HALLINTO- JA KEHITTÄMISOSASTO

Transkriptio

1 HALLINTO- JA KEHITTÄMISOSASTO Hallinto- ja kehittämisosasto koostuu kahdesta tulosalueesta: yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen sekä tuki- ja sähköiset palvelut. Yhteenveto hallinto- ja kehittämisosaston talousarviosta vuodelle 2016 MENOT TULOT NETTOMENOT Hallinto- ja kehittämisosasto yhteensä Yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen Tuki- ja sähköiset palvelut YLEISHALLINTO JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Toiminta-ajatus Tulosalueen toimijoiden tehtävä on toteuttaa kunnan strategiaa ja johtaa kuntaa hallitusti nopeasti muuttuvassa ja kehittyvässä toimintaympäristössä. Tulosalueen kuvaus Tulosalueen yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen tulosyksiköt ovat vaalit, tilintarkastus, kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, kunnallisverotus, yhteistoimintaosuudet, seutukunta, elinkei nopalvelut ja kehittäminen, joukkoliikenne, palotoimi, eläinlääkintähuolto, viranomaistoiminta, maaseututoimi sekä yhdyskuntasuunnittelu ja jätehuoltoviranomaistoiminta. KUNNAN STRATEGINEN JOHTAMINEN Kuntien asemaan ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat valtionhallinnon toimenpiteet voimakkaasti. Meneillään on monia uudistuksia, kuntarakenne- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus; kuntalakia ja valtionosuusjärjestelmää myös uudistetaan. Kuntien tehtävien arviointi on käsittelyssä.

2 Uusi Tyrnävän kunnan kuntastrategiaa on käsitelty vuoden 2014 aikana ja hyväksytty joulukuussa Vuoden 2016 talousarvio ja taloussuunnitelma perustuvat kuntastrategiaan. Strategian mukaan Tyrnävä on itsenäinen, yhteistyötä tekevä kunta, jonka strategiset valinnat ovat: hyvinvointia koulutuksella monipuolinen ja kehittyvä elinkeinoelämä vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito avoin ja kuuleva vuorovaikutus omaleimainen, mielenkiintoinen ja houkutteleva ympäristö terveellinen ja turvallinen lähiruoka. Huomion kiinnittäminen turvallisuuteen sisältyy talousarvioon ja suunnitelmiin kattavasti. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on edistää strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista, toiminnan lainmukaisuutta, hyvän hallintotavan toteutumista sekä niihin liittyvien riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Toteutuminen: Pelastussuunnitelmaa tarkistetaan vuoden aikana eri yksiköissä. Riskienhallinnan kyselyä työstetään lyhyemmäksi ja selkeämmäksi. Esimiehille järjestettiin koulutusta sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta. Kouluttajana toimi tilintarkastaja Outi Kirvesoja. Strategian päälinjauksia täydennetään hyvinvointikertomuksen pohjalta nostetuilla hallintokuntien talousarvioita ohjaavilla periaatteilla osallisuus, omavastuu ja osastorajat ylittävä toiminta palvelujen tuottamisessa. OSALLISUUS Edistetään kuntalaisten monipuolisia vaikuttamismahdollisuuksia. OMAVASTUU Mahdollistetaan kuntalaisten omavastuullinen toiminta mm. avustamalla yhteisöllisyyttä ylläpitäviä järjestöjä ja yhdistyksiä. OSASTORAJAT YLITTÄVÄ TOIMINTA PALVELUJEN TUOTTAMISESSA Osastojen välisellä yhteistyöllä ammattiryhmien kesken parannetaan kokonaistuottavuutta. Toteutuminen: Hyvinvointikertomus käsitellään vuosittain (toimintakertomuksessa yhteenveto). Toiminta-avustuksiin on määräraha talousarviossa. Kunnanhallitus on toukokuussa tehnyt päätökset avustuksista. Jakoperusteet ovat ennallaan. Osastojen välistä yhteistyötä on kehitetty edelleen erityisesti sivistysosaston ja sosiaali- ja terveysosaston välillä. Sentraali on toiminut jo useiden vuosien ajan osastojen yhteisenä palvelupisteenä ja sen myötä esim. asiakirjahallintoa ja kokouskäytäntöjä on yhdenmukaistettu ja tiedonvälitystä monipuolistettu. ALUEELLINEN YHTEISTYÖ PALVELUJEN TUOTTAMISESSA

3 Palo- ja pelastustoimi: Oulu- Koillismaan pelastuslaitos hoitaa palo- ja pelastustoimen. Kustannuk set kohdistetaan kuntiin asukaslukujen suhteessa. Ympäristöterveydenhuollon, eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun palvelut tuotetaan seudullisesti. Viranomaistoiminnan laskutusperusteena on asukasluku 70 % ja kuntiin käytetty työaika seurantaan perustuen 30 %. Eläinlääkintähuollon kustannukset on suhteutettu eläinten määriin. Jätehuoltoviranomainen: Oulun kaupungin tekninen lautakunta toimii jätehuoltoviranomaisena. Jätehuoltoviranomaistoiminnan kustannukset katetaan jätehuoltomaksuilla. Joukkoliikenne Vuoden 2013 alusta Oulun kaupungin joukkoliikennejaosto on toiminut Oulun seudun kuntien (Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulun kaupunki ja Tyrnävä) joukkoliikenneviranomaisena. Joukkoliikenne ja lipputukijärjestelmä ovat muuttuneet uuden joukkoliikennelain mukaiseksi liikenteeksi alkaen. Joukkoliikenneviranomainen on määrittänyt uudet palvelutasot, kilpailuttaa linja-autoliikenteen ja vastaa lippujärjestelmästä. Liikenteen kustannukset perustuvat palvelutasopäätökseen, kilpailutuksen onnistumiseen ja valtion tuen määrään. Kustannukset ovat kasvaneet huomattavasti. Toteutuminen: Joukkoliikennejaosto on pyytänyt kannanottoja seuraaviin aluejoukkoliikennetyöryhmän valmistelemiin esityksiin, joita Tyrnävän kunta on kannattanut : ei käytetä liikennöintikohteen 10 optiovuosia hankitaan eteläisten kuntien liikennejaoston päätöstekstissä ja liitteissä kuvatulla linjastolla ja palvelutasolla alkaen sekä jaetaan hankintakohde kahteen jaoston pöytäkirjassa selostetulla tavalla tarkastellaan kahta kohdetta rahoituksellisesti yhtenä ja jaetaan kohteen kustannukset nykyisen kustannusjakoperiaatteen mukaisesti Kempeleen, Oulun, Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän kesken. Lisäksi Tyrnävän kunta alleviivaa joukkoliikennejaoston esittelytekstissä olevaa lausetta, että kustannusjakoperiaatteen tarkistamisen yhteydessä selvitetään mahdolliset tulevat kustannusjakovaihtoehdot kaikille yhteishankintakohteille ja mahdollisesta kustannusjakoperiaatteen muuttamisesta päätetään siinä yhdessä. Kyse on yhteistoimintasopimuksen päivittämisestä ja kustannusjakoperusteesta. Ensimmäisessä luonnoksessa kustannusten jaossa puhuttiin linjakilometreistä: kuntakohtaisten linjakilometrien suhteessa tai muulla selkeällä ja läpinäkyvällä yhdessä sovittavalla periaatteella. Myöhemmin sopimusluonnoksessa on käytetty esityksenä kustannustenjakoperiaatteesta mm. ulospendelöintiä. Jäsenyydet

4 Tyrnävän kunta on jäsenenä seuraavissa: Suomen kuntaliitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Nelostie ry., Liminganlahden ystävät ry., Vesien suojeluyhdistys ry, Nouseva rannikkoseutu ry. Vaalit Kunta on jaettu kolmeen äänestysalueeseen: Kirkonkylä, Murto ja Temmes. Äänestysaluejakoon ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Ennakkoäänestys järjestetään yhdessä paikassa, Tyrnävän kunnanvirastossa. Äänestysalue /Äänioikeutettujen määrä Kirkonkylä Murto Temmes Yhteensä Suunnitelmakaudella on seuraavat vaalit: 2017 Kunnallisvaalit 2018 Presidentin vaalit. Tilintarkastus Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastamista koskevat asiat ja arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Kohdennettua tilintarkastusta tai muuta asiantuntemusta varsinaisen tarkastuksen (12 tarkastuspäivää) lisäksi ostetaan eri alueille tarpeen mukaan. Toteutuminen: Tilintarkastuksesta vastaa Tilintarkastusyhteisö PwC Julkistarkastus Oy. Vastuullisena tarkastajana toimii JHTT, HTM Outi Kirvesoja ja avustavana tilintarkastajana Paula Malinen. Vuonna 2016 on ollut tähän mennessä yhteensä 4 tarkastuspäivää. Tarkastuslautakunta - kokoontui 5 kertaa ; 9.2., 29.2., 4.4., ja Kevään aikana työstettiin arviointikertomusta. Arviointikertomus saatiin valmiiksi Kunnanjohtaja kävi esittelemässä tarkastuslautakunnalle tilinpäätökseen liittyviä asioita. -Sekä sivistysjohtajaa että sosiaali- ja terveysjohtajaa kuultiin heidän osastojensa ajankohtaisista asioista. -Vuoden ensimmäisessä kokouksessa suunniteltiin alkuvuotta Tilintarkastaja raportoi tilikauden 2015 aikaisesta tarkastuksesta. -Hyväksyttiin vuoden 2015 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus tehtäväalueiden johtaville virkamiehille tilikaudelta Elinkeinojen kehittäminen

5 Elinkeinojen kehittämisen päämääränä on aktiivisen yritysilmapiirin luominen niin, että Tyrnävä tunnetaan myös yrityskuntana. Kunnan asukasmäärä kasvaa hallitusti, peruspalvelut ovat toimivia ja maankäyttö- ja rakennussuunnittelu on hyvää. Hyvät kuntapalvelut niin opetus- ja kulttuuritoimessa kuin sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla tukevat elinkeinopoliittisten päämäärien toteutumista. Strategiset valinnat Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Monipuolinen ja kehittyvä elinkeinoelämä Yritysten määrän nostaminen ja työpaikkaomavaraisuuden lisääminen. Hankkeet osana kehitystyötä Hankkeiden määrä, vaikuttavuus, onnistuminen, saatu rahoitus Työllisyyden parantaminen. Yritystonttien kaavoitus Yritysten kunto ja määrä, perustetut yritykset Uudet, vahvuuksia tukevat avaukset: biotalous, hevostalous Kuntakuvan kirkastaminen ja elinvoiman lisääminen Työpaikkojen lukumäärä Ostovoiman suuntaaminen omaan kuntaan. Markkinointi, näkyvyyden ja tietoisuuden lisääminen Rahavirrat Elinvoiman lisääminen Aktiivinen yhteistyö (elinkeinoryhmä) Yhteistapahtumat Kuntakuva Yhteistyön sujuvuus ja vaikuttavuus Yrittäjäyhteistyö Tapahtumien määrä ja laatu Toimenpiteet: Elinkeinoelämän tarpeet otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa sekä toimiti lojen ja tonttien saatavuudessa. Haurukylän uusi teollisuusalue TY-1 on

6 otettavissa käyttöön. Valmistelussa on Palkin alueen ns. hevoskaava turvaamaan mm. hevosalan yrittäjien tonttitarpeita. Kunta toimii aktiivisesti yhteistyössä yrittäjien sekä yrittäjäjärjestön kanssa (mm. yrittäjätapaamiset ja -tilaisuudet, yhteistyömuotojen kehittäminen) ja hyödyntää elinkeinoelämän kysymyksissä yrittä jäyhdistyksen osaamista ja verkostoja Toimitaan aktiivisesti lähiruoan puolesta, lähiruoan tarjoaminen, lähiruoan pitäminen esillä eri foorumeilla mm. yrittäjätapaamisissa yms. Markkinoidaan kuntaa aktiivisesti niin, että Tyrnävä on haluttu myös yritysten sijaintikuntana Tehostetaan toimia työllisyyden edistämiseksi yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja yhdistysten kanssa Osallistutaan elinvoimaa paikallisuudesta -paikallisen kehittämissuunnitelman toteutukseen sekä Nouseva rannikkoseutu ry:n rahoitukseen vuosina Kunta osallistuu Tekes-rahoitteeseen julkisia hankintoja kehittävään useamman vuoden hankkeeseen (päättyy vuonna 2016) Kunta osallistuu Pohjois-Pohjanmaan hankinta-asiamiespalvelun kehittämistä koskevaan hankkeeseen (kestää kolme vuotta) Kunta on mukana hankkeessa PK-omistajavaihdosten muutostilanteiden hallinta Kunta toteuttaa peruna- ja lähiruoka ekosysteemihankkeen Kunta on mukana työllistymistä tukevissa hankkeissa sosiaalitoimen kautta. Oulun seudun uusyrityskeskus ry tuottaa sopimuspohjaisesti elinkeinopalvelut erityisesti uusille yrit täjille (0 2 vuotta toimineille) ja tarvittaessa myös jo pitempään toimineille yrityksille. Kustannukset tästä toiminnasta vuonna 2016 ovat 1,00 euro/asukas. Kunnassa toimii työ- ja elinkeinosuunnittelija, jonka tehtävänä on elinkeinopalvelujen kehittäminen ja yrittäjien tukena toimiminen. Työ- ja elinkeinosuunnittelija hoitaa keskitetysti työvoimatuella palkattavan henkilöstön (toiminta sosiaalipalveluissa). Toteutuminen: Strategisiin painopisteisiin kuuluviin hankkeisiin mm. Biopilotti, Tyrnävä Tarjottimelle, Kyllikki Salmenhaaran jalanjäljillä näyttely ja Nojat on saatu rahoitus ja ne ovat lähteneet käytiin tehokkaasti. Perunaekosysteemi-hanketta on valmisteltu niin, että se saadaan seuraavaan hakuun. Julkisia hankintoja tutkiva (BRIIF) hanke on seurannut kunnan hankintacaseja aktiivisesti ja sen ensimmäisiä tuloksia on esitelty ohjausryhmässä. Kunta oli tutkimuskuntana myös Arkkitehtiosaston tekemässä tutkimuksessa, jossa vertailtiin kuntien toimintaa strategisen maankäytön ja yritysvaikutusten osalta. Alkuvuonna on perustettu enemmän yrityksiä kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna Työttömyysaste oli huhtikuun lopussa Tyrnävällä 11,8 % (Pohjois-Pohjanmaalla 14,3 %). Pitkäaikaistyöttömiä Tyrnävällä oli 87 henkilöä. Avoimia työpaikkoja oli Tyrnävällä 20 kpl.

7 Kunta on ollut aktiivisesti ja positiivisesti esillä eri medioissa Kunnan ja Tyrnävän yrittäjien edustajat ovat tavanneet säännöllisesti. Yrittäjät ovat lähteneet mukaan Keväänporttitapahtumaan, jossa eri yrittäjät esittelivät toimintaansa.. Kunta oli mukana Yrittäjien Siemenperunamarkkinoilla. PPYn hankinta-asiamies on vieraillut kunnassa ja pitänyt myös puheenvuoron Tyrnävä Tarjottimelle! hankkeen tilaisuudessa. Kunta on parantanut huomattavasti tulostaan vuosittaisessa Yrittäjien tekemässä ELPO-tutkimuksessa (Elinkeinopoliittinen mittaristo). Maaseutuelinkeinojen kehittäminen ja maaseutuviranomaistyö: Maaseutuhallinnon Tyrnävän yhteistoiminta-alue on toiminut alkaen.yhteistoiminta-alueen muodostavat Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä. Yhteistoiminta-alue on perustettu kuntien valtuustojen yhtäpitävin päätöksin. Lisäksi jokaisen yhteistoiminta-alueen kunnan kanssa on tehty palvelusopimus. Maaseutuhallintoyksikön tehtävänä on tuottaa laadukkaita maaseutuelinkeinoviranomaispalveluita yhteistoiminta-alueen kunnille. Tehtävien hoito järjestetään Maaseutuviraston kanssa tehdyn Maksajavirastosopimuksen asettamien vaatimusten mukaisesti. Yhteistoiminta-alueen henkilökunta ja toimipaikka: Maaseutupäällikkö Tyrnävä (yksikön johtaja), maaseutuasiamies 60% Tyrnävä, maaseutuasiamies Muhos, maaseutuasiamies 50 % Hailuoto. Kaksi palvelusihteeriä Tyrnävältä ja harjoittelija AMK) tuottavat yhteistoiminta-alueelle tarvittavia toimistopalveluja. Vuonna 2016 saadaan ensimmäinen CAP2020-ohjelmakauden tukivuoden hallinnointi päätökseen. Viljelijöille tarjotaan tukiehtojen mukaisia koulutus- ja tiedotustilaisuuksia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Strategiset valinnat Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Monipuolinen ja kehittyvä elinkeinoelämä Asiantuntevan maaseutuhallinnon palvelujen tuottaminen. Yhteistoiminta-alueen palvelujen yhenmukaistaminen ja kehittäminen. Viranomaispalvelujen laatumittarit: päätösten virheettömyys. Tunnustettu maaseutuhallinnon alueellinen toimija. Asiakaspalaute

8 Sujuvat maaseutuviranomaispalvelut yhteistoiminta-alueella. Koulutus Toteutuminen: Tyrnävän kunta on hallinnoinut vuoden 2013 alusta maaseutuhallinnon Tyrnävän yhteistoiminta-aluetta, jonka muodostavat Hailuodon, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kunnat. Yhteistoiminta-alueella toimii n. 600 tilaa, joilla on viljelyalaa n ha. Vuoden 2015 alusta on EU:n toiminnassa siirrytty uuteen ohjelmakauteen, joka on maatalouden osalta tarkoittanut siirtymistä uuteen tukijärjestelmään. Monin osin tuo siirtyminen on ollut hyvin vaikeaa, koska uuden tukiohjelman valmistuminen Maaseutuvirastossa on takkuillut ja myöhästellyt. Tämä on aiheuttanut kuntiin ylimääräistä tekemistä ja vaikeuttanut töiden suunnittelua. Myös tukien maksatukset viljelijöille ovat osittain viivästyneet ja tavoite on saada maksettua loput vuoden 2015 tuista kesäkuun loppuun mennessä. Maaseututoimessa on tapahtunut vuoden 2016 alussa henkilöstömuutos, kun Ulla Kokko Hailuodosta siirtyi Oulun kaupungin palvelukseen ja Hailuodon kanssa on sovittu, että siellä on maaseutuasiamies paikalla viikottain maanantai päivisin. Hanna Marttinen on ryhtynyt hoitamaan Hailuodon palvelua ja hänen työaikaansa maaseututoimessa on lisätty tarvetta vastaavaksi. Maaseutuvirasto järjesti Maaseutuelinkeinoviranomaisten Talvipäivät Jyväskylässä, johon yhteistoiminta-alueen maaseutuasiamiehet osallistuivat. Maaseututoimi osallistui Mtk:n järjestämään tukineuvojille suunnattuun koulutukseen Muhoksella Koivikon auditoriossa. Maaseututoimi järjesti omat viljelijöille tarkoitetut koulutustilaisuudet Limingassa 26.4 valtuustosalissa, Tyrnävällä 29.4 valtuustosalissa ja Muhoksella 3.5 valtuustosalissa. Tälle keväälle tukihakua on siirretty niin, että se päättyy vasta Maaseutuhallinnolla on edelleen tavoitteena viljelijöiden sähköisen asioinnin edistäminen. Sähköisessä Vipu-palvelussa viljelijä voi laatia sähköisen tukihakemuksen, jakaa/yhdistää lohkoja kartalla sekä korjata lohkojen rajoja ja tarkastella oman maatilansa tietoja. Yhdyskuntasuunnittelu ja aluearkkitehtitoiminta Aluearkkitehti on suoraan kunnanjohtajan alainen. Aluearkkitehdin ja teknisen osaston yhteistyö on kiinteää. Maankäytön ja elinympäristön suunnittelu on laadukasta, tonttitarjonta on riittävää ja rakennettu ympäristö viihtyisää.

9 Strategiset valinnat Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Toteuma 1-4 / 2016 Avoin ja kuuleva vuorovaikutus kuntalaiset mukaan suunnittelutyöhön Osallistuminen seudulliseen, alueelliseen ja valtakunnalliseen maankäytön suunnitteluun Osallistumisen aktiivisuus, lausuntojen laatiminen Osallistuminen on ollut aktiivista, useita lausuntoja on laadittu. vuorovaikutteinen suunnittelu Osallisyhteistyön aktiivisuus, järjestetyt tilaisuudet ja osallistumisen määrä Järjestetty yleisötilaisuuksia, näyttely, rakentajamessut jne. Tiedottamisen ja markkinoinnin kehittäminen Suunnitelma valmistelussa Aktiivinen ja monipuolinen tiedottaminen ja tonttimarkkinointi Medianäkyvyys Näkyvyys on ollut runsasta ja monipuolista Kuntanäkyvyyden lisääminen Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Talousarvion ja toimintasuunnitelman mukainen toiminta Talouden ja toteutumisen jatkuva seuranta Osavuosiraportit Omaleimainen, mielenkiintoinen ja houkutteleva ympäristö Houkuttelevat asuinalueet ja monipuolisten asumismuotojen ja tonttien riittävä tarjonta Omaleimainen kulttuuriympäristöja maisema Kulttuuriympäristön, asumisen, yrittämisen ja maatalouden tasapainoinen yhteensovittaminen Ympäristöä koskevien suunnitelmien valmistuminen ja toteutuminen Ympäristöä koskeviin hankkeisiin osallistuminen ja niiden ohjaaminen kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot Suunnitelmien toteutumista on seurattu ja toteutuksia on tehty suunnitelmien mukaisesti. Ohjaaminen ja osallistuminen on ollut aktiivista.

10 huomioiden Hyväksytyt asemakaavat Laadukas, toimiva ja turvallinen ympäristö, vetovoimainen taajama- ja kuntakuva Asemakaavojen laatiminen ja ajantasaistaminen Osayleiskaavatyö Asemakaavoitus on ajantasaista. Osayleiskaavojen tarpeellisuuden arvioiminen Kaavoituskatsaus Kivimaan tuulipuiston osayleiskaavan ehdotus on ollut nähtävillä. Monipuolinen ja kehittyvä elinkeinoelämä Monipuolinen, elinkeinoelämää tukeva maankäytön suunnittelu ja tonttituotanto Maankäytön suunnittelussa huomioidaan elinkeinoelämän kehittymisen mahdollisuudet Riittävästi tontteja elinkeinoelämän tarpeisiin Tonttivaranto on hyvä, valmius lisätä kapasiteettia on hyvä. Tehokas yhdyskuntarakenne Toimenpiteet 2016 Jatkuu: Rantaroustin kouluhanke Kantatilaselvityksen laatiminen kaavoittamattomille ranta-alueille ja haja-asutusalueen rakentamisen periaatteiden päivittäminen Kivimaan tuulivoimaosayleiskaavatyö. Uudet: Kaavoituskatsaus Temmeksen osayleiskaavatyö. Toteutuminen: Yhdyskuntasuunnittelun puolella on ollut kiireinen ja monipuolinen alkuvuosi. Keskeisimmät hankkeet ja toimenpiteet, joita on valmisteltu ja viety eteenpäin ovat olleet Kivimaan tuulipuiston osayleiskaavatyö, Rantaroustin kouluhanke, älyvalaistushanke, Biopilotti hanke sekä Tyrnävä tarjottimelle hanke. Näiden lisäksi aluearkkitehti on ollut

11 aktiivisesti järjestämässä rakentajamessuja, Kyllikki Salmenhaaran 100-vuotisnäyttelyä, suunnittelemassa tulevia tapahtumia, kuten kesän avajaisia, Tyrnävä -raveja, Taiteiden Yötä, Perunamarkkinoiden mainontaa ja ideointia sekä taiteilija Seppo Similän kanssa on taitettu kunnantalon aulaan taiteilijan tuotantoa esittelevä taulun. Aluearkkitehti on antanut useita kunnan lupavalmisteluun sekä myös seudun maankäyttöä koskeviin suunnitelmiin liittyviä lausuntoja. Nousevan rannikkoseudun hallituksen jäsenyys, tiedottaminen ja neuvominen haettavista rahoista ovat olleet osana tehtyä työtä. Aluearkkitehti on toiminut Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuslautakunnan sekä maakuntakaavoituksen neuvotteluryhmän jäseninä. Alkuvuoden aikana on käynnistetty Tyrnävä torikojujen ja kuntakorujen suunnittelu. Aluearkkitehti on osallistunut aktiivisesti yrittäjien kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä pyrkinyt edistämään yrittäjien toimintaedellytyksiä kunnassa. Markkinointia ja tiedottamista on tehty aktiivisesti tapahtumien yhteydessä, sosiaalisessa mediassa, monipuolisella mainonnalla ja mainosmateriaalin suunnittelulla, lehdistötiedotteilla jne. TUKI- JA SÄHKÖISET PALVELUT Toiminta-ajatus Tuki- ja sähköiset palvelut järjestää asiakaslähtöisesti kehittyneet hallinto-, laskenta- ja informaatioteknologiapalvelut omalle organisaatiolle ja asiakas- ja neuvontapalvelut ulkoisille asiakkaille. Tulosalueen kuvaus Tulosalueen tuki- ja sähköiset palvelut tulosyksiköt ovat toimisto-, talous- ja it palvelut sekä henkilöstöhallinto. Hallintopalvelut tuottavat asiakasohjautuvasti palvelut omalle organisaatiolle sekä ulkoisil le asiakkaille. Palvelupiste Sentraali on asiakkaiden tarpeiden mukaan kehittyvä, palvelui den saatavuutta edistävä palvelukanava kuntalaisten ja hallinnon välillä. Talouspalvelut tuottaa laskentatoimen ja palkkahallinnon palvelut. Tavoitteena on tuottaa palvelut siten, että tilinpäätöksen ja raportoinnin vaatima informaatio on käytettävissä no peasti. It-palvelut varmistavat kunnan käyttämien tietojärjestelmien häiriöt tömän toiminnan. Eri toiminnoissa hyödynnetään seudullisella yhteistyöllä saavutettuja etuja. Tietohallinto vastaa siitä, että tietojärjestelmien kehittäminen, ylläpito ja käyttö toteu tetaan taloudellisesti järkevällä tavalla. Tiedon hallittavuutta ja saatavuutta parannetaan tietojärjestelmiä kehittämällä. It-palvelut vastaa myös puhelinliittymistä ja laitteista, samoin kopiokoneista.

12 Kustannusten kohdentaminen: Palvelusihteerien palkat sekä toimistopalveluiden myynti kohdistetaan sisäisenä sitovana eränä ao. osastolle. Keskitetysti hoidetut muut kustannukset kohdistetaan käytön mukaan osastoille kustannuslaskennallisina erinä. Päämäärä 2016 Tuki- ja sähköiset palvelut tuotetaan kehittyneillä menetelmillä kilpailukykyiseen hintaan. Sähköiset palvelut ovat helppokäyttöisiä ja asiakasystävällisiä. Strategiset valinnat Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Vaikuttavat, oikein kohdistetut palvelut Johdonmukainen toiminta kuntastrategian taloustavoitteiden saavuttamiseksi. Talous tasapainossa, ylijäämäinen tilinpäätös Tasapainoinen käyttötalous Tarkka taloudenpito Saumaton hallintokuntien yhteistyö Raportoinnin ja kattavan talousosaamisen kehittäminen Raportointi toimii aikataulujen mukaan Sähköisten järjestelmien kehittäminen Asiakaspalvelu toimii:, Kokonaisvaltaiset räätälöidyt palvelut Sitoutuminen tavoitteisiin Vuorovaikutteiset toimintatavat Omavastuun kehittäminen. Yhteistyön määrä ja vaikuttavuus. Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Vaihtoehtoisten toimintatapojen avoin etsintä Toimenpiteet

13 Datayhteyksien toimittaja vaihtuu (DNA -> Netplaza) Aloitettu 9/2015 Puhelinoperaattori vaihtuu (Elisa -> Sonera) Aloitettu 9/2015 Ms Office 365 käyttöönotto sivistysosastolle (opettajille ja oppilaille) MS Office 365 (sis. Skype for Business, ent. LYNC) käyttöönotto Hallinto- ja kehittämisosaston pilottiryhmälle Sivistyspuolen uusien palvelimien käyttöön otto jatkuu (aloitettu 11/2015) Langattoman verkon tuotantokäyttö, (koko kunta) Projekti jatkuu pilvi.tyrnava.fi palvelun parantaminen ja käytön laajentaminen jatkuu. Toteutuminen: 1. Datayhteyksien toimittaja vaihtuu (DNA -> Netplaza) Aloitettu 9/2015, projekti jatkuu 2. Puhelinoperaattori vaihtuu (Elisa -> Sonera) Aloitettu 9/2015, projekti jatkuu 3. Ms Office 365 käyttöönotto sivistysosastolle (opettajille ja oppilaille), Osa käyttäjistä ottanut palvelun käyttöön 4. MS Office 365 (sis. Skype for Business, ent. LYNC) käyttöönotto Hallinto- ja kehittämisosaston pilottiryhmälle, Osa käyttäjistä ottanut palvelun käyttöön 5. Sivistyspuolen uusien palvelimien käyttöön otto jatkuu (aloitettu 11/2015) 6. Langattoman verkon tuotantokäyttö, (koko kunta) Projekti jatkuu 7. pilvi.tyrnava.fi palvelun parantaminen ja käytön laajentaminen jatkuu. Henkilöstöhallinto Toiminta-ajatus Hyvinvoiva henkilöstö tuottaa motivoituneesti tehokkaita palveluja. Henkilöstöhallinnon tulosyksikön kuvaus Tuloyksikkö sisältää yhteistoimintaryhmän (työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta ja työsuojelu) toiminnan ja työterveyshuollon. Työterveyspalvelut ostetaan Attendo Terveyspalvelut Oy:ltä. Viimeinen optiovuosi on Työterveyshuoltoon hyväksytyn ( ) toimintasuunnitelman mukaan kuuluvat seuraavat palvelut: - lakisääteinen (lk 1) ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta: työkykyä ylläpitävä toiminta varhaisen tuen toimintamallia noudattaen terveystarkastukset työyhteisötyö ja

14 tapaturmien torjunta ensiapuvalmiuksien ylläpito - sairaanhoito (lk 2) laajuus sopimusmallin Kunta A mukainen työterveyshoitajan, fysioterapeutin ja työterveyslääkärin vastaanottopalvelut painottuen sairauksien varhaiseen toteamiseen ja hoitoon sekä työkyvyn arviointiin sairastumiseen liittyvät tutkimukset suunnitelman mukaisessa laajuudessa. Päämäärä 2016 Tyrnävän kunta on hyvä työnantaja sekä ketterä, joustava ja jatkuvasti uudistuva työpaikka. Henkilöstön ja työnantajan vuorovaikutus on avointa ja demokraattista. Avoin ja kehittävä ilmapiiri edesauttavat halua löytää yhdessä ratkaisuja. Henkilöstö on ammattitaitoista, työhönsä innostunutta ja voi hyvin. Henkilöstön määrä eri yksiköissä on hyvin suunniteltu ja oikein mitoitettu. Henkilöstön fyysinen ja psyykkinen työkyky on hyvä. Henkilöstön hyvinvointi on tärkeä asia niin työntekijän itsensä, työyhteisön, työnantajan kuin asiakkaiden eli kuntalaisten kannalta. Työhyvinvoinnin tavoitteena on edistää henkilöstön hyvinvointia ja sitä kautta työtyytyväisyyttä ja kykyä uudistua muuttuvassa ympäristössä. Sujuva työ, toimiva työympäristö, työn kuormittavuuden hallinta ja työkykyisyyden ylläpitäminen ovat tekijöitä, joita haluamme aidosti tukea työyhteisöissämme. Hyvinvoiva henkilöstö pystyy vastamaan paremmin uusiin haasteisiin ja muutoksiin. Itsensä johtaminen sekä työn ja muun elämän tasapaino luovat haastetta niin työntekijälle kuin työnantajalle, ja näiden työkalujen kehittämisen koemme ajankohtaiseksi. Jokainen on osaltaan vastuussa siitä, että kehittää itseään työssä sekä antaa ja saa palautetta työstään esimieheltä tai työkaverilta. Toimenpiteet 2016 Nykyisen Tyky -tuen vaihtoehtona on liikunta- ja kulttuuriseteli. Kunta tarjoaa vähintään neljä kuukautta Tyrnävän kunnan palveluksessa olleille työntekijöilleen Smartumin Liikunta- ja kulttuuriseteleitä yhden vihkon (10 seteliä) / vuosi. Vihkon arvo 50 euroa, josta työntekijän omavastuu on 25 euroa. Työpaikkakohtaiseen virkistykseen on edelleen käytettävissä yksi päivä vuodessa, voidaan käyttää myös kahdessa erässä. Työterveyshuollon painopiste on korvausluokka 1:ssä, erityinen huomio kiinnitetään työkyvyn ylläpitoon. Kuntoutukset, joista sovitaan työterveyshuollon kanssa, ovat palkallisia ja niihin osallistuminen edellyttää työterveyshuollon ja työnantajan sekä Kelan yhteistä näkemystä. Työsuojeluvaltuutetun työajan lisääntymisen johdosta työsuojelutehtävissä painopiste on työkyvyn tukemisessa ja työhyvinvoinnin edistämisessä yhdessä henkilöstön kanssa. Strategiset valinnat Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Toteutuminen

15 1-4 kk Hyvinvointijohtaminen Ennakoiva reagointi työkykyasioissa. Esimiesten ja luottamushenkilöiden koulutus. Kevan ja työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö Tot. Joustava ja ketterä toimintakäytäntö. Erilaisten vaihtoehtojen kartoittaminen. Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Avoimuuden ja luottamuksen kehittäminen. Lähijohtaminen työyksiköissä. Toimintamallien yhtenäistäminen Tot. Byrokratian välttäminen Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Sairauspoissaolojen hallinta Korvaavan työn mahdollistaminen. 15 pvää/työntekijä Ei tot. Toteutuminen: Henkilöstöhallinnon osalta on jatkettu esimiestapaamisia ja sitä kautta keskustelua yhteisistä käytännöistä on jatkettu. Tapaamisiin osallistuvat myös pääsopijajärjestöjen edustajat. Kunta on pilottikohteena vuoden 2016 loppuun kestävässä Dialogisen johtamisen hankkeen tulosten tuotteistamisessa, jonka rahoittaa Työsuojelurahasto. Tätä kautta järjestettiin työhyvinvointikysely huhtikuussa 2016 Tampereen työelämän tutkimuskeskuksen organisoimana. Kyselyn tuloksista järjestettiin palautetilaisuus henkilöstölle Tulokset tullaan käsittelemään työyksiköissä esimiesten johdolla syksyn 2016 aikana. Hankkeen avulla on aloitettu kehityskeskusteluprosessin kehittäminen. Kuntien eläkevakuutus (Keva) on edelleen yhteistyökumppanina ja sitä kautta on käynnistymässä oppimisverkoston kehittämistyö, johon kuntaa on pyydetty mukaan. Yhteenveto hallinto- ja kehittämisosaston talousarvion toteutumasta :

16 Euroa Menot Tulot Nettomenot Tot-% Nettomenot Tot-% Yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen , ,3 Tuki- ja sähköiset palvelut , ,1 Hallinto- ja kehittämisosasto yhteensä , ,0 Neljän kuukauden menot edustavat tasaisessa kulutuksessa 33,3 %:a koko vuoden talousarviosta. Hallinto- ja kehittämisosaston menot ja tulot vuositasolla toteutuvat epätasaisesti. Tällä hetkellä Yleishallinto- ja elinkeinojen kehittyminen tulosalue on on toteutunut maltillisemmin, tuki- ja sähköiset palvelujen menoissa on ylitystä noin euroa. Kokonaisuutena hallinto- ja kehittämisosaston menot ovat pysyneet keskimääräisessä kehityksessä. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TULOSYKSIKÖITTÄIN Kustannuspaikka/Tulosyksikkö Talousarvio Toteutuma Käyttö prosentti 1000 Vaalit Toimintakulut 0 0 Toimintakate Tilintarkastus Toimintakulut ,80 9,8 Toimintakate ,80 9, Kunnanvaltuusto Toimintakulut ,72 14,0 Toimintakate ,72 14, Kunnanhallitus Toimintatuotot ,03 Toimintakulut ,15 16,4 Toimintakate ,12 14, Kunnallisverotus Toimintatuotot Toimintakulut ,93 23,8 Toimintakate ,93 23, Yhteistoimintaosuudet Toimintatuotot Toimintakulut ,78 49,6 Toimintakate ,78 55, Seutukunta Toimintakulut 0 0 Toimintakate Elinkeinopalvelut ja kehittäminen, markkinointi

17 Toimintakulut ,58 57,5 Toimintakate ,58 57, Innovatiivisilla hankinnoilla kehittäminen Toimintatuotot Toimintakulut ,80 68,7 Toimintakate ,80 138, Tyrnävän Bio-pilottihanke Toimintakulut ,14 Toimintakate , Joukkoliikenne Toimintakulut ,59 0,4 Toimintakate ,59 0, Palotoimi Toimintakulut ,84 33,3 Toimintakate ,84 33, Eläinlääkintähuolto Toimintakulut ,51 52,3 Toimintakate ,51 52, Viranomaistoiminta Toimintakulut ,05 17,1 Toimintakate ,05 17, Maaseututoimi Toimintatuotot ,32 8,5 Toimintakulut ,80 26,0 Toimintakate ,48 77, Yhdyskuntasuunnittelu Toimintakulut ,66 16,7 Toimintakate ,66 16, Toimistopalvelut Toimintatuotot ,67 30,0 Toimintakulut ,68 28,1 Toimintakate ,01 26, It-palvelut Toimintakulut ,13 32,3 Toimintakate ,13 32, Henkilöstöhallinto Toimintatuotot ,00 5,0 Toimintakulut ,49 42,1 Toimintakate ,49 66, Talouspalvelut Toimintakulut ,37 30,5 Toimintakate ,37 30,5

18