LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIKORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIKORTTI"

Transkriptio

1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIKORTTI NÄKÖKULMA: Sujuva arki. Kriittinen menestystekijä (missä on onnistuttava) 1. Nuoren ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen ja turvallisuuden tunteen lisääminen. Mittari(t) (onnistumisen osoitin) Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Keskivaikea tai vaikea masennus, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Arvo (suluissa koko maan ka 2011) (2007) (2009) Tavoite ja (2011) Tavoite ja (2013) 9 % 11 % 10 % (10 %) 8 % 9 % 13 % 10 % 10 % (13 %) 12 % 16 % 55 % 55 % 53 % (54 %) 53 % 57 % Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 45 % 43 % 38 % (38 %) 30 % 34 %

2 Nykytila 2011: Nuorten ja vanhempien välisestä vuorovaikutusta kuvaavassa menestystekijässä on havaittavissa sekä myönteistä sekä kielteistä kehitystä tarkastelujaksolla Raisiossa nuorten keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat vähentyneet ja vanhemmat ovat myös aiempaa tietoisempia lastensa viikonloppujen viettopaikoista. Sen sijaan yhteisiin ruokailuhetkiin kulutetaan Raisiossa vähemmän aikaa muihin kuntiin verrattuna. Raisiolaiset nuoret kärsivät myös muiden kuntien nuoria useammin keskivaikeasta tai vaikeasta masennuksesta, jonka määrä on lisääntynyt huolestuttavasti. Tavoitetila 2013: Positiivinen kehitys jatkuu nuorten ja vanhempien välistä vuorovaikutusta kuvaavissa mittareissa. Kielteinen kehitys taittuu masennuksen esiintyvyydessä. Uudet toimenpiteet: Mielialakyselyn täyttäminen 100 %:lla oppilaista vähintään kerran yläkoulun aikana Toimintaohjeiden käyttöönotto varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa koskien yleistä, tehostettua ja erityistä tukea Murrosikäisten vanhempien vertaistukiryhmätoiminta nuorten vastaanottokokeilu osana perheneuvolan toimintaa (Linkki-hanke) Kehitetään Turun AMK:n Tukialus-yhteystyönä malli yläkoululaisten hyvinvointiseulan käyttöön sekä palvelukartasto Remontti-hankkeen verkostotyön juurruttaminen ja koordinointi perhekuraattorin toimesta Poliiisin sosiaalityöntekijän ilta- ja viikonloppupartioinnit yhdessä virkakoiran ja seurakunnan kanssa Vanhempainilloissa Selvä peli -iltojen jatkaminen 2. Terveellisten elämäntapojen ja sosiaalisen verkostoitumisen edistäminen palvelujärjestelmän ja perheen yhteistyönä. Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Ei syö koululounasta päivittäin, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 40 % 33 % 31 % (34 %) 12 % 15 % % (29 %) 8 % 9 % Ylipainoisia, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 13 % 13 % 13 % (17 %) 13 % 15 % Ei syö aamupalaa joka arkiaamu, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 48 % 45 % 42 % (43 %) 35 % 16 %

3 Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 24 % 24 % 24 % (27 %) 23 % 13 % Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 13 % 15 % 15 % (15 %) 10 % 12 % Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 21 % 16 % 14 % (15 %) 8 % 10 % 14 % 12 % 10 % (9 %) 5 % 7 %

4 Nykytila 2011: Terveellisiä elämäntapoja ja sosiaalista verkostoitumista kuvaavassa menestystekijässä on havaittavissa pääosin myönteistä kehitystä tarkastelujaksolla Huomionarvoista on, että raisiolaiset nuoret voivat keskimääräistä paremmin kaikissa menestystekijän ulottuvuuksissa. Vapaa-ajalla hengästyttävää liikuntaa harrastavien osuus on lisääntynyt merkittävästi ja raisiolaiset nuoret harrastavat hengästyttävää liikuntaa enemmän kuin vastaavanikäiset muualla maassa keskimäärin. Tämä näkyy myös siinä, että Raisiossa on keskimääräistä vähemmän yläpainoisia 8. ja 9. luokkalaisia. Myönteistä on myös se, että tupakoivien ja humalahakuisesti juovien nuorten osuus on laskenut selkeästi muutaman viime vuoden aikana. Nuorten osuus, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää, on puolittunut tarkastelujakson aikana. Tavoitetila 2013: Kielteinen ja kehitys taittuu ja myönteinen kehitys terveellisiä elämäntapoja ja sosiaalista verkostoitumista kuvaavan menestystekijän ulottuvuuksissa jatkuu. Raisiolaiset nuoret voivat keskimäärin muiden kuntien nuoria paremmin. Nuorten päihdemittarin täyttäminen 100 %:lla oppilaista vähintään kerran yläkoulun aikana: koulutus päihdemittarin käytöstä pidetty keväällä 2013 ja Raision toimintamallin suunnittelu käynnissä Kehitetään hyvinvointiseulojen käyttöönottoon yhtenäinen ja käytännön auttamistyötä helpottava malli sekä otetaan nuorisoseula käyttöön 2013 yläkoulussa Kartoitetaan ylisektorisena yhteistyönä järjestettävän tupakastavieroitusryhmän toteuttamismahdollisuus (esim. seurakunta, nuorisopalvelut ja sote) Pysyvän päihdekasvatusmallin suunnittelu ja käyttöönotto alakouluissa: suunnittelu aloitettu yhteistyössä alakoulujen, nuorisopalvelujen, sosiaali- ja terveydenhuollon, seurakunnan ja hankkeiden (Yhdessä oikeaan aikaan II ja Länsi 2013) kanssa 3. Nuoren sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen suunnitelmallinen tukeminen Koulun työilmapiirissä ongelmia, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 30 % 25 % 23 % (27 %) 23 % 26 % 11 % 11 % 8 % (8 %) 4 % 4 % 18 % 23 % 17 % (19 %) 10 % 11 %

5 Kokenut seksuaalista väkivaltaa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana, % 8.- ja 9.luokan oppilaista - - (13 %) 0 % 12 % 10 % 9 % 9 % (9 %) 0 % 4 % Nykytila 2011: Nuoren sosiaalista ja emotionaalista kehitystä kuvaavassa menestystekijässä kehitys on pääosin myönteistä tarkastelujaksolla Huomionarvoista on, että raisiolaiset nuoret voivat keskimäärin muiden kuntien nuoria paremmin kaikissa menestystekijän ulottuvuuksissa ja lähes kaikissa menestystekijän ulottuvuuksissa kehitys on ollut myönteistä parin viime vuoden aikana. Erityisen huomionarvioista on, että vähintään kerran viikossa koulukiusattuina olleiden määrä on puolittunut kahden viime vuoden aikana. Tavoitetila 2013: Kielteinen ja kehitys taittuu ja myönteinen kehitys nuoren sosiaalista ja emotionaalista kehitystä kuvaavan menestystekijän ulottuvuuksissa jatkuu. Raisiolaiset nuoret voivat keskimäärin muiden kuntien nuoria paremmin. Kiusaamista ehkäisevän Kiva-koulu -ohjelman jatkaminen Vaisaaren yläkoulussa Ryhmätoimintojen tiiviimpi ylisektorinen yhteistyön kehittäminen (mm. järjestöjen, seurakunnan, sivistystoimen ja perhepalveluiden kesken) Nuorille suunnattujen Maestro- ja Art-ryhmien (stressinhallintaan ja epäsosiaaliseen käytökseen) tarpeen ja toteuttamismahdollisuuksien kartoittaminen Alakouluikäisille suunnatun Kohtaamistaidetta lapsille -ryhmän pilotointi syksyllä 2013 yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen ja kulttuuritoimen kanssa 4. Koulutyön psyykkisen kuormittavuuden vähentäminen. Avun puutetta itseä huolestuttavissa asioissa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista - - (21 %) 15 % 23 % Vaikeuksia opiskelussa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 31 % 29 % 28 % (32 %) 27 %

6 28 % Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 33 % 34 % 34 % (38 %) 34 % 38 % Koulu-uupumus, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 11 % 10 % 10 % (12 %) 10 % 7 % Nykytila 2011: Koulutyön psyykkistä kuormittavuutta kuvaavassa menestystekijässä on havaittavissa sekä myönteistä että kielteistä kehitystä tarkastelujaksolla Raisiolaisilla nuorilla on keskimäärin muiden kuntien nuoria vähemmän opiskeluvaikeuksia. Koulutyön kuormittavuus ja koulu-uupumus ovat kuitenkin lisääntyneet tarkastelujakson aikana. Raisiolaiset nuoret kokevat koulutyön keskimääräistä kuormittavampana. Tavoitetila 2013: Kielteinen ja kehitys taittuu ja myönteinen kehitys koulutyön psyykkistä kuormittavuutta kuvaavan menestystekijän ulottuvuuksissa jatkuu. Raisiolaiset nuoret voivat keskimäärin muiden kuntien nuoria paremmin. Oppilaskohtainen tuki on järjestetään yhteisten toimintaohjeiden mukaan koskien yleistä, erityistä ja tehostettua tukea Varmistetaan riittävä resurssointi oppilashuoltotoiminnassa: uudet esitykset (koulupsykologi, psykiatrian sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä) 5. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen koulun asioihin. Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Ei tiedä, miten voi vaikuttaa koulun asioihin, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 35 % 35 % 28 % (29 %) 28 % 42 % 61 % 58 % 45 % (46%) 45 % 50 %

7 Kommentointi Nykytila 2011: Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia kuvaavassa menestystekijässä on havaittavissa myönteistä kehitystä tarkastelujaksolla Myönteisestä kehityksestä huolimatta raisiolaiset nuoret kokevat edelleen vaikutusmahdollisuutensa koulun asioihin keskimääräistä heikommiksi. Tavoitetila 2013:. Raisiolaiset nuoret kokevat voivansa vaikuttaa koulun asioihin keskimäärin muiden kuntien nuoria paremmin. Osallistamisen varmistaminen mm. osana Hyve-työryhmää Hyvinvointiseulojen käyttöönotossa varmistettava oppilaiden kuuleminen Kerhotoiminnan jatkaminen kouluissa NÄKÖKULMA: Syrjäytymisen ehkäisy Kriittinen menestystekijä (missä on onnistuttava) Mittari(t) (onnistumisen osoitin) Arvo (suluissa koko maan ka 2009) (2007) (2009) Tavoite ja toteuma (2011) Tavoite ja toteuma (2013) 6. Koulutukseen ja työelämään integroitumisen varmistaminen. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 12,4 % 13,4 % 11,3 % (11,4 %) Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta 7,5 % 12,5 % 7,5 % (13,8 %) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % 2,3 % 4,1 % 2,3 % (2,9 %)

8 vastaavanikäisestä väestöstä Nykytila 2009: Koulutukseen ja työelämään integroitumista kuvaavassa menestystekijässä on havaittavissa pelkästään kielteistä kehitystä tarkastelujaksolla Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus on kasvanut prosenttiyksiköllä ja ikäluokasta on kaksi prosenttiyksikköä enemmän koulutuksen ulkopuolelle jääneitä kuin muussa maassa keskimäärin. Nuorisotyöttömien määrä on kasvanut ja toimeentuloa pitkäaikaisesti saavien määrä lähes kaksinkertaistunut tarkastelujakson aikana. Tavoitetila 2013:. Kielteinen kehitys taittuu kaikissa koulutukseen ja työelämään integroitumista kuvaavissa ulottuvuuksissa. Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmän perustaminen em. toiminnan koordinointiin Jaetaan osa kaupungin kesätyöpaikoista sosiaalisin perustein Kehitetään intensiivinen työhönvalmennusmalli peruskoulun lopettaville JOPO-luokan oppilaille (mahdollinen hankerahoitus) Jälkihuoltonuorien itsenäistymiseen kehitetään toiminnallinen työmalli Kosketuspinta-projektin toiminta (2/2012 ), jossa kohderyhmänä huonosti hoitoon sitoutuvat, vakavassa syrjäytymisriskissä olevat päihde- tai muulla riippuvuuskäyttäytymisellä oireilevat vuotiaat nuoret 7. Rikoksien ennalta ehkäiseminen. Alioikeuksissa tuomitut 15 vuotta täyttäneet henkilöt / 1000 vastaavanikäistä 13,2 14,1 12,1 % (12,2 %) Rikoksista syyllisiksi epäillyt 0-14-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä - 10,2 10,2 % (13,5 %) Rikoksista syyllisiksi epäillyt vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä - 117,1 117,1 (117,8) 20,8

9 85,6 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta Päihteiden vaikutuksen alaisina tehdyistä väkivaltarikoksista syyllisiksi epäillyt / 1000 asukasta 6,3 6,2 6,2 (6,7) 5,8 3,4 2,7 2,7 (3,5) 3,3 Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / 1000 asukasta 3,2 4,7 3,3 (3,3) 3,3 Nykytila 2009: Rikoksien ennaltaehkäisyä kuvaavassa menestystekijässä on havaittavissa sekä myönteistä että kielteistä kehitystä tarkastelujaksolla Alioikeuksissa tuomittujen 15 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut prosenttiyksiköllä. Tuomittujen määrä ikäluokasta on kaksi prosenttiyksikköä maan keskiarvon yläpuolella. Rikoksista syyllisiksi epäiltyjen määrä 0-14-vuotiaiden ikäluokassa on kääntynyt huolestuttavaan kasvuun ja on selkeästi muuta maata suurempi, kun taas vuotiaiden kohdalla vastaava luku on jonkin verran aiempaa pienempi. Tavoitetila 2013: Kielteinen ja kehitys taittuu ja myönteinen kehitys rikoksien ennaltaehkäisyä kuvaavan menestystekijän ulottuvuuksissa jatkuu. Raisiolaiset nuoret voivat keskimäärin muiden kuntien nuoria paremmin. Poliisin sosiaalityöntekijän lähityön turvaaminen ja katupartiointi Ankkuri-toimintamallin mukaisen palvelun kehittäminen osaksi poliisin sosiaalityöntekijän tehtävää NÄKÖKULMA: Kustannusvaikuttavat palvelut

10 Kriittinen menestystekijä (missä on onnistuttava) 8. Pahoinvoinnin ja korjaavien palvelujen tarpeen väheneminen. Mittari(t) (onnistumisen osoitin) Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Arvo (suluissa koko maan ka 2009) (2007) (2009) Tavoite ja toteuma (2011) 0,2 0,3 0,2 (0,5) 3,8 2,3 2,3 (4,8) Tavoite ja toteuma (2013) 0,2 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 2,2 5,8 2,7 (2,8) Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 5,4 % 5,5 % 5,5 (5,6) 4,7 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / vuotiasta Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiaista Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 5,6 9,0 8,6 (8,7) (198) (615) 4,2 % 4,0 % 4,0 (5,5)

11 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 1,3 % 1,1 % 1,0 % (1,2 %) Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat lapset, joiden sijoituspaikkana perhe, % kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 28,4 % 25,4 % 30,0 % (29,5 %) 46,2 114,8 114,8 (151,7)

12 Nykytila 2009: Pahoinvoinnin ja korjaavien palvelujen tarpeen vähenemistä kuvaavassa menestystekijässä on havaittavissa lähes pelkästään kielteistä kehitystä tarkastelujaksolla Välillä kuitenkin depressiolääkkeistä korvausta saaneiden vuotiaiden määrä on vähentynyt jonkin verran. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden vuotiaiden määrä on kasvanut rajusti, kuten myös päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden vuotiaiden määrä. Psykiatrisen laitos- ja avohoidon tarve on kasvanut räjähdysmäisesti. Vaikka tarkastelujaksolla lastensuojelun piirissä olevien perheiden määrä on ollut lievässä laskussa, on lastensuojeluasiakkuuksien ja perheen ulkopuolisten sijoitusten määrä lisääntynyt huomattavasti tultaessa vuoteen Tavoitetila 2013: Kielteinen kehitys taittuu kaikissa häiriöpalveluissa. Hyve-työryhmän toiminnan ja päätöksenteko prosessin avaaminen ja tapaamisten tiivistäminen aidon ylisektorisen koordinaation kehittämiseksi Hyve-työryhmän toiminnan hyödyntäminen kaupungin muun ohjelma- ja kehittämistyön tukena: mm. päihde- ja mielenterveysstrategian, perheväkivallan ehkäisyohjelman ja neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaohjelmien liittäminen osaksi hyvinvointikortin rakennetta lasten, nuorten ja perheiden osalta Lasten ja nuorten nopean mielenterveystyön työryhmän Ohukaisen perustaminen osana kaupungin sopeuttamisohjelmaa ylisektorisesti uudelleen järjestämällä nykyisiä resursseja sekä psyk. sairaanhoitajan palkkaaminen Lasten- ja nuortenpsykiatrin palvelujen hankkiminen ostopalveluina Lasten ja nuorten mielenterveysongelmia ennaltaehkäisevän Vertti-vertaisryhmätoiminnan juurruttaminen perheneuvolan tarjoamaksi pysyväksi palveluksi ylisektorisena yhteistyönä: käytännönläheisen Vertti-tukiryhmän perustaminen ryhmän juurtumista, suunnittelua ja tiedotusta tukemaan THL:n Lapset puheeksi -menetelmän käyttöönotto ja juurruttaminen sosiaali- ja terveyskeskukseen ja sivistyskeskukseen: Lapset puheeksi - johtoryhmä perustettu keväällä 2013, aloitusseminaari ja menetelmäkoulutukset syksyllä Seminaarin ja koulutusten kustannuksista vastaavat Yhdessä oikeaan aikaan II ja Länsi hankkeet. Palveluohjauksen ja tiedotuksen tehostaminen ja monipuolistaminen: työntekijöille suunnattu palvelukartta tarjolla olevista ryhmistä ja menetelmistä, lasten ja nuorten palveluoppaat, sisäisen tiedotuksen parantaminen esim. ryhmien alkaessa, ulkoisessa tiedotuksessa eri tiedotuskanavien parempi hyödyntäminen (Raisio tiedottaa -lehti, mediatiedotteet, internet, sosiaalinen media), tapahtumien ja tempausten järjestäminen ja hyödyntäminen (messutapahtumat, Ehkäisevän päihdetyön viikko, Vanhemmuuden viikko jne.) Lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivien ammattilaisten päihde- ja mielenterveystyön osaamisen lisääminen mm. hyödyntämällä kaupungin oman päihde- ja mielenterveysyksikön asiantuntijuutta (esim. pienryhmäkoulutukset, konsultoinnit, työparipyynnöt)

13 Kriittinen menestystekijä (missä on onnistuttava) Mittari(t) (onnistumisen osoitin) Arvo (euroa) 9. Resurssien kohdentaminen häiriöpalveluista ehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin. (2007) (2009) Tavoite ja toteuma (2011) Tavoite ja toteuma (2012) Lastensuojelun sosiaalityö Lastensuojelun perhetyö Palvelu- ja tukiasunnot Avohuollon lastensuojelutyö Perhehoito Ostettu laitoshoito ja ammatilliset perhekodit Jälkihuolto A-klinikka ENNUSTE 2013

14 Korvaus- ja yll.pit Mielenterveys Lastenpsykiatria (VSSHP) Nuortenpsykiatria (VSSHP) HÄIRIÖPALVELUT YHTEENSÄ

15 Nykytila 2011: Häiriöpalvelut vievät resurssit hyvinvointia edistävältä ehkäisevältä työltä. Pahoinvoinnin lisääntyessä ja ikärakenteen vinoutuessa resurssien kohdentaminen häiriöpalveluista ehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin ei nykyisen kehityksen jatkuessa ole mahdollista. Kokonaisuutena häiriöpalvelujen kustannuskasvu tarkastelujaksolla on ollut 7,6 %-yksikköä ja ,5 %- yksikköä. Neljän vuoden tarkastelujaksolla kasvuprosentti on ollut 35 %, jonka mukaan häiriöpalvelujen kustannusennuste vuodelle 2015 olisi Sijaishuollon laitospalvelut kattavat kustannusnoususta 36 %. Erikoissairaanhoidon lasten- ja nuortenpsykiatriassa kasvu on ollut eli liki 10 % koko häiriöpalvelujen kasvusta. Tavoitetila 2013: Häiriöpalvelujen aiempien vuosien keskimääräisen kasvuvauhdin mukaan laskien 2013 häiriöpalvelujen kustannukset ovat 8.6 milj.. eli kasvu vuoteen 2011 olisi Kielteinen kehitys taittuu kaikissa häiriöpalveluissa ja osa resursseista kohdennetaan hyvinvointia edistävään ennaltaehkäisyyn. Käytetään häiriöpalvelujen laskennallisesta kokonaiskustannuskasvusta 4 %:n osuus eli n ennaltaehkäisevään budjettiin, josta kaupungin lasten ja nuorten hyvinvoinnin johtoryhmä päättää hyvinvointityöryhmän esityksen perusteella Hyvinvointityöryhmän esityksen perusteella käytetään ehkäisevä budjetti työparin (psykiatrian sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä) palkkaamiseen kokeiluluonteisesti Vaisaaren yläkouluun päämääränä estää koulunkäyntiongelmien vuoksi syntyneiden lastensuojeluasiakkuuksien ja mahdollisten kodin ulkopuolelle sijoitusten tarve (säästö , mikäli pystytään estämään yksi sijoitus kodin ulkopuolelle) sekä erikoissairaanhoidon tarve lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien vuoksi (säästö , mikäli psyk.sairaanhoitajalla 168 käyntiä/v)

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/2005 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Osallisuus on kuulumista, kuulluksi tulemista ja vaikuttamista Kainulainen,

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET

LAPSET, NUORET JA PERHEET LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Toiminnan vaikutukset on todennettava. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Toiminnan vaikutukset on todennettava. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Toiminnan vaikutukset on todennettava Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet. Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen, terveyserojen kaventaminen Terveyttä

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti 1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

OPISKELUN KUORMITTAVUUS Ypäjän Hevosopisto

OPISKELUN KUORMITTAVUUS Ypäjän Hevosopisto OPISKELUN KUORMITTAVUUS Vaikeuksia omatoimisuutta vaativissa tehtävissä Vaikeuksia sopivan opiskelutavan löytämisessä 21 20 Vaikeuksia läksyjen tekemisessä 14 Vaikeuksia kirjoittamista vaativissa tehtävissä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen Hyvinvointi ja huonoosaisuus Kainuu 3.1.2017 Reija Paananen Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Päihdeavainindikaattorit

Päihdeavainindikaattorit Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Tehtäväalue Toiminto Säästö vuonna 2014 Säästö vuonna 2015 Hallinto Perusturvajohtajan työpanoksen myynti Pöytyän kansanterveystyön

Tehtäväalue Toiminto Säästö vuonna 2014 Säästö vuonna 2015 Hallinto Perusturvajohtajan työpanoksen myynti Pöytyän kansanterveystyön SELVITYS TALOUSTOIMIKUNNALLE PERUSTURVAPALVELUT/Eeva-Sirkku Pöyhönen TOTEUTUNEET SÄÄSTÖT 2014 2015 Tehtäväalue Toiminto Säästö vuonna 2014 Säästö vuonna 2015 Hallinto Perusturvajohtajan työpanoksen myynti

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

HEINOLAN STRATEGIA /HYVINVOINTIOHJELMA Pohjarakennelmia ja taustaa:

HEINOLAN STRATEGIA /HYVINVOINTIOHJELMA Pohjarakennelmia ja taustaa: HEINOLAN STRATEGIA /HYVINVOINTIOHJELMA Pohjarakennelmia ja taustaa: - www. Resurssiviisasheinola.fi /HYVINVOINTIOHJELMA, INTRAN TYÖTILA - 15.2. henkilökunnan ajatuksia hyvinvoinnista - 25.2. kuntalaisnäkökulmaa

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osaalueet/näkökulmat Ehdotukset

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2013

KOULUTERVEYSKYSELY 2013 KOULUTERVEYSKYSELY 2013 Kouvolan kuntakohtaisia tuloksia verrattuna Kouvolan vanhoihin tuloksiin 2 Kouluterveyskysely THL:n toteuttama valtakunnallinen kysely peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaille,

Lisätiedot

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Tiina Laatikainen & Katja Wikström Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 21.4.21 Maahanmuuttajataustaisten nuorten

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 5.2.2016 Terveyden edistämisen neuvottelukunta PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT = mukana nykyisessä Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Lapsen puheeksi ottaminen

Lapsen puheeksi ottaminen Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot