Espoon modernin taiteen museo PUU VEISTÄJÄN KÄSISSÄ PÅ SVENSKA S IN ENGLISH P

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Espoon modernin taiteen museo PUU VEISTÄJÄN KÄSISSÄ PÅ SVENSKA S. 20-21 IN ENGLISH P. 22-23"

Transkriptio

1 Espoon modernin taiteen museo 2 08 PUU VEISTÄJÄN KÄSISSÄ PÅ SVENSKA S IN ENGLISH P

2 Näyttelyohjelmisto Joakim Sederholm, Kajsa, 1999 Helsingin kaupungin taidemuseo. Kuva Martiina Mäkinen PUU VEISTÄJÄN KÄSISSÄ SUOMALAISTA KUVANVEISTOA 1950-LUVULTA 2000-LUVULLE Tiibetiläinen maitokannu, Kansallisen Teemuseon kokoelma, Kiina Marjatta Hanhijoki, Silkkirasia, PYSYVÄSTI Tämän päivän suomalaisten kuvanveistäjien käsissä puuveiston perinne elää vahvempana kuin ehkä koskaan ennen. Laajassa puuveistosnäyttelyssä on töitä eri aikakausilta ja 23 eri taiteilijalta, jotka ovat kukin käsitelleet kiehtovaa materiaalia omalla persoonallisella tyylillään. Lisää sivuilla Drama Queens. Kuva Thorsten Arendt / artdoc.de. KIINAN TEEKULTTUURI TEETÄ, TAIDETTA JA KERAMIIKKAA Näyttely esittelee parin vuosituhannen ikäistä kiinalaista teekulttuuria, jolla on vivahteikkaita perinteitä aina Han-dynastian ( jaa.) ajoista lähtien. Vanhan kiinalaisen sananlaskun mukaan elämään kuuluu seitsemän tärkeää elementtiä: polttopuu, riisi, öljy, suola, vesi, viinietikka ja tee OLE KANDELIN ABSTRAKTIO, KUKKA JA KUOLEMA Vain 26-vuotiaana kuollut Ole Kandelin ( ) loi lyhyessä ajassa monipuolisen ja taidehistoriallisesti merkittävän tuotannon omaleimaisesta surrealismista viime vaiheen täysin abstraktiin ilmaisuun. Näyttelyssä on n. 120 öljymaalausta sekä joukko piirustuksia ja luonnosvihkoja. Viimeiset teokset ovat työntäyteiseltä vuodelta 1946, jolloin Kandelin oli keuhkotautiparantolassa Ruotsissa. SAASTAMOISEN SÄÄTIÖN TAIDEKOKOELMA Saastamoisen säätiön taidekokoelman yli 1900:sta työstä on jatkuvasti, myös vaihtuvien näyttelyiden rakennusajan, näytteillä lähes 500 teosta. Puolet EMMAn näyttelytiloista täyttävä kokoelma tarjoaa monipuolisen läpileikkauksen suomalaisesta taiteesta. Esillä on töitä myös kansainvälisestä kokoelmasta. Ripustus alkaa 1910-luvun ekspressionismista ja jatkuu tämän päivän tunnetuimpien taiteilijoiden teoksiin. Kuopiolaisen teollisuussuvun taiteen keräämisestä alkunsa saanut kokoelma on tänään yksi Suomen merkittävimmistä yksityiskokoelmista, ja se karttuu jatkuvasti. Valokuvaraitin ripustus uusittiin viime keväänä ja Salin ripustus uusitaan loppusyksystä. Kokoelmataiteilija Marjatta Hanhijoki sivuilla MICHAEL ELMGREEN & INGAR DRAGSET DRAMA QUEENS, 2007 Video 2000-luvun veistotaiteen seitsemästä supertäh destä, jotka kohtaavat veistoksina teatterin näyttämöllä ja keskustelevat taiteesta. Lisää sivulla 15. 2

3 EMMA ryhmäkuvassa EMMA Espoon modernin taiteen museon tiedotuslehti Seuraava lehti ilmestyy lokakuussa JULKAISIJA EMMA Espoon modernin taiteen museo PÄÄTOIMITTAJA Leena Joutsenniemi TOIMITUSNEUVOSTO Ari Karttunen, Päivi Karttunen, Nana Salin, Päivi Talasmaa TAITTO Station MIR Oy PAINOPAIKKA ArtPrint Oy Painos: Nykyisin ei enää tarvinne selittää, että taidemuseossa tehdään muutakin kuin lyödään naula seinään ja ripustetaan siihen taulu. Mutta mitä se kaikki muu on, kaipaa hieman valaisua. Yllä näkyvä EMMAn henkilökunnan ryhmäkuva kertoo yhdellä silmäyksellä, että museon kokovuotinen toiminta vaatii useita kymmeniä työntekijöitä. Aivan jokaista emmalaista kuvaan ei onnistuttu saamaan, mutta kaikilta toiminnan aloilta on edustajansa talouspäälliköstä salivalvojiin. Yhden ainoan näyttelyn suunnitteluun ja toteutukseen saattaa mennä vuosia. Tarvitaan niitä, jotka tuntevat taiteen ja osaavat luoda mielenkiintoisen näyttelykonseptin. Samalla rakennetaan yhteistyöverkko lukuisten muiden, niin kotimaisten kuin kansainvälistenkin toimijoiden kesken. Taideteosten kuljetukseen tarvitaan ammattitaitoa sekä usein erikoisrakenteisia ja erikoisilmastoituja autoja. Taideteosten käsittely on kaiken kaikkiaan asiantuntijoiden puuhaa museomestareista konservaattoreihin. He liikuttelevat ja huoltavat teoksia, joiden yksittäinen arvo voi olla pari sataa kertaa suurempi kuin uuden perheauton. Turvallisuus on tietysti tarpeen, mutta tässä kohden museon julkisuuspolitiikka sulkeutuu. Sanomme vain: konnat älkööt vaivautuko. Näyttelyiden ulkoisen hahmon suunnittelu tehdään yhteistyössä arkkitehdin kanssa. Seinärakenteet kokevat suuria muutoksia samalla, kun sadat valaisimet kohdennetaan uudestaan ja kymmenet tekniset laitteet asennetaan ja viritetään. Yhden näyttelyvaihdon rytinällä pantaisiin pystyyn huipputekninen omakotitalo, ja maalattaisiin se pariin kertaan. Kauan ennen kuin näyttelyt avataan, suunnitellaan niihin liittyvä pedagoginen ohjelmisto, opastukset, työpajat ja mahdolliset tapahtumat. Niin ikään kirjoitetaan, käännetään, visualisoidaan ja painetaan näyttelyluettelot, kutsukortit, julisteet, postikortit ynnä muu oheisaineisto. Kotisivut uudistetaan ja päätetään viestinnästä ja markkinoinnista. Uudet myymälätuotteet valitaan. Kaikilla näillä toimilla on asiantuntevat tekijänsä. Näyttelyssä kävijä saattaa kohdata kuitenkin vain yhden museoammattilaisen, salivalvojan. Hänen tehtävänään ei ole ainoastaan huolehtia teosten koskemattomuudesta, vaan tehdä asiakkaan käynnistä mahdollisimman miellyttävä ja sujuva. Valvojilta myös kysytään kaikkea mahdollista, ja kas, kävijä saa useimmiten vastauksen kuin apteekin hyllyltä. Osoitteenmuutokset, tilaukset (lehti on maksuton) ja palaute: Museon yhteystiedot takakannessa. Kannen kuva: Ari Karttunen Markku Valkonen Museonjohtaja 3

4 Suomessa ei tietääkseni ole ikinä ennen ollut suurta suomalaisten nykytaiteilijoiden puuveistosnäyttelyä, vaikka puun käyttö on hyvin leimallista suomalaiselle kuvanveistolle, toteaa professori Leena Peltola, Puu veistäjän käsissä -näyttelyn kuraattori. EMMAn kesänäyttely esittelee kiehtovan materiaalin monipuolisuudessaan 23 suomalaisen taiteilijan voimin. Nykytaiteilijoiden teokset henkivät supisuomalaista historiaa; ennen lapsi kuin lapsi vietti aikaansa puukon ja puukalikan kanssa. -Vaan ei ne kaupunkilaislapset taida enää osatakaan, Leena Peltola pohtii. Hän lisää, että monet taiteilijat ovat käsityöläisten perillisiä, joille eri materiaalien työstäminen on tuttua kotoa. Muuta yhteistä näyttelyn teoksilla ei olekaan kuin materiaali. Puu on kutkuttanut kunkin tekijän mielikuvitusta eri tavalla: yksi on inspiroitunut puun luontaisista muodoista, toinen pakottanut sen haluamaansa kuosiin ja kolmas käyttänyt valmiita puuesineitä. Peltola kertoo Kimmo Pyykön ostaneen aikanaan kokonaisen vanhan puulaivan teostensa materiaaliksi. -Puun pinta on aina hyvin elävä ja monet jättävät sen varsin rosoiseksi, Peltola luonnehtii. Puuveistokset ovat usein myös kookkaita ja sopivatkin siksi erinomaisesti EMMAn avariin tiloihin. Nuoret suomalaiset kuvanveistäjät yllättivät puuveistoksillaan iloisesti paljon nähneen ja ehtineen Leena Peltolan. Kuvassa professori omakuvansa kanssa. Puu elää veistäjän käsissä PUU KUULUU SUOMALAISUUTEEN KUIN VIHTA SAUNAAN. SE ON TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA MYÖS SUOMALAISESSA NYKYKUVANVEISTOSSA, JONKA HELMIÄ EMMAN KESÄNÄYTTELY MARSSITTAA NÄHTÄVILLE. TEKSTI: LEENA JOUTSENNIEMI KUVA: ARI KARTTUNEN Näyttelyn taiteilijat Martti Aiha, Kari Cavén, Tom Engblom, Radoslaw Gryta, Mauno Hartman, Jussi Heikkilä, Maija Helasvuo, Veikko Hirvimäki, Pasi Eerik Karjula, Tapani Kokko, Markku Kivinen, Inka Nieminen, Pauno Pohjolainen, Kimmo Pyykkö, Riku Riippa, Joakim Sederholm, Anneli Sipiläinen, Jyrki Siukonen, Kain Tapper, Kirsi Tapper, Nora Tapper, Hanna Vahvaselkä, Heikki W Virolainen Leena Peltola taiteen Grand Old Lady Puu veistäjän käsissä -näyttely on Leena Peltolan (s. 1921) suururakka, jonka hiominen aikanaan Lontoossa syntyneestä ajatuksesta valmiiksi kokonaisuudeksi on kestänyt pitkään. Osa näyttelyyn valituista teoksista on taidemaailmassa ikänsä viettäneelle Peltolalle entuudestaan tuttuja itsestäänselvyyksiä, kuten Kain Tapperin Hevosen kallo. Nuorempien kuvaveistäjien tuotantoon tutustuminen on vaatinut matkustamista ateljeesta toiseen, näyttelystä seuraavaan ympäri Suomea, Rovaniemeltä Kälviälle. Peltola kertoo matkojen ja uusien puuveistosten tuottaneen iloisia yllätyksiä kerta toisensa jälkeen. Kesällä EMMA on täynnä näitä yllätyksiä. Rovaniemellä syntynyt, yli 60 vuotta kuvataidetta tiiviisti seurannut Leena Peltola on pyhittänyt koko elämänsä taiteelle. Ateneumissa tehdyn pitkän työuransa lisäksi hän on ollut taideasiantuntijana hankkimassa yli 6000 teosta ja kartuttamassa suomalaisia kokoelmia, esimerkiksi Wihurin ja Saastamoisen säätiön taidekokoelmia. Tunnustuksena Lapin kulttuurielämän eteen tehdystä työstä Peltola on nimetty Lapin yliopiston kunniatohtoriksi. Nyt, 86-vuotiaana, Leena Peltola harkitsee jättäytymistä kokonaan eläkkeelle. 4

5 Kuvanveistäjä Radoslaw Gryta monumentin varjossa. Kuva Ari Karttunen. Kuvanveistäjä ja 50 kirvestä OLEN LAPSESTA SAAKKA TUNTENUT ITSENI VANHEMMAKSI KUIN OLEN, SANOO KUVANVEISTÄJÄ RADOSLAW GRYTA. HÄNEN 50-VUOTIAANA VEISTÄMÄNSÄ OMAKUVA 84-VUOTIAANA ON YKSI EMMAN KESÄNÄYTTELYN PUUVEISTOKSISTA. Monet kuvanveistäjä Radoslaw Grytan veistokset ovat valtavia, kuten lapsuusmuistoa pelottavista sosialistisista monumenteista ilmentävä Monumentin varjossa. Niinpä ei arvaisi, että lähes joka päivä mies istuu tunnin ellei kaksi veistämässä puusta pienen pieniä jyviä. - Nämä ovat minun päiväkirjani. Joku päivä jyvät ovat isoja, joku toinen pikkuisia, se riippuu fiiliksestä. Ja joku päivä tuhannet jyvät ovat ehkä osa jotain taideteosta. Ellei Gryta kylvä niitä suomalaiseen maisemaan. Suomalaisessa maisemassa Radoslaw Gryta on elänyt jo 30 vuotta. Suomi oli nuorelle puolalaispojalle tuttu jo ennen kuin rakkaus hänet tänne toi, sillä lukioaikainen, Grytalle tärkeä kuvanveistonopettaja oli innokas Suomi-fani. Opettajan esittämissä valokuvissa Suomi näyttäytyi arkkitehtuurin paratiisina. Mikä pettymys olikaan kohdata todellisuus, rakennustyylien sekamelska suomalaisissa maalaistaajamissa! Kuvanveistäjän ammatti oli Grytalle itsestään selvää 17-vuotiaasta saakka, samoin kuin tähän päivään saakka säilynyt tinkimättömän vakava suhtautuminen taiteen tekemiseen. Vakavuus on leimannut hänen elämäänsä muutenkin. Varhain aikuistunut Gryta sai matkaevääksi kommunismin ja katolilaisuuden värittämän lapsuuden seudulla, jolla oli yksi juutalaisten tuhoamisleireistä. Paljon ja laaja-alaisesti lukenut, elämän tarkoitusta syvällisesti pohtinut Gryta ajautui lähes spartalaiseen elämäntapaan. - No nyt mä osaan jo vähän nauttiakin asioista. Mullahan on jopa hopeiset korvakorut, asia, mitä ihminen ei todellakaan TARVITSE, Gryta nauraa lämpimän remakasti. Puu veistäjän käsissä EMMAssa Avoimet puutyöpajat, ks. sivu 12 TEKSTI: LEENA JOUTSENNIEMI 5

6 Puu veistäjän käsissä -näyttelyn Grytan teokset: Monumentin varjossa, 1999 Toukokuun ensimmäinen, 1991 Omakuva 84-vuotiaana, 2006 Polku taivaaseen, 1985 Radoslaw Gryta, Omakuva 84-vuotiaana, Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Kuva Rauno Träskelin kirvestä Myös Radoslaw Grytan työtilat Kormun kartanon entisessä navetassa ovat tarkassa järjestyksessä. Kuten myös kirveet, joita kuvanveistäjällä on yli 50. -Ehkä mä olen vähän työkalufriikki. Mä pidän vanhoista, hyvin tehdyistä, toimivista työkaluista, Gryta kertoo esitellessään vanhaa toispuoleista romanialaista veistokirvestä, ja sitä ainoaa pikkukirvestä, mikä hänellä oli mukanaan Suomeen tullessa. Työkalujen joukossa on myös hyvältä ystävältä, Kain Tapperilta peritty alasin-ruuvipenkkipölkky. Tinkimättömällä huolellisuudella ja taidolla Gryta suhtautuu myös veistämiseen. Hän kritisoi taiteeseenkin tunkeutunutta kertakäyttökulttuuria, jossa huonosti tehtyä kutsutaan rennoksi. Grytan isot työt perustuvat tarkkoihin suunnitelmiin, pienoismalleihin ja materiaalitutkielmiin, sillä veistäessä jättimäistä kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. -Työssä täytyy koko ajan olla myös uusia teknisiä haasteita. Gryta työstää puuta lautaa, lankkua, luonnonpuuta, mikä kulloiseenkin teemaan sopii kirveillään sekä erilaisilla veistokuokilla ja terillä. Kivinavetassa on vielä keväälläkin hyytävän kylmä, mutta Grytan työskentelyn näkee vaativan taidon lisäksi raakaa, lämpimänä pitävää voimaa. Tapa, jolla kuvanveistäjä silittää itse veistämäänsä kuokanvartta ja taputtaa puuveistoksen kylkeä, paljastaa rakkauden käsillä tekemiseen. Toki taiteilija myöntää sen itsekin. Monille Grytan töille on ominaista ensivaikutelman särkevä yllätys. Massiivinen, suunnattoman painavalta vaikuttava veistos onkin toiselta puolelta nähtynä köykäisen ontto kuin lavaste. Jos voisi, Gryta ohjaisi taiteen katsojia kuin teatteriohjaaja näyttelijöitään katsomaan ja kokemaan teoksiaan tietyssä järjestyksessä, tietyllä tavalla. -Myös taiteen katsojilla on vastuunsa olla kiinnostunut kokonaisuudesta ja taustoista teosten takana, taide ei voi olla pelkkää viihdettä. KUVANVEISTÄJÄ KARI CAVÉNIN TAITEESSA ELÄMÄNTYÖNSÄ JO TEHNEET ESINEET SYNTYVÄT UUDELLEEN. Kari Cavén romujen herra TEKSTI: LEENA JOUTSENNIEMI Pelle Pelottoman työhuonetta muistuttava verstas Helsingin Tapanilassa kutkuttaa niin pienen kuin isommankin pojan mielikuvitusta. Työkoneiden, -kalujen ja tarvikkeiden täyttämän tilan lattiat, seinät ja katto on kuorrutettu valmiilla ja keskeneräisillä taideteoksilla sekä materiaalilla, josta niitä syntyy; puutavaralla, metalliromulla, vempaimilla ja nippeleillä. Miniatyyrihajuvesipulloista on syntynyt kristallikruunu huvimajan kattoon. Pihalle nuupahtaneen autovanhuksen tuulilasi on leikkautunut herkiksi perhosensiiviksi ja sukukalleutena vuosikausia kohdeltu vanha pietarilainen kaappi on tekeytymässä elämäkerralliseksi alttariksi. Uteliaan pikkupojan ajatusmaailman kuvanveistäjä Kari Cavén ( s.1954) onkin halunnut säilyttää ja se on yksi syy, miksi öljyvärit aikoinaan vaihtuivat romuun. -Maalaaminen oli niin vakavaa kalliine öljyväreineen, koin itseni huonoksi maalariksi ja inhosin tyhjää valkoista kangasta. Nyt painostavaa, tyhjää luomisen aloittamisen hetkeä ei ole, vaan materiaali vie miestä kohti teoksia. -Ennen tein vielä harpilla ja millimetripaperilla tarkkoja luonnoksia, mutta nyt olen uponnut yhä syvemmälle materiaaliin ja jättänyt suunnittelun pois. Romut saavat tehdä päätöksiä puolestani. Romuja tai aarteita Cavén tuntuu vetävän puoleensa. Välillä vastaan tulee kuin itsestään satoja perunanuijia tai kymmeniä keinutuoleja, toisinaan inspiraatiota täytyy lähteä koluamaan kirpputoreilta, romukaupoista tai roskiksista. Cavénin suhde puuhun on säilynyt ammattimaisena rakkaudeksi se ei ole syventynyt, vaan puu on yksi materiaa- 6

7 Kari Cavénin työmenetelmät: tuurilla, kokeilemalla, sattumalla. Kuva Ari Karttunen. Puu veistäjän käsissä -näyttelyssä Kari Cavénin teokset: Irtiottoja, 1987 Vapaa paikka, 2001 Mummojen muisto, 2002 Tapanila Tower, 2006 li muiden joukossa. Puu voi olla raakapuuta, valmiita elementtejä tai vaikka jämiä toisesta teoksesta, kuten ne palikat, joilla Cavén päällysti tuolin teoksessaan Vapaa paikka. - En koskaan heitä mitään pois miettimättä, syntyisikö siitä vielä jotain uutta. Kuvanveiston myötä teoksen nimi sai tärkeän roolin Cavénin taiteessa. -Maalaukset nimesin lähinnä identifioidakseni ne, tässä kuvanveistobisneksessä nimi rupesikin olemaan tärkeä. Nimi antaa teokselle yhden ulottuvuuden lisää: joskus se maustaa teoksen huumorilla, joskus ironialla ja joskus se saattaa paljastaa siivun taiteilijan omasta ajatuksesta. Kari Cavén, Mummojen muisto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Kuva Rauno Träskelin. 7

8 Maija Helasvuo, Kesähousut, Kuva Hannu Salmi. Helasvuon työt Puu veistäjän käsissä -näyttelyssä: Kesähousut, 2002 Kolme uneksijaa, 2005 Pietà, Vagina, 2005 TEKSTI: TIINA BODONYI KUVAT: ARI KARTTUNEN Ajattelua kolmiulotteisesti Kuvanveistäjä Maija Helasvuon huone Hyvinkään vanhalla villateh- työtaalla on avara. Päätyseinän isot ikkunat päästävät tilaan runsaasti luonnonvaloa. Ovensuussa pinoissa on veistäjän materiaali: pitkään kuivunutta, tasalaatuista raakalankkua. Helasvuon suosikkipuulaji on väriltään lämmin leppä, mutta hän yhdistelee usein teoksissaan monia puulajeja. Niiden hienovaraiset värisävyn muutokset tuovat teoksiin oman lisänsä. Helasvuo luottaa puun omaan väriin, sen elävyyteen, ja käyttää harvoin pinta käsittelyaineita. Puu hänen veistoksissaan on paljasta ja puhdasta. Puuveistäjän työkaluvalikoimaan kuuluvat mm. oikotasohöylä, sirkkeli, halkaisu- ja veistokirveet sekä tietysti erilaiset taltat. Helasvuon veistosten pinta on elävä. Lukemat- tomat pienet taltanjäljet rytmittävät ja rakentavat veistoksen pintaa vuotta olen ottanut tekniikkaa haltuun, sanoo Helasvuo. Nyt tunnen, että tekniset taitoni antavat mahdollisuuden toteuttaa vaativatkin rakenteet veistoksissa. Helasvuon työskentelyprosessi on yksinkertaistettuna seuraava: idea, valokuvaluonnos, pienoismalli, varsinainen veistos. - Pienoismallin rakentaminen on olennainen osa prosessia. Sitä tehdessä tulee testatuksi veistoksen rakenteelliset ja sisällölliset ratkaisut. Joskus myös pienoismalli tulee esille näyttelyyn, valmiin teoksen yhteyteen. Pieni-suuri -rinnastus on mielestäni kiinnostava. Helasvuo luonnostelee nykyisin valokuvaamalla. - Kamerapuhelin on aina mukana, entisen luonnoskirjan sijasta. Tekniikan mukaanotto luonnosvaiheeseen ei silti välttämättä nopeuta prosessia. - Ideasta luonnokseen ja viimein valmiiseen veistokseen voi mennä vuosiakin. Jotkin ideat vain eivät ole kypsiä toteutettavaksi ja vaativat aikaa. Helasvuon Pietà-veistos on esillä EMMAn Puu veistäjän käsissä -näyttelyssä. Pietà -aiheessa kuvataan kuollutta Kristusta äitinsä sylissä. Oman versionsa siitä ovat tehneet lukemattomat taiteilijat kuten Michelangelo, El Greco, Tizian ja Van Gogh, tuntemat tomaksi jääneistä mestareista puhumattakaan. Helasvuon teoksen mallina on ollut veistäjä itse ja hänen poikansa. Teoksen mittasuhteet ovat anatomisesti oikeaoppiset, hartiat ja polvet ovat juuri siinä missä pitääkin. 8

9 Maija Helasvuo työhuoneellaan. Etualalla oikealla Pietà-veistos. - Pyöritän teosta mielessäni ja voin nähdä sen mistä suunnasta hyvänsä. Siinä mielessä veistäminen on ajattelua kolmiulot teisesti. Pietà-aihetta on käsitelty länsimaisessa kuvataiteessa varhaiselta 1400-luvulta lähtien. - Tämä aihe koskettaa edelleen varmasti jokaista äitiä. Oman lapsen menettämisen pelko on yksi osa äitinä olemista, siitä on tässä veistoksessa kyse. Helasvuo kokee itselleen erittäin läheisiksi keskiaikaiset suomalaiset ja keskieurooppalaiset puuveistäjät. - Koen olevani osa veistäjien ketjua. Se on jotain, mistä voi tuntea ylpeyttä ja iloa. Teen oman osani nyt, niin kuin monet muut veistäjät, ja meidän jälkeemme tulevat taas uudet veistäjät jatkamaan työtä. Helasvuon suosikkityökalu, kaarevakärkinen taltta. 9

10 Juurakosta perunanuijiin Jukka ja Tuure-Eerik puhuvat puusta TEKSTI: KATJA KOSKELA KUVAT: ARI KARTTUNEN Se ois piloilla, jos se ois hiottu ja silitetty Onko se juurakko? kysyy Jukka lähestyessään Pasi Eerik Karjulan Iso ruma -veistosta vuosilta Juurakkohan se on työstetty koivusta moottorisahalla ja maltilla. Pintaansa Iso ruma on saanut hellän pellavaöljysivelyn Karjulan kädestä. -Ensimmäinen ajatus, että mieletön löytö. Se on niin harvinainen, kun mä itsekin metsässä olen paljon kulkenut ja aina tarttuu silmään kaiken näköinen. Mä katson aina vääriä oksia ja kaikkia, mistä saisi jotain tehtyä. Kuvanveistäjä Pasi Eerik Karjula (s.1964) on kouluttautunut myös puusepäksi ja käyttää puukkoa, moottorisahaa ja kirvestä ronskisti, mutta harkiten. Hiljaisuus auttaa taiteilijaa jäsentämään ideoiden sekamelskaa: ajatuksesta kiteytyy taideteos, jonka tulkinta on lastuina maailmalla. Yhtä ainoaa selitystä ei ole. -Tämä näyttää joltain linnulta, jos katsoo tuolta puolelta eikä näe tätä puolta. Jos katsoo tästä, näyttää ihan kun olis jotkut kasvot ja silmä, toteaa Tuure-Eerik ja jatkaa kiertelyä lähes kaksimetrisen veistoksen ympärillä. -Tästä näkyy se jälki. Se tekemisen jälki ja se on mun mielestä eri hieno. Karjulalle itselleen Iso ruma esittää savua ja taloa. -Jos mä ajattelen sitä savuna, niin kyllä se on mahdollista ihan luonnossakin. Joskus oikein tyynenä pakkasaamuna, kun puilla lämmitetään, niin savu voi lähtee todella näin. Se leviää heti katolta tuolla lailla eikä tuuli vie sitä mihinkään, Jukka tunnelmoi. KESÄNÄYTTELYÄ ODOTELLESSA EMMA KUTSUI KAKSI MUSEOKÄVIJÄÄ JUKKA VENOVIRRAN, 62, JA TUURE-EERIK NIEMEN, 13, TUTUSTUMAAN SAASTAMOISEN SÄÄTIÖN TAIDEKOKOELMAN PUUVEISTOKSIIN. Pitkät vanhat naulat ja piikikäs horisontti -Se on hauska. Äkkiä kun katsoo niin vois kuvitella, että se on jostakin penkistä tehty, mutta ei se varmaan ole. Se on alusta pitäen tehty taideteokseksi. Se ei ole mikään tarvekalu ollutkaan, vaikka ensivaikutelma on semmoinen, että tämä on muokattu jostain. -Tästä tulee mieleen laiva, kun on naulat ja muut ja terva. Vaikka se kai haisis voimakkaammin, jos se olisi tervaa. Jukka Venovirta piti Pasi Karjulan Iso ruma -veistoksen materiaalia ainutlaatuisena löytönä. -Kun mä näin sen, niin mä katoin, että se on niin kuin kataja. 10

11 Jukka ja Tuure-Eerik pähkäilevät Mauno Hartmanin Sepän penkin (1969) arvoitusta. Jukka on silmin nähden vaikuttunut veistoksen rytmistä. Kolme metriä leveästä teoksesta huokuu hirsien hartaus ja menneet suuruuden ajat. Aikoinaan se kuului Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset -oopperan lavastukseen. Esityskertoja menestysooppera sai Helsingin vanhassa oopperatalossa ja ulkomaankiertueella yhteensä Mulle tulee mieleen, kun sanoit, että se on ollut oopperassa lavasteena, että minkälainen se on ollut eri valaistuksissa, kun siitähän saa valoilla vaikka minkälaista. Varjoja, ja eri kulmista kun valaistaan, niin se voi olla aika huiman näköinen, tuumii Jukka. Kuvanveistäjä, professori Mauno Hartman (s. 1930) vietti nuorena miehenä pitkän jakson ulkomailla. Suomeen palattuaan hän löysi materiaalikseen puun. Hartman tunnetaan erityisesti suurista hirsirakennelmistaan, jotka voidaan nähdä kunnianosoituksina suomalaiselle talonpoikaismiljöölle ja rakentamistaidolle. - Mä ajattelen tai tunnen sillä tavalla, että siinä on jotain historiallista. Tulee hyvä olo. Yleensä muutenkin, kun mä olen jossain vanhassa riihessä esimerkiksi, mulle tulee todella hyvä olo, Jukka summaa tuntemuksensa Sepän penkistä. Nälkä pois! -Näyttää ihan, kun tämä olis otettu apteekkarin hyllyltä, huudahtaa Tuure-Eerik ja jatkaa: Näissä näkyy ajan patina ja sitten niiden muoto, kun ne on tälleen rivissä pedanttisesti. Ne on sorvattu varmaan; ne tulee sieltä esiin ja varjot vielä korostaa sitä. - Kattava kokoelma koko maan alueelta, minkälaisia perunanuijia on missäkin päin maata käytetty, Jukka sanoo. Olemme Kari Cavénin (s. 1954) teoksen EVP edessä. Tällä kertaa Cavén on valinnut materiaaliksi tuttavalta saadut perunasurvimet ja asettanut ne kolmen laudan päälle ihailtavaksemme. Muiden hylkäämä on taiteilijalle löytö. -Voi kysyä, että olisko me laitettu näin hienosti nämä käyttökalut tähän. Vaatii taiteilijan, että näkee sen. Ne on hienoja ja tämä kokonaisuus nämä pitää olla tällä lailla. Silloin se on taidetta, mietiskelee Jukka. Cavénin kohdalla myös teosnimissä on usein mukana leikkimieli. Nyt nimi on poimittu armeijakielestä: evp. on yhtä kuin erossa vakinaisesta palveluksesta. EVP kelpaa meille mainiosti, mutta saa teokselle antaa toisenkin nimen lempinimen, näin tuttujen kesken. Jukalla välähtää: -Se on Nälkä pois! Tuure-Eerik Niemen mielestä Iso ruma voisi olla nimeltään myös Nimetön. - Nimetön vois olla aika hyvä kuvaamaan tätä teosta, kun tässä on niin monia eri aiheita. EMMAn kesässä Puu veistäjän käsissä -näyttelyn rinnalla Saastamoisen säätiön taidekokoelmassa on esillä myös puuveistoksia muun muassa Kain Tapperilta, Radoslaw Grytalta, Mauno Hartmanilta ja Kari Cavénilta. Pasi Eerik Karjulan Iso ruma ei kuulu tämän hetkiseen kokoelmaripustukseen. VINKKI! Kuuntele kokoelman ääniopastus, äänessä mm. kirjailija Harri Tapper, joka kertoo veljestään Kain Tapperista. Sisältyy pääsylipun hintaan. Kysy laitetta EMMA infosta! 11

12 Enemmän irti taiteesta! opi ja löydä -kalenteri kesä 2008 EMMAN kävijälle Taidepajat kesällä Tiedustelut ja varaukset: ma-pe klo 9-12, p. (09) Varauspalvelu suljettu EMMA on liikkumisesteetön. Työpajamme soveltuvat myös liikkumisesteisille ja kehitysvammaisille. Lisätietoa: museum/tule/saavutettavuus.php Kesän avoimiin taidepajoihin voit tulla ilman ennakkovarausta pääsylipun hinnalla. Toiminta soveltuu yli 4-vuotiaille. Puu veistäjän käsissä -näyttelystä ajatuksia poimiva Tikusta asiaa -taidepaja järjestetään kolmena elokuun lauantaina. Taidepajan kesto on kaksi tuntia, jonka aikana tutustutaan näyttelyyn ja tehdään itse. Pajaopas vastaanottaa max. 15 hengen ryhmän ala-aulassa. Mukaan mahtuu saapumisjärjestyksessä, (2 lähtöä/päivä). Huom! Taide pajan aikana pistäydytään ulkona: varaudu sopivin jalkinein yms. = lapsille suunnatun ohjelman merkki Opastukset Ryhmäkoko max. 25 henkilöä. Kesto 45 min., Taidevartti 15 min. Hinta 45 / la-su 70. Ennakkovaraus viim. kolme arkipäivää ennen opastusta. TAIDETUNTI on opastus valittuun näyttelyyn. EMMAssa vietetään Taiteiden iltaa Nonstop-taidepajaan Iltakuvia voit saapua koska vain! AVOIMET TAIDEPAJAT Tikusta asiaa: keräily, rakentelu max 15 hlöä/ryhmä la klo 12 ja 13 la klo 12 ja 13 la klo 12 ja 13 Iltakuvia: akryyli, maalaus, raaputus, kollaasi pe klo TAIDEVARTTI on tietoiskumainen opastus, joka tutustuttaa yhteen teokseen kerrallaan. Opas on ryhmän käytettävissä vartin jälkeen keskustelua ja neuvontaa varten. TAIDESILTA-opastuksella yhteinen teema yhdistää museon peruskokoelman ja vaihtuvien näyttelyiden teokset toisiinsa. TAIDEHALTIJAN TUNTI on päiväkotiikäisille suunnattu sadutusopastus. TAIDEHALTIJAN PAJAKUTSUT Taidehaltijoiden aarre Teema: Keräily, etsiminen ja löytäminen, säilyttäminen Tekniikka: Sadutus, sanataideharjoitteet, sekatekniikka Materiaali: Pahvi, pienet esineet, liima Kesto EMMAssa 2 tuntia (Tämä ei sisällä ruokailua). Pajakutsut soveltuvat yli 4-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Kutsut sisältävät sadutusopastuksen, työpajatyöskentelyn ja juhlan vieton Café WeeGeellä. Valittavana toinen kahdesta vaihtoehtoisesta Taidehaltijan menusta (menun hinta 7 / hlö). Ennakkovaraus viim. 1 viikko ennen Pajakutsuja. 12

13 Luennot to klo 18 FL Marjo-Riitta Simpanen: Taiteesta terveyttä la klo 15 TaM Riitta Päiväläinen: Kuvitteellisia kohtaamisia Jär. Taidemuseo EMMAn ystävät ry Syksyn luennot käsittelevät museon toimintaa, näyttelyitä ja kokoelmaa. Taidepajat syksyllä Opi itse TAIDEPAJOJA järjestetään kaiken ikäisille. Niissä tutustutaan näyttelyyn tekemällä itse. Tervetuloa taidepajaan koulun, työpaikan virkistyspäivän tai vaikka syntymäpäiväkutsujen merkeissä! Työskentelytiloina teeman mukaan joko kuvataidepaja Paletti tai ilmaisupainotteinen Ilme-paja. Ryhmäkoko max. 15 hlöä. Suuremmat ryhmät voidaan puolittaa, jolloin varataan kaksi pajaopasta. Kesto taidepajasta riippuen 2,5 t / 2 t /1 t Alle 18-vuotiaat 80 / ryhmä. Aikuiset 100 / ryhmä, la-su 120 / ryhmä. Ennakkovaraus viim. kolme arkipäivää aikaisemmin. Syksyn työpajateemat netissä elokuun lopussa. Osallistu Ei ennakkovarausta! Ks. sisällön kuvaukset kohdasta Opastukset TAIDEVARTTI sunnuntaisin klo 13 ja 16 kesäkuun ajan. Jatkuu elokuussa. Maksuton. KESÄVARTTI keskiviikkoisin klo 18 heinäkuun ajan Aiheet Puu veistäjän käsissä -näyttelystä. TAIDEHALTIJAN TUNTI sunnuntai- sin klo 14 kesäkuun ajan. Jatkuu elokuussa. Maksuton. TAIDESILTA-opastukset Jatkuvat t lokakuussa. Maksuton. AVOIMET OVET ILME-PAJASSA Piirustusvälineitä ja taideteospeli. Ei ohjattua toimintaa. ÄÄNIOPASTUS Mielessä, muistoissa johdattelee kuulijansa tarinallisesti Saastamoisen kokoelmateosten maailmaan. Lainattavat Mp3 -soittimet EMMA-infosta. Suomenkielinen. Maksuton. TAIDEHALTIJAN POLKU tutustuttaa lapsen hauskan teosreitin ja taidehaltijoiden avulla muutamiin taideteoksiin Saastamoisen säätiön kokoelmanäyttelyssä. Maksuton. Kysy polkua EMMAinfosta (1. krs) tai EMMA Shopista (2. krs)! SADUTUSTUOLI Kirjan kannet koivupuuta ajatukset Australiassa asti on Anu Tuomisen taideteos, johon saa koskea ja istua. Tuoliin liittyvään vihkoon saa kirjoittaa oman taideteoksen siivittämän sadun tai kommentteja näyttelystä. Pulpetti sijaitsee kokoelmanäyttelyssä. Maksuton. Erityishinnat pääkaupunkiseudun kouluille, katso: Oppituntia valmistelevat opettajat pääsevät EMMAAN ilmaiseksi esimerkiksi OAJ:n korttia näyttämällä ja ilmoittautumalla lippukassalla. Ruuhkien välttämiseksi myös ryhmiä, jotka eivät varaa opastusta, pyydetään ilmoittamaan tulostaan etukäteen. Opastuksen varanneet tai tulostaan ilmoittaneet ryhmät ovat ruuhkan sattuessa etusijalla. Vastuu lapsesta on aina hänen mukanaan tulevalla aikuisella. Koululaisryhmien osalta vastuussa on opettaja, jonka tulee liikkua ryhmän mukana. Kesän 2008 pyhien aukioloajat to suljetaan poikkeuksellisesti kello 18 pe, la, su Juhannus, suljettu OIKEUS MUUTOKSIIN PIDÄTETÄÄN 13

14 Töissä EMMA ssa Kuka olet? Ari Karttunen, valokuvaaja. Mitä teet? Valokuvauksen perustyötä EMMAssa on kokoelmateoksien kuvaaminen arkistoon. Tähän mennessä kuvaamieni taideteosten määrä lähentelee jo tuhatta, ja edelleen on tuhansia töitä kuvaamatta. Teoskuvilla on tärkeä rooli museon ja näyttelytoiminnan pyörittämisessä. Koska taideteosta ei voi selittää eikä skannata, niin näyttelyn suunnittelu, teoslainat ja - hankinnat sekä kaikki muukin teoksiin liittyvä kommunikointi perustuu paljolti kuviin. Teoskuvauksen rinnalla kuvaan EMMAn toimintaa, tapahtumia, miljöötä ja näyttelyitä nettiin, EMMA-lehteen, muihin julkaisuihin ja markkinointiviestinnän tarpeisiin. Miten sinusta tuli valokuvaaja? Kuvataide on kiinnostanut minua lapsesta saakka. Kun kuvataidelukiossa löysin valokuvaamisen, se tuntui itsestään selvältä ammatinvalinnalta ja arkkitehtuurihaaveet saivat jäädä. Valokuvauksen moninaisuus kiehtoi; ala tarjoaa selkeän ammatin lisäksi erilaisia mahdollisuuksia kommunikoida ja ottaa kantaa kuvilla. Valmistuttuani Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1997 toimin sekä kaupallisena lehti- ja mainoskuvaajana että pidin omia valokuvanäyttelyitä. EMMAan eksyin, kun täällä aikaisemmin kuvaajana toiminut opiskelukaverini kysyi kiinnostustani teoskuvaukseen. Parasta työssäsi? Parasta on itseäni henkilökohtaisesti kiinnostavan kuvataiteen kohtaaminen päivittäin. Lisäksi nautin käsillä tekemisestä; valokuvaus on antoisa sekoitus käsityöläisen ja taiteilijan töitä. Vaihtuvat näyttelyt rytmittävät EMMAn elämän erilaisiksi ja mielenkiintoisiksi kausiksi, joten kahta samanlaista päivää ei tule. Mielenkiintoisinta EMMAssa? EMMAn upeat kokoelmat! Kun työskentelen yksin studiossa kokoelmateosten kanssa, niin pysähdyn usein ihastelemaan upeita töitä. Totta kai samalla suren, etteivät ne kaikki voi olla koko ajan myös yleisön nähtävillä. Puu veistäjän käsissä kirjana Muhkea Puu veistäjän käsissä teos on laajin katsaus suomalaiseen nykykuvanveistoon vuosikymmeniin. Upea runsas kuvitus, asiantuntevat artikkelit sekä taiteilijaesittelyt avaavat lukijalle puun olemusta materiaalina ja valaisevat selkeästi erilaisia tapoja käyttää puuta veistoksessa. Taiteilijaesittelyissä esille nousevat taiteilijoiden omat kokemukset ja ajatukset taiteesta ja sen tekemisestä. Kirjoittajat ovat Markku Kosonen, Liisa Lindgren ja Otso Kantokorpi. Markku Kosonen on Fiskarsissa asuva ja työskentelevä sisustusarkkitehti ja muotoilija, jolla on oman tekemisen kautta luja sidos puuhun. FT Liisa Lindgren on Helsingin ja Turun yliopistojen taidehistorian dosentti, joka työskentelee eduskunnan intendenttinä. Lindgren on julkaissut lukuisia tutkimuksia ja yleistajuisia artikkeleita ja luvun kuvanveistosta sekä nykytaiteesta. Otso Kantokorpi on helsinkiläinen kriitikko Kiitos palautteesta! Edellisestä EMMA-lehdestä lähetettiin sähköinen lukijakysely niille, joiden sähköpostiosoite meillä on tiedossa. Asteikolla 1 5 saimme niin sisällölle, ulkoasulle kuin lehdelle yleensäkin ylivoimaisesti eniten arvosanoja neljä, seuraavaksi eniten peräti viitosia. Mielipiteitä jakoi lehden ulkoasu: toisten mielestä se on tyylikäs ja raikas, jonkun toisen mielestä taas kömpelö ja sekava. Lehden mielenkiintoisimmaksi sisällöksi kyselyyn vastanneet kokivat näyttely- ja taiteilijaesittelyt. Lehti on myös tärkeä tietolähde aikatauluista ja tapahtumista. EMMA -lehdeltä toivottiin lisää laajuutta joka suuntaan: lisää sivuja, enemmän ilmestymiskertoja ja nykyistä laajempaa ja toimittaja. Hän on toiminut Taide-lehden päätoimittajana vuosina ja jatkaa lehden avustajana. Kritiikin Uutisten päätoimittajana hän on toiminut vuodesta Hän on kuratoinut useita näyttelyitä, toimittanut lukuisia näyttely julkaisuja sekä koonnut taiteilija-aiheisia esseitään kahdeksi kirjaksi. Kielet: suomi-ruotsi-englanti. Myynti: EMMA ja WeeGee Shopit ja Akateeminen kirjakauppa. Puuveistäjiä myös netissä EMMAn kesänäyttelyn taiteilijoista voi lukea myös netissä. Kuukauden taiteilija -sarjassa on kesäkuussa Tapani Kokko, heinäkuussa Nora Tapper ja elokuussa Hanna Vahvaselkä. Sarjassa taiteilijat vastaavat kymmeneen kysymykseen, joita tavallisen taiteen katsojan tekisi yleensä mieli esittää. katsantokantaa taidemaailmaan yleensäkin. Valitettavasti lehden kasvattamiseen EMMAlla on kovin rajalliset mahdollisuudet, kädessäsi olevan kesälehden toteutimme kuitenkin 4 sivua paksumpana kuin viime vuonna. Sen sijaan toiveeseen tuoda asiakasnäkökulmaa esille pyrimme vastaamaan jo tässä numerossa, sivuilla kaksi eriikäistä museovierasta tutkailee puuveistoksia miehisestä näkökulmasta. Lämmin kiitos vastaajille, oli ilo todeta, että olemme oikealle tiellä. Palautetta otamme mielellämme vastaan ilman tutkimuksiakin, osoitteeseen: museum. Kyselyyn vastanneiden kesken arvotut palkinnot on toimitettu voittajilleen. 14

15 Lavalla esiintyvät veistokset: Alberto Giacometti, Walking Man, 1947 Barbara Hepworth, Elegy III, I 1966 Jeff Koons, Rabbit, 1986 Sol LeWitt, Four Cubes, 1971 Ulrich Ruckriem, Untitled (Granite), 1984 Jean Arp, Cloud Shepard, 1953 Andy Warhol, Brillo Box, 1964 Michael Elmgreen & Ingar Dragset Drama Queens, video 2007 Kuva Thorsten Arendt / artdoc.de. Berliinissä asuva ja työskentelevä taiteilijapari Michael Elmgreen (s. 1961, Kööpenhamina) ja Ingar Dragset (s. 1969, Trondheim) aloitti taiteellisen yhteistyönsä vuonna Elmgreen & Dragset käsittelee teoksissaan sitä miten toimitaan olemassa olevien rakenteiden kanssa ja miten rakenteet voivat muuntua. Installaatioissa, performansseissa ja ympäristöteosprojekteissaan duo tutkii esitystilaa, jonka he pyrkivät määrittelemään uudelleen. Mitä tapahtuu, kun yhdistetään esimerkiksi taideinstitutionaaliset rakenteet sosiaalisiin rakenteisiin? Duon taidekäsityksen mukaan lähes kaikki esineet ovat myös ilmaisullisia. He jakavatkin tämän näkökulman useiden nyky taiteilijoiden kanssa, taide on kommunikaatiota eikä niinkään staattinen esine. Teatterimainen, performanssiin liittyvä näkökulma on ollut lähtökohta myös Drama Queens kuvataideprojektille, jossa myös taiteilijaparin slapstick-huumori kukoistaa. Video Drama Queens on performanssi ilman oikeita näyttelijöitä, idealtaan teos on verrattavissa 1920-luvun dadaistien mekaaniseen balettiin. Teoksessa seitsemän veistotaiteen supertähteä kohtaa toisensa teatterin näyttämöllä. Veistokset ovat motorisoituja hahmoja, joita liikutellaan kauko-ohjaimella ympäri näyttämöä. Teos valmistui alunperin Münsterin veistosbiennaaliin (2007), jossa sitä esitettiin sekä elävänä teatteriesityksenä Münsterin kaupunginteatterissa että videoesityksenä Landesmuseum Münsterin tiloissa. Drama Queens pohjautuu Tim Etchellsin tekstiin. Draama etenee keskusteluin, joiden aiheet rönsyävät modernismista minimalismiin ja pop-taiteesta postmoderniin. Miten veistokset päätyivät teatterin lavalle? Miten ne tavanomaisesta ympäristöstään irrotettuina toimivat tässä uudessa ympäristössään ja toistensa kanssa? Mistä ne puhuvat ja mistä ne juoruavat paettuaan museosta? EMMAssa nähtävässä videoesityksessä saamme seurata tätä älykästä ja herkullista keskustelua, jossa tähdet käyttäytyvät omien luonteenpiirteidensä mukaisesti. TEKSTI: PÄIVI TALASMAA Michael Elmgreen ja Ingar Dragset on valittu Venetsian biennaalin 2009 Pohjoismaisen paviljongin kuraattoreiksi. Walking Man (Alberto Giacometti): I mean there are days when no-one looks at me. I m not even on display the whole time. And when I am, I m stuck in a corner gallery that I think is too hard to find. I want to move. The light is bad. Depressing. But the only time they move me is to send me on loan. Packing crates. I don t like that, that s worse than here. At times I ve even been in storage. Storage. Can you believe that? 15

16 Vain sydämellä voi nähdä oikein; tärkeimpiä asioita ei näe silmillä. (Saint-Exupery) Marjatta Hanhijoki ja akvarellin salaisuus TEKSTI PÄIVI KARTTUNEN KUVAT ARI KARTTUNEN, MATTI RUOTSALAINEN Pari viikkoa sitten tuttava kertoi käyneensä EMMAssa ja kysyi, kuinkahan kauan se Marjatta Hanhijoki on tehnyt tuollaista kaksimetristä hiilipiirustusta. Kuvataiteilija Marjatta Hanhijoki sanoo 2000-luvun alun teostensa Päivä ja Silkki rasia taustaksi, ettei juuri pidä kirjaa siitä miten kauan työ vie aikaa mutta muistaa isokokoisten hiilipiirrostensa valmistumisen hyvin. Hän kertoo aloittaneensa Päivän ja sen rinnakkaisteoksen Yön tammikuun lopussa 2001 työhuoneellaan Hailuodossa ja tehneensä yhtä aikaa samaa näkymää eli yötä ja päivää hiilellä reilut kolme viikkoa päivä- ja yövuorossa. Silkkirasia on sen vuoden kesätyö samasta huoneesta, tosin ikkunan edessä oleva pöytä ja esineet ovat muuttuneet. Näiden teosten valmistumiseen tarvittiin myös hieman tasapainotaitoja ja huonekalujen uudelleen järjestelyä. Korkeimmillaan Hanhijoki piirsi seisten pöydällä olevan tuolin päällä keskeneräinen työ vastaseinään kiinnitettynä. Marjatta Hanhijoki (s.1948) tekee grafiikkaa, piirtää ja maalaa. Graafikkona hänet tunnetaan opettajansa taidegraafikko Pentti Kaskipuron mukaan nimetyn koulun kasvattina. Maalarina hän jatkaa omalla tavallaan Eero Nelimarkan ja Veikko Vionojan perinteitä erityisesti sisätilojen kuvaajana. Kaskipuron hän sanoo opettaneen ainakin sen, ettei koskaan voi tai saa ylpistyä. Kaskipuroon on voinut turvautua pitkin matkaa valmiina taiteilijanakin. Näin jälkeenpäin ajatellen en aivan ollut mallioppilas tarkoitan sitä että nuorempana rauhoittuminen ja työhön syventyminen oli välillä poukkoilevaa, mutta opettajan kärsivällisyys kesti senkin että joskus käväisin vain luokassa ja kiirehdin toiseen luokkaan. Varhaisiksi tärkeiksi opettajikseen Hanhijoki mainitsee arkkitehti Keijo Petäjän ja kuvaamataidonopettajansa Juhana Blomstedtin. Kahdeksanvuotias Hanhijoki sai lainata vesivärejä luokkatoveriltaan, opettajansa tyttäreltä Käpy Petäjältä, jolla oli ihanat Talensin akvarellit tai peitevärit. Hanhijoki puolestaan oli ostanut Pihlajatien paperikaupasta ihanan peltirasian täynnä pieniä suorakaiteen muotoisia värejä, joita oli ainakin 30 tai 40 monessa rivissä, mutta joista siveltimen niihin koskiessa sain irti vain haalean aavistuksen siitä mitä halusin. Taisivat olla vain pelkkää kumia ja liitua, joissa oli ehkä hyppysellinen väriä seassa. Piirtäminen ja havainnon tarkkuuteen pyrkiminen olivat puolestaan taidemaalari Blomstedtin kauaskantoisia opetuksia. Ikiaikaiset interiöörit Hanhijoen grafiikka sisältää mustavalkoisia viivasyövytyksiä ja valokuvapohjaisia polymeerigravyyreita. Viivasyövytyksissään Hanhijoki ei tee luonnoksia. Hän on päätynyt suoraan tekemiseen: itseni vähitellen tietäen minulla on vaarana kadottaa oikea ote, jos kovin valmistelen ja luonnostelen. Toki hän ymmärtää luonnosten tärkeyden, mutta viivasyövytyshän piirretään vain ohuen vahan läpi kuparilevylle, jolloin käsi saa olla kevyt ja ote kuin lyijykynällä paperille piirtäessä. Hanhijoen grafiikan tekemisessä tärkeintä on välittömyys, suora kontakti. Graafikko Hanhijoki jatkaa Kaskipuron mustavalkoista perinnettä, akvarellit antavat mahdollisuuden väriin. Grafiikka on yksinäisempää tekemistä ja maalatessaan ihmisrakas Hanhijoki saa myös sosiaalista tyydytystä. Pitkäaikaisista tutuista luottomalleista osa on jo kuollut, osa siirtynyt etäämmälle. Läheinen työtoveri, kuvataiteilija Mirja Airas on edelleen uskollisin malli. Vaikka ihminen on ollutkin vähemmän esillä Hanhijoen viimeaikaisissa kuvissa, malli on hänelle usein jopa kipinä työskentelyyn vaikka lopputulos on aina eri kuin malli. Hän tekee myös tilausmuotokuvia ja silloin malli valitsee hänet. Siihen, miten hän päättää itse valita jonkun tietyn ihmisen kuvaansa, hän vastaa: Joskus se on vaikka jokin yksityiskohta, miten käsivarret sujahtavat puseron hihansuihin tai mistä kulmasta silmät katsovat puhujaan. Monestihan malli ei varsinaisesti asetu kuvattavaksi, vaan sattuu olemaan tilassa siten, että joutuu rajauk sen sisäpuolelle. Sitten jatkossa on sovittava, että hän asettuu siihen uudestaan. 16

17 Etsi kokemuksista elämän viisautta -akvarelli on saanut nimensä huoneentaulusta. Teos ei ole esillä EMMAssa. Akvarellien tekeminen mielletään usein hyvin nopeaksi toiminnaksi. Vesivärimaalari Marjatta Hanhijoki edustaa sitä koulukuntaa, jossa akvarelli ei ole nopea, vaan hidas väline ja jossa maalaus syntyy useista värikerroksista rakentaen. Se ei ole hänelle luonnos seuraavaan kuvaan tai uuteen materiaaliin, vaan lopullinen väline sille, mitä hän yrittää tavoittaa. Hidas ja harras, korjaava ja täydentävä kerroksittaisuus on hänen ominaislaatuaan. Hänen maalauksensa perustuvat näköhavaintoon eli hän tarvitsee mallin, esineen tai näkymän, jonka siirtää paperille. Hanhijoki on maalannut interiöörejä ja ihmisiä perusmaisemistaan Hailuodosta ja Hämeestä, ylipäätään ihmisiä heidän omissa ympäristöissään, omissa huoneissaan. Hanhijoen tuotannon yhteydessä on houkutus käyttää arjen ja pyhän käsitteitä. Ne kertovat vain osan ja toki tärkeän osan hänen kuvistaan. Hanhijoki hakee jollakin tasolla mennyttä maailmaa tai ainakin viittaa siihen havaitsemalla vanhan huoneen kauneuden ajan jättämine jälkineen ja siihen kuuluvan ihmisen olemuksen ja elämän makuisen arvokkuuden. Mutta jotakin on yli sen, jotakin, johon sanat eivät tunnu riittävän. Ainakin on ahkeraa pitkäjänteistä tekemistä, tekniikan hallintaa, materiaalintajua, havainnon kirkkautta, hetken ymmärrystä, yhteyttä mallina olevaan ihmiseen, parhaimmillaan äärimmäisen hyvää tilan ja muodon tajua. Kyky astua suoraan kulloinkin kyseessä olevan maalauksen tilaan on yksi Hanhijoen tekemisen perusvahvuus. Pelkistämisen ja tyylittelyn taito nostaa arjen kuvan esteettiseksi juhlaksi. Hanhijoen akvarellien maailma kallistuu valoon ja iloon päin. Hänen kuvissaan on usein aistivinaan jonkinmoisen odotuksen tunnelman. Pihlajankukista pihlajanmarjoihin Akvarelli Etsi kokemuksista elämän viisautta on maalattu Hailuodossa kesän 2003 aikana. Nimi tulee oven yläpuolella olevasta huoneentaulusta, joita ennen vanhaan oli joka kodin seinällä. Ne saattoivat olla raamatun lauseita tai yleisiä elämänohjeita. Kuvassa näkyvät, rivissä kaapin päällä olevat pienet posliinikupit ovat Hanhijoen tuliaisia Kyoton lintukauppiaalta, häkkilintujen pienoisia juomakuppeja. Oikeastaan tilassa oleva valo ja rauha ovat sitä, mitä olen tavoitellut. En haluaisi liikaa järjestellä kuvieni lähtökohtaa, tässä tapauksessa vain pienet kupit rivissä on laitettu odottamaan maalaamista, muu oli paikalla koko ajan. Kuinka maalari toimii valon vaihtelujen kanssa, kun tekee samaa työtä pitkän ajan kuluessa? Vaihtaako hän esineiden paikkoja? Maalaako hän aina samaan aikaan eri päivinä? Maalari vastaa tekevänsä juuri näin: hän pyrkii olemaan aina samaan aikaan samassa paikassa. Työskentelyaika on pitkä, se voi olla päiviä, jopa viikkoja tai kuukausia luvun maalauksensa Rantajuolasta hän aloitti kun pihlaja kukki ja lopetti kun pihlajanmarjat olivat punaisia. Aika antaa minulle myös sen, mitä en tiennyt työtä aloittaessani. Näen paremmin ja enemmän ja voin huomata jotain, joka aluksi on ollut kokonaan piilossa. Marjatta Hanhijoki on taiteilija, joka kommunikoi ympäristönsä kanssa aktiivisesti oli hän sitten missä tahansa. Kuvaavaa on, että hänellä oli pitkään kulkuvälineenään vanha ambulanssi, joka soveltui hyvin myös taideteosten kuljetukseen. Ambulanssi tuli aina pikaisesti hätiin kun tuttavat ja ystävät tarvitsivat milloin mitäkin apua. Tätä nykyä hän ajaa hieman järkevämmällä autolla, työskentelee ja viettää paljon aikaa Hämeessä, entisessä mummolassaan. Suomen eteläisin lisääntymiskykyinen jokihelmisimpukka Viljakkalan kunnan Ruonanjoella on Hanhijoen viime vuosien huolen ja suojelun kohde. Mitä kuuluu raakulle? Ei olla menetetty toivoa. Suunnitteilla on 30 hehtaarin kaatopaikka joen läheisyyteen. Pirkanmaan ympäristökeskukselta ei ole vielä tullut vihreää, mutta ei myöskään punaista valoa hankkeelle. Margaritifera margaritifera -laji on eläinkuntamme pitkäikäisimpiä ( vuotta), jos se saa elää niin, ettei jokiluonnon ekologista tasapainoa horjuteta. 17

18 MIKSI VEISTOKSELTA EI SAA VIEDÄ KORVAA? Pääsiäissaarten patsasepisodi, jossa suomalaismies leikkasi tuhatvuotisen Moai-patsaan korvasta palasen, on surullinen esimerkki siitä, miten kulttuuriperinnön säilymisen merkitystä ei aina ymmärretä. Museoiden kanta asiaan on kuitenkin yksiselitteinen. Museot säilyttävät ja tulkitsevat kulttuuriperintöä ja ovat myös vastuussa tämän perinnön vaalimisesta. EMMAn ja muiden taidemuseoiden tehtävänä on hoitaa omiin kokoelmiin kuuluvia ja näyttelyihin lainattuja taideteoksia sekä varmistaa niiden säilyvyys alkuperäiskunnossa mahdollisimman kauan. Vaikka taideteokset joskus houkuttelevat koskettamaan, se ei ole sallittua. Taideteokset eivät kestä kosketusta. Kosketus- tai muut vauriot, samoin kuin näitä korjaavat toimenpiteet, muuttavat aina taideteosta ja muokkaavat tarpeettomasti teoksen sisältöä. Siis: Katso ja nauti älä koske! Nana Salin Taidetta joukkoliikenteessä Koko kuluvan vuoden pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä kulkee EMMA-bussi. Bussi ajaa pääsääntöisesti linjaa 110 Helsingin Kampista Espooseen, reitin varrella on myös EMMAn ja WeeGeen pysäkki. Bussi on päällystetty Saastamoisen säätiön kokoelmaan kuuluvalla Janne Kaitalan maalauksella Loppuunpalaneet energiat, Itse teos on nähtävänä EMMAssa. 18

19 Vuoden museon titteli Kumulle Taidemuseo Kumu Tallinnassa on nimetty vuoden 2008 Eurooppalaiseksi museoksi (European Museum of the Year Award). Tuomaristo totesi valintaan vaikuttaneen mm. museon roolin Viron kansallisen identiteetin rakentamisessa. Palkinnon saajaksi olivat Suomesta ehdolla EMMA sekä Helinä Rautavaaran museo. Vuonna 2010 yli 200 museoalan ammattilaista kokoava EMYA-tapahtuma palkintoseremonioineen järjestetään Tampereella Vapriikissa. Taiteiden ilta klo Elokuussa EMMA viettää Taiteiden iltaa. Näyttelykeskus WeeGee tarjoaa ohjelmaa koko perheelle! EMMAssa voit virittäytyä tunnelmaan Esa Pietilän saksofonin säestyksellä, osallistua iltaja yöaiheisista teoksista kertoville Taidevarteille, valmistaa ikioman iltasadun Taidehaltijan tunnilla tai taiteilla Iltakuvia nonstop-taidepajassa. Ohjelma on maksuton. Kukkia ja mediaa taidetta pyöräillen Elokuussa EMMA, Gallen-Kallela museo, Taidemuseo Meilahti ja Didrichsenin taidemuseo tempaisevat positiivisen kaupunkiperformanssin hengessä. Kukkia ja mediaa -tapahtuma tarjoaa yllätyksellisiä ja yhteisöllisiä taidekokemuksia kussakin museossa. Mukana tanssia, musiikkia, mediataidetta sekä tietenkin kukkia. Tapahtumakohteesta toiseen on tarkoitus siirtyä pyöräillen, maisemasta nauttien. Tapahtuman avajaiset Gallen-Kallela museossa klo 18, itse taidekierrokset la 23.8 ja su 24.8 sekä la ja su Koko ohjelman löydät EMMAn sivuilta loppukesällä osoitteesta: David Nash Ladder EMMA Espoon modernin taiteen museon kokoelma David Nash (s. 1945) Ladder 1989 Karhusaaren uimaranta, Espoo tammi, 540 x 300 x 230 cm Espoon Karhusaaren uimarannalla katsojaa odottaa yllätys: rannalla seisoo nelijalkainen tikapuuhahmo, joka kurkottaa taivasta kohti. Rakennelma on David Nashin, walesilaisen kuvanveistäjän ympäristötaideteos Ladder (Tikapuut). Vertikaalisuuden ilmentämä nousun ja laskun tuntu, siirtymä tilasta toiseen, on Nashin taiteen toistuvia teemoja. Hänelle kasvava puu ja myös tikapuut ovat kuin Raamatun Jaakobin portaat; ne ilmentävät yhteyttä maan ja taivaan, mutta myös ihmisen ja luonnon, välillä. Tikapuuaiheisia teoksia Nash on tehnyt ympäri maailmaa Japania ja Yhdysvaltoja myöten. David Nash hylkäsi jo opiskeluvaiheessa 1960-luvulla perinteisen kuvanveiston ja keskittyi ympäristötaiteeseen ja puuhun. Hän hyödyntää puussa olevia luonnon muotoja, muokkaa ja muuntaa niitä sahalla, kirveellä ja toisinaan tulellakin. Puu on elävää materiaalia, muuntuvaa ja katoavaista. Aika onkin Nashin teosten yksi keskeinen teema. Puussa näkyy luonnon kierto, muutos ja myös haavoittuvuus. Nashille puusta, joskus myös kasvavasta puusta, tehty veistos on muistutus luonnon ja ihmisen herkästä tasapainosta, muistutus myös luonnon varojen rajallisuudesta. Karhusaaren Ladder seisoo paikallaan, mutta kuin askelta tapaillen. Se on kuin nykyajan entti, riisuttu malli muinaisen puukansan jäsenestä, jonka J.R.R.Tolkien loi kirjassaan Taru sormusten herrasta. Luonto, kuten kirjan entitkin, saattavat vihastuessaan tuhota ihmisen, luonnonvarojen haaskaajan. From the cycle of growth and decay I borrow a part and prime it; a simple idea applied to the qualities and circumstances of each time and place Muotoilen elämän kiertokulusta lainaamani hetken; antaa yksinkertainen ajatus ajankohdalleen ominaisen muodon. David Nash Nash oli yksi neljästä walesilaisesta kuvanveistäjästä, jotka esiintyi Galleria Otson näyttelyssä 1987 Espoossa. Vuotta myöhemmin Suomen Kuvanveistäjäliitto esitti Espoon kaupungille Nashin ympäristöteoksen hankkimista Espooseen. Espoon kulttuurilautakunta päätti kuvataidejaoston ehdotuksesta tilata Nashilta teoksen, joka kustannettiin prosenttirahoilla. Espoon metsistä haettiin suuri tammi, ja siitä Nash teki Karhusaaressa paikan päällä veistoksensa Karhusaaresta suunniteltiin tuolloin taidekeskusta, ja siksi Ladderin paikaksi valittiin juuri Karhusaaren uimaranta. Ladder-teosta on hyödynnetty myös Taidemuseokoulu EMMAn osiossa Taide osana ympäristöä.lisätietoa Taidemuseokoulu EMMAsta : Hannele Savelainen 19

20 Finn och lär -kalender sommaren 2008 för EMMAs besökare Få ut mer av konsten! Guidningar och förfrågningar: må fr kl. 9 12, tfn (09) Bokningstjänsten stängd Guidningar Gruppstorlek för guidning max 25 personer. Längd 45 min., Konstkvarten 15 min. Pris 45 / lö-sö 70. Förhandsbokning senast tre vardagar före guidningen. KONSTTIMMEN är en guidning i en aktuell utställning efter eget val. KONSTKVARTEN är en kort presentation av ett konstverk. Efter guidningen står guiden till gruppens förfogande för diskussion och rådgivning. KONSTBRON är en guidning som för samman samlingens konstverk med de tillfälliga utställningarna via ett gemensamt tema. KONSTFENS TIMME är en sagoguidning för daghemsbarn. Sommarens verkstäderna I verkstäderna Dra sitt strå till stacken ingår en rundtur i utställningen Träet i bildhuggarens hand och eget kreativt arbete. En del av tiden är vi ute, klä dig rätt! För barn över 4 år. Ingen förhandsbokning. Gruppstorlek max 15 pers., grupperna fylls i anmälningsordning (2 verkstäder/dag). Start från nedre aulan. Längd 2 h. Konstens kväll firas i EMMA Till Nonstop-verkstaden Kvällsbilder kan du komma när som helst under kvällen! ÖPPNA VERKSTÄDER Dra sitt strå till stacken: samlande, konstruktion max 15 pers/grupp. lö kl. 12, kl. 13 Även på svenska. lö kl. 12, kl. 13 Även på svenska. lö kl. 12, kl. 13 Kvällsbilder akryl, målning, skrapgrafik, collage. fr kl Även på svenska. KONSTFENS VERKSTADSKALAS Konstféns skatt för barn över 4 år. Tillställningarna innefattar sagotering, verkstadsarbete och ett kalas i Café WeeGee med en av Konstféns valbara menyer (7 / person). Förhandsbokning senast 1 vecka före kalaset. Längd 2 timmar (obs! exkl. måltid). Höstens verkstäder KONSTVERKSTÄDERNA ordnas för alla åldrar. I verkstäderna bekantar vi oss med en utställning genom eget kreativt arbete. Beroende på tema fungerar konstverkstaden Paletti eller dramaverkstaden Ilme som arbetsutrymme. Gruppstorlek max 15 personer. Längd beroende på verkstad 2,5 h / 2 h / 1 h. Under 18-åringar 80 / grupp. Vuxna 100, lö-sö 120 / grupp. Förhandsbokning senast tre vardagar före guidningen. Verkstadsteman för hösten hittar du på nätet i slutet av augusti php#verkstad Deltag Ingen förhandsbokning! Mer om innehållen under Guidningar. Under sommaren är de avgiftsfria guidningarna undantagsvis endast på finska. I EMMA tidningen och på museets hemsidor hittar du senare i höst datum och klockslag för de svenska avgiftsfria guidningarna! KONSTKVARTEN söndagar kl. 13 och 16 i juni. Fortsätter i augusti. Avgiftsfri. SOMMARKVARTEN onsdagar kl. 18 under juli (Träet i bildhuggarens hand) KONSTFENS TIMME söndagar kl. 14 i juni. Fortsätter i augusti. Avgiftsfri. På finska. KONSTBRON fortsätter i oktober på lördagar kl. 14. Avgiftsfri. ÖPPET HUS I VERKSTADEN ILME Teckningsutrustning och ett konstverkspel. Ingen handledare, föräldrarna övervakar. FÖRELÄSNINGAR På finska. Se sidan 13. Lär dig själv AUDIOGUIDNING I SAMLINGEN Lyssnaren får via berättelser bekanta sig med konstverken i Saastamoinens samling. Mp3-spelare kan lånas i EMMAs info. På finska. Avgiftsfri. KONSTFENS STIG bekantar barnen med några verk ur Saastamoinenstiftelsens konstsamling med hjälp av Konstféerna och en trevlig konstrutt. Avgiftsfri. Be om stigen i EMMA infon (1 vån.) eller EMMA Shop (2 vån.) SAGOBERÄTTARSTOLEN Bokpärmar av björk tankar från Australien är ett konstverk som man får röra vid och sitta i. I häftet i pulpeten kan man skriva ned en egen saga inspirerad av ett konstverk eller kommentera utställningen. Pulpeten finns i samlingsutställningen. Avgiftsfri. Specialpris på huvudstadsregionens skolor se: För lärare som förbereder lektion gratis inträde med OAJ:s medlemskort, anmälning i WeeGees info. 20 RÄTTEN TILL ÄNDRINGAR FÖRBEHÅLLES Helgernas öppettider sommaren 2008 to stänger huset undantagsvis kl.18 fr, lö, sö Midsommar, stängt

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja

PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja PORTFOLIO PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja Por+olion sisältöä ja muotoa kanna>aa mie?ä ennen aloi>amista. Tavoi>eena on saada katsoja/ vastaano>ajan mielenkiinto pysähtymään

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

Lasten museokesä 2013

Lasten museokesä 2013 Lasten museokesä 2013 Museoiden kesä on täynnä tapahtumia, ja moni niistä on tarkoitettu erityisesti lapsille. Haluaisitko kehrätä, oppia vanhan ajan valokuvauksesta ja otattaa itsestäsi visiittikorttikuvan

Lisätiedot

Portfolio / Santtu Rantanen

Portfolio / Santtu Rantanen Portfolio / Santtu Rantanen 2 Santtu Rantanen Muotoilija Puuseppä Luovahulluus@gmail.com Luovahulluus.googlepages.com +358 40 7262 262 Pohjoinen Liipolankatu 13 A15 15500 Lahti 4 Ennen muotolijaksi ryhtymistä

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ. Kuvittele itsesi teoksen sisään noin 5 cm:n pituisena ja piirrä eteesi aukeava näkymä. Pystysuuntaiselle A3-arkille piirtämällä.

TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ. Kuvittele itsesi teoksen sisään noin 5 cm:n pituisena ja piirrä eteesi aukeava näkymä. Pystysuuntaiselle A3-arkille piirtämällä. PIIRUSTUS- JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA-ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 7.6.2010 KLO 10.00-12.00 1 TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ Oheinen kuva esittää Richard Longin veistosta A Line in Scotland

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

SUOMALAINEN ON SELLAINEN. Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta

SUOMALAINEN ON SELLAINEN. Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta SUOMALAINEN ON SELLAINEN Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta JORMA ETTO: SUOMALAINEN ON SELLAINEN (1974) Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä, kysyy kun ei vastata,

Lisätiedot

Hienovarainen ympäristön puolustaja

Hienovarainen ympäristön puolustaja Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Hienovarainen

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA

Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA Tervetuloa Villa Artun näyttelyihin, työpajoihin ja koko

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA työpajat 2013-2014 TYÖPAJAOPETUS Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Kuvataiteen työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti yli 14 vuotiaille, kaksi vuotta periodiopetuksessa

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä TYÖPAJAT 2015-2016 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE KERAMIIKKA

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Jyväskylän Taiteilijaseura ry

Jyväskylän Taiteilijaseura ry OMAKUVA RULLALLA TYÖPAJA Tutustu työtoveriisi ja itseesi paremmin leikkimielisellä piirustustehtävällä, jossa pareittain jaryhmänä etsitään työtiimin henkisiä voimavaroja kuvin ja värein. Ryhmässä piirretään

Lisätiedot

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot

Lisätiedot

KEURUU Kuntataiteilijat

KEURUU Kuntataiteilijat KEURUU Kuntataiteilijat Johanna Juvonen & Biagio Rosa 2015 projekti KUVATAIDE 1. Tuulensylin päiväkoti 1-5 -vuotiaat 2 "Tuulensyli 2015 sekatekniikka vanerille 80 x 120 cm & 160 x 120 cm julkinen teos

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä!

Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä! TALOMUSEO GLIMS Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä! Kuva: Olli Hakamies Glimsintie 1, Espoo (Jorvin sairaalan vieressä) www.espoonkaupunginmuseo.fi TALOMUSEO GLIMS Glimsintie 1, 02740 Espoo (Jorvin

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

My Silence - Hiljaisuuden ääni Kuopion taidemuseo

My Silence - Hiljaisuuden ääni Kuopion taidemuseo b My Silence - Näyttely keskittyy hiljaisuuteen, teoksiin, jotka ovat vähäeleisiä ja pelkistettyjä, mutta yksinkertaisuudessaan syvällisiä ja vaikuttavia. Näyttelyssä ei ole teoslappuja. Olennaista on

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

tavoittaa puhelinnumerosta 09-310 47744.

tavoittaa puhelinnumerosta 09-310 47744. Taide-Laakson näyttelytila Lääkärinkatu 8, P-porras (rakennus 4), ovella lukee isolla teksti INFO, jalankulkijoille käynti myös Urheilukatu 52:a vastapäätä Laakson sairaala vietti 75-vuotisjuhlaansa 10.6.2004.

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/ (6) Taidemuseo

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/ (6) Taidemuseo Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/2014 1 (6) 65 n taideteoslaina, EMMA 26.1.-29.5.2015 HEL 2014-012304 T 12 02 03 00 Päätös n johtaja päätti taidelainasta Espoon modernin taiteen museo EMMA:lle. lainaa

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

RAKENNETUN SUOMEN TARINA

RAKENNETUN SUOMEN TARINA RAKENNETUN SUOMEN TARINA LASSE ANSAHARJU / VASTAVALO.FI Rakennusurakka Suomi: runsaan sadan vuoden työ takana, mitä siitä näkyy tässä ajassa? Kirja on ainutlaatuinen esitys rakennetun ympäristömme vaiheista

Lisätiedot

RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI

RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI KIISTAKIRJOITUKSIA MARKKINOINNISTA TALENTUM HELSINKI Copyright 2011 Talentum Media Oy ja Riku Vassinen ISBN 978-952-14-1761-0 ISBN 978-952-14-1762-7 (sähkökirja) Ulkoasu:

Lisätiedot

PIENI RETKI KUVAAN. Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen

PIENI RETKI KUVAAN. Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen PIENI RETKI KUVAAN Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen Sovella kohderyhmän ja iän mukaan. Perusasioita voidaan käsitellä jo ennen näyttelykäyntiä esim. teosluettelon kanssa. PERUSASIAT

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Kepeästi nuotin vierestä

Kepeästi nuotin vierestä Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Kepeästi nuotin

Lisätiedot

Lasten osio. PIKI ideointipäivä 22.9.2009. PIKI verkkokirjasto projekti Leila Virta

Lasten osio. PIKI ideointipäivä 22.9.2009. PIKI verkkokirjasto projekti Leila Virta Lasten osio PIKI ideointipäivä 22.9.2009 PIKI verkkokirjasto projekti Leila Virta Osion nimi ja kohderyhmä Lapset vai lapsille? (vrt nuoret vai nuorille) Pääasiallinen kohderyhmä: lukutaitoiset lapset

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA

LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA Susanna K. Lehto. Lasten ja nuorten taidekeskuksen arkisto Tervetuloa Villa Artun näyttelyihin, työpajoihin ja tapahtumiin! Pelattava näyttely

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Mindgames. Ilppo Alho & Marja Mali. galleria G12 Kuopio

Mindgames. Ilppo Alho & Marja Mali. galleria G12 Kuopio & galleria G12 Kuopio Mindgames maalauksia ILPPO ALHO & MARJA MALI 2 10.05. - 28.05. 2014 galleria G12 Minna Canthin katu 15, Kuopio Kuvataiteilijat ja ovat työskennelleet yli 20 vuotta yhteisissä työtiloissa.

Lisätiedot

oma nimi: luetun kirjan nimi: hyväksytty: pvm. opettajan allekirjoitus:

oma nimi: luetun kirjan nimi: hyväksytty: pvm. opettajan allekirjoitus: 1. Valitse lukemastasi kuvakirjasta/kirjasta yksi kuva. Näytä kuva luokkatovereillesi esim. dokumenttikameran avulla. Kerro kuka/keitä kuvassa on ja mitä siinä tapahtuu. Kerro myös miksi valitsit juuri

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI

WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI BJØRN SORTLAND TIMO PARVELA KUVITUS PASI PITKÄNEN SUOMENTANUT OUTI MENNA KIRJA KAKSI: LÄHTÖLASKENTA 1. Norjankielinen alkuteos: KEPLER62 - Nedtelling Teksti Bjørn

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015 Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa Laura Uimonen 16.11.2015 Tutkimuksen taustaa Rakennusalalta, kunnilta, suunnittelijoilta ja kulttuuri toimijoilta kysyttiin syksyllä 2015 näkemyksiä kuva

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Taidetestaajat Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi

Taidetestaajat Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi Taidetestaajat 2017-2020 Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi 24.11.2016 Anu-Maarit Moilanen, Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto Veli-Markus Tapio, Suomen Kulttuurirahasto Taide lähtee kasista!

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2 LINNALA NEWS UUTISIA LINNALASTA GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA Sivu 2 Perjantaina 21. lokakuuta 2011 PÄÄKIRJOITUS OTA KANTAA Linnala News nettisivut on nyt avattu Kysely loi nettisivut Otso H., Casimir

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (7) Taidemuseo

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (7) Taidemuseo Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (7) 26 n taideteoslainat Sara Hildénin taidemuseolle HEL 2015-006315 T 12 02 03 00 Päätös n johtaja päätti taidelainasta Sara Hildénin taidemuseolle. lainaa teokset

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa!

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa! Etelä Hesaan Elisa Anttonen Ilona Damski Aura Kajaniemi Antti Kemppainen Vanamo Korell Inka Luhtanen Antton Nuotio Marja Ojala Emmi Pakkanen Ida-Sofia Tuomisto Eija Vehviläinen Sandra Wirtanen Lomamieli

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot