LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIKORTTI
|
|
- Aleksi Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIKORTTI NÄKÖKULMA: Sujuva arki. Kriittinen menestystekijä (missä on onnistuttava) 1. Nuoren ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen ja turvallisuuden tunteen lisääminen. Mittari(t) (onnistumisen osoitin) Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Keskivaikea tai vaikea masennus, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Arvo (suluissa koko maan ka 2011) (2007) (2009) Tavoite ja (2011) Tavoite ja (2013) 9 % 11 % 10 % (10 %) 8 % 9 % 13 % 10 % 10 % (13 %) 12 % 16 % 55 % 55 % 53 % (54 %) 53 % 57 % Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 45 % 43 % 38 % (38 %) 30 % 34 %
2 Nykytila 2011: Nuorten ja vanhempien välisestä vuorovaikutusta kuvaavassa menestystekijässä on havaittavissa sekä myönteistä sekä kielteistä kehitystä tarkastelujaksolla Raisiossa nuorten keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat vähentyneet ja vanhemmat ovat myös aiempaa tietoisempia lastensa viikonloppujen viettopaikoista. Sen sijaan yhteisiin ruokailuhetkiin kulutetaan Raisiossa vähemmän aikaa muihin kuntiin verrattuna. Raisiolaiset nuoret kärsivät myös muiden kuntien nuoria useammin keskivaikeasta tai vaikeasta masennuksesta, jonka määrä on lisääntynyt huolestuttavasti. Tavoitetila 2013: Positiivinen kehitys jatkuu nuorten ja vanhempien välistä vuorovaikutusta kuvaavissa mittareissa. Kielteinen kehitys taittuu masennuksen esiintyvyydessä. Uudet toimenpiteet: Mielialakyselyn täyttäminen 100 %:lla oppilaista vähintään kerran yläkoulun aikana Toimintaohjeiden käyttöönotto varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa koskien yleistä, tehostettua ja erityistä tukea Murrosikäisten vanhempien vertaistukiryhmätoiminta nuorten vastaanottokokeilu osana perheneuvolan toimintaa (Linkki-hanke) Kehitetään Turun AMK:n Tukialus-yhteystyönä malli yläkoululaisten hyvinvointiseulan käyttöön sekä palvelukartasto Remontti-hankkeen verkostotyön juurruttaminen ja koordinointi perhekuraattorin toimesta Poliiisin sosiaalityöntekijän ilta- ja viikonloppupartioinnit yhdessä virkakoiran ja seurakunnan kanssa Vanhempainilloissa Selvä peli -iltojen jatkaminen 2. Terveellisten elämäntapojen ja sosiaalisen verkostoitumisen edistäminen palvelujärjestelmän ja perheen yhteistyönä. Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Ei syö koululounasta päivittäin, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 40 % 33 % 31 % (34 %) 12 % 15 % % (29 %) 8 % 9 % Ylipainoisia, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 13 % 13 % 13 % (17 %) 13 % 15 % Ei syö aamupalaa joka arkiaamu, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 48 % 45 % 42 % (43 %) 35 % 16 %
3 Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 24 % 24 % 24 % (27 %) 23 % 13 % Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 13 % 15 % 15 % (15 %) 10 % 12 % Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 21 % 16 % 14 % (15 %) 8 % 10 % 14 % 12 % 10 % (9 %) 5 % 7 %
4 Nykytila 2011: Terveellisiä elämäntapoja ja sosiaalista verkostoitumista kuvaavassa menestystekijässä on havaittavissa pääosin myönteistä kehitystä tarkastelujaksolla Huomionarvoista on, että raisiolaiset nuoret voivat keskimääräistä paremmin kaikissa menestystekijän ulottuvuuksissa. Vapaa-ajalla hengästyttävää liikuntaa harrastavien osuus on lisääntynyt merkittävästi ja raisiolaiset nuoret harrastavat hengästyttävää liikuntaa enemmän kuin vastaavanikäiset muualla maassa keskimäärin. Tämä näkyy myös siinä, että Raisiossa on keskimääräistä vähemmän yläpainoisia 8. ja 9. luokkalaisia. Myönteistä on myös se, että tupakoivien ja humalahakuisesti juovien nuorten osuus on laskenut selkeästi muutaman viime vuoden aikana. Nuorten osuus, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää, on puolittunut tarkastelujakson aikana. Tavoitetila 2013: Kielteinen ja kehitys taittuu ja myönteinen kehitys terveellisiä elämäntapoja ja sosiaalista verkostoitumista kuvaavan menestystekijän ulottuvuuksissa jatkuu. Raisiolaiset nuoret voivat keskimäärin muiden kuntien nuoria paremmin. Nuorten päihdemittarin täyttäminen 100 %:lla oppilaista vähintään kerran yläkoulun aikana: koulutus päihdemittarin käytöstä pidetty keväällä 2013 ja Raision toimintamallin suunnittelu käynnissä Kehitetään hyvinvointiseulojen käyttöönottoon yhtenäinen ja käytännön auttamistyötä helpottava malli sekä otetaan nuorisoseula käyttöön 2013 yläkoulussa Kartoitetaan ylisektorisena yhteistyönä järjestettävän tupakastavieroitusryhmän toteuttamismahdollisuus (esim. seurakunta, nuorisopalvelut ja sote) Pysyvän päihdekasvatusmallin suunnittelu ja käyttöönotto alakouluissa: suunnittelu aloitettu yhteistyössä alakoulujen, nuorisopalvelujen, sosiaali- ja terveydenhuollon, seurakunnan ja hankkeiden (Yhdessä oikeaan aikaan II ja Länsi 2013) kanssa 3. Nuoren sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen suunnitelmallinen tukeminen Koulun työilmapiirissä ongelmia, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 30 % 25 % 23 % (27 %) 23 % 26 % 11 % 11 % 8 % (8 %) 4 % 4 % 18 % 23 % 17 % (19 %) 10 % 11 %
5 Kokenut seksuaalista väkivaltaa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana, % 8.- ja 9.luokan oppilaista - - (13 %) 0 % 12 % 10 % 9 % 9 % (9 %) 0 % 4 % Nykytila 2011: Nuoren sosiaalista ja emotionaalista kehitystä kuvaavassa menestystekijässä kehitys on pääosin myönteistä tarkastelujaksolla Huomionarvoista on, että raisiolaiset nuoret voivat keskimäärin muiden kuntien nuoria paremmin kaikissa menestystekijän ulottuvuuksissa ja lähes kaikissa menestystekijän ulottuvuuksissa kehitys on ollut myönteistä parin viime vuoden aikana. Erityisen huomionarvioista on, että vähintään kerran viikossa koulukiusattuina olleiden määrä on puolittunut kahden viime vuoden aikana. Tavoitetila 2013: Kielteinen ja kehitys taittuu ja myönteinen kehitys nuoren sosiaalista ja emotionaalista kehitystä kuvaavan menestystekijän ulottuvuuksissa jatkuu. Raisiolaiset nuoret voivat keskimäärin muiden kuntien nuoria paremmin. Kiusaamista ehkäisevän Kiva-koulu -ohjelman jatkaminen Vaisaaren yläkoulussa Ryhmätoimintojen tiiviimpi ylisektorinen yhteistyön kehittäminen (mm. järjestöjen, seurakunnan, sivistystoimen ja perhepalveluiden kesken) Nuorille suunnattujen Maestro- ja Art-ryhmien (stressinhallintaan ja epäsosiaaliseen käytökseen) tarpeen ja toteuttamismahdollisuuksien kartoittaminen Alakouluikäisille suunnatun Kohtaamistaidetta lapsille -ryhmän pilotointi syksyllä 2013 yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen ja kulttuuritoimen kanssa 4. Koulutyön psyykkisen kuormittavuuden vähentäminen. Avun puutetta itseä huolestuttavissa asioissa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista - - (21 %) 15 % 23 % Vaikeuksia opiskelussa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 31 % 29 % 28 % (32 %) 27 %
6 28 % Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 33 % 34 % 34 % (38 %) 34 % 38 % Koulu-uupumus, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 11 % 10 % 10 % (12 %) 10 % 7 % Nykytila 2011: Koulutyön psyykkistä kuormittavuutta kuvaavassa menestystekijässä on havaittavissa sekä myönteistä että kielteistä kehitystä tarkastelujaksolla Raisiolaisilla nuorilla on keskimäärin muiden kuntien nuoria vähemmän opiskeluvaikeuksia. Koulutyön kuormittavuus ja koulu-uupumus ovat kuitenkin lisääntyneet tarkastelujakson aikana. Raisiolaiset nuoret kokevat koulutyön keskimääräistä kuormittavampana. Tavoitetila 2013: Kielteinen ja kehitys taittuu ja myönteinen kehitys koulutyön psyykkistä kuormittavuutta kuvaavan menestystekijän ulottuvuuksissa jatkuu. Raisiolaiset nuoret voivat keskimäärin muiden kuntien nuoria paremmin. Oppilaskohtainen tuki on järjestetään yhteisten toimintaohjeiden mukaan koskien yleistä, erityistä ja tehostettua tukea Varmistetaan riittävä resurssointi oppilashuoltotoiminnassa: uudet esitykset (koulupsykologi, psykiatrian sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä) 5. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen koulun asioihin. Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Ei tiedä, miten voi vaikuttaa koulun asioihin, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 35 % 35 % 28 % (29 %) 28 % 42 % 61 % 58 % 45 % (46%) 45 % 50 %
7 Kommentointi Nykytila 2011: Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia kuvaavassa menestystekijässä on havaittavissa myönteistä kehitystä tarkastelujaksolla Myönteisestä kehityksestä huolimatta raisiolaiset nuoret kokevat edelleen vaikutusmahdollisuutensa koulun asioihin keskimääräistä heikommiksi. Tavoitetila 2013:. Raisiolaiset nuoret kokevat voivansa vaikuttaa koulun asioihin keskimäärin muiden kuntien nuoria paremmin. Osallistamisen varmistaminen mm. osana Hyve-työryhmää Hyvinvointiseulojen käyttöönotossa varmistettava oppilaiden kuuleminen Kerhotoiminnan jatkaminen kouluissa NÄKÖKULMA: Syrjäytymisen ehkäisy Kriittinen menestystekijä (missä on onnistuttava) Mittari(t) (onnistumisen osoitin) Arvo (suluissa koko maan ka 2009) (2007) (2009) Tavoite ja toteuma (2011) Tavoite ja toteuma (2013) 6. Koulutukseen ja työelämään integroitumisen varmistaminen. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 12,4 % 13,4 % 11,3 % (11,4 %) Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta 7,5 % 12,5 % 7,5 % (13,8 %) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % 2,3 % 4,1 % 2,3 % (2,9 %)
8 vastaavanikäisestä väestöstä Nykytila 2009: Koulutukseen ja työelämään integroitumista kuvaavassa menestystekijässä on havaittavissa pelkästään kielteistä kehitystä tarkastelujaksolla Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus on kasvanut prosenttiyksiköllä ja ikäluokasta on kaksi prosenttiyksikköä enemmän koulutuksen ulkopuolelle jääneitä kuin muussa maassa keskimäärin. Nuorisotyöttömien määrä on kasvanut ja toimeentuloa pitkäaikaisesti saavien määrä lähes kaksinkertaistunut tarkastelujakson aikana. Tavoitetila 2013:. Kielteinen kehitys taittuu kaikissa koulutukseen ja työelämään integroitumista kuvaavissa ulottuvuuksissa. Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmän perustaminen em. toiminnan koordinointiin Jaetaan osa kaupungin kesätyöpaikoista sosiaalisin perustein Kehitetään intensiivinen työhönvalmennusmalli peruskoulun lopettaville JOPO-luokan oppilaille (mahdollinen hankerahoitus) Jälkihuoltonuorien itsenäistymiseen kehitetään toiminnallinen työmalli Kosketuspinta-projektin toiminta (2/2012 ), jossa kohderyhmänä huonosti hoitoon sitoutuvat, vakavassa syrjäytymisriskissä olevat päihde- tai muulla riippuvuuskäyttäytymisellä oireilevat vuotiaat nuoret 7. Rikoksien ennalta ehkäiseminen. Alioikeuksissa tuomitut 15 vuotta täyttäneet henkilöt / 1000 vastaavanikäistä 13,2 14,1 12,1 % (12,2 %) Rikoksista syyllisiksi epäillyt 0-14-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä - 10,2 10,2 % (13,5 %) Rikoksista syyllisiksi epäillyt vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä - 117,1 117,1 (117,8) 20,8
9 85,6 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta Päihteiden vaikutuksen alaisina tehdyistä väkivaltarikoksista syyllisiksi epäillyt / 1000 asukasta 6,3 6,2 6,2 (6,7) 5,8 3,4 2,7 2,7 (3,5) 3,3 Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / 1000 asukasta 3,2 4,7 3,3 (3,3) 3,3 Nykytila 2009: Rikoksien ennaltaehkäisyä kuvaavassa menestystekijässä on havaittavissa sekä myönteistä että kielteistä kehitystä tarkastelujaksolla Alioikeuksissa tuomittujen 15 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut prosenttiyksiköllä. Tuomittujen määrä ikäluokasta on kaksi prosenttiyksikköä maan keskiarvon yläpuolella. Rikoksista syyllisiksi epäiltyjen määrä 0-14-vuotiaiden ikäluokassa on kääntynyt huolestuttavaan kasvuun ja on selkeästi muuta maata suurempi, kun taas vuotiaiden kohdalla vastaava luku on jonkin verran aiempaa pienempi. Tavoitetila 2013: Kielteinen ja kehitys taittuu ja myönteinen kehitys rikoksien ennaltaehkäisyä kuvaavan menestystekijän ulottuvuuksissa jatkuu. Raisiolaiset nuoret voivat keskimäärin muiden kuntien nuoria paremmin. Poliisin sosiaalityöntekijän lähityön turvaaminen ja katupartiointi Ankkuri-toimintamallin mukaisen palvelun kehittäminen osaksi poliisin sosiaalityöntekijän tehtävää NÄKÖKULMA: Kustannusvaikuttavat palvelut
10 Kriittinen menestystekijä (missä on onnistuttava) 8. Pahoinvoinnin ja korjaavien palvelujen tarpeen väheneminen. Mittari(t) (onnistumisen osoitin) Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Arvo (suluissa koko maan ka 2009) (2007) (2009) Tavoite ja toteuma (2011) 0,2 0,3 0,2 (0,5) 3,8 2,3 2,3 (4,8) Tavoite ja toteuma (2013) 0,2 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 2,2 5,8 2,7 (2,8) Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 5,4 % 5,5 % 5,5 (5,6) 4,7 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / vuotiasta Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiaista Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 5,6 9,0 8,6 (8,7) (198) (615) 4,2 % 4,0 % 4,0 (5,5)
11 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 1,3 % 1,1 % 1,0 % (1,2 %) Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat lapset, joiden sijoituspaikkana perhe, % kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 28,4 % 25,4 % 30,0 % (29,5 %) 46,2 114,8 114,8 (151,7)
12 Nykytila 2009: Pahoinvoinnin ja korjaavien palvelujen tarpeen vähenemistä kuvaavassa menestystekijässä on havaittavissa lähes pelkästään kielteistä kehitystä tarkastelujaksolla Välillä kuitenkin depressiolääkkeistä korvausta saaneiden vuotiaiden määrä on vähentynyt jonkin verran. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden vuotiaiden määrä on kasvanut rajusti, kuten myös päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden vuotiaiden määrä. Psykiatrisen laitos- ja avohoidon tarve on kasvanut räjähdysmäisesti. Vaikka tarkastelujaksolla lastensuojelun piirissä olevien perheiden määrä on ollut lievässä laskussa, on lastensuojeluasiakkuuksien ja perheen ulkopuolisten sijoitusten määrä lisääntynyt huomattavasti tultaessa vuoteen Tavoitetila 2013: Kielteinen kehitys taittuu kaikissa häiriöpalveluissa. Hyve-työryhmän toiminnan ja päätöksenteko prosessin avaaminen ja tapaamisten tiivistäminen aidon ylisektorisen koordinaation kehittämiseksi Hyve-työryhmän toiminnan hyödyntäminen kaupungin muun ohjelma- ja kehittämistyön tukena: mm. päihde- ja mielenterveysstrategian, perheväkivallan ehkäisyohjelman ja neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaohjelmien liittäminen osaksi hyvinvointikortin rakennetta lasten, nuorten ja perheiden osalta Lasten ja nuorten nopean mielenterveystyön työryhmän Ohukaisen perustaminen osana kaupungin sopeuttamisohjelmaa ylisektorisesti uudelleen järjestämällä nykyisiä resursseja sekä psyk. sairaanhoitajan palkkaaminen Lasten- ja nuortenpsykiatrin palvelujen hankkiminen ostopalveluina Lasten ja nuorten mielenterveysongelmia ennaltaehkäisevän Vertti-vertaisryhmätoiminnan juurruttaminen perheneuvolan tarjoamaksi pysyväksi palveluksi ylisektorisena yhteistyönä: käytännönläheisen Vertti-tukiryhmän perustaminen ryhmän juurtumista, suunnittelua ja tiedotusta tukemaan THL:n Lapset puheeksi -menetelmän käyttöönotto ja juurruttaminen sosiaali- ja terveyskeskukseen ja sivistyskeskukseen: Lapset puheeksi - johtoryhmä perustettu keväällä 2013, aloitusseminaari ja menetelmäkoulutukset syksyllä Seminaarin ja koulutusten kustannuksista vastaavat Yhdessä oikeaan aikaan II ja Länsi hankkeet. Palveluohjauksen ja tiedotuksen tehostaminen ja monipuolistaminen: työntekijöille suunnattu palvelukartta tarjolla olevista ryhmistä ja menetelmistä, lasten ja nuorten palveluoppaat, sisäisen tiedotuksen parantaminen esim. ryhmien alkaessa, ulkoisessa tiedotuksessa eri tiedotuskanavien parempi hyödyntäminen (Raisio tiedottaa -lehti, mediatiedotteet, internet, sosiaalinen media), tapahtumien ja tempausten järjestäminen ja hyödyntäminen (messutapahtumat, Ehkäisevän päihdetyön viikko, Vanhemmuuden viikko jne.) Lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivien ammattilaisten päihde- ja mielenterveystyön osaamisen lisääminen mm. hyödyntämällä kaupungin oman päihde- ja mielenterveysyksikön asiantuntijuutta (esim. pienryhmäkoulutukset, konsultoinnit, työparipyynnöt)
13 Kriittinen menestystekijä (missä on onnistuttava) Mittari(t) (onnistumisen osoitin) Arvo (euroa) 9. Resurssien kohdentaminen häiriöpalveluista ehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin. (2007) (2009) Tavoite ja toteuma (2011) Tavoite ja toteuma (2012) Lastensuojelun sosiaalityö Lastensuojelun perhetyö Palvelu- ja tukiasunnot Avohuollon lastensuojelutyö Perhehoito Ostettu laitoshoito ja ammatilliset perhekodit Jälkihuolto A-klinikka ENNUSTE 2013
14 Korvaus- ja yll.pit Mielenterveys Lastenpsykiatria (VSSHP) Nuortenpsykiatria (VSSHP) HÄIRIÖPALVELUT YHTEENSÄ
15 Nykytila 2011: Häiriöpalvelut vievät resurssit hyvinvointia edistävältä ehkäisevältä työltä. Pahoinvoinnin lisääntyessä ja ikärakenteen vinoutuessa resurssien kohdentaminen häiriöpalveluista ehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin ei nykyisen kehityksen jatkuessa ole mahdollista. Kokonaisuutena häiriöpalvelujen kustannuskasvu tarkastelujaksolla on ollut 7,6 %-yksikköä ja ,5 %- yksikköä. Neljän vuoden tarkastelujaksolla kasvuprosentti on ollut 35 %, jonka mukaan häiriöpalvelujen kustannusennuste vuodelle 2015 olisi Sijaishuollon laitospalvelut kattavat kustannusnoususta 36 %. Erikoissairaanhoidon lasten- ja nuortenpsykiatriassa kasvu on ollut eli liki 10 % koko häiriöpalvelujen kasvusta. Tavoitetila 2013: Häiriöpalvelujen aiempien vuosien keskimääräisen kasvuvauhdin mukaan laskien 2013 häiriöpalvelujen kustannukset ovat 8.6 milj.. eli kasvu vuoteen 2011 olisi Kielteinen kehitys taittuu kaikissa häiriöpalveluissa ja osa resursseista kohdennetaan hyvinvointia edistävään ennaltaehkäisyyn. Käytetään häiriöpalvelujen laskennallisesta kokonaiskustannuskasvusta 4 %:n osuus eli n ennaltaehkäisevään budjettiin, josta kaupungin lasten ja nuorten hyvinvoinnin johtoryhmä päättää hyvinvointityöryhmän esityksen perusteella Hyvinvointityöryhmän esityksen perusteella käytetään ehkäisevä budjetti työparin (psykiatrian sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä) palkkaamiseen kokeiluluonteisesti Vaisaaren yläkouluun päämääränä estää koulunkäyntiongelmien vuoksi syntyneiden lastensuojeluasiakkuuksien ja mahdollisten kodin ulkopuolelle sijoitusten tarve (säästö , mikäli pystytään estämään yksi sijoitus kodin ulkopuolelle) sekä erikoissairaanhoidon tarve lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien vuoksi (säästö , mikäli psyk.sairaanhoitajalla 168 käyntiä/v)
Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa
Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotLukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1
Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotAmmatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1
Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2008 2010 Kouluterveyskysely 2010 3..2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 49 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
LisätiedotLapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7
Lapsiperheet, % perheistä Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 0 15 vuotiaat, % väestöstä Nokia : 20.6 Kaarina : 20.1 Raisio : 16.9 Naantali : 16.9 Turku : 13.6 16 24
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,
LisätiedotHyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi
Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0
LisätiedotHuono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk
Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk 30.5.2017 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010
Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
Lisätiedot1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )
Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomi LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS - 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
Lisätiedot1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi
1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku
LisätiedotKouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta
Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotPietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta
LisätiedotAvainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat
Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet
LisätiedotVuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely
Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/2005 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina
LisätiedotNuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2005-2013 Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely
Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotKuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.
Tässä koottuna yleiskuva maakuntien tilanteesta vuonna 2014. Taulukko 1. Huono-osaisuutta kuvaavat osoittimet ja koko maan keskiarvot. Osoitin ikäryhmä Koko maan keskiarvo 1 Työkyvyttömyys.eläkkeet, (mielenterveydens
LisätiedotKouluterveyskysely 2008
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008
LisätiedotNuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
Lisätiedot1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info
arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5
LisätiedotNuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
LisätiedotHuono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk
Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Osallisuus on kuulumista, kuulluksi tulemista ja vaikuttamista Kainulainen,
LisätiedotKouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014
Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua
FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa
LisätiedotLAPSET, NUORET JA PERHEET
LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %
FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %
FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %
FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus
Lisätiedot8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely
Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 40 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat
LisätiedotNuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita
FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto
LisätiedotNuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
LisätiedotNuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään
LisätiedotNuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
LisätiedotINDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012
INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä
LisätiedotKouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta
Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 17.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotTerveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin
LisätiedotKouluterveyskysely 2008
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 0 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat muutokset 00 0 sukupuolten väliset erot vuonna 0 Tiedosta
LisätiedotVuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia
Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
LisätiedotKouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 200 lukion 1. ja 2. vuosikurssin i opiskelijat muutokset 2000, 2004 200 200 sukupuolten väliset erot vuonna 200 Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
Lisätiedot- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi
- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotToiminnan vaikutukset on todennettava. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu
Toiminnan vaikutukset on todennettava Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden
LisätiedotLapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa
Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn
LisätiedotLASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA
LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010
LisätiedotTERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi
TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN 29.5.2015 Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi 1 6/4/201526.3.2013 2 INDIKAATTORITIETOA HYKS ERVAN 75+ -VUOTIAISTA AINEELLINEN HYVINVOINTI Indikaattori HYKS
LisätiedotMITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?
MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
LisätiedotLohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016
Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:
LisätiedotLasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea
LisätiedotKainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara
Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %
FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma
LisätiedotLastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa
Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari 28.3.2011 sosiaalihuollon ylitarkastaja, KL Sari Husa Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat (POL) 28.3.2011 1 Yhteinen
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotKatsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella
Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli
LisätiedotLapset ja lapsiperheet
1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotOulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 14.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotLasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin
LisätiedotPalvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty
Palvelut Minna Joensuu/ n kaupunki minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty 5.3.2018 Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja -etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus
Lisätiedottutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari
Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten
LisätiedotHYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI
HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,
LisätiedotKuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,
LisätiedotLaajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit
Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit Indikaattorit on valittu sen perusteella, että ne huomioidaan HYTE-kertoimessa.
LisätiedotMielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009
Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue
Lisätiedot4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna
4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen, terveyserojen kaventaminen Terveyttä
LisätiedotHyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen
Hyvinvointi ja huonoosaisuus Kainuu 3.1.2017 Reija Paananen Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä
LisätiedotMaakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa
Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotAmmattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011
Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto
LisätiedotKunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)
Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä
LisätiedotTHL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat
2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa
LisätiedotTiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista 19.4.2018 Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion
LisätiedotB. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan
LisätiedotTuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista
Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon
LisätiedotPäihdeavainindikaattorit
Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko
Lisätiedot