NOORMARKUN TEOLLISUUSYMPÄRISTÖN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NOORMARKUN TEOLLISUUSYMPÄRISTÖN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS 2011"

Transkriptio

1

2 Noormarkun teollisuusympäristön rakennushistoriallinen selvitys 2011 Tutkimus Lauri Putkonen /Tmi Lauri Putkonen Tilaaja A. Ahlström Osakeyhtiö Noormarkku

3 Työn taustaa Tämä selvitys on laadittu A. Ahlström Osakeyhtiön toimeksiannosta ja sen tavoitteena on tuottaa tietoa Noormarkun historiallisen teollisuusympäristön rakennuskannasta ja siihen liittyvistä arvoista. Alueen rakennuskantaa on tutkittu aiemminkin, mutta yksityiskohtaisempi, kaikki rakennukset huomioon ottava inventointi, johon sisältyisi kulttuurihistoriallinen arvottaminen, on jäänyt tekemättä. Tässä työssä on käytetty tietolähteinä mm. Anneli Björkqvistin 1992 laatimaa inventointia, Satakunnan liiton kulttuurihistoriallisia inventointeja ja tuoreimpana Olli Joukion / Satakunnan museon 2010 osayleiskaavatyötä varten tekemää inventointia. Tärkeimmän historiallisen tietolähteen on muodostanut A. Ahlström Osakeyhtiön historiallinen arkisto vanhoine valokuvineen. Selvityksen lopussa on mainittu henkilöt, jotka ovat tuoneet arvokasta tietoa alueen rakennuksista. Työn ohjauksesta on vastannut työryhmä, johon ovat kuuluneet tilaajan edustajina Tiina Rajala ja Timo Viinamäki sekä konsultteina arkkitehdit Anne Karlsson ja Jukka Koivula. Heille kaikille osoitan kiitokset arvokkaista kommenteista. Tässä työssä ei ole tarkoitus käsitellä alueen historiallista kehitystä, jota tuore historiateos Noormarkun historiaa Erämaasta eletyksi paikaksi valottaa monipuolisesti. Olen kuitenkin liittänyt inventoinnin alkuun lyhyen katsauksen Noormarkun teollisesta menneisyydestä saha- ja rautateollisuutta käsittävillä yhteenvedoilla. Noormarkun teollisuudesta Varhaisin tieto Suomessa toimineesta vesisahasta on vuodelta 1533, jolloin sauvolaiset talonpojat myivät Hossostenkosken sahamyllyn Erik Flemingille. Rauman ja Porin satamista tiedetään viedyn lautoja jo 1500-luvun puolivälistä. Satakunnan sahoista ensimmäinen oli Ulvilan kuninkaankartanon omistama Nakkilan Ruhaden saha, joka perustettiin 1558, mutta sen vaatimaton toiminta kesti vain vajaat pari vuosikymmentä. Seuraava aikakirjamerkintä Satakunnan sahoista liittyykin jo Noormarkkuun. Sahan perustaneet Ulvilan kirkkoherra Johan Forskåhl ja salpietaritehtaan johtaja Joachim Schultze myivät Noormarkun kosken varrella sijainneen vesisahan Noormarkun kartanonherralle Gotthard Zeklerille Sahan perustamisvuodesta ei ole varmuutta, mutta varmaa on, että Noormarkun kosken sahatoiminnan historia ulottuu 1600-luvun alkuun. Sahaus jatkui täällä koko 1600-luvun. Olof Mörtin 1698 mittaamassa Finpyyn kartassa nykyisen Vanhasahan alueelle on merkitty paikannimi Sahakoski. Vuonna 1747 Noormarkun kartano sai luvan rakentaa Sahakosken rannalle kaksiraamisen sahan ilmeisestikin jo rappeutuneen vanhan sahan tilalle. Toisella raamilla sahattiin lankkuja, toisella lehtereitä. Vanhasahan rinnalle perustettiin 1753 Makkarakosken saha. Lupaehtoihin liittyi velvoite sahata myös paikallisille asukkaille kotitarpeiksi sekä rakentaa tervauuneja, jottei puutavaraa menisi haaskuuseen. Vanhasaha ja Makkarakosken saha siirtyivät 1795 everstiluutnantti Carl Constantin de Carnallille. Hänen aikanaan sahaustoiminta oli vilkasta ja sahanasettajan lisäksi sahoilla työskenteli kymmenkunta taksvärkkisahuria 4-6 kuukautta kestäneen sahauskauden aikana. Everstiluutnantti De Carnall sai maaliskuussa 1806 lupakirjan rautatehtaan perustamiseksi Noormarkkuun. Lupaehdot rajoittivat tuotannon 500 kippuntaan vuodessa. Takkirauta tuotiin Ruotsista laivoilla. C. C. de Carnall oli Vaasan läänin maaherrana vuosina Tänä aikana hän rakennutti Noormarkkuun uuden päärakennuksen nykyisen Isotalon ja joen väliin. Hirret rakennusta varten tuotiin perimätiedon mukaan Pomarkun Längelmäen kylän metsistä. Längelmäen Riutta kuului tuolloin Noormarkun kartanon omistuk-

4 seen. De Carnallin kuoltua 1832 Noormarkun laitokset joutivat hänen vävynsä F. F. Wallenstråhlen haltuun. Maanmittari Olf Mörtin 1698 laatimassa Finpyyn kylän kartassa näkyy alhaalla vasemmalla Finpyyn kyläkeskuksen sijainti joen etelärannalla ja Noormarkun kartanon sijainti pohjoisrannalla. Oikealla ylhäällä on karttaan merkitty Sahakoski, mikä osoittaa sahan toimineen jo tuolloin. Alempana on punaisella paikannimi Korffors (Makkarakoski). Kartasta puuttuu vasen yläkulma. Karttalähde Maanmittaushallituksen arkisto, Kansallisarkisto. Porilainen varatuomari Karl Johan Lönegren osti 1863 Noormarkun kartanon rautatehtaineen ja sahoineen. Hän kunnosti 1864 Makkarakosken huonoon kuntoon päässeen sahan ja rakensi sen yhteyteen padon, jota ei aiemmin saatu rakentaa. Sahaan asennettiin kaksi rautaista saharaamia, kaksi katkaisusirkkeliä ja yksi särmäyssaha. Lönegren päätti myös purkaa Vanhansahan, joka oli hankalien yhteyksien päässä. Sahan koneistot purettiin ja lopullinen purku lienee tapahtunut vasta Antti Ahlströmin aikana Lönegren rakennutti vuosina Makkarakosken sahan viereen yhdistetyn konttori- ja asuinrakennuksen, nykyisen Sahalan. Vanhoista valokuvista päätellen tämä hirsirakennus oli punamullattu ja siinä oli tien puolella umpikuistit. Lönegren ajautui 1869 konkurssiin ja lokakuussa 1870 pidettiin konkurssihuutokauppa, jossa Antti Ahlström teki korkeimman tarjouksen. Lönegren riitautti kaupan ja asia ratkesi Ahlströmin eduksi vastaa maaliskuussa Päätöstä odotellessaan Ahlström oli vuokrannut Makkarakosken sahan. Vuonna 1874 sahan valta-akseli rikkoontui ja sahaa jouduttiin korjaamaan. Tässä vaiheessa valtionagronomi Henry Gibson laati ensimmäiset piirustukset sahaa varten. Uusi valta-akseli laakereineen tilattiin Turusta Chrichton & Co:lta. Uudistuksen hyödyt jäivät kuitenkin lyhytikäisiksi kun saha paloi tammikuussa Uuden sahan rakentamiseen ryhdyttiin välittömästi ja Gibson sai tehtäväkseen laatia suunnitelmat uuttakin sahaa varten luvun vesisahat olivat tavallisimmin ristikkorakenteisia, niin myös Makkarakosken saha. Rakenteen tuli olla joustava, sillä vesipyörän liike aiheutti rakennukselle suuren rasituksen. Tavallisimmin käytettiin ristikkorakenteen tukena juurakkoja tapa, joka on tuttu kansanomaisesta rakentamisesta. Makkarakosken vesisahaan käytettiin 164 veistettyä juurakkoa. Tämä valtionagronomi Henry Gibsonin suunnittelema saha on kansainvälisessäkin mitassa tänään lajissaan vanhimpia ja parhaiten säilyneitä. Sahan käyttövoimaksi tuli vuonna 1900 höyry ja 1914 sähkö. Vanhan tarpeettomaksi käyneen vesirattaan paikalle asennettiin 1919 mylly, jonka toiminta jatkui vuoteen Sahaus oli loppunut jo tätä aiemmin vuonna 1956.

5 1 ISOTALO RAKENNUSVUOSI Arkkitehti Evert Lagerspetz Antti Ahlström oli jo 1873 tiedustellut Noormarkun uuden päärakennuksen piirustuksia valtionagronomi Henry Gibsonilta ja lääninarkkitehti Heidekenilta. Kummankaan suunnitelmat eivät ole säilyneet. Lopulliset piirustukset tilattiin arkkitehti Evert Lagerspetziltä ( ). Rakennustyöt suoritettiin 1877, mutta rakennus valmistui arvokkaine sisustuksineen vasta syksyllä Samana vuonna Ahlströmistä tuli kauppaneuvos. Kaksikerroksinen hirsinen rakennus on L:n muotoinen ja sen joenpuoleisessa päädyssä kohoaa torni avoimine näköalatasanteineen. Tornin huippu uusittiin jo 1890-luvulla. Keittiösiipi on aluksi ollut yksikerroksinen. Isotalon poikkeuksellisen suuri puurakennus on aikansa rikasmuotoista uusrenessanssia. Sisätilojen arkkitehtuuri noudattaa samaa tyyliä. Sisätilojen maalauskoristeluun osallistui 1890-luvulla Salomo Wuorion maalausliike (taiteilijat Chorin ja Wetterstrand). Ruokasalin kattoon on maalattu suomalaisten kulttuuurihenkilöiden nimiä. Suuren juhlasalin seiniä koristavat kaksoispilasterit. Isotaloon asennettiin vesijohto 1882 ja sähkövalaistus saatiin Isotalo toimi paitsi Ahlströmien kotina myös yhtiön pääkonttorina aina vuoteen Rakennusta ympäröivää puistoa ovat suunnitelleet sekä Henry Gibson että valtionpomologi Alexandra Smirnoff. Puiston reunassa on päärakennuksen ikäinen leikkimökki, sekin puhdasta uusrenessanssia. Rakennuksen molemmilla puolilla sijainneista suihkukaivoista on säilynyt läntinen kaivo veistoksineen. Rakennus restauroitiin vuonna 1967 arkkitehti Marius af Schulténin suunnitelman mukaan. Isotalo on yksi harvoja suunnittelijansa, arkkitehti Evert Lagerspetzin puisia asuinrakennuksia. Useita kasarmirakennuksia piirtänyt Lagerspetz kuoli Päärakennuksen vieressä on saman ikäinen ja tyyliltään yhdenmukainen lasten leikkimökki sekä puinen talousrakennus. Puistot ovat säilyneet, joskin historiallista asua yksinkertaisemmassa muodossaan. Noormarkun ruukinalueen vanhin päärakennus on säilyttänyt pääpiirteissään alkuperäisen ulkoasun ja arvokkaat sisätilat. Rakennus sijaitsee vanhan puiston ympäröimänä Noormarkunjoen varrella. Valtakunnallisesti arvokas (RKY 2009).

6 Kuvat A.Ahlström Osakeyhtiön arkistosta: Ylhäällä vasemmalla näkymä Isotalosta 1890-luvulta, oikealla konttorihuone luvun alusta. Alhaalla vasemmalla István Ráczin kuva portaikosta 1967, oikealla F. Laimgruberin julkisivupiirustus vuodelta LÄHTEET Marius af Schultenin käsikirjoitus Isotalon historiaksi 1970, A.Ahlström Osakeyhtiön historiallinen arkisto. Juhani Aho 1927, I, s.90, II, s Schybergson 1992,

7 2 RAKENNUSVUOSI HAVULINNA Gustaf Adolf Lindberg / Arkitekturbyrå Grahn, Hedman & Wasastjerna Antti Ahlströmin leski Eva halusi kiinnittää Ahlström-suvun pysyvästi Noormarkkuun ja hän rakennutti Havulinnan pojalleen Walter Ahlströmille ja tämän puolisolle Lillille, Havulinnasta tuli Isotalon jälkeen seuraava Noormarkun päärakennus. Suunnitelmat tilattiin 1899 arkkitehtuuritoimisto Grahn, Hedman & Wasastjernalta, jossa työstä vastasi ruotsalainen arkkitehti Gustaf Adolf Lindberg. Tilaajan toivomusten mukaan mahtava rapattu tiilihuvila rakennettiin englantilaiseen tyyliin. Lindberg oli tehnyt opintomatkan Saksaan ja osittain siksi rakennuksessa on havaittavissa myös saksalaista vaikutusta, erityisesti tornin osalta. Korkeassa tornissa oli aikanaan vesisäiliö. Rakennuksen kiinteässä sisustuksessa on sekä kansainvälisen jugendin että kansallisromantiikan piirteitä. Kaakeliuunit ovat Turun Kaakelitehtaan tuotantoa. Sisustus kärsi vuoden 1918 tapahtumien yhteydessä suuria vahinkoja ja mm. Louis Sparren suunnittelemat kalusteet jouduttiin korvaamaan Nordiska Kompanietin huonekaluilla. Päärakennusta on uudistettu (Marius ja Ben af Schultén), (Juhani Pallasmaa) sekä 2000-luvun alussa. Havulinna on nykyisin koulutus-, edustus- ja majoituskäytössä. Piha-alueella sijitsee vesialtaan päässä puinen paviljonkirakennus, joka lienee 1920-luvulta. Eräiden tietojen mukaan klassisistinen rakennus olisi Paul Olssonin käsialaa. Talouspihaa rajaavat niin ikään klassisistinen entinen talonmiehen rakennus, kolme puista ulkorakennusta sekä pieni leikkimökki. Ulkorakennuksista suurin on 1900-luvun alkuvuosilta, klassisistinen talonmiehen rakennus ilmeisesti hieman myöhemmältä ajalta samoin kuin leikkimökki. Pergolarakenteen tuntumassa on vanha katettu kaivo. Puiston leikkiviä lapsia esittävä veistos on Carl Wilhelmsin käsialaa. Alemmalla terassilla on Harry Röneholmin muotoilema aurinkokello vuodelta Havulinna sijaitsee mäntyisella kukkulalla puiston ympäröimänä. Puutarha-arkkitehti Paul Olsson laati 1925 suunnitelman Havulinnan puistoksi. Siihen kuuluivat vesialtaat ja terassit pergoloineen. Suunnitelmaa toteutettiin vaiheittan ja sitä täydennettin Vuonna 1957 puutarha-arkkitehti Leif Simberg suunnitteli Havulinnan istutuksia. Pergolan kaakkoispuoliselle nurmikentälle istutetut omenapuut ovat 1940-luvulta. Havulinna on Noormarkun ruukinalueen johdon asuinrakennuksista toiseksi vanhin. Jugend-tyylinen rakennus on säilyttänyt pääpiirteissään alkuperäisen ulkoasun ja arvokkaat sisätilat. Rakennuksella puistoineen on huomattava maisemallinen merkitys. Valtakunnallisesti arvokas (RKY 2009).

8 Itävaltalaissyntyisen piirtäjän Franz Laimgruberin julkisivupiirustus vuodelta 1924 on vanhin Havulinnan säilyneistä piirustuksista. A.Ahlström Osakeyhtiön historiallinen arkisto. Alhaalla pihanpuoleinen huvimaja sekä talonmiehen asunto ympäröivine ulkorakennuksineen.

9 Lasten leikkimökki. Pergola ja kivetyt terassit kehystävät Carl Wilhelmsin veistosta. Puutarha-arkkitehti Paul Olsson laati ensimmäiset suunnitelmat Havulinnan puistoksi jo Suunnitelmat elivät kuitenkin jatkuvasti ja lopullisen muotonsa ne saivat A.Ahlström Osakeyhtiön historiallinen arkisto. Oikealla Walter Ahlströmin tilaama aurinkokello, jonka suunnitteli Harry Röneholm. Se valmistettiin 1927 Oy Taito Ab:ssa, jossa kuvanveistäjänä toimi J.E. Forsman.

10 3 VILLA MAIREA RAKENNUSVUOSI Alvar ja Aino Aalto Maire ja Harry Gullichsen tilasivat 1937 ystävältään Alvar Aallolta piirustukset Villa Maireaa varten. He halusivat luoda vanhaan teollisuusympäristöön uudenlaisen kodin, jonka arkkitehtuurin tuli olla suomalaista, mutta uuden ajan hengessä. Samalla sen tuli olla myös Gullichsenien arvokkaan taidekokoelman tyyssija. Rakennuksen arkkitehtuurissa yhdistyvät niin suomalaiset, japanilaiset kuin kansainvälisen funktionalisminkin vaikutteet. Vuonna 1939 valmistunut rakennus sijaitsee männikköisellä harjanteella lähellä edellisen sukupolven Havulinnaa. Villa Mairea on toteutuneessa asussaan L:n muotoinen ja siihen liittyy perinteinen saunarakennus vapaamuotoisine uima-altaineen. Julkisivuissa vaihtelevat valkoiset rapatut pinnat ja korkean ateljeeosan tummaksi sävytetyt ja oleskelutilojen vaaleammat puujulkisivut. Epäsymmetristä sisäänkäyntikatosta kannattelevat luonnonpuiset kimppupylväät. Rakennuksen sisätilat muodostavat alakerrassa suuria yhtenäisiä tilakokonaisuuksia, joissa sekä taideteokset että Artekin kalusteet näyttelevät keskeistä osaa. Myös valkoiseksi rapattu avotakka on vapaamuotoisesti profi loitu. Suuret ikkunat avautuvat suojaiselle pihalle. Alvar Aallon puoliso, Aino Aalto osallistui aktiivisesti Villa Mairean suunnitteluun tiiviissä yhteistyössä Maire Gullichsenin kanssa. Villa Mairean puutarhasommittelu perustuu Maj-Lis Rosenbröijerin tekemiin suunnitelmiin. Villa Mairean lähiympäristö on hoidettua nurmikkoa istutuksineen ja pengerryksineen. Rakennuksen seinustat ovat suurelta osin istutettuja. Ympäröivälle puistometsälle antavat leimansa vanhat petäjät. Arkkitehtonisesti Suomen merkittävimpiin yksityiskoteihin lukeutuva Villa Mairea kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Se on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009).

11

12 4 MAKKARAKOSKEN SAHA RAKENNUSVUOSI 1875 Valtionagronomi Henry Gibson Makkarakosken partaalla on ollut vesisaha jo vuodesta Nykyisen vesisahan rakensi Antti Ahlström vuonna 1875 korvaamaan saman vuoden tammikuussa tuhoutuneen sahan. Valtionagronomi Henry Gibson sai tehtäväkseen laatia suunnitelmat uutta sahaa varten. Sen rakenteisiin käytettiin 164 veistettyä juurakkoa. Näin aikaansaatiin joustava rakenne, sillä vesipyörän liike aiheutti rakenteille suuria rasituksia. Sahan päädyssä on suuri, moniruutuinen ikkuna. Sähkövalo saatiin vuonna Kaksiraamisen sahan koneisto tilattiin Tammerfors Linne och Jernmanufakturilta (myöh. Tampella). Vuonna 1882 valmistetut raamisahat (n:ot 6 ja 7) olivat käytössä ensin Kauttuan ruukin sahalla ja siirrettiin Noormarkkuun Tukkivaunut ovat tukholmalaisen Bolinderin konepajan tuotantoa vuodelta Sahan käyttövoimaksi tuli 1900 höyry ja 1914 sähkö. Vanhan vesirattaan paikalle asennettiin 1919 mylly. Myllyn koneisto (Myllykone OY) uusittiin 1949 ja toiminta jatkui vuoteen Sahaus oli loppunut jo tätä aiemmin vuonna Makkarakosken saha on vesirattaan puuttumisesta huolimatta kansainvälisestikin arvioiden ainutlaatuisen hyvin säilynyt teollisuushistoriallinen muistomerkki. A. Ahlström Osakeyhtiö on pitänyt rakennusta kunnossa ja se on vanhimpana tuotantolaitoksena keskeinen elementti Noormarkun historiallisessa teollisuusympäristössä. Sahan perustukset on uusittu vuonna Voimassaolevassa asemakaavassa saharakennus on merkinnällä sr. Makkarakosken saha sijatsee Noormarkun ruukinalueen sydämessä. Kosken toisella rannalla sijaitsevat vanha voimalaitos ja vasarapaja. Liikenne joen rannalta toiselle käy patosillan kautta. Myös entinen konttorirakennus Sahala sijaitsee sahan välittömässä läheisyydessä. Makkkarakosken vesisahalla on erittäin huomattava merkitys Suomen metsäteollisuuden muistomerkkinä, sillä se on maamme parhaiten säilynyt vesisaha. Myös kansainvälisesti arvioiden sen merkitys on suuri. Keskeisenä osana Noormarkun ruukinaluetta se on myös valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009).

13 Makkarakoksen sahan sisätiloja, vasemmalla sahaushalli, keskellä seinäkonstruktiota, oikealla myllykoneisto. Alhaalla Museoviraston mittauspiirustus Makkarakosken sahasta, II kerros, Museovirasto 2007.

14 Ylhäällä panoraama Makkarakoskesta, vasemmalla vasarapaja ja voimalaitos, oikealla vesisaha. Alakuvassa saha ja sen kylkiäisenä oleva voimahuone, oikealla Bolinderin konepajan valmistama tukkivaunu vuodelta 1880.

15 5 SAHALA RAKENNUSVUOSI ei varmuutta Karl Johan Lönegren rakennutti Makkarakoskeen uuden sahan Sahan valmistuttua ryhdyttiin rakentamaan sen viereen yhdistettyä konttori- ja asuinrakennusta, Sahalaa. Rakennuksen suunnittelijana on mahdollisesti ollut Henry Gibson, jonka asiantuntemukseen Lönegren tuolloin usein turvautui. Alkuperäisessä asussaan Sahala oli pitkänomainen, punamullatulla saumarimalla vuorattu rakennus, jonka sahanpuoleisella julkisivulla oli kaksi umpikuistia. Sahalan julkisivuja on myöhemmin muutettu saumarima on korvattu 1920-luvulla keltaisella vaakaponttilaudalla ja umpikuistien tilalle on rakennettu avokuistit. Myös rakennuksen sisätiloissa on tehty muutoksia, mm. ullakkokerrokseen on tehty huonetiloja. Rakennukses- sa toimi viime vuosikymmenet A. Ahlström Osakeyhtiön metsäkonttori. Sahala on perus- korjattu Arkkitehtitoimisto Küttnerin suunnitelman mukaan 2010 Ahlströmin vierastoiminnan majoituskäyttöä varten. Pihasommittelu perustuu maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijerin 1965 tekemään suun- nitelmaan. Piha-alueella sijaitsee myös vanha kellari, jonka maanpäälliset osat on muurattu tiilestä. Voimassaolevassa asemakaavassa Sahalan rakennus on merkinnällä sr. Sahalan rakennus on keskeinen osa Makkarakosken sahan mijöötä. Sen puisto rajoittuu sahan patoaltaaseen. Kuva ja 1900-luvun vaihteesta sahasta ja Sahalasta. Sahan oikeassa päädyssä laituri, jota myöten valmis sahatavara vietiin taapeleihin. Kuva A. Ahlström Oy:n arkisto. Sahala edustaa Noormarkun ruukinalueen vanhinta rakennuskerrostumaa. Sen merkitys osana Makkarakosken sahaympäristöä on keskeinen. Osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009).

16 6 RAKENNUSVUOSI 1894 VASARAPAJA EI TIEDOSSA Noormarkku oli viimeinen Ruotsin vallan aikana Suomeen perustetuista rautaruukeista. Se sai 1806 privilegiot yhdelle kankirautavasaralle ja kahdelle ahjolle. Vuonna 1873 Noormarkun ruukissa siirryttiin saksalaistaonnasta franche-comté -taontaan. Tavoitteena oli kaksinkertaistaa tuotanto jotta pystyttäisiin tyydyttämään kasvava kysyntä. Vanhempi kankirautavasara korvattiin uuden menetelmän edellyttämillä kahdella venytysvasaralla ja yhdellä sulainvasaralla. Puurakenteinen paja paloi 1893 ja uusi vasarapaja valmistui seuraavana vuonna. Se muurattiin säännöllisistä graniittikvaadereista ja päätyjen osalta punatiilestä. Päädyissä on pyöreät valurautapuitteiset ruusuikkunat. Vasarapajaan liittyy hirsinen rautamakasiini, joka on rakennettu vuoden 1883 jälkeen. Se säästyi vuoden 1893 tulipalosta. Raudanjalostus Noormarkussa päättyi vuonna Vanha vesiratas oli aikojen kuluessa rappeutunut ja sen tilalle on 1900-luvun keskivaiheilla rakennettu kopio, arvatenkin alkuperäistä melkoisesti pienempi. Pajan sisätiloissa on säilynyt kankivasaran lisäksi muita raudanjalostukseen ja A. Ahlström Osakeyhtiön teolliseen toimintaan liittyneitä koneita ja esineitä. Pajan toiseen kerrokseen on sijoitettu 1997 Voyage-näyttely, joka esittelee A. Ahlström Osakeyhtiön teollisuushistoriaa ja nykypäivää. Sen suunnittelusta vastasi teollinen muotoilija Antti Siltavuori FT Markku Kuisman käsikirjoituksen pohjalta. Pajan välittömässä läheisyydessä kosken puolella on vanha vesivoimalaitos ja länsipuolella saunarakennus. Pajan pohjoispuolella on ruukin vanhoja asuinrakennuksia. Vasarapaja on yksi harvoista maamme rautarukkien pajoista. Rakennuksella on keskeinen merkitys osana valtakunnallisesti arvokasta ruukinympäristöä (RKY 2009).

17 Ylhäällä vasemmalla paja ja vanha rautamaksiini pohjoisesta. Oikealla ylhäällä kankivasara ja puisia kannatinpilareita. Alhaalla vasemmalla päädyn valurainen ruusuikkuna. Oikealla vanha valokuva vasarapajasta ja 1900-luvun vaihteesta. A. Ahlström Osakeyhtiön arkisto.

18 7 RAKENNUSVUOSI 1914 VESIVOIMALAITOS Arkkitehti Emil Fabritius, Arkkitehtuuritoimisto Jung & Fabritius Noormarkun ruukin ensimmäinen sähköä tuottava vesivoimalaitos rakennettiin Makkarakoskeen vasarapajan viereen 1896 ja sähkövalot syttyivät uudenvuoden aattona. Ensimmäinen voimalaitos oli pieni hirsirakenteinen rakennus, joka havaittiin pian riittämättömäksi. Vuonna 1910 tilattiin arkkitehtitoimisto Jung & Fabritiukselta piirustukset uutta, ajanmukaista voimalarakennusta varten. Pääsuunnittelijana oli Emil Fabritius. Kaksikerroksinen betoni- ja tiilirakenteinen voimala on vaaleaksi rapattu ja sen päädyssä on kirjoitus A. Ahlström O.Y Rakennuksen räystäät on koristeltu klassisistisin konsolein. Rakennusta kiertää ensimmäisen ja toisen kerroksen välillä parveke. Rakennuksen sijoitus kosken suuntaan on poikkeuksellinen sillä yleensä vesivoimalat rakennettiin rakennusrungoiltaan poikittain virtaa vastaan. Tulovesikanava johtaa veden turbiinikammioon. Noormarkun voimala lukeutuu hyvin säilyneine koneistoineen maamme vanhimpiin toimiviin voimalaitoksiin. Voimala on peruskorjattu vuosina Ruotsista hankittiin peruskorjattu generaattori. Alkuperäinen pystyakselinen francis-turbiini ja turbiinikammio peruskorjattiin ja laitoksen automatiikka uusittiin. Samalla rakennus entisöitiin sekä sisätiloiltaan että julkisivuiltaan arkkitehti Anneli Lassilan suunnitelman mukaan. Vanha generaattori siirrettiin museoituna vasarapajan Voyage-näyttelyyn. Nykyinen voimala tuottaa energiaa 0,17 megawattia. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt luvan A. Ahlström Osakeyhtiölle toisen voimalan rakentamiseksi Makkarakosken varrelle. Vanha voimalaitos tulee säilymään. Makkarakosken voimala sijatsee Noormarkun ruukinalueen sydämessä. Sen vieressä sijaitsee vanha vasarapaja ja kosken toisella rannalla Makkarakosken saha. Patosillalta avautuu näkymä voimalaitoksen tulovesikanavaan ja itse voimalaan. Makkarakosken vesivoimalaitoksella on erittäin huomattava teollisuushistoriallinen arvo hyvin säilyneenä toimivana voimalana, yhtenä Suomen vanhimmista. Se on keskeinen osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua ympäristöä (RKY 2009).

19 Vasemmalla voimalan piirustukset vuodelta Yllä Högforsin valurautaportaat ja oikealla alkuperäinen valaisin. Alhaalla entisöityä konehuonetta ja oikealla vanha betoninen jakopylväs taustanaan pääkonttori.

20 8 PÄÄKONTTORI RAKENNUSVUOSI Arkkitehti Emil Fabritius A. Ahlström Osakeyhtiö aloitti uuden pääkonttorin suunnittelun keskellä epävakaita aikoja vuonna Piirustukset laati arkkitehti Emil Fabritius, joka oli paria vuotta aiemmin suunnitellut Noormarkun voimalan. Hän toimi Jung & Fabritiuksen toimistossa, mutta pääkonttorista hän vastasi yksin. Symmetrinen kaksikerroksinen rakennus on tiiltä ja betonia, klassisistiset julkisivut ovat taidokkaasti piikattua terrastirappausta. Sokkeli ja portaat ovat punertavaa graniittia. Kuparisen vesikaton harjalta kohoaa kuparilla vuorattu siro kellotorni. Rakennuksen sisätilat ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin. Kahden kerroksen korkuista jalopuupaneloitua hallia kattaa lasikatto, joka saa valon lanterniinin kautta. Rakennuksessa oli sen valmistuessa 1915 calorifermenetelmään perustuva lämmitys ja ilmastointi sekä hissi. Pohjakerroksen uimaallas on tiettävästi ensimmäinen laatuaan Suomessa. Ylimmässä kerroksessa sijaitsee hotellimainen vierashuoneisto. Konttorirakennukseen liittyy puutarhaan antava avoin terassi. Jokirannan puolella rakennukseen liittyy kivimuurein tuettu terassi rantaan johtavine portaineen. Pääkonttorin pihasuunnittelu käynnistyi samanaikaisesti rakennustöiden kanssa. Puutarhan suunnittelusta vastasi Bengt Schalin, joka laati useita eri vaihtoehtoja Ankaran aksiaalisella geometrisella puutarhalla luotiin yhteys Thomén veljesten piirtämiin virkailijavilloihin. Kokonaisuuteen kuului keskiakselin nurmiuppoparterri ja suihkukaivo altaineen. Pääsisäänkäynti konttoriin käy idänpuoleisen lehmuskujanteeen kautta. Vuoden 1922 suunnitelmaan sisältyi myös rakennus puiston itäreunalla, mutta sitä ei toteutettu. Puistoa on myöhemmin muutetttu useaan kertaan 1949 (Erik Sommerschield), 1957 (Leif Simberg) ja 1958 (Paul Olssonin toimisto). Pääkonttori kärsi vuoden 1918 tapahtumien yhteydessä vaurioita, mutta ei niin pahoja kuin Havulinna. Rakennus toimii tänäkin päivänä A. Ahlström Osakeyhtiön pääkonttorina. Asmakaavassa merkintä KT/s ja konttorirakennuksella sr. Pääkonttori sijaitsee Noormarkunjoen etelärannalla hallitsevalla paikalla aksiaalisen puistosommitelman päässä. Alkuperäistä puistosommitelmaa on pelkistetty vuosien saatossa. Konttorin kaakkoispuolella olevan avoimen niityn laidalla on vanha tenniskenttä. A. Ahlström Osakeyhtiön pääkonttorilla on puistoineen suuri merkitys paitsi osana historiallista ruukinaluetta, myös elinkeino- ja arkkitehtuurihistorian kannalta. Jugendklassisismia edustava rakennus on säilynyt alkuperäisessä käytössä ja asussaan niin julkisivuiltaan kuin arvokkailta sisätiloiltaankin. Keskeinen osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009).

21

22 Bengt Schalinin puutarhasuunnitelma pääkonttoria varten vuodelta Museovirasto Bengt Schalinin kokoelma. Kuva kirjasta Hortus Fennicus. Suomen puutarhataide. Helsinki Puistosommittelu ja pääkonttorin suhde ympäröiviin rakennuksiin on tarkoin harkittu kokonaisuus. Vanhoille ruukkiympäristöille on aina ollut ominaista kellotornin näkyminen ja kuuluminen.

23 9 VILLA ETT JA VILLA TVÅ RAKENNUSVUOSI Arkkitehdit Valter ja Ivar Thomé Vasemmalla Villa Två, oikealla Villa Ett. A. Ahlström Osakeyhtiö oli ryhtynyt ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä laajoihin uudistustöihin Varkaudessa, Kauttualla ja Noormarkussa, jossa pääkonttorin rakennustyötä seurasi ylempien toimihenkilöiden asuintalojen rakentaminen. Täällä kuten Varkaudessakin, suunnittelusta vastasivat arkkitehtiveljet Valter ja Ivar Thomé. Ensimmäiset suunnitelmat villoja varten valmistuivat Samalla suunniteltiin myös kaksi symmetristä virkailijataloa Piilitien varrelle. Identtiset Villa Ett ja Villa Två (huvilat 1 ja 2) ovat kaksikerroksisia, hirsirunkoisia rakennuksia joita kattaa tiilikatteinen mansardikatto. Keltaiseksi maalatut julkisivut ovat vaakaponttilautaa. Pääkonttorin puoleisilla sivuilla on klassisistiset pylväiden kannattamat altaanit. Rakennuksiin liittyy tiilipilaripergolat. Molempiin rakennuksiin liittyy klassisistinen ulkorakennus. Villa Ettin talousrakennus on naapuritontin puolella. Molemmat ulkorakennukset ovat Karl Lindahlin 1923 suunnittelemat. Klassisistiset huvilat ovat olennainen osa pääkonttorin aksiaalisommitelmaa. Ne ovat Thomén veljesten viimeisimpiä töitä, sillä heidät surmattiin vuoden 1918 tapahtumien yhteydessä. Rakennuksissa on suoritettu jatkuvasti korjauksia, mutta niiden alkuperäinen asu on hvyin säilynyt. Vuonna 2009 peruskorjattu Villa Ett on yhtiön vierastoiminnan käytössä. Korjauksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Küttner. Villa Två on peruskorjattu 1990-luvun lopussa. Ensimmäisen villoja koskevan puutarhasuunnitelman laati Bengt Schalin Se liitti virkailijahuvilat pääkonttorin aksiaaliseen puistokokonaisuuteen. Hän täydensi suunnitelmaa 1920-luvulla. Suunnitelmia päivitettiin (Erik Sommerschield). Molemmat huvilat ja talousrakennukset ovat voimassaolevassa asemakaavassa merkinnällä sr. Huvilat sijaitsevat Laviantien varrella ja niiden välistä avautuu näkymä pääkonttorille. Itäpuolella on tyyliltään samanhenkisiä asuinrakennuksia ja klubi, länsipuolella avointa rakentamatonta puistoniittyä. Huvilat ovat rakennustaiteellisesti arvokkaita ja niillä on keskeinen merkitys osana Noormarkun ruukinaluetta ja pääkonttorin puistoympäristöä. Keskeinen osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009).

24 Vasemmalla valokuva huviloista noin vuodelta Yllä Thomén veljesten julkisivupiirustus huviloita varten vuodelta A. Ahlström Osakeyhtiön arkisto. Oikealla kaunis kattoikkuna ja villojen ulkorakennukset.pergoloineen.

25 10 RAKENNUSVUOSI KLUBI 1907, 1924 Arkkitehti Karl Lindahl (muutos kerhoksi ) Seuratalo rakennusmestari F.K. Eriksson (1905) Noormarkun Vapaapalokunta rakennutti 1900-luvun alussa oman seuratalon A. Ahlström Osakeyhtön myötävaikutuksella. Piirustukset hirsistä seurataloa varten laati 1905 porilainen rakennusmestari Fredrik Eriksson. Rakennus oli valmiina Siinä toimi VPK:n lisäksi myös nuorisoseura ja suojeluskunta. Vuonna 1919 yhtiö osti talon ja ryhtyi muutostöihin. Rakennus korjattiin yhtiön kerhotiloiksi arkkitehtien Karl Lindahlin ja Alexander Nyströmin suunnitelmien mukaan. Entinen, lähinnä jugend-henkinen rakennus muuttui klassisistiseksi rakennukseksi, jonka symmetristä pihajulkisivua korosti esiintyöntyvä sisäänkäynti frontoneineen. Rakennuksessa on myöhemmin toimeenpantu korjauksia ja laajennuksia. Sisätiloista suuri juhlasali on pääosin yhä Lindahlin korjauksen aikaisessa asussa. Eteishallissa on vanha Havulinnasta siirretty kakluuni. Rakennuksen länsipäähän ja pohjoissivulle on rakennettu lämpimät verantatilat. Myos pääsisäänkäynti on uusittu vuosina (Arkkitehtitoimisto Küttner). Virkailijakerho toimii nyt Noormarkun Klubi -nimisenä ravintola-, kokous- ja juhlatilana osana A. Ahlström Osakeyhtiön vierastoimintaa. Kerhorakennus on suojeltu sekä asemakaavassa että Noormarkun keskustan osayleiskaavassa vuodelta Pihamaan laidassa on Karl Lindahlin piirtämä klassisistinen ulkorakennus 1920-luvulta. Klubitalo on merkitty voimassaolevaan asemakaavaan merkinnällä sr, samoin viereisellä tontilla oleva ulkorakennus. Klubitalo on osa Noormarkun ruukin 1920-luvun klassisistista rakennuskantaa. Se sijaitsee laajan peltoaukean eteläreunalla ja rakennuksen verannalta ja pysäköintialueelta on pellon yli näköyhteys Havulinnaan sekä Vainiolan ja Isotalon suuntaan. Klubitalon kulttuurihistoriallinen arvo osana Noormarkun sosiaalista elämää ja yhtiön historiaa on huomattava. Se on lisäksi keskeisesti näkyvä osa ruukinaluetta ja osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009).

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari

Lisätiedot

Taipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen

Taipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen Taipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen 11.12.2012 Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Taipalsaaren Kattelussaari

Lisätiedot

Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen

Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012 Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

2/9 3/9 4/9 5/9 6/9 7/9 8/9 9/9 LIITE 1 Seuraavat tiedot ovat suoria lainauksia Länsi-Pakkalan yleissuunnitelmasta 17.10.2012, jonka ovat laatineet Serum arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson

Lisätiedot

rakennushistoriallinen: kylän rakentamistavalle tyypillinen hyvin säilynyt eteiskamaritupa

rakennushistoriallinen: kylän rakentamistavalle tyypillinen hyvin säilynyt eteiskamaritupa 122 89. Rakennuksen nimi: Hermannas Verneras Rnr: 49948700050096S Osoite: Sommarösundsv.476 Rakennustyyppi: pientila Rakennusvuosi: 1850 Korjausvuodet: ei tiedossa Kerrosluku: päärakennus: 1 ½, piharakennukset:

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen 8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla. RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän

Lisätiedot

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus 5 2015 Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus Historiaa Tammelan korjausrakentamiskeskuksen nykyinen päärakennus on alunperin rakennettu useita huoneistoja käsittäväksi asuinrakennukseksi.

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 3A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO Infotilaisuus tontinsaajille 31.8.2010 Lisäys 3.9.2010 Aila Virtanen RAKENTAMISTAPAOHJEET selittävät ja täydentävät asemakaavaa erityisesti tontin

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN Tarjousten perusteella ARVOKIINTEISTÖ KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖTUNNUS 297-1-21-4 TONTIN PINTA-ALA 1206m² PÄÄRAKENNUS 1027m² SAUNA 160m² RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori 1 KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Valtakatu 1 Kohdetyyppi: liike-elämä ja kaupankäynti Kohdeluokka: ei määritelty Ajoitus: 1972, muutoksia

Lisätiedot

Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009.

Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009. SELVITYS RAKENNUKSISTA JA PIHAPUISTOSTA 444 Villa Wilhelmsberg PORVOO KAUPUNGINOSA 12 Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009. Nykyisen huvilan ja sivurakennusten rakentamisvuodet

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO , 02100 ESPOO ESPOON TAPIOLASSA Historiallisesti merkittävä rakennus on keskeiselle paikalla Tapiolan keskustan välittömässä läheisyydessä. Puistomaisessa ympäristössä sijaitseva kiinteistö liittyy saumattomasti

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A KYRÖN ASEMANSEUDUN ASEMA- KAAVAN MUUTOS Selvitys Kyrön rautatieaseman alueen liikennejärjestelyistä selvitys liikennejärjestelyistä, sivu 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN ARVOKIINTEISTÖ KUOPION KESKUSTASSA TARJOUSTEN PERUSTEELLA PERUSTIETOA KOHTEESTA Myynnin kohteena Kuopiossa sijaitsevat Maanmittauslaitoksen virastorakennus ja saunarakennus

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta. 18.6.2015 Luottamuksellinen 1

Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta. 18.6.2015 Luottamuksellinen 1 Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta 18.6.2015 Luottamuksellinen 1 Sijainti Osoite Alue Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta Kohde sijaitsee Nakkilan kunnassa Harjavallan

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA

KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä - Suomi 3. Kohde 2. Kunta Kiuruvesi KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA 4. Kylä/rekisterinumero 263-871-0002-0001 Kiuruveden

Lisätiedot

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana

Lisätiedot

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET Liite YLIVIESKA OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET..0 KKITEHTITOIMISTO JORMA PALORANTA OY OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET ALUEEN KTTA KALAJOKI NIEMELÄNKYLÄNTIE 0 SAVELANTIE NOPPUISTO OLMALANRANNANKA ULPUKANKA KUMINAKA

Lisätiedot

rakennushistoriallinen: päärakennus edustaa paikallista rakennusperinnettä

rakennushistoriallinen: päärakennus edustaa paikallista rakennusperinnettä 73 51. Rakennuksen nimi: Kallis Viktoras Rnr: 49948700040120Y Osoite: Sommarösundsvägen Rakennustyyppi: Maatila Rakennusvuosi: 1928 Korjausvuodet: 1986 Kerrosluku: päärakennus: 1 ½, osittain 2, piharakennus:1

Lisätiedot

RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA

RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA Kuhmoisten rakennusperintöpäivät lauantaina 7.9. ja sunnuntaina 8.9.2013 kuuluu Euroopan rakennusperintöpäiviin. Koko Euroopan Unionin alueella järjestetään aina

Lisätiedot

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY RAKENNUSURAKOITSIJAN VALINTA ON KÄYNNISSÄ. LVISA-URAKAT OVAT LASKENNASSA. RAKENNUSLUPA ODOTTAA KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta (vastaukset)

Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta (vastaukset) Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta (vastaukset) Tehtäviä alakoulun 5.-6. luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015

NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015 YLIVIESKAN KAUPUNKI NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015 RAKENTAMISTAPAOHJEITA MAASEUDULLE Kuva: ARKKITEHTIASEMA OY R A K E N T A M I S T A P A O H J E I T A M A A S E U D U L L E POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Käärmeniemi Kohteen nimi: Inventointinumero: Pikku paratiisi 176 Tiittala 177 Kalliola, museo 179 Aavala 180 Porukka 182 Käärmeniemen raitti

Lisätiedot

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke)

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Kaavoituksen ajankohtaispäivä Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat-vastuualue, Kirsti VIrkki, Alueiden käytön yksikkö 27.5.2015 Rahoittajana

Lisätiedot

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen. YLEISTÄ Nämä rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään Kärjen asuntoalueen pohjoisosan asemakaavaa. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on auttaa rakentajaa paitsi oman rakennuksensa suunnittelussa

Lisätiedot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti

Lisätiedot

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:

Lisätiedot

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 56100 RUOKOLAHTI 19.12.2008 1(11) RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 1 YLEISTÄ Huuhkan alueet liittyvät Salosaaren jo rakennettuun taajama-alueeseen. Ne muodostavat Vaittilantien länsipuolelle uuden asuinaluekokonaisuuden

Lisätiedot

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä

Lisätiedot

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT Tampereen kaupunki Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 15.10.2015 Hatanpään kartano Hatanpään kartanoajan katsotaan alkaneen 1689. Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvun

Lisätiedot

Noormarkun osayleiskaava-alueen. rakennusinventointi. Olli Joukio

Noormarkun osayleiskaava-alueen. rakennusinventointi. Olli Joukio Noormarkun osayleiskaava-alueen rakennusinventointi Olli Joukio 2010 ALUEEN HISTORIA JA RAKENTUMINEN Noormarkun alueelle syntyi pysyvää asutusta keskiajan alkupuolella. Vielä nykyisinkin tunnetut kyläalueet

Lisätiedot