Kirsi Järvelä ja Satu Kiema NUORTEN MASENNUS JA ITSETUHOISUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirsi Järvelä ja Satu Kiema NUORTEN MASENNUS JA ITSETUHOISUUS"

Transkriptio

1 Kirsi Järvelä ja Satu Kiema NUORTEN MASENNUS JA ITSETUHOISUUS Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Lokakuu 2008

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Sosiaali ja terveysalan yksikkö Koulutusohjelma Hoitotyön koulutusohjelma Työn nimi Nuorten masennus ja itsetuhoisuus Työn ohjaaja THM, KT Hiironen Marja-Liisa Aika Syyskuu 2008 Työelämäohjaaja Keski-Pohjanmaan keskussairaala, Osastonhoitaja Tenkku Terttu Tekijä/tekijät Järvelä Kirsi Kiema Satu Sivumäärä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nuorten masennuksen ja itsetuhoisen käyttäytymisen esiintyvyyttä, masennuksen oireita ja masennuksen hoito keinoista sekä nuorten tietoisuutta eri mielenterveyspalveluista. Tutkimus oli kvantitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, johon sisältyi 22 monivalintakysymystä ja kolme avointa kysymystä. 200 kyselylomakkeesta palautui 183. Vastausprosentti oli 91,5 %. Tulokset analysoitiin SPSS for Windows -ohjelmalla. Vastaajina olivat vuotiaat nuoret. Tulosten mukaan masennusta ja itsetuhoista käyttäytymistä ei esiinny nuorilla paljon, mutta naiset ovat masentuneempia ja satuttavat itseään enemmän mitä miehet. Masennuksen oireita on vähän ja niitä murto-osalla. Nuoret saavat helpotusta masennukseen mm. kavereista, viiltelystä ja päihteiden käytöstä. Auttavat asiat voivat toisaalta pahentaa nuoren oloa. Pieni osa nuorista tietää oman kunnan mielenterveyspalveluista, yleensä mielenterveyspalveluista ja Kenuti internet sivustosta. Toivottavasti tämä tutkimus herättää hoitajat kiinnittämään huomiota nuorten mielenterveysongelmiin ja työtapojen kehittämiseen tulevaisuudessa. Asiasanat masennus, itsetuhoinen käyttäytyminen, viiltely, itsemurha, nuoruusikä

3 ABSTRACT Department Department of Health Care and Social Services Date September 2008 Degree Programme Degree Programme in Nursing Title of Thesis Young People s Depression and Suicidal Behaviour Instructor Hiironen Marja-Liisa Master of Science Authors Järvelä Kirsi Kiema Satu Advisor Tenkku Terttu, Head Nurse, Central Ostrobothnia Central Hospital Number of Pages The aim of this thesis was to explore young people's depression and suicidal behavior, prevalence, symptoms of depression, and what matters are helpful to depression, as well as how young people become aware of various mental health services. The study was quantitative. Data was collected from structured questionnaires, which included 22 multiple-choice questions and three open questions. 183 returned to the questionnaire of the 200. Response rate was 91.5 %. The results were analyzed by SPSS for Windows program. Respondents were teens aged between 13 to 18. The results indicate that depression and suicidal behavior do not occur among young people a lot, but women are depressed and hurt themselves more than men. Young people had a fraction part of symptoms of depression. Young people get relief depression from friends, self-cutting and intoxicants use. ON the other hand relieving matters can make young people feel worse. A small proportion of young people know their own municipal mental health services and Kenuti internet site. Hopefully, this study raises the nurses to pay attention to young people's mental health problems to work in ordet to develop methods in the future. Keywords depression, suicidal behaviour, self-cutting, suicide, adolescence

4 TIIVISTELMÄ JOHDANTO HISTORIALLISET LÄHTÖKOHDAT JA ELEMENTIT Mielenterveys historiassa Terveyden perusteet historiassa Mielenterveys nykyaikana ja nuorten ongelmat LAIT MIELENTERVEYSTYÖSSÄ Lastensuojelulaki ja mielenterveyslaki Alaikäisen hoito NUOREN PSYYKKINEN OIREILU Nuoruusiän kehitys ja kasvuun vaikuttavat seikat Nuoruuden vaiheet NUOREN MIELENTERVEYS YKSILÖLLISENÄ VOIMAVARANA JA EETTISYYS HOITOTYÖSSÄ Mielenterveyden voimavarat Mielenterveyden edistäminen ja nuoruusiän häiriöt Eettisyys mielenterveystyössä NUOREN MASENNUS Varhaisnuoruuden mielenterveyshäiriöiden kehittyminen ja mielenterveyshäiriöiden vaikuttavat tekijät Masennuksen ilmeneminen ja tutkiminen Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy Masennuksen oireet ja erotusdiagnostiikka Masennuksen hoito Terveyspalvelujen käyttö ja depression ennustemerkitys aikuisuuden mielenterveydelle ITSENSÄ SATUTTAMINEN NUORUUSIÄSSÄ Nuoren itsetuhoisuus Itsensä viiltelyn määritteleminen ja ennaltaehkäisy Itsensä viiltämis- tai polttamistapahtuma ja itseään viiltelevät nuoret Hoito Epidemiologiaa itsemurha-ajatuksista ja teoista Itsemurhariskin tunnistaminen ja ehkäisy Itsemurhakäyttäytymisen hoito OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET TUTKIMUSMENTELMÄ JA AINEISTO Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimuksen suorittaminen Luotettavuus Tutkimusaineiston analysointi... 35

5 9 TUTKIMUSTULOKSET Taustatiedot Masennuksen esiintyvyys nuorilla ja avun saaminen Itsensä satuttamisen esiintyvyys ja avun saaminen Mielenterveyspalvelut nuorille TUTKIMUSTULOSTEN YHTEENVETO POHDINTA LÄHTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3

6 1 JOHDANTO 1900-luvulta masennus on jatkuvasti lisääntynyt. Tämä saattaa osaltaan johtua siitä, että tieto on lisääntynyt, ihmiset hakevat helpommin apua ja puhutaan enemmän luvulla opittiin hoitamaan joitakin masennusoireita luvulla kehitettiin lääkkeitä, jotka olivat tarkoitettuja masennukseen ja sen oireiden hoitoon. (Gustavson 2006.) Kun ihminen tuntee itsensä alavireiseksi, se ei ole sama asia kuin depressio eli masennus. Vaikea masennus iskee silloin kun on riittävästi erilaisia tekijöitä, mutta se voi myös alkaa itsestään ilman ulkoisia tekijöitä. Nuorten masennus ja itsensä viiltely alkaa nuoren pahasta olosta. Nuori irtautuu silloin lapsuudesta ja puberteetti alkaa. Mieli on nuorella sekasorron vallassa ja kaikki on uutta ja ihmeellistä. Puberteetista alkaa psyykkisten ja fyysisten muutosten vaihe. Nuoruusikä sijoittuu ikävuoden välille. (Gustavson 2006; Aalto-Setälä ja Marttunen 2007.) Mielenterveyshäiriöistä kärsii joka viides nuori, häiriöiden varhainen tunnistaminen ja hoito ovat tärkeitä. Suurimmillaan vakava masennus on nuoruusiässä. Nuoruusiässä sitä esiintyy noin 5-10 %:lla. Nuoruus ei etene johdonmukaisesti ja yksilöllisiä kehityseroja on, joten häiriöiden tunnistaminen on vaikeaa. (Aalto-Setälä ja Marttunen 2007; Marttunen 2005, 813.) Masennusta ei esiinny vain jossain tietyssä yhteiskuntaluokassa, vaan sitä on kaikenlaisilla ihmisillä jokaisessa yhteiskuntaluokassa. Nuoren vaikeassa masennuksessa esiintyy persoonallisuuden muutoksia, itsemurha-ajatuksia ja jopa itsemurhayrityksiä. (Honkasalo 2002; Gustavson 2006.) Viiltelyä tapahtuu nuoruusiässä ja osalle se jää kokeiluksi, mutta pienelle osalle siitä voi tulla tapa hallita omia tunnetiloja ja käsitellä elämäntapahtumia. Itsensäviiltelyä esiintyy nuorilla noin %:lla. Yleiseen tietoon Suomessa viiltely on tullut vasta viime vuosina tunnettujen henkilöiden kautta, esimerkiksi Prinsessa Diana, Angelina Jolie ja Christina Ricci. (Honkasalo 2002; Rissanen 2003, 5; Rissanen, Kylmä, Hintikka, Honkalampi, Tolmunen ja Laukkanen 2006; Aalberg ja Siimes 2007.)

7 2 Tämän opinnäytetyön lähtökohtana on tutkijoiden kiinnostus nuorten masennukseen ja pahaan oloon Kokkolassa. Työelämästä saimme myös kiinnostusta aiheeseemme ja kysymyksiä, jotka heitä askarruttavat. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää vuotiaiden nuorten omia kokemia ja tekemiä havaintoja elämästään. Kyselyn avulla työelämä kontaktimme saa tietoutta nuorten tilanteesta kouluissa. Tutkimus rakentuu määrällisen tutkimusotteen mukaan. Nuorten hyvinvointi on haaste hoitajille, johon hoitohenkilökunnan tulisi kiinnittää huomiota. Nuorten masennus ja pahaolo on laaja kokonaisuus, joka vaatii hoitohenkilökunnalta tietoa ja taitoa.

8 3 1 HISTORIALLISET LÄHTÖKOHDAT JA ELEMENTIT 1.1 Mielenterveys historiassa Kreikkalais-roomalaisessa antiikissa ihmistä tarkasteltiin jakamattomana kokonaisuutena. Ihmisen sielua ja ruumista pidettiin toisistaan erottamattomina. Tuolloin jo kuvattiin ihmisen terveysongelmia, myös mielen sairauksien näkökulmasta. Nykyään voidaan sanoa, että antiikin terveysnäkemys oli ennalta ehkäisevä ja yksilöllinen. Antiikin terveydenhoidossa korostui itsehoito, mikä käy ilmi aikalaistoteamuksesta: Henkilön tulisi huolehtia itsestään ja hänen tulisi vanhentua ilman kipuja ja sairauksia (Noppari, Kiiltomäki ja Pesonen 2007, 14.) Maagisen ajattelun aikaan uskottiin henkimaailmaan, hyviin ja pahoihin henkiin. Mielisairauksien uskottiin silloin johtuvan riivaavien henkien eli demonien asettumisesta ihmiseen. Eri yhteisöjen tietäjät tai shamaanit kykenivät olemaan yhteydessä henkimaailmaan ja he pystyivät auttamaan pahan hengen riivaamia ihmisiä karkottamalla tai lepyttämällä pahoja henkiä loitsuin, uhrein ja rituaalein. (Saarelainen, Stengård ja Vuori-Kemilä 2000, 24.) Antiikin uskonnollisten ja maallisten parantamisoppien rinnakkaiselo järkkyi lopullisesti, kun kristinusko syntyi. Ruumiillisiin sairauksiin alettiin liittää synti ja sielun parantaminen. Sairauksien katsottiin olevan palkka ihmisten synneistä tai syntyneen demonien vaikutusvallasta ihmisiin. Kristinuskon myötä sielullinen terveys alettiin määritellä ruumiillisen terveyden avulla, silloin papeista tuli lääkitsemisentaidon auktoriteetteja, koska he ainoastaan saattoivat toimia Jumalan parantavan voiman edustajina maan päällä. Kristitty saattoi papillisen tahon ohella turvautua sairauksissaan maalliseen apuun. Lääketieteen kehittymisen myötä, myöhäiskeskiajalla, maallinen lääkintätaito alkoi irtaantua hengellisestä ja kristillisille oppineille jäi lähinnä tehtäväksi valvoa lääketieteen eettisiä kysymyksiä. Kirkko perusti keskiajalla lukuisia luostareissa toimivia vierasmajoja, eli hospitaaleja, joissa mielisairaat saivat edes jossain määrin inhimillistä kohtelua. Vuonna 1396 tiedetään Turussa toimineen Pyhän Hengen hospitaali, jossa hoidettiin mielisairaita. (Saarelainen ym. 2000, 24; Noppari ym. 2007, 14.)

9 4 Biologinen ja lääketieteellinen malli alkoi yleistyä luonnontieteellisen maailmankuvan myötä. Mielisairaus ymmärrettiin lääketieteen näkökulmasta sairaudeksi, vaikka hoito- ja parannuskeinoja ei ollut. Mielisairautta pidettiin toivottomana ja parantumattomana tilana ihmisellä. Seilin saarella vuonna 1755 Suomen ensimmäiseen mielisairaalaan tulivat potilaan mukana ruumisarkut, silloin ei ollut toivoa poispääsystä saarelta. (Saarelainen ym. 2000, 25.) 1.2 Terveyden perusteet historiassa Galenos yhdisti maineikkaasti eri koulukuntaoppien terveysperusteet, teoreettiset ajatukset säilyivät 1600-luvulle asti. Teoria sisälsi ajatukset, että ihminen ei ole koskaan täysin terve, vaikka häntä ei määritellä toisaalta sairaaksikaan. Galenos säilytti teoriassa antiikin yksilölähtöisen terveys ja sairaus-käsityksen. Antiikin kokonaisvaltainen ihmis- ja terveyskäsitys alettiin menettää lopullisesti tulevina vuosisatoina ja 1600-luvulla humanistinen lääketiede korosti antiikin tekstien tuntemusta kehittäessä uutta lääketiedettä luvulta lähtien alkoi korostua tapa erottaa mieli/sielu tai psyyke ihmisruumiista. (Noppari 2007, 15.) Mielisairaus-käsite otettiin käyttöön luvun vaihteessa lääketieteellisenä terminä ja sairauden ilmentäjänä. Sitä ennen mielisairautta ei diagnosoitu omaksi ryhmäkseen asetus Suomessa määräsi kunnat huolehtimaan köyhistä ja mielisairaista, jolloin se merkitsi mielisairasosastojen perustamista kunnalliskoteihin luvulla Sigmund Freudilla oli elämäntyö psykiatrian parissa ja hän toi ihmismielen terveyden ja sairauden tarkasteluun jälleen itseään subjektina kokevan ja ymmärtävän ihmisen luvulla mielisairasosastot olivat suljettuja karuja eristyslaitoksia, joissa hoitona olivat kuumat ja kylmät kylvyt, ja työterapia, joissa tehtiin erilaisia hoitokokeiluja, kuten tartuttamalla potilaisiin malariaa tai pitämällä heitä tiukoissa kääreissä liikkumattomina tai unilääkkeiden avulla vuorokausien mittaisessa unessa. Myöhemmin kuvaan tulivat insuliini- ja sähkösokkihoidot ja lobotomialeikkaukset luvulta mielenterveys alettiin mieltää yksilöllisyyden ohella myös kansanterveydelliseksi tekijäksi. Mielenterveyshäiriöiden tehokas hoito tuli 1950-luvulla psyykelääkkeiden keksimisen myötä luvulla otettiin käyttöön biopsykologinen termi, keinoksi tarkastella ihmistä kokonaisuutena systeemiteoreettisesta lähtökohdasta. Mielenterveyden häiriö termi otettiin käyttöön 1980-luvulla. Laajasisällöllisesti

10 5 se tarkoittaa monenlaisia psyykkisiä häiriöitä, syistä ja vaikeusasteesta riippumatta. (Saareilainen ym. 2000, 25 26; Noppari ym. 2007, 15, 46.) 1.3 Mielenterveys nykyaikana ja nuorten ongelmat Nykyään mielenterveystyössä on vahvistunut kokonaisvaltaisen terveyden ja ihmiskäsityksen tavoittelu. Ihmisen mielenterveys on osa ihmisen kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvää elämää. Ihminen elää vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Ihmistä halutaan katsoa kokonaisvaltaisesti. Ihminen on fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja hengellinen kokonaisuus. Ihminen omaksuu normit ja arvot ja identiteetti rakentuu jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Ihmisen nykyisellä elämäntilanteella ja elämänhistorian tapahtumilla, kuten perhevuorovaikutuksella, kasvatuksella, kasvuoloilla ja kehitykseen kuuluvilla elämänkriiseillä on olennainen merkitys ihmisen kehitykselle, mielenterveydelle ja mielenterveysongelmien synnyille. (Saarelainen ym. 2000,13; Noppari ym. 2007, 16.) Nuorisopsykiatriset häiriöt ovat muiden psyykkisten häiriöiden tavoin kulttuuriin ja historialliseen aikaan sidottuja. Nuorten impulsiivinen käytös on lisääntynyt, koska yhä useammilla nuorilla on vaikeuksia tulla toimeen itsensä ja ympäristönsä kanssa. Noin neljännes suomalaisista nuorista kärsii mielenterveyden oireilusta ja noin 8 %:lla nämä ongelmat ovat vakavia. Terveyden uhkina ovat turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet, kuten mielenterveysongelmat ja sosiaalisen kehityksen häiriintyminen. Yhteiskunnan ja sosiaalisen ympäristön suuret muutokset vaikuttavat nuoren kasvuun ja kehitykseen. Tiedotusvälineet ja yhteiskunnassa korostuva kilpailu ovat yhteydessä nuorten psykososiaalisen pahoinvoinnin lisääntymiseen. (Friis, Eirola ja Mannonen 2004, 12, 95.)

11 6 2 LAIT MIELENTERVEYSTYÖSSÄ 2.1 Lastensuojelulaki ja mielenterveyslaki Lastensuojelulaki on osa sosiaalilainsäädäntöä. Lastensuojelulaissa lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan ympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelulain mukaan lapsi on alle 18-vuotias ja nuori on alle 21-vuotias. Kotikunnalla on lastensuojelun järjestämisvelvollisuus. Nuoren oma mielipide ja toivomus on otettava huomioon, kun etua selvitetään. Huoltajan lisäksi on nuorella, 15 -vuotta täyttäneellä oikeus käyttää puhevaltaansa häntä koskevissa asioissa. Sosiaalityöntekijä valvoo edun toteutumista nuorilla. (Friis ym. 2004, 82.) Terveydenhuollon järjestämisestä säädetään kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa. Kunnilla on näiden mukaan terveyspalvelujen järjestämisvastuu ja erikoissairaanhoidon kuntain kuntayhtymällä. Mielenterveyslaki ja laki potilaan asemasta ja oikeuksista ovat terveydenhuollon erityislakeja. Kansanterveyslain mukaan kunnan tulee järjestää mm. kansanterveystyöhön kuuluvat terveysneuvonta, sairaankuljetus, hammashuolto ja opiskelevien terveydenhuolto. Erikoissairaanhoitolain mukaan sairaanhoitopiirin on järjestettävä lääketieteen erikoisalojen mukaisia sairauden ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon ja lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia palveluja. Näitä erikoisaloja ovat lasten- ja nuortenpsykiatria. (Friis ym. 2004, 83.) Mielenterveyslaissa mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkistä hyvinvointia, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä, myös mielisairauksien ja erilaisten mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. (Friis ym. 2004, 83.) 2.2 Alaikäisen hoito Alaikäinen voidaan määrätä hoitoon vasten tahtoaan. Alaikäisen tahdosta riippumattoman hoidon edellytyksiä ovat, että hän on mielisairauden tai vakavan mielenterveyden häiriön vuoksi hoidon tarpeessa. Ja hoitamatta jättäminen pahentaisi sairautta tai vakavasti vaaran-

12 7 taisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan tai muiden ihmisten terveyttä ja turvallisuutta. Tahdosta riippumattomaan hoitoon alaikäinen voidaan ottaa huoltajien suostumuksesta että vastoin heidän suostumustaan. Huoltajilla tulee kuitenkin olla mahdollisuus tulla kuulluksi joko suullisesti tai kirjallisesti ennen hoitoon määräämistä. Hoito pitää järjestää yksikössä, jossa siihen on edellytykset ja valmiudet. (Friis ym. 2004, 84.) Lain 7 käsittelee alaikäisen potilaan asemaa. Lapsen mielipide on selvitettävä silloin ja jos lapsi/nuori ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämän hoidosta, niin häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä. (Friis ym. 2004, 84.)

13 8 3 NUOREN PSYYKKINEN OIREILU 3.1 Nuoruusiän kehitys ja kasvuun vaikuttavat seikat Nuoruus alkaa puberteetista, joka ajoittuu ikävuosiin Puberteetin fyysisten muutosten tullessa nuorilla näkyviin, silloin nuoruusikä käynnistyy koko voimallaan. Nuoruudella tarkoitetaan elämänvaihetta. Nuoruus määritelläänkin siirtymävaiheeksi aikuisuuteen. Joka viides nuori kärsii mielenterveyshäiriöstä. Yleisiä mielenterveysongelmia nuorilla ovat mieliala-, ahdistuneisuus-, käytös- ja päihdehäiriöt. Nuorta tulee hoitaa ja arvioida aina kokonaisvaltaisesti ja sen tekee hoitoalan ammattilainen. (Aaltonen, Ojanen, Vihunen ja Vilèn 2003,14 15; Aalto-Setälä ja Marttunen 2007; Oulun yliopisto 2007.) Autonomia on nuoruusiän keskeinen päämäärä. Nuoren ikäkauteen kuuluu erilaisia kehitystehtäviä, joita ovat irtautuminen omista vanhemmista, turvautuminen omiin ikätovereihin, sopeutuminen omaan minäkuvaan ja fyysisiin muutoksiin sekä oman seksuaalisen identiteetin jäsentäminen. Apua irtaantumiseen nuori saa kavereilta ja erilaisista nuorisokulttuureista. Ryhmässä nuoret voivat kyseenalaistaa vanhempien merkitystä. Kaveriporukkaan kuuluminen on tärkeä apu omanarvontunnossa ja sisäisen tasapainon kannalta. Nuoruusiän loppupuolella kiinteytyy aikuisen persoonallisuus. Nuoruusikää kokoava tekijä liittyy identiteetin muodostamiseen. Identiteettikriisi nuorilla sijoittuu noin vuosien välille. Silloin nuori on herkimmillään erilaisille ongelmille. Tavallisia piirteitä nuoren käyttäytymisessä ja toiminnassa on, että hän vertailee ja kritisoi itseään. Minäkuvansa kautta nuori tulkitsee kokemuksiaan ja syventää itsetuntemustaan. Nuoruusvuosien minäkäsityksen muuttumisen edellytyksiä ovat vaihtelevat kokemukset ja erilaiset roolit, mielekkäät suoritukset, vapautuminen ahdistuksesta ja erilaisista ympäristön paineista. Voimakkaat muutokset johtuvat usein jostain traumaattisesta kokemuksesta. (Brummer ja Enckell 2005, 48 49; Laukkanen, Marttunen, Miettinen ja Pietikäinen 2006; Aalto-Setälä ja Marttunen 2007; Oulun yliopisto 2007.) Nuorelle kehittyy itsestään minäkäsitys, joka on käsitys itsestään ja mikä on nuorelle tärkeää elämässä ja mihin nuori olettaa pystyvänsä. Itsearvostus liittyy minäkäsitykseen, eli kykyyn ajatella itsestään myönteisesti. Ihminen arvostaa silloin itseään yksilönä sekä itsenäisenä ja olemassaoloon oikeutettuna ihmisenä. Minäkäsitys liittyy myös itsetuntemuk-

14 9 seen. Itsetuntemus syventää elämän merkityksen ja psyyken toiminnan ymmärtämistä. Nuorelle itsetuntemukseen liittyy kokemuksellisuuden kolme ulottuvuutta, ajatteleminen (kognitiivinen), tunteminen (emotionaalinen) ja tahtominen (toiminta ja tarpeet). (Noppari ym. 2007, 21.) Nuoren kasvuun ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä on monia. Niitä ovat kypsyminen, jonka taustalla on perimä ja ympäristö, sekä nuoren oma aktiivisuus. Nuorella tulee olla vapautta ja vastuuta sekä turvalliset rajat. Vahvuuksia ovat positiivinen käsitys itsestä, selkeä käsitys maailmasta ja siitä, että henkiset arvot ovat kohdallaan, perheen tuki, itsenäistyminen, ystävät, seurustelu, opiskelu ja omat työkokemukset. Uhkia kehitykselle ovat kielteiset käsitykset itsestä, henkiset arvot ovat ristiriidassa, kehitystehtävien epäonnistuneet ratkaisut, sosiaalisten suhteiden paineet ja kavereiden kielteinen vaikutus nuoren elämään ja nuoreen, vanhemmat takertuvat nuoreen liikaa, päihteiden käyttö, väkivaltaisuus ja rikollisuus. (Aaltonen ym. 2003, 15; Friis ym. 2004, 46.) Nuoruuden kehitykseen liittyy psyykkinen prosessi, jonka kulku voi vaihdella. Prosessi näkyy ulospäin nuorella eri tavoin: joko tasaisena, vaihtelevasti kuohuvana ja tasaisena, kovasti kuohuvana, kehityksen välttämisenä tai suorana hyppynä aikuisuuteen. Kolme viimeistä ovat selvimpiä merkkejä siitä, että nuoren kehitys on vaikeuksissa ja nuori saattaa tarvita apua. Kuohuva kehitys voi ilmetä käytöshäiriönä, epäsosiaalisuutena ja päihteiden väärinkäyttönä, näihin tulisi puuttua varhaisessa vaiheessa. Jos oireet kestävät pitkään, ei nuori välttämättä selviydy arkisista tehtävistään enää, silloin terveydenhuollon henkilön tulee puuttua niihin. Yhteiskunta vaikuttaa osaltaan nuoren sukupuoli-identiteettiin. Yksilö tulkitsee sukupuolirooleja soveltaen niitä itseensä, eli yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat sisältöön. (Friis ym. 2004, 49; Oulun yliopisto 2007.) 3.2 Nuoruuden vaiheet Marttunen ja Rantanen (2001) tutkimuksessa nuoruusikä jaetaan kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen on varhaisnuoruus joka ajoittuu fyysisen puberteetin käynnistämisen ikävuosiin 12 14, niin sanottuun murrosikään. Toinen vaihe on varsinainen nuoruus, joka sijoittuu vuosiin ja kolmantena on jälkinuoruus tai myöhäismurrosikä, joka sijoittuu ikävuosiin (Aalto-Setälä ja Marttunen 2007; Koistinen, Ruuskanen ja Surakka 2005, 81.)

15 10 Varhaismurrosikä alkaa puberteettikehityksen myötä ja se kestää tärkeimmän tavoitteen saavuttamiseen asti eli sukukypsyyteen. Ajanjakson tärkein kehitystehtävä on muutos suhteessa omaan kehoon, kun oma kehonkuva muuttuu. Varhaisnuoruudessa puberteetin käynnistyminen aiheuttaa eräänlaisen katkoksen minän kehitykseen. Erilaiset muutokset hämmentävät nuorta ja nuorella on suurempi tarve intimiteettiin kuin lapsuudessa. Nuori varoo paljastamasta ajatuksiaan ja tekemisiään muille aikuisille. Kielletään voimakkaat tunteet ja nuori ulkoistaa tapahtumia puolustaakseen psyykkistä minäänsä. Varsinaisessa murrosiässä nuori alkaa sopeutua muuttuneeseen kehonkuvaansa ja omat sisäiset ristiriidat ovat vähentyneet. Nuoren itsenäistyminen jatkuu ja muutosta tapahtuu suhteessa omiin vanhempiin. Erilaiset harrastukset ovat nuoren mielenkiinnon kohde, kokeillaan erilaisia rooleja etsiessä omaa minuutta. Tässä vaiheessa nuori irtautuu omista vanhemmistaan ja alkaa itsenäistyä. Tässä ikävaiheessa nuori on myös erityisen haavoittuva erokokemuksille. (Friis ym. 2004, 46; Koistinen ym. 2005, 81; Oulun yliopisto 2007.)

16 11 4 NUOREN MIELENTERVEYS YKSILÖLLISENÄ VOIMAVARANA JA EETTISYYS HOITOTYÖSSÄ 4.1 Mielenterveyden voimavarat Nuoren mielenterveyden voimavarojen uusiutuminen on yleensä huomaamatonta ja myönteistä. Nuori oppii vähitellen hallitsemaan tunteitaan, tyydyttämään tarpeitaan ja hallitsemaan toimintojaan. Nuoren mielenterveyden voimavaroja rakentavat arkipäivän asiat luontaisessa sosiaalisessa ympäristössä. Mielenterveyden voimavara alkaa jo lapsuudesta, lähtökohta on hoiva, rakkaus ja kasvatus. (Koistinen ym. 2005, 316.) Mielenterveyden myönteisiä voimavaroja ovat pysyvät ja merkitykselliset ihmissuhteet, hyvä itsetunto, uteliaisuus elämään ja luottamus tulevaisuuteen. Myönteiset asiat nuoren elämässä vähentävät riskiolosuhteiden vaikutusta, rakentavat minäkuvaa, tukevat ihmissuhteita, auttavat nuorta solmimaan uusia ihmissuhteita ja avaavat erilaisia mahdollisuuksia nuoren elämässä. Mielenterveyden myönteisiä voimavaroja tulee edistää ja tukea nuoren elämässä. (Koistinen ym. 2005, 316.) 4.2 Mielenterveyden edistäminen ja nuoruusiän häiriöt Nuorten mielenterveyttä voi ymmärtää tarkastelemalla heidän elintapojaan. Mielenterveys on osa nuorten tervettä kehitystä. Mielenterveyden edistämisessä tulee huomioida mielenterveyden voimavarana nuoren ruumiillinen olemus ja fyysinen kehitys. Mielenterveyttä rakentava voimavara on nuoren elämässä perhe ja yhteisö. On myös tuettava positiivista sosiaalisaatioprosessia ja toimivien yhteisöjen kehitystä, kuten yhteiskunnan vaikutusta nuoreen. Mielenterveyden voimavarana on nuoren ehjä identiteetti ja vankka persoonallisuuden rakenne. Tärkeää on nuorelle riittävän hyvä ympäristö mielenterveyden voimavarana. Nuorten mielenterveys muodostuu biologisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden pohjalta. (Friis ym. 2004, 34; Koistinen ym. 2005, ) Mielenterveyden häiriöt yleistyvät nuoruusiässä, noin neljänneksellä nuorista on diagnosoitu jokin mielenterveydenhäiriö. Nuoruusiän yleisin mielenterveyden häiriö on vakava

17 12 masennustila. Sen osuus kaikista masennushäiriöistä on 85 %:a. Varsinkin nuorten kohdalla tulee muistaa, että mahdolliset ongelmat ovat kauaskantoisia, sillä ne vaikuttavat kehitykseen, toverisuhteisiin ja koulussa selviytymiseen. (Friis ym. 2004, 34; Koistinen ym. 2005, ) 4.3 Eettisyys mielenterveystyössä Mielenterveyshoitotyön lähtökohta on eettisesti korkeatasoinen hoito, potilaan ihmisarvoa ja -oikeuksia kunnioittavat sekä itsemääräämisoikeutta tukevat terveyspalvelut perusterveydenhuollossa. Eettisen osaamisen neljä eri komponenttia ovat eettinen herkkyys, motivaatio, ongelmanratkaisutaito ja toimeenpanotaito. Eettinen herkkyys tarkoittaa mielenterveystyöntekijän kykyä huomioida asiakkaan tarpeet, oikeudet ja velvollisuudet sekä mielenterveystyön erityispiirteet. Eettinen motivaatio tarkoittaa sitä, että motivoitunut työntekijä tuntee oman alansa arvoperustan ja yhteiskuntavastuun. Mielenterveystyöhön kuuluu eettinen ongelmanratkaisutaito. Se tarkoittaa sitä, että työntekijä huomioi, millainen ratkaisu on oikeudenmukainen ja kaikkien osapuolten tarpeista huolehtiva ja millainen toimintavaihtoehto on eettisesti ja moraalisesti oikein. Eettinen toimeenpanotaito on työntekijöiden rohkeutta toimia sosiaalisten normien vastaisestikin, kun ne koetaan vääriksi. (Noppari ym. 2007, )

18 13 5 NUOREN MASENNUS 5.1 Varhaisnuoruuden mielenterveyshäiriöiden kehittyminen ja mielenterveyshäiriöiden vaikuttavat tekijät Masennus on nykyaikaisen ja kiireisen yhteiskunnan sairaus ja paineet ovat lisääntyneet erityisesti lasten ja nuorten elämässä. Masennusta voi esiintyä erilaisissa yhteiskuntaluokissa, kaikenlaisilla ihmisillä. Varsinkin luovat ja herkät ihmiset ovat erityisen alttiita masennukselle. Nuorilla oirekuva vaihtelee iän ja kehitystason mukaan. Masennus on vaaraksi sydämen terveydelle, se rasittaa sydäntä ja lisää sydänperäisen kuoleman riskiä. (Honkasalo 2002; Friis ym. 2004, 114; Masennus 2005b.) Kysymys, miksi nuoret masentuvat, on moninainen ja syitä yleensä on monia. Yleensä ollaan sitä mieltä, että vakavan masennuksen juuri on jokin hyvin traumaattinen kokemus, jokin mitä on koettu lapsuudessa. Kokemus on jäänyt syvälle mielen syövereihin. Kokemus voi olla esimerkiksi: menetykset, hylätyksi tuleminen ja hylätyksi tulemisen pelko, perheolot, suuret elämänmuutokset, seksuaalinen hyväksikäyttö, rangaistus- ja pettymyselämykset, sosiaalisen tuen puute ja koulukiusaaminen. Ympäristön paineet voivat altistaa masennukselle. Nuori kokee, että hänen on oltava kaunis, laiha ja menestyvä. Kehityspsykologiset tekijät myös muokkaavat kuvaa. Nuoren tulisi olla valmis kasvamaan aikuiseksi. Kulttuuri korostaa liiaksi murrosiässä tapahtuvaa itsenäistymistä, mikä saattaa pahentaa herkkää vaihetta elävän nuoren tilannetta. Nämä psyykkiset kokemukset aktivoituvat yleensä jonkin akuutin kriisitilanteen yhteydessä. Jos noidankehää ei pysty purkamaan omalla järkeilyllä tai terapeutin avustuksella, on vakava masennus silloin huonosti parannettavissa. (Siimes 2000, 13 14; Suomalainen 2008.) Masennus on tapa reagoida psyykkiseen kipuun ja pahoinvointiin. Myönteiset elämänmuutokset ja erilaiset vastoinkäymiset voivat aiheuttaa masennusta. Vääristynyt käytös voi laukaista masennuksen, esimerkiksi yrittää aina miellyttää muita eikä ajattele koskaan itseään. Toisinaan voi olla että masennukselle ei ole mitään syytä. Ihmisellä voi olla kaikki ulkoisesti hyvin, mutta hän on silti masentunut koko ajan. Ihminen voi olla myös masentunut ilman, että hän tiedostaa tilaansa ja oireet eivät välttämättä näy läheisille. Nuoruusiässä

19 14 masennuksen syitä ovat voimakkaat kehityskriisit, liian kovat kehityshaasteet ja liian negatiivinen minäkuva, traumaattiset kokemukset, ihmisiltä opittu tapa reagoida vaikeisiin tilanteisiin, yksinäisyys ja turvattomuus, tiedon puute ja tulevaisuuden pelot, vammaisuus tai muu krooninen sairaus, oire jostain muusta mielenterveyden sairaudesta. Ikä vaikuttaa masennuksen ilmenemismuotoihin. Kehittymiseen vaikuttavia perintötekijöitä ovat geenit, jotka jokainen saa synnyinlahjana vanhemmiltaan. Luonteenpiirteet, jotka voivat vaikuttaa vakavaan masennukseen joko positiivisesti tai negatiivisesti. Somaattiset sairaudet, jotka voivat johtaa vakavaan masennukseen puhjetessaan yllättäen. Yhtä syytä ei kannata tulkita masennuksen tekijäksi, koska masennuksen perimmäistä syytä ei kuitenkaan tiedetä. (Vartiovaara 2000, 132; Cobain 2001; Siimes 2000, 15 16; Siimes 2001,15; Honkasalo 2002; Aaltonen ym. 2003, 261; Brummer ja Enckell 2005, ) Mielenterveyshäiriöt ovat varhaisnuoruudessa yleisempiä pojilla kuin tytöillä, mutta tytöillä masennustiloja esiintyy enemmän nuoruusiässä. Masennustilaan liittyy noin 40 %:lla jokin muu samanaikainen psyykkinen häiriö. Häiriöiden oirekuvassa on ikäspesifisiä eroja. Käytös- ja tarkkaavaisuushäiriötä on yleisesti enemmän varhaisnuoruudessa, kun nuoruusiästä lähtien varhaiseen aikuisuuteen asti ovat tavallisia ahdistuneisuus-, mielialaja päihdehäiriöt. Mitä vakavampi häiriö, niin sitä todennäköisemmin häiriö jatkuu aikuisikään. Nuoren vakavaan masennustilaan liittyy kohonnut itsemurhariski. Itsemurhan tehneistä nuorista %:lla on edeltävä vakava masennustila. (Aalto-Setälä ja Marttunen 2007; Kunnamo, Alenius, Hermanson, Jousimaa, Teikari ja Varonen 2008, 1203.) 5.2 Masennuksen ilmeneminen ja tutkiminen Masennusta on erilaisia muotoja, hetkellinen masennus kuuluu normaaliin tunne-elämään. Sitten on masentunut mieliala, joka tarkoittaa pysyväksi muuttunutta tunnevirettä ja voi olla kestoltaan viikoista vuosiin. On myös masennusoireyhtymä eli masennustila. Masennus ilmenee monella eri tavalla esimerkiksi tunteina, ajatuksina tai ruumiillisina oireina. Masentunutta ihmistä mikään ei kiinnosta, hän on väsynyt ja apea. Toisilla masennus voi ilmetä välinpitämättömyytenä ja toisilla taas ahdistuneisuutena. Jotkut ovat kuin pystyyn kuolleita ja toiset taas vain itkevät. Masennus on aaltoliikettä, välillä on ihan normaalia ja sitten taas syöksyy alakulon syövereihin. Masennus pilaa ihmisen jokapäiväisen elämän, ihminen ei silloin jaksa iloita mistään ja on hyvin väsynyt. Päivittäiset asiat tuntuvat ylitse-

20 15 pääsemättömiltä. Kun on todella masentunut, niin ihminen voi silloin jäädä koko päiväksi sänkyyn, koska ei jaksa pukea vaatteita ylleen. Masennukseen kuuluu myös elämänkipinän hiipuminen, silloin ei jaksa innostua mistään eikä tehdä mitään. (Haarasilta ja Marttunen 2000; Honkasalo 2002; Luhtasaari 2002, ) Varhaisnuoruudessa (12-16-vuotias) nuori voi olla masentunut, ei ole kiinnostunut uusista asioista tai kaverisuhteistaan. Pitää arvioida nuoren ikää vastaava kehitysvaihe. Nuori on väsynyt ja voimaton, nuori on kyllästynyt ja omissa oloissaan, ei hyväksy apua eikä ota kontaktia, hänen käsityksensä tulevaisuudesta voi olla pessimistinen ja nuori saattaa kehittää itselleen roolin. Tämän ikäisillä on itsetuhoajatuksia ja itsemurhayrityksiä. Sen vuoksi selvitetään nuoren ajatukset ja tuntemukset sekä perhesuhteet. Haastatellaan koulun työntekijöitä ja nuoren ystäviä. Suljetaan pois somaattinen sairaus ja selvitetään päihteiden ja huumeiden käyttö ja psyykkinen häiriö, kuten poikkeava käytös, tunne-elämä ja ajatusmaailma. Olemukseltaan nuori ja lapsi on usein onneton ja surkea. Somaattinen sairaus voi aiheuttaa mielenterveysongelmia nuorilla. Hän voi kieltää sairauden, eristäytyy, tuntee syyllisyyttä ja erilaisuutta. Psykoosin kaltaisessa masennuksessa nuori tuntee usein tulleensa väärin kohdelluksi, tai hän voi kokea voimakasta syyllisyyttä asioista, joihin hän ei ole voinut vaikuttaa. Masennus liittyy fyysisiin sairauksiin, muihin psyykkisiin häiriöihin, oppimishäiriöihin, elämän suuriin menetyksiin ja traumoihin. Tavoitteena on tunnistaa hyvissä ajoin lapsen ja nuoren depressio, jonka oireet ovat hyvin monimuotoisia. (Brummer ja Enckell 2005, 221; Friis ym. 2004, ; Metsärinne 2007; Kunnamo ym. 2008, 1187.) Diagnostiikassa ja hoidossa lastenpsykiatrinen tutkimus tai konsultaatio on usein tarpeen. Tärkeitä nuorten masennuksen ilmenemisessä on erilaiset vastaanotot, neuvolat tai kouluterveydenhuollot ja kuraattorit. Silloin pitää haastatella nuorta, vanhempia, opettajaa ja kavereita. Kun lasta haastatellaan, on tarpeellista kysyä suoraan häneltä masennuksen oireista tai itsemurhavaarasta. Lapsen myöntäessä itsemurha-aikeet, kannattaa kysyä, ovatko vanhemmat tietoisia lapsen pahasta olosta ja itsemurhavaarasta. Haastattelun lisäksi tulee tarkkailla lapsen olemusta ja lapsen ja vanhempien välistä vuorovaikutusta. Lasten masennusta tutkittaessa ja hoidettaessa tulee kartoittaa koko perheen tilanne. Kouluikäisten lasten ja nuorten masennuksen kartoittamisessa apuna voi käyttää kyselylomakkeita, kuten Children`s Depression Inventory (CDI). (Kunnamo ym. 2008, 1188.)

21 Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy Mielenterveysosaamisen lisääminen neuvoloissa, kouluissa ja kotihoidossa on yksi keino edistää väestön mielenterveyttä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää lasten ja nuorten hyvinvointiin, koska masentuneiden vanhempien lapsilla on moninkertainen riski sairastua masennukseen ennen aikuisikää. Psykososiaaliset ongelmat vanhemmilla vievät voimavaroja vanhemmuudelta ja heikentävät lapsen ja vanhemman välisen turvallisen kiintymyssuhteen kehittymistä. Tämä altistaa lapsen ja nuoren erilaisille stressi- ja traumakokemuksille, jotka vaikuttavat aikuisiän psyykkiseen ja somaattiseen terveyteen, stressin säätelykykyyn sekä aivojen toimintaan. Vanhempien mielenterveysongelmien ja vuorovaikutusongelmien tunnistaminen ja hoito palvelevat lapsen ja nuoren kehityksellisiä tarpeita ja vähentävät riskiä myöhempään psyykkiseen ja fyysiseen oireiluun %:lla nuorista aikuisista on sairastanut elämänsä aikana toimintakykyä haittaavan masennusjakson. Nuorten masennustilat lisäävät muiden mielenterveyshäiriöiden riskiä myöhemmällä nuoruusiällä ja varhaisaikuisuudessa. (Kuosmanen, Melartin, Pelkonen, Peräkoski, Kumpuniemi ja Vuorilehto 2007, 10.) Nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy alkaa ensisijaisesti muiden ihmisten antamasta positiivisesta palautteesta ja välittämisestä. Masennuksen puhkeamiselta suojaavat hyvät ja turvalliset ihmissuhteet. Vanhemmilta, muilta aikuisilta ja ystäviltä saatu tuki voi suojata masennukselta ja auttaa toipumisessa. Nuorten masennusta hoidettaessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen, koska nuorilla masennus voi aiheuttaa kauaskantoisia ongelmia. Tärkeää on myös hyvä hoito ja jatkohoidon turvaaminen. Nuorilla ennaltaehkäisyssä on hyvä olla kouluterveydenhoitaja, ystävät, päivystys, koulukuraattori tai jokin muu terveydenhuollon ammattilainen. Hoito alkaa huolien ja kokemusten kuulemisesta. Ennaltaehkäisyä on jo se, että huomioidaan riittävän ajoissa stressaavat elämäntilanteet ja asiakasta ohjataan lepoon, rentoutukseen ja voimavarojen vahvistamiseen. Tärkeää on masennuksen tunnistaminen sekä, että nuori ottaa avun vastaan ja hyväksyy ongelmansa riittävän ajoissa. (Haarasilta ja Marttunen 2000; Aaltonen ym. 2003, 262; Noppari ym. 2007,197, 202.)

22 Masennuksen oireet ja erotusdiagnostiikka Masennuksen oireita ovat toivottomuuden tunne, unihäiriöt, syyllisyydentunteet, itkuisuus, väsymys tai ei nuku ollenkaan, ruokahalun muutokset, äkilliset painon muutokset kumpaankin suuntaan, keskittymisvaikeudet, arvottomuuden tunne, tyhjyyden tunne, ihmisten vältteleminen, muiden asiat eivät jaksa kiinnostaa tai koskettaa, ärtyisyys, vihamielisyys, opiskelumotivaatio on hukassa, itsetuho ajatukset ja teot, säryt ja kivut, esimerkiksi jatkuva päänsärky tai toistuvat vatsakivut, pelkotilat ja paniikkikohtaukset, nuori vähättelee itseään olen ruma ja ajattelee kuolemaa, kirjoittaa ja puhuu siitä. Lisääntynyt päihteiden käyttö voi ilmentää masennukseen liittyvää levottomuutta. Myös koulukiusaaja voi kärsiä masennuksesta. Erityisesti tytöillä on irrallisia seksisuhteita, joista jää paha olo. Pojilla erityisesti voi esiintyä aikaisempaan verrattuna epätyypillistä epäsosiaalista käyttäytymistä, pikkurikollisuutta ja ilkivaltaa. Masennukseen liittyvät ahdistuksen tunteet voivat olla niin voimakkaita, että nuori hakeutuu muiden seuraan pitääkseen itsellään siedettävän olon. Masennuksen oireet heijastuvat yleensä koulutyöhön ja yleensä depression oireet havaitaankin koulussa. Keskittymisvaikeudet voivat vaikeuttaa oppimista ja asioiden omaksumista, joka saattaa johtaa epäonnistumiseen ja koulusta pois jättäytymiseen tai luokassa häiritsemiseen. Pojat oireilevat käytösongelmilla ja tytöt vetäytyvät luokassa. (Haarasilta ja Marttunen 2000; Honkasalo 2002; Metsärinne 2006.) Masennuksen diagnosointi ja oireet ovat: 1. Masentunut mieliala, tunnevire on suurimmanosan aikaa alakuloinen. 2. Mielihyvän menetys, jolloin ei koe mielihyvää eikä tyydytystä, jotka ovat sitä aiemmin tuottaneet. 3 Uupumus, on koko ajan väsynyt. 4. Itseluottamuksen ja itsearvostuksen menetys, luottamus omaan kykyynsä selviytyä on heikentynyt ja ihminen on menettänyt arvonsa omissa silmissään. 5. Perusteettomat ja kohtuuttomat itsesyytökset, kritisoi ja väheksyy itseään. 6. Toistuvat kuolemaan, itsemurhaan liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen. 7. Keskittymisvaikeudet. 8. Psykomotoriset muutokset, eli ihmisen hidastuneisuus ja kiihtyneisyys. 9. Unihäiriöt, nukahtamisvaikeudet, unen pinnallisuus ja katkonaisuus. 10. Ruokahalun ja painon muutokset, ruokahalu on hyvä ja lihoo, tai ei syö ja laihtuu. Lievässä masennuksessa näistä kaikista oireista on 4-5 oiretta. Keskivaikeassa 6-7 oiretta ja vaikeassa masennuksessa 8-10 oiretta. (Luhtasaari 2002, 25-28; Zenger 2007.)

23 18 Erotusdiagnostiikassa masennus tulee erottaa muista lasten ja nuorten oireista ja käytöshäiriöistä. Masennuksen rinnalla esiintyy lapsilla usein samanaikaisesti ahdistuneisuushäiriö, koulupelko ja käytöshäiriö. Tulee huomioida, että myös normaalit lapset voivat olla surullisia, väsyneitä ja vetämättömiä. Lyhytaikainen masennusreaktio voi olla nuoren kehitykseen kuuluva ilmiö, esimerkiksi menetyskokemukseen liittyen. (Kunnamo ym. 2008, ) 5.5 Masennuksen hoito Erilaiset tutkimukset tulee tehdä huolellisesti ja pitää muistaa, että osalla nuorista on useita eri häiriöitä yhtä aikaa. Häiriötä diagnosoitaessa arvioidaan tilanne yksilöllisesti, perheen vuorovaikutusmalli ja perheen voimavarat. Myös häiriön tyyppi, vaikeusaste, nuoren ikä ja perheen tarpeet vaikuttavat hoitomuodon valintaan. Motivoidaan nuorta omaan hoitoonsa. Hoitohenkilökunnan on tiedettävä, mitä hoidetaan ja että suhde nuoreen tulee olla luottamuksellinen, joka on hoidon perusta. Tulee saada selkeä käsitys millainen nuoren kokemusmaailma on, miltä asiat hänestä tuntuvat, mikä on hänen tapansa toimia stressaavissa tilanteissa, mitkä ovat nuoren kokemukset itsestä, toisista ja koko maailmasta ja mitkä ovat ne keskeiset uskomukset, joiden varaan hän rakentaa tulevaisuutensa. (Friis ym. 2004, ) Masennuksen astetta selvitettäessä, siinä auttaa maailman terveysjärjestön kehittämä mielenterveyden häiriöihin tekemä ICD-luokitus (International Classification of Diseaseas). ICD-10 luokitusta käytetään Suomessa virallisena luokittelun perusteena. Masennustilojen hoidossa käytetään erilaisia hoitomuotoja, niitä ovat biologiset, psykologiset ja sosiaaliset menetelmät. Hoidot ovat monimuotoisia ja ne limittyvät toisiinsa. Hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti tarpeiden mukaan. Nuorta ei koskaan hoideta yksin, perhe on keskeinen voimavara hoitoa toteutettaessa. Yleisesti puhutaan psykoterapioista, joka on yläkäsite monille terapiamuodoille. Psykoterapeuttisten hoitojen tavoitteena on, että nuorta autetaan selvittämään ahdistusta ja ongelmia aiheuttaneet kokemukset, tuetaan kehitystä terveeseen ja tasapainoiseen suuntaan. Autetaan selviämään vuorovaikutukseen liittyvissä ongelmissa ja muodostamaan itsestään ja ihmissuhteistaan parempi käsitys. Psykoterapiassa turvaudutaan tilanteesta riippuen joko lyhyt- tai pitkäkestoiseen terapiaan. Pitkässä terapiassa pystytään paremmin selvittämään masennuksen taustalla olevia asioita. Terapeutti auttaa asiakasta

24 19 löytämään ratkaisut ongelmiinsa. (Honkasalo 2002; Luhtasaari 2002, 14; Friis ym. 2004, 96 97,119.) Terapioita ovat selventävät keskustelut, musiikkiterapia, toimintaterapia, ryhmäterapia ja verkostoneuvottelut. Psykoterapia tarkoittaa keinoa saada aikaan psyykkisiä muutoksia ihmisissä psykologisen vuorovaikutuksen kautta. Tarkoituksena on poistaa tai lievittää häiriöitä ja niiden aiheuttamaa kärsimystä. Psykodynaamisen yksilöterapian tavoitteena on mahdollistaa nuoren psyykkisen kehityksen eteneminen ja korjata erilaiset juuttumat, auttaa kokemaan ja kestämään erilaisia tunteita, tukea selviytymiskeinoja, parantaa itsetuntoa ja vuorovaikutustaitoja sekä lisätä pettymyksen sietokykyä. Muita terapia muotoja ovat kognitiivinen psykoterapia ja yksilöpsykoterapia. Kognitiivisen psykoterapian tavoitteena on, että nuori tunnistaa tunteensa, muuttaa kielteisiä ja vääristyneitä käsityksiä itsestään sekä kartuttaa sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja. Nuorten yksilöpsykoterapia sisältää aina omien käyntien lisäksi vanhempien säännöllisiä tukikäyntejä ja terapeuttipalveluita. Yksilöterapiassa käydään läpi epäonnistumisen ja menetyksen kokemusten työstämistä nuoren ikään sopivalla tavalla. Psykoedukaatio on yksi tärkeä osa hoitoa nuorilla. Sairaudesta ja häiriöstä on tiedotettava nuorelle, perheelle ja lähiverkolle. Verkostoterapiassa järjestetään nuorelle kouluopetusta voimien mukaan. Muita erilaisia terapiamuotoja, joita nuorten hoidossa voidaan käyttää, ovat traumaterapia, kuvataideterapia, ratsastusterapia, musiikkiterapia, toimintaterapia ja yhteistyö vanhempien kanssa. (Luhtasaari 2002, 66; Friis ym. 2004, 96 97,119; Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2007; Kunnamo ym. 2008, ) Ihmisen ollessa masentunut, siihen auttaa keskusteleminen läheisten kanssa, sosiaalinen tuki ja huolenpito, mieluisat harrastukset ja liikunta. Masennusta ei saisi kuitenkaan vähätellä, vanhemmat saattavat vähätellä nuoren alakuloa ja vanhemmat luulevat, että kyllä masentunut teini piristyy, kun vain muuttaa omaa asennettaan. Tärkeä hoitomuoto on silloin perheterapia, jossa perhettä autetaan tukemaan nuoren positiivisia toimintamalleja ja ajattelutapoja. (Honkasalo 2002; Friis ym. 2004, 119; Metsärinne 2006; Noppari ym. 2007, 57.) Erikoissairaanhoitoon lähettämisen aiheita on monia. Niitä ovat nuoren psykoosit, itsetuhoisuus, nuori on sairastunut vakavaan fyysiseen sairauteen tai vammautunut, nuori on kohdannut vakavan trauman tai nuori ei pääse mukaan ikätasoiseen kehitykseen muutaman viikon sisällä. Nuoren kehityksellinen juuttuma on vaikea, johon saattavat liittyä vaikeat

25 20 ihmissuhdekonfliktit, kouluvaikeudet, pitkittynyt depressio, vakavat psykosomaattiset oireet, syömishäiriöt, ahdistuneisuus, voimakkaat paniikkireaktiot, haittaavat pakko-oireet, vaikeammat käytösoireet ja päihteiden käyttö. Itsetuhoisen käyttäytymisen ilmetessä, hoidon tavoitteena on akuutti hoito ja nuoren taustatekijöihin vaikuttaminen. Hoito alkaa kriisihoitona ja se toteutuu tilanteesta riippuen osastolla tai avohoidossa. Osastohoitoa tarvitsevat myös ne nuoret, joiden masennus haittaa olennaisesti koulusuoriutumista tai muuta psykososiaalista selviytymistä. (Lindholm 2007; Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2007; Kunnamo ym. 2008, 1188.) Osastohoitoon menevät vaikeimmat nuoret, joilla on häiriöitä ja sairauksia. Nuorella on itsetuhoista käyttäytymistä tai psykoottinen masennus. Osastohoidot pyritään tekemään mahdollisimman lyhyiksi. Vakavaa masennusta hoidetaan joko psykoterapialla tai mielialalääkkeillä ja terapian yhdistelmällä. Lääkkeet vaikuttavat serotoniini-tasapainoon, joka on välittäjäaine ja säätelee aivoissa tunne-elämää. Yleensä masentuneella serotoniinia on liian vähän. Nuorten psykiatrinen lääkehoito kuuluu pääasiassa erikoissairaanhoitoon. Masennuksen hoito voi kestää kuukausista vuosiin ja terapiakäyntejä on kaksi tai kolme viikossa. Ihmisen pitää haluta parantua, silloin täytyy olla valmis puhumaan ja käymään läpi omia tuntemuksia. (Honkasalo 2002; Friis ym. 2004, 97,119; Kunnamo ym. 2008, 1199.) Psyykelääkkeiden käyttö nuorilla on vähäistä, mutta lääkehoito on vakiintumassa osana vaikea-asteisten psyykkisten häiriöiden kokonaishoitoa. Oikein käytettyinä ja psykoterapeuttisiin hoitoihin yhdistettynä lääkkeillä voidaan lievittää nuoren psyykkistä kärsimystä ja nopeuttaa toipumista. Ennen lääkehoidon aloittamista tulee tehdä huolellinen diagnostiikka ja arvio eri hoitomuotojen mahdollisuuksista. Lääkehoidon mahdolliset riskit arvioidaan. Nuoren ja vanhempien kanssa käydään läpi, miksi lääkettä käytetään, miten se vaikuttaa ja minkälaisia haittavaikutuksia lääkkeellä voi olla. Lääkehoito aloitettaessa nuorelle, olisi hyvä tehdä suunnitelma seurattavista kohdeoireista sekä mahdollisista haittavaikutuksista. Ennen lääkityksen aloittamista tehdään kliininen tutkimus, laboratoriotutkimukset ja muut tutkimukset. Nuorella tulee olla hyvä hoitomyöntyvyys hoitoonsa. (Kunnamo ym. 2008, 1199.) Psykoosilääkkeillä on merkitystä psykoosioireiden hoidossa ja niiden uusiutumisen ehkäisyssä. Masennuslääkkeistä serotoniinin takaisinoton estäjiä käytetään lapsilla ja nuorilla paniikkihäiriön, pakko-oireisen häiriön sekä joidenkin ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa.

26 21 SSRI-lääkitys saattaa aiheuttaa hoidon alussa lisääntynyttä levottomuutta ja kiihtyneisyyttä sekä kohonnutta itsemurha-alttiutta. Näistä syistä SSRI-lääkkeistä nuorilla käytetään ensisijaisesti fluoksetiinia. Ahdistuneisuuslääkkeitä nuorilla voidaan käyttää ikään kuin katkaisuhoitona, mikäli muu hoito ei ole riittävää ahdistuksen ollessa vaikeimmillaan. Biologisia menetelmiä ovat lääkkeet, sähkö- ja kirkasvalohoito. Ensimmäinen apu on tavallisesti lääkärin määräämä lääkitys. Toisena voi olla sähköhoito, jota kohtaan on paljon ennakkoluuloja. Se voi johtua siitä, että toimenpide tehdään pakkohoitona kertomatta potilaalle miksi se on tarpeellinen. (Siimes 2000, 27 28; Noppari ym. 2007, 57; Kunnamo ym. 2008, ) Masennusta hoitamatta jättäminen altistaa sen uusiutumiselle ja voi lopulta johtaa ihmisen itsetuhoon. Masentunut ihminen ei pysty elämään täysipainoista elämää. Pahasti masentunut ihminen voi joskus tarvita sairaalahoitoa, varsinkin silloin, kun itsemurhariski on suuri. Nuoren puheet kuolemasta ja itsemurhalla uhkailu otetaan vakavasti ja puhutaan avoimesti oikeilla nimillä. Kirjallinen lupaus pyydetään nuorelta, ettei hän vahingoittaisi itseään. Vanhempiin tulee ottaa yhteyttä. (Honkasalo 2002; Metsärinne 2006.) 5.6 Terveyspalvelujen käyttö ja depression ennustemerkitys aikuisuuden mielenterveydelle Yksilölliset ja kulttuuriset tekijät vaikuttavat nuorten palvelujen käyttöön. Nuoret hakevat apua terveydenhuollon palvelujen lisäksi sosiaalitoimelta ja oppilashuollolta. On arvioitu, että enintään puolella nuorista, jolla on mielenterveyden häiriö, on hoitokontakti. Käytösongelmin oireilevat pojat käyttävät enemmän palveluja kuin tytöt. Tytöt taas hakeutuvat hoitoon mielialahäiriön vuoksi useammin kuin pojat. Masennustiloista kärsivät nuoret hakevat usein apua kouluterveydenhuollosta tai yleislääkäriltä. Nuoren hoitokontakti kuitenkin usein lähtee vanhempien, koulussa työssä olevien aikuisten tai ystävien aloitteesta. Psyykkisistä vaikeuksista kärsivät nuoret hakevat apua ongelmiinsa ikätovereiltaan, kun muut nuoret useammin turvautuvat vanhempiinsa tai muuhun aikuiseen auktoriteettiin. Nuorten on vaikea oma-aloitteisesti tietää milloin ja mistä hakea apua mielenterveyden ongelmiin. (Haarasilta, Aalto-Setälä, Pelkonen ja Marttunen 2000.)

27 22 Uusiutuvalla masennuksella on ennustemerkitystä sekä myöhemmin nuoruusiän että aikuisuuden mielenterveydelle ja toimintakyvylle. Nuoruudessa sairastettu masennus ennustaa sekä masennustiloihin että muihin mielenterveyshäiriöihin sairastumista myöhemmin nuoruudessa että aikuisuudessa. Nuoren uusiutuvaan masennukseen liittyy vaikeuksia varhaisaikuisuuden ihmissuhteissa, tyytymättömyyttä omaan elämään ja alentunut psykososiaalinen toimintakyky. Nuoruuden masennukseen liittyy myös kohonnut vaara runsaaseen päihteidenkäyttöön aiempaan verrattuna ja itsetuhoisuuden riski sekä myöhemmin nuoruusiällä että aikuisuudessa. Sellaisillakin masennusoireilla, jotka eivät yllä depression tasolle voi liittyä ongelmia psykososiaalisessa selviytymisessä sekä nuoruudessa että aikuisiällä. Alle diagnostisen kynnyksen jääviin masennusoireisiin liittyy kohonnut vakavan masennuksen ja päihteiden väärinkäytön riski. Lapsuusiän masennus lisää depressio- ja itsemurhariskiä nuoruudessa ja aikuisiässä. (Haarasilta ja Marttunen 2000; Kunnamo ym. 2008, 1189.)

28 23 6 ITSENSÄ SATUTTAMINEN NUORUUSIÄSSÄ 6.1 Nuoren itsetuhoisuus On arvioitu, että %:a nuorista viiltelee itseään ja jopa %:a psykiatrisista potilaista. Lasten itsetuhoisuus on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Rissasen tutkimus osoittaa, että joillekin nuorille viiltely on kokeilua ja osalle se liittyy vaikeiksi koettuihin tunnetiloihin ja psyykkiseen keinottomuuteen. Monet eri tutkimukset ovat osoittaneet, että sosioekonominen asema on yhteydessä itsetuhoisuuteen. Viiltelyä tapahtuu yksilöllisistä ja yhteisöllisistä syistä ja sitä esiintyy nuorisoryhmissä. Viiltely ilmiönä on aaltomaista. Nuoren itsetuhoinen käyttäytyminen voi myös ilmetä epäsuorasti välinpitämättömyytenä tai kyvyttömyytenä suojella itseään ilmeisiltä vaaratilanteilta, kuten lapsi voi rynnätä liikenteen sekaan, hirttäytyä tai nauttia myrkyllisiä aineita, kuten lääkkeitä ja alkoholia. Menetelmien vuoksi lasten ja nuorten itsemurhayritykset voidaan luokitella usein vahingoksi tai tapaturmiksi. Itsetuhoisella käyttäytymisellä on suuri riski toistua myöhemmin. (Haarasilta ja Marttunen 2000; Luhtasaari 2002, 78; Hirvonen ym. 2004; Rissanen ym. 2006; Aalberg ja Siimes 2007; Kunnamo ym. 2008, 1193.) Itsetuhoinen käyttäytyminen nuorella on persoonallisuuden kehityksen keskeneräisyyden vuoksi erillinen oire, eikä osa jotakin selvästi tunnistettavaa psykopatologista tilaa. Lapsen ja nuoren käsitys kuolemasta on erilainen kuin aikuisen. Toistuvista itsetuhoisista ajatuksista ja teoista kärsivät nuoret uskovat, että kuolema on palautuva tila heidän elämässään. Tässä vaiheessa nuorilla voi olla usein vakavia psyykkisiä häiriöitä. Ympäristöllä ja vuorovaikutussuhteilla saattaa olla iso merkitys oireen ilmenemiselle. Itsetuhoiset lapset ovat usein masentuneita ja tulevat kaoottisista perheistä. Erilaiset kuormittavat elämäntilanteet altistavat itsetuhoiselle käyttäytymiselle, kuten vanhempien avioero, kouluongelmat ja ristiriidat vanhempien kanssa. Muita riskitekijöitä ovat päihteiden käyttö, aiempi itsetuhoinen käyttäytyminen, poikkeava seksuaalinen suuntautuminen ja koettu seksuaalinen tai muu väkivalta. Itsetuhoisella nuorella on ajatuksia ja toiveita kuolemasta. Itsetuhoisuus ja viiltely pitää erottaa toisistaan, viiltelyyn ei yleensä liity kuoleman toivetta. Viiltely on oire nuoren pahasta olosta. (Friis ym. 2004, ; Kunnamo ym. 2008, 1193.)

29 24 Joillakin masentuneilla nuorilla oireisiin kuuluu itsetuhoinen käytös, fyysisen kivun tuottaminen itselle voi nuorella viedä ajatukset hetkeksi pois henkisestä kivusta. Nuorella on harhakäsitys itsensä satuttamisesta, sillä hän hallitsee itseään ja tuskaansa. Kivun kokeminen saa tuntemaan nuoren olevan elossa ja ihminen muiden joukossa. Nuorten itsensä viiltelyyn on kolme syytä. Ensimmäinen on pelko omista tunteista. Viiltely estää pelon kehittymisen. Toinen syy on erottuminen psyykkisesti ja fyysisesti tuntemuksiltaan. Kolmas syy on symboliikka, eli veren valumisen mukana lähtevät kipu ja pelko pois. Useat tutkimukset osoittavat, että viiltely on nuorten ongelma ja alkaa yleisimmin vuoden isässä. (Honkasalo 2002; Hirvonen, Kontunen, Amnell ja Laukkanen 2004; Malikow 2006.) 6.2 Itsensä viiltelyn määritteleminen ja ennaltaehkäisy Viiltely määritellään ihon pinnan rikkomiseksi jollain terävähköllä esineellä tai kynsillä niin, että iho vaurioituu ja vahingoitetusta kohdasta voi tihkua enemmän tai vähemmän verta. Viiltely on nuoren hätähuuto. Vapaaehtoinen ja tietoinen oman ruumiin suora vahingoittaminen on englanninkielisenä terminä self-mutilation, jonka tarkoituksena ei ole itsemurha. Englannin kielessä on muitakin nimityksiä kyseiselle käyttäytymiselle, kuten deliberate self-harm, self-destructive behavior, self-injury, self-inflicted ja self-cutting. Deliberate self-harm ja self-destructive behavior sisällytetään toisinaan myös itsemurhayritykset. (Honkasalo 2002; Hirvonen ym. 2004; Rissanen 2003, 12; Rissanen ym ) Pitää tietää, että nuorilla on ongelmia ja viiltely on yksi ilmiö niistä. Viiltelyä ilmetessä, pitää tietää siihen liittyvistä tunteista ja käsityksistä ja miten tarvittaessa nuorta hoidetaan. Tunnistaa viiltely ja keskustella nuoren kanssa. Epäilyttävistä jäljistä, haavoista tai arvista, pitää kysyä niiden ilmaantuessa. Ennaltaehkäisyssä auttaa huomioida lapsen ja nuoren oireet ja mahdollinen masentuneisuus, muu psyykkinen oireilu ja päihteiden käyttö. Nuoren kanssa tulee keskustella elämäntilanteesta ja mahdollisista muutoksista. (Rissanen ja Kylmä 2007, 20; Kunnamo ym. 2008, 1194.)

30 Itsensä viiltämis- tai polttamistapahtuma ja itseään viiltelevät nuoret Nuorilla on useita itsensä vahingoittamiskeinoja, ranteiden ja käsivarsien viiltely on kaikista yleisin muoto. On myös raportoitu kasvojen, genitaalien sekä reisien, säärien, vatsan ja rintojen viiltelyä. Vahingoittamiseen käytetyt instrumentit vaihtelevat neuloista, kynsistä, saksista, luista, partakoneenteristä, veitsiin ja hiekkapaperiin. Satuttamiseen käytetään erilaisia pistäviä esineitä. Polttamiseen nuoret ovat kertoneet käyttävänsä palavaa tai juuri sammutettua tupakkaa, kynttilän liekkiä, tulitikkua ja savukkeen sytytintä. Viiltelyn lisäksi nuoret vahingoittavat itseään polttamalla ihoa, estämällä haavojen paranemista, ilman tai veren pääsyä rajoittamalla tiettyihin ruumiinosiin, esineiden työntämisellä ihon alle, itseään puremalla, hankaamalla tai lyömällä. Alueet, joita nuoret ovat kehossaan satuttaneet, ovat kädet, sormet ja jalat. Muita kehon osia ovat vatsa, kyljet, rinnat, niska ja kaula. Ympäristö, joissa nuoret usein viiltävät itseään, on oma koti. Muita paikkoja ovat koulu ja luonnossa, esimerkiksi metsässä. (Hirvonen ym. 2004; Rissanen 2003, ) Rissasen tutkimusraportissa tehtiin kyselytutkimus vuotiaille nuorille itsensä viiltelystä, sen syistä ja yhteydestä päihteiden käyttöön, depressiivisyyteen ja itsetuhoisuuteen. Yläkouluissa oli itseään viilteleviä nuoria enemmän kuin toiseen asteen oppilaitoksissa. Nuoret, jotka viiltelivät itseään, kertoivat itse kiusaavansa muita oppilaita, mutta olevansa myös kiusattuina koulussa useammin kuin muut nuoret. Ennen puberteettia nuoren itsetuhoisuus voi ilmetä myös karkailuna tai onnettomuusalttiutena. (Rissanen ym. 2006; Kunnamo ym. 2008, 1194.) Tupakkaa poltettiin ja päihteitä käytettiin useammin itseään viiltelevien nuorten keskuudessa kuin muiden nuorten keskuudessa. Heidän alkoholin käyttöä kuvaavat AUDITpisteet olivat korkeammat kuin muiden nuorten. (Rissanen ym ) (TAULUKKO 1.)

31 26 TAULUKKO 1. Itseään viiltelevien ja muiden nuorten päihteiden käyttö (Rissanen ym ) Itseään viiltelevät nuoret Muut nuoret AUDIT pisteet keskiarvo 8,2 % 6,1 % Tupakointi säännöllisesti 32,1 % 23,9 % Tupakointi satunnaisesti 24,4 % Ei koskaan tupakoi 43,6 % Alkoholin käyttö vähintään 50 % 39,2 % 2-4 krt/kk Kerralla 5 annosta tai 58.7 % 65,6 % enemmän Lääkkeiden käyttö huumausaine 20,1 % 3,1 % tarkoituksessa Viimeisen vuoden aikana 15,4 % 1,8 % impannut Käyttänyt kannabistuotteita 12,8 % 5,1 % Muita huumeita 2,6 % 0,6 % Nuoret viiltelivät itseään kokiessaan olevansa yksinäisiä 75,6 % tai he kokivat itsetuntonsa huonoksi 67,9 % tapauksissa. 60,0 % tapauksista on ollut riitoja vanhempien kanssa. Nuoret kertoivat, että itseään viiltelemällä ja satuttamalla he halusivat helpotusta henkiseen tuskaansa ja ahdistukseensa 94,9 %, rankaista itseään 65,4 % ja hallita tunteitaan 61,0 %. 50,6 % oli suunnitellut itsensä viiltelyä etukäteen ja yksin ollessaan. 94,9 % nuorista viilteli itseään. (Rissanen 2003, 33, 36; Rissanen ym ) Melkein kaikki 86,4 %:a nuorista kertovat, että joku tietää heidän viiltelystään. Eniten asiasta tiesi kaveri 55,5 %, äiti 44,4 % tai seurustelukumppani 43,2 %. Viiltelystä tiesi harvoin terveydenhoitaja 11,1 % tai opettaja 8,6 %. Terveydenhuollosta apua viiltelyyn oli hakenut vain 18,9 % nuorista. Lääkärin vastaanotolle oli hakeutunut 13,5 % itseään viiltelevistä nuorista. Jatkoselvittelyyn apua hakeneista nuorista oli 81,5 %. (Rissanen ym. 2006; Rissanen 2003, 33.)

32 27 Itseään viiltelevän nuoren psyykkiset piirteet ovat vaikea ahdistuneisuus ja puutteellinen ahdistuksensieto, puutteet symbolisaatiokyvyssä, impulssikontrollin ongelmat, primitiivinen ja kesyyntymätön aggressiivisuus, puutteellisesti sisäistynyt mielikuva hyvästä äidistä, toivottomuuden tunne ja epäluottamus ympäristöön, narsistinen ja omillaan selviytyvä elämänasenne, itsenäistymis-eriytymiskehityksen keskeneräisyys ja sukupuoliidentiteettiin liittyvät vaikeudet. (Hirvonen ym ) 6.4 Hoito Itsetuhoinen lapsi tai nuori tulee aina ohjata psykiatriseen konsultaatioon. Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointia varten on kartoitettava ymmärtääkö nuori mitä itsemurha tarkoittaa, itsetuhoisuuden ilmenemismuodot, itsemurhan suunnittelu, käytökseen liittyvä ahdistuneisuus ja kiihtyneisyys, perheen mahdollisuudet ja kyky suojata lasta itsetuhoisilta impulsseilta ja itsetuhoisuuteen liittyvät riskitekijät. Sairaalahoitoon lapsi tai nuori tulee lähettää kun itsetuhoisuus tulee esille, psyykkinen tilanne on poikkeava, huoltaja ei pysty turvaamaan turvallista ympäristöä ja riittävää valvontaa, vanhempi ei pysty oman psyykkisen reagointinsa takia tukemaan lasta. Mikäli lapsi tai nuori ei tarvitse välitöntä sairaalahoitoa, voi ohjata mielenterveyspalveluja antavaan toimipisteeseen. (Kunnamo ym. 2008, 1194.) 6.5 Epidemiologiaa itsemurha-ajatuksista ja teoista Itsemurhayritykset ovat kymmenkertaistuneet itsemurhiin verrattuna. Nuorista itsemurhaajatuksia on %:lla vuodessa ja itsemurhayrityksiä noin 2-5 %:lla nuorista. Itsemurha-aikeistaan nuoret kertovat noin 60 %:ssa tapauksista, mutta pojat varsinkin kertovat vain ikätovereilleen. Ennen murrosikää itsemurhat ovat harvinaisia, mutta yleistyvät sitten koko nuoruusiän. Itsemurha-ajatukset ja yritykset ovat tytöillä yleisempiä, mutta itsemurhista noin 80 %:a on poikien tekemiä. Miesten itsemurhat ovat noin neljä kertaa yleisempiä kuin naisten. Miesten suuri kuolleisuus johtuu osittain siitä, että miehet käyttävät kuolettavampia itsemurhamenetelmiä kuin naiset. 90 %:ssa tapauksista itsemurhaan liittyy mielenterveydenhäiriö ja ainakin puolella mielialahäiriö. Suomessa vuosittain noin 50 nuorta tekee itsemurhan. Itsemurhan ja itsemurhayrityksen laukaisee nuorilla usein ero tai riita läheisen kanssa. Itsemurhan tehneillä korostuu koko elämän ajan vallinneet elinolot ja

33 28 elämänongelmien kasautuminen. Syyt eivät ole yksiselitteisiä, ne ovat yksilöllisiä ja ympäristöstä riippuvaisia. (Pelkonen ja Marttunen 2004; Masennus 2005a; Kumpula, Lounamaa, Paavola, Lunetta ja Impinen 2006; Marttunen 2007; Aalberg ja Siimes 2007.) Itsetuhoisuutta voi olla epäsuoraa tai suoraa. Epäsuorassa itsetuhoisuudessa ihminen ottaa elämää uhkaavia riskejä, mutta hänellä ei ole silloin tietoista itsensä vahingoittamisen tai kuoleman päämäärää. Epäsuora itsetuhopyrkimys voi ilmetä esimerkiksi päihteiden liikakäyttönä, vaarantamalla oma turvallisuus harrastuksilla, fyysisen sairauden laiminlyöntinä tai rasittamalla omaa terveyttä kohtuuttomasti. Monilla ihmisillä on sekä suoraa, että epäsuoraa itsetuhoa. Suoralla itsetuhokäyttäytymisellä tarkoitetaan itsemurha-ajatuksia, eli yksilön halua tai uhkausta kuolla, itsemurhayrityksiä ja itsemurhaa. (Pelkonen ja Marttunen 2004; Masennus 2005a; Kumpula, Lounamaa, Paavola, Lunetta ja Impinen 2006; Marttunen 2007.) 6.6 Itsemurhariskin tunnistaminen ja ehkäisy Keskeisiä itsemurhan riskejä ovat masennukseen liittyvä syvä toivottomuus, vaikea unettomuus, huomattavat muisti- ja keskittymisvaikeudet, mielihyvän menetys, voinnin nopea vaihtelu ja psykomotorinen kiihtyvyys. Vahvin merkki itsetuhoisuudesta on toivoton mieliala. Nuorten itsemurha-ajatukset, - yritykset ja itsemurhakuolemat liittyvät johonkin ajankohtaisiin ongelmiin, kuten riitoihin, erilaisiin menetyksiin ja pettymyksiin. Itsemurhavaarassa olevan nuoren kohdalla tulee erityisesti huomioida aiempi itsemurhayritys, päihteiden käyttö, jokin ajankohtainen rasitustekijä, mielenterveyden häiriö ja tai psykiatrinen sairaus. Joka kolmas nuori on yrittänyt aiemmin itsemurhaa. Terveydenhuollon työntekijöiden tulee arvioida mielenterveyshäiriön ja/tai päihdeongelman laatu ja vakavuus. Masennuksen yhteydessä on tärkeä kysyä suoraan itsemurha-ajatuksista ja mahdollisista itsemurhasuunnitelmista. Arvioida nuorten kuolemanpyrkimyksen voimakkuus, onko hän vain suunnitellut itsemurhaa tai onko nuori jo tehnyt valmisteluja. Itsemurhalla uhkaileva lapsi ja nuori haluaa saada ympäristön huomaamaan hänen epätoivonsa, ja jos hän ei saa haluamaansa huomiota, hän voi toteuttaa aikeensa. Monien mielenterveysongelmien samanaikaisuus sekä depressiivinen tai mihin tahansa häiriöön liittyvä toivoton mieliala lisää merkittävästi itsemurhavaaraa. Tulee selvittää nuorten ajankohtainen elämäntilanne ja perhetilanne. Itsemurhan yleisiä riskitekijöitä ovat vaikeat elämänolot ja elämänkriisit, syrjäy-

34 29 tyminen, sosiaalisen tuen puute, erilaiset stressitekijät, masennus, mielenterveysongelmat sekä päihdeongelmat, aiempi itsemurhayritys tai itsemurha-aikomus sekä ystävän tai läheisen itsemurha. (Masennus 2005; Kumpula 2006; Marttunen 2007; Noppari ym. 2007, ; Kunnamo ym. 2008, 1194.) Pyritään havaitsemaan masennus hyvissä ajoin, jolloin tehokasta hoitoa voidaan antaa. Tehokas hoito sisältää kertomisen ja auttamisen alkoholiongelmissa, elämänkriiseissä tukemisen, ennaltaehkäisyn nuorten miesten syrjäytymiseen, syyttelemisen, leimaamisen ja rankaisemisen vältteleminen ja elämänuskon, rohkeuden, itsetunnon ja yritteliäisyyden tukemisen. Yhteisötasolla kriisipuhelimet voivat olla hyödyllisiä ehkäisyn kannalta, mutta on mahdollista, että erityisen riskialttiit nuoret eivät niitä käytä. Tavoite ja toimintaohjelmat toteutuvat myös valtakunnallisesti, näitä toteuttavat kunnat, sairaanhoitopiirit ja kansanterveystyön kuntaliitot, lääninhallitus, kansanterveyslaitos, sosiaali- ja terveyshallitus, sosiaali- ja terveysministeriö. (Sosiaali- ja terveyshallitus 1992, 18, 20 21; Pelkonen ja Marttunen 2004.) Lisätään terveydenhuollon henkilöstön tietoutta, asenteellista valmiutta ja osaamista itsetuhoisten henkilöiden elämäntilanteen selvittelyssä. Henkilöstölle lisätään koulutusta itsemurhavaarassa olevista ja heidän tunnistamisestaan. Tulee lisätä väestön valmiuksia arvioida läheisen itsemurhavaarat. Valvontaa ja rajoituksia säädetään, esimerkiksi aseenkantoluvat ja tarvikkeiden säilytys, lääkkeistä tiedottaminen ja varsinkin haittavaikutuksista, psykiatristen osaston turvallisuus tarkistetaan. (Sosiaali- ja terveyshallitus 1992, 30, 34.) Yhteisötasolla median sensaatiohakuisten itsemurharaporttien on todettu lisäävän nuorten itsemurhia. Suositeltavaakin olisi, että tiedotusvälineet eivät keskittyisi kuvaamaan yksityiskohtaisesti jotain tiettyä tapausta, vaan aihe käsiteltäisiin yleisellä tasolla ja informoitaisiin itsemurhien riskitekijöistä että erilaisista avun saannin kanavista. On arvioitu, että nuorten itsemurhia voi ennaltaehkäistä vastuullinen ja asiallinen uutisointi. Todettu on, että itsemurhan tehneiden ystävillä itsemurhien määrien lisääntyneen ja läheisten ystävien riski sairastua depressioon, posttraumaattiseen stressireaktioon tai pitkittyneeseen surureaktioon on kasvanut. Nuoren itsemurhan jälkeen suositellaan kouluissa järjestettävän kriisiinterventioita. (Pelkonen ja Marttunen 2004.)

35 Itsemurhakäyttäytymisen hoito Itsemurhariskin suuruusaste tulee arvioida haastattelemalla nuorta ja hänen läheisiään. Nuorta tulee motivoida jatkohoitoon ja järjestää seurantatapaamisia. Jos nuorella on ollut itsemurhayritys, tulee kriisihoidon päättyessä arvioida huolellisesti ja monipuolisesti potilaan tila. Huomioon tulee ottaa aikaisempi ja nykyinen oireilu, mieliala ja psykososiaalinen toimintakyky. Terveydenhuollon ammattilaisina meidän tulee turvata nuorelle helppo uudelleen pääsy hoitoon. Jos itsetuhoisuus liittyy vakavaan masennukseen tai depressioon tulee hoito aloittaa välittömästi. Nuoren turvallisuudesta huolehtiminen on erityisen tärkeää ja huolehtia sosiaalisen verkoston mukaantulosta. Itsemurhaa yrittänyt nuori ohjataan aina psykiatriseen arvioon, mieluiten päivystyskonsultaatioon. Sairaalahoitoa harkitaan silloin kun nuori on psykoottinen, hänellä vakava masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, vakavaa aggressiivisuutta, vaikea päihdeongelma tai ollut aikaisemmin vastaavassa tilanteessa avohoidossa. Kriisihoidon jälkeen aloitetaan yksilöpsykoterapia ja lääkehoito. Vaikeassa masennuksessa lääkehoidossa käytetään SSRI-lääkkeitä ja niistä fluoksetiini on ensisijainen. Hoidon tavoitteena on helpottaa nuoren psykopatologiaa ja parantaa hänen ongelmanratkaisukykyään. Psykoterapian tarkoituksena on vaikuttaa perheen vuorovaikutustapaan. Terveydenhuollon hoitohenkilön tulee auttaa nuorta puhumaan ongelmistaan, kuten tutkimuksista, hoidoista, sairaudesta, itsemurha-ajatuksista ja yrityksistä. Terveydenhuollon henkilöstön tulee tarkkailla myös nuoren sanatonta viestintää, jännittyneisyyttä, hermostuneisuutta, ahdistuneisuutta, rehvastelua ja välttelyä. (Friis ym. 2004, 125; Kiiltomäki 2007a; Kiiltomäki 2007b; Marttunen 2007.) Sairaalahoitoa tulee nuoren kohdalla harkita, jos nuori on psykoottinen, hänellä on vakava masennustila, kaksisuuntainen mielialahäiriö, vakavaa aggressiivisuutta, vaikea päihdeongelma, itsemurhayritys on johtanut vakaviin somaattisiin vammoihin, ollut aikaisemminkin samassa tilanteessa avohoidossa. Perusteltua lähettää nuori myös silloin kun itsemurhayritys on ollut vakava tai nuori ei luovu itsemurha-ajatuksista ja jos perhe ei pysty seuraamaan ja tukemaan nuorta. (Kiiltomäki 2007a; Kunnamo ym. 2008, 1204.)

36 31 7 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää nuoruusikäisen kehitystä, nuorten masennusta ja nuoren itsetuhoista käyttäytymistä, joka sisältää itsensä viiltämisen ja polttamisen. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää vuotiaiden nuorten omia kokemuksia ja tekemiä havaintoja omasta elämästään. Tavoitteenamme on lisätä tietoa itsetuhoisuudesta ja masennuksesta työelämän käyttöön. Työelämäyhteytemme on nuorisopsykiatrian osasto. Me saamme opinnäytetyöstämme lisää tietoa masennuksesta ja itsetuhoisuudesta sekä syvennämme oppimaamme. Tulevina hoitajina paremmin huomaamme ongelman ja osaamme puuttua siihen. Opinnäytetyöllämme saamme uusia työkaluja kohdata nuoria, joilla on elämässään suuria ongelmia, jotta osaamme ohjata nuoret oikean avun piiriin. Saamme opinnäytetyöllämme mahdollisuuden päästä itse työelämään kiinni. Opinnäytetyömme kehittää meidän moniammatillisuutta, viestintätaitoja, ongelmanratkaisukykyä ja projektiosaamista. Tutkimustehtävät ovat: 1. Esiintyykö nuorilla paljon masennusta ja itsetuhoista käyttäytymistä? 2. Minkälaisia masennuksen oireita nuorilla on? 3. Mistä asioista nuoret kokevat saavansa apua masennukseen? 4. Kuinka tietoisia nuoret ovat eri mielenterveyspalveluista?

37 32 8 TUTKIMUSMENTELMÄ JA AINEISTO 8.1 Tutkimusmenetelmä Tutkimusotteemme on määrällinen eli kvantitatiivinen. Kvantitatiivisessa tutkimuksessamme on keskeistä johtopäätökset aiemmista tehdyistä tutkimuksista ja teoriat, tutkimuksen erilaiset hypoteesit ja käsitteiden määrittely, suunnitelmat, että aineisto soveltuu määrälliseen ja numeeriseen mittaamiseen. Määritellään tutkittavien henkilöiden tai koehenkilöiden valinta, perusjoukko ja otetaan perusjoukosta otos. Valitsimme määrällisen tutkimusotteen tutkimukseemme, koska aineisto ja perusjoukko olivat suuria. Aineisto muutetaan taulukkomuotoon ja tilastollisesti käsiteltävään muotoon. Lopuksi tehdään päätelmät havaintoaineiston tilastolliseen analysointiin perustuen. (Hirsjärvi, Remes ja Sajavaara 2004, 129.) Kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä käytetään usein rinnakkain. Tutkimuksemme on kvantitatiivinen, mutta olemme työssämme käyttäneet laadullista eli kvalitatiivista työmenetelmää avoimien vastauksien purkamisessa. Kvalitatiivinen menetelmä käsittelee merkityksiä työssämme. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyritään tutkimaan kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Arvolähtökohdat ovat tärkeitä, koska arvot muovaavat sitä, mitä ja miten pyrimme ymmärtämään tutkimiamme ilmiöitä. Tutkimuksessamme pyrimme pikemmin löytämään tai paljastamaan tosiasioita kuin todentaa jo olemassa olevia totuus väittämiä. Kvalitatiivisen tutkimuksen piirteitä ovat, että tutkimus on kokonaisvaltaista tiedon hankintaa ja aineisto kootaan luonnollisissa, todellisissa tilanteissa. Suositaan ihmisiä tiedon keruu menetelmänä. Laadullisten metodien käyttö aineiston hankinnassa ja kohdejoukko valitaan tarkoituksenmukaisesti. Tapaukset käsitellään ainutlaatuisina ja tulkitaan aineistoa sen mukaisesti. (Hirsjärvi ym. 2004, , 152, 155; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 125). 8.2 Tutkimuksen kohderyhmä Kyselyn teimme Kokkolan Kiviniityn Yläkouluun ja lukioon. Iältään nuoret olivat vuotiaita. Nuoret olivat luokilta seitsemän, kahdeksan ja yhdeksän sekä lukion ensimmäi-

38 33 seltä luokalta. Ikäjakauman valinta tuli työelämäyhteyden halusta ja mielenkiinnosta. Nuoruusikä on ikäjakaumana laaja käsite, joten halusimme rajata kyselyn vastaajien ikäjakaumaa pienemmäksi. Kiviniityn koulun valitsimme siksi, että yläkoulu ja lukio ovat samassa, sekä koulu on lähellä meitä. Kyselyyn laitoimme mukaan saatekirjeen, kirjeessä on tietoa masennuksesta ja mistä nuori saa apua masennukseensa ja pahaan oloonsa. Saatekirjeessä kerroimme edellä mainituista asioista, koska nuoret saattavat sekoittaa masennuksen muihin oireisiin. Halusimme kertoa mikä ero niillä on, jotta tutkimustulokset ovat mahdollisimman luotettavat. Kysely tehtiin yhteistyössä koulujen rehtorien sekä opettajien kanssa. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä Tutkimuksen suorittaminen Kun olimme saaneet tutkimuksen aiheen selville, niin meille oli aika selvää, että halusimme tehdä määrällisen tutkimuksen. Määrällisen tutkimuksen avulla saimme kerättyä laajemman tutkimusaineiston ja saamme paremmin selville nuorten terveydentilan. Tutkimustulokset voimme esittää taulukoin ja lukumäärin selkeästi sekä ymmärrettävästi. Tutkimusongelmien ja työelämästä tulleiden kysymyksien pohjalta lähdimme tekemään kyselylomaketta. Mietimme tarkoin, että kyselylomakkeen kysymykset vastaavat tarkoituksiamme. Kun olimme saaneet tutkimussuunnitelman valmiiksi, olimme yhteydessä Keski- Pohjanmaan keskussairaalan nuoriso-osaston osastonhoitajaan ja teimme yhteistyösopimuksen. Teimme kyselylomakkeen, saatekirjeen sekä työn muotoilua keväällä 2008 helmikuussa (LIITE 2 ja 3). Lähetimme opinnäytetyömme luettavaksi ja kommentoitavaksi työelämäohjaajalle, joka oli tyytyväinen työmme edistymiseen, työn laatuun ja määrään. Kyselylomakkeen tekemiseen saimme apua työelämäyhteydeltämme, jolta saimme myös vinkkejä mikä heitä kiinnostaa. Kyselymme pohjautui Stakesin Keski-Pohjanmaalle tehdystä kouluterveyskyselystä ja työelämäyhteytemme kontaktin kautta. Kyselyn teimme Kokkolan Kiviniityn kouluun ja lukioon huhtikuussa. Kyselylomakkeessamme oli monivalintakysymyksiä ja kolme avointa, joten vastaaminen oli vaivattomampaa. Avoimia kysymyksiä kyselyssämme oli, kun halusimme nuorten myös omin sanoin kertovan tuntemuksistaan ja ongelmistaan. Kyselylomakkeet haimme huhtikuussa. Olimme pysyneet hyvin aikataulussa.

39 34 Halusimme saatekirjeessä hiukan kertoa nuorille masennuksesta, jotta he osaisivat paremmin ja luotettavammin vastata kyselyyn. Kyselymme on neljäsivuinen, jossa yhteensä oli 25 kysymystä. Huomioimme kyselylomakkeessa kysymysten lukumäärän, vastaajan mielenkiinto täytyy säilyä lomakkeen loppuun saakka. Mielestämme se on riittävä määrä tutkimukseemme, koska silloin vastaajien mielenkiinto säilyy sekä vastaajat jaksavat vastata kaikkiin kysymyksiin. Tutkimuksessa annoimme nuorille mahdollisuuden vastata kolmeen avoimeen kysymykseen. Kaksi kysymystä alussa koski nuorten sukupuolta ja ikää, seitsemän tämän hetkisiä ongelmia, viisi kysymystä koski masennusta, viisi itsensäviiltelyä ja pahaa oloa, loput viisi nuorten tietoa, mistä saa apua ongelmiinsa ja kuinka tietoinen nuori on apua saavista palveluista. Kyselyn suoritimme Kiviniityn koululle rehtorien luvalla (LIITE 1). Kysely suoritettiin huhtikuussa Kyselylomake jaettiin usealle luokalle, mutta ja vuotiaille vain pienelle kohdejoukolle, joten tutkimustulokset eivät ole kovin luotettavia vuotiaille saimme suuremman kohdejoukon, joten tuloksia voimme pitää aika luotettavina. Opettajat jakoivat nuorille kyselylomakkeen sekä saatekirjeen, josta ilmenee mistä tutkimuksessa on kyse sekä kerrotaan masennuksesta ja mistä saa apua pahaan oloonsa. Lomakkeisiin vastataan nimettömänä. Vastausten selkeys antaa luotettavan ja mielekkään vertailumahdollisuuden. Kyselytutkimukseemme vastasi yhteensä 183 nuorta, joista naisia oli 107 ja miehiä 73. Kyselyjä laitoimme yhteensä kouluille 200 kappaletta, joten kokonaan vastaamatta jäi 17 kyselylomakkeeseen. Tutkimuksen valmistuttua kerätty aineisto hävitetään. 8.4 Luotettavuus Tutkimuksen luotettavuutta arvioidaan käsitteillä reliabiliteetti ja validiteetti. Reliabiliteetilla tarkoitetaan aineiston käsittelyn ja analyysin luotettavuutta. Validieetti puolestaan tarkoittaa mittarin tai tutkimusmenetelmän mittaavan juuri sitä, mitä sen tarkoitus onkin mitata. (Anttila 2000, 402.) Tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttaa vastaajien vastausprosentti, otoksen koko sekä kysymysten mittaavan oikeita asioita kattaen koko tutkimusongelman. Kyselylomakkeesta

40 35 teimme mahdollisimman selkeän ja yksinkertaisen, mutta annoimme mahdollisuuden myös kertoa enemmän avoimilla kysymyksillä. Pyrimme varmistamaan luotettavuutta laatimalla kysymykset vastaamaan meidän tutkimusongelmia. Vastausprosenttiimme vaikutti ehkä huono ajankohta kyselylle sekä se, että emme itse päässeet viemään henkilökohtaisesti kyselyitä luokalle tai opettajille. Luotettavuutta olisi parantanut jos olisimme tehneet nuorille esitestauksen, ennen virallisen kyselylomakkeen viemistä. Luotettavuutta paransi saatekirjeessämme avaavamme asiat masennuksesta ja eri mielenterveyspalveluista. (Heikkilä 2004, ) Kyselytutkimuksessa ei voi olla varma ovatko vastaajat pyrkineet vastaamaan rehellisesti kyselyymme, johon vaikuttaa nuorten ikä erityisesti nuoret pojat, joten se vähentää tutkimuksen luotettavuutta. Luotettavuutta vähentää myös se, että kyselylomakkeita jaettiin enemmän vuotiaille. Lomakkeesta teimme mahdollisimman selkeän ja yksinkertaisen, jotta ei tule väärinymmärryksiä, mikä vaikuttaisi osaltaan luotettavuuteen. Kysymykset saattavat olla joillekin vastaajille henkilökohtaisia, mikä saattaa aiheuttaa pelkoja kyselyn luottamuksellisuudesta. Tutkimuksen tieto perustuu vastanneiden sen hetkiseen tietoon ja tuntemuksiin, joten se on ulkoisesti luotettava, vaikka siitä ei voi tehdä yleistettävyyttä. 8.5 Tutkimusaineiston analysointi Kerätyn aineiston analyysi, tulkinta ja johtopäätösten teko ovat tutkimuksen tärkeimpiä vaiheita, sillä siihen on tähdätty alusta alkaen. Analyysitavat voidaan karkeasti jakaa ja jäsentää selittämiseen sekä ymmärtämiseen pyrkiviin lähestymistapoihin. Kvantitatiivissa tutkimuksessa usein voidaan käyttää selittävää aiheenlähestymistapaa ja tähdätään aineiston tilastolliseen käsittelyyn. (Hirsjärvi ym. 2004, , 212.) Kyselymme sisälsi monivalintakysymyksiä ja varasimme lomakkeen loppuun tilaa yleiselle palautteelle. Saatuamme kyselyt takaisin luimme ne läpi ja numeroimme ne. Varmistimme numeroinnin avulla, että mahdolliset virheet, joita saattaa löytyä, voidaan korjata tarkastamalla alkuperäinen kyselylomake. Työssämme käytämme SPSS-tilasto-ohjelmaa, johon syötämme vastaukset ja tulokset esitämme prosentteina. Kyselylomakkeet käsittelemme nimettöminä ja ne hävitetään asianmukaisesti opinnäytetyön valmistuttua.

41 36 Työssämme on avoimia kysymyksiä, josta lainaamme joitain kohtia. Lainattujen kohtien tarkoituksena on antaa havainnollistavia esimerkkejä aineistosta ja välittää vastanneiden tuntemuksia sekä mietteitä. Iän olimme jakaneet kolmeen eri ryhmään, nuorimmassa ryhmässä on vuotiaat, seuraavassa vuotiaat ja vanhimmassa ryhmässä vuotiaat. Työelämää myös kiinnostaa erityisesti tämän ikäisten nuorten tilanne.

42 37 9 TUTKIMUSTULOKSET 9.1 Taustatiedot Tutkimuksen kohdejoukon kokonaismäärä oli 183. Taustatietoina selvitettiin vastaajien ikä ja sukupuoli (TAULUKKO 1.). Vastaajien luokkaa yläasteelta tai lukiosta ei kysytty, koska iän perusteella voi päätellä millä luokalla vastaaja on tai onko hän yläasteella vai lukiossa. Ikähaitarina toimi vuotta, vuotta ja vuotta. TAULUKKO 1. Vastaajien sukupuoli Sukupuoli Yleisyys % Tyttö ,5 Poika 73 39,9 Ei vastannut ikää 3 1,6 Yhteensä vuotiaita oli yhteensä 22, joista tyttöjä oli 16 ja poikia vuotiaita oli 136, joista tyttöjä oli 79 ja poikia vuotiaita oli 22, joista tyttöjä oli 12 ja poikia 10. Yhteensä vastaajista naisia oli 58,8 % ja miehiä 39,9 % ja 1,6 % ei vastannut ikäänsä ollenkaan. TAULUKKO 2. Nuorten yksinäisyys Yksinäisyys asteikolla vuotta % vuotta % vuotta % Yksinäisyyttä yhteensä % Aina 0 0,7 4,5 1,1 Usein 4,5 4,3 0 3,8 Joskus 72, ,7 35,5 Harvoin 54,5 40,6 54,5 43,7 Ei koskaan 13,6 15,2 18,1 15,3 Yhteensä vastaajia 15, ,9 100

43 38 Kysymykseen tunnetko olosi yksinäiseksi asteikolla nuoret olivat vastanneet seuraavasti (TAULUKKO 2.). Nuorista aina tunsi olonsa yksinäiseksi 1,1 %, usein 3,8 %, joskus 35,5 %, harvoin 43,7 % ja ei koskaan 15,3 % vastaajaa, yksi ihminen jätti kokonaan vastaamatta kysymykseen. Naisista 59,2 % oli vastannut kysymykseen ja miehistä 40,8 %. Yhteensä 179 nuorta vastasi kyselylomakkeeseen. TAULUKKO 3. Yksinäisyys miesten ja naisten välillä Yksinäisyys asteikolla Naiset % Miehet % Yhteensä vastaajia % Aina 1 1 1,1 Usein 3,7 4,2 3,9 Joskus 41,5 27,4 35,8 Harvoin 42 43,8 44,7 Ei koskaan 8, ,5 Yhteensä vastaajia % 59,2 40,8 97,8 Naisista 59 % vastasi kysymykseen. Miehistä useimmat eivät tunteneet oloaan kovin yksinäiseksi (TAULUKKO 3.). 40,1 % miehistä vastasi yksinäisyys kysymykseen. Naisista olonsa tunsi yksinäiseksi aina 1 % ja miehistä 1 % vastaajista, usein naisista 3,7 % ja miehistä 4,2 %, joskus naisista 41,5 % ja miehistä 27,4 %, harvoin naisista 42 % ja miehistä 43,8 %, ei koskaan naisista 8,5 % ja miehistä 24 % olivat yksinäisiä. Nuoret vastasivat keskittymisen vaikeuteen seuraavasti. Naisilla keskittymisvaikeuksia oli 24 %:lla ja miehillä 15 %:lla. Naisista 76,2 %:lla ja miehistä 85 %:lla ei ollut keskittymisvaikeuksia. Yhteensä vastaajista 57,4 %:lla naisista oli vaikeuksia keskittyä ja miehistä 39,9 %:lla. Kysymykseen vastasi 97,3 % vastaajista, eli 5 nuorta oli jättänyt vastaamatta tähän kysymykseen. Nuorista vuotiailla 14,3 %:lla oli keskittymisvaikeuksia ja 58:lla ei ollut, yhteensä vastaajia oli 11,6 % vuotiailla 21 %:lla oli vaikeuksia ja 79 %:lla ei ollut, yhteensä 76 % vastasi tämän ikäisistä kysymykseen vuotiaista 18 %:lla oli vaikeuksia, 82 %:lla ei ollut keskittymisen puutetta, kysymykseen vastasi 12,2 % tämän ikäisistä. 99 % vastasi keskittymisvaikeus kysymykseen, 2 oli jättänyt kokonaan vastaamatta.

44 39 Nuorista vuotiaista oli menettänyt kiinnostuksen harrastuksiinsa 9,1 % vastaajista. Suurin osa ei ollut menettänyt kiinnostustaan harrastuksiinsa, eli 90,9 % vastaajista vuotiaista 23,2 % oli menettänyt oman kiinnostuksensa harrastuksiinsa kun taas 76,8 % ei ollut vuotiaista 13,6 % oli menettänyt kiinnostuksensa ja 86,4 % ei ollut. Naisista 22,6 % oli menettänyt kiinnostuksen harrastuksiinsa ja miehistä 17,8 %. Suurin osa vastaajista ei ollut menettänyt kiinnostustaan harrastuksiinsa. TAULUKKO 4. Kiinnostus vastakkaisesta sukupuolesta Vastaajan ikä Aina Usein Joskus Harvoin Ei koskaan vuotta 0 % 0 % 9,1 % 18,2 % 72,7 % vuotta 0,7 % 3,6 % 4,4 % 18,8 % 72,5 % vuotta 4,5 % 0 % 4,5 % 13,7 % 77,3 % Kiinnostus toiseen sukupuoleen nuorilla ei ollut mennyt koskaan tai harvoin. Vastaajista vastasi ei koskaan vuotiaista 72,7 %, vuotiaista 72,5 % ja vuotiaista 77,3 % (TAULUKKO 4.). Hyvin harvalla nuorella oli mennyt kiinnostus toiseen sukupuoleen aina tai usein. Koulukiusaamista kysyimme haastattelulomakkeessamme. Kysymykset käsittelivät koulukiusattuna ja koulukiusaajana olemista. Kysymykseen onko ollut koulukiusattuna viimeisen puolen vuoden aikana vastasi myöntävästi yhdeksän vastaajaa 178 vastaajasta eli viisi vastaajaa oli jättänyt vastaamatta tähän kysymykseen. Kaikkiaan koulukiusattuna oli ollut 5,1 % vastaajista. Naisista 4,8 % ja miehistä 5,5 % oli ollut koulukiusattu. Kysymykseen onko ollut koulukiusaaja viimeisen puolen vuoden aikana vastasi kaksitoista vastaajaa 179 vastaajasta eli neljä vastaajaa oli jättänyt vastaamatta tähän kysymykseen. Kaikkiaan koulukiusaajana oli ollut 6,7 % vastaajista. Naisista 4,7 % ja miehistä 9,7 % olivat olleet koulukiusaajia. Kysymyksemme käsitteli ahdistuksen esiintymistä ja kysymykseen vastasi 176 vastaajaa 183 vastaajasta eli seitsemän vastaajaa ei vastannut kysymykseen. Vastausprosentti tähän kysymykseen oli 96,2 %. Myöntävästi vastasi 39 vastaajaa ja kieltävästi vastasi 134 vastaa-

45 40 jaa. Ahdistusta esiintyi 29,7 %:lla naisista ja 12,5 %:lla miehistä. Ahdistusta ei esiintynyt 70,3 %:lla naisista ja 87,5 %:lla miehistä vuotiailla ahdistusta esiintyi 18,2 %:lla vuotiailla ahdistusta esiintyi 21,2 %:lla vuotiaista ahdistusta esiintyi 31,8 %:lla. Kysyimme myös alkoholin tai huumaavien aineiden käyttöä ahdistukseen. Kysymykseen vastasi 179 vastaajaa 183 vastaajasta eli neljä vastaaja ei vastannut kysymykseen. Vastausprosentti tähän kysymykseen oli 97,8 %. Myöntävästi vastasi 19 vastaajaa ja kieltävästi vastasi 160 vastaajaa. Alkoholia tai huumaavia aineita käytti ahdistukseen naisista 13,2 % ja miehistä 6,8 %. Alkoholia tai huumaavia aineita ei käyttänyt ahdistukseen naisista 86,8 % ja miehistä 93,2 % vuotiaista alkoholia tai huumaavia aineita käytti ahdistukseen 4,5 % vuotiaista alkoholia tai huumaavia aineita käytti ahdistukseen 10,9 % vuotiaista alkoholia tai huumaavia aineita käytti ahdistukseen 13,6 %. 9.2 Masennuksen esiintyvyys nuorilla ja avun saaminen Kysymyksemme nuorille oli, että tunsivatko he olonsa masentuneeksi viimeisen puolen vuoden aikana (KUVIO 1.). Kysymykseen vastasi 173 vastaajaa 183 vastaajasta eli kymmenen vastaajaa ei vastannut kysymykseen. Vastausprosentti tähän kysymykseen oli 94,5 %. Myöntävästi vastasi 60 vastaajaa ja kieltävästi vastasi 113 vastaajaa. Viimeisen puolen vuoden aikana masentuneeksi tunsi itsensä naisista 37,3 % ja miehistä 31,0 %. Naisista 62,7 % ja miehistä 69,0 % ei tunteneet oloaan masentuneeksi viimeisen puolen vuoden aikana vuotiaista tunsi itsensä masentuneeksi naisista 10,0 % ja miehistä 0 % vuotiaista tunsi itsensä masentuneeksi naisista 48,3 % ja miehistä 33,3 % vuotiaista tunsi itsensä masentuneeksi naisista 5,0 % ja miehistä 3,3 %.

46 41 KUVIO 1. Masentuneeksi itsensä tunteneet nuoret viimeisen puolen vuoden aikana Meillä oli nuorille avoin kysymys missä kysyttiin asioita, mitkä nuoria masentavat. Tärkeimmiksi masennuksen aiheiksi nuorilla jäsentyivät stressi, koulupaineet, perhe asiat, läheisten ihmisten menettäminen, ulkonäköpaineet, yksinäisyys ja huonommuuden tunne. Nuoret kuvaavat omin sanoin mitkä asiat heitä masentavat: Kokeet, stressi, puute kavereista jotka ovat toisessa koulussa, naisettomuus, siis ei ole naista Isän alkoholismi Vanhempien ero, ero omasta tyttöystävästä Kaverisuhteet katkenneet joihinkin, perhe asioita, sukulaisten kuolemat, jne. Kun koulu ei onnistu, lihavuuteni Yksinäisyys ja koulu "kiusaus" (Vaikka se olisi leikillään) Välillä tuntuu etten osaa mitään ja ne ainoat asiat jotka oikeasti kiinnostavat eivät vain etene ja joku muu on aina parempi, ihmissuhteet Kysyimme vastaajilta, että kuka ympärillä olevista ihmisistä on huomannut masennuksen. Kysymykseen ei niiden nuorten tarvinnut vastata ketkä vastasivat kysymykseen masentuneisuus viimeisen puolen vuoden aikana kieltävästi, etteivät he ole masentuneita. Kysymykseen vastasi 52 vastaajaa 60 vastaajasta eli kahdeksan vastaajaa ei vastannut kysymyk-

47 42 seen. Vastausprosentti tähän kysymykseen oli 86,7 % vuotiailla nuoren masennuksen olivat huomanneet vanhemmat 16,7 %, kaveri(t) 33,3 %, muu 16,7 % ja useita vaihtoehtoja 33,3 % vuotiailla nuoren masennuksen olivat huomanneet vanhemmat 14,3 %, kaveri(t) 38,1 %, terveydenhoitaja 2,4 %, muu 26,2 % ja useita vaihtoehtoja 19,0 % vuotiailla nuoren masennuksen olivat huomanneet kaveri(t) 25 %, muu 25 % ja useita vaihtoehtoja 50 %. Kysymys missä kysyttiin tapahtumia ja/tai tekoja, jotka ovat helpottaneet alakuloisuutta ja/tai masennusta oli avoin kysymys. Tärkeimmiksi masennusta helpottaviksi asioiksi nousivat kavereiden kanssa oleminen tai puhuminen, viiltely, itkeminen, musiikki, harrastukset, päihteiden käyttö. Muita helpottavia asioita nuorilla olivat aika, soittaminen, syöminen, lukeminen, rentoutuminen ja lemmikit. Nuoret kuvaavat helpottavia asioita, jotka vaikuttavat alakuloisuuteen ja/tai masentuneisuuteen seuraavilla tavoilla: Kavereiden kanssa juttelu (tosin joskus se vaan pahentaa), aika, muu tekeminen Viiltely myös kavereiden/kaverin kanssa keskustelu on ehkäissyt itseni vahingoittamista Itsensä vahingoittaminen, itku Soittaminen, kavereiden kanssa oleskelu, syöminen, itkeminen, lukeminen Musiikin kuuntelu, koulukaverit, ruoka, lemmikki ja urheilu, soittaminen Rentoutuminen, pelaaminen ja jalkapallo Tupakointi ja alkoholin käyttö Kysymys käsitti nuoren toivomuksen, keneltä saisi apua masennukseen. Kysymykseen ei niiden nuorten tarvinnut vastata, ketkä vastasivat kieltävästi, onko tuntenut olonsa masentuneeksi viimeisen puolen vuoden aikana. Kysymykseen vastasi 44 vastaajaa 60 vastaajasta eli 16 vastaajaa ei vastannut kysymykseen. Vastausprosentti tähän kysymykseen oli 73,3 % vuotiaat toivoivat apua masennukseen vanhemmilta 25 % ja kavereilta 75 % vuotiaat toivoivat apua masennukseen vanhemmilta 11,1 %, kavereilta 47,2 %,

48 43 muilta 13,9 % ja useilta henkilöiltä 27,8 % vuotiaat toivoivat apua masennukseen vanhemmilta 50 %, kavereilta 25 % ja useilta henkilöiltä 25 %. 9.3 Itsensä satuttamisen esiintyvyys ja avun saaminen Kysymykseen, onko koskaan satuttanut itseäsi vastasi nuorista 181. Kaksi jätti kokonaan vastaamatta. Jos vastasi kysymykseen ei, niin seuraavan kerran vastasi kysymykseen nuorten internetin sivustoista, Kenuti. Miehistä kyllä vastasi, että on satuttanut itseään 6,9 % eli 5 vastaajaa. Ei vastasi miehistä 93,0 %. Kaikista vastaajista miehet olivat satuttaneet itseään 40,5 %. Naisista itseään oli satuttanut 23,6 % vastaajista ja ei 76,4 %. Yhteensä naisia oli kaikista vastaajista 59,5 %. KUVIO 2. Itseään satuttaneet nuoret esimerkiksi viiltelemällä tai polttamalla vuotiaista itseään olivat satuttaneet viiltämällä tai polttamalla 22,7 % ja ei ollut satuttanut 77,2 % (KUVIO 2.) vuotiaista itseään oli satuttanut 16,8 %, vastaajista ei ollut satuttanut 83,2 % vuotiaista oli satuttanut itseään 9,1 % ja ei ollut 90,9 %. Naisista itseään satutti 23,6 % ja miehistä 6,9 %. Nuorista vastasi itsensä vahingoittamiseen hyvällä tuulella ollessaan yhteensä 24 vastaajaa. Miehistä kukaan ei vahingoittanut itseään ollessaan hyvällä tuulella. Naisista 12,5 % va-

49 44 hingoitti itseään hyvällä tuulella, eli 3 vastaajaa. Itseään ei vahingoittanut 87,5 % vastaajaa ollessaan hyvällä tuulella. Naisista itseään oli viiltänyt tai polttanut pahan olonsa takia vastannut 81,8 % (18 vastaajaa) ja ei 18,2 %. Yhteensä naisia oli kysymykseen vastannut 22 kappaletta. Miehistä itseään oli satuttanut pahan olonsa takia 33.3 % (2 vastaajaa) ja ei 66,7 %. Miehiä kysymykseen oli vastannut 6 kappaletta vuotiaista vastaajista itseään oli vahingoittanut pahan olon takia viisi ihmistä vuotiaista 65 % (13 vastaajaa) oli vahingoittanut itseään, ei ollut 45 %. Vastaajia oli yhteensä vuotiaista oli satuttanut 66,7 % (2 vastaajaa) ja ei 33,3 %. 3 oli vastannut kysymykseen. TAULUKKO 5. Itsensä vahingoittaminen nuorilla ja asiasta tietävät Sukupuoli Kaveri(t) Muu Useita vaihtoehtoja Nainen 65,2 % 13,0 % 21,8 % Mies 25,0 % 75,0 % 0 % vuotiaista nuorista 40 % kavereista tiesi, että vahingoittaa itseään, muut 20 % ja useat eri ihmiset tietävät asiasta 40 % vuotiaista 65 % kavereista tietää, 25 % muista ihmisistä ja 10 % useat eri ihmiset vuotiasista 50 % kavereista tietää, muista 0 % ja 50 %, että useat eri ihmiset tietävät asiasta. Nuoret kertovat itsensä vahingoittamisesta mieluiten kavereille. Naisista 65,2 % vastasi, että asiasta eniten tietävät kaverit (TAULUKKO 5.). Miehistä useimmat vastasivat, että joku muu tietää asiasta 75,0 %. Itsensä vahingoittamiseen kukaan nuorista ei ole itse hakenut apua. Naisista 24 ihmistä ja miehistä 7 ei ollut hakenut apua itsensä vahingoittamiseen vuotiaita vastaajia oli 5, vuotiaita 22 ja vuotiaita 4 kappaletta. Yhteensä vastaajia oli 31 kappaletta. 9.4 Mielenterveyspalvelut nuorille Nuorista naisista 9,4 % ja miehistä 6,9 % on käynyt nuorten internetsivulla Kenuti. Naisista 90,7 % ja miehistä 93,2 % ei ole käynyt sivustolla ollenkaan vuotiaista kukaan ei ole käynyt internetsivustolla, vuotiaista 8,6 % ja vuotiaista 13,6 % oli käynyt

50 45 Kenuti sivustolla. Kaikki nuoret olivat vastanneet kysymykseen. Nuorista 8 % on käynyt Kenutin internetsivustolla ja 92 % ei ole käynyt sivustolla koskaan (KUVIO 3.). KUVIO 3. Nuorten internet sivu, KENUTI ja kuinka paljon nuoret ovat sivustolla käyneet Nuorista mielenterveyspalveluista tietää 26 % vastaajista ja ei tiedä 74 % (KUVIO 4.). Naisista 30,8 % ja miehistä 17,8 % tietää oman kunnan mielenterveyspalveluista. Naisista 69,2 % ja miehistä 82,2 % ei tiedä oman kunnan palveluista vuotiaista mielenterveyspalveluista tietää 13,6 % ja ei tiedä 86,4 % vuotiaista tietää 28,1 % ja ei tiedä 71,9 % vuotiaista 18,1 % tietää kunnan mielenterveyspalveluista ja ei tiedä 81,8 %. Kaikki nuoret olivat vastanneet kysymykseen. KUVIO 4. Kuinka moni nuorista tietää oman kunnan mielenterveyspalvelut

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito 28.3.2011 Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka Sisältö nuoruusiän kehitysvaiheet ja -tehtävät mielenterveyshäiriöt

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus Tietoa nuorille ja heidän perheilleen Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 6/2007 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6 / 2007 Publications of

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? EPÄVAKAUS, KAKSISUUNTAISUUS JA TULISTUVUUS-KOULUTUS TAYS 18.5.2016 LAURA SUOMALAINEN LT, NUORISOPSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI HYKS NUORISOPSYKIATRIA MIKÄ ON

Lisätiedot

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely Vastauspäivämäärä Potilaan nimi Henkilötunnus Tiedustelemme tällä lomakkeella mielialan erilaisia piirteitä. Vastatkaa kuhunkin kysymykseen sillä tavalla millaiseksi tunnette itsenne tällä hetkellä. Rastittakaa

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen TERVEYSTIETO 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY 17.6.2016 Susanna Kosonen KM, LTO, LO, OPO, AO, taidekasvatuksen yo kosoi.fi Suomen Mielenterveysseura 20.6.2016 Kosoi - Susanna Kosonen_Suomen Mielenterveysseura 1

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä vuosina 2005-2013 (-2020) Katso: www.pohjanmaahanke.fi 1 Itsetuhoisen kohtaamiseen jaettua osaamista ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Itsemurhia

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) TARKKAILULÄHETE Lomake M1 Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Aikaisemmat

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen

Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen Turvaa, hoivaa kasvatusta seminaari 28.3.2011 Pohjantähti-opisto, Keminmaa KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Luento pohjautuu teokseen Lämsä, Anna-Liisa

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Mielenterveyden edistäminen sanoista tekoihin. Mieli 2009 Eija Stengård

Mielenterveyden edistäminen sanoista tekoihin. Mieli 2009 Eija Stengård Mielenterveyden edistäminen sanoista tekoihin Mieli 2009 Eija Stengård Sisällys Mitä mielenterveys on? Mitä mielenterveyden edistäminen on? Mistä tukea käytännön työhön? Esimerkkinä iäkkäiden mielenterveyden

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma Työterveyspsykologi Marja Luttinen-Kuisma Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 11.11.2016 Länsirannikon Työterveys MASENNUS TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot