Konepaja Enne Oy:n vaiheita räystäskouruista nykyaikaan - Perheyrityksen historiaa vuosilta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Konepaja Enne Oy:n vaiheita räystäskouruista nykyaikaan - Perheyrityksen historiaa vuosilta 1954-2012"

Transkriptio

1 Konepaja Enne Oy:n vaiheita räystäskouruista nykyaikaan - Perheyrityksen historiaa vuosilta Ensimmäinen painos. Copurigt Konepaja Enne Kaikki oikeuden pidätetään. Tekstit ja haastattelut Tarja Enne. Taitto Riikka Enne. Kustantaja Konepaja Enne Oy. Painopaikka PK-Paino, Viinikankatu Tampere T 1

2 Perheyrityksen historiaa vuosilta Sisältö 1. Erkin lapsuus ja nuoruus Tampereen Pelti ja Kaide syntyy kesällä Peltisepänpajalle toimitilat Pispalan valtatieltä syksyllä Pajan varustelua ja uusia keksintöjä Vaihtokauppana Wigrenin makkaraa ja Louhimon leipomon pullaa ja välillä autonjousienkin korjausta Vuoden 1956 yleislakko ja ajatus siirtolaisuudesta Australiassa Arkista aherrusta Pikkuhiljaa päästiin tekemään peltikattokorjauksia Yhteistyö rakennusyhtiö Tähtinen & Solan kanssa alkaa uusia merkittäviä tilauksia Keskustan työurakoita Pajan sijainti alkaa aiheuttaa ongelmia Muutto Leppäkatu viiteen vuonna Osaaminen tuo vaativampia urakoita Muita merkittäviä työkohteita Tampereella Rakennuspeltitöitä saadaan lisää Puolustusministeriön rakennuskonttori etsii peltiseppä-urakoitsijaa Töitä riittää pienistä urakoista suuriin rakennustöihin Ajatus oman verstaan rakentamisesta syntyy Tontin osto Vihiojantieltä Uuden verstaan varustelua Verstaan laajennus vuonna Uusia tilauksia ja yhteistyökumppaneita Tilat käyvät taas pieniksi ja haave uudesta verstasrakennuksesta syntyy Laivakoneiden osia, moottoreiden öljypohjia ja kurottajan runkoja LEHTILEIKE Erkki Enne täyttää 50-vuotta Erkin pojan Pekan lapsuus yrittäjäperheessä Pekan nuoruusvaiheita ja urasuunnitelmia Nuori Pekka astuu Konepajan kuvioihin 1985 isänsä rinnalle Tarinoita työn lomasta karkaisu-uunien ongelmat Kummallisen iltapuhelun tarina Tampella-kyltit Konepaja herättää ihmetystä siirtymällä atk-aikaan verstaalle saadaan tietokoneet ja työkorttijärjestelmä Hallilaajennuksen ensimmäinen vaihe hyvä onni auttaa! LEHTILEIKE1992 Kehitysprojekti kannattaa ajoittaa lamakauteen Laatujärjestelmä ja hiilipölypolttimet Kertomus läheltä piti Uuden järeän levyleikkurin hankinta LEHTILEIKE1997 Enne investoi leikkuuvoimaan Muutoksia uuden pitkän leikkurin ja särmärin myötä

3 41. Laman jälkeinen toiminnan kehittämisen aika Ison CNC-työstökoneen hankinta ja uusi hallilaajennus - Konepaja kehittyy pitkien vaativien kappaleiden tekijänä Työstökoneen esiohjelmointi ja menetelmäsuunnittelu Suomen EU-jäsenyyden ja euron tulon vaikutukset konepajan toimintaan 2000-luvulla Laajennus kolmosen toteuttaminen vuonna LEHTILEIKE2007 Konepaja Enne - Toiminnan fokuksena henkilöstö LEHTILEIKE2010 Konepaja Enne Oy laajentaa laman keskellä Katkaisuterien tarina Varastohotellin hankinta robottihalliksi Nykyaikaa LEHTILEIKE2012 Enteitä paremmasta Juhlava jouluruokailu uusissa tiloissa Case Ata Atan tapaus Tulevaisuuden näkymät LEHTILEIKE2012 Tulostiedotteet 2012/ LOPPUSANAT JA KIITOKSET VARSINAISILLE MENESTYKSEN TEKIJÖILLE TYÖNTEKIJÖILLE JA ASIAKKAILLE

4 4

5 Konepaja Enne Oy:n vaiheita räystäskouruista nykyaikaan - Perheyrityksen historiaa vuosilta Tämä historiikki kertoo Tampereelle perustetun perheyrityksen Konepaja Enne Oy:n vaiheet aluksi yrityksen perustajan Erkki Enteen ja sittemmin yrityksen jatkajan, hänen poikansa Pekka Enteen kertomana. Kirjaan on koottu myös muuta asiatietoa yrityksen vaiheista. Lisäksi kirjaan on haastateltu yrityksen työntekijöitä ja muita yrityksen toimintaan vaikuttaneita avainhenkilöitä. Kirjan loppuun on vielä liitetty kuvagalleria. Tämä kirja on kunnianosoitus yrittämiselle ja perheelle ja toivomme, että viihdytte muistelujemme parissa. Erkki Enne ja Pekka Enne 5

6 6

7 Erkin lapsuus ja nuoruus Konepaja Enne Oy:n perustaja Erkki Enne on syntynyt Kun Erkki muistelee omaa elämäänsä ja lapsuuttaan, alkavat ensimmäiset muistot Erkin, Reino-veljen ja Elli-äidin elämästä Pispalasta. Lap-suudessa muutettiin jatkuvasti asunnosta toiseen ympäri kaupunkia ja isä Aarne asui perheen kanssa satunnaisesti. Elli ja pojat asuivat vaatimattomissa hellahuoneissa, usein käytössä oli vain huone ja osuus yhteisestä keittiöstä. Elli elätti perheensä torikauppiaana jo kolmannessa polvessa, talvisin Elli työskenteli Tampereen puku-tehtaalla ompelijana. Yritteliästä kauppiasverta ja käsityöläisyyttäkin on siis suvussa jo useassa polvessa. Erkki Enne armeijassa Eniten muistoja Erkin mieleen on jättänyt asuminen juuri Pispalassa, jossa Erkistä myös tuli koululainen. Ensimmäinen kouluvuosi meni Pispan koulussa, toinen vuosi ja kolmas vuosi menikin sitten jo Tammelan koulussa. Viimeisen luokan 6-vuotisesta kansakoulusta Erkki kävi Nekalan koulussa, mutta koulu keskeytyi talvisodan vuoksi. Koulua kuitenkin jatkettiin, kun se taas sodan jälkeen oli mahdollista. Kuvassa Erkki, Reino ja Elli. Kuva 1930-luvulta. 7

8 Koulun jälkeen Erkki pääsi 13-vuotiaana Valmetin lentokonetehtaalle viilarin oppipojaksi, mutta ei niin tykännyt työstä. Hänen kaverinsa Leo Nieminen kertoi, että hänen työpaikallaan lentokonepuolella vapautuu sähköasentajaoppilaan paikka. Erkki kävikin omatoimisesti ruokatunnilla kysymässä paikkaa. Hänen oma pomonsa Wessman läksytti siitä hyvästä Erkkiä, sillä ei oppipoikien kuulunut itse lähteä uusia työpaikkoja kyselemään, kyllä johtajat järjestävät työt kaikille. Erkki pääsi kuitenkin harjoittelemaan apupojaksi kahdelle sähkömiehelle Iivoselle ja Simulalle. Työnjohtajana toimi Saarinen. Työkohteena oli aina kerralla 3-4 Blenheim-pommikonetta, joihin työporukka asensi sähköosia ja johdotuksia. Erkin tehtävänä oli ohjeiden mukaan laittaa johdotuksia paikoilleen. Työllä oli kova kiire, ja pian Erkiltä kysyttiin, voisiko hänkin tehdä muun ryhmän mukana pitkiä päiviä, usein kello 20 asti. Koko sota-aika tehtiinkin pommikoneita, yhteensä noin 40 Blenheimkonetta. Työkaverit olivat mukavia ja työt sujuivat. Silloin tällöin kävi vahinkojakin, kerran jo valmis kone pääsi putoamaan laskutelineestään lukituksen pettäessä ja ohikulkenut mies jäi koneen siiven alle ja loukkaantui. Hallin toisella puolella korjattiin ranskalaisia Morane-hävittäjiä. Kun saksalaiset olivat valloittaneet venäläisen moottoritehtaan, tuotiin sieltä kaksi kertaa vahvempia moottoreita, jotka sopivat näihin Morane-koneisiin. Suomalaiset lentäjät kävivät tutustumassa näihin uusiin Lagg-Moranen rakenteisiin, joissa siis oli ranskalainen runko ja venäläinen moottori ja he ihmettelivät, kestääkö koneen runko moisen moottorin. Aseistustakin parannettiin niin, että siivissä oli 2 konekivääriä ja potkuriakselin läpi ampui tykki. Lagg-Moranesta tulikin paha vihollinen venäläisille. Kun vanhemmat sähköasentajat joutuivat parinkin viikon komennukselle Karjalaan korjaamaan vaurioituneita pommikoneita, joutui Erkki yksin 15-vuotiaana poikana korjaamaan koneita lentokonehallille. Yhdessäkin koneessa oli sähkövuoto runkoon ja Erkki istui koko päivän ohjaamossa etsien vikaa. Lopulta vian aiheuttaja löytyi päätaulun pääkytkimen kolosta ja Erkki pääsi luovuttamaan pommikoneen tarkastukseen. Sodan jälkeen he siirtyivät purkamaan sodanaikaista raskasta kuljetuskalustoa täysin osiin. Näistä kunnostetuista osista koottiin uudelleen kuorma-autoja Erkin tehdessä autoihin sähköistyksiä. Autoista oli kova kysyntä ja ne myytiin siviiliautoiksi. Autojen korjaukseen perustettiin ammattikoulu. Erkki huomasi tehtaan ilmoitustaululla ilmoituksen, että ammattikouluun otetaan 25 sähköasentajaoppilasta. Erkki hyväksyttiinkin kouluun ja hän opiskeli hienomekaanikoksi ja jäi töihin Valmetin hienomekaanisen mittaritehtaan koepajalle. Täällä valmistettiin kaikkien mittareiden ja laitteiden koekappaleet. Tässä vaiheessa Erkki ja Irja tapasivat ja naimisiin mentiin vuonna Aluksi asuttiin Koivistonkylässä omakotitalon yläkerrassa, mutta aika pian ostettiin jo oma yksiö Muotialantieltä. Täällä perhe kasvoi kolmihenkiseksi pienen Merja-vauvan syntyessä vuonna Erkki työskenteli mittaritehtaalla vuoteen 1954 asti. Valmetin lentokonetehdas Härmälässä. Kuva vuodelta 1964, Aaro Kemppainen. Täällä Erkki työskenteli ennen oman yrityksensä perustamista. 8

9 Tampereen Pelti ja Kaide syntyy kesällä 1954 Moottoriveneet kuuluivat jo Erkin nuoruuteen Erkki ja hänen moottoripyöränsä 1950-luvulla. Moottoripyörän hankala taluttaminen Valmetin lentokonetehtaan pihamaalla taisi olla yksi kimmoke oman yrityksen perustamiseen, sillä Erkki joutui Valmetin sääntöjen mukaan aina taluttamaan raskaan moottoripyöränsä työpaikan pihaan ja päivän päätyttyä pois. Kun olisi oma yritys, saisi itse määrätä sääntönsä ja ajaa moottoripyörällään työpaikan pihaan. Erkin ollessa töissä Valmetin koemittaripajalla isä Aarne ja veli Reino alkoivat houkutella Erkkiä, jotta he yhdessä perustaisivat oman peltisepänpajan. Erkki oli mielessään jo suunnitellut mittariyrityksen perustamista, mutta näki nyt tässä uudenlaisen mahdollisuuden yritystoiminnan käynnistämiseen. Isä ja veli olivat jo toimineet peltiseppinä ja nyt isä oli lähdössä mukaan poikiensa uuteen yritykseen neuvomaan ja etsimään heille työtilaisuuksia. Veljekset Reino ja Erkki Enne perustivatkin loppukesällä 1954 oman yrityksen nimeltä Tampereen Pelti ja Kaide. Yritysmuotona oli tällöin toiminimi. Yritys rekisteröitiin Kaupparekisteriin Veljekset aloittivat toimintansa tekemällä asuintaloihin ja eri työmaille mm. paloportaita, rännejä ja peltikattoasennuksia. Aarne etsiskeli sopivia työkohteita kierrellessään kaupungilla ja eri asuinalueilla. Hän saattoi käydä kyselemässä vaikkapa talonmieheltä, tarvittaisiinko mahdollisesti huonossa kunnossa olevan katon tai räystäiden korjausta ja hän saikin näin tarpeellisia asiakkaita. Aarne etsiskeli työtilaisuuksia myös Aamulehden ilmoituspalstoilta ja hän hoitikin alussa pääasiassa uusien asiakkaiden etsimisen. Aarnen työskentelyn huonona puolena oli kuitenkin se, että hän saattoi unohtua omille reissuilleen pitkiksikin ajoiksi. Välillä hän oli viikon töissä ja sitten pari viikkoa poissa palaten taas takaisin hommiin. Reino ja Erkki keskittyivät tekemään työmailla peltisepän töitä ja samalla parhaansa mukaan osallistuivat töiden hankintaan. 9

10 Peltisepänpajalle toimitilat Pispalan valtatieltä syksyllä 1954 Kesä meni uuden yrityksen kanssa nopeasti, työkalut ja pieni määrä materiaalia kun mahtui mukavasti kotiinkin. Matkat työmaille kuljettiin pääosin jalan. Kun syksy ja kylmä alkoi tulla, alettiin pajalle etsiä toimitiloja ensimmäinen kesä kun oli toimittu työmailla ja nyt töitä uskottiin löytyvän myös niin, että niitä voitaisiin valmistella ensin pajalla. Aarne löysikin Pispalasta Pispalan valtatien varrelta numerosta 46 (nykyisin osoite on Haulitie 12) Karlssonin Kallen talon alakerrasta reilun 30 neliömetrin vaatimattoman tilan, joka päätettiin vuokrata. Paja sijaitsi veljesten lapsuuden maisemissa ja tuttujen ihmisten parissa, olihan Pispalan valtatietä pitkin kuljettu kouluun ja asuttu läheisessä naapuruston talossa jo ennen talvisotaa kolmisen vuotta. Pajaan mentiin leveästä pariovesta ja pihasta päästiin portaita pitkin Pispalan valtatielle, pispalalaisittain talon katto oli kadun tasalla ja suunnilleen samalla korkeudellakin. Pajasta oli hienot maisemat Näsijärvelle ja silloiseen Rantakylään, jonka muodostivat kymmenisen asuintaloa ja uimaranta 10 Tässä kuvassa näkyy 1950-luvun maisemaa Haulitehtaan kupeessa. Tampereen Pelti ja Kaiteen paja sijaitsi harjulla vähän korkeammalla. Kuva Vapriikki.

11 Kuvassa Pispalanvaltatie 45, apteekki ja Ylä-Voiman aukio tuohon aikaan. Paja sijaitsi oikealla puolella valtatietä vähän ennen aukiota. Erkki muistelee, että lähistöllä oli myös Reivalan kauppa, josta usein haettiin töihin evästä, leipää, voita ja makkaraa ja mitä milloinkin tarvittiin. Oli siinä Voimankin kauppa ja vanhan Nakkifakiirin kioski, josta etenkin illalla myöhempään töissä ollessa tuli haettua lämpöiset makkarat. Läheinen haulitehdas eli omaa elämäänsä eikä sieltä tullut työtilauksia, vaikka haulitehtaan hissiä ja työmiesten kulkua ylös ja alas tuli seurattua usein ikkunasta. Kuva Lielahden Apteekin omistuksessa. Pispalan valtatien pajan tilat vuoden 2012 asussa. Paja sijaitsi talon alakerrassa nykyisen autotallin ja alakerran asunnon kohdalla. 11

12 Pispalan kartta 1950-luvulta, josta näkyy Haulitehtaan sijainti Tampereen Pelti ja Kaiteen pajan vieressä. Kuva Pispalan Moreeni Ry. Oma toimitila osoittautui välttämättömäksi, ja siellä alettiinkin valmistella pienempiä töitä työmaita varten ja säilyttämään tavaroita, työkaluja ja varastoa. Mukavuuksia pajalla ei ollut ja ensimmäiseksi toimeksi tuli lämmittimen keksiminen. Lämmitin piti saada edullisesti ja helposti ja niin Erkki keksi kiinnittää vanhan peltitynnyrin hormiin ja näin syntyi lämmityslaite, jossa kaikenlaista jätepuuta voitiin polttaa. Joka aamu ensimmäinen askare yritystoiminnassa olikin pajan lämmittäminen. Isä Aarne ja Reino pyysivät, että Erkki ottaisi hoitaakseen yrityksen talousasiat kuten kirjanpidon ja tarjousten tekemisen sekä muut paperityöt. Ensimmäinen kesä ja yritystoiminnan alkutaipale olivat kuitenkin työlästä aikaa, yritykselle kun ei saatu hankittua esimerkiksi puhelinta puhelinlinjojen vähyyden vuoksi ja tavaratkin kuljetettiin käsikärryillä työmaille. Oma porakone saatiin hankittua, mutta hitsaus jouduttiin ostamaan Juholan Heikiltä. 12

13 Pajan varustelua ja uusia keksintöjä Pajaa ja yritystoimintaa kehiteltiin innokkaasti ja ensimmäisinä toimina olikin rakentaa työpöydäksi 4-5 metriä pitkä peltisepän penkki keskelle pajaa. Lämmitys tuotti vielä huolta, kun kaikki poltettavaksi sopiva puu oli jo poltettu ja alettiin miettiä, mistä saataisiin pajalle lämpöä. Niinpä Erkki keksi, että jäteöljy voisi ratkaista asian ja hän rakensi tynnyrin yläpuolelle peltikanisterista tulevan hanallisen putken, josta öljyä valutettiin palavien sytytyspuiden päälle ja näin saatiin iloinen tuli aikaan! Kun kaikki omat jäteöljyt oli poltettu, löytyi apua Koskisen veljesten Esson huoltoasemalta. Jäteöljyä saatiin linja-autoaseman kupeessa sijaitsevalta huoltoasemalta niin paljon kuin sitä tarvittiin, ja öljyä haettiinkin koko Pispalassa oloajan. Ensimmäinen talvi oli kuitenkin todella vaikea, koska oli puutetta töistä ja toisaalta myös työkaluista. Talvella saatiin onneksi muita pikkutöitä kuten lumenpudotuksia korkeilta katoilta. Tällöin jo toisen syksyn aikana hankittiin myös auto, Fordson Temps umpipakettiauto, jolla saatiin kuljetettua tavarat ja miehet työmaille. Samanaikaisesti alkoi myös työkoneiden hankinta. Ensimmäisen ison kiinnitysjalallisen Waldor-käsiporakoneen lisäksi hankittiin myös Epilän koneen tekemät seitsemänkymmensenttiset vinkkelisakset, sähköllä toimiva penkkismirkkeli, yhden metrin kanttikone sekä Unitorhitsauskone, jolla päästiin hitsaamaan mm. paloportaita. Lisäksi kehitettiin vielä itse apuvälineeksi työkalu pyöreiden syöksytorvien tekemiseen. Tällä varustuksella päästiin tekemään jo 12 mm reikiä sekä metrisiä pyöreitä syöksytorvia. Kohta kuitenkin huomattiin, että tarvittaisiin vielä kahden metrin kanttikone, jotta saataisiin tehtyä pitempiä ikkunalistoja. Tilauksiakin alkoi tulla enemmän ja uusia työmaita saatiin lähialueiden taloista ja yrityksistä. Isä Aarne osasi neuvoa millaisia työkaluja olisi hyvä saada ja hän toi usein myös mallityökaluja. Koska vastaavia ei kaupassa ollut saatavilla, teetettiin joitain työvälineitä Erkin vanhassa työpaikassa Valmetin lentokonetehtaan oppilasosastolla. Ensimmäisenä talvena Reino teki myös viisi peltisepän työkalupakkia, joissa oli tarvittavat työkalut lukollisessa ja kahvallisessa matkalaukussa. Samoin hän teki kaksi puista kaidemiehen työkalupakkia ja Erkki suunnitteli vielä letkusmirkkelin erilaisiin hiomakorjauksiin kaidetöissä. Puhelimen puute haittasi tilausten ja yhteydenottojen saamista ja niinpä Erkki ottikin uudelleen yhteyttä Tampereen Puhelinosuuskunnan johtaja Siukolaan. Nyt oli jo enemmän näyttöä yrityksen toiminnasta ja puhelimen tarpeesta, joten puhelin myönnettiin. Sitä varten rakennettiin pajaan työnjohto- ja konttorikoppi, joka oli metri kertaa metrin kokoinen kovapahviseinäinen rakennelma pajan nurkassa työpöytineen ja uusine puhelimineen. Verstaan ensimmäinen puhelinnumero onkin jäänyt lähtemättömästi mieleen numero oli

14 Vaihtokauppana Wigrenin makkaraa ja Louhimon leipomon pullaa ja välillä autonjousienkin korjausta Uusia yrityssuhteitakin alkoi olla enemmän ja ajan tavan mukaan suhteita palkittiin ja vahvistettiin omilla tuotteilla. Esimerkiksi Wigrenin makkara-auton kuljettaja haki verstaalta uunipeltejä ja toi tuliaisiksi makkarapötkön. Kerran kävi niinkin, että kun Erkki palasi kaupungilta asioiltaan, oli juuri saatu iso Wigrenin makkarapötkö kadonnut. Sitten selvisi, että se oli ollut niin hyvää, että Reino-veli eli Reska oli syönyt pötkön lähes kokonaan, mutta oli sentään jättänyt Erkille pienen maistiaispalan! Samoin leipuri Louhimon Veikko toi aina tullessaan pullaa ja leipää ja läheisen pispalalaisen Louhimon leipomon kanssa tehtiinkin yhteistyötä vuosia, kun heille toimitettiin mm. paistinpeltejä. Korjattiin pajan pihassa välillä autojakin! Kerran entinen työkaveri Simulan Martti Lentokonetehtaalta kyseli, voisivatko veljekset vaihtaa hänen autoonsa etujousen ja niin uuteen työhön ryhdyttiinkin ennakkoluulottomasti. Jousen kanssa menikin sitten koko työpäivä! Myös lähialueen asukkaat tarvitsivat usein pajan palveluja pieniin korjauksiin ja talojen kunnostuksiin, samoin rannassa olevia moottoriveneitä korjattiin kesäisin tekemällä niihin erilaisia metalliosia. Pajalla osallistuttiin Pispalan elämänmenoon ja ihmisten iloihin ja suruihin. Rantakylässä asui myös lupsakka entinen tukkimies Katajan Fransse, joka oli invalidisoitunut sairastettuaan lapsihalvauksen. Fransse kävi jutustelemassa pajalla lähes päivittäin ja Erkin mieleen on jäänyt erään vapunpäivän jälkeinen päivä, kun Fransse taas poikkesi pajalle. Hän oli käynyt katselemassa ihmisten vappujuhlintaa ja hän ihmetteli kovien kirosanojen kera, että jumalauta, kun hän ei ymmärrä, että vappuna marssitaan lippujen kanssa ja lauletaan, että nälkä ja jano meillä on aina vieraanamme ja kuitenkin perkele kaikilla keikkuu viinapullo takataskussa! Vuoden 1956 yleislakko ja sen seurauksena ajatus siirtolaisuudesta Australiassa Maaliskuun ensimmäisenä päivänä 1956 alkanut Yleislakko oli uudelle pienyrittäjälle ongelmallista aikaa ja se on jäänyt mieleen raskaana vaiheena. Pajalla oli töissä muutama työmies, jotka osallistuivat yleislakkoon, mutta Erkki ja Reino tekivät pientä verstaan korjausta ja kohennusta tuon ajan. Erkin vaimo Irja oli tuolloin töissä Tampellan konttorissa eikä siellä osallistuttu lakkoon. Työmatkat kotoa Muotialan tieltä Tampellalle Lapinniemeen piti tehdä verstaan pakettiautolla, koska julkinen liikenne oli lakossa. Niinpä Erkki vei Irjan aamulla töihin ja haki illalla pois, mutta matkat olivat todella pelottavia, sillä monin paikoin keskustassa oli lakkojoukkoja, jotka uhkasivat kaataa autot ja oma turvallisuuskin oli uhattuna. Varsinkin linja-autoaseman tienoo oli vaarallista liikehdintäaluetta, ja juuri sieltä piti hakea jäteöljyä Veljekset Koskisen Esson huoltoasemalta verstaan lämmitykseen. Omien työmiesten kanssa ei ammattiyhdistysasioista ollut koskaan riitaa tai ongelmia. Yleislakko kestänyt jo yli viikon 9. maaliskuuta 1956! Tampere on motissa: maataloustuotteiden luovutussulku alkaa näkyä elintarvikepulana, tehtaat ovat kiinni eivätkä junat ja linja-autot kulje. Lukuisa määrä kaupunkilaisia kokoontui linja-autoasemalle osoittaakseen mieltään tilanteen johdosta. Poliisi valvoi uhittelevaa ja levotonta joukkoa sekä ratsain että jalkautumalla ihmisten keskelle. Vapriikin kuva-arkisto. 14

15 Yleislakossa esillä oli myös palkankorostusten lisäksi perustettavaksi ns. palkan ansaitsemisrahastoja, joihin työnantajat maksaisivat tietyn sovitun summan työkohtaisesti. Näin työnantaja tallettaisi rahaa jokaista työntekijää kohden ja myöhemmin, rahaston karttuessa, työntekijöillä olisi mahdollisuus ostaa yrityksen osakkuuksia rahastoon heitä varten talletetuilla varoilla. Tämä vaatimus tuntui Erkistä varsin kohtuuttomalta ja se tulisi ennen pitkää lopettamaan toimivat yritykset. Tätä vaatimustahan ei sittemmin kytketty yleislakon toteutuneisiin vaatimuksiin, mutta ajatus jäi kytemään joidenkin työntekijöiden mieleen. Ajatus yrityksen omistussuhteiden mahdollisista muutoksista kypsytti ajatuksen, että yritystoimintaa ei kannattaisi uudelta pohjalta jatkaa ja niinpä Erkki ja Irja alkoivat suunnitella yrityksen myymistä ja muuttamista muualle, missä yrittämisen mahdollisuudet olisivat paremmat. Ajankohtaiseksi tulikin mahdollisuus muuttaa siirtolaiseksi Australiaan. Australian valtio etsi tuolloin ammattitaitoisia nuoria ihmisiä työntekijöiksi maahan ja Erkki ja Irja hyväksyttiinkin siirtolaisiksi, ja heille myönnettiin valtion matka-avustus. Muutto kaukaiseen Australiaan kuitenkin peruuntui, koska Erkin äiti Elli vastusti kovasti nuoren perheen ja oman jälkikasvunsa muuttoa. Samanaikaisesti ilmapiiri Suomessa alkoi myös pehmenemään ja vahvempi kutomo-, paperienemmän esiin. Kuitenkin pienyrittämiseen suhtauduttiin aiheutti yrittäjille murheita ja vaikeuksia työn tekemiseen ja Arkista aherrusta Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950 ja työntekijät suuntaavat kotiin. Irja työskenteli portin viereisessä rakennuksessa Tampellan kangaskaupassa. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto. ja konepajateollisuus saivat omia näkemyksiään äärimmäisen kielteisesti vuosikausia, ja tämä yrittämiseen. Pispalan valtatien pajalla muodostui käytäntö, että Erkki hoiti pääasiassa tarjousten tekemiset sekä työmaaurakat niin, että hän kävi arvioimassa työkohteet ennen tarjouksen tekemistä. Yhdessä kuitenkin Reinon ja Aarnen kanssa päätettiin lopulliset tarjoussummat. Hyväksytyt työurakat toteutettiin niin, että Erkki pakkasi autoon tarvittavat tarvikkeet ja miehet ja niin kuljettiin työmaalta toiselle, kunnes työkohde saatiin valmiiksi. Työkalut tulivat työntekijöille aina talon puolesta ja Reino hoiti jokaiselle omat työkalupakit ja piti työkalut kunnossa. Sen ajan tavan mukaan työmiehet palkattiin aina työmaakohtaisesti eli miehiä otettiin töihin kun tarvittiin, ja työsuhde loppui, kun urakka saatiin päätökseen, ellei uutta sopivaa työtä ollut silloin tarjolla. Peltisepät valikoitiin aina tarkasti työmaakohtaisesti, kun oli opittu tietämään kunkin taidot ja vahvuudet. Ammattimiehille palkattiin usein myös oma oppipoika, joka auttoi kantamaan tavaroita ja tekemään pienempiä ja vaatimattomampia töitä. Tuolloin työmaiden ongelmana oli hyvinkin yleinen ja ikävä työmaajuopottelu, joka johti monen hyvän ja taitavan työmiehen kohdalla lopputiliin. Kun työurakkaan kuului myös erilaisten työaihioiden valmistelu pajalla, hoiti Reino tätä puolta tilauksista. Pajalla oli pienet tilat, joten suuria osia ei siellä pystytty valmistamaan. Reino vastasi pajalta suoraan tilattujen töiden tekemisestä, varaston ylläpidosta ja verstaan ja työkalujen kunnossapidosta sekä tilattujen peltien vastaanottamisesta. Urakkojen laskutus hoidettiin isompien tilaajien kanssa suoraan tilaajan konttorista, josta haettiin sovittu maksu muutamien päivien kuluttua. Työntekijöiden palkanmaksun hoiti aluksi Irja-vaimo niin, että Erkki oli täyttänyt valmiiksi tuntilistat, joiden perusteella Irja laski palkat ja hän myös hankki palkkakortteihin liimattavat veromerkit ja teki viranomaisilmoitukset. Palkat maksettiin kirjekuoressa käteen kerran viikossa aina lauantaisin tehdyn työn mukaan. Irja hoitikin tätä työtä vuosia ja käytäntöä muutettiin vasta kun perhe kasvoi ja yrityksen talouden hoitaminen oman työn ohella iltamyöhäisellä kävi liian uuvuttavaksi. 15

16 Pikkuhiljaa päästiin tekemään peltikattokorjauksia Suuri askel yritystoiminnassa oli, kun päästiin tekemään tamperelaisille taloyhtiölle pieniä peltikattokorjauksia ja saatiin hoidettavaksi Tohlopin yleisen saunan kattotyöt. Työmaita alkoi olla jo ympäri kaupunkia ja autoon pakattiin aina tarpeen mukaan tarvikkeet ja työmiehet. Samoihin aikoihin töihin tuli myös Ruohosen Urho. Urho eli Ute oli kuin omaa perhettä, koska oli Erkin Irja-vaimon sisaren Railin aviomies. Palkkaakin pystyttiin maksamaan aina sitä mukaan kun tilaajilta saatiin maksut. Myös työkalut paranivat ja kaupastakin saatiin jo ostettua lisää tarpeellisia työvälineitä. Sodan jälkeinen säännösteluaika alkoi helpottua ja tavara liikkua vapaammin. Suuri urakka ja etappi koko nuoren yrityksen toiminnalle oli Lapintie 24 taloyhtiön suuren noin tuhannen neliön kattourakan saaminen. Aarne auttoi Erkkiä suunnittelussa - hänellä kun oli tarpeellista osaamista ja kokemusta - joten tarjous uskallettiin antaa, vaikka yrityksellä ei vielä ollut tietoa työmiehistä tai palkkarahoista. Tarjous hyväksyttiin ja urakkaa tehtiinkin useita kuukausia neljän viiden miehen voimin. Talon isäntänä toimi vaatturimestari Heinelo, jonka kanssa saatiin sovittua, että taloyhtiö maksaa kalliit tarvikkeet heti, kun Tampereen Pelti ja Kaide on saanut Sanbergin rautakaupasta laskun, koska veljeksillä ei olisi ollut etukäteen rahaa niin suureen tilauksen maksamiseen. Ensimmäisten palkanmaksujenkin kanssa oli huolta, koska nyt tarvittiin palkkaa monelle miehelle eikä ennakkomaksuja ollut saatu. Palkanmaksusta selvittiin niin, että veljesten äiti Elli lainasi yritykselle palkkarahat vaatimattomista torikauppiaan säästöistään. 16 Kuvassa Sandbergin rautakauppa Keskustorilla, joka toimi samassa paikassa 1960-luvulle asti. Vapriikin kuva-arkisto.

17 Muutenkin asiat saatiin jo heti alussa sovittua. Peltisepät saivat käyttää talon ullakkoa peltiaihioiden tekemiseen ja varastointiin. Urakka sujuikin ongelmitta, mutta pientä pilaahan miehet keksivät! Urakkaan ei kuulunut vessankäyttömahdollisuutta, joten kakka-asiat hoidettiin tarvittaessa pitkien työpäivien aikana sanomalehteen ja tulokset käärittiin siisteihin sanomalehtikääröihin, jotka heitettiin katolta töiden lomassa ohiajavan Porin junan katolle. Siellä arvokääröt matkasivat Tampereen tuliaisina suurina yllätyksinä porilaisille! Pissahätien suhteen keksittiin, että hyödynnetään ullakolle kerääntyneet suuret määrät tyhjiä vanhoja lasipulloja, joita sitten pikkuhiljaa täyteltiin. Urakan loppukiittelyissä kattomiehet aprikoivat, miten taloyhtiö pulloihin suhtautuu, mutta niistä ei onneksi koskaan tullut edes puhetta ja pullojen omistajatkin ovat olleet hiljaa asiasta! Erkki ja Heinelon pukimo ovat jatkaneet yhteistyötä myös yrittäjänä jatkaneen Heinelon pojan Juhanin kanssa ja Erkki onkin teettänyt kaikki pukunsa tuolla Tammelantorin laidan pukimossa. 17

18 Yhteistyö rakennusyhtiö Tähtinen & Solan kanssa alkaa uusia merkittäviä tilauksia Tampereella toimi merkittävä suuri rakennusliike Tähtinen & Sola, joka oli perustettu jo vuonna Tähtinen & Sola olikin Suomen Rakennusteollisuusliiton tilastoissa suurin yritys 1950-luvun lopulla niin liikevaihdon kuin palkkojen suhteen. Toimistoa johti kauppaneuvos Artturi Sola, joka oli tuolloin jo kunnianarvoisa vanha herra, joka aamuisin saapui toimistolleen hienolla Baccard-autollaan oman kuljettajansa tuomana. Isä Aarne tunsi rakennusurakointi Tähtinen & Solan pojan työpäällikkö ja rakennusmestari Tauno Solan. Niinpä Aarne kehottikin Erkkiä poikkeamaan tämän puheille firman Pyynikintorin konttoriin, koska yrityksellä saattaisi olla töitä tarjolla veljesten peltisepän liikkeelle. Erkki ryhtyi tuumasta toimeen ja nyt kun nuorten veljesten yrityksellä oli jo näyttöä osaamisestaan, otettiin käynti Tähtinen & Solalla vakavasti ja kohta saatiin rakennustoimistolta ensimmäinen tarjouspyyntö. Tarjousta pyydettiin rakenteilla olevan kolmekerroksisen asuintalon kaikkiin peltitöihin. Talo sijaitsi Pyhäjärven rannalla lähellä Suomen Trikoota. Erkki kävi paikan päällä keskustelemassa työmaamestari Rehakan kanssa ja sen jälkeen tarjousta laskettiin ja pohdittiin porukalla Aarnen ja Reinon kanssa tiivisti, olihan taas kyseessä uusi ja vaativa urakka. Työ saatiin ja niin taloon tehtiin kaikki räystäät, ikkuna- ja muut pellitykset sekä kaiteet. Aiemmin ostettu umpipakettiauto Fordson osoittautui välttämättömäksi miesten ja tavaroiden kuljetuksiin, mutta pientä parannusta siihenkin tehtiin. Autoon rakennettiin matkustusmukavuuden lisäämiseksi ikkunat ja sisäpenkit. Usein päivittäinkin jouduttiin ajamaan kilometrin reissuja työmaalta toiselle ja tarvikkeitakin haettiin mm. Sanbergin rautakaupasta keskustorilta ja Otrasta ja Starckjohanin varastosta Nekalasta. Jonkun verran tavaraa myös tilattiin suoraan pajalle, mutta nopeimmin tavarat saatiin, kun itse haettiin. Iso urakka saatiin myös Aleksis Kivenkadun ja Satakunnankadun kulmassa olleen Tekstiilitalon remontista. Rakennuttajana toimi myös Tähtinen & Sola, ja urakan valvojaksi oli sovittu rakennusmestari August Nieminen, joka tunnettiin hankalan valvojan maineestaan. Ennen tilauksen varmistamista Tauno Sola vielä kysyi, että tuleeko Erkki varmasti toimeen Augustin kanssa. Koska mitään ristiriitoja ei ollut, päätettiin urakka antaa Tampereen Pelti- ja Kaiteelle. Tämä kuvaa sitä, kuinka hyvillä henkilösuhteilla saattoi olla ratkaiseva merkitys urakoiden saamiselle. Täällä sattui myös ensimmäinen ikävä onnettomuus, kun Ruohosen Urho oli kiinnittämässä viimeisiä kuparisia ikkunalistoja kulmahuoneisiin ja hän aukoi ja sulki ikkunoita ja siinä kiireessä käsi lipsahti ja meni ikkunan läpi katkaisten Urhon rannevaltimon. Onneksi tämä onnettomuus ei johtanut vakavampiin seurauksiin ja Ute siitä selvittyään jatkoi töitään entiseen malliin. 18 Kerrostalourakka lähellä Suomen Trikoota

19 Keskustan työurakoita Tekstiilitalo valmistui vuonna 1958 ja se sijaitsee Satakunnankadun ja Aleksis Kiven kadun kulmassa. Tekstiilitalonimitys tulee siitä, että talon valmistuttua sen omistivat suurimmaksi osaksi sen aikaiset suuret tekstiilitehtaat Finlayson ja Tampella. Lapintien 24 talo v Tämä 1000 neliön kattourakka toimi askeleena muihin isoihin urakoihin. 19

20 Pajan sijainti alkaa aiheuttaa ongelmia Pispalan valtatien paja sijaitsi alempana katutasosta jyrkässä rinteessä ja sinne oli erittäin vaikeaa ajaa liukkailla keleillä varsinkin isommilla kuorma-autoilla. Vuoden 1958 talvella saatiin tilaus parinkymmenen palooven pellityksestä. Sovittiin, että tilaaja Tähtinen & Sola toimittaa ovet karmeineen verstaalle, jossa ne talven aikaan pellitetään. Kun kuorma-auto sitten kuormineen saapui paikalle, totesi kuljettaja, että monttuun jäädään jos sinne ajetaan. Kuorman purkamiseen ja ovien siirtämiseen pajalle oli keksittävä uusi ratkaisu! Niin Tähtisen miehet alkoivat lasketella ovia parinkymmenen metrin matkan alas pajalle liukasta lumista mäkeä pitkin ja pajalla miehet ottivat aina oven kerrallaan vastaan. Samoin toimittiin, kun ovien kylmävalssatut pellit saapuivat Sandbergin rautakaupasta. Keväällä autot pääsivätkin sitten pihaan hakemaan valmiit ovet. Pajan tiloja oli onnistuttu kasvattamaan, kun oli saatu lisätilaa viereisestä alakerran huoneesta, joten pajan pinta-ala oli jo noin 50 neliötä. Tämä mahdollisti isompien osien ja tavaramäärien käsittelyn. Ovien ja karmien pellitystöissä huomattiin, että omat työkoneet eivät riittäneet työn tekemiseen, vaan pajalle tarvittaisiin hyvä kahden metrin kanttikone. Erkki alkoi suunnitella yksinkertaista konetta, johon hän hankki romukaupasta hammaspyörät ja lattakierreruuvit, jonka jälkeen hitsattiin kokoon ylä- ja alapalkit mm levystä ja laakerin holkit saatiin sorvarilta. Epilän Sahanterässä tehtiin vielä suorat reunakoneistukset ja kokoonpano Pispalassa omalla pajalla. Koneen tekeminen kannatti, sillä vastaavia ovien pellityksiä tehtiinkin sitten useana talvena. Kuvan ensimmäisessä talossa oli alakerrassa kellosepän paja, sen takaa kulki Erkin koulutie, Reivalan kauppa ei ihan mahdu kuvaan, samoin Nakkifakiirin koju, kertoo Erkki Enne. Kuva Vapriikki. 20

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

SUNSET, KUIN SUORAAN KARTSALTA REVÄISTYT

SUNSET, KUIN SUORAAN KARTSALTA REVÄISTYT SUNSET, KUIN SUORAAN KARTSALTA REVÄISTYT SYNTYMÄ Vuonna 1968 kaksi neljätoistavuotiasta, rokkimusiikista sekaisin mennyttä poikaa istui Siltabaarissa levyautomaatin äärellä. Kahdellakymmenellä pennillä

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokrauskohde sijaitsee ensimmäisessä kerroksen huoneistossa, ja kuvassa sen ikkuna on vasemmanpuoleinen ensimmäisenä oikealla olevasta eteläpäädyn parvekkeen

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Sähköä ilmassa! Turvallisuus ilmajohtojen lähellä työskenneltäessä

Sähköä ilmassa! Turvallisuus ilmajohtojen lähellä työskenneltäessä Sähköä ilmassa! Turvallisuus ilmajohtojen lähellä työskenneltäessä Työmailla sähkölinjojen läheisyydessä on vakava sähköiskun vaara. Varmista työmaan ympäristön ja kuljetusreitin turvallisuus etukäteen*.

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 NEVA järjesti matkan Alppien parhaimmistoon kuuluvalle murtomaahiihtoalueelle Itävallan Ramsauhun 20 hengen voimin 25.2. - 4.3.2006. Kokemukset olivat todella hyvät. Majoituimme

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

enttämestari Esko Mansikkaviita

enttämestari Esko Mansikkaviita enttämestari Esko Mansikkaviita Seppo Alakoski P arkanon tutkimusasema metsäntutkimusta 40 vuotta 147 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen laajennus Kenttämestari

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Talomme katto on rakennettu vuonna 1986. Tiilet olivat tulleet huokoiseksi ja sammalta kertynyt, joten huoltoa kaivattiin, kertoo talon omistaja. Referenssi FRIISILÄNTIE

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Maanrakennusalan arki rallattamaan MaaRaksan avulla!

Maanrakennusalan arki rallattamaan MaaRaksan avulla! Maanrakennusalan arki rallattamaan MaaRaksan avulla! MaaRaksa auttaa yritystä: Parantamaan kannattavuutta tuomalla tehdyt työt ja tarvikkeet laskutukseen Säästämään aikaa poistamalla moneen kertaan samojen

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

HARJOITTELU MÁLAGASSA AT4WIRELESS-YRITYKSESSÄ. Mikko Hökkä TTE4SN5Z

HARJOITTELU MÁLAGASSA AT4WIRELESS-YRITYKSESSÄ. Mikko Hökkä TTE4SN5Z HARJOITTELU MÁLAGASSA AT4WIRELESS-YRITYKSESSÄ Mikko Hökkä TTE4SN5Z HARJOITTELUN SUUNNITTELU Aloin suunnitella vaihtoharjoittelua jo tammikuussa 2008, kun sain tiedon harjoittelusta omalta opettajaltani.

Lisätiedot

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Keski- Suomen Palvelurakennuttajat ovat yhteistyössä hankkeistaneet 3 uutta asuntoryhmää kehitysvammaisille. Hanketyön edellytyksenä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

EuroSafety: Tapaturmat alas 6.11.2014 Haasteena nolla tapaturmaa

EuroSafety: Tapaturmat alas 6.11.2014 Haasteena nolla tapaturmaa EuroSafety: Tapaturmat alas 6.11.2014 Haasteena nolla tapaturmaa Tiina Lius Osaamista ympäristön parhaaksi. Golder Associates on maailman suurimpia yksityisiä ympäristö- ja geotekniikan alan konsulttiyrityksiä.

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6

Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6 Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.

Lisätiedot

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Avaa ovet varasto- ja logistiikkatilaan osoitteessa Äimäkuja 6, Oulu. TERMINAALIT 2,5 KM KESKUSTA 3,5 KM ORITKARIN SATAMA 1 KM LIMINGANTIE 700 M POIKKIMAANTIE

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen Usko Kemppi ja elokuva Usko Kemppi kotiutui sodasta 1944. Uusikaupunkilainen Ilmari Unho oli ohjaajana Suomi-Filmissä, ja hän järjesti tuttavalleen Usko Kempille työpaikan. Ensimmäisenä työpäivänä Risto

Lisätiedot

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 3 pisteen tehtävät 1) Mikä on pienin? A) 2 + 0 + 0 + 8 B) 200 : 8 C) 2 0 0 8 D) 200 8 E) 8 + 0 + 0 2 2) Millä voidaan korvata, jotta seuraava yhtälö

Lisätiedot

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä):

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä): HUONEISTON MUUTOSTYÖ TAI PESUTILAKUNNOSTUS RAKENNUSSUUNNITELMA JA OSAKKEEN OMISTAJAN SITOUMUS Päiväys / 20 Taloyhtiö Osoite Huoneisto Osakkeenomistaja Puhelin Sähköposti KORJAUSHANKKEEN SISÄLTÖ: Pesutilakunnostus

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa Kaipaatko yrityksellesi uutta toimisto- tai liiketilaa. NYT sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus saada modernit toimitilat historiallissa

Lisätiedot

Parvekeverkkoprojekti

Parvekeverkkoprojekti Parvekeverkkoprojekti Copyright 2010 by P. Aivohippa Käytetty tuote oli mm. Zooplussasta tilattavissa oleva 6x3 metrin läpinäkyvä Protective Cat Net. Paketti sisältää hyvin tiukaan käärityn verkon, kiinnityskoukut,

Lisätiedot

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Rayong Marriott Resort Rayongin alue tuli vähän yllättäen osaksi tämän kertaista Thaimaan matkaamme. Olemme niin intohimoisia hiekkarantakävelijöitä eli varpaistelijoita,

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Tarkastettu omakotitalo

Tarkastettu omakotitalo Tarkastettu omakotitalo Asuinrakennuksen ja varastorakennuksen väli on pieni, jonka vuoksi varasto on tehty julkisivujen osalta kivirakenteisena (paloturvallisuus) Asuinrakennuksen parvekkeen pilareiden

Lisätiedot

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty. Nä-mä jo o-saam-me. Kir-joi-ta sa-nat so-pi-van ku-van al-le. Li-sää puut-tu-vat ta-vut. Piir-rä ju-tus-ta ku-va. Kek-si pen-nuil-le ni-met.... 8 9 Kirjoita ku-vaan: Piir-rä ku-vaan: Lu-mi-u-kol-le hat-tu

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa Kaipaatko yrityksellesi uutta toimisto- tai liiketilaa. NYT sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus saada modernit toimitilat historiallissa

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Joulukuun pakkaset jäivät taakse, kun laskeuduin kuuden tunnin lentomatkan jälkeen Las Palmasin lentokentälle. Kenttäpalvelut toimivat

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

Tämä toimii. Kuhan koulu 3.lk Ranua. Salla Romppainen, Suvi Ilvesluoto, Aleksi Petäjäjärvi ja Joni Saukko.

Tämä toimii. Kuhan koulu 3.lk Ranua. Salla Romppainen, Suvi Ilvesluoto, Aleksi Petäjäjärvi ja Joni Saukko. Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk Ranua Salla Romppainen, Suvi Ilvesluoto, Aleksi Petäjäjärvi ja Joni Saukko. TÄMÄ TOIMII 19.2.2007 Meidän Tämä toimii - ryhmässä ovat Salla, Aleksi, Suvi ja Joni. Aluksi me

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015

LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015 LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015 Markku Seppälä, Lahtiset Yhtymä 1.12.2015 1 Lahtiset Yhtymä: Syntyi vuonna 1998 Lehtimiesten myynnin jälkeen takaisin-ostetuista omaisuuseristä, joista Urpo, Hymy

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Työssäoppimisjakso. Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015

Työssäoppimisjakso. Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015 Työssäoppimisjakso Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015 Kobe? Kobe - yksi Japanin suurkaupungeista (~1,6 milj. asukasta) ja tärkeä satamakaupunki, joka sijaitsee Hyogon prefektuurissa

Lisätiedot

PäUiäM^ PARASTA AIKAA.

PäUiäM^ PARASTA AIKAA. PäUiäM^ 6.3.2015 Pälkäneen kunta Tekninen lautakunta TEKNISEN OSASTON JA VESIHUOLTOLAITOKSEN KONETYÖT Pälkäneen kunnan tekninen lautakunta (=tilaaja) pyytää tarjouksia kunnallisteknisiin rakennus-ja kunnossapitotöihin

Lisätiedot

Vuonna 2007 Suomessa Suomessa asui 5,3 miljoonaa ihmistä, heistä yli miljoona pääkaupunkiseudulla. Työ ja elinkeinotoimistoissa oli keskimäärin

Vuonna 2007 Suomessa Suomessa asui 5,3 miljoonaa ihmistä, heistä yli miljoona pääkaupunkiseudulla. Työ ja elinkeinotoimistoissa oli keskimäärin Vuonna 2007 Suomessa Suomessa asui 5,3 miljoonaa ihmistä, heistä yli miljoona pääkaupunkiseudulla Työ ja elinkeinotoimistoissa oli keskimäärin 217 000 työtöntä tötötätöhkij työnhakijaa Ulkomaalaisia työnhakijoita

Lisätiedot

LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, KERROSTALO 2 3-4h+kt+wc+kh+s+vh, 143 m, 1 325 250 Vastaava välittäjä Herman Ruokonen Myyntineuvottelija, Partner 0400 165 947 herman@bolkv.fi Arvohuoneisto

Lisätiedot

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuyritykset tutuksi-kiertue Kalajoen kaupungin hallinnoima Masva-hanke järjesti marraskuun aikana viiden

Lisätiedot

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Heti kun saavuimme Rantakylään, eräs mummo tuli ilmoittamaan meille, että sitä bingon pelluuta pitää sitte olla! Asukkaille oli tiedotettu etukäteen tulostamme,

Lisätiedot

Kuljetus TOT 8/00. Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 8/00. Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 8/00 Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja NN oli pysäyttänyt kuorma-autonsa lastausta varten

Lisätiedot

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi www.ramirent.fi Korkeat standardit Monipuolisiin High Class moduuleihimme sovelletaan standardeja, jotka ovat lähes yhtä tiukat kuin uusiin,

Lisätiedot

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi www.ramirent.fi Korkeat standardit Monipuolisiin High Class moduuleihimme sovelletaan standardeja, jotka ovat lähes yhtä tiukat kuin uusiin,

Lisätiedot

Liiketilaa, 86m2, Lamminpää. Vuorentaustantie 2 B 20 A 33420 Tampere

Liiketilaa, 86m2, Lamminpää. Vuorentaustantie 2 B 20 A 33420 Tampere Liiketilaa, 86m2, Lamminpää Vuorentaustantie 2 B 20 A 33420 Tampere Huom! Pirkanmaan Laatuvälitys Oy Pyynikintori 8 Li 2, 33230 Tampere Y-tunnus: 2456454-8 puh: 0207802660 www: www.huom.fi Liiketila, Liikehuoneisto,

Lisätiedot

LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 4h+k+vh+kh+kph+s+erill.wc+las.p., 182 m, 719 000 Vastaava välittäjä Kaarina Nikkanen MYYNTINEUVOTTELIJA, KiAT, PARTNER 040 053 2642 kaarina@bolkv.fi

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 1. Sisältö

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 1. Sisältö Sisältö Opettajalle.................................... 3 Hölmöläistarinoita.............................. 5 Tyttö kotimiehenä (kansansatua mukaellen)........ 5 Rahakaapin oven vartiointi (kansansatua

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot