A-KLINIKAN KATKAISUHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA A-KLINIKAN RYHMISTÄ ESPOON LEPPÄVAARASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "A-KLINIKAN KATKAISUHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA A-KLINIKAN RYHMISTÄ ESPOON LEPPÄVAARASSA"

Transkriptio

1 A-KLINIKAN KATKAISUHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA A-KLINIKAN RYHMISTÄ ESPOON LEPPÄVAARASSA Sanna Hasanen Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Kristillinen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Hasanen, Sanna. A-klinikan katkaisuhoidon asiakkaiden kokemuksia A-klinikan ryhmistä Espoon Leppävaarassa. Helsinki, syksy s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK)+ kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kvalitatiivisen tutkimuksen muodossa Espoon A-klinikan katkaisuhoidon asiakkaiden kokemuksia A-klinikan tarjoamista ryhmistä. Päämääränäni oli löytää mahdolliset raittiutta tukevat asiat ryhmissä käymisestä. Lisäksi tarkoituksenani oli selvittää syyt miksi asiakas käy, ja aikoo jatkossa käydä, katkaisuhoidon jälkeen A-klinikan ryhmissä. Tavoitteenani oli myös selvittää evankelis-luterilaisen seurakunnan mahdollisuuksia tukea päihdeongelmaisia. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös kartoittaa asiakkaiden kiinnostusta osallistua seurakunnan toimintaan. Aineisto kerättiin puolistrukturoidun asiakashaastattelun avulla. Tutkimuksen aineisto koostuu katkaisuhoidon asiakkaiden haastatteluista, jotka toteutettiin vuoden 2008 helmi-maaliskuun aikana Espoon A-klinikan katkaisuhoidon tiloissa. Haastatteluihin osallistui 10 vapaaehtoista asiakasta. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysiä. Päätulokset osoittavat, että katkaisuhoidon asiakkaat kokevat saavansa vertaistukea ja apua ryhmistä. Lisäksi he kokivat ryhmien tukevan raittiutta. Suurin osa haastateltavista aikoi jatkaa ryhmissä käyntiä. Tutkimustuloksista selvisi myös, että he kaipaavat enemmän keskusteluryhmiä järjestettäväksi katkaisuhoidon aikana. Seurakunnan toiminnasta ja ryhmistä katkaisuhoidon asiakkailla ei ollut juurikaan kokemuksia, mutta suurin osa heistä olisi kiinnostunut seurakunnan ryhmätoimintaan osallistumisesta. Johtopäätöksinä tutkimuksesta voidaan pitää katkaisuhoidon asiakkaiden positiivisia kokemuksia ryhmistä. Myös kokemusta siitä, että he kokevat tarvitsevansa enemmän keskusteluryhmiä voidaan pitää tutkimuksen johtopäätöksenä. Mahdollista yhteistyötä seurakunnan ja katkaisuhoidon välillä pohditaan. Asiasanat: A-klinikat, katkaisuhoito, ryhmät, seurakunta

3 ABSTRACT Hasanen, Sanna A-clinic groups: Detox patients experiences 54 p., 4 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Christian Youth Work. Degree: Bachelor of Social Services. The objective of this study was to research experiences of clients at an A-clinic rehabilitation unit in Espoo. The focus was on the groups that the A-clinic provided. The aim was also to research rehabilitants experiences about the groups that the congregation nearby provided. The study was qualitative and done by interviewing 10 volunteer rehabilitants during February and March The material was analysed using content analysis. The results showed that rehabilitants found the groups supportive and useful. A- clinic patients experiences showed that there could be more discussion groups at the clinic for them. Majority of the rehabilitants did not have any former experiences about the congregation s groups, but they were willing to participate in the activity. The results of this study indicate that the congregation needs to be more active among substance abusers in that area. The results also suggest that the rehabilitants need more discussion groups at the A-clinic. Co-operation between the congregation and A-clinic is suggested. Keywords: rehabilitant, A-clinic, congregation, groups.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO RIIPPUVUUS PÄIHTEISTÄ Päihteet Riippuvuus päihteistä Taustoja ja tilastoja suomalaisten päihteiden käytöstä ja asenteista A-KLINIKKASÄÄTIÖ Espoon A-klinikka Espoon A-klinikan katkaisuhoito Katkaisuhoidon asiakkaat Yhteistyötahot ja jatkohoito Espoon A-klinikan ja katkaisuhoidon ryhmät RYHMIEN MERKITYS PÄIHDETYÖSSÄ Vertaisryhmät Terapeuttiset ryhmät Ryhmiä päihderiippuvaisille ja läheisille SEURAKUNTIEN PÄIHDETYÖ ESPOOSSA Espoon seurakunnat ja päihdetyö Hengellisyyden huomioiminen päihdehoidossa TUTKIMUSTEHTÄVÄT JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimustehtävät Tutkimuksen toteutus Tutkimusaineiston analyysi TUTKIMUSTULOKSET Tutkimukseen osallistujien taustat Asiakkaiden ryhmäkokemukset Hengellisyys ja seurakunnan toiminta Palaute ja toiveet TUTKIMUKSEN EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS...46

5 9 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA...48 LÄHTEET...52 Liite Liite 1. Tutkimuslupa. Liite 2. Vaitiolositoumus. Liite 3. Tutkimusmainos. Liite 4. Haastattelukysymykset.

6 1 JOHDANTO Alkoholismia on kuvattu suomalaisten kansantaudiksi ja yhtenä lääkkeenä siihen voidaan pitää vertaisryhmiä. Ollessani harjoittelussa Espoon A-klinikan katkaisuhoidossa syksyllä 2007, sain tutustua katkaisuhoidon arkeen ja erilaisiin ryhmiin. Kiinnostus aihetta kohtaan heräsi. Aihe oli ajankohtainen, eikä asiakkaiden ryhmäkokemuksia Espoon A-klinikalla ollut aiemmin tutkittu. Lisäksi mielenkiintoisena tutkimuskohteena pidin evankelisluterilaisen seurakunnan mahdollisuuksia tukea päihderiippuvaisia. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää A-klinikan katkaisuhoidon asiakkaiden kokemuksia A-klinikan ja katkaisuhoidon tarjoamista ryhmistä Espoossa. Lisäksi tarkoituksenani oli selvittää asiakkaiden kiinnostusta ja toiveita Espoon evankelisluterilaisen seurakunnan tarjoamista päihderiippuvaisille suunnatuista ryhmistä. Tavoitteenani oli myös kartoittaa katkaisuhoidon asiakkaiden mahdolliset aikaisemmat kokemukset seurakunnan ryhmistä. Tutkimukseni oli kvalitatiivinen. Keräsin aineiston haastattelemalla katkaisuhoidon asiakkaita. Tutkimusmenetelmänä haastatteluissa käytin puolistrukturoitua haastattelua. Asiakkaiden kokemukset ryhmistä ovat tärkeitä ja mahdollistavat ryhmätoiminnan kehittämisen myös jatkossa, jos siihen ilmenee tarvetta. Haastattelin 10 vapaaehtoista katkaisuhoidon asiakasta helmi-maaliskuun 2008 aikana. Asiakkaat osallistuivat haastatteluun mielellään, sillä he kokivat aiheen myös itselleen tärkeäksi. Opinnäytetyöni pääpaino on päihderiippuvaisille suunnatuissa ryhmissä, niiden esittelyssä sekä itse tutkimustuloksissa. Myös riippuvuutta ja päihteitä käsitellään opinnäytetyöni alussa, jotta voitaisiin ymmärtää katkaisuhoidon asiakkaiden tuen tarvetta. Katkaisuhoidon asiakkaat ovat päihderiippuvaisia, joten on olennaista käsitellä myös näitä aiheita. Työssäni esitellään myös A-klinikan ja katkaisuhoidon toimintaa. Lisäksi tutkimustulosten pohjalta pohditaan katkaisuhoidon asiakkaiden kokemuksia ja toiveita seurakunnan toiminnasta ja sitä miten evankelisluterilainen seurakunta voisi tukea päihderiippuvaisia.

7 7 2 RIIPPUVUUS PÄIHTEISTÄ 2.1 Päihteet Päihteillä tarkoitetaan kemiallisia aineita, jotka aiheuttavat elimistöön joutuessaan päihtymyksen tunteen tai humalatilan. Ne voidaan jaotella monella eri tavalla, esimerkiksi alkoholi ja tupakka luokitellaan ns. sosiaalisiksi päihteiksi Suomessa. Huumausaineet puolestaan määritellään huumausainelaissa, jossa ne on jaoteltu vaikutuksensa perusteella seuraaviin ryhmiin; keskushermostoa kiihottavat aineet, keskushermostoa lamaavat aineet, hallusinogeenit ja Kannabis (määritelty omaan ryhmäänsä, koska vaikutukset voivat olla lamaavia, keskushermostoa kiihdyttäviä tai/ ja hallusinogeenisiä). Huumausaineiksi lasketaan huumausainelain mukaan tietyt lääkkeet, sienet, LSD, heroiini, amfetamiini, kannabis sekä myös uudet synteettisesti valmistetut designer-huumeet. (Dahl & Hirschovits 2002, 5.) Päihteiden vaikutukset ovat yksilöllisiä ja ne riippuvat esimerkiksi käytetystä aineesta ja sen epäpuhtauksista, aineen määrästä, käyttötavasta, käytön pituudesta sekä käyttöympäristöstä. Tärkeä merkitys on myös päihteiden käyttäjän yleistilalla, koolla, iällä sekä persoonallisuustekijöillä. Päihteiden käyttötapoja on useita, niitä käytetään muun muassa suun kautta (pureskelemalla, imemällä ja nielemällä), nuuskaamalla (imeyttämällä limakalvoilta), lihaksen tai suonensisäisesti sekä imppaamalla. (Dahl & Hirschovits 2002, 5.) 2.2 Riippuvuus päihteistä Riippuvuus-käsite itsessään ei ole negatiivinen asia, vaan se voidaan nähdä elinehtona, esimerkiksi lapsen ja vanhemman välisenä riippuvuussuhteena. Riippuvuudesta tulee negatiivista, jos se aiheuttaa psyykkisiä, fyysisiä, henkisiä tai sosiaalisia ongelmia. (Dahl & Hirschovits 2002, 263.) Päihderiippuvuuteen liittyy usein nämä kaikki edellä mainitut alueet. Maailman terveysjärjestön WHO:n ICD-10 tautiluokituksen mukaan päihderiippuvuus kuluu mielenterveyshäiriöiden ryhmään.

8 8 Samaiseen tautiluokitukseen liittyvät kriteerit esitellään pääpiirteissään Dahlin ja Hirschovitsin (2002, ) teoksessa: Riippuvuusoireyhtymä koostuu ryhmästä fysiologisia, käyttäytymiseen liittyviä ja kognitiivisia ilmiöitä. a) Voimakas halu tai pakonomainen tarve ottaa päihdettä. b) Vaikeus kontrolloida päihteen käytön aloittamista ja lopettamista sekä käytettyjä määriä. c) Vieroitusoireet d) Toleranssi e) Käytön muodostuminen elämän keskeiseksi asiaksi; vaihtoehtoiset nautinnot ja kiinnostuksen kohteet vähenevät tai suuri osa ajasta kuluu päihteen hankkimiseen, käyttöön ja sen vaikutuksista toipumiseen. f) Jatkaminen tiedostetuista haitoista huolimatta. Pakonomainen käytön tarve on parhaiten nähtävissä, kun yksilö pyrkii lopettamaan tai kontrolloimaan käyttöään tai kun muut kontrolloivat sitä. Riippuvuuden syntyä voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Urateorian mukaan riippuvuus syntyy kokeilun ja säännöllisen käytön seurauksena. Psykologinen näkökulma lähestyy asiaa psyykkisten syiden kautta, esimerkiksi tuskan lievittämisen. Psykiatriassa taas puolestaan riippuvuuden syynä pidetään esimerkiksi addiktiivista persoonallisuutta. (Dahl & Hirschovits 2002, 271.) Riippuvuuden määritelmään vaikuttaa kuitenkin paljon se, minkä ammattialan kautta riippuvuutta katsotaan. Lääkärin, sosiologin, psykologin sekä sosiaalialan ammattilaisen näkemykset riippuvuuden syistä saattavat erota toisistaan hyvinkin paljon, sillä näkökulmat ovat erilaiset. Yhdistävä tekijä on kuitenkin se, että riippuvainen ihminen on täysin voimaton riippuvuutensa suhteen ja häntä ohjaa sisäinen pakko. (Heikkilä 2005, 18.) Alkoholiriippuvuus ja alkoholin haitallinen käyttö ovat diagnostisia määritelmiä, niiden rinnalla käytetään kuitenkin terveydenhuollossa vakiintunutta käsitettä alkoholin suurkulutus. Perus- ja erikoissairaanhoidossa tehdyt selvitykset osoittavat, että

9 9 alkoholin suurkulutus on varsin yleinen ongelma. Suurkuluttajia naispotilaista oli noin 10 prosenttia ja miehistä noin 20 prosenttia. (Seppä 2003, 57.) Alkoholin suurkulutuksen rajana pidetään runsasta alkoholin käyttöä, joka aiheuttaa käyttäjälleen potentiaalisia terveyshaittoja. Alkoholin käyttömäärät, jotka aiheuttavat terveyshaittoja, vaihtelevat yksilöllisesti iän, painon, sukupuolen ja terveydentilan mukaan. Suurkulutuksena miehellä pidetään 24 viikkoannosta ja naisilla 16 viikkoannosta. Kertakulutuksen riskirajoiksi lasketaan miehillä 7 annosta kerralla ja naisilla 5 annosta kerralla. Kerta-annokseksi lasketaan pullo keskiolutta (33cl), lasi mietoa viiniä (12cl) tai 4 cl -annos väkeviä. Naisten ja miesten annosmäärien ero selittyy naisten pienemmällä ruumiinpainolla sekä vesipitoisuudella. Viikkoannosten toistuvalla ylityksellä seurauksena voi olla psyykkisiä tai fyysisiä ongelmia. Kerta-annosten ylitys puolestaan altistaa tapaturmille. (Seppä 2003, 57.) Pitkään jatkunut päihteiden käyttö voi aiheuttaa terveyden, sosiaalisten suhteiden ja psyykkisen sekä henkisen hyvinvoinnin kapeutumista (Ruisniemi 2006, 21). Runsaan alkoholinkäytön seurauksena voi olla myös psyykkisiä sairauksia. Psyykkinen oireilu saattaa liittyä vieroitusoireisiin tai alkoholia on saatettu käyttää itselääkinnällisissä tarkoituksissa psyykkisten oireiden hoitoon, esimerkiksi lievittämällä niitä. Psyykkinen sairaus ja alkoholiriippuvuus saattavat siis esiintyä toisistaan riippumatta samalla henkilöllä, tällöin puhutaan kaksoisdiagnoosista. (Mäkelä 2003a, ) Päihderiippuvuuteen liittyy usein vieroitusoireita. Vieroitusoireet ovat päihdekohtaisia ja ne koostuvat fyysisistä sekä psyykkisistä tuntemuksista. Alkoholin ja opiaattien vieroitusoireet voivat olla hengenvaarallisia. Sillä kuinka nopeasti addiktoivasta aineesta on kyse, ei ole välttämättä yhteyttä vieroitusoireiden voimakkuuteen. Esimerkiksi krakki (crac) ja ekstaasi ovat voimakkaasti addiktoivia, mutta eivät aiheuta vahvoja vieroitusoireita, toisin kuin alkoholi. Useimmiten vieroitusoireet aiheuttavat juuri päinvastaisia tuntemuksia fyysisesti, mitä kyseisen päihteen päihtymystilassa on koettu. Psyykkiset vieroitusoireet muistuttavat paljon toisiaan päihteestä riippumatta. Vieroitusoireiden kesto ja voimakkuus riippuvat päihteiden käytön pituudesta sekä määrästä. (Kiianmaa & Hyytiä 2003, 117)

10 Taustoja ja tilastoja suomalaisten päihteiden käytöstä ja asenteista Alkoholin käyttö on yleisesti hyväksyttävää suomalaisessa kulttuurissa ja jopa suotavaa. Alkoholin käyttö rentoutus ja vapaa-ajan tarkoituksissa kuuluu vahvasti suomalaisten arkeen. Alkoholin käytöstä kieltäytymistä pidetään poikkeuksellisena käytöksenä ja sen käyttöä taas normaalina. Alkoholiasenteet ovat kuitenkin tiukentuneen jonkin verran vuoden 2004 vero- ja tuontirajojen uudistusten myötä. Vuonna 2006 tehdyn tutkimuksen pohjalta 61 prosenttia vastanneista kannatti alkoholipoliittisia rajoituksia, kun vuonna 2000 vastaava luku oli 54 prosenttia. Suomalaisten alkoholinkäyttö on kuitenkin yhä humalanhakuista ja sen lisäksi myös arkipäiväistynyttä. Alkoholin hintapolitiikan muutoksia on perusteltu sillä, että suomalaiset siirtyisivät miedompiin alkoholijuomiin eurooppalaiseen viinikulttuurin tapaan. Kuitenkin viimevuosina väkevien alkoholijuomien sekä keskioluen kulutus on lisääntynyt. (Havio & Inkinen & Partanen 2008, ) Vuonna 2004 peruskuolemansyynä oli alkoholitauti tai myrkytys potilaalla, kun taas vuonna 2005 luku oli jo Vuonna 2005 alkoholiin liittyneitä kuolemia oli potilasta. Vuonna 2004 luku oli 4271 potilasta. Tasaista kasvua on siis nähtävissä vuodesta 2001 asti. (Havio ym. 2008, 75.) Huumeisiin suhtaudutaan Suomessa huomattavasti kielteisemmin kuin alkoholin käyttöön. Asenteiden lientymistä huumeiden käytön suhteen on kuitenkin tapahtunut vuosien aikana, ilmenee Kansanterveyslaitoksen tuottamassa AVTK- tutkimuksessa (Aikuisväestön terveyteen vaikuttavat tekijät). Tutkimus toteutettiin postikyselynä vuosien aikana ja tutkimukseen on osallistunut vuosittain noin vuotiasta ihmistä. (Piispa, Helakorpi, Laitalainen, Uutela & Jallinoja 2008, 15.) Asenteiden lieventymiseen lienee syynä se, että huumeongelmaan on totuttu, etenkin nuorten kaupunkilaisten keskuudessa. Vaikka asenteet ovatkin lieventyneet, on huoli huumeista silti enemmistöllä suuri, myös nuorten kaupunkilaisten keskuudessa. (Piispa ym. 2008, 24.)

11 11 3 A-KLINIKKASÄÄTIÖ A-klinikkasäätiö on vuonna 1955 perustettu päihdealan järjestö, jonka tarkoituksena on auttaa päihde- ja riippuvuusongelmaisia sekä heidän läheisiään. A- klinikkasäätiö pyrkii vaikuttamaan yhteiskuntapolitiikkaan sekä tarjoamaan monipuolisia hoitopalveluita asiakkailleen. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) A- klinikat perustettiin vaihtoehdoksi lakisääteiselle laitos- ja pakkohoidolle ja niiden hoito perustuu vapaaehtoisuuteen (Mäkelä 2003b, 194). A-klinikkasäätiön toiminta on valtakunnallista ja sen toimintaa muun muassa rahoittaa Rahaautomaattiyhdistys. Yli sata kuntaa on solminut ostopalvelusopimuksen A- klinikoiden hoito- ja toimintayksiköiden palveluista. Hoito- ja kuntoutuspalveluita tuotetaan A-klinikoilla, nuorisoasemilla, katkaisuhoitoasemilla, kuntoutuskeskuksissa sekä tukiasuntotoiminnan kautta. Lisäksi A-klinikkasäätiöön kuuluu myös Järvenpään sosiaalisairaala, joka tuottaa hoitopalveluita, mutta toimii myös tutkimus- ja koulutuslaitoksena. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) A-klinikkasäätiön tiedotustoiminta rakentuu neljästä osa-alueesta: päihdevalistustyöstä, ulkoisesta säätiön toiminnasta ja uusista hankkeista kertovasta tiedotuksesta, Tiimi-lehdestä ja muusta julkaisutoiminnasta sekä säätiön työntekijöitä palvelevasta sisäisestä tiedotuksesta. Tiedotusyksikön painopisteitä päihdeviestinnän kehittämisessä ovat myös huumeet, uusi tieto ja teknologia, päihdevalistuksen arviointi sekä perhe ja päihteet. Päihdeviestintä kokonaisuutta kehitetään yhteistyössä muun muassa EU:n toimintojen kanssa. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) A-klinikkasäätiö ja A-klinikat tekevät yhteistyötä erilaisten järjestöjen ja yhdistysten, kuten A-kiltojen liiton, Päihdeasiamiehen, Ensi- ja turvakotien liiton, Mannerheimin lastensuojeluliiton, Mielenterveyden Keskusliiton, Rahaautomaattiyhdistyksen, Sininauhaliiton ja Youth Against Drugsin sekä monien muiden kanssa. Muita yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Sosiaali- ja terveysministeriö, Kela, Stakes, Työterveyslaitos ja Kuntoutussäätiö. Ulkomaisia yhteistyökumppaneita ovat muun muassa European Addiction Training Institute (EATI), European Association of Libraries and Information Services on Alcohol and Other

12 12 Drugs (ELISAD) sekä European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addictionin kanssa. (Espoon A-klinikka 2008.) 3.1 Espoon A-klinikka Espoon A-klinikka sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella Leppävaarassa. Samassa rakennuksessa toimii myös Kansaneläkelaitos. A-klinikka koostuu kolmannessa kerroksessa sijaitsevasta A-klinikan päivystyksestä sekä avopuolen palveluista, neljännessä kerroksessa sijaitsevasta katkaisuhoitoyksiköstä sekä viidennessä kerroksessa sijaitsevasta korvaushoitoyksiköstä. Espoon A-klinikka tarjoaa muun muassa keskusteluapua, erilaisia ryhmiä ja toimintaterapiaa asiakkailleen. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) Lisäksi talvikuukausina on myös mahdollista osallistua kirkasvalohoitoon, joka lievittää univaikeuksia ja masennusoireita (Espoon A-klinikka ja katkaisuhoito toimintakertomus 2007, 4). Espoon A-klinikalla toimii päivystys A-klinikan tiloissa arkisin kello , minne voi saapua ilman ajanvarausta. Päivystyksessä on mahdollisuus keskustella päihde- tai muusta riippuvuudesta ja kartoittaa hoidon tarvetta sekä saada tietoa erilaisista hoitomuodoista. Päivystykseen voivat tulla niin riippuvuusongelmaiset kuin heidän läheisensä hakemaan keskusteluapua. (Espoon A-klinikka 2008.) A- klinikan päivystyksen kautta on mahdollisuus päästä yläkerran katkaisuhoitoasemalle hoitoon, jos asiakkaalla on tarve laitoskatkaisuun ja joku paikan varanneista asiakkaista on jättänyt tulematta hoitoon. Lisäksi Espoon A-klinikalla on myös mahdollisuus jäädä avohoitoon. Avohoitoon voi tulla ilman ajanvarausta päivystyksen aikana. Avohoidon aikana illat ja yöt vietetään kotona. Avohoidon keskimääräinen pituus on kolme päivää ja sen aikana voi levätä ja osallistua ryhmiin. A-klinikan työntekijä arvioi asiakkaan psyykkistä ja fyysistä kuntoa avohoidon aikana. Lääkäri, sairaanhoitaja sekä päivystävä työntekijä arvioivat mahdollisen vieroituslääkityksen tarpeen jokaisena avohoitopäivänä erikseen. (Espoon A-klinikka 2008.)

13 13 Espoon A-klinikka tarjoaa myös yksilö-, pari- ja perhehoitoa, joissa käytetään ratkaisukeskeisiä, tukea antavia, kognitiivisia, psykodynaamisia sekä ryhmätyömenetelmiä. Hoitokäyntien kesto on 45 minuuttia ja niiden tiheys sovitaan asiakkaiden kanssa yksilöllisesti. (Espoon A-klinikka 2008.) Espoon A-klinikan rakennuksessa toteutetaan myös K-klinikan opioidiriippuvaisten korvaushoito buprenorfiinilla tai metadonilla Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 33/2008 mukaan. Hoitoon hakeudutaan lääkärin lähetteellä Espoon K-klinikan, Järvenpään sosiaalisairaalan tai HUS:in päihdepsykiatrisen yksikön kautta. K- klinikan hoitoon kuuluu omahoitajatapaamiset, lääkäri- ja lääkkeenjakokäynnit, ryhmäkäynnit sekä valvotut huumeseulan antamiset. Hoidon tavoitteena ovat asiakkaan elämänlaadun parantaminen, kuntoutuminen sekä päihteettömyys. Hoitosuunnitelma tarkastetaan aina 3-6 kuukauden välein ja sen kesto on yleensä vuosia. (Espoon A-klinikka 2008.) Terveysneuvonta Vinkin palvelut kuuluvat myös Espoon A-klinikkatoimeen. Vinkin palvelupisteitä sijaitsee Tapiolassa, Espoon keskuksessa, Espoonlahdessa, Matinkylässä ja Leppävaarassa. Vinkki tarjoaa terveysneuvontaa päihdeongelmaisille ja toimii myös neulanvaihtopisteenä suonensisäisten huumeiden käyttäjille. Vinkissä on mahdollista tehdä raskaus-, HIV-, ja hepatiittitestit sekä saada A- ja B- hepatiittirokotukset. (Espoon A-klinikka ja katkaisuhoito toimintakertomus 2007, 8.)

14 Espoon A-klinikan katkaisuhoito Espoon A-klinikan katkaisuhoidon tarkoituksena on katkaista päihdekierre, lievittää tai helpottaa vieroitusoireita ja tarjota jatkohoitoon liittyvää tietoutta sekä arvioida asiakkaan hoidon tarve mahdollista jatkohoitoa varten. Katkaisuhoito on tarkoitettu 18 vuotta täyttäneille miehille, naisille ja pariskunnille. (Espoon A-klinikka 2008.) Katkaisuhoidon työryhmä koostuu lähihoitajista, sairaanhoitajista, sosionomeista, sosiaaliterapeutista, lääkäristä sekä yksikkövastaavasta. Lähihoitajat ja sosionomit toimivat katkaisuhoidossa ohjaajan nimikkeellä. Lisäksi työryhmässä toimii myös keikkatyöläisiä. Hoitopaikkoja osastolla on 22. (Espoon A-klinikka ja katkaisuhoito toimintakertomus 2007, 16.) Katkaisuhoidon pituus vaihtelee yleensä kolmesta päivästä noin kahteen viikkoon, riippuen asiakkaan voinnista ja omasta motivaatiosta. Hoidon pituus arvioidaan yksilöllisesti asiakkaan tarpeen mukaan (Espoon A-klinikka 2008). Hoidon keskimääräinen pituus on kahdeksan vuorokautta. Asiakas voi hakea myös hoidolleen jatkoaikaa (8 vuorokauden jälkeen) täyttämällä jatkoaika- anomuksen, joka käsitellään työryhmässä. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito hoitositoumus 2008.) Paikkaa katkaisuhoitoon haetaan yleensä puhelimitse itse soittaen, mutta osa asiakkaista tulee katkaisuhoitoon myös muiden tahojen lähettämänä, kuten työterveyslääkärin kautta. Lisäksi jos asiakkaalla on kertomansa mukaan muiden päihteiden kuin alkoholin käyttöä, varataan hänelle aika arviointikäynnille, jonka tarkoituksena on kartoittaa voidaanko hänen mahdollisia vieroitusoireitaan hoitaa osastolla. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) Katkaisuhoidon alkaessa asiakkaan tulee sitoutua hoitoon ja osaston sääntöihin allekirjoittamalla hoitositoumus tulohaastattelun yhteydessä. Suljetussa hoidossa oleville asiakkaille on oma hoitositoumuksensa, joka koskee poistumiskieltoa hoidosta. Hoitositoumuksen avulla pyritään selventämään yhteiset säännöt sekä sitouttamaan asiakas hoitoon. Katkaisuhoito perustuu vapaaehtoisuuteen. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008).

15 15 Katkaisuhoidon asiakkaiden arki koostuu pääasiallisesti ruokailuista, lääkkeiden jaosta, ryhmistä ja levosta sekä väli- ja lähtökeskusteluista sekä erilaista yhteisöllisistä tehtävistä (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008). Joka päivälle löytyy ohjelmaa, mutta aikataulu on tarkoituksella väljä, jotta levon merkitys korostuisi. Ryhmiin on mahdollista osallistua ainakin kerran päivässä. Lisäksi asioiden hoitoon kuluu asiakkailla usein paljon aikaa, sillä talouteen liittyvät asiat saattavat jäädä päihteiden käyttöputken aikana hoitamatta. Ei-suljetussa hoidossa olevilla asiakkailla on mahdollisuus käydä asioimassa osaston ulkopuolella sovitusti. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) Katkaisuhoidon tiloissa sijaitsevassa perhesolussa toteutetaan päihteiden käytön takia kriisitilanteessa elävän perheen arviointia ja tuen sekä muutoksen kartoitusta. Perhesolu-jakso ei ole katkaisuhoitoa, vaan päihdekierre katkaistaan ennen perhesoluun tuloa. Arviointi perhesolussa kestää 10 vuorokautta, jonka aikana arvioidaan hoidon tarve. Jakson aikana pidetään verkostopalaveri, käydään päivittäin kahden tunnin arviointi- ja kartoituskeskusteluja sekä tehdään kirjallisia töitä perheen tilanteeseen liittyen. Perhesolu-jakson tarkoituksena on parantaa perheen oloja ja vähentää päihdehaittoja. (Espoon A-klinikka 2008.) Katkaisuhoidon asiakkaat Katkaisuhoidon asiakkaat voivat olla varhaisvaiheen ongelmakäyttäjiä, suurkuluttajia tai kriisitilanteessa eläviä ihmisiä, joiden päihteiden käyttö on lisääntynyt. Elämäntilanteet ja -taustat vaihtelevat. (Havio ym. 2008, 24.) Katkaisuhoidon asiakaskunta koostuu eri-ikäisistä koulutustaustaltaan vaihtelevista ihmisistä, 18- vuotiaista nuorista vanhempiin ihmisiin. Päihteitä suuria määriä käyttävä henkilö ei usein tunnista tai halua myöntää itselleen tai läheisilleen päihteiden käytön todellisuutta. Hän saattaa vähätellä käyttämiään määriä ja mahdollista sekakäyttöä sekä siihen liittyviä ongelmia. Myös mielenterveyteen liittyvät asiat saattavat jäädä hoitamatta. Neuvottomuus sekä aloitekyvyttömyys hankaloittavat usein asioiden hoitoa ja päihteiden ongelmakäyttäjä

16 16 saattaa usein odottaa muiden hoitavan asiat hänen puolestaan. (Havio ym. 2008, 17, 19.) Suurin osa Espoon A-klinikan katkaisuhoidon asiakkaista on alkoholi- tai lääkeriippuvaisia. Katkaisuhoidon asiakkailla esiintyy myös alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttöä. Huumeiden käyttö voi olla este hoidolle, sillä resurssit eivät riitä huumeiden aiheuttamien vieroitusoireiden hoitoon. Huumeriippuvaisia hoidetaan pääasiallisesti Kurvin huumehoitopoliklinikalla. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) Asiakkaiden kunto ja vointi hoidon aikana vaihtelee paljon. Käyttömäärät ja käytön kesto ja se onko asiakas pystynyt huolehtimaan perustarpeistaan (syöminen, nukkuminen) käyttökauden aikana vaikuttaa olennaisesti asiakkaan vieroitusoireisiin ja toipumiseen. Asiakkaat ovat osastolle tullessaan usein päihtyneitä ja vieroitusoireet saattavat alkaa nopeasti kun veren alkoholipitoisuus alkaa laskea. Vieroitusoireisiin voi kuulua pahoinvointia, vapinaa, hikoilua, ahdistuneisuutta, kiihtyneisyyttä, tuntohäiriöitä, kuulo- ja näköhäiriöitä, päänsärkyä sekä tajunnantason hämärtymistä (Laitinen & Mäkelä 2003, 206). Vakavimmillaan alkoholivieroitusoireet voivat johtaa delirium tremens- tilaan eli juoppohulluuteen (alkoholipsykoosi) (Kiianmaa & Hyytiä 2003, 117). Vieroitusoireiden voimakkuuden mittaamiseen voidaan käyttää CIWA-Arasteikkoa (Clinical Institute Withdrawal Assesment-Alcohol, revised), jossa hoitaja tai lääkäri esittää kysymyksiä asiakkaalle vieroitusoireisiin liittyen ja samalla itse arvioi vieroitusoireiden vaikeusastetta. Arviointiasteikon maksimipistemäärä on 67, vieroitusoireet ovat vaikeat asteikon mukaan jos pistemäärä on yli 20 pistettä. (Laitinen & Mäkelä 2003, 207.) Espoon A-klinikan katkaisuhoidossa käytetään CIWA- Ar- arviointia tulohaastattelun yhteydessä. Vuonna 2007 Espoon A-klinikan katkaisuhoidossa hoidettiin 506 asiakasta, joista 29,2 % oli naisia ja 70,8 prosenttia miehiä. Suurin osa, 35 % asiakkaista oli vuotiaita. (Espoon A-klinikka ja katkaisuhoito toimintakertomus 2007, 14.)

17 Yhteistyötahot ja jatkohoito Espoon A-klinikan katkaisuhoidon yhteistyötahoja ovat muun muassa Espoon mielenterveys- ja päihdepalvelut, sosiaali- ja terveystoimi, psykiatrian poliklinikat, Ridasjärven päihdehoitokeskus, Järvenpään sosiaalisairaala, Kalliolan klinikat, Diakonissalaitoksen ja HUS:n huumehoitoyksiköt, Leppävaaran seurakunta sekä AA. (Espoon A-klinikka ja katkaisuhoito toimintakertomus 2007.) Yleisimpiä jatkohoitopaikkoja ovat Hyvinkäällä sijaitseva Ridasjärven päihdehuoltolaitos, Nurmijärvellä ja Helsingissä sijaitsevat Kalliolan klinikat, Kolmirannan hoitokoti, Sepänkylän asumisyksikkö, Hietalinnayhteisö sekä Järvenpään sosiaalisairaala. Myös erilaiset päiväkeskukset ja ryhmät tekevät yhteistyötä avojatkohoidon muodossa Espoon A-klinikan katkaisuhoidon kanssa. Jatkohoitoon hakeudutaan paikkavarauksen, mahdollisen haastattelun sekä lähetteen kautta jatkohoitopaikasta riippuen. Katkaisuhoidon työntekijät tekevät asiakkaasta hoidon tarpeen arvion Espoon SAS-ryhmään (Selvitä, Arvioi, Sijoita), jonka kautta haetaan maksusitoumuksia jatkohoitojen asiakasmaksuosuuksiin. SASryhmä kokoontuu aina kerran viikossa ja tekee päätökset jatkohoidon maksuista sekä suosittelee kullekin asiakkaalle sopivaa jatkohoitopaikkaa. SAS-ryhmän jäsenet ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. ( Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) Espoon A-klinikan ja katkaisuhoidon ryhmät Espoon A-klinikka järjestää useita ryhmiä avo- ja katkaisuhoidon asiakkaille. Ryhmiä on monipuolisesti tarjolla keskusteluryhmistä toiminnallisiin sekä terapeuttisiin ryhmiin. Kyseisiä ryhmiä tarkasteltaessa täytyy kuitenkin huomioida se seikka, että ryhmät eivät usein toimi samalla kokoonpanolla, niin ryhmäläiset kuin ohjaajatkin vaihtuvat. Poikkeuksena ovat kuvataide- ja musiikkiryhmät, joissa ohjaa aina sama toimintaterapeutti, vaikka osallistujat vaihtuvatkin. Jauhiaisen ja Eskolan (1994, 37) mukaan ryhmät koostuvat erilaisista vuorovaikutussuhteista, jotka määrittävät sen dynamiikkaa. Jotta ryhmän toimivuutta voisi

18 18 täysin ymmärtää, sen toimintaa tulee katsoa niin yksilön, ympäristön sekä ryhmädynamiikan näkökulmasta (Jauhiainen & Eskola 1994, 37). Tämä erottaa siis A- klinikan ryhmiä jonkin verran esimerkiksi jatkohoitopaikkojen hoidollisista ryhmistä, sillä ohjaajien ja ryhmäläisten vaihtuvuudella on vaikutusta ryhmän dynamiikkaan. Jatkohoitopaikkojen ryhmät ovat usein pitkäkestoisempia ja toimivat suurimmaksi osaksi samalla kokoonpanolla, joten ryhmät saattavat olla tiiviimpiä ja niissä ehtii muodostua selkeitä rooleja. Vahvaa ryhmäytymistä ei siis ehdi useimmiten katkaisuhoidon aikana ryhmissä tapahtua. Kaikille avoimet ryhmät kuten A-klinikan aamuryhmät koostuvat osittain samoista osallistujista, mutta myös uusista tulijoista. Toisaalta vahva ryhmäyttävä tekijä voi olla yhteinen tavoite, joka on usein raitistuminen. Mitä merkittävämpi ryhmä on toiminnan kannalta ryhmässä kävijälle, sitä enemmän syntyy vuorovaikutteisuutta ja yhteistoimintaa (Jauhiainen & Eskola 1994, 47). Yhteinen tavoite, tässä tapauksessa raitistuminen, luo siis ryhmälle merkitystä ja osaltaan sitouttaa sen toimintaan. Yhteisiä, niin sanottuja avoimia ryhmiä, joihin voivat osallistua kaikki niin avopuolen kuin katkaisu- ja korvaushoitopuolenkin asiakkaat Espoon A-klinikalla, ovat aamuryhmä, naisten ryhmä sekä kuvataide- ja musiikkiryhmä. A-klinikka järjestää myös akunpunktiota, mutta sitä ei ole tarkoitettu suuren suosionsa vuoksi sillä hetkellä katkaisuhoidossa oleville asiakkaille, sillä katkaisuhoidon asiakkailla on mahdollisuus osallistua osaston puolesta järjestettyyn akupunktioon. Lisäksi A-klinikan tiloissa järjestetään AA- ryhmiä. Katkaisuhoidossa parhaillaan oleville tarkoitettuja ryhmiä ovat ohjaajan ryhmä, sairaanhoitajan ryhmä, rentoutus sekä akupunktio. Katkaisuhoidon aikana asiakkaiden tulee osallistua vähintään kolmeen ryhmään. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) Yhteisöpalaveri Yhteisöpalaveri on kaikille katkaisuhoidon asiakkaille aamuisin järjestettävä ryhmä. Palaverin aikana käsitellään hoitoon ja yhteisiin sääntöihin liittyviä asioita ja käydään läpi päivän ohjelma. Lisäksi yhteisesti nimetty asiakasvastaava jakaa päivän tehtävät asiakkaille (mm. roskien vieminen, kauppa-asiat, mehuvastaavan sekä ruokasalin siistijän tehtävät). Tehtävien tarkoitus on vastuuttaa asiakkaita

19 19 omatoimisuuteen sekä kannustaa asioiden hoitoon. Palaverin aikana uusien asiakkaiden on mahdollisuus esittäytyä ja lähtevien asiakkaiden pitää puheenvuoro. Yhteisöpalaveriin osallistuminen kuuluu hoitoon ja on siten pakollinen kaikille katkaisuhoidon asiakkaille. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) Aamuryhmä Aamuryhmä järjestetään A-klinikan tiloissa kolmannessa kerroksessa joka arkiaamu kello Aamuryhmä on kaikille avoin ja se on jaettu kahteen osioon, joiden keskellä on kahvitauko. Ryhmässä esittäydytään ja kerrotaan omasta taustastaan, niin halutessaan, kukin vuorollaan. Kaikkien annetaan mahdollisuus kertoa elämästään. Aamuryhmässä ei ole pakko kertoa mitään, vaan ryhmään saa tulla myös kuuntelemaan. Ryhmää ohjaa aina A-klinikan työntekijä. Maanantaisin aamuryhmässä on teemaryhmä, jonka pohjalta käydään keskustelua. (Espoon A- klinikan katkaisuhoito 2008.) Naistenryhmä Naisten ryhmä on A-klinikan tiloissa maanantaisin järjestettävä ryhmä, jossa käsitellään naisten päihteiden käyttöä ja sitä miten runsas päihteiden käyttö vaikuttaa juuri naisen elämään. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) Kuvataide- ja musiikkiryhmä Kuvataide- ja musiikkiryhmä järjestetään A-klinikan viidennessä kerroksessa, Kuvataideryhmä on keskiviikkoisin ja musiikkiryhmä perjantaisin. Ryhmiä ohjaa aina A-klinikan toimintaterapeutti. Kuvataideryhmä on kuntouttava ryhmä, joka koostuu taiteellisesta luomisprosessista sekä toiminnasta. Musiikkiryhmä on toiminnallinen ryhmä, jossa tutustutaan itseen ja etsitään voimavaroja musiikin avulla. Molemmat ryhmät ovat avoimia kaikille, mutta niihin täytyy ilmoittautua etukäteen. Kumpikaan ryhmä ei edellytä taiteellista tai musiikillista taustaa. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) Ohjaajan ryhmä Ohjaajan ryhmä järjestetään katkaisuhoidon tiloissa neljännessä kerroksessa ja se on tarkoitettu katkaisuhoidossa oleville asiakkaille. Ohjaajan ryhmä järjestetään tiistaisin ja lauantaisin ja sitä pitävät ohjaajan nimikkeellä toimivat katkaisuhoidon

20 20 työtekijät. Ohjaajan ryhmän sisältö vaihtelee työntekijästä riippuen ja se voi joko olla toiminnallista (kesäisin esim. mölkkyä) tai keskustelupohjaista. Asiakkaiden toiveita huomioidaan ryhmää järjestettäessä. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) Sairaanhoitajan ryhmä Sairaanhoitajan ryhmä on sairaanhoitajan pitämä ryhmä, jonka tarkoituksena on jakaa terveystietoutta päihderiippuvuuteen liittyen sekä antaa neuvoja hyvän terveyden edistämiseksi ja seuraamiseksi. Sairaanhoitajan ryhmä järjestetään noin kerran viikossa. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) Akupunktio A-klinikka ja katkaisuhoito tarjoavat asiakkailleen korva-akupunktiota viikoittain. Akupunktion tarkoituksena on lievittää mahdollisia vieroitusoireita ja rentouttaa. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) Rentoutus Rentoutusta järjestetään kaksi kertaa viikossa katkaisuhoidon asiakkaille, keskiviikkoisin ja lauantaisin. Rentoutuksen sisältö vaihtelee ohjaajasta riippuen, mutta usein käytössä ovat erilaiset rentoutus-nauhoitteet. Rentoutus kestää 15- minuutista 45 minuuttiin. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) Rentoutuminen auttaa ahdistumis- ja jännitysoireiden hallintaan. Päihdettä ei enää koeta välttämättömäksi rentoutumisen saavuttamiseen, kun on opetellut rentoutumistekniikoita. Rentoutuminen lisää henkilökohtaisen hallinnan tunnetta, mikä taas saattaa olla uusi kokemus päihteiden ongelmakäyttäjälle. (Tuomola 2003, 225.) Lisäksi katkaisuhoidon aikana on mahdollisuus käydä muun muassa AA-ryhmässä (Sinapinsiemen), joka järjestetään A-klinikan tiloissa sekä osallistua lähellä sijaitsevan Hykaan mökin ryhmiin, joka toimii entisten päihteiden käyttäjien ylläpitämänä. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) Vuoden 2007 A-klinikan ja katkaisuhoidon toimintakertomuksessa esitellään vuosittaiset ryhmien kokoontumis- ja asiakasmäärät. A-klinikan Aamuryhmään osallistui keskimäärin 15 henkilöä per ryhmäkerta ja ryhmä kokoontui 238 kertaa vuoden

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ENNALTAEHKÄISEVISTÄ HOITOJAK- SOISTA JA INTERVALLIHOITOJAKSOISTA ESPOON A-KLINIKAN KAT- KAISUHOIDOSSA

ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ENNALTAEHKÄISEVISTÄ HOITOJAK- SOISTA JA INTERVALLIHOITOJAKSOISTA ESPOON A-KLINIKAN KAT- KAISUHOIDOSSA ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ENNALTAEHKÄISEVISTÄ HOITOJAK- SOISTA JA INTERVALLIHOITOJAKSOISTA ESPOON A-KLINIKAN KAT- KAISUHOIDOSSA Petri Huttunen & Juha Kahila Opinnäytetyö, syksy 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Ryhmätoiminnat. Omaiset ja läheiset. Päihdeja mielenterveysasiakkaat

Ryhmätoiminnat. Omaiset ja läheiset. Päihdeja mielenterveysasiakkaat Ryhmätoiminnat Omaiset ja läheiset Päihdeja mielenterveysasiakkaat Kouvolan kaupunki Erityisryhmien asumispalvelut Tuettu asuminen / ryhmätoiminnat Tarkoitettu kouvolalaisille kotona asuville mielenterveys-

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi)

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi) AlfaKuntoutus (palvelun nimi) AlfaKuntoutus tuottaa AlfaKuntoutus päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tukiasumista tuettua asumista työpajatoimintaa kuntouttavaa korvaushoitoa avopalveluja Asiakkuus

Lisätiedot

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT 1 PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT Diakonian / kirkon nuorisotyönohjaajaan / kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoisuuden

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Opiaattikorvaushoito

Opiaattikorvaushoito Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Päivi Viitanen-Marchegiano osastonhoitaja/ palveluohjaus 050 520 6248 Niina Ali-Rantala terveydenhoitaja 040 801 6559 Päivi Viitanen- MarchegianoPäivi Viitanen- Marchegiano

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne.

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. A-klinikkasäätiön Päihdetiedotusseminaari, Amsterdam 4.10.2007 Antti Weckroth Riippuvuus tahdon sairautena Benjamin Rush 1812:

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere Luennon sisältö Pitkäaikaisesti

Lisätiedot

Päivitetty 9.5.2014. AlfaKuntoutus Hervanta. ALFAKUNTOUTUS HERVANTA / AVOPALVELUT Ryhmä- ja Pajatoiminta RYHMÄTOIMINTA TILANNE 5/2014

Päivitetty 9.5.2014. AlfaKuntoutus Hervanta. ALFAKUNTOUTUS HERVANTA / AVOPALVELUT Ryhmä- ja Pajatoiminta RYHMÄTOIMINTA TILANNE 5/2014 AlfaKuntoutus Hervanta ALFAKUNTOUTUS HERVANTA / AVOPALVELUT Ryhmä- ja Pajatoiminta RYHMÄTOIMINTA TILANNE 5/2014 Maanantai Mielikki-ryhmä klo 10.00-11.45 Tiistai Päivikki-ryhmä klo 10.00-11.45 Keskiviikko

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

TAMPEREEN A-TOIMI A-KLINIKKA NUORISOASEMA KUNTOUTUMISKESKUS K-KLINIKKA MATALA KOULUTUSOSASTO. lokak-11

TAMPEREEN A-TOIMI A-KLINIKKA NUORISOASEMA KUNTOUTUMISKESKUS K-KLINIKKA MATALA KOULUTUSOSASTO. lokak-11 TAMPEREEN A-TOIMI KOULUTUSOSASTO A-KLINIKKA NUORISOASEMA KUNTOUTUMISKESKUS K-KLINIKKA MATALA Matala Tuomiokirkonkatu 19, 33100 Tampere Puh 03 3124 7200 Fax 03 3124 7250 Terveysneuvontapiste Nervi Suvantokatu

Lisätiedot

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp ihdetyössä Sanna Väyrynen,, YTT Lapin yliopisto Päihdekuntoutus on jatkumo jonka muodostavat perus- ja erityistason sosiaali- ja terveystoimen instanssit + muut tarpeelliset

Lisätiedot

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com HISTORIAA, PERUSTAJAT, PERUSTAJA- YHTEISTYÖKUMPPANIT, RAHOITTAJAT Torniolaakson Suojapirtti ry:n ja Tornion kaupungin

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

TIIVISTETTY TOIMINTAOHJE LÄÄKÄREILLE LÄÄKKEELLISEN AVOKATKAISUN

TIIVISTETTY TOIMINTAOHJE LÄÄKÄREILLE LÄÄKKEELLISEN AVOKATKAISUN TIIVISTETTY TOIMINTAOHJE LÄÄKÄREILLE LÄÄKKEELLISEN AVOKATKAISUN TOTEUTTAMISEKSI YHDESSÄ A-KLINIKAN KANSSA Lääkkeellinen avokatkaisu on yksi A-klinikalla toteutettavista hoitomuodoista. Sen tavoitteena

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Hoitosuunnitelma Hoidon aloituksessa tapahtunut moniammatillinen

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 Mistä ja kenen prosessista on kyse? Polarisaatio: päihde- ja mielenterveystyö? Asiakkaan / potilaan muutosprosessista?

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN?

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN? PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN? Anne Tapola hanketyöntekijä (psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalikasvattaja) Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 23.1.2012 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. - 3:na vuotena peräkkäin suotuisa kehitys ( 2009-2011) Alkoholia kulutettiin

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Päihdevieroitusyksikön asiakasopas

Päihdevieroitusyksikön asiakasopas Päihdevieroitusyksikön asiakasopas Säännöt ja hoitokäytännöt Toiminnan esittely Olet tullut tai olet tulossa hoitoon alkoholin, lääkkeiden ja/tai huumeiden käytön vuoksi. Tässä asiakasoppaassa esitellään

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Valtakunnalliset Päihde- ja. mielenterveyspäivät 11-12.10.2011

Valtakunnalliset Päihde- ja. mielenterveyspäivät 11-12.10.2011 Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 11-12.10.2011 Päihdepalvelut kotiin Kokemuksia kotona tapahtuvasta alkoholikatkaisuhoidosta ja jälkikuntoutuksesta Råman Päivi, laitoshoidon koordinaattori,

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot