Lasten ja nuorten hyvinvointi
|
|
- Anne Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lasten ja nuorten hyvinvointi Pietarsaaren, Kruunupyyn, Luodon, Uudenkaarlepyyn ja Pedersören kunnan suunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimisryhmä
2 Sisältö Esipuhe 1 1 Johdanto Lastensuojelun kehittämistyö ja haasteet Lasten ja nuorten oikeus hyvinvointiin ja turvallisuuteen Menestystekijät Nuorten ääni ja suuntaukset Pietarsaaren seudun lapsi ja nuorisokulttuurissa 8 2 Lasten ja nuorten kasvuolosuhteet ja hyvinvointi Päivähoito ja esikoulu Koulutoimi Koululaisten aamu ja iltapäivätoiminta Kymmenes lukuvuosi Terveydenhuolto Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Neuvolat Kouluterveydenhoito Lasten ja nuorten vastaanotto Syömishäiriöpoliklinikka Folkhälsanin nuorisopoliklinikka A klinikka Huumeiden käytön ehkäisy KASTE ohjelma 20 3 Kuntien nuorisopolitiikka Elinkeinokeskus Concordia Työ ja elinkeinotoimisto INTRO Retro After Eight Alueellinen nuorisoverstas Kulttuuri, liikunta ja vapaa aikatoiminta Seurakuntatoiminta Perheneuvola 27
3 3.6 Rikoksia ehkäisevä työ Ajankohtaiset tutkimukset ja hankkeet 29 4 Lastensuojelutarve seudulla Seudun lastensuojelutilasto Lapsen huostaanotto, ilmoitusvelvollisuus Lastensuojeluilmoituksen syy Jälkihuolto Perhetyöntekijä 33 5 Lastensuojeluun varattavat resurssit Lapsiperheiden taloudellinen tilanne 35 6 Lastensuojelun palvelujärjestelmä lastensuojelulain mukaisia tehtäviä varten 35 7 Lasten ja nuorten palveluja tuottavien hallintokuntien ja viranomaisten välinen yhteistyö Osaaminen ja täydennyskoulutus sektorien välisessä työssä 37 8 Seuranta ja arviointi 39 9 Viitteet Liitteet
4 Esipuhe Lastensuojelulain (417/2007) 12 :n mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on osa kunnan lakisääteistä toiminnan suunnittelun, toteuttamisen sekä arvioinnin vuosirytmiä. Suunnitelma on väline kunnanhallitusta, valtuustoa ja tarkastuslautakuntaa varten. Yhteistyölautakunta nimesi keväällä 2009 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten alueellinen hyvinvointisuunnitelma. Suunnitelma on Pietarsaaren, Kruunupyyn, Luodon, Uudenkaarlepyyn ja Pedersören kunnan yhteinen. Hankkeen osarahoittajana on elinkeinokeskus Concordian aluekeskusohjelma ja muu rahoitus tulee kunnista. Hankejohtaja on tehnyt selvitystyön, koostanut aineiston ja laatinut suunnitelman yhteistyössä kymmenen kertaa kokoontuneen työryhmän kanssa. Alueella on hyvät mahdollisuudet lasten ja nuorten hyvinvoinnin hyväksi tehtävän työn kehittämiseen. Lasten ja nuorten hyvinvointia ja heidän parissaan tehtävää ehkäisevää työtä voidaan kehittää hyödyntämällä alueella olevaa laajaa osaamista ja tarjolla olevia koulutusmahdollisuuksia sekä kuuntelemalla nuoria ja antamalla heille osallistumismahdollisuus. Työryhmä toteaa, että alueemme lasten ja nuorten hyvinvoinnissa on myös haasteita. Lastensuojelusuunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat kuntien viran ja toimenhaltijat. Luottamushenkilöt vastaavat riittävien resurssien varaamisesta. Lastensuojelun toiminta turvataan riittävän pätevän henkilöstön avulla. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää lastensuojelusuunnitelmatyön jatkamista alueellisella tasolla. Työryhmä ehdottaa eri toimenpiteitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämiseksi. Osa ehdotuksista on konkreettisia ja sidottu resursseihin, kun taas jotkut ehdotukset esitetään toimintaan liittyvinä painotuksina. Pedersören kunnassa 20. tammikuuta
5 Työryhmän jäsenet: Rolf Sundqvist, työryhmän puheenjohtaja, koulutoimenjohtaja, Pedersören kunta Gunhild Berger, sihteeri ja hankejohtaja Annika Snellman, lapsityönohjaaja, Pietarsaaren seudun seurakuntayhtymä Tomas Knuts, kaupunginsihteeri Uudenkaarlepyyn kaupunki Frej Stenman, ylikonstaapeli, Keski Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitos Arne Böhling, vapaa aikasihteeri Luodon kunta Marita Salmu, terveyskeskuslääkäri sosiaali ja terveysvirasto Inger Bjon, osastopäällikkö sosiaalikeskus, Pietarsaari (lokakuu) Susanne Hongell, sosiaaliterapeutti A klinikka Anita Jansson, ammatinvalintapsykologi työ ja elinkeinotoimisto Kaisa Karlström, vapaa ajan koordinaattori Kruunupyyn kunta 1 Johdanto Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa kehitetään eri hallinnonalojen välisenä yhteistyönä. Suunnitelman on määrä antaa päättäjille entistä selkeämpi kokonaiskuva lasten 2
6 ja nuorten kasvuolosuhteista ja hyvinvoinnista sekä työhön tarvittavista resursseista. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin hyväksi tehtävät toimenpiteet toteutetaan varhaisessa vaiheessa avohuollon tuen ja palvelujen turvin. Painopiste siirretään ehkäisevään lastensuojeluun. Nuorten osuus alueemme väestöstä on merkittävä. Luodossa 0 29 vuotiaan väestön osuus on 51 %, Pedersören kunnassa 45 %, Pietarsaaressa 35 %, Uudessakaarlepyyssä 36 % ja Kruunypyyssä 36 %. Alueen keskiarvo on 38 %, siis suurempi kuin maan kunnissa keskimäärin. Väestörakenteen ja huoltotarpeen tekijät edellyttävät nuorten osallisuutta ja heidän huomioon ottamistaan alueemme todellisena voimavarana. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus varmistetaan turvaamalla nuorten kansalaisaktiivisuus sekä koulutusmahdollisuudet ja työmarkkinoille pääsy. Se ehkäisee mahdollista syrjäytymistä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen on yhteiskunnassamme välttämätöntä. 3
7 Tiesitkö että: Alle 29 vuotiaiden nuorten lukumäärä alueellamme on eli 38 % väestöstä. (Tilastokeskus, Statistic Summary 37/2008) Alle 20 vuotiaiden työttömien nuorten lukumäärä alueellamme on 272. Alle 25 vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 203. ( ). Toimeentulotukea maksetaan alueellamme 791 taloudelle, yhteensä 1485 henkilölle. (Tilastokeskus, Statistic Summary 37/2008) Syrjäytymisvaarassa on alueellamme 200 nuorta. Syrjäytymisen aiheuttamat kustannukset saattavat olla jopa yli 200 miljoonaa euroa (Stakesin tutkimuksen mukaan). Nuoret pääsevät valvomattomiin seurantaloihin, joissa esiintyy alkoholin käyttöä. 4
8 Kiusaamisen vastainen KiVa Koulu ohjelma on onnistunut vähentämään kiusaamista kaikilla vuosikursseilla. Kiusatuksi tulemisen riski on jopa puolittunut ohjelmaan osallistuneissa kouluissa. Suomalaiset oppilaat menestyivät jälleen hyvin viimeisimmässä PISA tutkimuksessa, jossa tutkitaan 15 vuotiaiden oppimistuloksia. Pietarsaareen suunnitellaan KASTE ohjelmaan kuuluvaa resurssikoulua. Kruunupyyn kansanopiston Base Camp linja seuraa oppilaitaan vielä viisi vuotta opintojen päättymisen jälkeen. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan ruotsinkieliset nuoret tekevät vähemmän rikoksia kuin suomenkieliset nuoret. Internetiä käytetään usein nuorten järjestäytymiseen eri asioissa ja ajankohtaisissa ilmiöissä. Nuoret toimivat usein trendien edelläkävijöinä yhteiskunnassa. Monet nuoret kokevat, että heillä on vähäiset mahdollisuudet esittää mielipiteitään kuntien päättäjille. Nuorison alkoholinkäyttöön liittyy usein harhakäsitys, että muut samanikäiset juovat enemmän alkoholia kuin he todellisuudessa juovat. Muita yleisiä harhaluuloja ovat, että kavereiden vanhemmat suhtautuvat suvaitsevammin kotiintuloaikoihin tai tupakointiin tai että kaikki muut ovat aloittaneet seksielämän. 1.1 Lastensuojelun kehittämistyö ja haasteet Lasten huostaanotto on kallista yhteiskunnalle. Lastensuojelun tavoitteena on vähentää huostaanottojen määrää aloittamalla avohuollon tukitoimet mahdollisimman varhain. 5
9 Lapsen huostaanotosta aiheutuvat kustannukset Esimerkki: Pikku Pekka otetaan huostaan vuoden ikäisenä ja hän joutuu laitoshoitoon. Kustannus 200 /päivä = /vuosi. Kaksivuotiaasta kymmenvuotiaaksi Pekka on sijoitettuna perheeseen. Kustannus: 1000 /kk = x 8 = Palaa laitoshoitoon, jossa on 18 vuotiaaksi saakka. Kustannus Kokonaiskustannukset: Vuonna 2008 alueella oli 60 huostaan otettua lasta. 1.2 Lasten ja nuorten oikeus hyvinvointiin ja turvallisuuteen Uusi, voimaan tullut lastensuojelulaki jaetaan neljään toimenpidemuotoon. Ensimmäinen koskee yleisesti ehkäiseviä toimenpiteitä, jotka liittyvät lapsen kasvuolosuhteisiin ja yhteiskunnan palveluihin. Toinen muoto ovat avohuollon tukitoimet, joiden avulla perheelle annetaan riittävä tuki. Kolmas toimenpidemuoto on huostaanotto ja koskee oikeutta päättää lapsen siirtymisestä sosiaalihallinnon vastuulle. Neljäs muoto on jälkihuolto, joka tarkoittaa tukea huostaanoton päättymisen jälkeen. 6
10 Lastensuojelulain 7 :ssä säädetään, että kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja kunnan muiden viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Lisäksi niiden on välitettävä tietoa lasten ja nuorten kasvuoloista ja sosiaalisista ongelmista sekä annettava asiantuntija apua muille viranomaisille samoin kuin kunnan asukkaille ja kunnassa toimiville yhteisöille. Perustuslain 6 :n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Yleissopimus lapsen oikeuksista tuli voimaan Suomessa vuonna Yleissopimuksen keskeiset tavoitteet ja sisältö on ilmaistu kolmessa ydinkäsitteessä provision, protection ja participation, jotka velvoittavat sopimusvaltiot takaamaan lapsille ja nuorille seuraavan: 1) Osuus yhteiskunnan voimavaroista (provision). 2) Oikeus suojeluun ja hoivaan (protection). 3) Oikeus osallistua lasta itseään koskevaan päätöksentekoon sekä oikeus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen (participation). 1.3 Menestystekijät Asukkaamme edellyttävät nykyään hyviä ja tehokkaita palveluja sekä miellyttävää asuinympäristöä hyvin hoidetulla ja ulospäin suuntautuneella alueella. Sen vuoksi palveluja on tuotettava tehokkaasti yhteistyössä yli sektori ja kielirajojen ja kaikki voimavarat on otettava huomioon. Pitkällä aikavälillä on tärkeää, että työpaikkatarjontaa laajennetaan siten, että alue on houkutteleva asuinpaikka myös koulutetuille nuorillemme. Eräs alueen tärkeistä menestystekijöistä on se, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on tekemistä ja oma tehtävänsä ja että alueelle vasta muuttaneet ja maahanmuuttajat tuntevat itsensä tervetulleiksi ja osallisiksi ja löytävät oman paikkansa. Alueen vahvuuksia ovat kukoistava yhdistys ja seuratoiminta, elinvoimainen seurakuntatyö ja hyvä talkoohenki. Nuo tekijät edistävät voimakkaasti kasvuympäristön suotuisuutta. Vanhempien roolia kasvattajina vahvistetaan toimenpiteillä, jotka antavat perheelle mahdollisuuden tarjota lapsilleen ja nuorilleen turvallisen kasvuympäristön. Alueen nuoret nähdään voimavarana ja heidät otetaan huomioon. Perhe, koulu, vapaa aika ja työelämä tuovat elämään turvaa ja mielekkyyttä. 1.4 Nuorten ääni ja suuntaukset Pietarsaaren seudun lapsi ja nuorisokulttuurissa Alueen nuorten kanssa käydyissä keskusteluissa on ilmennyt mm. seuraavaa: 7
11 Mm. Internet ja muut sosiaaliset mediat ovat nykyään osa nuorten arkea ja yhteydenpito kavereiden ja ystävien kanssa eri foorumien kautta on tavallista. Nuorten itsensä mukaan kaikki nuoret käyttävät Internetiä vähintään 2 tuntia päivässä. Vaarana on, että nuoret valvovat iltaisin liian myöhään tietokoneen äärellä ja yöuni jää liian vähäiseksi. Nettikiusaaminen on yleistynyt, etenkin sellainen jossa joku lataa nettiin kuvia, joita muut kommentoivat. Tällaista kiusaamista esiintyy myös järjestäytyneessä muodossa. Koska Internetillä on nykyään niin keskeinen asema, saavat nuoret vähemmän oikeita kokemuksia. Nuoret kaipaavat IRL kokemuksia (= in real life). Ne eivät ole kovin yleisiä nykyään, vaan monet nuoret hakevat elämyksiä Internetistä. Nuorten itsensä mukaan psyykkiset ongelmat ovat nuorilla melko yleisiä. Internet vaikuttaa terveyteen, koska monet laiminlyövät yöuntaan netin käytön vuoksi. Tiedotusvälineet ja blogit määrittävät melko pitkälti sitä, millainen nuori on tai millainen hänen pitäisi olla. Etenkin muotitietoisille nuorille ovat muotiblogit tärkeitä. Yhä useammat nuoret ovat ulkonäkötietoisia. Anoreksia, epärealistiset ihanteet ja ulkonäkökeskeisyys ovat nykyään melko yleisiä ongelmia. Toisinaan terveydenhuollon henkilöstö ei ymmärrä nuorten ongelmia. Nuoret katsovat, että pikaruoan ja epämieluisaksi koetun kouluruoan vuoksi nuoret eivät syö kovin hyvin ja terveellisesti. Kouluruoan tulisi olla makuelämys. Nuoret kaipasivat panostusta kouluruoan makuun ja ulkonäköön. Kuntien kotisivuilla pitäisi olla foorumi, jolla voi kirjoittaa suoraan kunnallispoliitikoille. Nuoret eivät jaksa hakeutua virastoihin, jos heillä on ideoita tai halua vaikuttaa asioihin. Tapaamiset poliitikkojen kanssa voisivat olla hyväksi. Tarvitaan sekä nettikeskusteluja että tapaamisista silmästä silmään. On helpompaa vaikuttaa seurakunnissa kuin kunnissa. Ideoista ja ehdotuksista halutaan palautetta ja konkreettisia tuloksia. Yläasteiden ystäväoppilas järjestelmää voisi parantaa. Tupakan ja alkoholin käyttäjien ikä on laskenut. Kokeilu on yleistä jo vuotiaana. Huumeiden hankkiminen ei ole vaikeaa. Käyttö on lisääntynyt, minkä vuoksi voitaisiin toteuttaa Uskalla hankkeen tai Oxhamnin koulun Attityd hankkeen kaltaisia hankkeita, jotka voisivat olla jatkuvia. Pietarsaaren seudusta tulee edelläkävijä nuorten ajatusten ja ideoiden hyödyntämisessä. Löydettävä uusia foorumeja, hankkeita ja kanavia, joiden avulla alue voi hyödyntää nuorten kykyä ennakoida trendejä ja yhteiskunnan ilmiöitä. Koulutusta ja hankkeita siitä, miten nettiä voi käyttää turvallisesti sekä miten lisätään vanhempien tietoisuutta lasten ja nuorten arjesta Internetissä. Kunnat järjestävät tilaisuuksia, joissa nuoria kuullaan eri foorumeiden välityksellä. 8
12 Nuoret voivat vaikuttaa Internetin, poliitikkojen tapaamisen ja omien foorumiensa kautta. Siten seudusta voi tulla kaukonäköinen alue, joka hyödyntää ja kannustaa nuorten osallistumista. Maahanmuuttajalasten ja nuorten tarpeet otetaan paremmin huomioon. 2 Lasten ja nuorten kasvuolosuhteet ja hyvinvointi Lasten ja nuorten hyvinvoinnin perusta on perheen arjessa ja peruspalveluissa. Alueella on runsaasti lapsia ja on tärkeää huolehtia lapsiperheistä ja hyödyntää tuota resurssia sekä nykyistä että tulevaisuutta ajatellen. Seudun lapsilla on hyvät mahdollisuudet kasvaa turvallisissa olosuhteissa. Vanhemmille tarjotaan lasten päivähoitoa ja koulutusta, jota antaa hyvin koulutettu henkilöstö. Nuorilla on hyvät opiskelumahdollisuudet peruskoulun jälkeen, taloudellista tukea on saatavissa sekä opiskelua että asuntoa varten. Alueen asuinympäristö on hyvä, mutta lasten ja nuorten tarpeet on otettava huomioon asuinalueiden suunnittelussa. Lasten ja nuorten vapaa ajan harrastuksista on hyvä tarjonta kolmannen sektorin runsaan seuramäärän sekä kuntien järjestämien vapaa ajan harrastusten ansiosta. Seudulla on näpistelystä, peliriippuvuudesta sekä alkoholin ja huumeiden käytöstä aiheutuvia ongelmia sekä vanhempien että nuorten keskuudessa. Mirjam Kallandin (Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteeri) tekemän tutkimuksen mukaan huostaan otettujen lasten kuolleisuusriski on moninkertainen muihin lapsiin verrattuna. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvat lapset ovat kasvava ryhmä lastensuojelun piirissä. Arviolta joka viides nainen kokee fyysistä väkivaltaa nykyisessä parisuhteessaan. Sillä perusteella n lasta elää Suomessa väkivallan ja kauhun ilmapiirissä. Alueellamme ilmoitettiin poliisiviranomaiselle 49 perheväkivaltatapausta vuonna Perheväkivaltaa ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ehkäisemällä voidaan katkaista sukupolvelta toiselle siirtyvä väkivallan kierre. Koti, päivähoito ja koulu luovat yhdessä perustan lapsen kehittymiselle tasapainoiseksi kansalaiseksi. Koulupäivän jälkeen järjestetään aamu ja iltapäivätoimintaa ja kerhotoimintaa. Peruskoulun opetusryhmät eivät saa kasvaa liian suuriksi, kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän suhteen oltava nollatoleranssi. Kouluruokaan tarkoitetun määrärahan on oltava riittävä terveellisen ja ravitsevan koululounaan valmistamiseen. Kouluterveydenhoidossa on oltava riittävät resurssit huonosti voivien lasten huomaamiseen. 9
13 On kiinnitettävä huomiota lapsiin ja nuoriin, joilla ei ole vapaa ajan harrastuksia, jotta heidät saadaan osallistumaan. Pyrkimyksenä on, että kaikilla Pietarsaaren seudun lapsilla olisi jokin mieluisa harrastus. Lasten ja nuorten peruspalvelut 0 5 vuotiaat 6 12 vuotiaat vuotiaat vuotiaat Äitiys ja lastenneuvola Perusterveydenhuolto Hammashoito Päivähoito Avoin päivähoito Perusterveyden huolto Esikoulu/ iltapäiväkerho Koulu Kouluterveyden hoito Hammashoito Perusterveydenhuolto Koulu Kouluterveydenhoito Hammashoito Perusterveyden huolto Toisen asteen oppilaitos Kunnan ja kolmannen sektorin palvelut lapsille ja nuorille 0 5 vuotiaat 6 12 vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kuntien kulttuurija vapaa ajan toiminta Folkhälsanin ja kuntien puistotoiminta Seurakuntien lapsija perhetoiminta Kuntien kulttuuri ja vapaa ajan toiminta Urheiluseurat Nuorisoseurat Seurakuntien lapsitoiminta Kuntien kulttuuri ja vapaa ajan toiminta Urheiluseurat Nuorisoseurat Seurakuntien nuorisotoiminta Kuntien kulttuuri ja v apaa ajan toiminta Urheiluseurat Nuorisoseurat Seurakuntien nuorisotoiminta 2.1 Päivähoito ja esikoulu Ensisijainen vastuu lapsesta on vanhemmilla ja päivähoidon tehtävänä on tuon suhteen 10
14 tukeminen. Vanhempien ja päivähoidon välistä yhteistyötä on edistettävä. Lapsen kasvun ja kehityksen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että lapselle taataan pitkäaikaisia ja pysyviä suhteita myös päivähoidossa. Päivähoito kuuluu kodin ja koulun ohella lapsen tärkeimpiin kehitysympäristöihin. Suuri osa lapsista viettää arkisin päivähoidossa melkein koko valveillaoloaikansa. Pikkulasten kasvatus on tärkeä osa suomalaisten lasten kokemusmaailmaa. Tärkeiden emotionaalisten ja sosiaalisten valmiuksien kehitys alkaa varhaislapsuudessa. Hyvän alun saaminen elämälle ehkäisee noidankehää, joka perustuu puutteellisille sosiaalisille taidoille. Päivähoidon ja esikoulun tulee stimuloida ja kehittää lapsen sosiaalisia ja viestinnällisiä taitoja. Omahoitajamalli Lapsen silmin on työväline, jonka tavoitteena on, että päivähoidon alun tulee olla pienelle lapselle mahdollisimman turvallinen. Ohjelman perusperiaatteena on ongelmien ehkäisy ja lapsen terveen kasvun edistäminen siten, että lapsella on oma hoitaja jo päivähoidon alusta saakka. Turvallisen päivähoidon aloituksen edistämiseksi lapsen omahoitaja tekee ennen päivähoidon alkua kotikäynnin luodakseen perustan lapsen henkilökohtaisen kasvatussuunnitelman laatimiselle sekä kuullakseen vanhempien odotuksia ja kasvatusperiaatteita. Tämä luo hyvän suhteen päivähoitohenkilöstön ja vanhempien väliselle kasvatuskumppanuudelle. Luoto on suunnitellut koulutuksen Kelpo hankkeen puitteissa. Kaikki seudun 5 vuotiaat osallistuvat KEHU ohjelmaan. Menetelmä kartoittaa viisivuotiaiden kehitystasoa. Tavoitteena on tarjota varhaisessa vaiheessa tukea lapsen kehitykseen, mikäli sitä tarvitaan. Koulun aloittamiseen liittyvät vaikeudet vähenevät lapsen saadessa apua varhaisessa vaiheessa. Syrjäytymisvaarassa olevat lapset kyetään tunnistamaan jo päivähoidossa. Päivähoidon merkitys on erityisen tärkeä varhaisessa puuttumisessa ja tuen tarjoamisessa, koska lapsi saattaa viettää päivähoidossa jopa 10 tuntia päivästä. Esikouluopetuksella on suuri merkitys oppimisvaikeuksien ehkäisemisessä ja korjaamisessa ja sitä kautta syrjäytymisen ehkäisemisessä. Tämä edellyttää, että päivähoidossa on riittävästi erityislastentarhanopettajia. Erityislastentarhanopettaja tukee ja ohjaa henkilöstöä ja auttaa havaitsemaan vaikeudet ja ongelmat varhaisessa vaiheessa. Päivähoitohenkilöstön mahdollisuuksia vanhempien tukemiseen kasvatustehtävässä on vahvistettava. Varhainen puuttuminen on tärkeää tukitoimenpiteitä tarvitseville lapsille. Riittävä määrä erityislastentarhanopettajia on välttämätön sekä henkilöstön kouluttamisen että lapsen sosiaalisten ja viestinnällisten taitojen ammattimaisen tukemisen kannalta. Kulttuuri ja kielirajat ylittävä yhteistyö. 2.2 Koulutoimi 11
15 Yleisenä tavoitteena on luoda lapsille ja nuorille hyvät edellytykset hankkia hyvä alku elämälle. Se toteutuu hyvän peruskoulutuksen sekä edelleen hyvän lukiokoulutuksen tai toisen asteen koulutuksen avulla. Koulun oppilashuollon lähtökohtana tulee olla yksittäisen oppilaan tarpeet ja etu. Sen on tuettava sekä yksilöä että kouluyhteisöä ja perusedellytyksiä lapsen ja nuoren oppimiselle ja fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Koulun tehtävänä on tukea lasten ja nuorten kasvua riippumatta heidän kotiolosuhteistaan sekä lisättävä kouluhenkilöstön rohkeutta ottaa esille ongelmatilanteita keskusteltavaksi perheiden kanssa. Henkilöstöä koulutetaan tunnistamaan niiden perheiden lapset, joissa esiintyy päihteiden väärinkäyttöä, väkivaltaa, psyykkisiä sairauksia tai muita ongelmia, jotta asia voidaan ottaa puheeksi varhaisessa vaiheessa. Terveellisen ja turvallisen koulu ja oppimisympäristön luominen, mielenterveyden vaaliminen. Syrjäytymisen ehkäiseminen ja hyvinvoinnin edistäminen koulussa. Koulujen oppilashuoltoryhmien säännölliset tapaamiset. Ryhmään kuuluvat koulun rehtori, koulukuraattori, koulupsykologi, kouluterveydenhoidon edustaja, erityisopettaja sekä asianomainen luokanvalvoja. Sektorirajat ylittävä yhteistyö sekä yhteistyö kotien kanssa ovat erittäin tärkeitä samoin kuin varhaisten tukitoimien aloittaminen, kun oppilaalla on ongelmia Koululaisten aamu ja iltapäivätoiminta Toiminnan tavoitteena on antaa lapsille mahdollisuus osallistua valvottuun, turvalliseen ja monipuoliseen toimintaan ennen koulupäivää ja sen jälkeen. Kunnat järjestävät lakisääteistä aamu /iltapäivätoimintaa vuosikurssien 1 ja 2 oppilaille sekä erityisopetusta saaville vuosikurssien 3 9 oppilaille. Useat eri järjestöt ja kunta järjestävät vapaaehtoista iltapäivätoimintaa vuosikurssien 3 9 lapsille. Koti ja koulu yhdistys, seurakunnat, urheiluseurat, 4H, nuoriso ja kulttuuritoimistot sekä tarvittaessa myös kuntien sosiaaliyksiköt voivat järjestää iltapäivätoimintaa. Toimintaa varten voi hakea varoja hankkeiden tai eri avustusten kautta. Aamu ja iltapäivätoiminta kaikille sitä tarvitseville koululaisille Kymmenes lukuvuosi Kymmenes lukuvuosi eli lisäopetus on tarkoitettu nuorille, joilla ei ole selkeitä tulevaisuuden suunnitelmia tai jotka haluavat parantaa perustietojaan ennen ammatinvalintaa, vahvistaa 12
16 itseluottamustaan, hankkia paremman opiskelutekniikan tai parantaa opiskelumotivaatiotaan. Kymmenes luokka on oppilaalle maksuton. Kruunupyyn kansanopiston Base Camp linja tarjoaa koulutusta nuorille, jotka ovat päässeet peruskoulutusta ja haluavat korottaa arvosanojaan ja ovat avoimia uusille haasteille ja seikkailuille. Koulutus on yksivuotinen ja vuoden aikana oppilas saa opetusta myös estraditaiteessa ja ulkoilmaelämässä. Ulkoilmaelämä on tärkeä osa koulutusta ja ohjelmaan kuuluu tunturivaellus Tärnabyssä, luistelua, melontaa, kiipeilyä ja yöpymistä ulkosalla. Kymppiluokalla on mahdollisuus panostaa niihin valmiuksiin, joita oppilas haluaa kehittää. Oppilas saa suorittaa työharjoittelunsa jossakin oppilaitoksessa ennen toisen asteen koulutuksen valintaa. Koulu seuraa oppilasta vielä koulutuksen päättymisen jälkeenkin. Uudenkaarlepyyn kristillisessä kansanopistossa teoriaopinnot on suunniteltu yksilöllisesti. Oppilaalle annetaan mahdollisuus korottaa peruskoulun päästötodistuksen arvosanoja yksittäisissä aineissa. Opinnot voivat olla ammatillisesti suuntautuneita. Ensi lukuvuonna on mahdollisuus musiikin teorian ja käytännön opintoihin. Koulu haluaa toimia seudun musiikkikoulutuksen välisenä sillanrakentajana. Lukuvuoteen sisältyy harjoittelujaksoja eri työpaikoissa tai ammatillisissa oppilaitoksissa ammatinvalinnan helpottamiseksi. Oppilailla on mahdollisuus asua oppilasasuntolassa ja oppia sitä kautta itsenäisiksi ja ottamaan vastuuta opinnoista ja itsestään. Koulu suojelee yksilöä ja antaa oppilaalle mahdollisuuden kehittyä monikulttuurisessa ympäristössä. Parantaa nuorten mahdollisuutta sopivaan koulutukseen sekä ehkäistä opintojen keskeytyminen. Antaa nuorille tukeva perusta jatko opinnoille sekä tukea ammatinvalinnassa. Turvataan kymmenennen lukuvuoden toimintaedellytykset. 2.3 Terveydenhuolto Kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen tulee hyväksyä yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatyölle, kouluterveydenhoidolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle hammashoidolle. Ne laaditaan yhteistyössä sosiaalitoimen ja opetustoimen kanssa Perusterveydenhuolto Kansanterveystyön toiminta ajatuksena on tarjota kaikille ihmisläheistä ja saumatonta perusterveydenhuoltoa sekä ehkäisevää terveydenhoitoa kohtuullisin kustannuksin. Se toteutetaan hoitoryhmävastuun ja aluejaon avulla. Kouluterveydenhoito ja neuvolatyö ovat 13
17 osa perusterveydenhuoltoa. Yhteistyötä tehdään sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa toteutettiin merkittävä organisaatiomuutos. Pietarsaaren kaupunki toimii nyt seudun sosiaali ja terveydenhuollon isäntäkuntana. Pietarsaaren kaupunki on työnantajana Pietarsaaren, Luodon, Pedersören kunnan ja Uudenkaarlepyyn sekä entisen MTHA:n koko sosiaali ja terveydenhuollon henkilöstölle. Kruunupyyn sosiaali ja terveydenhuollosta on huolehtinut lukien Kokkolan kaupunki isäntäkuntasopimuksen kautta. Terveystarkastukset ja terveysneuvonta järjestetään siten, että lapsilla, nuorilla ja vanhemmilla on mahdollisuus osallistua niihin. Lasten ja nuorten elin ja kehitysympäristöihin kiinnitetään huomiota. Tarvittaessa järjestetään moniammatillista terveysneuvontaa Erikoissairaanhoito Sosiaali ja terveysviraston erikoissairaanhoito koostuu seuraavista erikoisaloista: anestesiologia, naistentaudit ja synnytykset, lastentaudit, kirurgia, urologia, sisätaudit, kardiologia, neurologia, keuhkosairaudet, psykiatria, lastenpsykiatria, korva, nenä ja kurkkutaudit sekä radiologia. Sosiaali ja terveysviraston lastenpoliklinikka ja lastenosasto huolehtivat erityissairaanhoitoa tarvitsevista lapsista ja nuorista Neuvolat Sosiaali ja terveysministeriö ohjaa neuvolatoiminnan kehittämistä ja kunnat vastaavat varsinaisista palveluista. Äitiysneuvolat Äitiysneuvoloiden tehtävänä on edistää tulevien vanhempien sekä sikiön ja vastasyntyneen terveyttä ja hyvinvointia. Tuki on suunnattu koko perheelle. Neuvolassa keskustellaan parisuhteesta ja vanhemmuudesta, jossa isän roolilla ja hänen vastuullaan vanhempana on suuri merkitys. Neuvola tukee vanhempia heidän valmistautuessaan vanhemmuuteen ja lapsen mukanaan tuomiin muutoksiin sekä edistää terveellisiä elämäntapoja. Neuvolakäynneillä seurataan raskauden etenemistä ja mahdollisten ongelmien ilmetessä äiti lähetetään jatkohoitoon. Ensimmäisen äitiysneuvolakäynnin yhteydessä tehdään päihdeseulonta. Henkilöstöä koulutetaan ottamaan aihe puheeksi varhaisessa vaiheessa ja käyttämään mini interventiota. Ehkäisevällä toiminnalla ja varhaisella vuorovaikutuksella tuetaan vanhempien ja vastasyntyneen välistä yhteyttä. Vuorovaikutusta haittaavia tekijöitä voivat olla mm. raskausajan ja/tai synnytyksen jälkeinen masennus, aikaisemmat mielenterveysongelmat, päihteiden väärinkäyttö tai puutteet vanhemman omassa kasvuympäristössä. Tukena toimii moniammatillinen ryhmä, johon kuuluu psykologi, terveydenhoitaja/perhe ja psykoterapeutti sekä lastenpsykiatri. Vuodesta 2007 lukien on sosiaali ja terveysviraston äitiys ja lastenneuvoloissa käytetty masennusseulaa ja perheväkivallan seulontaa. Työ on sektorit ylittävää. 14
18 Lastenneuvolat Lastenneuvolan tehtävänä on edistää lapsen ja perheen terveyttä ja hyvinvointia sekä tasoittaa perheiden välisiä terveyseroja. Neuvolat seuraavat ja tukevat kouluikäisen lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Lisäksi neuvolat tukevat vanhempia turvallisen ja lapsimyönteisen kasvatuksen antamisessa, lapsen hyvässä huollossa, terveissä elämäntavoissa ja terveellisen kasvuympäristön tarjoamisessa. Neuvolat tukevat vanhempia myös heidän parisuhteessaan. Neuvolassa pyritään havaitsemaan lapsiperheiden ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarjoamaan tarvittavaa apua. Lastenneuvolat tekevät yhteistyötä muiden lapsiperheiden kanssa tekemisissä olevien ammattiryhmien kanssa. Tulevien vanhempien, sikiön ja vastasyntyneen hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen moniammatillisen ehkäisevän työn avulla. Ensimmäisen äitiysneuvolakäynnin yhteydessä tehdään päihde, masennus ja väkivaltaseulonta. Neuvolat seuraavat ja tukevat kouluikäisen lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Hyvän hammashoidon turvaaminen alueen lapsille ja nuorille Kouluterveydenhoito Kouluterveydenhoito on tarkoitettu perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitosten oppilaille ja sen tehtävänä on edistää oppilaiden terveyttä suun ja hampaiden terveys mukaan luettuna. On tärkeää, että kouluterveydenhoito huomaa oppilaan ja perheen tuen tarpeen ja tarvittaessa järjestää tuen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Terveyden ja turvallisuuden edistäminen lasten ja nuorten fyysisessä ja psykososiaalisessa opintoympäristössä sekä opetushenkilöstön ja oppilashuollon välisen yhteistyön edistäminen. Ehkäisevän terveydenhoidon edistämiseksi ja tuen tarpeen havaitsemiseksi varhaisessa vaiheessa aloitetaan koululääkärijärjestelmä uudelleen ja lisätään kouluterveydenhoitoa. Kodin ja koulun välinen hyvä yhteistyö asetetaan etusijalle Lasten ja nuorten vastaanotto Vastaanoton kohderyhmänä ovat 0 20 vuotiaat lapset ja nuoret sekä heidän vanhempansa. Työ on perhekeskeistä ja sitä tehdään yhteistyössä lapsen verkoston kanssa. Lasten ja nuorten vastaanotto on sektorien välistä avohuollon alueellista yhteistyötä. Vastaanotto 15
19 tekee yhteistyötä päiväkodin, koulun, sosiaali ja terveydenhuollon sekä poliisin kanssa. Henkilöstö antaa puhelinneuvontaa vanhemmille ja yhteistyökumppaneille ja toimii ohjaajana ja konsulttina muille ammattiryhmille ja instituutioille. Vastaanotto selvittelee, diagnosoi ja hoitaa lasten ja nuorten psyykkisiä vaikeuksia ja sopeutumisongelmia sekä selvittelee kehityksen viivästymistä ja lastensuojeluasioita. Hoito koostuu sekä yksilöllisistä että perhekeskeisistä terapiamuodoista. Vastaanotto tarjoaa mm. perheinterventiota menetelmänä, jonka avulla voidaan ottaa lasten tilanne paremmin huomioon perheissä, joita on kohdannut vaikea psyykkinen tai fyysinen sairaus, alkoholiongelma, avioero tai kuolema. Lapsen ja nuoren psyykkisen kehityksen ja terveyden tukeminen varhaisessa vaiheessa ehkäisevän työn ja tiedottamisen avulla, vanhempien tukeminen esim. vauvatoiminnan ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen, perhekoulun, perheintervention, verkostotyön ja muiden sektorien kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Valmiuksien kehittäminen psyykkisten ja sosiaalisten vaikeuksien selvittelyä ja diagnosointia varten sekä terapian tarjoaminen lapsille, nuorille ja heidän perheilleen Syömishäiriöpoliklinikka Syömishäiriöpoliklinikka on Pietarsaaren seudun syömishäiriöpotilaille tarkoitettu erityispoliklinikka. Poliklinikka ottaa vastaan vuotiaita syömishäiriöstä kärsiviä potilaita, jotka tulevat lähetteellä tai ilmoittautuvat itse. Hoitomalli perustuu sekä kehon että mielen (psyyken) hoitoon. Lääkäri ja sairaanhoitajakäynnin sisältävän selvittelyjakson jälkeen tehdään diagnoosi ja laaditaan henkilökohtainen hoitosuunnitelma yhdessä potilaan ja hänen perheensä kanssa. Hoidon tavoitteena on: nälkiintymisen, ahmimisen ja oksentelun lopettaminen. riittävän ja säännöllisen ruokailun aloittaminen. opetella löytämään uusia tapoja käsitellä tunteita ja olla käyttämättä ruokaa ongelmanratkaisukeinona. luoda parempi itsetunto ja itseluottamus ja oppia asettamaan rajoja. oppia ymmärtämään ja hoitamaan vuorovaikutusta ja suhteita muihin. Paviljonki on klinikan uusi päiväyksikkö, joka tarjoaa tehostettua ryhmähoitoa syömishäiriöpotilaille. Päiväyksikössä nuori voi aloittaa syömishäiriönsä haastamisen henkilöstön tuella ja avulla. Hoitoon sisältyy henkilöstön ruokailujen aikana tarjoaman tuen lisäksi henkilökohtaisia terapiakeskusteluja, fysioterapiaa ja eri harrastusryhmiä, esim. taideterapiaa, kehontuntemusta, rentoutusta, keskustelua ryhmässä eri aiheista sekä ruoanlaittoryhmä. 16
20 Syömishäiriöongelmista kärsivien nuorten varhainen havaitseminen ja hoito. Integroitu hoito, ts. sama poliklinikka tarjoaa apua sekä ruumiillisiin että psyykkisiin ongelmiin, jotka liittyvät syömishäiriöön. Hyvä yhteistyö perheiden ja kouluterveydenhoidon kanssa. Tulevat panostukset yhdessä kouluterveydenhoidon kanssa ovat hankkeita, jotka ehkäisevät nuorten syömishäiriöitä. Hoitomalln kehittäminen, jotta voidaan tarjota riittävän tehokasta hoitoa vaikeaan syömishäiriöön sairastuneille nuorille (esim. päiväosasto) Folkhälsanin nuorisopoliklinikka Nuorisopoliklinikkaa ylläpitää Folkhälsan Botnia Ab, jolta sosiaali ja terveysvirasto ostaa palveluja. Sopimus päivitetään vuosittain. Toiminta on suunnattu lähinnä vuotiaille nuorille ja on avohoidon yksikkö, jonka tehtävänä on neuvoa, tukea ja hoitaa. Tarkoituksena on edistää nuorten psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä terveys ja elämäntilannetta. Yhteistyö koulujen, oppilashuoltohenkilöstön ja muiden hoitolaitosten kanssa on erittäin tärkeää. Nuoret voivat tulla nuorisopoliklinikalle myös oma aloitteisesti ilman lähetettä. Yleisimmät syyt avun hakemiselle ovat masennus ja ahdistusoireet sekä kriisit oman identiteetin kehittymisessä. Nuorisopoliklinikalla asiakas saa diagnoosin, koska hoitotiimiin kuuluu konsultoiva lääkäri. Yksikkö luo hoitosuhteen, joka voi olla avuksi ja tukena nuoren persoonan ja tunneelämän kehityksessä. Nuoruusiän kriisit ja konfliktit saattavat olla rakentavia ja luovia, jos nuorelle annetaan mahdollisuus työstää niitä ammattilaisen ohjauksessa A klinikka A klinikka on mm. alkoholin, huumausaineiden ja lääkkeiden käyttäjien sekä peliriippuvuudesta kärsivien avohoidon yksikkö. Myös omaiset otetaan tarvittaessa mukaan hoitoon. Palvelut on tarkoitettu myös lapsille ja nuorille. A klinikka tiedottaa ja antaa koulutusta ja sillä on mahdollisuus konsultointiin ja työnohjaukseen. Toiminta alueena on koko Pietarsaaren seutu sekä Oravainen. Asiakas hakeutuu hoitoon oma aloitteisesti tai hoitoonohjauksen kautta. Hoitoonohjaus voi tapahtua kuraattorin, sosiaalitoimien, poliisin tai muiden kanavien kautta, koska työ on sektorit ylittävää. Hoitoa annetaan yksilöllisesti tai pari tai ryhmäterapiassa. Hoitomenetelminä käytetään lähinnä kognitiivista ja narratiivista terapiaa sekä 17
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain
LisätiedotEtsivä ja ehkäisevä nuorisotyö
Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotMitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja
1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotMoniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden
LisätiedotAAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotLasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?
Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten
Lisätiedot0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850
TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään
LisätiedotKempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016
Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja
LisätiedotNäkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa
Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa 30.11.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Moniammatillisuus oppilashuollossa Lakisääteistä
LisätiedotYli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki
Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat
LisätiedotYhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori
Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-
LisätiedotOpiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit
Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
Lisätiedot1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa
Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan
LisätiedotMuonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 30.11.2016 2 Sisällys 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet 3 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu
LisätiedotLIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET
LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta
LisätiedotElinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset
Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa
LisätiedotNuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu
Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotLastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä
Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotRovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013
Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus
LisätiedotRovaniemen lapset ja perheet
Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),
LisätiedotTuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville
Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen
LisätiedotMonialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa
Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere
LisätiedotKELPO- muutosta kaivataan
KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN
1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen
LisätiedotLAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ- PROSESSI HYVINVOINTI JA SEN JOHTAMINEN MUODOSTUVAN MAAKUNNAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET LAPE
LisätiedotVälittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari
Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi
LisätiedotKohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotMuutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.
OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN
LisätiedotNUORISSA ON TULEVAISUUS!
NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä
LisätiedotHyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi
Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut remonttiin
Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)
LisätiedotOtsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola
Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,
LisätiedotKouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa
Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen
LisätiedotKOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET
KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotHyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä
Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
LisätiedotTaustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013
Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää
LisätiedotUudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla
Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 15.5.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi
LisätiedotPaltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto
2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS
LisätiedotROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA
ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA ROMANITYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN Kauhajoen kaupunginhallitus kokouksessaan 13.5.2002 135 päättänyt perustaa romaniasiain työryhmän. Romanityöryhmän jäsenet:
LisätiedotKoulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen
Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin
LisätiedotKuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa
Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen
LisätiedotLasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotOPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS
OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotLapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte
Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte 16.8.2018 Jaana Tervo, THL Lapsen oikeuksien sopimus Lapset ovat toimijoita joilla on omia oikeuksia:
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotPäijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson
Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee
LisätiedotLapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki
Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä
LisätiedotETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla
Keravan nuorisopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla 16.3.2017 Etsivän nuorisotyön asiakkaat NEET-nuoret ovat etsivän nuorisotyön tyypillistä kohderyhmää ikä 16-29
LisätiedotLastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa
Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari 28.3.2011 sosiaalihuollon ylitarkastaja, KL Sari Husa Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat (POL) 28.3.2011 1 Yhteinen
LisätiedotMoniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä
Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan
LisätiedotMiten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen Koulupudokkuuden ehkäisy
Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen 22.5.2012 Koulupudokkuuden ehkäisy Arja Kukkonen, ohjauspalveluiden päällikkö Opetusvirasto, nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotHyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.
Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2012 Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.2009 Taina Hussi Lastensuojelu on kaikkien lasten suojelua Helsingin lasten
LisätiedotLIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta
LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotKanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin
Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin tähden
Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotSosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta
Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE KOHTI LAPSIYSTÄVÄLLISTÄ MAAKUNTAA! Maria Kaisa Aula Hankejohtaja, LAPE (STM), @AulaMK #lapemuutos LAPSI - JA PERHELÄHTÖISYYS VALTAVIRTAISTUU
LisätiedotVarhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
LisätiedotYhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle
Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Kokkola 20.9.2018 Opiskeluhuoltoa toteutetaan Ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä
LisätiedotKoulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi
Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...
LisätiedotTulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM
Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotMitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff
Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.
LisätiedotKainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara
Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani
LisätiedotKuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012
Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:
LisätiedotPirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla
h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen
LisätiedotJOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä
JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotHyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään
Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotPerhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla
Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Yhtenä Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) -muutosohjelman keskeisenä tavoitteena on ollut painopisteen siirtäminen korjaavasta
LisätiedotSisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg
Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä
LisätiedotOpettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu
Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia
LisätiedotVarhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita
Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotYhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry
Yhteiset työvälineemme Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Uusi laki kokoaa yhteen lainsäädännössä
LisätiedotLAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA
LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi
LisätiedotRaaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1
Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä
Lisätiedot