Porin kuudesluokkalaisten onnellisuus, masentuneisuus ja väkivaltakokemukset Lotta Uusitalo-Malmivaara & Juhani E. Lehto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porin kuudesluokkalaisten onnellisuus, masentuneisuus ja väkivaltakokemukset 2009. Lotta Uusitalo-Malmivaara & Juhani E. Lehto"

Transkriptio

1 Porin kuudesluokkalaisten onnellisuus, masentuneisuus ja väkivaltakokemukset 2009 Lotta Uusitalo-Malmivaara & Juhani E. Lehto Helmikuu 2010

2 Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa selvitettiin porilaisten kuudesluokkalaisten tammikuussa 2009 kokemaa onnellisuutta ja masentuneisuutta sekä niihin liittyviä taustatekijöitä. Tutkimus tavoitti yli 700 lasta eli n. 95 % Porin kuudesluokkalaisista. Lasten onnellisuutta on tutkittu Suomessa ja maailmallakin melko vähän. Tässä tutkimuksessa mittareina käytettiin subjektiivisen onnellisuuden ja kouluonnellisuuden mittaria. Suurin osa porilaislapsista koki itsensä onnelliseksi. Onnellisuuden taso on sama kuin aikaisemmin uusmaalaisilla kuudesluokkalaisilla todettu. Mm. ystävät, harrastukset ja luottamukselliset keskustelusuhteet vanhempiin olivat positiivisesti yhteydessä onnellisuuteen. Samat tekijät korreloivat negatiivisesti masennukseen. Lapsilta kysyttiin, mitkä annetuista vaihtoehdoista lisäisivät nykyistä onnellisuuden tilaa. Lähes puolet ilmoitti, että parempi koulumenestys lisäisi onnellisuutta. Tulos osoittaa, että jo 12-vuotiaat pitävät koulua hyvin merkityksellisenä asiana. Hieman paradoksaalisesti myös arveltiin, että lisääntyvä vapaa-aika lisäisi onnellisuutta. Vaikka koulumenestystä selvästi arvostetaan, kouluviihtyvyys vastaajien mukaan on heikohko. Viidesosa vastaajista ilmoitti lisääntyvän perherauhan lisäävän onnellisuuttaan. Tulokset osoittavat, että onnellisuus ja masentuneisuus ovat samalla jatkumolla, ja todennäköisesti samat interventiot vähentävät masennusta ja lisäävät onnellisuutta. Tutkimuksessa masennusta arvioitiin paljon käytetyllä CDI-mittarilla (Childrens Depression Inventory), joka ei ole kliininen masennuksen arviointikeino diagnosointimenetelmä vaan seulontakeino. Porilaislapsista noin viidennes (20,3 %) oli jonkinasteisesti masentunut, vakavammin masentuneiden osuus kaikista vastaajista oli 6,1 % eli 45 oppilasta oli vakavasti masentunut. Näiden vastaajien kotiolot olivat heikot: kotona riideltiin usein ja samoissa perheissä myös alkoholin käyttö oli runsasta. CDI:n masennuspistemäärä korreloi negatiivisesti siihen, kuinka luottamuksellisesti oppilas voi keskustella vanhempiensa kanssa ja kuinka usein vastaaja koki tekevänsä jotakin hänelle mieluista perheen kanssa. Myös läheisen ystävän puute näyttäytyi masentuneimpien ongelmana. Tytöt ja pojat olivat molemmilla mittareilla mitattuna yhtä onnellisia, mutta tytöt osoittautuivat jonkin verran masentuneemmiksi. Erityisesti lievästi masentuneiden tyttöjen osuus oli suurempi kuin poikien. Tyttöjen suurempi masennusalttius on tullut esiin myös aikaisemmassa kirjallisuudessa. Kaiken kaikkiaan tulokset osoittavat selvästi, että lasten kotiolot vaikuttavat lasten onnellisuuteen ja masentuneisuuteen. Niillä oli yhteys myös koulussa koettuun onnellisuuteen. Kiusaaminen ja kiusatuksi tuleminen sekä yksinäisyyden kokeminen olivat yhteydessä sekä onnellisuuden että masentuneisuuden kokemuksiin. Raportin lopussa pohditaan tulosten merkitystä ja miten koulussa voitaisiin lisätä lasten onnellisuutta ja vähentää masentuneisuutta.

3 Esipuhe Tämä tutkimus on pääsääntöisesti ns. akateemista perustutkimusta. Olemme kokeneet sen aihepiirin tieteellisesti mielenkiintoiseksi, ja nähdäksemme se vie alan tutkimusta eteenpäin. Julkaisemme aineistosta tutkimusraportteja kansainvälisissä alan lehdissä. Akateemisen kiinnostuksen ohella tutkimustulokset lasten hyvinvoinnista Porissa lienevät sellaisia, että ne kiinnostavat porilaisia opettajia, vanhempia, rehtoreita sekä porilaisten lasten parissa työskenteleviä sosiaali- ja mielenterveystyötä tekeviä ammattilaisia. Kaikkia heitä ja muita kiinnostuneita varten olemme kirjoittaneet tämän raportin. Porin kaupungin kuudesluokkalaiset valitsimme tutkimuskohteeksi monestakin syystä. Porissa maahanmuuttajien osuus on suhteellisen vähäinen. Oletimme, että kielen ymmärtämisvaikeudet eivät vääristäneet tuloksia. Pori on myös sen kokoinen kaupunki, että saimme laajan ja edustavan otoksen lapsia vastaajiksi. Uskoaksemme tulokset ovat yleistettävissä koko maahan. Tutkimus ei olisi ollut mahdollista ilman Porin kaupungin myötävaikutusta. Koulutoimenjohtaja Jari Leinonen ja Porin alakoulujen rehtorit ovat tehneet mahdolliseksi aineiston keruun. Kiitokset heille. Kuudesluokkalaisten opettajat ovat suhtautuneet myönteisesti tutkimukseemme. Olemme saaneet vastaajiksi lähes kaikki kuudesluokkalaiset. Olemme tietoisia koulun kiireisestä arjesta ja olemme kiitollisia siitä, että opettajat ovat nähneet tutkimuksemme tarpeelliseksi. Aineiston analyysissä olemme saaneet apua kasvatustieteen harjoittelijalta KK Tiina Torviselta, joka on taitavasti ja kärsivällisesti tehnyt tilastollisia analyysejä. Annukka Mäkelä Opetusteknologiakeskuksesta on huolehtinut lomakkeiden postituksesta ja vastaanottamisesta. Kiitämme häntä ja Soili Träskinkoskea siitä, että olemme saaneet vastauslomakkeet turvallisesti analysoitavaksemme. Raportin rakenne noudattaa tavanomaista tutkimusraportin rakennetta. Sisällysluettelon jälkeen luodaan lyhyt katsaus tutkimuksen aihepiiriin: lasten onnellisuuteen, masennukseen ja lasten kokemaan väkivaltaan. Sen jälkeen kuvataan tutkimusmenetelmät. Tutkimustuloksia kuvataan ja tarkastellaan samassa pääluvussa. Viimeisessä pääluvussa pohditaan, miten lasten hyvinvointia voitaisiin parantaa. Helsingissä Lotta Uusitalo-Malmivaara Juhani E. Lehto

4 Sisällysluettelo 1 Johdanto ja teoreettista taustaa Lasten ja nuorten onnellisuustutkimus Masennus ja väkivaltakokemukset 3 2 Tutkimusmenetelmät Tutkimuksen kohdejoukko Kyselylomake Lomakkeiden keruu ja täyttäminen Aineiston käsittely ja analyysi 7 3 Tulokset ja niiden tarkastelu Onnellisuus Masennus Onnellisuuden ja masentuneisuuden väliset suhteet Sosiaaliset suhteet hyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä 18 ja väkivaltakokemukset 3.5 Kiusaaminen ja väkivaltakokemukset Kotiolot Harrastukset 25 4 Päätelmiä Yleistä Masennus ja huono-osaisuus Väsynyt mutta ei onnellinen Positiivisen psykologian viesti 29 5 Lähteet 31 Tutkijat

5 1 Johdanto ja teoreettista taustaa 1.1 Lasten ja nuorten onnellisuustutkimus Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä asioita on Suomessa tutkittu kohtuullisen paljon. Stakes on teettänyt kouluterveyskyselyn yläkoulu- ja lukioikäisille jo vuodesta 1995 (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2008), lasten masentuneisuutta on tutkittu mm laajassa Lapsitutkimushankkeessa (esim. Almqvist ym., 1999; Almqvist, Kumpulainen ym., 1999; Puura ym., 1998). Koulukiusaamista on tutkinut mm. Christina Salmivalli (esim. 1998a). Irmeli Järventie (1999; 2001; 2003) on tutkinut vuosituhannen vaihteessa eriarvoistumista käyttäen samaa lasten masentuneisuusmittaria kuin mekin tässä tutkimuksessa. Poliisiammattikorkeakoulussa on tutkittu lasten ja nuorten kokemaa väkivaltaa (Ellonen, Kääriäinen, Salmi & Sariola, 2008). Tutkimukset ovat kuitenkin pääosin keskittyneet pahanolon selvittämiseen, kuten perinteinen psykologia yleisestikin, sen sijaan itse onnellisuuden tutkimus on ollut vähäistä. Psykologia on ollut ja on edelleen pitkälti poikkeavuuden ja patologisuuden tutkimista. Psykologit ovat pyrkineet tunnistamaan mielisairauksia, masentuneisuutta, oppimisvaikeuksia jne. Hyvin vähän on kiinnitetty huomiota ihmiselämän positiivisiin puoliin: onnellisuuteen ja myönteisiin tunnetiloihin. (Diener, 2000; Seligman & Csikszentmihalyi, 2000; Seligman, 2008) Vastareaktiona patologisuuden tutkimiselle on syntynyt vasta 2000-luvulla positiivisen psykologian paradigma (Seligman & Csikszentmihalyi, 2000). Positiivisen psykologian tutkimuskohteina ovat yksilön kokemat ja arvostamat tunnetilat: hyvinvointi ja tyytyväisyys (menneessä ajassa) toivo ja optimismi (tulevaan aikaan) sekä syventyneisyys (flow) ja onnellisuus (nykyaikaan), se mikä tekee elämästä eniten elämisen arvoista Keskeisiä tutkimuskohteita ovat myös ihmisen voimavarat ja hyveet (Seligman & Csikszentmihalyi, 2000, s. 5). Tässä raportissa on tutkittu onnellisuutta ja nimenomaan lasten onnellisuutta. Suomessa alan positiivisen psykologian tutkimus on ollut melko vähäistä. Markku Ojasta voidaan pitää kuitenkin alan uranuurtajana. Hän on kirjoittanut onnellisuudesta ja sen vaalimisesta yleistajuisia oppaita (esim. Ojanen, 2006) ja tutkinut mm. kehitysvammaisten onnellisuutta (Matikka & Ojanen, 2004). Kirjallisuudessa käsitteet onnellisuus ja subjektiivinen hyvinvointi (subjective wellbeing) samaistetaan usein (Lyubomirsky, 2007). Toiset tutkijat taas näkevät subjektiivisen hyvinvoinnin hyvin laajana elämänalueena, johon kuuluvat tunnetilojen lisäksi mm. sosiaalinen osallistuminen (Korkalainen & Kokko, 2008; Ryff & Keyes, 1995). Keyes (2005) pitää subjektiivisen hyvinvoinnin käsitettä yläkäsitteenä. Tämän yläkäsitteen alle kuuluu a) hedoninen subjektiivinen hyvinvointi ( elämä tuntuu hyvältä ja b) eudaimoninen subjektiivinen hyvinvointi (eudaimonia on kreikkaa ja tarkoittaa onnellisuutta). Eudaimoniseen onnellisuuteen Keyes (2009, s. 10) sijoittaa mm. itsehyväksynnän, elämän tarkoituksen ja sosiaalisen yh- 1

6 teenkuuluvuuden. Eudaimoninen subjektiivinen hyvinvointi käsittää subjektiivisen psykologisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin. Kun arvioidaan hedonista subjektiivista hyvinvointia, jota nimitetään myös emotionaaliseksi hyvinvoinniksi (Keyes, 2002; 2005; 2009), kysytään ihmiseltä itseltään, miten onnellinen hän on. Pidämme sitä synonyyminä onnellisuudelle. Tarkoitamme siis onnellisuudella itse määriteltyä hyvinvointia, miten hyvänä ihminen itse pitää elämäänsä. Tutkimuksemme liittyy kiinteästi Sonja Lyubomirskyn aloittamaan onnellisuustutkimuksen paradigmaan (Lyubomirsky, Sheldon & Schkade, 2005; Lyubomirsky, 2007). Tässä tutkimuksessa arvioimme lasten subjektiivista onnellisuutta. Synonyymisesti käytämme myös termiä yleinen onnellisuus. Aikuisten onnellisuutta on tutkittu jo lähes 40 vuoden ajan (Diener, 2000), mutta kiinnostus positiiviseen psykologiaan on lisännyt tutkimusaktiviteettia 2000-luvulla (Lyubomirsky, 2007; Seligman & Csikszentmihalyi, 2000; Seligman, Steen, Park & Peterson, 2005; Steel, Schmidt & Shultz, 2008). Keskimäärin onnelliset ihmiset ovat hyvin koulutettuja, kuuluvat pikemminkin enemmistöön kuin vähemmistöön, asuvat tasa-arvoisessa hyvinvointivaltiossa. Yleisesti ottaen ulkoisilla tekijöillä vauraissa länsimaissa on kuitenkin hyvin vähän yhteyttä onnellisuuteen. Sen sijaan läheiset ihmissuhteet (esim. hyvä avioliitto), uskonnollisuus ja liikuntaharrastukset ovat yhteydessä koettuun onnellisuuteen. Syy seuraus-suhteiden osoittaminen on kuitenkin vaikeaa. Onnelliset ihmiset voivat esimerkiksi olla tyytyväisiä avioliittoonsa, eikä tyydyttävä avioliitto ei ehkä olekaan onnellisuuden syy. Persoonallisuustekijöiden on hyvin monissa tutkimuksissa olevan onnellisuuteen yhteydessä: ulospäin suuntautuneisuus lisää ja neuroottisuus vähentää onnellisuutta. (Matilainen & Helkama, 2000). Aikuisten tutkimuksen perusteella tiedetään siis, että hyvinvointivaltiossa lisääntyvä taloudellinen hyvinvointi, komea tai kaunis ulkomuoto eivät lisää onnellisuutta. Lyubomirskyn ym. mukaan 50 % onnellisuuden tasosta on ennalta määräytynyt, persoonallisuuden rakenne on onnellisuustasoa määrittelevä tekijä. Vain kymmenen prosenttia onnellisuudesta määräytyy ympäristöstä, mikäli ihmisen perustarpeet (ruoka, asunto ja vaatteet) on tyydytetty, kuten yleensä hyvinvointivaltiossa on. Neljäkymmentä prosenttia onnellisuudesta on sellaista, että ihminen voi siihen tietoisesti vaikuttaa. Koska ihminen itse voi vaikuttaa onnellisuuteensa, aikuisilla tehty tutkimus osoittaa, että onnellisuutta voidaan tietoisesti lisätä erilaisilla väliintulo-ohjelmilla (Lyubomirsky, King & Diener, 2005; Lyubomirsky, 2007; Seligman ym., 2005.) Suomessa on tutkittu lasten ja nuorten onnellisuutta jonkin verran. Lahikainen ym. (Lahikainen, Tolonen & Kraav, 2008) tutkivat virolaisten ja suomalaisten 5 6-vuotiaiden lasten subjektiivista hyvinvointia haastattelemalla lapsia heidän peloistaan ja toverisuhteistaan sekä keräämällä tietoja perhetilanteesta. Virolaisten lasten subjektiivinen hyvinvointi osoittautui hieman heikommaksi kuin suomalaisten. Katja Joronen (ent. Rask) on väitöskirjassaan (Joronen, 2005) tutkinut yläkouluikäisten subjektiivista hyvinvointia. Yleisesti ottaen nuoret ovat melko hyvinvoivia. Tyytyväisyys kouluun ja omaan kehoon sekä itse arvioitu hyvä terveys korreloivat positiivisesti tyttöjen subjektiiviseen hyvinvointiin. Näiden lisäksi pojilla vähäinen alkoholin käyttö oli yhteydessä subjektiiviseen hyvinvointiin (Joronen, 2005, s ). 2

7 Jorosen väitöskirjan osajulkaisuista yhdessä oli kvantitatiivisesti soitettu, että nuoren positiivisena kokema perhedynamiikka korreloi hänen subjektiiviseen hyvinvointiinsa, mutta vanhemman arvioimalla perhedynamiikalla ei ollut yhteyttä nuoren kokemaan hyvinvointiin. Etenkin nuorten kokeman vastavuoroisuus ja perhedynamiikan stabiilisuus olivat yhteydessä subjektiiviseen hyvinvointiin (Rask, Åstedt-Kurki, Paavilainen & Laippala, 2003). Toisessa osajulkaisussa kvalitatiivisella tutkimusotteella on täydennetty tätä tutkimustulosta (Joronen & Åstedt-Kurki, 2005). Haastatellut nuoret kokivat, että miellyttävä kotiympäristö, emotionaalisesti lämmin perhe, perheenjäsenten kiinnostus nuorta kohtaan, mahdollisuus solmia suhteita perheen ulkopuolella, nuoren kokemus merkityksellisenä perheenjäsenenä ja kodin avoin kommunikaatio lisäsivät nuoren tyytyväisyyttä elämään. Tässä tutkimuksessa selvitetään lasten onnellisuutta kahdella mittarilla ja lasten masentuneisuutta arvioidaan. Lasten perheoloja kartoitetaan kysymällä mm. sitä, kuinka luottamuksellisesti lapset voivat keskustella huoltajiensa, muiden aikuisten ja ikätovereiden kanssa. Jorosen tutkimuksen (Joronen, 2005; Rask, Åstedt-Kurki & Laippala, 2002; Rask ym., 2003) perusteella voidaan olettaa, että ne lapset, joilla on luottamukselliset suhteet erityisesti huoltajiinsa ovat onnellisempia kuin ne lapset, joiden suhteet ovat vähemmän heikommalla perustalla. Tässä tutkimuksessa on kartoitettu myös lasten kokemaa väkivaltaa. 1.2 Masennus ja väkivaltakokemukset Lasten pahoinvointia on Suomessa tutkittu paljon enemmän kuin onnellisuutta. Suuri lastenpsykiatrinen tutkimus on selvittänyt mm. lasten depressiivisyyttä ja muita oireita (Almqvist ym., 1999; Almqvist, Kumpulainen ym., 1999). Irmeli Järventie on myös ollut kiinnostunut tutkimaan lasten syrjäytymistä ja pahoinvointia ja vertaillut yhteispohjoismaisessa Inequal Childhood -projektissa suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten lasten masennusoireita ja sosiaalista maailmaa (Järventie, 2001; 2003). Järventien hyvinvointi- ja identiteettitutkimus on perustunut pitkälti lasten masennuksen arviointiin. Lasten (6 12 v.) masentuneisuus, kuten usein aikuistenkin, näkyy ilmeistä, eleistä ja alakuloisuutena. Aikuisen masennukseen verrattuna kouluikäisten masennukseen liittyy erilaisia piirteitä; leikkiin sisältyy tyhjäksi tekemistä, kritiikkiä, menetystä, hylkäämistä ja itsensä vahingoittamista. Kuoleman ajatukset ja merkit kuolemasta voivat sisältyä myös leikkiin. Lasten koulusuoritukset heikkenevät ja lapsi menestyy koulussa heikommin kuin mihin hänen kykynsä riittäisivät: hän on alisuoriutuja. (Räsänen, 2004) Puura ym. (1998)vertailivat lähes lapsen otoksella, mitkä lasten vanhempien ja opettajien huomaamat piirteet lapsissa olivat yhteydessä lapsen itse raportoimaan masennukseen. Masennusta oli tutkittu samalla menetelmällä kuin tässä tutkimuksessa arvioivat omaa masennustaan samalla mittarilla (Children s Depression Inventory, CDI) kuin tässäkin tutkimuksessa. Puuran ym. mukaan vanhemmat ja opettajat kyllä huomaavat masennuksen merkkejä lapsissa, mutta niistäkin lapsista, joista opettajat olivat eniten huolestuneita, vain murto-osa 3

8 sai psykiatrista hoitoa. Nuoruusiässä (12 18 v.) masennus alkaa muistuttaa aikuisten tyypillistä oireistoa. Oireistoon voi kuulua itsemurhayrityksiä ja onnistuneita itsemurhia. Vähemmän vakavia oireita ovat aggressiivisuus, uniongelmat, ärtyvyys, toivottomuuden tunteet, itsetunnon heikkous, heikko koulumenestys ja tottelemattomuus. Joskus nuoruuden masennusta on vaikea erottaa tavanomaisesta nuoruuden kuohunnasta, minkä takia nuoruuden masentuneisuus on alidiagnosoitu. (Räsänen, 2004). Lasten masennuksella on vakavia seurauksia. Ensinnäkin masennus on enemmän tai vähemmän pysyvää: seurantatutkimuksessaan Haavisto ym. (2004) totesivat, että 8-vuotialla havaittu masennus ennusti masennusta 10 vuotta myöhemmin, tutkittavien ollessa 18-vuotiaita. Keyes (2009, s. 9) toteaa yhteenvetoartikkelissaan, että lasten ja nuorten masennukseen liittyvät mm. tupakointi, päihteiden käyttö, käyttäytymishäiriöt, oppimisvaikeudet ja koulu-uran keskeytyminen. Tuoreessa väitöskirjassaan ja sen osajulkaisuissa Sihvola (2010) on analysoinut varhaisnuorten masennukseen liittyviä ongelmia. Neljätoistavuotiaana todettu masennus ennustaa 17-vuotiaiden tupakointia sekä nuuskan, alkoholin ja huumeiden käyttöä (Sihvola ym., 2008). Myös kliinisin kriteerein lieväksi diagnosoitu masennus oli neljätoistavuotiailla selkeästi yhteydessä masennusoireisiin ja mm. itsemurha-ajatuksiin (Sihvola ym., 2007). Masennuksella on myös yhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia seuraamuksia. Erityisesti nuorten (yli 16 v) masennuksen takia Kelalle tuulleiden sairauspäivärahahakemusten määrä on 2000-luvulla noussut jyrkästi. Alle 30-vuotiaana mielenterveydellisistä syistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä on myös huolestuttavasti lisääntymässä. (Raitasalo & Maaniemi, 2009). Masennus, joka usein alkaa jo lapsuudessa, on siis suuri syrjäytymiseen johtava riskitekijä. Lasten masennuksen esiintyvyydestä esitetään hieman erilaisia prosenttilukuja tutkimuksesta ja masennuksen arviointimenetelmästä riippuen. Yleisesti ottaen esiintyvyysarviot ovat kuitenkin melko hyvin samansuuntaisia. Almqvistin ym. (1999)laajassa kartoituksessa lasta, iätään 8 9 vuotta, masentuneiden osuus oli 6,7 % tai 14,7 %, jos myös lievästi masentuneet otetaan mukaan. Almqvistin ym. tutkimuksessa pojat olivat masentuneempia kuin tytöt. Porissa vuosina tehtyjen kartoitusten mukaan % yläkoulun oppilaista kärsii vaikeasta tai keskivaikeasta masennuksesta (Peltoniemi ym., 2001, s. 14). Vaikka kuudesluokkalaiset monessa mielessä ovat lapsia, he kokevat väkivaltaa kotona, koulussa ja vapaa-aikana. Tosin kuudesluokkalaisten kokema väkivalta on pääsääntöisesti symbolista tai fyysisesti lievää väkivaltaa; väkivaltakokemukset lähes kaksinkertaistuvat yläkoulun aikana. Yksittäisistä fyysisistä väkivaltakokemuksista yleisin oli vanhempien tukistus. (Ellonen ym., 2008, s ) Yhteenvetona voidaan todeta, että tässä tutkimuksessa selvitettiin porilaisten kuudesluokkalaisten onnellisuutta ja masentuneisuutta. Tarkoituksena oli tutkia mm., miten sosiaaliset suhteet ja väkivaltakokemukset ovat yhteydessä niihin. 4

9 2 Tutkimusmenetelmät 2.1 Tutkimuksen kohdejoukko Tammikuussa 2009 kaikille Porin suomenkielisille kuudensille luokille lähetettiin onnellisuutta, masentuneisuutta, sosiaalisia suhteita ja väkivaltakokemuksia koskeva kysely. Kysely tavoitti Porin 779 suomenkielisestä 6.-luokkalaisesta 742 eli 95,3 %. Vastauksista hylättiin puutteellisina kokonaan 5. Vastaajista 377 oli tyttöjä ja 358 poikia (kaksi vastaajaa ei ollut merkinnyt sukupuoltaan). Vastaajien keski-ikä oli 12,10 vuotta. Kyselylomake koostui useista mittareista (ks. alla). Aineiston syöttövaiheessa mittarin tiedot jätettiin syöttämättä, mikäli kyseisen mittarin osioista noin yli kolmannekseen oli jätetty vastaamatta. Tällöin vastaajan tuottamaa informaatiota muista mittareista on käytetty analyysissä. 2.2 Kyselylomake Kysely koottiin subjektiivisen onnellisuuden mittarista (Lyubomirsky & Lepper, 1999), koululaisten onnellisuusmittarista (Ivens, 2007), lasten masentuneisuuden mittarista (CDI) (Kovacs, 1985), johon eri tutkijat ovat tehneet lisäyksiä (mm. Oksanen, 2006), ja Lasten ja nuorten väkivaltakokemusten mittarista (Ellonen ym., 2008). Lisäksi kyselylomakkeessa oli muita, tätä tutkimusta varten luotuja kohtia. Subjektiivisen onnellisuuden mittari, SOM (väittämät 1 6). Subjektiivisen onnellisuuden mittari (joskus myös kroonisen onnellisuuden mittariksi kutsuttu) (Lyubomirsky & Lepper, 1999) koostuu neljästä väittämästä, joiden vastausvaihtoehdot ovat 7-portaisella likertasteikolla. Esimerkiksi yleisesti ottaen en pidä pidän itseäni hyvin onnellisena. Subjektiivisen onnellisuuden mittari pilotoitiin syksyllä 2008 Uudellamaalla 96 kuudesluokkalaisella. Subjektiivisen tai yleisen onnellisuuden mittaria täydennettiin tulevaisuuden onnellisuutta ja nykyisen onnellisuuden lisäämistä koskevalla kysymyksillä. Koululaisten onnellisuusmittari, KOM (väittämät 7 36). Ivensin kehittämää koululaisten onnellisuusmittaria käytettiin ensimmäistä kertaa laajasti Suomessa. Sen käyttö pilotoitiin syksyllä 2008 pääkaupunkiseudun 6.-luokkalaisilla, pilottiaineistoa kerättiin 96 oppilaalta.. Koululaisten onnellisuusmittarin väittämät koskevat tuntemuksia koulussa edellisellä viikolla, esim. koulu tuntui minusta turvalliselta paikalta. Vastausvaihtoehtoja oli neljä; olen paljon/vähän samaa mieltä, olen paljon/vähän eri mieltä. Koululaisten onnellisuusmittari sisälsi alunperin 30 väittämää, näistä kuitenkin viisi karsittiin pois, sillä ne eivät (suomenkielisessä versiossa) antaneet lisää informaatiota. Mittarin reliabiliteetti 25-kohtaisena oli erinomainen, Cronbachin alfa =

10 Lasten masentuneisuuden mittari, CDI (väittämät 37 77). Lasten masentuneisuuden mittari (Children s Depression Inventory) on maailmalla ja Suomessakin laajasti käytetty masentuneisuuden diagnosoinnissa käytetty väline (esim. Järventie, 1999; Puura ym., 1997). Alun perin Kovacsin kehittämästä mittarista on liikkeellä useita versioita. Tässä tutkimuksessa käytettiin mittarin 27 alkuperäistä kysymystä siten, että alkuperäinen itsemurhaa koskeva osa oli vaihdettu professori Irmeli Järventien (1999) muotoilemaan kuoleman halua koskevaan kysymykseen. Lisäksi mittariin oli lisätty Järventien kehittämät kiusaamista ja ulkona liikkumisen pelkoa kuvaava väittämät sekä professori Tuula Tammisen kehittämät psykosomaattisia oireita kartoittavat väittämät (ks. Lähde, 2004; Oksanen, 2006). CDI täydennettiin vielä Atte Oksasen omassa väitöskirjassaan käyttämällä 7-osaisella väkivaltaosiolla. CDI:n väittämät ovat kolmiportaisia, ja kliinisessä työssä ne pisteytetään nollasta kahteen. Esimerkiksi kohdasta Minun on aina vaikea nukkua, minun on usein vaikea nukkua, nukun aina hyvin saa ensimmäisestä vaihtoehdosta 2 pistettä, toisesta yhden ja kolmannesta nolla pistettä. Alkuperäisen CDI:n 27 kohdasta lievästi masentuneeksi voidaan arvioida lapsi, joka saa pistettä, ja kliinisesti merkittävän masennuksen riski arvioidaan lapsella, joka saa yli 20 pistettä (Kovacs, 1992). Rajoihin on suhtauduttu varauksella, mm. suuren väärien negatiivisten määrän perusteella (Matthey, 2002). Lasten ja nuorten väkivaltakokemusten mittari (väittämät 78 97). Väkivaltakokemuksia selvitettiin Poliisiammattikorkeakoulun (Ellonen ym., 2008) yli ja 9.-luokkalaiselle tammikuussa 2008 tekemän laajan kyselyn pohjalta. Kyselystä valittiin väittämät, jotka koskivat väkivallan kokemuksia kotona, koulussa ja kaveripiirissä. Lisäksi kysyttiin lasten ja vanhempien välisen suhteen laatua, kotona nähdyn riitelyn määrää sekä ystävien ja harrastusten lukumäärää. 2.3 Lomakkeiden keruu ja täyttäminen Luokanopettaja tai erityisopettaja teetti kyselyn yhden aamupäiväoppitunnin aikana yhdelle luokalle kerrallaan. Opettajien ohjeistuksessa korostettiin vastaajien anonymiteetin turvaamista. Myös ne oppilaat, jotka mittauspäivänä eivät olleet koulussa, pyrittiin saamaan mukaan järjestämällä heille uusintamittaus. Tällöin anonymiteetistä huolehdittiin ohjeistamalla opettajat sijoittamaan uusintamittauksesta tulleet lomakkeet välittömästi muiden lomakkeiden sekaan. Kyselylomake sisälsi kaikkiaan 97 monivalintaväittämää. Koska kysymyksistä osa oli arkaluontoisia ja saattoi herättää vastaajissa hämmennystä tai ahdistusta, oppilaita kehotettiin tarvittaessa keskustelemaan aiheesta vanhempiensa tai koulun henkilökunnan kanssa. Vanhempia informoitiin tutkimuksen suorittamisesta kirjeellä ennen mittausta, mutta tarkkaa tutkimuspäivää ei kerrottu. Lähetimme lomakkeet Porin koulutoimen Opetusteknologiakeskukselle, joka jakeli lomakkeen ohjeineen alakouluille. Koulut palauttivat täytetyt lomakkeet takaisin Opetusteknologiakeskukseen, josta me noudimme ne. 6

11 2.4 Aineiston käsittely ja analyysi Kaikkien lomakkeiden sisältämä tieto syötettiin SPSS-ohjelmaan (uusi nimi PASW-ohjelma), kuitenkin siten, että jos johonkin mittariin oli vastattu puutteellisesti (suunnilleen enemmän kuin kolmasosa osioista vastaamatta), tämän mittarin tietoja ei syötetty. Vastaajat olivat jättäneet myös satunnaisesti joihinkin osioihin vastaamatta. Tällaiset satunnaiset puutteet haittaavat tilastollista käsittelyä, koska koko mittarin tiedot hylätään. Tällaisen kadon välttämiseksi olemme imputoineet (engl. input) puuttuvat arvot, eli sijoittaneet puuttuvan arvon paikalle sellaisen arvon, joka hyvin todennäköisesti vastaa vastaajan käsitystä asiasta. Imputoinia varten olemme jakaneet kunkin mittarin kokonaispistemäärän keskiarvon perusteella neljään yhtä suureen osaan, kvartiiliin. Sitten kunkin kvartiilin jokaiselle osiolle on laskettu keskiarvo ja tuo keskiarvo on sijoitettu puuttuvan arvon paikalle. Imputoituja mittareita ovat KOM ja CDI. Subjektiivisen onnellisuuden ja muiden mittaredien osioita ei imputoitu. Seuraavassa raportoidaan tuloksia, jotka perustuvat imputoihin arvoihin, mikäli ei toisin mainita. Erilaiset frekvenssit on laskettu imputoimattomasta aineistosta. 7

12 3 Tulokset ja niiden tarkastelu 3.1 Onnellisuus SOM. Subjektiivisen onnellisuuden mittarin neljä ensimmäistä kysymystä muodostavat varsinaisen mittarin. Yksittäisen vastaajan arvo saattoi vaihdella 1 7. Kaikkien vastausten keskiarvo oli 5.29 (kh. 0.87), n = 714. Tyttöjen ja poikien keskiarvo oli täsmälleen sama. SOMpistemäärät ja muutkin tutkimuksemme keskeiset tulokset on esitetty taulukossa 1. Pilottititutkimuksessamme 96 kuudesluokkalaista Uudeltamaalta vastasi SOM:iin. Heidän keskiarvonsa oli sama kuin porilaislasten, 5.29 (kh. 1.16). Porilaisten ja uusmaalaisten kuudesluokkalaisten koettu subjektiivinen onnellisuus on siis identtinen. Vaikka aineistoa ei ole kerätty muualta Suomesta, arvelemme, että isoilla aineistoilla kuudesluokkalaisten subjektiivisuuden onnellisuuden keskiarvo olisi koko maassa sama. Tiedossamme ei ole, että muualla mittaria olisi teetetty lapsilla ja tutkimustuloksia raportoitu. Muutamia aikuisten saamia arvoja toimii karkeana vertailupohjana, kun suomalaisten kuudesluokkalaisten onnellisuutta verrataan aikaisempiin tuloksiin. Kuudesluokkalaisten onnellisuusarvo oli korkeampi kuin venäläisillä aikuisilla (keskiarvo 4.02) mutta hieman alhaisempi kuin yhdysvaltalaisilla eläkeläisillä (ka. 5.62) (Lyubomirsky & Lepper, 1999). Kysymyksen 5, Miten onnellinen arvelet olevasi 10 vuoden kuluttua vastausten keskiarvo oli 4.94 (kh. 1.42), n = 721. Tyttöjen (n = 371) keskiarvo oli 4.95 (kh. 1.31) ja poikien (n = 350) keskiarvo oli 4.93 (kh. 1.53). Keskimäärin vastaajat siis arvioivat olevansa kymmenen vuoden kuluttua onnellisempia kuin vastaushetkellä. On lohdullista, että kuudesluokkalaiset uskovat tulevaisuuteen. Alkuperäiseen SOM:iin olimme lisänneet kysymyksen 6: Mikä seuraavista lisäisi tämänhetkistä onnellisuuttasi? Vastausten jakauma on esitetty taulukossa 2. Annetuista vaihtoehdoista koulumenestyksen nähtiin lisäävän eniten onnellisuutta. Samanaikaisesti kuitenkin lisääntyvä vapaa-aika tuntuisi vastaajien mielestä lisäävän onnellisuutta. Nämä tekijät näyttävät olevan ristiriidassa: koulumenestyksen paraneminen yleensä vähentää vapaa-aikaa. Vastaajista 19,3 % haluaisi sekä menestystä koulussa että enemmän vapaata aikaa (71 tyttöä ja 71 poikaa). Viidennes oppilaista näki kotirauhan lisäävän onnellisuutta. Näillä vastaajilla kotiolot ovat ehkä epävakaat. Koko otoksessa suosituin vastausvaihtoehto onnellisuuden lisäämiseksi oli parempi koulumenestys, sillä kaikkiaan 47,6 % koko otoksesta oli valinnut tämän kohdan. Tämä on mielenkiintoinen tulos, joka kuvastaa koulunkäynnin merkityksellisyyden kokemusta jo 12-vuotiailla. 8

13 Taulukko 1. Koko aineiston, tyttöjen ja poikien onnellisuuden ja masentuneisuuden keskiarvot ja -hajonnat. Tyttöjen ja poikien erot. Yhteensä Tytöt Pojat Tyttöjen ja poikien erot n ka. kh. n ka. kh. n ka. kh. t p Subjektiivinen onnellisuus, SOM n.s. Koululaisten n.s. onnellisuusmittari, KOM Masennus, CDI , < 0.05 KOM:in ja CDI:n pistemäärät on laskettu imputoidusta aineistosta. n.s. = non-significant, ei-merkitsevä. 9

14 Taulukko 2. Kuudesluokkalaisten vastaukset siitä, mitkä tekijät lisäisivät onnellisuutta. Vastausvaihtoehdot oli annettu. Lisäisi onnellisuuttani lisäisi onnellisuutta ei mainintaa perherauha 21,6 78,4 lisää kavereita 35,3 64,7 menestystä koulussa 47,6 52,4 menestystä harrastuksissa 39,9 60,1 uusi harrastus 22,5 77,5 enemmän vapaata aikaa 41,8 58,2 parempi terveys 11,7 88,3 enemmän rahaa 34,1 65,9 tyttö/poikaystävä 39,1 60,9 lemmikkieläin 35,3 64,7 parempi ulkonäkö 27,1 72,9 kuuluisaksi tuleminen 10,2 89,8 Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet koulumenestyksen kohoavan nuorten onnellisuuden kannalta merkitykselliseksi tekijäksi maissa, joissa akateemisuutta arvostetaan muutenkin paljon. Esimerkiksi korealaisten ja yhdysvaltalaisten vuotiaiden nuorten elämän tyyty- 10

15 väisyyttä selittävien tekijöiden vertailussa koulumenestys oli huomattavasti voimakkaampi yleisen tyytyväisyyden selittäjä korealaisilla kuin yhdysvaltalaisilla nuorilla (Park & Huebner, 2005). Hongkongilaisten ja kanadalaisten vuotiaiden nuorten vertailussa kouluarvoarvosanat olivat kummallekin elämän eri alueita koskevasta 14 muuttujasta suurin huolenaihe, mutta hongkongilaisille kanadalaisia enemmän (Violato & Kwok, 1995). Porilaiset kuudesluokkalaiset eivät uskoneet kuuluisaksi tulemisen lisäävän onnellisuuttaan, sillä kohta oli vähiten suosittu. Myöskään parempaa terveyttä ei juuri toivottu, mikä ilmeisestikin kertoo valtaosan kokevansa itsensä riittävän terveiksi. Taulukosssa 3 on kuvattu, miten tytöt ja pojat näkivät onnellistuutensa lisääntyvän. Sukupuolten välisiä eroja oli kuudessa kohdassa: lisää kavereita, X 2 (1) = 11.16, p < 0.01, menestystä koulussa, X 2 (1) = 6.28, p < 0.05, uusi harrastus, X 2 (1) = 8.85, p <.01, enemmän vapaata aikaa, X 2 (1) = 9.85, p < 0.01, lemmikkieläin, X 2 (1) = 12.21, p < ja parempi ulkonäkö X 2 (1) = 20.67, p < Tytöt toivoivat enemmän uutta harrastusta, menestystä koulussa, lisää kavereita, parempaa ulkonäköä ja lemmikkieläintä. Tyttöjä useammin pojat näkivät ainoastaan lisääntyvän vapaa-ajan lisäävän onnellisuutta. KOM. Koululaisten onnellisuusmittarin jokaiseen 25 kohtaan vastasi 568 oppilasta. Puuttuvien arvojen analyysi osoitti, ettei kato ollut täysin sattumanvaraista, muttei ilmeisesti kuitenkaan tarkoitushakuista. Esimerkiksi KOM:n toisessa väittämässä Olin hermostunut puuttuvia arvoja oli eniten (698 annettua vastausta). Tämä saattaa johtua siitä, että kysymys oli ensimmäinen, joka oli lomakkeessa painettu tummennetulle kohdalle. Puuttuvat arvot korvattiin kvartiilien keskiarvoilla tavalla, joka on kuvattu edellä. Viisi vastaajaa oli vastannut hyvin puutteellisesti KOM-osioihin tai vastaukset puuttuivat kokonaan. Näitä puuttuvia arvoja ei luonnollisestikaan korvattu. Kokonaisvastausmäärä KOM:ssa oli 732. Kouluonnellisuuden tulokset on esitetty taulukossa 4. Tyttöjen ja poikien eroja ei ollut.. Vastaukset prosenttiosuuksina ovat imputoimattomasta aineistosta laskettuina (n muuttujasta riippuen ). Lomakkeen vastausvaihtoehto olen paljon samaa mieltä on kuviossa merkitty alueena ei ongelmia, olen vähän samaa mieltä ei juurikaan ongelmia, olen vähän eri mieltä ongelmia ja olen paljon eri mieltä isoja ongelmia. Negatiivisia tuntemuksia kuvaavat väittämät on käännetty. 11

16 Taulukko 3. Tyttöjen ja poikien näkemykset onnellisuutta lisäävistä tekijöistä Lisäisi onnellisuuttani t/p perherauha t perherauha p lisää kavereita t lisää kavereita p menestystä koulussa t menestystä koulussa p menestystä harrastuksissa t menestystä harrastuksissa p uusi harrastus t uusi harrastus p enemmän vapaa-aikaa t enemmän vapaa-aikaa p parempi terveys t parempi terveys p enemmän rahaa t enemmän rahaa p tyttö/poikaystävä t tyttö/poikaystävä p lemmikkieläin t lemmikkieläin p parempi ulkonäkö t parempi ulkonäkö p kuuluisaksi tuleminen t kuuluisaksi tuleminen p lisäisi onnellisuutta 23,6 19,6 41,1 29,3 27,1 17,9 12,2 11,2 11,4 8,9 52,3 43,0 40,6 39,4 36,3 47,8 31,0 37,4 37,4 41,1 41,4 29,1 34,5 19,6 ei mainintaa 76,4 80,4 58,9 70,7 72,9 82,1 87,8 88,8 88,6 91,1 47,7 57,0 59,4 60,6 63,7 52,2 69,0 62,6 62,6 58,9 58,6 70,9 65,5 80,4 Pääsääntöisesti porilaisilla koululaisilla näyttäisi menevän suhteellisen hyvin. Kaikissa väittämissä on kuitenkin muutama prosentti vastauksia, jotka antavat aihetta huoleen. Esimerkiksi 6,2 % koki koulun turvattomaksi paikaksi, 7,8 % tunsi itsensä epävarmaksi ja 7 % rauhattomaksi. Kaikkein negatiivisimmin vastattiin väitteeseen Koulutyö kiinnosti minua, kaikkiaan 33,4 % koki koulutyön epäkiinnostavaksi. Muihinkin kouluun liittyviin väittämiin oli vastattu melko negatiivisesti. Positiivisinta oli, että lähes 80 % oppilaista koki, että kavereiden kanssa koulussa oli kivaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveys

17 kyselyssä koulu-uupumuksesta kärsi 13 % luokkalaisita ja koulusta ei lainkaan pitänyt 6 % luokkalaisista. Koulu näyttäytyy siis paikkana, jossa perustehtävä, opiskelu, koetaan suurelta osin vastenmielisenä tai ei ainakaan kiinnostavana. Kuitenkin yli puolet opiskelijoista haluaisi menestyä paremmin koulussa (taulukko 2). Tämä kertoo siitä, ettei työnteko, jota arvostettu koulumenestys vaatii, ole koululaisille mieluista tai sitä ei ainakaan myönnetä. Mielenkiintoista onkin tulevaisuudessa kysyä, saako koulusta tykätä? 3.2 Masennus CDI:n 27-kohtaista versiota on käytetty masennuksen diagnosoinnin apuvälineenä. Tällöin vähintään 13 pistettä saaneet on luokiteltu masennusriskisiksi ja vähintään 20 pistettä saaneet vakavasti masennusriskisiksi. Tässä aineistossa CDI:n 27 version kaikkiin kohtiin vastasi 686 lasta, 360 tyttöä ja 326 poikaa. CDI-arvoja imputoitiin menetelmissä kuvatulla tavalla. Näiden imputoitujen CDI-pisteiden keskiarvot ja hajonnat on esitetty taulukossa 1. Taulukosta käy myös ilmi, että tytöt ovat poikia masentuneempia. Tämä on kirjallisuuden perusteella odotettua: mm. Fletcher (2009) siteeraa laajaa kirjallisuutta, joka osoittaa, että tytöillä ja naisilla masennus on yleisempää kuin pojilla ja miehillä (ks. esim. Sihvola ym., 2007; Üner & Özcebe, 2008). Puuttuvien arvojen analyysi osoitti, että kato oli sattumanvaraista (n muuttujasta riippuen ). Viisi vastaajaa ei ollut lainkaan täyttänyt CDI-mittaria, ja heidät poistettiin analyysistä. Puuttuvat arvot aineiston summapistemäärien kvartiilien keskiarvojen avulla siten kuin menetelmäosassa on kuvattu. Sataviisi lasta eli 14,2 % vastaajista sai pistettä (tytöistä 72 eli 19,1 % ja pojista 33 eli 9,2 %). Näitä vastaajia voidaan pitää lievästi masentuneina. Tyttöjen osuus oli suurempi kuin olisi voinut odottaa vastanneiden sukupuolijakauman perusteella, X 2 (1) = 10.88,p < Tältä osin havaintomme on samansuuntainen kuin Sihvolan ym. (2007). He havaitsivat, että sekä lievä että vakava masennus ovat yleisempiä tytöillä kuin pojilla. Neljäkymmentäviisi lasta eli 6,1 % vastaajista sai yli 20 pistettä (tytöistä 28 eli 7,4 % ja pojista 17 eli 4,7 %). Yli 20 pistettä saaneilla on kliinisesti merkittävän masennuksen riskitekijä. Toisin kuin lievemmin masentuneiden ryhmässä, vakavammin masentuneiden ryhmässä ei ollut tilastollisesti todennettavaa tyttöenemmistöä, X 2 (1) = 1.72, p > Tässä tutkimuksessa yli 20 pistettä saaneita kutsutaan masentuneiksi. On kuitenkin muistettava, että CDI on seulontaei diagnosointiväline. Yhteensä jonkinlaisessa masennusriskissä elää siis yli viidennes vastaajista (20,3 %), mikä on enemmän kuin aikaisemmissa porilaisnuorten arvioinneissa on havaittu (Peltoniemi & ym., 2001, s. 14). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveys kyselyssä keskivaikeaa tai vaikea masennusta poti 13 % luokkalaisista. Kysely oli kuitenkin CDI-mittarista poikkeava. Eri tutkimusten vertailua vaikeuttavat erilaiset masennuksen arviointimenetelmät ja erilaiset kriteerit, jotka tutkijat asettavat masennukselle. Silti kaiken kaikkiaan masentuneiden vaikka lievästikin suuri määrä antaa aihetta huoleen. 13

18 Taulukko 4. Koululaisten onnellisuusmittarin vastausten frekvenssit. kom isoja ongelmia ongelmia ei juurikaan ongelmia ei ongelmia olin hermostunut oli ihan ok tulla kouluun olin surullinen oli rento olo oli paha olo koulu tuntui turvalliselta paikalta keskityin tunsin itseni kipeäksi tunsin itseni varmaksi olin vihainen minua itketti tulin kaikkien kanssa hyvin toimeen olin pahalla tuulella minulla oli kivaa koulutyö kiinnosti minua olin rauhallinen säälin itseäni minusta tuntui hyvältä olin hämmentynyt luotin itseeni olin poissa tolaltani halusin antaa periksi tein työt hyvin olin peloissani minusta oli kivaa olla muiden kanssa 3,4 22,2 31,5 8, ,6 6,1 13,6 9,3 25,6 42,4 57,2 42,2 2,8 11,2 24,2 61,8 6,2 8,2 36,8 5,6 5,7 7,8 3,7 9,3 16,4 12,5 15,7 48,9 22,8 52,4 27,1 4,3 7,6 20,4 6 8,7 2,9 15,9 32,6 27,2 4 5,5 13,8 34,3 19,6 43,2 7 11,1 47,1 2,49,1 24,8 5,5 7,7 42,9 3,5 19,9 25,3 6,1 8,8 41,5 43,6 1,86,1 23,3 68,8 4,4 13,8 20,1 61,7 6, ,5 34,9 2,35,5 18,3 73,8 3,1 2, ,2 42,8 43,5 48,8 36,1 55,2 27,3 53,5 67,6 52,7 54,1 56,2 23,4 34,7 63,7 43,9 51,3 Taulukossa 5 on esitetty lasten masennusmittarin (CDI) vastausten frekvenssit. Siinä on ensin esitetty niiden 27 kysymysten vastaukset, joiden perusteella masennusriskiä yleensä arvioidaan (Kovacs, 1985). Sitten on on esitetty Irmeli Järventien lisäämät kiusaamista ja pelkoja kodin ulkopuolella koskevat kysymykset, sitten suomalaisten lastenpsykiatrian tutkijoiden tekemät lisäykset, jotka pääsääntöisesti arvioivat psykosomaattisia oireita. Loput 14

19 seitsemän osiota ovat Atte Oksasen (Oksanen, 2006) kehittelemiä väkivaltakokemuksia arvioivia osioita. Taulukon esitystapa on sama kuin Järventien (Järventie, 2001, s ) omaksuma. Esitystapa tekee mahdolliseksi tämän tutkimuksen tulosten ja Järventien tulosten vertailun. Edellä todettiin, että masennusriski on melko suurella osalla porilaislapsista. Yksittäisten osioiden tarkastelu osoittaa, että noin 30 %:lla vastaajista on jonkinasteista kuolemanhalua tai kuoleman ajatus on joskus käynyt mielessä. Ajatukset kuolemasta ovat vakavin merkki masennuksen oireistosta. Yli puolet vastaajista kokee jonkinasteista alemmuudentuntoa ja lähes puolella on aiheettomia itsesyytöksiä. Toisaalta lapset eivät juuri koe itseään eristäytyneiksi, ja surulliseksi itsensä kokee pieni vähemmistö. Huomiota kiinnittyy jälleen siihen, että yli puolet on tyytymätön ulkonäköönsä. Tämä on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu erityisesti suomalaisten tyttöjen ongelmaksi (Lähde, 2004). Koulunkäyntiin liittyviin osioihin on jälleen vastattu melko negatiivisesti. Puolet kokee koulunkäynnin mukavaksi aina, toisella puolella on jonkinasteisia koulussa viihtymisen ongelmia. Koulutehtävien tekeminen oli vaikeaa n. 40 %:lla. Koulukiusaaminen on yleistä: n. 30 % kokee, että heitä kiusataan ainakin joskus, ja 4,3 % on kiusaamisen kohteena usein. Suomessa on aikaisemmin selvitetty, miten kahdeksanvuotiaat kokevat olevansa kiusattuja. Porilaiset kuudesluokkalaiset kokivat tulevansa kiusatuiksi suunnilleen yhtä usein (Kumpulainen ym., 1998, taulukko 1). Vajaa neljännes ilmoitti myös itse kiusaavansa muita. Salmivallin tutkimusten mukaan systemaattisen kiusaamisen kohteeksi joutuu ala-asteella 12 % ja yläasteella noin 5 6 % oppilaista (Salmivalli, 1998b, s. 99). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveys 2008 tutkimuksen perusteella yläkoululaisten kiusaaminen näyttäisi olevan kasvussa tiedotuksesta ja interventioista huolimatta; 7 % tytöistä ja 10 % pojista kertoi tulleensa kiusatuksi vähintään kerran viikossa (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, 2009). Edellä mainittujen lukujen perusteella voi todeta, että paljon esillä ollut koulukiusaamisteema ei ole ollut julkisuudessa turhaan. Koska kyseessä on vakava ongelma, jolla on sekä kiusatun että kiusaajaan myöhempään elämään haitallisia seurauksia, siihen olisi puututtava konkreettisesti ja tehokkaasti. Taulukossa 6 on esitelty KOM-vastausten jakaumat niiden oppilaiden (45 lasta, 6,1 % kaikista ) osalta, joilla on suuri masennusriski. Verrattuna kaikkiin vastaajiin (taulukko 4) masentuneiden vastaukset kaikkien KOM-osioiden osalta olivat negatiivisemmat, esimerkiksi n. 62 % masentuneista (kaikista vastaajista n. 26 %) koki itsensä ainakin jossain määrin hermostuneeksi, 70 %:lla oli itseluottamuksen ongelmia (kaikista vastaajista 15 %). Hyvin suuri ero masentuneiden ja koko aineiston välillä oli siinä, kuinka paljon koulutyö kiinnosti. Masentuneista 77 % koki koulutyön epäkiinnostavaksi. Toki kaikista vastaajista 33 % ei ollut kovin kiinnostunut koulutyöstä. 15

20 Taulukko 5. Lasten masennusmittarin vastausten frekvenssit. CDI ei ongelmia ongelmia vakavia ongelmia 1 surullisuus 2 pessimismi 3 epäonnistuminen 4 ilon puute elämässä 5 huonous ihmisenä 6 tulevaisuuden pelko 7 itseviha 8 itsesyytös 9 halu kuolla 10 itkuisuus 11 huolestuneisuus 12 eristäytyminen 13 päättämättömyys 14 ulkonäkö 15 koulutehtävät 16 univaikeudet 17 väsymys 18 ruokahalu 19 huoli terveydestä 20 yksinäisyys 21 ilon puute koulussa koulussa 22 ystävien puute 23 koulumenestys 24 alemmuudentunto 25 rakkaudettomuus 26 tottelemattomuus 27 konflikteja Järventie: 28 muiden kiusaaminen Järventie: 29 on kiusattu Järventie: 30 pelko kodin ulkopuolella Tamminen: 31 päänsärkyä Tamminen: 32 vatsakipua Tamminen: 33 muita kipuja Tamminen: 34 pahoinvointia Oksanen: 35 halu vahingoittaa muita Oksanen 36: halu vahingoittaa itseä Oksanen: 37 toisten pelko Oksanen: 38 itsen pelko Oksanen: 39 nautin kivun aiheuttamisesta Oksanen: 40 kivusta pitäminen Oksanen: 41 toisista pitäminen 92 62,3 84,4 81,3 83, ,2 53,9 70,4 88,2 75, ,3 40, ,4 75,3 72,6 79,3 82,7 51,6 80,4 83,5 42,4 81,8 82, , ,4 71, ,2 71,8 75, ,9 93,7 91, ,4 7,6 31,2 6,4 1,1 14,5 0,5 18,1 13,3 3,3 26,7 5,4 23,7 2,1 44,7 1,4 27 2,6 1,2 10,5 18,9 5,2 0,7 4,4 53,1 50,2 35,7 32,8 18,9 24,4 18,7 15, , ,6 16,4 17,1 23,4 26,6 37,6 24,3 12,3 12,4 25,8 24,5 16,9 34,4 2,6 9,5 7,3 5,7 5, ,5 3,4 0,5 1,5 7 1,8 0,4 0,5 9,4 1,1 4, ,7 3,4 2,5 0,4 1,1 0,7 0,7 5,6 1,1 7 17,3 1,6 0,4 1,6 16

Lasten ja nuorten onnellisuudesta. tutkimussarja yhdessä dosentti Juhani E. Lehdon kanssa

Lasten ja nuorten onnellisuudesta. tutkimussarja yhdessä dosentti Juhani E. Lehdon kanssa Lasten ja nuorten onnellisuudesta tutkimussarja yhdessä dosentti Juhani E. Lehdon kanssa Positiivinen psykologia Hyvinvoinnin saavuttaminen vaatii muutakin kuin pahoinvoinnin poistamisen. (Jahoda 1958)

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely Vastauspäivämäärä Potilaan nimi Henkilötunnus Tiedustelemme tällä lomakkeella mielialan erilaisia piirteitä. Vastatkaa kuhunkin kysymykseen sillä tavalla millaiseksi tunnette itsenne tällä hetkellä. Rastittakaa

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 tällä

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Tulokset on raportoitu erikseen alakoulujen ja yläkoulujen

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Seinäjoen koulutoimen kysely syksy Analyysit Kodin ja koulun yhteistyö Edufin, Simo Pokki

Seinäjoen koulutoimen kysely syksy Analyysit Kodin ja koulun yhteistyö Edufin, Simo Pokki Seinäjoen koulutoimen kysely syksy 2007 Analyysit Kodin ja koulun yhteistyö Edufin, Simo Pokki Koko kysely (3 kpl) Normaali koulukohtainen tulos karkealla tasolla: henkilöstö on tyytyväisintä ja vanhemmat

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Lapsiuhritutkimus - arat aiheet kyselytutkimuksissa Noora Ellonen Tutkija Poliisiammattikorkeakoulu

Lapsiuhritutkimus - arat aiheet kyselytutkimuksissa Noora Ellonen Tutkija Poliisiammattikorkeakoulu Lapsiuhritutkimus - arat aiheet kyselytutkimuksissa 31.10.2008 Noora Ellonen Tutkija Poliisiammattikorkeakoulu noora.ellonen@poliisi.fi Lapsiuhritutkimus Sisäasiainministeriön poliisiosaston rahoittama

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: 19.4.2010 1/18 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 7A 20 7,87% 2. 7B 20 7,87% 3. 7C 22 8,66% 4. 7D 24 9,45%

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus. Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto

Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus. Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto Puhu rahasta -seminaari Helsinki 12.11.2015 TEKEEKÖ RAHA ONNELLISEKSI? KOEN OLEVANI

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

VIIDESLUOKKALAISTEN HY- VINVOINTISELVITYS 2014

VIIDESLUOKKALAISTEN HY- VINVOINTISELVITYS 2014 VIIDESLUOKKALAISTEN HY- VINVOINTISELVITYS 2014 Sosiaalitaito Socialkompetens Työpapereita: Emilia Leinonen, Satu Männistö, Merja Salmi Elokuu 2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 2 2. KOULU... 2 Kouluviihtyvyys...

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

CP Q L Cerebral Palsy Quality of Life

CP Q L Cerebral Palsy Quality of Life Lasten elämänlaatua koskeva kysely (CP QOL-Child) Huoltajan kyselylomake (4-12 vuotta) Haluaisimme esittää teille muutamia kysymyksiä siitä, miten arvelette lapsenne kokevan elämän eri osa-alueeet, kuten

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin

Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin Viivi Mäkeläinen 14A Derya Jäntti 13E Psykologia 7 5.2.2016 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Tutkimusongelma 4 3. Tutkimusmenetelmä 4 4. Tutkimustulokset 5 11 5. Tutkimustulosten

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara

Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät 2012 Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara Kyselyn täyttäneiden määrä Vastanneita jä Poikia Muonio 24 12 12

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

VIIDESLUOKKALAISTEN HYVINVOINTISELVITYS VUONNA 2014

VIIDESLUOKKALAISTEN HYVINVOINTISELVITYS VUONNA 2014 VIIDESLUOKKALAISTEN HYVINVOINTISELVITYS VUONNA 2014 Sisältö Johdanto Terveys Aineisto ja sen analysointi Terveydentila Koulu Oireet Kouluviihtyvyys Huolet Kiusaaminen Yksinäisyys Sosiaaliset suhteet Huolet

Lisätiedot

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella -ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella Annette Ukkola Oulun yliopisto Tuloksista - lähteenä kolme eri kyselyä

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Nea Lindholm 14E, Eevi Prittinen 14E, Enni Leppänen 14C Lohjan Yhteislyseon lukio Ps7 toukokuu 2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2

Lisätiedot

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa Mika Pekkonen lääketieteen tohtori liikuntalääketieteen erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys johtava ylilääkäri varatoimitusjohtaja Peurunka Hyviin toimintakäytäntöihin

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014 Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Helsinki Maaliskuu 2014 Väittämät / Helsinki vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Helsinki=960: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Helsinki

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta 31.10.2016 Säätytalo 8.11.2016 1 Näkökulmia lasten osallisuuteen Terhi Tuukkanen Ylitarkastaja Lapsiasiavaltuutetun toimisto 8.11.2016 2 Lasten osallisuuden

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA

KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA Vain joka kolmas vanhempi on kyselyjen mukaan tietoinen kiusaamisesta, jossa heidän lapsensa on osallisena, kerrotaan keskiviikkona julkistetussa Opetusministeriön

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Kuvittele, että olet Jyväskylän yliopiston tutkija Suomen Akatemia on julkaissut tutkimusohjelman, jossa myönnetään rahaa koululaisten terveyden

Kuvittele, että olet Jyväskylän yliopiston tutkija Suomen Akatemia on julkaissut tutkimusohjelman, jossa myönnetään rahaa koululaisten terveyden Terve!3 s.16-25 Kuvittele, että olet Jyväskylän yliopiston tutkija Suomen Akatemia on julkaissut tutkimusohjelman, jossa myönnetään rahaa koululaisten terveyden tutkimiseen Valitse itseäsi kiinnostava

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto KiVa-päivät 2015 Koulukiusaamisesta on puhuttu ja sitä on yritetty kitkeä jo 70-luvulta saakka. Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

LEENA HAANPÄÄ & SANNA ROOS NUORET LUUPIN ALLA Teemana kuluttajuus ja taloudellinen eriarvoisuus

LEENA HAANPÄÄ & SANNA ROOS NUORET LUUPIN ALLA Teemana kuluttajuus ja taloudellinen eriarvoisuus LEENA HAANPÄÄ & SANNA ROOS NUORET LUUPIN ALLA 2014 Teemana kuluttajuus ja taloudellinen eriarvoisuus Nuoret luupin alla 2014 -tutkimuksen päätulokset Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI on toteuttanut

Lisätiedot