Kaupunkipolitiikka Suomessa ja Euroopassa

Transkriptio

1 Kaupunkipolitiikka Suomessa ja Euroopassa erikoistutkija Janne Antikainen Sisäasiainministeriö/ Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto / Aluekeskusohjelma Oulun yliopisto, maantieteen laitos

2 Sisältö Luento, I puolikas Alueiden ja kaupunkiseutujen kehitys, kaupunkiverkostoituminen Luento, II puolikas Suomen kaupunkipolitiikan muodostuminen ja nykytila kehitys vuodesta 1995 lähtien (EU:n merkitys kansallisen kaupunkipolitiikan taustalla) aluekeskuspolitiikan hahmottuminen vuodesta 2001 lähtien Luentojen palikat Aluepolitiikan ja -kehityksen isot linjat Kaupunkiseutujen kehitys Kaupunkiverkostoituminen Kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen kaupunkipolitiikka Eurooppalainen monikeskuksisuus ja kaupunkipolitiikka

3 Neljä kansallista projektia Osaamis-Suomi Maaseutu-Suomi merkitys ja vahvuus Teollisuus-Suomi Hyvinvointi- Suomi aika Janne Antikainen SM/AHO/AKO

4 Neljä kansallista projektia Maaseutu-Suomi (+ identiteetti; - kaupungistuminen) Teollisuus-Suomi (+paikallisuus; - rakennemuutos) Hyvinvointi-Suomi (+seutuistuminen; - hinta) Osaamis-Suomi (+kansainvälistyminen; - keskittyminen)???-suomi (+hajakeskittyminen)???-suomi (???) Janne Antikainen SM/AHO/AKO

5 Työ, asuminen ja palvelut eri projekteissa työ asuminen palvelut alkutuotantovaltainen teollisuusvaltainen palveluvaltainen verkostomainen

6 Virrat muuttavat maailmaa, miten muodostuvat verkostot? (Sotarauta 1999, Kostiainen 1999) Pääoma Teknologia Informaatio Kulttuuri Asiantuntijat Yritykset Turistit Opiskelijat

7 Kansainvälinen kaupunkiverkostoituminen taloudellisessa merkityksessä painottuu seudun yritysten kansainvälinen verkostoituminen keskeinen piirre eri toimijoiden verkostoituminen sekä alueen sisällä että ulospäin yritykset tutkimus- ja koulutusorganisaatiot välittäjäorganisaatiot (yksityiset ja julkiset) toimiva infrastruktuuri erityisesti kansainvälinen saavutettavuus tärkeää kansainvälinen toimintaympäristö palvelutarjonta (sekä business- että osaajien tarpeet) kulttuurinen monimuotoisuus marginaalien pitää olla tarpeeksi leveitä -> houkuttelee osaajia ja yrityksiä

8 Kaupunkiseutujen kehitys

9 Aluekehityksen mittaaminen suuria mittareita Kuvattava: taso trendi Työmarkkinat (esim. taso: työttömyysaste, trendi: työpaikkojen määrän muutos) Osaaminen (esim. taso: koulutusaste, trendi: korkeaastekoulutettujen muuttoliike) Väestö (esim. taso: väestö, trendi: muuttoliike) Aluetalous (esim. taso: alueellinen bruttokansantuote asukasta kohden, trendi: muutos BKTAssa)

10 Sisäinen vs. ulkoinen dynamiikka alueellisessa kehityksessä Miksi muuttoliikettä? TYÖ OPISKELU PERHE ALUE A ALUE B ELÄMÄNLAATU

11 Helsinki Porvoo Lohj a Riihimäki T amper e Turku Oul u Jyväskylä Kuopi o Vaasa Joensuu Lahti Pori Kouvol a Lappeenr anta Kotka Hämeenl inna Kajaani Rovani emi Mikkeli Sei näj oki Rauma Kemi-Tornio Kokkola Sal o M aar i anhami na Sav onl i nna Imatr a Jämsä Pi etar saar i Var kaus Raahe T ammisaar i Valkeakoski Äänekoski Muut Fögl ö Kyr önmaan Savi tai pal een Lakeuden Jor oisten Iin Åbol and-t ur unmaan Lovi i san Vakka-Suomen Loi maan Kaakkoi s-satakunnan Pohj ois-satakunnan For ssan Kaakkoi s-pi r kanmaan Itä-Pir kanmaan Koillis-Pirkanmaan Pohj ois-pi r kanmaan Lounais-Pi r kanmaan Luotei s-pi r kanmaan Heinolan Kär ki kunti en Juvan Pi eksämäen Ylä-Savon Koillis-Savon Si sä-savon Outokummun Il omantsin Keski-Kar jalan Pi el i sen Kar j al an Kaakkoi sen Keski -Suomen Keur uun Saar i j är ven Viitasaaren Suupohj an Etel äi sten Seinänaapur i en Kuusi okunti en Här mänmaan Jär vi seudun Sydöster bottens kustr egi o Kaustisen Si i k al at v an Ni val a-haapaj är ven Ylivieskan Koillismaan Kehys-Kai nuun T or ni ol aakson Koi l l i s-lapi n T untur i -Lapi n Pohj ois-lapi n

12

13 Nettomuutto ja bruttokansantuotteen kasvu pohjoismaissa Negatiivinen Positiivinen

14 GDP growth, index 1990= Net migration: Negative Positive Norway Iceland Denmark Finland Sweden

27 Kaupunkiseutujen typologia A. Helsingin metropolialue B. Monipuoliset yliopistoseudut C. Keskisuuret kaupunkiseudut D. Teolliset kaupunkiseudut E. Alkutuotantovaltaiset aluekeskukset

28

29

30 Suuret kaupunkiseudut moottoreita yhä enemmän työpaikkoja kehyskuntiin 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % -5,0 % -10,0 % -15,0 % -20,0 % -25,0 % Työpaikkojen määrän muutos viisivuotiskausittain eri tyyppisillä kaupunkiseuduilla kasvu-% kasvu-% kasvu-% kasvu-% kasvu-% kasvu-% 00-04e Helsingin metropolialue Monipuoliset yliopistoseudut Maakuntaveturit teolliset seudut pienet aluekeskukset kaupunkiseudut yhteensä kaupunkiseutujen kärkikaupungit kaupunkiseutujen kehyskunnat muut kuin kaupunkiseudut kaikki alueet

31

32

33

34

35 Nettomuutto kaupunkiseutujen kärki- ja kehyskuntiin kärki yhteensä kehys yhteensä

36

37 Muuttoliike ikäryhmittäin viime vuosina: lapsiperheet kehyksiin, pienemmillä seuduilla myös keskuksiin muut työikäiset keskuksiin ikääntyvien muutto ei vielä tasapainota kuvaa, muutto suuntautuu keskuksiin

38 Pendelöinti yleistyy ja kaksisuuntaistuu

39 Työssäkäyntialueet laajenevat pendelöinti yleistyy ja kaksisuuntaistuu

40 Työssäkäynnin suuntautuminen aluekeskuksissa kehyksestä keskukseen keskuksesta kehykseen

41 Osaamisen Suomi Vuonna 2000 Korkea osaamisen taso Hajautuminen vs. vahvat yksiköt heijastevaikutukset?

42 Eurooppalainen multinodaalinen potentiaalinen saavutettavuus (EU 15=100), eli kuinka hyvin kunnat ovat saavutettavissa lentoteitse, rautateitse tai omalla autolla

43 Julkaisut: Lue lisää Kaupunkiverkon rakenne: Kaupunkiverkkotutkimus 2001 Alueiden profiilit: Aluekeskukset koko kuva (2003) Kaupunkiseutujen kasvun aika (2004)

44 Kaupunkiseutujen kehittäminen

45 Globaali talous Avoin kilpailu EU-25 Suomen kilpailukyky alueiden kilpailukyky Tasapainoinen aluerakenne kaikki voimavarat käytössä osaaminen verkostot elinvoimaiset aluekeskukset ja aluekeskusten verkosto elinvoimainen maaseutu ja maaseutu-kaupunki -vuorovaikutus innovaatiojärjestelmät ja -ympäristöt kansainvälisesti kilpailukykyinen pääkaupunkiseutu

46 Suomalaiset kaupunkiseudut globaalissa kilpailussa korkean tason vaativuus +/- + edellyttää luovaa ilmapiiriä perustason vaativuus -? - paikallinen kilpailu globaali kilpailu mukailtu A.C.Hemerijckon mallista

47 Kaupungit kasvun moottoreita Kaupungit nousseet alueellisen kehityksen moottoreiksi lukujen hyvinvointivaltion rakentamisen jälkeen aika löytää kasvu erikoistumisen kautta Perinteiset, vuosikymmenten aikana kaupunkiseuduille juurtuneet osaamisen alat ovat kohdanneet huippuosaamisen Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tiedepuistot yrityksineen keskeisiä toimijoita uudessa kasvussa tärkein resurssi osaajat

48 Kasvun perustekijöitä Kaupunkiseutujen kasvun perustekijöitä ovat edelleen teknologiaorientoitunut tutkimus- ja kehittämistoiminta tuotannolliset sovellukset toimiva infrastruktuuri hyvä saavutettavuus Näiden lisäksi yhä tärkeämpään rooliin uudessa kasvussa ovat nousemassa panostukset osaamiseen ja inhimilliseen pääomaan sosiaaliset innovaatiot

49 Seutukunnan kilpailukyky 10. IMAGO 10. IMAGO INHIMILLINENPÄÄOMA INNOVAATIVISUUS KESKITTYMINEN KESKITTYMINEN INFRASTRUKTUURI YRITYKSET YRITYKSET INSTITUUTIOT INSTITUUTIOT ASUINYMPÄRISTÖN LAATU LAATU kilpailukyky vetovoima SEUTU- KUNNAN TILA KILPAILU- TEKIJÄT HAASTEET TAVOITTEET uudistu- - miskyky KEHITTÄJÄVERKOSTOT LUOVA LUOVA JÄNNITE JÄNNITE Ståhle & Sotarauta 2002

50 Vetovoimaisen alueen tunnusmerkkejä Perttu Vartiaisen mukaan: Vetovoimaisen alueen tunnusmerkkejä Perttu Vartiaisen mukaan: Vahva(t) erikoistumisala(t) Korkean tason osaamista Hyvä saavutettavuus Sosiaalinen pääoma Luova ilmapiiri KOVAT TEKIJÄT PEHMEÄT TEKIJÄT

51 Kaupungit ovat osaamisen solmukohtia kaupungit ovat keskeisiä innovaatiojärjestelmän solmukohtia ja ympäristöjä: tiedon tuottajien ja käyttäjien vuorovaikutustaso on usein paikallinen: sujuva ja uutta luova yhteistyö edellyttää paikallisesti erikoistuneiden työmarkkinoiden tarjontaa sekä sen hyvää tuntemusta ja henkilökohtaisia suhdeverkostoja tuotannolliset klusterit ovat myös usein paikallisesti verkostoituneita korkeasti koulutetun väestön sekä korkeakoulutus- ja tutkimuspalveluiden sekä muu klustereiden toimintaa tukevan yksityisen sektorin, kuten laki- ja mainospalvelujen, tarjonta sijoittuu kaupunkeihin Tiheä ja monikulttuurinen kaupunkirakenne tukee vuorovaikutteista oppimisprosessia ja luovien miljöiden kehittymistä lisäksi paikalliset tieto- ja innovaatiointensiiviset toimijat ovat joko saaneet tai ottaneet aktiivisen kehittäjän roolin Lähde: P. Vartiainen, Kaupunkifoorum 2004 / AKO-katsaus 1/2004, s. 22

52 Paikallinen, kansallinen ja kansainvälinen innovaatiojärjestelmä Ulkomaiset tiedon solmukohdat Paikalliset keskukset Tiedon käyttö Metropolialue Maailmanluokan keskus Tiedon luonti Kansalliset keskukset Tiedon siirto Kommunikaatio Aivokierto Alue Alue Lähde: Hautamäki 2003

53 Lähde: Janne Antikainen & Maj-Britt Kentz AKO Katsaus, toukokuu 2004 (Oppivan alueen malli. Johdettu Perttu Vartiaisen Lahden kaupunkifoorumissa esittämästä kuvasta)

54 Kaupungeista kaupunkiseutuja ja tulevaisuudessa verkostokaupunkeja Kaupungit ovat alueellisesti kasvaneet kaupunkiseuduiksi eli ne ovat seutuistuneet luvulta alkaen Kaupungit ja niitä ympäröivät kunnat ovat yhtä toiminnallista aluetta, jolla käydään töissä ja haetaan palveluja Jatkossa kasvu edellyttää erikoistumista toimijoiden vahvaa seudullista yhteistyötä kaupunkiseutujen vahvempaa keskinäistä verkostoitumista

55 Heijastevaikutukset Verkostomalli - Multipolis lisännyt yritysten yhteistyötä uuden tiedon kanavointi imago tunnetaan paremmin ulkoapäin kuin sisältäpäin Metropolipolitiikka Uudellamaalla Verkostokaupunki- ja maakunnallinen ajattelu Jyväskylässä

56 Hyvää elämää suomalaisilla kaupunkiseuduilla Kaikilla suomalaisilla kaupunkiseuduilla on omat vahvat ominaispiirteensä Yhdistää hyvinvoinnin kannalta tärkeät tekijät: toimivat palvelut viihtyisä ja luonnonläheinen asuinympäristö turvallisuus Suomalaiset elävät hyvää elämää kaupunkiseuduilla Kansainvälisten osaajien ja korkean osaamisen yritysten sijoittumismieltymykset vetävät kohti suurempia kaupunkiseutuja

57 Erot löytyvät kaupunkiseutujen sisältä, ei niiden väliltä Elämänlaadussa erot eivät ovat suurimmillaan kaupunkiseutujen välillä vaan kaupunkiseutujen sisällä (ks. Dijkstra) Kaupunkihyvinvointia määrittelevät sosiaalisten ilmiöiden ja ongelmien lisäksi kaupunkiseudun sisäinen erilaistuminen ja hyvinvoinnin alueellinen jakautuminen sekä kuntapalvelujen toimivuus (ks. Simpura) Tulevaisuudessa hyvää elämää määrittelevät yhä enemmän erilaisuutta ja suvaitsevaisuutta luovuuden kasvualustana mittaavat kulttuuritekijät sekä sosiaalinen pääoma (ks. Simpura)

58 Kaupungin sisällä on kaksi kaupunkia Kaupunkeja kehitettäessä kaupunki voidaan nähdä hallinnollis-taloudellisena kaupunkina ja kotikaupunkina (ks. Karisto) Hallinnollis-taloudellisen kaupungin tavoitteena on seudun kilpailukyvyn parantaminen Kotikaupungin kohteena on ihmisten elinympäristö ja arkiviihtyvyys Raja näiden näkökulmien välillä on kuitenkin häilyvä arkiviihtyvyyden noustessa yhä vahvemmaksi kilpailutekijäksi

59 Kansallinen kaupunkipolitiikka

60

61 Kaupunkipolitiikan lyhyt historia Suomalainen kaupunkipolitiikka täyttää 10 vuotta Kaupunkien asema ja rooli tullut näkyväksi - hyväksyntä kesti aikansa Eriyttämisestä puhuttu paljon - nyt aika toimia. Osa eriyttämistä on esim. suurkaupunkipolitiikka.

62 Alueellisen kehittämisen aluesiirros suppea aluetaso laaja Valtio Kunta EU maakunta mesoalueet esim. Itämeri maakuntien allianssit / maakuntien välinen yhteistyö vyöhykkeet ja verkostot seudut / aluekeskukset kaupunginosat / kylät aika (?)

63 Kaupunkiverkko 2006 Aluekehityksessä trendit: hajakeskittyminen ja seutuistuminen (työssäkäyntialueet laajentuneet ja kaksisuuntaistuneet), Keskisuurten kaupunkiseutujen osaamis- ja elinkeinoperusta vahvistunut Kehityserot kaupunkiseutujen välillä kaventuneet

64 1966 vs Kansallinen aluerakenne muuttunut hyvin hitaasti 1970-luvulla ei saatu tehdä kasvukeskuspolitiikkaa, nyt tehdään Suomen keskus- ja vaikutusaluejärjestelmä 1966 Valtakunnansuunnittelu-toimiston julkaisusarja A:19 kartake 38

65 Aluepolitiikan kokonaisuus (ohjelmat ja hankkeet) Hallitusohjelma erityisohjelmat mainittu laissa Helsingin seudun ohjelma SEUTU-projekti (seudullinen yhteistyö) Aluekeskusohjelma tasapainottunut aluekehitys Osaamiskeskusohjelma Maaseutuohjelma Saaristo-ohjelma alueellistaminen Kainuun hallintokokeilu

66 Monikeskuksinen ja verkottuva aluerakenne

67 Kansallinen kaupunkiverkko ja osaamisen vahvistaminen Hallitus kehittää monikeskuksista, kilpailukykyiseen pääkaupunkiseutuun ja aluekeskusten verkostoon perustuvaa aluerakennetta, joka pitää kaikki maakunnat elinvoimaisina ja mahdollistaa nykyistä tasaisemman taloudellisen kasvun koko maassa. Jokaisessa maakunnassa on oltava vähintään yksi kaupunkiseutu, joka tarjoaa kilpailukykyisen sijaintipaikan eri tyyppisille yrityksille ja monipuoliset koulutus- ja työmarkkinat. Lisäksi maakunnissa on oltava hyvin menestyviä pienempiä keskuksia ja maaseutualueita, joiden yritykset ovat tehokkaasti verkottuneet. (VN:n tavoitepäätös )

68 Erilaiset roolit erilaiset vahvuudet

69 AKO:n painopisteet elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen 1. elinkeino- ja erikoistumisstrategioiden yrityslähtöinen kehittäminen ja toimeenpano 2. elinkeinostrategioiden osaamisperustan vahvistaminen kärkinä osaamis- ja erikoistumisalat 3. vetovoimaisten toiminta- ja innovaatioympäristöjen alueellisesti ja kansallisesti vaikuttava kehittäminen sekä monipuolisten työmarkkinoiden kehittäminen 4. innovaatiotoiminnan seudullisen ja kansallisen rakenteen ja työkalujen uudistaminen ja uusien toimintamallien synnyttäminen sosiaalisen pääoman kasvattaminen 5. julkisen ja yksityisen sektorin sekä eri hallinnontasojen toimijoiden kumppanuuteen perustuvan yhteistyön vahvistaminen

70 AKO VERKOSTOT AKO PAINOPISTEET TEEMAT TYÖKALUT TYYPIT Hyvinvointiverkosto Innovaatioverkosto Koulutusyhteistyöverkosto Kulttuuriverkosto Viestintäverkosto Teolliset keskukset Pienet aluekeskukset Suuret kaupunkiseudut TULOKSET TOIMINTAMUODOT ORGANISOINTI Verkostot ako -alueilla Foorumit Seminaarit Työpajat Selvitykset Ohjelmat Pilotointi Tieto Pilotit Hankkeet Laaja-alainen elinkeinopolitiikka Osaamisen perusta/rakenteet Kansalliset yhteistyöryhmät Innovaatiotoiminta ja - ympäristöt

71 Vaihe Osaamiskeskukset Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus Elämysteollisuus Oulun seudun osaamiskeskus Tietoteollisuus, lääketieteen tekniikka ja biotekniikka, ympäristöteknologia Raahen-Nivalan-Tornion osaamiskeskus Metalli Kokkolan seudun osaamiskeskus Kemia Jyväskylän seudun osaamiskeskus Informaatioteknologia, paperinvalmistuksen hallinta, energiaja ympäristöteknologia Kainuun osaamiskeskus Mittaustekniikka (Kajaani) ja kamarimusiikki (Kuhmo) Kuopion seudun osaamiskeskus Lääkekehitys, terveydenhuollon teknologia, agrobioteknologia Pohjois-Karjalan osaamiskeskus Puuteknologia ja metsätalous, muovi ja metalli Mikkelin osaamiskeskus Komposiitit ja pinnoitteet Puutuotealan valtakunnallinen verkostoosaamiskeskus Matkailun verkostoosaamiskeskus Länsi-Suomen osaamiskeskus Energiatekniikka Seinäjoen seudun osaamiskeskus Elintarvikeala ja älytekniikka Tampereen seudun osaamiskeskus Koneenrakennus ja automaatio, ICT, viestintä ja terveysteknologia Satakunnan osaamiskeskus Materiaalitekniikka, Etäteknologia Varsinais-Suomen osaamiskeskus Biomateriaalit, diagnostiikka ja lääkekehitys, materiaalien pintatekniikka, kulttuuri- ja digitaalinen sisältötuotanto sekä ICT Uudenmaan osaamiskeskus Aktiivimateriaalit ja mikrosysteemit, geeni- ja molekyylibiologia, ohjelmistotuoteliiketoiminta, digitaalinen media, sisältötuotanto ja oppimispalvelut, lääketieteen ja hyvinvoinnin teknologia, logistiikka Päijät-Hämeen osaamiskeskus Muotoilu, laatu, ekologia Kaakkois-Suomen osaamiskeskus Metallirakenteet, metsäteollisuuden prosessit ja järjestelmät, logistiikka, Venäjä liiketoimintaympäristönä Hämeen osaamiskeskus Ammatillinen osaaminen ja e- oppiminen Hyvinkään seudun osaamiskeskus Nosto- ja siirtoala Elintarvikealan valtakunnallinen verkostoosaamiskeskus Alueellinen Verkosto

72 OSKE / AKO esitys Mukana 35 AKOa ja 2 kaupunkiseutua, jotka rahoitetaan kaupunkipolitiikan määrärahalla. Lisäksi pääkaupunkiseutu kuuluu kaupunkipolitiikan rahoituksen piiriin.

73 Hallituksen kaupunkipolitiikka Hallitusohjelman kaupunkipoliittiset linjaukset: Kaupunkipolitiikalla huolehditaan kaupunki-seutujen kilpailukyvystä ja edellytyksistä sosiaalisesti tasapainoiseen kehitykseen. Kaupunkiverkkoa kehitetään kokonaisvaltaisesti, erikokoisten kaupunkiseutujen tarpeet huomioon ottaen.

74 Tavoitepäätös Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista Aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmien pohjalta (huom. ei uutta ohjelmaa) valmistellaan erityinen suurten kaupunkiseutujen politiikkakokonaisuus, jolla voidaan vastata niiden kehittämistarpeisiin, erityisesti kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen Aluekeskus- ja kaupunkipolitiikkaa eriytetään Erityisesti panostetaan erikoisosaamisen vahvistamiseen ja kansainvälisten yhteyksien luontiin A - Metropoli B- Suuret C - Keskisuuret D - Erikoistuneet E - Pienet

75 Osaaminen ja sitä tukevat instituutiot Yritysten toimintaedellytykset OSAAMINEN JA ELINKEINOT Kärkialojen kehitys ja uudet toimialat Väestö Työllisyys Elinkeinot ja erikoistuminen ELINVOIMAINEN ALUEKESKUS Aluetalous Kulttuuri Ympäristö ja maankäyttö Tekninen yhteistyö Aluekeskusohjelman rahoitus OHJELMA- TYÖ Ohjelmatyön koordinointi seudulla Hyvinvointi Palveluja koskeva seudullinen yhteistyö Seudulliset toimintatavat ja yhteistyörakenteet SEUDULLISUUS Seudullinen strateginen yhteistyö ALUEKESKUS- STRATEGIA

76 Teesit kaupunkipolitiikkaan Kasvukeskuspolitiikka agendalla 30 vuoden viiveellä Yhteiset haasteet yksilöidyt ratkaisut Lissabon lihaksi kilpailukykyä kaupunkien kautta Eriyttäminen edellyttää vahvaa kansallista koordinaatiota uutta johtajuutta tarvitaan Kehitä kovia tekijöitä yhteenliimaa pehmeillä prosesseilla (luottamus ja luovuus) Kansallisen tason paluu (kansalliset toimijat bottom-up prosessissa osa bottomia, ei uppia)-> tehtävänä kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen edellytysten vahvistaminen Vahvista verkostoja

77 Eurooppalainen monikeskuksisuus ja kaupunkipolitiikka

78 ESPON tutkimusohjelma ( ESPONissa projekti keskittynyt monikeskuksisuuden tutkimukseen tarkastelussa mukana 29 Euroopan maata (EU naapurimaat CH, NO, RO, BG) pohjamateriaalia komission kolmanteen koheesioraporttiin

79 Monikeskuksisuus kantava ajatus eurooppalaisessa aluesuunnittelussa ja kehittämisessä erittäin runsaasti viljelty sana monikeskuksisuuden käsite on monimerkityksellinen epämääräisyyden vahvuutena käsitteen soveltuminen erilaisiin alueellisiin ja poliittisiin yhteyksiin ESDP:n ydinajatus: tasapainoisen monikeskuksisen kaupunkijärjestelmän tukeminen

80 Tasapaino täysin keskittyneen ja täysin hajaantuneen välillä tasapainon löytämistä yhtäältä yhden keskuksen varaan rakentuneen ja täysin hajaantuneen alue- ja yhdyskuntarakenteen väliltä haussa optimaalinen taloudellisen kasvun, kestävän kehityksen ja alueellisen/sosiaalisen koheesion suhde edellytyksenä tehokas työnjako yhtäältä saman tason kaupunkien välillä sekä eri tasojen välillä

81 Kaksi ulottuvuutta ja kaksi prosessia Kaksi toisiaan täydentävää ulottuvuutta: aluerakenne (morfologia, eli kaupunkien määrä, jakautuminen alueella ja hierarkia) kaupunkien vaikutus toisiin (relaatio, kaupunkien väliset virrat ja yhteistyö), suhteellisuus Kaksi prosessia tuottaa monikeskuksisuutta: taloudellinen ja toiminnallinen yhteistyö kaupunkien välillä institutionaalinen (poliittinen) yhteistyö

82 Monikeskuksinen alue Monikeskuksinen alue: 2+ kaupunkiseutua (yhteistyö) kaupunkien toiminnot täydentävät toisiaan kaupungit linkittyneitä toisiinsa (virrat) Määritelmä ESPONissa: Monikeskuksinen kaupunkijärjestelmä on kaupunkien spatiaalinen organisaatio, jota luonnehtii toiminnallinen työnjako, taloudellinen ja institutionaalinen integraatio ja poliittinen yhteistyö.

83 Erilaiset alueelliset tasot monikeskuksisuuden alueelliset ulottuvuudet: alueellinen (yli)kansallinen eurooppalainen

84 Alueellisella tasolla monikeskuksisuus on pääasiassa: kilpailukyvyn parantamista parantamalla linkkejä kaupunkiseudun sisällä solmukohtien välillä kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen hajautumisen hallitsemista

85 Kansallisella tasolla monikeskuksisuus on pääasiassa: rohkaisemista alueelliseen erikoistumiseen ja vahvempaan työnjakoon kaupunkien välillä kaupunkimaisten toimintojen ja palvelujen turvaamista koko maassa 80,0 % More monocentric More polycentric LU - Luxembourg MT - Valletta LV - Riga GR - Athens EE - Tallinn PT - Lisbon CY - Nicosia IE - Dublin HU - Budapest AT - Vienna SI - Ljubljana LT - Vilnius FI - Helsinki DK - Copenhagen CZ - Prague NO - Oslo SE - Stockholm UK - London BG - Sofia FR - Paris CH - Zürich NL - Amsterdam ES - Madrid BE - Brussels RO - Bucharest SK - Bratislava IT - Rome PL - Warsaw* DE - Berlin* 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Share of national population

86 Eurooppalaisella tasolla Pentagon: monikeskuksisuus on pääasiassa: vahvojen kaupunkijärjestelmien tukemista Pentagonin ulkopuolella erikoistumisen syventämistä eurooppalaisella tasolla

87

88 Eurooppalaisen kaupunkiverkon kuvauksen metodi Kaupunkiverkkotutkimuksen traditio Suomessa (idean isä Professori Perttu Vartiainen) vientituotteeksi ESPONissa 29 maahan keskeisenä käsitteenä toiminnallinen kaupunkiseutu

89 Mitatut toiminnot Kaupunkien merkitys seuraavissa toiminnossa väestö (massa) kuljetus turismi teollinen tuotanto osaaminen yritysten päätöksenteon keskuksena toimiminen hallinnollinen asema Analyysissä käytettiin toiminnoista viittä eri painoarvoluokkaa (globaali, eurooppalainen, kansallinen, alueellinen, paikallinen) Mukaan luettiin seuraavat kaupunkiseudut: kaikki yli asukkaan seudut, joiden ytimessä asui vähintään asukasta kaupunkiseudut, joiden väestö vähintään 0,5% kansallisesta väestöstä myös pienemmät seudut, mikäli merkittävä toiminnallinen rooli

90 Väestö (massa)

91 Kuljetus

92 Turismi

93 Teollisuus

94 Osaaminen

95 Yritysten päätöksenteko

96 Hallinnollinen asema

97 Kaupunkiseutujen typologia

98 Kaupunkiseutujen typologia Loppuraportissa ja virallisissa dokumenteissa käytetty versio, jossa huomioitu viisi toimintoa

99 Helsinki eurooppalaisessa MEGA vertailussa (64 MEGAa)

100 Source: ESPON 111 Potentials for polycentric development in Europe. Final report, pg. 12 (map 1.4).

101 etäisyys haaste 1: suomalaisten kaupunkiseutujen potentiaalinen saavutettavuus Euroopassa

102 etäisyys haaste 2: kaupunkien välinen etäisyys toisiinsa

103 Johtopäätökset monikeskuksisen alueen hallinta (governance) on haastavaa alueellisella tasolla: kaupunkiseutujen sisäisten monikeskuksisten rakenteiden tukeminen investoinnit infrastruktuuriin strateginen yhteistyö kansallisella tasolla tasapainoisemmat kansalliset kaupunkijärjestelmät alempien tasojen keskusten vahvistaminen toiminnallinen erikoistuminen Eurooppalainen taso kilpailukyvyn ja alueellisen koheesion parantaminen Pentagonin ulkopuolisten vahvojen keskusten tukeminen

104 Lisää

105 EXTRAT Kunta- ja palvelurakenneuudistus

106 SM/KO Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lainsäädännön valmistelutilanne

107 Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lainsäädännön kolme komponenttia Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Laki kuntajakolain muuttamisesta Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta

108 Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 1 Lain tarkoitus 2 Soveltamisala 3 Suhde aluejakoihin 4 Keinot 5 Kunnan ja yhteistoiminta-alueen muodostaminen 6 Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut 7 Suunnitteluvelvollisuus eräillä kaupunkiseuduilla 8 Kunnilta valtiolle siirrettävät tehtävät 9 Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat 10 Kunnan selvitys ja uudistuksen toimeenpanosuunnitelma 11 Valtion kuntapolitiikka sekä rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 12 Tietojärjestelmien ja yhteispalvelun kehittäminen 13 Henkilöstön asema 14 Selonteko 15 Voimaantulo

109 1 Lain tarkoitus Luoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle Vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta Kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia Uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä Tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtävänjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on siten parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palveluiden ohjauksen kehittämiselle. Tämän lain mukaisia järjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon: 1) palvelujen saatavuus, laatu ja rahoitus maan kaikissa osissa; 2) asukkaiden perusoikeudet ja yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa; 3) kunnan asukkaiden itsehallinnon toimintaedellytykset; 4) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet 5) suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet käyttää omaa kieltään ja saada sillä palveluja 6) saamelaisten kielelliset oikeudet sekä oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan kotiseutualueella

110 2 Soveltamisala Suomen kaikki kunnat Ahvenanmaan kunnat ulkopuolella Kainuun hallintokokeilun kunnissa sovelletaan tämän lain 8, 9 ja :ää

111 3 Suhde aluejakoihin Kunnat voivat selvityksissä ja suunnitelmissa poiketa erikoissairaanhoitolain mukaisesta sairaanhoitopiirijaosta valtioneuvoston päättämästä erityishuoltopiirijaosta valtioneuvoston päättämästä maakuntajaosta

112 4 Keinot Kuntarakennetta vahvistetaan: - yhdistämällä kuntia - liittämällä kuntien osia Tavoitteena on: - elinvoimainen - toimintakykyinen ja - eheä kuntarakenne Palvelurakenteita vahvistetaan: - kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja - lisäämällä kuntien yhteistoimintaa Toiminnan tuottavuutta parannetaan: - tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa - vahvistamalla pääkaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntarakenteellisista ongelmista kärsivien kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä

113 5 Kunnan ja yhteistoiminta-alueen muodostaminen Kunta Yhteistoimintaalue Työssäkäyntialue tai muu toiminnallinen kokonaisuus, Toiminnallisesta kokonaisuudesta muodostuva yhteistoiminta-alue, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta jolla on kuntalain 77 :n mukainen yhteinen toimielin tai tehtävät hoitaa kuntayhtymä Päätöksenteko perustuu osallistuvien kuntien asukaslukuun, elleivät kunnat toisin sovi Väestöpohjat: Perusterveydenhuollossa ja siihen kiinteästi liittyvissä sosiaalitoimen tehtävissä vähintään noin asukasta. Ammatillisessa koulutuksessa vähintään noin asukasta Voidaan poiketa, jos kyseessä on 1) Saaristoisuus tai pitkät etäisyydet (kuntakeskusten tieyhteys vähintään 40 km) 2) Suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaaminen 3) Saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaaminen

114 6 Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut Erikoissairaanhoitolain mukaiset kuntayhtymät erikoissairaanhoidon palvelut kehitysvammaisten erityishuollon palvelut kuntien antamat muut mahdolliset tehtävät Osa erityistason sairaanhoitoon kuuluvista toimenpiteistä keskitetään valtakunnallisesti joillekin erityisvastuualueille. Erityistason tutkimuksista ja toimenpiteistä säädetään VN:n asetuksella Kaksikieliset ja yksinkieliset ruotsinkieliset kunnat ovat lisäksi jäseninä kuntayhtymässä, joka turvaa jäsenkuntiensa ruotsinkieliset palvelut erikseen sovittavan työnjaon mukaisesti

115 7 Suunnitteluvelvollisuus eräillä kaupunkiseuduilla HELSINKI, Espoo, Vantaa ja Kauniainen mennessä suunnitelma siitä, miten parannetaan maankäyttöä, asumista ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen Mikäli maakuntakeskus ja sen ympäristökunnat eivät katso yksimielisesti suunnitelman laatimista tarpeettomaksi KESKUKSET: TURKU PORVOO PORI HÄMEENLINNA TAMPERE LAHTI KOTKA LAPPEENRANTA MIKKELI KUOPIO JOENSUU JYVÄSKYLÄ SEINÄJOKI VAASA KOKKOLA OULU Lista ympäristökunnista edelleen auki (13.9.) Suunnitelmien d-line olisi

116 8 Kunnilta valtiolle siirrettävät tehtävät Siirrot valtiolle viimeistään lukien kuluttajaneuvonnan järjestäminen (laki 72/1992) valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi elatusturvalain (laki 671/1998) tehtävät lukuun ottamatta toimenpiteitä elatusvelvollisuuden vahvistamiseksi holhoustoimen edunvalvontapalvelut (laki 443/1999) valtion rahoitettavaksi siirrettävät kustannukset niiden henkilöiden terveyden- ja sairaanhoito, joiden palveluista tai kustannuksista Suomen valtio on vastuussa EU:n lainsäädännön tai Suomen solmiman kv. sopimuksen nojalla lasten seksuaalisen hyväksikäyttöön liittyvät selvitykset oikeuspsykiatriset selvitykset

117 9 Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat Puitelain mukaisen arviointiryhmän asettaminen selvitystä varten on mahdollista heti puitelain voimaantulon jälkeen, jos kunnan talouden tunnusluvut - ovat olennaisesti ja toistuvasti koko maan tunnuslukuja heikommat - ovat kahtena vuotena peräkkäin alittaneet valtioneuvoston asetuksella säädetyt raja-arvot Arviointiryhmään kuuluu kolme (3) jäsentä: - sisäasiainministeriö nimeää yhden jäsenen - kunta nimeää yhden jäsenen - sisäasiainministeriö nimeää ryhmän puheenjohtajaksi riippumattoman jäsenen Arviointiryhmä tekee toimenpideehdotukset palvelujen turvaamiseksi Kunnanvaltuusto käsittelee toimenpide-ehdotukset ja tekee päätöksen Sisäasiainministeriö voi päättää erityisen selvityksen tekemisestä myös suoraan kuntajakolain nojalla Mikäli edellä mainitut toimenpiteet eivät ole riittäviä, valtioneuvosto tekee vuoden 2009 alussa kuntajakolain muutosesityksen, jonka mukaan VN voi arviointiryhmän tai tämän pykälän perusteella asetetun kuntajakoselvittäjän ehdotuksesta päättää kyseisen kunnan osalta kuntajaon muuttamisesta

118 10 Kunnan selvitys ja uudistuksen toimeenpanosuunnitelma Kunnan selvitys 5 ja 6 :n toimenpiteistä sekä suunnitelma uudistuksen toimeenpanosta on tehtävä viimeistään Kunta tekee toimeenpanosuunnitelman valtioneuvostolle. Toimeenpanosuunnitelman perustana on: 1) väestö- ja palvelutarveanalyysi vuosille 2015 ja ) kuntalain 65 :n mukainen kunnan taloussuunnitelma sekä jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi, kuntalain 65 :n 3 momentissa tarkoitettu toimenpideohjelma 3) suunnitelma siitä, miten kunta käyttää 4 :ssä mainittuja keinoja 4) selvitys palveluverkon kattavuudesta 5) suunnitelman kunnan keskeisten toimintojen järjestämiseksi sekä henkilöstövoimavarojen riittävyydestä ja kehittämisestä

119 11 Valtion kuntapolitiikka sekä rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Peruspalveluohjelmaa kehitetään ja se vakinaistetaan osaksi lakiin perustuvaa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan tavoitteena yksinkertainen ja läpinäkyvä järjestelmä Kuntien verotulopohjaa vahvistetaan siirtämällä verovähennyksiä valtion rasitukseksi Poistetaan kuntien rahoitusjärjestelmään liittyvät kuntien yhdistymisen ja yhteistyön esteet

120 12 Tietojärjestelmien ja yhteispalvelun kehittäminen Valtio ja kunnat laativat yhteiset standardit tietojärjestelmien yhteen toimivuuden varmistamiseksi Valtio ja kunnat edistävät uusien tietohallinnon järjestelmien ja toteuttamistapojen sekä sähköisten palvelujen käyttöönottoa Valtio ja kunnat kehittävät ja ottavat käyttöön tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja hyödyntävän organisaatio- ja hallinnonalarajat ylittävän yhteispalvelumallin

121 13 Henkilöstön asema Lain tarkoittamat uudelleenjärjestelyt sekä lain tarkoittaman selvityksen ja suunnitelmien valmistelu ja laadinta toteutetaan yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa Lain tarkoittamat uudelleenjärjestelyt, jotka johtavat henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi Puitelain 5 ja 6 :ssä tarkoitettujen toiminnan uudelleenjärjestelyjen perusteella työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla 5 v:n aikana (poikkeuksena kieltäytyminen uudesta työtehtävästä tai virasta)

122 14 Selonteko VN antaa eduskunnalle vuonna 2009 uudistuksen toteutuksesta ja lain tavoitteiden toteutumisesta

123 15 Voimaantulo Tulee voimaan On voimassa vuoden 2012 loppuun

124 Laki kuntajakolain muuttamisesta 1 Kuntajako 4 Erityiset edellytykset uuden kunnan perustamisessa ja kunnan lakkauttamisessa 9 Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus 13 Henkilöstön asemat 15 Kunnanjohtaja 38 Yhdistymisavustus 39 Yhdistymisavustuksen perusosa 40 Yhdistymisavustuksen lisäosa 41 Valtionosuuksien vähenemisen korvaaminen

125 Kuntajakolain yhdistymisavustussäännösten muuttaminen (kuntajakolaki (1196/1997) kannustetaan muodostamaan yli asukkaan kuntia kannustetaan monikuntaliitosten syntymistä lisätään heikon taloudellisen aseman kuntien kiinnostavuutta liitoskumppaneina korvataan kuntien yhdistymisessä valtionosuuksien väheneminen 5 vuoden ajan

126 kunnan asukasmäärä kuntajaon muutoksen jälkeen ja muiden kuin suurimman kunnan yhteenlaskettu asukasmäärä yli yli Yhdistymisavustukset (perusosa + lisäosa, M ) erikokoisissa vuosina toteutettavissa kuntajaon muutoksissa. Ruudun ylin luku tarkoittaa vuosina ja alin luku vuosina toteutettavaa kuntajaon muutosta. 8,0 4,0 9,4 4,7 10,8 5,4 12,2 6,1 13,6 6,8 15,0 7,5 16,4 17,8 19,2 8,2 8,9 9,6 20,6 10,3 yli ,2 3,6 8,6 4,3 10,0 5,0 11,4 5,7 12,8 6,4 14,2 7,1 15,6 7,8 17,0 8,5 18,4 9,2 19,8 9,9 yli alle ,4 3,2 7,8 3,9 9,2 4,6 10,6 5,3 12,0 6,0 13,4 6,7 14,8 7,4 16,2 8,1 17,6 8,8 19,0 9,5 alle yli ,0 3,0 7,4 3,7 8,8 4,4 10,2 5,1 11,6 5,8 13,0 6,5 14,4 7,2 15,8 7,9 17,2 8,6 18,6 9,3 alle ,0 2,5 6,4 3,2 7,8 3,9 9,2 4,6 10,6 5,3 12,0 6,0 13,4 6,7 14,8 7,4 16,2 8,1 17,6 8,8 alle alle ,0 2,0 5,4 2,7 6,8 3,4 8,2 4,1 9,6 4,8 11,0 5,5 12,4 6,2 13,8 6,9 15,2 7,6 16,6 8, kuntajaon muutoksessa vähenevien kuntien lukumäärä 10

127 EXTRAT II AKOjen profiilit (Aluekeskukset koko kuva 2003)

128 Väestö AKOissa 62,6 % Suomen väestöstä yli 64- vuotiaiden osuus erittäin korkea

129 Työmarkkinat AKOissa 59,1% Suomen työpaikoista työttömyydessä ja taloudellisessa huoltosuhteessa edelleen vyöhykkeellisiä piirteitä (perifeeriset seudut heikoimpia)

130 Aluetalous Teollisilla paikkakunnilla korkeimmat aluetalouden luvut Yksityisen palvelusektorin osuus varsin alhainen

Näytä lisää