NOORMARKUN TEOLLISUUSYMPÄRISTÖN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NOORMARKUN TEOLLISUUSYMPÄRISTÖN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS 2011"

Transkriptio

1

2 Noormarkun teollisuusympäristön rakennushistoriallinen selvitys 2011 Tutkimus Lauri Putkonen /Tmi Lauri Putkonen Tilaaja A. Ahlström Osakeyhtiö Noormarkku

3 Työn taustaa Tämä selvitys on laadittu A. Ahlström Osakeyhtiön toimeksiannosta ja sen tavoitteena on tuottaa tietoa Noormarkun historiallisen teollisuusympäristön rakennuskannasta ja siihen liittyvistä arvoista. Alueen rakennuskantaa on tutkittu aiemminkin, mutta yksityiskohtaisempi, kaikki rakennukset huomioon ottava inventointi, johon sisältyisi kulttuurihistoriallinen arvottaminen, on jäänyt tekemättä. Tässä työssä on käytetty tietolähteinä mm. Anneli Björkqvistin 1992 laatimaa inventointia, Satakunnan liiton kulttuurihistoriallisia inventointeja ja tuoreimpana Olli Joukion / Satakunnan museon 2010 osayleiskaavatyötä varten tekemää inventointia. Tärkeimmän historiallisen tietolähteen on muodostanut A. Ahlström Osakeyhtiön historiallinen arkisto vanhoine valokuvineen. Selvityksen lopussa on mainittu henkilöt, jotka ovat tuoneet arvokasta tietoa alueen rakennuksista. Työn ohjauksesta on vastannut työryhmä, johon ovat kuuluneet tilaajan edustajina Tiina Rajala ja Timo Viinamäki sekä konsultteina arkkitehdit Anne Karlsson ja Jukka Koivula. Heille kaikille osoitan kiitokset arvokkaista kommenteista. Tässä työssä ei ole tarkoitus käsitellä alueen historiallista kehitystä, jota tuore historiateos Noormarkun historiaa Erämaasta eletyksi paikaksi valottaa monipuolisesti. Olen kuitenkin liittänyt inventoinnin alkuun lyhyen katsauksen Noormarkun teollisesta menneisyydestä saha- ja rautateollisuutta käsittävillä yhteenvedoilla. Noormarkun teollisuudesta Varhaisin tieto Suomessa toimineesta vesisahasta on vuodelta 1533, jolloin sauvolaiset talonpojat myivät Hossostenkosken sahamyllyn Erik Flemingille. Rauman ja Porin satamista tiedetään viedyn lautoja jo 1500-luvun puolivälistä. Satakunnan sahoista ensimmäinen oli Ulvilan kuninkaankartanon omistama Nakkilan Ruhaden saha, joka perustettiin 1558, mutta sen vaatimaton toiminta kesti vain vajaat pari vuosikymmentä. Seuraava aikakirjamerkintä Satakunnan sahoista liittyykin jo Noormarkkuun. Sahan perustaneet Ulvilan kirkkoherra Johan Forskåhl ja salpietaritehtaan johtaja Joachim Schultze myivät Noormarkun kosken varrella sijainneen vesisahan Noormarkun kartanonherralle Gotthard Zeklerille Sahan perustamisvuodesta ei ole varmuutta, mutta varmaa on, että Noormarkun kosken sahatoiminnan historia ulottuu 1600-luvun alkuun. Sahaus jatkui täällä koko 1600-luvun. Olof Mörtin 1698 mittaamassa Finpyyn kartassa nykyisen Vanhasahan alueelle on merkitty paikannimi Sahakoski. Vuonna 1747 Noormarkun kartano sai luvan rakentaa Sahakosken rannalle kaksiraamisen sahan ilmeisestikin jo rappeutuneen vanhan sahan tilalle. Toisella raamilla sahattiin lankkuja, toisella lehtereitä. Vanhasahan rinnalle perustettiin 1753 Makkarakosken saha. Lupaehtoihin liittyi velvoite sahata myös paikallisille asukkaille kotitarpeiksi sekä rakentaa tervauuneja, jottei puutavaraa menisi haaskuuseen. Vanhasaha ja Makkarakosken saha siirtyivät 1795 everstiluutnantti Carl Constantin de Carnallille. Hänen aikanaan sahaustoiminta oli vilkasta ja sahanasettajan lisäksi sahoilla työskenteli kymmenkunta taksvärkkisahuria 4-6 kuukautta kestäneen sahauskauden aikana. Everstiluutnantti De Carnall sai maaliskuussa 1806 lupakirjan rautatehtaan perustamiseksi Noormarkkuun. Lupaehdot rajoittivat tuotannon 500 kippuntaan vuodessa. Takkirauta tuotiin Ruotsista laivoilla. C. C. de Carnall oli Vaasan läänin maaherrana vuosina Tänä aikana hän rakennutti Noormarkkuun uuden päärakennuksen nykyisen Isotalon ja joen väliin. Hirret rakennusta varten tuotiin perimätiedon mukaan Pomarkun Längelmäen kylän metsistä. Längelmäen Riutta kuului tuolloin Noormarkun kartanon omistuk-

4 seen. De Carnallin kuoltua 1832 Noormarkun laitokset joutivat hänen vävynsä F. F. Wallenstråhlen haltuun. Maanmittari Olf Mörtin 1698 laatimassa Finpyyn kylän kartassa näkyy alhaalla vasemmalla Finpyyn kyläkeskuksen sijainti joen etelärannalla ja Noormarkun kartanon sijainti pohjoisrannalla. Oikealla ylhäällä on karttaan merkitty Sahakoski, mikä osoittaa sahan toimineen jo tuolloin. Alempana on punaisella paikannimi Korffors (Makkarakoski). Kartasta puuttuu vasen yläkulma. Karttalähde Maanmittaushallituksen arkisto, Kansallisarkisto. Porilainen varatuomari Karl Johan Lönegren osti 1863 Noormarkun kartanon rautatehtaineen ja sahoineen. Hän kunnosti 1864 Makkarakosken huonoon kuntoon päässeen sahan ja rakensi sen yhteyteen padon, jota ei aiemmin saatu rakentaa. Sahaan asennettiin kaksi rautaista saharaamia, kaksi katkaisusirkkeliä ja yksi särmäyssaha. Lönegren päätti myös purkaa Vanhansahan, joka oli hankalien yhteyksien päässä. Sahan koneistot purettiin ja lopullinen purku lienee tapahtunut vasta Antti Ahlströmin aikana Lönegren rakennutti vuosina Makkarakosken sahan viereen yhdistetyn konttori- ja asuinrakennuksen, nykyisen Sahalan. Vanhoista valokuvista päätellen tämä hirsirakennus oli punamullattu ja siinä oli tien puolella umpikuistit. Lönegren ajautui 1869 konkurssiin ja lokakuussa 1870 pidettiin konkurssihuutokauppa, jossa Antti Ahlström teki korkeimman tarjouksen. Lönegren riitautti kaupan ja asia ratkesi Ahlströmin eduksi vastaa maaliskuussa Päätöstä odotellessaan Ahlström oli vuokrannut Makkarakosken sahan. Vuonna 1874 sahan valta-akseli rikkoontui ja sahaa jouduttiin korjaamaan. Tässä vaiheessa valtionagronomi Henry Gibson laati ensimmäiset piirustukset sahaa varten. Uusi valta-akseli laakereineen tilattiin Turusta Chrichton & Co:lta. Uudistuksen hyödyt jäivät kuitenkin lyhytikäisiksi kun saha paloi tammikuussa Uuden sahan rakentamiseen ryhdyttiin välittömästi ja Gibson sai tehtäväkseen laatia suunnitelmat uuttakin sahaa varten luvun vesisahat olivat tavallisimmin ristikkorakenteisia, niin myös Makkarakosken saha. Rakenteen tuli olla joustava, sillä vesipyörän liike aiheutti rakennukselle suuren rasituksen. Tavallisimmin käytettiin ristikkorakenteen tukena juurakkoja tapa, joka on tuttu kansanomaisesta rakentamisesta. Makkarakosken vesisahaan käytettiin 164 veistettyä juurakkoa. Tämä valtionagronomi Henry Gibsonin suunnittelema saha on kansainvälisessäkin mitassa tänään lajissaan vanhimpia ja parhaiten säilyneitä. Sahan käyttövoimaksi tuli vuonna 1900 höyry ja 1914 sähkö. Vanhan tarpeettomaksi käyneen vesirattaan paikalle asennettiin 1919 mylly, jonka toiminta jatkui vuoteen Sahaus oli loppunut jo tätä aiemmin vuonna 1956.

5 1 ISOTALO RAKENNUSVUOSI Arkkitehti Evert Lagerspetz Antti Ahlström oli jo 1873 tiedustellut Noormarkun uuden päärakennuksen piirustuksia valtionagronomi Henry Gibsonilta ja lääninarkkitehti Heidekenilta. Kummankaan suunnitelmat eivät ole säilyneet. Lopulliset piirustukset tilattiin arkkitehti Evert Lagerspetziltä ( ). Rakennustyöt suoritettiin 1877, mutta rakennus valmistui arvokkaine sisustuksineen vasta syksyllä Samana vuonna Ahlströmistä tuli kauppaneuvos. Kaksikerroksinen hirsinen rakennus on L:n muotoinen ja sen joenpuoleisessa päädyssä kohoaa torni avoimine näköalatasanteineen. Tornin huippu uusittiin jo 1890-luvulla. Keittiösiipi on aluksi ollut yksikerroksinen. Isotalon poikkeuksellisen suuri puurakennus on aikansa rikasmuotoista uusrenessanssia. Sisätilojen arkkitehtuuri noudattaa samaa tyyliä. Sisätilojen maalauskoristeluun osallistui 1890-luvulla Salomo Wuorion maalausliike (taiteilijat Chorin ja Wetterstrand). Ruokasalin kattoon on maalattu suomalaisten kulttuuurihenkilöiden nimiä. Suuren juhlasalin seiniä koristavat kaksoispilasterit. Isotaloon asennettiin vesijohto 1882 ja sähkövalaistus saatiin Isotalo toimi paitsi Ahlströmien kotina myös yhtiön pääkonttorina aina vuoteen Rakennusta ympäröivää puistoa ovat suunnitelleet sekä Henry Gibson että valtionpomologi Alexandra Smirnoff. Puiston reunassa on päärakennuksen ikäinen leikkimökki, sekin puhdasta uusrenessanssia. Rakennuksen molemmilla puolilla sijainneista suihkukaivoista on säilynyt läntinen kaivo veistoksineen. Rakennus restauroitiin vuonna 1967 arkkitehti Marius af Schulténin suunnitelman mukaan. Isotalo on yksi harvoja suunnittelijansa, arkkitehti Evert Lagerspetzin puisia asuinrakennuksia. Useita kasarmirakennuksia piirtänyt Lagerspetz kuoli Päärakennuksen vieressä on saman ikäinen ja tyyliltään yhdenmukainen lasten leikkimökki sekä puinen talousrakennus. Puistot ovat säilyneet, joskin historiallista asua yksinkertaisemmassa muodossaan. Noormarkun ruukinalueen vanhin päärakennus on säilyttänyt pääpiirteissään alkuperäisen ulkoasun ja arvokkaat sisätilat. Rakennus sijaitsee vanhan puiston ympäröimänä Noormarkunjoen varrella. Valtakunnallisesti arvokas (RKY 2009).

6 Kuvat A.Ahlström Osakeyhtiön arkistosta: Ylhäällä vasemmalla näkymä Isotalosta 1890-luvulta, oikealla konttorihuone luvun alusta. Alhaalla vasemmalla István Ráczin kuva portaikosta 1967, oikealla F. Laimgruberin julkisivupiirustus vuodelta LÄHTEET Marius af Schultenin käsikirjoitus Isotalon historiaksi 1970, A.Ahlström Osakeyhtiön historiallinen arkisto. Juhani Aho 1927, I, s.90, II, s Schybergson 1992,

7 2 RAKENNUSVUOSI HAVULINNA Gustaf Adolf Lindberg / Arkitekturbyrå Grahn, Hedman & Wasastjerna Antti Ahlströmin leski Eva halusi kiinnittää Ahlström-suvun pysyvästi Noormarkkuun ja hän rakennutti Havulinnan pojalleen Walter Ahlströmille ja tämän puolisolle Lillille, Havulinnasta tuli Isotalon jälkeen seuraava Noormarkun päärakennus. Suunnitelmat tilattiin 1899 arkkitehtuuritoimisto Grahn, Hedman & Wasastjernalta, jossa työstä vastasi ruotsalainen arkkitehti Gustaf Adolf Lindberg. Tilaajan toivomusten mukaan mahtava rapattu tiilihuvila rakennettiin englantilaiseen tyyliin. Lindberg oli tehnyt opintomatkan Saksaan ja osittain siksi rakennuksessa on havaittavissa myös saksalaista vaikutusta, erityisesti tornin osalta. Korkeassa tornissa oli aikanaan vesisäiliö. Rakennuksen kiinteässä sisustuksessa on sekä kansainvälisen jugendin että kansallisromantiikan piirteitä. Kaakeliuunit ovat Turun Kaakelitehtaan tuotantoa. Sisustus kärsi vuoden 1918 tapahtumien yhteydessä suuria vahinkoja ja mm. Louis Sparren suunnittelemat kalusteet jouduttiin korvaamaan Nordiska Kompanietin huonekaluilla. Päärakennusta on uudistettu (Marius ja Ben af Schultén), (Juhani Pallasmaa) sekä 2000-luvun alussa. Havulinna on nykyisin koulutus-, edustus- ja majoituskäytössä. Piha-alueella sijitsee vesialtaan päässä puinen paviljonkirakennus, joka lienee 1920-luvulta. Eräiden tietojen mukaan klassisistinen rakennus olisi Paul Olssonin käsialaa. Talouspihaa rajaavat niin ikään klassisistinen entinen talonmiehen rakennus, kolme puista ulkorakennusta sekä pieni leikkimökki. Ulkorakennuksista suurin on 1900-luvun alkuvuosilta, klassisistinen talonmiehen rakennus ilmeisesti hieman myöhemmältä ajalta samoin kuin leikkimökki. Pergolarakenteen tuntumassa on vanha katettu kaivo. Puiston leikkiviä lapsia esittävä veistos on Carl Wilhelmsin käsialaa. Alemmalla terassilla on Harry Röneholmin muotoilema aurinkokello vuodelta Havulinna sijaitsee mäntyisella kukkulalla puiston ympäröimänä. Puutarha-arkkitehti Paul Olsson laati 1925 suunnitelman Havulinnan puistoksi. Siihen kuuluivat vesialtaat ja terassit pergoloineen. Suunnitelmaa toteutettiin vaiheittan ja sitä täydennettin Vuonna 1957 puutarha-arkkitehti Leif Simberg suunnitteli Havulinnan istutuksia. Pergolan kaakkoispuoliselle nurmikentälle istutetut omenapuut ovat 1940-luvulta. Havulinna on Noormarkun ruukinalueen johdon asuinrakennuksista toiseksi vanhin. Jugend-tyylinen rakennus on säilyttänyt pääpiirteissään alkuperäisen ulkoasun ja arvokkaat sisätilat. Rakennuksella puistoineen on huomattava maisemallinen merkitys. Valtakunnallisesti arvokas (RKY 2009).

8 Itävaltalaissyntyisen piirtäjän Franz Laimgruberin julkisivupiirustus vuodelta 1924 on vanhin Havulinnan säilyneistä piirustuksista. A.Ahlström Osakeyhtiön historiallinen arkisto. Alhaalla pihanpuoleinen huvimaja sekä talonmiehen asunto ympäröivine ulkorakennuksineen.

9 Lasten leikkimökki. Pergola ja kivetyt terassit kehystävät Carl Wilhelmsin veistosta. Puutarha-arkkitehti Paul Olsson laati ensimmäiset suunnitelmat Havulinnan puistoksi jo Suunnitelmat elivät kuitenkin jatkuvasti ja lopullisen muotonsa ne saivat A.Ahlström Osakeyhtiön historiallinen arkisto. Oikealla Walter Ahlströmin tilaama aurinkokello, jonka suunnitteli Harry Röneholm. Se valmistettiin 1927 Oy Taito Ab:ssa, jossa kuvanveistäjänä toimi J.E. Forsman.

10 3 VILLA MAIREA RAKENNUSVUOSI Alvar ja Aino Aalto Maire ja Harry Gullichsen tilasivat 1937 ystävältään Alvar Aallolta piirustukset Villa Maireaa varten. He halusivat luoda vanhaan teollisuusympäristöön uudenlaisen kodin, jonka arkkitehtuurin tuli olla suomalaista, mutta uuden ajan hengessä. Samalla sen tuli olla myös Gullichsenien arvokkaan taidekokoelman tyyssija. Rakennuksen arkkitehtuurissa yhdistyvät niin suomalaiset, japanilaiset kuin kansainvälisen funktionalisminkin vaikutteet. Vuonna 1939 valmistunut rakennus sijaitsee männikköisellä harjanteella lähellä edellisen sukupolven Havulinnaa. Villa Mairea on toteutuneessa asussaan L:n muotoinen ja siihen liittyy perinteinen saunarakennus vapaamuotoisine uima-altaineen. Julkisivuissa vaihtelevat valkoiset rapatut pinnat ja korkean ateljeeosan tummaksi sävytetyt ja oleskelutilojen vaaleammat puujulkisivut. Epäsymmetristä sisäänkäyntikatosta kannattelevat luonnonpuiset kimppupylväät. Rakennuksen sisätilat muodostavat alakerrassa suuria yhtenäisiä tilakokonaisuuksia, joissa sekä taideteokset että Artekin kalusteet näyttelevät keskeistä osaa. Myös valkoiseksi rapattu avotakka on vapaamuotoisesti profi loitu. Suuret ikkunat avautuvat suojaiselle pihalle. Alvar Aallon puoliso, Aino Aalto osallistui aktiivisesti Villa Mairean suunnitteluun tiiviissä yhteistyössä Maire Gullichsenin kanssa. Villa Mairean puutarhasommittelu perustuu Maj-Lis Rosenbröijerin tekemiin suunnitelmiin. Villa Mairean lähiympäristö on hoidettua nurmikkoa istutuksineen ja pengerryksineen. Rakennuksen seinustat ovat suurelta osin istutettuja. Ympäröivälle puistometsälle antavat leimansa vanhat petäjät. Arkkitehtonisesti Suomen merkittävimpiin yksityiskoteihin lukeutuva Villa Mairea kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Se on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009).

11

12 4 MAKKARAKOSKEN SAHA RAKENNUSVUOSI 1875 Valtionagronomi Henry Gibson Makkarakosken partaalla on ollut vesisaha jo vuodesta Nykyisen vesisahan rakensi Antti Ahlström vuonna 1875 korvaamaan saman vuoden tammikuussa tuhoutuneen sahan. Valtionagronomi Henry Gibson sai tehtäväkseen laatia suunnitelmat uutta sahaa varten. Sen rakenteisiin käytettiin 164 veistettyä juurakkoa. Näin aikaansaatiin joustava rakenne, sillä vesipyörän liike aiheutti rakenteille suuria rasituksia. Sahan päädyssä on suuri, moniruutuinen ikkuna. Sähkövalo saatiin vuonna Kaksiraamisen sahan koneisto tilattiin Tammerfors Linne och Jernmanufakturilta (myöh. Tampella). Vuonna 1882 valmistetut raamisahat (n:ot 6 ja 7) olivat käytössä ensin Kauttuan ruukin sahalla ja siirrettiin Noormarkkuun Tukkivaunut ovat tukholmalaisen Bolinderin konepajan tuotantoa vuodelta Sahan käyttövoimaksi tuli 1900 höyry ja 1914 sähkö. Vanhan vesirattaan paikalle asennettiin 1919 mylly. Myllyn koneisto (Myllykone OY) uusittiin 1949 ja toiminta jatkui vuoteen Sahaus oli loppunut jo tätä aiemmin vuonna Makkarakosken saha on vesirattaan puuttumisesta huolimatta kansainvälisestikin arvioiden ainutlaatuisen hyvin säilynyt teollisuushistoriallinen muistomerkki. A. Ahlström Osakeyhtiö on pitänyt rakennusta kunnossa ja se on vanhimpana tuotantolaitoksena keskeinen elementti Noormarkun historiallisessa teollisuusympäristössä. Sahan perustukset on uusittu vuonna Voimassaolevassa asemakaavassa saharakennus on merkinnällä sr. Makkarakosken saha sijatsee Noormarkun ruukinalueen sydämessä. Kosken toisella rannalla sijaitsevat vanha voimalaitos ja vasarapaja. Liikenne joen rannalta toiselle käy patosillan kautta. Myös entinen konttorirakennus Sahala sijaitsee sahan välittömässä läheisyydessä. Makkkarakosken vesisahalla on erittäin huomattava merkitys Suomen metsäteollisuuden muistomerkkinä, sillä se on maamme parhaiten säilynyt vesisaha. Myös kansainvälisesti arvioiden sen merkitys on suuri. Keskeisenä osana Noormarkun ruukinaluetta se on myös valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009).

13 Makkarakoksen sahan sisätiloja, vasemmalla sahaushalli, keskellä seinäkonstruktiota, oikealla myllykoneisto. Alhaalla Museoviraston mittauspiirustus Makkarakosken sahasta, II kerros, Museovirasto 2007.

14 Ylhäällä panoraama Makkarakoskesta, vasemmalla vasarapaja ja voimalaitos, oikealla vesisaha. Alakuvassa saha ja sen kylkiäisenä oleva voimahuone, oikealla Bolinderin konepajan valmistama tukkivaunu vuodelta 1880.

15 5 SAHALA RAKENNUSVUOSI ei varmuutta Karl Johan Lönegren rakennutti Makkarakoskeen uuden sahan Sahan valmistuttua ryhdyttiin rakentamaan sen viereen yhdistettyä konttori- ja asuinrakennusta, Sahalaa. Rakennuksen suunnittelijana on mahdollisesti ollut Henry Gibson, jonka asiantuntemukseen Lönegren tuolloin usein turvautui. Alkuperäisessä asussaan Sahala oli pitkänomainen, punamullatulla saumarimalla vuorattu rakennus, jonka sahanpuoleisella julkisivulla oli kaksi umpikuistia. Sahalan julkisivuja on myöhemmin muutettu saumarima on korvattu 1920-luvulla keltaisella vaakaponttilaudalla ja umpikuistien tilalle on rakennettu avokuistit. Myös rakennuksen sisätiloissa on tehty muutoksia, mm. ullakkokerrokseen on tehty huonetiloja. Rakennukses- sa toimi viime vuosikymmenet A. Ahlström Osakeyhtiön metsäkonttori. Sahala on perus- korjattu Arkkitehtitoimisto Küttnerin suunnitelman mukaan 2010 Ahlströmin vierastoiminnan majoituskäyttöä varten. Pihasommittelu perustuu maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijerin 1965 tekemään suun- nitelmaan. Piha-alueella sijaitsee myös vanha kellari, jonka maanpäälliset osat on muurattu tiilestä. Voimassaolevassa asemakaavassa Sahalan rakennus on merkinnällä sr. Sahalan rakennus on keskeinen osa Makkarakosken sahan mijöötä. Sen puisto rajoittuu sahan patoaltaaseen. Kuva ja 1900-luvun vaihteesta sahasta ja Sahalasta. Sahan oikeassa päädyssä laituri, jota myöten valmis sahatavara vietiin taapeleihin. Kuva A. Ahlström Oy:n arkisto. Sahala edustaa Noormarkun ruukinalueen vanhinta rakennuskerrostumaa. Sen merkitys osana Makkarakosken sahaympäristöä on keskeinen. Osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009).

16 6 RAKENNUSVUOSI 1894 VASARAPAJA EI TIEDOSSA Noormarkku oli viimeinen Ruotsin vallan aikana Suomeen perustetuista rautaruukeista. Se sai 1806 privilegiot yhdelle kankirautavasaralle ja kahdelle ahjolle. Vuonna 1873 Noormarkun ruukissa siirryttiin saksalaistaonnasta franche-comté -taontaan. Tavoitteena oli kaksinkertaistaa tuotanto jotta pystyttäisiin tyydyttämään kasvava kysyntä. Vanhempi kankirautavasara korvattiin uuden menetelmän edellyttämillä kahdella venytysvasaralla ja yhdellä sulainvasaralla. Puurakenteinen paja paloi 1893 ja uusi vasarapaja valmistui seuraavana vuonna. Se muurattiin säännöllisistä graniittikvaadereista ja päätyjen osalta punatiilestä. Päädyissä on pyöreät valurautapuitteiset ruusuikkunat. Vasarapajaan liittyy hirsinen rautamakasiini, joka on rakennettu vuoden 1883 jälkeen. Se säästyi vuoden 1893 tulipalosta. Raudanjalostus Noormarkussa päättyi vuonna Vanha vesiratas oli aikojen kuluessa rappeutunut ja sen tilalle on 1900-luvun keskivaiheilla rakennettu kopio, arvatenkin alkuperäistä melkoisesti pienempi. Pajan sisätiloissa on säilynyt kankivasaran lisäksi muita raudanjalostukseen ja A. Ahlström Osakeyhtiön teolliseen toimintaan liittyneitä koneita ja esineitä. Pajan toiseen kerrokseen on sijoitettu 1997 Voyage-näyttely, joka esittelee A. Ahlström Osakeyhtiön teollisuushistoriaa ja nykypäivää. Sen suunnittelusta vastasi teollinen muotoilija Antti Siltavuori FT Markku Kuisman käsikirjoituksen pohjalta. Pajan välittömässä läheisyydessä kosken puolella on vanha vesivoimalaitos ja länsipuolella saunarakennus. Pajan pohjoispuolella on ruukin vanhoja asuinrakennuksia. Vasarapaja on yksi harvoista maamme rautarukkien pajoista. Rakennuksella on keskeinen merkitys osana valtakunnallisesti arvokasta ruukinympäristöä (RKY 2009).

17 Ylhäällä vasemmalla paja ja vanha rautamaksiini pohjoisesta. Oikealla ylhäällä kankivasara ja puisia kannatinpilareita. Alhaalla vasemmalla päädyn valurainen ruusuikkuna. Oikealla vanha valokuva vasarapajasta ja 1900-luvun vaihteesta. A. Ahlström Osakeyhtiön arkisto.

18 7 RAKENNUSVUOSI 1914 VESIVOIMALAITOS Arkkitehti Emil Fabritius, Arkkitehtuuritoimisto Jung & Fabritius Noormarkun ruukin ensimmäinen sähköä tuottava vesivoimalaitos rakennettiin Makkarakoskeen vasarapajan viereen 1896 ja sähkövalot syttyivät uudenvuoden aattona. Ensimmäinen voimalaitos oli pieni hirsirakenteinen rakennus, joka havaittiin pian riittämättömäksi. Vuonna 1910 tilattiin arkkitehtitoimisto Jung & Fabritiukselta piirustukset uutta, ajanmukaista voimalarakennusta varten. Pääsuunnittelijana oli Emil Fabritius. Kaksikerroksinen betoni- ja tiilirakenteinen voimala on vaaleaksi rapattu ja sen päädyssä on kirjoitus A. Ahlström O.Y Rakennuksen räystäät on koristeltu klassisistisin konsolein. Rakennusta kiertää ensimmäisen ja toisen kerroksen välillä parveke. Rakennuksen sijoitus kosken suuntaan on poikkeuksellinen sillä yleensä vesivoimalat rakennettiin rakennusrungoiltaan poikittain virtaa vastaan. Tulovesikanava johtaa veden turbiinikammioon. Noormarkun voimala lukeutuu hyvin säilyneine koneistoineen maamme vanhimpiin toimiviin voimalaitoksiin. Voimala on peruskorjattu vuosina Ruotsista hankittiin peruskorjattu generaattori. Alkuperäinen pystyakselinen francis-turbiini ja turbiinikammio peruskorjattiin ja laitoksen automatiikka uusittiin. Samalla rakennus entisöitiin sekä sisätiloiltaan että julkisivuiltaan arkkitehti Anneli Lassilan suunnitelman mukaan. Vanha generaattori siirrettiin museoituna vasarapajan Voyage-näyttelyyn. Nykyinen voimala tuottaa energiaa 0,17 megawattia. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt luvan A. Ahlström Osakeyhtiölle toisen voimalan rakentamiseksi Makkarakosken varrelle. Vanha voimalaitos tulee säilymään. Makkarakosken voimala sijatsee Noormarkun ruukinalueen sydämessä. Sen vieressä sijaitsee vanha vasarapaja ja kosken toisella rannalla Makkarakosken saha. Patosillalta avautuu näkymä voimalaitoksen tulovesikanavaan ja itse voimalaan. Makkarakosken vesivoimalaitoksella on erittäin huomattava teollisuushistoriallinen arvo hyvin säilyneenä toimivana voimalana, yhtenä Suomen vanhimmista. Se on keskeinen osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua ympäristöä (RKY 2009).

19 Vasemmalla voimalan piirustukset vuodelta Yllä Högforsin valurautaportaat ja oikealla alkuperäinen valaisin. Alhaalla entisöityä konehuonetta ja oikealla vanha betoninen jakopylväs taustanaan pääkonttori.

20 8 PÄÄKONTTORI RAKENNUSVUOSI Arkkitehti Emil Fabritius A. Ahlström Osakeyhtiö aloitti uuden pääkonttorin suunnittelun keskellä epävakaita aikoja vuonna Piirustukset laati arkkitehti Emil Fabritius, joka oli paria vuotta aiemmin suunnitellut Noormarkun voimalan. Hän toimi Jung & Fabritiuksen toimistossa, mutta pääkonttorista hän vastasi yksin. Symmetrinen kaksikerroksinen rakennus on tiiltä ja betonia, klassisistiset julkisivut ovat taidokkaasti piikattua terrastirappausta. Sokkeli ja portaat ovat punertavaa graniittia. Kuparisen vesikaton harjalta kohoaa kuparilla vuorattu siro kellotorni. Rakennuksen sisätilat ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin. Kahden kerroksen korkuista jalopuupaneloitua hallia kattaa lasikatto, joka saa valon lanterniinin kautta. Rakennuksessa oli sen valmistuessa 1915 calorifermenetelmään perustuva lämmitys ja ilmastointi sekä hissi. Pohjakerroksen uimaallas on tiettävästi ensimmäinen laatuaan Suomessa. Ylimmässä kerroksessa sijaitsee hotellimainen vierashuoneisto. Konttorirakennukseen liittyy puutarhaan antava avoin terassi. Jokirannan puolella rakennukseen liittyy kivimuurein tuettu terassi rantaan johtavine portaineen. Pääkonttorin pihasuunnittelu käynnistyi samanaikaisesti rakennustöiden kanssa. Puutarhan suunnittelusta vastasi Bengt Schalin, joka laati useita eri vaihtoehtoja Ankaran aksiaalisella geometrisella puutarhalla luotiin yhteys Thomén veljesten piirtämiin virkailijavilloihin. Kokonaisuuteen kuului keskiakselin nurmiuppoparterri ja suihkukaivo altaineen. Pääsisäänkäynti konttoriin käy idänpuoleisen lehmuskujanteeen kautta. Vuoden 1922 suunnitelmaan sisältyi myös rakennus puiston itäreunalla, mutta sitä ei toteutettu. Puistoa on myöhemmin muutetttu useaan kertaan 1949 (Erik Sommerschield), 1957 (Leif Simberg) ja 1958 (Paul Olssonin toimisto). Pääkonttori kärsi vuoden 1918 tapahtumien yhteydessä vaurioita, mutta ei niin pahoja kuin Havulinna. Rakennus toimii tänäkin päivänä A. Ahlström Osakeyhtiön pääkonttorina. Asmakaavassa merkintä KT/s ja konttorirakennuksella sr. Pääkonttori sijaitsee Noormarkunjoen etelärannalla hallitsevalla paikalla aksiaalisen puistosommitelman päässä. Alkuperäistä puistosommitelmaa on pelkistetty vuosien saatossa. Konttorin kaakkoispuolella olevan avoimen niityn laidalla on vanha tenniskenttä. A. Ahlström Osakeyhtiön pääkonttorilla on puistoineen suuri merkitys paitsi osana historiallista ruukinaluetta, myös elinkeino- ja arkkitehtuurihistorian kannalta. Jugendklassisismia edustava rakennus on säilynyt alkuperäisessä käytössä ja asussaan niin julkisivuiltaan kuin arvokkailta sisätiloiltaankin. Keskeinen osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009).

21

22 Bengt Schalinin puutarhasuunnitelma pääkonttoria varten vuodelta Museovirasto Bengt Schalinin kokoelma. Kuva kirjasta Hortus Fennicus. Suomen puutarhataide. Helsinki Puistosommittelu ja pääkonttorin suhde ympäröiviin rakennuksiin on tarkoin harkittu kokonaisuus. Vanhoille ruukkiympäristöille on aina ollut ominaista kellotornin näkyminen ja kuuluminen.

23 9 VILLA ETT JA VILLA TVÅ RAKENNUSVUOSI Arkkitehdit Valter ja Ivar Thomé Vasemmalla Villa Två, oikealla Villa Ett. A. Ahlström Osakeyhtiö oli ryhtynyt ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä laajoihin uudistustöihin Varkaudessa, Kauttualla ja Noormarkussa, jossa pääkonttorin rakennustyötä seurasi ylempien toimihenkilöiden asuintalojen rakentaminen. Täällä kuten Varkaudessakin, suunnittelusta vastasivat arkkitehtiveljet Valter ja Ivar Thomé. Ensimmäiset suunnitelmat villoja varten valmistuivat Samalla suunniteltiin myös kaksi symmetristä virkailijataloa Piilitien varrelle. Identtiset Villa Ett ja Villa Två (huvilat 1 ja 2) ovat kaksikerroksisia, hirsirunkoisia rakennuksia joita kattaa tiilikatteinen mansardikatto. Keltaiseksi maalatut julkisivut ovat vaakaponttilautaa. Pääkonttorin puoleisilla sivuilla on klassisistiset pylväiden kannattamat altaanit. Rakennuksiin liittyy tiilipilaripergolat. Molempiin rakennuksiin liittyy klassisistinen ulkorakennus. Villa Ettin talousrakennus on naapuritontin puolella. Molemmat ulkorakennukset ovat Karl Lindahlin 1923 suunnittelemat. Klassisistiset huvilat ovat olennainen osa pääkonttorin aksiaalisommitelmaa. Ne ovat Thomén veljesten viimeisimpiä töitä, sillä heidät surmattiin vuoden 1918 tapahtumien yhteydessä. Rakennuksissa on suoritettu jatkuvasti korjauksia, mutta niiden alkuperäinen asu on hvyin säilynyt. Vuonna 2009 peruskorjattu Villa Ett on yhtiön vierastoiminnan käytössä. Korjauksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Küttner. Villa Två on peruskorjattu 1990-luvun lopussa. Ensimmäisen villoja koskevan puutarhasuunnitelman laati Bengt Schalin Se liitti virkailijahuvilat pääkonttorin aksiaaliseen puistokokonaisuuteen. Hän täydensi suunnitelmaa 1920-luvulla. Suunnitelmia päivitettiin (Erik Sommerschield). Molemmat huvilat ja talousrakennukset ovat voimassaolevassa asemakaavassa merkinnällä sr. Huvilat sijaitsevat Laviantien varrella ja niiden välistä avautuu näkymä pääkonttorille. Itäpuolella on tyyliltään samanhenkisiä asuinrakennuksia ja klubi, länsipuolella avointa rakentamatonta puistoniittyä. Huvilat ovat rakennustaiteellisesti arvokkaita ja niillä on keskeinen merkitys osana Noormarkun ruukinaluetta ja pääkonttorin puistoympäristöä. Keskeinen osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009).

24 Vasemmalla valokuva huviloista noin vuodelta Yllä Thomén veljesten julkisivupiirustus huviloita varten vuodelta A. Ahlström Osakeyhtiön arkisto. Oikealla kaunis kattoikkuna ja villojen ulkorakennukset.pergoloineen.

25 10 RAKENNUSVUOSI KLUBI 1907, 1924 Arkkitehti Karl Lindahl (muutos kerhoksi ) Seuratalo rakennusmestari F.K. Eriksson (1905) Noormarkun Vapaapalokunta rakennutti 1900-luvun alussa oman seuratalon A. Ahlström Osakeyhtön myötävaikutuksella. Piirustukset hirsistä seurataloa varten laati 1905 porilainen rakennusmestari Fredrik Eriksson. Rakennus oli valmiina Siinä toimi VPK:n lisäksi myös nuorisoseura ja suojeluskunta. Vuonna 1919 yhtiö osti talon ja ryhtyi muutostöihin. Rakennus korjattiin yhtiön kerhotiloiksi arkkitehtien Karl Lindahlin ja Alexander Nyströmin suunnitelmien mukaan. Entinen, lähinnä jugend-henkinen rakennus muuttui klassisistiseksi rakennukseksi, jonka symmetristä pihajulkisivua korosti esiintyöntyvä sisäänkäynti frontoneineen. Rakennuksessa on myöhemmin toimeenpantu korjauksia ja laajennuksia. Sisätiloista suuri juhlasali on pääosin yhä Lindahlin korjauksen aikaisessa asussa. Eteishallissa on vanha Havulinnasta siirretty kakluuni. Rakennuksen länsipäähän ja pohjoissivulle on rakennettu lämpimät verantatilat. Myos pääsisäänkäynti on uusittu vuosina (Arkkitehtitoimisto Küttner). Virkailijakerho toimii nyt Noormarkun Klubi -nimisenä ravintola-, kokous- ja juhlatilana osana A. Ahlström Osakeyhtiön vierastoimintaa. Kerhorakennus on suojeltu sekä asemakaavassa että Noormarkun keskustan osayleiskaavassa vuodelta Pihamaan laidassa on Karl Lindahlin piirtämä klassisistinen ulkorakennus 1920-luvulta. Klubitalo on merkitty voimassaolevaan asemakaavaan merkinnällä sr, samoin viereisellä tontilla oleva ulkorakennus. Klubitalo on osa Noormarkun ruukin 1920-luvun klassisistista rakennuskantaa. Se sijaitsee laajan peltoaukean eteläreunalla ja rakennuksen verannalta ja pysäköintialueelta on pellon yli näköyhteys Havulinnaan sekä Vainiolan ja Isotalon suuntaan. Klubitalon kulttuurihistoriallinen arvo osana Noormarkun sosiaalista elämää ja yhtiön historiaa on huomattava. Se on lisäksi keskeisesti näkyvä osa ruukinaluetta ja osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009).

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia. PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy Kittilän kunta Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008 SR-7 3418282, 7538753 Hanhivaara 4:17 1930-l Alkuperäinen, pieteetillä entisöity päärakennus

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Jugendin hehkua Vantaan maisemassa MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN HÅKANSBÖLE

Jugendin hehkua Vantaan maisemassa MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN HÅKANSBÖLE Jugendin hehkua Vantaan maisemassa MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN HÅKANSBÖLE Håkansbölen kartano Hakunilassa tuli Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005. Kaupan myötä vantaalaisista tuli valtakunnallisesti

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Nimimerkki: RASTERI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset, palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET Liite YLIVIESKA OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET..0 KKITEHTITOIMISTO JORMA PALORANTA OY OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET ALUEEN KTTA KALAJOKI NIEMELÄNKYLÄNTIE 0 SAVELANTIE NOPPUISTO OLMALANRANNANKA ULPUKANKA KUMINAKA

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Pirtinniemi ja ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Ortodoksinen kirkko 88 Kansalaisopisto 89 Pirtinniemen hautausmaa 90 Tapuli 91 Pirtinniemen

Lisätiedot

Rakennusta alkuperäisasussaan

Rakennusta alkuperäisasussaan Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke)

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Kaavoituksen ajankohtaispäivä Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat-vastuualue, Kirsti VIrkki, Alueiden käytön yksikkö 27.5.2015 Rahoittajana

Lisätiedot

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34.

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34. HANKEELOTU 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34 hnro 730 2003 27.1.2014 Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto Luonnokset 27.01.2014 ijainti Kortteli 40122, tontti 2 Tapulikaupungintie

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

KOHDEINVENTOINTI, kohde 29

KOHDEINVENTOINTI, kohde 29 KOHDEINVENTOINTI, kohde 29 Kylä Häijää Kiinteistötunnus 790-555-1-77 / Mäkipää Kunta Sastamala Omistaja Osoite Kylänraitti 74 Rakennusten lukumäärä Aluetyyppi Taajama Hist. tilatyyppi Kohdetyyppi Asuinrakennus

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 8 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA

KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä - Suomi 3. Kohde 2. Kunta Kiuruvesi KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA 4. Kylä/rekisterinumero 263-871-0002-0001 Kiuruveden

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

tehtaankatu 19 / as oy koivu rakennushistoriaselvitys / 3.6.2o14 arkkitehtitoimisto antti voutilainen / roy mänttäri arkkitehti safa

tehtaankatu 19 / as oy koivu rakennushistoriaselvitys / 3.6.2o14 arkkitehtitoimisto antti voutilainen / roy mänttäri arkkitehti safa tehtaankatu 19 / as oy koivu rakennushistoriaselvitys / 3.6.2o14 arkkitehtitoimisto antti voutilainen / roy mänttäri arkkitehti safa r. roos noin 1930 eric sundström 1928 alue vanhoissa valokuvissa helsingin

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

TYÖNPUISTON PUISTOHISTORIALLINEN SELVITYS

TYÖNPUISTON PUISTOHISTORIALLINEN SELVITYS TYÖNPUISTON PUISTOHISTORIALLINEN SELVITYS Ranja Hautamäki, maisema arkkitehti Suunnittelupalvelut, Tampereen Infra 20.5.2013 Kaupunkiympäristön kehittäminen Työnpuiston puistohistoriaselvitys 1 (6) Työnpuisto

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, RAIVAAJANKATU. Asemakaavan muutos koskee Lukkarinmäen (12) kaupunginosan kortteleita 2 ja 19 sekä katualuetta.

ASEMAKAAVAN MUUTOS, RAIVAAJANKATU. Asemakaavan muutos koskee Lukkarinmäen (12) kaupunginosan kortteleita 2 ja 19 sekä katualuetta. ASEMAKAAVAN MUUTOS, RAIVAAJANKATU Asemakaavan muutos koskee Lukkarinmäen (12) kaupunginosan kortteleita 2 ja 19 sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Lukkarinmäen (12) kaupunginosan korttelit

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

Nurmijärven rakennettu kulttuuriympäristö, alueet. 16 Ojakkala

Nurmijärven rakennettu kulttuuriympäristö, alueet. 16 Ojakkala Nurmijärven rakennettu kulttuuriympäristö, alueet 16 Ojakkala RKY 1993 5.4.86, osa-alue. Poikkeuksellisen hyvin säilynyt, vuonna 1783 perustettu Kruunun uudistila edustaa uusmaalaista maatilakokonaisuutta

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 274 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 275 Taivallahden-Löytänän kulttuurimaisema Järvenpää Paksula 1) Historiallisesti

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

Tarja Laine, kaupunkisuunnittelujohtaja Heidi Burjam, maisema-arkkitehti, varajäsen Hannu Jaakkola, arkkitehti Jari Viherkoski, arkkitehti

Tarja Laine, kaupunkisuunnittelujohtaja Heidi Burjam, maisema-arkkitehti, varajäsen Hannu Jaakkola, arkkitehti Jari Viherkoski, arkkitehti Aika klo 8.30 10.32 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntijajäsenet Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö Sirkka Kähärä, kaupunkisuunnittelulautakunnan

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

Omakotitalo 4h+k+s+ph+3xwc+aputilat... noin 155 / 218 m²

Omakotitalo 4h+k+s+ph+3xwc+aputilat... noin 155 / 218 m² MYYNTIESITE v.165 1 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Jalkarannan kaupunginosassa sijaitsevat rekisteritontit

Lisätiedot

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011.

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011. 1 Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011. Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: GEORGIA-PACIFIC NORDIC OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 3 Vanhat

Lisätiedot

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden

Lisätiedot

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLLIETIELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni 1. 1.or 1 on 3. Kohde 2. Kunta Var kaus F28yiosti 4. Kylä/Rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 188 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 189 Kihniö Virrat PÄLKÄNE Varalan-Kirvun-Iharin kulttuurimaisema Parkano

Lisätiedot

Forssa-Jokioinen-Tammela Kiimassuon tuulipuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012

Forssa-Jokioinen-Tammela Kiimassuon tuulipuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012 1 Forssa-Jokioinen-Tammela Kiimassuon tuulipuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012 Tapani Rostedt Kustantaja: Voimavapriikki Oy 2 Sisällys: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat...

Lisätiedot

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä saaristossa. NORRKULLALANDETIN KOHTEEN ESITTELY JA SELVITYSRYHMÄN

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) Kiinteistölautakunta To/8 15.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) Kiinteistölautakunta To/8 15.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) 668 Kiinteistöjen ostaminen Östersundomista (Östersundom, 91-442-1-145, 91-442-1-154) HEL 2011-009034 T 10 01 00 Kiinteistökartta L7 T1, Rödje-Fantsin tie 7

Lisätiedot

Jokaisen Oma Ympäristö

Jokaisen Oma Ympäristö 1 Jokaisen Oma Ympäristö Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku / syyskuu 2010 KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä 2 Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä Käsityökoulu

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Yhtiö, vanha osakas ja uusi osakas Yhtiö Vahingonkorvaus Kunnossapitovastuu Vanha Uusi osakas Asuntokauppa

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Sastamala Äetsänmäen vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi osa 2 maastotarkastus 2010 Timo Jussila, Tapani Rostedt

Sastamala Äetsänmäen vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi osa 2 maastotarkastus 2010 Timo Jussila, Tapani Rostedt 1 Sastamala Äetsänmäen vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi osa 2 maastotarkastus 2010 Timo Jussila, Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki, Sastamalan Vesi Liikelaitos 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Heikinniementie 2a:n tarjouspyyntö

Heikinniementie 2a:n tarjouspyyntö TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) Heikinniementie 2a:n tarjouspyyntö Rakennukset Asemakaava Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta myy Meilahdessa, osoitteessa Heikinniementie 2a sijaitsevat kaksi rakennusta ja vuokraa

Lisätiedot