Sisältö. Hallituksen toimintakertomus Tuloslaskelmat Taseet Rahoituslaskelmat...11

Transkriptio

1 Jyväskylän Energia Oy Tilinpäätös 2011

2 Sisältö Hallituksen toimintakertomus Tuloslaskelmat... 7 Taseet Rahoituslaskelmat...11 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetiedot Muun sähköliiketoiminnan tuloslaskelma Muun sähköliiketoiminnan tase Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus...30 Kirjanpitokirjat ja tositenumerosarjat...31 Tilintarkastuskertomus...32

3 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat tilikaudella Tilikausi oli Jyväskylän Energialle merkittävä käännekohta, koska se oli ensimmäinen tilikausi, jolloin konsernilla oli kaksi voimalaitosta koko vuoden käytössä. Tämän ansiosta öljyn käyttö lämmön tuotantoon väheni alle neljäsosaan aikaisemmasta ja puun käyttö lisääntyi merkittävästi nousten 34 prosenttiin koko polttoainevirrasta. Voimalaitosten kapasiteettia päästiin alkuvuodesta hyödyntämään hyvällä käyttöasteella, koska talvi oli kylmä ja pitkä ja se piti kaukolämmön menekin korkeana. Samaan aikaan sähkön markkinahinta oli ylhäällä, joten lauhdesähköä oli kannattavaa tehdä. Polttoaineista turvetta ei kuitenkaan ollut riittävästi saatavilla, minkä takia Rauhalahdessa poltettiin turpeen ja puun lisäksi kivihiiltä ja siitä syystä alkuvuoden kannattavuus ei ollut paras mahdollinen. Loppuvuosi 2011 oli poikkeuksellisen lämmin, minkä vuoksi kaukolämmön ja vastapainesähkön tuotantomäärät jäivät koko vuodelta edellisvuodesta 14 prosenttia. Suuri pudotus selittyy osin sillä, että edellisvuosi oli poikkeuksellisen kylmä. Lämpimien säiden lisäksi yleinen taloussuhdanne heikkeni ja näiden yhteisvaikutuksena vähenivät myös sähkön myynti ja sähkön siirto edellisvuodesta. Kaukolämpöön liitetyt rakennuskuutiot kasvoivat kolme prosenttia, joten säävaihteluista puhdistettu kaukolämpökuorma jatkoi kasvuaan. Turvetta ei saatu riittävästi lämmityskaudelle Kesän 2011 turvetuotanto jäi sateiden takia huonoksi koko maassa ja eritoten Keski-Suomessa, joten turvetta saatiin entistä vähemmän lämmityskaudelle Konsernissa on tehty ja tekeillä useita toimenpiteitä, joiden ansiosta puun osuutta saadaan merkittävästi nostettua ja turveriippuvuutta pienennettyä. Tilikauden aikana Keljonlahden voimalaitokselle aloitettiin biovastaanottoaseman ja -murskaimen rakentaminen. Rauhalahden voimalaitokselle tehtiin pienempiä investointeja, joiden avulla puun osuutta on jo saatu nostettua. Puun osuus polttoainekäytöstä nousi konsernissa ennätykselliseen 34 prosenttiin ja sen odotetaan edelleen kasvavan tulevina tilikausina. Keljonlahden voimalaitosprojekti valmistui ja sen kaikki laitteet ja rakennusprojektit on vastaanotettu. Kattilatoimittajan kanssa sovittiin puuohjelmasta, jolla tavoitellaan puun osuuden asteittaista nostamista alkaen alkuvuodesta Laitetoimittajien kanssa sovittiin myös laitoksen sähkötehon nostamisesta viidellä megawatilla. Veden tuotantoon panostuksia jatkettiin aloittamalla Janakan vedenottamon saneeraus, jolla parannetaan vedenkäsittelyn prosessia ja veden laatua. Vesiliiketoiminnan investoinneista valtaosa käytettiin uusien verkostojen rakentamiseen ja veden tuotantoon, joten vanhojen verkostojen kunto heikkenee edelleen. Veden ja jäteveden hintoja korotettiin tilikaudella merkittävästi. Pyrkimyksenä on saada investointirahat riittämään myös vanhojen verkostojen saneerauksiin, jotta saneerausvelka ei enää jatkaisi kasvuaan. Tilikauden aikana jatkettiin JE-Urakointi Oy:n liiketoiminnan myyntiä. Hanke laitettiin julkiseen kilpailutukseen ja samassa hankkeessa konserni kilpailutti osan sähkö-, kaukolämpö- ja vesiverkkojen rakentamis- ja kunnossapitourakoistaan. Hanke jatkui yli tilikauden vaihteen päättyen maaliskuussa Hankkeen tavoitteena on saavuttaa laskeva hintakehitys verkkojen rakentamiseen ja kunnossapitoon, kun liiketoiminta siirtyy urakointiin keskittyvälle yhtiölle ja samalla konsernin mahdollisuudet urakoiden kilpailuttamiseen lisääntyvät. Konserni päätti luopua Fennovoiman ydinvoimahankkeesta ja laittoi siihen liittyvät Voimaosakeyhtiö SF:n osakkeensa myyntiin. Tilikauden aikana konserni oli mukana yhteenliittymässä, jonka tavoitteena oli ostaa Vattenfallin myyntiin laittamat sähkö- ja kaukolämpöverkot Suomessa. Yhteenliittymän jättämä tarjous ei menestynyt tarjouskilpailussa. Konserniin kuuluvien yhtiöiden hallitukset jatkoivat pääasiallisesti entisissä kokoonpanoissaan. Jyväskylän Voima Oy:n ja Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jyväskylän Energia Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Kantola. Emoyhtiö Jyväskylän Energia Oy:n hallituksessa olivat seuraavat henkilöt: pj. Markku Aarnos (14), vpj. Veijo Koskinen (12), Timo Kalliola (12), Anna-Leena Sahindal (12), Heidi Nieminen (10), Rita Marttinen (12), Raimo Sopo (14), Vesa Kupari (13) ja Marja Komppa (13) sekä henkilöstön edustaja Jukka Ojalainen (14). Hallitus kokoontui tilikauden aikana 14 kertaa. Edellä henkilöiden nimien perässä mainittu luku kertoo henkilön osallistumisen määrän hallituksen kokouksiin. Hallituksen sihteerinä toimi talousjohtaja Pasi Jalonen. Konsernin johtoryhmä jatkoi pienin muutoksin. Uutena jäsenenä johtoryhmään liittyi tuotantojohtaja Tero Saarno. Tilikauden päättyessä toimitusjohtaja Tuomo Kantolan johtamaan johtoryhmään kuuluivat asiakkuusjohtaja Tapo Lehtoranta, verkkojohtaja Kari Kautto, tuotantojohtaja Tero Saarno, henkilöstöjohtaja Satu Kuusinen ja talousjohtaja Pasi Jalonen. 1

4 Johtoryhmä aloitti konsernin strategian uudistamistyön alkuvuodesta. Työn edetessä hallitukselle pidettiin tilikauden aikana strategiaseminaareja, joissa käytiin läpi konsernin tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä alkaen maailmanlaajuisten megatrendien ja muutosvoimien vaikutuksista konsernin nykytilan ja viime vuosien analysointiin. Strategiatyö jatkui loppuvuodesta henkilöstön kanssa ja vuoden 2012 aikana työ on tavoitteena saada valmiiksi ja julkistaa konsernin uusittu strategia. Tilikauden aikana jatkettiin konsernin toiminnan kehittämishanketta (TOPI). Suurimpana yksittäisenä hankkeena toteutettiin konsernin talous- ja palkkahallinnon sekä maksunvalvonnan ulkoistaminen Jyväskylän kaupungin Talouskeskus Liikelaitokselle. Muita merkittäviä hankkeita olivat konsernin liittymäprosessin (sähkö-, kaukolämpö- ja vesiliittymät) kehittämiseen liittyvä järjestelmähanke, konsernin intranetin rakentaminen ja käyttöönotto, palveluiden ostoihin liittyvät kumppanuussopimukset, esimiestoiminnan kehittämiseen liittyvät valmennus- ja koulutusohjelmat sekä organisaatiomuutokset, joihin liittyen konsernissa käytiin YT-neuvottelut alkuvuodesta JE-Urakointi Oy:ssä aloitettiin YT-neuvottelut joulukuussa Toiminnan muutoksiin liittyen tilantarpeet ovat muuttuneet ja emoyhtiö myi pääkonttorirakennuksensa lokakuussa. Korvaavat tilat löytyivät osittain Rauhalahden voimalaitokselta, jonne remontoitiin lisätilat n. 60 henkilölle ja muille entisen pääkonttorin n. 50 henkilölle vuokrattiin tilat Tourulan Kivääritehtaan yrityspuistosta. Toiminnan kehittämisen tavoitteena on edelleen jatkaa synergiaetujen etsimistä ja käytäntöön vientiä, parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä, kehittää asiakashallintaa ja -palvelua sekä selkeyttää organisaatiorakennetta ja vastuunjakoa. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Tilikauden päättymisen jälkeen JE-Urakointi Oy:n liiketoiminta myytiin Jynet Urakointi Oy:lle. Liiketoiminnan siirto tapahtui Ydinvoimayhtiö Voimaosakeyhtiö SF:n osakkeet myytiin maaliskuussa Majakka Voima Oy:lle. Rauhalahden toimitilaremontti valmistui ja n. 60 henkilöä muutti remontoituihin tiloihin helmi-maaliskuussa. Helmikuussa 2012 Jyväskylän Voima Oy:n ja Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n toimitusjohtajaksi valittiin DI Tero Saarno. 2 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Puun käytön lisääminen energiantuotannossa on keskeisimpiä lähivuosien panostusalueita. Puun käyttö konsernin energiantuotannossa on jo merkittävästi syrjäyttänyt öljyä, jota tarvitaan enää lähinnä voimalaitosten käynnistyspolttoaineena ja huippupakkasten aikaan lämpökeskuksissa. Jatkossa puun osuutta nostamalla pyritään korvaamaan myös turpeen käyttöä, koska turpeen saatavuus on osoittautunut vaihtelevaksi ja riittämättömäksi. Turve on toistaiseksi ollut hankinta- ja käyttöhinnaltaan selvästi kivihiiltä ja etenkin öljyä edullisempi lämmön tuotannossa, mutta turpeen verotus on nousemassa ja turvetuottajien investointitarpeet vesienkäsittelyyn nostavat oletettavasti myös turpeen tuotantokustannuksia. Öljyn käytön väheneminen ja lisääntynyt sähkön ja lämmön yhteistuotantokapasiteetti ovat pienentäneet energiantuotannon muuttuvia kustannuksia. Kiinteiden polttoaineiden hintojen ja käytön kustannusten odotetaan kuitenkin jatkavan nousuaan lähivuosina ja tästä syystä investoinneilla saatu muuttuvien kustannusten alenemisen hyöty vähenee. Investoinneista johtuvat kiinteät kulut (käyttökulut, poistot, korkokulut) kuitenkin pysyvät ja näin ollen kokonaiskustannusten odotetaan nousevan. Kasvavia kustannuksia ei todennäköisesti kaikilta osin saada vietyä myyntihintoihin, joten energiantuotannon katetason odotetaan heikentyvän. Energiantuotannon kannattavuuden toinen olennainen tekijä katetason lisäksi on laitosten käyttöaste. Käyttöasteeseen vaikuttaa energian kysyntä, jonka kehitys riippuu lyhyellä aikavälillä eniten sähkön markkinahinnasta ja lämpötilasta. Sähkön markkinahintaa heiluttavat mm. päästöoikeuksien markkina-

5 hinta, pohjoismaiden vesitilanne, polttoaineiden hinnat, sähkön tuonti ja vienti sekä ydinvoimaloiden käyttötilanne. Pidemmällä aikavälillä laitosten käyttöasteeseen vaikuttavat mm. kaukolämpökuorman kehittyminen ja tuotantolaitoksiin tehtävät investoinnit. Kaukolämpökuorman kehittyminen riippuu kaukolämmön hintakilpailukyvystä suhteessa muihin lämmitystekniikoihin, rakennusten energiatehokkuuden kehittymisestä ja kaupungin kasvusta. Konsernin vaikutusmahdollisuuksien piirissä näistä muuttujista ovat lähinnä kaukolämmön hintakilpailukyky ja energiantuotantoon tehtävät investoinnit, joista huolehtimalla käyttöastetta pyritään jatkuvasti parantamaan. Vuoden 2016 alusta astuu voimaan uusi IED-direktiivi, jonka johdosta voimalaitosten päästörajat tiukkenevat huomattavasti. Direktiivin kansallinen implementointi on Suomessa vielä kesken. Konsernissa tehdään selvitystä direktiivin vaikutuksesta lämpökattiloiden ja Rauhalahden voimalaitoksen mahdollisiin investointitarpeisiin. Rauhalahden pääkattila on selvityskohteista merkittävin. Sitä saataneen ilman mitään muutoksia käyttää yhteensä tuntia vuoden 2016 alusta vuoden 2023 loppuun. Kattilan lämpötehon laskemisella alle 200 MW:n kattilaa saataneen käyttää rajoituksetta vuoden 2023 alkuun. Investoimalla kattilaan siten, että se täyttää IED:n mukaiset päästöarvot, kattilan käyttöä voidaan jatkaa rajoituksetta. Vesiliiketoiminta ja konsernin kaikki verkkoliiketoiminnat ovat luonteeltaan vakaata, matalan tuottotason liiketoimintaa. Sähkö- ja kaukolämpöverkot ovat hyvässä kunnossa ja niiden tuottotaso näyttää vakaalta. Sähköverkon sallitun tuottotason määrittelee Energiamarkkinavirasto. Vesiverkkojen kuntoon sisältyy riskejä ja niiden kunnossapito ja saneeraaminen vaatii vielä mittavia investointeja vuosiksi eteenpäin. Jäteveden käsittelyn ympäristövaatimukset tiukentuvat ja sen kustannukset nousevat. Vesiliiketoimintaan sisältyvät kustannusten nousut pyritään siirtämään veden myyntihintoihin. Konserni jatkaa keskittymistä ydintoimintoihinsa eli energian- ja vedentuotantoon, siirtoverkkoihin, asiakkuuksiin ja omaisuudenhallintaan. Ydintoimintoihin panostetaan ja investoidaan ja niistä pyritään saamaan lisää synergiahyötyjä. 3 Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta Voimalaitostuhkien hyötykäytön selvittämistä jatkettiin useilla hankkeilla. Konsernissa käynnistettiin pilot-hanke voimalaitostuhkien jalostamiseksi ravinneliuokseksi. Yhteishankkeessa jätevedenpuhdistamon kanssa selvitettiin biokaasulaitoksen mädätteen ja voimalaitostuhkien jatkojalostuksella tuotettavissa olevia kierrätystuotteita, niiden käyttökohteita, käyttömahdollisuuksia sekä tuotannon ympäristö- ja kustannusarvioita. Päätökseen saatiin voimalaitostuhkien hyötykäytön selvittäminen yhteistyössä VTT:n ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Konserni osallistui tuhkien REACH-rekisteröinnin suorittaneen seostuhkakonsortion ohjausryhmätyöskentelyyn. EU:n ilmasto- ja energiapaketin sekä energiapolitiikan muutosten vaikutusten analysointia konsernin liiketoimintaan jatkettiin ja syvennettiin osana konsernin strategiaprosessia ja strategian uudistamista. Energiateollisuus ry:n mandaatilla osallistuttiin Eurelectricin uusiutuvien energialähteiden ja hajautetun tuotannon työryhmätyöskentelyyn ja eurooppalaiseen edunvalvontaan. Pyrolyysiprosessin kaupalliseen hyödyntämiseen liittyvää yhteistyötä jatkettiin yrityskonsortion kanssa laadittujen taloudellisten analyysien pohjalta sekä selvittämällä pyrolyysiöljyn käyttöönoton mahdollisuuksia lämpökattiloissa. Opinnäytetyössä tutkittiin puupolttoaineen kuivauksen vaihtoehtoja, toimintaa ja taloudellista kannattavuutta Rauhalahden voimalaitoksella. Yrityspartnerina osallistuttiin hankkeeseen, jonka tavoitteena on tutkia, saavutetaanko biomassan siirtokonttikuljetuksiin perustuvalla logistiikkajärjestelmällä merkittäviä hyötyjä verrattuna nykyisiin järjestelmiin, sekä kehittää järjestelmän toimivuutta käytännössä.

6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista liiketoiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Tilikauden aikana jatkettiin panostuksia konsernin kokonaisvaltaiseen ja suunnitelmalliseen ja erityisesti ennakoitavien riskien hallintaan osana liiketoiminnan strategista ja operatiivista johtamista. Erityisesti keskityttiin sähkö- ja päästökaupan riskienhallintaan ja näiden toimintojen prosessit, vastuunjako ja raportointi käytiin läpi ja saatujen havaintojen perusteella muutettiin raportointisuhteita ja -käytäntöjä sekä laadittiin suunnitelmat jatkokehitystä varten. Toimintokohtaisia riskikartoituksia jatkettiin ja päivitettiin. Riskienhallinta keskittyy erityisesti konsernin kriittisiin menestystekijöihin: energian hankinnan kilpailukyvyn turvaamiseen, polttoainehankinnoissa onnistumiseen, liiketoimintaprosessien tekniseen toimintavalmiuteen, kustannustehokkuuteen, osaamisen varmistamiseen sekä tehokkaaseen markkinointiin ja myyntiin. Vahinkoriskeihin on varauduttu vakuuttamalla tuotannon keskeytykset ja erilaiset onnettomuustilanteet. Konsernin merkittävimmät riskit kaukolämmön ja sähkön osalta ovat turpeen ja puun hinta ja saatavuus sekä niiden poliittinen kohtelu, polttoainelogistiikka, tuotannon ennakoimattomat keskeytykset, päästöoikeuksien hintakehitys, sähkön markkinahinnan vaihtelu sekä kaukolämmön kilpailukyky. Veden suurimmat riskit ovat vesihuoltoverkoston huono kunto, vesijohtoverkoston saastumisriski, vedenjakelun keskeytyminen sekä viemäritulvat ja ylivuodot. Korkea velkaantumisaste ja siitä aiheutuvat korkokulut muodostavat rahoitus- ja maksuvalmiusriskin sekä rajoittavat yhtiön tuloksentekomahdollisuuksia ja taseen rakenteen vahvistamista. Korkotason nousuun on varauduttu konsernin korkosuojauspolitiikan mukaisin toimenpitein. 4 Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Konsernin tilikauden tappio oli 8,9 M 4. Tulos heikkeni edelliseen tilikauteen verrattuna 5,7 M 4. Tuloksen heikentymisen syitä olivat mm. lämmin marras- ja joulukuu sekä sähkön alhainen markkinahinta loppuvuodesta 2011, turpeen huono saatavuus, ennakoimaton tuotantokatkos Rauhalahdessa kovalla pakkasjaksolla alkuvuodesta 2011, sähkön siirron tuloksen sopeuttaminen sallittuun tuottotasoon sekä konsernin taseessa olevien päästöoikeuksien arvonalennuskirjaus. Konsernin viime vuosina tekemät merkittävät investoinnit energiantuotantokapasiteettiin ovat kasvaneet poistoja, leasingkuluja ja korkokuluja, ja nämä rasittavat konsernin tulosta vuosiksi eteenpäin. Konsernin tuloslaskelmassa 2011 liiketoiminnan muissa kuluissa näkyy voimakas kasvu, joka johtuu Keljonlahden voimalaitoksen laitteistojen leasing-maksuista. Taseen loppusumma kääntyi laskuun. Konsernin kyky tehdä tulosta on vaatimaton seuraavat vuodet. Tilikauden 2011 tulos painui huonoksi, vaikka myyntihintoja korotettiin reilusti. Korotukset tehtiin kesken tilikauden, joten ne eivät ehtineet vaikuttaa alkuvuoteen, mutta ne vaikuttavat tilikauteen 2012 täysimääräisesti. Konsernin kannattavuuden odotetaan kohenevan ja tuloksen paranevan lähelle nollaa tilikaudella Kassavirran odotetaan kääntyvän positiiviseksi ja velan määrän vähentyvän. Konsernin keskittyminen ydintoimintoihinsa vapauttaa pääomia, mutta toisaalta se saattaa tuottaa uusia investointeja ydintoimintoihin. Konsernin omavaraisuusaste on huono. Huonoa on myös vieraan pääoman korkea määrä suhteessa liikevaihtoon ja kannattavuuteen.

7 Tunnusluvut liiketoiminnasta sekä taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Tunnuslukuja JE-konserni Liikevaihto t Liikevoitto t Liikevoitto % 6,4 10,5 7,7 Oman pääoman tuotto % neg neg neg Omavaraisuusaste % 3,0 4,4 5,0 Tunnuslukuja, emoyhtiö Liikevaihto t Liikevoitto t Liikevoitto % 6,2 11,0 13,0 Oman pääoman tuotto % neg 10,2 neg Omavaraisuusaste % 7,8 8,6 7,8 Konsernin tunnuslukuja: Liikevaihto liiketoiminnoittain t Lämpö Sähkö Vesi Muut Investoinnit liiketoiminnoittain t Lämpö ja sähkö Vesi Muut Muut tunnusluvut liiketoiminnasta Energian myynti, konserni Lämpö (GWh) Sähkö (GWh) Vesiliiketoiminta Veden tuotanto m Veden talousmyynti m Veden tukkumyynti m Jäteveden laskutus m

8 Henkilöstö Keskimääräiset henkilöstömäärät Konserni Emoyhtiö Palkkasummat t Konserni Emoyhtiö Koko konsernin henkilöstö ja toimitusjohtaja on palkitsemisjärjestelmän piirissä. Palkitsemisjärjestelmästä päättää kunkin yhtiön hallitus ja hallitus vahvistaa vuosittain palkitsemiseen liittyvät tavoitteet ja mittarit. Palkitsemisjärjestelmän mittarit liittyvät kannattavuuteen, tuottavuuteen ja esim. kehityshankkeissa onnistumiseen ja ne ovat erilaisia eri toiminnoille ja henkilöstöryhmille. Palkitsemisjärjestelmän perusteella konsernissa ja emoyhtiössä maksettiin tulospalkkioita tilikaudelta Konsernissa tulospalkkioiden kokonaismäärä oli ,854, josta emoyhtiön ,484. Ympäristötekijät JE-konsernin ympäristövastuut hoidetaan sertifioidun ISO ympäristöjärjestelmän mukaisesti. Ympäristöpolitiikkaamme ohjaavat hallituksen hyväksymät periaatteet: Vähennämme ja ehkäisemme toimintaamme liittyviä haitallisia ympäristövaikutuksia 6 Edistämme järkevää energia- ja vesivarojen käyttöä Energian hankintamme perustuu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ensisijaisesti seudullisiin, uusiutuviin polttoaineisiin sekä lämmön ja sähkön yhteistuotantoon. JE-konserniin kuuluvilla yhtiöillä on kaikki energia- ja vesiliiketoimintaan liittyvät ympäristöluvat. Sertifioidun järjestelmämme mukaan noudatamme kaikkia voimassaolevia ympäristölainsäädännön ja viranomaismääräysten vaatimuksia. Toimintavuoden aikana ei tapahtunut merkittäviä poikkeamia ympäristöpolitiikan linjauksista. Konserni julkaisee erillisen yhteiskuntavastuuraportin. Osakeyhtiötä koskevat toimintakertomustiedot Yhtiön osakkeet Yhtiössä on 30 osaketta, joilla kaikilla on sama äänioikeus ja sama oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Hallituksen esitys voittovarojen jakamiseksi Hallitus esittää yhtiökokoukselle, ettei osinkoa jaeta ja tilikauden tappio ,184 siirretään edellisien kausien voitto-/tappiovarojen tilille.

9 TULOSLASKELMAT Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liite LIIKEVAIHTO , , , ,44 Muut liiketoiminnan tuotot , , , ,33 Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana , , , ,71 Varastojen lisäys (-), vähennys (+) , , , ,30 Ulkopuoliset palvelut , , , ,05 Materiaalit ja palvelut yhteensä , , , ,46 Henkilöstökulut 3 Palkat ja palkkiot , , , ,43 Henkilösivukulut , , , ,07 Henkilöstökulut yhteensä , , , ,50 7 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,90 Arvonalentumiset ,99 Liiketoiminnan muut kulut , , , ,76 LIIKEVOITTO , , , ,15 Rahoitustuotot- ja -kulut 6 Korko- ja rahoitustuotot , , , ,77 Korko- ja rahoituskulut , , , ,81 Rahoitustuotot- ja -kulut yhteensä , , , ,04 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , , , ,11 Satunnaiset erät 0,00 0, , ,00 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA , , , ,11 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) , ,16 Tuloverot -77, ,93 0,00 0,00 Laskennallisen verovelan muutos , ,79 0,00 0,00 Vähemmistöosuudet 0, ,70 0,00 0,00 TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO , , , ,95

10 TASEET Vastaavaa 1/2 Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liite PYSYVÄT VASTAAVAT 8 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , , , ,93 Liikearvo , , , ,09 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,43 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , , , ,45 8 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , , , ,02 Rakennukset ja rakennelmat , , , ,77 Verkostot , , , ,82 Koneet ja laitteet , , , ,61 Koneet ja kalusto , , , ,75 Muut aineelliset hyödykkeet , , , ,64 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,35 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , , , ,96 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä , ,48 Osuudet omistusyhteysyrityksissä , , , ,40 Muut osakkeet ja osuudet , , , ,36 Muut saamiset 0, ,00 0,00 0,00 Sijoitukset yhteensä , , , ,24 Pysyvät vastaavat yhteensä , , , ,65 VAIHTUVAT VASTAAVAT 9 Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , , , ,26 Keskeneräiset tuotteet , ,62 0,00 0,00 Vaihto-omaisuus yhteensä , , , ,26

11 TASEET Vastaavaa 2/2 Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liite Saamiset Pitkäaikaiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 0,00 0, , ,15 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä , , , ,80 Saamiset muilta , , , ,68 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä , , , ,63 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , , , ,09 Saamiset saman konsernin yrityksiltä , , , ,74 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä , , , ,74 Muut saamiset , , , ,29 Siirtosaamiset , , , ,26 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , , , ,12 9 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,97 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , , , ,98 VASTAAVAA YHTEENSÄ , , , ,63

12 TASEET Vastattavaa Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liite OMA PÄÄOMA 10 Osakepääoma , , , ,79 Ylikurssirahasto , , , ,18 Edellisten tilikausien voitto/tappio , , , ,82 Tilikauden voitto/tappio , , , ,95 Oma pääoma yhteensä , , , ,74 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,00 10 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 0,00 0, , ,99 VIERAS PÄÄOMA 11 Liittymismaksut , , , ,91 Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat , , , ,47 Heikomman etuoikeuden omaava laina , , , ,88 Lainat rahoituslaitoksilta , , , ,00 Laskennallinen verovelka , ,95 0,00 0,00 Muut velat , ,60 0,00 0,00 Pitkäaikainen vieraspääoma yhteensä , , , ,35 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta , , , ,00 Ostovelat , , , ,62 Velat saman konsernin yrityksille , , , ,42 Velat omistusyhteysyrityksille 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut velat , , , ,92 Siirtovelat , , , ,68 Lyhytaikainen vieraspääoma yhteensä , , , ,64 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , , ,63

13 RAHOITUSLASKEMAT Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liiketoiminnan rahavirta Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä , , , ,11 Oikaisut: Oikaisu liikevoittoon , ,18 0, ,18 Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,90 Rahoitustuotot ja -kulut , , , ,04 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta , , , ,23 Käyttöpääoman muutos Lyhytaik. liikesaamisten lisäys(-)/vähennys(+) , , , ,66 Vaihto-omaisuuden lisäys(-)/vähennys(+) , , , ,73 Lyhytaik. korottomien velkojen lisäys(+)/väh. (-) , , , ,77 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja , , , ,93 Maksetut korot ja maksut liiketoim. rahoituskuluista , , , ,81 Saadut korot liiketoiminnasta , , , ,45 Maksetut välittömät verot 0, ,93 0,00 0,00 Rahavirta ennen satunnaisia eriä , , , ,57 Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta Liiketoiminnan rahavirta (A) , , , ,57 11 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , , , ,54 Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin 0,00 0,00 0,00 0,00 Aineellisten ja aineettomien hyöd. luovutustulot , , , ,84 Luovutustulot muista sijoituksista 3 000,00 0,00 0,00 0,00 Myönnetyt lainat 0,00 0,00 0, ,00 Lainasaamisten takaisinmaksut 5 441, , , ,30 Investoinneista saadut korot 0,00 0, , ,32 Investointien rahavirta (B) , , , ,08 Rahoituksen rahavirta Maksullinen oman pääoman lisäys Pitkäaikaisten lainojen nosto ,47 0, ,47 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lyhennys , , , ,31 Maksetut ja saadut konserniavustukset 0,00 0, , ,00 Liittymismaksujen lisäys 1 347, ,56 798, ,88 Lyhytaikaisten lainojen nosto 0, ,00 0,00 0,00 Lyhytaikaisten lainojen lyhennys , , , ,00 Rahoituksen rahavirta (C) , , , ,43 Rahavarojen muutos lisäys(+)vähennys(-) , , , ,94 Rahavarat , , , ,29 Rahavarat , , , ,35 Rahavarat sisältävät konsernitilin varat, jotka taseessa sisältyvät saamisiin saman konsernin yrityksiltä.

14 LIITETIEDOT 1/14 Jyväskylän Energia Oy Jyväskylän Energia Oy on Jyväskylän kaupungin tytäryhtiö (100 %). Emoyhteisön tilinpäätös on saatavissa osoitteesta Jyväskylän kaupunki Talouskeskus Liikelaitos, Heikinkatu 3, JYVÄSKYLÄ. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Jyväskylän Energia Oy sekä tytäryhtiöt (100 %) JE-Urakointi Oy, JE-Siirto Oy ja Jyväskylän Energiantuotanto Oy sekä Jyväskylän Voima Oy (68,7%) Vähemmistöosuudet on erotettu omasta pääomasta ja tuloksesta sekä esitetty omana eränään. Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n osakkeiden ostosta v syntyneestä konserniliikearvosta kohdistettiin päästöoikeuksiin ,58 euroa ja liikearvoon ,10 euroa. Päästöoikeuksia poistetaan käytön mukaan. Vuonna 2011 päästöoikeuksista kirjattiin käytön mukaan poistoa ,49 euroa sekä arvonalennusta ,00 euroa, joka on kirjattu vuoden 2012 arvioitua käyttöä vastaavan markkinahinnan ylittävän kirjanpitoarvon osalta. Konserniliikearvon poistoaika on 12 vuotta. Vuotuinen poisto on ,06 euroa. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja sisäiset katteet on eliminoitu. Konsernitilinpäätöksessä poistoerot on jaettu omassa pääomassa esitettäväksi eräksi ja laskennalliseksi verovelaksi. 12 Osakkuusyritykset ovat merkitty hankintamenon mukaisina taseeseen. Edellisen tilikauden vertailukelpoisuus Konsernissa vertailukelpoisuuteen vaikuttaa Keljonlahden voimalaitoksen ensimmäinen täysi tuotantovuosi 2011.Tuotantokäyttö aloitettiin Muut pitkävaikutteiset menot sisältävät Keljonlahden voimalaitosprojektin yleiskuluja siltä osin, kun ne kohdistuvat leasingomaisuuteen (hankintameno ,68 euroa) sekä leasingsopimuksesta kertyneitä ennakkokorkoja ,79. Käyttöomaisuus ja poistot Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella.

15 Liitetiedot 2/14 Poistoajat Vuotta Aineettomat oikeudet 10 Aineettomiin oikeuksiin sisältyvät päästöoikeudet käytön mukaan Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot leasingomaisuuteen kohdistuvat menot 15 leasingsopimuksen ennakkokorot 10 muut pitkävaikutteiset menot 5 Rakennukset ja rakennelmat Aluerakennelmat 40 Tuotannon ja jakelun laitteet Verkostot 25 Höyryputki 6 Siirrettävät lämpökeskukset 10 Mittauslaitteet 5-10 Kaukokäyttölaitteet 5 Koneet ja kalusto 25 % menojäännöspoisto 13 Vesiliiketoiminnan hankinnasta syntynyt liikearvo poistetaan 10 vuodessa, koska liikearvon tuloa tuottavan ajan katsotaan olevan vähintään 10 vuotta. Jyväskylän Energiantuotannon hankinnasta syntynyt konserniliikearvo poistetaan 12 vuoden aikana. Rauhalahden voimalaitoksen poistoaikaa on jatkettu vuoteen 2020 asti voimalaitoksen arvioidun taloudellisen käyttöajan perusteella ja näin ollen myös konserniliikearvon tuloa tuottava vaikutus on 12 vuotta. Vaihto-omaisuus Polttoöljyvarastot on arvostettu FIFO-periaatteen mukaan Puupolttoainevarasto hankintahinnalla Aine- ja tarvikevarastot muuttuvalla keskihinnalla Keskeneräiset tilaustyöt hankintahintaisina

16 Liitetiedot 3/14 Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN Sähkön myynti , , , ,88 Sähkön siirto , ,22 0,00 0,00 Lämmön ja höyryn myynti , , , ,00 Veden myynti , , , ,60 Polttoainemyynti , , , ,63 Liittymismaksut , , , ,31 Tilauspalvelujen myynti , , , ,75 Muut myyntiin liittyvät tulot , , , ,27 Liikevaihto yhteensä , , , ,44 LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN Suomi , , , , LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Vuokratulot , , , ,77 Käyttöomaisuuden myyntivoitot , , , ,16 Taloushallinnon palveluiden myynti 0,00 0, , ,25 Päästöoikeuksien myynti 0, , , ,00 Vakuutuskorvaus 0, ,43 0, ,43 Muut tulot , , , ,72 Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä , , , ,33 3 HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot , , , ,43 Henkilösivukulut Eläkekulut , , , ,78 Lakisääteiset henkilösivukulut , , , ,29 Henkilöstökulut tuloslaskelmassa , , , ,50 Aktivoidut palkat ja palkkiot , ,51 0,00 0,00 Aktivoidut henkilösivukulut , ,66 0,00 0,00 Henkilöstökulut yhteensä , , , ,50 Toimitusjohtajien ja hallitusten palkat ja palkkiot , , , ,78 Henkilöstön lukumäärä Työntekijät keskimäärin Toimihenkilöt keskimäärin Henkilöstö keskimäärin

17 Liitetiedot 4/14 Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT Liikearvo , , , ,01 Päästöoikeudet , ,72 0,00 0,00 Muut aineettomat oikeudet , , , ,46 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,49 Rakennukset ja rakennelmat , , , ,28 Koneet ja laitteet , , , ,99 Verkostot , , , ,21 Koneet ja kalusto , , , ,46 Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä , , , ,90 Lisäpoisto, arvonalentumista ,99 0,00 0,00 0, MUUT LIIKETOIMINNAN KULUT Vapaaehtoiset henkilöstökulut , , , ,28 Vuokrat , , , ,77 Toimitilakulut , , , ,01 Hallintokulut , , , , , , , ,76 6 Tilintarkastajan palkkio Tilintarkastuspalkkiot , , , ,53 Muut palkkiot , , , , , , , ,10 Osinkotulot 0, ,00 0, ,00 Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista Muilta , , , ,18 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 0,00 0, , ,66 Emoyhteisöltä , , , ,44 Muilta , , , ,49 Korko- ja muut rahoitustuotot yhteensä , , , ,77 Korkokulut ja muut rahoituskulut Emoyhteisölle , , , ,32 Muille , , , ,49 Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä , , , ,81 Satunnaiset erät Konserniavustus 0,00 0, , ,00 Fuusiovoitto 0,00 0,00 0,00 0,00

18 Liitetiedot 5/14 Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Poistoeron muutos Rakennuksista 0,00 0, , ,25 Verkot 0,00 0, , ,80 Koneet ja kalusto 0,00 0, , ,11 Poistoeron muutos yhteensä 0,00 0, , ,16 VÄLITTÖMÄT VEROT Tuloverot satunnaisista eristä , ,50 Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 77, , , ,50 Laskennallisen verovelan muutos , ,65 0,00 0,00 Välittömät verot yhteensä , ,72 0,00 0, PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Hankintameno , , , ,43 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,21 Vähennykset tilikauden aikana ,60 Hankintamenot , , , ,64 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot , , , ,23 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , , , ,96 Arvonalennus ,00 Kirjanpitoarvo , , , ,45 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , , , ,45 Aineettomiin oikeuksiin sisältyy konsernissa päästöoikeusvarallisuutta ,68 euroa. Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Hankintameno , , , ,91 Lisäykset tilikauden aikana 2 166, , , ,11 Kirjanpitoarvo , , , ,02 Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno , , , ,04 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,89 Vähennykset tilikauden aikana ,06 0, ,06 0,00 Hankintamenot , , , ,93 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot , , , ,88 Tilikauden suunntelman mukaiset poistot , , , ,28 Kirjanpitoarvo , , , ,77

19 Liitetiedot 6/14 Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Koneet ja laitteet Hankintameno , , , ,03 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,97 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintamenot , , , ,00 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot , , , ,40 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , , , ,99 Kirjanpitoarvo , , , ,61 Verkostot Hankintameno , , , ,01 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,39 Hankintamenot , , , ,40 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot , , , ,37 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , , , ,21 Kirjanpitoarvo , , , ,82 17 Koneet ja kalusto Hankintameno , , , ,48 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,54 Vähennykset ja siirrot tilikauden aikana , , , ,18 Hankintamenot , , , ,84 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot , , , ,63 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , , , ,46 Lisäpoisto 3 021,99 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , ,75 Muut aineelliset hyödykkeet Hankintamenot , , , ,64 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintamenot , , , ,64 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , ,64 Ennakkomaksut ja keskeneräiset työt Hankintameno , , , ,72 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,66 Vähennykset tilikauden aikana , , , ,03 Kirjanpitoarvo , , , ,35 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , , , ,96

20 Liitetiedot 7/14 Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö SIJOITUKSET Osuudet saman konsernin yrityksissä Hankintameno ,00 0, , ,48 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo ,00 0, , ,48 Osuudet omistusyhteysyrityksissä Hankintameno , , , ,40 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , ,40 Muut osakkkeet ja osuudet Hankintameno , , , ,40 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,79 Vähennykset kauden aikana 0, ,83 0, ,83 Hankintameno , , , ,36 18 Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset , ,00 0,00 0,00 Lisäykset tilikauden aikana 3 000,00 0,00 0,00 0,00 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 0, ,00 0,00 0,00 Sijoitukset yhteensä , , , ,24 Pysyvät vastaavat yhteensä , , , ,65 OSAKKEET MUISSA YHTIÖISSÄ Osakkeiden lkm Omistusosuus Nimellisarvo Kirjanpitoarvo Konserniyritykset JE-Urakointi Oy ,00% , ,85 JE-Siirto Oy ,00% , ,07 Jyväskylän Energiantuotanto Oy ,00% ,56 Jyväskylän Voima Oy ,70% , ,48 Osakkuusyritykset KS Energiavälitys Oy 46 44,66% 9 250, ,40 C-Ella Oy ,30% , , ,40 Muut osakkeet Energiameklarit Oy 38 3,80% , ,85 Jyväskylän Kongressikeskus Oy ,63% 1 681, ,85 Suomen Hyötytuuli Oy ,50% ,38 JyväsSeed Fund Oy 20 1,67% , ,00 Kiint. Oy Kuusamon Lampitropiikki ,28 Voimaosakeyhtiö SF 20 1,25% 6 250, , , ,24