wikström Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 21.4.21 Maahanmuuttajataustaisten nuorten

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.10. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus paranee vähintään 1,8 % Kotihoidon asiakaspalvelutunnin

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen Jukka Mäkelä: Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat 1 Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst stä hyvinvoinnin edistämiseen Jukka MäkelM kelä Lastenpsykiatri,

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 5.2.2016 Terveyden edistämisen neuvottelukunta PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT = mukana nykyisessä Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Nuorisolain uudistamisen aluekierros, Etelä- Suomi Monialainen yhteistyö Hannele Pajanen Leena Ruotsalainen

Nuorisolain uudistamisen aluekierros, Etelä- Suomi Monialainen yhteistyö Hannele Pajanen Leena Ruotsalainen Nuorisolain uudistamisen aluekierros, Etelä- Suomi Monialainen yhteistyö Hannele Pajanen Leena Ruotsalainen Nuorisolaki tunnetaan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2014-2017 Toimintaa ohjaavat arvot

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN TYÖ STRATEGISENA TYÖNÄ PETRI LAITINEN, SUUNNITTELIJA 13.5.2016

RAKENTEELLINEN TYÖ STRATEGISENA TYÖNÄ PETRI LAITINEN, SUUNNITTELIJA 13.5.2016 RAKENTEELLINEN TYÖ STRATEGISENA TYÖNÄ PETRI LAITINEN, SUUNNITTELIJA 13.5.2016 SISÄLLYSLUETTELO Alueellinen hyvinvointikertomus Lapset ja nuoret kouluterveyskyselyn silmin Kysymyksiä Taustamuuttujia Sähköinen

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP Horisontti 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 5 000 4 000 3 000 1 000 1 161 649 263 600 518 271 1 749 542 960 2 288 1 384 4 348 960 3 261 120 365 600 2 165 14 TP14 14

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN 16.6.2016 Johtaja Taru Koivisto 28.6.2016 1 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Perhepalvelut. Katso myös kuvaajat aineiston lopusta

Perhepalvelut. Katso myös kuvaajat aineiston lopusta Osavuosikatsaus 2: tammi-elokuu 2014 Uutta Maiseman korvaavaa raportointijärjestelmää kehitetään parhaillaan. Tiedot täydentyvät ja tarkentuvat tilinpäätöksen yhteydessä. Katso myös kuvaajat aineiston

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys. Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL

Suomalaisten mielenterveys. Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL Suomalaisten mielenterveys Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL 1 Mitä suomalaisten mielenterveydestä tiedetään? Aikuisväestöä koskevia epidemiologisia tutkimuksia Mini-Suomi (1977-1980), Terveys

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit 1 Lasten hyvinvointitiedon II foorumi Lasten hyvinvoinnin indikaattorit Salla Säkkinen Kehittämispäällikkö Stakes 2 Koko väestön ja alle 18-v. lasten pienituloisuusaste 14,0 12,0 10,0 Pienituloisten kotitalouksien

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla Sakari Kainulainen, dos, erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tilinpäätös > Lisää suoritetietoja tarvittaessa saatavilla Anu Vuoriselta )

Tilinpäätös > Lisää suoritetietoja tarvittaessa saatavilla Anu Vuoriselta ) Tilinpäätös 214 --> Lisää suoritetietoja tarvittaessa saatavilla Anu Vuoriselta (anu.vuorinen@oulunkaari.com, 44 365 5473) Perhepalvelut Kuntien väkiluvut 9 61 8 537 3 356 2 945 3 193 Katso myös kuvaajat

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Koulun piirteitä Koulu tavoittaa kaikki 7-15 vuotiaan lapsen ja

Lisätiedot

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa?

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Eetulle ja Emmalle sattuu ja tapahtuu - Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisy Lapissa -seminaari 14.2.2013 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot