EU:n maatalous hintatilastojen käsikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU:n maatalous hintatilastojen käsikirja"

Transkriptio

1 EU:n maatalous hintatilastojen käsikirja Versio 1.0 Helmikuu 2002

2

3 Maataloushintatilastojen käsikirja Sisällysluettelo ESIPUHE 1 1. JOHDANTO 3 a) Käsikirjan tavoitteet ja rakenne 3 b) Jäsenvaltioiden kanssa tehtävä yhteistyö 4 c) Tietojen käsittely 5 d) Maataloushintoja koskevien tilastotietojen jakelu 5 2. EU:N MAATALOUSHINTAINDEKSIT Yleistä 6 a) Indeksien kehitysvaiheet 6 b) Tavoitteet ja merkitys Kattavuus Indeksien rakenne Painojen määrittäminen 10 a) Yleistä 10 b) Tuotoshintaindeksi 10 c) Panoshintaindeksi 11 d) Eläinten hintaindeksien painotusmenetelmä Erityyppiset indeksit ja niiden laskentamenetelmät 13 a) Perusmenetelmä 13 b) Tuoreiden hedelmien ja kasvisten hintaindeksi sekä perunan hintaindeksi Perusjakso Hintojen määrittely 20 a) Edustavien tuotteiden valinta ja hinnanmuodostukseen liittyvät kysymykset 20 b) Markkinointiketjun vaihe 21 c) Verojen, veronluonteisten maksujen ja tukipalkkioiden käsittely Nimelliset ja deflatoidut indeksit EU:n maataloushintaindeksien estimaatit Analyysi: vaihtosuhde ABSOLUUTTISIA MAATALOUSHINTOJA KOSKEVAT TILASTOT Yleistä 30 a) Absoluuttisia maataloushintoja koskevien tilastojen kehitys 30 b) Absoluuttisia maataloushintoja koskevien tilastojen tavoitteet 30 i

4 Maataloushintatilastojen käsikirja 3.2 Hinnan määrittely 31 a) Tuotteiden ja tuotantovälineiden vertailukelpoisuus 31 b) Markkinointiketjun vaihe ja kauppaehdot 31 c) Tukipalkkioiden, verojen ja veronluonteisten maksujen käsittelyä koskevat säännöt Tuotteiden valinta 32 a) Tuotteiden valintaperusteet 32 b) Tuote- ja maakohtaiset taulukot Valittujen tuotteiden tavoitemääritelmät 34 a) Yleistä tavoitemääritelmistä 34 b) Tavoitemääritelmien uusi järjestelmä Valittujen tuotteiden empiiriset määritelmät 35 a) Yleistä empiirisistä määritelmistä 35 b) Luettelon tarkistettu rakenne 35 c) Empiiristen määritelmien julkaiseminen 38 LIITTEET 39 LIITE 1 Bibliografia, maataloushintatilastoja koskevat Eurostatin ja jäsenvaltioiden julkaisut 41 LIITE 2 EU:n maataloushintaindeksien ( = 100) rakenne Panos ja tuotos 51 LIITE 3 EU:n maataloushintaindeksien ( = 100) koostumus tuotteittain (tuotosindeksi) ja tuotantovälineittäin (panosindeksi) sekä lyhyt kuvaus hintasarjoista 59 LIITE 4 EU:n maataloushintaindeksien ( = 100) (panos ja tuotos) painotusjärjestelmä 215 LIITE 5 Maataloustuotteiden EU:n tuottajahintaindeksin ( = 100) painotusjärjestelmän perustana olevat arvot 229 LIITE 6 Perusnimiketason indeksien laskenta 233 LIITE 7 Esimerkki: kuukausikohtaisten EU:n maataloushintaindeksien laskeminen tuoreille hedelmille ja vihanneksille 237 LIITE 8 Tuoreiden hedelmien ja vihannesten kuukausikohtaisten tuottajahintaindeksien ( = 100) arvopainot 255 LIITE 9 EU:n maataloushintaindeksien ( = 100) painojen ja perusjakson hintojen laskennassa käytetty perusjakso 261 LIITE 10 Absoluuttisia maataloushintoja koskevien sarjojen saatavuus 265 LIITE 11 Absoluuttisten maataloushintojen sarjojen tavoitemääritelmät 277 LIITE 12 Verot, veroluonteiset maksut ja tukipalkkiot, Maatalouden taloustilien laadinnan käsikirja ii

5 Maataloushintatilastojen käsikirja Eurostat haluaa erityisesti kiittää maataloushintoja käsittelevää erityisryhmää sen työpanoksesta ja huomioista. Eurostat kiittää myös maataloushintatilastoja käsittelevää työryhmää sekä jäsenvaltioissa toimivia laitoksia niiden suorittamasta perusteellisesta tarkistus- ja päivitystyöstä, jota tarvittiin käsikirjoituksen laadinnassa. Eurostat jatkaa työtään EU:n maataloushintatilastojen parantamiseksi ja ottaa mielellään vastaan ehdotuksia ja kommentteja. iii

6

7 Maataloushintatilastojen käsikirja Esipuhe Tämä käsikirja sisältää EU:n maataloushintatilastojen kahteen tärkeimpään osa-alueeseen liittyvät menetelmät. Nämä osa-alueet ovat EU:n maataloushintaindeksit ja absoluuttisia maataloushintoja koskevat tilastot. Kansantalouden tilinpidon 1 tarkistuksen seurauksena toteutettu maatalouden tilinpitomenetelmien 2 tarkistus oli tätä käsikirjaa laadittaessa saatu päätökseen. EU:n maataloushintatilastojen menetelmiä on mukautettu paremmin uutta tilinpitojärjestelmää vastaaviksi ottamalla EU:n maataloushintaindeksien perusvuodeksi vuosi ( = 100). 1 2 EUROSTAT: Maa- ja metsätalouden taloustilien laadinnan käsikirja 1997 (Rev. 1.1), Teema 5 Sarja E, Luxemburg, Eurostat: Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä. EKT, Luxemburg,

8

9 Maataloushintatilastojen käsikirja 1. Johdanto a) Käsikirjan tavoitteet ja rakenne Käsikirjan tavoitteet 1.01 Tähän käsikirjaan on koottu EU:n maataloushintatilastojen laadinnassa käytettävät menetelmät. Eurostat on jo aikaisemmin julkaissut Euroopan unionin maataloushintaindekseihin sovellettavia menetelmiä koskevan käsikirjan vuonna Myös julkaisu "Catalogue of characteristics of agricultural price series stored in CRONOS" 1 sisältää joitakin menetelmähuomautuksia, jotka liittyvät absoluuttisia maataloushintoja koskeviin tilastoihin, mutta näistä menetelmistä ei ole laadittu erillistä käsikirjaa Käsikirjan julkaisemisen jälkeen Euroopan yhteisöön on liittynyt uusia jäsenvaltioita: Espanja ja Portugali (molemmat vuonna 1986) sekä Itävalta, Suomi ja Ruotsi, joista tuli yhteisön jäseniä vuonna. Eurostat katsoi tämän vuoksi, että maataloushintatilastojen menetelmäperustasta oli tarpeen laatia kattava selvitys, jotta sekä vanhoille että uusille jäsenvaltioille voitaisiin tarjota ajan tasalla oleva opas ja hakuteos Eurostatin kanssa tehtävää yhteistyötä varten. Näiden julkaisujen käyttäjät saavat samalla parempaa tietoa Eurostatin julkaisemista tilastoista. Käsikirjalla voidaan lisäksi auttaa Keski- ja Itä-Euroopan maita (KIE-maita) maataloushintatilastoja koskevissa liittymisvalmisteluissa. Maataloushintatilastojen tavoitteet 1.03 Maatalous on Euroopan unionissa toimiala, jolla on jo pitkään noudatettu yhteistä politiikkaa. Tuotteiden ja tuotantovälineiden hintoja koskevat tiedot ovat välttämättömiä, jotta EU:n maatalouspolitiikassa voitaisiin asettaa erillistavoitteita, toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sekä seurata politiikan vaikutuksia. Tämän vuoksi tarvitaan tietoja jäsenvaltioiden välisistä hintaeroista sekä hintojen ajallisesta kehityksestä. Hintavaihtelun mittaamisessa ja hintakehityksen kartoittamisessa käytetään seuraavia kahta perusmittaria: maatalouden absoluuttisia hintoja ja maataloushintaindeksejä Absoluuttisia maataloushintoja käytetään pääasiassa vertailtaessa eri jäsenvaltioiden hintatasoja sekä tutkittaessa jakelukanavia. Maataloushintaindeksejä sen sijaan käytetään lähinnä analysoitaessa maatalouden hintakehitystä sekä sen vaikutusta maataloudesta saatavaan tuloon. Maatalouden absoluuttisia hintoja ja maataloushintaindeksejä käytetään joissakin jäsenvaltioissa myös maatalouden tilinpidossa. Tämä edellyttää kuitenkin, että kaikki nämä tilastot perustuvat yhdenmukaisiin menetelmiin. Käsikirjan rakenne 1.05 Tämä käsikirja kattaa Eurostatin julkaisut "EU Agricultural Price Indices (output and input)" (EU:n maataloushintaindeksit (tuotos ja panos)) sekä "Statistics on Absolute Agricultural Prices" (maatalouden absoluuttisia hintoja koskevat tilastot). Tässä käsitellään ensin EU:n maataloushintaindeksejä, minkä jälkeen tarkastellaan absoluuttisia maataloushintoja koskevia tilastoja. On huomattava, että nämä maataloushintatilastojen osa-alueet liittyvät läheisesti toisiinsa ja perustuvat yleensä myös samoihin tietoihin. 1 EUROSTAT: Catalogue of characteristics of agricultural price series, tallennettu Cronos-tietokantaan (3 osaa), Theme 5 Series E, Luxembourg, Tähän luetteloon on julkaistu lisäys vuonna Luettelon uusin versio (heinäkuulta 2001) on saatavana cd-rom-levynä. 3

10 Maataloushintatilastojen käsikirja 1.06 Eurostat saa myös tietoja maatalousmaan hinnoista ja vuokrista. Koska nämä tiedot koskevat tuotannontekijöitä, ne käsitellään omana kokonaisuutenaan. Jäsenvaltioiden käyttämät menetelmät kuvataan Eurostatin vuosijulkaisussa, jossa tarkastellaan maatalousmaan hintoja ja vuokria EU:ssa Maataloustuotteiden yksikköarvoja koskevat tilastot ovat osa Eurostatin laatimaa maatalouden tilinpitojärjestelmää. Yksikköarvot eivät ole hintoja sanan varsinaisessa merkityksessä. Ne saadaan jakamalla arvokomponentti sitä vastaavalla määräkomponentilla. Vuoden pituisen jakson aikana tapahtuneiden "puhtaiden" hinnanmuutosten lisäksi yksikköarvojen muutokset kuvastavat muutoksia myös muissa ominaisuuksissa, joiden perusteella tuote määritellään ja jotka voivat vaikuttaa hintoihin. Näitä ominaisuuksia ovat etenkin fyysiset ominaisuudet (kuten laji, koko ja laatu) ja kaupalliset ominaisuudet (kuten myyntiehdot). Maa- ja metsätalouden taloustilien laadinnan käsikirjan vuoden 1997 painos (Rev 1.1, VI luku) sisältää joitakin huomautuksia yksikköarvotilastoihin liittyvistä menetelmistä. b) Jäsenvaltioiden kanssa tehtävä yhteistyö 1.08 Jäsenvaltioiden viranomaiset (tilastolaitokset ja/tai maatalousministeriöt) vastaavat kukin omassa maassaan absoluuttisten hintojen keruusta, näihin hintoihin perustuvien maakohtaisten keskihintojen laskennasta, hintaindeksien laatimisesta sekä painojen säännöllisestä tarkistamisesta Eurostat julkaisee lisäksi tiettyjä nautakarjan hintasarjoja, jotka se saa Euroopan komission maatalouden pääosastolta (PO AGRI). Nämä hintasarjat perustuvat jäsenvaltioiden kyseiselle pääosastolle ilmoittamiin viikkokohtaisiin hintoihin, jotka pääosasto muuntaa kuukausihinnoiksi EU:n maataloushintatilastot perustuvat muiden tärkeiden maataloustilastojen tapaan Eurostatin ja jäsenvaltioiden välisiin vapaaehtoisiin sopimuksiin. Tämän sopimusjärjestelmän perusta luotiin 1970-luvun alkuvuosina Kaikki EU:n maataloushintaindekseihin ja maatalouden absoluuttisia hintoja koskeviin tilastoihin liittyvät asiat käsitellään maataloushintatilastoja käsittelevässä työryhmässä, joka yleensä kokoontuu Luxemburgissa kerran vuodessa. Jäsenvaltioita edustavat tässä työryhmässä kansallisten tilastolaitosten ja/tai maatalousministeriöiden virkamiehet, jotka ovat vastuussa maataloushintatilastojen tuottamisesta. Erittäin tärkeät kysymykset käsitellään lisäksi maataloustilastokomiteassa, joka kokoontuu kerran vuodessa ja jossa jäsenvaltioita edustavat henkilöt, joilla on kokonaisvastuu maataloustilastoista. Aikataulu 1.12 Maataloushintoja käsittelevien tilastojulkaisujen merkitys määräytyy suurelta osin sen mukaan, miten tuoreita tietoja julkaisu sisältää. Eurostat pyrkii tämän vuoksi aina julkaisemaan mahdollisimman ajantasaista tietoa. Eurostat ja jäsenvaltiot ovat sopineet seuraavista maataloushintoja koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavista määräajoista: kuukausikohtaiset hinnat ja hintaindeksit: kahdeksan viikkoa viitekuukauden päättymisen jälkeen vuosikohtaiset hintaindeksit: seuraavan vuoden maaliskuun 31. päivään mennessä absoluuttiset vuosihinnat: seuraavan vuoden huhtikuun 30. päivään mennessä. 1 Katso esimerkiksi: Eurostat: Agricultural land prices and rents in the EU , Theme 5 Series C, Luxembourg, Vastaavat tiedot julkaistiin edellisen kerran julkaisussa Agricultural Statistics Quarterly Bulletin (2001/1). 4

11 Maataloushintatilastojen käsikirja c) Tietojen käsittely 1.13 Eurostat tarkistaa jäsenvaltioiden toimittamat absoluuttiset maataloushinnat ja maataloushintaindeksit. Kaikki selvityspyynnöt käsitellään yhteistyössä kulloisenkin jäsenvaltion toimivaltaisten asiantuntijoiden kanssa. Muuntaminen euroiksi 1.14 Kansallisina valuuttoina ilmoitetut maataloushinnat muunnetaan euroiksi 1 käyttämällä kiinteitä muuntokursseja tai euron markkinakursseja, jotta eri jäsenvaltioiden tietoja voitaisiin vertailla. Muuntaminen ostovoimayksiköiksi (OVY) 1.15 Jotta voitaisiin laskea kaikki 15 jäsenvaltiota kattavat kokonaisindeksit (EU-15), Eurostat muuntaa jäsenvaltioiden EU:n maataloushintaindeksien laskennassa käyttämät painot ostovoimayksiköiksi (OVY). Yhteiseksi yksiköksi valittiin ostovoimayksikkö, koska euron valuuttakursseja voivat vääristää monet eri tekijät. Näin voidaan helpottaa sellaisten vertailujen tekemistä, joissa otetaan asianmukaisella tavalla huomioon jäsenvaltioiden väliset, yleisessä hintatasossa tai kansallisten valuuttojen ostovoimassa esiintyvät erot. Lisätietoja ostovoimayksiköstä ja sen käytöstä on julkaisussa "Comparison in real values of the aggregates of ESA " 2. Tietojen tallentaminen 1.16 Maataloushintatilastot vuodesta 1978 lähtien sisältyivät CRONOS-tietokannan PACO-verkkoalueeseen, joka sisälsi myös maatalouden tilinpidon tiedot. Vuoden 1985 uudistuksen yhteydessä maataloushintatilastoja varten luotiin CRONOS-tietokantaan erillinen verkkoalue nimeltä PRAG CRONOS-tietokanta korvattiin 1990-luvun puolivälissä uudella järjestelmällä. PRAG on siitä lähtien sisältynyt kahteen järjestelmään. PRAG-hintasarjat laaditaan ja käsitellään FAME-tietokannassa. Pääsy tähän tietokantaan on vain sillä Eurostatin henkilökunnalla, joka tuottaa ja käsittelee näitä tietoja. Valmiit tiedot siirretään FAME-tietokannasta NewCRONOS-tietokantaan, johon on pääsy myös Eurostatin ulkopuolisilla käyttäjillä. d) Maataloushintoja koskevien tilastotietojen jakelu 1.18 Tämän käsikirjan liitteessä 1 on luettelo kaikista niistä julkaisuista ja muista tietolähteistä, jotka sisältävät maataloushintoja koskevaa tilastotietoa 4. Tietoa maatalouden hintatilastoista on jatkossa saatavissa myös Eurostatin verkkosivustolta osoitteesta Euro on ollut käytössä vuoden 1999 tammikuusta lähtien, ecu (Euroopan valuuttayksikkö) oli käytössä vuoden 1979 huhtikuusta lähtien ja ELY (Euroopan laskentayksikkö) ennen vuoden 1979 huhtikuuta. Eurostat, Luxembourg, Tästä ajankohdasta lähtien maatalouden tilinpidon tiedot on tallennettu COSA-verkkoalueeseen. Liite 1: "Bibliografia, maataloushintatilastoja koskevat Eurostatin ja jäsenvaltioiden julkaisut". 5

12 Maataloushintatilastojen käsikirja 2. EU:n maataloushintaindeksit 2.1 Yleistä a) Indeksien kehitysvaiheet Eurostat laskee ja julkaisee yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa seuraavat EU:n maataloushintaindeksit (tuotos ja panos): maataloustuotteiden tuottajahintaindeksi maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Näiden indeksien kehittäminen aloitettiin 1960-luvun alkupuolella, jolloin luotiin maataloustuotteiden myyntihintoja mittaava yhteisön indeksi, jonka perusvuosina käytettiin alkuvaiheessa vuosia 1957, 1958 ja ja tämän jälkeen vuotta Kun Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti ja Tanska otettiin indeksiin 1970-luvun alussa, otettiin silloisten yhdeksän jäsenvaltion osalta käyttöön uusi maataloustuotteiden tuottajahintoja mittaava yhteisön indeksi sekä koko yhteisön kattava kokonaisindeksi (EU-9), jonka perusvuotena oli vuosi 1970 (1970 = 100). Tämän indeksin laadintamenetelmiä käsittelevä käsikirja 3 julkaistiin vuonna Samaan aikaan tuotettiin ensimmäistä kertaa myös maatalouden tuotantovälineiden ostohintoja kuvaavat yhteisön indeksit, joiden perusvuotena oli niin ikään vuosi 1970 (1970 = 100) Vuonna 1980 nämä indeksit korvattiin uusilla indekseillä, joiden perusvuotena oli vuosi Vuonna 1981 Kreikka liittyi yhteisön jäseneksi, ja yhteisön indeksit laajennettiin kattamaan silloiset 10 jäsenvaltiota (EU-10). Vuonna 1985 julkaistiin EY:n maataloushintaindeksien (tuotos ja panos) 4 laadintamenetelmät. Tämä menetelmäjulkaisu perustui pääasiassa indekseihin 1975 = 100, mutta siinä tarkastellaan myös niitä muutoksia, jotka tehtiin, kun indeksien perusvuosi muutettiin (vuonna 1985) vuodeksi 1980 (1980 = 100) Kun Espanja ja Portugali liittyivät yhteisöön vuonna 1986, EU:n maataloushintaindeksit laajennettiin kattamaan kaikki silloiset 12 jäsenvaltiota (EU-12), ja kun Itävalta, Suomi ja Ruotsi liittyivät EU:hun vuonna, indeksit laajennettiin kattamaan kaikki 15 jäsenvaltiota (EU-15). Ensimmäiset indeksit, joiden perusvuotena oli vuosi 1985 (1985 = 100), julkaistiin vuonna Vuonna 1996 indeksien perusvuodeksi otettiin vuosi 1990 (1990 = 100) Vuosina (jolloin indeksien laadintamenetelmät uudistettiin) perusvuodeksi otettiin vuosi ( = 100) b) Tavoitteet ja merkitys Maanviljelijöiden tuloihin vaikuttavat maataloustuotteiden ja maatalouden tuotantovälineiden fyysisten määrien lisäksi ratkaisevasti myös maataloustuotteiden myyntihinnat ja maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat. Tämän vuoksi tarvitaan indikaattoreita, jotka kuvaavat hintojen vaikutusta maatalouden tuloihin ja menoihin Katso: Eurostat: Agricultural prices, No 5 (Special issue), May Katso: Eurostat: Agricultural prices, Supplement 5/1971. Eurostat: Methodology of the EC index of producer prices of agricultural products , EUROSTAT: Methodology of EC Agricultural Price Indices (output and input), Luxembourg, Katso myös kohta 2.10: "Analyysi: Vaihtosuhde".

13 Maataloushintatilastojen käsikirja Hintaindeksit, jotka Eurostat on kehittänyt ja jotka se tuottaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, antavat tietoa maataloustuotteiden tuottajahintojen sekä maatalouden tuotantovälineiden ostohintojen kehityksestä. Indeksien avulla pyritään mahdollistamaan edellä mainittujen hintojen kehityssuuntien vertailu eri jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin välillä sekä tietyssä jäsenvaltiossa tai Euroopan unionissa tarjottavien tuotteiden välillä. Niillä pyritään myös helpottamaan tuottajahintojen kehityksen ja maatalouden tuotantovälineiden ostohintojen kehityksen vertailua. Ne eivät kuitenkaan anna tietoa siitä, miten eri jäsenvaltioiden absoluuttiset hintatasot poikkeavat maataloudessa toisistaan EU:n maataloushintaindeksejä tulkittaessa olisi otettava huomioon seuraavat seikat: Alueellisia vertailuja tehtäessä olisi otettava huomioon, että tuotteiden ja tuotantovälineiden painot perustuvat perusvuoden myynteihin ja ostoihin kussakin maassa. Painorakenne on siis eri maissa erilainen, ja tämä luonnollisesti vaikuttaa aggregoitujen indeksien kehitykseen. Verrattaessa tuotosten hintakehitystä panosten hintakehitykseen olisi otettava huomioon, etteivät panosten hinnat kata kaikkia maatalouden toimintamenoja, kuten jäljempänä selvitetään Lisäksi olisi huomattava, että useimmissa jäsenvaltioissa on käytössä kansallisia maataloushintaindeksejä, jotka voivat poiketa EU:n maataloushintaindekseistä perusvuoden, indeksin laskentakaavan tai kattavuuden osalta. 2.2 Kattavuus Hintaindeksi kattaa kaikki tuotteet ja palvelut, joiden hintakehitystä halutaan seurata. Kattavuuden käsite voidaan kuitenkin määritellä eri tavoin, ja eri käsitteet kattavat kukin eri joukon maataloustuotteita Maataloustuotteet voidaan niiden loppukäytön perusteella jakaa kahteen ryhmään: maatalousalan ulkopuolelle myydyt tuotteet (käytettäviksi sellaisinaan tai jalostuksen jälkeen) tai vientiin tarkoitetut tuotteet maatalousalan sisällä tuotantohyödykkeiksi myytävät tuotteet, kuten rehu, siemenet ja kasvatettaviksi tarkoitetut eläimet Jos maatalouden hintaindeksi kattaa vain maatalousalan ja muiden toimialojen väliset taloustoimet, jolloin koko maatalousalaa tarkastellaan yhtenä käsitteellisenä maatilana, indeksi kattaa "kansallisen maatilan". Jos indeksiin sisältyvät myös maatalousalan sisällä myydyt tuotteet, se kattaa "keskimääräisen maatilan". Tämä ero on tärkeä tiettyjä tuotteita tarkasteltaessa. Kun kysymyksessä on esimerkiksi vilja, indeksi ei ensimmäisessä tapauksessa kata eläinten rehuksi käytettävän viljan myyntiä muille viljelijöille (mutta se kattaa viljan myynnin rehun valmistajille). Sen sijaan jälkimmäisessä tapauksessa indeksi kattaa viljelijän kaiken viljanmyynnin. Maatalouden tilinpidon tarkistuksen vaikutukset Maataloustuotteiden tuottajahintaindeksi (tuotosindeksi) perustuu maataloustuotteiden myynteihin ja panosindeksi maatalouden tuotantovälineiden ostoihin. Maatalouden tilinpidon tarkistetuista menetelmistä ja siten myös maatalouden hintatilastoista on jätetty pois "kansallisen maatilan" 7

14 Maataloushintatilastojen käsikirja käsite 1. Myynnin käsitettä on laajennettu siten, että nykyään se kattaa myös välituotekäyttöön menevän maataloustuotoksen siirrot maatalousyksikköjen (tilojen) välillä (lukuun ottamatta maatalousyksikköjen välistä eläinten kauppaa). Vuodelta 1997 olevien, maatalouden taloustilien laadintamenetelmien mukaan huomioon otetaan myös yksikön sisäinen rehun tuotanto ja kulutus toisin kuin maatalouden hintatilastoissa. Kattavuuden rajoitukset Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi ei kata vakuutusmaksujen palvelumaksuja. Sen sijaan maatalouden tilinpidossa nämä maksut otetaan huomioon On tärkeää huomata, ettei maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi määritelmänsä mukaan kata tuotannontekijöitä. Indeksi ei siis kata palkkoja, palkkakustannuksia, vuokria eikä koronmaksuja. Maantieteellinen kattavuus EU:n maataloushintaindeksit ovat jäsenvaltiokohtaisia (kansallisen tason) indeksejä. Aluetason indeksejä ei siis lasketa. Maantieteellisen kattavuuden osalta olisi otettava huomioon seuraavaa: Espanja: sisältää Kanarian saaret ja Baleaarit Ranska: ei sisällä merentakaisia departementteja eikä alueita (DOM/TOM); Portugali: indeksit kattavat vain emämaan; ne eivät kata Madeiraa eivätkä Azoreita. 2.3 Indeksien rakenne Liitteessä 2 on esitetty EU:n tuotos- ja panosindeksien ( = 100) perusrakenne eli ne ryhmät ja alaryhmät, joille osaindeksit olisi laskettava 2. Rakenteen osalta olisi kuitenkin otettava huomioon seuraavassa luetellut seikat. Jäsenvaltioiden suorittama edustavien hintasarjojen valinta Koska tuotantorakenne vaihtelee jäsenvaltioittain, jäsenvaltioille on annettu mahdollisuus valita omat edustavat alaryhmäkohtaiset hintasarjansa. Tarkempi kuvaus niistä hintasarjoista, jotka jäsenvaltiot ovat valinneet ja toimittaneet Eurostatille EU:n maataloushintaindeksiä ( = 100) varten, on esitetty liitteessä 3 3. Erot alaryhmän "Muut tuotteet" kattavuudessa Jos tietyn ryhmän alaryhmät eivät kata kaikkia ryhmän tuotteita, käyttöön on otettu alaryhmä "Muut". Tämä alaryhmä voi eri jäsenvaltioissa kattaa hyvinkin erilaisia tuotteita: esimerkiksi alaryhmä "Muut tuoreet hedelmät" sisältää Ranskan indeksissä vadelmat, aprikoosit, persikat ja "Kansallisen maatilan" käsitettä on käytetty kaikkien jäsenvaltioiden EU:n maataloushintaindeksien laskennassa indeksin 1975 = 100 käyttöönotosta lähtien. Indeksien 1970 = 100 laskennassa käytettiin "yhdistettyä" järjestelmää, jossa Saksan laatimat indeksit perustuivat "keskimääräisen maatilan" käsitteeseen ja muiden kahdeksan jäsenvaltion indeksit "kansallisen maatilan" käsitteeseen. Yhdeksän jäsenvaltion kokonaisindeksit (EU-9) laadittiin käyttämällä "kansallisen maatilan" käsitettä, ja Saksa toimitti tähän käsitteeseen perustuvien indeksien laskennassa tarvittavat perustiedot. Liite 2:"EU:n maataloushintaindeksien ( = 100) rakenne (tuotos ja panos)". Liite 3: "EU:n maataloushintaindeksien ( = 100) koostumus tuotteittain (tuotosindeksi) ja tuotantovälineittäin (panosindeksi) sekä lyhyt kuvaus hintasarjoista". 8

15 Maataloushintatilastojen käsikirja kiivihedelmät, kun taas Belgian indeksissä siihen sisältyvät punaiset viinimarjat ja vadelmat. Alaryhmien kattavuutta koskevat tiedot on annettu edellä mainitussa liitteessä 3. Yhdistetty panosindeksi Eurostat on vuodesta 1993 julkaissut yhdistettyä panoshintaindeksiä, joka sisältää sekä "maatalouden juoksevaan kulutukseen käytettyjen tavaroiden ja palvelujen" hintaindeksin (panos I) että "maatalouden investointeihin käytettyjen tavaroiden ja palvelujen" hintaindeksin (panos II) Yhdistettyä panosindeksiä tulkittaessa on otettava huomioon, ettei indeksi kata kaikkia maataloustoimialan panoksia ja että sen koostumus vaihtelee jäsenvaltioittain. Maatalouden tilinpidon tarkistuksen vaikutukset Seuraavassa on lueteltu indeksin perusvuoden vaihtamisen ( = 100) yhteydessä tehdyt muutokset: maatilojen tiettyjen muuta kuin maataloutta olevien sivutoimintojen sisällyttäminen tuotosindeksiin 1. Muuta kuin maataloutta olevat sivutoiminnot jaetaan kahteen ryhmään: maataloustoiminnan jatkoa edustavat toiminnot, joissa käytetään maataloustuotteita (tyypillisenä esimerkkinä tästä on maataloustuotteiden jalostus); toiminnot, joissa käytetään maatilaa ja saatavilla olevia maatalouden tuotantovälineitä (esimerkiksi maatilamatkailu, metsätalous ja kalastus) maatalousalan sisäisten, kasvinviljelytuotteiden myyntien ja ostojen sisällyttäminen tuotos- ja panosindekseihin palkkiota vastaan tehtävän maataloustyön sisällyttäminen tuotos- ja panosindekseihin 2 valmistamattomien aineettomien varojen (kuten maitokiintiöiden kaltaisten tuotantooikeuksien) vuokrauksesta saatavien tulojen sisällyttäminen tuotosindeksiin ja tuotantooikeuksien, kuten maitokiintiöiden, vuokrien sisällyttäminen vastaavasti panosindeksiin ohjelmistojen ja tietokoneiden sisällyttäminen panosindeksiin ja eläinten tuonnin poistaminen panosindeksistä. Sivutoimintoja sekä palkkiota vastaan tehtävää työtä koskevien hintaindeksien laadinta on kokeiluvaiheessa, eikä indeksejä ole vielä julkaistu. Nimikkeistö Tässä käytetty nimikkeistö perustuu NACE 70:een. Tämä johtuu siitä, että maataloushintatilastot liittyvät läheisesti maatalouden tilinpidon aikaisempaan (vuotta 1997 edeltäneeseen) järjestelmään, joka perustui kyseiseen nimikkeistöön. Indeksin 2000 = 100 käyttöönoton yhteydessä on tarkoitus siirtyä NACE Rev. 1:n käyttöön. Vuodelta 1997 olevat maatalouden taloustilien laadintamenetelmät perustuvat jo NACE Rev. 1:een. 1 2 Tämä lisäys tehtiin sen takia, että maatalouden tilinpidossa käytetään nykyään maatalouden toimialan perusyksikkönä (entisen laskennallisen homogeenisen tuotantoyksikön sijasta) maatilaa. Maatiloilla voi olla maatalouteen kuulumattomia sivutoimintoja, joita ei aina voida erottaa maataloustoiminnoista. Tämän vuoksi maataloustoimialan tuotos sisältää sekä maataloustoiminnan että maatalouteen kuulumattomat sivutoiminnot, jotka liittyvät pääasialliseen toimintaan mutta joita ei voida käytettävissä olevien tietojen perusteella erottaa omaksi kokonaisuudekseen. Nämä maatalouden aputoiminnot (jotka käsittävät koneiden ja laitteiden sekä niiden käyttäjien vuokrauksen) kirjataan välituotekäyttönä sillä edellytyksellä, että ne sisällytetään myös tuotokseen. 9

16 Maataloushintatilastojen käsikirja 2.4 Painojen määrittäminen a) Yleistä Jotta perusnimikekohtaisista hintaindekseistä voitaisiin laatia tuoteryhmäkohtaisia indeksejä tai kokonaisindeksejä, tarvitaan painojen määrittämismenetelmää. Painojen määritys on vaikeaa etenkin silloin, kun kyseessä on useita maita kattava kansainvälinen indeksi Hintaindeksit voivat periaatteessa olla joko maataloustuotteiden tuotantoon ja tuotantovälineiden kulutukseen perustuvia indeksejä tai myynteihin ja ostoihin perustuvia indeksejä. Molemmissa tapauksissa painojen on kuitenkin oltava indeksin kannalta johdonmukaisia. Koska EU:n maataloushintaindeksit perustuvat myynteihin ja ostoihin, myös indeksien painot perustuvat niihin eivätkä siis maataloustuotteiden tuotantoon tai maatalouden tuotantovälineiden kulutukseen EU:n maataloushintaindeksien = 100 (tuotos ja panos) yksityiskohtainen painotusjärjestelmä on esitetty liitteessä 4 2. b) Tuotoshintaindeksi Kunkin perusnimiketason indeksin arvopaino tuotosindeksissä on yhtä suuri kuin tuotteen myynnin arvo (ilman arvonlisäveroa) perusajanjaksolla. Tämäntyyppinen painotusmenetelmä poikkeaa huomattavasti menetelmästä, joka perustuu maatalouden kokonaistuotoksen arvoon. Nämä kaksi menetelmää vastaisivat kaikilta osin toisiaan vain siinä tapauksessa, että muille toimialoille myydyn tuotoksen osuus kokonaistuotoksesta olisi kaikilla tuotteilla sama. Maatalouden tilinpidon tarkistuksen vaikutukset Tarkistetussa maatalouden tilinpidossa tuotos arvotetaan perushintaan. Perushinta on tuottajan saama hinta, josta on vähennetty kaikki tuoteverot ja niiden luonteiset maksut ja joka sisältää kaikki tuotetukipalkkiot. Perushinnan käsitteen käyttö hintaindeksien ja erityisesti kuukausi-indeksien laskennassa aiheuttaa kuitenkin käytännössä ongelmia. Maataloushintatilastoja käsittelevä työryhmä on tämän vuoksi päättänyt, että laskennassa käytetään markkinahinnan käsitettä (jota maatalouden tilinpidossa kutsutaan "tuottajahinnaksi"). Markkinahinta määritellään tuottajan saamaksi hinnaksi, josta ei ole vähennetty veroja eikä niiden luonteisia maksuja (lukuun ottamatta vähennyskelpoista arvonlisäveroa) ja joka ei sisällä tukipalkkioita EU:n maataloushintaindeksien (tuotos) yhteydessä myynnin arvo sisältää kauppiaille myydyn tuotannon arvon sisältää viljelijöiden toisille maatalousyksiköille suoraan myymien kasvinviljelystuotteiden myynnin arvon sisältää viljelijöiden kotimaanmarkkinoilla suoraan myymien tuotteiden myynnin arvon sisältää viljelijöiden ulkomaille suoraan myymien tuotteiden myynnin arvon (suora vienti) ei sisällä viljelijöiden saamia rahamääräisiä maksuja, jotka maksetaan korvaukseksi tiettyjen tuotemäärien tuhoutumisesta Tämä valinta aiheuttaa sen, etteivät indeksit kuvaa kovinkaan hyvin tuotosten ja panosten arvossa tapahtuneita muutoksia eivätkä näin myöskään tuloissa tapahtuneita muutoksia. Liite 4: "EU:n maataloushintaindeksien ( = 100) (tuotos ja panos) painotusjärjestelmä". Verojen, veronluonteisten maksujen ja tukipalkkioiden käsittelyä tarkastellaan myös kohdissa 2.028, 2.031, 2.097, 3.08, 3.12, 3.29, 3.36 ja 3.41 sekä liitteessä

17 Maataloushintatilastojen käsikirja sisältää maatilalla jalostettujen tuotteiden arvon, joka on oliiviöljyä, rypälemehua ja viiniä 1 lukuun ottamatta laskettava jalostettujen tuotteiden raaka-aineiden määrien ja hintojen perusteella ei sisällä viljelijöiden mahdollisesti saamien tuotetukipalkkioiden arvoa ei sisällä maatiloilla kulutettujen omaa käyttöä varten tuotettujen tuotteiden arvoa ei sisällä sellaisista yksityisistä puutarhoista myytyjen tuotteiden arvoa, jotka eivät ole maatalouspuutarhoja 2 ei sisällä varastojen muutoksen arvoa sisältää tuotteisiin liittyvien verojen ja niiden luonteisten maksujen arvon (muut kuin vähennyskelpoinen arvonlisävero) a Eläinten hintoja koskevat perusnimiketason indeksit perustuvat maataloudesta poistuviin eläimiin (teurastus tai vienti), ja niiden painoina ovat vastaavien myyntien arvot. Eläinten tuonnin katsotaan olevan niin vähäistä, ettei sillä ole tässä merkitystä Indeksiä = 100 varten luotujen maakohtaisten painotusjärjestelmien mukaiset arvot on lueteltu liitteen 5 3 taulukossa. c) Panoshintaindeksi Panosindeksin arvopainot lasketaan tuotosindeksin arvopainojen tapaan siten, että perustaksi otetaan viljelijöille tuotantovälineiden, myös muilta maatalousyksiköiltä välituotekäyttöä varten hankittujen viljelyskasvituotteiden, ostoista perusajanjaksolla aiheutuneet kustannukset. Myös nämä kustannukset ilmoitetaan ilman (vähennyskelpoista tai palautettavaa) arvonlisäveroa Tuotantovälineet on arvotettava ostohintaan, joka on ostajan tuotteista todellisuudessa maksama hinta. Se sisältää verot mutta ei tuotetukipalkkioita (eikä vähennyskelpoisia veroja kuten vähennyskelpoista arvonlisäveroa) EU:n maataloushintaindeksejä (panos) laadittaessa yleisenä oletuksena on, että ostetut lannoitteet ja rehut käytetään samalla tuotantojaksolla ja ettei maatiloilla ole varastoja "Maatalouden investointeihin käytettyjä tavaroita ja palveluja" mittaavan indeksin painoina käytetään viljelijöille tämäntyyppisten tavaroiden ja palvelujen ostoista perusajanjaksolla aiheutuneita kustannuksia Olisi huomattava, että maatalouden tarkistetussa vuodelta 1997 olevassa tilinpitojärjestelmässä viinin ja oliiviöljyn tuotantoa (jossa käytetään ainoastaan samalla tilalla kasvatettuja rypäleitä tai oliiveja) pidetään maataloudelle luonteenomaisena toimintona. Maatiloihin kiinteästi liittyvien yksiköiden (kuten maatalousosuuskuntien) viinin ja oliiviöljyn tuotantoa pidetään myös maataloudelle luontaisena toimintona. Sen sijaan maatalouselintarvikeyritysten viinin ja oliiviöljyn tuotantoa ei pidetä tämänkaltaisena toimintona. Olisi huomattava, että tarkistetussa vuodelta 1997 olevassa maatalouden tilinpitojärjestelmässä erotetaan toisistaan yksiköt, jotka harjoittavat luontoistaloutta, ja yksiköt, joille maataloustoiminta on ainoastaan vapaaajan toimintaa. Luontoistaloutta harjoittavien yksiköiden tuotos kuuluu maatalouden tilinpidon piiriin mutta maataloutta vapaa-ajan toimintana harjoittavien yksiköiden maataloustuotos ei. Liite 5: "Maataloustuotteiden EU:n tuottajahintaindeksin ( = 100) painotusjärjestelmän perustana olevat arvot". 11

18 Maataloushintatilastojen käsikirja 2.033a Maatilojen tuotantoeläimiksi hankkimien eläinten ostoja ei enää katsota välituotekäytöksi. Niiden paino panosindeksissä on näin ollen nolla. 12 d) Eläinten hintaindeksien painotusmenetelmä 2.033b Koska maatalouden hintaindeksien painotuksessa käytettävät arvot saadaan maatalouden tilinpidosta, on pyrittävä varmistamaan, että nämä kaksi järjestelmää ovat käsitteiltään keskenään mahdollisimman johdonmukaiset. 1. Eläintuotanto maatalouden tilinpidossa 2.033c Eläintuotosta mitataan maatalouden tilinpidossa kasvun perusteella. Talousyksikön (maatilan) tasolla tuotosta voidaan mitata käyttämällä eläinten panosarvon (niiden arvo maatalouteen otettaessa) ja niiden nykyarvon (eli pääoma- tai teurasarvon) erotusta. Koko toimialan tuotos kansallisella alueella sisältää seuraavat erät: a) teurastukset b) + elävien eläinten viennit c) - elävien eläinten tuonnit d) + investoinnit (siitoseläinkannan muutokset) e) + varastojen muutokset ("keskeneräisten töiden" muutokset lihan osalta) jossa a+b+c = toimitukset. Tuotosta mitattaessa siitoseläinten arvona käytetään (investointien osalta) teurasarvon sijasta naaraspuolisten siitoseläinten arvoa. Koska tuotokseen kirjataan vain eläinten kasvu, maataloudessa ei kirjata lainkaan elävien eläinten välituotekäyttöä. Kiinteinä varoina ja varastoina käsiteltävät eläimet kirjataan varoina, joiden muutokset kuvataan pääomatilillä. 2. Eläinten hintaindeksien painotusmenetelmä, panokset 2.033d Maatilojen tekemiä siitoseläinten ostoja ei enää katsota välituotekäytöksi. Niiden paino panoshintaindeksissä on näin ollen nolla. 3. Eläinten hintaindeksien painotusmenetelmä, tuotokset 2.033e Eläinten hintojen perusindeksien perustana ovat eläimet siinä vaiheessa, jossa ne "poistuvat" maataloudesta (eli jossa ne teurastetaan tai viedään maasta lihotettavaksi). Indeksit vastaavat näin ollen vain kohdissa a, b ja e tarkoitettuja maatalouden tilinpidon tuotoseriä. Maatalouden tilinpidon mukaiseen tuotoskäsitteeseen perustuvassa painotusmenetelmässä siitoseläimet arvotettaisiin d kohdassa tarkoitetun erän osalta pääoman hintaan, minkä vuoksi tämä menetelmä ei käsitteellisestä näkökulmasta soveltuisi sellaisten indeksien painotukseen, jotka koskevat vain teurastettuja eläimiä. Tämä ongelma ei kuitenkaan koske kohdassa e tarkoitettujen varastonmuutosten sisällyttämistä, koska eläimen arvo säilyy samana (ei teuraseläinvähennystä). Se, otetaanko tämä erä huomioon, vaikuttaa ainoastaan siihen, miten tuotetun lihan arvo jakautuu ajassa. Arvo kirjataan kokonaisuudessaan teurastus- tai vientijaksolle, jos varastonmuutosta ei oteta huomioon, ja eläimen koko elinajalle (kyseisessä maassa), jos varastonmuutos otetaan huomioon. Jos investointeja (erä d) ei oteta huomioon, olisi selkeyden ja symmetrian varmistamiseksi hyvä valita eläinten hintaindeksejä varten painotusmenetelmä, joka perustuu vain toimituksiin (a+b+c). Tässä tarkasteltuja hintaindeksejä ei tarkkaan ottaen voida soveltaa kohdassa c tarkoitettuun negatiiviseen erään c "elävien eläinten viennit". Toimituksiin perustuvan painotusmenetelmän

19 Maataloushintatilastojen käsikirja perusoletuksena on näin ollen, että lisäyksen ("kasvun") hinta, johon toimituksiin perustuvia painoja sovelletaan, muuttuu teurastettujen tai maasta vietyjen eläinten hinnan mukaan. Eläinten tuonnilla on useissa tapauksissa hyvin vähäinen merkitys eläinten kasvuun verrattuna, joten edellä mainittu oletus voidaan yleensä hyväksyä. Jos hintojen ei voida olettaa kehittyvän samansuuntaisesti, maahantuotuja eläimiä varten olisi aina mahdollisuuksien mukaan otettava käyttöön negatiivinen painokerroin ja oma indeksi. Vuosien 1990 painotusmenetelmässä, jossa eläinten tuontia käsiteltiin panoksena, tämän oletuksen käyttöä voitiin jossain määrin välttää. Tuloksena oli kuitenkin se, että julkaistut indeksit eivät olleet täysin yksiselitteisiä, koska nämä eläimet eivät ole varsinaisia panoksia. 2.5 Erityyppiset indeksit ja niiden laskentamenetelmät a) Perusmenetelmä Käytettävissä on monenlaisia indeksejä, joista voidaan valita soveltuva indeksi sen mukaan, millaisia ilmiöitä indeksillä on tarkoitus kuvata ja millaisia tietolähteitä on käytettävissä. Indeksien laskenta perustuu kuitenkin useimmissa tapauksissa Laspeyres'n indeksikaavaan. Tämä indeksi voidaan laskea useamman vuoden pituiselle jaksolle ilman, että edustavista tuotteista muodostettua koria tai tuotteiden painoja tarvitsee muuttaa. Lisäksi indeksin laskennassa tarvittavat parametrit tunnetaan perusajankohdan osalta hyvin. Muutoksia tarvitaan vain silloin, kun perusajankohdan rakenne ei enää sovellu käytettäväksi hyödykekorin tuotteissa tai niiden suhteellisessa merkityksessä tapahtuneiden muutosten takia EU:n maataloushintaindeksit lasketaan kullekin jäsenvaltiolle käyttämällä Laspeyres'n indeksikaavaa 2. Kiinteä painorakenne edustaa perusvuoden tilannetta. Seuraavassa on esitetty sekä Laspeyres'n perusindeksin että painotetun, hintasuhteisiin perustuvan indeksin laskentakaavat: I t k t 0 pi qi k t 0 0 i= 1 pi pi qi = 100 = k 0 k 0 0 i= 1 pi 0 pi qi pi q i= 1 i= 1 0 i 100 jossa I : indeksi (tuotos tai panos) p : tuotteiden (tai tuotantovälineiden) hinta q : myytyjen tuotteiden (tai ostettujen tuotantovälineiden) määrä i : tuote i (tai tuotantoväline i), (i = 1, 2, k) 1 2 Katso myös kohta 2.6 "Perusjakso". Yhteisön jäsenvaltioiden tilastolaitosten pääjohtajien kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan hintoja, määriä ja arvoja tarkasteltaessa olisi käytettävä Fisherin indeksiä. Laspeyres'n indeksin käyttö voidaan kuitenkin hyväksyä käytännön syistä sillä edellytyksellä, että perusvuosi vaihdetaan riittävän usein. Koska EU:n maataloushintaindeksien (tuotos ja panos) perusvuosi vaihdetaan viiden vuoden välein, tämän vaatimuksen katsotaan täyttyvän. EKT :ssä suositetaan, että volyymien ja hintojen vuosimuutosta laskettaessa käytetään Fisherin indeksiä. Koska tämän indeksin käyttö on vaikeaa, EKT :ssä todetaan, että Fisherin indeksi voidaan volyymien osalta korvata Laspeyres'n indeksillä ja hintojen osalta Paaschen indeksillä. 13

20 Maataloushintatilastojen käsikirja t : tarkastelujakso 0 : perusjakso Käytännössä tietylle tuotteelle i on kuitenkin yleensä saatavissa useita hintatietoja. Tällöin on erikseen laskettava käytettävissä olevien hintatietojen perusteella edustava hintasuhde kyseistä tuotetta varten. Laspeyres'n kaavaa ei yleensä voida soveltaa tällä tasolla, koska yksittäisen hintasarjan painoa ei aina tunneta Kun kohdan kaavaan sisältyvä termi korvataan termillä xxx, saadaan seuraava kaava: I t p q k 0 0 t i i = Ri k i= pi qi i= t jossa Ri on yksittäisen tuotteen i (tai yksittäisen tuotantovälineen i) perusnimiketason hintaindeksi tarkastelujaksolla t (eli kunkin sellaisen tuotteen, tuotantovälineen tai niiden muodostaman alimman tason ryhmän indeksi, jolle määritetään oma paino). Tässä kaavassa indeksi on perusjakson kiinteisiin painoihin painotettujen perusnimiketason indeksien keskiarvo. Painot ovat (myyntien tai ostojen) arvoja eivätkä määriä. Perusnimiketason indeksien laskentaa voidaan tämän kaavan avulla mukauttaa erilaisiin käytännön tilanteisiin Perusnimiketason indeksit voidaan laskea monella tavalla. Soveltuvan menetelmän valinnassa ratkaisevia ovat käytettävissä olevat tiedot sekä niiden tuotteiden tai tuotantovälineiden homogeenisuus, joista hintatiedot kerätään. Koska nämä tekijät voivat vaihdella jäsenvaltioittain, tietty perusnimiketason indeksi on voitu laskea käyttämällä eri menetelmiä. Tärkeimmät laskentamenetelmät on esitetty liitteessä 6 2. Kuukausi- ja vuosi-indeksien suhde, lisämaksujen käsittely Indeksit lasketaan kuukausi- ja vuosi-indekseinä Tietyn tuotteen perusnimiketason kuukausikohtainen hintaindeksi saadaan suhteuttamalla kuukausihinta vertailuhintaan eli perusnimiketason tuotteen keskihintaan perusvuonna. Aggregoidut (joko tuoteryhmäkohtaiset tai kaikki tuotteet kattavat) kuukausi-indeksit saadaan määrittämällä tuoteryhmän tai koko tuotejoukon perusnimiketason indeksien painotettu keskiarvo Joissakin maissa tietyille tuotteille on saatavissa vain vuosihinta (ja käytettävissä on näin vain vuosi-indeksi). Esimerkki tällaisesta on tuotteesta on sokerijuurikas, jonka vuosi-indeksiä (tai satovuoden indeksiä) käytetään kuukausittain kuukausi-indeksin laskentaan (aina uuden satovuoden alkamiseen asti) Vuosi-indeksit voidaan laatia kahdella tavalla: joko i) määrittämällä vastaavien kuukausi-indeksien painottamaton tai painotettu 3 aritmeettinen keskiarvo tai ii) käyttämällä perustana vuosikeskihintaa, joka voidaan saada myös muista tietolähteistä. Eurostat suosittaa käytettäväksi ensin mainittua menetelmää, jota sovelletaan jo useimmissa tapauksissa (painotettu aritmeettinen keskiarvo On huomattava, että EU:n maataloushintaindeksin perusajanjakson hintojen perusjakso ei välttämättä ole sama kuin painojen perusjakso (katso liite 9: "EU:n maataloushintaindeksien ( = 100) painojen ja perusjakson hintojen laskennassa käytetty perusjakso"). Liite 6: "Perusnimiketason indeksin laskenta". Painotettujen keskiarvojen laskennassa painojen perustana ovat määrät eivätkä arvot.

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2011, 1. neljännes Maatalouden tuottajahinnat nousivat 23,7 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahinnat nousivat

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2009 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2009, 2. neljännes Maatalouden tuottajahintaindeksi laski 7,6 prosenttia toisella vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahintaindeksi laski

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2010 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2010, 3. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat 5,1 prosenttia kolmannella vuosineljänneksellä Maatalouden

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2008 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2008, 1. neljännes Maatalouden tuottajahinnat nousivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahintaindeksi nousi 11,7 prosenttia

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2012 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2012, 2. neljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat prosenttia toisella vuosineljänneksellä Korjattu 24.8.2012.

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2010 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2010, 1. neljännes Maatalouden tuottajahintaindeksi laski 10,3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 21.6.2010. Maidon jälkitilitys

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2011, 3. neljännes Maatalouden tuottajahinnat nousivat 11,7 prosenttia kolmannella vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahinnat nousivat Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2012 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2012, 1. neljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat 4,4 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu

Lisätiedot

Menetelmäseloste 15.5.2009

Menetelmäseloste 15.5.2009 Menetelmäseloste 15.5.2009 MAATALOUDEN TUOTANTOVÄLINEIDEN OSTOHINTAINDEKSI 2005=100 2 Sisällysluettelo 1 TAUSTAA... 3 2 INDEKSIN MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖ... 5 3 MAATALOUDEN HINTAINDEKSIN RAKENNE JA HINTASEURANTA

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2016, 1. vuosineljännes Energian ja lannoitteiden hinnat vetivät maatalouden tuotantovälineiden ostohintoja alaspäin Maatalouden

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2015, 2. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat laskivat 1,8 prosenttia toisella vuosineljänneksellä Maatalouden

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2015, 3. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat laskivat 2,2 prosenttia vuodentakaisesta Maatalouden tuotantovälineiden

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2015, 4. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat laskivat 1,3 prosenttia vuodentakaisesta Maatalouden tuotantovälineiden

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2015, 1. vuosineljännes Maatalouden tuottajahinnat laskivat 6,7 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahinnat laskivat

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2015, 3. vuosineljännes Maatalouden tuottajahinnat laskivat 3 prosenttia vuodentakaisesta Maatalouden tuottajahinnat laskivat Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2014, 1. vuosineljännes Maatalouden tuottajahinnat laskivat 9,2 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjaus. Julkistuksen lukuja korjattu

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.12. COM() 597 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden sekä näihin palkkoihin

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Omistusasumisen hintaindeksit

Omistusasumisen hintaindeksit Asuminen Omistusasumisen hintaindeksit, Omistusasujien asumiskustannukset pysyivät ennallaan Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset pysyivät ennallaan vuoden toisella neljänneksellä

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Kansantalouden tilinpito 1 Monisteen sisältö Kansantalouden tilinpito, BKT Nimelliset ja reaaliset suureet Logaritmiset luvut, indeksit Maksutase Taloudellisten muuttujien

Lisätiedot

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Indeksit: muodostus ja käyttö Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Sisältö 1. Indeksin määritelmä ja esimerkkejä 2. Erilaisia indeksejä, Tilastokeskuksen tuottamat

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Maatalouden aluetaloustilasto 2012

Maatalouden aluetaloustilasto 2012 Maa-, metsä- ja kalatalous Maatalouden aluetaloustilasto Varsinais-Suomessa investoinnit kasvoivat ja Pohjanmaalla vähenivät edellisvuodesta Tilastokeskuksen vuoden Maatalouden aluetaloustilaston mukaan

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

Teollisuuden uudet tilaukset

Teollisuuden uudet tilaukset Teollisuus 2012 Teollisuuden uudet tilaukset 2012, maaliskuu Teollisuuden uudet tilaukset vähenivät maaliskuussa 11,8 prosenttia vuoden takaisesta Teollisuuden uusien tilausten arvo oli Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Maarakennusalan konekustannusindeksi

Maarakennusalan konekustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Maarakennusalan konekustannusindeksi 2014, toukokuu Maarakennusalan konekustannukset nousivat toukokuussa 1,0 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan konekustannukset

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2009 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2009, 3. neljännes Maatalouden tuottajahintaindeksi laski 15,6 prosenttia kolmannella vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahintaindeksi laski

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.1.2016 COM(2016) 18 final ANNEX 3 PART 1/4 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä SADC:n talouskumppanuussopimusvaltioiden

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, huhtikuu Linja-autoliikenteen kustannukset nousivat huhtikuussa 1,1 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan linja-autoliikenteen kustannukset

Lisätiedot

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, huhtikuu Kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat 1,1 prosenttia huhtikuussa Tilastokeskuksen mukaan ammattimaisen kuorma-autoliikenteen

Lisätiedot

Julkisten menojen hintaindeksi

Julkisten menojen hintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Julkisten menojen hintaindeksi 2015, 1. vuosineljännes Valtion menojen hintaindeksi nousi 0,3 ja kuntatalouden prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkisyhteisöjen menot kasvoivat ja tulot pienenivät vuoden 2008 4. neljänneksellä Julkisyhteisöjen tulot

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Maatalouden aluetaloustilasto 2009

Maatalouden aluetaloustilasto 2009 Maa-, metsä- ja kalatalous 2011 Maatalouden aluetaloustilasto 2009 Yhdessä maakunnassa kahdestakymmenestä maatalouden tuotos kattaa tuotantokustannukset Tilastokeskuksen vuoden 2009 maatalouden aluetaloustilaston

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet riskinarvioinnista ja tietyn tyyppisten strukturoitujen yhteissijoitusyritysten kokonaisriskin laskennasta ESMA/2012/197

Lisätiedot

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.

Lisätiedot

NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella

NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.5.2015 COM(2015) 209 final Embargo vista Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Maaliskuu 2013, Varatuomari Joachim Reimers Kansainvälisessä kaupankäynnissä myydään usein useampaan kertaan peräkkäin

Lisätiedot

1. Keskimääräisen nimellistuottoprosentin laskenta

1. Keskimääräisen nimellistuottoprosentin laskenta 1 3.10.2011/TELA/Tuotonlaskentaryhmä/R.Vanne Yli vuoden mittaisen aikavälin tuoton raportointi 1. Keskimääräisen nimellistuottoprosentin laskenta FIVAn määräykset yksityisalojen työeläkevakuuttajille sisältävät

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden

Lisätiedot

Palvelujen tuottajahintaindeksit

Palvelujen tuottajahintaindeksit Hinnat ja kustannukset 2012 Palvelujen tuottajahintaindeksit 2011, 4. vuosineljännes Palvelujen tuottajahinnat nousivat 2,2 prosenttia loka joulukuussa Palvelujen tuottajahinnat nousivat Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Kansainvälinen hintavertailu 2015

Kansainvälinen hintavertailu 2015 Hinnat ja kustannukset 2016 Kansainvälinen hintavertailu 2015 Ruoka ja alkoholittomat juomat Suomessa viidenneksen EU:n keskitasoa kalliimpia Vuoden 2015 keväällä tehdyn hintavertailun mukaan ruuan ja

Lisätiedot

LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke ARVONLISÄVERO. Merja Mattila

LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke ARVONLISÄVERO. Merja Mattila LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke ARVONLISÄVERO Merja Mattila ALV ALV tavaroissa ja palveluissa Välillinen voi olla - lain mukaan - hakeutumalla itse (vapaaehtoinen

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaaja

Tuotannon suhdannekuvaaja Kansantalous 2016 Tuotannon suhdannekuvaaja 2015, joulukuu Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa, vuodentakaisesta kasvua Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa prosenttia edelliskuukaudesta.

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,6

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 3. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä koko maassa

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2015 Rakennus- ja asuntotuotanto 2015, kesäkuu Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni edelleen toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2015

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito. Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005

Kansantalouden tilinpito. Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005 Kansantalouden tilinpito Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005 Sisältö! Pitkä uudistusprosessi! Volyymimenetelmän uudistaminen! Julkisten yksilöpalvelujen volyymi-indikaattorit!

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Kaivostoiminta ja louhinta merkittävin välituotekäytön tuoteryhmä vuonna 2012

Kaivostoiminta ja louhinta merkittävin välituotekäytön tuoteryhmä vuonna 2012 Kansantalous 2014 Panos-tuotos 2012 Kaivostoiminta ja louhinta merkittävin välituotekäytön tuoteryhmä vuonna 2012 Vuotta 2012 koskevien tarjonta- ja käyttötaulukoiden tietojen mukaan kaivostoiminta ja

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Globalisaatio Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Palvelujen ulkomaankaupan tilasto Kuvaa palvelujen vientiä ja tuontia palvelutyypeittäin ja kohdemaittain Sisältää konsernien sisäisen kaupan

Lisätiedot

Talousmatematiikan verkkokurssi. Indeksit

Talousmatematiikan verkkokurssi. Indeksit Sivu 1/8 ja niiden käyttö Indeksi on jono lukuja, joilla seurataan jonkin hyödykkeen tai palvelun hinnan muuttumista ajan kuluessa. Indekseillä kuvataan hintatason tai määrien muuttumista. Eri maita koskevissa

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

Mikä indeksissä muuttui

Mikä indeksissä muuttui Mikä indeksissä muuttui 17.2.2006 Mikä indeksissä muuttui! Perusvuosi! Kansallisen kuluttajahintaindeksin painorakenne! Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenne! Omistusasumisen mittaamistapa!

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö Lainakohtaiset ehdot Nordea Pankki Suomi Oyj 11/2003 Erillisjoukkovelkakirjalaina Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea

Lisätiedot

Maatalouden aluetaloustilasto 2011

Maatalouden aluetaloustilasto 2011 Maa-, metsä- ja kalatalous Maatalouden aluetaloustilasto Etelä-Pohjanmaalla suurimmat ja Ahvenanmaalla pienimmät maatalousinvestoinnit Tilastokeskuksen vuoden Maatalouden aluetaloustilaston mukaan suurimmat

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2016 Rakennus- ja asuntotuotanto 2016, huhtikuu Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi alkuvuonna Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2016 helmi-huhtikuussa 10,1

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

Indekseistä, L12. Reaalikorko. Aiheet. Aritmeettinen ja geometrinen keskiarvo. Yhden tuotteen hintaindeksi. Reaalikorko. Pääoman deatoitu arvo

Indekseistä, L12. Reaalikorko. Aiheet. Aritmeettinen ja geometrinen keskiarvo. Yhden tuotteen hintaindeksi. Reaalikorko. Pääoman deatoitu arvo Indekseistä, L12 1 Lukujoukon {a 1, a 2,..., a n } aritmeettinen lasketaan kaavalla a aka = a 1 + a 2 + + a n n = 1 n n a j. j=1 Lukujoukon {a 1, a 2,..., a n }, eli keskiverto, lasketaan kaavalla n a

Lisätiedot

Lihasektorin hintarakenteet

Lihasektorin hintarakenteet Lihasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotustilaisuus 10.6.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori Tutkimushanke:

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2010 Neljännesvuositilinpito 2010, 2. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 1,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 3,7 prosenttia vuoden takaisesta Bruttokansantuotteen volyymi

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2012 2013 2012

Lisätiedot

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Tilastokeskuksen asiakasaamu 1.12.2011 Tilastokeskus Väestölaskenta tehdään lähes kaikissa maailman maissa 2010/2011 (2005-2014

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Rahoitusleasing 2012 Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitusleasinghankinnat olivat 2,1 miljardia euroa vuonna 2012. Edelliseen vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Rahoitusleasing 2009 Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,9 miljardia euroa

Lisätiedot

NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET

NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET o o NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET Maataloustuotannon monipuolistaminen erityisesti syrjäisillä alueilla. Sellaisten maataloustuotteiden tuotannon edistäminen, joista saa paremman hinnan kuin tavanomaisesta

Lisätiedot

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Antti Ruhanen Puheenjohtaja Autotuojat ry 25.6.2015 1 Autotuojat ry Perustettu 1925, nykyinen nimi vuodesta 1955 Edustaa käytännössä 100 % Suomen

Lisätiedot