A-KLINIKAN KATKAISUHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA A-KLINIKAN RYHMISTÄ ESPOON LEPPÄVAARASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "A-KLINIKAN KATKAISUHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA A-KLINIKAN RYHMISTÄ ESPOON LEPPÄVAARASSA"

Transkriptio

1 A-KLINIKAN KATKAISUHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA A-KLINIKAN RYHMISTÄ ESPOON LEPPÄVAARASSA Sanna Hasanen Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Kristillinen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Hasanen, Sanna. A-klinikan katkaisuhoidon asiakkaiden kokemuksia A-klinikan ryhmistä Espoon Leppävaarassa. Helsinki, syksy s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK)+ kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kvalitatiivisen tutkimuksen muodossa Espoon A-klinikan katkaisuhoidon asiakkaiden kokemuksia A-klinikan tarjoamista ryhmistä. Päämääränäni oli löytää mahdolliset raittiutta tukevat asiat ryhmissä käymisestä. Lisäksi tarkoituksenani oli selvittää syyt miksi asiakas käy, ja aikoo jatkossa käydä, katkaisuhoidon jälkeen A-klinikan ryhmissä. Tavoitteenani oli myös selvittää evankelis-luterilaisen seurakunnan mahdollisuuksia tukea päihdeongelmaisia. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös kartoittaa asiakkaiden kiinnostusta osallistua seurakunnan toimintaan. Aineisto kerättiin puolistrukturoidun asiakashaastattelun avulla. Tutkimuksen aineisto koostuu katkaisuhoidon asiakkaiden haastatteluista, jotka toteutettiin vuoden 2008 helmi-maaliskuun aikana Espoon A-klinikan katkaisuhoidon tiloissa. Haastatteluihin osallistui 10 vapaaehtoista asiakasta. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysiä. Päätulokset osoittavat, että katkaisuhoidon asiakkaat kokevat saavansa vertaistukea ja apua ryhmistä. Lisäksi he kokivat ryhmien tukevan raittiutta. Suurin osa haastateltavista aikoi jatkaa ryhmissä käyntiä. Tutkimustuloksista selvisi myös, että he kaipaavat enemmän keskusteluryhmiä järjestettäväksi katkaisuhoidon aikana. Seurakunnan toiminnasta ja ryhmistä katkaisuhoidon asiakkailla ei ollut juurikaan kokemuksia, mutta suurin osa heistä olisi kiinnostunut seurakunnan ryhmätoimintaan osallistumisesta. Johtopäätöksinä tutkimuksesta voidaan pitää katkaisuhoidon asiakkaiden positiivisia kokemuksia ryhmistä. Myös kokemusta siitä, että he kokevat tarvitsevansa enemmän keskusteluryhmiä voidaan pitää tutkimuksen johtopäätöksenä. Mahdollista yhteistyötä seurakunnan ja katkaisuhoidon välillä pohditaan. Asiasanat: A-klinikat, katkaisuhoito, ryhmät, seurakunta

3 ABSTRACT Hasanen, Sanna A-clinic groups: Detox patients experiences 54 p., 4 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Christian Youth Work. Degree: Bachelor of Social Services. The objective of this study was to research experiences of clients at an A-clinic rehabilitation unit in Espoo. The focus was on the groups that the A-clinic provided. The aim was also to research rehabilitants experiences about the groups that the congregation nearby provided. The study was qualitative and done by interviewing 10 volunteer rehabilitants during February and March The material was analysed using content analysis. The results showed that rehabilitants found the groups supportive and useful. A- clinic patients experiences showed that there could be more discussion groups at the clinic for them. Majority of the rehabilitants did not have any former experiences about the congregation s groups, but they were willing to participate in the activity. The results of this study indicate that the congregation needs to be more active among substance abusers in that area. The results also suggest that the rehabilitants need more discussion groups at the A-clinic. Co-operation between the congregation and A-clinic is suggested. Keywords: rehabilitant, A-clinic, congregation, groups.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO RIIPPUVUUS PÄIHTEISTÄ Päihteet Riippuvuus päihteistä Taustoja ja tilastoja suomalaisten päihteiden käytöstä ja asenteista A-KLINIKKASÄÄTIÖ Espoon A-klinikka Espoon A-klinikan katkaisuhoito Katkaisuhoidon asiakkaat Yhteistyötahot ja jatkohoito Espoon A-klinikan ja katkaisuhoidon ryhmät RYHMIEN MERKITYS PÄIHDETYÖSSÄ Vertaisryhmät Terapeuttiset ryhmät Ryhmiä päihderiippuvaisille ja läheisille SEURAKUNTIEN PÄIHDETYÖ ESPOOSSA Espoon seurakunnat ja päihdetyö Hengellisyyden huomioiminen päihdehoidossa TUTKIMUSTEHTÄVÄT JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimustehtävät Tutkimuksen toteutus Tutkimusaineiston analyysi TUTKIMUSTULOKSET Tutkimukseen osallistujien taustat Asiakkaiden ryhmäkokemukset Hengellisyys ja seurakunnan toiminta Palaute ja toiveet TUTKIMUKSEN EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS...46

5 9 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA...48 LÄHTEET...52 Liite Liite 1. Tutkimuslupa. Liite 2. Vaitiolositoumus. Liite 3. Tutkimusmainos. Liite 4. Haastattelukysymykset.

6 1 JOHDANTO Alkoholismia on kuvattu suomalaisten kansantaudiksi ja yhtenä lääkkeenä siihen voidaan pitää vertaisryhmiä. Ollessani harjoittelussa Espoon A-klinikan katkaisuhoidossa syksyllä 2007, sain tutustua katkaisuhoidon arkeen ja erilaisiin ryhmiin. Kiinnostus aihetta kohtaan heräsi. Aihe oli ajankohtainen, eikä asiakkaiden ryhmäkokemuksia Espoon A-klinikalla ollut aiemmin tutkittu. Lisäksi mielenkiintoisena tutkimuskohteena pidin evankelisluterilaisen seurakunnan mahdollisuuksia tukea päihderiippuvaisia. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää A-klinikan katkaisuhoidon asiakkaiden kokemuksia A-klinikan ja katkaisuhoidon tarjoamista ryhmistä Espoossa. Lisäksi tarkoituksenani oli selvittää asiakkaiden kiinnostusta ja toiveita Espoon evankelisluterilaisen seurakunnan tarjoamista päihderiippuvaisille suunnatuista ryhmistä. Tavoitteenani oli myös kartoittaa katkaisuhoidon asiakkaiden mahdolliset aikaisemmat kokemukset seurakunnan ryhmistä. Tutkimukseni oli kvalitatiivinen. Keräsin aineiston haastattelemalla katkaisuhoidon asiakkaita. Tutkimusmenetelmänä haastatteluissa käytin puolistrukturoitua haastattelua. Asiakkaiden kokemukset ryhmistä ovat tärkeitä ja mahdollistavat ryhmätoiminnan kehittämisen myös jatkossa, jos siihen ilmenee tarvetta. Haastattelin 10 vapaaehtoista katkaisuhoidon asiakasta helmi-maaliskuun 2008 aikana. Asiakkaat osallistuivat haastatteluun mielellään, sillä he kokivat aiheen myös itselleen tärkeäksi. Opinnäytetyöni pääpaino on päihderiippuvaisille suunnatuissa ryhmissä, niiden esittelyssä sekä itse tutkimustuloksissa. Myös riippuvuutta ja päihteitä käsitellään opinnäytetyöni alussa, jotta voitaisiin ymmärtää katkaisuhoidon asiakkaiden tuen tarvetta. Katkaisuhoidon asiakkaat ovat päihderiippuvaisia, joten on olennaista käsitellä myös näitä aiheita. Työssäni esitellään myös A-klinikan ja katkaisuhoidon toimintaa. Lisäksi tutkimustulosten pohjalta pohditaan katkaisuhoidon asiakkaiden kokemuksia ja toiveita seurakunnan toiminnasta ja sitä miten evankelisluterilainen seurakunta voisi tukea päihderiippuvaisia.

7 7 2 RIIPPUVUUS PÄIHTEISTÄ 2.1 Päihteet Päihteillä tarkoitetaan kemiallisia aineita, jotka aiheuttavat elimistöön joutuessaan päihtymyksen tunteen tai humalatilan. Ne voidaan jaotella monella eri tavalla, esimerkiksi alkoholi ja tupakka luokitellaan ns. sosiaalisiksi päihteiksi Suomessa. Huumausaineet puolestaan määritellään huumausainelaissa, jossa ne on jaoteltu vaikutuksensa perusteella seuraaviin ryhmiin; keskushermostoa kiihottavat aineet, keskushermostoa lamaavat aineet, hallusinogeenit ja Kannabis (määritelty omaan ryhmäänsä, koska vaikutukset voivat olla lamaavia, keskushermostoa kiihdyttäviä tai/ ja hallusinogeenisiä). Huumausaineiksi lasketaan huumausainelain mukaan tietyt lääkkeet, sienet, LSD, heroiini, amfetamiini, kannabis sekä myös uudet synteettisesti valmistetut designer-huumeet. (Dahl & Hirschovits 2002, 5.) Päihteiden vaikutukset ovat yksilöllisiä ja ne riippuvat esimerkiksi käytetystä aineesta ja sen epäpuhtauksista, aineen määrästä, käyttötavasta, käytön pituudesta sekä käyttöympäristöstä. Tärkeä merkitys on myös päihteiden käyttäjän yleistilalla, koolla, iällä sekä persoonallisuustekijöillä. Päihteiden käyttötapoja on useita, niitä käytetään muun muassa suun kautta (pureskelemalla, imemällä ja nielemällä), nuuskaamalla (imeyttämällä limakalvoilta), lihaksen tai suonensisäisesti sekä imppaamalla. (Dahl & Hirschovits 2002, 5.) 2.2 Riippuvuus päihteistä Riippuvuus-käsite itsessään ei ole negatiivinen asia, vaan se voidaan nähdä elinehtona, esimerkiksi lapsen ja vanhemman välisenä riippuvuussuhteena. Riippuvuudesta tulee negatiivista, jos se aiheuttaa psyykkisiä, fyysisiä, henkisiä tai sosiaalisia ongelmia. (Dahl & Hirschovits 2002, 263.) Päihderiippuvuuteen liittyy usein nämä kaikki edellä mainitut alueet. Maailman terveysjärjestön WHO:n ICD-10 tautiluokituksen mukaan päihderiippuvuus kuluu mielenterveyshäiriöiden ryhmään.

8 8 Samaiseen tautiluokitukseen liittyvät kriteerit esitellään pääpiirteissään Dahlin ja Hirschovitsin (2002, ) teoksessa: Riippuvuusoireyhtymä koostuu ryhmästä fysiologisia, käyttäytymiseen liittyviä ja kognitiivisia ilmiöitä. a) Voimakas halu tai pakonomainen tarve ottaa päihdettä. b) Vaikeus kontrolloida päihteen käytön aloittamista ja lopettamista sekä käytettyjä määriä. c) Vieroitusoireet d) Toleranssi e) Käytön muodostuminen elämän keskeiseksi asiaksi; vaihtoehtoiset nautinnot ja kiinnostuksen kohteet vähenevät tai suuri osa ajasta kuluu päihteen hankkimiseen, käyttöön ja sen vaikutuksista toipumiseen. f) Jatkaminen tiedostetuista haitoista huolimatta. Pakonomainen käytön tarve on parhaiten nähtävissä, kun yksilö pyrkii lopettamaan tai kontrolloimaan käyttöään tai kun muut kontrolloivat sitä. Riippuvuuden syntyä voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Urateorian mukaan riippuvuus syntyy kokeilun ja säännöllisen käytön seurauksena. Psykologinen näkökulma lähestyy asiaa psyykkisten syiden kautta, esimerkiksi tuskan lievittämisen. Psykiatriassa taas puolestaan riippuvuuden syynä pidetään esimerkiksi addiktiivista persoonallisuutta. (Dahl & Hirschovits 2002, 271.) Riippuvuuden määritelmään vaikuttaa kuitenkin paljon se, minkä ammattialan kautta riippuvuutta katsotaan. Lääkärin, sosiologin, psykologin sekä sosiaalialan ammattilaisen näkemykset riippuvuuden syistä saattavat erota toisistaan hyvinkin paljon, sillä näkökulmat ovat erilaiset. Yhdistävä tekijä on kuitenkin se, että riippuvainen ihminen on täysin voimaton riippuvuutensa suhteen ja häntä ohjaa sisäinen pakko. (Heikkilä 2005, 18.) Alkoholiriippuvuus ja alkoholin haitallinen käyttö ovat diagnostisia määritelmiä, niiden rinnalla käytetään kuitenkin terveydenhuollossa vakiintunutta käsitettä alkoholin suurkulutus. Perus- ja erikoissairaanhoidossa tehdyt selvitykset osoittavat, että

9 9 alkoholin suurkulutus on varsin yleinen ongelma. Suurkuluttajia naispotilaista oli noin 10 prosenttia ja miehistä noin 20 prosenttia. (Seppä 2003, 57.) Alkoholin suurkulutuksen rajana pidetään runsasta alkoholin käyttöä, joka aiheuttaa käyttäjälleen potentiaalisia terveyshaittoja. Alkoholin käyttömäärät, jotka aiheuttavat terveyshaittoja, vaihtelevat yksilöllisesti iän, painon, sukupuolen ja terveydentilan mukaan. Suurkulutuksena miehellä pidetään 24 viikkoannosta ja naisilla 16 viikkoannosta. Kertakulutuksen riskirajoiksi lasketaan miehillä 7 annosta kerralla ja naisilla 5 annosta kerralla. Kerta-annokseksi lasketaan pullo keskiolutta (33cl), lasi mietoa viiniä (12cl) tai 4 cl -annos väkeviä. Naisten ja miesten annosmäärien ero selittyy naisten pienemmällä ruumiinpainolla sekä vesipitoisuudella. Viikkoannosten toistuvalla ylityksellä seurauksena voi olla psyykkisiä tai fyysisiä ongelmia. Kerta-annosten ylitys puolestaan altistaa tapaturmille. (Seppä 2003, 57.) Pitkään jatkunut päihteiden käyttö voi aiheuttaa terveyden, sosiaalisten suhteiden ja psyykkisen sekä henkisen hyvinvoinnin kapeutumista (Ruisniemi 2006, 21). Runsaan alkoholinkäytön seurauksena voi olla myös psyykkisiä sairauksia. Psyykkinen oireilu saattaa liittyä vieroitusoireisiin tai alkoholia on saatettu käyttää itselääkinnällisissä tarkoituksissa psyykkisten oireiden hoitoon, esimerkiksi lievittämällä niitä. Psyykkinen sairaus ja alkoholiriippuvuus saattavat siis esiintyä toisistaan riippumatta samalla henkilöllä, tällöin puhutaan kaksoisdiagnoosista. (Mäkelä 2003a, ) Päihderiippuvuuteen liittyy usein vieroitusoireita. Vieroitusoireet ovat päihdekohtaisia ja ne koostuvat fyysisistä sekä psyykkisistä tuntemuksista. Alkoholin ja opiaattien vieroitusoireet voivat olla hengenvaarallisia. Sillä kuinka nopeasti addiktoivasta aineesta on kyse, ei ole välttämättä yhteyttä vieroitusoireiden voimakkuuteen. Esimerkiksi krakki (crac) ja ekstaasi ovat voimakkaasti addiktoivia, mutta eivät aiheuta vahvoja vieroitusoireita, toisin kuin alkoholi. Useimmiten vieroitusoireet aiheuttavat juuri päinvastaisia tuntemuksia fyysisesti, mitä kyseisen päihteen päihtymystilassa on koettu. Psyykkiset vieroitusoireet muistuttavat paljon toisiaan päihteestä riippumatta. Vieroitusoireiden kesto ja voimakkuus riippuvat päihteiden käytön pituudesta sekä määrästä. (Kiianmaa & Hyytiä 2003, 117)

10 Taustoja ja tilastoja suomalaisten päihteiden käytöstä ja asenteista Alkoholin käyttö on yleisesti hyväksyttävää suomalaisessa kulttuurissa ja jopa suotavaa. Alkoholin käyttö rentoutus ja vapaa-ajan tarkoituksissa kuuluu vahvasti suomalaisten arkeen. Alkoholin käytöstä kieltäytymistä pidetään poikkeuksellisena käytöksenä ja sen käyttöä taas normaalina. Alkoholiasenteet ovat kuitenkin tiukentuneen jonkin verran vuoden 2004 vero- ja tuontirajojen uudistusten myötä. Vuonna 2006 tehdyn tutkimuksen pohjalta 61 prosenttia vastanneista kannatti alkoholipoliittisia rajoituksia, kun vuonna 2000 vastaava luku oli 54 prosenttia. Suomalaisten alkoholinkäyttö on kuitenkin yhä humalanhakuista ja sen lisäksi myös arkipäiväistynyttä. Alkoholin hintapolitiikan muutoksia on perusteltu sillä, että suomalaiset siirtyisivät miedompiin alkoholijuomiin eurooppalaiseen viinikulttuurin tapaan. Kuitenkin viimevuosina väkevien alkoholijuomien sekä keskioluen kulutus on lisääntynyt. (Havio & Inkinen & Partanen 2008, ) Vuonna 2004 peruskuolemansyynä oli alkoholitauti tai myrkytys potilaalla, kun taas vuonna 2005 luku oli jo Vuonna 2005 alkoholiin liittyneitä kuolemia oli potilasta. Vuonna 2004 luku oli 4271 potilasta. Tasaista kasvua on siis nähtävissä vuodesta 2001 asti. (Havio ym. 2008, 75.) Huumeisiin suhtaudutaan Suomessa huomattavasti kielteisemmin kuin alkoholin käyttöön. Asenteiden lientymistä huumeiden käytön suhteen on kuitenkin tapahtunut vuosien aikana, ilmenee Kansanterveyslaitoksen tuottamassa AVTK- tutkimuksessa (Aikuisväestön terveyteen vaikuttavat tekijät). Tutkimus toteutettiin postikyselynä vuosien aikana ja tutkimukseen on osallistunut vuosittain noin vuotiasta ihmistä. (Piispa, Helakorpi, Laitalainen, Uutela & Jallinoja 2008, 15.) Asenteiden lieventymiseen lienee syynä se, että huumeongelmaan on totuttu, etenkin nuorten kaupunkilaisten keskuudessa. Vaikka asenteet ovatkin lieventyneet, on huoli huumeista silti enemmistöllä suuri, myös nuorten kaupunkilaisten keskuudessa. (Piispa ym. 2008, 24.)

11 11 3 A-KLINIKKASÄÄTIÖ A-klinikkasäätiö on vuonna 1955 perustettu päihdealan järjestö, jonka tarkoituksena on auttaa päihde- ja riippuvuusongelmaisia sekä heidän läheisiään. A- klinikkasäätiö pyrkii vaikuttamaan yhteiskuntapolitiikkaan sekä tarjoamaan monipuolisia hoitopalveluita asiakkailleen. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) A- klinikat perustettiin vaihtoehdoksi lakisääteiselle laitos- ja pakkohoidolle ja niiden hoito perustuu vapaaehtoisuuteen (Mäkelä 2003b, 194). A-klinikkasäätiön toiminta on valtakunnallista ja sen toimintaa muun muassa rahoittaa Rahaautomaattiyhdistys. Yli sata kuntaa on solminut ostopalvelusopimuksen A- klinikoiden hoito- ja toimintayksiköiden palveluista. Hoito- ja kuntoutuspalveluita tuotetaan A-klinikoilla, nuorisoasemilla, katkaisuhoitoasemilla, kuntoutuskeskuksissa sekä tukiasuntotoiminnan kautta. Lisäksi A-klinikkasäätiöön kuuluu myös Järvenpään sosiaalisairaala, joka tuottaa hoitopalveluita, mutta toimii myös tutkimus- ja koulutuslaitoksena. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) A-klinikkasäätiön tiedotustoiminta rakentuu neljästä osa-alueesta: päihdevalistustyöstä, ulkoisesta säätiön toiminnasta ja uusista hankkeista kertovasta tiedotuksesta, Tiimi-lehdestä ja muusta julkaisutoiminnasta sekä säätiön työntekijöitä palvelevasta sisäisestä tiedotuksesta. Tiedotusyksikön painopisteitä päihdeviestinnän kehittämisessä ovat myös huumeet, uusi tieto ja teknologia, päihdevalistuksen arviointi sekä perhe ja päihteet. Päihdeviestintä kokonaisuutta kehitetään yhteistyössä muun muassa EU:n toimintojen kanssa. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) A-klinikkasäätiö ja A-klinikat tekevät yhteistyötä erilaisten järjestöjen ja yhdistysten, kuten A-kiltojen liiton, Päihdeasiamiehen, Ensi- ja turvakotien liiton, Mannerheimin lastensuojeluliiton, Mielenterveyden Keskusliiton, Rahaautomaattiyhdistyksen, Sininauhaliiton ja Youth Against Drugsin sekä monien muiden kanssa. Muita yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Sosiaali- ja terveysministeriö, Kela, Stakes, Työterveyslaitos ja Kuntoutussäätiö. Ulkomaisia yhteistyökumppaneita ovat muun muassa European Addiction Training Institute (EATI), European Association of Libraries and Information Services on Alcohol and Other

12 12 Drugs (ELISAD) sekä European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addictionin kanssa. (Espoon A-klinikka 2008.) 3.1 Espoon A-klinikka Espoon A-klinikka sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella Leppävaarassa. Samassa rakennuksessa toimii myös Kansaneläkelaitos. A-klinikka koostuu kolmannessa kerroksessa sijaitsevasta A-klinikan päivystyksestä sekä avopuolen palveluista, neljännessä kerroksessa sijaitsevasta katkaisuhoitoyksiköstä sekä viidennessä kerroksessa sijaitsevasta korvaushoitoyksiköstä. Espoon A-klinikka tarjoaa muun muassa keskusteluapua, erilaisia ryhmiä ja toimintaterapiaa asiakkailleen. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) Lisäksi talvikuukausina on myös mahdollista osallistua kirkasvalohoitoon, joka lievittää univaikeuksia ja masennusoireita (Espoon A-klinikka ja katkaisuhoito toimintakertomus 2007, 4). Espoon A-klinikalla toimii päivystys A-klinikan tiloissa arkisin kello , minne voi saapua ilman ajanvarausta. Päivystyksessä on mahdollisuus keskustella päihde- tai muusta riippuvuudesta ja kartoittaa hoidon tarvetta sekä saada tietoa erilaisista hoitomuodoista. Päivystykseen voivat tulla niin riippuvuusongelmaiset kuin heidän läheisensä hakemaan keskusteluapua. (Espoon A-klinikka 2008.) A- klinikan päivystyksen kautta on mahdollisuus päästä yläkerran katkaisuhoitoasemalle hoitoon, jos asiakkaalla on tarve laitoskatkaisuun ja joku paikan varanneista asiakkaista on jättänyt tulematta hoitoon. Lisäksi Espoon A-klinikalla on myös mahdollisuus jäädä avohoitoon. Avohoitoon voi tulla ilman ajanvarausta päivystyksen aikana. Avohoidon aikana illat ja yöt vietetään kotona. Avohoidon keskimääräinen pituus on kolme päivää ja sen aikana voi levätä ja osallistua ryhmiin. A-klinikan työntekijä arvioi asiakkaan psyykkistä ja fyysistä kuntoa avohoidon aikana. Lääkäri, sairaanhoitaja sekä päivystävä työntekijä arvioivat mahdollisen vieroituslääkityksen tarpeen jokaisena avohoitopäivänä erikseen. (Espoon A-klinikka 2008.)

13 13 Espoon A-klinikka tarjoaa myös yksilö-, pari- ja perhehoitoa, joissa käytetään ratkaisukeskeisiä, tukea antavia, kognitiivisia, psykodynaamisia sekä ryhmätyömenetelmiä. Hoitokäyntien kesto on 45 minuuttia ja niiden tiheys sovitaan asiakkaiden kanssa yksilöllisesti. (Espoon A-klinikka 2008.) Espoon A-klinikan rakennuksessa toteutetaan myös K-klinikan opioidiriippuvaisten korvaushoito buprenorfiinilla tai metadonilla Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 33/2008 mukaan. Hoitoon hakeudutaan lääkärin lähetteellä Espoon K-klinikan, Järvenpään sosiaalisairaalan tai HUS:in päihdepsykiatrisen yksikön kautta. K- klinikan hoitoon kuuluu omahoitajatapaamiset, lääkäri- ja lääkkeenjakokäynnit, ryhmäkäynnit sekä valvotut huumeseulan antamiset. Hoidon tavoitteena ovat asiakkaan elämänlaadun parantaminen, kuntoutuminen sekä päihteettömyys. Hoitosuunnitelma tarkastetaan aina 3-6 kuukauden välein ja sen kesto on yleensä vuosia. (Espoon A-klinikka 2008.) Terveysneuvonta Vinkin palvelut kuuluvat myös Espoon A-klinikkatoimeen. Vinkin palvelupisteitä sijaitsee Tapiolassa, Espoon keskuksessa, Espoonlahdessa, Matinkylässä ja Leppävaarassa. Vinkki tarjoaa terveysneuvontaa päihdeongelmaisille ja toimii myös neulanvaihtopisteenä suonensisäisten huumeiden käyttäjille. Vinkissä on mahdollista tehdä raskaus-, HIV-, ja hepatiittitestit sekä saada A- ja B- hepatiittirokotukset. (Espoon A-klinikka ja katkaisuhoito toimintakertomus 2007, 8.)

14 Espoon A-klinikan katkaisuhoito Espoon A-klinikan katkaisuhoidon tarkoituksena on katkaista päihdekierre, lievittää tai helpottaa vieroitusoireita ja tarjota jatkohoitoon liittyvää tietoutta sekä arvioida asiakkaan hoidon tarve mahdollista jatkohoitoa varten. Katkaisuhoito on tarkoitettu 18 vuotta täyttäneille miehille, naisille ja pariskunnille. (Espoon A-klinikka 2008.) Katkaisuhoidon työryhmä koostuu lähihoitajista, sairaanhoitajista, sosionomeista, sosiaaliterapeutista, lääkäristä sekä yksikkövastaavasta. Lähihoitajat ja sosionomit toimivat katkaisuhoidossa ohjaajan nimikkeellä. Lisäksi työryhmässä toimii myös keikkatyöläisiä. Hoitopaikkoja osastolla on 22. (Espoon A-klinikka ja katkaisuhoito toimintakertomus 2007, 16.) Katkaisuhoidon pituus vaihtelee yleensä kolmesta päivästä noin kahteen viikkoon, riippuen asiakkaan voinnista ja omasta motivaatiosta. Hoidon pituus arvioidaan yksilöllisesti asiakkaan tarpeen mukaan (Espoon A-klinikka 2008). Hoidon keskimääräinen pituus on kahdeksan vuorokautta. Asiakas voi hakea myös hoidolleen jatkoaikaa (8 vuorokauden jälkeen) täyttämällä jatkoaika- anomuksen, joka käsitellään työryhmässä. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito hoitositoumus 2008.) Paikkaa katkaisuhoitoon haetaan yleensä puhelimitse itse soittaen, mutta osa asiakkaista tulee katkaisuhoitoon myös muiden tahojen lähettämänä, kuten työterveyslääkärin kautta. Lisäksi jos asiakkaalla on kertomansa mukaan muiden päihteiden kuin alkoholin käyttöä, varataan hänelle aika arviointikäynnille, jonka tarkoituksena on kartoittaa voidaanko hänen mahdollisia vieroitusoireitaan hoitaa osastolla. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) Katkaisuhoidon alkaessa asiakkaan tulee sitoutua hoitoon ja osaston sääntöihin allekirjoittamalla hoitositoumus tulohaastattelun yhteydessä. Suljetussa hoidossa oleville asiakkaille on oma hoitositoumuksensa, joka koskee poistumiskieltoa hoidosta. Hoitositoumuksen avulla pyritään selventämään yhteiset säännöt sekä sitouttamaan asiakas hoitoon. Katkaisuhoito perustuu vapaaehtoisuuteen. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008).

15 15 Katkaisuhoidon asiakkaiden arki koostuu pääasiallisesti ruokailuista, lääkkeiden jaosta, ryhmistä ja levosta sekä väli- ja lähtökeskusteluista sekä erilaista yhteisöllisistä tehtävistä (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008). Joka päivälle löytyy ohjelmaa, mutta aikataulu on tarkoituksella väljä, jotta levon merkitys korostuisi. Ryhmiin on mahdollista osallistua ainakin kerran päivässä. Lisäksi asioiden hoitoon kuluu asiakkailla usein paljon aikaa, sillä talouteen liittyvät asiat saattavat jäädä päihteiden käyttöputken aikana hoitamatta. Ei-suljetussa hoidossa olevilla asiakkailla on mahdollisuus käydä asioimassa osaston ulkopuolella sovitusti. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) Katkaisuhoidon tiloissa sijaitsevassa perhesolussa toteutetaan päihteiden käytön takia kriisitilanteessa elävän perheen arviointia ja tuen sekä muutoksen kartoitusta. Perhesolu-jakso ei ole katkaisuhoitoa, vaan päihdekierre katkaistaan ennen perhesoluun tuloa. Arviointi perhesolussa kestää 10 vuorokautta, jonka aikana arvioidaan hoidon tarve. Jakson aikana pidetään verkostopalaveri, käydään päivittäin kahden tunnin arviointi- ja kartoituskeskusteluja sekä tehdään kirjallisia töitä perheen tilanteeseen liittyen. Perhesolu-jakson tarkoituksena on parantaa perheen oloja ja vähentää päihdehaittoja. (Espoon A-klinikka 2008.) Katkaisuhoidon asiakkaat Katkaisuhoidon asiakkaat voivat olla varhaisvaiheen ongelmakäyttäjiä, suurkuluttajia tai kriisitilanteessa eläviä ihmisiä, joiden päihteiden käyttö on lisääntynyt. Elämäntilanteet ja -taustat vaihtelevat. (Havio ym. 2008, 24.) Katkaisuhoidon asiakaskunta koostuu eri-ikäisistä koulutustaustaltaan vaihtelevista ihmisistä, 18- vuotiaista nuorista vanhempiin ihmisiin. Päihteitä suuria määriä käyttävä henkilö ei usein tunnista tai halua myöntää itselleen tai läheisilleen päihteiden käytön todellisuutta. Hän saattaa vähätellä käyttämiään määriä ja mahdollista sekakäyttöä sekä siihen liittyviä ongelmia. Myös mielenterveyteen liittyvät asiat saattavat jäädä hoitamatta. Neuvottomuus sekä aloitekyvyttömyys hankaloittavat usein asioiden hoitoa ja päihteiden ongelmakäyttäjä

16 16 saattaa usein odottaa muiden hoitavan asiat hänen puolestaan. (Havio ym. 2008, 17, 19.) Suurin osa Espoon A-klinikan katkaisuhoidon asiakkaista on alkoholi- tai lääkeriippuvaisia. Katkaisuhoidon asiakkailla esiintyy myös alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttöä. Huumeiden käyttö voi olla este hoidolle, sillä resurssit eivät riitä huumeiden aiheuttamien vieroitusoireiden hoitoon. Huumeriippuvaisia hoidetaan pääasiallisesti Kurvin huumehoitopoliklinikalla. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) Asiakkaiden kunto ja vointi hoidon aikana vaihtelee paljon. Käyttömäärät ja käytön kesto ja se onko asiakas pystynyt huolehtimaan perustarpeistaan (syöminen, nukkuminen) käyttökauden aikana vaikuttaa olennaisesti asiakkaan vieroitusoireisiin ja toipumiseen. Asiakkaat ovat osastolle tullessaan usein päihtyneitä ja vieroitusoireet saattavat alkaa nopeasti kun veren alkoholipitoisuus alkaa laskea. Vieroitusoireisiin voi kuulua pahoinvointia, vapinaa, hikoilua, ahdistuneisuutta, kiihtyneisyyttä, tuntohäiriöitä, kuulo- ja näköhäiriöitä, päänsärkyä sekä tajunnantason hämärtymistä (Laitinen & Mäkelä 2003, 206). Vakavimmillaan alkoholivieroitusoireet voivat johtaa delirium tremens- tilaan eli juoppohulluuteen (alkoholipsykoosi) (Kiianmaa & Hyytiä 2003, 117). Vieroitusoireiden voimakkuuden mittaamiseen voidaan käyttää CIWA-Arasteikkoa (Clinical Institute Withdrawal Assesment-Alcohol, revised), jossa hoitaja tai lääkäri esittää kysymyksiä asiakkaalle vieroitusoireisiin liittyen ja samalla itse arvioi vieroitusoireiden vaikeusastetta. Arviointiasteikon maksimipistemäärä on 67, vieroitusoireet ovat vaikeat asteikon mukaan jos pistemäärä on yli 20 pistettä. (Laitinen & Mäkelä 2003, 207.) Espoon A-klinikan katkaisuhoidossa käytetään CIWA- Ar- arviointia tulohaastattelun yhteydessä. Vuonna 2007 Espoon A-klinikan katkaisuhoidossa hoidettiin 506 asiakasta, joista 29,2 % oli naisia ja 70,8 prosenttia miehiä. Suurin osa, 35 % asiakkaista oli vuotiaita. (Espoon A-klinikka ja katkaisuhoito toimintakertomus 2007, 14.)

17 Yhteistyötahot ja jatkohoito Espoon A-klinikan katkaisuhoidon yhteistyötahoja ovat muun muassa Espoon mielenterveys- ja päihdepalvelut, sosiaali- ja terveystoimi, psykiatrian poliklinikat, Ridasjärven päihdehoitokeskus, Järvenpään sosiaalisairaala, Kalliolan klinikat, Diakonissalaitoksen ja HUS:n huumehoitoyksiköt, Leppävaaran seurakunta sekä AA. (Espoon A-klinikka ja katkaisuhoito toimintakertomus 2007.) Yleisimpiä jatkohoitopaikkoja ovat Hyvinkäällä sijaitseva Ridasjärven päihdehuoltolaitos, Nurmijärvellä ja Helsingissä sijaitsevat Kalliolan klinikat, Kolmirannan hoitokoti, Sepänkylän asumisyksikkö, Hietalinnayhteisö sekä Järvenpään sosiaalisairaala. Myös erilaiset päiväkeskukset ja ryhmät tekevät yhteistyötä avojatkohoidon muodossa Espoon A-klinikan katkaisuhoidon kanssa. Jatkohoitoon hakeudutaan paikkavarauksen, mahdollisen haastattelun sekä lähetteen kautta jatkohoitopaikasta riippuen. Katkaisuhoidon työntekijät tekevät asiakkaasta hoidon tarpeen arvion Espoon SAS-ryhmään (Selvitä, Arvioi, Sijoita), jonka kautta haetaan maksusitoumuksia jatkohoitojen asiakasmaksuosuuksiin. SASryhmä kokoontuu aina kerran viikossa ja tekee päätökset jatkohoidon maksuista sekä suosittelee kullekin asiakkaalle sopivaa jatkohoitopaikkaa. SAS-ryhmän jäsenet ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. ( Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) Espoon A-klinikan ja katkaisuhoidon ryhmät Espoon A-klinikka järjestää useita ryhmiä avo- ja katkaisuhoidon asiakkaille. Ryhmiä on monipuolisesti tarjolla keskusteluryhmistä toiminnallisiin sekä terapeuttisiin ryhmiin. Kyseisiä ryhmiä tarkasteltaessa täytyy kuitenkin huomioida se seikka, että ryhmät eivät usein toimi samalla kokoonpanolla, niin ryhmäläiset kuin ohjaajatkin vaihtuvat. Poikkeuksena ovat kuvataide- ja musiikkiryhmät, joissa ohjaa aina sama toimintaterapeutti, vaikka osallistujat vaihtuvatkin. Jauhiaisen ja Eskolan (1994, 37) mukaan ryhmät koostuvat erilaisista vuorovaikutussuhteista, jotka määrittävät sen dynamiikkaa. Jotta ryhmän toimivuutta voisi

18 18 täysin ymmärtää, sen toimintaa tulee katsoa niin yksilön, ympäristön sekä ryhmädynamiikan näkökulmasta (Jauhiainen & Eskola 1994, 37). Tämä erottaa siis A- klinikan ryhmiä jonkin verran esimerkiksi jatkohoitopaikkojen hoidollisista ryhmistä, sillä ohjaajien ja ryhmäläisten vaihtuvuudella on vaikutusta ryhmän dynamiikkaan. Jatkohoitopaikkojen ryhmät ovat usein pitkäkestoisempia ja toimivat suurimmaksi osaksi samalla kokoonpanolla, joten ryhmät saattavat olla tiiviimpiä ja niissä ehtii muodostua selkeitä rooleja. Vahvaa ryhmäytymistä ei siis ehdi useimmiten katkaisuhoidon aikana ryhmissä tapahtua. Kaikille avoimet ryhmät kuten A-klinikan aamuryhmät koostuvat osittain samoista osallistujista, mutta myös uusista tulijoista. Toisaalta vahva ryhmäyttävä tekijä voi olla yhteinen tavoite, joka on usein raitistuminen. Mitä merkittävämpi ryhmä on toiminnan kannalta ryhmässä kävijälle, sitä enemmän syntyy vuorovaikutteisuutta ja yhteistoimintaa (Jauhiainen & Eskola 1994, 47). Yhteinen tavoite, tässä tapauksessa raitistuminen, luo siis ryhmälle merkitystä ja osaltaan sitouttaa sen toimintaan. Yhteisiä, niin sanottuja avoimia ryhmiä, joihin voivat osallistua kaikki niin avopuolen kuin katkaisu- ja korvaushoitopuolenkin asiakkaat Espoon A-klinikalla, ovat aamuryhmä, naisten ryhmä sekä kuvataide- ja musiikkiryhmä. A-klinikka järjestää myös akunpunktiota, mutta sitä ei ole tarkoitettu suuren suosionsa vuoksi sillä hetkellä katkaisuhoidossa oleville asiakkaille, sillä katkaisuhoidon asiakkailla on mahdollisuus osallistua osaston puolesta järjestettyyn akupunktioon. Lisäksi A-klinikan tiloissa järjestetään AA- ryhmiä. Katkaisuhoidossa parhaillaan oleville tarkoitettuja ryhmiä ovat ohjaajan ryhmä, sairaanhoitajan ryhmä, rentoutus sekä akupunktio. Katkaisuhoidon aikana asiakkaiden tulee osallistua vähintään kolmeen ryhmään. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) Yhteisöpalaveri Yhteisöpalaveri on kaikille katkaisuhoidon asiakkaille aamuisin järjestettävä ryhmä. Palaverin aikana käsitellään hoitoon ja yhteisiin sääntöihin liittyviä asioita ja käydään läpi päivän ohjelma. Lisäksi yhteisesti nimetty asiakasvastaava jakaa päivän tehtävät asiakkaille (mm. roskien vieminen, kauppa-asiat, mehuvastaavan sekä ruokasalin siistijän tehtävät). Tehtävien tarkoitus on vastuuttaa asiakkaita

19 19 omatoimisuuteen sekä kannustaa asioiden hoitoon. Palaverin aikana uusien asiakkaiden on mahdollisuus esittäytyä ja lähtevien asiakkaiden pitää puheenvuoro. Yhteisöpalaveriin osallistuminen kuuluu hoitoon ja on siten pakollinen kaikille katkaisuhoidon asiakkaille. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) Aamuryhmä Aamuryhmä järjestetään A-klinikan tiloissa kolmannessa kerroksessa joka arkiaamu kello Aamuryhmä on kaikille avoin ja se on jaettu kahteen osioon, joiden keskellä on kahvitauko. Ryhmässä esittäydytään ja kerrotaan omasta taustastaan, niin halutessaan, kukin vuorollaan. Kaikkien annetaan mahdollisuus kertoa elämästään. Aamuryhmässä ei ole pakko kertoa mitään, vaan ryhmään saa tulla myös kuuntelemaan. Ryhmää ohjaa aina A-klinikan työntekijä. Maanantaisin aamuryhmässä on teemaryhmä, jonka pohjalta käydään keskustelua. (Espoon A- klinikan katkaisuhoito 2008.) Naistenryhmä Naisten ryhmä on A-klinikan tiloissa maanantaisin järjestettävä ryhmä, jossa käsitellään naisten päihteiden käyttöä ja sitä miten runsas päihteiden käyttö vaikuttaa juuri naisen elämään. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) Kuvataide- ja musiikkiryhmä Kuvataide- ja musiikkiryhmä järjestetään A-klinikan viidennessä kerroksessa, Kuvataideryhmä on keskiviikkoisin ja musiikkiryhmä perjantaisin. Ryhmiä ohjaa aina A-klinikan toimintaterapeutti. Kuvataideryhmä on kuntouttava ryhmä, joka koostuu taiteellisesta luomisprosessista sekä toiminnasta. Musiikkiryhmä on toiminnallinen ryhmä, jossa tutustutaan itseen ja etsitään voimavaroja musiikin avulla. Molemmat ryhmät ovat avoimia kaikille, mutta niihin täytyy ilmoittautua etukäteen. Kumpikaan ryhmä ei edellytä taiteellista tai musiikillista taustaa. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) Ohjaajan ryhmä Ohjaajan ryhmä järjestetään katkaisuhoidon tiloissa neljännessä kerroksessa ja se on tarkoitettu katkaisuhoidossa oleville asiakkaille. Ohjaajan ryhmä järjestetään tiistaisin ja lauantaisin ja sitä pitävät ohjaajan nimikkeellä toimivat katkaisuhoidon

20 20 työtekijät. Ohjaajan ryhmän sisältö vaihtelee työntekijästä riippuen ja se voi joko olla toiminnallista (kesäisin esim. mölkkyä) tai keskustelupohjaista. Asiakkaiden toiveita huomioidaan ryhmää järjestettäessä. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) Sairaanhoitajan ryhmä Sairaanhoitajan ryhmä on sairaanhoitajan pitämä ryhmä, jonka tarkoituksena on jakaa terveystietoutta päihderiippuvuuteen liittyen sekä antaa neuvoja hyvän terveyden edistämiseksi ja seuraamiseksi. Sairaanhoitajan ryhmä järjestetään noin kerran viikossa. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) Akupunktio A-klinikka ja katkaisuhoito tarjoavat asiakkailleen korva-akupunktiota viikoittain. Akupunktion tarkoituksena on lievittää mahdollisia vieroitusoireita ja rentouttaa. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) Rentoutus Rentoutusta järjestetään kaksi kertaa viikossa katkaisuhoidon asiakkaille, keskiviikkoisin ja lauantaisin. Rentoutuksen sisältö vaihtelee ohjaajasta riippuen, mutta usein käytössä ovat erilaiset rentoutus-nauhoitteet. Rentoutus kestää 15- minuutista 45 minuuttiin. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) Rentoutuminen auttaa ahdistumis- ja jännitysoireiden hallintaan. Päihdettä ei enää koeta välttämättömäksi rentoutumisen saavuttamiseen, kun on opetellut rentoutumistekniikoita. Rentoutuminen lisää henkilökohtaisen hallinnan tunnetta, mikä taas saattaa olla uusi kokemus päihteiden ongelmakäyttäjälle. (Tuomola 2003, 225.) Lisäksi katkaisuhoidon aikana on mahdollisuus käydä muun muassa AA-ryhmässä (Sinapinsiemen), joka järjestetään A-klinikan tiloissa sekä osallistua lähellä sijaitsevan Hykaan mökin ryhmiin, joka toimii entisten päihteiden käyttäjien ylläpitämänä. (Espoon A-klinikan katkaisuhoito 2008.) Vuoden 2007 A-klinikan ja katkaisuhoidon toimintakertomuksessa esitellään vuosittaiset ryhmien kokoontumis- ja asiakasmäärät. A-klinikan Aamuryhmään osallistui keskimäärin 15 henkilöä per ryhmäkerta ja ryhmä kokoontui 238 kertaa vuoden

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 5 15.12.2009 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA PÄIHDERIIPPUVAISTEN LÄÄKKEETTÖMÄN YHTEISÖHOIDON MAHDOLLISTAMISESTA Terke 2009-2578 Esityslistan asia TJA/5 TJA

Lisätiedot

Tervetuloa päihdekuntoutukseen

Tervetuloa päihdekuntoutukseen Tervetuloa päihdekuntoutukseen Opaslehtinen lääke/huume katkaisuhoidon tueksi Porin psykososiaaliset laitospalvelut Tervetuloa päihdekuntoutukseen Porin psykososiaalisiin laitospalveluihin. Olet tulossa

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ENNALTAEHKÄISEVISTÄ HOITOJAK- SOISTA JA INTERVALLIHOITOJAKSOISTA ESPOON A-KLINIKAN KAT- KAISUHOIDOSSA

ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ENNALTAEHKÄISEVISTÄ HOITOJAK- SOISTA JA INTERVALLIHOITOJAKSOISTA ESPOON A-KLINIKAN KAT- KAISUHOIDOSSA ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ENNALTAEHKÄISEVISTÄ HOITOJAK- SOISTA JA INTERVALLIHOITOJAKSOISTA ESPOON A-KLINIKAN KAT- KAISUHOIDOSSA Petri Huttunen & Juha Kahila Opinnäytetyö, syksy 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa TT Auli Vähäkangas, DIAK Etelä, Järvenpää Diakonian tutkimuksen päivä

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN?

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN? PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN? Anne Tapola hanketyöntekijä (psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalikasvattaja) Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 23.1.2012 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Toiminnallinen vertaistuki yhdistyksessä osana sosiaalisesti kestävää kehitystä

Toiminnallinen vertaistuki yhdistyksessä osana sosiaalisesti kestävää kehitystä Toiminnallinen vertaistuki yhdistyksessä osana sosiaalisesti kestävää kehitystä Pohjois-Suomen Järjestöpäivät Oulu 15.3, Rovaniemi 16.3.2012 Toiminnanjohtaja Ville Liimatainen Sosiaalinen kestävyys Sosiaalisesti

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015 2018 a-klinikka.fi/mipa A-klinikkasäätiö A-Kiltojen Liitto ry Diakonia-ammattikorkeakoulu EHYT ry FinFami Uusimaa ry Irti Huumeista ry Kuntoutussäätiö

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA

Sosiaalihuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila 1 (5) Sosiaalihuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA 2016-2017 Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila 2 (5)

Lisätiedot

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Päihdelääketieteen päivät 11.3.2016 Kansallismuseo, Helsinki 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 JOHDANTO 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 2 Huumetilanteen

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

TIIVISTETTY TOIMINTAOHJE LÄÄKÄREILLE LÄÄKKEELLISEN AVOKATKAISUN

TIIVISTETTY TOIMINTAOHJE LÄÄKÄREILLE LÄÄKKEELLISEN AVOKATKAISUN TIIVISTETTY TOIMINTAOHJE LÄÄKÄREILLE LÄÄKKEELLISEN AVOKATKAISUN TOTEUTTAMISEKSI YHDESSÄ A-KLINIKAN KANSSA Lääkkeellinen avokatkaisu on yksi A-klinikalla toteutettavista hoitomuodoista. Sen tavoitteena

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011 Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 211 Herätys seminaari 14.9.212 / Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala 9 paikkaa, korkea käyttöaste

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan)

Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan) 22.9 2008 KS 1 / 5 Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan) Visio: Espoon Ankkuri 2010 Toipumistyön keskus Espoon Ankkuri on espoolaisten hyvin tuntema avopalvelukeskus,

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen Tukiasuminen ja korvaushoito Opioidiriippuvaisten verkostopäivät 25. 26.9.2014 Aikuissosiaalityön päihdetukiasumisen palvelu l on tarkoitettu tt päihdeongelman vuoksi erityistä tukea asumisessaan tarvitsevalle

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p MÄNTYKOTI PYYKKINIEMENTIE 8 85900 REISJÄRVI p. 040 3008 390 Mäntykodin toimintaajatus: Mäntykoti on autettu asumisyksikkö, jossa asuu eniten apua tarvitsevia kehitysvammaisia (tehostettua palveluasumista,

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot