Lasten ja nuorten hyvinvointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten ja nuorten hyvinvointi"

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten hyvinvointi Pietarsaaren, Kruunupyyn, Luodon, Uudenkaarlepyyn ja Pedersören kunnan suunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimisryhmä

2 Sisältö Esipuhe 1 1 Johdanto Lastensuojelun kehittämistyö ja haasteet Lasten ja nuorten oikeus hyvinvointiin ja turvallisuuteen Menestystekijät Nuorten ääni ja suuntaukset Pietarsaaren seudun lapsi ja nuorisokulttuurissa 8 2 Lasten ja nuorten kasvuolosuhteet ja hyvinvointi Päivähoito ja esikoulu Koulutoimi Koululaisten aamu ja iltapäivätoiminta Kymmenes lukuvuosi Terveydenhuolto Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Neuvolat Kouluterveydenhoito Lasten ja nuorten vastaanotto Syömishäiriöpoliklinikka Folkhälsanin nuorisopoliklinikka A klinikka Huumeiden käytön ehkäisy KASTE ohjelma 20 3 Kuntien nuorisopolitiikka Elinkeinokeskus Concordia Työ ja elinkeinotoimisto INTRO Retro After Eight Alueellinen nuorisoverstas Kulttuuri, liikunta ja vapaa aikatoiminta Seurakuntatoiminta Perheneuvola 27

3 3.6 Rikoksia ehkäisevä työ Ajankohtaiset tutkimukset ja hankkeet 29 4 Lastensuojelutarve seudulla Seudun lastensuojelutilasto Lapsen huostaanotto, ilmoitusvelvollisuus Lastensuojeluilmoituksen syy Jälkihuolto Perhetyöntekijä 33 5 Lastensuojeluun varattavat resurssit Lapsiperheiden taloudellinen tilanne 35 6 Lastensuojelun palvelujärjestelmä lastensuojelulain mukaisia tehtäviä varten 35 7 Lasten ja nuorten palveluja tuottavien hallintokuntien ja viranomaisten välinen yhteistyö Osaaminen ja täydennyskoulutus sektorien välisessä työssä 37 8 Seuranta ja arviointi 39 9 Viitteet Liitteet

4 Esipuhe Lastensuojelulain (417/2007) 12 :n mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on osa kunnan lakisääteistä toiminnan suunnittelun, toteuttamisen sekä arvioinnin vuosirytmiä. Suunnitelma on väline kunnanhallitusta, valtuustoa ja tarkastuslautakuntaa varten. Yhteistyölautakunta nimesi keväällä 2009 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten alueellinen hyvinvointisuunnitelma. Suunnitelma on Pietarsaaren, Kruunupyyn, Luodon, Uudenkaarlepyyn ja Pedersören kunnan yhteinen. Hankkeen osarahoittajana on elinkeinokeskus Concordian aluekeskusohjelma ja muu rahoitus tulee kunnista. Hankejohtaja on tehnyt selvitystyön, koostanut aineiston ja laatinut suunnitelman yhteistyössä kymmenen kertaa kokoontuneen työryhmän kanssa. Alueella on hyvät mahdollisuudet lasten ja nuorten hyvinvoinnin hyväksi tehtävän työn kehittämiseen. Lasten ja nuorten hyvinvointia ja heidän parissaan tehtävää ehkäisevää työtä voidaan kehittää hyödyntämällä alueella olevaa laajaa osaamista ja tarjolla olevia koulutusmahdollisuuksia sekä kuuntelemalla nuoria ja antamalla heille osallistumismahdollisuus. Työryhmä toteaa, että alueemme lasten ja nuorten hyvinvoinnissa on myös haasteita. Lastensuojelusuunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat kuntien viran ja toimenhaltijat. Luottamushenkilöt vastaavat riittävien resurssien varaamisesta. Lastensuojelun toiminta turvataan riittävän pätevän henkilöstön avulla. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää lastensuojelusuunnitelmatyön jatkamista alueellisella tasolla. Työryhmä ehdottaa eri toimenpiteitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämiseksi. Osa ehdotuksista on konkreettisia ja sidottu resursseihin, kun taas jotkut ehdotukset esitetään toimintaan liittyvinä painotuksina. Pedersören kunnassa 20. tammikuuta

5 Työryhmän jäsenet: Rolf Sundqvist, työryhmän puheenjohtaja, koulutoimenjohtaja, Pedersören kunta Gunhild Berger, sihteeri ja hankejohtaja Annika Snellman, lapsityönohjaaja, Pietarsaaren seudun seurakuntayhtymä Tomas Knuts, kaupunginsihteeri Uudenkaarlepyyn kaupunki Frej Stenman, ylikonstaapeli, Keski Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitos Arne Böhling, vapaa aikasihteeri Luodon kunta Marita Salmu, terveyskeskuslääkäri sosiaali ja terveysvirasto Inger Bjon, osastopäällikkö sosiaalikeskus, Pietarsaari (lokakuu) Susanne Hongell, sosiaaliterapeutti A klinikka Anita Jansson, ammatinvalintapsykologi työ ja elinkeinotoimisto Kaisa Karlström, vapaa ajan koordinaattori Kruunupyyn kunta 1 Johdanto Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa kehitetään eri hallinnonalojen välisenä yhteistyönä. Suunnitelman on määrä antaa päättäjille entistä selkeämpi kokonaiskuva lasten 2

6 ja nuorten kasvuolosuhteista ja hyvinvoinnista sekä työhön tarvittavista resursseista. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin hyväksi tehtävät toimenpiteet toteutetaan varhaisessa vaiheessa avohuollon tuen ja palvelujen turvin. Painopiste siirretään ehkäisevään lastensuojeluun. Nuorten osuus alueemme väestöstä on merkittävä. Luodossa 0 29 vuotiaan väestön osuus on 51 %, Pedersören kunnassa 45 %, Pietarsaaressa 35 %, Uudessakaarlepyyssä 36 % ja Kruunypyyssä 36 %. Alueen keskiarvo on 38 %, siis suurempi kuin maan kunnissa keskimäärin. Väestörakenteen ja huoltotarpeen tekijät edellyttävät nuorten osallisuutta ja heidän huomioon ottamistaan alueemme todellisena voimavarana. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus varmistetaan turvaamalla nuorten kansalaisaktiivisuus sekä koulutusmahdollisuudet ja työmarkkinoille pääsy. Se ehkäisee mahdollista syrjäytymistä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen on yhteiskunnassamme välttämätöntä. 3

7 Tiesitkö että: Alle 29 vuotiaiden nuorten lukumäärä alueellamme on eli 38 % väestöstä. (Tilastokeskus, Statistic Summary 37/2008) Alle 20 vuotiaiden työttömien nuorten lukumäärä alueellamme on 272. Alle 25 vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 203. ( ). Toimeentulotukea maksetaan alueellamme 791 taloudelle, yhteensä 1485 henkilölle. (Tilastokeskus, Statistic Summary 37/2008) Syrjäytymisvaarassa on alueellamme 200 nuorta. Syrjäytymisen aiheuttamat kustannukset saattavat olla jopa yli 200 miljoonaa euroa (Stakesin tutkimuksen mukaan). Nuoret pääsevät valvomattomiin seurantaloihin, joissa esiintyy alkoholin käyttöä. 4

8 Kiusaamisen vastainen KiVa Koulu ohjelma on onnistunut vähentämään kiusaamista kaikilla vuosikursseilla. Kiusatuksi tulemisen riski on jopa puolittunut ohjelmaan osallistuneissa kouluissa. Suomalaiset oppilaat menestyivät jälleen hyvin viimeisimmässä PISA tutkimuksessa, jossa tutkitaan 15 vuotiaiden oppimistuloksia. Pietarsaareen suunnitellaan KASTE ohjelmaan kuuluvaa resurssikoulua. Kruunupyyn kansanopiston Base Camp linja seuraa oppilaitaan vielä viisi vuotta opintojen päättymisen jälkeen. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan ruotsinkieliset nuoret tekevät vähemmän rikoksia kuin suomenkieliset nuoret. Internetiä käytetään usein nuorten järjestäytymiseen eri asioissa ja ajankohtaisissa ilmiöissä. Nuoret toimivat usein trendien edelläkävijöinä yhteiskunnassa. Monet nuoret kokevat, että heillä on vähäiset mahdollisuudet esittää mielipiteitään kuntien päättäjille. Nuorison alkoholinkäyttöön liittyy usein harhakäsitys, että muut samanikäiset juovat enemmän alkoholia kuin he todellisuudessa juovat. Muita yleisiä harhaluuloja ovat, että kavereiden vanhemmat suhtautuvat suvaitsevammin kotiintuloaikoihin tai tupakointiin tai että kaikki muut ovat aloittaneet seksielämän. 1.1 Lastensuojelun kehittämistyö ja haasteet Lasten huostaanotto on kallista yhteiskunnalle. Lastensuojelun tavoitteena on vähentää huostaanottojen määrää aloittamalla avohuollon tukitoimet mahdollisimman varhain. 5

9 Lapsen huostaanotosta aiheutuvat kustannukset Esimerkki: Pikku Pekka otetaan huostaan vuoden ikäisenä ja hän joutuu laitoshoitoon. Kustannus 200 /päivä = /vuosi. Kaksivuotiaasta kymmenvuotiaaksi Pekka on sijoitettuna perheeseen. Kustannus: 1000 /kk = x 8 = Palaa laitoshoitoon, jossa on 18 vuotiaaksi saakka. Kustannus Kokonaiskustannukset: Vuonna 2008 alueella oli 60 huostaan otettua lasta. 1.2 Lasten ja nuorten oikeus hyvinvointiin ja turvallisuuteen Uusi, voimaan tullut lastensuojelulaki jaetaan neljään toimenpidemuotoon. Ensimmäinen koskee yleisesti ehkäiseviä toimenpiteitä, jotka liittyvät lapsen kasvuolosuhteisiin ja yhteiskunnan palveluihin. Toinen muoto ovat avohuollon tukitoimet, joiden avulla perheelle annetaan riittävä tuki. Kolmas toimenpidemuoto on huostaanotto ja koskee oikeutta päättää lapsen siirtymisestä sosiaalihallinnon vastuulle. Neljäs muoto on jälkihuolto, joka tarkoittaa tukea huostaanoton päättymisen jälkeen. 6

10 Lastensuojelulain 7 :ssä säädetään, että kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja kunnan muiden viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Lisäksi niiden on välitettävä tietoa lasten ja nuorten kasvuoloista ja sosiaalisista ongelmista sekä annettava asiantuntija apua muille viranomaisille samoin kuin kunnan asukkaille ja kunnassa toimiville yhteisöille. Perustuslain 6 :n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Yleissopimus lapsen oikeuksista tuli voimaan Suomessa vuonna Yleissopimuksen keskeiset tavoitteet ja sisältö on ilmaistu kolmessa ydinkäsitteessä provision, protection ja participation, jotka velvoittavat sopimusvaltiot takaamaan lapsille ja nuorille seuraavan: 1) Osuus yhteiskunnan voimavaroista (provision). 2) Oikeus suojeluun ja hoivaan (protection). 3) Oikeus osallistua lasta itseään koskevaan päätöksentekoon sekä oikeus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen (participation). 1.3 Menestystekijät Asukkaamme edellyttävät nykyään hyviä ja tehokkaita palveluja sekä miellyttävää asuinympäristöä hyvin hoidetulla ja ulospäin suuntautuneella alueella. Sen vuoksi palveluja on tuotettava tehokkaasti yhteistyössä yli sektori ja kielirajojen ja kaikki voimavarat on otettava huomioon. Pitkällä aikavälillä on tärkeää, että työpaikkatarjontaa laajennetaan siten, että alue on houkutteleva asuinpaikka myös koulutetuille nuorillemme. Eräs alueen tärkeistä menestystekijöistä on se, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on tekemistä ja oma tehtävänsä ja että alueelle vasta muuttaneet ja maahanmuuttajat tuntevat itsensä tervetulleiksi ja osallisiksi ja löytävät oman paikkansa. Alueen vahvuuksia ovat kukoistava yhdistys ja seuratoiminta, elinvoimainen seurakuntatyö ja hyvä talkoohenki. Nuo tekijät edistävät voimakkaasti kasvuympäristön suotuisuutta. Vanhempien roolia kasvattajina vahvistetaan toimenpiteillä, jotka antavat perheelle mahdollisuuden tarjota lapsilleen ja nuorilleen turvallisen kasvuympäristön. Alueen nuoret nähdään voimavarana ja heidät otetaan huomioon. Perhe, koulu, vapaa aika ja työelämä tuovat elämään turvaa ja mielekkyyttä. 1.4 Nuorten ääni ja suuntaukset Pietarsaaren seudun lapsi ja nuorisokulttuurissa Alueen nuorten kanssa käydyissä keskusteluissa on ilmennyt mm. seuraavaa: 7

11 Mm. Internet ja muut sosiaaliset mediat ovat nykyään osa nuorten arkea ja yhteydenpito kavereiden ja ystävien kanssa eri foorumien kautta on tavallista. Nuorten itsensä mukaan kaikki nuoret käyttävät Internetiä vähintään 2 tuntia päivässä. Vaarana on, että nuoret valvovat iltaisin liian myöhään tietokoneen äärellä ja yöuni jää liian vähäiseksi. Nettikiusaaminen on yleistynyt, etenkin sellainen jossa joku lataa nettiin kuvia, joita muut kommentoivat. Tällaista kiusaamista esiintyy myös järjestäytyneessä muodossa. Koska Internetillä on nykyään niin keskeinen asema, saavat nuoret vähemmän oikeita kokemuksia. Nuoret kaipaavat IRL kokemuksia (= in real life). Ne eivät ole kovin yleisiä nykyään, vaan monet nuoret hakevat elämyksiä Internetistä. Nuorten itsensä mukaan psyykkiset ongelmat ovat nuorilla melko yleisiä. Internet vaikuttaa terveyteen, koska monet laiminlyövät yöuntaan netin käytön vuoksi. Tiedotusvälineet ja blogit määrittävät melko pitkälti sitä, millainen nuori on tai millainen hänen pitäisi olla. Etenkin muotitietoisille nuorille ovat muotiblogit tärkeitä. Yhä useammat nuoret ovat ulkonäkötietoisia. Anoreksia, epärealistiset ihanteet ja ulkonäkökeskeisyys ovat nykyään melko yleisiä ongelmia. Toisinaan terveydenhuollon henkilöstö ei ymmärrä nuorten ongelmia. Nuoret katsovat, että pikaruoan ja epämieluisaksi koetun kouluruoan vuoksi nuoret eivät syö kovin hyvin ja terveellisesti. Kouluruoan tulisi olla makuelämys. Nuoret kaipasivat panostusta kouluruoan makuun ja ulkonäköön. Kuntien kotisivuilla pitäisi olla foorumi, jolla voi kirjoittaa suoraan kunnallispoliitikoille. Nuoret eivät jaksa hakeutua virastoihin, jos heillä on ideoita tai halua vaikuttaa asioihin. Tapaamiset poliitikkojen kanssa voisivat olla hyväksi. Tarvitaan sekä nettikeskusteluja että tapaamisista silmästä silmään. On helpompaa vaikuttaa seurakunnissa kuin kunnissa. Ideoista ja ehdotuksista halutaan palautetta ja konkreettisia tuloksia. Yläasteiden ystäväoppilas järjestelmää voisi parantaa. Tupakan ja alkoholin käyttäjien ikä on laskenut. Kokeilu on yleistä jo vuotiaana. Huumeiden hankkiminen ei ole vaikeaa. Käyttö on lisääntynyt, minkä vuoksi voitaisiin toteuttaa Uskalla hankkeen tai Oxhamnin koulun Attityd hankkeen kaltaisia hankkeita, jotka voisivat olla jatkuvia. Pietarsaaren seudusta tulee edelläkävijä nuorten ajatusten ja ideoiden hyödyntämisessä. Löydettävä uusia foorumeja, hankkeita ja kanavia, joiden avulla alue voi hyödyntää nuorten kykyä ennakoida trendejä ja yhteiskunnan ilmiöitä. Koulutusta ja hankkeita siitä, miten nettiä voi käyttää turvallisesti sekä miten lisätään vanhempien tietoisuutta lasten ja nuorten arjesta Internetissä. Kunnat järjestävät tilaisuuksia, joissa nuoria kuullaan eri foorumeiden välityksellä. 8

12 Nuoret voivat vaikuttaa Internetin, poliitikkojen tapaamisen ja omien foorumiensa kautta. Siten seudusta voi tulla kaukonäköinen alue, joka hyödyntää ja kannustaa nuorten osallistumista. Maahanmuuttajalasten ja nuorten tarpeet otetaan paremmin huomioon. 2 Lasten ja nuorten kasvuolosuhteet ja hyvinvointi Lasten ja nuorten hyvinvoinnin perusta on perheen arjessa ja peruspalveluissa. Alueella on runsaasti lapsia ja on tärkeää huolehtia lapsiperheistä ja hyödyntää tuota resurssia sekä nykyistä että tulevaisuutta ajatellen. Seudun lapsilla on hyvät mahdollisuudet kasvaa turvallisissa olosuhteissa. Vanhemmille tarjotaan lasten päivähoitoa ja koulutusta, jota antaa hyvin koulutettu henkilöstö. Nuorilla on hyvät opiskelumahdollisuudet peruskoulun jälkeen, taloudellista tukea on saatavissa sekä opiskelua että asuntoa varten. Alueen asuinympäristö on hyvä, mutta lasten ja nuorten tarpeet on otettava huomioon asuinalueiden suunnittelussa. Lasten ja nuorten vapaa ajan harrastuksista on hyvä tarjonta kolmannen sektorin runsaan seuramäärän sekä kuntien järjestämien vapaa ajan harrastusten ansiosta. Seudulla on näpistelystä, peliriippuvuudesta sekä alkoholin ja huumeiden käytöstä aiheutuvia ongelmia sekä vanhempien että nuorten keskuudessa. Mirjam Kallandin (Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteeri) tekemän tutkimuksen mukaan huostaan otettujen lasten kuolleisuusriski on moninkertainen muihin lapsiin verrattuna. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvat lapset ovat kasvava ryhmä lastensuojelun piirissä. Arviolta joka viides nainen kokee fyysistä väkivaltaa nykyisessä parisuhteessaan. Sillä perusteella n lasta elää Suomessa väkivallan ja kauhun ilmapiirissä. Alueellamme ilmoitettiin poliisiviranomaiselle 49 perheväkivaltatapausta vuonna Perheväkivaltaa ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ehkäisemällä voidaan katkaista sukupolvelta toiselle siirtyvä väkivallan kierre. Koti, päivähoito ja koulu luovat yhdessä perustan lapsen kehittymiselle tasapainoiseksi kansalaiseksi. Koulupäivän jälkeen järjestetään aamu ja iltapäivätoimintaa ja kerhotoimintaa. Peruskoulun opetusryhmät eivät saa kasvaa liian suuriksi, kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän suhteen oltava nollatoleranssi. Kouluruokaan tarkoitetun määrärahan on oltava riittävä terveellisen ja ravitsevan koululounaan valmistamiseen. Kouluterveydenhoidossa on oltava riittävät resurssit huonosti voivien lasten huomaamiseen. 9

13 On kiinnitettävä huomiota lapsiin ja nuoriin, joilla ei ole vapaa ajan harrastuksia, jotta heidät saadaan osallistumaan. Pyrkimyksenä on, että kaikilla Pietarsaaren seudun lapsilla olisi jokin mieluisa harrastus. Lasten ja nuorten peruspalvelut 0 5 vuotiaat 6 12 vuotiaat vuotiaat vuotiaat Äitiys ja lastenneuvola Perusterveydenhuolto Hammashoito Päivähoito Avoin päivähoito Perusterveyden huolto Esikoulu/ iltapäiväkerho Koulu Kouluterveyden hoito Hammashoito Perusterveydenhuolto Koulu Kouluterveydenhoito Hammashoito Perusterveyden huolto Toisen asteen oppilaitos Kunnan ja kolmannen sektorin palvelut lapsille ja nuorille 0 5 vuotiaat 6 12 vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kuntien kulttuurija vapaa ajan toiminta Folkhälsanin ja kuntien puistotoiminta Seurakuntien lapsija perhetoiminta Kuntien kulttuuri ja vapaa ajan toiminta Urheiluseurat Nuorisoseurat Seurakuntien lapsitoiminta Kuntien kulttuuri ja vapaa ajan toiminta Urheiluseurat Nuorisoseurat Seurakuntien nuorisotoiminta Kuntien kulttuuri ja v apaa ajan toiminta Urheiluseurat Nuorisoseurat Seurakuntien nuorisotoiminta 2.1 Päivähoito ja esikoulu Ensisijainen vastuu lapsesta on vanhemmilla ja päivähoidon tehtävänä on tuon suhteen 10

14 tukeminen. Vanhempien ja päivähoidon välistä yhteistyötä on edistettävä. Lapsen kasvun ja kehityksen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että lapselle taataan pitkäaikaisia ja pysyviä suhteita myös päivähoidossa. Päivähoito kuuluu kodin ja koulun ohella lapsen tärkeimpiin kehitysympäristöihin. Suuri osa lapsista viettää arkisin päivähoidossa melkein koko valveillaoloaikansa. Pikkulasten kasvatus on tärkeä osa suomalaisten lasten kokemusmaailmaa. Tärkeiden emotionaalisten ja sosiaalisten valmiuksien kehitys alkaa varhaislapsuudessa. Hyvän alun saaminen elämälle ehkäisee noidankehää, joka perustuu puutteellisille sosiaalisille taidoille. Päivähoidon ja esikoulun tulee stimuloida ja kehittää lapsen sosiaalisia ja viestinnällisiä taitoja. Omahoitajamalli Lapsen silmin on työväline, jonka tavoitteena on, että päivähoidon alun tulee olla pienelle lapselle mahdollisimman turvallinen. Ohjelman perusperiaatteena on ongelmien ehkäisy ja lapsen terveen kasvun edistäminen siten, että lapsella on oma hoitaja jo päivähoidon alusta saakka. Turvallisen päivähoidon aloituksen edistämiseksi lapsen omahoitaja tekee ennen päivähoidon alkua kotikäynnin luodakseen perustan lapsen henkilökohtaisen kasvatussuunnitelman laatimiselle sekä kuullakseen vanhempien odotuksia ja kasvatusperiaatteita. Tämä luo hyvän suhteen päivähoitohenkilöstön ja vanhempien väliselle kasvatuskumppanuudelle. Luoto on suunnitellut koulutuksen Kelpo hankkeen puitteissa. Kaikki seudun 5 vuotiaat osallistuvat KEHU ohjelmaan. Menetelmä kartoittaa viisivuotiaiden kehitystasoa. Tavoitteena on tarjota varhaisessa vaiheessa tukea lapsen kehitykseen, mikäli sitä tarvitaan. Koulun aloittamiseen liittyvät vaikeudet vähenevät lapsen saadessa apua varhaisessa vaiheessa. Syrjäytymisvaarassa olevat lapset kyetään tunnistamaan jo päivähoidossa. Päivähoidon merkitys on erityisen tärkeä varhaisessa puuttumisessa ja tuen tarjoamisessa, koska lapsi saattaa viettää päivähoidossa jopa 10 tuntia päivästä. Esikouluopetuksella on suuri merkitys oppimisvaikeuksien ehkäisemisessä ja korjaamisessa ja sitä kautta syrjäytymisen ehkäisemisessä. Tämä edellyttää, että päivähoidossa on riittävästi erityislastentarhanopettajia. Erityislastentarhanopettaja tukee ja ohjaa henkilöstöä ja auttaa havaitsemaan vaikeudet ja ongelmat varhaisessa vaiheessa. Päivähoitohenkilöstön mahdollisuuksia vanhempien tukemiseen kasvatustehtävässä on vahvistettava. Varhainen puuttuminen on tärkeää tukitoimenpiteitä tarvitseville lapsille. Riittävä määrä erityislastentarhanopettajia on välttämätön sekä henkilöstön kouluttamisen että lapsen sosiaalisten ja viestinnällisten taitojen ammattimaisen tukemisen kannalta. Kulttuuri ja kielirajat ylittävä yhteistyö. 2.2 Koulutoimi 11

15 Yleisenä tavoitteena on luoda lapsille ja nuorille hyvät edellytykset hankkia hyvä alku elämälle. Se toteutuu hyvän peruskoulutuksen sekä edelleen hyvän lukiokoulutuksen tai toisen asteen koulutuksen avulla. Koulun oppilashuollon lähtökohtana tulee olla yksittäisen oppilaan tarpeet ja etu. Sen on tuettava sekä yksilöä että kouluyhteisöä ja perusedellytyksiä lapsen ja nuoren oppimiselle ja fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Koulun tehtävänä on tukea lasten ja nuorten kasvua riippumatta heidän kotiolosuhteistaan sekä lisättävä kouluhenkilöstön rohkeutta ottaa esille ongelmatilanteita keskusteltavaksi perheiden kanssa. Henkilöstöä koulutetaan tunnistamaan niiden perheiden lapset, joissa esiintyy päihteiden väärinkäyttöä, väkivaltaa, psyykkisiä sairauksia tai muita ongelmia, jotta asia voidaan ottaa puheeksi varhaisessa vaiheessa. Terveellisen ja turvallisen koulu ja oppimisympäristön luominen, mielenterveyden vaaliminen. Syrjäytymisen ehkäiseminen ja hyvinvoinnin edistäminen koulussa. Koulujen oppilashuoltoryhmien säännölliset tapaamiset. Ryhmään kuuluvat koulun rehtori, koulukuraattori, koulupsykologi, kouluterveydenhoidon edustaja, erityisopettaja sekä asianomainen luokanvalvoja. Sektorirajat ylittävä yhteistyö sekä yhteistyö kotien kanssa ovat erittäin tärkeitä samoin kuin varhaisten tukitoimien aloittaminen, kun oppilaalla on ongelmia Koululaisten aamu ja iltapäivätoiminta Toiminnan tavoitteena on antaa lapsille mahdollisuus osallistua valvottuun, turvalliseen ja monipuoliseen toimintaan ennen koulupäivää ja sen jälkeen. Kunnat järjestävät lakisääteistä aamu /iltapäivätoimintaa vuosikurssien 1 ja 2 oppilaille sekä erityisopetusta saaville vuosikurssien 3 9 oppilaille. Useat eri järjestöt ja kunta järjestävät vapaaehtoista iltapäivätoimintaa vuosikurssien 3 9 lapsille. Koti ja koulu yhdistys, seurakunnat, urheiluseurat, 4H, nuoriso ja kulttuuritoimistot sekä tarvittaessa myös kuntien sosiaaliyksiköt voivat järjestää iltapäivätoimintaa. Toimintaa varten voi hakea varoja hankkeiden tai eri avustusten kautta. Aamu ja iltapäivätoiminta kaikille sitä tarvitseville koululaisille Kymmenes lukuvuosi Kymmenes lukuvuosi eli lisäopetus on tarkoitettu nuorille, joilla ei ole selkeitä tulevaisuuden suunnitelmia tai jotka haluavat parantaa perustietojaan ennen ammatinvalintaa, vahvistaa 12

16 itseluottamustaan, hankkia paremman opiskelutekniikan tai parantaa opiskelumotivaatiotaan. Kymmenes luokka on oppilaalle maksuton. Kruunupyyn kansanopiston Base Camp linja tarjoaa koulutusta nuorille, jotka ovat päässeet peruskoulutusta ja haluavat korottaa arvosanojaan ja ovat avoimia uusille haasteille ja seikkailuille. Koulutus on yksivuotinen ja vuoden aikana oppilas saa opetusta myös estraditaiteessa ja ulkoilmaelämässä. Ulkoilmaelämä on tärkeä osa koulutusta ja ohjelmaan kuuluu tunturivaellus Tärnabyssä, luistelua, melontaa, kiipeilyä ja yöpymistä ulkosalla. Kymppiluokalla on mahdollisuus panostaa niihin valmiuksiin, joita oppilas haluaa kehittää. Oppilas saa suorittaa työharjoittelunsa jossakin oppilaitoksessa ennen toisen asteen koulutuksen valintaa. Koulu seuraa oppilasta vielä koulutuksen päättymisen jälkeenkin. Uudenkaarlepyyn kristillisessä kansanopistossa teoriaopinnot on suunniteltu yksilöllisesti. Oppilaalle annetaan mahdollisuus korottaa peruskoulun päästötodistuksen arvosanoja yksittäisissä aineissa. Opinnot voivat olla ammatillisesti suuntautuneita. Ensi lukuvuonna on mahdollisuus musiikin teorian ja käytännön opintoihin. Koulu haluaa toimia seudun musiikkikoulutuksen välisenä sillanrakentajana. Lukuvuoteen sisältyy harjoittelujaksoja eri työpaikoissa tai ammatillisissa oppilaitoksissa ammatinvalinnan helpottamiseksi. Oppilailla on mahdollisuus asua oppilasasuntolassa ja oppia sitä kautta itsenäisiksi ja ottamaan vastuuta opinnoista ja itsestään. Koulu suojelee yksilöä ja antaa oppilaalle mahdollisuuden kehittyä monikulttuurisessa ympäristössä. Parantaa nuorten mahdollisuutta sopivaan koulutukseen sekä ehkäistä opintojen keskeytyminen. Antaa nuorille tukeva perusta jatko opinnoille sekä tukea ammatinvalinnassa. Turvataan kymmenennen lukuvuoden toimintaedellytykset. 2.3 Terveydenhuolto Kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen tulee hyväksyä yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatyölle, kouluterveydenhoidolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle hammashoidolle. Ne laaditaan yhteistyössä sosiaalitoimen ja opetustoimen kanssa Perusterveydenhuolto Kansanterveystyön toiminta ajatuksena on tarjota kaikille ihmisläheistä ja saumatonta perusterveydenhuoltoa sekä ehkäisevää terveydenhoitoa kohtuullisin kustannuksin. Se toteutetaan hoitoryhmävastuun ja aluejaon avulla. Kouluterveydenhoito ja neuvolatyö ovat 13

17 osa perusterveydenhuoltoa. Yhteistyötä tehdään sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa toteutettiin merkittävä organisaatiomuutos. Pietarsaaren kaupunki toimii nyt seudun sosiaali ja terveydenhuollon isäntäkuntana. Pietarsaaren kaupunki on työnantajana Pietarsaaren, Luodon, Pedersören kunnan ja Uudenkaarlepyyn sekä entisen MTHA:n koko sosiaali ja terveydenhuollon henkilöstölle. Kruunupyyn sosiaali ja terveydenhuollosta on huolehtinut lukien Kokkolan kaupunki isäntäkuntasopimuksen kautta. Terveystarkastukset ja terveysneuvonta järjestetään siten, että lapsilla, nuorilla ja vanhemmilla on mahdollisuus osallistua niihin. Lasten ja nuorten elin ja kehitysympäristöihin kiinnitetään huomiota. Tarvittaessa järjestetään moniammatillista terveysneuvontaa Erikoissairaanhoito Sosiaali ja terveysviraston erikoissairaanhoito koostuu seuraavista erikoisaloista: anestesiologia, naistentaudit ja synnytykset, lastentaudit, kirurgia, urologia, sisätaudit, kardiologia, neurologia, keuhkosairaudet, psykiatria, lastenpsykiatria, korva, nenä ja kurkkutaudit sekä radiologia. Sosiaali ja terveysviraston lastenpoliklinikka ja lastenosasto huolehtivat erityissairaanhoitoa tarvitsevista lapsista ja nuorista Neuvolat Sosiaali ja terveysministeriö ohjaa neuvolatoiminnan kehittämistä ja kunnat vastaavat varsinaisista palveluista. Äitiysneuvolat Äitiysneuvoloiden tehtävänä on edistää tulevien vanhempien sekä sikiön ja vastasyntyneen terveyttä ja hyvinvointia. Tuki on suunnattu koko perheelle. Neuvolassa keskustellaan parisuhteesta ja vanhemmuudesta, jossa isän roolilla ja hänen vastuullaan vanhempana on suuri merkitys. Neuvola tukee vanhempia heidän valmistautuessaan vanhemmuuteen ja lapsen mukanaan tuomiin muutoksiin sekä edistää terveellisiä elämäntapoja. Neuvolakäynneillä seurataan raskauden etenemistä ja mahdollisten ongelmien ilmetessä äiti lähetetään jatkohoitoon. Ensimmäisen äitiysneuvolakäynnin yhteydessä tehdään päihdeseulonta. Henkilöstöä koulutetaan ottamaan aihe puheeksi varhaisessa vaiheessa ja käyttämään mini interventiota. Ehkäisevällä toiminnalla ja varhaisella vuorovaikutuksella tuetaan vanhempien ja vastasyntyneen välistä yhteyttä. Vuorovaikutusta haittaavia tekijöitä voivat olla mm. raskausajan ja/tai synnytyksen jälkeinen masennus, aikaisemmat mielenterveysongelmat, päihteiden väärinkäyttö tai puutteet vanhemman omassa kasvuympäristössä. Tukena toimii moniammatillinen ryhmä, johon kuuluu psykologi, terveydenhoitaja/perhe ja psykoterapeutti sekä lastenpsykiatri. Vuodesta 2007 lukien on sosiaali ja terveysviraston äitiys ja lastenneuvoloissa käytetty masennusseulaa ja perheväkivallan seulontaa. Työ on sektorit ylittävää. 14

18 Lastenneuvolat Lastenneuvolan tehtävänä on edistää lapsen ja perheen terveyttä ja hyvinvointia sekä tasoittaa perheiden välisiä terveyseroja. Neuvolat seuraavat ja tukevat kouluikäisen lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Lisäksi neuvolat tukevat vanhempia turvallisen ja lapsimyönteisen kasvatuksen antamisessa, lapsen hyvässä huollossa, terveissä elämäntavoissa ja terveellisen kasvuympäristön tarjoamisessa. Neuvolat tukevat vanhempia myös heidän parisuhteessaan. Neuvolassa pyritään havaitsemaan lapsiperheiden ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarjoamaan tarvittavaa apua. Lastenneuvolat tekevät yhteistyötä muiden lapsiperheiden kanssa tekemisissä olevien ammattiryhmien kanssa. Tulevien vanhempien, sikiön ja vastasyntyneen hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen moniammatillisen ehkäisevän työn avulla. Ensimmäisen äitiysneuvolakäynnin yhteydessä tehdään päihde, masennus ja väkivaltaseulonta. Neuvolat seuraavat ja tukevat kouluikäisen lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Hyvän hammashoidon turvaaminen alueen lapsille ja nuorille Kouluterveydenhoito Kouluterveydenhoito on tarkoitettu perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitosten oppilaille ja sen tehtävänä on edistää oppilaiden terveyttä suun ja hampaiden terveys mukaan luettuna. On tärkeää, että kouluterveydenhoito huomaa oppilaan ja perheen tuen tarpeen ja tarvittaessa järjestää tuen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Terveyden ja turvallisuuden edistäminen lasten ja nuorten fyysisessä ja psykososiaalisessa opintoympäristössä sekä opetushenkilöstön ja oppilashuollon välisen yhteistyön edistäminen. Ehkäisevän terveydenhoidon edistämiseksi ja tuen tarpeen havaitsemiseksi varhaisessa vaiheessa aloitetaan koululääkärijärjestelmä uudelleen ja lisätään kouluterveydenhoitoa. Kodin ja koulun välinen hyvä yhteistyö asetetaan etusijalle Lasten ja nuorten vastaanotto Vastaanoton kohderyhmänä ovat 0 20 vuotiaat lapset ja nuoret sekä heidän vanhempansa. Työ on perhekeskeistä ja sitä tehdään yhteistyössä lapsen verkoston kanssa. Lasten ja nuorten vastaanotto on sektorien välistä avohuollon alueellista yhteistyötä. Vastaanotto 15

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Aikuisten vastuu ja välittäminen - kahdeksan tienviittaa terveyteen

Aikuisten vastuu ja välittäminen - kahdeksan tienviittaa terveyteen Aikuisten vastuu ja välittäminen - kahdeksan tienviittaa terveyteen Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku ohjelmajohtaja Maija Perho Hallitusohjelman kirjaukset Terveyden edistämisen (TEPO) ja Lasten,

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp

Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp LAUSUNTO Helsinki 22.01.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Eduskunta Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp Asia: Hallituksen esitys HE 341/2014 vp eduskunnalle

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot