Elektroninen taululaite xcursor ET Tekniset tiedot ja käyttoonottoohjeet.

Transkriptio

1 Elektroninen taululaite xcursor ET-2000 Tekniset tiedot ja käyttoonottoohjeet. ei kävelya tauluille väliton palaute laukauksen jälkeen, kuulet osuman ääneen ja näet osuman PC päätteeltä reaaliaikainen tulospalvelu myös katsojilee väri TV kuvaruutuun helppo asennus, ei kaapelien asennusta, radiolinkki jopa 600 m asti (ukkoskestävyys hyvä) sopii niin seisovan kun liikuvan tauluun windows pohjainen, helppokäytoinen ohjelmisto, kuvaruutun pidä olla 1366x768 pix, myös muut sopivat ohjelmistot käyttajan tarpeisiin alhaiset huoltokustannukset niin kivääri kun pienoiskivääri ammumtaan 1. Pakettiin kuulu: Kuva 1. xcursor ET-2000 elektronikalaitteet tietokone ohjelnistoineen (kuva 1 nr 1) on windows pohjainen lappari, mihin on valmiiksi asettettu ohjelmisto tai ohjelmistot. tietokoneen radiomodemi USB kaapelilla (kuva 1 nr 2), radioyhteys tauluun 600m asti taulun elektronikayksikko-radiomodemi (kuva 1 nr 3) akku (kuva 1 nr 4) on 1300 mah 12V akku, riita noin 20 tunniksi taulun elektronikayksikko -radiomodemi virtalähteeksi akkulaturi (kuva 1 nr 5)

2 taulu mikrofooniyksikölla (kuva 2), villikarun taulu on 1110x900x70mm (ulkomitat, leveys korkeus ja paksuus), paino 18 kg. Alue missa osuma näky on 970x530mm (leveys ja korkeus), hirvitaulu on 1110x1400x70mm, (ulkomitat, leveys korkeus ja paksuus), paino 25 kg. Alue missa osuma näky on 970x1030mm (leveys ja korkeus). Taululaatikon eteen kiinitetaan varsinainen hirvitaulu 2138x1430mm Kuva 2. Taululaatiko Villikarju 2. Käytoonotto ohjeet: kytke taulun elektronikayksikko-radiomodemi (kuva 1 nr 3) taulun mikrofooniyksikoon (kiinita pistoke myös ruuveilla, että taulun liikuessa pistoke ei lähtesi irti) kytke virta päälle (kytke akku elektronikayksikko-radiomodemiin). Nyt rupea LED valo vilkkumaan, se tarkoita sitä että elektronikayksikko-radiomodemi on valmeustilassa kytke tietokoneen radiomodemi USB kaapelilla (kuva 1 nr 2) tietokoneseen klikka ohjelmiston.exe file päälla, nyt avautu ohjelmiston avausikkuna (kuva 3) COM portin numero pidä olla näkyvissa (kuva 3 nr 6) klikka Connect (kuva 3 nr 7) klikka Radiouhdeyden tarkistus (kuva 3 nr 8) hetken päästä tulee näkyviin Radioyhteys kunnossa (kuva 3 nr 9) taulun alareunassa on 3 mikrofonia, kahden lähimman mikrofonin välinen etäisyys on näkyvissa (kuva 3 nr 10), ylensä se on 450 mm, mutta kun käytetään erimittaista mikrofooniyksikköa, sitten täta arvoa pidä vastavasti muutta seurava numero on taulun keskipisteen etäisyys mikrofooneista (kuva 3 nr 11). Se numero tarkoitta sitä, että kuinka korkealla taulun keskipiste, tietokoneen tietäkseni, keskimmäisesta mikrofoonista on. Kun mikrofoonit on taulun alareunasta noin 150 mm korkeudella, sitten voi suurin piirtein laskea näin: taulun keskipisteen etäisyys mikrofooneista = taulun keskipisteen etäisyys taulun alareunasta 150 mm. Kuitenkin on hyvää tehdä muutama koelaukaus, jos tietokonee näyttää ylemmas kun osumaa todellisuudessa on, sitteen tulee tätä arvoa vastavasti suurentaa ja päinvastoin, kun tietokonee näyttää alemmas sitten tulee tätä arvoa vasravasti vähentää. Vertamalla tietokoneen antama Y-koortinaatia (kuva 3 nr 12) todelliseen laukauksen Y-koortinaaatiin, mitka pidää mitatta taulussa. Oikea ääninopeus laskelmissa on tärkea oikean osumapisteen saamiseen, koko taulun aluella. Ääninopeus ilmassa riippu eniten ilman lämpotilasta ja myös muista vaikutajista, mista tärkein on ilman kosteus. Lämpotilaan aiheuttama ääninopeuten muutos otetaan huomioon automaatisesti (taulussa on lämpotilan antura), mutta ilman kosteudesta (ja muista vaikutajista) aiheuttuva ääninopeuten muutos pidä tehdä käsiin jos tarkuuta ei muuten riita.

3 Ääninopeuten korjaus (kuva 3 nr 13) mahdollista laskettuun ääninopeuten arvon muutamiseen käsiin. Lue tarkemmin luku 3. Oikean ääninopeuten korjausarvon tarkoitus ja määritely. Nappuloilla (kuva 3 nr 14) saa muutta osumapisteen väritäplän väria, samalla myös pistetaulut (Kuva 4 nr 17, 18, 19) nollataan. Nyt voi ruveta ampumaan, hirviikkunaan saa näkyviin klikkamalla (kuva 3 nr 15), mutta se ilmestyy muutenkin ensimmäisen laukauksen jälkeen. Kuva 3. Avausikkuna laukauksen jälkeen tulee tietokoneen kuvaruutulle osumapiste näkyviin (kuva 4 nr 16), samanaikasesti kuulu tietokoneen kaijutimeista pisteet. Ylhalla oikealla näkyy sarjassa tehtyjen laukauksien määra ja pisteet yhteensa (kuva 4 nr 17) sen alla näkyy sarjassa tehtyt pisteet erikseen, vasemmmalta oikealle (kuva 4 nr 18). iso numero (kuva 4 nr 19) näytta viimeisen laukauksen pisteet. Jos ammutaan taulusta ohi sitten pidä lisata sarjaan nolla, sen saaa tehdä nappulalla (kuva 4 nr 20), laukauksia (kuva 4 nr 17) tulee yksi lisaa ja ikkunassa, missa näkyy pisteet erikseen (kuva 4 nr 18) lisataan N kirjain, pisteita ei lisata. Klikkamalla nappulalla (kuva 4 nr 21) koko tauluu puhdistetaan, pisteet nollataan.

4 Kuva 4. xcursor ET-2000 Hirven ikkuna 3. Oikean ääninopeuten korjausarvon (Kuva 3 nr 13) tarkoitus ja määritely: Akustisen taulujärjestelmassa (niin, kun xcursor ET-2000 on) käytetan laskelmissa ilman ääninopeutta. Ääninopeuten (taulun sisalla olevan ilman ääninopeuten) laskeminen tarkasti on haastava, koska ilman ääninopeuteen on useita vaikutajia (ilman lämpo, -kosteus ja -paine). Lämpomittari kylla seuraa jatkuvasti ilman lämpotila taulun sisalla, mutta virhetta aiheutta se, että lämpomittari sijaitse taulun alareunassa, mutta kun lämmin ilma nouse ylos, se keräntyy taulun ylaosan ja sen todellista lämpotila on vaikea arvioida (jatkuvasti ampuessa täma tilanne kylla paranee, mutta kun taukoa pidetään niin ongelma voi toistua). Kosteaassa ilmassa ääninopeus on suurempi kun kuivassa ilmassa. Molemmat edella mainitut aiheuttajat vaikuttavat samasuuntaisesti, eli laskettu ääninopeus ylensaa on pienempi midä todellisuus. Jos todellinen ääninopeus poikkea laskelmissa käytetysta ääninopeudesta sitten on tuloksena se, että ei saada osumapisteen tarkuutta koko taulun aluella, eli toisin sanoen jos taulun keskella (esimerkiksi) osumapisteet on oikeat (vasta todellisuuta) on reunaalueilla virheita (eli osumpisteet poikkea todellisuudesta). Helpoin tapaa saada selville, pidäkö ääninopeutta korjata, on ampua Y-akselille muutama laukaus, elikka taulun ylaosan yksi, keskelle yksi ja alaosan yksi. Otetaan esimerkiksi sellainen tilanne, että taulun ylaosassa tietokonen näyttama Y on todellisen Y n (pida mitata taululla) ylapuolella, keskella se on oikea ja alaosassa tietokonen näyttama Y on pikkusen (pienempi virhe, kun ylaosassa) todellisen Y n alapuolella (Kuva 5 punainen ovaali). Se tarkoita sitä, että laskettu ääninopeus on todellista pienempi, elikka korjausarvo (Kuva 3 nr 13) pidä lisata. Jos tilanne on päinvastoinen pidä korjausarvoa vähentaa. Lisamalla ääninopeuten korjausarvoa, laitamalla uuden numeroon ikkunaan Ääninopeuten korjaus (Kuva 3 nr 13), tilanne muuttu. Oikea korjausarvo pidä löytä testamalla (todennäkoisesti se ei ole 10 suurempi, eli ääninopeutta korjataan eniten 3 %). Päinvastaisessa tilanteessa voi korjausarvo olla myös negatiivinen. Jos kymmenesosia käytetaan, pidä kirjoitta esimerkiksi 3.5 ei 3,5. Jos nyt oikea korjausarvo on löydetty, eli virhe pystysuorassa (ΔY) on taulun ylareunassa keskella ja alareunassa sama (Kuva 5 vihrea ympyra), elikka punainen ovaali liiku alas, niin että ylapoulella enemmän kun alapuolella ja muodustu ympyra (vihrea ympyra).

5 Kuva 5. Ääninopeuten korjausarvon määritely Sen jälkeen pidä viela tehdä yksi korjaus, eli pidä vähentaa Taulun keskipisteen etäisyyta mikrofooneista (Kuva 3 nr 11), muuten tietokone näytta alemmas kun on todelliset osumapisteet. Se teke sen että vihrea ympyra liiku ylos (Kuva 5 nr 22) ja todelliset osumapisteet (Kuva 5 sininen ympyra) ja tietokonen osumapisteet (Kuva 5 vihrea ympyra) ovat samalla kohdalla. Suurin piirtein voi sanoa, että Villikarjun taululla jos korjausarvoa (Kuva 3 nr 13) lisataan esimerkiksi 5m/s, sitteen taulun keskipisteen etäisyytta mikrofoneista tule vähentaa 10mm, eli tupla arvo. Yhteystiedot: Seppo Kastepohja, seppo.kastepohja@seppotoute.fi Esa Rouvila, esa.rouvila@hotmail.com Jaan Abram, jaan.abram@gmail.com