Espoon modernin taiteen museo PUU VEISTÄJÄN KÄSISSÄ PÅ SVENSKA S IN ENGLISH P

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Espoon modernin taiteen museo PUU VEISTÄJÄN KÄSISSÄ PÅ SVENSKA S. 20-21 IN ENGLISH P. 22-23"

Transkriptio

1 Espoon modernin taiteen museo 2 08 PUU VEISTÄJÄN KÄSISSÄ PÅ SVENSKA S IN ENGLISH P

2 Näyttelyohjelmisto Joakim Sederholm, Kajsa, 1999 Helsingin kaupungin taidemuseo. Kuva Martiina Mäkinen PUU VEISTÄJÄN KÄSISSÄ SUOMALAISTA KUVANVEISTOA 1950-LUVULTA 2000-LUVULLE Tiibetiläinen maitokannu, Kansallisen Teemuseon kokoelma, Kiina Marjatta Hanhijoki, Silkkirasia, PYSYVÄSTI Tämän päivän suomalaisten kuvanveistäjien käsissä puuveiston perinne elää vahvempana kuin ehkä koskaan ennen. Laajassa puuveistosnäyttelyssä on töitä eri aikakausilta ja 23 eri taiteilijalta, jotka ovat kukin käsitelleet kiehtovaa materiaalia omalla persoonallisella tyylillään. Lisää sivuilla Drama Queens. Kuva Thorsten Arendt / artdoc.de. KIINAN TEEKULTTUURI TEETÄ, TAIDETTA JA KERAMIIKKAA Näyttely esittelee parin vuosituhannen ikäistä kiinalaista teekulttuuria, jolla on vivahteikkaita perinteitä aina Han-dynastian ( jaa.) ajoista lähtien. Vanhan kiinalaisen sananlaskun mukaan elämään kuuluu seitsemän tärkeää elementtiä: polttopuu, riisi, öljy, suola, vesi, viinietikka ja tee OLE KANDELIN ABSTRAKTIO, KUKKA JA KUOLEMA Vain 26-vuotiaana kuollut Ole Kandelin ( ) loi lyhyessä ajassa monipuolisen ja taidehistoriallisesti merkittävän tuotannon omaleimaisesta surrealismista viime vaiheen täysin abstraktiin ilmaisuun. Näyttelyssä on n. 120 öljymaalausta sekä joukko piirustuksia ja luonnosvihkoja. Viimeiset teokset ovat työntäyteiseltä vuodelta 1946, jolloin Kandelin oli keuhkotautiparantolassa Ruotsissa. SAASTAMOISEN SÄÄTIÖN TAIDEKOKOELMA Saastamoisen säätiön taidekokoelman yli 1900:sta työstä on jatkuvasti, myös vaihtuvien näyttelyiden rakennusajan, näytteillä lähes 500 teosta. Puolet EMMAn näyttelytiloista täyttävä kokoelma tarjoaa monipuolisen läpileikkauksen suomalaisesta taiteesta. Esillä on töitä myös kansainvälisestä kokoelmasta. Ripustus alkaa 1910-luvun ekspressionismista ja jatkuu tämän päivän tunnetuimpien taiteilijoiden teoksiin. Kuopiolaisen teollisuussuvun taiteen keräämisestä alkunsa saanut kokoelma on tänään yksi Suomen merkittävimmistä yksityiskokoelmista, ja se karttuu jatkuvasti. Valokuvaraitin ripustus uusittiin viime keväänä ja Salin ripustus uusitaan loppusyksystä. Kokoelmataiteilija Marjatta Hanhijoki sivuilla MICHAEL ELMGREEN & INGAR DRAGSET DRAMA QUEENS, 2007 Video 2000-luvun veistotaiteen seitsemästä supertäh destä, jotka kohtaavat veistoksina teatterin näyttämöllä ja keskustelevat taiteesta. Lisää sivulla 15. 2

3 EMMA ryhmäkuvassa EMMA Espoon modernin taiteen museon tiedotuslehti Seuraava lehti ilmestyy lokakuussa JULKAISIJA EMMA Espoon modernin taiteen museo PÄÄTOIMITTAJA Leena Joutsenniemi TOIMITUSNEUVOSTO Ari Karttunen, Päivi Karttunen, Nana Salin, Päivi Talasmaa TAITTO Station MIR Oy PAINOPAIKKA ArtPrint Oy Painos: Nykyisin ei enää tarvinne selittää, että taidemuseossa tehdään muutakin kuin lyödään naula seinään ja ripustetaan siihen taulu. Mutta mitä se kaikki muu on, kaipaa hieman valaisua. Yllä näkyvä EMMAn henkilökunnan ryhmäkuva kertoo yhdellä silmäyksellä, että museon kokovuotinen toiminta vaatii useita kymmeniä työntekijöitä. Aivan jokaista emmalaista kuvaan ei onnistuttu saamaan, mutta kaikilta toiminnan aloilta on edustajansa talouspäälliköstä salivalvojiin. Yhden ainoan näyttelyn suunnitteluun ja toteutukseen saattaa mennä vuosia. Tarvitaan niitä, jotka tuntevat taiteen ja osaavat luoda mielenkiintoisen näyttelykonseptin. Samalla rakennetaan yhteistyöverkko lukuisten muiden, niin kotimaisten kuin kansainvälistenkin toimijoiden kesken. Taideteosten kuljetukseen tarvitaan ammattitaitoa sekä usein erikoisrakenteisia ja erikoisilmastoituja autoja. Taideteosten käsittely on kaiken kaikkiaan asiantuntijoiden puuhaa museomestareista konservaattoreihin. He liikuttelevat ja huoltavat teoksia, joiden yksittäinen arvo voi olla pari sataa kertaa suurempi kuin uuden perheauton. Turvallisuus on tietysti tarpeen, mutta tässä kohden museon julkisuuspolitiikka sulkeutuu. Sanomme vain: konnat älkööt vaivautuko. Näyttelyiden ulkoisen hahmon suunnittelu tehdään yhteistyössä arkkitehdin kanssa. Seinärakenteet kokevat suuria muutoksia samalla, kun sadat valaisimet kohdennetaan uudestaan ja kymmenet tekniset laitteet asennetaan ja viritetään. Yhden näyttelyvaihdon rytinällä pantaisiin pystyyn huipputekninen omakotitalo, ja maalattaisiin se pariin kertaan. Kauan ennen kuin näyttelyt avataan, suunnitellaan niihin liittyvä pedagoginen ohjelmisto, opastukset, työpajat ja mahdolliset tapahtumat. Niin ikään kirjoitetaan, käännetään, visualisoidaan ja painetaan näyttelyluettelot, kutsukortit, julisteet, postikortit ynnä muu oheisaineisto. Kotisivut uudistetaan ja päätetään viestinnästä ja markkinoinnista. Uudet myymälätuotteet valitaan. Kaikilla näillä toimilla on asiantuntevat tekijänsä. Näyttelyssä kävijä saattaa kohdata kuitenkin vain yhden museoammattilaisen, salivalvojan. Hänen tehtävänään ei ole ainoastaan huolehtia teosten koskemattomuudesta, vaan tehdä asiakkaan käynnistä mahdollisimman miellyttävä ja sujuva. Valvojilta myös kysytään kaikkea mahdollista, ja kas, kävijä saa useimmiten vastauksen kuin apteekin hyllyltä. Osoitteenmuutokset, tilaukset (lehti on maksuton) ja palaute: Museon yhteystiedot takakannessa. Kannen kuva: Ari Karttunen Markku Valkonen Museonjohtaja 3

4 Suomessa ei tietääkseni ole ikinä ennen ollut suurta suomalaisten nykytaiteilijoiden puuveistosnäyttelyä, vaikka puun käyttö on hyvin leimallista suomalaiselle kuvanveistolle, toteaa professori Leena Peltola, Puu veistäjän käsissä -näyttelyn kuraattori. EMMAn kesänäyttely esittelee kiehtovan materiaalin monipuolisuudessaan 23 suomalaisen taiteilijan voimin. Nykytaiteilijoiden teokset henkivät supisuomalaista historiaa; ennen lapsi kuin lapsi vietti aikaansa puukon ja puukalikan kanssa. -Vaan ei ne kaupunkilaislapset taida enää osatakaan, Leena Peltola pohtii. Hän lisää, että monet taiteilijat ovat käsityöläisten perillisiä, joille eri materiaalien työstäminen on tuttua kotoa. Muuta yhteistä näyttelyn teoksilla ei olekaan kuin materiaali. Puu on kutkuttanut kunkin tekijän mielikuvitusta eri tavalla: yksi on inspiroitunut puun luontaisista muodoista, toinen pakottanut sen haluamaansa kuosiin ja kolmas käyttänyt valmiita puuesineitä. Peltola kertoo Kimmo Pyykön ostaneen aikanaan kokonaisen vanhan puulaivan teostensa materiaaliksi. -Puun pinta on aina hyvin elävä ja monet jättävät sen varsin rosoiseksi, Peltola luonnehtii. Puuveistokset ovat usein myös kookkaita ja sopivatkin siksi erinomaisesti EMMAn avariin tiloihin. Nuoret suomalaiset kuvanveistäjät yllättivät puuveistoksillaan iloisesti paljon nähneen ja ehtineen Leena Peltolan. Kuvassa professori omakuvansa kanssa. Puu elää veistäjän käsissä PUU KUULUU SUOMALAISUUTEEN KUIN VIHTA SAUNAAN. SE ON TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA MYÖS SUOMALAISESSA NYKYKUVANVEISTOSSA, JONKA HELMIÄ EMMAN KESÄNÄYTTELY MARSSITTAA NÄHTÄVILLE. TEKSTI: LEENA JOUTSENNIEMI KUVA: ARI KARTTUNEN Näyttelyn taiteilijat Martti Aiha, Kari Cavén, Tom Engblom, Radoslaw Gryta, Mauno Hartman, Jussi Heikkilä, Maija Helasvuo, Veikko Hirvimäki, Pasi Eerik Karjula, Tapani Kokko, Markku Kivinen, Inka Nieminen, Pauno Pohjolainen, Kimmo Pyykkö, Riku Riippa, Joakim Sederholm, Anneli Sipiläinen, Jyrki Siukonen, Kain Tapper, Kirsi Tapper, Nora Tapper, Hanna Vahvaselkä, Heikki W Virolainen Leena Peltola taiteen Grand Old Lady Puu veistäjän käsissä -näyttely on Leena Peltolan (s. 1921) suururakka, jonka hiominen aikanaan Lontoossa syntyneestä ajatuksesta valmiiksi kokonaisuudeksi on kestänyt pitkään. Osa näyttelyyn valituista teoksista on taidemaailmassa ikänsä viettäneelle Peltolalle entuudestaan tuttuja itsestäänselvyyksiä, kuten Kain Tapperin Hevosen kallo. Nuorempien kuvaveistäjien tuotantoon tutustuminen on vaatinut matkustamista ateljeesta toiseen, näyttelystä seuraavaan ympäri Suomea, Rovaniemeltä Kälviälle. Peltola kertoo matkojen ja uusien puuveistosten tuottaneen iloisia yllätyksiä kerta toisensa jälkeen. Kesällä EMMA on täynnä näitä yllätyksiä. Rovaniemellä syntynyt, yli 60 vuotta kuvataidetta tiiviisti seurannut Leena Peltola on pyhittänyt koko elämänsä taiteelle. Ateneumissa tehdyn pitkän työuransa lisäksi hän on ollut taideasiantuntijana hankkimassa yli 6000 teosta ja kartuttamassa suomalaisia kokoelmia, esimerkiksi Wihurin ja Saastamoisen säätiön taidekokoelmia. Tunnustuksena Lapin kulttuurielämän eteen tehdystä työstä Peltola on nimetty Lapin yliopiston kunniatohtoriksi. Nyt, 86-vuotiaana, Leena Peltola harkitsee jättäytymistä kokonaan eläkkeelle. 4

5 Kuvanveistäjä Radoslaw Gryta monumentin varjossa. Kuva Ari Karttunen. Kuvanveistäjä ja 50 kirvestä OLEN LAPSESTA SAAKKA TUNTENUT ITSENI VANHEMMAKSI KUIN OLEN, SANOO KUVANVEISTÄJÄ RADOSLAW GRYTA. HÄNEN 50-VUOTIAANA VEISTÄMÄNSÄ OMAKUVA 84-VUOTIAANA ON YKSI EMMAN KESÄNÄYTTELYN PUUVEISTOKSISTA. Monet kuvanveistäjä Radoslaw Grytan veistokset ovat valtavia, kuten lapsuusmuistoa pelottavista sosialistisista monumenteista ilmentävä Monumentin varjossa. Niinpä ei arvaisi, että lähes joka päivä mies istuu tunnin ellei kaksi veistämässä puusta pienen pieniä jyviä. - Nämä ovat minun päiväkirjani. Joku päivä jyvät ovat isoja, joku toinen pikkuisia, se riippuu fiiliksestä. Ja joku päivä tuhannet jyvät ovat ehkä osa jotain taideteosta. Ellei Gryta kylvä niitä suomalaiseen maisemaan. Suomalaisessa maisemassa Radoslaw Gryta on elänyt jo 30 vuotta. Suomi oli nuorelle puolalaispojalle tuttu jo ennen kuin rakkaus hänet tänne toi, sillä lukioaikainen, Grytalle tärkeä kuvanveistonopettaja oli innokas Suomi-fani. Opettajan esittämissä valokuvissa Suomi näyttäytyi arkkitehtuurin paratiisina. Mikä pettymys olikaan kohdata todellisuus, rakennustyylien sekamelska suomalaisissa maalaistaajamissa! Kuvanveistäjän ammatti oli Grytalle itsestään selvää 17-vuotiaasta saakka, samoin kuin tähän päivään saakka säilynyt tinkimättömän vakava suhtautuminen taiteen tekemiseen. Vakavuus on leimannut hänen elämäänsä muutenkin. Varhain aikuistunut Gryta sai matkaevääksi kommunismin ja katolilaisuuden värittämän lapsuuden seudulla, jolla oli yksi juutalaisten tuhoamisleireistä. Paljon ja laaja-alaisesti lukenut, elämän tarkoitusta syvällisesti pohtinut Gryta ajautui lähes spartalaiseen elämäntapaan. - No nyt mä osaan jo vähän nauttiakin asioista. Mullahan on jopa hopeiset korvakorut, asia, mitä ihminen ei todellakaan TARVITSE, Gryta nauraa lämpimän remakasti. Puu veistäjän käsissä EMMAssa Avoimet puutyöpajat, ks. sivu 12 TEKSTI: LEENA JOUTSENNIEMI 5

6 Puu veistäjän käsissä -näyttelyn Grytan teokset: Monumentin varjossa, 1999 Toukokuun ensimmäinen, 1991 Omakuva 84-vuotiaana, 2006 Polku taivaaseen, 1985 Radoslaw Gryta, Omakuva 84-vuotiaana, Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Kuva Rauno Träskelin kirvestä Myös Radoslaw Grytan työtilat Kormun kartanon entisessä navetassa ovat tarkassa järjestyksessä. Kuten myös kirveet, joita kuvanveistäjällä on yli 50. -Ehkä mä olen vähän työkalufriikki. Mä pidän vanhoista, hyvin tehdyistä, toimivista työkaluista, Gryta kertoo esitellessään vanhaa toispuoleista romanialaista veistokirvestä, ja sitä ainoaa pikkukirvestä, mikä hänellä oli mukanaan Suomeen tullessa. Työkalujen joukossa on myös hyvältä ystävältä, Kain Tapperilta peritty alasin-ruuvipenkkipölkky. Tinkimättömällä huolellisuudella ja taidolla Gryta suhtautuu myös veistämiseen. Hän kritisoi taiteeseenkin tunkeutunutta kertakäyttökulttuuria, jossa huonosti tehtyä kutsutaan rennoksi. Grytan isot työt perustuvat tarkkoihin suunnitelmiin, pienoismalleihin ja materiaalitutkielmiin, sillä veistäessä jättimäistä kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. -Työssä täytyy koko ajan olla myös uusia teknisiä haasteita. Gryta työstää puuta lautaa, lankkua, luonnonpuuta, mikä kulloiseenkin teemaan sopii kirveillään sekä erilaisilla veistokuokilla ja terillä. Kivinavetassa on vielä keväälläkin hyytävän kylmä, mutta Grytan työskentelyn näkee vaativan taidon lisäksi raakaa, lämpimänä pitävää voimaa. Tapa, jolla kuvanveistäjä silittää itse veistämäänsä kuokanvartta ja taputtaa puuveistoksen kylkeä, paljastaa rakkauden käsillä tekemiseen. Toki taiteilija myöntää sen itsekin. Monille Grytan töille on ominaista ensivaikutelman särkevä yllätys. Massiivinen, suunnattoman painavalta vaikuttava veistos onkin toiselta puolelta nähtynä köykäisen ontto kuin lavaste. Jos voisi, Gryta ohjaisi taiteen katsojia kuin teatteriohjaaja näyttelijöitään katsomaan ja kokemaan teoksiaan tietyssä järjestyksessä, tietyllä tavalla. -Myös taiteen katsojilla on vastuunsa olla kiinnostunut kokonaisuudesta ja taustoista teosten takana, taide ei voi olla pelkkää viihdettä. KUVANVEISTÄJÄ KARI CAVÉNIN TAITEESSA ELÄMÄNTYÖNSÄ JO TEHNEET ESINEET SYNTYVÄT UUDELLEEN. Kari Cavén romujen herra TEKSTI: LEENA JOUTSENNIEMI Pelle Pelottoman työhuonetta muistuttava verstas Helsingin Tapanilassa kutkuttaa niin pienen kuin isommankin pojan mielikuvitusta. Työkoneiden, -kalujen ja tarvikkeiden täyttämän tilan lattiat, seinät ja katto on kuorrutettu valmiilla ja keskeneräisillä taideteoksilla sekä materiaalilla, josta niitä syntyy; puutavaralla, metalliromulla, vempaimilla ja nippeleillä. Miniatyyrihajuvesipulloista on syntynyt kristallikruunu huvimajan kattoon. Pihalle nuupahtaneen autovanhuksen tuulilasi on leikkautunut herkiksi perhosensiiviksi ja sukukalleutena vuosikausia kohdeltu vanha pietarilainen kaappi on tekeytymässä elämäkerralliseksi alttariksi. Uteliaan pikkupojan ajatusmaailman kuvanveistäjä Kari Cavén ( s.1954) onkin halunnut säilyttää ja se on yksi syy, miksi öljyvärit aikoinaan vaihtuivat romuun. -Maalaaminen oli niin vakavaa kalliine öljyväreineen, koin itseni huonoksi maalariksi ja inhosin tyhjää valkoista kangasta. Nyt painostavaa, tyhjää luomisen aloittamisen hetkeä ei ole, vaan materiaali vie miestä kohti teoksia. -Ennen tein vielä harpilla ja millimetripaperilla tarkkoja luonnoksia, mutta nyt olen uponnut yhä syvemmälle materiaaliin ja jättänyt suunnittelun pois. Romut saavat tehdä päätöksiä puolestani. Romuja tai aarteita Cavén tuntuu vetävän puoleensa. Välillä vastaan tulee kuin itsestään satoja perunanuijia tai kymmeniä keinutuoleja, toisinaan inspiraatiota täytyy lähteä koluamaan kirpputoreilta, romukaupoista tai roskiksista. Cavénin suhde puuhun on säilynyt ammattimaisena rakkaudeksi se ei ole syventynyt, vaan puu on yksi materiaa- 6

7 Kari Cavénin työmenetelmät: tuurilla, kokeilemalla, sattumalla. Kuva Ari Karttunen. Puu veistäjän käsissä -näyttelyssä Kari Cavénin teokset: Irtiottoja, 1987 Vapaa paikka, 2001 Mummojen muisto, 2002 Tapanila Tower, 2006 li muiden joukossa. Puu voi olla raakapuuta, valmiita elementtejä tai vaikka jämiä toisesta teoksesta, kuten ne palikat, joilla Cavén päällysti tuolin teoksessaan Vapaa paikka. - En koskaan heitä mitään pois miettimättä, syntyisikö siitä vielä jotain uutta. Kuvanveiston myötä teoksen nimi sai tärkeän roolin Cavénin taiteessa. -Maalaukset nimesin lähinnä identifioidakseni ne, tässä kuvanveistobisneksessä nimi rupesikin olemaan tärkeä. Nimi antaa teokselle yhden ulottuvuuden lisää: joskus se maustaa teoksen huumorilla, joskus ironialla ja joskus se saattaa paljastaa siivun taiteilijan omasta ajatuksesta. Kari Cavén, Mummojen muisto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Kuva Rauno Träskelin. 7

8 Maija Helasvuo, Kesähousut, Kuva Hannu Salmi. Helasvuon työt Puu veistäjän käsissä -näyttelyssä: Kesähousut, 2002 Kolme uneksijaa, 2005 Pietà, Vagina, 2005 TEKSTI: TIINA BODONYI KUVAT: ARI KARTTUNEN Ajattelua kolmiulotteisesti Kuvanveistäjä Maija Helasvuon huone Hyvinkään vanhalla villateh- työtaalla on avara. Päätyseinän isot ikkunat päästävät tilaan runsaasti luonnonvaloa. Ovensuussa pinoissa on veistäjän materiaali: pitkään kuivunutta, tasalaatuista raakalankkua. Helasvuon suosikkipuulaji on väriltään lämmin leppä, mutta hän yhdistelee usein teoksissaan monia puulajeja. Niiden hienovaraiset värisävyn muutokset tuovat teoksiin oman lisänsä. Helasvuo luottaa puun omaan väriin, sen elävyyteen, ja käyttää harvoin pinta käsittelyaineita. Puu hänen veistoksissaan on paljasta ja puhdasta. Puuveistäjän työkaluvalikoimaan kuuluvat mm. oikotasohöylä, sirkkeli, halkaisu- ja veistokirveet sekä tietysti erilaiset taltat. Helasvuon veistosten pinta on elävä. Lukemat- tomat pienet taltanjäljet rytmittävät ja rakentavat veistoksen pintaa vuotta olen ottanut tekniikkaa haltuun, sanoo Helasvuo. Nyt tunnen, että tekniset taitoni antavat mahdollisuuden toteuttaa vaativatkin rakenteet veistoksissa. Helasvuon työskentelyprosessi on yksinkertaistettuna seuraava: idea, valokuvaluonnos, pienoismalli, varsinainen veistos. - Pienoismallin rakentaminen on olennainen osa prosessia. Sitä tehdessä tulee testatuksi veistoksen rakenteelliset ja sisällölliset ratkaisut. Joskus myös pienoismalli tulee esille näyttelyyn, valmiin teoksen yhteyteen. Pieni-suuri -rinnastus on mielestäni kiinnostava. Helasvuo luonnostelee nykyisin valokuvaamalla. - Kamerapuhelin on aina mukana, entisen luonnoskirjan sijasta. Tekniikan mukaanotto luonnosvaiheeseen ei silti välttämättä nopeuta prosessia. - Ideasta luonnokseen ja viimein valmiiseen veistokseen voi mennä vuosiakin. Jotkin ideat vain eivät ole kypsiä toteutettavaksi ja vaativat aikaa. Helasvuon Pietà-veistos on esillä EMMAn Puu veistäjän käsissä -näyttelyssä. Pietà -aiheessa kuvataan kuollutta Kristusta äitinsä sylissä. Oman versionsa siitä ovat tehneet lukemattomat taiteilijat kuten Michelangelo, El Greco, Tizian ja Van Gogh, tuntemat tomaksi jääneistä mestareista puhumattakaan. Helasvuon teoksen mallina on ollut veistäjä itse ja hänen poikansa. Teoksen mittasuhteet ovat anatomisesti oikeaoppiset, hartiat ja polvet ovat juuri siinä missä pitääkin. 8

9 Maija Helasvuo työhuoneellaan. Etualalla oikealla Pietà-veistos. - Pyöritän teosta mielessäni ja voin nähdä sen mistä suunnasta hyvänsä. Siinä mielessä veistäminen on ajattelua kolmiulot teisesti. Pietà-aihetta on käsitelty länsimaisessa kuvataiteessa varhaiselta 1400-luvulta lähtien. - Tämä aihe koskettaa edelleen varmasti jokaista äitiä. Oman lapsen menettämisen pelko on yksi osa äitinä olemista, siitä on tässä veistoksessa kyse. Helasvuo kokee itselleen erittäin läheisiksi keskiaikaiset suomalaiset ja keskieurooppalaiset puuveistäjät. - Koen olevani osa veistäjien ketjua. Se on jotain, mistä voi tuntea ylpeyttä ja iloa. Teen oman osani nyt, niin kuin monet muut veistäjät, ja meidän jälkeemme tulevat taas uudet veistäjät jatkamaan työtä. Helasvuon suosikkityökalu, kaarevakärkinen taltta. 9

10 Juurakosta perunanuijiin Jukka ja Tuure-Eerik puhuvat puusta TEKSTI: KATJA KOSKELA KUVAT: ARI KARTTUNEN Se ois piloilla, jos se ois hiottu ja silitetty Onko se juurakko? kysyy Jukka lähestyessään Pasi Eerik Karjulan Iso ruma -veistosta vuosilta Juurakkohan se on työstetty koivusta moottorisahalla ja maltilla. Pintaansa Iso ruma on saanut hellän pellavaöljysivelyn Karjulan kädestä. -Ensimmäinen ajatus, että mieletön löytö. Se on niin harvinainen, kun mä itsekin metsässä olen paljon kulkenut ja aina tarttuu silmään kaiken näköinen. Mä katson aina vääriä oksia ja kaikkia, mistä saisi jotain tehtyä. Kuvanveistäjä Pasi Eerik Karjula (s.1964) on kouluttautunut myös puusepäksi ja käyttää puukkoa, moottorisahaa ja kirvestä ronskisti, mutta harkiten. Hiljaisuus auttaa taiteilijaa jäsentämään ideoiden sekamelskaa: ajatuksesta kiteytyy taideteos, jonka tulkinta on lastuina maailmalla. Yhtä ainoaa selitystä ei ole. -Tämä näyttää joltain linnulta, jos katsoo tuolta puolelta eikä näe tätä puolta. Jos katsoo tästä, näyttää ihan kun olis jotkut kasvot ja silmä, toteaa Tuure-Eerik ja jatkaa kiertelyä lähes kaksimetrisen veistoksen ympärillä. -Tästä näkyy se jälki. Se tekemisen jälki ja se on mun mielestä eri hieno. Karjulalle itselleen Iso ruma esittää savua ja taloa. -Jos mä ajattelen sitä savuna, niin kyllä se on mahdollista ihan luonnossakin. Joskus oikein tyynenä pakkasaamuna, kun puilla lämmitetään, niin savu voi lähtee todella näin. Se leviää heti katolta tuolla lailla eikä tuuli vie sitä mihinkään, Jukka tunnelmoi. KESÄNÄYTTELYÄ ODOTELLESSA EMMA KUTSUI KAKSI MUSEOKÄVIJÄÄ JUKKA VENOVIRRAN, 62, JA TUURE-EERIK NIEMEN, 13, TUTUSTUMAAN SAASTAMOISEN SÄÄTIÖN TAIDEKOKOELMAN PUUVEISTOKSIIN. Pitkät vanhat naulat ja piikikäs horisontti -Se on hauska. Äkkiä kun katsoo niin vois kuvitella, että se on jostakin penkistä tehty, mutta ei se varmaan ole. Se on alusta pitäen tehty taideteokseksi. Se ei ole mikään tarvekalu ollutkaan, vaikka ensivaikutelma on semmoinen, että tämä on muokattu jostain. -Tästä tulee mieleen laiva, kun on naulat ja muut ja terva. Vaikka se kai haisis voimakkaammin, jos se olisi tervaa. Jukka Venovirta piti Pasi Karjulan Iso ruma -veistoksen materiaalia ainutlaatuisena löytönä. -Kun mä näin sen, niin mä katoin, että se on niin kuin kataja. 10

11 Jukka ja Tuure-Eerik pähkäilevät Mauno Hartmanin Sepän penkin (1969) arvoitusta. Jukka on silmin nähden vaikuttunut veistoksen rytmistä. Kolme metriä leveästä teoksesta huokuu hirsien hartaus ja menneet suuruuden ajat. Aikoinaan se kuului Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset -oopperan lavastukseen. Esityskertoja menestysooppera sai Helsingin vanhassa oopperatalossa ja ulkomaankiertueella yhteensä Mulle tulee mieleen, kun sanoit, että se on ollut oopperassa lavasteena, että minkälainen se on ollut eri valaistuksissa, kun siitähän saa valoilla vaikka minkälaista. Varjoja, ja eri kulmista kun valaistaan, niin se voi olla aika huiman näköinen, tuumii Jukka. Kuvanveistäjä, professori Mauno Hartman (s. 1930) vietti nuorena miehenä pitkän jakson ulkomailla. Suomeen palattuaan hän löysi materiaalikseen puun. Hartman tunnetaan erityisesti suurista hirsirakennelmistaan, jotka voidaan nähdä kunnianosoituksina suomalaiselle talonpoikaismiljöölle ja rakentamistaidolle. - Mä ajattelen tai tunnen sillä tavalla, että siinä on jotain historiallista. Tulee hyvä olo. Yleensä muutenkin, kun mä olen jossain vanhassa riihessä esimerkiksi, mulle tulee todella hyvä olo, Jukka summaa tuntemuksensa Sepän penkistä. Nälkä pois! -Näyttää ihan, kun tämä olis otettu apteekkarin hyllyltä, huudahtaa Tuure-Eerik ja jatkaa: Näissä näkyy ajan patina ja sitten niiden muoto, kun ne on tälleen rivissä pedanttisesti. Ne on sorvattu varmaan; ne tulee sieltä esiin ja varjot vielä korostaa sitä. - Kattava kokoelma koko maan alueelta, minkälaisia perunanuijia on missäkin päin maata käytetty, Jukka sanoo. Olemme Kari Cavénin (s. 1954) teoksen EVP edessä. Tällä kertaa Cavén on valinnut materiaaliksi tuttavalta saadut perunasurvimet ja asettanut ne kolmen laudan päälle ihailtavaksemme. Muiden hylkäämä on taiteilijalle löytö. -Voi kysyä, että olisko me laitettu näin hienosti nämä käyttökalut tähän. Vaatii taiteilijan, että näkee sen. Ne on hienoja ja tämä kokonaisuus nämä pitää olla tällä lailla. Silloin se on taidetta, mietiskelee Jukka. Cavénin kohdalla myös teosnimissä on usein mukana leikkimieli. Nyt nimi on poimittu armeijakielestä: evp. on yhtä kuin erossa vakinaisesta palveluksesta. EVP kelpaa meille mainiosti, mutta saa teokselle antaa toisenkin nimen lempinimen, näin tuttujen kesken. Jukalla välähtää: -Se on Nälkä pois! Tuure-Eerik Niemen mielestä Iso ruma voisi olla nimeltään myös Nimetön. - Nimetön vois olla aika hyvä kuvaamaan tätä teosta, kun tässä on niin monia eri aiheita. EMMAn kesässä Puu veistäjän käsissä -näyttelyn rinnalla Saastamoisen säätiön taidekokoelmassa on esillä myös puuveistoksia muun muassa Kain Tapperilta, Radoslaw Grytalta, Mauno Hartmanilta ja Kari Cavénilta. Pasi Eerik Karjulan Iso ruma ei kuulu tämän hetkiseen kokoelmaripustukseen. VINKKI! Kuuntele kokoelman ääniopastus, äänessä mm. kirjailija Harri Tapper, joka kertoo veljestään Kain Tapperista. Sisältyy pääsylipun hintaan. Kysy laitetta EMMA infosta! 11

12 Enemmän irti taiteesta! opi ja löydä -kalenteri kesä 2008 EMMAN kävijälle Taidepajat kesällä Tiedustelut ja varaukset: ma-pe klo 9-12, p. (09) Varauspalvelu suljettu EMMA on liikkumisesteetön. Työpajamme soveltuvat myös liikkumisesteisille ja kehitysvammaisille. Lisätietoa: museum/tule/saavutettavuus.php Kesän avoimiin taidepajoihin voit tulla ilman ennakkovarausta pääsylipun hinnalla. Toiminta soveltuu yli 4-vuotiaille. Puu veistäjän käsissä -näyttelystä ajatuksia poimiva Tikusta asiaa -taidepaja järjestetään kolmena elokuun lauantaina. Taidepajan kesto on kaksi tuntia, jonka aikana tutustutaan näyttelyyn ja tehdään itse. Pajaopas vastaanottaa max. 15 hengen ryhmän ala-aulassa. Mukaan mahtuu saapumisjärjestyksessä, (2 lähtöä/päivä). Huom! Taide pajan aikana pistäydytään ulkona: varaudu sopivin jalkinein yms. = lapsille suunnatun ohjelman merkki Opastukset Ryhmäkoko max. 25 henkilöä. Kesto 45 min., Taidevartti 15 min. Hinta 45 / la-su 70. Ennakkovaraus viim. kolme arkipäivää ennen opastusta. TAIDETUNTI on opastus valittuun näyttelyyn. EMMAssa vietetään Taiteiden iltaa Nonstop-taidepajaan Iltakuvia voit saapua koska vain! AVOIMET TAIDEPAJAT Tikusta asiaa: keräily, rakentelu max 15 hlöä/ryhmä la klo 12 ja 13 la klo 12 ja 13 la klo 12 ja 13 Iltakuvia: akryyli, maalaus, raaputus, kollaasi pe klo TAIDEVARTTI on tietoiskumainen opastus, joka tutustuttaa yhteen teokseen kerrallaan. Opas on ryhmän käytettävissä vartin jälkeen keskustelua ja neuvontaa varten. TAIDESILTA-opastuksella yhteinen teema yhdistää museon peruskokoelman ja vaihtuvien näyttelyiden teokset toisiinsa. TAIDEHALTIJAN TUNTI on päiväkotiikäisille suunnattu sadutusopastus. TAIDEHALTIJAN PAJAKUTSUT Taidehaltijoiden aarre Teema: Keräily, etsiminen ja löytäminen, säilyttäminen Tekniikka: Sadutus, sanataideharjoitteet, sekatekniikka Materiaali: Pahvi, pienet esineet, liima Kesto EMMAssa 2 tuntia (Tämä ei sisällä ruokailua). Pajakutsut soveltuvat yli 4-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Kutsut sisältävät sadutusopastuksen, työpajatyöskentelyn ja juhlan vieton Café WeeGeellä. Valittavana toinen kahdesta vaihtoehtoisesta Taidehaltijan menusta (menun hinta 7 / hlö). Ennakkovaraus viim. 1 viikko ennen Pajakutsuja. 12

13 Luennot to klo 18 FL Marjo-Riitta Simpanen: Taiteesta terveyttä la klo 15 TaM Riitta Päiväläinen: Kuvitteellisia kohtaamisia Jär. Taidemuseo EMMAn ystävät ry Syksyn luennot käsittelevät museon toimintaa, näyttelyitä ja kokoelmaa. Taidepajat syksyllä Opi itse TAIDEPAJOJA järjestetään kaiken ikäisille. Niissä tutustutaan näyttelyyn tekemällä itse. Tervetuloa taidepajaan koulun, työpaikan virkistyspäivän tai vaikka syntymäpäiväkutsujen merkeissä! Työskentelytiloina teeman mukaan joko kuvataidepaja Paletti tai ilmaisupainotteinen Ilme-paja. Ryhmäkoko max. 15 hlöä. Suuremmat ryhmät voidaan puolittaa, jolloin varataan kaksi pajaopasta. Kesto taidepajasta riippuen 2,5 t / 2 t /1 t Alle 18-vuotiaat 80 / ryhmä. Aikuiset 100 / ryhmä, la-su 120 / ryhmä. Ennakkovaraus viim. kolme arkipäivää aikaisemmin. Syksyn työpajateemat netissä elokuun lopussa. Osallistu Ei ennakkovarausta! Ks. sisällön kuvaukset kohdasta Opastukset TAIDEVARTTI sunnuntaisin klo 13 ja 16 kesäkuun ajan. Jatkuu elokuussa. Maksuton. KESÄVARTTI keskiviikkoisin klo 18 heinäkuun ajan Aiheet Puu veistäjän käsissä -näyttelystä. TAIDEHALTIJAN TUNTI sunnuntai- sin klo 14 kesäkuun ajan. Jatkuu elokuussa. Maksuton. TAIDESILTA-opastukset Jatkuvat t lokakuussa. Maksuton. AVOIMET OVET ILME-PAJASSA Piirustusvälineitä ja taideteospeli. Ei ohjattua toimintaa. ÄÄNIOPASTUS Mielessä, muistoissa johdattelee kuulijansa tarinallisesti Saastamoisen kokoelmateosten maailmaan. Lainattavat Mp3 -soittimet EMMA-infosta. Suomenkielinen. Maksuton. TAIDEHALTIJAN POLKU tutustuttaa lapsen hauskan teosreitin ja taidehaltijoiden avulla muutamiin taideteoksiin Saastamoisen säätiön kokoelmanäyttelyssä. Maksuton. Kysy polkua EMMAinfosta (1. krs) tai EMMA Shopista (2. krs)! SADUTUSTUOLI Kirjan kannet koivupuuta ajatukset Australiassa asti on Anu Tuomisen taideteos, johon saa koskea ja istua. Tuoliin liittyvään vihkoon saa kirjoittaa oman taideteoksen siivittämän sadun tai kommentteja näyttelystä. Pulpetti sijaitsee kokoelmanäyttelyssä. Maksuton. Erityishinnat pääkaupunkiseudun kouluille, katso: Oppituntia valmistelevat opettajat pääsevät EMMAAN ilmaiseksi esimerkiksi OAJ:n korttia näyttämällä ja ilmoittautumalla lippukassalla. Ruuhkien välttämiseksi myös ryhmiä, jotka eivät varaa opastusta, pyydetään ilmoittamaan tulostaan etukäteen. Opastuksen varanneet tai tulostaan ilmoittaneet ryhmät ovat ruuhkan sattuessa etusijalla. Vastuu lapsesta on aina hänen mukanaan tulevalla aikuisella. Koululaisryhmien osalta vastuussa on opettaja, jonka tulee liikkua ryhmän mukana. Kesän 2008 pyhien aukioloajat to suljetaan poikkeuksellisesti kello 18 pe, la, su Juhannus, suljettu OIKEUS MUUTOKSIIN PIDÄTETÄÄN 13

14 Töissä EMMA ssa Kuka olet? Ari Karttunen, valokuvaaja. Mitä teet? Valokuvauksen perustyötä EMMAssa on kokoelmateoksien kuvaaminen arkistoon. Tähän mennessä kuvaamieni taideteosten määrä lähentelee jo tuhatta, ja edelleen on tuhansia töitä kuvaamatta. Teoskuvilla on tärkeä rooli museon ja näyttelytoiminnan pyörittämisessä. Koska taideteosta ei voi selittää eikä skannata, niin näyttelyn suunnittelu, teoslainat ja - hankinnat sekä kaikki muukin teoksiin liittyvä kommunikointi perustuu paljolti kuviin. Teoskuvauksen rinnalla kuvaan EMMAn toimintaa, tapahtumia, miljöötä ja näyttelyitä nettiin, EMMA-lehteen, muihin julkaisuihin ja markkinointiviestinnän tarpeisiin. Miten sinusta tuli valokuvaaja? Kuvataide on kiinnostanut minua lapsesta saakka. Kun kuvataidelukiossa löysin valokuvaamisen, se tuntui itsestään selvältä ammatinvalinnalta ja arkkitehtuurihaaveet saivat jäädä. Valokuvauksen moninaisuus kiehtoi; ala tarjoaa selkeän ammatin lisäksi erilaisia mahdollisuuksia kommunikoida ja ottaa kantaa kuvilla. Valmistuttuani Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1997 toimin sekä kaupallisena lehti- ja mainoskuvaajana että pidin omia valokuvanäyttelyitä. EMMAan eksyin, kun täällä aikaisemmin kuvaajana toiminut opiskelukaverini kysyi kiinnostustani teoskuvaukseen. Parasta työssäsi? Parasta on itseäni henkilökohtaisesti kiinnostavan kuvataiteen kohtaaminen päivittäin. Lisäksi nautin käsillä tekemisestä; valokuvaus on antoisa sekoitus käsityöläisen ja taiteilijan töitä. Vaihtuvat näyttelyt rytmittävät EMMAn elämän erilaisiksi ja mielenkiintoisiksi kausiksi, joten kahta samanlaista päivää ei tule. Mielenkiintoisinta EMMAssa? EMMAn upeat kokoelmat! Kun työskentelen yksin studiossa kokoelmateosten kanssa, niin pysähdyn usein ihastelemaan upeita töitä. Totta kai samalla suren, etteivät ne kaikki voi olla koko ajan myös yleisön nähtävillä. Puu veistäjän käsissä kirjana Muhkea Puu veistäjän käsissä teos on laajin katsaus suomalaiseen nykykuvanveistoon vuosikymmeniin. Upea runsas kuvitus, asiantuntevat artikkelit sekä taiteilijaesittelyt avaavat lukijalle puun olemusta materiaalina ja valaisevat selkeästi erilaisia tapoja käyttää puuta veistoksessa. Taiteilijaesittelyissä esille nousevat taiteilijoiden omat kokemukset ja ajatukset taiteesta ja sen tekemisestä. Kirjoittajat ovat Markku Kosonen, Liisa Lindgren ja Otso Kantokorpi. Markku Kosonen on Fiskarsissa asuva ja työskentelevä sisustusarkkitehti ja muotoilija, jolla on oman tekemisen kautta luja sidos puuhun. FT Liisa Lindgren on Helsingin ja Turun yliopistojen taidehistorian dosentti, joka työskentelee eduskunnan intendenttinä. Lindgren on julkaissut lukuisia tutkimuksia ja yleistajuisia artikkeleita ja luvun kuvanveistosta sekä nykytaiteesta. Otso Kantokorpi on helsinkiläinen kriitikko Kiitos palautteesta! Edellisestä EMMA-lehdestä lähetettiin sähköinen lukijakysely niille, joiden sähköpostiosoite meillä on tiedossa. Asteikolla 1 5 saimme niin sisällölle, ulkoasulle kuin lehdelle yleensäkin ylivoimaisesti eniten arvosanoja neljä, seuraavaksi eniten peräti viitosia. Mielipiteitä jakoi lehden ulkoasu: toisten mielestä se on tyylikäs ja raikas, jonkun toisen mielestä taas kömpelö ja sekava. Lehden mielenkiintoisimmaksi sisällöksi kyselyyn vastanneet kokivat näyttely- ja taiteilijaesittelyt. Lehti on myös tärkeä tietolähde aikatauluista ja tapahtumista. EMMA -lehdeltä toivottiin lisää laajuutta joka suuntaan: lisää sivuja, enemmän ilmestymiskertoja ja nykyistä laajempaa ja toimittaja. Hän on toiminut Taide-lehden päätoimittajana vuosina ja jatkaa lehden avustajana. Kritiikin Uutisten päätoimittajana hän on toiminut vuodesta Hän on kuratoinut useita näyttelyitä, toimittanut lukuisia näyttely julkaisuja sekä koonnut taiteilija-aiheisia esseitään kahdeksi kirjaksi. Kielet: suomi-ruotsi-englanti. Myynti: EMMA ja WeeGee Shopit ja Akateeminen kirjakauppa. Puuveistäjiä myös netissä EMMAn kesänäyttelyn taiteilijoista voi lukea myös netissä. Kuukauden taiteilija -sarjassa on kesäkuussa Tapani Kokko, heinäkuussa Nora Tapper ja elokuussa Hanna Vahvaselkä. Sarjassa taiteilijat vastaavat kymmeneen kysymykseen, joita tavallisen taiteen katsojan tekisi yleensä mieli esittää. katsantokantaa taidemaailmaan yleensäkin. Valitettavasti lehden kasvattamiseen EMMAlla on kovin rajalliset mahdollisuudet, kädessäsi olevan kesälehden toteutimme kuitenkin 4 sivua paksumpana kuin viime vuonna. Sen sijaan toiveeseen tuoda asiakasnäkökulmaa esille pyrimme vastaamaan jo tässä numerossa, sivuilla kaksi eriikäistä museovierasta tutkailee puuveistoksia miehisestä näkökulmasta. Lämmin kiitos vastaajille, oli ilo todeta, että olemme oikealle tiellä. Palautetta otamme mielellämme vastaan ilman tutkimuksiakin, osoitteeseen: museum. Kyselyyn vastanneiden kesken arvotut palkinnot on toimitettu voittajilleen. 14

15 Lavalla esiintyvät veistokset: Alberto Giacometti, Walking Man, 1947 Barbara Hepworth, Elegy III, I 1966 Jeff Koons, Rabbit, 1986 Sol LeWitt, Four Cubes, 1971 Ulrich Ruckriem, Untitled (Granite), 1984 Jean Arp, Cloud Shepard, 1953 Andy Warhol, Brillo Box, 1964 Michael Elmgreen & Ingar Dragset Drama Queens, video 2007 Kuva Thorsten Arendt / artdoc.de. Berliinissä asuva ja työskentelevä taiteilijapari Michael Elmgreen (s. 1961, Kööpenhamina) ja Ingar Dragset (s. 1969, Trondheim) aloitti taiteellisen yhteistyönsä vuonna Elmgreen & Dragset käsittelee teoksissaan sitä miten toimitaan olemassa olevien rakenteiden kanssa ja miten rakenteet voivat muuntua. Installaatioissa, performansseissa ja ympäristöteosprojekteissaan duo tutkii esitystilaa, jonka he pyrkivät määrittelemään uudelleen. Mitä tapahtuu, kun yhdistetään esimerkiksi taideinstitutionaaliset rakenteet sosiaalisiin rakenteisiin? Duon taidekäsityksen mukaan lähes kaikki esineet ovat myös ilmaisullisia. He jakavatkin tämän näkökulman useiden nyky taiteilijoiden kanssa, taide on kommunikaatiota eikä niinkään staattinen esine. Teatterimainen, performanssiin liittyvä näkökulma on ollut lähtökohta myös Drama Queens kuvataideprojektille, jossa myös taiteilijaparin slapstick-huumori kukoistaa. Video Drama Queens on performanssi ilman oikeita näyttelijöitä, idealtaan teos on verrattavissa 1920-luvun dadaistien mekaaniseen balettiin. Teoksessa seitsemän veistotaiteen supertähteä kohtaa toisensa teatterin näyttämöllä. Veistokset ovat motorisoituja hahmoja, joita liikutellaan kauko-ohjaimella ympäri näyttämöä. Teos valmistui alunperin Münsterin veistosbiennaaliin (2007), jossa sitä esitettiin sekä elävänä teatteriesityksenä Münsterin kaupunginteatterissa että videoesityksenä Landesmuseum Münsterin tiloissa. Drama Queens pohjautuu Tim Etchellsin tekstiin. Draama etenee keskusteluin, joiden aiheet rönsyävät modernismista minimalismiin ja pop-taiteesta postmoderniin. Miten veistokset päätyivät teatterin lavalle? Miten ne tavanomaisesta ympäristöstään irrotettuina toimivat tässä uudessa ympäristössään ja toistensa kanssa? Mistä ne puhuvat ja mistä ne juoruavat paettuaan museosta? EMMAssa nähtävässä videoesityksessä saamme seurata tätä älykästä ja herkullista keskustelua, jossa tähdet käyttäytyvät omien luonteenpiirteidensä mukaisesti. TEKSTI: PÄIVI TALASMAA Michael Elmgreen ja Ingar Dragset on valittu Venetsian biennaalin 2009 Pohjoismaisen paviljongin kuraattoreiksi. Walking Man (Alberto Giacometti): I mean there are days when no-one looks at me. I m not even on display the whole time. And when I am, I m stuck in a corner gallery that I think is too hard to find. I want to move. The light is bad. Depressing. But the only time they move me is to send me on loan. Packing crates. I don t like that, that s worse than here. At times I ve even been in storage. Storage. Can you believe that? 15

16 Vain sydämellä voi nähdä oikein; tärkeimpiä asioita ei näe silmillä. (Saint-Exupery) Marjatta Hanhijoki ja akvarellin salaisuus TEKSTI PÄIVI KARTTUNEN KUVAT ARI KARTTUNEN, MATTI RUOTSALAINEN Pari viikkoa sitten tuttava kertoi käyneensä EMMAssa ja kysyi, kuinkahan kauan se Marjatta Hanhijoki on tehnyt tuollaista kaksimetristä hiilipiirustusta. Kuvataiteilija Marjatta Hanhijoki sanoo 2000-luvun alun teostensa Päivä ja Silkki rasia taustaksi, ettei juuri pidä kirjaa siitä miten kauan työ vie aikaa mutta muistaa isokokoisten hiilipiirrostensa valmistumisen hyvin. Hän kertoo aloittaneensa Päivän ja sen rinnakkaisteoksen Yön tammikuun lopussa 2001 työhuoneellaan Hailuodossa ja tehneensä yhtä aikaa samaa näkymää eli yötä ja päivää hiilellä reilut kolme viikkoa päivä- ja yövuorossa. Silkkirasia on sen vuoden kesätyö samasta huoneesta, tosin ikkunan edessä oleva pöytä ja esineet ovat muuttuneet. Näiden teosten valmistumiseen tarvittiin myös hieman tasapainotaitoja ja huonekalujen uudelleen järjestelyä. Korkeimmillaan Hanhijoki piirsi seisten pöydällä olevan tuolin päällä keskeneräinen työ vastaseinään kiinnitettynä. Marjatta Hanhijoki (s.1948) tekee grafiikkaa, piirtää ja maalaa. Graafikkona hänet tunnetaan opettajansa taidegraafikko Pentti Kaskipuron mukaan nimetyn koulun kasvattina. Maalarina hän jatkaa omalla tavallaan Eero Nelimarkan ja Veikko Vionojan perinteitä erityisesti sisätilojen kuvaajana. Kaskipuron hän sanoo opettaneen ainakin sen, ettei koskaan voi tai saa ylpistyä. Kaskipuroon on voinut turvautua pitkin matkaa valmiina taiteilijanakin. Näin jälkeenpäin ajatellen en aivan ollut mallioppilas tarkoitan sitä että nuorempana rauhoittuminen ja työhön syventyminen oli välillä poukkoilevaa, mutta opettajan kärsivällisyys kesti senkin että joskus käväisin vain luokassa ja kiirehdin toiseen luokkaan. Varhaisiksi tärkeiksi opettajikseen Hanhijoki mainitsee arkkitehti Keijo Petäjän ja kuvaamataidonopettajansa Juhana Blomstedtin. Kahdeksanvuotias Hanhijoki sai lainata vesivärejä luokkatoveriltaan, opettajansa tyttäreltä Käpy Petäjältä, jolla oli ihanat Talensin akvarellit tai peitevärit. Hanhijoki puolestaan oli ostanut Pihlajatien paperikaupasta ihanan peltirasian täynnä pieniä suorakaiteen muotoisia värejä, joita oli ainakin 30 tai 40 monessa rivissä, mutta joista siveltimen niihin koskiessa sain irti vain haalean aavistuksen siitä mitä halusin. Taisivat olla vain pelkkää kumia ja liitua, joissa oli ehkä hyppysellinen väriä seassa. Piirtäminen ja havainnon tarkkuuteen pyrkiminen olivat puolestaan taidemaalari Blomstedtin kauaskantoisia opetuksia. Ikiaikaiset interiöörit Hanhijoen grafiikka sisältää mustavalkoisia viivasyövytyksiä ja valokuvapohjaisia polymeerigravyyreita. Viivasyövytyksissään Hanhijoki ei tee luonnoksia. Hän on päätynyt suoraan tekemiseen: itseni vähitellen tietäen minulla on vaarana kadottaa oikea ote, jos kovin valmistelen ja luonnostelen. Toki hän ymmärtää luonnosten tärkeyden, mutta viivasyövytyshän piirretään vain ohuen vahan läpi kuparilevylle, jolloin käsi saa olla kevyt ja ote kuin lyijykynällä paperille piirtäessä. Hanhijoen grafiikan tekemisessä tärkeintä on välittömyys, suora kontakti. Graafikko Hanhijoki jatkaa Kaskipuron mustavalkoista perinnettä, akvarellit antavat mahdollisuuden väriin. Grafiikka on yksinäisempää tekemistä ja maalatessaan ihmisrakas Hanhijoki saa myös sosiaalista tyydytystä. Pitkäaikaisista tutuista luottomalleista osa on jo kuollut, osa siirtynyt etäämmälle. Läheinen työtoveri, kuvataiteilija Mirja Airas on edelleen uskollisin malli. Vaikka ihminen on ollutkin vähemmän esillä Hanhijoen viimeaikaisissa kuvissa, malli on hänelle usein jopa kipinä työskentelyyn vaikka lopputulos on aina eri kuin malli. Hän tekee myös tilausmuotokuvia ja silloin malli valitsee hänet. Siihen, miten hän päättää itse valita jonkun tietyn ihmisen kuvaansa, hän vastaa: Joskus se on vaikka jokin yksityiskohta, miten käsivarret sujahtavat puseron hihansuihin tai mistä kulmasta silmät katsovat puhujaan. Monestihan malli ei varsinaisesti asetu kuvattavaksi, vaan sattuu olemaan tilassa siten, että joutuu rajauk sen sisäpuolelle. Sitten jatkossa on sovittava, että hän asettuu siihen uudestaan. 16

17 Etsi kokemuksista elämän viisautta -akvarelli on saanut nimensä huoneentaulusta. Teos ei ole esillä EMMAssa. Akvarellien tekeminen mielletään usein hyvin nopeaksi toiminnaksi. Vesivärimaalari Marjatta Hanhijoki edustaa sitä koulukuntaa, jossa akvarelli ei ole nopea, vaan hidas väline ja jossa maalaus syntyy useista värikerroksista rakentaen. Se ei ole hänelle luonnos seuraavaan kuvaan tai uuteen materiaaliin, vaan lopullinen väline sille, mitä hän yrittää tavoittaa. Hidas ja harras, korjaava ja täydentävä kerroksittaisuus on hänen ominaislaatuaan. Hänen maalauksensa perustuvat näköhavaintoon eli hän tarvitsee mallin, esineen tai näkymän, jonka siirtää paperille. Hanhijoki on maalannut interiöörejä ja ihmisiä perusmaisemistaan Hailuodosta ja Hämeestä, ylipäätään ihmisiä heidän omissa ympäristöissään, omissa huoneissaan. Hanhijoen tuotannon yhteydessä on houkutus käyttää arjen ja pyhän käsitteitä. Ne kertovat vain osan ja toki tärkeän osan hänen kuvistaan. Hanhijoki hakee jollakin tasolla mennyttä maailmaa tai ainakin viittaa siihen havaitsemalla vanhan huoneen kauneuden ajan jättämine jälkineen ja siihen kuuluvan ihmisen olemuksen ja elämän makuisen arvokkuuden. Mutta jotakin on yli sen, jotakin, johon sanat eivät tunnu riittävän. Ainakin on ahkeraa pitkäjänteistä tekemistä, tekniikan hallintaa, materiaalintajua, havainnon kirkkautta, hetken ymmärrystä, yhteyttä mallina olevaan ihmiseen, parhaimmillaan äärimmäisen hyvää tilan ja muodon tajua. Kyky astua suoraan kulloinkin kyseessä olevan maalauksen tilaan on yksi Hanhijoen tekemisen perusvahvuus. Pelkistämisen ja tyylittelyn taito nostaa arjen kuvan esteettiseksi juhlaksi. Hanhijoen akvarellien maailma kallistuu valoon ja iloon päin. Hänen kuvissaan on usein aistivinaan jonkinmoisen odotuksen tunnelman. Pihlajankukista pihlajanmarjoihin Akvarelli Etsi kokemuksista elämän viisautta on maalattu Hailuodossa kesän 2003 aikana. Nimi tulee oven yläpuolella olevasta huoneentaulusta, joita ennen vanhaan oli joka kodin seinällä. Ne saattoivat olla raamatun lauseita tai yleisiä elämänohjeita. Kuvassa näkyvät, rivissä kaapin päällä olevat pienet posliinikupit ovat Hanhijoen tuliaisia Kyoton lintukauppiaalta, häkkilintujen pienoisia juomakuppeja. Oikeastaan tilassa oleva valo ja rauha ovat sitä, mitä olen tavoitellut. En haluaisi liikaa järjestellä kuvieni lähtökohtaa, tässä tapauksessa vain pienet kupit rivissä on laitettu odottamaan maalaamista, muu oli paikalla koko ajan. Kuinka maalari toimii valon vaihtelujen kanssa, kun tekee samaa työtä pitkän ajan kuluessa? Vaihtaako hän esineiden paikkoja? Maalaako hän aina samaan aikaan eri päivinä? Maalari vastaa tekevänsä juuri näin: hän pyrkii olemaan aina samaan aikaan samassa paikassa. Työskentelyaika on pitkä, se voi olla päiviä, jopa viikkoja tai kuukausia luvun maalauksensa Rantajuolasta hän aloitti kun pihlaja kukki ja lopetti kun pihlajanmarjat olivat punaisia. Aika antaa minulle myös sen, mitä en tiennyt työtä aloittaessani. Näen paremmin ja enemmän ja voin huomata jotain, joka aluksi on ollut kokonaan piilossa. Marjatta Hanhijoki on taiteilija, joka kommunikoi ympäristönsä kanssa aktiivisesti oli hän sitten missä tahansa. Kuvaavaa on, että hänellä oli pitkään kulkuvälineenään vanha ambulanssi, joka soveltui hyvin myös taideteosten kuljetukseen. Ambulanssi tuli aina pikaisesti hätiin kun tuttavat ja ystävät tarvitsivat milloin mitäkin apua. Tätä nykyä hän ajaa hieman järkevämmällä autolla, työskentelee ja viettää paljon aikaa Hämeessä, entisessä mummolassaan. Suomen eteläisin lisääntymiskykyinen jokihelmisimpukka Viljakkalan kunnan Ruonanjoella on Hanhijoen viime vuosien huolen ja suojelun kohde. Mitä kuuluu raakulle? Ei olla menetetty toivoa. Suunnitteilla on 30 hehtaarin kaatopaikka joen läheisyyteen. Pirkanmaan ympäristökeskukselta ei ole vielä tullut vihreää, mutta ei myöskään punaista valoa hankkeelle. Margaritifera margaritifera -laji on eläinkuntamme pitkäikäisimpiä ( vuotta), jos se saa elää niin, ettei jokiluonnon ekologista tasapainoa horjuteta. 17

18 MIKSI VEISTOKSELTA EI SAA VIEDÄ KORVAA? Pääsiäissaarten patsasepisodi, jossa suomalaismies leikkasi tuhatvuotisen Moai-patsaan korvasta palasen, on surullinen esimerkki siitä, miten kulttuuriperinnön säilymisen merkitystä ei aina ymmärretä. Museoiden kanta asiaan on kuitenkin yksiselitteinen. Museot säilyttävät ja tulkitsevat kulttuuriperintöä ja ovat myös vastuussa tämän perinnön vaalimisesta. EMMAn ja muiden taidemuseoiden tehtävänä on hoitaa omiin kokoelmiin kuuluvia ja näyttelyihin lainattuja taideteoksia sekä varmistaa niiden säilyvyys alkuperäiskunnossa mahdollisimman kauan. Vaikka taideteokset joskus houkuttelevat koskettamaan, se ei ole sallittua. Taideteokset eivät kestä kosketusta. Kosketus- tai muut vauriot, samoin kuin näitä korjaavat toimenpiteet, muuttavat aina taideteosta ja muokkaavat tarpeettomasti teoksen sisältöä. Siis: Katso ja nauti älä koske! Nana Salin Taidetta joukkoliikenteessä Koko kuluvan vuoden pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä kulkee EMMA-bussi. Bussi ajaa pääsääntöisesti linjaa 110 Helsingin Kampista Espooseen, reitin varrella on myös EMMAn ja WeeGeen pysäkki. Bussi on päällystetty Saastamoisen säätiön kokoelmaan kuuluvalla Janne Kaitalan maalauksella Loppuunpalaneet energiat, Itse teos on nähtävänä EMMAssa. 18

19 Vuoden museon titteli Kumulle Taidemuseo Kumu Tallinnassa on nimetty vuoden 2008 Eurooppalaiseksi museoksi (European Museum of the Year Award). Tuomaristo totesi valintaan vaikuttaneen mm. museon roolin Viron kansallisen identiteetin rakentamisessa. Palkinnon saajaksi olivat Suomesta ehdolla EMMA sekä Helinä Rautavaaran museo. Vuonna 2010 yli 200 museoalan ammattilaista kokoava EMYA-tapahtuma palkintoseremonioineen järjestetään Tampereella Vapriikissa. Taiteiden ilta klo Elokuussa EMMA viettää Taiteiden iltaa. Näyttelykeskus WeeGee tarjoaa ohjelmaa koko perheelle! EMMAssa voit virittäytyä tunnelmaan Esa Pietilän saksofonin säestyksellä, osallistua iltaja yöaiheisista teoksista kertoville Taidevarteille, valmistaa ikioman iltasadun Taidehaltijan tunnilla tai taiteilla Iltakuvia nonstop-taidepajassa. Ohjelma on maksuton. Kukkia ja mediaa taidetta pyöräillen Elokuussa EMMA, Gallen-Kallela museo, Taidemuseo Meilahti ja Didrichsenin taidemuseo tempaisevat positiivisen kaupunkiperformanssin hengessä. Kukkia ja mediaa -tapahtuma tarjoaa yllätyksellisiä ja yhteisöllisiä taidekokemuksia kussakin museossa. Mukana tanssia, musiikkia, mediataidetta sekä tietenkin kukkia. Tapahtumakohteesta toiseen on tarkoitus siirtyä pyöräillen, maisemasta nauttien. Tapahtuman avajaiset Gallen-Kallela museossa klo 18, itse taidekierrokset la 23.8 ja su 24.8 sekä la ja su Koko ohjelman löydät EMMAn sivuilta loppukesällä osoitteesta: David Nash Ladder EMMA Espoon modernin taiteen museon kokoelma David Nash (s. 1945) Ladder 1989 Karhusaaren uimaranta, Espoo tammi, 540 x 300 x 230 cm Espoon Karhusaaren uimarannalla katsojaa odottaa yllätys: rannalla seisoo nelijalkainen tikapuuhahmo, joka kurkottaa taivasta kohti. Rakennelma on David Nashin, walesilaisen kuvanveistäjän ympäristötaideteos Ladder (Tikapuut). Vertikaalisuuden ilmentämä nousun ja laskun tuntu, siirtymä tilasta toiseen, on Nashin taiteen toistuvia teemoja. Hänelle kasvava puu ja myös tikapuut ovat kuin Raamatun Jaakobin portaat; ne ilmentävät yhteyttä maan ja taivaan, mutta myös ihmisen ja luonnon, välillä. Tikapuuaiheisia teoksia Nash on tehnyt ympäri maailmaa Japania ja Yhdysvaltoja myöten. David Nash hylkäsi jo opiskeluvaiheessa 1960-luvulla perinteisen kuvanveiston ja keskittyi ympäristötaiteeseen ja puuhun. Hän hyödyntää puussa olevia luonnon muotoja, muokkaa ja muuntaa niitä sahalla, kirveellä ja toisinaan tulellakin. Puu on elävää materiaalia, muuntuvaa ja katoavaista. Aika onkin Nashin teosten yksi keskeinen teema. Puussa näkyy luonnon kierto, muutos ja myös haavoittuvuus. Nashille puusta, joskus myös kasvavasta puusta, tehty veistos on muistutus luonnon ja ihmisen herkästä tasapainosta, muistutus myös luonnon varojen rajallisuudesta. Karhusaaren Ladder seisoo paikallaan, mutta kuin askelta tapaillen. Se on kuin nykyajan entti, riisuttu malli muinaisen puukansan jäsenestä, jonka J.R.R.Tolkien loi kirjassaan Taru sormusten herrasta. Luonto, kuten kirjan entitkin, saattavat vihastuessaan tuhota ihmisen, luonnonvarojen haaskaajan. From the cycle of growth and decay I borrow a part and prime it; a simple idea applied to the qualities and circumstances of each time and place Muotoilen elämän kiertokulusta lainaamani hetken; antaa yksinkertainen ajatus ajankohdalleen ominaisen muodon. David Nash Nash oli yksi neljästä walesilaisesta kuvanveistäjästä, jotka esiintyi Galleria Otson näyttelyssä 1987 Espoossa. Vuotta myöhemmin Suomen Kuvanveistäjäliitto esitti Espoon kaupungille Nashin ympäristöteoksen hankkimista Espooseen. Espoon kulttuurilautakunta päätti kuvataidejaoston ehdotuksesta tilata Nashilta teoksen, joka kustannettiin prosenttirahoilla. Espoon metsistä haettiin suuri tammi, ja siitä Nash teki Karhusaaressa paikan päällä veistoksensa Karhusaaresta suunniteltiin tuolloin taidekeskusta, ja siksi Ladderin paikaksi valittiin juuri Karhusaaren uimaranta. Ladder-teosta on hyödynnetty myös Taidemuseokoulu EMMAn osiossa Taide osana ympäristöä.lisätietoa Taidemuseokoulu EMMAsta : Hannele Savelainen 19

20 Finn och lär -kalender sommaren 2008 för EMMAs besökare Få ut mer av konsten! Guidningar och förfrågningar: må fr kl. 9 12, tfn (09) Bokningstjänsten stängd Guidningar Gruppstorlek för guidning max 25 personer. Längd 45 min., Konstkvarten 15 min. Pris 45 / lö-sö 70. Förhandsbokning senast tre vardagar före guidningen. KONSTTIMMEN är en guidning i en aktuell utställning efter eget val. KONSTKVARTEN är en kort presentation av ett konstverk. Efter guidningen står guiden till gruppens förfogande för diskussion och rådgivning. KONSTBRON är en guidning som för samman samlingens konstverk med de tillfälliga utställningarna via ett gemensamt tema. KONSTFENS TIMME är en sagoguidning för daghemsbarn. Sommarens verkstäderna I verkstäderna Dra sitt strå till stacken ingår en rundtur i utställningen Träet i bildhuggarens hand och eget kreativt arbete. En del av tiden är vi ute, klä dig rätt! För barn över 4 år. Ingen förhandsbokning. Gruppstorlek max 15 pers., grupperna fylls i anmälningsordning (2 verkstäder/dag). Start från nedre aulan. Längd 2 h. Konstens kväll firas i EMMA Till Nonstop-verkstaden Kvällsbilder kan du komma när som helst under kvällen! ÖPPNA VERKSTÄDER Dra sitt strå till stacken: samlande, konstruktion max 15 pers/grupp. lö kl. 12, kl. 13 Även på svenska. lö kl. 12, kl. 13 Även på svenska. lö kl. 12, kl. 13 Kvällsbilder akryl, målning, skrapgrafik, collage. fr kl Även på svenska. KONSTFENS VERKSTADSKALAS Konstféns skatt för barn över 4 år. Tillställningarna innefattar sagotering, verkstadsarbete och ett kalas i Café WeeGee med en av Konstféns valbara menyer (7 / person). Förhandsbokning senast 1 vecka före kalaset. Längd 2 timmar (obs! exkl. måltid). Höstens verkstäder KONSTVERKSTÄDERNA ordnas för alla åldrar. I verkstäderna bekantar vi oss med en utställning genom eget kreativt arbete. Beroende på tema fungerar konstverkstaden Paletti eller dramaverkstaden Ilme som arbetsutrymme. Gruppstorlek max 15 personer. Längd beroende på verkstad 2,5 h / 2 h / 1 h. Under 18-åringar 80 / grupp. Vuxna 100, lö-sö 120 / grupp. Förhandsbokning senast tre vardagar före guidningen. Verkstadsteman för hösten hittar du på nätet i slutet av augusti php#verkstad Deltag Ingen förhandsbokning! Mer om innehållen under Guidningar. Under sommaren är de avgiftsfria guidningarna undantagsvis endast på finska. I EMMA tidningen och på museets hemsidor hittar du senare i höst datum och klockslag för de svenska avgiftsfria guidningarna! KONSTKVARTEN söndagar kl. 13 och 16 i juni. Fortsätter i augusti. Avgiftsfri. SOMMARKVARTEN onsdagar kl. 18 under juli (Träet i bildhuggarens hand) KONSTFENS TIMME söndagar kl. 14 i juni. Fortsätter i augusti. Avgiftsfri. På finska. KONSTBRON fortsätter i oktober på lördagar kl. 14. Avgiftsfri. ÖPPET HUS I VERKSTADEN ILME Teckningsutrustning och ett konstverkspel. Ingen handledare, föräldrarna övervakar. FÖRELÄSNINGAR På finska. Se sidan 13. Lär dig själv AUDIOGUIDNING I SAMLINGEN Lyssnaren får via berättelser bekanta sig med konstverken i Saastamoinens samling. Mp3-spelare kan lånas i EMMAs info. På finska. Avgiftsfri. KONSTFENS STIG bekantar barnen med några verk ur Saastamoinenstiftelsens konstsamling med hjälp av Konstféerna och en trevlig konstrutt. Avgiftsfri. Be om stigen i EMMA infon (1 vån.) eller EMMA Shop (2 vån.) SAGOBERÄTTARSTOLEN Bokpärmar av björk tankar från Australien är ett konstverk som man får röra vid och sitta i. I häftet i pulpeten kan man skriva ned en egen saga inspirerad av ett konstverk eller kommentera utställningen. Pulpeten finns i samlingsutställningen. Avgiftsfri. Specialpris på huvudstadsregionens skolor se: För lärare som förbereder lektion gratis inträde med OAJ:s medlemskort, anmälning i WeeGees info. 20 RÄTTEN TILL ÄNDRINGAR FÖRBEHÅLLES Helgernas öppettider sommaren 2008 to stänger huset undantagsvis kl.18 fr, lö, sö Midsommar, stängt

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo

Lisätiedot

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS Elävä veistos -taidepaja Elävä veistos -taidepajan teemoina ovat ihmiskeho, liike ja roolit. Työskentelymuodot ovat leikillisiä ja pajan sisältö suhteutetaan lasten

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä TYÖPAJAT 2014-2015 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE KERAMIIKKA

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja

PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja PORTFOLIO PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja Por+olion sisältöä ja muotoa kanna>aa mie?ä ennen aloi>amista. Tavoi>eena on saada katsoja/ vastaano>ajan mielenkiinto pysähtymään

Lisätiedot

Lasten museokesä 2013

Lasten museokesä 2013 Lasten museokesä 2013 Museoiden kesä on täynnä tapahtumia, ja moni niistä on tarkoitettu erityisesti lapsille. Haluaisitko kehrätä, oppia vanhan ajan valokuvauksesta ja otattaa itsestäsi visiittikorttikuvan

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA työpajat 2013-2014 TYÖPAJAOPETUS Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Kuvataiteen työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti yli 14 vuotiaille, kaksi vuotta periodiopetuksessa

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Taideteos kierrätystölkeistä, yksityiskohta lavasteesta 2016 Aleksis Kiven peruskoulussa 7. 9. luokat

Taideteos kierrätystölkeistä, yksityiskohta lavasteesta 2016 Aleksis Kiven peruskoulussa 7. 9. luokat KUVATAIDETTA Taideteos kierrätystölkeistä, yksityiskohta lavasteesta 2016 Aleksis Kiven peruskoulussa 7. 9. luokat 1. KUVATAIDELUOKAT 7-9 LK. lyijykynä, tussi, muste ja hiilipiirustusta akvarelli, pastelli

Lisätiedot

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA

Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA Tervetuloa Villa Artun näyttelyihin, työpajoihin ja koko

Lisätiedot

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja,

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja, Cerati on innostunut henkilökohtaisesta projektistaan Enkelit. Kuvien ideat syntyvät usein kuvaustilanteessa inspiraatio tulee malleista ja tunnelmasta. TIINA PUPUTTI Davide Cerati on Pohjois-Italiassa

Lisätiedot

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Jyväskylän Taiteilijaseura ry

Jyväskylän Taiteilijaseura ry TILATEOS YRITYKSEN VALMISTAMISTA TUOTTEISTA Valmistetaan yritykselle tilataideteos, jossa käytetään materiaalina yrityksen valmistamia tuotteita. Teoksen lähtökohtana ovat tilaajan toiveet. Teos voi olla

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

PAJATIEDOTE SYKSY 2010

PAJATIEDOTE SYKSY 2010 KOULU PAJATIEDOTE SYKSY 2010 Syksyn Taidekeskus Kasarmin putkiremontin takia on pajatiedotteessa aikataulullisia muutoksia. Tarkista ajankohdat yksittäisten pajojen kohdalta. Syksyn pajoissa liikutaan

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN MAISEMASTA NÄHTYÄ Maisema. Sana tarkoittaa yleensä nähtyä avaraa kohdetta, joskus

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

KEURUU Kuntataiteilijat

KEURUU Kuntataiteilijat KEURUU Kuntataiteilijat Johanna Juvonen & Biagio Rosa 2015 projekti KUVATAIDE 1. Tuulensylin päiväkoti 1-5 -vuotiaat 2 "Tuulensyli 2015 sekatekniikka vanerille 80 x 120 cm & 160 x 120 cm julkinen teos

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011 Jukka-Pekka Levy Kettukin vuoden taiteilija 2011 AURINKOPOIKA Galleria ARX, Hämeenlinna 22.3. 21.4.2011 Puupiirroskollaasi Jukka-Pekka Levy - Aurinkopoika Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry Taitto:

Lisätiedot

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä!

Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä! TALOMUSEO GLIMS Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä! Kuva: Olli Hakamies Glimsintie 1, Espoo (Jorvin sairaalan vieressä) www.espoonkaupunginmuseo.fi TALOMUSEO GLIMS Glimsintie 1, 02740 Espoo (Jorvin

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt toisen kerran ja sen kilpailuaika oli 13.3.-6.6.2010. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot

Lisätiedot

Jyväskylän Taiteilijaseura ry

Jyväskylän Taiteilijaseura ry OMAKUVA RULLALLA TYÖPAJA Tutustu työtoveriisi ja itseesi paremmin leikkimielisellä piirustustehtävällä, jossa pareittain jaryhmänä etsitään työtiimin henkisiä voimavaroja kuvin ja värein. Ryhmässä piirretään

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

Mitä kaikkea tulee ottaa huomioon näyttelyn suunnittelussa ja rakentamisessa

Mitä kaikkea tulee ottaa huomioon näyttelyn suunnittelussa ja rakentamisessa Mitä kaikkea tulee ottaa huomioon näyttelyn suunnittelussa ja rakentamisessa Näyttelysopimus Tehdään galleristin tekemän sopimusluonnoksen mukaan. Siitä voidaan keskustella ja saada erikoisvapauksia.

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ. Kuvittele itsesi teoksen sisään noin 5 cm:n pituisena ja piirrä eteesi aukeava näkymä. Pystysuuntaiselle A3-arkille piirtämällä.

TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ. Kuvittele itsesi teoksen sisään noin 5 cm:n pituisena ja piirrä eteesi aukeava näkymä. Pystysuuntaiselle A3-arkille piirtämällä. PIIRUSTUS- JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA-ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 7.6.2010 KLO 10.00-12.00 1 TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ Oheinen kuva esittää Richard Longin veistosta A Line in Scotland

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa Teksti: Maija Karhunen n verkkojulkaisuja 3:2010 Valtion Taidemuseo, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki sivu 2 / 5 Kuvailutulkkaus

Lisätiedot

tavoittaa puhelinnumerosta 09-310 47744.

tavoittaa puhelinnumerosta 09-310 47744. Taide-Laakson näyttelytila Lääkärinkatu 8, P-porras (rakennus 4), ovella lukee isolla teksti INFO, jalankulkijoille käynti myös Urheilukatu 52:a vastapäätä Laakson sairaala vietti 75-vuotisjuhlaansa 10.6.2004.

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

KATUTAIDE KERAMIIKKA

KATUTAIDE KERAMIIKKA TYÖPAJAT 2012-2013 Sinulla on edessäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE Työpajassa

Lisätiedot

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä TYÖPAJAT 2015-2016 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE KERAMIIKKA

Lisätiedot

Kokoelmanäyttely Kiasma Hits 27.9.2013 2014

Kokoelmanäyttely Kiasma Hits 27.9.2013 2014 Kokoelmanäyttely Kiasma Hits 27.9.2013 2014 Perehtymismateriaali ennen näyttelykäyntiä. Soveltuu perusopetukseen 5 9-luokille ja 2. asteelle. Minimalismi Tarkastele kuvaa: Muistuttaako teos jotakin? Millaisia

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Ohjeita näytteilleasettajille

Ohjeita näytteilleasettajille 1 Ohjeita näytteilleasettajille Sisällys Taidetila Terra... 2 Mitat... 2 Näyttelytilan varusteet... 3 Kohdevalaisimet... 4 Valaisimien asentaminen... 4 Ohjeita näyttelyn pystyttämiseen... 5 Näyttelyaika...

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 KOULU, ESIKOULU JA ERITYISOPPILAAT PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 Kevään teemana on piirtäminen, jota tutkitaan monelta kantilta pääasiassa sarjakuvan ja pilapiirroksen maailmoissa. Marraskuussa 2011 suomalainen

Lisätiedot

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään

Lisätiedot

KUVATAIDETTA. 9 val. ryhmätyö----pop Aleksis, 2009-10. Aleksis Kiven peruskoulussa 7.-9.luokat

KUVATAIDETTA. 9 val. ryhmätyö----pop Aleksis, 2009-10. Aleksis Kiven peruskoulussa 7.-9.luokat KUVATAIDETTA 9 val. ryhmätyö----pop Aleksis, 2009-10 Aleksis Kiven peruskoulussa 7.-9.luokat 1. KUVATAIDELUOKAT 7-9 LK. lyijykynä, tussi, muste ja hiilipiirustusta akvarelli, pastelli ja öljyvärimaalausta

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Heta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com

Heta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com Heta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com Teen valosta ja veistettävistä materiaaleista toteutettuja teoksia. Valo ja hämärän asteet on

Lisätiedot

PIIRUSTUS- JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA-ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 1.6.2009 KLO 10.00-12.00

PIIRUSTUS- JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA-ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 1.6.2009 KLO 10.00-12.00 PIIRUSTUS- JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA-ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 1.6.2009 KLO 10.00-12.00 1 Leija Maalaa vesiväreillä valtava iloa ja onnea kuvastava leija, joka lentää upeasti

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI

RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI KIISTAKIRJOITUKSIA MARKKINOINNISTA TALENTUM HELSINKI Copyright 2011 Talentum Media Oy ja Riku Vassinen ISBN 978-952-14-1761-0 ISBN 978-952-14-1762-7 (sähkökirja) Ulkoasu:

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle Idea ja rakenne Lähde: Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalupakki (1993, Painatuskeskus Oy) 1. Valitse aihe joka todella kiinnostaa sinua. Päätä teema. Mikä on

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN Jenni Tuomi, Jasmin Roslund, Jenna Lahdelma, Maija Tiisanoja & Tiina Yli-Hongisto VAM 1 Ihan epänormaalia! Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak, Porin toimipiste Sosiaalialan

Lisätiedot

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo ADPROFIT 2015 Kansallismuseo Brief Miten saadaan lisää nuoria aikuisia Kansallismuseoon? Tausta Mielikuva Kansallismuseosta on tällä hetkellä pölyttynyt ja anonyymi. Terminä museo viittaa liikaa vain menneisyyteen.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi.

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi. Jäsentiedote 11.10.2010 Iloiset syksyn toivotukset jäsenistöllemme! Vaikka viimeiset lehdet putoilevatkin jo puista, ei yhdistyksemme siirry talviunille. Porhallamme iloisesti kohti joulua ja syksyn ja

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

PIIRUSTUS JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 3.6.2013

PIIRUSTUS JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 3.6.2013 PIIRUSTUS JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 3.6.2013 1 TULEVAISUUDEN TONNIN SETELI Suunni ele neliön muotoinen 1000 euron seteli. Kuva-aiheena voit käy ää

Lisätiedot

KUVATAIDE VALINNAINEN 8.- 9. LK 2h / VIIKKO LISÄKURSSI 8. LK 2h / VIIKKO 9. LK 2h tai 1h / VIIKKO

KUVATAIDE VALINNAINEN 8.- 9. LK 2h / VIIKKO LISÄKURSSI 8. LK 2h / VIIKKO 9. LK 2h tai 1h / VIIKKO KUVATAIDE VALINNAINEN 8.- 9. LK 2h / VIIKKO LISÄKURSSI 8. LK 2h / VIIKKO 9. LK 2h tai 1h / VIIKKO KUVATAIDE VALINNAINEN 2 tuntia/viikko 8.lk peruskurssi 3 ja 4 Valokuvaus ja pimiötekniikka: Opit valokuvaamaan

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015 Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa Laura Uimonen 16.11.2015 Tutkimuksen taustaa Rakennusalalta, kunnilta, suunnittelijoilta ja kulttuuri toimijoilta kysyttiin syksyllä 2015 näkemyksiä kuva

Lisätiedot

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi OPINNÄYTETIIVISTELMÄ Osasto Kuvataide Tekijä Juhani Tuomi Työn nimi Lopputyön

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

Matkalla. Anna-Maija Rissasen pysäyttävät ja mielenrauhaa tuovat maalaukset kutsuvat katsojan matkalle vuorille ja kaupunkeihin

Matkalla. Anna-Maija Rissasen pysäyttävät ja mielenrauhaa tuovat maalaukset kutsuvat katsojan matkalle vuorille ja kaupunkeihin Matkalla Anna-Maija Rissasen pysäyttävät ja mielenrauhaa tuovat maalaukset kutsuvat katsojan matkalle vuorille ja kaupunkeihin Näyttely on avoinna 05.08.2010 31.08.2010 Ma-pe klo 9-19 ; la-su klo 9-15

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

IKONIT, IHMISET JA SOTA

IKONIT, IHMISET JA SOTA OPETUSMATERIAALIA SUOMEN KANSALLISMUSEO IKONIT, IHMISET JA SOTA KUVATAITEEN OPETUKSEN TEHTÄVÄPAKETTI Tehtäväpaketin avulla käydään läpi ikoneihin liittyviä perustietoja ja tutustutaan ikonimaalarin käyttämään

Lisätiedot

lehtipajaan! Esiopettajan aineisto

lehtipajaan! Esiopettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Esiopettajan aineisto Esiopettajalle Lehtipaja sopii osaksi esiopetuksen mediakasvatusta Menetelmä on alun perin tehty alakoululaisten l l käyttöön, tämä versio on muokattu siitä

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Tuunaa kirjasto! asiakkaat osallistumassa kirjaston uudistamiseen. Katariina Ervasti ja Paula Puustinen

Tuunaa kirjasto! asiakkaat osallistumassa kirjaston uudistamiseen. Katariina Ervasti ja Paula Puustinen Tuunaa kirjasto! asiakkaat osallistumassa kirjaston uudistamiseen Katariina Ervasti ja Paula Puustinen Mikä ihmeen Hakunila? Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 8.3.2013 Pari seikkaa Hakunilasta - Vantaa:

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot